2 – 2018 Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 Helsinki. Tietojen tekninen toimitus: Posti Oy, PL 7, 00011 Posti. Tervepä terve. Toimituksen koilliskello on käännetty siihen asentoon, että kesälehti Tortone on tässä ja nyt. Perinteisesti tässä kohdassa on ollut tapana fundeerata kesää eri kanteilta. Perinteistä on sekin, että monella kesämökillä ja lääkärin odotushuoneella on yksi yhteinen tekijä: samat lehdet vuodesta toiseen. Perinteinen lukukokemus oli tulla tästäkin: huomasin, että olen joskus ennenkin tässä kohdassa virittänyt ylistyslaulua vanhoille lehdille ja niiden koukuttavuudelle nimenomaan kesälukemisena. No, sitähän aina hoetaan, että ilman historian tuntemusta on tulevaisuuskin ohkaisissa kantimissa ja tämä on tietysti suorastaan ylevä peruste puhua tästä vastakin. Että ei siis kesää ilman lukuharjoituksia, olkoonkin että tuoreen selvityksen mukaan sarjakuvienkin lukeminen on vähentynyt. Mihin tässä voi luottaa, jos ei kohta siihenkään että lepo-Lassessa lojutaan edes Aku Ankan tai Tintin seurassa, raskaammista teoksista puhumattakaan. Vaan ei myöskään suvea ilman kirjoitushommia. Kesähän on myös monenlaisen yhdyssanan osana, ja niin kaivattu kuin vuodenaika onkin, eivät kaikki kesäsanat ole ihan vaan positiivisia ilmiöitä. Katsotaanpa. a Kesähitti = usein aivan kestämätön renkutus. a Kesäpaita = monesti se vuonna 1992 Vaatehuoneesta ostettu teos. Ei lasten silmille, ainakaan Havaiji-kuvioisena. a Kesäloma = kuin hyvä ateria. Kun sen on saanut alkuun, alkaa pelätä sen loppuvan. Voi käydä kalliiksi. a Kesälehti= mitä kuivempi julkaisu, sen parempi sytyke. Parhaamme on tehty. a Kesäkissa = tämän ottajat ovat täysiä raukkoja ja tästä ei keskustella. a Kesäheila = tämä passaa ehkä ottaa, jos se molemmille sopii. Ellei ottaja ole: a Kesäleski = kaupunkiin töihin jäävä perheen toinen aikuinen. Toinen menee lasten kanssa maalle. Ilmeisen katoavaa kansanperinnettä. a Kesähäät: tulevat hormista torppaan, jos pelti on kiinni. a Kesäauto = joku on ajanut tällaisella toisenkin kesän. a Kesärenkaat = kaivetaan vajasta keväällä ja joskus koittaa se kevät, jolloin niitä ei voi enää laittaa alle. a Kesätakki = kaivetaan kaapista keväällä ja joskus koittaa se kevät, jolloin sitä ei voi enää laittaa päälle. a Kesärengas = näkyy keskivartalon kohdalla peilistä syksyllä. a Kesämopo = mainion älyvapaa pop-kappale. a Kesätyö = monessakin mielessä erittäin oivallinen juttu. a Kesätyö = mökillä odottavat hommat, jotka jäivät viime kesänä tai syksynä hoitamatta. Ei niin oivallinen juttu. a Kesäleiri = itseltä kokematta, moni tykkää. a Kesämökki = joskus teinien mielestä kesätyöleiri. Kts. edelliset kohdat. Sitten on tietysti käsite kesäihminen, jota on paikallaan tarkastella vähän laajemmin. On sitä nimittäin sellaisiakin, jotka nimittäytyvät talvi-ihmisiksi. Vallankin, jos talvi on postikorttisarjaa eli kirkkaan luminen ja kirpeä. Vaan miten käy, kun ensimmäisen kerran keväällä näyttää tai tuntuu kesäiseltä? Väki pakkautuu rannoille ja pihoille ja terasseille ja kasvimaan kuopsutus on oikeastaan vain hyvä tekosyy saada istua hetki auringossa sen kerran kun se taas lämmittää. Ja siinä tilanteessa on jokseenkin mahdoton löytää yhtään ”talvi-ihmistä”, joka sanoisi, että kyllä se oli pimeä ja märkä ja kylmä parempi. Kesähän on vanhaa vitsiä mukaillen kuin pizza. Kun se on hyvä, se on tosi hyvä. Ja vaikka se olisi huono, on se ihan hyvä silti. Hyvää kesää. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Vanhan vitsin vuodenaika Ystävällinen Teijo sulatti sydämen PsL-Aku Poutanen On sitä varmasti tavanomaisempiakin tiistaipäiviä. –Tänään pitäisi vielä käydä Sahajärvellä ötököitä hakemassa, heläyttää HeidiLii Kaila Teijon Päivölän pihalla. Hyönteisillä on vissi tarkoitus: niitä ei oteta hengiltä eikä syödä. Sitä vastoin ne päätyvät valokuviin ja kesäkuun kestävään näyttelyyn Teijon Masuuniin. Valokuvaaminen ja Kaila-sukunimi voivat jonkun mielessä yhdistyä. HeidiLii Kaila on kuvannut lähes koko ikänsä ja opiskellutkin vuoden valokuvausta. Mukana on myös verenperintöä; maineikkaat valokuvaajat Ben ja Jan Kaila ovat hänen enojaan. Hänen kuvaamisensa alkoi haluna ikuistaa asioita ympärillään, mutta sittemmin harrastus on saanut tummempiakin sävyjä. Esimerkiksi koulun näyttötehtävään Kaila kuvasi vankeja Vantaan tutkintavankilassa, ja vielä toteutumaton iso haave olisi saada kuvata tamilisissejä Sri Lankassa. –Taustatyöt pitää tehdä hyvin ja pitää olla kontaktit paikallisiin ihmisiin kunnossa, paljon matkustellut Kaila tietää. Masuunin galleriaan Heidi-Lii Kailan kuvista kootaan näyttely, jonka kuvia yhdistää kotikylä Teijo, tosin ei ihan tavanomaisesti. Esimerkiksi yksi kuva esittää teijolaisia kasveja, joista on tehty asetelma. Studio syntyi olohuoneeseen ja avuksi tarvittiin vähän keinovaloa, valkoista paperia ja hiukan kuvankäsittelyäkin. Lopputuloksena on kuva, jossa hennot kasvit näyttävät kuin leijuvan ilmassa. Näyttelyä voi ajatella vaikka rakkaudentunnustuksena Teijolle. Jos ei ajattele, kuulee kohta saman kuvaajan itsensä suusta: –Tämä on niin ihana paikka. Aluksi pelkäsin, että tuleeko täällä tutustuttua kehenkään ja jutteleeko kukaan mitään. On ihanaa, miten täältä on saanut heti Julkaisija: Perniönseudun Lehti Päätoimittaja: Pekka Mäenpää Painopaikka Salon Lehtitehdas. Kannessa Nicolas ja Sebastian Lindstedt. Juttu sivulla 6. Toimitus ja taitto: Aku Poutanen Ilmoitukset: Tea Niinimäki www.pernionseudunlehti.fi toimitus@pernionseudunlehti.fi Lintu löytyi kuolleena Päivölän edustalta. Kuvan nimi on "Loppu". Kuva Heidi -Lii Kaila
2018 – 3 hyviä ystäviä ja on paljon kanssakäymistä. –Tässä pihallakin on aina joku istumassa ja juodaan yhdessä aamukahveja ja muuta, Kaila hehkuttaa. Vilinä riitti Teijolla ei arkiaamuna juuri ole ääntä: koulun pihalta kuuluu lasten huutoja ja joku leikkaa ruohoa. –On tässä jotain tuttuakin, viittaa Kaila rannan nosturiin. Hän on syntyperäinen helsinkiläinen ja ehti asua pääkaupungin ytimessä Lönnrotinkadullakin, laidemmalla Laajasalossa ja viimeksi taas Hämeenkadun varrella. Sitten mitta tuli täyteen. –Väsyin hektisyyteen ja pinnallisuuteen ja luonnottomuuteen. Tässä pääsee minuutissa metsään tai meren rantaan, ja se on elinehto. Helsingissä pitää aina nähdä vaivaa, että pääsee luontoon. Hämeentielläkin oli kaikkea tarjolla, mutta niistä ei enää saanut sellaista täyttä oloa. –Tästä pääsee reilussa tunnissa Helsinkiin, jos siltä tuntuu. Kytkös toisesta suunnasta on saaristoon; Heidi-Lii Kaila on viettänyt paljon aikaa Nötössä, minne hänen isänsä rakensi talon 70-luvulla. Tuolloin syntynyt kommuuni toimi aikansa, mutta paikka on edelleen tärkeä osa elämää. Kailan ensimmäinen osoite Teijolla oli kartanon kupeella, ja muutto sinne tapahtui jokseenkin kylmiltään. Koti löytyi ilmoituksesta ja silloisen puolisonsa kanssa Kaila teki päätöksen nopeasti. –Teijosta en tiennyt yhtään mitään. Muutto jännitti suotta, kävi sittemmin ilmi: kavereita on löytynyt ja työkin läheltä, naapurikylä Mathildedalista. Autottomuuskin, on toistaiseksi ollut ratkaistavissa oleva pulma. Hakusessa on lyhyille matkoille skootteri, ja muuten auttaa kylä. –Aina joku menee johonkin, Kaila nauraa. Sikäli, kun Teijolta nyt pitää aina kauas lähteä; lähin kauppakin on kävelymatkan päässä. Päivölän, entisen koulun, asukkaita yhdistää se, että kaikki ovat pääkaupunkiseudulta muuttaneita. Jatkoa saattaa seurata, sillä myös Heidi-Lii Kailan äiti miettii vaihtavansa eläkepäivikseen Punavuoren Teijoon.Hänen haaveenaan on saada perustaa hoitola rescue-koirille. Ramos-koira tuli Heidi-Lii Kailalle Espanjasta ja molemmat Teijolle Helsingistä.
