PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2012 31.8.2012 54. vuosikerta Li itt o PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2012 31.8.2012 54. vuosikerta Li itt o Jyrki Mäntylä Karaokekuningas vm. 2012 s.30 Jäteverolaki uhkaa Timo Lainkari pelkää tehtaan puolesta s.20 Jo ha nn es W ie hn ” Jos isä eläisi, ei minulla varmaan niin paljon autoja olisikaan.” Kari Kivenkorva, s. 25. Tuki oli lähellä Töihin palaaminen pitkän sairausloman jälkeen on helpompaa toisten kannustaessa. Vesa Hölttä sai tukea Virpi-vaimolta. Verokikkailua Yritysten moraali koetuksella s.6 ”Ikinä en ole törmännyt liian vahvaan kahviin.” Juha Nurmi, s. 22 01_etusivu.indd 1 8/20/2012 7:13:45 PM
02-3_sisältö.indd 2 15.8.2012 19:17:59
Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus: Hätä teollisuuden puolesta on suuri. 4-9 Kuorimo 4 DS Smith osti SCA:n pakkaustehtaat 6 Siirtohinnoittelulla yritys säästää veroista. 8 Kaukaalla tehtiin kuutosvuoroa naisvoimin. 10-15 Reportaasi Jaana Pulkkiselta murskaantui jalkaterä, Vesa Höltällä vaivaa selkä. Työtoverien ja perheen tuki auttoivat töihinpaluussa. 18 Pankaboard on iskukunnossa. 20 Uudet säädökset uhkaavat keräyspaperia. 22 Laadukas suodatinpaperi takaa onnistuneen kahvitauon. 24 Maailman paperi: Kanadan paperiduunarit suurliittoon 25 Parasta elämässä: Kari Kivenkorvan haaveena on kunnostaa Ford Galaxie -63. 26-30 Hiomo 26 Holiday Clubin lomaviikot haussa. 27 Jäsenetuja Teboililta 28 Motoristien hienoimmat pyörät. 30 Karaokekuningas tuli Inkeroisista. 31-34 Taukotila 31 Ristikko purtavaksi. 32 Jätekartonkiliidokki. Sami tarjoaa kahvit. 33 Elämä(ä)n laatua: Raija kerää herukat kilpaa karhun kanssa. 34 Sivullinen: Kansainvälistyvät metsät. 28 250 paperiliittolaismotoristia kokoontui Rauman kesässä. 10–15 Tässä Jaana Pulkkisen onnettomuus tapahtui. Pulkkinen pääsi pitkän sairausloman jälkeen uusiin työtehtäviin kulunvalvontaan. 8 Kaukaan PPK 2:sen kuutosvuoro pyöri kesän ajan naisvoimin. Hannele Laukniemi toimi vuorossa päällystäjänä. Elina Orpana Juha Sinisalo kU VA A JA Pä iv i Ke to la in en 18 Ville Puumalainen tekee kartonkia Pankaboardilla. Paperiliitto ?/???? ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Pä iv i Ke to la in en 18 Ville Puumalainen tekee kartonkia Pankaboardilla. 02-3_sisältö.indd 3 22.8.2012 21:22:05
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Vastarannan supi Pääkirjoitus ? Paperiliitto 6/2012 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen Paperiliitto-lehden jutunteon aikaan osunut sähkökatko kesken työpäivän sai tamperelaisella aaltopahvitehtaalla aikaan enemmän ihmettelyä kuin heinäkuinen omistajanvaihdos. Entisen SCA Packagingin tehtaan omistaa nyt brittiläinen DS Smith. Painaja Daniil Salomaan työtehtävät DS Smithin Tampereen tehtaalla keskeytyivät puolilta päivin sähkökatkokseen. Sähkönjakelu taukosi tehtaan ympäristössä Lielahdessa vain viideksi minuutiksi, mutta tehtaan tuotannon ja sitä ohjaavien servereiden käynnistäminen veisi huomattavasti pidemmän tovin. Harvinainen rekrytointi Salomaa on ollut töissä aaltopahvitehtaalla viime marraskuusta. Uutinen siitä, että pakkausvalmistaja DS Smith ostaa SCA Packagingin tehtaita Suomesta julkaistiin tammikuussa. Uutinen ei Daniil Salomaata tuolloin ihmeemmin hätkäyttänyt. Isompi henkilökohtainen uutinen oli ollut pari kuukautta aiemmin se, että Salomaa tuli valituksi suuresta hakijajoukosta työhön, johon hän on saanut koulutuksen ja mikä vastaa omaa osaamista. – Meitä hakijoita oli yli 60 ja paikkoja oli auki 5, kertoo Salomaa. Sekin tuntuu hienolta, että työkaveriksi tuli ala-asteajoilta ja myös edellisestä työpaikasta tuttu toinen painaja. Alan yleiseen työllisyystilanteeseen nähden rekrytointi Lielahden tehtaalle oli iso. Tehtaalta se nähtiin viestinä siitä, että varmalla pohjalla edetään. Kun yrityskauppa oli lopulta saatu päätökseen ja tehdas siirtynyt uudelle omistajalle 1. heinäkuuta, suhtautuminen tehtaalla oli edelleen maltillista. Pakkausaseman hoitaja Eija Wendell laittaa kuulosuojaimet paikoilleen, kun siirtovaunu ajelee hetken tyhjän panttina ja sireeni ujeltaa kimakasti. Wendellille omistajanvaihdos tuli yllätyksenä. Vaihdoksia on Wendell jo nähnyt, sillä aaltopahvitehtaan omistaja on hänen 20 vuotta kestäneen työsuhteensa aikana vaihtunut neljästi. – Kun samoilla tuotteilla kerran jatketaan, niin toivotaan, että myös työt jatkuvat, Wendell sanoo. Muutos tätä päivää Kuvalaatat ja painovärit odottavat valmiina ylhäällä, että koneet jatkavat käyntiään. Samoja tuotteita ja samoille asiakkaille valmistetaan Lielahdessa edelleen, vaikka nimi katolla vaihtuu. DS Smith on Euroopan toiseksi suurin aaltopahvin valmistaja. – Muutos kuuluu nykypäivään, kiteyttää esivalmistelija Timo Välimäki suhtautumisensa yrityskauppaan. Välimäki ei näe tässä Kultakaivos! Ja ihan ilmaista hupia. Omistajanvaihdos ei hetkauttanut Lielahdessa. DS Smith osti SCA:n pakkaustehtaat Milloin joku herää tajuamaan? K einoja viestin viemiseksi koko yhteiskunnalle on monia. Aikoinaan Sex Pistols teki kappaleen God Save the Queen, jolla yhtye hyökkäsi Englannin kruunua vastaan. Viesti meni perille ja kappale joutui soittokieltoon. Irwin Goodmanin kappale Työmiehen lauantai joutui soittokieltoon, koska sen koettiin pilkkaavan työmiehiä. Pussy Riot sai sanoman perille, mutta vapaa Venäjä tuomitsi punkbändin naiset kahdeksi vuodeksi vankeuteen uskonnon vastaisesta huliganismista. Teknologianteollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus, yhdessä alan työntekijäjärjestöjen kanssa, yrittivät myös saada viestiä eteenpäin ja kertoa huolensa suomalaisen viennin tulevaisuudesta. Asian tiimoilta järjestetty kantaaottava tilaisuus oli loistava, mutta viesti ei saanut näkyvyyttä, vaikka asia on vakava ja koskee tuhansien työpaikkoja. Tokihan samaan aikaan medialla oli käsiteltävänä Weekend Festivalin aiheuttamat liikenneongelmat Helsingistä Espooseen, sekä se, voiko kenialainen esittää Mannerheimia. Valtamediaa eivät kiinnosta maan todelliset vaikeudet ja kaikkien tulevaisuuteen vaikuttavat asiat. Vai onko niin, että työmarkkinatoimittajien osaaminen alkaa kadota, eikä näistä ongelmista osata enää edes kirjoittaa? Meidänkin on siis muutettava keinoja saada viesti perille. Miltä näyttäisi työnantajien ja ammattiliittojen yhteinen mielenosoitus? Vuorineuvokset ja luottamusmiehet marssisivat yhdessä eduskunnan eteen ja kertoisivat mielipiteensä ja huolensa suoraan päättäjille. Kiroiltaisiin ja huudettaisiin. Perkele. Tehtäisiin lauluja, jotka joutuisivat soittokieltoon, mentäisiin kirkkoon puhumaan uhkasta nimeltä rikkidirektiivi. Pitäisi vähempikin riittää. On niin paljosta kyse. P muutoksessa erityisiä pelon aiheita, vaikka häntä mietityttääkin, hukkuvatko Suomesta ostetut yksiköt massaan. Toteutuneen kaupan jälkeen DS Smithillä on yli ???? nimi muutettiin TAKO Oy:ksi ???? Tak? lt och Pappersbruks Aktiebolaget aloitti aaltopahvin valmistamisen Tampereella. ???? tehtaan omistajaksi G.A. Serlachius Painaja Daniil Salomaan työasussa on edelleen SCA:n värit. Uuden työnantajan DS Smithin nimi näkyy tervetulotoivotuksena saadussa t-paidassa. Sata vuotta historiaa ???? muutettiin TAKO Oy:ksi tehtaan G.A. Serlachius Asia on vakava ja koskee tuhansia työpaikkoja. 04-5_kuorimo.indd 4 9.3.2017 15.15.58
Paperiliitto 6/2012 ? xxx DS Smith osti SCA:n pakkaustehtaat set myös seuraajan suhteen ovat korkealla. Luottavaisella mielellä SCA oli halukas myymään pakkaustoimintansa, koska se keskittyy hygieniatuotteisiin. Ruotsiin jäi SCAlle kaksi kraftliner-tehdasta. Ne pidettiin kaupan ulkopuolella, koska ne toimivat osana SCA:n Forest Productstoimintoja. Pääluottamusmies Kai Kolho vahvistaa sen, mitä työntekijät salissa toistelivat. – Ihmiset ovat luottavaisella mielellä, Kolho toteaa. DS Smithin visiona on olla Euroopan johtava kierrätettävien kulutustavarapakkausten toimittaja. Yrityskaupan julkistuksen yhteydessä henkilöstölle osoitetussa kirjeessä DS Smith ilmoittaa, ettei yritys voi saavuttaa tavoitteitaan sitouttamatta ja kehittämättä työntekijöitään. On liian aikaista sanoa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. – Vaikka ollaan vasta alkuvaiheessa, minulle on syntynyt käsitys, että DS Smith kuuntelee henkilöstön ääntä ja osaa sille myös vastata, Kolho sanoo. P YRITYKSET ENNEN YHDISTYMISTÄ SCA Globaali hygieniaja paperiyhtiö, joka kehittää ja tuottaa hygieniatuotteita, pehmopaperia, pakkausratkaisuja, julkaisupaperia sekä puutuotteita Myyntiä noin 100 maassa SCA työllistää noin 45 000 henkeä Kaupassa DS Smithille: SCA Packaging Finland Oy:n tehtaat Tampereelta ja Nummelasta, tytäryritys SCA Packaging Pakkausjaloste Oy:n toimipisteet Kuopiosta, Iistä, Viialasta ja Raisiosta. DS Smith Neljä liiketoiminta-aluetta: pakkaus-, paperi-, kierrätysja muovituotteet. Yhdistyneessä kuningaskunnassa 28 aaltopahvitehdasta, kolme paperitehdasta ja 15 hyötyjätekeskusta. Manner-Euroopassa aaltopahvia tuotetaan 27 toimipisteessä Ranskassa, Italiassa, Puolassa, Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa Muovipakkaustehtaita 21 toimipaikassa ympäri maailmaa, mm. Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa. 300 yksikköä yli 20 maassa. Henkilöstöä on 22 000. Siitä 260 henkeä Suomen yksiköissä on runsaan prosentin verran. Tampereen yksikössä työskenteleviä on toistasataa. Vieressä Jouni Niemi muistuttaa, että uusi omistus on vielä tuore. – Ei vielä tiedetä, mitä edessä on. Välimäellä ja Niemellä on talon tehtävistä vuosikymmenten kokemus ja samalla myös eri omistajista. Työnantajana SCA saa kiitosta ja siltä pohjalta odotuk???? aaltopahvin kulutus oli ?,? kg/hlö. ???? aaltopahvin kulutus jo ??,? kg/hlö. ???? uusi Euroopan suurin ja modernein aaltopahvitehdas Tampereen Lielahteen. ???? omistajaksi Metsä-Serla. Nokian tehdas. ???? aaltopahviliiketoiminnan nimeksi Neopac Oy. ???? Tampereen ja Nokian tehtaat yhteen Lielahteen. Syyskuussa omistajaksi SCA. ???? omistajaksi DS Smith – Vaikka työni on paljolti valvomista, tehtäviä vaihtamalla siihen tulee monipuolisuutta, Eija Wendell kertoo. Jouni Niemen käsissä on lähteviä kuvalaattoja. Jouni Niemen käsissä on lähteviä kuvalaattoja. 04-5_kuorimo.indd 5 9.3.2017 15.15.59
Kuorimo kertoo uutiset Silppua Paperiliitto 6/2012 ? Puoshaka Syksyn yt-neuvottelut Lomautukset: Yhteistoimintaneuvotteluja lomautuksista on käyty tai ne ovat alkamassa Billerudin Valkeakosken yksikössä, Walkilla Valkeakoskella, Metsä Tissuella Mäntässä ja Stora Enson Veitsiluodon ja Inkeroisten tehtailla. Tiedot yt-neuvotteluista kuultiin elokuussa Paperiliiton hallituksen syyskauden avauskokouk sessa. Hovioikeus piti tuomion Oikeuden päätös: Vaasan hovioikeus ei muuttanut Satakunnan käräjäoikeuden tuomiota paperitehtaan siivoojien irtisanomisasiassa. Siivoojien työsopimukset oli päätetty työsopimuslain vastaisesti. Käräjäoikeus tuomitsi ISS Palvelut maksamaan UPM:n Rauman tehtaalta irtisanotuille kahdelle siivoojalle kummallekin 8 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen eli hieman yli 20 000 euroa ja oikeudenkäyntikulut. Rauman tehdas ulkoisti siivouksensa ISS Palveluille vuonna 2006. Yritys irtisanoi kaksi siivoojaa, koska he kieltäytyivät työsopimuksesta, joka olisi alentanut heidän palkkojaan 30 prosenttia. Työttömällekin oikeus matkustaa Työttömän etu: Työtön työnhakija voi tehdä ulkomaanmatkan menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen. Edellytyksenä on kuitenkin edelleen muun muassa, että työtön hakee työtä ja on jatkuvasti valmis ottamaan vastaan työtä Suomesta. Työttömyysturvalakiin tuli myös muita muutoksia, jotka tukevat työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työttömällä työnhakijalla on oikeus valita asuinpaikkansa sekä päättää perhe-elämästään nykyistä paremmin ilman uhkaa työttömyysetuuden menettämisestä. Muutoksilla pyritään nykyistä tehokkaammin kannustamaan työnhakijaa aktiiviseen työnhakuun, työvoimapalveluihin osallistumiseen sekä omien työllistymisedellytysten parantamiseen. Minkälaisia vaikutuksia Euroopan taloustilanteella on Suomen paperija sellutehtaille, Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Vanhainen? Euroopan velkakriisi vähentää metsäteollisuustuotteiden kysyntää ja yhtiöt joutuvat sopeuttamaan tuotantoaan supistuneen kysynnän mukaiseksi joko väliaikaisesti tai lopullisesti. Ensimmäisenä liipaisimella ovat heikoiten kannattavat yksiköt, joilla on vaikkapa pitkän etäisyyden, verotuksen tai työmarkkinoiden arvaamattomuuden kaltaisia kilpailuhaittoja. Suomi ei ole tässä vertailussa kovin vahvassa asemassa. Pystytäänkö tulevaa ennakoimaan? Lyhyen tähtäimen näkyvyys on heikko, sillä velkakriisin hoito on koko Euroopan laajuisen poliittisen tahtotilan varassa. Pitkän tähtäimen trendi on selkeämpi: yhteiskunnan ja kulutustottumusten digitalisoituminen supistaa erityisesti paperituotteiden kysyntää – vain kehityksen aikataulu on epäselvä. Mihin talouskriisin suhteen on valmistauduttava? On kyettävä tarpeen tullen sopeuttamaan tuotantoa nykyistä alemmalle tasolle ja siinä tarvitaan saumatonta yhteistoimintaa työnantajan ja työntekijöiden välillä. On myös yhteinen tehtävämme muistuttaa poliittisia päätöksentekijöitä siitä, että metsäteollisuuden kilpailuolosuhteita ei voi enää heikentää, ne on päinvastoin saatava vähintään samalle tasolle kilpailijamaiden kanssa. Kilpailuolosuhteiden olisi oltava paremmat meidän pitäisi kuitata pitkä etäisyytemme päämarkkinoille, sillä logistiikkakulujen merkitys kasvaa ja jo nyt niillä on erittäin merkittävä rooli lopputuotteen hinnassa. Esimerkki ylimääräisistä kustannuksista on rikkidirektiivi, johon Suomi on valitettavasti jo sidottu. P Mitä velkakriisi aiheuttaa? Verokysymyksissä on kyse myös yritysvastuusta. Yritys Monessa maassa toimiva konserni Konsernin Suomen yksikkö ottaa lainaa Luxemburgiin rekisteröidyltä emoyhtiöltä. Korko sovitaan poikkeuksellisen suureksi. Suomen yksikkö ei välttämättä edes tarvitse lainaa. Suomen yksikkö maksaa lainaa ja sen korkoja takaisin emoyhtiölle. Emoyhtiön tulos nousee korkeaksi. Suomen yksikön tulos painuu nollaan tai tappiolliseksi. Siksi sen ei tarvitse maksaa yhteisöveroa Suomeen. Yhtiö osoittaa voittonsa Luxemburgissa, jossa on matala verotus. Yhtiö on siirtohinnoittelun avulla välttänyt veronmaksun Suomessa. Konsernin Suomen yksikkö Luxemburgiin rekisteröity emoyhtiö Eeva Eloranta-Jokela Yritysten siirtohinnoittelun takia Suomen valtiolta on jäänyt saamatta verotuloja arviolta satoja miljoonia euroja vuosittain. Siirtohinnoittelu vie myös pääomia kehittyvistä maista. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaan siirtohinnoittelun takia valtio on menettänyt verotuloja arviolta 1,6 miljardia euroa viidessä vuodessa. Verohallintoon on valjastettu lisävoimia eli perustettu lähes 40 työntekijän ryhmä tarkistamaan yritysten siirtohinnoittelussa tapahtuneita väärinkäytöksiä. Yritys voi joutua maksamaan veroja takautuvasti. Usean eri valtion alueella toimiva yritys käyttää siirtohinnoittelua tuotteidensa ja palveluidensa hinnoitteluun. Johtava asiantuntija Sami Laaksonen verohallinnosta sanoo, että tapausten skaala on laaja. – Toisessa päässä on kyse aidosta tulkintaerimielisyydestä, toisessa päässä taas on hyödynnetty aggressiivista verosuunnittelua. Laaksosen arvion mukaan ongelmallisimpien tapausten tutkiminen saattaa viedä vuosia. Kiistaa luvuista Talouselämä-lehti esitti kesäkuun numerossaan 23/2012, että Suomen verottaja on menettänyt vuosina 2005–2010 lähes 50 miljoonaa euroa valtio-omisteisen Stora Enson verosuunnittelun takia. Stora Enson oma laskema ja tarkistama veroVerotuloja jää saamatta Yritykset välttävät veroja siirtohinnoittelulla. Näin siirtohinnoittelu tapahtuu Verohallintoon on perustettu lähes 40 työntekijän ryhmä tarkistamaan väärinkäytöksiä. Lähde: Helsingin Sanomat 06-7_kuorimo.indd 6 21.8.2012 21:38:51
