• 06/20 P a p e r i l i i t t o uutta kohti Moni Oulusta irtisanottu suuntaa Sotkamoon. Jäsenkysely Vapaiden merkitys lisääntyy koko ajan. parasta elämässä Rankka vuosi kirkasti Päivi Eskolan arvoja. Saunapuhdas Saunapuhdas Niko Silen saunoo aina, kun työn ja lapsiperheen pyöritykseltä ehtii. Se on hänelle arjen luksusta. Varsinkin, kun pääsee savusaunaan. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 19.8.2020 11.46.28 19.8.2020 11.46.28
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Ammattiliiton jäsenenä saat parhaat Turvan edut, täyden kympin alennukset ja räätälöidyt tuotteet. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Mekin uskomme, että yhdessä olemme enemmän. Liittokasko – parasta turvaa autollesi Avainlippu – suomalaista turvaa 10 % jäsenalennus ammattiliittojen jäsenille 10 % omistaja-alennus Ammattiliiton jäsenille räätälöityjä tuotteita Tyytyväisimmät asiakkaat – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo kahdeksan kertaa Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi Asioi kätevästi verkossa turva.fi Mutkatonta palvelua TaskuTurva-sovelluksessa vakuutusturva aina mukanasi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 18.8.2020 14.56.19 18.8.2020 14.56.19
• P a p e r i l i i t t o 6 / 2 2 2 8 . 8 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a ToimiTukseen tuli kuva Kauttualta. Työpaikan kahvihuoneen suodatinpaperipakkaukseen oli teipattu lappu, jossa luki: ”5-vuoro ämmitte – ei tart lainat”. Se oli ystävällinen muistutus työkavereille, että käyttäisivät omia pussejaan. Palauttaminen ei taida onnistuakaan, kun tuote on kertakäyttöinen. Kertakäyttöisyydestä tuli koronakeväänä elinehto. Siitä tuli myös tuontantopiikki valmisruoka-astioiden ja pakkausten valmistajille. Mutta se, että useamman viikon ajan toimistoissa tai oppilaitoksissa ei kukaan tulostanut kertaakaan, teki paperintuotantoon isoimman loven 30 vuoden tilastoinnin ajalta. Tuotanto jatkui – hidastuneena tai kiihtyneenä – turvaohjeita noudattaen. Koronatartunnat jäivät porttien ulkopuolelle. Silti jotakin olennaista muuttui. Kontaktit vähenivät sekä töissä että kotona, kun kaikki mahdollinen vuorovaikutus siirtyi puhelimien, tietokoneiden tai tablettien välille. Kynällä paperille kirjoitetusta lapusta työkavereille ei voi kuin iloita. Lehden toimituksessa ainakin iloittiin. Viestit, juttuaiheet ja palaute lukijoilta on aina tervetullutta. • ”Ei tart lainata” 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Korona lisäsi uhkaa kemikaalitehtaan lopettamiseen Oulussa. 06 Tes-kierros saatiin pakettiin kesällä. 08 Imatran tehtaan työntekijät ovat tyytyväisiä korona-ajan toimiin. 09 Suomi selvisi liian vähällä. Osa talosta on vielä palamatta. 22 Laadusta tinkimättä: Risto Niemelälle työ tuo onnistumisen iloa. 24 Yö puussa oli elämys. Lomalla hyödynnettiin liiton jäsenetuja. 26 Tyttömyyskassa tiedottaa: väliaikaiset lakimuutokset. 27 Johanna Puranen sitoutuu täysillä. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Huhtamäen työnkijät eräviikonlopun vietossa. 31 Maailmalta: Hävisin tärkeän ihmissuhteen uhkapeleille. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Todellinen pääoma on pään sisällä. 16 Oulun Stora Ensolta irti­ sanottujen työ päättyy vuoden lopussa. Jarmo Pöyskö teki yli sata työpaikkahakemusta. 20 Kari Immosen mielestä yksittäisen työntekijän vastuut työssä ovat kasvaneet, mikä lisää painetta ongelmatilanteissa. 32 –Tämä peräkylän pätkä on meidän, sanoo Päivi Eskola. Naapuruston sukulaisten kanssa saunotaan rannalla. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Jukka koskinen kimmo Rauatmaa Reima kangas Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Ammattiliiton jäsenenä saat parhaat Turvan edut, täyden kympin alennukset ja räätälöidyt tuotteet. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Mekin uskomme, että yhdessä olemme enemmän. Liittokasko – parasta turvaa autollesi Avainlippu – suomalaista turvaa 10 % jäsenalennus ammattiliittojen jäsenille 10 % omistaja-alennus Ammattiliiton jäsenille räätälöityjä tuotteita Tyytyväisimmät asiakkaat – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo kahdeksan kertaa Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi Asioi kätevästi verkossa turva.fi Mutkatonta palvelua TaskuTurva-sovelluksessa vakuutusturva aina mukanasi Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 20.8.2020 9.01.36 20.8.2020 9.01.36
• 4 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?06 / 2020 PaPerituotteiden tuotanto laski Suomen tehtailla 1,0 miljoonaan tonniin huhti– kesäkuussa. Se on pienin määrä Metsäteollisuus ry:n lähes 30 vuotta kestäneen tilastoseurannan ajalta. Seurantaa tehdään vuosineljänneksittäin. Jujo Thermalille Kauttualle koronan ensimmäinen aalto johti 10 päivän lomautusten toteutumiseen heinäkuussa. Lomautus koski noin 100 työntekijää. – Painopaperipuolen lämpöherkän paperin ja kuittipaperin puolella kysyntä romahti, kun koronan takia yhtäkkiä lentomatkat ja ostokset jäivät tekemättä, liput tulostamatta. Olympialaisten ja jalkapallokisojen perumisen vaikutukset ulottuvat meille saakka, kuvailee pääluottamusmies Jukka Virta. Elokuulle ilmoitettu lomautus peruttiin, mutta syyskuussa noin 150 henkeä koskeva seitsemän päivän lomautus toteutuu. Tehtaalla on suunnitellusti edetty kohti noin 5 miljoonan euron arvoista investointia ja uuden joustopakkauksien alumiinija muovikalvoja korvaavan suojamateriaalin tuotantoa. Paperipohjainen materiaali on täysin kierrätettävä, biohajoava ja sen suojapäällyste on täysin vesipohjainen. Tuotanto alkaa, kun tuotteen sertifiointi valmistuu. – Liikevaihdoltaan 100 miljoonan euron yritykselle investointi on iso, 5 prosenttia liikevaihdosta. Tällä turvataan nykyisiä työpaikkoja ja on luotu yksi lisää. Toivotaan, että vuorovahvuutta saataisiin vielä lisättyä, Virta kertoo. Aallot tehtaita keinuttaa teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Jere Ringbom Metsäteollisuuden työpaikoilla työt ovat jatkuneet sekä koronan ansiosta että koronasta huolimatta. Jujo Thermalin koko henkilöstö on kunnossapitoyhtiö Valmet mukaan luettuna 240 henkeä. Synthomerin tulevaisuus vaakalaudella Paperija kartonkikemikaaleja Oulussa valmistavalle Synthomerille mullistusten kevät toi vakavan paikan: yritys aloitti elokuun puolivälissä yt-neuvottelut, joissa yhtenä vaihtoehtona on koko tehtaan tuotannon lopettaminen. – Korona on tässä yksi vaikutin, mutta ei ainoa. Kokonaisuus on useamman tekijän summa, kertoo paperiliittolainen pääluottamusmies Janne Sirviö. Yt-neuvotteluissa puidaan vaihtoehtoja organisaatiomuutoksesta tehtaan lopettamiseen. Neuvottelut koskevat koko 34 hengen henkilöstöä, joista paperiliittolaisia on 20. – Paperikemikaalien kulutus on laskenut vuosien varrella, kun paperikoneita on suljettu. Koronan takia tuotteita ei lisäksi ole voitu markkinoida asiakkaiden luona. Odotettavissa kyllä oli, että jossain vaiheessa jotakin on tehtävä, mutta esitys jopa tehtaan lopettamisesta oli silti yllätys. Toivomme omistajalta ennen lopullista päätöstä ymmärrystä ja näkemystä vähän pitemmälle, jolloin tilanne saattaa olla toinen, Sirviö pohtii. Alkuvuodesta tulevaisuudessa nähtiin vielä valoa siitä huolimatta, että naapurissa Stora Enso oli ilmoittanut isoista irtisanomisista ja kahden paperikoneen lakkauttamisesta ja toisen muuntamisesta kartongille. »esitys jopa tehtaan lopettamisesta oli yllätys.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 19.8.2020 12.03.46 19.8.2020 12.03.46
• 4 / k u o r i m o PaPeriliit to?06 / 2020?5 Jujo Thermalin paperikone 1 on maan vanhimpia, se on valmistunut vuonna 1907. Paperikoneenhoitaja Jussi Lehto seuraa puristimien kulkua. – Se, että saimme 12-tuntisen työvuorojärjestelmän kokeiluun tälle vuodelle, herätti vielä toivonkipinää, sanoo Sirviö. Työntekijöitä luonnollisesti harmittaa epävarma tilanne, joka voi äärimmillään merkitä töiden loppumista ja hyvän työporukan hajoamista. Sirviö toivoo, että työpaikalla käytäisiin aidot neuvottelut ja niihin käytettäisiin se aika, mikä tarvitaan. – Jos irtisanomisia tulee, toivotaan, että työnantaja panostaisi irtisanottavien tulevaisuuteen lakisääteisiä toimia enemmän, ettei mentäisi vain minimillä. Kartongissa tuntuvin kasvu Paperiliiton tietoon ei ole tullut uusia lomautuksia aiemmin keväällä ja alkukesästä ilmoitettujen lisäksi. Elokuussa lomautuksia toteutuu tai on toteutunut ainakin Sappi Finland Oy:llä Lohjalla, Stora Enson Inkeroisten tehtaan paperikonelinjalla sekä UPM Kymin PK9:llä. Metsäteollisuuden tilaston mukaan sellun ja kartongin tuotanto kääntyi alkuvuonna hienoiseen kasvuun, kun koronapandemia ja toimet sen hillitsemiseksi lisäsivät hygieniaja pakkaustuotteiden kysyntää. Sellun tuotantomäärä nousi huhti–kesäkuussa 2,1 miljoonaan tonniin, mikä oli 1,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kartonkien tuotanto kasvoi tuntuvammat 11,1 prosenttia 1,0 miljoonaan tonniin. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 19.8.2020 12.03.47 19.8.2020 12.03.47