4 – 2018 KAHVILAMME PALVELEE KAUPAN AUKIOLOAIKOINA! M-MARKET PERNIÖ SALONTIE 1, PERNIÖ MA-PE 6-22 LA 8-21 SU 9-20 KAHVI JA IRTOPALLOJÄÄTELÖ 3,50 € MATRIN KESÄKAUPPA SALOSSA Tervetuloa tutustumaan Matrin laadukkaisiin sänkyihin, helmalakanoihin, sängynpäätyihin sekä vuodevaatteisiin ja tule tekemään löytöjä! Avoinna torstaisin klo 11.00 19.00 tai sopimuksen mukaan Länsiranta 8, Salo | 0400 603 415 info@matri.fi | matri.fi facebook.com/matribyfennobed instagram.com/matribyfennobed
2018 – 5 PsL-Aku Poutanen Monen keksinnön juuri on ongelmassa – ja ratkaisu ongelmaan joskus hyvin yksinkertainen. Kun Matti Lindqvist kärrää mökkitontillaan Särkisalossa kaislaa rannasta ylemmäs rinteeseen, on mukana kerralla kolme keksintöä, oman pähkäilyn tuloksena syntynyttä ja omin käsin toteutettua. –Tuota talikkoakin olen vuosikymmeniä miettinyt. Nyt se sitten piti tehdä edes omaan käyttöön, Lindqvist naurahtaa. Käydäänpä katsomaan. Talikko on pohjiltaan vanha tuttu, mutta Lindqvistin parantamana uudennäköinen. Uloimpiin piikkeihin on kiinnitetty saranat, joihin on kiinnitetty U-muotoon taivutettu harjateräs. U:n alasakara koukkaa talikon varren yli, vapaat yläsakarat ovat talikon piikkien päällä. Kun talikon piikkeihin on seivästetty vaikka kohtalainen määrä kaislaa, otetaan toisella kädellä kiinni teräslenkin mutkasta, kahvasta, ja näin lisäpiikit painavat lastin tiukasti alapiikkejä vasten. Ote on jämpti ja pitävä. Talikosta tulee vähän kuin suuret pihdit; viereinen kuva kertoo jälleen enemmän kuin tuhat sanaa. –Muutenhan tällainen liukas kaislakin leviää helposti ja kohta on enää pari kortta jäljellä, Lindqvist tietää. Metallialan ammattilainen teki koko homman itse; saranat on tehty kulmaraudasta ja hitsattu kiinni talikkoon. –Muuten riittää, jos osaa rautalankaa vääntää, Lindqvist naurahtaa. Jatketaanpa töitä. Nyt kärry on siis täynnä kaislaa ja se pitäisi saada rinteeseen kohti tulevaa perunamaata. Asiaa helpottaa keksintö kaksi: kottikärryn aisojen väliin vedetty leveä remmi, joka tulee juuri työntäjän lonkkien korkeudelle. –Mahan korkeudelle sitä ei kannata asentaa, tai tulee muuten työntäessä pissat housuun, Lindqvist myhäilee. Vyötärön korkeudelta apu on selvä; mukaan työntämiseen saadaan muutakin kuin ylävartalon lihakset. Alaspäin tullessa, kärryt selän takana, remmi estää kärryjä tulemasta jaloille. Ja sitten keino kolme: kottikärryjen aisojen päihin on kiinnitetty poikittaiset lisäkahvat. –Näin kun näistä ottamalla kippaa, eivät kärryt kaadu toiselle sivulle, vaan saa tukevasti kiinni. Samoin jos vetää kärryjä perässään, näistä saa paljon paremmin kiinni, Linqvist kehuu. Lisäkahvat voi istuttaa pulttitai hitsiliitoksella. Osien hintaluokka yhteensäkään ei montaa euroa tee. Itsekseen puuhaavalle apukeinot tulevat tarpeeseen, kun esimerkiksi kaislansiivousta keväisin riittää. Lindqvist uumoilee, että moni muukin voisi hyötyä tämänkaltaisista helpotuksista. Hän lähetti talikon evoluutioversiosta tietoja Fiskarsille, mutta yrityksessä ei innostuttu. Amerikkalainen yhtiö taas tuumi, että heidän asiakkaansa voisivat moisesta kiinnostuakin. Kottikärryfirma taas sai tietoonsa hihnaja kahvaideat, mutta toistaiseksi ei ole perään kyselty. –Patentin hakeminen on tavalliselle ihmiselle aika kallista ja aikaakin siinä menee paljon. Mutta voihan näitä tehdä jokainen itsekin, monella kuitenkin on joku kotiverstas. Tekijää itseäänkin huvittaa hieman se, miten helposti talikon lisävaruste syntyi: osa sopi kerralla kuten oli tarkoitettukin. –Ei tarvinnut tehdä muita prototyyppejä. Kottikärry parani näin: aisojen välinen hihna antaa pontta työntämiseen ja kahvoihin lisätyt poikkipienat helpottavat kippaamista. Koko rakenne yhdellä kuvalla selitettynä. Talikko v 2.0. Matin pähkäilystä syntyi Ote pitää: Matti Lindqvist näyttää, miten talikko toimii kaislansiivouksessa.
6 – 2018 PsL-Aku Poutanen Tämähän on oikeastaan tosi hulppea paikka. Tuttu maisemakin näyttää ihan uudelta, kun sitä katselee sopivan korkealta. Nyt ei vaan olla helikopterissa eikä tikkailla, vaan Sebastian ja Nicolas Lindstedtin puumajassa Perniössä. Ensin oli poikien toive yöpymiskelpoisesta majasta, ja sitten mukaan kuvioon tuli isoisä. –Hän näki nämä kaksi puuta ja mietti, että tuossa voisi olla majan paikka, selvittävät 11ja 8-vuotiaat pojat. Unkarissa asuva isoisä on käsistään kätevä; hän suunnittelee ja valmistaa työkseen keittiöitä lähellä Budapestiä. Välimatkan takia hanke eteni tipoittain eli silloin kun isoisä oli Suomessa käymässä. Hyvää kannatti odottaa: kuusien väliin kätkeytyvä maja on tosihieno. Rakenne on niin tukeva, että se kestää aikuisenkin vieraan. –Isä käy täällä joskus iltaisin katsomassa hirviä pellolla, pojat kertovat. Varsinainen luksusvaruste majassa on parveke. Ikkunat pitävät viiman loitolla ja oven saa säppiin ulkoja sisäpuolelta. –Me halusimme, että sisältä tämä on valkoinen, pojat kertovat. Kaksikko otti osaa suunnitteluun ja avusti rakentamisessa. –Vanhemmat saivat osakseen vastata materiaalihankinnoista toiveiden mukaan, kertoo isä Antti Lindstedt. Lopputulos on viimeistelty: maastonvihreä ulkoväri taas takaa sen, että etenkään hämärässä majaa ei kuusien lomasta erota ollenkaan. Mutta mitä omassa kesäyksiössä sitten voi tehdä? –Täällä voi leikkiä ja majassa on kiva olla, kun sataa vettä, tuumii Nicolas. –Ja voi täällä nukkuakin, jatkaa Sebastian. Majassa voi tietysti syödä eväitä ja lukea sarjakuvia – vaikka sitten juuri sadepäivän ratoksi. –Pöytä siellä pitäisi olla, kaavailee Nicolas. Alkamassa on majan ensimmäinen kesä, ja siksi suunnitelmat vielä hakevat muotoaan. Samoin vielä on päättämättä, annetaanko majalle nimi, ja jos niin mikä. Lindstedtin poikien kesämajasta näkee kauas ” Täällä voi vaikka nukkua. Puumajan ikkunasta voi katsella vaikka, miten vilja kasvaa pelloilla. Parvekkeella tähyilevät Sebastian ja Nicolas Lindstedt. Maja kätkeytyy kuusien lomaan.
