10/22 P a p e r i l i i t t o Ykköstuote Edunvalvonta painottuu liiton toiminnassa ensi vuonna. Unelmatyö Pakkaukset kiehtovat Milla Suhosta. koulutukset Hanki osaamista luottamustehtävään ja osastotyöhön. Meiltähän tämä käy tämä käy Saana ja Heta auttavat, kun isä Jonne Jylkäs tekee ruokaa. Miehet ovat tutkitustikin ottaneet kotityöt taidolla haltuun. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 7.12.2022 16.57.27 7.12.2022 16.57.27
Huipputuotteita luonnon omasta huipputeknologiasta Pohjoinen puu on nerokas materiaali. Se kasvaa veden ja auringon voimalla, sitoo hiilidioksidia ja luo samalla perustan metsän ekosysteemille. Tästä uusiutuvasta, maailman parhaasta raaka-aineesta me Metsä Groupissa jalostamme korkealaatuisia tuotteita maailman väestön tarpeisiin – kehittämällä olemassa olevaa ja innovoimalla uutta. Kumppanisi kestävässä kasvussa. metsagroup.com Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2023! Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 7.12.2022 21.38.40 7.12.2022 21.38.40
P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 2 1 6 .1 2 . 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Jos haluat tehdä historiaa omalta pieneltä osaltasi, käy osoitteessa verkkolehti.paperiliitto.fi ja äänestä Paperiliitto-lehden paras kansi vuodelta 2022. Jokainen niistä on mietitty teitä lukijoita varten, kuten myös jutut, joiden parissa vuoden varrella tapasit jälleen kymmeniä uusia ja tuttujakin kasvoja. Paperiliitolla pitää itsestään selvästi olla laadukas, jäsenten tekemälle paperille painettu julkaisu. Siksi Paperiliitto-lehti on pitkään ilmestynyt sellaisena, mikä se tänään on. Lehden sisältöön ei ensi vuodelle ole tulossa suurempia muutoksia, mutta ilmestymiskertoja vähennetään kahdeksaan nykyisen kymmenen sijasta. Mutta ei huolta, pysymme silti lähellä teitä: kuulet liittosi äänen yhä useammin sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeissä, nettisivuilla ja verkkolehdessä. Ja tapaamme teitä tietenkin myös ensi vuonna työpaikoilla, vapaa-ajalla ja tapahtumissa. Ilman teitä ei olisi meitä. Toivotamme kaikille lukijoillemme joulurauhaa ja onnea uudelle alkavalle vuodelle! • Teille, lukijamme 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Edunvalvonta painottuu voimakkaasti liiton toiminnassa ensi vuonna. 06 Liitto myy lomapaikkansa. 08 Valjaiden käyttö on lisää turvallisuutta ja tehokkuutta. 09 Eihän palkalla tarvitse tulla toimeen. Pääasia on, että työllistyy. 20 Porukka, jota kaipaa poikkeustilassa. 22 Laadusta tinkimättä: Milla Suhonen haluaa olla tehokas. 24 Lähde lomalle tai koulutukseen. 26 Työttömyyskassa ja jäsenrekisteri. 27 Tiina Suuronen ei halua jämähtää paikalleen. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Korona sulki Petri Näivän perheen kotiin. 30 Työpari: Poikavuosien kavereita. 31 Maailmalta: Siskonpeti takan ääreen. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Kortit vai kello? 16? Taina Henttinen valmistaa päällystyskemikaaleja Jujo Thermalin joustopakkausmateriaaliin, joka vei yhtiön logon New Yorkiin. 18 Järjestöpäivät pohti ja kehitti Paperiliiton toimintaa. Henri Nurmikumpu tuli Karhulan ammattiosastosta. 32 Kun Jukka Saari niemi keittää nokipannukahvia perheen kanssa, on elämä parasta – vielä kun illalla pelataan Uunoa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Veera Korhonen reima Kangas nina susi Huipputuotteita luonnon omasta huipputeknologiasta Pohjoinen puu on nerokas materiaali. Se kasvaa veden ja auringon voimalla, sitoo hiilidioksidia ja luo samalla perustan metsän ekosysteemille. Tästä uusiutuvasta, maailman parhaasta raaka-aineesta me Metsä Groupissa jalostamme korkealaatuisia tuotteita maailman väestön tarpeisiin – kehittämällä olemassa olevaa ja innovoimalla uutta. Kumppanisi kestävässä kasvussa. metsagroup.com Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2023! Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 7.12.2022 21.38.40 7.12.2022 21.38.40
1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?10 / 2022 PaPeriliiton työmarkkinakäytäntö muuttui täysin viime vuoden lopulla ja alkuvuodesta käydyissä sopimusneuvot teluissa. Neuvottelut käytiin ensimmäistä kertaa yrityskohtaisina Metsäteollisuuden irtauduttua sopimuskumppanuudesta. Muutos näkyy tulevissa painopis teissä, sillä vuoropuhelu yritysten kanssa jatkuu aiempaa laajempana. Koulutukset yrityskohtaisista sopimuksista jatkuvat ja samalla seurataan sopimusten sovel tamista työpaikoilla. Myös seuraaviin neuvotteluihin valmistautuminen alkaa vuoden 2023 aikana: ensimmäiset työeh tosopimukset päättyvät vuoden loppu puoliskolla. Uusi sopimismalli on johtanut hanka laan rajanvetoon tilanteissa, joissa yritys kohtaisen sopimuksen pohjalta tehdään paikallisia sopimuksia. – Jos asiasta on mahdollista tehdä paikallinen sopimus, asia neuvotellaan paikallisesti. Jos on kyse työehtosopi muksella sovitusta asiasta, muutoksen voi hyväksyä vain Paperiliiton hallitus neuvotteluteitse, korosti Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala liiton val tuuston syyskokouksessa. aJanKoHtaiSKatSaUKSeSSaan Vanhala nosti esiin työmarkkinatilanteen myös yleisemmällä tasolla ja kiinnitti huo miota paineisiin muilla sopimusaloilla. Teknologia teollisuuden sopimus oli päät tymässä viikko valtuuston kokouspäivän jälkeen. Alan työntekijöiden työehdoista Edunvalvonta on ykkönen teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Eija Valkonen Paperiliiton ykköstuote ja jäsenetu on ensi vuonna edun valvonta ja sen kehittäminen. Jäsenmaksu pysyy ennallaan. Luvassa on myös monia kohtaamisia jäsenten kanssa. neuvottelee teollisuuden suurin ammatti liitto Teollisuusliitto. – Olen huolissani, kuinka Teollisuus liittoa kohtaan kasataan kovaa painetta sillä, että muut ovat linkittäneet sopimuk sensa heidän ratkaisuunsa. Teollisuus liiton tehtävä on ajatella omia jäseniään, mutta nyt koko maan sopimussurut ovat heidän niskassaan, Vanhala totesi. PaPeriliiton valtuusto hyväksyi syysko kouksessaan liiton vuoden 2023 toi minnan raamit. Talousarvio vuodelle 2023 perustuu 10000 maksavaan jäseneen. Liiton kokonaisjäsenmaksu pysyy entisenä ja on ensi vuonna 1,3 prosenttia ennakkoveron alaisesta palkasta. Jäsen maksusta Paperiliiton osuus on 1 prosentti ja Paperityöväen työttömyyskassan osuus 0,3 prosenttia. Liiton toiminta rahoitetaan jäsenmaksu tuloilla ja sijoitustoiminnan tuotoilla. Vuoden 2021 liittokokouspäätöksen mukaan liiton toimintaresurssien arviointi jatkuu. Valtuusto teki yhdessä arviointia koske vassa asiassa myös päätöksen, kun se päätti laittaa liiton lomakeskukset myyntiin. Aiheesta kerrotaan enemmän sivulla 6. lUottaMUSHenKilÖillÄ alkaa uusi kaksi vuotinen toimikausi. Etenkin ensi kertaa tehtäviinsä valittuja perehdytetään liiton luottamusmiestehtäviin. Järjestötoiminnassa jatketaan ammat tiosastojen tukemista siinä, että uudet työntekijät saadaan liitettyä jäseniksi »seuraaviin neuvotteluihin valmistautuminen alkaa vuoden 2023 aikana.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 7.12.2022 15.48.46 7.12.2022 15.48.46
1 / k u o r i m o PaPeriliit to?10 / 2022?5 Meissä on voimaa. Ammattiosastojen toimijat kävivät järjestöpäivillä keskusteluja liiton ensi vuoden painopisteisiinkin kuuluvien edunvalvonnan ja järjestötoiminnan kehittämisestä. ja että osastojen toimintaan saadaan mukaan myös uusia toimijoita. Keinoja tähän pohdittiin myös liiton järjestö päivillä, joista kerrotaan tarkemmin sivulta 24 alkaen. Liiton talousarviossa on myös varauduttu tukemaan ammatti osastoja liiton koko jäsenistöä koskevien tapahtumien järjestämisessä. Liiton viestintätyö uudistetaan vuoden 2024 alusta lähtien. Muutos valmistellaan ensi vuoden aikana ja tarkoituksena on tavoittaa jäseniä nykyistä useammin ja laajemmin eri kanavissa. Ensimmäinen muutos koskee Paperiliittolehteä, joka ilmestyy ensi vuonna kahdeksan kertaa nykyisen kymmenen numeron sijasta. erilaiSet jäsentapahtumat ja koulutukset tuovat liitolle näkyvyyttä ja niiden toivo taan saavan jäseniä liikkeelle laajasti. Jäsenten kesken ratkotaan jälleen useita mestaruuksia hyvässä urheilu tapahtuman hengessä myös tulevana vuonna. Keilaturnaus järjestetään 28.2.– 12.4. Kuusankoskella, salibandyturnaus huhtikuussa ja jalkapalloturnaus 2. syys kuuta Imatralla. Uutena lajina mukaan tulee frisbeegolf, jonka kisat pidetään 6. toukokuuta Kouvolan Anjalassa. Myös tapahtumia on luvassa. Moto ristit kokoontuvat Kotkassa 16.18. kesäkuuta. 18–35vuotiaiden jäsenten tapahtuma järjestetään 4. marraskuuta. Paperiliitto on mukana Valkeakoskella Työväen musiikkitapahtumassa 26.–30. heinäkuuta. Liiton jäseniä kutsutaan myös SAK:n järjestämiin tapahtumiin eli nuorten risteilylle 23.–24. syyskuuta ja Tulevaisuus tänään tilaisuuteen 7. lokakuuta. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 7.12.2022 15.48.46 7.12.2022 15.48.46
1 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?10 / 2022 PaPeriliiton valtuusto hyväksyi syysko kouksessaan liiton hallituksen esityksen lomakeskusten myynnistä. Päätös oli yksimielinen. Valtuusto antoi liiton halli tukselle valtuudet toimiin, joilla lomapai koista luovutaan ja päätetään lomapaik kojen alasajosta. Lomakeskukset Törmälä, Särkelä ja Purala on perustettu Paperiliiton jäsenten virkistyskäyttöön. Viime vuodet suurin ja jatkuvasti enenevä osa käyttäjistä on ollut eläkeläisjäseniä. – Lomakeskukset hankittiin erilaiseen tilanteeseen, kuin missä elettiin kipeää päätöstä nyt tehtäessä. Maksavia jäseniä oli uusinta lomakeskusta Särkelää hankit taessa yli kolme kertaa enemmän kuin tällä hetkellä, toteaa Paperiliiton talous päällikkö Arto Turunen. Liiton 2023 talousarvio on laadittu 10 000 maksavan jäsenen pohjalta. Loma keskukset aiheuttavat liitolle vuoden jokaisena kalenteripäivänä 2000 euroa tappiota, eli tänä vuonna kaikkiaan noin 730000 euroa. – Valitettavasti ei ole nähtävissä, että alijäämän suuruusluokkaa saataisiin pienennettyä muulla tavoin kuin myymällä ja lakkauttamalla lomakeskukset, Turunen sanoo. Lomakeskukset ovat olleet liitolle iso taloudellinen satsaus ja näitä vapaaajan viettopaikkoja on pidetty tärkeinä. Loma muistoja voi olla kertynyt kävijöille jo useamman sukupolven verran. Jäsenten vapaaajan vietto on kuitenkin muut tunut ja lomakeskusten käyttöaste jäänyt alhaiseksi. Lomakeskusten perustamisen aikaan työssäkäyvä jäsenistö oli valmis viettämään myös vapaaaikaa yhteisölli sesti. Koronasulun jälkeen käyttöasteet ovat jääneet entisestä. Paperiliiton val tuusto piti tärkeänä, ettei lomapaikoista luopumista enää pitkitettäisi. Raskaasti tappiollisen toiminnan ylläpito vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös niihin resurs seihin, joita liiton tulisi ensisijaisesti käyttää edunvalvontatyöhön. Lomakeskusten toiminta jatkuu tois taiseksi ennallaan. Paperiliiton lomakes kuksissa työskentelee neljä vakituista lomapaikanhoitajaa.?•?eeVa eloraNta JoKela Liitto etsii Puralan, Särkelän ja Törmälän lomakeskuksille uutta omistajaa. Paperiliitto luopuu lomakeskuksistaan Puralan, Särkelän ja Törmälän lomakeskusten käyttöaste on viime vuosina ollut alhainen. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 7.12.2022 21.44.14 7.12.2022 21.44.14