• 6 / k u o r i m o 6 / viimeinen sopimus syntyi juhannuksen jälkeen, kun osapuolet hyväksyivät hallinnoissaan Paperiliiton ja Huhtamaki Foodservice Nordic Oy:n välille syntyneen neuvottelutuloksen. Sopimus noudattaa palkankorotusten osalta niin sanottua yleistä linjaa. Kikytunnit poistuivat tästä sopimuksesta, kuten ne oli sovittu pois myös muista Paperiliiton solmimista työehtosopimuksista. Huhtamäen yrityskohtainen sopimus on voimassa ??.?.???? saakka. avaus oli vaikea. Paperiteollisuuden työehtosopimus syntyi Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä pitkän neuvottelurupeaman jälkeen sovittelun kautta. Järjestöjen hallinnot hyväksyivät valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan antaman sovintoesityksen ??. helmikuuta. Kaksi viikkoa aiemmin alkanut paperiteollisuuden työntekijöiden lakko sekä edellisenä päivänä alkanut työnantajan julistama työsulku päättyivät. Työehtosopimus on voimassa ??.??.???? saakka. Paperiteollisuuden sopimuksen jälkeen Paperiliitto neuvotteli Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry:n kanssa sopimuksen ennätysajassa ja valmista tuli ??. helmikuuta. Kaksivuotisen sopimuksen kausi päättyy ??.?.????. Paperiliiton ja yritysten välisiä tes-neuvotteluja alettiin käydä koronarajoitusten tiukentuessa. päätyttyä aletaan jo valmistautua seuraavaan. – Vaikka nykyisen työehtosopimuksen muutoksia vasta ajetaan sisään, työstetään myös pohjaa kohti seuraavia neuvotteluja. Meidän pitää olla hyvin kartalla alan markkinoista ja on myös välttämätöntä samaan aikaan vaikuttaa yhteiskunnassa alan hyväksi, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. – Ei tässä oikeastaan ehdi levätä laakereilla. Ensi kesäkuussa pidettävä liittokokous käsittelee hyvinkin paljon työehtoasioita. Liittokokouksessa työstetään osastoista tulleita aloitteita seuraavia neuvottelukierroksia varten, muistuttaa liittosihteeri Juhani Siira. Liiton toimintaa ja tulevaisuutta vuosiksi ????-???? pohjustava tulevaisuuskomitea on jo aloittanut työnsä. Myös sen tehtäviin sisältyy työehtoasioihin vaikuttaminen. • Paperiliiton kaikkien sopimusalojen työehtosopimukset saatiin sovittua. Työehtosopimukset sovittu Huhtamäen yrityskohtainen sopimus päätti tes-kierroksen. Sonja Heinonen kuvattiin työssään Huhtamäellä tammikuussa ???? Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 19.8.2020 15.38.01 19.8.2020 15.38.01
• t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. 6 / k u o r i m o / 7 KaiCell sai ympäristöluvan Aluehallintovirasto myönsi heinäkuussa ympäristöja vesitalousluvan Paltamon selluja biotuotetehtaalle. KaiCell Fibers Oy:n mukaan päätös on merkittävä ja se mahdollistaa kapasiteetiltaan ??? ??? t/v tehtaan rakentamisen Kainuuseen. – Kuitupuun paikallinen jalostus markki naselluksi tietäisi valtavaa piristysruisketta koko alueen taloudelle. Arviolta yli ??? miljoonan euron vuotuinen yhteiskunnallinen hyöty ei rajoitu metsätalouden toimijoihin, vaan nostaa välillisten vaikutusten kautta koko seudun hyvinvointia, sanoo Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi tiedotteessa. KaiCell Fibers Oy on yksityisten sijoittajien ja Kainuun liiton rahoittama yhtiö, jonka tavoitteena on toteuttaa selluja biotuotetehdas Paltamoon. Tehdasalue sijaitsee keskellä Kainuun raaka-ainevaroja. Toteutuessaan tehdas tuottaa vuodessa noin ??? ??? tonnia valkaistua sellua, josta noin ?? prosenttia on pitkäkuituista havusellua ja ?? prosenttia lyhytkuituista koivusellua. Kokonaisinvestointi on arvoltaan noin ??? miljoonaa euroa. • Vapaata palvelusvuosikor vauk sen sijaan Yli ??-vuotias työntekijä voi tietyin ehdoin vaihtaa enintään kaksi palvelusvuosikorvausta vapaaksi. Yksi neljännesvuosittain maksettava palvelusvuosikorvaus oikeuttaa yhden viikon mittaiseen vapaaseen. Paikallisesti asiasta voidaan myös sopia. Miten vaihtaminen sujuu teillä? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin : ”Mielestäni on ihan ehdottoman hyvä vaihtoehto. Joskus vapaa merkitsee enemmän kuin raha. Kuten meillä, asiassa ei tarvittaisi ikärajaa vaan kaikille työntekijöille voisi olla mahdollista valita, ottaako rahana vai vapaana. Elämäntilanne vaikuttaa siihen vapaan tarpeeseen monesti enemmän kuin pelkkä ikä.” • Petteri Uusiheimala pääluottamusmies Kotkamills : mielestä kokonaisuus vahvistaisi julkista taloutta, mutta vastaavasti köyhdyttäisi niitä, jotka eivät pääse töihin. Elokuun ??. päivänä julkaistussa muistiossa ehdotetaan muun muassa, että vuorotteluvapaasta luovutaan, työttömyysturvan eläkekarttuma poistetaan, työttömien työssäoloehdon uusintaminen kiristetään ja työkyvyttömyyseläkkeiden ammatillisesta harkinnasta luovutaan. Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät myös kiristyksiä työttömien omaehtoisen opiskelun ehtoihin ja heikennyksiä työssä olevien koulutusmahdollisuuksiin. SAK:ssa nähdään, että nyt päinvastoin kaivataan lisää lyhytkestoista ja kohdennettua työvoimakoulutusta. Aikuiskoulutustuen poistaminen hämmentää SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkistä, sillä tukea on juuri uudistettu suuntaan, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Myös työttömyysturvan enimmäiskestoon esitetään muistiossa nykyistä tiukempaa porrastamista. Nyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto vaihtelee ??? ja ??? päivän välillä riippuen työhistorian pituudesta. Työryhmä esittää myös työttömyysturvan lisäpäivien poistamista. Vastineena lisäpäivien poistosta virkamiestyöryhmä esittää työvoimapalveluiden suuntaamista ikääntyneille työttömille. – Työvoimapalveluiden suuntaaminen ikääntyneille on oikean suuntainen ajatus, mutta lisäpäivät ovat edelleen tärkeä keino varmistaa ikääntyneiden työttömien toimeentuloa. Lisäpäivien poiston sijaan tavoitteena pitää olla se, että tuetaan ja autetaan työttömiä työllistymään jo työttömyyden alussa, Siekkinen sanoo. Pluspuolina valtiovarainministeriön virkamiesesityksessä työllisyystoimista esitetään työttömien palveluiden vahvistamista ja karenssien kohtuullistamista • Kovia esityksiä työllisyystoimista – Kylmää kyytiä palkansaajille, arvioi SAK valtiovarainministeriön esittämistä työllisyystoimista. Valtionvaranministeriön virkamiehet esittävät heikennyksiä aikuisten opiskelumahdollisuuksiin. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 19.8.2020 15.38.02 19.8.2020 15.38.02
• 8 / 6 / k u o r i m o alkaessa työpaikoilla jatkuu uusi normaali, johon totuttiin jo keväällä. Koronavirusepidemian aiheuttamia poikkeusjärjestelyjä ei olla purkamassa myöskään Stora Enson Imatran tehtailla. – Exit-suunnitelma ei ole vielä ajankohtainen eikä tule olemaan lähiaikoinakaan, huomauttaa työsuojeluvaltuutettu Seppo Jäntti. Hänen mukaansa työntekijäporras on otettu alusta alkaen mukaan koronatoimien suunnitteluun. – Totta kai asiat voisi aina hoitaa paremmin, mutta minusta meillä on onnistuttu hyvin mahdollisuuksien rajoissa. Säännöllisiin palavereihin ovat kokoontuneet tehtaan johto sekä pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Lisäksi meillä on koronaryhmä, joka jalostaa ja panee toimeen esiin tulleita asioita ja hoitaa viestinnän kentälle. Koronaryhmään ei kuulu työntekijöiden edustajia. Kartonkikone ?:llä työskentelevä Teemu Savolainen kiittelee hänkin tehtaan toimia. Hänen mukaansa työntekijöiden ehdotuksia on otettu huomioon. – Tiedotus on toiminut hyvin. Myös kesätyöntekijöille on kerrottu poikkeusjärjestelyistä. Savolainen nimitettiin heinäkuussa Imatran tehtaiden toisen kvartaalin turvallisuuslähettilääksi. Stora Enson tehtaita valitaan neljä kertaa vuodessa työntekijöiden ja toimihenkilöiden joukosta turvallisuuslähettilääksi työntekijä, joka on tehnyt hyvää turvallisuustyötä. Lähettilästä saavat ehdottaa kaikki työntekijät. Savolainen on saanut erityistä kiitosta siitä, että hän on aktiivinen turvallisuushavaintojen tekijä. Hän bongailee muun muassa rikkinäisiä kaiteita ja pultteja, joihin hiha saattaa tarttua kiinni. Savolaisen mukaan koronatoimet eivät ole vaikuttaneet turvallisuushavaintojen tekemiseen. – Turvallisuushavaintoja tehdään aina, kun on aihetta, on sitten korona-aika tai ei. Virustartuntojen kannalta rauhallinen kesä on tuudittanut monet ajattelemaan, että vaara on ohi. Jäntti muistuttaa, että näin ei ole. – Epidemia ei todellakaan ole ohi, kun katsoo maailman ja Suomen tartuntatilannetta. Ymmärrän, että ihmiset alkavat hiljalleen turhautua, mutta edelleen pitää jaksaa noudattaa poikkeustoimia, huolehtia etäisyyksistä sekä omasta ja työpaikan hygieniasta. • Stora Enson Imatran tehtailla työntekijät on otettu mukaan korona-ajan toimien suunnitteluun. Ei vielä exit »Epidemia ei todellakaan ole ohi.» Teemu Savolainen on saanut kiitosta turvallisuushavaintojen tekemisestä. Hän on tyytyväinen korona-ajan toimiin työpaikallaan. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 19.8.2020 9.18.53 19.8.2020 9.18.53
• / 9 6 / k u o r i m o Stora Enson Imatran tehtailla työntekijät on otettu mukaan korona-ajan toimien suunnitteluun. V lumien sulaessa keväällä mökin pihasta katselin kuistin katosta irti ponnahtaneita kolmea kattopaneelia. Pitäisi nuokin kiinnittää, tuumiskelin itsekseni. Mutta ei ehkä ihan vielä. jäädessäni huomasin, että ajat ovat muuttuneet. Kun parikymmentä vuotta vietti lomansa laiturilla mietiskellen asioita, oli hyppy useamman kiinteistön talonmieheksi melkoinen. Parhaiten siinä hommassa tutustui erään saksalaistaustaisen rautakauppaketjun myyjiin. Ensin ostin sähkökäyttöisen ruohotrimmerin muoviterillä. Kun huomasin, että se ei pärjää terassilaudoille lainkaan, hain siimaversion polttomoottorilla. Sen jälkeen olikin aika siirtyä järeämpään kasvustoon. Matka rautakauppaan tuli tutuksi. Kaksi ensimmäistä sahaa eivät sopineet käteen ollenkaan eli hajosivat kättelyssä. Kolmatta hakiessa kysyin tutulta myyjältä, kuinka kauan tämä vehje kestäisi. Myyjä totesi lakonisesti takuun olevan viisi vuotta, mutta minun käsittelyssäni kestoaika olisi varmaankin muutamia viikkoja. Väärässä oli vitsiniekka, kone on edelleen ehjä ja siististi paketissaan. puutarhanhoitoon, osa kansasta keksi jo muuta tekemistä. Kun Keskija Etelä-Euroopan viruslingot aukesivat, lähtivät suomalaiset sankoin joukoin onneaan etsimään. ”Suomi selvisi liian vähällä, osa talosta on vielä palamatta” järkeilivät nämä nykyajan marcopolot ja pakkasivat uimahousunsa ja popliinihattunsa matkalaukkuun. Hyvesignaloivampi kansanosa taas paheksui matkaanlähtijöitä ja paineli saman tien täpötäysille terasseille. No eihän se ilta ikinä terassille lopu, vaan kännäämistä on pakko jatkaa yökerhossa pilkkuun asti. Onneksi pariutumisvietti ja kolmen promillen juopumistila eivät voi yhdessä johtaa muuhun kuin onnistumiseen turvavälit säilyttäen. Veikkaan, että kansan palatessa töihin nousee muukin kuin v-käyrä. myyjän huumorista tuleekin mieleeni keskustelu siitä, miksi nykyään ei saa enää sanoa mitään. Saa toki, sanon minä, mutta sillä voi olla seurauksensa. Asiakkaat voivat hävitä ja arvostus mennä. Jos kumpaakaan ei ole, niin voi laukoa mitä vaan. Sen olen omakohtaisesti havainnut. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita. Osa on suorastaan arvottomia ja vaarallisia. , ne paneelit. Veikkaan, että tältä vuodelta paras aika niiden paikalleen laittoon on jo mennyt. Ei niiden puuttumista vieras pimenevässä syysillassa huomaa. Sitä paitsi aikaa päälle silmäkin tottuu pieniin kauneusvirheisiin. Sen tietää jokainen joskus peiliin vilkaissut. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Festarit ja etelänreissut. Nuoret sählää taas. Mää pirin mökillä turvaväliä rouvvaankin ihan vuosien kokemuksella. Ei tartu korona, kun koiran kanssa mököttää. »Suomi selvisi liian vähällä, totesivat marcopolot ja pakkasivat matkalaukkunsa.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 19.8.2020 9.18.53 19.8.2020 9.18.53