2018 – 7 PERNIÖN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysioterapia • Ryhmäliikunta • Kuntosali • PhysioPilates P. (02) 735 7101, 040 500 6797 YLÄMAANKARJAN LIHAA SUORAAN TILALTA Varaa omasi syksyn toimituksista. Leipyölintie 218, 25500 Perniö p. 050-338 2768 www.leipyoli.com LAADUKASTA LOMAHOITOA LEMMIKILLESI! Savikulmantie 181 25500 Perniö Puh. 045 1833 983 www.lemmikkiparkki.fi Kissahotelli Meidät löytää myös Facebookista! KOSMETOLOGINEN HOITOLA & KAUPPA IHANA KESÄ, AIKAA ITSELLE, AIKAA RENTOUTUA! PALVELEMME KOKO KESÄN SALOSSA JA PERNIÖSSÄ. TERVETULOA! KÄTEVÄ NETTIAJANVARAUS Haarlantie 2, Perniö P. 02 7351 307 Turuntie 8, Salo P. 045 6141 500 WWW.SALONSKINLAB.FI Vastaanotot Perniössä ja Särkisalossa avoinna koko kesän! Fysioterapeutti Anssi Örri 0400 744 269 anssi.orri@gmail.com MEIDAN Kuntoutus www.meidan.co Kirakantie 178, 25610 Ylönkylä 044 555 4852 / Riitta-Maija 040 160 9094 / Katri www.savukalkkuna.fi Juhannuksen jälkeen perjantaisin klo 10–18 heinäkuun loppuun asti. Muulloin soita ja sovi! Tilamyymälä avoinna juhannusviikolla ti-to klo 10-18 Kesäaikana myös pop-up-myymälä Hangon Graniittilinnassa. Meiltä kukat kaikkiin juhliin, iloon ja suruun. Myös pihaa tai parveketta kaunistamaan. Ihana vaateliike ihanille naisille! Laadukkaat, yksilölliset ja kauniit asut kaikenikäisille ja -kokoisille naisille! ma 10-13 ti-pe 9-17 la 10-13 Tervetuloa! SPR Perniön osasto Omapaikka Salontie 2, Perniö Heinäja elokuu perjantai klo 12.00-18.00 lauantai klo 9.00-13.00 Kesäkuu tiistai-torstai klo 10.00-15.00 perjantai klo 10.00-18.00 Kirpputorin aukioloajat kesällä 2018 SPR Perniön osasto spr.pernio@gmail.com “Välitä sääki,tul mukka, me olla tääl sua varte.” Hyvää kesää ja tervetuloa ostoksille! Otamme vastaan puhtaita ja ehjiä vaatteita sekä tavaraa. M ukana kesäseikkailuissa M ukana kesäseikkailuissa Tarjous voimassa 30.6. asti . Tilaa hyvää kesälukemista! ilmoitukset@pernionseudunlehti.? p. (02) 735 2300
8 – 2018 Kuutamotaivaan sävelissä on perniöläinen pohja PsL-Aku Poutanen –Soittaja soittaa ja haitaristi haittaa, letkauttaa Arto Peijonen ja jatkaa mikrofonijohdon setvimistä. –Vielä se jaksaa naurattaa, tuumivat lavan toiselta laidalta Pasi Peijonen ja Pekka Alonen. Ollaan Laurilan lavalla Marttilassa toukokuisena lauantai-iltapäivänä. Arto Peijonen viimeistelee lauluja bassolaitteiden asennusta, Alonen kytkee kosketinsoittimen johtoja ja Pasi Peijonen kasaa rumpuja lavan keskellä. Lavalla ahertava trio on yhtä kuin tanssiorkesteri Kuutamotaivas, maakunnan monet tanssipaikat kiertänyt kokoonpano, jolla on vahvasti perniöläiset juuret. Ehkä pitää aluksi katsahtaa Perniöön vuosikymmenten taa. Perniössä Peijoset tiedetään soittavana sukuna; Arto Peijosen isoisä Ilmari soitti haitaria ja kirjoitti lauluja, samoin teki hänen kaksosveljensä Markus. Keikoilla kaksikko kävi polkupyörillä. Arton isä Martti ei soita, mutta setä Esa ehti vaikuttaa monessa kokoonpanossa basson ja harmonikan kanssa. –Hänen bändinsä treeneissä pääsin ensimmäistä kertaa vähän itsekin kokeilemaan, Arto Peijonen muistelee. Samantapaista tapahtui toisessa sukuhaarassa: Markuksen poika Antero, Pasin isä, on tavattu tuuban varresta kuin haitariakin soittamasta. –Mutta kotona ei ollut mitään painostamista. Hakkasin kattiloita ja pannuja ja jossain kohtaa tuli sitten ensimmäiset pienet rummut, kertaa Pasi Peijonen. Sama perinne jatkuu: Arto Peijosen jälkikasvu laulaa, soittaa kitaraa, pianoa ja rumpujakin. Pasi Peijosen lapsilla on rummut. –Viimeksi tänään niitä taottiin, mutta mitään ei ole pakko tehdä. Tämä on ihan vapaaehtoinen jatkumo, Peijonen tuumii. Oregon yhdistää Yhteinen tekijä pikkuserkusten historiassa on tanssiorkesteri Oregon, jota luotsasi pitkään teijolainen Toivo Holmberg. Molemmat Peijoset ovat soittaneet kokoonpanossa, tosin eri aikaan. Omaksi linjakseen bändistä erkani Arton aikana Koster-orkesteri ja siitä taas kehkeytyi 90-luvulla Pasin aikana Salama jo hon taas Arto meni aluksi tuuraamaan. Salamasta taas erkani sukupuussa nykyinen Kuutamotaivas, joka on toiminut vuodesta 2001 lähtien. Mutta mikä sai jo nuoret miehet koluamaan tanssilavoja kaikki lauantait? –Yläkouluikäiselle se oli tietysti hauskaa hommaa keikkailla ja tärkeää oli sekin, että siitä vielä sai välillä muutaman satasen, Pasi Peijonen muistelee. Arto Peijosen ensimmäinen tanssiyhtye oli Humppalaiva. –Ensimmäinen humppakeikka oli 14-vuotiaana. Välillä oli pidempiäkin keikkamatkoja ja ne olivat tietysti nuorelle pojalle hienoja reissuja. Hääkeikat häviävät Kodinperintö vaikuttaa siinä, että tanssimusiikki on pitänyt miesten mielissä pintansa, vaikka Arto Peijonen myöntääkin, että Hurriganesin Roadrunner oli se levy, joka nuorukaiseen todella kolahti. Marttilan lava saa kaksikolta kehut; puitteet ovat varsin hyvät ja takahuonettakin laajennettu. Nyt lavan takana mahtuu vaihtamaan kerralla paitaa koko trio. –Isommat lavat ovat isompien nimien heiniä, Arto Peijonen myöntää. Kuutamotaivasta työllistävät talvikaudella muun muassa kylpyläkeikat Turun seudulla. Osaltaan keikkapäiviä rajaa Pasi Peijosen työ: hän työskentelee perämiehenä laivalla. Keikat pyritään myymään sellaisille illoille, että rumpalin tuuraajaa ei alvariinsa tarvittaisi. Tanssiorkesterin työssä näkyy juhlatapojen muuttuminen; entistä harvempi hääpari tilaa tanssiyhtyettä. –Siellä on bilebändi tai sitten dj, Arto Peijonen sanoo. –Ei ole enää sellaisia pöytäjuhliakaan kuin vuosia sitten oli. Yhdet häät Kuutamotaivas klaaraisi ulkomuistista; heti soitettavissa on parisataa kappaletta ja illan aikana soitettavien kappaleiden määrä hämmästyttää rokkibändejä: –Jos kaksitoista kappaletta soittaa kolmeen varttiin, se on 70 kappaletta per ilta, Peijoset summaavat. Kaikesta huolimatta lavan reunalle on nostettava Kultainen laulukirja; oman alansa klassikko, jossa on esimerkiksi ikivihreitä, onnittelulauluja ja elokuvasävelmiäkin. –Kultainen pelastaja, virnistää Pekka Alonen. –Mutta se on hyvä olemassa. Jos joku viettää vaikka merkkipäivää ja tulee toivelaulu. Pikkutunneille venyy tanssimuusikonkin ilta herkästi: ennen kuin Laurilan lavalla on pantu lauantaitanssit pakettiin ja kannettu kamat takaisin Volvoon, ollaan jo sunnuntain puolella ja sitten Nuottikansio bändin mukaan. ” Tanssiillan aikana soitetaan 70 kappaletta. Tämä menee rutiinilla: Pekka Alonen, Arto Peijonen ja Pasi Peijonen asentavat soittimia ja tekniikkaa käyttökuntoon. Tanssimuusikon arkea.
2018 – 9 edessä on vielä kotimatka. Pasi Peijonen sanoo, että soitto soi rakkaudesta lajiin. –Hauskaa tämä on, ja jos vielä näkee, että joku vielä illan aikana hymyilee, niin se on siinä. Samaa sanoo Arto Peijonen, jolle pidempi tauko soittamisessa ei sopinut. –Kyllä siinä alkoivat äkkiä sormet syyhytä, hän virnistää. Studiossa rima nousi Sadoista keikoista on jäänyt jotain jälkeen: kokemusta, nauhoituksia, monenlaista arkistomateriaalia. Arto Peijonen harmittelee silti, että nauhoituksia olisi voinut tehdä enemmänkin. Pieni viipale Kuutamotaivaan tekemisistä on nyt taltioitu studio-oloissakin; trio levytti kolmen kappaleen CD:n keväällä. –Studiossa en ollut aiemmin ollut, ja kyllä se jännä paikka oli, Arto Peijonen tunnustaa. Kaikesta huolimatta tekotapa oli rivakka: levy soitettiin päivässä purkkiin. –Itsekriittisyys siinä kyllä kasvoi ihan järjettömäksi, jatkaa Pasi Peijonen. –Kun levyä nyt on kuunnellut, sieltä löytää aina kohtia, joista miettii että miten tuon nyt noin teki. Pekka Alonen puolestaan pohtii, että rahaa ja aikaa käyttämällä olisi lopputulosta voitu viilata ja tehdä uusintaottoja, mutta levystä olisi samalla voinut tulla kliininen. Levyllä saatiin talteen myös Arto Peijosen säveltämä ja sanoittama kappale Kuutamotaivas. –Viisitoista vuotta sekin ehti muhia, hän naurahtaa. Soittajia lämmittää se, että levy on päässyt radiosoittoonkin. Kakkosraita, Erik Lindströmin säveltämä ja Sauvo Puhtilan sanoittama "Hiljaista on" on kiivennyt kesäkuun alussa Tätä Suomi tanssii -listan sijalle 27. ALKUPERÄISTEOS Joel Lehtonen DRAMATISOINTI Laura Jäntti OHJAUS Arto Lindholm www.facebook.com/ kirakankesateatteri1 Ke 20.6.......klo 19 Ma 25.6.......klo 19 Ti 26.6.........klo 19 Ke 27.6. ......klo 19 Pe 29.6........klo 19 Su 1.7...........klo 16 Ma 2.7..........klo 19 Ti 3.7............klo 19 Ke 4.7..........klo 19 Pe 6.7..........klo 19 La 7.7...........klo 16 Su 8.7..........klo 16 kirakankesateatteri@gmail.com p. 045 121 3900 www.kirakankesateatteri.fi Kirakantie 240, 25610 Ylönkylä (Perniö) KIRAKAN KESÄTEATTERI ESITTÄÄ KESÄLLÄ 2018 Rooleissa mm. Lisamaria Markula, Paula Lehtinen ja “Kirakan kakarat” Liput ovelta ja myös ennakkoon: M-Market Perniö (Salontie 1, 25500 Perniö) k i il ki akankesateatte i@gmail com Kira ( Esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry Liput 20/15/10 € ENSI-ILTA Ti 19.6. klo 19 PERNIÖN TAKSIASEMA palvelee Perniössä, sekä Teijolla 24h / vrk p. (02) 735 2422 Tämä menee rutiinilla: Pekka Alonen, Arto Peijonen ja Pasi Peijonen asentavat soittimia ja tekniikkaa käyttökuntoon. Tanssimuusikon arkea.