Silppua Paperiliitto 6/2012 ? Suoraa puhetta Nettikysymys Uusi kysymys: Euro vai ei? Vastaa osoitteessa www.paperiliitto.? Kymin Arkki-projekti etenee aikataulussa Investointi: Koneasennukset ovat edenneet vauhdilla Kuusankoskella, kun Kymillä valmistellaan folioarkkien leikkauksen aloittamista. Kun viimeistelytöitä vielä tehdään, osaa laitteista testataan jo täyttä vauhtia. Kymille 24 uutta työpaikkaa tuoneen investoinnin on suunnitelmien mukaan määrä alkaa syytää arkitettua hienopaperia markkinoille 25.9.2012. – Venäjän toteutunut jäsenyys maailman kauppajärjestö WTO:ssa tuli hankettamme ajatellen hyvään aikaan. Toivomme Venäjän kaupan nousevaan merkittäväksi osaksi folioarkkibisnestämme, sanoo paperitehtaan tuotantojohtaja Matti Laaksonen. Osa leikkureille valituista operaattoreista on ollut kesän aikana opiskelemassa arkitusta vastaavanlaisella tuotantolinjalla UPM:n Saksan tehtaalla Nordlandissa. Kuusi saksalaisoperaattoria saapuu Kymille avustamaan suomalaisia kollegojaan uusien leikkureiden startissa. Tuotantojohtaja Matti Laaksonen ja pääluottamusmies Pasi Untolahti eivät näe uhkakuvia startin onnistumiselle. – Laitteet edustavat alansa uusinta tekniikkaa ja henkilöstö on parhaasta päästä, toteavat Laaksonen ja Untolahti. Paavo Pesonen Onko sinulla lukivaikeus? Jaa tarinasi: Mitä lukivaikeus elämässäsi tarkoittaa? Paperiliitto-lehti etsii aiheeseen liittyen haastateltavia. Voit esiintyä joko nimellä tai ilman. Jaa tarinasi, se voi auttaa muita. Ota yhteyttä: tiedotus@paperiliitto.? tai 010 289 7703, Eeva Eloranta-Jokela. Oikaisu Paperiliitto-lehti: Kesäkuun lehdessä olleeseen juttuun Hyvin pyyhkii oli eksynyt virheitä Kirsi Salmijärven tietoihin. Kirsi lapsuudenkoti sijaitsi Kuorevedellä Palsinan kylällä, eikä Suinulassa. Kirsin äiti työskenteli vanhainkodilla eikä MetsäTissuella, kuten teksti edelleen väitti. Kirsin isä oli puolestaan Mäntän Metsä-Tissuella töissä pyöräkoneen kuljettajana lähes 30 vuotta. 9 % 15 % 15 % 23 % 38 % Muut harrasteisiin liittyvät Kulttuuritapahtumat Musiikkitapahtumat Urheilutapahtumat Perhetapahtumat kiinnostavat Viime lehden kysymys: Millaiset liiton jäsentapahtumat sinua kiinnostavat? Perhetapahtumat Puuta on jalostettava Suomessa E U:n ilmastotavoitteiden mukaan tulee Suomen nostaa uusiutuvilla raaka-aineilla tuotettua energian osuutta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee bioenergian osuutta lisätä voimakkaasti. Suomalainen metsä kasvaa yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, eli lisääntyvä puun käyttö on mahdollista. Puu tulisi kuitenkin jalostaa kaikelta sopivalta osin hyötykäyttöön eikä ohjata suoraan polttoon. Tämän vuoksi kummastusta herättää metsäyhtiöiden toiminta. Kannattavia sellutehtaita pysäytetään, vaikka samalla vaikeutetaan asetettuja energiatuotannon tavoitteita. Toisaalla toteutetaan miljardihankkeita Kiinaan ja Etelä Amerikkaan. Olisi jo aika investoida Suomeen, kotimaisen kuidun hyödyntämiseen ja uusiutuvan energiatuotannon edistämiseen. Uuden sellutuotannon ympärille on mahdollista myös kehittää monipuolisesti uusia puuta hyödyntäviä innovaatioita. P Sauli Kovanen Sihteeri Olisi aika investoida Suomeen. Eeva Eloranta-Jokela Vientiliitot vaativat Suomen hallituksen budjettiriiheltä kilpailukykyä tukevia päätöksiä. Terveiset elokuun lopussa pidetylle budjettiriihelle lähtivät yhteisesti työntekijäja työntekijäjärjestöiltä, sillä vientiteollisuuden tilanne on vakava. – Jokainen uusi rasite vie suomalaisia työpaikkoja, jokainen kannuste tuo niitä, kiteytti Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. Suurimmat uhat ovat rikkidirektiivi ja päästökauppa. Liittojen mielestä hallituksen pitää laatia ohjelma, jolla kompensoidaan kansainvälisistä säädöksistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa suomalaiselle työlle ja teollisuudelle. Kannanoton esittivät Paperiliitto, Metallityöväen Liitto, TEAM, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus. Kannanoton voi lukea Paperiliiton nettisivuilta. Puhdasta teollisuutta Liittojen mielestä tilanne on teollisuudelle kohtuuton. Laivapolttoaineiden rikkipitoisuuden alentamisesta suurin lasku on tulossa suomalaisyrityksille, vaikka direktiivin ympäristöja terveyshyödyt toteutuvat muualla. Metsäteollisuuden lisäkustannusten on arvioitu olevan vuosittain 200 miljoonaa euroa. Liitot vaativat, että Suomi vastustaa EU:n päästökaupan yksipuolisia lisäkiristyksiä. Sen aiheuttamiin kustannuksiin ei ole vielä riittävästi varauduttu. Kannanoton mukaan suomalainen teollisuus on maailman ympäristövastuullisin, joten työntekijät eivät ole oikeita tahoja maksamaan ylimääräistä laskua tuotannon siirtymisestä Euroopan ulkopuolelle. Liitot korostivat, että ne eivät ole päästörajoituksia ja ympäristönsuojelua vastaan. Suomen vientiteollisuuden tukeminen nähdään myös ympäristön kannalta hyvänä asiana, sillä silloin ehkäistään tuotannon siirtämistä heikomman ympäristölainsäädännön maihin. Hallitus antaa esityksensä valtion ensi vuoden talousarviosta syyskuun lopussa. P hyöty kuuden vuoden ajalta on ollut alle 10 miljoonaa euroa. Lehden luku perustui jutun kirjoittaneiden kolmen taloustutkijan aineistoon. Kehityspolitiikan järjestöasiantuntija Kepa syyttää epäreilusta verosuunnittelusta muitakin suomalaisyhtiöitä, ei vain metsäyhtiö Stora Ensoa. Toiminnanjohtaja Timo Lappalaisen mukaan Kepa ei lähtökohtaisesti ole ottanut suomalaista paperi? rmaa hampaisiinsa. – Ottamalla esimerkkitapauksia Suomesta, olemme halunneet purkaa väärää ajattelua siitä, ettei ongelma koske Suomea, Lappalainen sanoo. Kepan mielestä siirtohinnoittelulle on saatava uudet kansainväliset säännöt, jotta pääomapako kehittyvistä rikkaisiin maihin ei jatkuisi. Järjestön mukaan yritysten verokikkailun vuoksi pääomia virtaa pois kehittyvistä maista kolminkertainen määrä siihen verrattuna, mitä maihin virtaa kehitysyhteistyövaroina. P Rikkidirektiivi Windfall-vero Kuljetusten dieselvero Moottoripolttoöljyn vero Jätevero Turveveron korotus Maakaasuveron korotus Kela-maksu Energiavero (brutto) Energiaveron palautus Käyttövoimaveron palautus Vientiliitot: kilpailukyky turvattava Valtiovallan toimien vaikutus metsäteollisuuteen ??? ??? ??? ??? ??? ??? ??? ? -??? -??? ???? -?? -?? -?? -?? -?? -?? Miljoonaa euroa Vuosi Kustannusvaikutus metsäteollisuuteen Lähde: Metsäteollisuus Verotuloja jää saamatta 06-7_kuorimo.indd 7 22.8.2012 21:17:19
Kuorimo kertoo uutiset Paperiliitto 6/2012 ? Työnjohdolle sakot tapaturmasta Teksti Jukka Iiskonmäki Väärä, mutta vakiintunut menettely on työnantajan vastuulla, päätti Rovaniemen hovioikeus. Vakava työtapaturma sattui Stora Enson Oulun tehtaalla kesäkuussa 2009. Noin 20-vuotias kesätyöntekijä sai kaularangan kahteen nikamaan hiusmurtuman. Hänelle ei jäänyt pysyviä vammoja. Lauennut rele pelasti Koivupulpperin yksikkölangan poistokuljettimella työskennellyt mies aikoi poistaa paalilangan poistimesta pudonneen yksikkölankakerän ja kumartui kuljettimen alle. Takaa tullut paluukauha likisti työntekijän akselin ja kauhan väliin. Lämpörele laukesi, ja mies pääsi omin avuin puristuksesta. Kerän poistamiseen tarkoitettua koukkua ei tuolloin ollut saatavilla ja lisäksi kerän poistaminen käsin oli yleinen käytäntö. Työnjohto ei ollut tähän aiemminkaan puuttunut. Koneen alaosa oli suojaamaton, mikä syyttäjän mukaan oli toistuva vaaratekijä. Syynä huolimattomuus Oulun käräjäoikeus katsoi onnettomuuden johtuneen huolimattomuudesta ja tuomitsi syytettynä olleet tehtaan vuoromestarin ja tuotantoinsinöörin työturvallisuusrikoksesta 20 päiväsakkoon. Molemmat valittivat tuomiostaan hovioikeuteen, joka piti ennallaan käräjäoikeuden päätöksen. 800-900 euron sakkojen lisäksi tuomitut joutuvat maksamaan yhteensä lähes 20 000 euron oikeudenkäyntikulut. P Paluukauha likisti työntekijän akselin ja kauhan väliin. Kuutosvuoro naisvoimin Teksti Keijo Martikainen Kuvat Elina Orpana Lappeenrannassa UPM:n Kaukaan paperitehtaan päällystyskoneyksikkö kakkosen tilanne on pikaisen kyselyn mukaan ainakin Suomen mittakaavassa harvinaislaatuinen. Tiettävästi ei missään tehtaassa kokonaisen koneyksikön porukka koostu pelkästään naisista. PPK 2:sta eli paperin päällystyskonetta ohjaavat kolme alan ammattilaista. Koneenhoitajana toimii Eija Halonen. Kakkosmiehenä eli Eijan oikeana kätenä Kristiina Partanen ja päällystäjänä Hannele Laukniemi. Porukkaan kuului jokin aika sitten neljäntenä alan harjoittelija, mutta hänen kahden kuukauden harjoitteluaikansa päättyi jo. Turapäiviä ei ole tullut – Ei tätä liene missään suunniteltu sen paremmin, että tulisi pelkästään naisten vuoro. Keväällä kun kuutosvuorot perustettiin ja listat tulivat työnantajalta, niin katsottiin, että ohoh, vuorossa ei olekaan yhtään miestä. Ei siinä sen kummempaa. Jostain kuului, että tästä tulee Kaukaan tyttökone, mutta sehän on ihan hyvä lempinimi, jos joku haluaa sitä käyttää, sanoo Eija Halonen. Kristiina Partanen ei näe asiassa mitään kynnystä eikä ennakkoasetelman luuloja. – Me ollaan Eijan kanssa oltu jo vuosia tällä koneella samassa vuorossa ja tunnetaan toisemme. KolmanKaukaan paperitehtaan PPK kakkosta pyöritti kesällä kuutosvuorossa naistyöntekijöistä koostuva porukka. Koneen kakkosmiehen tehtäviä on kesän ajan tehnyt porukan ilopilleri Kristiina Partanen. Päällystyskone kakkosen naismiehitystä naurattaa. Päällystäjä Hannele Laukniemi (vas.), kakkosmies Kristiina Partanen ja koneenhoitaja Eija Halonen viihtyvät porukassa ja työssään. Vakiintunut väärä menettely on työnantajan vastuulla. Työaika mietitytti kesäduunaria Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuinka pitkään töitä saa tehdä putkeen? Mikä on lepoaikakäytäntö? Paperiteollisuuden kesätyöntekijät kysyivät infopuhelimesta eniten työaikaan liittyviä kysymyksiä. Uutta oli monille kysyjille se, että paperiteollisuuden työehtosopimus mahdollistaa pitkienkin työviikkojen tekemisen. Kesäduunari-infosta tiedusteltiin lepoaikakäytäntöjä, miten erilaiset vapaat on pidettävä tai onko vapaiden muuttaminen rahaksi sallittua. – Näitä asioita haluttiin tarkistaa, koska aiempi vuorotyökokemus saattoi olla aivan toiselta alalta ja sen työaikasäännökset täysin toisenlaiset, kesäduunineuvoja Joonas Tutti kertoo. Varsinaisia ongelmatilanteita paperiteollisuuden työpaikoilta ei Tutin mukaan esiin tullut. Tärkein tuki ja tieto näyttäisi kesätyöntekijöillekin tulevan suoraan työpaikalta. – Se kertoo toimivasta luottamusmiesjärjestelmästä ja siitä, että työpaikalta löytyy henkilö, joka tuntee työehtosopimuksen käytännön tasolla ja pystyy siinä neuvomaan, Tutti perustelee. P 08-9_kuorimo.indd 8 9.3.2017 15.18.14