• 10?PaPeriliit to?06 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Reima Kangas Työmiehen lauantai Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 13.8.2020 15.47.58 13.8.2020 15.47.58
• PaPeriliit to?06 / 2020?11 teKSti Mari Schildt KUVat Reima Kangas Kuudelta töihin ja neljältä saunaan, tai jos sattuu olemaan lomalla, niin pelkästään saunaan. Sellainen oli Kai Karuvehan, Niko Silenin ja Pekka Mäntylän lauantai Jämsän Saunakylässä. Työmiehen lauantai Tarkkaa hommaa. Kai Karuveha liruttaa hitaasti vettä savusaunan kiukaalle, jotta löyly on pehmeä, eivätkä noet lennä Niko Silenin ja Pekka Mäntylän silmille. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 13.8.2020 15.48.00 13.8.2020 15.48.00
• 12?PaPeriliit to?06 / 2020 J ämsän kumpuilevien maisemien jälkeen navigaattori käskee kääntymään ysitieltä. Hetken kuluttua näkyy peltoaukea, jossa on pieniä hirsirakennuksia ja hirsikasoja kahden puolen raittia. Kello käy neljää heinäkuisena lauantaina. Paikalle kaartaa yhä enemmän autoja, ja raitilla vaeltava ihmismäärä lisääntyy. Osalla on saunahatuksi tunnistettava, korkea huopahattu, osalla kylpytakki, kaikilla uikkarit ja muovikengät jalassa. Pienistä hirsirakennuksista raitin varrella nousee savua ja vesihöyryä. Olemme tulleet saunaharrastajien pystyttämään ja rakkaudella vaalimaan Jämsän Saunakylään. Täällä lämpiää historiallisia saunoja, jotka on pelastettu ajan hampaalta ympäri Suomen. Vanhin sauna on 1700-luvulta, uusin 1940-luvulta. Osa saunoista odottaa vielä kokoamista. Prosessinhoitajana työskentelevä Niko Silen on tullut suoraan aamuvuorosta Mäntän Metsä Tissuelta. Koko perhe on mukana: vaimo Elisa Silen on talkoolaisena paistamassa makkaraa ja tytär Sofi touhuaa omiaan. Isä pääsee tänään saunomaan. UPM:n Kaipolan tehtaan voimalaitoksella työskentelevät voimalaitosmies Kai Karuveha ja voimalaitoskäyttäjä Pekka Mäntylä kaartavat paikalle vaimoineen. Tiina Karuveha ja Pirjo Mäntylä hilpaisevat perinnesanottajan vihtahoitoihin. Miehet naureskelevat, että hoidot vaihtelevat sen mukaan, kuinka kiltti on ollut. – Jos on ollut oikein tuhma, saa enemmän piiskaa, ja se maksaa vähän enemmän, hehe, Kai Karuveha lohkaisee. Harmaalta taivaalta tihuttaa kesäsadetta. Karuveha vetää keuhkot täyteen ilmaa ja toteaa, että saunomiskeli on mitä parhain: ilma on raikasta ja hapekasta. Vieressä tyyni Päijänteen pinta taittaa harmaan taivaan, vehreiden metsien ja rantaniittyjen sävyjä. EnsimmäisEnä miehet astuvat pikkuruiseen, punamultaiseen savusaunaan. Saunojat saavat taittua kaksinkerroin, että pääsevät päätään lyömättä sisälle. Lattia on rakennettu kapeista pyöröpuista ja laudepuu on sahattu yhdestä leveästä puusta. Jos nojaa seinään, saa takuuvarmasti noenmustan selän. Nurkassa on suuri, harmaa kivikasa, johon lirutetaan varovasti vettä pitkällä kuupalla. Kiuas ikään kuin miettii ensin. Sitten se lähettää ilmoille hitaasti levenevän ja pienen saunan täyttävän, kostean löylyn. Valo kajastaa pienestä ikkunasta, kun kylpijät hengittelevät pehmeässä mutta tuntuvassa löylyssä. – Täällä jos heität kerralla liikaa vettä kiukaalle, että saisit oikein rajut löylyt, niin todennäköisesti saat kiukaasta vain nokea liikkeelle. Se löylynheittäminen on vähän osattava, Karuveha juttelee. Silen miettii, että hänellä saunomisen juuret ovat syvällä. – Äidin puolen sukua on saunassa syntynytkin vielä pari sukupolvea sitten. Mummu syntyi saunassa ja mummun siskot, hän juttelee. Niko-poikaa vietiin saunaan pienestä pitäen. – Isomummolla oli navetan kyljessä sauna, betonibunkkeri suoraan sanoen. Jotenkin on jäänyt siellä se saunominen mieleen. Muistan sen, kun hanasta tuli herkästi todella kuumaa vettä, ja siinä oli riski polttaa itsensä. Muovisesta, kirkkaan punaisesta tai sinisestä muovipullosta, jossa oli sormen »Äidin puolen sukua on saunassa syntynytkin vielä pari sukupolvea sitten.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 13.8.2020 15.48.00 13.8.2020 15.48.00
• PaPeriliit to?06 / 2020?13 kokoinen kahvakorva, juotiin mehua. Mummut opettivat, että saunassa ei saanut metelöidä, vaan yritetään rauhassa olla, Silen muistaa. Mäntylä kertoo, että hänen lapsuudessaan maatalossa pidettiin arvossaan lauantaisaunan perinnettä: sitä samaa, jonka kautta he nytkin viettävät saunassa lauantaitaan. – Vaikka perhe ei ollutkaan hengellinen, niin lauantaina alkoi klo 18 sapatti. Sunnuntaina tehtiin toki pakolliset, mutta vapaapäivä se oli kuitenkin, hän sanoo. Mäntylän lapsuudessa sauna oli hirsirakenteisessa piharakennuksessa, ja sen yhteydessä oli aitta. – Kertalämmitteistä kiuasta hehkutettiin muutama tunti. Kylmä vesi tuli saunaan, ja muuripata oli erikseen, jossa vesi lämmitettiin. Sellaisia ne olivat muissakin taloissa. Sellaista valurautapataa ei passannut jättää jäätymään, se saattoi haljeta, hän miettii ja jatkaa, että sellainen kutina hänellä on, että lauantaisaunaperinne on kuitenkin häviävää kansanperinnettä. Karuveha on samaa mieltä, sillä vuorotyöläisellä kotisauna lämpiää pitkin viikkoa. – Jos puhutaan lauantaisaunasta, pitäisi puhua myös perjantaipullosta. Se kuului yhtälailla siihen perinteeseen. Päivätyöläiset hakivat viinakaupasta perjantaipullon, ja silloin ryypiskeltiin vähän reilummin. Lauantai oli tasoittava päivä ja saunottiin perheen kanssa. Sunnuntai oli nollaamispäivä ja maanantaina oltiin virkeänä töissä, hän summaa. sEURaaVan saunan esikuva on länsisuomalainen mallassauna. Kun talkoolaiset ryhtyivät korjaamaan sitä saunomiskuntoon, osia oli vaihdettava niin paljon, että alkuperäiseksi saunaa ei enää sanota. Mutta komea se on : kolme tonnia kiviä lämpiää Mäntylä, Karuveha ja Silen arvelevat, että aikaa saattaa saunoessa, uidessa ja välillä makkaraa paistaessa vierähtää useampi tunti. Tänään Jämsän saunakylässä lämpiää kuusi savusaunaa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 13.8.2020 15.48.01 13.8.2020 15.48.01
• 14?PaPeriliit to?06 / 2020 alakerrassa, ja saunojat kiipeävät tikasportaita pitkin pari metriä kiuasta korkeammalle katon rajaan. Tässä saunassa savu tuntuu ja maistuu. Ottaa aikansa, ennen kuin silmä tottuu hämärään, lähes pimeään. Valaistuksena on kaksi ledituikuilla täytettyä myrskylyhtyä. Jalanpohjan alla on lattialla pehmeitä räsymattoja. Täällä, kuten muissakin savusaunoissa, tunnelma on tiivis. Istutaan naapurissa kiinni. Hiki ja vesihöyry valuvat kasvoilta, mutta ei kannata erehtyä hieraisemaan silmiä, jos ei halua loppuillaksi kivistäviä silmiä. – Ei 200 riitä, sanoo Karuveha, kun kysytään monessako saunassa hän on saunonut. – Se on tullut äidinmainosta, ja ollut aina kovan päivän vastapaino. Mutta matkailun myötä vasta hurahdin, hän kertoo. Hän kertoo, että pohjoisessa reissatessa yöpyminen osuu usein sinne, missä on kiva sauna. Hän hakeutuu saunaan myös ulkomailla. – On siellä hyviä, varsinkin itäblokin maissa. Mutta vähän ne ovat sellaisia, että luetaan samalla päivän lehti ja poltetaan pitkä sikari. Eikä vettä saa heittää, Ruotsissakaan. Vaikka siellä on kehitetty hienoja kiukaita, lattioissa ja seinissä ei ole vesieristeitä, hän ihmettelee. – Ruottalaiset ovat parempia myymään kiukaita, Mäntylä pistää väliin ja jatkaa: – Mutta ne ihmettelevät löylynheittoa: ei sähkölaitteisiin vettä heitetä, pöljät! Karuveha sanoo, että pohjoisen suunnalla on monesti saanut törmätä mutkattomaan saunakulttuuriin. – Joskus on pyydetty, että saisko saunan eteisessä pestä koirat, kun ovat oikein kuraiset. On kysytty silmät suurina, että Vettä päälle, niin jo on puhdas. Kai Karuveha viimeistelee sauna illan. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 13.8.2020 15.48.02 13.8.2020 15.48.02
• PaPeriliit to?06 / 2020?15 ”eikö teidän koirat sauno?” Vastattiin, että seuraavat saunojat eivät välttämättä tykkää koirankarvoista saunassa. ”Mehän pestään se sitten” oli hämmästynyt vastaus, hän nauraa. Ja unohtumaton oli sekin reissu, kun Tsarmierämään vaelluksen jälkeen tultiin juuri kiinni menevälle leirintäalueelle. Tiskillä lyötiin leirialueen avaimet asiakkaan käteen ja sanottiin, että pudottakaa saunottuanne tuonne postilaatikkoon. – Keli oli vähän pilvinen, mutta illaksi taivas repesi, ja aurinko paistoi Ivalojoen rantaan saunaterassille. Koirat nukkuivat reporankana. Se on jäänyt mieleen, siinä oli hyvää tahtoa, Karuveha sanoo. sadE on loppunut, ja pääskyset kirkuvat sinkoillessaan taivaankannessa. Saunojen välissä loimottaa nuotio, ja paistettu makkara poikineen häviää saunojien suihin. Nuotiota reunustavilla penkeillä naureskellaan, että kerran eräs saunoja oli tässä makkarapenkillä viritellyt juttua, jotain sanoakseen, vieressä istuvan japanilaisen kanssa. Sanoi, että ”Toyota, se on hyvä auto.” Japanilainen oli vastannut: ”Tiedän, olen sen tehtaan toimitusjohtaja.” – Se on sama periaate kuin armeijassa, että saunassa ei kellään ole natsoja. Voi olla ojankaivaja tai pankkiiri rinta rinnan. Lauteilla he ovat vain saunojia, Karuveha sanoo. Miehet miettivät, että puheenaiheiden kirjo saunojien kesken on todella laaja: Puhutaan leppoisia, niitänäitä. Ehkä työkuviot selvitetään ylimalkaisesti, ja sen jälkeen sukulaisuudet ja naapuruudet. Urheilua sivutaan, mutta on myös aiheita, joihin ei kajota. Politiikka ja uskonto eivät lauteille kuulu. Silen jatkaa, että kaikenlainen riidanhaasto on syytä jättää suosiolla pois. Mäntylä jatkaa, että myöskään