• Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,00 € 7 16.2.2023 Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 putkimies50@gmail.com PERNIÖN JA SALON SEUDULLA • Viemärinavaukset • Minikaivinkone Bobcat E10 • Avant 220 -pienpyöräkuormaaja NYT SAATAVILLA TARKKUUSLEVITETTYNÄ ! Tilaukset: Lantmännen Agro Salo 02 777 51 Kiviasema Perniö 040 503 5988 Sähköasennukset Mikko 044 552 2139 Ilmalämpöpumput Myynti, huolto, asennus: Tomi 044 297 0123 Kylmälaitekorjaus: Pauli 040 537 2561 www.mmsahko.fi MM-Sähkö ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt+ energiapuukoura puunkorjuu traktorilla, puiden ja oksien kuljetukset P. 040 732 9634 . .. . Metsuri-maatilatyöt-konetyöt Haikonen Petri pete.haikonen87@gmail.com www.petrihaikonen.fi Baltic Princess, teemalla: ”Paikalliset merellä”. Lähtö klo 16.00 Perniön linja-autoasemalta. Risteilyn hinta 75 € sis. kuljetus, A-hytti, bu et, kahvi, pulla + yllätys. Sitovat ilmoittautumiset 7.3. mennessä: Salme 0400 467 868 tai Tauno 0440 787 133 Maksu tilille FI19 5334 0040 0082 41, viite: 1009. Tervetuloa! Hallitus KEVÄTRISTEILY 5.4.2023 tilaukset@pernionseudunlehti.fi pernionseudunlehti.fi/lehtitilaus PASTANTIN LASKIAINEN la 18.2. klo 11-14 Tarjolla soppatykistä kalkkunahernekeittoa (Kirakan savukalkkunasta, myös vege ja glut. vaihtoehto) ja laskiaispulla yhteishintaan 5 €, kahvi 1 € BURGERILTA pe 24.2. klo 17-21 Liha-, broilerja kasvisvaihtoehto lisukkeineen Haarlantie 4, Perniö p. (02) 7351455 Perniön Sisun lentopallon B-tyttöjen joukkueesta (vasemmalta) Hanna Saario, Bleona Shabani, Aino Saario, Iida Saario, Charlotte Ristimäki ja Edla Hämäläinen kävivät maanantaina testaamassa Perniön uudet kuntoportaat. Testipomput portailla Sivu 8
• Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton jäsen 79. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Maria Vakkuri p. 044 735 2303 maria.vakkuri@pernionseudunlehti.fi Toimittajaopiskelija Ida Herranen p. 044 735 2301 ida.herranen@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. 044 735 2300, ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2023 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 77,00 / ulkomaat 12 kk 112,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 86,00 / 6 kk 53,00 / 3 kk 39,00 Verkkolehti 47,00 / 12 kk Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2023 Ilmoitushinnat 1.1.2023 alkaen Etusivu 1,30 €/pmm. Muut sivut 1,10 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. www.pernionseudunlehti.fi facebook.com/perkkari @perkkari1944 Koululaisten talvilomaviikko kannustaa lapsia ja nuoria hakeutumaan erilaisten harrastusten ja ohjatun toiminnan pariin. Perniössä on perinteisesti järjestetty ohjelmaa Melassuon hienoissa ulkoilumaastoissa, niin myös tänä vuonna. Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että ohjelmaa on tarjolla ympäri Saloa. Perniön suunnalla tekemistä näyttää olevan kuitenkin pelkästään loppuviikolla, kun Melassuon toimintatorstain lisäksi Narikka on avoinna perjantaina. Kylissäkin tuntuu tällä hetkellä olevan hiljaista; ehkä vihreä nurmikko ei inspiroi ihmisiä keksimään yhteistä tekemistä talvilomaviikolle. Piristävä poikkeus on kuitenkin Kosken aseman kyläyhdistys. He päättivät järjestää talviriehan, oli lunta tai ei. Lomalla voi kuitenkin nauttia ulkoilusta tai ottaa rennosti kotisohvalla myös ilman, että kyseessä on joku järjestetty tapahtuma. Monelle lapselle ja nuorelle viikon kohokohta voi olla se, että aamulla saa nukkua pitkään. Läksytön viikko ei sekään liene monen mielestä kovin surkea juttu. Jos kuitenkin oma takapiha kyllästyttää ja välillä kaipaa jotain vaihtelua arkeen, Salon kaupunki on valmiina auttamaan pitkästyneitä lomalaisia. Ilmainen paikallisliikenteen bussi Paikku kuljettaa koko lomaviikon ajan ihmisiä kyliltä kaupungille ja takaisin. Innokkaimmat lomailijat voivat siis suunnitella lomaviikolle, vaikka kyläkierroksen ja tutustua samalla muiden kylien lapsiin ja nuoriin. Jos on maanantaista keskiviikkoon asti huristellut bussilla ympäri Saloa, torstaina Melassuon tutut maisemat voivat tuntua oikein hyvältä ja rentouttavalta vaihtoehdolta. " Ehkä vihreä nurmikko ei inspiroi keksimään yhteistä tekemistä lomaviikolle. PsL-Maria Vakkuri Korona-aika jätti jälkensä myös juhlimiskulttuuriin. Hotel ja Cafe Mathildedalin yrittäjä Krista Gustafsson kertoo, että juhlia järjestetään nykyään pienemmällä porukalla. –Ennen häävieraita kutsuttiin paikalle 150 henkilöä, nyt paikalle saapuu paikalle huomattavasti vähemmän väkeä. Muutos näkyy myös siinä, että pienempää juhlatilaa kysellään enemmän esimerkiksi hääpaikaksi, kun ennen paikka on ollut suositumpi kokouskäytössä. Juhlaja tapahtumatila Valimo on kesän osalta jo loppuunmyyty, mutta Kankirautavarastossa on vielä tilaa. Gustafsson kertoo, että Valimo oli loppuunmyyty jo viime keväänä. Nyt kysellään jo vuotta 2025, mutta niin pitkälle eteenpäin varauksia ei vielä oteta vastaan. –Kun avaamme varauskalenterin, kesän viikonloput myydään loppuun melkein heti. Se ei toisaalta ole ihme, koska kesässä on vain kymmenen viikonloppua, jos juhannus lasketaan pois, koska silloin moni ei halua järjestää juhlia. Vilkkaan juhlavuoden jälkeen eletään jälleen uudenlaista aikaa. Vaikka kesän kalenteri on täynnä, energiakriisi ja hintojen nousu näkyy nyt varovaisuutena. Hotel ja Cafe Mathildedalissa on jouduttu nostamaan juhlapaikkojen vuokria maltillisesti. –Kyse ei ole pelkästään energian hinnannoususta. Vessapaperi maksaa enemmän, jätekuljetukset ovat kalliimpia, elintarvikkeiden hinta on noussut. Moni asia vaikuttaa siihen, että hintoja on ollut pakko nostaa, Gustafsson kertoo. Vilkas kesä ei ole Mathildedalissa poikkeus. Matilda-talon vuokrauksesta vastaava Jyrki Komulainen kertoo, että toukokuun alusta elokuun loppuun välisellä ajalla on vapaana vain yksi viikonloppu. –Kesäviikonloppuja tarvittaisiin kalenteriin lisää, koska tulijoita varmasti riittäisi. Arkena Koronan jälkeen juhlitaan pienemmällä porukalla Eteläisen Salon juhlapaikoissa riittää vielä valinnanvaraa tulevana kesänä Jyrki Komulainen muistelee, että Matilda-talon lavalla on nähty vuosikymmenten varrella myös nimekkäitä esiintyjiä. PsL Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n lakko tekee haittaa myös osalle Perniönseudun Lehtien jakelua. Postija logistiikka-alan unioni PAU tukee lakkoa työtaistelutoimilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että peruskannossa eli päiväpostin mukana toimitettavia lehtiä ei kuljeteta ennen kuin lakko on päättynyt. Varhaisjakelussa olevien lehtien kulkuun lakko ei vaikuta. Posti on arvioinut kirjeiden, lehtien, ulkomailta saapuvien ja ulkomaille lähtevien lähetysten sekä rahtikuljetusten viivästyvän ainakin useiden päivien ajan. • Lakon vuoksi digilehti on vapaasti luettavana osoitteessa www.pernionseudunlehti.fi/digilehti Päiväjakelun Perkkareita jää AKT:n lakon myötä kuljettamatta Lomalla parasta voi olla pitkät unet
• Perniönseudun Lehti 7 16.2.2023 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Mitä kuuluu pellon laidalle nyt? Sivu 6 Loskamössö on talvipyöräiljän inhokki Sivu 10 Somerikon niitty voi saada hoitoapua lampailta Sivu 13 on sitten hiljaisempaa, Komulainen kertoo. Matilda-talo on ollut suosittu paikka jo ennen koronavuosia, sillä silloinkin kalenteri oli kesän osalta lähes täynnä. Korona-aikaan vain muutama työporukka tuli talolle virkistäytymään tyky-päivän merkeissä. –Koronan aikana moni siirsi varausta eteenpäin. Komulainen kertoo, että myös kesälle 2024 on tehty jo muutamia varauksia. Perniön VPK:n Palokunnantalon vuokrauksesta vastaava Hannes Aaltonen kertoo, että varauskalenteri näyttää vielä tasaisen väljältä. Tietyt viikonloput varataan jo kolme vuotta etukäteen, mutta talossa riittää vielä tilaa useampana kesäviikonloppuna. –Elokuun kalenteri täyttyy yleensä ensimmäisenä. Se on nykyään sellainen kuukausi, että on todennäköisesti lämmintä ja hieno ilma, Aaltonen kertoo. Juhlatila Firapelin kalenterissa löytyy myös vapaita juhlapäiviä. Yrittäjä Marja Saari kertoo, että varauksia on tullut jonkin verran tasaisesti koko kesän ajalle. –Tämä on ollut aika normaali vuosi, ei erityisen vilkas tai hiljainen varausten suhteen. Särkisalossa sijaitseva Villa Meri on juhlijoita täynnä lähes koko kesän ajan. Juha Karimo kertoo, että varauskalenteri on melko täynnä. Toukokuun alussa on vielä vapaata, seuraavat vapaat viikonloput menevät syyskuun puolelle. –Juhlapaikka varataan usein jo melko hyvissä ajoin, yleensä noin vuosi etukäteen. Tälläkin hetkellä meillä on jo kesälle 2024 tehty varauksia, mutta toki myös vapaita viikonloppuja on vielä tässä vaiheessa vuotta reilusti tarjolla. Karimo kertoo, että Villa Meren kalenteri näyttää nyt melko samalta kuin koronaa edeltävinä vuosina. Juhlijat uskaltavat taas kokoontua yhteen ja tilanne on palannut normaaliksi. Koronan jälkeen juhlitaan pienemmällä porukalla Eteläisen Salon juhlapaikoissa riittää vielä valinnanvaraa tulevana kesänä Jyrki Komulainen muistelee, että Matilda-talon lavalla on nähty vuosikymmenten varrella myös nimekkäitä esiintyjiä. PsL-Aku Poutanen Perniön Lupajalle kantatien tuntumaan kaavaillaan parannusta sähkön jakeluverkkoon. Salo on myöntänyt Perniöön rakennusluvan energian varastointiin tarkoitetulle kontille. Hankkeen takana on NWJ Fin Oy. Toimitusjohtaja Harri Vesa kertoo, että suunnitteilla on megawatin akulla varustettu yksikkö, joka on mahdollista liittää osaksi 20 kilovoltin keskijänniteverkkoa. Toistaiseksi myönnettynä on vasta lupa, joka sallii kontin asentamisen yksityiseltä vuokrattavalle maalle. Vesa korostaa, että investointipäätöstä ei ole tehty. Vesa toteaa megawatin varaston olevan pieni; nykyiset tuulivoimalat tuottavat 4-6 megawatin tehon. Jakeluverkkoyhtiö alueella on Caruna. Toimitusjohtaja toteaa, että vastaavanlaisia välivarastoja tarvitaan tulevaisuudessa lisää eri puolille maata, jos tuulivoimalat lisääntyvät. Harri Vesa toteaa, että ulkoisesti Kantatien tuntumaan lupa megawatin akkuasemalle nyt puheena oleva kontti ei juuri poikkea harmaista puistomuuntajista. NWJ Fin on merkitty kaupparekisteriin viime keväänä.Sen toimialana on tarjota laitteisiin, laitteistoihin, voimalaitoksiin, energian muuntoon ja varastointiin liittyviä palveluita. Emoyhtiö on ranskalainen. Päiväjakelun Perkkareita jää AKT:n lakon myötä kuljettamatta Haimi Aaltonen toteaa, että tilakoon kasvu on tätä päivää myös eteläisemmässä Euroopassa. Titti Bruun ajaa pyörällä Perniön asemalta kirkonkylälle töihin, satoi tai paistoi.