Paperiliitto 6/2012 ? Näkymä Tilasto Kuutosvuoro naisvoimin neksi tullut Hannele on sopeutunut porukkaan ja meillä on mennyt ihan hyvin, sanoo Kristiina iloisena. – Me luemme toistemme ajatukset pienistäkin merkeistä. Eikä yli 8 metrin levyisen konemöhkäleen korkeuksista tai yli 1500 metrin minuuttivauhdilla pyörivien kuivaussylintereiden keskeltä muuta ääntä merkkikieleksi kuulekaan. Kesä on mennyt naisten vuorossa myös tuotannollisesti hyvin. Koneenhoitaja Eija Halonen sanoo, että vielä ei ole ollut yhtään ns. turapäivää, eli päivää, jolloin paperitehtaassa ei tahdo onnistua mikään. Eli tulee vikaa vian perään ja vielä sellaisia harvinaisia ongelmia, joita ei esimerkiksi työnopastuksessa ole tullut esiin. Naisporukan työvuoro kuluu, kun jokainen tekee omat hommansa. – Tietysti mennään auttamaan kaveria heti kun on tarvis ja pohditaan myös yhdessä, jos jokin työ ei onnistu. Meillä on kaikilla myös lähes samanikäiset lapset, sekä harrastuksena oman puutarhan hoito, joten juttuaiheista ei ole muutenkaan pulaa, sanoo Kristiina Partanen. Syyskuussa, kuutosvuoron päätyttyä Kristiina ja Eija jatkavat työtään aiemmissa tehtävissä. Kaukaan PPK 2:n koneenhoitajaksi tulee viisivuorojärjestelmään talven ajaksi mies. P ” Me luemme toistemme ajatukset pienistäkin merkeistä.” Uusiutuva energia tuo työtä , E ri ammattiliitot pohtivat kesäkuussa seminaarissa uusiutuvien energiamuotojen näkymiä. Suomessa uusiutuvien energiamuotojen osuus kaikesta energian tuotannosta on tällä hetkellä noin 30 prosenttia, mutta sen on määrä nousta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tähän voidaan päästä, sillä viime vuosina Suomessa on investoitu 53 uuteen sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitokseen ja lähes 300 pääasiassa biopolttoaineilla toimivaan lämpökeskukseen. Seuraavien 15 vuoden aikana energia-alan investointien on arvioitu olevan 25–30 miljardia euroa. Uusiutuvan energian tuotannosta metsäenergian osuuden pitäisi nousta 80 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ennustetaan, että nykyisten metsäteollisuuslaitosten sivutuotteena syntyvän energian osuus ei kasvaisi, mutta metsähakkeen hyötykäyttö lisääntyisi selvästi. Samoin päästöoikeuden hintaan sidotun, uusiutuvan energian tuotantoja investointituen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 150 miljoonasta 200 miljoonaan euroon lähivuosina. Energiateollisuus ry:n mukaan energiantuotannon muutos fossiilisista polttoaineista ja tuontisähköstä kohti kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja lisäisi energia-alan työpaikkoja lähes 50 prosenttia. Parhaillaan UPM on rakentamassa Kaukaalle uutta biojalostamoa ja Green Fuel Nordicperustamassa kahta puupohjaista raaka-ainetta käyttävää biopolttonesteiden tuotantolaitosta Iisalmeen ja Savonlinnaan. Rakennusvaiheen jälkeen näihin tuotantolaitoksiin on määrä syntyä hieman yli 100 uutta työpaikkaa. Yritysten edustajien mukaan nykyinen prosessiteollisuuden koulutus sopii hyvin pohjakoulutukseksi tuleviin työtehtäviin. P Hakkeen käyttö lisääntyy selvästi. Puun energian käyttömäärät Suomessa Lä hd e: M et la Kuori Kierrätyspuu Teollisuuden puutähdehake Purut Metsähake Tuhatta kuutiometriä Puupolttoaineiksi luokiteltujen energiapuiden määrät ovat lisääntyneet lähes 40 prosenttia vuodesta 2000. Metsähaketta käytettiin vuonna 2011 lähes 8 kertaa enemmän kuin vuonna 2000. 08-9_kuorimo.indd 9 9.3.2017 15.18.15
Paperiliitto 6/2012 10 Sama tehdas, uusi työ Töihinpaluun onnistuminen pitkän sairauspoissaolon jälkeen on monesta asiasta kiinni. Korvaavan työn, työkokeilujen ja toisten tuen avulla palautuminen työelämään helpottuu. Teksti Virpi Kirves Kuvat Elina Orpana, Johannes Wiehn ”S iellähän se Jaana tulee, sua onkin odotettu” sanoi työkaveri, kun Jaana Pulkkinen, 49, tuli takaisin töihin pitkältä sairauslomalta ja työkyvyttömyyseläkkeeltä Imatran Kaukopään tehtaalle. Nuo sanat ovat jääneet Pulkkiselle mieleen. Simpeleellä asuvalla Pulkkisella oli ollut yksi elämänsä rankimmista vaiheista. Toisten tuki teki palaamisesta mahdollisen. Hän sai kierteisen murskavamman jalkaansa työskennellessään Tainionkosken tehtaalla pituusleikkurin ajurin opissa elokuussa 2010. Vain yksi virheliike, ja hän törmäsi Roclalla hylkyrullaan. Jalkaterä jäi sen väliin ja murskautui pikkuvarvasta lukuun ottamatta täysin. Pulkkinen pysyi tajuissaan koko tilanteen ajan. – Kun minua vietiin ambulanssilla sairaalaan, kipu oli sietämätön. Työkaveritkin luulivat ensin, että kyseessä oli pintanaarmu. Ambulanssissa Pulkkinen vain odotti, että pääsisi pian sairaalaan perille. Ensiavussa hän kysyi, saisiko katsoa jalkaansa. Ei kuulemma kannattanut. 10-15_pääjuttu.indd 10 22.8.2012 21:15:33
Paperiliitto 6/2012 11 Jaana Pulkkinen on onnellinen uudesta työstään. 10-15_pääjuttu.indd 11 22.8.2012 21:15:34
Paperiliitto 6/2012 12 – Lääkäri sanoi, että kyseessä on pitkäaikainen ja vaikea juttu, mutta en alkuun oikein ymmärtänyt sitä. Ensimmäisen leikkauk sen jälkeen jalka muistutti muodoltaan amerikkalaista jalkapalloa, ja siinä näkyivät verisuonet, poikkinaiset jänteet ja luut. Kun sairaanhoitajaharjoittelija näki jalan, hänkään ei toista kertaa vilkaissut sitä, vaan siirsi katseensa ikkunasta näkyviin lintuihin. Työtapaturmaa seurasi yli yhdeksän viikkoa sairaalassa, useita leikkauksia ja pitkä kuntoutusjakso. Myös lääkärit olivat ymmällään vamman vaikeudesta. Pulkkinen ei halunnut purnata mustista päivistä huolimatta. Välillä itketti ja hirvitti. Hän yritti vain sopeutua tilanteeseen. Kotiin Pulkkinen ei osannut ikävöidä, koska hän tiedosti, ettei olisi pärjännyt jalan kanssa missään muualla kuin sairaalassa. Myös psykologi auttoi ymmärtämään, miten henkisestikin raskaasta tilanteesta oli kysymys. Pulkkinen alkoi uskoa toipumisen edistymiseen, kun jalasta otettiin luutumista auttavat raudat pois ja tehtiin ensimmäinen ihonsiirto. – Ehdin jo miettiä, millaisen proteesin otan. Minun pitikin hyväksyä jalka itselleni takaisin. Matot pois lattioilta Pulkkisella on neljä lasta, joista yksi asuu enää kotona. Myös hänen miehensä Markku, 57, työskentelee Eforan Kaukopään kunnossapitoasentajana. Oma perhe, ja piirtäminen auttoivat Pulkkista saamaan ajatuksia pois kivusta, ja jaksamaan kuntoutusta. Tanssiharrastus ja pitkät kävelylenkit saivat jäädä, ja uinti tuli tilalle. Pulkkinen oli ensin pyörätuolissa, ja sitten hän liikkui keppien kanssa. Matotkin otettiin vuodeksi pois lattioilta, jotta äiti pääsi paremmin liikkumaan. Lääkärin oppi Pulkkiselle oli ”päivä kerrallaan”. Se auttoi jaksamaan etappi etapilta. Vielä keväällä 2011 Pulkkiselle ei annettu Stora Ensolla toiveita työpaikasta. Sopivaa työtehtävää ei kuulemma ollut tarjolla. Hän kävi neuropsykologisissa testeissä, joissa arvioitiin, minkä alan opiskelu hänelle sopisi. Opiskeleminen ei tuntunut kuitenkaan omalta jutulta. – Minulla ei ollut enää mitään yhteyttä näihin tehtaisiin. Syvällä sisimmässäni silti tiesin, ettei Stora Enso minua 28 vuoden jälkeen heitä. Koko ajan luotin, että kyllä minulle sieltä vielä paikka löytyy. Oikea henkilö vaikutti Kun Pulkkinen mainitsi lopulta tapahtuneesta varapääluottamusmies Esa Ilvekselle, alkoi tapahtua. Pulkkinen ja Ilves miettivät yhdessä tuumin, että vartiointiin liittyvä tehtävä voisi sopia hänelle. Ilves otti yhteyttä suoraan silloiseen tehtaanjohtaja Ari Johanssoniin ja kertoi avoimesti naisen tilanteesta. Johtaja soitti puolestaan osastolle, jossa oli jo valmiiksi positiivinen kokemus toisen kuntoutujan työllistymisestä. ? Jaana Pulkkinen sai uuden työn turvallisuusvalvojana. ? Virpi ja Vesa Hölttä ovat toimineet vertaistukena toisilleen molempien sairastaessa. Kului kaksi viikkoa, ja Pulkkiselle oli tarjolla uusi työtehtävä Kaukopään turvallisuusvalvojana. Työkokeiluun hän pääsi viime joulukuussa. Hän osaa nyt arvostaa terveyttään, ja sitä, että voi käydä työssä. Hänen nykyinen työtehtävänsä vakinaistettiin maaliskuussa. – Olen aamuvirkku ihminen, ja on ihana tulla töihin seitsemään. Joka aamu on uusi mielenkiintoinen päivä tulossa. Alussa minua harmitti, kun työpäivä päättyi. Turvallisuusvalvojan työhön kuuluu kulunja turvakameroiden valvontaa ja vieraiden opastusta. Pulkkista odottaa lähitulevaisuudessa 40 tunnin koulutus vartijatyön perusteista. Hän pitää tärkeänä, että työtehtävät räätälöidään pitkältä sairauslomalta palaaville kullekin sopivaksi, ja muistuttaa, et” Ehdin jo miettiä, millaisen pro teesin otan.” 10-15_pääjuttu.indd 12 22.8.2012 21:15:35
Paperiliitto 6/2012 13 tä työntekijöissä kannattaa nähdä heidän kykynsä ja positiiviset ominaisuudet puutteiden ja vammojen sijaan. Pulkkinen suhtautuu tulevaisuuteen avoimella mielellä. Vammautuminen on opettanut sopeutuvaisuutta. – Tuskin olisin tätä työtä saanut, ellei olisi ollut tätä työtapaturmaa. Ei ollut kuitenkaan kyse vain siitä, että minulle piti löytää jokin uusi työ vammautumiseni takia. Minulle on sanottu, että asenteeni on kohdallaan. Työhönpaluu auttaa toipumista Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira korostaa, että lähimmän esimiehen ja muun työyhteisön asenteella on huomattava vaikutus siihen, miten työntekijä kokee oman työkykynsä. Tämä kävi ilmi Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n työhyvinvointihanke Hyviksen 2010 valmistuneessa raportissa, johon osallistui kahdeksan paperitehdasta. Siiran mukaan raportin tuloksia kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän käytännössä. Paperiteollisuuden yrityksillä on ollut viimeiset vuodet myllerrystä organisaatiomuutoksissa. Sen vuoksi työntekijöiden terveys ja työssä jaksaminen eivät ole olleet ensimmäisinä huomionkohteina. – Nyt lähivuosina huomio kiinnittynee enemmän myös tähän puoleen. Työntekijän omaan asenteeseen vaikuttaa työpaikan ilmapiiri aika paljon. Ei ole hyvä, jos sairauspoissaoloihin suhtaudutaan lintsaamisena. Siiran mukaan yritykset ovat jo alkaneet huomioida työhönpaluuta pidemmiltäkin sairauslomilta. Edistyneimmissä paikoissa ? Ari Kauppila teki korvaavaa työtä koulutustehtävissä. ? Anne Muhosen työtehtävää kevennettiin hänen kipeälle kädelle sopivaksi. sitä pidetään osana toipumisen edistymistä. Kehitettävää olisi puolestaan työhönpalaamiskeskusteluissa; kun joissakin yrityksissä keskustelut ovat jo automaattisia, toisissa paikoissa niitä ei käydä vielä lainkaan. Siira pitää korvaavaa työtä selkeänä mahdollisuutena työhön paluun helpottamisessa. – On työpaikkakohtaisia eroja, miten työnantaja voi järjestää järkevää korvaavaa työtä. Jos korvaavaa työtä koskevat menettelytavat eivät ole kunnossa, ei se edistä työntekijöiden halua ottaa sitä vastaan. Tuen monet muodot Työhönpaluun on koettu parhaiten onnistuneen silloin, kun se on tuettua. Työnantajia on myös viime vuoden alusta kannustettu rahallisesti Kelasta työkyvyn tukimallien kehittämiseen. Ne työnantajat, jotka ovat laatineet yhteistoiminnassa toimintamallit sairauspoissaolojen hallintaan, työhönpaluun tukeen ja varhaiseen tukeen, saavat lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista muita paremman korvauksen. Myös Äänekosken tehtailla työskentelevää Anne Muhosta, 49, on tuettu palaamaan pitkän sairausloman jälkeen töihin. Muhosta on vaivannut tenniskyynärpää. Hän on palannut työkokeilujen avulla vanhaan työtehtäväänsä kuorimon prosessinhoitajaksi. Vanhaa työtehtävää on kevennetty hänen kipeälle kädelleen sopivaksi. Muhosesta on ollut esimerkillistä, miten esimies ja muut työntekijät ovat auttaneet häntä työhön palaamisessa. Muhosen työkaverit ovat auttaneet häntä raskaammissa nostoissa, ja muutenkin työkaverit ovat pitäneet hänestä huolta ja kysyneet vointia. Työkokeiluilla ja kuntoilemalla takaisin Usein töihin takaisin sopeutuminen on sinnikkään yrittämisen ja kokeilemisen tulos. Anjalankosken tehtailla kuljetuksessa työskennellyttä Vesa Hölttää, 45, selkä on vaivannut nuoresta saakka. Jo 1980 Hölttä jäi traktorin lavan alle vapaa-ajallaan lähitilan pellolla. Kivut ovat vaivanneet siitä saakka. Neljätoista vuotta sitten kipu yltyi, ja hänellä todettiin pari isoa pullistumaan selässä. Silloin vielä venyttelyistä ja lääkkeistä löytyi apu. Selkä leikattiin lopulta 2008, kun kivut nousivat taas äärimmilleen, eikä muita vaihtoehtoja tuntunut enää olevan. Sen jälkeen hän oli sairausloman takia pois töistä vajaat kaksi vuotta. – Kivut olivat pahimmillaan ennen leikkausta. Särkylääkkeet ja miedot opiaatit vaihdettiin opiaateiksi. Varsinkin aamulla kipu oli rajua, en tiennyt, miten päin olisin ollut. Leikkaus onnistui hyvin, mutta jälkihoitoon ei kiinnitetty riittäväsTyöhönpaluun muoToja: ? korvaava työ ? työkokeilu ? työajan lyhentämi nen ? työtehtä vien keven täminen ? osasairaus päiväraha ? paluu työ kyvyyttö myyseläk keeltä työ elämään Jatkuu ?? 10-15_pääjuttu.indd 13 22.8.2012 21:15:36
Paperiliitto 6/2012 14 ti huomiota. Kun mies käveli kilometrin, piti huilia. Pahimpina päivinä mielessä kävi luovuttaminen. Hölttä oli yrittänyt jo aikaisemmin siirtyä pois kuljetuksesta, mutta uuden työtehtävän etsimiseen ei työnantajalla ollut kiinnostusta. Kuljettajan eri istuimia oli uusittu selälle sopivimmiksi, mutta niistä ei ollut apua, koska itse kulkupelit olivat vanhoja. – Minun olisi pitänyt lähteä kuljetuksesta jo aiemmin pois. Juoksut on nyt juostu. Huolta, iloa, syyllisyyttä Työhön palaaminen ei ollut mikään pieni asia. Huoli selän kestävyydestä oli huomattava. Myös kuntoutuslääkärillä ja työterveyslääkärillä oli eriäviä näkemyksiä työhönpaluun ajankohdasta. Onneksi työyhteisö suhtautui miehen paluuseen suopeasti. Höltän ensimmäinen työkokeilu oli 2010 metsäosastolla kurottajan kuljettajana. Ensimmäisen kuukauden hän teki neljän tunnin päiviä. Tehtävä olisi ollut varsin hyvä selän kannalta, mutta työkokeilun jälkeen vapaita paikkoja ei ollut. Mies ihmettelee, mitä hyötyä on työkokeilulla, jos sen jälkeen opittua osaamista ei voi hyödyntää. Hölttä aloitti taas työkokeilun joulukuussa 2011, ja pääsi kartonkikoneen jälkikäsittelyyn arkkileikkurille. Nyt hän on opetellut kakkosja ykkösleikkurin ajamista. – On hieno tunne, kun pystyy tekemään töitä. Kun on fiksuja ihmisiä porukassa, homma pelaa. Parasta on se, kun selkä on ollut paljon parempi työkokeilun aloittamisen jälkeen. Miehen harrastuksiin kuuluu metsästys, ammunta ja kuntosali. Toukokuun loman aikana Hölttä rakensi perheelleen kasvihuoneen, ja kattaa parhaillaan terassia. Hän on huomannut, että pahinta selälle on paikallaan istuminen: pitää olla liikkeessä. Joidenkin on ollut vaikea uskoa, että hyväkuntoinen kärsisi selkäkivuista. Työtehtävän vaihdos on pudottanut Höltän palkkaluokkaa yhdellä yksiköllä, mutta vuorolisät ovat tasanneet tilannetta. – Ihan tyytyväinen pitää olla, että olen saanut selän tähänkin kuntoon. Vaimo vertaistukena Höltän Virpi-vaimolla, 45, on pehmytkudosreuma. Hän oli kaksi vuotta sairauslomalla, jonka jälkeen hänet irtisanottiin vuonna 2009 Myllykosken siivoojan tehtävästä terveydellisistä syistä. Asiasta käytiin kovaakin vääntöä, mutta viimeinkin hän pääsi työkokeiluun Kouvolan kaupungille siivoustyönohjaajaksi. Pariskunta on ollut vertaistukena toisilleen, mutta toisaalta molempien sairastaminen on ollut kova koulu, ja nelihenkisen perheen talouskin on ollut tiukilla. Kuntoutumisen suurimpana haasteena on Höltästä kultainen keskitie; miten tasapainoilla työn, liikunnan ja levon välillä. Selän kanssa on vain opittava elämään, uskoa kuntoutumiseen saa pikkuhiljaa. – Kroppa tarvitsee liikuntaa ja liikettä, ennen kuin ongelmia tulee. Työkunto ei selviä kuin yrittämällä ja kokeilemalla. Ei leikkaus autuaaksi tee, töitä pitää tehdä myös sen jälkeen. Korvaavuuteen eri tapoja Jos työntekijä ei sairauden tai tapaturman vuoksi pysty tekemään omaa työtään, mutta ei ole täysin työkyvytön, hänelle voidaan osoittaa jokin toinen työ korvaavaksi. Lääketieteellisen perustelun korvaavaa työtä varten tekee työterveyslääkäri. Korvaavaa työtä voi olla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän työskenteleminen kouluttajana. Sen aikana palkka säilyy vähintään samana, mitä se on ollut oikeassa työtehtävässä. Korvaavan työn päättyessä työntekijällä on oikeus palata entiseen työtehtäväänsä. ? Kristian Katavistolla on positiivinen kokemus korvaavasta työstä. ” On hieno tunne, kun pystyy teke mään töitä.” 10-15_pääjuttu.indd 14 22.8.2012 21:15:36