metelöinti ei kuulu saunaan. Miehet miettivät, että sauna on tasa-arvon tyyssija: kaikki tyylit, muodot ja mallit mahtuvat samoille lauteille. Täällä kaikki saavat kokea olevansa saunojia ja sellaisina hyväksyttyjä. Raitilla vaeltaa ihmisiä saunasta saunaan, ja joskus täytyy vähän jonottaakin. Melkein kaikilla on nokisia viiruja siellä täällä. Ilmeet ovat aurinkoiset. Suomen Saunakulttuuri ry:n talkoolaiset huhkivat, sillä yhden lauantain aikana paikalla saattaa käydä melkein parisataa saunojaa. Karuveha naurahtaa, että usein näkee, kun porukat siirtyvät yhdessä saunasta toiseen, jotta juttu ei pääse katkeamaan. Lapset kirmaavat mäkeä alas kohti rantaa. Lämpimäksi ei järvivettä voi kehua, mutta kyllä se virkistää. Jämsässä, Päijänteen länsirannalla, ollaan saunakulttuurin vedenjakajalla. Miehet miettivät, että länsirannalla koivukimppu on vihta ja itärannalla vasta. Jämsässä perinteet menevät joskus myös lomittain siten, että vihdalla saatetaan vastoa ja toisinpäin. – Siihen keskusteluun, että mikä on oikeaa saunomista, niin siihen en lähde ollenkaan, Karuveha napauttaa ja jatkaa: – Toinen tykkää kovista löylyistä, toinen ei. Ihan yhtä oikein on se, että on 120 astetta ja heität kipollisen tavalliselle kiukaalle vettä ja sitten purraan hammasta yhteen. Toinen tykkää siitä, toinen tykkää kosteasta turkkilaisesta höyrysaunasta. Pääasia, että ihminen on tyytyväinen, ja on hyvä olo. Saunan ulkopuolella kauhotaan saavista vatiin kylmää ja padasta lämmintä vettä. Kun on kuivateltu ja saatu vaatteet päälle, olo on kuin uudestisyntyneellä. Ilta-auringon leimuavat taivaankuviot taittuvat harmaiden kattojen taakse. ? »Se on sama periaate kuin armeijassa, että saunassa ei kellään ole natsoja.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 13.8.2020 15.48.02 13.8.2020 15.48.02
• 16?PaPeriliit to?06 / 2020 S tora Enso ilmoitti vuoden 2019 maaliskuussa suunnittelevansa noin 400 henkilön irtisanomista Oulun tehtaalta. Jarmo Pöyskölle, 53, se oli toinen pommi vuoden sisään. Vain vähän aiemmin hän oli kokenut avioeron. – Oli se kova isku, ja tilanne pisti kyllä miettimään, miten miehelle käy, jos töitä ei löydykään, Pöyskö toteaa. Jotkut kaverit varoittelivat, että kunhan et vain rupea juomaan. Pöyskön mukaan hänelle ei viinapullovaihtoehtoa ollut olemassakaan. Hän kävi rekrymessuilla ja rupesi tekemään työpaikkahakemuksia. Samalla hän toivoi viimeiseen saakka, että saisi pitää tutun ja turvallisen työn Nuottasaaressa. Oljenkorsi katkesi viime syksynä, kun yhtiö ilmoitti, ketkä kuuluvat siihen noin kahteen kolmasosaan työntekijöistä, jotka irtisanotaan. Pöyskö oli mukana listassa. – Päätin kuitenkin vain jatkaa kirkkaalla ajatuksella eteenpäin, Pöyskö sanoo. Paperin valmistus Oulun tehtaalla loppuu syyskuussa. Muutostöiden jälkeen kartongin valmistus käynnistyy vuodenvaihteen tienoilla. Suurimmalla osalla irtisanotuista työsuhde päättyy vuoden lopussa. Pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen arvioi, että kaikista henkilöstöryhmistä noin 150 henkilöä on jo lähtenyt, pääasiassa uuteen työhön tai koulutukseen. Jarmo Pöyskön on yllättänyt se, millaista työnhaku saattaa nykyään olla. Kaikki piti opetella uudestaan. Siinä häntä auttoi Stora Enson tarjoama työnhakuvalmennus. Hän arvelee, että ilman sitä olisi ollut todella vaikeaa. – Kun hakemus ja cv ovat kunnossa, voi päästä haastatteluun. Jos ei osaa täytää hakemuksia oikein, siihen se stoppaa. Pöyskö laskee lähettäneensä hakemuksia yli sataan paikkaan. Hakemusten täyttäminen vaatii paneutumista, ja Pöyskön mukaan kaksi hakemusta illassa on ihan maksimimäärä. Jatkoon päässeille saattaa olla haastattelujen lisäksi psykologisia testejä. Kemiralle Pöyskön piti jopa tehdä kolme videota itsestään, kun hän haki operaattorin paikkaa. Pöyskö pääsi kahdeksan kertaa haastatteluun asti, mutta täysosumaa ei tullut. – Se on hankalaa, kun aina pitäisi olla se paras. Hakijoita voi olla sata, eikä auta vaikka pääsee viiden joukkoon haastateltavaksi, Pöyskö sanoo. Olli-Pekka Kaikkonen toteaa, että koronavirustilanne tuli todella huonoon aikaan. Sen takia erilaisia esimerkiksi muutosturvaan liittyviä tilaisuuksia jäi pitämättä ja työllistymismahdollisuudet heikkenivät yleisesti. Kaikkonen pitää ikävänä sitäkin, että ei etätyön takia päässyt keskustelemaan tehtaalle, kuten olisi halunnut. Puhelin on kylläkin soinut tiuhaan ja kysyjille on annettu kaikki mahdollinen apu. Kaikkonen toteaa, että tilanne ei ole helppo niillekään, jotka säilyttävät työpaikkansa. Jopa vuosikymmeniä yhdessä toimineet ryhmät hajoavat. Työnantaja ei Kaikkosen mukaan tuonut neuvottelupöytiin vapaaehtoisia kädenojennuksia. Muutosturvan suhteen yhtiö teki vain sen mitä laki ja työehtosopimus edellyttivät. terrafame Oy rakentaa Sotkamoon akkukemikaalitehdasta. Pöyskö oli kuullut rekrymessuilla, että sinne haetaan työntekijöitä. Hän oli pitänyt asian mielessä sitä varten, ettei Oulusta löydy töitä. Työpaikka Terrafamella varmistui kesäkuussa ja työsuhde alkoi elokuun 3. päivänä. Akkukemikaalitehtaan koekäyttö on nyt alkamassa ja kaupallinen tuotanto käynnistyy ensi vuoden alkupuolella. Tuttuja työkavereitakin löytyy. Kaikkosen mukaan Terrafame on ollut selvästi suurin yksittäinen työllistäjä Nuottasaaresta irtisanotuille, ja se rekrytoi yhä. Alkuaikana Pöysköllä on ollut paljon koulutusta ja hän on tehnyt päivävuoroja. Viimeistään tuotannon alkaessa hän siirtyy 12 tunnin vuoroihin: kaksi aamua, kaksi yötä ja kuusi vapaata. Pöyskö on vuokrannut Vuokatista asunnon ja ajaa Ouluun viikonlopuiksi. Matka on noin 220 kilometriä. Päivätyössäkin järjestelu on tuntunut toimivan, mutta pitkät vapaat tekevät sen jatkossa vielä mukavammaksi. Pöyskö on todella innostunut uudesta työstään. Kaikkialla on positiivinen vire, kun pystytetään uutta tehdasta. – Kaikki ovat iloisia, että ovat päässeet töihin. Meitä koulutetaan monipuolisesti ja meihin halutaan selvästi panostaa. En ole oikein kehdannut kauheasti edes hehkuttaa, kuinka hyvältä tämä on tuntunut, Pöyskö sanoo. Kun oli pitkään elänyt epävarmuudessa ja stressaantuneena, ensimmäiset viikot Sotkamossa ovat tuntuneet akkujen lataamiselta ja rauhoittumiselta. Oulun rutiinit eivät vaivaa ja itselle on löytynyt aikaa. Pöyskö kehuu myös vuolaasti paikallista luontoa, maisemia ja ulkoilumahdollisuuksia. Pöysköllä on 10ja 15-vuotiaat lapset, joten Oulusta muuttaminen ei nyt ole ajankohtaista. – En kuitenkaan näe mahdottomana, että sekin voisi joskus tapahtua, Pöyskö sanoo. ? Ajolähtö Oulusta Oulun Stora Ensolta irtisanottujen työsuhteet päättyvät vuoden lopussa. Jarmo Pöyskö on yksi niistä, jotka ovat jo lähteneet. »Se on hankalaa, kun aina pitäisi olla paras.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Kimmo RaUATMAA Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 19.8.2020 11.40.18 19.8.2020 11.40.18
• PaPeriliit to?06 / 2020?17 Ajolähtö Oulusta Jarmo Pöyskön mukaan Terrafamella on innostunut mieliala. – Kukaan ei edes valittanut, vaikka koulutus meni perjantai-iltapäivänä tunnin pitkäksi, hän toteaa. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 19.8.2020 11.40.19 19.8.2020 11.40.19
• Kari Immoselle vapaapäivien merkitys on tullut koko ajan tärkeämmäksi työssä jaksamista ajatellen. 18?PaPeriliit to?06 / 2020 Paperi_18-21_jäsent.indd 18 Paperi_18-21_jäsent.indd 18 20.8.2020 9.10.11 20.8.2020 9.10.11
• PaPeriliit to?06 / 2020?19 Intoa ja uupumusta V alvomonhoitaja Kari Immonen tuntee onnistuneensa työssään Kotkamillsin voimalaitoksella, kun rutiineista poikkeava hankala ongelmatilanne on saatu ratkaistua. – Tai kun pääsee lähtemään töistä ilman, että taakse jää mitään katastrofia, Immonen lisää. Kun Taloustutkimus keväällä teki Paperiliitolle jäsentutkimuksen, 46 prosenttia vastaajista ilmoitti kokevansa onnistumista työssään päivittäin tai muutaman kerran viikossa. Yhtä moni kokee onnistumisia kerran viikossa tai muutaman kerran kuussa. 8 prosenttia kokee onnistumista enintään kerran kuussa, harvemmin tai ei koskaan. Laborantti Marjaana Mikanderille onnistumisen tunne tulee siitä, kun työkavereilta saa kiitosta. Mikander on laaduntarkkailija Stora Enson Varkauden tehtaalla ja laboratorion nuorin. – Me ollaan aika erillään muista osastoista, joten on tärkeää, että saadaan palautetta myös operaattoreilta ja että vuorovaikutus ja yhteistyö meidän kaikkien välillä toimii, Mikander sanoo. Myös silloin tuntuu hyvältä, kun Mikander huomaa osaavansa soveltaa oppimaansa tai hän pystyy neuvomaan laboratorion konkareille myös jotain uutta. Millä mielellä töihin? Paperiliittolaisten selvästi tärkein työssä innostumiseen vaikuttava tekijä ja vahvuus on hyvä tunne töihin lähtiessä. Kari Immosella on töihin tullessakin mielessä oma tekeminen ja sen vaikutukset ympäristöön. – Sitä toivoo, ettei työvuorossa tapahtuisi koneille tai ihmisille mitään isoja ongelmia tai ettei tulisi tehtyä mokia, joita muut joutuvat korjailemaan, Immonen sanoo. Marjaana Mikander saa työasiat mielestään helposti. – Itselläni on aika rento asenne töihin ja elämään. Kun portin saa kiinni, sinne jää työasiat. En mieti enkä murehdi niitä. Jos on jotain ylimääräistä kiirettä, koeajoja tai muuta, niin niitä tulee kerrattua aamuisin töihin ajellessa. Työkavereilla on Mikanderille iso merkitys siinä, miten suhtautua asioihin: panikoida ei tarvitse. – Nämä on niin ammattitaitoisia, että hyvissä käsissä olen oppimassa ja voin sanoa suoraan, jos en tiedä mistä aloittaa. Paperiliittolaisten innostuminen omasta työstään on kohtuullisella tasolla, mutta selvästikään nykyinen työ ei innosta kaikkia. Innostuneimpia ovat nuorimpien ikäryhmien jäsenet. Itse työhön ollaan kuitenkin tyytyväisiä. Vastuu kasvaa ja painaa Uutta virtaa Kari Immosen pitkään työuraan ovat tuoneet luottamusmieheksi ryhtyminen ja osallistuminen voimalaitoksen muutostyöprojektiin työntekijöiden edustajana. Immonen toimii toista vuotta Kotkamillsin voimalaitoksen osastonluottamusmiehenä. Hän on käynyt samassa tehdasintegraatissa töissä 30 vuotta ja tehnyt yli 20:a eri vakanssia – kaikkialla muualla paitsi paperikoneella. Vuosien kokemuksen jälkeen intoa voikin tuoda se, ettei mitään tapahdu. – Kun on tylsää, se kertoo, että voimalaitoksella kaikki menee hyvin, työ on silloin enimmäkseen valvontaa. Koko tehdas toimii, kun se saa höyryä, sähköä ja lipeää. Jos eteen tulee häiriö, sen vaikutukset voivat ulottua laajasti koko tehtaalle ja prosesseihin. Vastuu ja siitä aiheutuva paine korostuvat etenkin ongelmien selvittelyssä. – Luottamusmiehenä en voi koskaan liikaa korostaa sitä, kuinka yksittäisen työntekijän vastuut ovat kasvaneet. Kukaan ei nykypäivänä toivo tuotantoon keskeytyksiä. Kun tehtävät hoidetaan hyvin omalla tontilla, koko tehtaalla menee hyvin. Se korostuu etenkin Kotkamillsin kokoisissa yksiköissä. Yksittäinen työntekijä on aiempaa tärkeämpi kokonaisuuden kannalta, Immonen pohtii. Työn ja vapaa-ajan tasapainoilua Jäsentutkimuksen vastaajien mukaan oman työn ja vapaa-ajan tasapainolla on merkitystä sille, innostaako työ. Kaksi kolmesta vastaajasta ajattelee vähintään kerran viikossa, että työ ja vapaaMitä paperiliittolaiset ajattelevat työnsä innostavuudesta ja kuormittavuudesta? Siitä kertovat Kari Immonen Kotkasta, Marjaana Mikander Varkaudesta ja lähes 3000 muuta Paperiliiton jäsentä. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? jukka Koskinen Paperi_18-21_jäsent.indd 19 Paperi_18-21_jäsent.indd 19 20.8.2020 9.10.12 20.8.2020 9.10.12