1 / k u o r i m o PaPeriliit to?10 / 2022?7 P ian täyttyy ensimmäinen vuosi työntekoa yrityskohtaisilla työehdoilla. Suurin osa yrityksistä luotti siihen, että tulokseen päästään investoinneilla, innovaatioilla ja yhdessä työntekijöiden kanssa neuvottelemalla. Kaikille sujuva neuvottelun tie ei maistunut, vaan UPM lähti hakemaan tulosta työntekijöiden kustannuksella ja työehto sopimuksen kaut ta: sopimukseen pääsy vaati Suomen työmarkkinahistorian pisimmän lakon, joka kesti 112 päivää. Raskas lakko tarvittiin, jotta vältettiin työnantajan merkittävät heikennykset työsopimusehtoihin. Kun liitolla on korkea järjestäytymisprosentti ja kun ammattiliitoilla on edelleen merkitystä, liitto pystyy pitämään huolta heikommasta osapuolesta, työntekijästä. Jotta Paperiliitto edelleen pysyy vahvana ja tehokkaana edunvalvojana, liiton on pidettävä entistä parempi huoli järjestäytymisasteesta. Meidän jokaisen on huolehdittava, että me pysymme vahvoina. Jos joku Suomessa ihmettelee, mihin ay-liikettä yhä tarvitaan, vastaus siihen saatiin työtaistelun mukana. Työtaistelut eivät ole ylpeyden aihe, mutta silloin, kun on painavat syyt ryhtyä työtaisteluun, on taistelu käytävä. Paperiliiton taistelua tuki ammattiyhdistysliike kokonaisuudessaan, maailmanlaajuisesti. On tärkeää muistaa, että yhden yhtiön työntekijöiden työtaistelu oli samalla taistelua myös muiden paperiliittolaisten ja koko kollektiivisen neuvotteluoikeuden puolesta. Tulevissa eduskuntavaaleissa puolueet laittavat taas kerran arvonsa esille. On puolueita, joiden tarkoitus on leikata niiltä, joilla on vähän, ja antaa niille, joilla on jo paljon. Nämä samat puolueet haluavat myös hajottaa ammatti yhdistysliikettä ja meidän yhteistä voimaamme. Emme saa antaa tämän tapahtua, ja siihen voi jokainen vaikuttaa omilla äänestysvalinnoillaan. Kiitos, että olette mukana tässä liikkeessä, sillä vahvinta on yhteistyö ja korkea järjestäytymisaste. ?• Kiitokset vuodesta 2022 Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja »Meidän on huoleh dittava, että me pysymme vahvoina.» Lakimuutos tukee työssä jatkamista Maan hallitus esittää täsmennyksiä työtur vallisuuslakiin 55 vuotta täyttäneiden työssä jat kamisen edistämiseksi. Tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työ elämästä poistumista. Samassa esityksessä selvennetään työnantajan huolehtimisvelvollisuutta, nostetaan ikääntymisen näkökulma paremmin esille, täsmennetään kuormittaviksi sekä fyysiset että psykoso siaaliset tekijät ja selkey tetään lisäksi työturvalli suuslain raskaussuojelun perussäännöstä. Esitys ehdottaa työn antajalle velvollisuutta ottaa huomioon, että työntekijän henkilökoh taiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä esimerkiksi ikämuu tosten vuoksi. Työnantaja on nykyi sellään velvollinen tarkkailemaan työympä ristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Tätä velvollisuutta täs mennettäisiin lisäämällä säännökseen maininta työntekijän turvallisuu desta ja terveydestä. Tavoitteena on varmistaa, että työnantaja havait sisi ajoissa mahdolliset tarpeet yksilöllisille työ suojelutoimenpiteille. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 17. marras kuuta. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voiman 1.6.2023.?• Vaihdos Paperi liiton valtuustossa PaPeriliiton valtuusto hyväksyi syyskokoukses saan henkilövaihdoksia kokoonpanoonsa. Vara jäsen Esa Niivee Jämsän kosken osastosta 11 nousi varsinaiseksi jäseneksi tehtävästään eronneen Sami Metsälän tilalle. Niiveen henkilökoh taiseksi varajäseneksi nimettiin Jaakko Kekki Äänekosken osastosta 77.?• Vanhala vara puheenjohta jaksi MetsäMiesten Säätiön hallitus on valinnut varapuheenjohtajakseen Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan seuraa vaksi kolmevuotiskau deksi. Säätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juha Mäkinen. Paperiliiton mukanaolo säätiössä liittyy yhteis kuntavaikuttamiseen, joka on yksi painopisteistä. Metsämiesten Säätiön tehtävänä on metsä alan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa vuosittain oman sijoitustoimintansa tuottoa sekä saatuja lahjoitusvaroja vajaat 2 miljoonaa euroa apu rahoina ja stipendeinä. Apurahat suunnataan Säätiön julkisen strategian mukaisesti osaamiseen, hyvinvointiin, verkos toihin, tunnettuuteen, metsäkulttuuriin ja enna kointiin.?• Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 7.12.2022 21.44.14 7.12.2022 21.44.14
8 / Stora Enson Kaukopään tehtaalla alettiin kuusi vuotta sitten työntekijöiden toimesta tarkastaa turvavaljaita, oli tehtaalla niitä ?? kappaletta. Nyt määrä on melkein kuusinkertainen. – Ihan kaikilla ei ole henkilökohtaisia valjaita, eikä ole tarvekaan, vaan yhteiskäytössä olevat valjaat riittävät tietyissä töissä, sanoo työsuojeluvaltuutettu Sami Ilves. Kunnossapidon lisäksi valjaita käytetään prosessissa, kun esimerkiksi vaihdetaan viiraa tai kun mennään kiinteillä tikkailla paikkaan, johon ei ole saatu suojakaiteita. Silloin valjaat pannaan kiskojarruun kiinni. Ilveksen mukaan valjaiden käyttö on omaksuttu erittäin hyvin. Suomessa sattuu päivittäin putoamisesta johtuvia työtapaturmia. Putoamiset ovatkin kärkipaikoilla työpaikkojen tapaturmatilastoissa. Putoamissuojaimet tuovat turvaa korkealla työskentelyyn. Tehtävään koulutetun tarkastajan on tarkastettava ja kirjattava putoamissuojaimet kerran vuodessa. Työntekijän on varmistettava suojaimien kunto joka kerran, kun hän käyttää niitä. tehtailla pyritään laajentamaan putoamissuojainten käyttöä uusiin tehtäviin. Monia kunnossapidon tehtäviä, kuten esimerkiksi valaisimien huoltoja, sähköpiuhojen vetoja, putkikannakkeiden rakentamista ja rakenteiden purkua voidaan tehdä telineiden sijaan valjaissa roikkuen. – Valjastyöskentely on sekä turvallista että kustannustehokasta, kun ei tarvitse rakentaa telineitä. Jos tulee jokin hep-hep-homma, telineet saadaan kyllä samana päivänä tehtaalle, mutta siihen voi mennä aikaa. Valjailla kohteeseen pääsee työskentelemään puolessa tunnissa, Ilves vertaa. Hän kertoo, että valjastyöskentelyssä käytetään tukevia istumavaljaita, ei mitään rimpuloita. Köysi kiinnitetään yleensä katossa olevaan höyrytai vesiputkeen. – Köysi viedään ylös joko heittämällä tai kiipeämällä, kertoo Ilves, joka on itsekin ollut mukana, kun Tainionkoskella laitettiin valjaiden avulla öljynohjauspelti kartonkikoneen huuvan alle. Työ on tehtävä aina turvallisesti, Ilves korostaa. Ensin tarvitaan lupa vuoromestarilta. Kun lupa on saatu, tehdään vaaran arviointi. Sitten tarkistetaan kaikki välineet ja puetaan valjaat. Työskentely vaatii aina kaksi tekijää, joista toinen kiipeää ja toinen varmistaa. • Putoamissuojaimet tuovat turvaa työskentelyyn. Stora Enson Imatran tehtailla koulutetaan kunnossapitoa myös valjastyöskentelyyn, joka tehdään köysistä roikkuen. Valjaissa turvallisesti »Valjastyöskentely on turvallista ja kustannustehokasta.» Kaukopäässä oli syksyllä koulutustilaisuus, jossa jokainen pääsi kokeilemaan valjastyöskentelyä. Työsuojeluvaltuutettu Sami Ilveksen mukaan kukaan ei suostu enää aloittamaan korkean paikan työtä ilman valjaita. Myös saksinostimen koriin noustessa laitetaan valjaat automaattisesti päälle. 1 / k u o r i m o Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 5.12.2022 14.27.57 5.12.2022 14.27.57
/ 9 1 / k u o r i m o J kävi TET-jaksolla tutustumassa työelämään päiväkodissa, jossa hän oli viimeksi kymmenen vuotta sitten asiakkaana. Ne taisi käsittää väärin tutustumisen, teini tuumi ensimmäisen päivän jälkeen. Siellä joutui töihin, eikä ehtinyt tutustumaan mihinkään. Flunssaja korona-aalto oli sopivasti vähentänyt käytettävissä olevaa työvoimaa ja työelämässä tehtiin, niin kuin työelämässä tehdään. Otettiin kaikki resurssit käyttöön. Kun lapsi kysyi, miksei ala näytä houkuttelevan, pohdin, että taitaa olla maksettavalla palkalla ja Helsingin hinnoilla jotain tekemistä keskenään. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju tosin totesi joitain viikkoja sitten, ettei palkalla kuulukaan tulla toimeen. Jos pienipalkkaisten palkkoja saataisiin vielä entisestään laskettua, he työllistyisivät paremmin, Aki päätteli. Samaan aikaan Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti tavoittelevansa tulevissa vaaleissa työttömyysturvan uudistamista eli heikentämistä. Tosielämässä KELAn sivulta ilmenee, että jo nyt yli 40 prosenttia ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa työn ajalta, ja että luku on noussut tasaisesti vuodesta 2011 lähtien. Eli että työtä ei ole niin paljoa, että sillä tulisi toimeen. Tai että maksettavalla palkalla ei tule toimeen. Tai sitten syynä ovat molemmat edellä mainitut. Iltalehden toimittajan Lauri Nurmen (IL 22.11.) mukaan suomalainen elinkeinoelämä ja työnantajien etujärjestöt ajavat hallitusratkaisua, joka pystyisi toteuttamaan työnantajille tärkeitä asioita. Nurmen mukaan tähän kelpaisi työnantajien mukaan erityisesti Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Keskustan ja RKP:n muodostama hallitus. Jo aiemmin on kerrottu, että vaalimenestystä varmistamaan on perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on kerätä 1,5 miljoonaa euroa. Summa voi hyvinkin riittää. muistanevat, että Elinkeinoelämän keskusliitto päätti luopua keskusjärjestösopimuksista 2017. Tiikeri ei kuitenkaan näytä päässeen raidoistaan, kun edelleenkin liiton tavoitteissa lukee, että pyrkimyksenä on kehittää työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia siten, että asioista voitaisiin sopia enemmän työntekijäkohtaisesti. Ja kun kaikki muistamme, että työehtosopimukset estävät vain työehtosopimusten minimiä huonomman sopimisen, on EK:n tavoite vaaleihin niin selvä, etten viitsi sitä edes auki kirjoittaa. Totean vain, että ihan kuin olisin elänyt tämän jo Sipilän hallituksen aikoihin. Kahden viikon jälkeen teini oli tehnyt päätelmänsä suomalaisesta työelämästä. Ihmisiä taitaa pitää työelämässä joku muu kuin raha, hän totesi. Vai vain se, mietin itse. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki”. Sitä mietin, kun pohdin YLEä ja joulupukin lähtöä matkaan. Onneksi meillä on toisin kuin naapurissa. »Kangasharju tosin totesi joitain viikkoja sitten, ettei palkalla kuulukaan tulla toimeen.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 5.12.2022 14.27.57 5.12.2022 14.27.57