Paperiliitto 6/2012 15 Korvaavasta työstä positiivisen kokemuksen omaa Rauman UPM:n vuorotyötä tekevä konehoitaja Kristian Katavisto, 35. Hän oli lyhyellä sairauslomalla, mutta uskoo, että olisi joutunut jäämään pidemmälle sairauslomalle, ellei olisi saanut korvaavaa työtä. Katavisto on tehnyt korvaavana työnä työturvallisuuteen liittyviä päivityksiä. Hän on ollut iloisesti yllättynyt siitä, miten työnantaja on lähtenyt mukaan parantamaan työhyvinvointia tilaamalla esimerkiksi satulatuoleja. Myös Inkeroisten kartonkitehtaan prosessityöntekijä Ari Kauppila, 55, uskoo, ettei olisi ilman korvaavaa työtä pystynyt palaamaan työelämään samalla aikataululla. Hän on ollut pitkällä sairauslomalla olkapään takia. Korvaavana työnä hän on tehnyt koulutustehtäviä, ja mies pääsee palaamaan vakiotehtäväänsä elokuussa. Pienikin askel helpottaa Kun Jaana Pulkkinen Imatralla riisuu päivän päätyttyä työkengän, jalassa näkyvät elämän jäljet. Mutta jalka on oma, paljon kestänyt. Kokemuksia paluusta työelämään kertyy jatkuvasti ja niistä voi myös ottaa oppia. Yhteistä sairauslomalta töihin palanneiden kokemuksissa on se, että pienilläkin myönteisillä asioilla voi olla huomattava merkitys toipumisessa. Elämä opettaa hitaasti kävelemään, kuten Jaana Pulkkisen äiti aikoinaan tapasi sanoa. ? P LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA PUHELIN (016) 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi 1ASKEL HYVINVOINT IIN! Nauti rennosta meiningistä, sykähdyttäväst ä ohjelmasta, Lapin luonnosta ja upean kylpylän palveluista! Meiltä saat eväät elämänhallinta an ja muutokseen! Hae meille askelohjelmaa n – erityisesti jos olet mies ja etsit painonhallintaa n ratkaisua! OMAVASTUU 150 €/5 VRK MAJOITUS YHDEN HENGEN HUONEESSA , TÄYSIHOITO JA OHJELMA LISÄTIEDOT JA HAKU WWW.PHT.F I ASKEL 1ASKEL www.hotellilevitunturi.fi 90 pÄIVÄn SÄÄnTö ? Sairausvakuutus ja työterveyshuoltolakiin tuli kesäkuun alussa muutos, jonka tarkoi tuksena on ehkäistä työkyvyttömyyden pit kittymistä ja helpottaa työhönpaluuta sairas loman jälkeen. Sen mukaan sairauspäivära han maksaminen edellyttää työterveyslääkä rin lausuntoa viimeistään silloin, kun Kela on maksanut sairaspäivärahaa yhdeksältäkym meneltä arkipäivältä kahden vuoden mit taan. Myös sairauspäivärahan hakuaika lyhe nee neljästä kahteen kuukauteen. Työnanta jan tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon työnte kijän sairauspoissaolosta, kun se on jatkunut kuukauden ajan. oSaSaIRauSpÄIVÄRaha ? Kelan osasairauspäivärahaa voi saada 1667vuotias kokoaikatyötä tekevä työnteki jä tai yrittäjä. Kyseessä on vapaaehtoinen jär jestely, ja siihen tarvitaan työntekijän ja työn antajan suostumus. Osasairauspäivärahaa saadakseen työajan on vähennyttävä 4060 prosenttia aiemmasta. Se on puolet sairaus päivärahan määrästä. Lähteet: Ahola, Kirsi: Tue työkykyä käsikirja esimies työhön (Työterveyslaitos 2011), www.sak.? , www.kela.? , www.ttl.? ? Työkaverien tuki on ollut Jaana Pulkkiselle tärkeää. Kuvassa pääluottamusmies Esa Ilves ( vas.) ja Raimo Kopranen. ?? Jaana Pulkkinen osaa nyt paremmin arvostaa terveyttään, ja sitä, että voi käydä työssä. 10-15_pääjuttu.indd 15 22.8.2012 21:15:38
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com Olemme mukana Turvallisuusmessuilla Tampereella 5.-7.9.2012. Tervetuloa tutustumaan mallistoomme osastolla A 201. www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 KIRISTYSMEKANISMI • Nostamalla rullaa nauhoitus vapautuu • Painamalla rullan alas mekanismi lukittuu • Pyöräyttämällä rullaa mekanismi kiristyy S ta ti iv i • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_MESSU_14082012.indd 1 14.8.2012 15.07 16-17_sievi.indd 16 15.8.2012 19:16:40
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com Olemme mukana Turvallisuusmessuilla Tampereella 5.-7.9.2012. Tervetuloa tutustumaan mallistoomme osastolla A 201. www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 S ta ti iv i • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_MESSU_14082012.indd 1 14.8.2012 15.07 16-17_sievi.indd 17 15.8.2012 19:16:40
Paperiliitto 6/2012 18 Esko Meriläinen (vas.), Heikki Ikonen ja Jorma Seppänen. ” Tehtaan myyminen oli parasta, mitä meille on tapahtunut.” ? Ville ja Matti Puumalainen ovat tehtaan miehiä. Samoin oli Villen vaari Jussi Saastamoinen, josta kellastunut lehtileike kertoo. nuoria, jotka ovat löytäneet kotikaupungista töitä. – Suurin osa koulukavereista on muuttanut Joensuuhun tai etelään. Myös Jyrki joutuu pohtimaan tulevaisuutta. Tyttökaveri opiskelee Joensuussa eikä todennäköisesti löydä Lieksasta töitä. Aika näyttää, mihin nuoripari asettuu. Aatetta ja kulttuuria Kun ensimmäiset kartonkiarkit valmistuivat Pankakoskella 1912, valpastui työväki perustamaan oman ammattiosaston. Tänä vuonna paperiosasto numero 30 juhlii pyöreää sataa vuotta yhdessä kartonkitehtaan kanssa. Osaston toiminta on jatkunut vaihtelevalla menestyksellä läpi vuosikymmenten. Alkuaikojen sekaTeksti ja kuvat Päivi Ketolainen L uulisi, että Pankakosken kartonkitehdas on kuin linnunpesä kaukana maailman myrskyistä. Luulo on väärä. Puhuri on pauhannut ja Pankakoski on ollut lopetusuhan alla moneen kertaan. Viimeksi tehtaan pää oli samalla pölkyllä Summan ja Kemijärven kanssa. Mutta Lieksan Pankakoskella pienuus on valttia. Kun pohjalukemat oli otettu vuonna 2006, Stora Enso ei lopettanutkaan tehdasta. Se sai myytyä tehtaan Dermot Smurfitin johtamalle sijoittajaryhmälle. Nyt Pankaboard on laitettu iskukuntoon. Se pystyy tuottamaan kahdella koneella joustavasti ja ketterästi erilaisia kartonkilaatuja pieninäkin erinä. Myös erikoistarpeisiin. – Tehtaan myyminen oli parasta, mitä meille on tapahtunut. Se takasi toiminnan jatkuvuuden, kuvailee varamiehenä työskentelevä ammattiosaston puheenjohtaja Pertti Turunen. Pätkäsopimukset riesana Lieksa tunnetaan Ruunaankoskista ja Reino-aamutossuista. Matkailu työllistää väkeä kesäaikaan, mutta suurin ympärivuotinen työllistäjä on kartonkitehdas. Tehtaan henkilöstön kokonaisvahvuus on tällä hetkellä vajaat 200. – Kun itse tulin taloon, meitä oli töissä 600 ihmistä, vertaa Pertti Turunen. Lieksassa on paljon Turusia. Yksi heistä, Asko Turunen, työskentelee tehtaan keskusvalvomossa. – Olen ollut täällä 10 vuotta yhtä kyytiä, mutta minulla on kirjan paksuinen pino työsopimuksia. Pahimmillaan sopimusta on uusittu kahden viikon välein. Määräaikaisuuksilla kikkailu onkin pääluottamusmies Arto Kervisen mukaan ikävä ongelmapiikki Pankaboardin arjessa. – Viidennes työsopimuksista on määräaikaisia. Se on liikaa ja perusteetonta. Väestökatoa potevassa kaupungissa on työnantajan markkinat. – Hyvä puoli kumminkin on, että meillä on paljon nuoria töissä. Yksi nuorista on Jyrki Keränen, 28. Hän suoritti lukion jälkeen paperiprosessilinjan ja siitä pitäen on töitä riittänyt. Jyrki on harvoja ikäluokkansa Nosto Selviytyjät Pankakosken kartonki tehdas täytti sata vuotta. Pienuus on sen vahvuus. vien poliittisten olojen ja mullistusten kautta tultiin sota-aikaan ja sitten kohti seesteisempiä oloja. 1970-luvulla kartongintekijät kuuluivat jo sataprosenttisesti osastoon. Myös vapaa-ajan toiminta kulttuuririentoineen oli vilkasta. Osasto hankki oman kesänviettopaikankin. Alkuvuosista lähtien osasto on kannustanut jäsenistöä hyviin harrastuksiin: urheilemaan, lukemaan, näyttelemään ja musisoimaan. – Aikoinaan Pankakoskellakin oli oma puhallinorkesteri, kertoo eläkkeellä oleva musiikkimies Esko Meriläinen. Meriläinen oli perustamassa myös tehtaan väen kesken poikinutta yhtyettä nimeltä Rahvaanomaset. Parhaimmillaan yhtyeessä soitti ja 18-19_ PANKAKOSKI.indd 18 21.8.2012 20:27:35
19 Pankakoski ? Enso Gutzeitin kartonkikoneet käynnistyvät 1912. Ammattiosasto järjestäytyy samana vuonna. ? Vuonna 2006 Tri. Dermot Smurfitin johtama kansainvälinen sijoittajaryhmä ostaa tehtaan Stora Ensolta. ? Nykyisin tehtaassa on kaksi kartonkikonetta. Ne tuottavat taivekartonkia, puuja olutpahveja ja sellukartonkia. Lopputuotteita ovat esimerkiksi taulunkehykset, lasinaluset, kerta-astiat ja mikrovuoat. ? Pääosin raaka-aineena käytettävä kuusihioke on peräisin lähialueilta. Myös valkaistua sellua käytetään. ? Liikevaihto on 74 MEUR. Merkittävimmät vientimaat ovat Saksa, UK, Ranska, Italia ja USA. ? Venäjä on jatkuvasti kasvava markkina-alue. ? Pankaboardin keskusvalvomo. Kaksi miestä hoitaa monitorien avulla saman työmäärän, johon tarvittiin ennen kymmenen miestä. Vuorossa Asko Turunen ja Pertti Turunen. ? Pankakoskella on tehty sata vuotta kartonkia. Nosto lauloi 15 miestä, kaikki tehdaslaisia. – Liittokin sponsoroi toimintaamme. Edelleen käymme pienellä joukolla esiintymässä esimerkiksi tukkilaistapahtumissa. Jussin työn jatkajat Kartonkitehtaalle on lähdetty samasta perheestä usean sukupolven ajan. Lieksan lehti kirjoitti vuonna 1965 etumies Jussi Saastamoisesta, joka oli ollut 50 vuotta töissä Pankakosken tehtaalla. Jussi oli tullut korjauspajalle juoksupojaksi 11-vuotiaana. Siitä oli ura auennut, ja palkinnoksi uurastuksesta hän sai yhtiöltä kultakellon. Ville Puumalaiselle äidinisästä kertova lehtileike on pala elämänhistoriaa. – Sekä isäni että äitini suvusta melkein kaikki ovat käyneet kartonkitehtaalla töissä. Villen isä, Matti Puumalainen, ehti olla tehtaalla pakkarina 40 vuotta. Hän siirtyi kaupungin hommista tehtaan leipiin, koska palkka oli parempi. – Olin myös 20 vuotta luottamusmiehenä, ja viimeiset työvuoteni työsuojeluvaltuutettuna. Matin isä sai työpaikan puolestaan vähän kuin vaihtokaupalla. – Meidän alkuperäinen kotitalomme jäi voimalaitoksen rakennustyömaan alle. Silloin tehtiin sopimus, jossa vastineeksi sotaveteraani-isäni sai työpaikan tehtaalta. Kiirettä pitää Puumalaisten tarina on Pankakoskella tavallinen. Lähiseudun pienviljelijät lähtivät tehdastyöhön hakemaan leveämpää leipää. Toisaalta tehdas huolehti työväestä monin tavoin. Pankakoskellakin tehtaan lähistölle oli rakentunut 1800-luvulta lähtien omaperäinen kyläyhteisö yhteissaunoineen ja työväentaloineen. Tuohon aikaan kylän yllä lepäsi vahvana Enso Gutzeitin henki ja yhtiön patruunat pitivät valtaa. – Kaarlo Hautala oli viimeinen oikea patruuna. Hänellä oli aina yllään tumma puku ja huopahattu. Adjutantteina oli pienempiä herroja, muistelee Matti Puumalainen. Kun Ville Puumalainen tuli työelämään 1980-luvulla, aika oli jo toinen. Työntekijät ja insinöörit olivat jo sinut keskenään. Nyt työtä määrittää yksi sana. Se on kiire. – Aiemmin töissä oli kiireen tuntu, mutta nyt on oikeasti kiire, sanoo Ville Puumalainen. ? P Pa nk a ko sken t e hd a s j a am matt ios a st o 100 vuotta Jo kuudetta kuukautta Tiina Suomalainen E i limaista yskää, ei kireitä hermoja, ei raastavaa mielitekoa, ei tupakkaunia. Eforalla Imatralla työskentelevä Sirpa Tiainen ei ole vieläkään uskoa, miten helposti se on käynyt. Hän on nyt ollut polttamatta liki puoli vuotta. – Olin valmistautunut henkisesti lopettamaan jo pidemmän aikaa. Ehkä siksi kaikki on mennyt niin hienosti, Sirpa miettii. Sirpan mies polttaa sikaria, mutta se ei ole Sirpaa haitannut. Kesälomalla tuli myös grillailtua tupakoivien ystävien kanssa, mutta silloinkaan Sirpalle ei tullut mieleen pistää tupakaksi. Vaikka psyykkisesti kaikki on mennyt hienosti, kroppa on pistänyt hieman vastaan. Kesällä Sirpa sai sydänoireita, jotka olivat lääkärin mukaan vieroitusoireita 30 vuotta kestäneen tupakoinnin lopettamisesta. Oireet ovat nyt hallinnassa. Lopettaessaan Sirpa vannoi, että hänestä ei tule tupakoinnin kiihkovastustajaa. Eikä ole tullut. – Tupakointi on jokaisen oma asia. Minussa tupakanhaju ei herätä mitään tunteita, se ei haise hyvältä eikä pahalta. Sirpan taktiikka on edetä päivä kerrallaan. Kun ei aseta itselleen suuria tavoitteita, säästyy turhilta paineilta. ? P kehossa taPahtuu: ? 24 tunnin kuluttua: häkä häviää elimistöstä, keuhkot alkavat puhdistua, sydänkohtauksen riski alkaa laskea ? 48 tuntia: nikotiini on poistunut elimistöstä, hajuja makuaisti terävöityvät ? 72 tuntia: keuhkojen toiminta paranee, hengittäminen helpottuu ? 2 viikkoa – 3 kuukautta: elimistön verenkierto paranee, käveleminen ja juokseminen helpottuvat ? 3–9 kuukautta: yskä ja vinkuva hengitys vähenevät, keuhkojen toiminta paranee edelleen Tupakka jää Viime numerossa kerroimme, miten imatralainen Sirpa Tiainen lopetti tupakoinnin maaliskuussa. Tässä sarjassa seuraamme, miten Sirpan elämä ilman tupakkaa sujuu. Paperiliitto 6/2012 18-19_ PANKAKOSKI.indd 19 21.8.2012 20:27:38
Paperiliitto 6/2012 20 – Keräyspaperin käytön tulevaisuus puhuttaa työntekijöitä, sanoo Timo Lainkari. 20-21_ jätevero.indd 20 22.8.2017 13.54.00