• 20?PaPeriliit to?06 / 2020 aika ovat tasapainossa ja että tuntuu hyvältä lähteä töihin. Kari Immonen on työuransa aikana tehnyt kuutta eri työaikamuotoa ja huomannut niistä jokaisessa sekä hyviä että huonoja puolia. – Nykyisessä 12 tunnin järjestelmässä työ ja vapaa on ehkä parhaiten tasapainossa. Vapaapäivien merkitys on tullut koko ajan tärkeämmäksi henkisen ja fyysisen jaksamisen takia. Itsekin olen yövuoron aamuyön tunteina motivoinut itseäni ajattelemalla tulevia vapaita. Immonen on maaliskuusta saakka ollut työntekijöiden edustajana voimalaitosta koskevassa projektissa ja tekee sen ajan päivätöitä 37:n sijaan. Uupumista työpäivän jälkeen Työpäivän jälkeistä uupumusta ilmoitti kokevansa vähintään kerran viikossa hieman alle puolet jäsenkyselyn vastaajista. Hieman yli puolet arvioi kokevansa uupumusta muutaman kerran kuukaudessa tai harvemmin. Naiset tunsivat itsensä hieman miehiä useammin uupuneeksi työpäivän jälkeen. Paperiliiton jäsenet pitävät omaa terveydentilaansa varsin hyvänä ja arvioivat työkykynsä olevan kohtuullisen hyvällä tasolla. Silti valtaosa kokee työn kuormittavan ainakin jonkin verran sekä henkisesti että fyysisesti. Myös Paperiliitossa on pohdittu useita keinoja, joilla ikääntyvien voimavaroja voitaisiin säästää: heille olisi myös taattava aikaa keskittyä uuden työntekijän perehdyttämiseen. – Uran loppupuolella 12-tuntinen vuorojärjestelmä voisi helpottaa jaksamista. Jos kokenut työntekijä on jäämässä eläkkeelle, hänen pitäisi voida jakaa osaamistaan, myös hiljaista tietoa, rauhassa, ilman muista työtehtävistä aiheutuvia keskeytyksiä. Perehdyttämisen aikaan ei tarvitsisi tehdä yövuoroja, luettelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Tilauksessa huomisen tekijät Kari Immosen työosastolla Kotkassa on pitkään keskusteltu työkuorman ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Vaikka tahtotila kehittämiselle on esimiesten kanssa yhteinen, on työtehtävien keventäminen ja yksilöiminen käytännössä varsin hankalaa. Immosen mielestä työssä jaksamista on edistettävä ponnekkaasti ja vakavasti. Myös oma fyysinen jaksaminen on alkanut mietityttää. – On myös työnantajan etu katsoa muutakin kuin vaan tätä ja eilistä päivää, ettei tulevaisuudessa tule tyhjä hetki. Ei voida laskea sen varaan, että kaikki työntekijät pystyisivät tekemään töitä 65-vuotiaaksi. Tilalle ei noin vain oteta tuuraajaa portin ulkopuolelta. Varkauden Stora Enson laboratoriosta on lähivuosina jäämässä eläkkeelle useampi työntekijä. He jakavat osaamistaan ahkerasti Marjaana Mikanderille. – Kyllä tänne silti pitäisi saada lisää nuoria oppimaan, tämä on ihan oma maailmansa. Mikanderia mietityttää, kuinka laboratorio selviää päivittäisten töiden ja koko ajan lisääntyvien tutkimusten lisäksi kaikista niistä töistä, jotka siirtyvät heille syyskuun alusta. Silloin tulevat voimaan talvella käytyjen yt-neuvottelujen loputkin päätökset. Tähän saakka laboratorio saanut kehuja ja kiitosta »Vapaapäivien merkitys on tullut koko ajan tärkeämmäksi .» hyvästä ja sujuvasta työskentelystään. Mikanderin mielestä johtamisella vaikutetaan paljon siihen, miten työ innostaa. – Jokainen hyvin toimiva joukkue tarvitsee hyvän johtajan, Mikander kiteyttää. Paperiliiton jäsenkyselyn toteutti Taloustutkimus Oy. Kyselyyn vastasi 2972 jäsentä. Vastausprosentti oli 24. Tutkimus toteutettiin sähköisesti maalis-huhtikuussa 2020. Lehdessä 5/2020 kerrottiin, mitä jäsentutkimus toi esiin jäsenten suhtautumisesta liittoon ja sen palveluihin. Seuraava osa kertoo paperiliittolaisten arvoista. ? Työkavereilla on iso merkitys siinä, miten Marjaana Mikander suhtautuu työhön. Marita Mikander Paperi_18-21_jäsent.indd 20 Paperi_18-21_jäsent.indd 20 20.8.2020 9.10.12 20.8.2020 9.10.12
• kuinka paljon sinulla on seuraavien väittämien kaltaisia ajatuksia? Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhösi kaiken kaikkiaan? Kuinka usein tunnet itsesi työpäivän jälkeen täysin uupuneeksi? jos työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä, Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi? Koen onnistumista työssäni Yritykseni työntekijät antavat tukea toisilleen Koen oman työni ja vapaa-aikani olevan tasapainossa Minusta tuntuu hyvältä lähteä töihin Työni innostaa minua Innostuessani työstäni se vie minut mukanaan Olen aloitteellinen uusien asioiden ideoinnissa ja suunnittelussa Yritykseni työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa, miten yhdessä työskennellään tavoitteiden saavuttamiseksi Oma panokseni yritykseni toiminnassa on suuri Osaamistani arvostetaan yrityksessäni Osaamistani hyödynnetään yritykseni toiminnassa Minulla on mahdollisuus vaikuttaa, kun työni tavoitteita asetetaan Yritykseni johtaminen mahdollistaa työssä innostumisen Kaikki Alle 25 25–34 35–49 50 tai yli 1=erittäin tyytyväinen 2 3 4 5=erittäin tyytymätön päivittäin muutaman keran viikossa kerran viikossa muutaman kerran kuukaudessa Harvemmin 10? 9? 8? 7? 6? 5? 4? 3? 2? 1? päivittäin? muutaman kerran viikossa? kerran viikossa? muutaman kerran kuussa kerran kuussa? muutaman kerran vuodessa? ei koskaan keskiarvo 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 keskiarvo 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 10 10 20 20 30 30 40 40 50 50 60 60 70 70 80 80 90 90 100 100 % % % Vastaajajoukon rakenne Sukupuoli Talouden tilanne Ikä Kuulunut Paperiliittoon Työelämästatus Kahden vanhemman perhe/ uusperhe, jossa on alaikäisiä lapsia 34% Pariskunta, lapset jo muuttaneet kotoa 30 % Asuu yksin 17 % Lapseton pariskunta 11 % Yhden vanhemman perhe, jossa alaikäisiä lapsia 4 % Muu 3 % alle 25 2 % 4 % 25–34 8 % 13 % 35–49 37 % 35 % >_ 50 53 % 48% alle 10 v. 19 % 29% 10–19 v. 16 % 17 % 20–29 v. 28 % 24 % 20–29 v. 15 % 11 % >_ 35 v. 22 % 19 % Kokopäivätyössä 88 % Opiskelee päätoimisesti 1 % Osa-aikatyössä 2 % Työtön, työvoimakoulutuksessa tai lomautettuna 5 % Eläkkeellä 1 % Muu 2 % 13 % 86 % vastaajat kaikki jäsenet 7,7 9,0 8,4 8,2 7,2 4,2 4,1 4,1 4,0 4,0 3,8 3,7 3,7 3,6 3,6 3,6 3,5 3,0 PaPeriliit to?06 / 2020?21 Paperi_18-21_jäsent.indd 21 Paperi_18-21_jäsent.indd 21 20.8.2020 9.10.12 20.8.2020 9.10.12
• 22?PaPeriliit to?06 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Olen kulkenut työn perässä vähän joka puolella. Olin Tampereella töissä elekt­ roniikkatehtaassa, kun näin ilmoituksen, jossa haettiin työntekijöitä Kyröskoskelle koulutukseen. Sitä kautta pääsin töihin vuonna 2005, ja vaihdoin alaa. Elektro­ niikkatehtaissa oli sellaista, että joko ne lopettivat tai lähtivät halvempiin maihin. Aina piti etsiä uusi työpaikka ja vaihtaa paikkakuntaa. Olin haaveillut metsäteol­ lisuudesta jo lapsena, kun asuin Kemijär­ vellä, mutta sellutehtaaseen tuntui olevan mahdotonta päästä edes kesäksi, jos sukua ei ollut töissä. Muutin parikymppi­ senä Turkuun. Nyt on perhe Hämeenky­ rössä, eikä tarvitse muuttaa. Teemme tehtaalla taivekartonkia. Esimerkiksi kosmetiikkaa ja lääkkeitä pakataan taivekartonkipakkauksiin, ja myös elintarvikkeita voi olla pakattuna biopohjaisiin kartonkipakkauksiin. Nykyisin tehtaissa kannatetaan moniosaamista, ja kyllä se minulle sopii. Taivekartonkikoneessa on online­pääl­ lystys, eli samalla kun kartonkia tehdään, se myös päällystetään. Huolehdin, että päällysteeseen saadaan oikea kuivatus, vaaleus ja sileys, jotta asiakkaan on hyvä tehdä painatukset. Monet muutkin laatuarvot ovat jatkuvassa seurannassa. Pituusleikkauksessa leikkaan isosta konerullasta pienempiä, asiakkaan haluamaan kokoon. Rullapakkauksessa paketoin leikatut rullat siten, että niitä on turvallista ja hygieenistä kuljettaa asiak­ kaalle. Voimalaitoksen kenttämiehenä toimin laitoksen käyttäjän apuna: kuljen kentällä, haen näytteitä ja huolehdin, että kentällä kaikki on kunnossa. AmmAttilAisuus näkyy työntekijän varmuudesta: hän ei turhia hötkyile. Jos tulee ongelmia, hän tietää mitä tekee ja miksi, eikä säädä vain säätämisen ilosta. Kun kaikki menee hyvin, on parempi antaa olla ja ottaa kahvikuppi käteen. Yleensä automatiikka hoitaa säädöt, mutta päällystyksessä voi joku profiilinsäätö olla ”harmaalla alueella”, silloin täytyy manuaalisesti säätää profiilit kuntoon. Kentällä kun kulkee, niin äänestäkin yleensä kuulee, jos alkaa ongelmia tulemaan; kaavari saattaa alkaa rapise­ maan. Silloin tietää, että jollain päällys­ tysasemalla saattaa päästä päällystys­ pastaa märkänä reunasta läpi. Siihen voi puuttua ajoissa, ennen kuin tulee isompaa ongelmaa. Olen aina tykännyt, että on hyvä kou­ luttautua eteenpäin. Se lisää työn mie­ lekkyyttä. Omissa töissäni kiinnostavin paikka on biovoimalaitos, joka on oma maailmansa. Syksyllä aloitan parivuotisen voimalaitoksen käyttäjäkoulutuksen. Voimalaitospuolella on