10 – 2018 Vege vei PsL-Aku Poutanen Kumpikohan mahtaa pulputtaa kovempaa. Vesi trangian kattilaosassa vaiko porukka ympärillä. Hyväntuulinen nauru tarttuu lopulta vieraaseenkin. Tällä kerralla ollaan Perniön Latokartanonkoskella. Koolla on viisi edustajaa partiolippukunta Pyhän Laurin ritareista; Johan Engblom, Pieta Kanto ja Niilo Jokinen ovat samoojia, Eino-Pekka Kanto ja Sara Engblom vaeltajia. Tehtävänanto on selkeä. Nyt pitäisi saada tuntuma siihen, mitä kannattaa metsäretkelle lähtevän ottaa ruoaksi mukaansa, jos repussa lisäksi kulkee trangia ja vesipullo. Tarjolla on viittä erilaista ”lisää vain vesi”ruokaa. Ketkä olisivat parempia tätä asiaa arvioimaan kuin partiolaiset. Sitä ennen pari sanaa maastoruokailusta muuten. Yksi klassikko on koko porukalle tuttu ja mieleinen: tölkkihernekeitto on maistuvaa ja muutenkin metsässä kovaa valuuttaa. –Se täyttää hyvin, muistuttaa Pieta Kanto. Siinäpä se tuli keskeinen vaatimus. –Jos viiden minuutin päästä syömisestä on taas nälkä, pitää taas pysähtyä, painottaa Sara Engblom. Makkara on leirillä ehdoton Oikeaa ruokaakin toki laitetaan; makaronihässäkkä on kestosuosikki ja ohjeita on yhtä monta kuin tekijöitäkin, Sara Engblom muistuttaa. Tekijästä riippuu, heitelläänkö joukkoon esimerkiksi kalatai lihapullia. –Trangialla on tehty joskus kakkuakin, kertoo Pieta Kanto. –Ja oliko marenkejakin, muistelee Jokinen. –Piparkakkutalotehtävä suoritettiin, muotoilee Pieta. Yhdestä asiasta ollaan yhtä mieltä: ruoan pitää maistua. Kohta jo nauraen visioidaan, millainen vetolaatikosto pitäisi kehitellä Johan Engblomin rinkkaan, jotta tarvittava maustearsenaali olisi aina kätevästi käsillä. Entä sitten luonto ja sen antimet? Kalastus voi olla esimerkiksi kilpailutehtävänä, mutta sen varaan ei ruokahuoltoa lasketa. Grillimakkara on paikallaan leireillä, chilipähkinöiden paremmuudesta syntyy melkeinpä leikkimielinen kina, ja välipalapatukoillakin on käyttönsä. Niilo Jokinen ja Johan Engblom virnistävät, että lipasliivi täynnä patukoita pitää olla. Pieta Kanto myöntää, että karkkipussi ahdistusta vastaan on sekin syytä olla matkassa. –Kaikki muutkin lippukunnat kyllä sanovat, että heillä syödään paljon, hän vakuuttaa. Klassikkoa ja kasvista Sitten asiaan. Ensimmäinen ruoka on vanha tuttu; Lämmin kuppi-valmiskeitto, valmistajana Blå Band ja makuna lohi. Tuoteperheen muut maut ovat testaajille tuttuja. Toinen on uudempi keksintö: Knorrin Snack Pot –pasta, makuna Carbonara. Kolmas on suomalaisen Leader Foods Oy:n valmistama Chef´s Meal-tuotemerkin ”Intian pata”, joka on vegaaninen ruoka. Neljäntenä tulee jo vuosikymmenien takainen retkiklassikko, Jalostajan lihapullat. Viides vaihtoehto on Partioaitasta ostettu Real Turmat-merkin riistapata. Olennaista ovat hintaerot: Partioaitan ruoka on 14,99 euron hinnallaan omassa ylhäisyydessään. Lihapullatölkistä maksettiin 2,89e, Intian padasta 1,99e, Lämmin keitto-paketista 1,75 e ja pasta-annoksesta 1,39e. Pieta ja Sara eivät syö lihaa ja jättivät maistamatta pastan ja lihapullat, Pieta maistoi poropataa eli Partioaitan ruokaa. Niilo Jokinen hämmentää lihapullia. Testiruoat, polttoaineet ja työkalut. Pieta Kanto aikoo juuri lausua arvionsa. Kohta käynnistyy kokkaus, vesi porisee jo. Kuivaruokaraatiin kuuluivat partiolaiset Niilo Jokinen, Johan Engblom, Pieta Kanto, Eino-Pekka Kanto ja Sara Engblom.
2018 – 11 Lohikeitto, Blå Band, 1,75 e: -Johan: Hassu tuoksu, suolainen, kalakeittoon päin. -Niilo: Mielenkiintoinen haju, suolainen maku. -Pieta: Suolaa on ainakin, aika kermainen. -Eino-Pekka: Kyllä se kalakeitolta maistuu. -Sara: Jälkimaku on aika outo -Aku: Pistävä, valkopippurinen jälkimaku. Huom. paketissa kaksi annospussia. Pasta Carbonara snack pot, Knorr, 1,39 e: -Johan: Maistuvaa! -Niilo: Tämä on hyvä, hyvä. -Eino-Pekka: Makua vähän, mutta pekoni on hyvää. -Aku: Kermainen, juustoisakin maku. Intianpata, Chef´s menu, 1,99 e: -Johan: Hyvät mausteet, vaikka jotain puuttuu. -Niilo: Tosi hyvä tuoksu. -Pieta: Ei yhtä hyvä maku kuin tuoksu. Täyttävän tuntuista. -Eino-Pekka: Mausteisempaakin saisi olla, vahva tuoksu. -Sara: Pussiruoaksi tosi hyvää, onko tässä linssejäkin? -Aku: Tätä voisi ostaa hätävaraksi kotiinkin. Lihapullat, Jalostaja, 2,89 e: -Johan: Eivät ihan lihapullan tuntuisia. -Niilo: Esanssipullia, mutta eivät nämä niin huonoja olekaan. -Eino-Pekka: Ei oikein ole rakennetta. -Aku: Juuri sellaisia kuin muistinkin. AIkansa klassikko. Viltgryte, Real Turmat, 14,99 e: -Johan: Ei niin hyvän makuinen. -Niilo: Onko tässä sieniä? Ei oikein maistu. -Pieta: Energiaa on paljon, sikäli tämä hyvä retkeilyyn. Liha on hyvää. -Eino-Pekka: Liha on hyvää, makua saisi olla enemmänkin. -Aku: Vähän laitoskeittiön palapaistin makua, ei paljoa purtavaa. Loppuarvio: Ykköseksi kiilaa vegaaninen Intianpata joka maistuu kaikille ja on lisäksi edullinen. Pussissa saisi olla sulkunauha. Pasta-annos saa pienuudestaan huolimatta paljon puoltoääniä ja päätyy toiselle sijalle. Kolmossijalle nousisivat lihapullat, mutta EinoPekka nostaisi lohikeiton pronssille. Keitto muuten neloseksi, ja viimeisen sijan makuvertailussa saa riistapata, jolla on muut ansionsa: suuri energiapitoisuus pannaan merkille, samoin hyvä pakkaus. NÄIN NE MAISTUIVAT Kohta käynnistyy kokkaus, vesi porisee jo. Kuivaruokaraatiin kuuluivat partiolaiset Niilo Jokinen, Johan Engblom, Pieta Kanto, Eino-Pekka Kanto ja Sara Engblom.
12 – 2018 VIERAS KYNÄ Tulokset, juttuvinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2301 Lippumyymälä: Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, Salo Kesäaika ti-to 11-15. P. 0440 520 260 www.teatteriprovinssi.fi UUSI KATETTUJA NUMEROITU KATSOMO KATSOMO UUSITTU 2017 REINIKAINEN Mathildedalin kesäteatterissa komedia Pääroolissa Lasse Karkjärvi Ohjaus Joonas Suominen Rooleissa Jouko Puolanto, Tume Uusitalo, Minna Puolanto, Riku Korhonen, Jaakko Loukkola, Anniina Jokinen, Hannamaija Nikander Ohjaus Joonas Suominen Rooleissa Jouko Puolanto, Tume Uusitalo, Minna Puolanto, Riku Korhonen, Jaakko Loukkola, Anniina Jokinen, Hannamaija Nikander Ohjaus Joonas Suominen su 1.7. klo 14.00 ke 4.7. klo 19.00 to 5.7. klo 14.00 pe 6.7. klo 19.00 la 7.7. klo 14 ja 19 Esitykset to 14.6. klo 19.00 ENSI-ILTA la 16.6. klo 14.00 su 17.6. klo 14.00 ti 19.6. klo 19.00 ke 20.6. klo 19.00 ke 27.6. klo 19.00 LOPPUUNMYYTY to 28.6. klo 14.00 pe 29.6. klo 19.00 la 30.6. klo 14.00 su 1.7. klo 14.00 ke 4.7. klo 19.00 to 5.7. klo 14.00 pe 6.7. klo 19.00 la 7.7. klo 14 ja 19 su 8.7. klo 14.00 ke 11.7. klo 19.00 to 12.7. klo 14.00 la 14.7. klo 14 ja 19 su 15.7. klo 14.00 ke 18.7. klo 19.00 to 19.7. klo 14.00 la 21.7. klo 14 ja 19 su 22.7. klo 14.00 ke 25.7. klo 19.00 to 26.7. klo 14.00 la 28.7. klo 14.00 su 29.7. klo 14.00 Esitykset pe 13.7. klo 19.00 ENSI-ILTA su 15.7. klo 17.00 ma 16.7. klo 19.00 ti 17.7. klo 19.00 ke 18.7. klo 19.00 su 22.7. klo 17.00 ma 23.7. klo 19.00 ti 24.7. klo 19.00 ke 25.7. klo 19.00 su 29.7. klo 17.00 ti 31.7. klo 19.00 ke 1.8. klo 19.00 su 5.8. klo 17.00 ma 6.8. klo 19.00 ti 7.8. klo 19.00 ke 8.8. klo 19.00 su 12.8. klo 17.00 ti 14.8. klo 19.00 ke 15.8. klo 19.00 su 19.8. klo 17.00 Mathild Mathild Mathild kesäteat kesäteat ko ko Rooleissa Jouko Puolanto, Tume Uusitalo, Minna Rooleissa Jouko Puolanto, Tume Uusitalo, Minna TENORIT LIEMESSÄ Mustion linnan kesäteatterissa farssi MUSTION LINNAN KESÄTEATTERI Hållsnäsintie 89, 10360 Mustio MATHILDEDALIN KESÄTEATTERI Matildan puistotie, Ruukinrannantie 6, 25660 Mathildedal k18 PI DÄ TÄ MM E OI KE UD EN MU UT OK SI IN . WWW.SALOFEST.FI •ALORA & SENII •MIKAEL GABRIEL •NEON 2 •JVG •UNIKLUBI •PETE PARKKONEN •ELLINOORA •APULANTA •6G •TOYOTAN TAKAVALOT ENNAKKOMYYNTIPISTEET: Tiketti, www.tiketti.fi, S-market Plaza, Prisma Halikko, Prisma Lohja ja Prisma Nummela Portilta ei asiakasomistajahintaisia lippuja. LIPUT: PE, LA S-ETUKORTILLA 38 € (42 €) FESTARIPAKETTI: pe-LA S-ETUKORTILLA 65 € (80 €) VisitSalo.? PsL-Aku Poutanen Perniönseudun Lehden kesälehti Tortone täyttää tänä vuonna pyöreitä, tasan 20 vuotta. Ensimmäinen lehti ilmestyi vuonna 1998, ja tuolloin sen nimessä oli vielä etuliite ”Ooro”. Tämä juonsi juurensa murteesta. –Tulik ooroi, kysytään Perniössä, kun vieras auto ajaa pihaan. Ennennäkemätön asia kesälehti täällä olikin, ja jo ensi kerralla selvitettiin, mitä tarkoittaa ”tortone”. Murretta on