10?PaPeriliit to?10 / 2022 10?PaPeriliit to?10 / 2022 teKSti Mari Schildt KUVat Maiju Pohjanheimo, Reima Kangas, Marjaana Malkamäki Miehet tekevät enemmän kotitöitä kuin koskaan – ja taitavasti! Paperiliittolaiset Pirkkalasta, Oulusta ja Kouvolasta arvostavat sitä, että kotona työt jakautuvat tasapuolisesti siten, että se tekee, joka ehtii. Miehet tekevät enemmän kotitöitä kuin Kotitaitoiset Jonne Jylkäs ottaa tyttäret Hetan ja Saanan mukaan ruuanlaittoon, kuten hänen äitinsä aikanaan otti hänet. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 7.12.2022 12.16.11 7.12.2022 12.16.11
12?PaPeriliit to?10 / 2022 T ilASTOKeSKUKSen mukaan naisten ja miesten kotija ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika oli vuosina 2020–2021 ensimmäistä kertaa likimain yhtä suuri. Ajankäyttötutkimusta on tehty runsaat neljäkymmentä vuotta. Mies tekee kotitöitä nyt keskimäärin 17 minuuttia pitempään kuin pari vuosikymmentä sitten. Kouvolan Anjalassa kotitilallaan asuva Mikko Anttila on ilmiöstä hyvä esimerkki, jos hänen kihlatultaan Henna Hännikäiseltä kysytään. Anttilan lapsuudenkodissa äiti hoiti kodin, vain oma huone oli siivottava. – Kun vuonna 2010 muutettiin saman katon alle, sanoin Mikolle, että sinun on pakko opetella tekemään ruokaa. Minä en ihan oikeasti kerkeä, kun olen teatteritreeneissä. Nykyisin hän on aivan älyttömän hyvä kokki! Hän osaa tehdä pihvikypsyydetkin medium miinuksesta lähtien kaikki, Hännikäinen kehuu. Toinen erityinen kotiosaamisalue prosessinhoitajana Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalla työskentelevällä Anttilalla on lattioiden pesu, jonka hän hoitaa suvereenisti. Ryhtyessään pesemään lattiaa hän suihkuttaa kevyesti pesuaineen pintaan. Kun sitä on tasaisesti joka puolella, hän pyyhkii pinnan joko mopilla tai mikrokuitumopilla. Lattialämmitys laattaja laminaattilattioiden alla hoitaa lattioiden kuivatuksen alta aikayksikön. – Näin kun käy lattiat läpi, tulee kerralla kiiltävä, puhdas ja raikas pinta, hän sanoo. Kaupassa käydessään Anttila vertailee lattiapesuaineita myös tuoksun mukaan. – Valitsen sellaisen tuoksun, joka sillä hetkellä tuntuu kiinnostavalta. Se varsinkin on hyvä, kun tuoksuu raikkaalle metsälle. Yksi pesuaine pitää soveltua koko lattialle, hän sanoo. Läikät ja liat varsinkin keittiössä, eteisessä ja olohuoneessa saavat Anttilalta kyytiä noin kerran viikossa tai parissa. – Sitten kun alkaa näyttää siltä, että nyt täytyy tehdä jotain. En ole mikään himosiivoaja, hän tarkentaa. Perheen robotti-imuri, nimeltään Näsä, on kännykällä käskettävissä. – Kun taloudessa on koira ja kaksi kissaa, niin kyllä niitä suurimpia karvoja täytyy imuroida käsipelilläkin. Muuten ne tukkivat robotti-imurin äkkiä. Se on melkein käytävä käsi-imurilla ensin lattiat läpi, ja laitettava sitten robotti-imuri viimeistelemään, Anttila juttelee. Tehdastyönsä lisäksi Anttila toimii maatalousyrittäjänä. Viljatilalla kaikki paikat ovat isännän jäljiltä siistissä kunnossa. Hänellä on useita traktoreita ja maanmuokkauskoneita. – Aina ne pestään työtehtävän jälkeen. Vaikka kone ei olisi kovin pölyinen ulkoa, kyllä minä sen pesurilla pesen puhtaaksi. Traktorien hytit ovat siistit, niissä ei ole kuraa missään. Työkoneissa viihtyy pitkänkin päivän, kun siellä ole mitään ylimääräistä pyörimässä lattioilla eikä kuraa matolla. Kun koneet pidetään puhtaana, ne säilyttävät paremmin myös jälleenmyyntiarvonsa, hän juttelee. Samoin hän ajattelee asioista työpaikallakin. – On se mukavampi ottaa se siisti trukki käyttöön, kuin että siellä pyörii vaikka hanskoja jaloissa. Yhteisellä työpaikalla se korostuu, että kaikki on siistissä järjestyksessä, ja kaikki löytyy, Anttila sanoo. »Toinen osaamisalue Anttilalla on lattioiden pesu.» Hän miettii, että kodin ja siisteyden arvostus on luultavasti peruja hänen omien vanhempiensa arvostuksista ja tyylistä pitää maatilaa. – Sieltä se järjestelmällisyys ja tavat periytyvät. Siksi tila on siisti myös ulkoa päin. Nurmikot on leikattu, eikä missään ole ylimääräistä rojua, Anttila sanoo. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 7.12.2022 12.16.12 7.12.2022 12.16.12
PaPeriliit to?10 / 2022?13 Kun hänen isänsä keskittyi aikanaan tilan hoitoon ja äiti huolehti kodin, nyt aika ja tilanne on erilainen. – Meillä on työt ja harrastukset muualla. Kotipihasta on lähdettävä. Itselläni ei tilanpidon vuoksi ole vapaa-ajan ongelmia. Siksi olemme yrittäneet käydä pari kertaa vuodessa jossain kauempana lomalla. Sitten rentoudutaan eikä tehdä yhtään mitään, Anttila sanoo. TilASTOKeSKUKSen ajankäyttötutkimuksissa havaittiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla, että miehet alkoivat kiinnostua ruuanlaitosta. Siitä tuli eräänlainen muoti-ilmiö, joka on edelleen vahvistunut. Oulun Kiimingissä asuvan Jonne Jylkäksen nelihenkisessä perheessä molemmat aikuiset tekevät ruokaa, mutta arjessa se osuu enemmän perheen isälle. – Kyllä minä melkein päivittäin ruokaa teen. Riistaruuat ovat ehkä bravuurini, Jylkäs sanoo. Hänen avopuolisonsa Roosa Hänninen on ammatiltaan kokki. Prosessinhoitajana Oulun Stora Ensolla työskentelevä Jylkäs sanoo, että suhteen alkuaikoina lähes vuosikymmen sitten ruuanlaitto puolison osaavien silmien alla ehkä vähän jännitti, mutta ei enää. – Itsekin olen oppinut tässä yhteisten vuosien aikana, ja pystyn kyllä jo luottamaan omiin taitoihini, hän sanoo. Kun Jylkäs oli lapsi, hänen äitinsä piti pizzeriaa. Poika pääsi usein viettämään aikaa ravintolakeittiössä, kun isä teki vuorotöitä. Keittiössä leijuvat herkulliset tuoksut kiehtoivat poikaa. Ravintolassa hääräsi parhaimmillaan useita kokkeja. – Siellä sain tehdä itse ensimmäiset pizzani, Jylkäs hymyilee. Hän miettii, että viime aikoina oma pizzanteko on jäänyt vähemmälle. Henna Hännikäisen ja Mikko Anttilan kotitaloudessa isäntä huolehtii, että viimeistelyä vaille valmiin uuden talon lattiat pysyvät puhtaina. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 7.12.2022 12.16.14 7.12.2022 12.16.14
14?PaPeriliit to?10 / 2022 – Meillä on kyllä leivinuuni aktiivisessa käytössä ruuanlaitossa, mutta pizzaa sillä ei kovinkaan ole tehty. Hyvä pizza lähtee yön yli kohonneesta taikinasta, josta pohjan rakenne ja maut syntyvät, hän sanoo. Nykyisin nopeus on usein valttia arkiruuanlaitossa, sen kuusivuotiaan Saanan ja nelivuotiaan Hetan isä on saanut huomata. Toisaalta kyllä riistaruoka saa edelleen ottaa oman aikansa, ja hautua herkulliseksi. Perheen pakastimessa on aina riistaa – hirveä ja metsäkanalintua – sillä Jylkäs oppi käymään metsällä jo lapsena isänsä kanssa. – Taisin olla 13–14 -vuotias, kun sain oman metsästyskortin. Tosin viime aikoina olen tykännyt laittaa kalaa. Kaikenlaista kalaa laitan, silakasta siikaan, mitä nyt saankin saaliiksi, kun itse harrastan kalastusta. Kaupasta ostan kotimaista kirjolohta, hän juttelee. Tässä perheessä lapsilla ei ole erityistä lempiruokaa, koska kotiruoka on aina ollut lähtökohtaisesti hyvää. Maku ja monipuolisuus olivat tärkeitä arvoja Jylkäksen lapsuudenkodissakin, jossa hänen äitinsä otti pojan jo varhain mukaan ruuanlaittoon. Samaa Jylkäs tekee nyt omien lastensa kanssa. – Monasti käy niin, että kun rupean laittamaan ruokaa, molemmat tulevat kysymään, voiko auttaa. Tehdään sitten yhdessä. He saavat kaataa aineksia pannulle ja keittoihin. Itse pilkon kaikki, kun vielä ei ole voinut antaa heille veistä käteen. Innokkaasti seuraavat, ja sen mitä isi antaa tehdä, saavat tehdä. Selvin muutos miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on Tilastokeskuksen mukaan tapahtunut lastenhoidossa. Isät käyttävät selvästi enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät 20–40 vuotta sitten. Pirkkalassa asuva Esa Kurikka sanoo, että viettää kahPaperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 7.12.2022 12.16.14 7.12.2022 12.16.14
PaPeriliit to?10 / 2022?15 Viimeksi eilen hän oli Maxin kanssa luistelukoulussa. Kun poika on jäällä, isäkin vetää hokkarit jalkaan, luistelee odotellessaan ja osallistuu harjoituksiinkin sen mukaan, kuin poika toivoo. – Sama uimakoulussa: Yleensä mennään uimahalliin vähän aikaisemmin, uidaan ja touhutaan ensin kahdestaan. Uimakoulun jälkeen jäädään vielä hetkeksi polskimaan. Olen osallistunut tällaisiin aktiivisesti, koska se on niin pieni hetki, kun lapsi on pieni. Joskus tulee sekin hetki, ettei hän enää halua minua mukaansa, Kurikka miettii. Hän sanoo, että nykyisin isillä on ehkä enemmän mahdollisuuksiakin olla lasten kanssa, kuin aikaisemmilla polvilla oli. – Meille annetaan työelämän puolesta enemmän mahdollisuuksiakin osallistua perhe-elämään. Ei ole velvollisuutta tehdä pitkiä työpäiviä, on vanhempainvapaat ja isyysvapaat. Ovathan ne auttaneet asiaa eteenpäin. Luulen, että nykysukupolvet myös ajattelevat eri lailla, kuin ennen tehtiin. Ei ole samanlaisia miehen ja naisen rooleja, hän sanoo. Myös miesten omat arvostukset ovat muuttuneet. – Mitä ystävien ja tuttujen kanssa olen jutellut, niin näyttää olevan niin, että miehet haluavat osallistua. Paremminkin katsotaan vähän kieroon, jos ei halua. On se omastakin mielestäni vähän outoa, jos joku ei haluaisi osallistua oman lapsensa elämään. Sehän on sitä parasta aikaa, kun saa olla yhdessä lapsensa kanssa. Eihän sitä vaihtaisi yhtään mihinkään, hän sanoo. Millaisen miehenkuvan haluaisi välittää pojalleen, sitä Kurikka on miettinyt. – Ehkä sellaisen kiltin, lempeän, ymmärtäväisen ja turvallisen. Ettei ole mitään pelättävää. Voi aina jutella, ja apua saa, jos tarvitsee. Sellaista olen yrittänyt välittää. Ja myös monipuolista lähestymistapaa elämään: että on monta näkökantaa asioihin, ja itse voi tehdä paljon omalle elämälleen. Ei tarvitse sitoutua elämässään yhteen lokeroon, hän sanoo. Kurikka sai parhaat eväät omaan elämäänsä äidiltään. – Vanhempani erosivat, kun olin noin yhdeksänvuotias. Olen ollut aika vähän tekemisissä isäni kanssa, mikä ei todellakaan johtunut äidistäni. En vain viihtynyt isän seurassa. Ei hän paha ollut, mutta yhteiselo ei vain sujunut. On selkeä homma, että en halua toistaa samoja virheitä oman poikani kanssa, Kurikka miettii. Ja kohta on joulu! Kurikka sanoo, että onhan se aivan eri asia joulukin, kun on oma lapsi. – Kun itse olin lapsi, joulu oli tietysti hienoa aikaa, mutta aikuisena ennen lapsen syntymää joulu ei ollut enää sama asia. Nyt kun lapsi on tässä, niin onhan joulu ihan mahtavaa, Kurikka innostuu. Perheessä nostetaan joulukuusi paikalleen jo joulukuun alussa, on tonttuovet ja joulukoristeita. – Joulunaika on minusta mukavaa aikaa perheenä. Siinä on niin paljon positiivista ja mukavaa touhua lapsen kanssa. Se on asia, jonka toivon hänenkin aikanaan ottavan asiakseen perheensä kanssa. Enkä puhu nyt lahjoista. Toivon, että seuraavallekin sukupolvelle koti olisi avoin paikka, jossa voi tuoda murheensakin ilmi, eikä tarvitse hautoa. Olisi hyväksyvä ja avoin ilmapiiri. Olisi hienoa, jos se kantaisi seuraavaankin sukupolveen. ? »näyttää olevan niin, että miehet haluavat osallistua.» Joulukuusen koristelu on mukavaa ja juhlavaakin hommaa Esa Kurikalle ja hänen pojalleen Maxille. deksanvuotiaan Max-poikansa kanssa niin paljon aikaa, kuin se vain on mahdollista. – Haen poitsun kotimatkalla koulusta. Sitten mennään kotiin tekemään ruokaa. Se vanhemmista, jolla ei ole menoa tai töitä illalla, hoitaa lapsen asiat automaattisesti, hän juttelee. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 7.12.2022 12.16.15 7.12.2022 12.16.15