Paperiliitto 6/2012 21 kuin omilla maillaan, Sahlsten huomauttaa. Paperinvalmistajien hankaloitunut tilanne ei ole jäänyt huomaamatta siistauslietettä vastaanottavilta maanrakentajilta. Aiemmin aine käytiin hakemassa paperitehtaan pihalta. Nyt edellytetään, että metsäyhtiöt vastaavat siistauslietteen kuljetuskustannuksista. Poltto ainoa järkevä vaihtoehto Vuodesta 2016 lähtien siistauslietteen vieminen kaatopaikalle saattaa kuitenkin loppua kokonaan, sillä valmisteilla oleva kaatopaikka-asetus kieltäisi biohajoavien aineiden kaatopaikkasijoituksen. Lisäksi asetuksella rajoitettaisiin mahdollisuutta käyttää kuitulietteitä kaatopaikkarakentamisessa. Tämä johtaa ensiömateriaalien käytön merkittävään lisäämiseen kierrätysmateriaalien sijaan. – Pitkällä tähtäimellä ainoaksi vaihtoehdoksi jää siistausjätteen polttaminen, Sahlsten arvioi. Tämäkään ei ole yksinkertaista, sillä nykyisten säännösten mukaan jätteeksi luokiteltu siistausliete voidaan polttaa ainoastaan jätteenpolttoon suunnitelluissa ja luvitetuissa voimalaitoksissa. – Toisin kuin muut selluja paperiteollisuuden kuitulietteet, siistauslietettä ei saa yleensä polttaa tehtaiden voimalaitoksissa. Tilannetta mutkistaa vielä se, että Suomessa ei ole riittävästi jätteenpolttokapasiteettia siistauslietteen hävittämiseksi. Edes suunnitteilla olevat uudet laitokset eivät lisää kapasiteettia riittävästi. Kilpailijamaissa eri tulkinta Ympäristöministeriön ehdotus kaatopaikkoja ja jätteitä koskevan asetuksen muuttamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Metsäteollisuuden ja Paperiliiton ohella myös työja elinkeinoministeriö suhtautuu kielteisesti suomalaisen paperiteollisuuden kilpailukykyä nakertaviin esityksiin. – Ideaalitilanne olisi, jos siistauslietettä ei luokiteltaisi lainkaan jätteeksi. Silloin ainetta voitaisiin hyödyntää sekä maanrakennuksessa että polttaa energiaksi. Tämä on täysin mahdollista, sillä esitetyt muutokset ovat kaikki kansallisia tiukennuksia EU:n määräyksiin, Sahlsten toteaa. Siistausliete koostuu paperinvalmistukseen kelpaamattomasta puukuidusta ja paperin täyteaineista eli aine ei ole haitallista saati myrkyllistä. Useimmissa kilpailijamaissa siistauslietettä ei määritellä lainkaan jätteeksi ja sitä hyödynnetään yleisesti energian tuotantoon polttolaitoksissa. Uhka kannattavuudelle Kauppalehden haastattelema Suomen ympäristökeskuksen yksikönpäällikkö Tuuli Myllymaa pitää asetuksen läpimenoa kuitenkin erittäin todennäköisenä. Sahlsten ihmettelee tiukkaa linjaa. – Se uhkaa kilpailukykyämme suhteessa muun Euroopan paperitehtaisiin ja vaarantaa esimerkiksi Mäntän tehtaan toiminnan jatkumisen nykylaajuudessaan. Merkittävä osa meidänkin tuotteistamme menee vientiin. Suomalaisen vientiteollisuuden tulevaisuutta varjostaa jo ennestään EU:n uusi rikkidirektiivi, joka nostaa merkittävästi laivakuljetusten hintaa. Kaipolan tehtaan pääluottamusmies Timo Lainkari sanoo, että sekä rikkidirektiivin tulo että keräyspaperin käytön tulevaisuus puhuttavat työntekijöitä ja aiheuttavat huolta. – Ei voi muuta kuin ihmetellä, että poliittisilla päätöksillä edistetään suomalaisen teollisuuden alasajoa. Jos Kaipolassa ei siistaamoa olisi, niin mikähän tilanteemme olisi silloin paperitehtaiden kartalla, Lainkari toteaa. Kaipolassa syntyvä siistausliete poltetaan nykyisin tehtaan voimalaitoksessa yhdessä puunkuoren kanssa. Siistauslietettä on käytetty myös maanrakennusaineena esimerkiksi latupohjiin ja läheisen Himoksen laskettelurinteiden korottamiseen.? P Teksti Matti Remes Kuvat Tomi Aho V uonna 2011 voimaan astunut jäteverolaki ja ympäristöministeriön muutosehdotus kaatopaikkoja ja jätteitä koskevaan asetukseen huolestuttavat paperiteollisuutta. Ne uhkaavat erityisesti keräyspaperia raaka-aineena käyttävien tehtaiden kilpailukykyä. Tiukennukset vaikeuttaisivat ennen muuta keräyspaperin kuituaineen talteenotossa syntyvän siistauslietteen jatkokäyttöä. – Toteutuessaan muutokset vähentäisivät merkittävästi keräyspaperin hyötykäyttöä Suomessa, Metsä Tissuen aluejohtaja Jori Sahlsten varoittaa. Metsä Tissue käyttää keräyspaperia pehmopaperin valmistukseen Mäntässä. Myös esimerkiksi Georgia-Pacific Finlandin Nokian-tehtaalla ja UPM Kaipolan-tehtaalla käytetään runsaasti keräyspaperia. Jätevero siistauslietteelle Suomessa astui vuoden 2011 alussa voimaan uusi jäteverolaki, joka tuo yksityiset kaatopaikat jäteveron piiriin. Muutoksen myötä myös kaatopaikalle vietävästä siistauslietteestä on maksettava jäteveroa. Uuden veron kustannusvaikutukset toteutuvat vasta kolmen vuoden välivarastointiajan jälkeen, mikäli siistauslietteelle ei ole löytynyt hyötykäyttöä. – Kohteiden löytäminen ei ole helppoa. Siistauslietteen käyttö maanrakennukseen vaatii alueen omistan hakemaa ympäristölupaa. Näin metsäyhtiöillä ei ole mahdollista vaikuttaa hyötykäyttöön muutoin Uusia uhkia Uusi jäteverolaki ja kaavaillut ympäristö säännösten tiukennukset heikentäisivät paperi teollisuuden kannattavuutta. Ne voivat myös näivettää keräys paperin käytön Suomessa. ” Se uhkaa kil pailukykyäm me suhtees sa muun Eu roopan paperi tehtaisiin” Siistaamo on hyvin tärkeä osa Kaipolan tehtaan toimintaa. 20-21_ jätevero.indd 21 22.8.2017 13.54.01
Paperiliitto 6/2012 22 Petteri: Kyllä kahvi on hyvää. Jos se olisi pahaa, en joisi sitä! Lihapiirakka suodatinpussiin Kahvinjuojissa on erilaisia koulukuntia kun kysytään, että maistuuko sumppi mukista vai pienemmästä kupista. Niin ikään kyytipojaksi suositaan monenlaisia leivonnaisia. Pääasia on kuitenkin itse kuuma kahvi ja sen hyvä maku. Ilman sitä on Juhan ja Petterinkin vaikea kuvitella työpäivää. Petteri: Isosta kupista tulee juotua, ja monesti pelkkä kahvi riittää. Jaa-a, jos koko päivänä ei saisi kahvia… Ei minulla nyt varmaan päätä alkaisi särkeä. Aika tasaisesti hörpin yleensä päivän mittaan, eikä illalla ole mitään aikarajaa, minkä jälkeen en joisi. Juha: Minulle sopii paremmin pieni kahvi. Tosin tauotkin ovat niin K a hv i ta u o l la Juha: Saman verran minäkin juon töissä. Yhteensä päivässä menee viisi, kuusi kuppia. Tiedä sitten, vaikuttaako se hereillä pysymiseen, mutta kyllä tauoilla pitää jotakin juoda ja syödä, jotta jaksaa taas tehdä töitä. Petteri: Taisin aloittaa kahvinjuonnin 14-vuotiaana. Silloin kupilliseen laitettiin enemmän kuin kaksi sokeripalaa, joilla se saatiin maistumaan hyvältä. Nykyään laitan sekaan vain maitoa. Juha: Minulla kahvinjuonti alkoi yleistyä 15-vuotiaana. Pienenä se ei maistunut hyvältä ja join mieluummin kaakaota. Maitoa minäkin laitan kahviin. Sokeria laitoin viimeksi armeijassa, koska siellä kahvi oli niin pahaa. Miehet kaatavat itselleen toiset mukilliset höyryävää sumppia, jonka keittämisessä on käytetty tehtaalla valmistettuja suodatinpusseja. Sekä Juhalla että Petterillä on kokemuksia myös pannukahvista, mutta suodatinkahvi maistuu paremmalta. Juha: Kotona keitettiin pannukahvia, ja kyllä siinä selkeän eron maistaa. Ikinä en ole törmännyt liian vahvaan kahviin. Laihaa en pystykään juomaan. Mitä tulee mieleen seuraavista sanoista? Pulla Juha : Kahvi Petteri: Tuore Papu Juha: Kahvi Petteri: Kahvi kahvinkeitin Juha: Moccamaster Petteri: Kahvihetki tauko Juha: Kahvi Petteri: Kahvitauko Jos eivät Juha Nurmi ja Petteri Pokkinen vietä koko työpäiväänsä kahvitauolla, niin ainakin he ovat koko ajan tekemisissä kahviin liittyvien asioiden kanssa. Teksti Pekko-Joonas Rantamäki Kuvat Juha Sinisalo J os eivät Juha Nurmi ja Petteri Pokkinen vietä koko työpäiväänsä kahvitauolla, niin ainakin he ovat jatkuvasti tekemisissä kahviin liittyvien asioiden kanssa. Molemmat työskentelevät koneenhoitajina suodatinpussikoneella Euraconin tehtaalla Lapissa, lähellä Raumaa. Pokkinen aloitti työt Euraconilla vuonna 2001. Hän urakoi vaihtelevasti tehtaan eri koneilla, siellä missä häntä milloinkin tarvittiin. Nurmi sen sijaan on pitkän linjan suodatinpussimies. Hän tuli töihin Kauttualle silloiselle Ahlströmin tehtaalle jo vuonna 1982 ja aloitti suodatinpaperilinjalla kolme vuotta myöhemmin. Lappiin tehdas siirrettiin vuonna 1998. Nykyään siellä valmistetaan suodatinpussien lisäksi muita päivittäistavaratuotteita, kuten leivinpaperia, tuorekelmua ja alumiinifoliota. Valikoimaan kuuluvat myös leivosvuoat, alumiinivuoat, pakastusrasiat ja -pussit sekä ruoan valmistamiseen, säilyttämiseen, kuljettamiseen, kattamiseen ja hygieniaan liittyvät HoReCa-tuotteet. Nurmen ja Pokkisen kahdeksan tunnin työvuoroon kuuluu 40 minuuttia taukoa. Ison osan ajasta miehet viettävät kahvikupin ääressä. Tällä kertaa haastattelu soi koneenhoitajille hieman normaalia pidemmän kahvitauon. Kymmenen kuppia päivässä Petteri: Kyllähän sitä kahvia tulee juotua, välillä vähän liikaakin. Töissä juon kolme kuppia ja koko päivänä yhteensä 5-10 kuppia. Kun kymmenen on mennyt, huomaa että siinä oli ehkä muutama liikaa. Petteri Pokkinen ja Juha Nurmi mieltyivät kuvauspaikkaan tehtaan pihamaalla niin, että aikovat jatkossakin viettää kahvitaukojaan ulkosalla. Kall e Kan gas 22-23_ juttu.indd 22 21.8.2012 20:12:45
Paperiliitto 6/2012 23 lyhyitä, ettei siinä ajassa isoa ehtisi edes juoda. Yleensä otan kahvin kanssa jotain pientä, kuten voileipää tai pullaa. Jäätelökin on hyvää. Kyllä työpäivästä ilman kahvia suoriutuisi, mutta ikävältä se tuntuisi. Tupakkaa alkaa tehdä aina mieli, kun juon kahvia, ja usein menenkin sen jälkeen tupakalle. Työnsä ansiosta Juhasta ja Petteristä on tullut todellisia suodatinpussiasiantuntijoita. Pussien valmistamiseen käytettävän paperin laadulla on iso merkitys kahvin maun kannalta. Huonolaatuisista papereista voi irrota juomaan paperista tai pahvista makua. Euraconilla suodatinpussit valmistetaan kotimaisesta, biohajoavasta ja kestävästä paperista. Työmiehet ovat keksineet, että pusseja voi käyttää muuhunkin kuin kahvinkeittoon. Petteri: Olen kotona laittanut joskus lihapiirakan pussiin tai käyttänyt sitä grillitaskuna. Samaa paperia käytetään tehtaalla käsipaperina. Juha: Minullakin on autotallissa paperirullanpohjia, joihin voi pyyhkiä kädet tai rasvatahrat. Suodatinkahvi vai cortado? Kesälomillaan miehet ovat ehtineet reissaamaan ja tutustumaan kaukomaiden kahvilaatuihin. Perinteinen suomalainen kahvi suodatettuna suomalaisen pussin läpi on silti aina parasta. Petteri: Kyllä cappuccinot ja muutkin menee, mutta yleensä otan ihan perinteisen kahvin. Juha: Suomessa tykkään suomalaisesta kahvista. Italiassa tai Espanjassa espresso on hyvää, mutta Suomessa se tulee usein jostain automaattikoneesta ja maistuu oudolta. Espanjassa hyvää on myös cortadokahvi, johon tulee puolet maitoa ja puolet espressoa. ? P TuoTTeen Tie ? Euracon on suomalainen perheyritys, joka valmistaa päivittäistavaratuotteita sekä HoReCa-tuotteita. ?Kahvinsuodattimia Rauman Lapissa sijaitsevalla tehtaalla valmistetaan Eskimo-tuotemerkille. ?Päivittäistavarapuolen asiakkaina ovat Citymarket, K-Supermarket, S-Market, Prisma, ABC-myymälät, Valintatalo ja Siwa. ?Eskimo-tuotemerkki täyttää tänä vuonna 50 vuotta, ja Euracon on sen kunniaksi uudistanut tuotteidensa pakkausilmeitä ja siirtänyt osan tuotteistansa uudistetun tuotemerkin alle. ? Juhlavuoden kunniaksi on järjestetty myös Sata tapaa -kampanja, jolla Euracon kerää uusia ideoita ja reseptejä sekä uudenlaisia tapoja käyttää tuotteitaan. ” Olen kotona laittanut joskus lihapiirakan suodatinpussiin.” Juha Nurmi ? Ammatti: Koneenhoitaja ? Lapsuus: Isä oli Ahlströmin tehtaalla töissä ennen minua. ? Työ: Töitä piti hakea ja tämä oli iso tehdas, johon kaikki muutkin hakivat. En ole muualla töissä ollutkaan. Petteri PokkiNeN ? Ammatti: Koneenhoitaja ? Lapsuus: Kesät olivat silloin pitkiä ja lämpimiä. ? Työ: Vanhasta työpaikasta vähennettiin väkeä. Hain sitten tänne ja pääsin. Kippis! Hyvällä suodatinapaperilla tulee hyvä kahvi. 22-23_ juttu.indd 23 21.8.2012 20:12:46
?? Paperiliitto ?/???? Maailman paperi Maailman paperi yrityskohtaisia työehtosopimuksia tehdaskohtaisten sopimusten sijaan. Järjestö on viime vuosina yltänyt yrityskohtaiseen kehyssopimukseen kuuden metsäteollisuusyhtiön kanssa. Tavoite on kuitenkin yhä kaukana, sillä USW:llä on metsäteollisuudessa yli 700 kollektiivista työehtosopimusta. Liitto luo lähtökohdat yritysja tehdaskohtaisille neuRuotsin puunjalostusteollisuuden työnantajat väittävät, että nuorten työehtojen heikentäminen parantaisi nuorten työllisyyttä. Tähän perusteluun vedoten työnantajajärjestöt pyrkivät huonontamaan nuorten lomapalkkaa ja epämukavan työajan lisiä. Lisäksi määräaikaisia työsuhteita ja koeaikaa koskevia määräyksiä olisi työnantajien mielestä väljennettävä. Työnantajat ehdottavat myös irtisanomisjärjestyksen määräysten muuttamista niin, ettei niitä sovellettaisi nuoriin. Nuoret jätettäisiin niin ikään työajan lyhennysten ulkopuolelle työsuhteen kolmen ensimmäisen vuoden ajaksi. Paperityöläisten liiton Pappersin puheenjohtaja Jan-Henrik Sandberg leimaa ehdotukset puhtaaksi nuorten syrjimiseksi. – On hämmästyttävää, että joku kuvittelee tällaisten ehdotusten helpottavan pätevien nuorten saamista alallemme, Sandberg sanoo ay-julkaisu Dagens Arbetessa. Aaltopahvisilla pakkauksilla kysyntää Britannian elintarvikeyhtiöiden arviot tulevaisuuden pakkausmateriaaleistaan lupaavat hyvää aaltopahvista valmistetuille pakkauksille. Neljä yritystä viidestä nimesi ne ykkösvaihtoehdokseen. Yritykset perustelivat valintaansa aaltopahvipakkausten hyvien käyttöominaisuuksien ohella materiaalin kierrätettävyydellä. USA:n liitolla on yli 700 sopimusta Yhdysvalloissa ammattiliitto USW pyrkii solmimaan Liitot torjuvat ”nuoriso-tessin” ” On hämmästyttävää, että joku kuvittelee tällaisten ehdotusten helpottavan pätevien nuorten saamista alallemme.” votteluille joka toinen vuosi järjestettävässä konferenssissa. Tapaamisessa paikalliset ay-aktiivit hahmottavat yhdessä USW:n johdon kanssa alan näkymiä ja listaavat tes-tavoitteita. Heinäkuussa pidetyssä yli 500 osanottajan konferenssissa USW:n