• 4 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti Tervepä terve. Toimituksen itälavan viikkokeikka on edessä tässä seuraavaksi. *** Näinä kosketusnäyttöjen aikoina on entistä vähemmän varsinaisia kytkimiä. Yhtä vanhaa ja jumittavaa ei tarvitse hakea kaukaa. Harvemmin tulee nimittäin käytyä missään niin, etteikö tulisi mietittyä mahdollisia paikalliskytköksiä ja täten jutunjuuria. Se nappula ei päässä hevin eri asentoon käänny. Viimeksi tämän huomasi sunnuntaina, kun tie vei elokuvateatteriin uutta Jope Ruonansuu -dokumenttia katsomaan. Yksi ilmeinen yhteys välähti mielessä jo teatterista poistuessa: Perniö merkittiin ainakin kerran Ruonansuun keikkakalenteriin. Muistikuvan varmuus piti tarkistaa arkistoja penkomalla ja paikkansa se piti. Lisäksi selvisi, että tästä tapahtumasta tulee kohta päivälleen 20 vuotta. Ruonansuu esiintyi kolme kertaa yhtenä päivänä paikallisen vesijohtoliikkeen avajaisissa huhtikuussa 2003. Arvella voi, että jokin oma muisto esiintyjästä jäi näin useammalle kouralliselle perniöläisiä. Elokuvaa vei katsomaan sama uteliaisuus, joka pistää lainailemaan sellaistenkin taiteilijoiden elämäkertoja, joiden tekemisistä ei ihan ole päässyt jyvälle tai oppinut välittämään. Jos ei muuta, knoppitiedolla voi olla joskus käyttöä. Yhtä lailla tarpeeseen voi vastata kunnollinen dokumentti, ja sitä tämä Jope ite -elokuva on. Kerrankin on saatu kameran eteen todellista lähipiiriä, varsinaisia yhteistyökumppaneita tai muuten ihmisiä, joiden sanoilla on joku painoarvo. Liian usein äänessä ovat asiaan ehkä liittyvät puhuvat päät. Ruonansuusta itsestään kotioloissa, keikoilla ja haastatteluissa kuvatun filmin ja videon määrää voi vain arvuutella. Dokumenttiin sitä on valikoitu runsaasti, mutta taiten. Ruonansuu taisi useamman soittimen ja oli imitaattorina taitava, mutta ei tässä varsinaisia ihailijoita olla. Osa miehen tekemisistä hörähdyttää yhä, osa ei tehnyt sitä edes uutena, osa vanheni käsiin kuin Kari Suomalaisen pilapiirrokset. Dokumentti on ennen muuta kurkistus ei niinkään esiintyjän kuin yhden ihmisen elämään ja johonkin jo menneeseen aikaan. Ja aika oli todella toinen. Mieleen pulpahti lukioikäisenä tehty juttukeikka; vuosi oli ehkä 1996 ja haastateltavana silloin suosittu Aikakone. Yhtye tuumi, että media kertoo heidän olemassaolostaan ja soittaa heidän musiikkiaan niin, että kukaan maallakaan ei jää paitsioon, vaikka ei keikalle ehtisi. No, sitähän siinä teki paikallislehden vielä alaikäinen avustajakin siinä. Muuten paitsiosta pois nuoret vei nykyvinkkelistä katsoen aika vaatimaton valikoima vaihtoehtoja. Ehkä aikaa kaihoaa, mutta ei kaipaa. Ruonansuu-dokumentti taas palautti mieliin, että joskus eniten keikkaa kansantaiteilijat painoivat myymälöiden nurkissa; jos ei pesualtaiden välissä niin kahvipakettien kupeella tai vaihto-Volvojen lomassa. Jotenkin on helppo uskoa, että taajamia kolutessa kertyi paitsi kilometriä, myös muistiinpainettavaa. Esiintyvälle taiteilijalle tämä saattoi tässä tapauksessa olla sellaista perusjopetusta. *** Heip. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA Viikolla nähtyä Voisi sanoa, että yhteiskunnan sivistyksen yksi mitta on, miten hyvin tätä maata rakentaneista huolehditaan. Tällä hallituskaudella ikäihmisten asemaa on parannettu monella tavoin. Vanhusasiavaltuutetun virka on perustettu ja hänen työnsä ikäihmisten oikeuksien ja aseman parantamiseksi on alkanut. Pieniä eläkkeitä korotettiin heti hallituskauden aluksi. Asiakasmaksulaki astui voimaan kesällä 2021 ja sen myötä monet terveyspalvelut, mm. hoitajavastaanotot muuttuivat maksuttomiksi helpottaen pienituloisten taloutta. Yksi suurimmista uudistuksista ja myös oma pitkäaikainen toiveeni on ollut vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan tehty lakisääteinen henkilöstömitoitus 0,7. Se tulee asteittain voimaan joulukuun alkuun mennessä. Vanhustenhoivan ja koko terveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmien helpottamiseksi on lisätty alan koulutuspaikkoja ja vahvistettu lisärahoituksella ikääntyneille suunnattuja palveluja kotihoito ja omaishoito mukaan lukien. Vanhuspalvelulain toinen vaihe astui voimaan vuoden alussa. Siinä yhtenä painopisteenä on kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin sijoittuva yhteisöllinen asuminen. Tämä vastaa niiden ikäihmisten tarpeisiin, jotka eivät enää turvallisesti pärjää omassa kodissaan, mutta eivät kuitenkaan tarvitse ympärivuorokautista hoivaa. Myös omaishoidon kehittäminen on menossa eteenpäin. Hyvin toimiva julkinen sosiaalija terveydenhoito ja saavutettavat lähipalvelut ovat tärkeä osa kaikenikäisten arjen turvallisuutta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvään hoitoon asuinhoitopaikasta riippumatta ja saada tarvitsemansa palvelut. Kiireettömään hoitoon pitää päästä nykyistä nopeammin eivätkä maksut saa vaikeuttaa palveluihin hakeutumista ajoissa. Hyvinvointialueet ovat tämän uudistustyön juuri aloittaneet ja sitä tulee edelleen vahvistaa. Nyt on panostettava hoitojonojen ja hoitovelan purkuun. Ikäihmisten asemaa tulee parantaa edelleen. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava sellainen toimeentulo, joka mahdollistaa inhimillisen arjen ja huolenpidon. Kasvava palveluiden tarve ja niiden saanti ei saa olla riippuvainen ikäihmisen eläketuloista. Jokaiselle on taattava tarpeiden mukaiset ja oikea-aikaiset hoito-, hoiva-, asumisja kuntoutuspalvelut silloin kun niitä tarvitsee. Omaishoidon kehittämistä on jatkettava niin, että omainen saa tarpeeksi tukea ja riittävän taloudellisen korvauksen. Jokainen suomalainen on ansainnut hyvän elämän, jossa on turvallista ja arvokasta ikääntyä. Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, sd Hyvä elämä ikääntyvälle Muutama vuosi sitten muutimme tälle puolelle merta. Yksi ensimmäisistä tehtävistä asioista oli tilata sanomalehti postilaatikkoon. Olen tottunut, että postilaatikko ei odota minua tyhjänä: kohtaan sen, mitä minulle lähetetään, enkä tunne itseäni yksinäiseksi. En lähetä itselleni kortteja tai kirjeitä, kuin yksi lastenkirjan hahmo, vaan tilaan sanomalehtiä. Valitsimme paikallislehden, että pysyy ajan tasalla siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Iso päivälehti olisi ollut liian iso: siihen mahtuu enemmän ja se ilmestyy useammin, mutta sinne laitetaan liian paljon sitä, mitä tapahtuu kaukana. Olen kasvanut kotimaani median sisällä tottunut tuttuihin. Postilaatikosta otettu uusi sanomalehti tuntui aluksi oudolta oli sivuja, oli sanoja, oli kuvia, mutta jotain tärkeää puuttui. Sivut olivat täynnä tekstiä, mutta usein ne eivät koskettaneet, koska yhteen, nelisivuiseen sanomalehteen, piti mahtua useiden kuntien tarinat ja tiedot. Haettiin tasapainoa eri sidosryhmien välillä jokaiselle jotakin – niin paljon kuin mahtui. Ajan myötä sanomalehden saapumiseen ei liittynyt enää jännitystä, eikä sivun kääntäminen ollut miellyttävä löytömatka. Kun kerta toisensa jälkeen sanat ja kuvat, jotka eivät koskettaneet, tuijottivat minua takaisin, olin valmis sanomaan ei mutta päätöstä viivästytti tieto, että joutuisin kohtaamaan tyhjän postilaatikon. Muutimme muutama kuukausi sitten asuinpaikkaamme ja valitsimme uuden lehden postilaatikkoon. Ihan kuin olisin tullut kotiin. Torstai on nyt odotettu päivä, sillä jo aikaisin aamulla postilaatikkoon laitetaan ihmisille tarkoitettu sanomalehti. Perniönseudun Lehti puhuu minulle ja koskettaa minua koen, että tämä lehti on tarkoitettu minulle, koska asun täällä ja kuljen samoja polkuja ja sovin samojen rivien väliin. Kaikki sanomalehdet on kirjoitettu jollekin. Mutta mitä kattavampi sanomalehden tulee olla, sitä näkyvämpiä siinä olevien tarinoiden ja kuvien tulee olla. Mutta se, mikä on kirjoitettu ja maalattu sanoilla suureksi, ei aina tarkoita arvoa, sydämen koskettamista sydämellä. Tällaisen sanomalehden avulla huoneeseen tulevat ne tärkeät ja kuuluisat ihmiset, joista puhutaan kaikkialla. Tarinat ihmisistä, jotka elävät elämänsä jatkuvassa valokeilassa, eivät tarkoita, että tuntisimme ja tietäisimme niitä ihmisiä todella. Ja jos he eivät tarvitse sitä huomiota, joka myy, he eivät halua, että heitä katsotaan ja heistä puhutaan. Kun olemme selanneet kiiltävän paperimaailman läpi, astumme ulos ovistamme ja tapaamme heidät, jotka todella asuvat vieressämme. Tapaamme, koska olemme osa tätä maailmaa, jota voi koskettaa kädellä ja nähdä omin silmin. Perniönseudun Lehti jakaa tarinoita täynnä aitoa arkea. Joka torstai ilmestyvä sanomalehti kirjoittaa seudun ihmisten elämästä ja olemisesta sellaisena, kuin se on ja tapahtuu. Ihmisiä arvostetaan sellaisena kuin he ovat. Tästä syystä olen onnellinen ja kiitollinen, että olen löytänyt postilaatikosta maailman, joka on paljon arvokkampi ja isompi, kuin se suuri, joka jää kodin rajojen ulkopuolelle. Marianne Umborg Pieni on usein isompi, kuin iso sitä on Juttumies oli ihminen 30 vuotta sitten Vanha arvoitus munasta ja kanasta voi käydä mielessä Särkisalon Klippulassa. Seinään naulattu kyltti kertoo, että alueella on tupakointi kielletty ja samoilta jalansijoilta saattaa havaita lähimmän tuhkakupin.