16 / J Thermal Kauttuan alkukirjainten sinipunavihreä tunnus JTK komeili lokakuussa New Yorkin katukuvassa. Kyseessä oli Suomen Nuorkauppakamareiden kilpailu, jossa voittaja saa logonsa näkyviin Times Squaren Nasdaq-valotaululle. Näkyvyys puhutti myös Kauttualla, jossa Jujo Thermalin palkitun joustopakkausmateriaalin tuotekehitys tapahtuu. Tehtaan rekisteröity tuotemerkki Shieldplus voitti vuoden 2022 Tuottava idea -kilpailun yrityssarjan. Kyseessä on elintarvikepakkauksiin kehitetty puupohjainen kuitumateriaali, joka on päällystetty vesipohjaisella suojapäällysteellä. Tuotteen tiiveysominaisuuksia kehitetään sellaisiksi, että pakkausteollisuus pystyisi vähentämään muovisten tai alumiinisten suojakalvojen käyttöä elintarvikepakkauksissa. Myös tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Jukka Virta on luottavainen: – Kauttualla on tehty paperia 115 vuotta ja minäkin ollut mukana jo 47 vuotta. Toivon, että tuotekehitys mahdollistaa sen, että paperimiehiä ja -naisia tarvitaan vielä seuraavatkin sata vuotta. Pituusleikkurin valvomossa päivä on tavallinen. Leikkurille rullautuu lämpöherkkää paperia eli termopaperia, jonka valmistajana Jujo Thermal on tähänkin saakka tunnettu maailmalla. – On hienoa, että tulee uusia innovaatioita ja tosi hienoa, että niihin investoidaan. Tehtaan kannalta uusi tuote luo tulevaisuutta, toteaa pituusleikkurinhoitaja Sanni Mattila. paperikoneelle tehdään lajinvaihto ja ruvetaan ajamaan Shield plussaa, on päällystyslaboratorio avainasemassa. Laborantti Taina Henttinen valmistaa päällystekemikaaleja ja tarkistaa päällysteiden ominaisuudet ennen kuin ne menevät koneelle. Koska paperimateriaali on tarkoitettu elintarviketeollisuuteen, sen päällysteille on tietyt raja-arvot kosteuden ja hapen läpäisyn suhteen. Oli olosuhde kuiva pohjolan talvi tai kuuma ja kostea kesä, tuotteen on säilytettävä ominaisuutensa pakkauk sen molemmin puolin. – Tuotteen barrier-ominaisuuksia mitataan näillä vesihöyryja happimittauslaitteilla, näyttää Henttinen vieressään olevia laitteita. Mittauslaitteet sijaitsevat tuotantotilojen yhteydessä parin neliömetrin kokoisessa eristetyssä huoneessa. Oven ulkoja sisäpuolella on liikennevalot. Punaisen valon palaessa sisään ei saa mennä, sillä valo kertoo typpivaarasta. Pitävää ja pätevää Kauttualla kehitetään muun tuotannon ohella pakkausteollisuuden jatkojalostustarpeisiin tiivistä, vastuullista ja elintarviketurvallista pohjamateriaalia. Eeva Eloranta-Jokela Veera Korhonen Paperi_16-17 jujo.indd 16 Paperi_16-17 jujo.indd 16 7.12.2022 14.46.20 7.12.2022 14.46.20
/ 17 »On hienoa, että tulee uusia innovaatioita ja tosi hienoa, että niihin investoidaan.» Laborantit Elina Frii ja Miia Bitter ovat omien tehtäviensä ohella perehtyneet myös uuden pohjapaperin ominaisuuksien analysointiin. ?Jujo Thermal Kauttuan tunnus JTK näkyi New Yorkin Time Squarella lokakuussa, kun tehtaan joustopakkausmateriaali oli palkittu nuorkauppakamareiden kilpailussa. ? Sanni Mattilasta on hienoa, että omalla työpaikalla kehitetään uusia paperipohjaisia tuotteita. Mika Helinin ajamalla koneella päällystetään kuppikartongin lisäksi monenlaista muutakin pintaa. tuotteen kehittely on tuonut työntekijöille uutta opittavaa ja perehdytystä. – Tuotekehityksen aikana on tullut kiinnostavia uusia testimenetelmiä, kuten ATP-mittausta, kertoo laborantti Miia Bitter. ATP-mittaus paljastaa mitattavista päällysteistä, vesistä tai raaka-aineista mikrobien määrän. Uuden tuotteen testaus on keskitetty muutamille työntekijöille, mutta työnkierron vuoksi menetelmiin ovat perehtyneet myös tehtaan muut laborantit. – Jokainen laboratoriossa jollain tavoin tietää elintarvikelaatuun liittyvistä mittauksista ja tunnistaa niiden prioriteetin, sanoo laborantti Elina Frii. vielä Jujo Thermal Kauttuan näkyvyyteen New Yorkissa. Tuottava Idea -kilpailu on kaikille avoin ja sen tavoitteena on nostaa esiin uusia liikeideoita sekä korostaa niiden merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen avaintekijöinä. Tuomaristo perusteli Jujon voittoa Shieldplusin yhteiskunnallisella arvolla sekä markkinapotentiaalilla. Innovaatio on elintarviketurvallinen vaihtoehto muoville. Jujo Thermalin myyntijohtaja Jens Remmer pitää palkintoa hienona tunnustuksena kaikille jujolaisille monen vuoden kehitystyöstä. Se on myös konkreettinen esimerkki yrityksen vastuullisuustavoitteista. – Suuri läpimurto on vasta edessäpäin ja menee vielä aikaa, että päästään tuotannossa isoihin volyymeihin. Tuote parantaa pakkausteollisuuden ja brändinomistajien mahdollisuuksia luoda kierrätettäviä ja jopa biohajoavia elintarvikepakkauksia, Remmer sanoo. Alalla on edessä muutos, joka vaatii uutta ajattelua ja yhteistyötä esimerkiksi siinä, miten saadaan pussituskone kohtelemaan paperia riittävän hellästi mutta saumaa liittävän lujasti, ilman muoveja. Jujo Thermal etsii jatkojalostajien verkostoja. Tavoite on yksinkertaistaa jatkojalostusprosessia, kun elintarvikepakkaukseen tarvittavien kerrosten määrä vähenee. Taina Henttinen tarkistaa päällystetyn paperin ominaisuuksia vesihöyryja happimittauslaitteilla. PK 2:n vierellä kävelevät pääluottamusmies Jukka Virta ja viereisen PK 1:n sylinterimies Henri Meski. Paperi_16-17 jujo.indd 17 Paperi_16-17 jujo.indd 17 7.12.2022 14.46.22 7.12.2022 14.46.22
18 / M parannetaan jäseneksi liittymistä, saadaan toimijoita ammattiosastoihin ja kehitetään edunvalvonnan neuvottelutoimintaa? Paperiliittolaiset työpaikkojen ja ammattiosastojen edustajat pohtivat näitä teemoja järjestöpäivien työpajoissa. Työpajatyön pohjustuksena toimi dosentti Mika Helanderin esitys siitä, miten ammattiliittojen merkitys näyttäytyy tutkimuksen valossa ja mitä ay-liikkeelle on tapahtumassa. Näyttelijä ja vuorovaikutuskouluttaja Simo Routarinne puhui vuorovaikutustaidoista ja niiden kehittämisestä havainnollisten pariharjoitusten avulla. Jäsenyys ei tule itsestään Paperiliiton järjestäytymisaste on perinteisesti ollut korkea. Tuorein arvio on, että yli 95 prosenttia alan työntekijöistä on Paperiliiton jäseniä. Kaikista palkansaajista 69 prosenttia kuului ammattiliittoihin vuonna 2020. Liiton jäsenyys ei kuitenkaan kiinnosta kuten ennen. Järjestöpäivillä osallistujat pohtivat, millä keinoin uusille työntekijöille kannattaisi tänä päivänä tuoda esiin ja tarjota ammattiliiton jäsenyyttä ja missä yhteyksissä. Tapoja jäsenhankintaan ovat edelleen koulutiedottaminen ammattiopistoilla ja se, että esimerkiksi Imatran tehtailla ammattiliitoista kerrotaan kesätyöntekijöiden yhteisissä perehdytystilaisuuksissa. – Pääluottamusmiehet ovat siellä mukana ja se on edelleen toimiva tapa saada uusia jäseniä. Silti liittymistä pitää myös uudistaa ja tehdä liitosta entistä houkuttelevampi, aktivoida jäseniä mukaan tapahtumiin ja sitä kautta luottamushenkilöiksi ja ammattiosaston hallitukseen. Siihen vaaditaan aina vaan enemmän työtä, näkee Tainionkosken ammattiosaston puheenjohtaja Anu Valtonen. Hän kaipaa nuorille tehokkaampaa viestintää ja ennakkoluulottomia houkuttimia, kuten napakoita videoita tai sosiaalisesta mediasta persoonia, joita nuoret muutenkin kuuntelevat. – Paperiliitto voisi näkyä myös erilaisissa metsäalaan tai harrastuksiin liittyvissä tapahtumissa, joissa alan nuoria liikkuu, Valtonen ehdottaa. Kättä pitempää liittymiseen Hämeenlinnassa Huhtamäellä liiton jäsenyys tulee kätevästi esiin työnopastuksen yhteydessä. Ammattiosaston puheenjohPontta ja ideoita liiton hyväksi Paperiliiton järjestöpäiville löytyi hyvä, eteenpäin katsova henki. 140 liiton toimijaa pohti ja kehitti liiton toimintaa. Eeva Eloranta-Jokela Reima Kangas Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 7.12.2022 21.40.19 7.12.2022 21.40.19
/ 19 Pontta ja ideoita liiton hyväksi Pohjaa pohdinnoille työpajoissa. Dosentti Mika Helander Åbo Akademista avasi ammattiliittojen nykyistä merkitystä Paperiliiton järjestöpäivillä. ?Anu Valtonen, Pauli Hurvi ja Arja Saarinen pohtivat, mikä tekee ammattiliitosta houkuttelevan ja millä keinoin. ? Vuorovaikutusta välillä Tampere-Nummela. Manu Anttila, Kai Kolho, Henri Lautanen ja Juha Kosola harjoittelevat. taja Arja Saarisen mukaan on tarvetta jonkinlaiselle jäsenen starttipaketille. – Se voi olla lyhytsanainen painettu esite tai QR-koodilla avautuva linkki, joista löytyy vastauksia siihen, mitä jäsenyydellä saa ja mitä virkaa työehtosopimuksilla on. Nuoret eivät useinkaan vielä ymmärrä edunvalvonnan tärkeyttä ja sitä, mihin liittojen työ on aikojen alusta vaikuttanut: viisipäiväisestä työviikosta lomarahoihin, Saarinen pohtii. Saarinen olisi mielellään käyttänyt järjestöpäivien työpajoihin ja niiden annin purkamiseen enemmänkin aikaa. – Isossa salissa ei synny keskustelua, mutta työpajassa keskustelu pääsi heti vauhtiin. Tosin saliinkin tuli lisää hyvää ilistä ja osallistumisen tunnetta siitä, kun noustiin välillä ylös ja kokeiltiin vuorovaikutustaitoja. Vastaava sopisi myös työpaikoille. Paras jäsenetu pysyy Miten ammattiosastot saavat uusia toimijoita ja mikä innostaa olemaan mukana ammattiosaston toiminnassa? Tervakosken ammattiosaston puheenjohtajana tänä vuonna aloittaneelle Pauli Hurville ay-toiminta oli aiemmin täysin vierasta. Ammattiosaston syyskokouksiin hän osallistui silkasta uteliaisuudesta. – Uteliaisuus on se, mikä itseäni auttaa olemaan mukana. Asioista voidaan olla vahvasti jotain mieltä, mutta vaikuttaa ei voi, ellei osallistu, Hurvi perustelee. Ensimmäinen kerta järjestöpäiviltä antoi osaston toimintaan uusia vinkkejä. – Esimerkiksi sen, että luottamusmiehet osallistuisivat osaston hallituksen kokouksiin ja kuulisivat ajankohtaisista asioista heti. Tuo olisi auttanut itseäkin saamaan tietoa asioista silloin, kun toimin varaluottamusmiehenä. Jäsenyydessä tärkeintä on ammattiliiton päätehtävä eli työehdoista neuvotteleminen ja sopiminen. Siitä voi kertoa uusilla välineillä, vaikka Tiktok-videoiden tyyliin. – Liiton on tärkeintä tuoda omaa tarkoitusperäänsä enemmän esille – ei vain uusille jäsenille vaan myös nykyisille jäsenille, jotta heilläkin pysyy muistissa, miksi he ovat liiton jäseniä, Hurvi toteaa. »Tuo olisi auttanut it seä kin saamaan tietoa asioista.» Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 7.12.2022 21.40.23 7.12.2022 21.40.23
