Perniönseudun Lehti 30.12.2021

Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,00 € 52 30.12.2021 Turuntie 14, Salo. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt+ energiapuukoura puunkorjuu traktorilla, puiden ja oksien kuljetukset P. 040 732 9634 . .. . Metsuri-maatilatyöt-konetyöt Haikonen Petri pete.haikonen87@gmail.com www.petrihaikonen.fi tilaukset@pernionseudunlehti.fi pernionseudunlehti.fi/lehtitilaus Niemi-Aron perhe nauttii yhteisestä lomasta. Tulevalta vuodelta toivotaan normaalia arkea Sivu 10
Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton jäsen 77. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. (02) 735 2301 / 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Maria Vakkuri p. 044 735 2303 maria.vakkuri@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit toimitus@pernionseudunlehti.fi WhatsApp 044 735 2302 / 044 735 2303 Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. (02) 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. Lupajantie 1, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2021 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 68,00 / pohjoismaat 12 kk 81,00 Ulkomaat 12 kk 100,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 75,00 / 6 kk 45,00 / 3 kk 32,00 Verkkolehti 45,00 / 12 kk Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2021 Ilmoitushinnat 1.1.2021 alkaen Etusivu 1,30 €/pmm. Muut sivut 1,10 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ilmoitusten jättöajat Lehti ilmestyy torstaisin, aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen ilmoituksen aiheuttamista vahingoista. www.pernionseudunlehti.fi facebook.com/perkkari Punaportissa riittää tekeville käsille töitä Tämän lehden ilmestyessä vuotta on jäljellä noin vuorokausi. Ja jälleen vuorokauden verran lähempänä on tasan kaksi vuotta siitä, kun koronapandemia alkoi. Epäilemättä useimpien, jopa pandemian kiistävien, toiveissa on, että elämänmeno näiltä osin rauhoittuisi: tauti on aiheuttanut suurta vahinkoa, mitattiinpa sitä taloudellisesti tai inhimillisesti. Media on ehtinyt kertoa niin koronakonkursseista kuin pandemian aiheuttamista mielenterveysongelmista ja yksinäisyyden tarinoista – puhumattakaan niistä jutuista, jotka käsittelevät varsinaisesti koronan sairastaneiden kokemuksia. Kansalaisten kovalevyt saattavat olla aika täynnä tätä uutisten kestoaihetta ja rajoituksia ja säädöksiä, joista perilä pysymisessä vaaditaan aktiivisuutta. Päivä päivältä lähenee myös hyvinvointialueiden toiminnan alku: ensin pidetään aluevaalit ja ensi vuonna tähän aikaan pitäisi hyvinvointialueiden olla jo valmiina käynnistymään. Mullistuksia ovat molemmat, sekä korona että sote-uudistus; pandemia maailmanlaajuinen ja sellainen, jonka hännän huiske tuntuu vielä kauas. Se huiskaisee myös pienempää mullistusta, hyvinvointialueita, joiden pitäisi löytää varsin äkkiä toimiva arki: hoitaa ihmisten sosiaalija terveyspalvelut ainakin yhtä hyvin kuin kunnat ovat ne hoitaneet – ja lisäksi löytää lääkkeet ja keinot pandemian aiheuttamien lisämurheiden ratkaisemiseen. Alueiden tulikokeeseen tulee pandemiasta vielä lisäkerrointa. PsL-Aku Poutanen Teijon kylätalo Punaportissa alkaa kevään korvalla remontti. Teijon alueen kyläyhdistys sai joulun alla Leader-ryhmä Ykkösakselilta hanketukea, joka käytetään ennen muuta keittiössä. –Koko keittiö uusitaan, tiivistää kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Petteri Saisto. Kylätalo Punaportti on entinen metallin ammattiosaston virkistyspaikka. Kyläyhdistys sai kiinteistön lahjoituksena helmikuussa 2019. Rakennus on valmistunut vuonna 1975 ja esimerkiksi keittiö on rakennusaikansa asussa: seinillä on Enso-levyä ja kaappien värit kirkkaat. –Korjausvelkaa on kertynyt ja paljon olemme jo tehneetkin, Saisto toteaa. Kolmen vuoden aikana on tehty paljon: uusittu niin puuliiteri kuin boileri ja tikkaatkin, päivitetty huussi ja kalusteita, hankittu äänentoistolaitteita ja avattu näkymiä puita kaatamalla sekä pidennetty käyttökautta ilmalämpöpumppu hankkimalla. –Paikkanahan tämä on mielettömän hieno, Saisto toteaa merenrantaniemestä. Kyläyhdistys käyttää taloa omiin tilaisuuksiinsa ja lisäksi sitä vuokrataan ulkopuolisille kesäkaudella. Varsinaiseen talvikäyttöön taloa ei ole rakenteidensa ja varusteiden sa puolesta tarkoitettukaan. –Myös paikalliset yritykset ovat löytäneet talon, Saisto kiittelee. Punaportti-nimi ei viittaa metalliin vaan siihen, että ilta-aurinko värjää kalliot punaiseksi ja niemi todella on kuin portti Teijolle. Pihalta aukeavat toiseen suuntaan näkymät kohti telakkaa, toiseen suuntaan kohti Strömmaa. Sivu 6 Suuria mullistuksia " Tauti on aiheuttanut suurta kärsimystä taloudellisesti ja inhimillisesti. PsL-Aku Poutanen Tammikuun aluevaaleista tiedetään päivä päivältä enemmän, arvioivat useat eteläisen Salon ehdokkaat. –Osa tietää oikein hyvin asian, moni jonkin verran. Ja mahtavatko kaikki ehdokkaatkaan tietää kaikesta kaikkea, aprikoi esimerkiksi perniöläinen Taro Turtiainen (vas). Perniönseudun Lehti teki marraskuussa kyselyn alueella ja tuolloin kävi ilmi, että vaalit ovat vielä monelle etäinen ja vieras asia. –Jotain on muuttunut sen jälkeen. Media on ottanut asiaa esille ja somessakin puhutaan, Turtiainen sanoo. Hän toteaa, että vaaleissa olisi aina tärkeä äänestää ja aluevaaleissa yhtä lailla. –Se on demokraattinen tapa vaikuttaa asioihin ja nyt puhutaan vaaleista, joissa yli puolet kunnan budjetista siirtyy alueille. Ei Tieto aluevaaleista lisääntyy pikkuhiljaa, arvioivat ehdokkaat Punaportin keittiö on ehtaa 1970-lukua vielä hetken aikaa.