• 5 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti Perniönseudun Lehti Täältä. OSTETAAN VUOKRATTAVANA HUVIT SEURAKUNNAT HAUTAUSPALVELUT URHEILUA SEKALAISIA TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 19.2. • Messu Kiskon kirkossa klo 10; Huhtasalo, Lahti. • Messu Särkisalon kirkossa klo 13; Hekkala, Hurtig. KINKERIT KISKOSSA Marttilan–Vilikkalan kinkerit pidetään su 19.2. klo 14 Kristiina ja Ari Kymäläisellä, Vilikkalantie 981. Mukana ovat Marika Huhtasalo ja Maria Sirén. SIIONINVIRSISEURAT Sunnuntaina 19.2. klo 16 Galleria Levolassa, Perniöntie 1719, 25520 Perniön asema. Puhujina Juha-Heikki Myllylä, Anna Kaisa Siltanen ja Päivi Pulkkinen-Watson. MUUTA TOIMINTAA • Iltarusko ma 20.2. klo 13 Särkisalon seurakuntakodissa. Vierailijana lähetyssihteeri Henna Seppälä: Kuvaterveisiä maailmalta. Kahviraha Särkisalon nimikkolähetin Arja Koskisen työlle. • Aamulenkki ke 22.2. klo 8.30 Perniön seurakuntatalolta, mukana Anne Kössi. Lenkin jälkeen aamun Sana ja kahvit. • Kuorot ja muu musiikkitoiminta: salonseurakunta.fi/musiikki • Toimintaa nuorille: salonseurakunta.fi/nuorille LAPSILLE JA PERHEILLE • Perheiden talvipuuhapäivä ke 22.2. Naarilan leirikeskuksessa klo 10–17 sisällä ja ulkona. Tarjolla lettuja, makkaraa, saunomista ja avanto. Lisätietoja Vilholta, p. 044 774 5290. • PikkuHelppi – maksutonta, ensisijaisesti perheiden kotona tehtävää lastenhoitoa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen netissä. • Lapset ja perheet: salonseurakunta.fi/lapsillejalapsiperheille RETKI NAISTENPÄIVILLE RYTTYLÄÄN Kansanlähetyksen tapahtuma kokoaa vuosittain naisia yhteen Sanan äärelle. Lauantaina 4.3. lähtö klo 7.50 Halikon kirkolta ja klo 8 Salosta, paluu klo 21 jälkeen. Hinta 45 e/hlö sisältää matkat, osallistumisen, ruuat ja kahvin. Ilmoittautuminen 22.2. mennessä www.salonseurakunta.fi/tapahtumat. Tiedustelut: pirkko.koivunen@evl.fi tai 044 735 8622. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniön ja Särkisalon alue Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Enni Elina Sylvia Honkanen Jouko Eliel Korpinurmi Avioliittoon vihityt Lauri Bernhard Holopainen ja Miia Marika Lehtinen Hautaan siunatut Kyllikki Lusia Martola 99 v Alpo Kalervo Aaltonen 95 v Aili Lemmikki Kallio 94 v Maija Leena Lintuvuori 93 v Ritva Annikki Laaksonen 87 v Seija Kaarina Lindström 84 v Mauno Kalevi Terävä 80 v Keijo Kalervo Kakko 79 v Kauko Kalevi Kukkola 68 v Esko Veikko Tuominen 57 v Toimitusten ja tilojen varaukset ma-to klo 9-13 (02) 774 5206 Virkatodistukset, sukuselvitykset ark. klo 9-15 044 730 9605 www.salonseurakunta.fi EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING Högmässor sö 19.2 kl. 10 i Ekenäs kyrka, Yliportimo, Lindroos kl. 10 i Tenala kyrka, Westerholm, Aittola kl. 12 i Bromarvs kyrka, Westerholm, Aittola Webbsänt: Andakt på fastlagssöndagen 19.2 kl. 14 i Youtubekanalen Ekenäsnejdens församling och på Facebook. Medv. Lindström, Nygård, Wikström. Askonsdagsmässa on 22.2 kl. 19 i Ekenäs kyrka. Den som vill får ett kors tecknat i aska på sin panna. Yliportimo, Lindroos. Välkommen med till Santiago de Compostela! Vi planerar en pilgrimsresa i höst med Tove Holmström som en av reseledarna. Projektet inleds to 16.2 kl. 19 i Ekenäs förs.hem då Tove berättar om pilgrimsvandring, förberedelser & upplevelser. Mera info om resans tidtabell, pris och anmälning. Skattletarna – bibelsamtalsgrupp to 16.2 kl. 12.30 i Tenala församlingshem. Bokslukarna – öppen läsecirkel on 22.2 kl. 17.30 i Ekenäs förs.hem. A-S Storbacka, R. Helsingintie 9 24100 Salo ma-pe 9-16 Perniön toimipiste Kukkakatrin yhteydessä Haarlantie 1 25500 Perniö Ajanvaraus/päivystys p. (02) 731 2562 www.saustila.fi info@saustila.fi Salon Hautaustoimisto Oy Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Sandelin. Förbönsgruppen samlas to 23.2 (varannan torsdag) kl. 10 i Ekenäs förs.hem. Vill du komma med i gruppen? Kontakta C. Englund tfn 044-269 1000. Önskar du förbön? Mejla då ekenasnejdens.forsamling@evl.fi eller lämna in ditt förbönsämne i ett kuvert på pastorskansliet eller använd det elektroniska formuläret under Stöd och hjälp/ Förbön på vår webbplats. Familjecafé fr 17.2 kl. 9.30 i Tenala förs.hem. Lek, enkel servering, fri samvaro och sångstunder! Anm. senast 16.2 kl. 15 till Iselin, tfn 0447553611. Familjekväll on 22.2 kl. 17.30 i Österby förs.hem. Sällskapsspel och pyssel på programmet. Anmälan senast 20.2 till Iselin (se tfn ovan). KULTA, KUVA JA OPTIIKKA Haarlantie 4 Perniö 02-7357179 ma-pe 10-17 www.js-kulta.fi LAUANTAIT SULJETTU SILMÄLÄÄKÄRI Leena-Maija Haapala pe 24.2. ja 10.3. tarjous voimassa 28.2.2023 SILMÄLASEISTA KEHYS -70% Vi talar också svenska! PERNIÖSSÄ OPTIKON ilmainen näöntarkastus ke 22.2. soita tai tule tarkastukseen (02) 7357179 AJANVARAUS (02) 7357179 Passikuvat sähköisesti ilman ajanvarausta. Perniön liikuntahallissa Su 19.2. PeU Miehet 2 Klo 18.00 PeU Basket ? Silverbacks Yhteistyössä: Tervetuloa kannustamaan! Tervetuloa kannustamaan! Nurkkilan työväentalolla MAANANTAISIN klo 18.30 Bingotaxi: klo 17.40 Perniö Salontie – bussiasema – Nurkkila Tervetuloa! TY Runko Turuntie 14, Salo. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Perniön Kirkonkylän koululla torstaina 16.2.2023 • Klo 19.30 Sisu – Koi-Isku (Pori) Kahvio palvelee pelin ajan. TERVETULOA KANNUSTAMAAN! PERNIÖN SISUN NAISTEN 3 SARJA PELTOA p. 0400 821 071 Matti Pohjola Lähes kolme neljästä (72 %) suomalaisesta kertoo seuraavansa säännöllisesti kotimaan politiikkaan liittyviä uutisia painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. ILMOITTAMALLA PERNIÖNSEUDUN LEHDESSÄ TAVOITAT ETELÄISEN SALON ÄÄNESTÄJÄT! OTA YHTEYTTÄ: ILMOITUKSET@ PERNIONSEUDUNLEHTI.FI P. O44 735 2300 Eduskuntavaalit 2023 -tutkimus, Iro Research Oy PsL Auto-ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n eilen alkanut lakko vaikuttaa jätehuoltoon myös eteläisen Salon alueella. Lakko pysäyttää merkittävän osan Suomen jätekuljetuksista 15.-21.2.2023 välisellä ajalla. LounaisSuomen Jätehuollon palvelupäällikkö Sanna Rajala kertoo eilen julkaistussa tiedotteessa, että tällä hetkellä näyttäisi siltä, että lakolla ei ole vaikutuksia astiatyhjennyksiin Kemiönsaaren alueella. Salossa jätteenkuljetuksesta sopiminen on asukkaan omalla vastuulla, joten lakon vaikutukset riippuvat kiinteistön valitsemasta jätteenkuljetusyrityksestä. Lakon aikana julkiset ja kotitalouksien omat keräysastiat saattavat täyttyä. LSJH suosittelee säilyttämään pakkausjätteitä kotona. Jos tämä ei ole mahdollista, jätteet ja pakkausmateriaalit voi toimittaa myös lähimmälle lajitteluasemalle. Rajala kertoo tiedotteessa, että lakon aikana väliin jääviä tyhjennyksiä ei luultavasti voida paikata, vaan seuraava tyhjennyskerta toteutuu asiakkaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Myöskään kahden seuraavan viikon ajalle erikseen tilattavia ylimääräisiä astiatyhjennyksiä ei tällä hetkellä voida aikatauluttaa. Lakko viivästyttää jäteastioiden tyhjennyksiä Jätteitä suositellaan säilytettävän lakon ajan kotona tai toimittamaan ne lajitteluasemalle.
• 6 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Aku Poutanen Kaupunki pitää Perniön museota auki myös tulevana kesänä. Salon historiallinen museo palkkaa toukokuun alusta syyskuun loppuun kestävälle jaksolle kaksi museoassistenttia: toisen Meritalon museoon ja toisen Perniöön. Molemmissa kohteissa työtehtäviin kuuluvat muun muassa opastukset, näyttelyvalvonta, kokoelmatyö ja pieni pihan ylläpitokin. Hakuaika päättyy kuun lopussa. PsL-Aku Poutanen Kemiön keskustaan kaavaillaan rivitaloa ikäihmisille. Kunnassa on vireillä kaavamuutos, joka sallisi rivitalon rakentamisen Vretantielle nykyisen Senioritalo Pasendon vierelle. Kyseessä on entinen Kemiön kirjasto, josta vuonna 2017 rakennettiin 16 asuntoa käsittävä palvelutalo. Toimintaa ei ole mahdollista laajentaa ilman lisärakentamista. Kemiönsaaren tekninen lautakunta käsittelee asemakaavan muutosta ensi tiistaina. Salo palkkaa kesäksi museoassistentin Perniöön Kemiön keskustaan rivitalo ikäihmisille Syksyn puintikosteus pelasti pahimmalta PsL-Ida Herranen Jokainen hankinta, homma ja työpanos pitää perustella itselleen tarkoin, kertoi perniöläinen maanviljelijä Haimi Aaltonen noin vuosi sitten Perniönseudun Lehdessä. Tällöin kiersimme paikallisilla maatiloilla kyselemässä, miltä tulevaisuudennäkymät vaikuttavat. Lähes tasan vuosi sitten käynnistynyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan räjäytti tuotantokustannukset ja maatilojen ylle alkoi kohota synkkiä pilviä. On aika kysyä, mitä tiloille kuuluu vuosi tämän jälkeen. –Pahalta tilanne näytti ja paha se oli, Haimi Aaltonen kertoo nyt. Etenkin käsiin räjähtäneen apulannan markkinahinta tuli monelle viljelijälle kalliiksi. Parhaimmillaan viime joulukuussa lannoitteesta sai pulittaa yli tuhat euroa tonnilta, kun totutusti lannan hinta on ollut roimasti alle puolet siitä. Tämä näkyi myös Johannisbergin tilalla, jossa vierailtiin niin ikään vuosi sitten kuulemassa Kalle Isotuvan mietteitä tilanteesta. Lannoittaminen vie suhteellisen suuren osa menoeristä, varsinkin viljatiloilla. –Jos verrataan apulannan hintaa ennen tätä hurlumheitä, niin ei nykytilanne sinne yllä, mutta on jo aiempaa parempi, Isotupa kuvailee. Sota nosti paitsi apulannan, myös polttoaineiden, sähkön ja raudan markkinahintoja runsaasti, mikä puoles-taan näkyi suoraan maatiloilla. Luonnonvarakeskus Luken julkaiseman tiedon mukaan maatilaja puutarhayritysten määrä väheni viime vuonna 1 078 kappaleella vuoteen 2021 verrattuna, vaikka käytössä oleva maata-lousmaa pysyi ennallaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisillä maatiloilla pinta-alat lisääntyvät ja tilat suurenevat. Viljelytöiden lisäksi maatalouskoneita maahantuova Haimi Aaltonen kertoo tämän olevan selkeä trendi muualla Euroopassa. –Baltiassa monet maatilat ovat jo osakeyhtiöitä, joissa on toimitusjohtajat ja kaikkea. Tarkan markan budjetointia Aaltonen pohti maatilojen kohtaloa ja maatalouden jatkuvuutta Suomessa jo viime vuonna. Sama huoli painaa yhä. –Tämä on omituinen ala, sillä samalla tavalla toimiva yritys ei olisi kannattava. Isot liikevaihdot, isot riskit, pienet voitot ja siihen päälle arvaamaton luonto. Jos miettii, mikä on rahallinen palkkio tästä työstä, sekä vastuiden ja velvollisuuksien määrä, niin ei ole helpoimmasta päästä motivoida tulevia sukupolvia mukaan. Molemmat viljelijät kertovat samaa tarinaa siitä, että markkinahintojen seuraamisessa on saanut opetella olemaan tarkkana. Oikeaan aikaan hankitut tuotantopanokset ja oikealla hetkellä kaupattu viljasato saattoivat säästää viljelijän kukkarosta pitkän pennin. –Aktiivisuutta pitää olla, sillä ennuste on viljan hinnalla tällä hetkellä se, ettei se kovin korkealle kipua. Muun muassa polttoaineen hinta määrittää vielä suuntaa, Kalle Isotupa summaa. Haimi Aaltonen luottaa tilastoinnin ja hintaseurannan voimaan. –Excel minulle kertoo, mitä pitää tehdä. Samasta sovelluksesta näin, että nyt ei osteta. Jos ei ole enää varaa viljellä maata, niin teen pelloista vaikka motocrosskeskuksen. Onnistumisiakin oli Onneksi viljelyvuoteen mahtui myös hyviä uutisia. Syksyllä tehdyt puinnit onnistuivat totuttua paremmin pit-kään jatkuneen kuivan ja paahteisen sään ansiosta. Pelloilta syksyllä puitua viljaa ei tarvinnut kuivattaa juuri ollenkaan. Viljelijät ovat asiasta mielissään, sillä kohonnut polttoaineen hinta olisi voinut olla mahdollisesti pitkään jatkuvassa kuivatuksessa jopa kohtalokkaan korkea. Johannisbergin tilalla puintitöiden ajoitus osui syksyllä napakymppiin, Kalle Isotupa kertoo. – Jos puintikosteus olisi ollut normaalissa syksyssä, niin näillä polttoaineen hinnoilla se olisi ollut siinä sitten. Kumpikaan maanviljelijöistä ei kylvänyt tänä vuonna syysviljaa, vaan katseet on suunnattu kevääseen. Isotupa kertoo hankkineensa tulevan kauden tuotantopanokset jo, mutta apulannan suhteen Johannisbergin tilalla on päätetty mennä minimipanoksella. –Ei lähdetä hötkyilemään. Samassa veneessä tässä ollaan muiden viljelijöiden kanssa. Ylikulmalla Haimi Aaltonen painottaa myös, että jokaisella maatilalla ollaan samojen kysymysten äärellä. Hän uskoo yhteistyön voimaan, niin maatilan hankinnoissa kuin yhteishengen ylläpitämisessä. Monissa tapauksissa yksi suurempi yhteiskäyttöön ostettu työkone on edullisempi ja tehokkaampi vaihtoehto kuin se, että jokainen naapuruston maanviljelijä investoisi omaan pienempään maatalouskoneeseensa. –Järkevä yhteistyö muiden tilojen kanssa on kaiken a ja o. Näillä nurkilla se toimii ainakin hyvin. Meillä on sau-nailtoja ja koneita yhteiskäytössä. Pidämme yhtä ja autamme toisiamme. Aaltosen mukaan naapuruston samanhenkisyys helpottaa yhteistyötä. –Onneksi tämä ei ole haudanvakavaa touhua. Haimi Aaltonen rummuttaa maatilallisten yhteistyön perään.