20?PaPeriliit to?10 / 2022 teksti ?Reima Kangas?kuva?Sami Turunen Marraskuun lopussa Petra Nurmi lähti eskari-ikäisen Meten kanssa elokuviin. Heinolan ammattiosasto järjesti jo perinteiseen tapaan lasten pikkujoulut elokuvanäytöksen muodossa. Paikallisessa Elokuvateatteri Elossa esitettiin Disneyn uusi filmi, Ihmeellinen maailma, joka tuli juuri ensi-iltaan Suomessa. Äiti ja tytär pitivät elokuvasta, mutta ehkä se, mitä katsottiin ei silti ollut kaikkein tärkeintä. Mette ei ole eläissään käynyt monta kertaa elokuvissa, joten ylipäänsä yhdistelmä popparit, limu ja elokuva oli aika lailla uusi kokemus. Mukana oli tietynlaista magiikkaa ja mukavaa jännitystä. Tilanteen kruunasi, että sattumalta mukaan oli tullut yksi Meten parhaista kavereista, jonka isä on myös töissä flutingtehtaassa. – Tämä oli lapselle sellainen elämys, että tästä puhutaan monta päivää, sanoo Nurmi. Hän kehuu, miten mukavaa on, kun osasto järjestää tällaisen jutun, jonne voi vain mennä mukaan. – Olen aikaisempina vuosinakin nähnyt ilmoituksia näistä lasten pikkujouluista, mutta silloin ennen korona-aikaa omat lapset ovat olleet vasta pieniä, ja elokuvat ovat olleet isommille tarkoitettuja. Nyt kun lapset ovat isompia, pystyy paremmin osallistumaan, Nurmi kertoo. Työkavereilla laboratoriossa ei ole saman ikäisiä lapsia, joten sieltä ei muita tullut mukaan. Vaikka elokuviin voi mennä muutenkin, tällä tavalla on helppo lähteä. Nurmi toteaa, että se myös lisää tietynlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun kaikki kuuluvat samaan porukkaan ja ainakin kasvot ovat tutut. Heinolan osasto järjestää tapahtumia aina silloin tällöin, mutta Nurmi miettii vähän syyllisenäkin, että ei ole juuri osallistunut niihin. – Olen kyllä hyvin tyytyväinen, että tällaisia kivoja asioita tapahtuu. Pitäisi itsekin aktivoitua, että niitä järjestetään jatTaustalla mukana Petra Nurmi nautti tyttärensä kanssa Heinolan ammattiosaston lasten pikkujouluista. Vaikka Nurmi ei osallistu aktiivisesti toimintaan, osasto ja liitto luovat turvaa taustalla. »Tämä oli lapselle sellainen elämys, että tästä puhutaan monta päivää.» m i n u n p o r u k k a n i kossakin. Ei riitä, että muutama ihminen on innokkaana puuhaamassa sitä ja tätä. Jos kukaan ei tule, niin toiminta hyytyy. Heinolan flutingtehtaan työntekijät asuvat laajalla alueella, mikä vaikuttaa osallistumiseen. Toisaalta Nurmi pohtii, että Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 7.12.2022 13.50.31 7.12.2022 13.50.31
PaPeriliit to?10 / 2022?21 Petra Nurmi (takarivissä kolmas vasemmalta) osallistui Heinolan osaston le? atapahtumaan Meten kanssa. Vaaleatukkainen Mette on äitinsä etupuolella punaisessa paidassa. ihmisillä on nykyään elämässään niin paljon kaikkea muuta muuta tekemistä, lapset, perhe, harrastukset ja työt. – Ehkä sekin on yleistynyt nykyaikana, että työhön liittyvät asiat pyritään jättämään työpaikalle. Vapaa-aikana ei haluta tehdä työhön liittyviä asoita. Vaikka työkaverit olisivat kuinka ihania, hekin muistuttavat työstä ja työpaikasta, Nurmi pohdiskelee. Hän toteaa, että on hyvin vaikea erottaa ammattiosastoa työpaikasta. Ihmiset jotka kuuluvat osastoon ovat työkavereita ja päinvastoin. Nurmi ei itse ole kiinnostunut aktiivisesta toiminnasta ammattiosastossa eikä tule jokapäiväisessä elämässä ajatelleeksi siihen liittyviä asioita. Liitto ja osasto luovat silti tietynlaista turvaa taustalla. – Sitä on aika vaikea selittää. Yhteishenki on kuitenkin koko ajan olemassa ja tulee esille erityistilanteissa, Nurmi sanoo. Esimerkiksi, kun vajaat kolme vuotta sitten muun muassa työnantajapuolen ajamat kiky-tunnit johtivat lakkoon ja työsulkuun, Nurmi kyllä osallistui työkavereidensa kanssa ammattiosaston tapahtumiin. – Kaikissa maailman asioisssa on tietty ydinporukka, jotka ovat aktiivisia ja järjestävät asioita, mikä on hienoa. Sitten on ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, kun on tarpeen, sanoo Nurmi.?• Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 7.12.2022 13.50.32 7.12.2022 13.50.32
22?PaPeriliit to?10 / 2022 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Olin 10 vuotta kaupassa töissä, mutta otin lopputilin vuoden 2017 tammikuussa. Oli pakko tehdä jotain, koska työstressi ei muuten hellittänyt. Samaan aikaan erosin myös lapseni isästä. Ajattelin, että on toimittava niin, että pystyn elättämään itseni ja tyttäreni. Valkeakosken ammattiopistolla oli jatkuva haku prosessinhoitajan koulutukseen, ja maaliskuussa pääsin kouluun. Opettaja laittoi meidät aikuisopiskelijat tutustumaan työpaikkoihin jo toukokuussa. Minulle valikoitui Polytronic, ja sillä tiellä olen edelleen. Onneksi työ on sellaista, mitä tykkään tehdä. Kaupassa ollessani halusin aina koota esittelypakkaukset ja -laatikot. Nyt teen edelleen töitä niiden parissa, ja tuntuu kuin ympyrä olisi sulkeutunut. Pääsin unelmatyöhöni! Me valmistamme stansseja pakkausteollisuudelle. Asiakkaat käyttävät niitä erilaisten pahvilaatikoiden ja pahvisten tuotetelineiden valmistamisessa. Meidän erikoisterillämme tehdään esimerkiksi laatikoiden repäisypintoja. Tehtaalla on teritys-, laserija kumituspuoli, ja minä teen kumitustyötä. Tarkistan myös lopputuotteet, ja hoidan ne lähtemään asiakkaille. Jos vähänkään epäröin, menen kysymään esimiehiltä, onko tuote sellainen, kuin asiakas on tilannut. Työkavereista on myös suuri apu. Saan työpisteelleni vanerit, joihin on lyöty terät. Minun tehtäväni on leikata vesileikkurilla niihin irrotuskumit asiakkaan toiveiden mukaan. Niitäkin on erilaisia: kovempaa kumia, rajauskumia ja niin edelleen. Kumit poistavat leikatusta pahvista roskat pois, ja laatikko tai teline on enää kasaamista vaille valmis. Sitten pakkaan valmiit tuotteet joko pakettiin, rullakkoon tai häkkiin, tulostan postituslapun ja luovutan ne Postin kuljetettavaksi iltapäivällä. Tietokoneelta näen, mitä työtä seuraavaksi tehdään. Aina työ ei onnistu järjestyksen mukaan, jos vaikka teräkoneessa on vikaa tai vaneria ei ole poltettu laserilla valmiiksi. Aikaa ei kuitenkaan kannata tuhlata, vaan välissä voi sitten tehdä muita töitä. Ehtiessäni tyhjään roskikset ja pyrin pitämään paikat siistinä. On sovittu, että hoidan aamuja iltapäiväkahvitukset sekä tiskikoneen täytön ja tyhjennyksen. Viime vuosina olen alkanut olla myös terityspuolella tarpeen mukaan. Olen yrittänyt auttaa myös laserpuolella, mutta se on vielä alkuvaiheessa. Olen yrittänyt tehdä itsestäni korvaamattoman osan työyhteisöä. OmaSSa työssäni laatu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kumit pysyvät kunnolla terän vieressä kiinni. Jos terään osuu liimaa, se ei sen jälkeen enää toimi kunnolla. Kun tuotetta pakkaa, täytyy katsoa, että se on hyvin suojattu, että se menee mahdollisimman turvallisesti perille. Mihin voin vaikuttaa, siihen pyrin myös vaikuttamaan, ja oman työni voin pitää tasalaatuisena. Meillä on ohjekortit, joiden mukaan kumit leikataan ja asetetaan terien viereen. Aloittelija joutuu katsomaan ohjeita tosi paljon, ja silloin tekeminen on hidasta. Ilman kokemuksen tuomaa turvaa työnteko kestää huomattavasti kauemmin. Kukaan ei kuitenkaan ole seppä syntyissään, joten harjoittelijoille pitää antaa aikaa oppia. Myös työturvallisuus on tärkeää. Työkalut voivat olla painavia, eikä isompia saa yksin nostaa pöydälle. Jos työkalu on kumituspöytää pienempi, pystyn nostamaan sen itse. Muuten menen suosiolla pyytämään apua. Itselle on sattunut kaksi vähän isompaa haveria, mutta arvet ovat vain hyviä muistutuksia työturvallisuuden tärkeydestä. Niitä voi tulla, vaikka olisi kuinka varovainen. myyntityö opetti tulemaan ihmisten kanssa toimeen. Opin sovittamaan oman tekemiseni muiden ihmisten mukaan, ja osaan lukea tilanteita. Olen ainoa nainen tuotannon puolella, mutta miehet ovat ottaneet hyvin vastaan. Annan miesten höpöttää juttujansa, enkä loukkaannu pienistä. Tykkään, että vielä on tuollaisia paikkoja, joissa pystyy avoimesti sanomaan oman mielipiteensä ilman, että tarvitsee koko ajan miettiä, loukkaantuuko joku. Kun on onnistunut tekemään työpäivänsä niin, että työ on ollut mielekästä, on säästynyt havereilta, oikea tilaus on saatu valmiiksi oikeaan aikaan, ja lähtevät työt ovat valmiita hyvissä ajoin ennen Postin noutoa: Sellaisina päivinä tuntuu, että kaikki loksahtaa kohdilleen. Kun saan päivän työt tehtyä, se on aina hyvä päivä.»?• Alanvaihtaja pääsi unelmatyöhön tekSti?Mari Schildt?kuva?Reima Kangas Milla Suhonen haluaa tehdä kaikkensa, että olisi firmalle korvaamaton työntekijä. Hän arvostaa turvallisuutta ja sitä, että voi vaikuttaa omaan työhönsä. »Mihin voin vaikuttaa, siihen pyrin myös vaikuttamaan.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 6.12.2022 23.05.12 6.12.2022 23.05.12
PaPeriliit to?06 / 2022 ?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Milla Suhonen on tuotanto työntekijä Valkeakosken Polytronicilla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 6.12.2022 23.05.13 6.12.2022 23.05.13