sekin, ja tarkoittaa tuoretta kuusen käpyä. Lehden sivuilla vilahtanut käpyhahmo muistutti tästä. Lehden päätoimittajana tuolloin toiminut Pekka Poutanen antaa nimestä kunnian ilmoitusvalmistuksesta vastanneelle Jukka Päivärinnalle. –Jukka sen kotiseutuihmisenä keksi. Itse lehden ajatus tulee Savosta, Siilinjärveltä. –Uutis-Jousi julkaisi siellä savonkielistä Uutis-Vieterjliitettä. Siitä se idea saatiin, Pekka Poutanen muistaa. –Ajatus oli helppo myydä täällä eteenpäin. Murre leimasi muutamaa ensimmäistä Tortosta. –Siihen aikaan elettiin jonkinlaista murrelehtien buumia, niitä putkahteli ympäri suomea, muistelee Perniönseudun Lehdessä vuodet 1997-2000 työskennellyt toimittaja Vesa Käiväräinen. Yhden asian suhteen tekijät nostivat kädet pystyyn heti. –Totesimme, että emme osaa murretta oikeasti niin, että sillä voi lehteä tehdä. Perniössä murre vielä on erilaista, jos siirtyy vaikka Tuohitusta Mathildedaliin, Käiväräinen muistuttaa. Samaa sanoo Pekka Poutanen. –Esimerkiksi Teijolla on ruukkimurre, ja siinä on ruotsia mukana eri tavalla kuin Särkisalon murteessa. Ratkaisuksi löytyivät paikalliset murrepakinoitsijat: juttuja käänsivät murteelle esimerkiksi Reino Lekberg Teijolta, Ilmari Peijonen, ”immi”, kirkonkylästä ja Särkisalossa käännöksiä teki monena kesänä Eeva Salminen. Jutut tehtiin ensin selkosuomeksi, vietiin kääntäjille, ja sitten vielä kirjoitettiin uudestaan tietokoneella. –Palaute oli ihan riemukasta ja Tortosta luettiin melkein kilpaa, että kuka ymmärtää oikein, Pekka Poutanen naurahtaa. Ooro Tortone seikkaili ensi kertaa jo 20 vuotta sitten Tämännäköinen Tortone tupsahti postilaatikoihin 20 vuotta sitten.
2018 – 13 Stunt freaks team klo.11–15: keulintasimulaattori, faniteltta Ohjelmaa koko päivää: Moottoripyörän näyttely EkenäsTammisaari Touring MC r.f. Arpoja & pallotutka, EIF Käsipallo Ruokatarjoilu Olutteltta Iltabileet klo.19–01: Livemusiikkia Ruokatarjoilu -Olutteltta Tenholan Meijeri pitäjäntie 2 HANDBOLL SatamaSSa tanSSit Kuva: Pekka Uusitalo 13’12,7”N/22 54’03,3”E KESÄRAVIT Perniön Kankkonummen raviradalla la 30.6.2018 klo 13 TERVETULOA! Perniön ja Finbyn Hevoskasvatusyhdistys Finbygrändin maatalousmuseo aukioloajat 2018 Prästkullantie 944 10600 Tammisaari Avoinna sunnuntait 17.6., 15.7., 12.8. ja 9.9. klo 13–17 Ryhmät sopimuksen mukaan ympäri vuoden. maatalousmuseofinbygrand.fi Filip Karlsson 0400-991 507 erikas.gard@hotmail.com Perniön Särkisalon Omakotiyhdistys ry Ulla Järvelä pj. p. 044-277 9615, 02-735 0111 Laskutus 8€/tunti + kilometrit KOTONAAN ASUVAT VANHUKSET JA INVALIDIT SAAVAT ASUMISAPUA SISÄJA PIHATÖISSÄ YM. Tilaukset suoraan talkkareilta: HYVÄÄ JA VIRKISTÄVÄÄ KESÄÄ JÄSENISTÖLLEMME! t. yhdistyksen hallitus Marjatta Ylämäki p. 040-164 6747 Juha Meriluoto p. 040-683 1671 N AUTI RUUASTA N AUTI JUHLASTA R AVINTOLA TEIJO T EIJO CATERING Telakkatie 25, 25570 Teijo, p. 050 592 9301 www.ravintolateijo.? ravintola.teijo@gmail.fI www.ravintolateijo.?/teijocatering Perniön Kebab Pizza p. (02) 735 2615, Haarlantie 2, Perniö. Ark. 11-21, pe-la 11-22, su 12-21 PERNIÖN KEBAB & PIZZA Alusta lähtien olemme tarjonneet asiakkaillemme laadukasta suomalaisesta naudanlihasta tehtyä kebabia, jonka valmistamme oman reseptimme mukaan! Tervetuloa! Meiltä herkulliset kebabit ja pizzat! KIRJAHYLL Y Perniönseudun Lehden toimitus Lupajantie 1, Perniö, Perniön Kunnantalo ma-to 9.00-16.00
14 – 2018 Mitali on muisto, tekijällä on muistoja mitaleista Pekka Poutanen –Tämän kanssa minulla meni koko viikonloppu, kertoo perniöläistynyt jalometalliseppä Jarmo Pietarinen Turun linnassa ja näyttää turkulaiselle rakennusliikkeelle lyömäänsä mitalia. Mitalin keskeltä kohoaa yrityksen nimeen viittaava kartio. Turun linnan rahaja mitalikabinetissa on pysyvä mitalinäyttely. Vierailimme näyttelyssä Pietarisen kanssa. Tekijä innostuu kertomaan, mistäpä muusta kuin mitaleista. Näyttely on esilinnan koukeroisten käytävien päässä, mutta vieraita tulee paikalle tasaiseen tahtiin ja moni selvästi kuunteli hetken, mistä puhutaan. Pietarisella on takana 38 työvuotta mitalien parissa turkulaisessa Kultateollisuudessa. Hämeenlinnalainen Kultakeskus osti Kultateollisuuden vuonna 2008. –Vapunaattona pantiin ovet kiinni. Kultateollisuus oli merkittävä mitalien lyöjä ja liki ainoa kotimainen hopeisten ruokailuvälineiden valmistaja. Tekijä tunnistaa vaivatta vitriineistä Kultateollisuuden tekemät mitalit. Sattumalta mitalin tekemistä havainnollistetaan Pietarisen lyömällä Turun historiallisen museon satavuotisjuhlamitalilla. Monta työvaihetta Ennen kuin ollaan tyyrin näköisinä mitalia luovuttamassa tai vastaanottamassa, on käyty läpi monta työvaihetta. Taiteilija tekee mitalin kummastakin puolesta kipsimallin, hyvinkin puolimetrisen. –Me teimme kipsin päältä lasikuitumallin. Malli on ikään kuin negatiivi, mitalissa kohollaan olevat kohdat ovat siinä kuopalla. Lasikuitumalli ”luetaan” koneella, joka samalla pienentää taiteilijat näkemyksen halutun kokoiseen mitaliin mahtuvaksi. –Mitalit ovat tavallisesti 35-50-70 tai jopa 90 -millisiä, ja se on iso. Mitalin kuvio on kaiverrettuna stanssiin, mitalin kummallekin puolelle omansa. –Se on vielä pehmeä, mutta se karkaistaan kestämään kuudenkymmenen tonnin voimalla lyömisen. Lyömään ei stanssin valmistuttua vielä päästy. –Ensin lyötiin mallikappale lyijyyn, mistä taiteilija tarkisti, ovatko kaikki hänen haluamansa yksityiskohdat mukana. Kappaleet ovat samalla varmuuskopioita, jos stanssi sattuisi hajoamaan. Tavallisesti mitalin aihiot leikataan levystä. –Levyä sai kymmenen millin paksuuteen saakka, sitä paksummat aihiot tilattiin valurilta. –Se riippuu kuvion korkeudesta, kuinka kauan lyöminen kesti. Välillä aihioita lämmitettiin 600 asteeseen muokkaamisen helpottamiseksi. Lyömisen seurauksen astanssien väliin pursui metallia. –Se koneistettiin pois ja siihen päättyi tavallisesti minun osuuteni. Viimeinen vaihe on mitalin värjääminen. –Silloin taiteilija tuli paikalle hyväksymään värin. Mitali on värjäämisen jälkeen musta, mistä väriä lähdetään poistamaan taiteilijan haluamaan sävyyn saakka. Kuninkaalle platinaa Jotkut mitalit ovat muistoissa yli muiden. –Teimme Kuningas Kaarle Kustaan ja Silvian häämitalit. Ruotsalaistaiteilijan suunnittelema mitali lyötiin Turussa, mikä kertoo jotain tekemisen tasosta.Mitaleista kaksi lyötiin platinasta, kymmenen kullasta ja satoja hopeasta ja kuparista. –Platina tuli turvamiesten tuomana Ruotsista, kupariversio on minullakin muistona. Vuoden 1975 ETYKkokous piti mitalintekijät töissä kesälomallakin. –Silloin minulla oli valtion puolesta musta auto ja kuljettaja, muistelee Pietarinen. Kokouksen osallistuneen valtioiden päämiehet saivat muistoksi mitalit, sama kuvio, mutta jokaiseen lyötiin saajan nimi. Välillä tuli kiire. –Teimme mitaleja yliopistolle ja joku hanasi vastaan. Juhla alkoi kahdeltatoista, yhdeltätoista taksilla lähdettiin ja ehdittiin. –JK Paasikiven mitalin muistan hyvin. Pekka Kontion suunnittelema mitalin idea ilahduttaa. –Teimme kaikkien presidenttien mitalit Kekkoseen saakka. Vitriinistä löytyy tuttuja nimiä, kirjailija Johannes Linnankosken mitalin on suunnitellut Perniössä pitkään asunut Armas Hutri. Amos Anderssonin profiili löytyy ja violetissa sadan markan setelissä tiukkana ollut J V Snellman. –Tuossa on avaruusalusten Apollon ja Sojusin telakoitumisen muistomitali, näyttää Pietarinen. Leonardo da Vincin mitali on erilainen, kolmiosainen. Mitali on ikään kuin ”puuterirasiassa”. Kultateollisuus oli pannut omaan mitaliinsa paljon osaamista, kääntöpuolella mitalin sisällä on pyörivä osa. Viereisestä vitriinistä löytyy tuttu keihäänkärki, toisen yrityksen tekemä Perniön 650-vuotisjulhamitali. Taiteilijat ovat tulleet tutuksi. –Kauko Räsänen, Aimo Tukiainen ja Jarkko Roth, luettelee Pietarinen. Emil Wikström ja Wäinö Aaltonen olivat tuotteliaita mitalinsuunnittelijoita. Ajankulu näkyy vitriineissä, Emil Wikströmin mitalin on suunnitellut Gerda Qvist ja Qvistin mitalin jo Aimo Tukiainen. Mitaleja ja rahoja on esillä esilinnan rahaja mitalikabinetissa ja mitalit ovat osa linnan pysyviä näyttelyitä. Turun historiallisen museon satavuotisjuhlan mitalin tekovaiheet ovat esillä vitriinissä. Jarmo Pietarinen on lyönyt myös tätä mitalia. Paasikiven profiili. Kultateollisuuden lyömiä mitaleita ja niissä paljon tuttuja hahmoja.