Perniönseudun Lehti Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302, 044 735 2303 @perkkari @perkka ri1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: 52 30.12.2021 044 735 2302 TOIMITUKSEN WHATSAPP Mitä ny? Nakkaa vinkki viestillä! Rotta vilistää entistä useammalla pihalla Sivu 8 Rokottaminen jatkuu, nyt suojaa myös lapsille Sivu 6 Punaportissa riittää tekeville käsille töitä PsL Salon ja Raaseporin rajan tuntumaan haetaan lupia neljän suden kaatamiseksi kannanhoidollisin perustein. Kaikkiaan Suomen riistakeskukselle on jätetty poikkeuslupa 43 suden kaatamiseksi VarsinaisSuomessa. Hakemuksen mukaan kohtaamisia susien kanssa on ollut muun muassa Tenholan pohjoispuolella ja Kuovilassa. Riistakeskuksen on määrä päättää luvista vielä ennen vuodenvaihdetta. Tieto aluevaaleista lisääntyy pikkuhiljaa, arvioivat ehdokkaat ole ihan sama, keitä asioista on päättämässä. Turtiainen toteaa, että Salo laajana kaupunkina on palveluiden tarpeen varsin omanlaisensa tapaus. Esimerkiksi Perniössä tulisi hänestä jo välimatkojen ja väestöpohjan vuoksi olla peruspalvelut kuten terveysasema. –Vastakkainasettelua Salon ja Turun välille yritetään ehkä luoda ja totta on, että Turulla isona kaupunkina on paljon valtaa. On toivottava, että siellä olisi ymmärrystä katsoa asioita myös maaseudun vinkkelistä. Soittokierroksen antia sivulla 7 Kannanhoidollisia susilupia haettu myös lääninrajalle Viime vuosi oli koronaa ja kuumuutta Sivu 9
4 Torstaina 30. joulukuuta 2021 Perniönseudun Lehti Tervepä terve. Toimituksen koillissohvan viikkotorkkupeiton alta raportoidaan tässä seuraavaksi. *** Tämä pimeä aika saa ihmiset pimeän pariin. Tarkoitan tietysti sitä, että telkkarisarjoissa on viime vuosina kovin suosittua ollut nordic noir, jonka voisi suomentaa vaikka pohjoismaiseksi mustaksi. Poliisisarjoista on kyse ja näitä yhdistää muutama muukin asia kuin pohjoismaisuus. Yksi tuoreimmista tulokkaista on kotimainen ja varmasti monen odottama. Seppo Jokisen kirjoittamat, komisario Koskisesta kertovat dekkarit ovat kestosuosikkeja. Ne sijoittuvat Tampereelle, minkä kaupungin erityispiirre on se, että kaiken kasvunsakin jälkeen se tuntuu ylisuurelta maalaiskylältä. On ratikkaa ja on areenaa ja silti ensimmäinen paikkakunnasta mieleen tuleva asia on loputon pikkuasioiden jaarittelu Heikissä ja Kaijassa. Yhtä kaikki tämä saattaa olla Koskisen suosion salaisuus; kirjoissa asialla ovat hyvin tavalliset ihmiset, sivuraiteille hairahtaneina pahanteossa ja pääraiteella pysyneet poliiseina. Sitten tästä tehtiin kotimainen rikossarja, johon palkattiin eteviä ammattilaisia. Muuten hyvä, mutta maku katosi matkalla: kuvat voisivat olla Itä-Helsingistä tai Oslosta, murteesta ei ole juuri jälkeä eikä päähenkilö ole hiukan hukassa oleva töksäyttelijä. Alkumusiikkia en enää muista, mutta nordic noireissa sen joka tapauksessa on oltava hentoa pianonliruttelua, jonka päälle joku hönkäilee samalla, kun kaupunkia kuvataan yläviistosta. Jokisen kirjoissa on sellainen piirre, että johonkin niistä on tullut palattua myöhemminkin vähän kuin välipalana. Joka dekkari ei kestä toistakaan lukukierrosta. Henning Mankellin kirjat ovat poikkeus: osan jaksaa vieläkin useammin, siinä määrin vahvaa kerronta on. Päähenkilö Wallander voi olla murheellinen, mutta ei samanlainen ämpärillinen traumoja kuin nordic noireissa tulee olla. Ja ensimmäisissä telkkari-Wallandereissa oli maku. Niissä komisariota esitti Rolf Lassgård, joka on kuin kirjoissa kerrottu: homssuisen äreä ja ajoi Peugeotilla. Uudemmissa versioissa roolihahmosta on tehty liian siisti, sosiaalinen ja lisäksi saabisti. Maisemat uudemmissa ovat kuin Skånen mainoksessa, vaikka kirjoissa aina on vähintään sumuista. Tietysti lähtöjään on hyvä, että dekkariperinne tuntuisi voivan hyvin, noin kirjapuolella. Vaikka poliisitiedotteiden kielikukkasia on joskus tullut kummasteltua, on moni tinanappi työuransa ohessa tai sen jälkeen saanut aikaan ehkä ne parhaat dekkarit: Joensuu saattoi olla tienraivaaja, viime aikoina ovat ilahduttaneet Kale Puontin napakat kirjat. Kun kirja ei ole liian paksu, siihen ei mahdu yletöntä mässäilyä raakuuksilla mutta sitäkin enemmän aivojumppaa. Mitä enemmän mukana on paikallismakua, sen parempi. Keksittyihin maihin tai kaupunkeihin sijoittuvat teokset tulee usein sivuutettua aika kevyesti. Se on taas toinen juttu, missä määrin uusia kadunkulmia tai pääkonttoreita voi olemassa oleviinkaan taajamiin sijoittaa. Perniö-dekkariin ei passaisi ujuttaa joen päälle riippusiltaa, vaikka siltä olisi kerronnallisesti miten paljon parempi tiputtaa joku virtaan. Kuuluisi älähdys sekä uhrista että lukijasta. *** Heip. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille. Voit lähettää juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Teksti-tai WhatsApp-viestit voit lähettää numeroon 044-735 2302. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. PRAAKATA Pajen 30 vuotta sitten Pitää olla maku Hallitus patistaa omakotiasujia luopumaan öljylämmityksestä 4000 euron täyllä. Maalämpö maksaa parikymmentä tonnia ja erilaiset lämpöpumput kymppitonnin molemmin puolin. Kaukolämmöstä on tullut houkutteleva vaihtoehto. Neljän tonnin tuki tuntuu jo melkoiselta. Salo on keikkunut kaukolämpöä käsittelevissä uutisissa myönteisessä valossa. Helsingissä Helen nosti reippaasti kaukolämmön hintaa talven ajaksi, jolloin sitä kuluu paljon. Salossa mentiin toiseen suuntaan. Syyskuussa hinta laski yllättäen reilut kymmenen prosenttia! Perniö Cityn esikaupungissa on toteutettu ennakkoluuloton investointi kaukolämmön tuotantoon. Sekaroskamme poltetaan jättimäisessä reaktorissa. Lämmöllä kuumennetaan vettä, jota johdetaan Salon kaukolämpöverkkoon. Korvenmäen ekovoimalaitos tuottaa siis kierrätyskelvottomista jätteistä lämpöä ja vähän sähköä päälle. Laitos toimittaa nyt noin 90 % Salon kaukolämmöstä. Polttamisen kannalta on tuiki tärkeää, ettemme heitä sekaroskiin huonosti palavia rojuja kuten metallia. Jätteenpolton hiertävä ongelma on valtava tuhkan ja kuonan määrä. Kaikki roju ei vaan pala. Kuonaa lajitellaan, käsitellään ja jalostetaan. Siitä suunnitellaan käytettävän maarakennukseen ja siitä aiotaan valmistaa pihakiviä ja elementtejä. Koska jäte voi sisältää arvaamattomia aineita, kuonan käytössä on vielä monta pulmaa pohdittavana. Perniön kaukolämpölaitoksessa ei polteta jätettä vaan puhdasta metsähaketta. Parisen