24?PaPeriliit to?10 / 2022 1 / H i o m o Kun katse siirtyy uuteen vuoteen ja ehkä myös uusiin tehtäviin, on hyvä päivittää omaa osaamista. Oletko aloittanut uudessa luottamustehtävässä ja haluat perustaitoja sen hoitamiseen, tarvitsetko taitoja ammattiosastotyöhön tai haluatko verkostoitua muiden paperiliittolaisten kanssa? Poimimme tähän valikoiman ajankohtaisia koulutuksia. Kurssitarjontaa vuodelle 2023 Kaikki kurssit ovat Murikka-opiston järjestämiä joko Murikassa tai opiston Hakaniemen luokassa. Ajan tasalla olevan tilanteen siitä, onko kurssilla tilaa, näen Murikka-opiston kurssikalenterista. Kurssihakemukset Toimita hakemus Paperiliittoon osoitteella koulutus@ paperiliitto.fi Sopimuskurssit YLEISSOPIMUKSEN KOHDAN 7.3 MUKAISET KURSSIT Yleissopimuksen kohdan 7.3 mukaiset kurssien ajalta työnantaja maksaa palkan sinulle ja ateriakorvauksen kurssin järjestäjälle. Kurssikulut, matkat ja täysihoidon maksaa liitto. Selvitä osallistumisoikeutesi kurssille osastosi opintoasioiden hoitajalta tai pääluottamusmieheltä. Kursseista kaksi on tarkoi tettu nimenomaan Paperi liiton jäsenille: • Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv): 13.–17.3. • Luottamusmiesten jatkokurssi (5 + 5 pv): 1. osa 16.–20.10. ja 2. osa 13.–17.11. Niiden sijasta voit valita myös jonkin toisen ajankohdan, jolloin kurssi on yhteinen muiden liittojen kanssa. Esimerkiksi luottamusmiehen peruskursseja järjestetään ympäri vuoden noin kaksi kertaa kuussa, kesäisin harvemmin ja heinäkuussa ei lainkaan. Luottamusmiesten peruskursseja (5 pv) järjestetään: 16.–20.1., 23.–27.1., 30.1.–3.2., 13.–17.2., 6.–10.3. (Hakaniemi), 13.–17.3. (Paperiliiton oma), 27.–31.3. , 17.–21.4., 24.–28.4., 29.5.–2.6., 21.–25.8., 4.–8.9. , 4.–8.9., 11.–15.9., 18.– 22.9. , 25.–29.9. (Hakaniemi), 2.–6.10., 9.–13.10., 23.–27.10. , 13.–17.11., 20.–24.11. Luottamusmiesten jatkokursseja (5 + 5 pv) järjestetään (1.osa ja 2.osa): 30.1.–3.2. ja 27.–31.3. | 27.2.– 3.3. ja 24.–28.4. | 17.–21.4. ja 29.5.–2.6. | 14.–18.8. ja 18.–22.9. | 11.–15.9. ja 9.–13.10. | 2.–6.10. ja 30.10.–3.11. | 16.–20.10. ja 13.–17.11. (Paperiliiton oma) | 23.–27.10. ja 27.11.–1.12. | Työsuojelun peruskurssit (5 pv) ovat liittojen yhteisiä: 23.–27.1., 6.–10.3., 13.–17.3. (Hakaniemi), 8.–12.5., 4.–8.9., 16.–20.10., 11.–15.12. Työsuojelun jatkokurssit (5 + 5 pv) ovat liittojen yhteisiä (1.osa ja 2.osa): 9.–13.1. ja 6.–10.2. | 30.1.–3.2. ja 27.2.–3.3. | 27.2.–3.3. ja 27.–31.3. | 20.–24.3. (Hakaniemi) ja 8.–12.5. (Hakaniemi) | 27.–31.3. ja 24.–28.4. | 11.–15.9. ja 9.–13.10. | 23.–27.10. ja 20.–24.11. | 13.–17.11. ja 11.–15.12. | Lisäksi järjestetään erilaisia työsuojelun täydennyskursseja ja koulutuksia. YLEISSOPIMUKSEN KOHDAN 7.2 MUKAINEN KOULUTUS Yleissopimuksen kohdan 7.2 mukaiseen koulutukseen osallistumisoikeus sovitaan paikallisesti. Mikäli työnantaja myöntää osallistumisluvan kurssille, sinulle maksetaan palkka kurssin ajalta ja ateriakorvaus kurssin järjestäjälle. Kurssikulut, matkat ja täysihoidon maksaa liitto. Paikallinen sopiminen (5 pv): 16.-20.1., 21.–25.8., 9.–13.10. Työoikeus (5 pv): 24.–28.4. (Hakaniemi) Toimivat ja terveelliset työajat (3 pv): 2.–4.5., 6.-8.11. Hyvinvointi työyhteisössä (3 pv): 12.–14.4., 18.–20.9. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen (2 pv): 9.–10.2., 23.–24.10. Yritystalous – kassavirtaa ja kannattavuutta (3 pv): 6.–8.3., 11.–13.12. Neuvottelutaito (5 pv): 13.–17.2., 20.-24.11. Luottamushenkilö työyhteisön kehittäjänä (3 + 2 pv): 28.-30.8. (Hakaniemi) ja 14.–15.12. (Murikka) Muutoksen eväät – (3 kk): 6.3.–2.6. Paperi_24-25a.indd 24 Paperi_24-25a.indd 24 8.12.2022 10.21.37 8.12.2022 10.21.37
PaPeriliit to?10 / 2022?25 1 / h i o m o Järjestökurssit Järjestökursseille voivat osallistua kaikki ammatti osastossa tai työpaikalla luottamustehtäviä hoitavat tai näihin tehtäviin aikoivat jäsenet. Paperiliitto maksaa kurssimaksun, majoituksen ja ruokailut sekä matkakulut. Jos työnantaja pidättää pal kan maksun joiltain kurs sipäiviltä, toimita todistus ansionmenetyksestä liittoon. Liitto maksaa silloin kurssi stipendin ja kurssipäivä rahan, mutta ei korvaa varsi naista ansionmenetystä. Esimerkkejä alkuvuoden kurssitarjonnasta: Ammattiosaston johtaminen (5 pv): 23.–27.1. Sihteerinä yhdistyksessä (5 pv): 30.1.–3.2. Osana yhteiskuntaa – vaikuttamista ja medialukutaitoa (3 pv): 16.–18.1. Kirjanpito-ohjelmakurssi (3 pv): 8.–10.3. Koulutustoiminnan kurssi (5 pv): 6.–10.3. Naiset toimijoina (3 pv): 24.–26.3. Puheviestinnän perusteet (5 pv): 30.1.–3.2. Tietotekniikan peruskurssi (5 pv): 9.–13.1. Tietotekniikan jatkokurssi (5 pv): 13.–17.3. Toimiva kokous (3 pv): 13.–15.3. Hyvinvointilomat ry:n lomajaksot ovat kaikille avoimesti haettavina olevia tuettuja lomia, joilla on täysihoito ja teemanmukaista monipuolista ohjelmaa. Majoitus on kahden hengen huoneissa. Lomat toteutetaan Sosiaalija Terveysministeriön (STEA) tuella Veikkauk sen tuotoista. Lomia haetaan ensisijaisesti sähköisesti kunkin loman hakuajan puitteissa. Linkki löytyy liiton verkkosivuilta paperiliitto.fi > jäsenedut> tuetut lomat 2023 Lomalaiset valitaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Muistathan perustella hakemuksesi hyvin. Lomalle valitut saavat tiedon valinnasta sähköpostitse. TUETUT LOMAT Työttömien loma 18.–23.9.2023, Liikuntakeskus Pajulahti, www.pajulahti.com Omavastuu: 50 €/5 vrk. Paperiliitto maksaa kuitteja vastaan omien jäsentensä omavastuuosuuden. Hakuaika: 1.–31.3.2023 Lomaa haetaan sähköisellä hakemuksella. Loma näkyy sähköisessä haussa vain hakuaikana. Linkki hakemuslomakkeeseen löytyy Paperiliiton nettisivuilla paperiliitto.fi . Täysihoitoloma sisältää: • viisi täysihoitovuorokautta • aamiainen, lounas ja päivällinen • majoitus jaetuissa kahden hengen huoneissa • yhteistä ohjattua ohjelmaa kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä Hyvinvointilomat ry lähettää lomalle valituille kutsun ja laskun. Työttömien loma on tarkoitettu työttömille tai lomautetuille henkilöille. tutustu tarkemmin Kurssitarjontaan Paperi liiton sivuilla paperiliitto.fi/koulutus. Virkisty lomalla adobe Stock Paperi_24-25a.indd 25 Paperi_24-25a.indd 25 8.12.2022 10.21.37 8.12.2022 10.21.37
26 / T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Joulun, vuodenvaihteen ja loppiaisen pyhäpäivät tuovat ansiopäivärahan maksupäiviin muutoksia. Muutokset koskevat myös työttömyyspäivärahan jatkohakemusten käsittelyä. Viikko 51 Hakemus kassassa Maksupäivä aikaisintaan 23.12.2022..................................................................27.12.2022 Viikko 52 Hakemus kassassa Maksupäivä aikaisintaan 26.12.2022 .................................................................28.12.2022 27.12.2022 ..................................................................28.12.2022 28.12.2022 .................................................................29.12.2022 29.12.2022..................................................................30.12.2022 30.12.2022 ..................................................................2.1.2023 Viikko 1 Hakemus kassassa Maksupäivä aikaisintaan 2.1.2023 .......................................................................3.1.2023 3.1.2023 .......................................................................4.1.2023 4.1.2023 .......................................................................5.1.2023 5.1.2023 .......................................................................9.1.2023 6.1.2023 .......................................................................10.1.2023 Vuoden 2023 verokortit Älä lähetä verottajan postittamaa verokorttia työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, pyydä verottajalta muutosverokortti, joka on laskettu etuutta varten. Verokortin voit tilata osoitteesta vero.? /omavero. Jos valitset työttömyyskassan tietojen saajaksi, saa työttömyyskassa myös nämä muutosverokortin tiedot suoraan verottajalta. Jos työttömyyskassalle ei ole saapunut ollenkaan verotustietojasi, pyydämme ne tällöin sinulta. Jos olet ansiopäivärahan saajana, sinun kannattaa aina viimeistään syksyllä tarkistaa riittääkö verokorttisi tuloraja loppuvuodelle. Huomioithan tuloarviota tehdessäsi että maksupäivä ratkaisee verotusvuoden. Esimerkiksi joulukuun 2022 etuudet ovat maksussa tammikuussa 2023 ja ne verotetaan vuoden 2023 verotuksessa. Tammikuussa 2023 käytämme vielä vuoden 2022 ennakonpidätystietoja ellet ole hakenut uutta muutosverokorttia vuoden 2023 alussa. YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/ min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.? –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Poikkeavat maksuajat vuodenvaihteessa Jäsenkortti aina mukana puhelimessa Paperiliiton jäsenkortti on mobiilikortti, jonka voit ladata puhelimeesi. Jos olet jo ladannut kortin, uusi kortti päivittyy automaattisesti aina vuoden alusta eikä korttia tarvitse ladata enää uudelleen. Muovinen jäsenkortti on poistunut käytöstä vuoden 2022 alussa. Mobiilikortin linkeistä näet jäsenetuja ja uutisia ja voit kirjautua sähköiseen eAsiointiin. Puhelimeen ladattu kortti kertoo nimesi, jäsennumerosi ja ammattiosastosi numeron. Kortti osoittaa, että olet Paperiliiton jäsen. Jos olet liiton varsinainen jäsen, on kortissa myös olennaiset jäsenvakuutustasi koskevat yhteystiedot ja linkit. Jäsenvakuutus ei ole voimassa oppilasjäsenillä eikä eläkeläisjäsenillä. Jäsenkortti tilataan eAsioinnista. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä Jäsentiedot-osiosta latauslinkki puhelimeesi. Huom. Tarkista ennen linkin lähetystä tiedoissasi näkyvä puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Vaihtoehtoisesti voit pyytää liiton jäsenrekisteriä lähettämään linkin puhelimeesi ottamalla yhteyttä jasenrekisteri@paperiliitto.? tai puh. 0102897700/ jäsenrekisteri (ma-pe klo 9–12). Tarkemmat ohjeet näet Paperiliiton verkkosivuilta osoitteesta paperiliitto.? /jasenasiat. Jos tarvitset teknistä apua kortin lataamisessa, ole yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen tuki@paperiliitto.? tai puhelimitse 0102897717 (ma-pe klo 9–13). Mikäli sinun tarvitsee todistaa jäsenyytesi jäsenetujen käyttämiseksi, mutta mobiilikortin käyttö ei ole kohdallasi mahdollista, voit tulostaa jäsentodistuksen eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta tai pyytää liiton jäsenrekisteristä toimittamaan todistuksen postitse. klo 9–13). Mikäli sinun tarvitsee todistaa jäsenyytesi jäsenetujen käyttämiseksi, mutta mobiilikortin käyttö ei ole kohdallasi mahdollista, voit tulostaa jäsentodistuksen eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta tai pyytää liiton jäsenrekisteristä toimittamaan todistuksen postitse. Jos toimit ammattiosastossasi tai työpaikkasi paperiliittolai sena luottamushenkilönä, mobiilikortissa on käytössäsi ns. aktiivien puhelin muistio. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 7.12.2022 14.18.07 7.12.2022 14.18.07