• 7 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti KYLILLÄ Kylillä -juttusarjassa piipahdetaan eteläisen Salon kylissä ja joskus kauempanakin. Kaupunki tarjoaa lomalaisille mukavaa puuhaa Kemiön keskustaan rivitalo ikäihmisille PsL-Maria Vakkuri Lasten talvilomaviikko näyttää tällä hetkellä siltä, että hiihtämisen sijaan lapset voivat joutua keksimään lomapäivien ajaksi muuta ohjelmaa. Koski as. kyläyhdistyksen väki keksi ongelmaan ratkaisun. Yhdistyksen järjestämässä talviriehassa saadaan nauttia ulkoilusta ja yhdessäolosta, oli lunta tai ei. Kyläyhdistyksen aktiivi Sari Kyllönen istuu Vihiniemen kylätalon pöydän ääressä yhdessä koiransa Fantan kanssa. Hän katselee käsissään olevaa listaa, jossa lukee sunnuntaina järjestettävän talviriehan ohjelma. –Meillä on tänä vuonna uusia vierailijoita, kun naapurin lampaat saapuvat tapahtumaan rapsuteltaviksi. Lisäksi ohjelmassa on myös frisbeegolfia, sitä ei ole ennen pelattu talviriehassa. Kyllönen kertoo, että talvirieha on yksi yhdistyksen odotetuimmista tapahtumista. Paikalle saapuu kymmeniä osallistujia viettämään aikaa yhdessä. Myös talkooväkeä tarvitaan, sillä paikalle kaivataan ainakin liikenteenohjaajaa, keittiövastaavaa, nuotiopaikkavahtia ja ohjelman vetäjää. Talviriehalla on yhdistyksessä pitkät perinteet. Tapahtumia järjestettiin vähemmän koronavuosina. –Meidän ensimmäinen tapahtumamme vuonna 2013 oli talvirieha. Silloin maassa oli kyllä paljon enemmän lunta ja kaikki pääsivät yhdessä pulkkamäkeen, Kyllönen muistelee. Talviriehan ohjelma on muuttunut vuosien varrella. Kerran perinteinen rieha korvattiin karaokediskolla. –Sekin oli menestys, Kyllönen kertoo. Tänä vuonna lampaiden rapsuttelun ja frisbeegolfin lisäksi kyläläiset pääsevät osallistumaan saappaanheittokisaan ja muihin leikkimielisiin kisoihin. Kisailut ovatkin Kyllösen mukaan olleet aina tapahtuman odotetuimpia ohjelmanumeroita. Sunnuntaina ohjelmassa on myös kasvomaalausta ja kylävisa. Myös poliisiauto saattaa piipahtaa tapahtumassa, jos samaan aikaan ei ole mitään hälytyskeikkoja. Kyllönen muistuttaa, että tapahtuma ei olisi mitään ilman kunnollista tarjoilua. Siksi buffetissa myydään koko riehan ajan hernekeittoa, kahvia ja laskiaispullaa. –Kyläyhdistys on ostanut makkaroita myyntiin, niitä voi paistaa sunnuntaina nuotiolla, Kyllönen lisää. Tapahtumaan ovat tervetulleita myös muut kuin yhdistyksen jäsenet tai kylän oma väki. Kyllönen kannustaakin ihmisiä saapumaan paikalle myös kauempaa ja ottamaan myös naapurin mukaan talviriehaan. Talvirieha ei lunta kaipaa Sari Kyllönen ja Fanta tulivat maanantaina Vihiniemen kylätalolle valmistelemaan paikkoja sunnuntain talviriehaa varten. . PsL-Maria Vakkuri Salon kaupunki järjestää koko kaupungin alueella paljon monipuolista ohjelmaa lapsilleja nuorille. Perniössä päästään torstaina viettämään aikaa perinteisen toimintatorstain merkeissä. Melassuolla järjestettävässä tapahtumassa on ohjelmaa sisällä ja ulkona. Liikuntahallissa pääsee kokeilemaan erilaisia pallopelejä ja temppuilemaan. Nuorisopalveluiden popup-nuokkari on myös paikalla viihdyttämässä lomalaisia. Ohjelmassa on myös paljon odotettu bingohetki. Talvilomamummon taidepajassa keksitään ristikkosanojen avulla räppitekstejä ja tutustutaan mummon kammarin esineisiin ja tarinoihin. Ulkona ohjelmassa on viuhkasuunnistusta ja sään salliessa myös talviurheilulajeja. Perniön Urheilijat pitävät ulkona puffettia. Tulipaikalle on tuotu puita ja lomailijat voivat paistaa nuotiolla makkaraa.Toimintatorstaina ohjelmaa tarjolla klo 10-14. Perniön nuorisotila Narikka on lomaviikolla auki perjantaina klo 14-20.
• 8 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti Uusissa kuntoportaissa mahtuu hikoilemaan vaikka koko joukkue kerralla PsL-Ida Herranen Olet tekemässä kovatehoista intervalliharjoitusta kuntoportaissa, syke on korkealla, hikeä pinnassa ja koittaa matalatempoisemman palauttelujakson aika. Muutamaa minuuttia myöhemmin syke on hieman tasaantunut ja hiestäkin on jäljellä enää vilpoisa tunne iholla. Olisi aika palata kovatempoiseen harjoittelujaksoon ja siirtyä kuntoportaiden pariin, mutta kapeita portaita kiipeää juuri joku toinen kuntoilija. Ei auta kuin odottaa. Tämä tilanne oli varsin tuttu monelle paikalliselle urheilijalle vielä vuosi sitten. Yhteistyössä on kuitenkin voimaa, sillä paikallisten urheiluseurojen alulle panema projekti saada Leskenkujan ja Tammitien väliseen rinteeseen uudet kuntoportaat on viittä vaille valmis. Vielä toteutetaan portaiden ympäristön maisemointi ja lähtötasanteen nousevien portaiden ankkurointi. Välitasanteille tulevat penkit on tilattu ja ne asennetaan tämän vuoden aikana. Leskenkujalle rakennetaan vielä muutama maapohjainen askelma. Lisäksi Salon kaupunki rakentaa portaiden valaistuksen. Kuntoportaiden läheisyyteen toteutetaan myös parkkipaikka, jahka Perniönjoen Leskenkujalta Salontielle ylittävä puinen kävelysilta kunnostetaan joen levennysurakan yhteydessä. PeU:n ja Perniön Sisun aktiivit rakensivat itsenäisyyspäivänä vapaasti käyttöön avatut portaat talkoovoimin. Salon kaupungin osallistuvasta budjetoinnista myönnettiin urakkaan 10 000 euroa ja toinen hieman reilu 10 000 euroa kerättiin lahjoitusten muodossa yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Upouudet kuntoportaat keräävät kiitosta Sisun Btyttöjen lentopallojoukkueelta, etenkin leveämpien askelmien vuoksi. Aino Saarioon vaikutuksen teki juuri kuntoportaiden näyttävä koko. –Portaat ovat tarpeeksi isot, jotta tänne mahtuu harjoittelemaan kerralla vaikka koko joukkue. Ne ovat aiempaa pidemmät ja myös siksi on loistavaa, että väliin on jätetty hengähdystasanteita. Joukkuetoverista Edla Hämäläinen on samoilla linjoilla. –Oikein loistava porrasväli, Hämäläinen kehuu. Bleona Shabanin mielestä kuntoportaiden yksi parhaimmista ominaisuuksista on se, että harjoittelemaan pääsee kuka vain. –Tähän ei tarvitse kuntosalin jäsenyyttä. Joukkueen fysiikkavalmentajana toimiva Hanna Saario on kiitollinen myös portaiden turvallisuudesta. –Se, että portaissa on kaiteet molemmilla puolilla, on äärettömän hyvä asia. Kaikenlaisille kuntoilijoille Hanna Saarion mukaan kuntoportaissa harjoittelu ei vaadi alle kovaa pohjakuntoa, vaan kuntoporrasharjoituksia on monen tasoisille kuntoilijoille. Kuntoportaat kun mahdollistavat monipuolisen harjoittelun itselleen sopivassa tahdissa. –Tämä sopii myös sohvaperunoille. Monelle tulee porrastreeneistä ensimmäisenä mieleen pakaralihaksen treenaaminen. Hanna Saario kuitenkin korjaa mielikuvaa, sillä kuntoportaissa on mahdollista harjoitella myös monia muita lihaksia, kestävyyttä ja niin kutsuttua räjähtävää voimaa, joka on tärkeää esimerkiksi lentopallossa ja muissa joukkueurheilulajeissa. –Pakaran muotoa lähtisin harjoittelemaan kuntosalille. Esimerkiksi kyykkääminen ja maastaveto ovat parempia pakaratreenejä lihasmassalle. Fitness-kilpailuissakin menestystä niittänyt Hanna Saario kertoo, että vastaalkajan kannattaa ottaa porrastreeni hiljalleen osaksi kunto-ohjelmaa. Jos tapana on käydä kolmesti viikossa kävelyllä, niin yhden näistä lenkeistä voi suunnata portaille. Viikkojen edetessä portaat voi nousta jo kahdesti saman kävelylenkin aikana. Tuloksiensa mittaaminen voi Saarion mukaan toimia loistavana motivaattorina, kun huomaa tuloksissaan kehitystä. Esimerkiksi porrasnousun kellottaminen on kuitenkin huono isäntä. –Kerran kuussa ajan kellottaminen riittää vallan mainiosti. Viikoittain en lähtisi tekemään maksimaallista suoritusta tuloksen mittaamiseksi. Yrityksensä kautta paljon esimerkiksi kuntovalmennuksia tekevä Saario kertoo, että kunnon kehityksen seuraaminen tuo iloa myös valmentajalle. Pikkuruisin askelin Kuten monessa muussakin asiassa, pitkäjänteisyys palkitaan myös kuntourheilussa. Liikuntaja hyvinvointialan yrittäjänä toimiva Hanna Saario painottaakin, että tavoitteet tulee asettaa realistiselle tasolle. –Mitä suuremmin odotuksin aloittaa hyvinvointiprojektin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se menee päin honkia. Liikuntalupaukset kannattaa etenkin aloittelijan, pitää maltillisina. –Ne voivat kuulostaan alkuun jopa naurettavan helpoilta, mutta on tärkeää kysyä itseltään että jaksanko jatkaa tällä tahdilla harjoittelemista kolmen kuukauden tai vuoden päästä. Onko minulla aikaa ja energiaa omaan kunto-ohjelmaani, jos lapset ovatkin kipeitä ja ylityöt painavat päälle? Tärkeää on myös miettiä, mikä itseään motivoi urheilun pariin. Toisia motivoivat terveysvaikutukset, toisia ulkonäkö. Oli taka-ajatus mikä tahansa, se kannattaa itse tiedostaa, sillä kuntoilijan puntaroidessa esimerkiksi terveellisen ruuan ja pikaruuan välillä, on hyvä muistaa mikä vaakakupissa painaa. –Kiva ajatus ei kanna ketään väsyneenä lenkille. Sisun B-tyttöjen lentopallojoukkueen Aino Saario, Bleona Shabani, Edla Hämäläinen, Charlotte Ristimäki, Iida Saario ja Hanna Saario testasivat upouudet kuntoportaat aiemmin tällä viikolla perinteisesti lujaa juoksemalla.