omat lakinsa, paineastialait sun muut. Se on tarkkaa hommaa. Voimalaitoksen kattila voi olla kuin pommi, ja on kuumia höyryjä, suuret lämpötilat ja paineet. Ei se kuitenkaan pelota, koska jatkuvasti valvotaan ja teh­ dään tarkistuksia, on suojajärjestelmät, ja kaikki tekemiset mietitään kahteen kertaan. Turvallisin mielin voi olla. Koulutuksen myötä työt tulevat muut­ tumaan niin, että kun käyttäjätutkinto on suoritettu, niin kattilaa voi ohjata. Vaikka koulutuksen pääsee läpi, voimalaitoksella suoritetaan vielä auditointi, josta pitää päästä läpi. Voimalaitoksella on kahden hengen miehitys. Meidän vuorolle tulee kolmen henkilön kierto, jossa ollaan kierto voimalaitoksella, ja kaksi kiertoa karton­ kikoneella, mihin tarvitaankin. Yksi henkilö ei kierrä ja on koko ajan voimalaitoksella. minulle sopivat nämä metsäteollisuuden työt, ja olen viihtynyt ensimmäisestä päivästä lähtien. Työkaverit ovat ratkai­ sevassa osassa siinä, että työssä viihtyy. Meillä on vuoron kesken hyvä yhteis­ henki. Aina voi pyytää ja saa apua. Kun on lajivaihtoja, aloituksia ja seisakkeja, kaikki tekevät työnsä ja tulevat auttamaan pyytämättäkin. Vitsiä heitellään. Nor­ maaliaikoina pelaamme vapaalla vuoron kesken sulkapalloa. Kesäisin käymme iltavuoron jälkeen saunomassa, uimassa ja grillaamassa. Metsäteollisuudessa minulle on aina tullut eteen jotain uutta opeteltavaa, ja monipuolinen tehtäväkenttä pitää mielen virkeänä. Kun on aloituksissa, ratakat­ koissa tai isoissa lajinvaihdoissa joutunut koko ajan vaihtamaan osia ja säätämään päällystettä, juoksentelemaan ja hikoile­ maan, ja lopulta on saanut laadun hyväksi ja kahvikupin käteen, niin kyllä siinä tulee voittajafiilis. Suupieli vääntää hymyyn: onnistuin.»?• Onnistuminen tuottaa voittajafiiliksen teksti?Mari Schildt?kuvA?Marjaana Malkamäki Risto Niemelä aloittaa syksyllä kaksivuotisen voimalaitoksen käyttäjäkoulutuksen. Hänelle työ metsäteollisuudessa on tuonut eteen uutta opeteltavaa ja onnistumisen iloa. »Olen aina tykännyt, että on hyvä kouluttautua eteenpäin.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 17.8.2020 10.21.40 17.8.2020 10.21.40
• PaPeriliit to?06 / 2020?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Risto Niemelä on työskennellyt prosessinhoitajana Kyröskosken Metsä Board Kyrolla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 17.8.2020 10.21.41 17.8.2020 10.21.41
• 24?PaPeriliit to?06 / 2020 6 / H i o m o Arto Tiihonen näki nämä Nuuksion maisemat viettäessään yön puussa. PaPErIlIIton hyvinvointiloma järjestettiin Nuuksion kansallispuistossa. Kesäkuun loma peruuntui koronatilanteen takia, mutta elokuun loma pystyttiin toteuttamaan. Majoittuminen puussa oli elämys myös paljon luonnossa liikkuvalle. – Yö puussa oli kokemus, joka kannatti kokea edes kerran elämässä. Kaiken lisäksi yö oli erittäin lämmin, varmaan elokuun lämpimin, kertoo Arto Tiihonen. Tiihonen saattoi nukkua yön puolisonsa kanssa puiden väliin ripustetussa teltassa ilman katosta, pelkän hyttysverkon alla veden välkkyessä puitten lomasta. Paperiliiton hyvinvointilomia järjestetään vuosittain eri kohteissa. Gol? a HC-lomaviikolla Jukka Nuppula vastaa puhelimeen matkalla Vuokatista kotiin Jämsään. Takana on viikko Paperiliiton omistamassa 62 neliön Holiday Club -huoneistossa Katinkullan Golfharjussa. – Golfaamaan on lyhyt matka ja huoneiston sijainti kylpylän vieressä muutenkin hyvä. Katinkullassa on myös mahdollisuuksia monipuoliseen sisäliikuntaan keilaja urheiluhalleissa. Viikko gol? n parissa vei irti arjen rutiineista – ja toi reilusti yli parikymmentä tuntia lisää kokemusta lajista. – Lomalla tärkeitä asioita ovat oleminen, rentoutuminen ja harrastaminen, Nuppula kiteyttää. Neljän tunnin ajomatkan jälkeen Nuppula on taas kotona ja viittä päivää myöhemmin työvuorossa UPM:n Jämsänkosken tehtaalla PK 6:n koneenhoitajana. Paperiliitto omistaa Holiday Clubin lomaosakkeita Saimaalla, Tampereella, Vuokatissa, Saariselällä ja Punkaharjulla. Varsinainen haku viikoille järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Hausta ilmoitetaan Paperiliitto-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Tutustu myös jäsenten Äkkilähtöja muihin alennuksiin Holiday Clubin omissa lomahuoneistoissa ja kylpylähotelleissa. Keurusharjun lumo säilyy Seija Äikiä pukee Keurusharjun parhaat Lomalla Suomessa Kotimaassa matkailleet hyödynsivät Paperiliiton jäsenetuja. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 19.8.2020 13.38.41 19.8.2020 13.38.41
• PaPeriliit to?06 / 2020?25 6 / H i o m o Jukka Nuppula on tyytyväinen Holiday Club -lomaedun hintaan ja laatuun. Keijo ja Seija Äikiä käyvät Keurusharjun maisemissa useamman kerran vuodessa Lomalla Suomessa »Jos elämässä joskus on vaikeuksia ja tulee tänne, voi sen jälkeen paljon paremmin.» puolet sanoiksi miehensä Keijonkin puolesta: – Luonnonläheisyys on täällä se kaikkein ihanin, ihan kuin tulisi kotiin. Meille maisemat ja luonto on elintärkeitä ja se, että voi touhuta rauhassa, marjastaa ja käydä uimassa. Jos elämässä joskus on vaikeuksia ja tulee tänne, voi sen jälkeen paljon paremmin. Täällä pääsee ”hyppäämään mettään”, kuten meillä sanotaan, se on terapiaa kropalle. Täällä sielu lepää. Keijo ja Seija olivat Paperiliiton veteraanilomalla Keurusharjulla vuonna 1996, kun Keijo oli vielä töissä arkkileikkurilla Tampereen Takolla. Sen jälkeen he ovat majoittuneet loma-asunnoissa joka vuosi, ensin Keijon työuran aikana ja myöhemmin eläkeläisinä useamman kerran vuodessa. Äikiät aloittavat ”kautensa” valon lisääntyessä maalis-huhtikuussa ja majoittuvat siitä eteenpäin melkein joka kuukausi syysreissuunsa saakka. – Näin kesäaikana on marjoja metsässä ja järvessä kalaa. Joka kesä on marjat kerätty täältä, kertoo Keijo Äikiä. Paperiliiton jäsenet saavat majoittumisesta Keurusharjun lomamökkeihin 50 prosentin alennuksen normaalihinnoista ja erillisistä juhlapyhähinnoista. Alueella on 30 hyvin varusteltua 50 neliön loma-asuntoa, joista jokaisessa on tilaa kuudelle hengelle.»?• EEva Eloranta-JokEla Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 19.8.2020 13.38.41 19.8.2020 13.38.41
• 26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Väliaikaiset lakimuutokset ja niiden voimassaolo MUUTOS VOIMASSA/KOSKEE Ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. Koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 16.3.–31.12.2020. Ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) jälkeen. Työskentelyn aikana on oltava kassan jäsen. Koskee niitä henkilöitä, joiden työskentelyedellytys ei muuten täyty, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu yksi työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 31.12.2020*. Ansiopäivärahan 300–500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana. Koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaika ei tällöin kerry ajalla 16.3.–30.6.2020. Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu, koskee kaikkia työttömiä ja lomautettuja. Enimmäisaika ei kerry ajalla 1.7.–31.12.2020. Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on väliaikaisesti 500 euroa kuukaudessa. Koskee 1.6.–31.10. 2020 alkavia hakujaksoja. Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella. Koskee 12.6.–31.10.2020 alkavia työsuhteita. Yrittäjä voi saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Työmarkkinatukea voi saada ajalla 16.3.–31.12.2020. Lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa. Voimassa 16.3.–31.12.2020. Työnhakijoiden haastatteluista TE-toimistossa luovutaan osin. Voimassa 16.3.–31.12.2020. Oikeus työttömyysturvaan säilyy poikkeuksellisesti seuraavissa tilanteissa: • Henkilö ei ole vastannut TE-toimiston verkkopalvelussa palvelutarpeen arvioimiseen liittyviin kysymyksiin tai laatinut luonnosta työllistymissuunnitelmaksi. • Henkilö ei ole toteuttanut TE-toimiston työllistymissuunnitelmaa. • Henkilö keskeyttää työllistymistä tukevan palvelun koronaepidemiasta johtuen. • Lyhytaikaiset opinnot pitkittyvät yli 6 kuukauden mittaisiksi koronaepidemian vuoksi. Voimassa 16.3.–31.12.2020 TE-toimisto voi poiketa työnhakijan omaehtoisten opintojen etenemisvaatimuksesta vuoden loppuun asti sekä antaa lisäaikaa opintoihin silloin, kun opinnot myöhästyvät koronasta johtuen. Voimassa 1.8.–31.12.2020. Työttömyysturvan väliaikaiset lakimuutokset jatkuvat vuoden loppuun. Oheiseen taulukkoon on koottu työttömyysturvan väliaikaisia lakimuutoksia ja niiden voimassaoloaikoja. * Peruspäivärahalta ansiosidonnaiselle siirtymistä koskeva erikoistilanne: Jos peruspäivärahan enimmäismaksuaika on kesken, 13 viikon työssäoloehtoa voidaan soveltaa vain silloin, kun työskentelyedellytykseen on luettu työviikko 1.7.2020 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että peruspäivärahalta siirtyvät lisättiin muutoksen piiriin vasta 22.6.2020 tehdyllä muutoksella. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 19.8.2020 14.00.33 19.8.2020 14.00.33