2018 – 15 Suami ol viime vuassara alus Venäjä valla alane ja elämine ol kaikinpuali vaikjat ja kituliast. Kanturpyälis Holmin torpas ol nuari riuskoi miähi ja heitil ol kova hinku saara jotta hiukan paremppa elämästäs irt. Ku tuttava Amerikast kirjot, et tulkkas tän, tääl on töit ja tavaline friski tyämiäski päässe kunnon tiänsteil. Karl Gunnar eli Kalle ol hiukan pääl kahrenkymmene ja hää ol koht valmis lähtemä simmost ihmet kattoma. Hää ol jo keriny hommama muija ja piäne flika, mut ei hää niit siin tahtonu koht raahata, ite se paik täytys ens tarkasta.Hää sai sit nuarema veljes Vilhelm Engelberti eli Ville yllytetty felisäs. Sit vaa Hanko piletei ja muit paperei hommama. Siäl ol oikke hotel Amerikkalähtijöi varte ja siin oliki ensmäne vaaranpaik. Ku kaikil reissajil ol ainaki jonkuverra raha plakkarisas, nii monesorti puliveivari oliva heitti huijamas. Joku tarjos "appu paperie selvittämises maksu vasta" ja raha hävisivä se siljän tiän, ol korttirinki ja viina virtas. Jos joku ol lainanu matkraha, nii ol nolo mennä takas koti, ku ei ollu päässy Hanko pitemäl. Mut ei Kanturpyälin veljeksi huijattu. Hatu koura ja viimese vilkutukse köyhäl Suamel, Ville ja Kalle lähtevä Amerikka vallottama. Sanaka englanti ei osattu niinku ei kukka muuka sihe aikka. Laivas tul koht kiälivaikeuksi, ku Kanturpyäli veljekse posottiva vahva perniömurret, nii ei muhalt Suamest tulle heiti jutustas paljon tolkku saane. Liverpoolis vaihretti sit laiva ja siäl oliki oikke Baabelinkiälte sekotus , ku ympärs Eurooppa ja kaukemppaki ol sakki tunkemas Atlanni ylittävä laiva. Siäl ol taas uure huijari matkustavaisten kimpus ja viäl ovelamppi ku Hankos. Celtic-laivas ol kolm kant ja köyhemä oliva tiätyst siäl alemal kannel ahtaures ku silaka sualas. Pari viikko siin kulus koneje jyskytys korvis ja ku Atlanni aallo rupesiva kunnol keikuttama, nii oksenust ol vähä joka pualel. Laivayhtiö tarjos laiha soppa ja teet, ketä sit pystys jotta syämä. Ku sit lopultas oltti Vapaurenpatsa juurel Ellis Islandil, nii ei porukka kovi erustavas kunnos ollu ja viäl ol piukka lääkärintarkastus. Jos ei siit selviny, ni joutus takas sin mist ol tullukki. Ville ja Kalle saiva Amerikamaa jalkkojes al, hatu takaraivol ja rehvakkaste etteskesi, "misäs niit friskei miähi kaivatti?" Niit kaivattin terästehta lämmittäjiks. Veljekse saiva huamata, et ei siinäkä maas se leivänkannik helpol irtto, mut jos vaa jaksoi paina, nii kyl taaloiki rupes tilil kertymä. Tyäaik ol säänöline ja vapapäiv ol kerra viikos, piikoilaki. Sillo mentti haalil tanssama ja tanssattinki oikke "Amerika malli". Kiinalaisist he ei tykäny. Heiti miälestäs ne haisiva pahalt, kulkiva roimahousuis, niil ol pitkä palmiko tukasas ja ne kattosiva pahaste vinoil silmiläs. Ne tyytysivä asuma kurjis olois ja tekivä töit kummosel palkal vaa. Suamalaise oliva hyvän tyämiähe maines ja "piäni roimahousukiinalaissi" tarvitti montta yhre friski suamalaise tilal. Kalle ol toimelias miäs ja aika pia hää sai taaloi see verra kassa, et hää meinas, et nyy olsis hyvä aik hakke muija ja pikkane Amerikka. Hää osas jo reissata ja ol oppinu hiuka engelskaki sönkkämä. Ny reissattinki vähä komjemmi Mauretanialaival. Mut ei Kalle elämä pelkkä myätämäkke ollu. Pari vuat kulus ja häne nuar vaimos menehtys. Toine lapsiki ol syntyny ja Kallel ol kova kiiru saara piänil lapsil hoitaja. Uus muija löytys, mut hänel kävi yht huanost ku ereliselki ja Kalle ol taas lasten kans yksinäs. Ei ollu muut neuvo, ku uus naisihmine taas vihil, halukkai näkys löytyvän. Hiuka hosumal Kalle niit vaimojas tais valita, tää viimene ja kaikken sikjemp eli kyl vanhaks, mut hää osottautus vähä turha jumaliseks, ku Kalle ei ollu ollenka sihe suuntta kallalas. Hää ol rakentanu oman tuvan huusholilles ja lapsi tul ain vaa lissä. Kalle ol vähä levoton sialu ja hänt rupes ahristama se tehta ja tuva välil ravamine ja vissi se lapslaum ja uskovaine muijaki. Hää meinas, et tarttis sitä katellakki kummosse maaha sitä on tulttu. Nii hää sit ot ja läks kiärtelemä ain välil ja viipys toisinas pitemänki aikka. Perhel rupesiva raha loppuma ja heitin täytys elättä ittes kanoi hoitamal. He oliva tiätyst kärmeisäs, ku Kalle-pappa tommoseks heittäytys, et hää tul vaa sillon tällön heitti vilkasema. He asusiva Marylandis, mut Ville ol muuttanu Ohio. Hänel ei menny kovi hyvi vaik perhe hääki ol perustanu. Toine mailmasota syttys ja taas ol Kallen perhes murhet. Häne vanhemp poikas Kauko ol USA armeijas lentäjän ja hänen kones putos alas Pearl Harboris, se ol Kauko loppu. Kaikke nuarin Kalle lapsist, Kaleva eli Kal, muistel viäl vanhana, ettei hää ossa enä Suame muut ku äiti opettama Isä meidän rukoukse. Ja simmose hää muist, et vanhema sisarukse nimittivä hänt baskahousuks. Siit baskahousust kasvoi kumminki viäl friskimp miäs ku Kalle-pappast. Hänest tul metallitehtan tyäjohtaja ja hää rakens hianon talon purovartte vanhoje valkotammie viäre. Häne vaimos Lucy ol italialaist sukku ja heitil syntys Glenpoika ja Karen-tytär. Kaik näytti olevan erinomase hyvi, mut sit ol taas Vietnami sota vuaros. Glen joutus sin sotapolisiks ja hän sai siäl surmas. Kun sit Karen viäl menehtys syöpä ja Lucy altzhaimerintautti, nii Kal jäi iha yksi kaunisse talosas. Joskus hää sai istu autosas orottamas, ku mustakarhu pelttasiva häne roskikses, enneku hää uskals mennä tuppasas. Ne pahalaise hajottiva viäl lintulauranki ja tyhjensivä veranan kissankupi. Peura taas tekivä selvä jälkke häne kukkasistas ja kasvimaastas. Niit varte häne täytys rakenutta sähköait tonti ympärs. Linnui ja oravi hää ruakkis ja seurustel niitten kans. Hää ol uskovaine miäs niinku äitiski. Intiaanilasten koulunkäynti hää avust, ku heiti vanhempas oliva kovi alkoholisoitunei. See verra hääki kerkis olema sota-aikan USA laivastos, et hää sai viimesin aikoinas erinomase hyvä hoiro ja hualenpiro veteraanie hoivakoris ja sairalas. Hänelt ei jääny kettä jälkeläissi, ainoastas Kainosisarelt jäi kolm poikka. Yhrest tul yliopisto opettaja, toisest Pentagoni miäs ja kolmas poik Mark ol perhe must lammas, sanotti. Hää kasvat jo nuaren pitkä parra ja opettel soittama kitara. Hänel ei ol mittä nykyaja kotkotuksi, ei eres puhelint. Hää soitta ja laula viikoloppusi pubeis kantrimusikki. Se riittä hänel toimentuloks, muut ei tarvit. Mahtak hänel olla jotta samankaltast sialusas, ku häne isoisäläs Kanturpyäli Karl Gunnaril? Mantar Nimimerkki Mantar pakinoi murteella Perniönseudun Lehdessä. Sillon ku Kanturpyälin poja Amerikka läksivä Kanturpyölin Kalle autonsa kanssa 1948. Mies ja maisema kuin elokuvasta. Kallen pojanpoika Glen Vietnamissa.