• 9 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti Hyvinvointijuttujen aika voisi olla mihin aikaan vuodesta hyvänsä. Tammikuussa tehdään uudenvuodenlupauksia, syksyisin kesälomien jälkeen aloitetaan se kuuluisa arki vähän edellisvuotta terveellisemmin ja keväällä taas otetaan ryhtiliike sohvalla virutun talven jälkeen. Esimerkkejä voi keksiä vaikka miten. Omasta vinkkelistä katsoen näille teemasivuille on osuva aika tulla julki juuri nyt. Näitä luettaessa tämän kirjoittaja on nimittäin Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen tarjoamassa hyvinvointivalmennuksessa Kuortaneen urheiluopistossa. Keikka on kolmas ja viimeinen tätä lajia. Yhtä kaikki tuttuihin asioihin on palattu Kuortaneellakin: on puhuttu liikunnan ja ruoan ja levon merkityksestä. Tehän tiedätte: kasviksia niin ja niin paljon, hikoiluttavaa liikettä niin ja niin paljon ja unta tämän ja tämän verran. Suosituksia ja ohjeita hienosäädetään, mutta perusasia ei tunnu juuri muuttuvan. Listalta tekisi mieli napata kiinni yhdestä yksityiskohdasta eli unesta. Mitä enemmän ikävuosia, sitä enemmän tälle osaa antaa arvoa. Jos parikymppisenä ei yksi onnettomasti nukuttu yö tuntunut vielä missään eikä kolme lyhyttä yötä juuri enempää, on melkein neljännesvuosisataa myöhemmin tilanne ihan toinen. Sängyssä pyörimällä kulutetun sunnuntai-maanantai-yön seuraukset tuntuvat vielä keskiviikkona. Ajatuksenjuoksu ja puhe muuttuvat tavallistakin puuroisemmiksi, kun taustalla on huonot unet ja silmät ristissä kulkiessa eivät mainittavasti kiinnosta myöskään lenkille lähtö tai kunnon ruoan valmistaminen. Joskus oli varatankissa enemmän tilavuutta. Unijuttua ei tähän lehteen tehty, mutta muistuttakoon tämä teksti, että ei kahta ilman kolmatta. Kuortaneen keikoilla teoriaa on käyty läpi onneksi aika vähän. Muuten ohjelmassa on ollut porukalla liikkumista ja uusienkin lajien kokeilua. Yllättäen ei tuntunut hullummalta sekään, kun viimeiset parikymmentä vuotta ovat menneet vain arkisen tai hyötyliikunnan parissa: polkupyöräillen, sauvakävellen ja välissä vähän klapeja hakaten. Tähän liittyy sekin, että sohvan toisesta päästä rohkaistiin kokeilemaan kuntosalia. On myönnettävä, että hartaan arkiliikkujan silmään puuhassa oli alkuun jotain vähän tekemällä tehtyä: etteikö kellään ole kaskenpolttoa tehtäväksi, että pääsisi hikeen oikeissa töissä. Ehkä ei, mutta ei se vallan hassua puuhaa ole tuokaan, sen verran hyvät unet reilun tunninkin kolistelu takaa. Ohjattu alku säästänee turhilta laiteja kropparikoilta. Sitten ovat tietysti nämä muut hyvää tekevät asiat kuten harrastukset. Kuortaneella tätäkin on sivuttu ja muistutettu, että joskus tarvitaan ihmispololta pientä ja oikeanlaista itsekkyyttä, jotta mieleisiäkin menoja mahtuu kalenteriin. Tässä on ollut itsellä opeteltavaa enemmän kuin noissa muissa asioissa, jotka vähän kärjistäen ovat, että pitää osata syödä ja maata. Niiltä osin hyvinvointi on helppoa. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Hyvinvointi ei ole avaruustiedettä Kommentti YHRES ON ENEMMÄN! Yhres -toiminta edistää ja ylläpitää maaseudun asukkaiden, eritoten ikäihmisten sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia. Tarjoamme monipuolista vakiintunutta ryhmätoimintaa ensisijaisesti ikäihmisille ja mukaan ovat tervetulleita myös Särkisalon alueen ulkopuolella asuvat salolaiset ikäihmiset sekä (Särkisalon) alueen vapaa-ajan asukkaat. Vakiintuneisiin toimintoihimme kuuluvat mm. fyysisen kunnon ylläpitämiseksi vertaisohjattu kuntosali, senioritanssi ja yhteiskävelyt sekä sosiaalisiin kohtaamisiin ja mielen hyvinvointiin liittyvät ryhmät. Tarpeen mukaan järjestämme myös erilaisia kursseja. Lisäksi Yhresiltä saa henkilökohtaista neuvontaa ja apua arjen asioihin, myös kotiin asti ulottuvana. Yhres -toimintaa toteutetaan monitahoisella yhteistyöllä: Vapaaehtoiset paikalliset ja alueelliset yhdistykset, yrittäjät, seurakunta sekä Salon kaupungin eri toimijat. Toimintaa rahoittaa Salon kaupunki ja Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Lisätietoja toiminnasta ja tapahtumista: www.yhres.fi Facebook: www.facebook.com/YhresEtteskesi Särkisalon tapahtumakalenteri: www.sarkisalo.fi Perniönseudun Lehti: Enemmän kuin kaksi koolla -palsta Tai ota yhteyttä ja kysy lisää: Päivi Engblom 040 132 6385, paivi.engblom@yhres.fi Särkisalokoti, Jennynkuja 2 Särkisalo Joskus hyvinvointia lisää se, että saa viettää pari päivää poissa kotinurkista. Tältä näytti Kuortaneella syyskuussa. Uusissa kuntoportaissa mahtuu hikoilemaan vaikka koko joukkue kerralla Sisun B-tyttöjen lentopallojoukkueen Aino Saario, Bleona Shabani, Edla Hämäläinen, Charlotte Ristimäki, Iida Saario ja Hanna Saario testasivat upouudet kuntoportaat aiemmin tällä viikolla perinteisesti lujaa juoksemalla. NÄIN • Kuntoportaissa voi ottaa esimerkiksi mäkivetoja, porrashyppyjä tai intervalliharjoituksia. • Erilaisia loikkimistyylejä voi kokeilla, esimerkiksi kylki edellä tai siksakkina. • Portaissa voi myös tehdä tasapainoharjoittelua yhdellä jalalla tai edetä portaat hyppäämällä kaksi porrasta ylös ja yhden alas. • Voit myös tehdä punnerruksia portaita vasten, välissä hypätä ja punnertaa taas. • Nopeusvoimaa voi harjoitella lyhkäisillä vedoilla. • Lentopallokentillä tarvittavaa räjähtävää voimaa voi harjoitella esimerkiksi tekemällä kolmesta viiteen terävää hyppyä ja loikkaa. • Hyvän ja itselleen sopivan intervalliharjoituksen löytää varioimalla nopeaja hidastempoisten jaksojen pituutta. • Alkulämmittelyksi sopii kävelylenkki kuntoportaille ja lämmittelysarjaksi voi vaikka kävellä portaat aina levähdystasanteelle asti. Treenaamisen jälkeen palauttelu sujuu kotiin kävellen. Kylmiltään en suosittele treenaamaan oikeastaan mitään. Jos saavut autolla paikalle, niin lämmittele edes nousemalla portaat muutamaan kertaan, sillä hyppytreenit ovat aika kovia. Nappaa tästä Hanna Saarion porrastreenivinkit talteen: PsL Kalenterin mukaan eletään vielä kevättalvea, mutta allergisimmat voivat pian huomata ilmassa merkkejä siitepölystä. Varsinaisia siitepölytiedotteita ei vielä tehdä, mutta norkko.fi -verkkopalvelu kertoo Suomeen jo kulkeutuneen pieniä määriä pähkinäpenskaan ja lepän siitepölyä. Nämä kaksi lajia ovat aloittaneet kukinnan Keski-Euroopassa ja kaukokulkeumat ovat mahdollisia eteläisten ilmavirtausten myötä. Varsinaisesti siitepölytiedotus alkaa, kun pähkinän ja lepän kaukokulkeumat yleistyvät tai kukinta Suomessa alkaa. Tiedotteet norkko-palveluun tuottaa kaksi kertaa viikossa Turun yliopisto. Tiedotteissa kerrotaan tilannetiedot ja viiden Siitepölystä jo ensimmäiset merkit päivän ennuste pähkinän, lepän, koivun, heinän pujon ja tuoksukin siitepölymääristä sekä Cladosporium– ja Alternaria-homesienten itiöpitoisuuksista. Tässä vaiheessa siitepölytiedotteita laaditaan jo viikottain. Kuva on viime toukokuulta Perniön asemalta.
• 10 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti PsL-Aku Poutanen –Saako jo ottaa vaatteita vähemmälle? Näissä on aika epämukava tällä säällä, heläyttää Titti Bruun, kun kuvat juttua varten on otettu. Saa, eikä tukaluutta tarvitse ihmetellä: päällä on varustus, jossa pärjää kunnon pakkasillakin. Käsissäk on villasormikkaiden päällä nahkarukkaset, päässä kypärähuppu ja karvahattu ja jalassakin toppahousujen jatkona pilkkisaappaat. Jutuntekopäivänä on tuulinen ja lauha sää, mutta kuvaan pistettiin päälle kovempien olojen kamppeet. Talvipyöräily on viime vuosina nostanut päätään: pyöräliikkeet tarjoavat monenlaista varustetta ostettavaksi ja isoissa kaupungeissa tienpitoa katsotaan myös pyöräilijöiden vinkkelistä. Perniön asemalla asuva Titti Bruun kuuluu tähän joukkoon: hän käy töissä hoivakodissa Perniön kirkonkylällä ja kulkee työmatkansa polkien. –Ja kyllä minä tässä saamapuolella olen, hän vakuuttaa. Entä, kun aamuviideltä marraskuussa on ikkunan takana vastassa säkkipimeä aamu, jossa räntää vihmoo vaakasuoraan ja viima puhaltaa yli peltojen? –No, kyllä se silloin mielessä käy, että onhan kurja keli, mutta koskaan ei ole ollut sitä oloa, että pääsisipä autolla, Bruun muotoilee. –Oikein huonolla kelillä ajamiseen pitää tosiaan keskittyä, mutta eihän tässä sentään missään naparetkellä olla, hän muistuttaa. Niinpä: olot ovat helpot, jos syrjäseudun pikkutiehen vertaa. Työmatkaa on suuntaansa kahdeksan kilometriä, pääosin se on tasamaata ja valaistuskin löytyy. Tarkennettakoon, että Bruunilla on ajokortti, mutta ei autoa. Akku lämpimään kylmällä Vilkaistaanpa pihamaalla odottavaa pyörää. Bruun osti sähköavusteisen pyöränsä vuonna 2015 asuessaan Korppoossa. Hyvät nastarenkaat ovat talvipyöräilyssä välttämätön varuste, kunnon ajovalo ja pakolllinen perävalo niin ikään. Heijastimia on useampi. Sähköavustus on kullanarvoinen viimeistään raskaimmalla kelillä eli sohjomössössä. –Kovimmilla pakkasilla otan akun sisään lämpimään, mutta muuten kylmyys ei tunnu siihen vaikutEuron koivistolainen päähän, nastat alle ja polkien töihin Titti Bruun kulkee pyörällä työmatkansa pahimmassa lumipyryssäkin tavan, Bruun kertoo. Takavuosina teki moni autoilijakin niin, että nosti akun porstuaan pakkasöiksi. Pakkaslumi ei ole polkijan vinkkelistä pahin mahdollinen vaihtoehto eikä edes pääkallokeli. –Tuntuu, että olen paremmin tasapainossa pyörän kanssa kuin jalan, Bruun myhäilee. Nastat ovat turvallisuutta ja kypärä viisautta. Perinteisen potan sijaan Bruun investoi täksi talveksi Hövding-kauluriin, joka toimii samalla periaatteella kuin auton turvatyyny: kun anturit huomaavat käyttäjän liikkeistä, että törmäys on tapahtumassa, kaulurin ilmatyynyt täyttyvät sekunnin osissa ja muodostavat päätä ympäröivän suojuksen. Kaulurin huono puoli on sen hinta; laite maksaa kolmisensataa euroa ja kerran lauennutta kypärää ei voi käyttää uudestaan. Bruun perustelee valintaa käyttömukavuudella ja sillä, että nyt päähän mahtuu kunnolla lämmikettä. Keittiössä raikaakin kohta nauru, kun maailmat kohtaavat: teknisen kypäräkaulurin vastapainoksi Bruun vetää päähänsä ensin ohuen kypärähupun ja ylimmäksi koivistolaismallisen karvahatun. –Ja se maksoi kierrätyksessä tasan euron, pyöräilijä virnistää. Bruun myhäilee olevansa ”thurnbergilaisia”; pyrkii elämään vähällä ja säästeliäästi. Hän toteaa, että varustepuoleen talvipyöräilyssäkin saisi kyllä upotettua omaisuuden, jos sille päälle sattuisi. Kypärälle ei muuten ole toistaiseksi ollut käyttöä; tänä talvena pyörä on livennyt kahdesti, molemmilla kerroilla hitaasti ja pehmoisesti. Hyvinvointiteeman jutussa pitää tietysti puhua hyvinvoinnista ja sitä talvipyöräily tuo tullessaan. Bruun summaa saavansa työmatkaltaan arkikuntoilua kuin ohimennen ja nukkuvansa hyvin. Työpaikallakin on pantu merkille, että polkien töihin tuleva Bruun on heti aamusta pirteällä päällä. Noin puolen tunnin polkeminen herättää unilta, mutta ei liikaa hiosta, kun säätää vauhtinsa ja sähköavustuksen oikein. Työmatkaan menee noin puoli tuntia ja kotimatkalla voi poiketa kaupassa: pyörä hankittiin aikoinaan leipomon leivänkuljetuskäyttöön ja sen etukoriin mahtuu tarvittaessa melkoinen ostoskassi. " Saamapuolella minä tässä olen. Tässä näkyvät varusteet, joilla Titti Bruun pärjää talvimyräkässäkin: nastarenkaat, riittävästi vaatetta ja valaisimia ja kypäräkin on, vaikka ei perinteistä mallia. Heijastinvaljaat ovat valojen lisäksi olennainen osa näkyväisyyttä. Titti Bruun sanoo, että olo on on jopa nolo, jos liikkellä on vahingossa ilman heijastimia.