• PaPeriliit to?06 / 2020?27 6 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a – minä johonkin lupaudun mukaan, en tee sitä vain nimellisesti, vaan sitoudun toimintaan, painottaa Johanna Puranen. Hän naurahtaa, että hallitustoiminnasta on tullut hänelle melkein harrastus. Sen lisäksi, että Puranen kuuluu Heinolan osasto 81:n hallitukseen, hän kuuluu myös työpaikan sairauskassan ja taloyhtiönsä hallituksiin. Purasta motivoi se, että toimimalla voi vaikuttaa yhteisen hyvän eteen. Hän tykkää myös uusiin ihmisiin tutustumisesta ja mahdollisuudesta päästä erilaisiin paikkoihin ja tilaisuuksiin. Purasen ura ammattiosastoaktiivina alkoi jo vuosia sitten, kun hän työskenteli Lahden Stora Ensolla. Siellä hän kuului ammattiosaston sisäiseen työhuonekuntaan. Tultuaan viisi vuotta sitten töihin Eforalle, Heinolan Stora Ensolle, häntä pyydettiinkin pian jo hallituksen varajäseneksi. Vuoden alusta Puranen on ollut varsinainen jäsen. – Edustan hallituksessa Eforaa ja naisia. Vaikka naiset ovat osastojen hallituksissa vähemmistönä, en halua heilutella feministikorttia. Toivon myös, että en ole mikään kiintiönainen, vaan että minut on pyydetty mukaan ihan muiden ominaisuuksieni, kuten sosiaalisuuteni ja motivaationi, takia. Työhuonekunnassa oli mukana nuoria ja innokkaita jäseniä, jotka perustivat muun muassa carting-kerhon. Tuota samaa innokkuutta on Purasessa edelleen. – Uskon, että minua pyydettiin osaston hallitukseen osittain siksi, että toisin uusia tuoreita ideoita mukaan toimintaan. Toissa keväänä järjestinkin carting-tapahtuman. Se oli onnistunut, sillä se keräsi nuorempaa väkeä – sellaista, joka ei yleensä osallistu osaston perinteisempiin rientoihin. Toivottavasti saamme kehiteltyä tulevaisuudessa jotain vastaavaa. Kunhan syksy alkaa, osastossa tutkaillaan taas tapahtumakalenteria ja mietitään, millaista toimintaa voisi koronavirusuhan puitteissa järjestää. – Osastollamme on tänä vuonna 65-vuotisjuhlavuosi. Tarkoitus oli järjestää erilaisia tapahtumia pienellä omavastuulla, mutta nyt kaikki on aivan auki. ?•? Kokouskäytännöt palaavat pitivät kevätkokouksiaan vaihtelevin tavoin. Tulevan syksyn syyskokouksia voidaan osastoissa järjestää jälleen normaaliin tapaan osallistujien turvallisuus ja koronataudin tartuntariskit huomioiden. Paperiliiton tapahtumat on tulevalta syksyltä peruttu. Liiton toimitsijat voivat matkustaa kotimaassa, joten he voivat osallistua syyskokouksiin ja vierailla tehdaspaikkakunnilla, jos tartuntariskitilanne sen sallii. Muussa tapauksessa tapaamiset ja yhteydenotot hoidetaan puhelimitse tai etäkokouksina.?• Lehti luettavissa myös verkossa juttuja voi lukea myös verkossa, verkkolehti.paperiliitto.? . Verkkolehdessä jutut on järjestetty palstoittain, joten sieltä voi lukea saman juttusarjan osat jakso kerrallaan. Osa jutuista ilmestyy vain painetussa lehdessä, osa verkkolehdessä. Painettu lehti ilmestyy myös sähköisenä näköisversiona. Niiden arkistoon pääset verkkolehden etusivulta lehden kannen kuvasta tai suoraan osoitteesta www.lehtiluukku.? /lehti/paperiliitto • Kun pyydetään, niin lähdetään ja sitoudutaan täysillä Heinolan osasto ?? hallituksen jäsen Johanna Puranen työskentelee varaosaja tarvikevarastossa. Verkkolehdestä löydät myös lisää kuvia esimerksi tämän numeron saunajutusta. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 19.8.2020 14.00.34 19.8.2020 14.00.34
• 28?PaPeriliit to?06 / 2020 6 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a V A Z T Z W B V T Y D E K O Y U V O A P H V W J H Z B S S N Y Y T I S U T R N P V R J P Z T V T D K U N A U Y K N B T V G I Y O M A Z T B K S V B M V I D O L L A R I A V B Y D P M B M I P Z Z T G K L E I C Y W I A U N F C G G K I G L C W U K R R E O W A N R N G E I I Z A T A I R R K I A U P K F N Z I T N A I P U R M A S E V Z U T E U T N L F E U P B S S T W J W R L T I Z A Z U J O G O Z L P O G T P D L F F N H A M B H I K N I L L I H S F U J V N BATH BITCOIN DINAARI DOLLARI EURO FORINTTI FRANGI JENI KORUNA KRUUNU KUNA LEV LIIRA MARKKA PESO PUNTA REAL RINGGIT RUPIA RUPLA SEKELI SHILLINKI WON YUAN ZLOTY Valuuttoja (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 3 = 6 = 5 = 17 2 + 2 3 2 3 + 2 + 5 2 = 5 = 8 = 8 = ? Vastaus: 1 : : = 3:1:1 ? x Vastaus: 1 : : = 5:3:-1 ? x Vastaus: 1 : : = 3:1:1 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako viivoitinta tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Robert Henrik Erolin (1865-1953) aloitti 11-vuotiaana heinäkuussa 1876 leikkuukoneen apupoikana Kymi-yhtiön paperitehtaalla Kuusankoskella. Mitä sitten tapahtui? A) Kuukauden päästä Erolin purki ja kokosi leikkuukoneen. b) Ennen syyskuuta Erolin sammutti tehtaalla 7 tulipaloa. c) Erolin työskenteli Kymi-yhtiössä 71,5 vuotta. d) Erolin pyydysti viikossa 32 ja koko työurallaan 10 147 rottaa tehtaalla. p a k k o t i e t ä ä Oliko Robert Erolin mestari pyydystämään rottia? Mitä pahaa Euran Paperissa oli tapahtunut? 1. Toistakymmentä työntekijää Euran Paperissa joutui vuonna 1943 kesken työpäivän vastaavan mestarin puhutteluun. Mitä he olivat tehneet? A) Tulleet töihin soutuveneillä. B) Syöneet työaikana sokeria. C) Silittäneet tehtaan vartiokoiraa. D) Leikkineet töissä kaarnalaivoilla. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on kirjanpainaja? 2. Minkä urheiluseuan lyhenne on IPV? 3. Mikä on installaatio? 4. Missä maassa sijaitsee Al-Holin leiri? 5. Minkälainen sairaus on melanooma? 6. Mikä oli edesmenneen taiteilija Jope Ruonansuun koulutus? 7. Missä ajassa maa kiertää auringon? 8. Minkä alan ammattiliitto on Pro? 9. Minkä konsernin paperitehdas sauhuaa Oulun Nuottasaaressa? 10. Minkä maalainen tavarataloketju on Biltema? 10+ Millaista ruokaa syö vegetariaani? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 3 = 6 = 5 = 17 2 + 2 3 2 3 + 2 + 5 2 = 5 = 8 = 8 = ? Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 13.8.2020 15.44.57 13.8.2020 15.44.57
• PaPeriliit to?06 / 2020?29 6 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 9.9. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 6”. Ristikon 5 palkinnon sai Bruno Hirvinen, Suolahti. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 13.8.2020 15.45.00 13.8.2020 15.45.00
• 30?PaPeriliit to?06 / 2020 6 / T a u k o t i l a kelit olivat kesäkuussa komeat, kun Hämeenlinnan Huhtamäen työntekijöitä kokoontui viettämään eräviikonloppua Lammille, Evon retkeilyalueen komeisiin järvimaisemiin. Väkeä tuli ja meni, omien aikataulujensa mukaan. Pääluottamusmies Jorma Laaksonen kertoo, että heillä on ryhdytty elvyttämään ennen hyvinkin vilkasta jaostotoimintaa. Siinä on ajatuksena, että ihmiset pääsevät tutustumaan toistensa siviiliminään, joka voi olla hyvinkin erilainen kuin töissä. – Itse pääsin vain käymään, mutta kyllä oli hienoa: tuplalaavu, hieno järvimaisema. Kanootilla olivat käyneet järvelläkin, Laaksonen juttelee. Hän miettii, että viime aikoina on ollut vaikeita aikoja, jolloin on ollut välillä vaikeaa saada pidettyä työt töissä. Luonto on työstressille oivaa lääkettä. Eräviikonloppua ideoivat varsinkin sähköasentaja Marko Smeds ja työsuojeluvaltuutettu Jari Oksanen. Päivällä retkeiltiin, jos siltä tuntui, ja illalla juteltiin makkaranpaiston ohessa elämästä yleensä. Smeds ja Oksanen esittelivät muun muassa yöpymistä riippumatossa. – On se jäätävän hienoa touhua. Minulla on ollut selän kanssa ongelmia, mutta riippumatossa niitä ei ole. Ensimmäisellä kerralla vähän pelkäsin, mutta nukuinkin kuin pieni vauva, Oksanen kertoo. Smeds viihtyy luonnossa ympäri vuoden. – Se on se rauha. Elämä on hektistä menoa joka suuntaan. Luonnossa se unohtuu. Ei tarvita välineitä, vaan tärkeintä on olla vaan. Kuuntelee luontoa ja on vaan, hän tunnelmoi. Oksanen tunnustaa, että retkeilyharrastus on saanut sellaisen otteen, että siitä kertoo mielellään muillekin. – Ennen mietin, että mikä helkkari saa ihmisen rämpimään pitkin polkuja, reppu selässä hikoilemassa. Mutta kun pääsi kokeilemaan, homma paloi niin sisuksiin, että sen jälkeen olen tykännyt, hän sanoo. Pikarikoneenhoitajat Noora Niemi, Jenni Niininen ja Helinä Syrjänen tulivat paikalle päiväksi. – Sielu lepäsi, oli niin rauhallista, Niemi sanoo. Hän kertoo, että näki elämänsä ensimmäisen kerran majavan luonnossa. Ja mato-ongella oli kivaa. Ihan hiljaa oltiin siinä rannassa. Siinä rauhoittui. Mutta niin puhuttiin tyttöjen kanssa, että vielä tehdään se yliyön reissukin, Niemi hymyilee.? • Mari SCHilDt Huhtamäen työntekijöitä lähti viettämään eräviikonloppua Evon retkeilyalueelle Lammille. Luontoelämyksiä Lammilla »Sielu lepäsi, oli niin rauhallista.» Harri NUrMiNeN P o t r e t t i Marko Smeds (vas.), Jari Oksanen, Jorma Laaksonen ja Aki Laurell olivat ottamassa selvää, millainen työkaveri on vapaalla. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 13.8.2020 13.11.20 13.8.2020 13.11.20
• PaPeriliit to?06 / 2020?31 6 / T a u k o t i l a V iime kesänä eri uhkapeliyhtiöiden mainoksia oli Tukholmassa joka paikassa: kadunvarressa, metrossa, lehdissä, tv:ssä, sosiaalisessa mediassa. Mihin ikinä katsoinkin; ylös, alas tai sivulle, silmä osui nettikasinoiden houkutuksiin. Uhkapeliyhtiöiden nimet ja logot olivat ahdistavan tuttuja. Muistot siitä, että olin hävinnyt tärkeän ihmissuhteen uhkapeleille, kumpusivat piilostaan. Tunsin syvää surua. Uusi pelilaki oli tullut voimaan Ruotsiin puoli vuotta aiemmin, vuoden 2019 alussa. Se hautasi pelimonopoliaikakauden. Pelimarkkinat avautuivat niin sanotusti uusille toimijoille, jotka voivat hakea lisenssiä toimiakseen Ruotsin markkinoilla. Olivathan ruotsalaiset aiemminkin voineet uhkapelata yhtiöiden nettisivuilla, mutta silloin yhtiöt olivat rekisteröityneet vaikkapa Maltaan. Vapauttamalla pelimarkkinat valtio on saanut noin sata peliyhtiötä Ruotsin lakien, säännösten ja valvonnan alle. Vapauttamista perusteltiin muun muassa sillä, että laki ja säännöt rajoittaisivat pelaamisen kielteisiä vaikutuksia – eli ongelmapelaamista ja peliriippuvuutta. Jos yhtiöt rikkovat lakia, niitä sakotetaan ja lisenssi voidaan viedä. Uuden lain myötä peliyhtiöt ovat myös Ruotsin verotuksen piirissä. Rahapelialan liikevaihto oli Ruotsissa noin 2,5 miljardia euroa viime vuonna ja valtion kassaan kilahti verotuloina noin 400 miljoonaa euroa. Ei varmaankaan ole kaukaa haettua, että moni on käyttänyt enemmän aikaa ja rahaa uhkapelaamiseen netissä koronakevään aikana. Tänä kesänä hallitus kiristi pelilakia entisestään. Yli 54 000 ihmistä on jo rekisteröitynyt sivustolle, joka estää pelaamisen kaikilla Ruotsissa toimivien yhtiöiden sivustoilla. Se kielii siitä, että moni kamppailee peliongelman kanssa. Ja niin tekee moni peliongelmaisen läheinen. Minulle rakkaalle ihmiselle uhkapelit olivat tärkeämpiä kuin minä. Näiden sanojen kirjoittaminen sattuu edelleen. En tiedä, olisiko mikään rajoittava laki tai suitsiva sääntö voinut estää sitä tapahtumasta. Vai olisiko uhkapeli niistä riippumatta vienyt voiton .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Kivat työporukat AsuinpAikkA?Kotka syntynyt 28.8.1997 Lappeenrannassa perhe äiti, isä ja isoveli työ varastotyöntekijä tuotevarastossa, Stora Enso Kaukopään tehtaat terveiset hyvät loppukesän jatkot kaikille ja erityisesti omalle osastolle tuotevarastolle syntymäpäiväksi ei ole suunnitelmia. Ira Turunen – Olen toista kesää Kaukopäässä ja viihtynyt hyvin. Tehtävät on selkeät ja kesätyöntekijät otetaan hyvin huomioon. Ira valmistui neljä vuotta sitten ajoneuvoasentajaksi, joka oli pohjavaatimus tuotevaraston trukkikuskille. – Tykkään tästä 12-tuntisesta, se on selkeä ja siinä on pitkät vapaat. Ira asuu Kotkassa, mutta käy myös paljon Imatralla vanhempien luona. Vapaaajalla hän tapaa kavereita. – Teen sitä, mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä. Suunnitelmissa on kesän lopulla käydä jossain pidemmällä Suomen rajojen sisällä. Kotka on Iran mielestä Imatran tavoin nätti kesäkaupunki. – Kotkassa kannattaa tutustua Katariinan meripuistoon, sen taideteoksiin ja kävellä sieltä Sapokkaan katsomaan vesiputousta. • »Se kielii siitä, että moni kamppailee peliongelman kanssa.» Jonna Söderqvist Kirjoittaja on Tukholmassa asuva työoikeuteen ja työsuojeluun erikoistunut toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 13.8.2020 13.11.20 13.8.2020 13.11.20