vuotta sitten postilaatikkoomme oli pudotettu kyselylomake. Kaukolämpölinja kipuaisi pian Erveläntien mäkeä ylös kohti liikuntahallia. Pientaloilla olisi nyt mahdollisuus liittyä kaukolämpöön. Vastasin innostuneena, että tottahan toki. Linja rakennettiin, mutta kovin moni talo ei silloin asiasta innostunut. Pysyikö lämmitysöljyn hinta liian halpana? Raakaöljyn tuottajamaat kilpailivat, kuka pystyisi toimittamaan enemmän. Puheet öljyn loppumista tuntuivat hölynpölyltä. Viime kesänä muutaman naapurin aktiivinen toiminta johti toimiin. Liikuntahallin päälinjasta voidaan vetää sivulinja lähialueen taloihin. Riittävä määrä asukkaita innostui. Kaukolämpöyhtiöltä saatiin tarjouksia. Ja mansikkana kakun päälle hallituksen neljän tonnin täky näytti vaan voimistuvan EU:n koronatukien ansiosta. Monesti ihmetellään, miten lämmintä vettä kannattaa siirtää kilometrikaupalla talven kovilla pakkasilla. Maailmalla jossa termistä maalämpöä on helposti saatavilla, putket kulkevat yleensä maan pinnalla. Eristykset ovat niin hyvät, että lämpöhäviö jää minimaaliseksi. Maanpäällisiä pitkiä putkia näkee mm. Islannissa. Asutuskeskuksissa lämpöputket kaivetaan maan alle. Näin ei suinkaan tehdä lämmön säästämiseksi vaan putkistojen suojelemisiksi vaurioilta. Muutaman kymmenen sentin syvyydessä on lähes yhtä kylmää kuin maan pinnallakin. No, linja saapui viimein murjumme kupeeseen. Sokkeliin porattiin reikä ja putki työnnettiin sisään. Öljykattila sai kyytiä. Uudet laitteet asennettiin suit sait, ja homma rupesi pelaamaan heti. On se kummaa, että sormenpaksuista putkea pitkin voi virrata riittävästi kuumaa vettä koko talon lämmittämiseksi. Ja vielä lämpimät suihkuvedet päälle. Nyt on sitten kaikki munat yhdessä ja samassa korissa. Kunpa vaan ei joku carunan kaltainen kaappaisi kaukolämpöä. pajen.fi Munat yhteen koriin Kansallisen kiertotaloutemme ytimessä ovat tänään jätelietteet. Jäteveden laitokset kyllä tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana laskemme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää lietettä. Lietettä tulee jäteveden laitoksista, elintarvikeja maaseudun teollisuudelta sekä haja-asutukselta yhteensä noin 230 000 kuivatonnia vuodessa. Se on noin 40 kuivakiloa henkeä kohti. Määrä on jo niin mittava, että aiemmin jätelietteeksi kutsuttua tuotetta on luontevampaa kutsua kierrätyslietteeksi. Kierrätysliete voi sisältää ihmiselle kiusallisia aineksia, myrkyllisinä alkuaineina tai haitallisina bakteereina. Tällaista lietettä ei voi levittää ruoan tuotannon pelloille. Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Hakevoimaloista tulee tuhkaa. Polttolaitosten tuhkaa syntyy maassamme noin 600 000 kuivatonnia vuodessa. Se on noin 110 kg/hlö. Tuhka on puille erinomainen lannoite. Se sisältää alkuaineet, typpeä lukuun ottamatta siinä suhteessa kuin puuvartiset kasvit alkuaineita tarvitsevat. Mutta myös tuhka voi sisältää esimerkiksi myrkkyaine kadmiumia niin paljon, että tuhkaa ei voi levittää normaalina metsänlannoitteena. Tarvitsemme 2020-luvulla ravinnevuodon pysäyttämiseen uuden maaluokan, agrometsien maaluokan. Agrometsä (engl. agroforest) kasvatettaisiin ravinnepitoisilla lietteillä ja tuhkalla. Agrometsä ei tuottaisi ruokaa eikä rehua. Agrometsä tuottaisi tyypillisesti energiaa, lyhytkiertopuuta hakevoimaloihin. Agrometsässä, puurivien välissä voisi kasvattaa myös peltosellun raaka-ainetta. Lupaava 2020-luvun ehdokas siihen on kuituhamppu. Agrometsät varastoivat alkuaineita. Maailmanlaajuisesti tärkein on hiili. Kansallisesti ja paikallisesti tärkeitä ovat fosfori ja typpi. Mitä tiheämmässä lyhyen kierron lehtipuut kasvavat, sitä enemmän maahan päätyy jokavuotista kariketta. Karike muuntaa lietteen humukseksi. Hienojuuret vahvistavat kasvuaan. Juurten sieniyhteisö monipuolistuu ja samalla hiilen, muiden ravinteiden sekä haitallisten alkuaineiden ekologinen haravointi lehtipuihin tehostuu. Varsinaisen nieluviljelyn jälkeen maatila sitoutuisi säilyttämään agrometsän uudessa maaluokassa puskuriajan, esimerkiksi 10 vuotta. Sinä aikana agrometsää ei enää lannoiteta kierrätyslietteillä tai tuhkalla. Maaperän puhdistuminen varmistetaan maa-analyysein. Puskuriajan jälkeen agrometsä voi muuntua ruoan tai rehun tuotannon pelloksi. Maaperän hiilen kasvanut nieluvarasto jää viljelijän eduksi. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastohyvitystä. Agrometsät ekologisena haravana, ravinnevuodon pysäyttäjänä ja alkuainehiilen nieluna ovat verraten pitkällä Ruotsissa ja Tanskassa. Voimme heti siirtää tämän naapurin tietotaidon maatiloillemme. Suomessa varhainen agrometsän kokeilu tehtiin Alkon Rajamäen (Nurmijärven) tehtaan vieressä kaudella 1982-1991 (kuvat 1 ja 2). Hankkeen kokemukset olisi jo aika siirtää viljelijöillemme. Agrometsät vahvistaisivat kiertotalouttamme. Ne vahvistaisivat myös maaja metsätalouttamme eri puolilla Suomea. Veli Pohjonen Maatalousja metsätieteiden tohtori Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti Agrometsää kiertotalouteen Veli Pohjonen Tonttujen mielenosoitus oli sotkea joulupukin konseptit Muurin ala-asteen joulunäytelmässä. Perjantai 27.12.1991 Muurin ala-asteella vietettiin perjantaina vanhanaikaista ja perinteistä joulujuhlaa. Opettaja Sirkka Karimo vietti viimeistä joulujuhlaansa oppilaiden kesken jäädessään vuodenvaihteessa eläkkeelle.
5 Torstaina 30. joulukuuta 2021 Perniönseudun Lehti Surun kohdatessa... www.pernionseudunlehti. /surunkohdatessa Perniönseudun Lehti Täältä. KAUPUNKI TIEDOTTAA SEURAKUNNAT SEKALAISIA Veli Pohjonen Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kolmannen koronarokotteen rokotusjärjestys poistuu, ja kolmas rokote voidaan antaa kaikille, kun toisesta rokotuksesta on kulunut suositusten mukainen aika. Toisen ja kolmannen rokotusannoksen rokotusväleiksi suositellaan voimakkaasti immuunipuutteisilla 12 vuotta täyttäneillä kahta (2) kuukautta, 60 vuotta täyttäneillä ja riskiryhmiin kuuluvilla 3–4 kuukautta ja alle 60-vuotiailla, jotka eivät kuulu riskiryhmiin 4–6 kuukautta. Kolmannen koronarokotuksen saa ainoastaan ajanvarauksella eikä aikoja varata tai muuteta Saktan rokotuspisteessä. Ajanvarauksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa salo.terveytesi.fi. Sähköisessä ajanvarauksessa on myös mahdollista muuttaa ja peruuttaa rokotusaikoja. Nyt on mahdollista varata uusi aika ennen vanhan ajan perumista. Tässä