/ 27 1 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s Suuronen, ??, vaihtoi nelisen vuotta sitten vaneritehtaalta kartonkitehtaalle töihin. Hän toivoi uusia tuulia elämäänsä. – Olin ollut vaneritehtaalla töissä ??-vuotiaasta asti. En halunnut jämähtää yhteen ja samaan työhön loppuiäksi. Niinpä Suuronen aloitti oppisopimuskoulutuksen Äänekosken Metsä Boardilla ja sai vakinaisen työn arkkileikkurioperaattorina ja vuorolastaajana. Hän sai toivomaansa haastetta – varsinkin, kun Suurosen aloittaessa työnsä arkittamossa käynnistyi samaan aikaan hanke, jossa tehtaalle saatiin yksi uusi leikkuri ja kaksi aikaisempaa modernisoitiin tietyin osin. – Olen päässyt kehittämään itseäni. Työssä tulee edelleen päivittäin eteen uusia asioita. Suurosen työpaikalla on kolme erilaista arkkileikkuria, joita kaikkia hän operoi. Yhdellä leikkureista on kaksoisaukirullaus, joka antaa sille normaalia suuremman kapasiteetin. Vuorolastaajankin työnkuvaan kuuluu monenlaista: kuormien purkamista ja lastaamista sekä kuormien suunnittelemista ja painojakaumien laskemista. – Välillä on aikamoista haipakkaa. Arkittamossa on toimintamalli, jossa työskentelemme illat ja viikonloput keskenämme ilman vuoromestaria. Tarvittaessa olemme yhteydessä kartonkikoneen vuoromestariin. Onkin tärkeää, että työyhteisö toimii hyvin yhteen. Suurosella on ?-vuotias tyttö ja ?-vuotias poika. Lapsiperhearjen ja vuorotyön yhteensovittaminen on sen verran kuormittavaa, että esimerkiksi ammattiosaston toimintaan ei Suurosella ainakaan toistaiseksi riitä paukkuja. – Käyn kyllä osaston joululounailla ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Aktiivisempi osallistuminen ei ole poissuljettu, mutta sen aika tulisi vasta sitten, kun perheen arki vähän helpottaa. Voisi olla kiinnostavaa päästä vaikuttamaan asioihin. Suuronen pyörittelee yhä ajatusta, että ottaisi opintovapaata ja lähtisi opiskelemaan. Mutta mitä – sitä hän ei osaa sanoa. – Tykkään tehdä käsilläni. Opiskelin ammattiopistossa puutekniikkaa ja harrastan puusepäntöitä. Ehkä se on kuitenkin parempi pitää vain harrastuksena. Viime aikoina Suuronen on hurahtanut puukkoihin. Hän on käynyt erilaisia puukontekokursseja, joilla hän tekee nykyään pelkät terät. Kahvat syntyvät oman kodin autotallissa. • Vaneritehdas vaihtui arkittamoon, ja Tiina Suuronen sai työhönsä uutta kipinää. 1 k y s y m y s t ä 1. Missä tapaat proviisorin työskentelemässä? 2. Minä vuonna Suomi liittyi EU:n jäseneksi? 3. Minkä puolueen kirjainlyhennetunnus on EOP? 4. Kuinka paljon 9 kW:n sähkökiuas kuluttaa sähköä tunnissa? 5. Missä jouluaaton tv-animaatiossa kuullaan kappale Walking in the Air? 6. Kuinka monta ydinvoimalaa Suomessa on sähköntuotannossa? 7. Mihin maanosaan kuuluu Sierra Leonen valtio? 8. Kuka laulaa levyllä Voimaa ja valoa? 9. Millä sanoilla alkaa joululaulu Varpunen jouluaamuna? 10. Mikä on rosolli? Vastaukset sivulla 35. Ammattiosasto ??:n Tiina Suuronen työskentelee Metsä Boardin Äänekosken tehtaalla arkkileikkurioperaattorina ja vuorolastaajana. Uusi tekijä järjestötyöhön aloitti joulukuun alussa toimitsija Annika Maunula. Hänen tehtävänsä sijoittuvat järjestöosastolle ja sen erilaisiin tehtäviin, kuten jäsentapahtumien ja koulutusten järjestämiseen. – Odotan, että pääsen uudessa tehtävässäni myös suoremmin tekemisiin Paperiliiton jäsenten kanssa ja näin varmaan tapahtuukin, hän sanoo. Maunula on työskennellyt eri tehtävissä SAK:laisissa ammattiliitoissa vuodesta ???? lähtien. Paperiliittoon hän siirtyy Teollisuusliiton talousosastolta, jossa hänen vastuullaan oli monipuoliset talousassistentin tehtävät sekä isompia kokonaisuuksia jäsenetujen koordinoinnista järjestelmäkehityksen projektivastuuseen ja käyttäjien kouluttamiseen. Mikä ajatus kuvaa sinua parhaiten? – Jos kaadut matkallasi, älä jää makaamaan. Ota opiksi ja jatka rohkeasti eteenpäin! • Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 7.12.2022 14.18.07 7.12.2022 14.18.07
28?PaPeriliit to?09 / 2022 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 15.1. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 10”. Ristikon 9 palkinnon sai Matti Kilpinen, Valkeakoski. ari Kiviharju Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 7.12.2022 9.52.09 7.12.2022 9.52.09
Pyry toipui koronasta nopeammin kuin isä Petri. PaPeriliit to?10 / 2022?29 1 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Koronaa potemassa tuli Petri Näivän perheeseen toista kertaa tänä vuonna. Nyt perhe kävi taudin läpi lievempänä kuin keväällä. – Tämä tuntuu enemmän normiflunssalta päänsärkyä lukuun ottamatta. Varsinkin meillä vanhemmilla oli ensimmäisellä kerralla melko koviakin oireita, Näivä kertoo. 17-, 15-, 7ja 4-vuotiaat lapset ovat päässet taudista vähemmällä. Aika on kulunut lepäillessä sekä korttia ja lautapelejä pelaillen. Näivä toteaa, että varsinkin isommilla pojilla sisällä jumittaminen varmasti vähän potuttaa. Omiin huoneisiin toki pääsee aina vetäytymään. Näivä itse odotteli malttamattomana töihin pääsyä. Hän oli aiemmin parikymmentä vuotta UPM:n Kaukaan tehtaalla ja vaihtoi noin vuosi sitten Stora Ensolle Kaukopäähän. – Tämä on vielä niin uusi juttu, ettei haluaisi pysyä poissa töistä, hän sanoo. Näivä kuvailee uutta työympäristöä mielenkiintoiseksi ja mukavaksi. – Tuntuu myös, että siellä on jonkinlainen keskinäinen arvostus työnantajan ja työntekijöiden välillä, hän sanoo. • teKSti: reiMa KaNGaS, Kuva: MiKKo NiKKiNeN Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 7.12.2022 9.52.11 7.12.2022 9.52.11
30?PaPeriliit to?10 / 2022 1 / t a u k o t i l a stOrA Enson Kaukopään tehtaalla kartonkikone kulkee nätisti marraskuisena perjantai-aamuna. – Kun olen ollut 42 ja puoli vuotta näillä koneilla vuorotyössä, ja 32 vuotta koneenhoitajana, niin tiedän, että tilanteet voivat äkisti muuttuakin. Nyt menee kuitenkin oikein mukavasti. Laadussa ollaan, sanoo operaattori, koneenhoitaja Seppo Räsänen. Prosessihenkilö 2 Matti Sairanen on tänään kuivassa päässä rullamiehenä. – Vaikka välillä juostaankin koko koneen pituudelta, hän tarkentaa. Yhteistä historiaa on Räsäsellä ja Sairasella pitemmältikin. – Minä olin Matin isän prässipoikana aikanaan, kun isänsä oli koneenhoitajana. Asuttiin aika lähekkäin, ja Matin isän kanssa kuljettiin töissä, Räsänen kertoo. Vaikka miehillä ei ikäeroa olekaan kuin viisi vuotta, oli Räsänen jo tehtaalla töissä, kun Sairanen kävi vielä koulua. – Kerran kun tässä lenkillä tavattiin, niin sanoin, että täällä olisi paikka auki. Matti hiihti siitä kotiinsa ja pisti asian eteenpäin. Nyt ollaan yli 15 vuotta oltu samassa vuorossa, Räsänen jatkaa. Sairanen ehti olla töissä ? rman pääkonttorissakin. – Olin tuotannon suunnittelijana ja markkinahoitajana. Nyt olen duunari, ja nämä ovat parhaat hommat, mitä minä olen tehnyt, hän hymyilee. Vuoron kokeneimpana koneenhoitajana Räsäsellä on paljon annettavaa nuoremmilleen. – Mielelläni opetan näille, että jos laivan kapteenilta pinna katkeaa, niin se on koko porukka tuuliajolla. Operaattorilla pitää homma pysyä kasassa tai hommasta ei tule mitään. Kovassa paikassa vaaditaan pitkäjänniteisyyttä ja muun porukan rauhoittelua. Että ei tämä ole mitään tämän kummempaa, joskus se kone vain koettelee, hän sanoo. Viikonloppu sujuu töissä. Ulkoilut ja metsästys saavat muutaman päivän odottaa. Räsänen kertoo, että viimeksi eilen hän kävi haulikkoa ja pystykorvaa ulkoiluttamassa. – Kolmevuotias olin, kun karkasin pystykorvan ja korkkihaulikon kanssa metsään. Saalis oli aika laiha. Ensimmäiset niin sanotut kehityskeskustelut käytiin, kun lopulta löydyin sieltä metsästä. Sen verran sitä mietin, että pidin pienen paussin ja aloitin seitsemänvuotiaana uudestaan. Siitä se on jatkunut, hän hymyilee. ? • mari sChildt Seppo Räsänen ja Matti Sairanen ovat tuttuja jo poikavuosilta. Saman kylän poikia »Operaattorilla pitää homma pysyä kasassa.» mikko nikkinen t y ö p a r i Matti Sairanen (vas.) sanoo, että on voimavara, kun vuorossa on monta tuttua jo vuosien takaa, saman kylän poikia. – Tietää, että nämä osaavat hommat, se helpottaa. Ja jos on ongelma, sen tietää, kuka juuri siihen asiaan on spesialisti, Sairanen sanoo. – Melkein voisin sanoa, että työurani kovin porukka on tällä hetkellä ympärillä, Seppo Räsänen toteaa. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 6.12.2022 23.12.55 6.12.2022 23.12.55
PaPeriliit to?10 / 2022?31 1 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Uuden äärellä AsuinpAikkA:?Jokioisilla syntynyt: 16.12.1985 Karkkilassa perheeseen kuuluu avopuoliso ja 9-vuotias poika työ: tuotanto-operaattori Jospakilla Forssassa terveiset: kaikille alalla oleville syntymäpäiväksi osuu vapaapäivä. Emmi Kojola emmi Kojola on ollut nykyisessä työssään viime toukokuusta. Kasvuyritys valmistaa kuitupohjaisia vuokapakkauksia, joiden sisäpinnan muovikalvon voi irrottaa ja kierrättää osat omin jakeinaan. – Täällä on töissä mukava porukka ja olen kivasti istunut joukkoon. On ollut kiinnostavaa nähdä tuotannon kehitys uusiin koneisiin ja näiden tuotteiden suuntahan on kasvava. Tässä ajassa on myös siirrytty uuteen halliin. Parinkymmenen vuoden aikana Kojola on työskennellyt kaupan alalla ja pisimpään metallialan yrityksessä, koneistajan koulutustaustalla. Tänä vuonna hän ehti hieman jännittää, löytyykö töitä, kun edessä oli muutto Jokioisille, muttei ei varmaa työpaikkaa. – Laitoin avoimen hakemuksen tänne ja asiat napsahtivat kohdalleen, Kojola sanoo. • eeva elorantajokela E dessä ei ole normijoulu. Tämän joulun pohdinta ei meillä ole se, mitä kellekin lahjaksi, vaan mahtuuko olohuoneeseen siskonpeti jouluvieraille, mikäli sähkökatkoksia tulee. Se on nimittäin ainoa huone, missä on takka. Retkikeitin on jo hankittu, ettei tarvitse grillailla sateessa ulkona, ja säilykkeitäkin on varalla. Onneksi täällä Cornwallissa ei ole talvisin pakkasta. 60 prosenttia briteistä sanoo kuluttavansa tänä jouluna vähemmän. Sähkön ja ruuan hinnan sekä lainan korkojen nousu on pelästyttänyt ihmiset. Köyhtyminen näkyy muun muassa ruokavarkauksien lisääntymisenä. Jotkut supermarketit ovat kiinnittäneet varashälyttimiä alkoholipullojen lisäksi nyt myös maitotölkkeihin sekä juusto -ja äidinmaitovastikepaketteihin. Viime joulun alla Britanniassa oli kalkkunapula, kun teurastamoissa ei ollut tarpeeksi työvoimaa. Tänä vuonna pelätään, että lintuinfluenssa vaikuttaa kalkkunoiden saatavuuteen. Kanamunat ovat jo kortilla. Samaan aikaan rehusta on pulaa, sen hinta on noussut pilviin ja energia on kallistunut. Tämä on pakottanut kasvattajia lopettamaan. Meidän kylän jouluvalot ripustetttiin säästösyistä tavallista myöhemmin, ja ne sammutetaan yöksi. Mutta meillä on uusi ylpeydenaihe: virkatuin unikoin ja jouluvaloin koristeltu poro! Kylätoimikunta palkkasi suomalaisen kuvanveistäjän, Katri Paakkarin, tekemään luonnollisen kokoisen hevosen ja sotilaan kaatuneiden muistoksi. Metalliverkolla päällystetty taideteos koristeltiin veteraanien muistopäiväksi unikoin, hevonen violetein ja sotilas purppuranpunaisin. Katri teki myös irtosarvet, jotta hevonen voi muuttua jouluna poroksi . Sotilas sai jouluksi tonttulakin. Joulun odotusta leimaavat myös lakot: sairaanhoitajat (kerrankin), ensihoitajat (huh, nytkin ambulanssia saa odottaa jopa tunteja), posti ja rautatieläiset (taas) sekä opettajat. Charlesin ensimmäinen joulupuhe kuninkaana tulee tekemään historiaa ja kerää taatusti katsojia. Ja vaikka takan reunalla ei ehkä tänä vuonna roiku lihavia lahjasukkia, ja pöydässä on vaatimattomammat tarjoilut kuin ennen, niin joulu se on niukkakin joulu. • t i l a s t o p a r i »Köyhtyminen näkyy muun muassa ruokavarkauksien lisääntymisenä.» Kirjoittaja on Carnon Downsssa Englannissa asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. Kaarina Griffiths ? 