• Päivi Eskola on 45-vuotias laborantti Sappi Finlandin Kirkniemen tehtaassa. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 13.8.2020 15.22.47 13.8.2020 15.22.47
• PaPeriliit to?06 / 2020?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä A sun Leikkilän kylässä isän rakentamassa talossa, jossa mummu asui ennen mua. Koirat juoksee ikkunan alla kylätien reunaa, jos joku kulkee ohi. Risteyksessä on 5 postilaatikkoa rivissä: Eskola, Eskola, Eskola, Heino, Heino: minun ja vanhempien ja veljen ja äidin veljen ja hänen serkun kodit. Kotitila näkyy pellon takaa, ja järvi, jonka rantasaunalla käydään sukulaisten kanssa. Tää peräkylän pätkä on meidän. Olen kahden tyttären yksinhuoltaja, vanhempi jo omillaan, ja toinenkin matkalla, mun rakkaat. Totta kai ne pitää lentoon päästää, mutta jäänkö minä nyt yksin? No en, minähän olen kauhean sosiaalinen, 18 hengen työyhteisössäkin hauskuuttajana, mulle kun sattuu ja tapahtuu. Vaikka kun kerran kotimatkalla hiekkatielle oli noussut ojasta valtavasti sammakoita, satoja varmaan, ja yritin niitä moottoripyörällä väistellä. Mulla oli tosi hyvä lapsuus ja nuoruus. Sitten menin parikymppisenä yksiin isän metsäfirman aliurakoitsijan kanssa ja muutettiin tähän taloon rivarista. Jäin yksinhuoltajaksi heti, kun ensimmäinen lapsi syntyi. Koneurakointi on kovaa hommaa. Kun hän tuli illalla kotiin ja minä kysyin että voisitko katsoa lapsia puoli tuntia kun lenkittäisin koirat, hän että no kukas sitten huoltaa metsäkoneen. Olin hänelle kuin kotiapulainen sen 8 vuotta kun yhdessä oltiin, itsetunto riekaleina. Tyttäristä tuli elämän tarkoitus. Tein kolmivuoroa enkä olisi selvinnyt lastenhoidosta ilman äitiä mitenkään. Ero oli paras päätös mitä olen tehnyt. Eksästäkin aloin nähdä hyvät puolet, kun mun ja lasten takiahan hän töissä raatoi. Nykyään soitellaan pitkäänkin lasten asioista. Niinä vuosina ystävystyin työkaveriin. JP:stä tuli pikku hiljaa miehen malli tytöille ja enemmän kuin veli mulle. Kaikki mun ympärillä luulee, että meillä oli suhde, mutta ei ollut. Hän oli mulle aivan liian tärkeä sellaiseen. Sitten tuli vuosi 2017: ensin JP, 52, sai sydänkohtauksen ja kuoli, sitten tytär joutui auto-onnettomuuteen, ja ennen joulua meidän kotiin murtauduttiin. Kaikki hajos. Minä ja tytöt jäätiin ihan usvaan. Nykyään me sanotaan, että jos vuodesta 2017 selviää, niin selviää mistä vaan. Tää on mulle tosi kipee aihe edelleen, suren vieläkin paljon, mutta samalla asiat on kirkastunut. Perhe on mulle kaikki, ja suku. Vaikka mitä tapahtuis meistä kenelle vaan, musta on tullut vahva se kestämään. ? Tämä juttu on tarkoin varjeltu ylläripylläri Päivi Eskolan työkavereille. Arvatkaa vaan, oliko Päven helppoa pitää suu kiinni haastattelun jälkeen! teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Reima Kangas »Perhe on mulle kaikki.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 13.8.2020 15.22.48 13.8.2020 15.22.48
• 34?PaPeriliit to?06 / 2020 »Oivalsin, ettei kannata verrata itseään muihin, vaan menneeseen itseensä.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K eikkakiireiden vuoksi vuosi vuodelta siirretty ajatus uudesta kodista toteutui viimein. Koronan kurittama keikkakalenteri antoi sen verran tilaa, ettei tekosyille ollut enää varaa. Muuton psykologisesti mielenkiintoinen puoli on vanhojen tavaroiden läpikäynti. Vintiltä löytyy outoja matkamuistoja, tuparilahjoja, valokuvia, CD-levyjä, vaatteita ja omassa tapauksessani taikatemppuja, joille ei ole ollut mitään käyttöä vuosiin, mutta roskiinkaan en ole hennonut heittää. Siellä ne kuitenkin ovat olleet kaikki nämä vuodet, reliikkeinä menneisyydestä, entisistä parisuhteista ja elämäntilanteista. en koe itseäni sentimentaalisena ihmisenä, eikä vanhojen rojujen kaatopaikalle kärrääminen tuota suurempaa ahdistusta. Silti vanhoja valokuva-albumeita selaillessa alkavat aivoni väkisinkin soittaa Mamban “Valokuvia”. Ja jonkun kauan sitten unohtuneen Tunsin liikuttavan minua Kun olohuoneen sohvaan juutuin Katselemaan noita kuvia Ja minä inhoan Mambaa. Poikkeuksetta omat kuvat vuosien takaa näyttävät aina typeriltä. Kauhistelen vaatevalintojani ja hiusmalliani. Toisaalta monia hauskojakin muistoja palaa mieleen. Juhannusjuhlat vuonna 2001. Luultiin olevamme aikuisia, mutta ihan kakaroitahan niissä kuvissa pelleilee. Yritän muistella mitä tuolloin ajattelin, millainen maailmankuvani oli ja mitä vuosituhannenvaihteen Jose ajattelisi vuoden 2020 Josesta. Haluaisin uskoa, että ihailisi, mutta todennäköisesti pitäisi epäilyttävänä keski-ikäisenä porvarina. ilman muuttoakin on silti joskus hyvä palata menneeseen ja katsoa itseään mielikuvitusaikakoneen avulla. Sain mieleeni rauhan, kun aikoinaan oivalsin, ettei kannata verrata itseään muihin, vaan menneeseen itseensä. Olenko saavuttanut jotain, oli se sitten mielenrauhaa, rohkeutta tai päättäväisyyttä enemmän kuin vuosi sitten? Maalliset asiat tulevat ja menevät, mutta todellinen pääoma on nimensä mukaisesti pään sisällä. kävin joskus läpi psykologi Arthur Aronin kysymyspatteriston, jonka tarkoitus on saada kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä rakastumaan toisiinsa. Kuudes kysymys oli mielestäni älytön: “Jos eläisit 90-vuotiaaksi ja sinulla olisi mahdollisuus säilyttää joko 30-vuotiaan mieli tai keho, kumman valitsisit?”. En missään nimessä haluaisi säilyttää 30-vuotiaan itseni mieltä. Reilu kymmenen vuotta sitten olin huomattavasti itsekkäämpi, näköalattomampi, rauhattomampi ja monin muun tavoin typerämpi. Itsensä kehittäminen ei lopu koskaan, mutta koen olevani pidemmällä kuin vuosikymmenen takainen minäni. Toisaalta 30-vuotiaan kroppa läpi loppuelämän ei kuulosta yhtään huonolta vaihtoehdolta ja jos nyt ajatellaan kysymystä vaikka niin, että 30-vuotiaan mieli suojelisi alzheimerilta, niin eikös aivotkin ole osa kehoa? Jopa kliseenomaisesti urheilijat kertovat haastatteluissa pahimman vastustajansa löytyvän peilistä. Siellä se kuitenkin möllöttää, tarpeineen, haluineen, puutteineen, ahdistuksineen ja addiktioineen. Jumppaamista riittää, niin henkisesti kuin fyysisesti. Jälkiviisas on helppo olla ja menneelle itselleen voisi nyt antaa monta vinkkiä parempaan tulevaisuuteen. Jos saisit aikamatkata kymmenen vuotta taaksepäin, mitkä kolme asiaa sinä kertoisit menneisyyden itsellesi? ? »Jos eläisit 90vuotiaaksi ja sinulla olisi mahdollisuus säilyttää joko 30-vuotiaan mieli tai keho, kumman valitsisit?.» 6 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 13.8.2020 10.21.16 13.8.2020 10.21.16
• / 35 6 / i l m o i t u s t a u l u o s a s t o t Nokian osasto 2 Ylimääräinen jäsenkokous maanantaina 7.9. klo 16.15 Lehtiniemessä. Aiheena Lehtiniemen mahdollinen kaavoitus ja kaavoitettujen tonttien myynti. Tampereen osasto 4 Ammattiosaston eläkeläisten ja työttömien tapaamiset jatkuvat jälleen joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 12 ammattiosaston osakkeella Näsilinnankatu 22 A 33, 5. krs. Aloitamme 24. syyskuuta. Tervetuloa! K e v ä t k o k o u k s i a Turun osasto 24 La 26.9. klo 13.00, Panimoravintola Koulu. Ilmoitathan tulostasi viimeistään su 20.9. Seijalle, puh. 050 465 9608. Tulethan paikalle vain täysin terveenä. S y y s k o k o u k s i a Nokian osasto 2 To 8.10. klo 16.15, Lehtiniemi. Futisturnaus on peruttu Paperiliiton jalkapallotapahtuma on varotoimena peruttu, koska koronatautiepidemia on voimistunut uudelleen. Jalkapallomestaruus piti ratkaista Mäntässä ??.?. Turnaus järjestettäneen seuraavan kerran ensi vuonna. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 7 Ilmestyy 25.9. Aineistot viim. 9.9. Nro 8 Ilmestyy 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilmestyy 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. Bileet ovat siirtyneet. Juhlitaan taas 2021! Kaikkien meidän hyvinvointi mielessämme päätimme siirtää 18–35-vuotiaiden paperiliittolaisten tapahtuman ensi vuoteen. Apollo Live Club on varattu meille 6.11.2021. Siihen asti – pidetään lippu korkealla ja pysytään terveinä! Lomalle lähelle luontoa Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Perustiedot: Hyväkuntoiset majoitus tilat. Modernit yhteiskeittiöt. Kalaja marjasaaliille on runsaasti säilytystilaa. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko. Ei kauppatai ravintola palveluja. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka euroa vuoro kaudessa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo – . Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. YHTEYSTIEDOT Törmälä: Törmäläntie , Kuusamo. Puhelin: . Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.? , Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.? Purala: Puralantie A, Verla. Puhelin: . Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.? Särkelä: Finnarintie , Ylönkylä. Puhelin: . Alueen hoitaja: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.? Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 19.8.2020 11.23.42 19.8.2020 11.23.42
• Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 18.8.2020 14.54.12 18.8.2020 14.54.12