tilanteessa vanha aika on myös muistettava peruuttaa. Jos sähköistä ajanvarausta ei ole mahdollista käyttää, niin ajan voi varata myös puhelimitse. Ajanvarauksen puhelinnumero on 02 772 3605. Ajanvaraus on avoinna arkipäivisin kello 8-14. Ajanvaraus toimii takaisinsoittojärjestelmällä eli puhelut tallentuvat järjestelmään ja kaikille soitetaan takaisin. EU:n ulkopuolella koronarokotteen saaneita pyydetään käymään henkilökohtaisesti Saktan koronarokotuspisteessä virallisen henkilötodistuksen ja alkuperäisen rokotustodistuksen kanssa, jotta koronarokotustodistus saadaan muodostettua. Tämä kestää noin viikon ja hakijalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, kun todistus on valmis. Muutoksia kolmannen annoksen rokotusjärjestykseen ja rokotusväleihin Tehdaskatu 2, 24100 SALO | www.salo.fi | kirjaamo@salo.fi Salon kaupunki 5-11-vuotiaiden koronarokotukset laajenevat koskemaan kaikkia ikäryhmän lapsia aikaisemmin tiedotettujen riskiryhmään kuuluvien lisäksi. Lapsen rokottamiseen tarvitaan huoltajan tai molempien huoltajien suostumus joko kirjallisesti tai suullisesti paikan päällä. Kirjallinen suostumus annetaan THL:n lupalomakkeella. Lomake löytyy THL:n sivuilta (www.thl.fi) hakusanalla ”Huoltajan suostumus alaikäisen koronarokotukselle”. 5–11-vuotiaille annettava koronarokote on BioNTech-Pfizerin Comirnaty, josta käytetään nimenomaan tälle ikäryhmälle tarkoitettua pienemmän annoksen sisältävää valmistetta. Alle kouluikäiset voivat rokottautua ajanvarauksella Saktan rokotuspisteessä (Karjalankatu 2-6), ja kouluikäiset rokotetaan koulussa. Koulurokotukset alkavat heti joululoman jälkeen. Halutessaan kouluikäinen voi varata ajan myös Saktaan. Rokotusajat Saktassa ovat ma ja ke klo 15.30-19.30 välillä. Ajanvarauksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa salo.terveytesi.fi. Jos sähköistä ajanvarausta ei ole mahdollista käyttää, niin ajan voi varata myös puhelimitse numerosta 02 772 3605. Ajanvaraus on avoinna arkipäivisin kello 8-14. Ajanvaraus toimii takaisinsoittojärjestelmällä eli puhelut tallentuvat järjestelmään ja kaikille soitetaan takaisin. Tehosteannos annetaan kuuden viikon kuluttua ensimmäisestä. Jos lapsi on sairastanut koronan, niin ensimmäinen rokote voidaan antaa kuuden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista eikä tehosterokotetta ei tarvita. 5-11-vuotiaiden koronarokotukset Salossa Tehdaskatu 2, 24100 SALO | www.salo.fi | kirjaamo@salo.fi Salon kaupunki PERNIÖ Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. Sukuselvitykset (02) 774 5208 Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja turvallisuusohjeista sivulla www.salonseurakunta.fi. Toistaiseksi tilaisuuksia on koskenut vahva kasvomaskisuositus ja periaate, että niihin osallistutaan vain terveenä ja niissä huolehditaan hyvästä käsihygieniasta ja riittävästä tilasta jokaiselle. Jumalanpalveluksissa osallistujamäärää on rajoitettu 1/3:aan kunkin tilan enimmäishenkilömäärästä. Tilaisuuksista tehdään myös striimilähetyksiä seurakunnan YouTube-kanavalle ja Facebookiin. TERVETULOA KIRKKOON! Uudenvuodenpäivänä la 1.1. • Särkisalon kirkossa jumalanpalvelus klo 10; Hekkala, Laakkonen. JOULUPOLKU Joulupolku Perniön pappilan puutarhassa ja Särkisalon seurakuntakodin pihalla on kuljettavissa vielä su 2.1. Omatoimisesti kierrettävälle polulle kannattaa ottaa mukaan taskulamppu ja QR-koodilukija. SALON SEURAKUNNAN PAKOPELI – KOE JOTAIN UUTTA Olet sitten pakohuoneen ensikertalainen tai kokenut mysteerien ratkoja, tule testaamaan miten täällä selvitään! Huone on Särkisalon seurakuntakodin takkahuoneessa, Kirkkopolku 1. Pelaaminen on ilmaista. Varaukset p. 040 965 5916/Lotta Lausti. Tervetuloa pelaamaan! DIAKONIATYÖN KIITOKSET Salon seurakunnan diakoniatyö kiittää kaikkia yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityisiä lahjoittajia! Yhdessä teidän kanssanne olemme mahdollistaneet salonseutulaisille vähävaraisille runsaamman joulun. DIAKONIAN VUODENVAIHDE • Ajanvaraus aukeaa joulutauon jälkeen ma 3.1.: Yhteydenotot kaikilta alueilta ma– to klo 10–12 puh. 044 774 5216 tai diakoniatoimisto.salo@evl.fi. • Vaateapu on tauolla 10.1. asti. PERNIÖN SEURAKUNTA-ALUE SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniön alue Instagram: kirkkoperniossa Kaivinkonetyöt Maa-aineskuljetukset Traktorityöt Energiapuun korjuu L. Malin Oy | Puh. 041 319 6167 Sähköasennukset Mikko 044 552 2139 Ilmalämpöpumput Myynti, huolto, asennus: Tomi 044 297 0123 Kylmälaitekorjaus: Pauli 040 537 2561 www.mmsahko.fi MM-Sähkö TYÖSUORITUKSIA Vinkkejä turvalliseen ilotulitukseen PsL-Maria Vakkuri Varsinais-Suomen pelastuslaitos muistuttaa ilotulitteiden vastuullisesta käytöstä. Monessa paikassa yleinen ilotulitus on peruttu koronan vuoksi, joten kotiin ostettavien rakettien kohdalla on syytä palauttaa mieleen turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Suojalasien käyttö on ensisijaisen tärkeää lasten lisäksi myös aikuisilla. Ilotulitteiden käyttäjä on vastuussa niiden oikeasta käytöstä sekä käytössä sattuneista vahingoista, pidä siis huolta, että luet pakkauksessa olevat ohjeet kunnolla ennen rakettien ampumista. Raketteja ei saa luovuttaa alaikäisille henkilöille. Muista myös, että alkoholi ja rakettien ampuminen eivät kuulu yhteen. Ilotulitteet on ammuttava vähintään 15 metrin etäisyydeltä rakennuksista, eikä raketteja saa koskaan suunnata ihmisiä tai rakennuksia kohti. Yleisön joukossa raketteja ei saa ampua. Rakennuksen katolta, parvekkeelta tai terassilta ei saa ampua raketteja. Metsätai ruohikkopalovaroituksen tai kovan tuulen aikana ilotulitteiden käyttö on kielletty. Ilotulitusta harkitsevan on selvitettävä voimassa olevat varoitukset. Ilotulitteina saa käyttää vain yleiseen kauppaan ja käyttöön hyväksyttyjä tuotteita. Käytön jälkeen täytyy muistaa siivota roskat pois. Lounais-Suomen pelastuslaitos muistuttaa lisäksi kaikkia juhlijoita, että hätäraketteja saa käyttää vain todellisessa hätätilanteessa, eikä niitä pidä ampua taivaalle huvikseen. • Ilotulitteiden käyttö on sallittu ilman erillistä ilmoitusta uutenavuotena 31.12. klo 18 – 1.1. klo 2. • Varsinais-Suomessa on kuitenkin erillisiä rajoitusalueita, joiden sisällä ilotulitteiden käyttö ei ole sallittu. Rajoitusalueista on kerrottu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen verkkosivuilla. NÄIN Ilotulitusten väriloisto on kaunista katsottavaa.