• 11 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti PsL-Maria Vakkuri Perniön seurakuntatalon sisältä kuuluu iloista puheensorinaa. Pian käytävillä kaikuvat laulun sävelet, kun Perniön mieskuoron joukko laulaa yhdessä huolella harjoiteltuja kappaleita. Kuudentoista laulajan äänet sulautuvat yhteen ja kuulija saa nauttia harmonisesta musiikista. Yhteislaulun jälkeen kuoron taiteellinen johtaja Matti Leikkonen jakaa miehet pienempiin porukoihin laulamaan stemmoja yhdessä. Kun muut ryhtyvät harjoittelemaan omia lauluosuuksiaan, Håkan Wickström ja Lauri Niittynen kertovat yhdessä Leikkosen kanssa kuoron kuulumisia. –Meillä on nyt keväällä 90-vuotisjuhlakonsertti, sitä odotamme kaikki innolla. Konsertin ajankohtaa jouduttiin siirtämään koronan vuoksi, mutta nyt on aika juhlia yhteistä taivalta, Leikkonen kertoo. Mieskuoro on harjoitellut syksyn ja alkuvuoden aikana uudessa koulussa ja seurakuntatalolla. Vaikka uusi koulu tarjoaa upeat puitteet harrastustoiminnalle, miehet suosivat kuitenkin enemmän seurakuntataloa. –Tämä on ollut meille tuttu harjoittelupaikka jo vuosien ajan, lisäksi olemme useasti esiintyneet täällä seurakuntatalolla. Luulen, että moni on tottunut tähän paikkaan, ja siksi tuntee olonsa kotoisammaksi täällä, Wickström pohtii. –Täällä on myös todella hyvä akustiikka. Koulun akustiikan suunnittelussa on täytynyt ottaa huomioon erilaisia asioita kuin täällä. Siellä isossa ruokalassa on täytynyt huolehtia, ettei esimerkiksi ruokailuvälineiden kilinän ääni nouse liian kovaksi. Siellä laulaminen on välillä vaikeaa, koska kuorolaiset eivät kuule kunnolla toistensa ääniä, Leikkonen sanoo. Vuonna 1931 toimintansa aloittanut kuoro on pysynyt koossa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Koronavuodet rajoittivat harjoituksia, silloin porukkaa putosi pois ryhmästä. Hiljaisimpaan aikaan laulajia oli harjoituksissa vain kaksitoista. Nyt joukko on taas kasvanut. Mukaan on tullut uusia kuorolaisia, mutta kuoron riveissä seisoo vielä konkareita, jotka ovat olleet mukana mieskuorossa jopa 60 vuotta. Kuorolaisten ikähaarukka on melko suuri. Kuorolaisia löytyy 40–80 ikävuoden väliltä tasaisesti kaikista ikäryhmistä. –Minä taidan olla porukan nuorin. Kyllä tänne joukkoon mahtuisi vielä lisää laulajia, nuoria tai vanhoja, Niittynen sanoo. Laulamisesta on tullut elämäntapa Ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan nykyään jopa ennätyksellisen paljon. Työelämä, harrastukset ja erilainen järjestötoiminta vie suuren osan ihmisten arjesta. Harrastusporukat joutuvat tekemään työtä, että saavat harrastajat pysymään mukana porukassa vuodesta toiseen. Matti Leikkonen, Håkan Wickström ja Lauri Niittynen kertovat, että heille kuoro on elämäntapa. –Harjoitukset vievät aikaa pari tuntia viikossa, se ei mielestäni ole kovin paljon. Omatoiminen harjoittelu vie tietysti enemmän aikaa, mutta laulaa voi missä vaan. Se ei katso aikaa tai paikkaa, Niittynen kertoo. Työikäiset ihmiset harmittelevat usein, että aikaa harrastamiseen on niukasti, jos ollenkaan. Wickström kertoo, että eläkeläisenä hän kokee olevansa kiireisempi kuin koskaan. –Vaikka olisi kuinka paljon kaikkea ohjelmaa, tästä kuoroharrastuksesta en luovu. Viikoittainen harjoittelu on minulle niin tärkeä asia, että muut menot saavat väistyä tämän tieltä. Vaimokin tietää sen, että kuoroharjoitusten kanssa ei sovita mitään samaan aikaan. Leikkonen puolestaan kokee kuorolaisuuden osaksi omaa identiteettiään. Hän kuvailee kuorolaulua myös kotiseututyöksi. Paikallisten ihmisten kanssa yhdessä vietetty aika saa jaksamaan paremmin. Kuorolaisista on löytynyt myös uusia ystäviä. Harrastuksen hohto ei kuitenkaan täysin selity sosiaalisuudella. –Ihmisäänten harmonia tuntuu hyvältä, miksi minä viihdyn täällä, Leikkonen kertoo. Pienellä paikkakunnalla jokainen kuorolainen otetaan ilolla vastaan. Mieskuoron arjessa näkyy myös perniöläisiä piirteitä, sillä peltotöiden aikaan joukko harjoittelee yhdessä harvemmin tai harjoituksista pidetään kokonaan taukoa. –Moni kuorolainen saa elantonsa maanviljelystä, se on tietysti itsestään selvää, että silloin keskitytään työntekoon, eikä laulamiseen, Wickström kertoo. Kuorolaiset ovat harjoitelleet omia lauluosuuksiaan ja kohta useammassa pöydässä laulu vaihtuu jutusteluun. Kolmikko pohtii vielä hetken laulamista myös toisesta näkökulmasta, kuin kuorolaulamisesta katsottuna. Puheenaiheeksi valikoituu karaoke. Taitavat ja innokkaat kuorolaulajat paljastavat, että eivät ole ensimmäisinä nousemassa karaokelavalle. –Jos minun pitäisi valita joku kappale karaokelistasta, vaatisin saada laulaa jonkun klassisen musiikin kappaleen, ehkä oopperaa. Ei siellä listassa tietenkään sellaisia olisi, joten pääsisin kokonaan pälkähästä, Wickström sanoo. Niittynen muotoilee sanansa kauniisti ja kertoo, ettei ole koskaan tuntenut vetoa karaokeen. –En kyllä lähtisi laulamaan karaokea. En ole koskaan laulanut karaokea selvänä, enkä kyllä epäselvänäkään, ehkä näin on ihan hyvä, Leikkonen puolestaan toteaa. VYÖHYKETERAPIAA/ REFLEKSOLOGIAA PERNIÖSSÄ KEHON MUISTI Mervi Ahtinen p. 045 1118842 mervi.ahtinen@luukku.com Lintiläntie 211, Perniö Kehon Muisti • Hammaslääkäripalvelut • Suuhygienistipalvelut Haarlantie 4, 25500 Perniö | p. 02 748 3727 www.kylahammaslaakari.fi Meillä ei ole erillistä käyntitai palvelumaksua. FYSIOTERAPIAPALVELUT JOUSTAVASTI PERNIÖSSÄ JA SÄRKISALOSSA 30 VUODEN KOKEMUKSELLA Fysioterapeutti Anssi Örri 0400 744 269 anssi.orri@gmail.com FYSIOTERAPEUTTI www.meidan.co Anssi Örri Yhdessä laulaminen antaa voimaa arkeen Perniön mieskuoron kevään kruunaa 90-vuotisjuhlakonsertti Perniön mieskuorolaiset aloittavat harjoitukset aina äänenavauksella, sitten päästään laulamaan yhdessä tai pienissä ryhmissä.
• 12 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Maria Vakkuri Perniön lukion abit pääsivät jälleen viime viikon torstaina juhlimaan penkkareita. Opiskelijat odottivat päivää innolla ja koulun salista kuului iloinen nauru ja puheensorina. Perniöläinen Iida Söderholm, salolainen Helmiina Johansson ja Tenholassa asuva Ilkka Kipinoinen kertoivat aamulla, miksi päättivät pukea päälleen valitsemansa asut. –Mulla oli hyvä idea pukeutumisen suhteen, mutta en saanut siihen rehtorilta lupaa. Olisin pukeutunut metsuriksi ja ottanut kouluun mukaan moottorisahan ilman ketjuja. Kun se ei onnistunut, päätin pukeutua näin, Kipinoinen esittelee Top Gun pukuaan. –Mun mielestä oli kiva pukeutua joksikin lasten satuhahmoksi. Sitten löysin Peppi Pitkätossun puvun ja päätin ottaa sen, Helmiina Johansson kertoo. –Sain idean pukeutua kalastajaksi, koska kaverilla oli silakkapuku. Sopivat vaatteet löytyivät kotoa, joten tämä oli helppo homma, Söderholm kertoo. Penkkaripäivänä abit pääsivät matkustamaan ympäri kyliä kuorma-auton kyydissä. Samalla he heittelivät katsojille karkkeja. Kuormaauton kylkeen oli kirjoitettu päivään sopivia iskulauseita. –Me saatiin tänä vuonna lauseisiin ideoita TikTokista. Kaikki jutut ovat vähän semmoisia sisäpiirivitsejä, mutta ainakin me ymmärrämme ne, Kipinoinen kertoo. Päivän juhlimisen jälkeen kolmikko suuntaa ajatuksensa jo tulevaisuuteen. Jokaisella on toiveissa päästä opiskelemaan. Johansson ja Kipinoinen toivovat, että pääsevät opiskelemaan yhteiskuntatieteitä tai historiaa. –Minua kiinnostaisi opiskella kieliä, erityisesti englantia, Söderholm kertoo. Karkkisadetta ja satuhahmoja kuorma-auton lavalla Perniön lukion abiturientit pääsivät viime viikon torstaina juhlimaan yhdessä kuorma-auton lavalle. Kolmikon haastattelu Perkkarin somessa ja kuvakooste verkkosivuillamme! Pukuloisto ja pyörähdykset täyttivät tanssilattian PsL Helmikuuhun ja lukioon kuuluu myös tämä virstanpylväs: kun abit ovat lähteneet lukupuuhiin, ottavat toisen vuoden opiskelijat paikkansa talon vanhimpina oppilaina ja tämä tapahtuu tietysti wanhojen tanssien myötä. Pukuloistoa, lakerikenkien kopinaa ja näyttäviä kampauksia oli tarjolla jälleen koko Perniön liikuntahallin täydeltä. Kuvat otti Emmi Leino.