1. John Lennon & Yoko Ono: Happy Xmas (War Is Over) ?2. Wham!: Last Christmas ? 3. Band Aid: Do They Know It’s Christmas? ?4. Mariah Carey: All I Want For Christmas Is You ?5. Katri Helena: Joulumaa ?6. Leevi & The Leavings: Jossain on kai vielä joulu ?7. Chris Rea: Driving Home For Christmas ?8. Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen ? 9. Haloo Helsinki!: Joulun kanssas jaan 10. José Feliciano: Feliz Navidad ? 1. Läheisten tai perheen kanssa yhdessäolo ? 2. Vaatteet tai jalkineet ? 3. Raha ? 4. Rauha, hiljaisuus ja kiireettömyys ? 5. Elämykset: kylpylä, teatteri, keikka tai hieronta ? 6. Tietotekniikka: tabletti, kännykkä, pelikonsoli ? 7. Kirja ? 8. Lahjakortti ? 9. Hyvää oloa, terveyttä ja onnellisuutta 10. Matka Soitetuimmat joululaulut Mieluisin joululahja Yksityisten radioiden soitetuimmat joululaulut 2020 Suomalaisten suosituimmat joululahjatoiveet 2021 lä hd e: te ki jä no ik eu sj är je st ö Gr am ex /k ar i ni em el ä lä hd e: li dl in te et tä m ä ku lu tt aj ak ys el y Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 6.12.2022 23.12.58 6.12.2022 23.12.58
Jukka Saariniemi on 40-vuotias käynnissäpitäjä Metsä Fibren Kemin sellutehtaan voimalaitokselta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 6.12.2022 22.29.58 6.12.2022 22.29.58
PaPeriliit to?10 / 2022?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M itä sitä nyt itsestään kertoisi? Kotosin olen Sallasta ja nuorin kolmesta lapsesta. Isä oli metsuri ja äiti pesulassa töissä. Kemiin muutettiin, kun isä pääsi kuorimolle Stora Ensolle, minä menin yläasteelle silloin. Hannan tapasin ammattikoulussa. Tai sin olla 17 kun muutettiin yhteen. Armeijan jälkeen kävin pyöräkonehommissa Stora Enson tehas alueella, ja sieltä pääsin Silvan kouluun Tampereelle. Silloin sen tiesi, että on onnistunut, että saisi vakisopimuksen. Eetu syntyi kun olin 23. Nykyään on talo Keminmaalla kylän pinnassa. Hanna käy töissä sairaalassa, Eetu on 16, Neea 14 ja Niko 11, ja minulla töihin seittemän ja puoli kilometriä. Fat Bike sähköpyörällä kuljen. On se nättiä mennä sillä merituulta vasten pikku pak kasessa! Ei tule ensin hiki ja sitten kylmä. Vuorot kuluu valvomossa talteenottolinjalla. Paineita tark kaillaan, höyryn kulutuksen muutoksia. Se ei nyt aina ole niin rapiaa, olla tarkkana vaikka mitään ei tapahu, ja sitten kun tapahtuu, se tapahtuu niin nopeasti, ja on aina negatiivista. Kotonahan se menee toisin päin, en ole ajatellut lähteä ennakkoon ressaamaan mistään. Hoidan vaan omat hommani pois ja pidän lupaukset. Nytkin kun askartelen pihasaunaa, tie dän varmuuella että löylyt on jouluna hyvät. Ylläkselläkin var maan käydään huoltohommissa, kun meillä on siellä vuokra mökki. Tulee käytyä pyöräilemässä siellä, se on meillä perheen yhteinen harrastus. Se on niin rauhallista, kun ajaapi talvipol kuja hiljaisessa metsässä. On mulla tietysti kelekkakin, mutta se on hyötykäyttöä varten. Norjassa ja Ruottin puolelta pilkitään rautua ja mereltä ahventa. Htveneellä sitten vetouistelua kesällä. Parilla vavalla olen pär jännyt, se riittää. Mulla ei ole suuria vaatimuksia minkään suhteen. Unelma vois olla ens kesänä vaikka EteläNorjan reissu. Illalla pelattas monopolia tai läiskittäis Uunoa. Tai sitten lähetään viikonlop puna laavulle ja keitetään nokipannukahvit. Siinä savunhajus sahan se elämä parasta on, oman perheen kanssa, kun mikään ei voi mennä pahasti pieleen. Jos makkara tipahtaa nuotioon, ei lopu maailma siihen! Nuotiolla on kaikista turvallisin olo. Tulta kun tuijottaa, ei tarvi ajatella mitään. ? Keminmaassa asuu mies, jolla ei mene hermo mihinkään. Mitäpä Jukka Saariniemi sillä voittaisi? teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Nina Susi »Siinä savunhajussahan se elämä parasta on.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 6.12.2022 22.29.59 6.12.2022 22.29.59
34?PaPeriliit to?10 / 2022 Hyvää ja turvallista joulun aikaa! Puusta maailmalle jo 150 vuotta www.kotkamills.com »Mielikuvat seikkailuista kutkuttavat arjen oravanpyörässä juoksevaa tavallista miestä» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. E siinnyn yksityiskeikalla Espoossa. Porukka on pieni, ihmisiä on vain noin kymmenkunta. Sivistynyttä ja toimeentulevaa väkeä, shampanjalasit kädessä ja päällä asianmukaiset juhlavaatteet. Annan avustajalle kaksi korttia kumpaankin käteen ja pyydän muistamaan kortit. Tartun häntä ranteista ja näytän vielä: vasemmassa kädessä patakuningas, oikeassa herttakolmonen. Käännän ranteet ympäri niin, että kortit eivät enää näy ja pyydän katsojaa olemaan tarkkana, missä mikäkin kortti milloinkin on. Liikutan käsiä muutaman kerran ristiin, allekkain, kauemmaksi toisistaan ja lopulta kysyn, kumpi kortista on missäkin kädessä? Katsoja voitonvarmana kertoo, mikä kortti on missä. ”Totta”, vastaan, ”avustajamme oli kyllä tarkkaavainen korttien suhteen. Se, mitä hän ei huomannut on, että minulla on nyt hänen kellonsa!” Ojennan kellon takaisin ja porukka repeää nauramaan. Temppu saa aina hyvät reaktiot, mutta tällä kertaa aistin yleisössä jopa normaalia voimakkaamman riemun. Syy tähän selviää keikan jälkeen, kun tilaaja tulee kertomaan: ”Otit muuten täysin oikean tyypin tuohon kellon varastamiseen, hän on kellokeräilijä, eikä hänellä koskaan ole alle kymppitonnin kelloa ranteessa.” Vaikka suuri osa ihmisistä katsoo nykyisin ajan kännykästä tai älykellosta, löytyy vielä myös pieni porukka ihmisiä, jotka suhtautuvat intohimolla arvokelloihin. Harrastus on kasvanut etenkin nuorten miesten keskuudessa. Yllätyin, kun eräs hyvä ystäväni ja kollegani oli ostanut aidon Rolex Datejustin, arvoltaan noin 8000 euroa. Kaveri on huomattavasti minua nuorempi ja vaikka hän on taidoiltaan varsin pätevä, on hän vielä viihdetaiteilijan urallaan alkumatkalla. Itseäni hirvittäisi laittaa moinen summa kelloon, mutta kaverini kertoi kellon arvon jopa nousseen. ”Yhdellä kaverillani oli 15 000 euron kello, jonka arvo parhaimmillaan kävi kymmenkertaisena. Omani arvo ei paljoa ole noussut, mutta ei se luultavasti juuri laskekaan. Pidän kelloa järkevänä sijoituksena.” Uskon tämän. Hajamielisyyteni tuntien en silti uskaltaisi sijoittaa tuhansia euroja kelloon, jonka luultavasti unohtaisin jonnekin hotelliin, kuten kävi arvokkaalle hopeasormukselle, jonka tilasin käsintehtynä Yhdysvalloista. Ystäväni kiinnostus kelloihin periytyi hänen sedältään ja isältään, joilta löytyi molemmilta ranteista tasokkaat kellot jo 1970-luvulta lähtien. Kun kellofaneja jututtaa, huomaa, että tarina on aika yleinen. Kello on miehinen juttu, joka matkustaa perintönä isältä pojalle joko fyysisesti tai vähintään henkisellä tasolla. Kello on myös usein ainoa koru, joka koetaan miehisenä ja jopa maskuliinisuuden symbolina. arVokellot ovat tulleet uudelleen trendikkääksi kulttuurin kautta. Rap-artistit ja urheilijat käyttävät näyttäviä klassikkokelloja ja niiden rohkea esitteleminen kuuluu olennaisesti kulttuuriin. Kellofanit muistavat myös mainita, että hyvä kello on työkalu. Jotkut kellot ovat tarkoitettu autoiluun, toiset lentämiseen, kolmannet sukeltamiseen. Kellon omistaja arvostaa tietoa, että kellon kanssa voisi huoletta sukeltaa tuhansiin metreihin, vaikka omat sukellukset jäävätkin mökkirannassa lapsen pudottaman puhelimen noutamiseen. Mielikuvat seikkailuista kutkuttavat arjen oravanpyörässä juoksevaa tavallista miestä. Kun älykello mittaa stressitasot ja unenlaadut ja siitä voi lukea sähköpostit, tarjoaa arvokellot lähinnä ominaisuuksia, joista ei ole minkäänlaista käytännön hyötyä tavalliselle tallaajalle. Mutta käytäntö ei ole kaikki kaikessa. Tarvitsemme unelmia, mielikuvia ja tavoitteita. Arvokas kello symboloi monelle palkintoa kovista saavutuksista. Ja voisiko olla niin, että ajan etenemisen tarkasteleminen arvokkaasta kellosta muistuttaa meitä myös ajan arvokkuudesta? Loppujen lopuksi materia ja raha ovat täysin toissijaisia asioita ajan merkityksen rinnalla. Aikamme on rajallinen ja vuodet vierivät iän myötä nopeammin ja nopeammin. Kello muistuttaa siitä, että se käy. ? »Se, mitä hän ei huomannut on, että minulla on nyt hänen kellonsa!» 1 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 5.12.2022 9.32.01 5.12.2022 9.32.01
PaPeriliit to?10 / 2022?35 Hyvää ja turvallista joulun aikaa! Puusta maailmalle jo 150 vuotta www.kotkamills.com 1 v a s t a u s t a 1. Apteekissa? 2. 1995? 3. Eläinoikeuspuolue? 4. 9 kilowattituntia? 5. Lumiukossa? 6. Neljä? 7. Afrikkaan? 8. Pete Parkkonen? 9. Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa? 10. Juureksista valmistettu jouluruoka ? P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u 2 2 3 Nro 1 Aineistot viimeistään 18.1. Ilmestyy 3.2. Nro 2 Aineistot viimeistään 1.3. Ilmestyy 17.3. Nro 3 Aineistot viimeistään 9.5. Ilmestyy 26.5. Äänestä paras kansi ja juttu 2022 Osallistu Paperiliitto-lehden äänestykseen 11.1. mennessä osoitteessa paperiliitto.fi. Valitse tämän vuoden paras kansi ja juttu. Myös muu palaute toimitukselle on tervetullutta. 10/22 P a p e r i l i i t t o Ykköstuote Edunvalvonta painottuu liiton toiminnassa ensi vuonna. Unelmatyö Pakkaukset kiehtovat Milla Suhosta. Lomat ja koulutukset Käytä jäsenetuja itsesi ja läheistesi hyödyksi. Meiltähän tämä käy tämä käy Saana ja Heta auttavat, kun isä Jonne Jylkäs tekee ruokaa. Miehet ovat tutkitustikin ottaneet kotityöt taidolla haltuun. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 7.12.2022 10.22.39 7.12.2022 10.22.39 Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 7.12.2022 11.48.06 7.12.2022 11.48.06
Hyvä joulu j onnellist uu vuo kaikill paperilii olaisill ! Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 6.12.2022 22.55.50 6.12.2022 22.55.50