6 Torstaina 30. joulukuuta 2021 Perniönseudun Lehti KYLILLÄ Kylillä -juttusarjassa piipahdetaan eteläisen Salon kylissä ja joskus kauempanakin. PsL-Aku Poutanen Teijon kylätalo Punaportin pihalla kelpasi joulunalusviikolla olla, ainakin jos päällä oli riittävästi vaatetta. Viima oli raaka, mutta näkymät jäisenä kimmeltävälle merenlahdelle olivat komeat. –Paikkanahan tämä on tosi hieno, hehkuttaa Teijon alueen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluva Petteri Saisto. Hän vastaa myös kyläyhdistyksen hallinnassa olevien rakennusten ylläpidosta ja tulevana keväänä työtä riittää etenkin Punaportissa. Kyläyhdistys käynnistää hankkeen, jonka myötä uusitaan keittiö perinpohjaisesti. Vuonna 1975 valmistunut kyökki menee uusiksi kalusteiltaan ja oveakin suurennetaan. Saisto kertoo, että purkutalkoot aloitetaan heti säiden lämmittyä ja tavoitteena on saada talo käyttökuntoon jo kesäksi. –Talkoolaisia meillä on ollut ihan mukavasti, mutta tietysti aina voisi olla enemmänkin. Pienistä puroista syntyy se iso uoma, Saisto muistuttaa. Keittiöremonttiin tulee Leader-tukea 4000 euroa ja toisen puolen yhdistys kustantaa itse. Talkoot ovat osa omarahoitusosuutta ja talkootunteja keittiöurakkaan kuluu satakunta. Esimerkiksi sähköja lvi-ammattilaisten työtä yhdistyksen on ostettava. Teijon alueen kyläyhdistyksellä on tekeminen jaettu tiimeittäin osa-alueisiin. Purkuja rakennustalkoissa tekemistä on jokaiselle osaamisen ja voimavarojen mukaan; joku purkaa, joku kantaa, kolmas siivoaa, neljäs paistaa talkoomakkarat, viides kiinnittää kaapinovia ja niin edelleen. Punaportti tuli yhdistykselle vuonna 2019. Kohta 50-vuotiaassa talossa näkyvät ylläpidosta huolimatta vuosien käytön jäljet. Keittiöremontin jälkeen tulee jossain vaiheessa listalle esimerkiksi saunan päivitys; kattopaneeleissa on jo korjattavaa ja lattian maalaamisen sekä lauteiden uusimisen jälkeen ilme on jo tyystin muuttunut. –Talon ulkokuoren ilme tuskin muuttuu, mutta sisäpuoli varmasti, Saisto miettii. Oma kysymyksensä on se, tehdäänkö talon pienelle painumiselle jotain. PsL-Maria Vakkuri Perniössä talvikauden aukiolopäivä muuttuu vuoden alusta ja asema palvelee keskiviikon sijasta tiistaisin. Kemiönsaaren lajitteluaseman aukiolo tuplaantuu. Asema on avoinna talvikaudella maanantaisin ja keskiviikkoisin nykyisen torstaiaukiolon sijaan. Perniössä aseman huhti-– lokakuun aukioloon tulee vielä täydennystä. Kemiönsaaressa keväällä alkavalle sesonkikaudelle on luvassa lisätunteja, ja heinä–elokuun sunnuntaiaukioloaika aikaistuu tunnilla. Aukioloaikamuutokset astuvat voimaan heti vuoden 2022 alusta. Lajitteluasemien aukioloajat muuttuvat Perniössä ja Kemiönsaaressa Pienistä talkoopuroista syntyy paljon työtä PsL 5–11-vuotiaiden koronarokotukset laajenevat koskemaan kaikkia ikäryhmän lapsia Salossa. Alle kouluikäiset voivat rokottautua ajanvarauksella Saktan toimipisteessä ja kouluikäiset tullaan rokottamaan kouluissa, mutta rokottaminen on mahdollista myös ajanvarauksella. Kouluissa aloitetaan rokotukset heti joululoman jälkeen. Lapsen rokottamiseen tarvitaan huoltajan tai molempien huoltajien kirjallinen suostumus, tai suullinen suostumus paikan päällä. Kirjallinen suostumus annetaan THL:n lupalomakkeella. PsL Rokotusjärjestykseen ja rokotusväleihin tulee muutoksia kolmannen koronarokotteen kohdalla. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kolmannen koronarokotteen rokotusjärjestys poistuu. Rokote voidaan antaa kaikille, kun toisesta rokotuksesta on kulunut suositusten mukainen aika. Kolmannen koronarokotuksen saa ainoastaan ajanvarauksella puhelimitse tai sähköisen ajanvarauksen kautta. Aikoja ei voi varata tai muuttaa Saktan toimipisteessä. Koronarokotukset aloitetaan kaikille 5–11vuotialle Muutoksia kolmansiin rokotuksiin Perniön aseman aukioloajat ensi vuonna: • Ti klo 13–18 • Lisäksi huhti–lokakuussa to klo 13–18 • Joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15. • Ajanvarauksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa salo. terveytesi.fi. Sähköisessä ajanvarauksessa on myös mahdollista muuttaa ja peruuttaa rokotusaikoja. • Jos sähköistä ajanvarausta ei ole mahdollista käyttää, niin ajan voi varata myös puhelimitse. Ajanvarauksen puhelinnumero on 02 772 3605. Ajanvaraus on avoinna arkipäivisin kello 8-14. Ajanvaraus toimii takaisinsoittojärjestelmällä. NÄIN NÄIN Punaportin sisustusta on päivitetty pikkuhiljaa. Petteri Saiston mielipide on, että vaalea katto toisi tiloihin ihmeesti valoisuutta.
7 Torstaina 30. joulukuuta 2021 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Maria Vakkuri Keskustan ehdokas Ulla Huittinen Kiskosta pitää tärkeänä, että aluevaaleissa valitaan sellaisia henkilöitä päättämään asioista, jotka osaavat katsoa kokonaisuutta. Sairaanhoitopiirin hallinto on ehdokkaalle tuttu paikka ja Huittinen on nähnyt käytännössä, että vaikka päätöksiä tehdään Turussa, myös pienemmät paikkakunnat huomioidaan. –Ei ole kenenkään etu, jos tietyltä alueelta vietäisiin kaikki palvelut pois. Kyllä palveluita täytyy olla laajasti kaikkialla, Huittinen linjaa. Ehdokas pitää tärkeänä, että jatkossa ihmiset pääsisivät perusterveydenhuoltoon helposti yhdellä puhelinsoitolla, eikä ihmisiä ohjattaisi turhaan erikoissairaanhoidon piiriin, jos sille ei ole tarvetta. Huittinen kantaa huolta sosiaalija terveysalan ammattilaisten riittämisestä tulevaisuudessa. Jos tekijöitä ei löydy, palveluita joudutaan karsimaan. Huittisella on selkeä näkemys, että kuinka osaajia saataisiin lisää alalle. –Työhyvinvointi pitäisi saada kuntoon ja henkilöstöjohtamiseen tulisi panostaa. Suorittavalla tasolla työskentelevien ihmisten pitäisi tuntea, että he voivat oikeasti vaikuttaa asioihin. Palkkoja ei voi loputtomasti nostaa, koska silloin tekijöiden määrää täytyy vähentää. Rahat eivät riitä kaikkeen, Huittinen kommentoi. PsL-Maria Vakkuri Liike Nytin ehdokas Janno Kikas pitää tärkeänä, että päätöksentekoon saataisiin mukaan paikallisia ihmisiä, koska heillä on ensikäden tietoa siitä, mitkä palvelut toimivat kunnissa hyvin ja mihin pitäisi vielä panostaa. Uutena asiana ehdokas toivoo, että Suomeen saataisiin perhelääkäreitä. –Olen taksikuskina nähnyt sen, kuinka paljon ihmiset joutuvat liikkumaan terveyspalveluiden perässä. Ihminen voi ottaa taksin Särkisalosta kaupunkiin verikoetta varten. Sitten sama ihminen tulee seuraavana päivänä taas taksin kyytiin ja menee lääkärin luokse, ei siinä edestakaisin ajamisessa ole mitään järkeä. Aiemmin Virossa asunut ehdokas on oppinut, että perhelääkäreiden avulla palvelut paranevat merkittävästi. Perhelääkäri olisi paikkakunnalla päivystävä ammattilainen, joka tuntisi alueen ihmiset ja jolle voisi soittaa vaikka keskellä yötä, jos on huoli omasta tai läheisen terveydestä. PsL-Maria Vakkuri Vihreiden ehdokas Jenni Salakari Mathildedalista lähtee luottavaisella mielellä vaaleihin ja toivoo, että äänestysprosentti nousisi mahdollisimman korkealle. –Toivottavasti salolaiset lähtisivät äänestämään paikallisia ehdokkaita. Nämä ovat tärkeät arvovaalit vauvasta vaariin, Salakari kommentoi. Mielenterveystyötä tekevä ehdokas pitää tärkeänä sitä, että palvelut pysyvät lähellä. Ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön pitäisi Salakarin mielestä panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän eikä kolmatta sektoria pidä unohtaa palveluiden järjestämisessä. –Ihmiset ehkä olettavat liikaa, että kyllä täällä kaikki tärkeät palvelut säilyvät. Vaarana kuitenkin on, että palvelut valuvat Turkuun, jos meidän äänemme ei tule kuuluville, Salakari sanoo. PsL-Maria Vakkuri Kristillisdemokraattien ehdokas Aleksander Soranummi lähtee hyvällä fiiliksellä aluevaaleja kohti. –Korona on vienyt ihmisten ajatuksia paljon pois aluevaaleista. Ihmiset eivät ehkä täysin ymmärrä, että mistä vaaleissa on oikeasti kysymys, Soranummi pohtii. Maaseudulla asuva ehdokas pitää tärkeänä, että päätöksenteossa huomioidaan pienten paikkakuntien elinvoimaisuuden säilyminen. Soranummi pitää erityisen tärkeänä, että palvelut säilyvät lähellä. Lähiruuan ja maanviljelijöiden arvostaminen on ehdokkaan mielestä tärkeää. –Linja-autojen reittejä pitäisi suunnitella niin, että maaseudulle olisi helppoa kulkea. Pienet kyläkoulut tulisi säilyttää kunnissa ja kyläkaupat pitää voimissaan, Soranummi kommentoi. Ehdokas on huolissaan, että erityisesti lapsiperheet eivät muuta maaseudulle, jos palveluita lakkautetaan tai lakkautuksen uhka on koko ajan läsnä. –Maaseudulla riittää elinvoimaa, mutta alueisiin pitää panostaa jatkossakin. PsL-Aku Poutanen Aluevaalit alkavat pikkuhiljaa kiinnostaa äänestäjiä, arvioi Salon kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, särkisalolainen Juhani Nummentalo (kok). Kuntapoliitikan konkari on ehdolla tammikuun aluevaaleissa ja sanoo tilanteen aivan viime aikoina muuttuneen. –Ne, jotka politiikkaa seuraavat, tietävät hyvinkin paljon aiheesta. Joka kahvipöydässä tästä ei ole puhuttu ja se on huolestuttanut. Ihan viime aikoina on tultu entistä useammin sanomaan, että kun nyt mukana olet, niin kerro meillekin, mistä on kyse, Nummentalo kuvailee. Hän toteaa, että vaalien tärkeyttä pitää teroittaa arkipäivän kautta. –Olennaista on, mitä puhutaan ja miten. Hallintokuvioista puhumisen sijaan pitäisi kertoa, miten tämä liittyy jokaisen elämään. Medialla on iso vastuu ja viime aikoina se onkin ollut talkoissa mukana, Nummentalo sanoo. Hän toteaa, että Salo tarvitsee ennen muuta edunvalvontaa. –Meillä on pinta-alaakin neljä kertaa sen, mitä Turulla ja Helsingillä yhteensä. Puhumme ihan eri asioista kuin turkulaiset, Nummentalo toteaa. Hän sanoo, että toimivista palveluista on pidettävä kiinni, käytännön esimerkkinä Perniön terveysasema. Toisaalta hän toteaa, että yksiköitä pitäisi voida tohtia myös yhdistää, jos etäisyydet ovat kovin lyhyet. Työvoiman saatavuuteen ei yönyli-ratkaisuja ole, Nummentalo muistuttaa. Nopein apu on työperäisessä muuttamisessa joko kotimaan sisällä tai kauempaa. Salossa ammattiopisto järjestää hoitoalan koulusta ja Nummentalo pohtii, olisiko yksi avain siinä, että tekijöitä löytyy omasta väestä, joka hankkii tutkinnon kotikaupungissaan ja jää vielä seudulle asumaan. PsL-Aku Poutanen Kokoomuksen listalla ehdolla oleva perniöläinen Elina Suonio-Peltosalo sanoo suoraan, että ihmiset ovat vielä varsin tietämättömiä vaaleista. –Sitä kuulee kyllä, että pitääkö nyt taas mennä äänestämään. Ja sitten pitäisi kertoa, että nyt päätetään siitä, mistä saat sen lääkäripalvelusi tai sosiaalityöntekijän kiinni. Suonio-Peltosalo on erikoissairaanhoitaja ja haluaa viedä maakunnalliseen päätöksentekoon kentän ääntä. –Turussa on kaikki lähellä, mutta pitää tuoda esille myös tätä hajanaista maaseutualuetta. Suonio-Peltosalo toteaa, että Salo on jo ollut antajan asemassa, kun esimerkiksi ortopediaa on siirretty Turkuun. Suonio-Peltosalo toteaa, että auki on vielä isoja asioita kuten kysymys tietojärjestelmistä. –Miten paljon niidenkin yhdenmukaistaminen maksaa ja mistä se raha löytyy. Ennen muuta huolettaa se, mistä hoitotöihin löytyy tekeviä ihmisiä. –Kun tekijöitä puuttuu, siitä syntyy myös riitaa. Ammattilaisella on selvä näkemys koronarokotteiden tärkeydestä. –Rokotteen ottaminen on vastuunkantoa. PsL-Aku Poutanen Perussuomalaisten ehdokas Mika Laitinen Särkisalosta toteaa, että aluevaalit ovat tuttu asia niille ihmisille, joita aihe kiinnostaa. Entä ne loput? Laitinen huokaisee syvään. –Sepä se on tässä iso asia. Meidän tehtävämme olisi nyt saada ne muutkin oivaltamaan, miten isosta asiasta on kyse. Laitinen näkee ehdokkuutensa luontevana jatkona kuntavaaleille. –Sanoin jo silloin, että sote-asiat kiinnostavat ja lautakuntapaikka sitten tulikin. Samasta on nyt kyse, asiat kiinnostavat ja niistä on kokemustakin. Laitinen sanoo, että lähtökohtana on oman kaupungin edunvalvonta. –Perustason palvelut on pidettävä myös maaseudulla. Perniön terveyskeskus on ihan älyttömän hyvä ja kun sinne pääseekin. Laitinen käy tyttärensä kuulovamman vuoksi Turussa erikoissairaanhoidon palvelujen parissa muutaman kerran vuodessa. –Rasitus ei ole iso, kun käyntiä tulee harvoin. Vaalit alkavat pikkuhiljaa kiinnostaa Tammikuun aluevaaleihin on alle kuukausi aikaa. Valtavassa muutoksessa sekä sosiaaliettä terveyspalvelut, samoin kuin pelastustoimi, siirtyvät kunnilta hyvinvointialueen, puhekielessä maakunnan, vastuulle. Jatkossa hyvinvointialueet pyörittävät esimerkiksi terveysasemia ja hoivakoteja, jotka aiemmin ovat olleet kuntien vastuulla. Marraskuussa tehty kysely osoitti, että äänestäjät kokevat vielä vaalit vieraaksi ja etäiseksi asiaksi. Jouluviikolla tehty soittokierros osalle alueen ehdokkaista kertoo, että uteliaisuus vaaleja kohtaan on ehkä heräämässä. Aiempaa useampi kysyy vaaleista Ihmiset pitää saada innostumaan Korona on vienyt ajatuksia pois vaaleista Palveluiden pysymiseen ei saa luottaa Turusta nähdään maaseudulle asti Paljon isoja kysymyksiä auki Perhelääkäri toimii muualla PsL-Aku Poutanen Katihanna Heikkinen (kesk) sanoo kokevansa, että vaalit ovat alkaneet kiinnostaa. –Ehdokkaiden julkaisun myötä ne ovat saaneet kasvot ja tulleet ehkä lähemmäs ja helpommin tavoitettavaksi asiaksi. Tiedotus ja myös oma aktiivinen tiedonhaku, auttavat asiaan tutustumisessa ja kärryille pääsemisessä. –Kysymyksiä on tullut, ja hyviä keskusteluja olen saanut käydä aiheesta. Asia koskettaa väistämättä meitä jokaista meille tärkeiden palveluiden organisoinnin muuttuessa. Siitä kannattaa olla perillä ja kiinnostunut, äänestämällä voi vaikuttaa. Heikkinen toteaa, että tuleva hyvinvointialue on laaja. –On tärkeää, että mukana on ihmisiä monenlaisilla taustoilla tuomassa omaa kokemusperäistä tietoaan sekä eri alueita edustavaa näkemystä mukaan yhteiseen päätöksentekoon. Keskittäminen ei ole kustannustehokasta, peruspalvelut kannattaa toteuttaa ihmisiä lähellä. Nimet herättivät kiinnostuksen