• 13 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Ida Herranen Euroopan unionin biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus ovat puhuttaneet Suomessa pitkään. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisasetus tähtää strategian tavoitteiden täyttämiseen. Varsinaisesti uudesta asiasta ei ole kyse, sillä ennallistamista tehdään eteläisen Salon alueella joka tapauksessa niin tänä vuonna kuin tulevaisuudessakin. Teijon kansallispuiston alueella jo varmistuneita hankkeita ovat muun muassa Hauenkuonon alueella metsän ennallistaminen polttamalla ja vieraslajien poisto. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Petri Loikkanen kertoo, että esimerkiksi Hauenkuonolla ennakoivia toimenpiteitä on jo tehty. –Polttoa varten on alueella tehty harvennushakkuut ja avattu palokujat. Palokujat on avattu kaivinkoneella niin että kivennäismaa tulee esiin. Tämä estää palon leviämisen pois alueelta. Poltto on erillinen työ, johon osallistuvat siihen koulutetut henkilöt ja tuli pidetään hallinnassa koko polton ajan. Ajankohta tulee olla kuiva kausi alkukesästä eli käytännössä silloin, kun on metsäpalovaroitus. Tämä työ on erittäin tärkeä luonnonmonimuotoisuutta ajatellen, Loikkanen selventää. Lisäksi Teijolla toteutetaan ensi kesänä vieraslajien poistoa kansallispuiston alueelta. –Teijon kansallispuiston alueella on runsaasti alueita, joilla kasvaa muun muassa lupiineja. Niitä pyritään poistamaan käsin repimällä kasvi juurineen maasta. Työ on erittäin haastavaa ja aikavievää, Loikkanen kertoo. Loikkanen toteaa, että Metsähallituksessa vastataan mielellään kansalaisten kysymyksiin ennallistamisen suhteen. Keskustelu aiheesta on toisinaan ollut kärjistynyttä ja Loikkanen toivookin, että ääneen pääsevät myös maltillisemmat mielipiteet aiheen tiimoilta. Helmi-kunnat jatkavat Ennallistamista toteutetaan muun muassa Helmiohjelman puitteissa. Kyseessä on ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön rahoittama ohjelma, jonka alla muun muassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikoita sekä perinnemaisemia sekä metsäisiä elinympäristöjä ja rantaluontoa. Ohjelmaa toteuttavat ELYkeskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Viime vuoteen asti ohjelma näkyi muun muassa kuntien yhteisen asiantuntijaorganisaatio Valonian ja seitsemän kunnan yhteisesti tekeminä toimina. Valonian vesija luontoasiantuntija Janne Tolonen kertoo, että osaan hankkeista on jo haettu jatkorahoitusta. Salon alueelle on alustavasti suunniteltu muun muassa perinneympäristöjen kunnostuksia. Ohjelmassa on myös muun muassa pienvesipaketti, jonka puitteissa tutkitaan esimerkiksi Salon kaupungin omistamia metsäalueita. –Minkälaisia pienvesien kunnostusmahdollisuuksia alueella on esimerkiksi puroissa, lammissa, lähteissä, ja noroissa, Tolonen summaa. Valonialla alkoi vuonna 2021 uusi ohjelmakausi, jossa luonnon monimuotoisuus on nostettu yhdeksi pääteemaksi. Vesistöprojekteista paikallisia ovat kiinnostaneet esimerkiksi Kiskonjoen ennallistamistyöt.Kiskonjoen vesistössä on vireillä ennallistamista: Anerionjoen Holstenkosken padon purkutyöt. Kyseessä on Salon kaupungin ja Valonian yhteishanke. Tolosen mukaan kyseessä on merkittävä hanke, joka parantaa osaltaan kalojen vaellustaivalta. –Kyseessä on hieno jatkumo Kiskonjoen vesistössä. Siellä on rakennettu jo ennestään kalateitä. Kun Holstenkosken pato saadaan purettua, on Kiskonjoen alkulähteiltä Varesjoelta asti merelle vapaa vaellusyhteys. Yksi perinnemaisemakohteista on Somerikon niitty Perniössä, jolla tehtiin töitä jo toissakesänä. Jatkorahoitusta on haettu muun muassa sille, että Somerikkoon saataisiin lampaita laiduntamaan lähes umpeen kasvanutta niittyä. Salon kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö kertoo, että päätöksiä odotellaan alkuvuodesta. Toistaiseksi päätöksiä Helmi-ohjelman jatkorahoituksesta ei kuitenkaan vielä ole annettu. Röytiö kertoo, että Helmiohjelmaan olisi tällä kertaa menossa myös eri alueita kuin viime kerralla jos myönteinen hankerahoituspäätös tulee. –Ensimmäisessä Somerikonniityn hankkeessa oli kunnostusta, mutta se keskittyi harjanteelle. Nyt yritämme saada laajennettua hankkeen koko alueelle. Lampaiden laidunnus on yksi tapa hoitaa perinnebiotooppia tässä kohteessa, jos näin saisimme laajemman alueen hoidetuksi verrattuna niittoon. Kyseessä on valtakunnallisesti arvokas ketoalue, jossa on arvokasta kasvillisuutta. Janne Tolonen kertoo, että myös Nairassuolle on suunnitteilla jatkotoimia. Suolla muun muassa tukittiin ojia viime kesänä. Jaana Röytiön mukaan Salon kaupungilla on monia syitä olla ennallistamisessa mukana, eivätkä Helmi-ohjelman projektit edes suurimmaksi osin tunnu kaupungin budjetissa, sillä hankkeet rahoitetaan pääasiassa tukirahoin. –Perinnebiotoopit ovat riippuvaisia siitä, että niitä hoidetaan. Kaupungin velvoite hoitaa ne kuntoon, sillä esimerkiksi pölyttäjien ja monimuotoisuuden kannalta on tärkeää pitää huolta alueista. Hanketuen osuus on 80 % Helmi-ohjelmassa. Ennallistaminen voi tuoda lampaita Somerikkoon Metsähallitus tekee töitä Teijolla, Valonia ja kaupunki Kiskonjoella Somerikon niitty kuuluu hoidettaviin perinnemaisemiin ja hoitotöihin pestataan kesällä mahdollisesti lampaita.
• 14 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Koulun kattila Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-7352303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän? Soita p. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! To Spelttihelmipuuroa, marjakeittoa, leikkelettä, juustoa, perunalimppua, tuorepala Pe Juusto-pastasalaattia, kasvispihvejä, punajuuri-tattaripihvejä, kermaviilikastiketta, maalaissämpylää Eläkeliiton Perniön yhdistys Keskiviikkokerho 22.2. klo 12.00 Osuuspankin kokoushuoneessa. Tarja RapalaVirtanen kertoo kokemuksiaan kiinalaisesta yhteiskunnasta. Kahvia. Arvontaa. Tervetuloa! Lukupiiri kokoontuu Särkisalokodilla perjantaina 17.2. klo 19. Tervetuloa! Särkisalokoti To 16.2. Yhres kävely klo 11. Lähtö Särkisalokodilta. To 16.2. Turinatupa klo 13. Hassut Haahkat, Tuula Tielinen ja Simone Koivisto esiintyvät. Näytelmä ”Ulapalla tulee”. Pe 17.2. Liikuntaneuvonta aktiivisuustunti (jumppa) ikäihmisille klo 10 Särkisalokodilla. Harjoitteet voi tehdä myös istuen. Ohj. Nikolas Ti 21.2. Vertaisohjattu kuntosali klo 13 Särkisalokodilla Ke 22.2. Keskiviikkokaffet klo 13 Särkisalokodilla Pe 24.2 Ekkin korttirinki klo 14 Särkisalokodilla. Huom! vk 8 EI senioritanssia PALJON ONNEA NETTA 6 v 22.2. T. Äiti, isä, Nora, Niko & Niilo paljon onnea Kalenteriin merkitään suuria ja pieniä asioita. Se auttaa muistamaan niitä. Mitä suurempi ja tärkeämpi tapahtuma, sitä pitempään ja huolellisemmin valmistaudumme siihen. Myös kirkolla on oma kalenteri, sitä kutsutaan kirkkovuodeksi. Kirkkovuodessa jokainen sunnuntai on juhlapäivä. Mitä suurempi juhla, sitä pitempi valmistautumisaika ja odotus. Pääsiäinen on niin suuri juhla, että siihen valmistaudutaan 40 arkipäivän ajan. Ensi sunnuntaina on laskiaissunnuntai. Mieleen tulee mäenlasku. Siihen on laskiaisena pitkät perinteet. Täällä eteläisessä Suomessa emme aina tiedä, pääsemmekö laskiaismäkeen lainkaan. Sana laskiainen ei kuitenkaan tarkoita mäenlaskua, vaan paastoon laskeutumista, tai paastopäivien laskemista. Valmistaudumme pitkään paastoon ennen Pääsiäisen suurta juhlaa. Laskiaistiistaina on perinteenä syödä hernekeittoa ja laskiaispullaa – hillolla ja kermalla täytettynä. Ajatus on, että syödään tukevasti ennen paastonaikaa. Tämä perinne jatkuu edelleen, vaikka me luterilaiset emme ruokapaastoa erityisesti pidä. Kevyempi ruoka auttaisi keskittymään tärkeimpiin asioihin. Ruoka ei kuitenkaan ole tärkein asia paastossa, vaan toisten huomioiminen. Lähimmäisen auttaminen. Vain vähän aikaa sitten alkoi tämän vuoden Yhteisvastuukeräys. Siihen osallistuminen on yksi tapa auttaa. Tärkeintä on se, että kohtelemme kohtaamiamme ihmisiä hyvin. Voisi vaikka jättää pahan puhumisen pois paastonajaksi. Siitä voisi jäädä hyvä tapa paastonajan jälkeenkin. Laskiaistiistain jälkeen on Tuhkakeskiviikko. Siitä se varsinaisesti alkaa. Paastonaikana me kuljemme Jeesuksen seurassa kohti kuolemaa ja ylösnousemuksen pääsiäistä. Siksi laskiaissunnuntain nimi on Jumalan rakkauden uhritie. Ruotsin kirkossa sen nimi on yksinkertaisesti Kärlekens Väg, Rakkauden tie. Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. 1.Kor.13:4–7,13. Päivi Pulkkinen-Watson Salon seurakunta Kalenteriasioita PsL Salon teatterin näyttämölle lampsii lauantaina eräs kuuluisa unissakävelijä. Mauri Kunnaksen kirjoista tuttu herra Hakkarainen on pääosassa koko perheen näytelmässä Herra Hakkarainen harrastaa. Näytelmässä seurataan sitä, mitä kaikkea Hakkarainen ehtiikään harrastaa – tosin itse sitä tietämättään, sillä hänhän nukkuu. Kunnaksen kirjoittaman ja Sami Rannilan dramatisoiman näytelmän ohjaa Salossa Jaakko Loukkola ja itse herra Hakkaraisena törmäilee Salosta monesta roolista tuttu Jerry Sarlin. Masa Marsuna nähdään Mikko Saari. Kaksikon kavereineen voi tavata paitsi Kivassa, myös vierailuesityksillä. –Kaukaisin vierailu tällä hetkellä on tilattu hankolaiseen päiväkotiin, kertoo teatterin toiminnanohjaaja Mia Kuisma tiedotteessa. Loukkola hehkuttaa tiedotteessa teatteria. –Teatterintekijänä olen vaikuttunut salolaisen kulttuurielämän moninaisuudesta ja laadusta. –Salon kaupungista löytyy paljon ammattitaitoa laadukkaan kulttuurin tuottamiseen Näytelmän kesto on n. 50 min ja ikäsuositus yli kolmevuotiaille. • Kaikki esityspäivämäärät https://www.salonteatteri.com/ PsL Perniön kirkonkylällä oli loppusyksyllä ilmassa naurunremakkaa kahtena viikonloppuna, kun perniöläisten Otso Lapilan ja Kimmo Lehdon käyntiin potkaisemat improvisaatioiltamat täyttivät kunnantalon katsomon. Nyt näille Pahat mahat vastaan muu maailma – illloille tulee jatkoa, tällä kertaa Mathildedalin kyläravintola Terhossa. Olemme viime kerran jälkeen harjoitelleet paljon erilaisia musiikki-improleikkejä, jotka nyt on päätetty ottaa mukaan ohjelmaan, Lapila kertoo. Haaste tulee siitä, että Lapilan ja Lehdon vastaparina on kolme niin ikään monesta tuotannosta tuttua näyttelijää; tällä kerralla Arto Lindholm, Elina Leikkonen ja Juha-Pekka Seppälä. Improvisaation luonteeseen kuuluu, että kohtaukSampsa Sarparanta juhlii akustisesti Provinssiss a PsL Perniöläinen kuvataiteilija ja muusikko Sampsa Sarparanta nousee huomenna teatteri Provinssin päälavalle. Vuosia punk-yhtye No Shamen keulakuvana urakoinut taiteilija ei tällä kerralla vedä keikkaa bändin ja Suez-veteraanit haussaHaminaan PsL Suomalaiset YK-rauhanturvaajat olivat avainasemassa lokakuussa 1973 käydyn Jom Kippur -sodan rauhoittamisessa Suezilla. Ensi syksynä noista ajoista tulee kuluneeksi 50 vuotta. Suezin rauhanturvaajat kutsutaan läheisineen Haminaan SUEZ 50 -tapahtumaan elokuun alussa. Suezin 50 vuoden takaisista rauhanturvaajista ei ole minkäänlaista ajantasaista rekisteriä. Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani ja Suomen Rauhanturvaajaaliitto haluavat lehtienkin avulla tavoittaa asianosaisia. • Yhteydenotot terhoahonen2@gmail.com tai 040 504 0293. Lisätietoja on Wanhan Veteraanin nettisivuilla. Pahat mahat jatkavat haastamista Mathildedalissa siin annetaan tietyt lähtökohdat, mutta näyttelijöistä riippuu tämän jälkeen, mihin tapahtumat kulkevat. Raamit ovat jo olemassa: Lehto paljastaa tiedotteessa, että mukana saattaa olla esimerkiksi irlantilaista juomalaulua ja lyhyttä musikaaliakin. • “Improvisaatioiltama Winter Mayhem Edition” lauantaina 18.2. klo 19.00 alkaen. Lempeitä sanoja runokahvilassa PsL Kahvila Papu muuttuu tänään illalla runokahvilaksi. Paikalle voi saapua kuuntelemaan muiden runoja tai nousta itse lavalle lausumaan runoja. Mukaan voi ottaa myös itselle mieluisia runoja muidenkin luettavaksi. Tapahtuman juontajana toimii Katihanna Heikkinen ja runoiluun on kannustamassa myös Satu Pasio. Mukana on myös Perniön Runopiirin jäseniä. Runotapahtuma on maksuton ja tilaisuuteen on vapaa pääsy. • Kahvila Papu torstaina 16.2. klo 17–19. Herra Hakkarainen tassuttelee unissaan Salon teatteriin 044 735 2302 Pist viesti! Juttuvinkki, lukijan kuva, mielipide, palaute... TOIMITUKSEN WHATSAPP särökitaroiden kanssa vaan soolona, kitaran ja pianon kanssa. Samalla Sarparanta juhlistaa pyöreitä; hänelle tuli täyteen hiljakkoin 50 vuotta. • Sarparanta Provinssissa 17.2. klo 19. Kimmo Lehto ja Otso Lapila jatkavat improamista. Sampsa Sarparanta nousee lavalle Salossa huomenna.