16 – 2018 OPn verkkoneuvottelu Henkilökohtaista palvelua siellä missä sinäkin 7.6. Järki Pelto laitumien laidoilla! Klo 17.30-20.00 Kosken Kartano, Perniö as. 9.6. Avoimet kylät 15 kylässä Salossa. Mukana NurkkilaYlönkylä, Kuusjoki, Tuohittu, Niksaari, Kettula, Vartsala, Perniön kirkonkylä, Vaskio, Teijo, Kurajoki, Märynummi, Angelniemi, Tieksmäki-MetolaHongisto, Kirkonkylä, Haapaniemi-Kajala, Perniön Ylikulma. 10.6. klo 15 Mun sydämeni tänne jää Juha Vainio 80v konsertti 13.-15.6.LAURI Ski Camp 2018 Perniön keskusta 16.6. Maatilapäivä & Katiskanmäki 20v. tanssit klo 11-19 16.6. klo 11-15 Särkisalon Kirppisralli 20.6. Putkinotko Kirakan kesäteatterissa. Ensi-ilta klo 19. Esityksiä su 8.7. asti. 22.6. Juhannuskokko Järvelän kylätalolla Klo 20.3022.6. Juhannussalon pystytys Tallbackassa klo 12 alkaen. 22.6.Teijon alueen juhannusjuhlat alkaen klo 17.30. 22.6. Juhannuskokko ja -juhlat Mathildedalissa, kokko klo 2329.6. Veteraanikuormaautoseura Vetkun kesäkeikka Teijolla n.klo 11-30-14.30 30.6. Ruukkipäivä klo 11-16 Mathildedalin Ruukkitehtaat 30.6. Kisko-Triathlon alkaen klo 12. 7.7. Kisko-päivä klo 12-15, Kiskolassa. 13.7. Reinikainen Mathildedalin kesäteatterissa. Ensi-ilta klo 19. Esityksiä 19.8.asti. 14.7. Sebfmx FEST 18 klo 12.00-18.00 Finnholmenintie 80, Särkisalo 18.7. Kesäpäivä Järvelässä klo 14.0018.00 Kirkkojärventie 5, Kisko 21.7. Kesä yhdessä Salossa 2018, Särkisalo-päivä klo 10-14, Meripirtti. 21.7.Satamarannan tanssit klo 19 alkaen, Tiirannan tuntumassa. 21.7. Kiskon Kirkkojärvipäivä klo 14.00-18.00 Järvelän kylätalo 4.8. Laurin markkinat klo 8-15. Teijon Wanhanajan markkinat 11.-12.8. 25.8. Muinaistulien yö Järvelän kylätalolla klo 17-23 25.8. Muinaistulien ilta Niksaaressa alk klo 19. 25.8.2018 Klo 17.0023.00 Kirkkojärventie 5, 25470 Kisko 25.8. Klo 11 alk. Venetsialaiset, Terho music festival, kansallispuiston luonnon päivä Jalkapallon Salon mestaruussarja 2018 24.5.2018-1.9.2018 Kaivolan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan ja Perniön kentillä Koululaisten kesälukukampanja 1.6.-31.8. 1.6.2018-31.8.2018 Pääkirjasto, Halikon, Kiskon ja Suomusjärven kirjastot Viikko-ohjelma 01/10 Maanantaisin klo 12-14 | Ruukkipolku Mathildedalin kylässä 1.6.2018-31.8.2018 Hotelli Mathildedal Viikko-ohjelma 02/10 Tiistaisin klo 13-16 Opastettu melontaretki Hamarijärvellä 1.6.2018-31.8.2018 Kirjakkalan ruukkikylä Viikko-ohjelma 03/10 Tiistaisin klo 16-17 Sauno Kirjakkalan Ruukkikylässä 1.6.2018-31.8.2018 Kirjakkalan ruukkikylä Viikko-ohjelma 04/10 | Keskiviikkoisin klo 2324 Öinen saunahetki Matildanjärvellä 1.6.2018-31.8.2018 Teijon kansallispuiston luontokeskus Viikko-ohjelma 05/10 Torstaisin klo 12-18 Kyläkävely Teijon ruukkikylässä 1.6.2018-31.8.2018 Jazzkahvila Mazzuuni Viikko-ohjelma 08/10 | Lauantaisin klo 17-18 (ei 23.6.) Jazzkahvilan lukukinkerit Teijon masuunilla 1.6.2018-31.8.2018 3.6.-1-7Luonnollista Teija Lehto, Marita Mikkonen ja Reija Palo-oja: maalauksia ja grafiikkaa Teijon Masuunin galleriassa. Kahvila ja aula: HeidiLii Kailan valokuvia. 4.6.-31.8. Silja Selosen maalauksia Masuunin pikkugalleriassa. 5.-22.7. 2018 Liisa Pietolan akvarelleja ja öljymalaauksia Levolassa. 3.7.-12.8. Sampsa Sarparannan näytttely Masuunin galleriassa. Kahvila ja aula: Zamuel Hube. 18.8.-30.12. Masuunin gallerissa Aila ja Asko Salminen, kahvila ja aula: Tiina Harjola. Perniön museo avoinna 5.6.2018-19.8.2018. Klo 13.00-17.00 Museotie 9, Perniö Kiskon kotiseutumuseo avoinna 1.7.201826.8.2018. Klo 12.0015.00 Kirkonkyläntie 30, Kisko. Finbygrändin maatalousmuseo avoinna 17.6., 15.7, 12.8 ja 9.9 klo 13-17. Perniössä tori perjantaisin aamusta alkaen. Kiskon kesätori ma klo 15-18. Tapahtumat poimittu kaupungin sivuilta ja saatu tapahtumajärjestäjiltä Kaikki tapahtumat www. salo.fi ja www.saloon.fi Kesämenoja riittää syksyyn asti Kesäkonsertit ympäri kaupunkia Salon seurakunnan kesäkonsertteja järjestetään 13 kappaletta. Sarja on jo alkanut, mutta jäljellä on vielä monta ja ne alkavat klo 20. 17.6. Yliskylän kirkko Barokin hehkua, Ensemble Nylandia 24.6. Särkisalon kirkko Pace mio Dio hengellisiä ooppera-aarioita, Kaisa ja Samuli Takkula, laulu, Anni Collan, piano 1.7. Uskelan kirkko -Romantiikkaa uruilla, 8.7. Muurlan kirkko Taruja ja tarinoita 15.7. Suomusjärven kirkko -Lapsena hoida taivahan 22.7. Kuusjoen kirkko -Ajan Musiikki. 29.7. Kiikalan kirkko Improvisando! T 5.8. Kiskon kirkko Wienin rypäleitä, Un`altra ondata – barokkiyhtye, Petri Arvo, nokkahuilut ja dulzian, Anni Elonen, barokkiviulu, Louna Hosia, viola da gamba, Julia Tamminen, cembalo ja urut 12.8. Perniön Pyhän Laurin kirkko Messu ja rukous, Puro Ensemble 19.8. Angelniemen kirkko -Suomeni suloksi, Hannu-Pekka H 26.8. Perttelin kirkko-Tuulet kantaa yli meren www.salonseurakunta.fi Yllättikö toimeksianto kesken mökkireissun? Tarvitsetko joustavaa työskentelytilaa tai omaa rauhaa kotitoimiston sijaan? Kaipaatko työyhteisöä ympärillesi? Salo IoT Campuksen uutta coworking-tilaa voi käyttää päivän tai kuukauden tai pidemmänkin ajan. Hinta nyt 15 eur/päivä + alv tai alkaen 130 eur/kk +alv www.saloiotcampus.fi Soita 040-043 0613 / Antti Tai tule käymään osoitteessa Joensuunkatu 7, Salo (aulapalvelu auki kello 8-16) COWORKING Vanhoja veneitä kerätään Saaristomereltä Viime kesänä suuren suosion saavuttanut venekeräyskampanja starttaa taas. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) keräävät asukkaiden ja mökkiläisten rikkinäisiä veneitä pois Saaristomerta likaamasta. Viime vuonna LSJH:n, PSS ry:n ja asukkaiden yhteistyöllä Saaristomeren rannoilta noukittiin pois 70 veneenromua. Huoltoalus M/S Roope kerää mukaan ilmoitetut veneet pois LSJH:n toimialueen saaristosta heinä–lokakuun aikana. Keräysalue rajoittuu idässä Kemiönsaaren Storöhön, lännessä Kihtiin ja pohjoisessa Naantalin ja Maskun saariston alueelle. Keräykseen otetaan mukaan veneitä enintään 40 noutokohteesta. Keräykseen voi osallistua ilmoittamalla yhteystietonsa, veneen noutokohteen koordinaatit sekä muut tiedot 8.7. mennessä osoitteessa www.lyyti.fi/reg/ venekerays2018. Veneiden keräyksestä peritään noutoja jätteenkäsittelymaksu, jonka laskuttaa LSJH. Noutokohteeseen vievän vesiväylän on oltava vähintään 15 metriä leveä ja 2 metriä syvä.