varapuheenjohtaja Jon Geenen arvioi, että tehtaiden sulkemiset ja yritysten yhdistymiset tulevat jatkumaan lähivuosina. Uutena ilmiönä teollisuudessa on voimistumassa pula ammattitaitoisesta työvoimasta, Geenen varoitti. Hänen mukaansa viime kahden vuoden aikana 15 000 paperityöläistä on säilyttänyt työpaikkansa USW:n työehtosopimuksiin sisältyvän yrityskauppapykälän ansiosta. Se velvoittaa tehtaan tai yrityksen uuden omistajan kunnioittamaan voimassa olevaa työehtosopimusta. USW:n 1,2 miljoonasta jäsenestä runsaat 100 000 työskentelee metsäteollisuudessa tai on eläkkeellä alan töistä. Monialainen USW organisoi myös monen muun teollisuudenalan ja terveydenhuollon työntekijöitä. Kanadassa muodosteilla suurliitto Kanadassa 200 000 jäsenen ammattiliitto CAW ja 120 000 jäsenen ammattiliitto CEP ovat pitkällä järjestöjen yhdistämishankkeessaan. Järjestöstä tulee Kanadan suurin ammattiliitto. Selluja paperiteollisuuden työntekijät ovat järjestäytyneet CEP:hen. Mielenosoitus jätevesiä vastaan Kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat äskettäin mielenosoitukseen Qidongissa Kiinassa japanilaisen Oji Paperin jäteveden päästöjä vastaan. Tehtaan jätevedet lasketaan 110 kilometriä pitkää putkea pitkin mereen lähellä usean kalastajakylän vesialueita. Vuonna 2007 rakenteille laitettu tehdas ei toimi vielä täydessä laajuudessaan. Protestoijat esiintyivät paitsi japanilaisyhtiötä myös paikallisia viranomaisia vastaan. Mielenosoittajat syyttävät viranomaisia lahjusten vastaanottamisesta ja jätevesilupien liian löysistä ehdoista. Mielenosoituksen aikaan viranomaiset ilmoittivat keskeyttäneensä jäteveden päästöluvan voimassaolon tutkimuksia varten. Vesipula Luoteis-Intiassa Intian luoteisosassa Gujaratin maakunnassa teollisuus kärsii monsuunisateiden heikkouden ja veden liikakäytön aiheuttamasta vesipulasta. Morbin alueella paperia valmistavat yritykset ovat joutuneet turvautumaan porakaivoista nostettavaan veteen. P USW Rottneros Koonnut Juhani Artto Ammattiliitto USW:n varapuheenjohtaja John Geenen arvioi, että tehtaiden sulkemiset ja yritysten yhdistymiset jatkuvat Yhdysvalloissa lähivuosina. kausten hyvien käyttöominaisuuksien ohella materiaalin kierrätettävyydellä. USA:n liitolla on Ruotsin metsäteollisuus haluaa heikentää nuorten työehtoja. Kuva on Rottnerosin Vallvikin tehtaalta. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 24 22.8.2017 13.55.47
25 Paperiliitto 6/2012 H ain viikko sitten Tampereelta Ford Galaxien. Kun tapasin Annen ensimmäisen kerran vuonna -91, minulla oli samanlainen, mutta valkoinen. Se oli hienossa kunnossa. Silloin ajeltiin viikonloppuisin ympäri Forssan toria. Heitin Annen kotiin, mutta ei siitä sen kummenpaa seurannut. Kahdeksan vuotta myöhemmin tapasimme Loimaan Seurahuoneella. Annella oli pikkujoulut, minä olin siellä muuten vain, autolla. En ole koskaan juonut alkoholia, en juo edes kahvia. Siitä se lähti. Tulin isäksi näin vanhemmalla iällä. Likka on nyt kuusi vuotta ja aloitti juuri eskarin. Vähän jännitti, miten se lähtee käyntiin, mutta ainakin ensimmäinen päivä meni hyvin. Minulta on kulkenut yli tuhat autoa käsien läpi. Olen niinkuin Tankki täyteen -sarjan Sulo Vilén. Kun joku sanoo, että tämän saisi halvalla, niin innostun. Niitä tulee sitten myydyksi pois, usein tappiolla. Saatan myydä auton vaikka kesken kunnostamisen, jos joku haluaa ostaa. En kiinny autoihin. Ennen nettiaikaa ajoimme kaverin kanssa viikonloppuisin satoja kilometrejä ja ostimme pihan perälle hylättyjä autoja. En tiedä, mikä tässä niin kiehtoo. Olen monta kertaa aikonut lopettaakin. Vähän aikaa sitten äidin pihalla oli vain kolme autoa. Nyt niitä on taas kolmisenkymmentä. Ja mitä sitä sitten tekisi, jos ei laittaisi autoja? Sisko on samanlainen. Hän kerää ja korjaa polkupyöriä ja ruohonleikkureita. Osittain kiinnostus tulee lapsuudesta. Kun oli kuusivuotias, isä osti XXX:n. Sinne mahtui kevyesti kuusi henkeä. Kävimme sillä Norjan-matkankin. Isä kuoli 41-vuotiaana. Olin silloin 13. Olen joskus sanonut, että jos isä eläisi, ei minulla varmaan niin paljon autoja olisikaan. Tykkään olla ulkona. En tule sisälle juuri kuin nukkumaan. Asumme omakotitaloalueella. Ei tässä oikein voi tehdäkään mitään. Äiti asuu vielä kotipaikassa. Siellä on tilaa. ? P Minulta on kulkenut yli tuhat autoa käsien läpi. Kun halvalla saa Kari Kivenkorvassa on Sulo Vilénin vikaa. Parasta elämässä Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Kari Kivenkorva, 45, työskentelee arkkikoneenhoitajana Pyrollin tehtaalla Ypäjällä. Kari Kivenkorva kunnostaa autoja syntymäkotinsa pihamaalla. Ford Galaxie odottaa. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 25 21.8.2012 23:17:12
Paperiliitto 6/2012 ?? Osastot Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista Veitsiluodon osasto 41 Onkikilpailut 2.9. klo 15.00– 18.00 Ulenin rannassa. Sarjat: naiset, miehet ja nuoret. Perinteiset palkinnot. Osallistumisoikeus osaston jäsenillä perheineen. Tiedustelut: Seppo Ranta p. 040 8494108. Tampereen osasto 4:n eläkeläiset ja työttömät Tapaamiset käynnistyvät jälleen torstaina 27. syyskuuta klo 12 ammattiosaston tiloissa Näsilinnankatu 22 A, 5. kerros. Tapaamiset jatkuvat jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina klo 12. Suunnitellaan mm. yhteisiä matkoja. Kahvit tarjotaan. Syyskokousten aika Ammattiosastojen syyskokousten järjestämisaika lähestyy. Sääntömääräiset syyskokoukset on pidettävä 1.10.30.11. välisenä aikana. Seuraa ilmoittelua kokouksista osastosi nettisivuilta ja Paperiliittolehdestä. Eija Valkonen L okakuun alusta starttaa Holiday Clubin lomaosakkeiden viikkojen 1-22/2013 hakuaika. Paperiliittolaisilla on mahdollisuus lomailla jäsenhinnoin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Lomahuoneistojen hinnat vaihtelevat riippuen kohteesta ja ajankohdasta. Huoneistot jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Hakuaika lomaviikoille on 1.–31.10. Varauspalveluun pääsee osoitteesta www.holidayclub.? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät nettisivujen kohdasta Viikkojen 1–22 varaaminen. Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja Ansaitset tasokkaan loman Holiday Club-lomaviikot ovat varattavissa Merkillisen reilu. Määräaikaishuoltoja korjauspalvelut Auton tekniikka kestää pidempään ja toimii luotettavammin, kun sitä huolletaan autonvalmistajan suunnitteleman huolto-ohjelman mukaisesti. Auto vaatii huolenpitoa kunnon säilyttämiseksi. Huollata siis autosi mieluummin ennakkoon ja välty ongelmilta. Huollamme kaikki merkit Huolto-ohjelmat vaihtelevat merkeittäin ja malleittain. Fixus korjaamopisteissä huollot ja korjaukset sujuvat kilpailukykyiseen hintaan ja takuuvarmasti. Fixus-ketjun korjaamot käyttävät huolloissa ja korjauksissa laadukkaita, alkuperäistä vastaavia varaosia. Takuu säilyy Auton takuu säilyy, kun se huolletaan valmistajan määräaikaishuolto-ohjelman mukaisesti. Fixus-pisteissä hoituvat kaikkien yleisten automerkkien ja -mallien määräaikaishuollot sekä korjaukset. Omalta Fixuskorjaamoltasi saat kustannusarvion ja tiedon autosi kunnosta ja korjaustarpeista. PIK A HUO LTO www.fixus.fi Lähimmän Fixus-korjaamon löydät osoitteesta: 26-29_hiomo_1-4.indd 26 22.8.2017 13.57.24
Paperiliitto 6/2012 ?? Eeva Eloranta-Jokela K oira haukkuu ja patistaa isäntää palloleikkiin. Tommi Harjuniemi pakkailee kotona Myllykoskella taas tavaroitaan pitkän vapaan jälkeen. Edellispäivänä tuli käytyä tytärten kanssa Helsingissä aurinkoisessa Korkeasaaressa, kun kotona myräköi ukkonen ja vei jopa hetkeksi sähköt. Illalla on edessä on ajo Lappeenrantaan ja seuraavaksi päiväksi töihin UPM:n Kaukaan tehtaalle. – Rauhallisesti kesä on mennyt työvuorojen ja vapaiden tahtiin. Kesätyöt loppuvat ja kuudes vuoro puretaan. Harjuniemi oli jo varautunut sanomaan Lappeenrannasta asuntonsa vuokrasopimuksen irti, mutta saikin työsuhteelle kuukauden jatkoajan. Työ Kaukaalla päättyy vasta syyskuun lopussa. Mitä sen jälkeen, sitä Harjuniemi ei ole ehtinyt pohtia. – Kun on ollut töissä, ei ole oikein ehtinyt keskittyä mihinkään hakemiseen. Kolme pääsi Raumalle Harjuniemi ei vielä murehdi tulevaa. Toisten kohdalta hän toivoo, ettei katkeruus kasvaisi siitä hetkestä, kun on tullut viimeinen tili Myllykosken tehtaalta ja seuraava säännöllinen tulo on ansiosidonnaista päivärahaa. Entisen vuoron kavereilta on tullut myös hyviä uutisia. Kolme oppisopimuskoulutukseen UPM:n Rauman tehtaille siirtynyttä voivat jatkaa tehtävissään. Heillä on edessään valinta, jatkaako reissaamista 300 kilometrin päähän vai onko muutettava vakituisesti lähemmäs. P Tommi Harjuniemi on yksi UPM Myllykosken tehtaan irtisanotuista. Hän työskenteli PK 4:llä sylinterimiehenä ja rullamiehenä. Harjuniemi asuu Myllykoskella avovaimon ja 10ja 12-vuotiaiden tytärten kanssa. Kuukauden jatko kesätyöhön Eija Valkonen Vuosi on kulunut uutisesta, että tehtaan toiminta aiotaan lopettaa enintään kolmea eri viikkoa. Jos samalle viikolle on useampia hakijoita, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 2.11. Holiday Club ottaa yhteyttä kaikkiin lomaviikoja hakeneisiin. Lomaoikeus jäsenellä Lomaoikeus Holiday Clubin viidessä kohteessa kuuluu kaikille Paperiliiton jäsenille. Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta saat osoitteesta: www.holidayclub.? /yrityspalvelu. Yrityspalvelu palvelee puhelimitse numerossa 0306 870 400. P Seuraa liiton nettisivuilla äkkilähtötarjouksia sekä muita vapaita lomaviikkoja. Entisen vuoron kavereilta on tullut myös hyviä uutisia. Holiday Club Eeva Eloranta-Jokela J ämsänkoskelainen Ari Järvinen on käyttänyt bensojensa maksamiseen Teboilin maksuaikakorttia ainakin kymmenen vuotta. Useimmiten Järvinen tankkaa automaattiasemalla Jämsän ja Jämsänkosken välillä. – Teboil on sopivasti matkan varrella, sitä varten ei tarvitse ajella ylimääräistä. Autoni merkkihuolto on Teboililla, joten saan kortilla samalla alennuksen myös voiteluöljyistä, Järvinen summaa. Voiteluaineista alennus on 10 prosenttia. Paperiliiton jäsenkortilla saa etuja kaikilta Suomen noin 300 Teboil-asemalta Teboil-Express-automaattiasemia lukuun ottamatta. Alennukset ovat 1,7 senttiä per litra bensiinistä ja dieselöljystä. Teboil Maksuaikakortilla maksettaessa alennus on isompi eli 2,2 senttiä litralta. Maksuaikakortti on erikoisetu, jonka liitto on neuvotellut jäsenilleen. Sillä voi maksaa kaikki Teboililla tehdyt ostokset tuotteista palveluihin. Käyttö on helppoa Järvisen mielestä maksuaikakortissa on parasta käytön helppous. Vaikka alennus ei tunnu suurelta yhtä tankkauskertaa kohti, vuositasolla alennus on tuntuvampi ja kattaa ainakin tilinhoitomaksut. – Olen sen kuitenkin niin laskenut, että korttia kannattaa käyttää. Järvisen auton mittariin kertyy vuodessa kilometrejä noin 20 000. Niistä noin puolet tulee soutuvalmennusja kisamatkoista. Matkoja varten Järvinen tankkaa toisella asemalla ja toisella kortilla ainakin toistaiseksi. UPM:n Jokilaakson tehtaiden kunnossapidossa Jämsänkoskella työskentelevän Järvisen vapaa-aikaa aikatauluttavat soutukilpailut ja niihin valmistautuminen. Järvinen valmentaa maajoukkuetasolla soutavaa tytärtään Anmaria. Kuluvaan kauteen on kuulunut kisoja kotimaan lisäksi muun muassa Norjassa ja Latviassa. P ” Olen sen niin laskenut, että korttia kannattaa käyttää.” Jäsenetu Palstalla jäsenet kertovat, miten he hyötyvät Paperiliiton jäseneduista. Alennusta Teboililta Ari Järvinen käyttää jäsenetuaan myös täyttäessään moottoripyörän tankin. Suljetulta Myllykosken tehtaalta irtisanottu Tommi Harjuniemi kertoo kuulumisia. Uuden edessä ? Katinkulta Vuokatissa on golffareiden paratiisi. ??Punkaharjulla lomailet keskellä luontoa. ?Tamperella nautitaan myös kylpylästä. 26-29_hiomo_1-4.indd 27 22.8.2017 13.57.25
Paperiliitto 6/2012 ?? Silppua Paperiliitto 6/2012 Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista Vauhtihirmut Raumalla Teksti Soila Ojanen Kuvat Juha Sinisalo Y hteinen pirskahteleva huumori ja saumaton porukkahenki ovat vallitseva olotila, kun tamperelaista Kai Kolhoa lähetetään porukan edustajaksi kiertoajeluun. Manselaisista letkaan lähetetään aina se, joka mokaa. Jo perinteisten kokoontumisajojen mokaaja on säännöllisesti Kolho. – Tänä vuonna hän tilasi pienen oluen, viime vuonna maksoi hotellin ennen kuin tilasi oluen, paljastaa tamperelaiseen DS Smith –porukkaan kuuluva Jouni Markkula. Hän löyhyttelee liinalla Kolhoa valmiiksi ajoon. Lappeenrantalainen Ilona Borgström pitää miehen päällä Nalle Puh -sateenvarjoa. Iloista naurua piisaa Koska motoristeilla on nollatoleranssi alkoholin ja ajamisen suhteen, Kolhon nestetasapainosta pidetään huolta pillimehulla. Vauhtihirmun vadelma-mansikkajuoma pinkissä mehupurkissa sopii teemaan. – Ja sitten on vielä varaosat, muistuttaa Markkula. Purkillinen toimistokuminauhoja varmistaa häiriöttömän ajon. Kai Kolhon pyörän kerrotaan olevan remmivetoinen. Näin vitsi aukenee myös moottoripyöristä ymmärtämättömälle. Vaikka pieni osa tapahtuman motoristeista jättää kiertoajelun väliin, osallistuu siihen myös jäseniä, jotka eivät muuten ota osaa tapahtumaan. Letkasta kumpuaa hieno yhteishenki. Naiset takapenkillä Rento, samanhenkisten ihmisten kohtaaminen innostaa jäseniä osallistumaan vuodesta toiseen Paperiliiton motoristien kokoontumisajoiPaperiliiton elokuisen motoristitapahtuman kiertoajelu esitteli raumalaisille moottoripyöräkulttuuria. Komeaa pyöräletkaa helli aurinkoinen kesäsää. hteinen pirskahteleva huumori ja saumaton porukkahenki ovat vallitseva ololähetetään porukan edustajaksi kiertoajeluun. Manselaisista letkaan lähetetään aina se, joka mokaa. Jo perinteisten kokoontumisajojen mokaaja on Iloista naurua piisaa Koska motoristeilla on nollatoleranssi alkoholin ja ajamisen suhteen, Kolhon nestetasa?Imatralaiset Harri ja Eija Naukkarinen olivat motoristitapahtumassa kolmatta kertaa. Kivun kautta