8 Torstaina 30. joulukuuta 2021 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Maria Vakkuri Salossa tehdään jatkuvasti enemmän ilmoituksia rottahavainnoista. Salon kaupungin terveystarkastaja Sami Saari kertoo, että rotista tulee ilmoituksia eniten yksityishenkilöiltä. –Meille tulee usein soitto, että omalla tai naapurin pihalla näkyy rottia. Silloin lähdemme selvittämään, miksi rottia on alueella ja miten ne saadaan sieltä pois. Suurin syy rottien määrään on yleensä ongelmat jätteiden käsittelyssä. Lajittelumahdollisuuksia tulee olla riittävästi ja roskikset pitää tyhjentää ennen, kun roskat päätyvät lopulta maahan. Jäteastioiden kunto on joskus niin huono, että rotat pääsevät tekemään tuhojaan. –Joskus biojäteroskiksen pohja oli niin rikki, että rotat olivat tehneet pesän roskiksen alle. Siellä riitti niille jatkuvasti ruokaa ja populaatio pääsi kasvamaan suureksi, Saari kertoo. Rottien määrän kasvaessa myös haitat alkavat näkyä selkeämmin. Jyrsimisen jälkiä voi näkyä rakennuksissa ja rottia voi näkyä ihan asutuksen läheisyydessä. Etenkin talvisin rotta on lähes täysin riippuvainen ihmisasutuksen lämmöstä ja sieltä saatavasta ravinnosta. Roskien lisäksi rotat tulevat talvella pihapiiriin syömään lintujen ruokaa. Jos ruokaa lisätään jatkuvasti ja paljon, silloin jyviä tippuu myös maahan ja jyrsijät löytävät paikalle nopeasti. Saari kertoo, että erityisesti silloin kannattaa olla PsL-Maria Vakkuri Salon kaupuki on hyväksytty mukaan Unicefin lapsiystävällisen mallin kuntien joukkoon. Lapsiystävällinen kunta -malliin mukaan pääseminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunkilaiset ja kaupungin nimeämä koordinaatioryhmä selvittävät yhdessä, toteutuuko lasten ja nuorten oikeudet Salossa toivotulla tavalla. Kun epäkohdat ovat selvillä, päätetään mitä ongelmia lähdetään ratkaisemaan ensimmäisenä. –Kun kehittämiskohteet ovat tiedossa, tiedotamme havainnoistamme myös kuntalaisia, Salon kaupungin nuorisopalvelupäällikkö Johanna Paananen kertoo. Avoimuus on tärkeä osa lapsiystävällinen kunta -mallia. Asioista ei päätetä ja niistä ei puhuta vain virkamiesten kesken kokoushuoneissa, vaan päätöksentekoon osallistetaan kuntalaisia. Tarkoitus on auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat. Unicef valvoo toimintaa ja katsoo, että epäkohtiin puututaan konkreettisin keinoin, eivätkä suunnitelmat jää pelkästään puheeksi. Lapsiystävällinen kunta -tunnustus myönnetään, mikäli kunnan työ on edennyt tunnustuksen kriteerien mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että ne epäkohdat mihin halutaan puuttua, niiden eteen tehdään oikeasti työtä. Lapsiystävällinen kunta -koordinaattoriksi on Salossa nimetty nuorisopalvelupäällikkö Johanna Paananen sekä koordinaatioryhmä, johon on nimetty sivistyspalveluiden johtaja Pia Stoor, vt. sosiaalija terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta, kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi, viestintäpäällikkö Teija Järvelä, opetuslautakunnan puheenjohtaja Marjaana Mänkäri, sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja Kalle Tekkala, MLL:n Varsinais-Suomen piirin koordinaattori Mia Päiviö sekä nuorisovaltuuston edustajat Aliisa Salomaa ja Lindor Bytyqi. Rottailmoitusten määrä kasvoi Lauhojen talvien vuoksi rottien määrä on päässyt lisääntymään tarkkana lintujen ruokinnan suhteen, jos lähellä on ojia. Rotat pyrkivät olemaan vesistöjen lähellä. Saari ohjeistaa, että kaupungin ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu tehdä ilmoitus rotista silloin, jos niitä alkaa vilisemään esimerkiksi roskiskatoksessa. Syy kannattaa selvittää ennen, kun tilanne muuttuu pahemmaksi. –Ilmoituksen voi tehdä myös silloin, jos huomaa rottia esimerkiksi kauppojen roskisten läheisyydessä tai naapurin tontilla. Ongelman ei tarvitse olla aina omalla pihalla. Lasten hyvinvointiin halutaan panostaa Salo mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin Lapsiystävällisessä kunnassa lasten oikeudet toteutuvat. Jäteastioiden kunnosta ja siisteydestä huolehtiminen voi pitää rotat loitolla.
9 Torstaina 30. joulukuuta 2021 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Rottailmoitusten määrä kasvoi Lauhojen talvien vuoksi rottien määrä on päässyt lisääntymään Kylmyyttä, kartanoita, kuumuutta, koronaa ja koulutyömaata PsL-Aku Poutanen Vuodenkulkua määrittävät ainakin viisi K-kirjainta. Kylmää talvea seurasi kuuma kesä, seurailtu on muun muassa koulutyömaata ja kesällä ihastutti lukijoita kartanosarja. Kaiken päällä on ollut koronapandemia, joka on lyönyt leimansa vähän kaikkeen. Terveydenhuollon palvelut ovat askarruttaneet, samoin muun muassa liikennekysymykset. Ennen muuta lehdessä ovat olleet mukana alueen tärkein: paikalliset ihmiset. Tällä sivulla palataan vielä vuoden tunnelmiin. Vuoden alussa riitti lunta ja pakkasta. Kirkonkylän koulun Mikaela Kalliola ja Anni Vuorinen kokeilivat, miltä tuntuu perinteinen potkukelkka. Perniötä jatkuvasti piinaava lääkäripula oli esillä keväällä. Terveyskeskuslääkäri Jennifer Zambrano seurasi, kun sairaanhoitaja Emilia Anttila poisti tikit Teuvo Nikkisen silmäluomesta. Särkisalon Klippulan myyntiaikeet puhuttivat jälleen, ja närästivätkin. Vuosia Kiskonjokeen suunnitellut kalatiet valmistuivat. Kuva on Hålldamin padolta. Ylh. Kartanokierroksella käytiin kylässä seudun kartanoissa. Mukana oli hiukan historiaa ja ennen muuta kuulumisia siitä, millaista tämän päivän arkea kartanoissa eletään. Helena von Limburg Stirumin mukaan kuvaan tuli aasikaksikko. Oik. Juhlan paikka: Ines Byman täytti 101 vuotta. Päivänsankari tavattiin kotonaan Särkisalossa. Jos ei joki mahdu uomaansa, on uomaa kasvatettava. Mutta miten käy silloin kirkonkylän puiden? Tulvahankkeen seurauksia miettivät loppukesästä Minna Nieminen, Maija Poutanen ja Johannes Alaranta. Perniön kirkonkylän ilme muuttuu: uusi koulu alkaa olla loppusuoralla. Tältä näytti työmaalla viime kesänä ja valmista pitäisi olla ensi syksyksi. Näkymiä esitteli Mats Sivén. Perniönseudun Lehden vuosi 2021 on taputeltu. Lehtiä ilmestyy tämä mukaanlukien 52 ja sivuja näissä oli yhteensä noin 900. Otsikoiden määrä lasketaan näin kymmenissä tuhansissa, joten kaikenkattava vuosikatsaus tarvitsisi tilaaniin, vuoden lehdet.