2018 – 17 Kesämenoja riittää syksyyn asti Torstaikierrokset Teijolle ja Kuninkaantielle Salon oppaat ry järjestää tänäkin kesänä opastettuja kävelykierroksia. Eteläiseen Saloon tullaan kahdesti: 28.6. Teijolle ja 9.8. Kuninkaantien maisemiin. Molemmille retkille lähdetään Kivan edestä Salon Horninkadulta klo 1.5 Ilmoittautumiset viimeistään retkiviikon maanantaihin klo 16 mennessä. Hintaan kuuluu kuljetus, opastus, kahvit ja pääsymaksut. Teijolla tutustutaan muun muassa kirkkoon ja masuuniin, kuninkaantiellä taas ihaillaan kulttuurimaisemaa, kuullaan tarinoita tien kulkijoista ja tutustutaan Näsen kartanon ympäristöön ja Latokartanon koskeen. Strömman makasiinilla perinteinen kesäkirppis 6.7. klo 13 alkaen. Sagalund, Kemiö: 18.-20.6. ja 30.6. Lasten kesäleirit 50-luvun henkeen. 30.6. Vintagepäivä 50-luvun henkeen. Heinäkuun tiistaisin nallekekkerit satueläimien maailmaan. Heinäkuun keskiviikkoisin lasten aikamatkat kansanuskon maailmaan. Westers, Kiila: Kilan äänipäivät 16.6. Adam Korpakin näyttely 24.6-12.8. Kulinaariset konsertit. Keskiviikko 11.7, ke 18.7. ja ke 25.7. Kemiönsaaren musiikkijuhlat 9.-15.7. Konserttipaikat mm. Kemiönsaaren kirkoissa, Karunan kartanossa ja Westersissä. Osana ohjelmaa Teijon kirkossa ”Ranskalainen hetki” konsertti 13.7. kimitomusicfestival.fi Norpas-festivaali Taalintehtaalla 3.-5.8. Musiikkia, elokuvia. www.festivalnorpas.fi Baltic Jazz 6.-8.7. Taalintehtaalla. www.balticjazz.com Kemiössä toripäivä pe klo 14-20. Koko tarjonta: www. visitkimitoon.fi Kemiönsaarelta lähimmät ja isoimmat Keskiaika pitää pintansa Teijolla, markkinat ovat tulossa elokuussa. Mia Mikkola ja Tero Pelto-Knuutila valmistautuivat markkinoihin vuonna 2016. Pianisti Ralf Gothoni soittaa Kemiönsaaren musiikkijuhlien avauskonsertissa Aulis Sallisen kahdeksan miniatyyriä soolopianolle. Särkisalopäivään kuuluu muun muassa lasten juoksukisa, näyttelyitä, esityksiä, vuoden särkisalolaisen valitseminen ja paljon muuta. Tapahtuma on osa Salon kesäkiertuetta ja sen järjestlyistä vastaa Meripirtin kerho yhdessä muiden paikallisyhdistysten kanssa.
18 – 2018 HK-Automaalaus Automaalaukset Kolarikorjaukset Tuulilasin vaihdot Vakuutusyhtiöiden työt Huomio! Hyvitämme 50% tuulilasin omavastuuosuudestasi P. 044 954 6765 www.hk-automaalaus.fi www.hk-automaalaus.fi Kysy edullista tarjoustamme! TILATAKSI INVATAKSI PAARITAKSI 8 henkilölle Juha-Pekka Honkanen 0400 974 946 Kopteri tuo uuden kulman tuttuun Jälleenmyyjämme: -Perniössä: K-SUPERMARKET, S-MARKET, Lähi ABC!, M-MARKET -Salossa: CITYMARKET, K-MARKET ENOLA, S-MARKET PLAZA, S-MARKET TUPURI, ABC PERNIÖNTIE & PIIHOVI, SALE HERMANNI -Halikossa: K-MARKET PIRKKATORI, PRISMA, SALE PAUKKULA -Kemiössä: K-SUPERMARKET, S-MARKET Aito ja laadukas RULLAKEBAB WWW.RULLAKEBAB.FI PsL-Aku Poutanen Kari Väyrysen nimi on tuttu Perniönseudun Lehden lukijoille: miehen ottamia kopterieli dronekuvia on käytetty uutisten kuvituksena monesti. Pienoiskopterien määrä on lisääntynyt hurjasti viime vuosina ja kuvia katsellessaan alkaa kohta myhäillä hyväksyvästi. Ilmakuvien kaltaiset otokset näyttävät tutun maiseman ihan uudesta kulmasta ja kertovat eteläisestäkin Salosta paljon sellaista, mikä kartoista tai tavan kuvista jää aistimatta. Samalla hoituu kuntoon tiedonkeruu jälkipolville. Vanhat ilmakuvat ovat tunnetun kiehtovaa katseltavaa – ja kiitos kopterien, niitä on seuraaville sukupolville tarjolla riittävästi. Kunhan kuville ei käy kuten monille kuville nykyään: räps vain ja ne on poistettu muistikortilta. Tämä Väyrysen ottama kolmen kuvan sarja kertoo osaltaan siitä, miltä eteläisessä Salossa näyttää linnun silmin. Kopterihankintaa miettivän on syytä opiskella hyvät tavat ennen ensimmäistäkään lentoa. Alkuun opinnoissa pääsee esimerkiksi sivulta https://www. droneinfo.fi Perniön kirkonkylää kuvattuna uuden hautausmaan suunnalta. Vierelle olisi mielenkiintoista laittaa vertailtavaksi kuva vaikkapa 50 vuoden takaa? Särkisalon kirkonkylän rauhaa. Sahajärvellä on erämaatunnelmaa.
2018 – 19 ARRONET 18 SPO NYT 29 800 € ETUSI 3100 €! sis. Suzuki DF90, Garmin 7 plotteri, väliovi, pohjamaalattu ja rekisteröinti varustus. UUDET POLARIKSET SAAPUIVAT VALIKOIMAAN! Tule pyytämään tarjous tai käymään koeajolla! TARJOUKSET JATKUVAT LÄPI KESÄN! VENE VALIK OIMA PARH AIMM ILLAA N! Wuorionkuja 4, Kemiö Palvelemme: Ma-To 8-17, Pe 8-18, La 9-15 konewuorio.fi verkkokauppa.konewuorio.fi TARJOUKSESSA HUSQVARNA 236 MOOTTORISAHA! Ammattiominaisuuksin varustettu vapaa-ajansaha, joka soveltuu erinomaisesti oksien karsintaan, polttopuiden tekoon ja muihin kevyempiin sahaustöihin. Helppo käynnistää ja käyttää hyvän ergonomian, edistyksellisen teknologian ja pienipäästöisen, vahvan X-Torq®-moottorin ansiosta. hinta 179 €! SAARISTON PARHAAT KALOJEN NARRAUSVÄLINEET MEILTÄ! Onget, syötit, virvelit.. NOSTO-OVET, ULKOJA SISÄOVET, METALLIOVET VARAA ILMAINEN MITTAUSKÄYNTI! Pasi Rantanen, pasi.rantanen@doormaster.fi | www.doormaster.fi Puh. 0400 424 296 Rakennuspelti Etsalo&Etsalo ky Joutnantie 642 25500 Perniö Soittele: 02-735 0025, 050 569 3051, 0400 426 588 etsalo.etsalo@gmail.com Ain ku sä jotta värkkäs muist et mee tehrä kaikki rakentamisse liittyvi ploottöit JUHLATELTAT PYSTYTETTYNÄ JUHLAPAIKALLE! • Juomacoolerit • Lämmittimet • Valot KALUSTEET n. 100 henkilölle! Puh. 044 526 7856 Tmi Erik Manelius MÖKIN REMONTTI HELPOMMIN Teetä mökin remontit ja korjaukset paikallisella ammattilaisella! ...mitä mökkinne tänä vuonna tarvitsee? PihaLinna puucee Käyttövalmiiksi rakennettuna! Suomen hyödyllisin nettisivu mökkiläiselle: www.mokkikeskus.fi TIETOA TUOTTEITA HYÖTYÄ APUA Soita ja sovi maksuton arviokäynti mökillesi: Terassit ja maalaustyöt! Laituri asennettuna! Lisää mukavuutta mökille, helposti! Teemme niin pienet kuin isotkin työt: Maalaustyöt, piharakennukset, kattoremontit, mökkikeittiöt, sisäremontit, takkasydämet, pikkukorjaukset, kuivakäymälät, mökin laajennus, terassit... Teemu Heinonen 040 159 5999 0500 530 441 mika.helenius@salonkh. SALON KIINTEISTÖHUOLTO Tmi Siivous ja monitoimipalvelu Kukkamaa Siivoukset Peruspesut Ikkunanpesut Mökkisiivoukset Monipuolinen rakentaminen Esim. maalaukset, kaakelointi, puutyöt, katot... (ei sähköja putkityöt) Eija 040 553 2113 Eino 040 512 4498 Kopteri tuo uuden kulman tuttuun Biojätteiden keräysmahdollisuuksia parannetaan Saaristomerellä Veneilijöiden biojätteitä aletaan kerätä kompostoreihin Seilissä ja Jurmossa. Biojätekeräyksen aloittaminen kyseissä saaristokohteissa on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Turun yliopiston SaaRa-yhteishanketta (Ravinnekiertoa Saariston Matkailukohteissa). Saaristomeren kasvavat matkailijamäärät lisäävät ennestään alueen ruokahävikkiä, jolla on sekä suoria että välillisiä rehevöitymisvaikutuksia. – Biojätteen erilliskeräys venesatamissa on vielä puutteellista, minkä vuoksi ravinteita ei saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Biojäte sisältää myös runsaasti vettä, joka tekee siitä painavaa. Erillislajittelu siis paitsi pienentää sekajätteen määrää, myös parantaa sen laatua ja keventää käsittelykustannuksia, kertoo PSS ry:n projektipäällikkö Anna von Zweygbergk. Pidä Saaristo Siistinä ry:n Vene 18 Båt -messuilla julkaistussa kyselyssä selvisi, että kysyntä biojätteiden lajittelun kehittämiselle saaristossa on suurta. Jopa puolet vastanneista lajittelee jo nyt biojätteet erikseen veneessä.
20 – 2018 Tykkää meistä facebooki a! Tavallista parempi ruokakauppa Parhaat tarjoukset K-Supermarketista! K-Supermarket Perniö Heikkiläntie 4 25500 Perniö puh. 0401769451 Palvelemme ark 7-21, la 7-19,su 10-18 Paikallisesti parasta! Tavallista parempien, paikallisten valikoimien kesäkauppa toivottaa hyvää kesää! T. K-supermarket Perniön kauppiaat Anette ja Jukka-Pekka henkilökuntineen! Palvelemme ark 7-21, la 7-19, su 10-20