eteenpäin. Vuorokalenterit kännykkään Työvuorot: Nyt helpotti. Säännöllisen vuorotyön työvuorokalenterin voi nyt ladata kännykkään tai muuhun sähköiseen kalenteriin Webcal-sivustolta. Työvuorokalentereista on saatavilla lähes kaikki mahdolliset TAM 37 –versiot sekä muun muassa 12-tuntisten versioita. Kalenterista on myös mahdollista tehdä oma räätälöity versio. Voit esimerkiksi valita näyttääkö kalenteri myös palkkapäivät ja näytetäänkö työvuorot yläreunassa ilman kellonaikoja vai päivän oikeina kellonaikoina. Webcal-kalenteri toimii lähes kaikissa työpöytäja verkkokalentereissa kuten Applen i-laitteissa, Nokian Symbianissa, Microsoft Outlookissa ja Google Calendarissa. Jos lataus omaan puhelimeen ei suoraan onnistu, vuorot voi ladata esim. Googlen kalenteriin ja sitä kautta nähdä omasta puhelimesta. Työvuorokalenterin toteutukseen tarvittiin yksi psykologi ja oikea algoritmi. Webcalia nimittäin pitää huviksi ja hyödyksi yllä helsinkiläinen Aapo Puskala, joka on koulutukseltaan psykologi. – Minulta kysyttiin, voiko Webcaliin saada myös työvuorokalentereita. Ajattelin, että eihän tuo kovin vaikeaa voi olla, kun olin nähnyt työvuorokalenterit Paperiliiton sivuilla. Mitä enemmän tutkin, sitä selvemmäksi tuli, että ei tämä niin yksinkertaista olekaan, Puskala kertoo. Algoritmit alkoivat edetä sen jälkeen, kun Puskala oli yhteydessä Paperiliittoon. Toimitsija Sami Laakso valotti Puskalalle, mitä paperiteollisuuden työehtosopimus työvuoroista, tahdistuspäivistä ja muista kalenterissa huomioon otettavista yksityiskohdista määrää. Mittavuudestaan huolimatta Webcal on säilynyt ei-kaupallisena. Mainoksia ei sivulla näy ja tekijän motiivina on tuottaa iloa ja hyötyä muille. Työelämätietoa maahanmuuttajille Maahanmuuttajafoorumi: Hei, Sinä maahanmuuttajataustainen jäsen tai maahanmuuttajien neuvonnasta vastaava osaston luottamushenkilö. Saat lisää tietoa aikuiskoulutuksesta ja suomalaiseen työelämään liittyvistä kysymyksistä SAK:n järjestämästä Maahanmuuttajafoorumista la 22.9.2012 Helsingin Hakaniemessä (Metallitalo, Hakaniemenranta 1). Lisätietoja Paperiliiton nettisivuilta ja liiton toimistolta Hanna-Kaisa Siimekseltä hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.? ja p. 0102 897 729. Osallistumiskuluihin on mahdollista saada tukea liitolta. toon. Toimitsija Puskalalle, mitä paperi26-29_hiomo_1-4.indd 28 22.8.2017 13.57.26
Paperiliitto 6/2012 ?? Ajaja: Esa Kärkkäinen Parasta pyörässä: ”Soundi” K ärkkäinen ajoi Raumalle Jämsästä yhtä kyytiä, eikä kroppa väsynyt. Pyörällä on hyvä ajaa. Toisaalta ajo-ominaisuudet tai ulkonäkö eivät ole jämsäläiselle motoristille pyörän ykkösjuttu. – Parasta on pehmeä soundi, joka oikein hemmottelee korvia. Muu estetiikka tulee vasta sen jälkeen. Kärkkäinen ajeli aiemmin 1990-luvulla Javalla, mutta miehen sydän alkoi kallistua uuden ostoon, kun hän näki Royal En? eldin. Se on 1950-luvun malliin tehty uusi pyörä. Sitten pyöräliikkeessä sattui juuri olemaan juuri oikeanlainen pyörä 500-kuutioinen Royal En? eld. – Sen ostin. Itse hän ei pyöräänsä rassaa, vaan huollot tehdään liikkeessä. Ajaja: Esa Männistö Parasta pyörässä: ”Lisävarusteet” R aumalainen Männistö otti tapahtumaan poikansa sotaharrikan, joka toki on vain replika eli alkuperäisen menopelin aidonnäköinen kopio. Männistö kertoo pyörän olleen heräteostos Virosta. Rauman-letkaan valmistautuessaan hän on jättänyt kotiin erään pyörään kuuluvan lisävarusteen: Thompson-konepistoolin. Sitä saisi erikoisluvalla kuljettaa etupyörän tuntumassa. – Se näyttää vaan liian tylyltä. Esa Männistö naureskelee, että kun muut menevät ostamaan lisävarusteita pyöräkaupoista, hän suunnistaa Säkylän varusvarastolle. – Armeijan ylijäämätavara istuu tälle pyörälle parhaiten. Ajaja: Markku Syväoja Parasta pyörässä: ”Kotkat” K uurankukka on lohjalaisen Syväojan Suzukin nimi. Syykin selviää. Kyseessä on Joel Hallikaisen vanha pyörä. Syväoja on innostunut paitsi moottoripyöristä myös jenkkiautoista. Niillä pääsee vapauden ? ilikseen. Moottoripyöräilyyn ja pyörän laittamiseen innostus on tullut, kun lapset ovat jo isoja. Syväojan pyörä on täynnä hienoja yksityiskohtia. On kiiltäviä kromiosia ja erilaisia koristeita, joiden kehittelyssä on käytetty mielikuvitusta. – Ryypynhattuna oleva kotka on alkujaan sormus, tässä sivulla oleva korttipakka on vyönsolki. Intiaaniromantiikka puree. Kotkia löytyy myös iholta – tatuointeina. PAPERILIITTO LEHTI VALITSI Rauman tapahtuman hienoimmat pyörät Top 3 Suzuki 1500 Intruder LC Harley Davidson -replika Royal En? eld, 500 cc hin. Nyt ne olivat seitsemännen kerran elokuun ensimmäisessä viikonvaihteessa Raumalla. Tapahtuma veti länsirannikolle 250 motoristia. Moottoripyörän kahvoissa on yleensä miehen kourat. Naismotoristejakin tapahtumissa käy, mutta vain muutamia. Letkan starttipaikalla olevista naisista lähes jokainen menee takapenkille. Turvallista, rentouttavaa, käytännöllistä. Näin naiset perustelevat takana istuvan prätkämimmin osaa. Yhteistä aikaa Raumalainen Raisa Koponen on istunut moottoripyörän kyydissä nyt nelisen vuotta. Hänen tarinansa on tavallinen. – Lapset muuttivat kotoa, ja meille tuli yhteistä aikaa. Moottoripyöräilyssä on hienointa liikkumisen vapaus, Raisa Koponen taustoittaa. Harri Koposen pyöränä on 1100-kuutioinen Honda, joka on pariskunnan nelivuotisen motoristiuran viides pyörä. – Tätä on hyvä ajaa. Perusvarma peli, Harri Koponen kuvaa. Tapahtuman isäntänä toiminut Rauman osasto 42 juhli samalla osaston 75-vuotista toimintaa. Etappi 22:ssa olleessa iltajuhlassa luovutettiin ”poika” ensi vuonna tapahtuman järjestävään Lohjan Kirkniemeen. P ? Imatralainen Birgitta Hoffrén taltioi pyörämuistoja. ? Tamperelainen Jouni Markkula ja lappeenrantalainen Ilona Borgström valmistivat Kai Kolhon matkaan. ” Lapset muuttivat kotoa, ja meille tuli vihdoin yhteistä aikaa.” ?Ulkonäköönkin oli panostettu. 26-29_hiomo_1-4.indd 29 22.8.2017 13.57.27
?? Paperiliitto 6/2012 Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista Jyrki Mäntylä – Yön Pettävällä jäällä. Hyvä melodia ja sanat. Tässä pääsee tulkitsemaan ja vetämään tunteella. Timo Peltola – Sonata Arctican Tallulah. Sopii omalle äänelleni ja on muutenkin hyvä. Kari Waren – Topi Sorsakosken Olet rakkain. Laulu herättää tunteita. Tunteet kohdistuvat vaimoon. Teksti ja kuvat: Päivi Ketolainen O n tehtaan äänet vaienneet, työpaikat Kiinaan muuttaneet, laulaa Jyrki Mäntylä ja yleisö paukuttaa tahtia. Mäntylä on prosessinhoitaja Inkeroisista, joka viettää heinäkuisen lauantain kilpailemalla liiton karaokemestaruudesta. – Kymenlaaksossa laulun sanoma on tuttu. Siellä tiedetään, miltä tuntuu, kun tehtaan ääni vaikenee. Haluan nostaa maakuntaamme laululla ylös, hän perustelee avauskappaleen valintaa. Tuomaristo suitsuttaa. Tällä laulajalla on ammattilaisen elkeet. Mäntylä jatkaa ilman muuta semi? naaliin, ja ? naaliin saakka. Sivummalla Kaipolan osaston pääluottamusmies Timo Lainkari hykertelee tyytyväisenä. Kolmekymmentä paperiliittolaista osallistuu Jämsän torilla järjestettävään kisaan, ja tunnelma on lupsakka. Povattu kaatosade pysyy poissa. – Mielestäni jokainen, joka kiipeää lavalle laulamaan, on voittaja. Hän on voittanut itsensä, sanoo itsekin kuorolaulua harrastava Lainkari. Huumorilla eteenpäin Myös äänekoskelaisen Sanna Pullin työt ovat loppuneet. Jälkikäsittelijä jäi työttömäksi, kun paperikone suljettiin. Huumori ja musiikki pitävät kuitenkin mielialaa korkealla. – Kuvittele. Olen 147 senttimetriä pitkä ja olin silti töissä pituusleikkurilla, nauraa Sanna. Ennen liiton kisaa hän on kiertänyt parit muutkin laulukilpailut. – Kyllä minä jännitin, kädet ihan tärisi, toteaa Sanna alkukarsinnan jälkeen. Sanna pääsee välierään, mutta ? nalistien lopputaistelusta tulee miesten mittelö. Peräti kolme heistä on tullut Kymenlaaksosta. – Meillä on vahva lauluperinne, perustelee haminalainen Pentti Hannula Kymenlaakson laulumahtia. Jämsässä laulun lauantai Jyrki Mäntylä otti karaokevoiton ammattimiehen ottein. Hannula antaa kannustusta nuoremmilleen. Junnu Vainion ja Veikko Lavin lauluja paljon esittänyt mies tuumii, että tuomarien tehtävästä tulee tänä iltana vaikea. Itse hän vetäisee ? naalissa komeasti Albatrossin, mutta sillä ei liidetä tällä kertaa palkinnoille. Jatkoon! Illan hämärtyessä toriaukealle laskeutuu ? naalijännitys – ja sade. Kymenlaakson voitokasta rintamaa uhmaavat viimeiseen asti Kari Waren Tampereelta ja Timo Peltola Kaipolasta. Waren on tangon taitaja ja Peltola rockhenkisempi. Tuomariston jäsen, kansanedustaja Tuula Peltonen, ihastuu Warenin tummaan ääneen. Kauniin karhea on Peltolankin lauluääni. Television Levyraadistakin tuttu tuomari Jukka Virtanen on sitä mieltä, että kaikki kolme parasta voisivat jättää paperinteon sikseen. – Teissä jokaisessa olisi ainesta siirtyä vaikka saman tien muusikon uralle. Kun Jyrki Mäntylä nousee ? naalissa lavalle, sydänalat alkavat muljahdella. Tässäkö on Paperiliiton karaokemestari ? Murjaanien kuningas Mäntylä osaa laulujen sanat ulkoa. Hän tulee lavalle ilmakitaraa veivaten ja ottaa yleisönsä. Mäntylän tukimiehet Veli-Matti Paavilainen ja Vesa Siikasalo ovat aivan varmoja, että Jyrki voittaa. Ja niin hän tekee. Mäntylän ensimmäinen esiintymismuisto vie alakouluun. Kyseessä oli murjaanien kuninkaan rooli Tiernapojissa. Hän väittää, ettei tunne nuotteja. Korvakuulolta hän vetää klassikkobiisejä kuin ammattilainen. – Musiikki on kuitenkin vain harrastus. Paperintekoa en lopeta, hän vakuuttaa. Jotain suurempaa, jotain parempaa, en voi vielä luovuttaa! hän ? ilistelee encoressaan. Ilo pintaan, vaikka rintaa kivistäisi. Niin on uskottava, kun kuuntelee pitkän päivän rohkeita esiintyjiä. Hetkeksi ovat unohtuneet hikiset yövuorot, suljetut koneet, alan epävarmuus. P Jyrki Mäntylä (keskellä) vei voiton Inkeroisiin. Häntä kannusti Antti Alakrekola (vas.). Takaa kurkkii kilpailua ideoinut Jämsänkosken pääluottamusmies Jari Kallio. Jukka Virtanen oli yksi tuomareista. Kärkikolmikko ja lempibiisit teet kohdistuvat vaimoon. tunteita. Tunteet kohdistuvat vaimoon. Jotain suurempaa, jotain parempaa, en voi vielä luovuttaa! hän ? ilistelee encoressaan. Ilo pintaan, vaikka rintaa kivistäisi. Niin on uskottava, kun kuuntelee pitkän päivän rohkeita esiintyjiä. Hetkeksi ovat unohtuneet hikiset yövuorot, suljetut koneet, alan epävarmuus. teet kohdistuvat vaimoon. – Yön Pettävällä jäällä. Hyvä melodia ja sanat. Tässä pääsee tulkitsemaan ja vetämään tunteella. – Sonata Arctican Tallulah. Sopii omalle äänelleni ja on muutenkin hyvä. 26-29_hiomo_1-4.indd 30 22.8.2017 13.57.28
Taukotila Tarjoaa tekemistä Paperiliitto 6/2012 ?? Ristikko Sudokut Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Laatinut Arto Inkala Laatinut Ari Kiviharju Ristikon 5/2012 ratkaisu Ratkaisut sivulla 35. Voita lahjakortti! Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 05/2012 täyttäneistä palkinnon sai Jorma Lindell, Raumalta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 10.9. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 6”. Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ 26-29_hiomo_1-4.indd 31 20.8.2012 6:30:51
Hyvää syntymäpäivää! Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Mitäs tiedät? ?? Paperiliitto ?/???? Taukotila Paalatut pahvit odottava pihalla kyytiä satamaan. Juha Siltala pitää työstään. Päivi Ketolainen L ohjalla asuva Sami Laakso ei pelkää vastuita. Hän meni parikymppisenä Lohjan paperitehtaaseen töihin ja 29-vuotiaana hänestä leivottiin pääluottamusmies. Viime syksynä hän huomasi, että liitossa on avoinna toimitsijan tehtävä. – Hain paikkaa. Olen tällä hetkellä liiton ainoa toimitsija. Nyt ajan Lohjalta Helsinkiin päivittäin työhön. Kotonakin riittää haastetta. Lapsia on uusperheessä Tähtään viisikymppisiin Paperi kiertää Juha Siltalan on helppoa tulla töihin. Lennokkikisa Lennokkikisa Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Wilma Hurskainen V aaka Paperinkeräyksen pihalla Riihimäel lä näyttää vajaata. Kuormaan mahtuu vielä pari pahvipaalia. Juha Siltala hyppää trukin ohjaimiin. Autonkuljettaja kiinnittää lavat ja lähtee punnituksen jälkeen ajamaan Vuosaaren satamaan Helsinkiin. Kilvistä päätellen määränpää on Saksa. Päivä on pulkassa ja työviikko lopuillaan. Siltala tuli töihin aikaisin, mutta väsymyksestä ei näy merkkiäkään. Työhön kuuluu tavaran vastaanottoa, siirtelyä pyöräkuormaajalla paalaimeen ja rekkojen lastausta trukilla. Paperinkeräyksen toimipisteistä Riihimäki on pienin. Siellä kierrätetään eri kartonkilaatuja, kotikeräyspaperia ja pahvipakkauksia. Kartonkia kertyy 400 tonnia ja keräyskartonkia 100 tonviisi. Nuorin on kolmevuotias ja vanhin 17-vuotias. Sami viettää syntymäpäivää kesän viimeisenä päivänä. Tai oikeastaan juhlapäivän vietto typistyy kahvin tarjoamiseen työkavereille. – Tähtään viisikymppisiin. Ne juhlitaan sitten kunnolla. Synttärimuistot vievät Sami Laakso täyttää 38 vuotta. Sami Laakso Syntynyt: 31.8.1974 Lohjalla Perhe: uusperhe, jossa puoliso ja viisi lasta Työpaikka: Paperiliiton toimisto Ammatti: Toimitsija Samin ajatukset vuosien taakse. Lapsena hän vietti juhlia kavereiden kanssa. Myöhemmin syntymäpäivät liittyivät ajoneuvoihin. –15-vuotiaana sain mopon, 16-vuotiaana kevarin ja 18-vuotiaana autokortin. Vapaa-aikaansa Sami viettää luonnossa liikkuen. Yleensä hänellä on mukana järjestelmäkamera, jolla hän napsii kuvia linnuista ja hyönteisistä. Jos Samin haluaa yllättää, se ei tapahdu lahjoin tai tavaroin. – Läheisten läsnäolo ja muistaminen tekevät minut onnelliseksi. P ?. Mitä tarkoittaa sana eroosio? ?. Minkälaisesta ihmisestä käy tetään usein sanaa noviisi? ?. Minkä puolueen kansanedustaja on Eeva-Johanna Eloranta? ?. Missä pelataan Paperiliiton SM-jalkapalloturnaus II syyskuussa? ?. Mitä ovat moolarit? ?. Missä urheilulajissa käytetään termiä hihalyönti? ?. Kuka laulaa levyllä Jos mikään ei riitä? ?. Kenen ohjaama on kotimainen uutuuselokuva Kotirauha? ?. Mikä on vanamo? ??. Minkä yhtiön palvelukeskus toimii entisissä Summan paperitehdassaleissa? Vastaukset sivulla nia kuukaudessa. Työntekijöitä on neljä: kolme tuotannossa ja yksi toimistossa. Työ ei ole tylsää Juha Siltala aloitti työt Paperinkeräyksessä helmikuussa armeijan päätyttyä. – Täällä on mukava työilmapiiri ja on helppoa tulla töihin, aikaisin aamullakin, Siltala kiittää. Työmatka kotoa Hyvinkäältä ei puuduta. Mukavinta työssä on Siltalan mielestä uusien asioiden oppiminen ja se, että saa tehdä itselle mieluista työtä. Joka päivä tapaa myös uusia Paperi kiertää Kartonkikokeilu taipui huimaan lentoon 32-33_taukotila.indd 32 20.8.2012 6:23:53