10 Torstaina 30. joulukuuta 2021 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ www.propernio.fi Perniön Kunnantalo Kiitokset päättyvästä ja antoisaa alkavaa ajastaikaa! kaiken kansan olohuone OSUUSKUNTA Lupajantie 1 Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-7352303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Koronan katoaminen on monen suurin toive Kysymykset olivat: 1.Mikä oli parasta vuodessa 2021? 2.Mitä toivot vuodelta 2022? 3.Teetkö uudenvuodenlupauksia? PsL-Maria Vakkuri Korona on ollut yleinen puheenaihe kuluvan vuoden aikana. Monen ihmisen arki on muuttunut täysin pandemian vuoksi. Kyselimme ihmisiltä ajatuksia kuluneesta ja tulevasta vuodesta. Micke Lindholm, Tenhola 1. Vaikea keksiä heti mitään. Kesä oli kyllä hyvä. 2. Eniten toivon, että elämä muuttuisi takaisin normaaliksi, että arki oli sellaista, kun se oli ennen pandemiaa. 3. En tee mitään lupauksia. Kasper Fröjdö, Parainen Alex Henriksson, Parainen 1. Parasta oli lomat ja se, kun pääsi ylioppilaaksi. 2. Toivon, että vihdoin pääsisimme pandemiasta eroon ja elämä olisi jälleen normaalia. 3. Ei ole mielessä mitään lupauksia. 1. Oli kivaa, kun sai viettää paljon aikaa perheen kanssa. Ylioppilaaksi pääseminen oli myös iso juttu. 2. Toivon, että korona katoaisi vihdoinkin. 3. Yritän lopettaa tupakoinnin. Jaana Niemi-Aro, Vantaa Tuomas Niemi-Aro, Vantaa 1. Oma perhe ja läheiset ovat pysyneet terveinä. Ollaan vietetty paljon yhdessä aikaa. 2.Normaalia arkea. Toivon myös, että yritykset eivät joudu enää taistelemaan koronaa vastaan ja kaikilla pysyisi työpaikat. 3. En tee mitään lupauksia. 1. On saanut olla oman perheen kanssa ja kesällä päästiin katsomaan kaukana asuvia isovanhempia. 2. Toivon myös, että elämä muuttuisi taas normaaliksi. Lisäksi toivon, että omat työt jatkuvat edelleen. 3. En lupaa mitään. Enni Niemi-Aro, Vantaa Alma Niemi-Aro, Vantaa 1. Ettei tarvinnut olla etäkoulussa. 2. Toivon, että saisin harrastaa ratsastusta. 3. Ei ole lupauksia. 1. Että sai välillä tehdä koulujuttuja kotona. 2. Toivon omaa kissaa. 3. Ei ole lupauksia.
11 Torstaina 30. joulukuuta 2021 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Olemme eläneet adventin ajan läpi. Meille jouluihmisille se on hyvää aikaa, odotuksen, jouluun valmistautumisen aikaa. Me elämme myös vuoden pimeintä aikaa. Tiedän ihmisiä, joita tämä aika ahdistaa. Heitä haluan lohduttaa, ja muistuttaa siitä, että valoisa aika taas alkaa pidentyä. Minua ei pimeä aika ole koskaan ahdistanut. Siitä huolimatta iloitsen adventin valoista. Adventtikyntteliköt valaisevat ikkunoillani ja valot ulkona pensaassa. Valoja näkyy monien muidenkin ikkunoissa, parvekkeilla ja pihoilla. Sitä me kaipaamme tässä pimeässä ajassa. Pimeässä pienikin valo loistaa. Iloitsen, kun palatessani kotiin Perniöön näen pimeän metsäisen matkan keskellä valoja. Vaikka en pimeässä näe taloja, niin tiedän niiden olevan siellä, kun näen valon pilkahduksen ohi kulkiessani. Kirkkaana talvipäivänä voimme nähdä pimeän tultua myös tähtiä taivaalla. Tähtitaivas on kaunis. Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa. Kaikki nämä valot muistuttavat meitä profeetta Jesajan sanoista: “Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.” (Jesaja 9:1). Jesajan ennustus ja nämä valot muistuttavat taas puolestaan meitä joulun lapsesta, joka toi valon maailmaan. Jeesus on tämä lapsi. Hän sanoi: Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.”Joh.8:12. Adventin aikana ne valmistaudumme ottamaan vastaan joulun ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta, maailman Vapahtajasta. Hän syntyi keskellemme ja valaisee tiemme. Hän johdattaa meitä pimeydestä valoon. Sinun on päivä ja sinun on yö, Olet pannut paikoilleen auringon ja kuun. Sinä olet määrännyt kaikki maan rajat, Sinä olet luonut kesän ja talven. Psalmi 74: 16-17 Päivi Pulkkinen-Watson Salon seurakunta Valo voittaa Pysähdy hetkeksi Aarnen jouluseikkailun parhaat palat Perniönseudun Lehden kalenteritonttu Aarne löysi lopulta kadonneen joulumielensä. Tonttu kertoi Lampolan päiväkodin lapsille, kuinka oli kadottanut joulumielen. Lapset katsoivat toisiaan ja pohtivat, missä joulumieli voisi olla. Kukaan ei kuitenkaan ollut kuullut joulumielen piilopaikasta mitään. Lapset pyysivät Aarnen leikkimään kanssaan. Tonttu ei ehtinyt vastaamaan mitään, kun yksi poika nappasi hänet syliin ja lähti juoksemaan ympäri pihaa. Poika huusi muille lapsille, että leikitään tonttuhippaa. Idea kuulosti Aarnen mielestä hauskalta. Sitten tapahtui ihmeellinen asia. Tonttu hymyili. Koulussa lapset katselivat tonttua ja piirsivät jotain papereille. Aika kului ja tonttua alkoi kyllästyttää. Sitten yksi lapsista käveli tontun luo ja ojensi tälle paperin, johon oli piirretty punainen hymyilevä tonttu. Yläpuolella luki Aarne. Tonttu hymyili, kuinka hienon kuvan lapsi olikaan piirtänyt. Kun kello soi välitunnin merkiksi, lapset toivat tontulle ison kasan piirustuksia. Tonttu kiitti lapsia ja lähti piirustusten kanssa kohti kotikoloa. Kotieläintilalla tonttu näki hevosia. Aarne oli kuullut tarinoita tallitontuista ja halusi ratsastaa hevosella. Onneksi talon isäntä suostui auttamaan tonttua ja nosti tämän hevosen selkään. Tonttu silitti hevosen harjaa ja ajatteli, että eläimet saavat hänet hyvälle tuulelle. Tonttu muisti, että lapset ovat hyviä kertomaan tarinoita, niinpä hän lähti kulkemaan kohti Puolukkapuiston päiväkotia. Tonttu pujahti ovesta sisälle ja juoksi lasten luokse. Hän pyysi lapsia keksimään hauskoja tarinoita tontuista. Lapset lähtivät suunnittelemaan, millaisia erilaisia tarinoita he voisivat kirjoittaa. Tonttu meni lepäämään ja odottamaan, että lasten tarinat olisivat valmiita. Ilma oli kaunis ja Aarne päätti lähteä tutkimaan läheistä metsää. Lunta oli satanut vähän maahan, mutta vihreää väriä pilkisteli vielä lumipeitteen alta. Aarne katseli suurta metsää haltioituneena, sitten hän sulki silmänsä ja oli aivan hiljaa. Metsässä oli ihanan hiljaista ja Aarne pystyi melkein kuulemaan, kuinka lumihiutaleet satoivat hiljaa maahan. Metsässä tontun oli hyvä olla. Aarne haistoi piparin tuoksun ja näki pöydällä hienoja piparkakkutaloja. Tonttu koputti oveen ja pyysi päästä sisälle. Kohta Aarne katseli itse koristeltua piparia hymyillen. Joulumieli tuntui olevan jo lähellä tonttua. Voit lukea Aarnen koko seikkailun somesta! @perkkari1944 @perkkari
12 Torstaina 30. joulukuuta 2021 Perniönseudun Lehti Perniönseudun Lehti HUOM! Luovumme lankapuhelimista 31.3.2022 alkaen tavoitat meidät VAIN näistä kännykkänumeroista Toimitus: Aku 044 735 2302 | Maria 044 735 2303 Asiakaspalvelu / ilmoitukset: Tea 044 735 2300 (huom. 1.1.2022 alkaen)