• 15 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 PsL-Maria Vakkuri Kahden tappion jälkeen PeU-Basketin joukkue sai sunnuntaina juhlia jälleen voittoa, kun lohkon kärjessä pelaava Jyväskylän Weikot kaatui 1-divisioona B:n runkosarjaottelussa lukemin 88–67. Päävalmentaja Samu Kaaresvirta toteaa, että vastustaja oli lähtenyt otteluun vähän huonommalla kokoonpanolla kuin normaalisti. Kokonaisuutena sunnuntain peli oli Kaaresvirran mielestä kuitenkin tasapainoinen ja hyvä. –Saimme peluutettua kaikkia pelaajia aika tasaisesti, se oli tosi hyvä juttu. Ottelun tehomies perniöläisittäin oli Ladavius Draine, joka teki kotijoukkueelle 24 pistettä. Patrik Poutiainen ja Niko Huoponen olivat 16 ja 17 pisteellä niin ikään pelipäällä ja Poutiainen ehti vielä 13 kertaa levypalloonkin. Vastustaja nappasi enemmän pisteitä ainoastaan nopeista hyökkäyksistä. –Tässä näkyi se, että vastustaja osasi pitää todella kovaa tempoa yllä koko pelin ajan. Kaaresvirta antaa kehuja erityisesti aloitusviisikolle, jossa edellä mainittu pisteitä rohmunnut kolmikkokin pelaa. Vapaita heittopaikkoja löytyi hyvin, paikat käytettiin tehokkaasti. Kaaresvirta kertoo, että aloitusviisikon ollessa kentällä ero vastustajaan kasvoi joka kerta. Ennen sunnuntain ottelua PeU-Basket hävisi kaksi ottelua peräkkäin. Sunnuntain ottelun jälkeen PeU on lohkossa sijalla kaksi, vain kaksi pistettä Jyväskylän Weikkojen perässä. Sunnuntaina PeU-Basket matkustaa Hyvinkäälle, kun vastaan asettuu Hyvinkään Ponteva. Kaaresvirta sanoo, että vastassa on todella hyvä joukkue. Pelaajista löytyy paljon hyviä pistemiehiä. Esimerkiksi Arinze Obiora on 22,2 pisteen keskiarvolla joukkueensa tehokkain pelaaja. –Jenkkivahvistuksen lisäksi joukkueessa pelaa Hinkkasen veljekset Pyry ja Roy, jotka molemmat ovat todella taitavia pelaajia. Joukkue on pelannut aina erityisen hyvin omalla kotikentällään. Meidän puolustuspelimme täytyy sunnuntaina olla kunnossa. Kaaresvirta toteaa, että nyt vastaan tulee selvästi kovempi vastus kuin Jyväskylän Weikkonen joukkue. –Tässä ottelussa nähdään, mikä on meidän joukkueemme oikea taso. Pisteet sunnuntain ottelussa: LaDavius Draine 24, Niko Huoponen 17, Patrik Poutiainen 16, Tommi Huolila 10, Kalle Määttänen 6, Onni Mäkynen 6, Taneli Lindström 2, Timo Niitynperä 2, Tuukka Juntunen 2, Wiljami Vihiniemi 2, Alex Romu 1. PeU-Basket palasi voittojen tielle Alex Romu oli hyvässä vauhdissa sunnuntain ottelussa. PsL Salon Seudun Ampujia edustava perniöläinen Helmi Pietinalho oli Lounais-Suomen ilmakiväärin aluemestaruuskilpailuissa vireessä. Hän voitti N16-sarjan mestaruuden tuloksella 402.9. Sunnuntaina Salossa järjestetyssä kilpailussa toisen sijan vei entinen perniöläinen ja nykyään Säkylän Seudun Ampujia edustava Olga Lähteenmäki tuloksella 399.3. N16-sarjan kärkikolmikko koolla, vas. Olga Lähteenmäki, Helmi Pietinalho ja Pinja Korkeakoski. Kuva Heikki Pietinalho. Vantaan laduilta nelossija Perniöön PsL Suomen Cupin hiihtokisat järjestettiin viikonloppuna Vantaalla. Perniön Urheilijoiden Jonna Juva hiihti kisoissa sijalle 42. Krista Cupin osakilpailuissa Tampereella nähtiin sunnuntaina myös paikallisia hiihtäjiä. Perniön Urheilijoiden Jonna Juva sijoittui naisten kuuden kilometrin matkalla neljänneksi. N12 sarjan kolmen kilometrin matkalla Perniön Urheilijoiden Elina Varemäki sijoittui viidenneksi. Eemeli Varemäki hiihti M16 sarjan kuuden kilometrin matkalla sijalle yhdeksän. PsL PeU Basketin C-tytöt ottelivat kahden pelin verran sunnuntaina Littoisissa ja tällä kerralla pisteet molemmista otteluista jäivät Kaarinaan. Ensimmäisellä kierroksella vastassa oli Kaarinan Ura Basket. Kaarinalaisjoukkue tippui ylemmältä sarjatasolta kevätkaudeksi samaan sarjaan PeU Basketin kanssa, joten kyseessä oli ensimmäinen mittelö joukkueiden välillä. Ottelu päättyi perniöläisten 31-40 tappioon. Seuraavassa pelissä vastaan tuli sarjakärki BC Nokia, joka kaatoi perniöläisjoukkueen lukemin 29-70. PeU Basketin C-tytöt ovat kärsineet sairastumiskierteestä ja BC Nokiaa vastaan oteltiinkin osin loukkaantuneella joukkueella. • PeU:n pisteentekijät olivat: Karjalainen Minea 12/5, Kemppinen Inari 10/10, Lausti Venla 4/2, Lausti Eveliina 3/5, Johansson Nessa 2/5 ja Tallqvist Ella 0/2. • Mukana olivat myös: Horttana Anni, Laaksonen Alina, Kivelä Minttu PsL Naisten lentopallon 3-sarjan ylemmässä loppusarjassa pelaavat PeU ja Perniön Sisu ovat tällä hetkellä lohkossa kärkipaikoilla. PeU on napannut jo hyvän etumatkan, kun joukkueella on kolmen ottelun jälkeen pisteitä kasassa kymmenen. Sisu seuraa perässä neljällä pisteellä. Sunnuntaina Perniön Sisu vai vastaansa Rauman Urheilijoiden joukkueen. Ottelu päättyi lopulta perniöläisten 3–2 voittoon. Ottelu oli tasaista vääntöä erästä toiseen. Joukkueessa eniten pisteitä ottelussa keräsivät Noora Lindholm 16 pistettä ja Aino Saario 15 pistettä. PeU kohtasi maanantaina kotihallissa Someron Pallon joukkueen. Ottelu päättyi PeU:n tyylipuhtaaseen 3–0 voittoon. Joukkueen parhaat pisteiden tekijät olivat Riina Isomäki 14 pisteellä ja Johanna Linden 12 pisteellä. Sisu kohtaa tänään illan ottelussa Koi-Iskun joukkueen. Peli pelataan Perniössä. PeU:n joukkue saa hetken lepotauon, sillä joukkueen seuraava ottelu pelataan vasta viikon päästä sunnuntaina. Joukkue kohtaa silloin Rauman Urheilijoiden joukkueen. Helmi Pietinalho tähtäsi Salossa aluemestaruuteen Sairastumiset painoivat C-tyttöjen otteissa Littoisissa PeU:n ja Sisun hyvä vire jatkuu
• 16 Torstaina 16. helmikuuta 2023 Perniönseudun Lehti Nykyaikainen lämminhenkinen kyläkauppa Palvelemme ark 7-21, la 7-20, su 9-20 Heikkiläntie 4 25500 Perniö puh. 040 176 9451 PERNIÖ 10 95 KG Snellman MAATIAISPOSSUN SISÄFILEE Maustamaton tai marinoitu n. 600-850 g 3.RS Snellman MAATIAISPOSSUN KINKKUtai LIHASUIKALEET 300-400 g (7,50-10,00/kg) Vihdoinkin Perniössä! HATSAPURI KÄRRY 10-17! IRTOKARKIT • PERNIÖN KEBABRULLA MAISTATUSTA • ROSTEN KONSULENTTI PAIKALLA 10-17 • VUOROVETTEN KIOSKI TARJOAA PEHMISTÄ ILMAISEKSI KLO 12-17 5 99 KG ARVOMME TASATUNNEIN TUOTEÄMPÄREITÄ KLO 10-17! ( 1 KPL PER ASIAKAS, NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ) Candy King Eero Ketola, teksti ja kuva Pyrstötiaiset liikkuvat talvella pienissä parvissa. Linnut on helppo havaita koska ne ääntelevät voimakkaita, naksuttavia ja siriseviä ääniä. Lintuja ei kuitenkaan ehdi kauan katsella. Tuntuu että ne ovat koko ajan liikkeessä. Pyrstötiaiset ovat erittäin seurallisia. Ne kieppuvat ja vaappuvat usein koivun oksilla kaikissa mahdollisissa asennoissa. Usein linnut ovat samalla korkeudella. Mikäli yksi linnuista lähtee lentoon niin muut linnut seuraavat vilkkaasti äänelleen. Toisinaan, tosin melko harvoin pyrstötiaiset laskeutuvat maahan. Ne liikkuvat. pitkästä pyrstöstä johtuen, hassunkurisen näköisesti. Viime viikolla näin parven, joka lensi nopeasti eteenpäin. Yllättäen yksi linnuista laskeutui metsän keskellä olevan, vesakoituneen pellon heinämättäälle. Samalla noin kymmenkunta muuta pyrstötiaista seurasi sitä. Pyrstötiaisten pääravintona talvella ovat hyönteiset ja hämähäkit. Kasvien siemenet ovat niiden ravintona harvemmin. Lyhyenä talvipäivänä pyrstötiaiset käyttävät aikansa tehokkaaseen ravinnon hakemiseen. Kuitenkin tuntuu, ettei niillä ole liiaksi aikaa olla samassa paikassa. Parvet lentävät tunnin aikana jopa useita kilometrejä. LUONTO Pyrstötiaiset eivät malta olla paikallaan Pyrstötiainen ei malttanut olla kuin muutamia sekunteja heinäkasvissa. Muutamia siemeniä oli varissut jäätyneeseen maahan, mutta lajitoverien kutsuäänet houkuttelivat jatkamaan matkaa. Konttori suljettu. Palvelemme vain puhelimitse/sähköpostitse. p. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi TÄNÄÄN TO 16.2.