Hauris ?? Paperiliitto ?/???? Raija Korkalainen ei pelkää marjoja rohmuavia karhuja. Paalatut pahvit odottava pihalla kyytiä satamaan. Juha Siltala pitää työstään. Teksti Sari Kangas H einäkuun viimeisellä viikolla laboratorionhoitaja Raija Korkalainen kerää Joensuun lähellä Uimaharjulla punaviinimarjoja pakastamista varten. Veljen tilalla on parisataa marjapensasta, mutta muiden marjojen keruulla ei ole niin kiire, sillä karhut eivät välitä mustaherukoista tai vadelmista. Punaherukkapensaat ne syövät tyhjiksi, jos ehtivät. Enocel Oy:ssä työskentelevä Korkalainen täyttää pakastimensa marjoilla joka syksy. Marjastus on lapsuudessa opittu tapa. Talvea varten niitä kerätään. Saa sitten syödä omia marjoja iltaja välipalaksi. Mustaherukat muuttuvat mehuksi, puolukat survokseksi ja osa mansikoista sekä lakoista hilloksi. Terveellisiä herkkuja tulee syötyä lettujen ja jäätelön kera, piirakoissa ja kiisselissä. Karpalot, vadelmat ja mustikat menevät sellaisenaankin. Ihan tyhjäksi pakastin ei pääse koskaan. Ensimmäisenä loppuvat joka vuosi lähialueen tiloilta itse poimitut mansikat, mutta ainakin mustikkaa ja lakkaa voi popsia ympäri vuoden. Marjapaikoista suuri osa on vanhemmilta peritty. Riippuu kuitenkin myös marjastuskaverista, minne Korkalainen suuntaa. Eväät mukaan – Kun on enemmän aikaa, otamme retkeilyn kannalta. Teemme eväät mukaan, keitämme nokipannukahvit ja paistamme makkaraa, kertoo Korkalainen. Metsässä ja vetten äärellä liikkuminen rentouttaa. Viime kesästä jäi erityisesti mieleen kalasääski, joka laskeutui juuri pesälleen Ahman ja ilveksenkin hän on joskus metsässä nähnyt. Mutta ei sentään sitä karhua. Jälkiä ja ulostekasoja se on tosin marjavarkaissa käydessään jättänyt. Viime ja toissa kesänä se tallentui myös pari vuotta sitten asennettuun riistakameraan. – Ei sitä pelätä osaa. Keräämme marjat aina porukalla ja tilan ympärillä on paljon peltoja, joten sen lähestymisen näkisi kyllä. Punaherukat sen kanssa joutuu kuitenkin poimimaan kilpaa. P Karhu hoputtaa sekin on vaan tehtävä. Ankeasta tuleekin nyt hetkeksi jännittävää. Siltala valitsee lennokkiinsa kartongin paperikonevalmistajalta tulleesta koeajorullasta. Lennokki yllättää, sillä se ei ainoastaan lennä pitkälle vaan myös korkealle jätepaperikasan taakse. Kestää hetken löytää lennokki keräyspapereiden keskeltä, ennen kuin matka saadaan mitattua. Uutta viikkoa varten Koulutukseltaan Juha Siltala on rakaskaluston ajoneuvoasentaja. – Nyt ainoastaan lastaan niitä. Siinä mielessä tänne oli helppoa tulla töihin, että on tullut erilaisilla koneilla ajeltua pienestä pitäen ja koulussa suoritin trukkikortin. Vaikka nykyinen työ ei vastaa Siltalan koulutusta, opinnoista on ollut hyötyä. – Osaan pitää koneista huolta, hoitaa pesut, tarkistaa nesteet ja öljyt. Suodattimia pitää puhdistaa usein, koska hallissa on pölyistä. Maanantaina on sitten mukava tulla töihin, kun tietää, että kaikki on kunnossa. Menopelien moottorit ovat mielessä myös vapaaajalla. Haaveissa on hankkia uusi moottoripyörä enduron ajamista varten. Ja Ruotsista Siltala haluaisi käydä ostamassa 80–90-lukujen taitteesta tutun Ford Sierra Cosworthin. Niissä on se jokin – ja myös hinta kohdallaan. P Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. Ahman ja ilveksenkin hän on metsässä nähnyt. TULOKSET 2012 . Jussi Ahonen , . Hannu Reiman , . Juha Siltala , . Pirkka Kinnunen , . Reijo Aro-koivisto , . Mika Lahtinen , HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi: Juha Siltala Työ: Tuotantotyöntekijä Paperinkeräys Oy:ssä Riihimäellä Heittokokemus: Ala-asteen oppitunneilla opettajalta salaa Tulostavoite: Lennokki lentää eteenpäin Tulos: 19,89 metriä. Lennokin paperi: Jätekartonki koeajorullasta Kommentti: Yllättävän hyvä lento nopeasti kyhätyltä lennokilta Täällä on mukava työilmapiiri ja on helppoa tulla töihin. kasvoja, kun rekat tuovat ja hakevat tavaraa. Työssä on miinuksensa – Ankeinta on kartonkirullien halkomishomma, mutta 32-33_taukotila.indd 33 20.8.2012 6:23:54
Taukotila S ormeni ovat siniset, kun tätä kirjoitan. Mäenrinne, jossa olen vuosikausia marjastanut, ei pettänyt minua nytkään. En kerää mustikoita poimurilla, vaan käsin. Haluan puhtaita marjoja, jotka voin latoa suoraan pakastepurkkeihin sitten, kun olen palannut marjaretkeltä kotiin. En nähnyt metsässä ketään muita. Olin kyllä kuullut, että näilläkin nurkilla metsät kansainvälistyvät. Vähän jopa toivoin, että olisin nähnyt jonkun thaimaalaisen, joka on tehnyt superpitkän reissun suomalaiseen metsään. Olisin pysähtynyt tarinalle, mikäli olisimme löytäneet yhteisen kielen. Thaimaalaisten poimijoiden maihinnousu ei kaikkia miellytä. Suomalainen kyllä voi mennä Thaimaaseen lomailemaan, mutta sikäläinen ei saisi tulla meidän metsäämme tai suollemme. Takavuosina laskettiin, että peräti 90 prosenttia marjasadosta jää metsiin mätänemään. Thaipoimijat saattavat prosenttilukua hieman alentaa, mutta hyvin harvalla suomalaisella on aikaa tai viitseliäisyyttä lähteä metsään kykkimään. Edes marjanviljelijät eivät saa palkattua suomalaisia töihin, koska nuoret pitävät mansikanpoimintaa liian rankkana lajina. Ilman venäläisiä, ukrainalaisia ja thaimaalaisia sesonkityöläisiä mansikat jäisivät peltoon. Yhtälön tulos on, että marjamättäät ovat globalisoituneet. M arja on luonnon tuote, ja tienesti on sadosta kiinni. Hyvänä vuonna näppärimmät poimijat voivat yltää tuhansien eurojen ansioon. Jos luonto on kitsas, poimija tienaa nipin napin lentolipun kotiin. Vieraspoimijat ovat pitkälti oman onnensa seppiä. Vakuutukset tai turvajärjestelmät heitä tuskin paljoa auttavat. Heillä ei ole ammattiosastoa ja luottamusmiehiä. Ummikkona ja kaukaa tulleena marjankeruu Globaali metsä Edes marjanviljelijät eivät saa palkattua suomalaisia töihin. Kirjoittaja Päivi Ketolainen on 50-vuotias free-toimittaja, joka asuu rintamamiestalossa Jämsässä. Hänellä on uusperhe, johon kuuluu 7 eri ikäistä lasta ja 2 lastenlasta. Työn alla on kertomus suomalaisista paperintekijöistä. paivi.ketolainen@pp.inet.? keskellä korpea ei ole taatusti helppo tapa ansaita elantoa. Vaan ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun on lähdetty muualle metsään. Suomalaisetkin ovat lähteneet. Tosin eivät niinkään marjojen vaan puiden perässä. Amerikkaan 1800-1900-lukujen vaihteessa muuttaneista siirtolaisista iso joukko teki raskaita metsätöitä. Heistä jotkut muuttivat myöhemmin Neuvosto-Karjalaan metsiä kaatamaan ja laittamaan paperitehtaita pystyyn. I lman metsää ei olisi elämää. Metsä puineen ja marjoineen on maapallon keuhkot. Toivottavasti suomalaisten yhteys luontoon jollakin tavoin säilyy, vaikka yhä useampi asuu kaupungissa. Ilokseni olen huomannut, että paperimiehiä luonto vielä kutsuu. Moni on kertonut haastatteluissa, että luonnossa liikkuminen on hänelle ykkösharrastus. Joku metsästää, toinen kalastaa, kolmas valokuvaa ja neljäs tekee risusavottaa. P Pi irr os La ur a Ta in io Sivullinen Teksti Sari Kangas Mitä: Tuomaroi jääkiekkopelejä E-junioreista miesten II-divisioonaan ja naisten Suomi-sarjaan. Miksi: Saa hyödyntää vahvuuksiaan. Pulli on oikeudenmukainen ja neuvottelutaitoinen, joten saa ottelut haltuunsa. Myös huumorintaju auttaa. Kärhämien uhatessa Pulli voi uhota antavansa koko juniorijoukkueelle selkään, jos meno ei Pulli osaa pottuila Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. TIMO PULLI Asuu: Äänekoskella Ikä: 37 Perhe: Vaimo ja kuusi lasta Työ: Äänekoskella Cp Kelco Oy:n pääluottamusmies ja käynninvarmistaja Jäsen harrastaa Mistäs tiesit? Vastaukset ?. Kallionja maaperän kulumista ?. Aloittelijasta ?. Sosialidemokraattisen puolueen ?. Lappeenrannan Joutsenossa ?. Koiran poskihampaat ?. Lentopallossa ?. Suvi Teräsniska ?. Aleksi Mäkelän ?. Varpukasvi sekä etuja sukunimi ??. Googlen rauhoitu. Miten aloitti: Pelasi itse kymmenisen vuotta Koskelan Kiekossa. Kyllästyi yhdistettyyn joukkueenjohtajan, kapteenin ja valmentajan hommaan, mutta löysi tuomarityön kautta takaisin lajin pariin. Kuinka usein: Viheltää noin 100 peliä kauden aikana. Viikonloppuisin pelejä voi olla useita päivässä. Mieleenpainuvaa: Tuomarointi ystävyysottelussa, jossa Tapparan pelaajia pelasi Suolahden Urhoa vastaan. Kentällä oli mm. AHL-maalivahti Harri Säteri. Haastavaa: Bja C-junioreiden ottelut. Siellä täytyy estää tappelut. Murrosikäisillä pelaajilla tärkeintä ei aina ole maalien tekeminen vaan vastustajan täydellinen tuhoaminen. Näyttämisenhalu on kova, ja tyttöystävät katsomossa lisäävät sitä. Erityistaito: Ei jää sanattomaksi. Pullin kanssa jää kakkoseksi pottuilussa ja huutamisessa. P ?? Paperiliitto ?/???? ja käynninvarmistaja jan, kapteenin ja valmentajan hommaan, mutta löysi tuomarityön kautta takaisin Viheltää noin 100 peliä kauden aikana. Viikonloppuisin pelejä voi Tuomarointi ystävyysottepelaajia pelasi Suolahtyy estää tappelut. Murrosikäisillä pelaajilla tärkeintä ei aina ole maalien tekeminen vaan vastustajan täydellinen tuhoaminen. Näyttämisenhalu on kova, ja tyttöystävät katsomossa lisäävät sitä. Erityistaito: tomaksi. Pullin kanssa jää kakkoseksi pottuilussa ja huutamisessa. Suomi-sarjaan. Miksi: vuuksiaan. Pulli on oikeudenmukainen ja neuvottelutaitoinen, joten saa ottelut haltuunsa. Myös huumorintaju auttaa. Kärhämien uhatessa Pulli voi uhota antavansa koko juniorijoukkueelle selkään, jos meno ei Lentopallossa Suvi Teräsniska Aleksi Mäkelän Varpukasvi sekä etuja sukunimi Googlen Paperiliitto ?/???? Suvi Teräsniska laulaa Jos mikään ei riitä. 34-36_taukotila_sivullinen.indd 34 20.8.2012 6:19:47
Nro Aineistot Ilmestyy 7/2012 12.9. 28.9. 8/2012 10.10. 26.10. 9/2012 7.11. 23.11. 10/2012 5.12. 21.12. Ilmoita osastosi tulevista tapahtumista. Kerro, mitä olette tehneet. Lähetä valokuvia. Anna juttuvinkkejä ja palautetta. Toimituksen sähköposti on tiedotus@paperiliitto.? . Palautetta voit lähettää myös postitse osoitteeseen Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2012 31.8.2012 54. vuosikerta Li itt o PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2012 31.8.2012 54. vuosikerta Li itt o Jyrki Mäntylä Karaokekuningas vm. 2012 s.30 Jäteverolaki uhkaa Timo Lainkari pelkää tehtaan puolesta s.20 Jo ha nn es W ie hn ” Jos isä eläisi, ei minulla varmaan niin paljon autoja olisikaan.” Kari Kivenkorva, s. 25. Tuki oli lähellä Töihin palaaminen pitkän sairausloman jälkeen on helpompaa toisten kannustaessa. Vesa Hölttä sai tukea Virpi-vaimolta. Verokikkailua Yritysten moraali koetuksella s.6 ”Ikinä en ole törmännyt liian vahvaan kahviin.” Juha Nurmi, s. 22 01_etusivu.indd 1 8/20/2012 7:13:45 PM Paperiliitto-lehden aikataulu Ruskalomalle Ylläs Saagaan Ylläs Saaga toivottaa ruskavieraansa tervetulleeksi. Nauti Lapin väriloistosta ja tunnelmallisen kylpylähotellin palveluista kuten haluat. Kylpylähotelli alk. 59 €/hlö Loma-asunto 4:lle alk. 210 €/3 vrk Kylpylälomaan sis. majoitus 2 hh, aamiaiset ja kylpylän vapaa käyttö. Loma-asuntoihin sis. pyyhkeet, vuodevaatteet ja loppusiivous. Varaa suoraan netistä holidayclub.fi tai soita 030 686 00 ma–pe 8–18, la 10–15 Lomajalat vievät Lappiin Paperiliittolehti 101x251_ylläsruska.indd 1 13.8.2012 13.46 Paperinaisten virkistyskurssi Ilmoittaudu 15.10. mennessä Anna Paloniemelle, anna.paloniemi@paperiliitto.fi, p. 0102 798 754. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro mahdollinen huonekaveritoiveesi, ruoka-aineallergiat sekä saapumisaika. Ohjelma lauantaina 3.11. 8.30 Ilmoittautuminen ja tulokahvit 9.30 Naisenergiaa 10.30 Naiset Paperiliitossa 11.30 Työhyvinvoinnin jäljillä 12.30 Lounas 14.00 Rentouttava intialais-suomalainen päähieronta pareittain tai rentoutusharjoituksia 15.30 Kahvitauko 16.00 Hyvinvointia liikunnasta neljässä ryhmässä: zumba, qigong, kiertoharjoittelu, jooga 17.30 Hyvinvointia liikunnasta jatkuu: zumba, allasjumppa/uinti, venyttely, jooga 19.00 Akkapakka-teatteriesitys 21.00 Illallinen ja tanssit Ohjelma sunnuntaina 4.11. 8.00 Aamuinen allasjumppa 9.15 Aamiainen 10.00 Hyvä vuorovaikutus auttaa jaksamaan 11.30 Kahvitauko ja huonei den luovutus 12.00 Hyvinvointia liikunnasta 13.30 Kurssin yhteenveto ja päätös 14.00 Lounas Kylpylähotelli Peurungassa Tervetuloa kurssille nauttimaan täysihoidosta ja ohjelmasta, oppimaan, virkistäytymään ja jakamaan ajatuksia naisten kesken! Paperiliitto maksaa kurssimaksun, majoituksen kahden hengen huoneessa ja ohjelmaan kuuluvat ruokailut sekä matkat halvimman julkisen kulkuneuvon mukaisesti. Voit saapua Peurunkaan jo perjantaina. Peurunka sijaitsee Laukaassa, Jyväskylän pohjoispuolella. Lisätietoja: Päivi Turtiainen, puh. 0400-759887 3. 4.11.2012 Paperiliitto ?/???? ?? Sudokun ratkaisut 34-36_taukotila_sivullinen.indd 35 22.8.2012 21:25:16
Henki kallis, vakuutus ei. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011. Esimerkkihinta: 40-vuotias mies, järjestöjäsenyys Paperiliitto, turva 50 000 €. Lisäksi 20 % alennus ensimmäisen vuoden maksuista, kun vakuutus ostetaan osoitteesta henkivakuutuskuntoon.? . Turvan myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* I? stä tai osoitteesta henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 19 34-36_taukotila_sivullinen.indd 36 15.8.2012 20:50:27