2 – 2019 Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. Tietojen tekninen toimitus: Posti Oy, PL 7, 00011 Posti. Julkaisija: Perniönseudun Lehti Päätoimittaja: Aku Poutanen Toimittajat: Anni Himberg ja Hannu Brusila Ilmoitukset: Tea Niinimäki Painopaikka: Salon Lehtitehdas. Kannessa Kaapo ja Niilo, jotka tavataan myös sivulla 14 sadepäiväjutussa. www.pernionseudunlehti.fi toimitus@pernionseudunlehti.fi PsL-Aku Poutanen Kilot eivät tunnu, kun Kosken kartanon lehmät rynnistävät laitumelle. Yhtä lailla innostuvat loikkaan isot emolehmät kuin pienet vasikatkin, kun kerran tie ulos on talven jälkeen avattu. Voisi sanoa, että kartanon lehmät ovat yksi Kosken kylän kesän merkkejä. Lehmien kesä alkaa loikalla ja varmasti jonkun kesä siitä, kun näkee tutut eläimet jälleen laitumella. Ensimmäiset viisitoista eri-ikäistä lehmää pääsivät joen varren laitumelle toukokuun toisella viikolla ja kesäkuun alkuun mennessä ulkona ovat kaikki. –Vain toista vuottaan elävät sonnit pidetään sisällä. Niitä varten pitäisi olla tosi vahva aita, tai muuten ne lähtevät hakemaan tyttöystävää ties mistä, myhäilee isäntä Fredrik von Limburg Stirum. Joku näkee lehmissä välähdyksen menneistä vuosista, jolloin laiduntavat lehmät olivat paljon nykyistä yleisempi näky. Joku taas saa mieleensä ilmastoasiat. Ympäristökysymyksessä kartanon isäntä pitää omiensa puolta: von Limburg Stirum muistuttaa, että ääripäät ovat isot. –Suomen parisataatuhatta nautaa eivät varmasti ole se ongelma. Eri asia on, jos laidunnetaan siellä, missä ei ole ruokaa ja vettä tarpeeksi. Isäntä pyörittelee päätään esimerkiksi Yhdysvalloissa käytössä oleville feedloteille; kyseessä on tehotuotannon muoto, jossa eläimien on määrä vain kasvaa nopeasti. Ne elävät laitumen sijaan tasaisilla alustoilla ja niitä ruokitaan usein maissipohjaisilla rehuilla. –Toisaalta pitää muistaa, että Amerikassakin on paljon hyviä esimerkkejä kestävästä karjanpidosta. Ääripäät ovat todella kaukana toisistaan, von Limburg Stirum puntaroi. Kosken kartanon liha on luomusertifioitua, mikä antaa omat kriteerinsä esimerkiksi rehulle. Koskella on panostettu tänä vuonna entistä enemmän muun muassa laidunrotaatioon: lehmäryhmiä siirrellään laitumelta toiselle entistä useammin. Lehmän kesä alkaa loikalla Tervepä terve. Kesän kynnyksellä kompastutaan tässä, kuten tapana on. Kesälehti Tortosta on käsissä tässä 21. vuosikerta. Kesään tuntuu liittyvän monella paljon samaa kuin jouluun; joidenkin, ehkä vähäpätöisten asioiden on oltava kohdallaan, jotta tietty tunnelma löytyy. Yhtä kaikki kesä on kulttuuri-ilmiökin. Joitain vuosia sitten perkasin tälle palstalle kotimaisia lauluja, joiden nimessä esiintyy sana ”kesä”. Listasta tuli pitkä ja se ei kun kasvaa vaan. Äänitetietokanta Fonosta löytyi kesä-hakusanalla tämän vuoden toukokuussa levyjä ja kappaleita listalle melkein 9000. *** Yksi lauluista voisi olla muistamisen arvoinen. Mieleen jäi keväältä radiossa käyty keskustelu, jossa pohdittiin metsissä liikkumista pyörällä ja hevosella ja sitä, miten jokamiehen oikeudet näihin kahteen kulkutapaan suhtautuvat. Lähtöjään myönteisesti eli mennä sopii. Pyöräilyä voidaan toki rajoittaa suojelualueilla ja hevonenkin voi maastoa kuluttaa. Fiksu kysyy luvan. Radiossa asiaa tarkasteltiin etenkin siitä vinkkelistä, miten nämä kulkutavat maastoa kuormittavat; ottavatko juuret itseensä ja mitä tykkää aluskasvillisuus. Oman huomionsa ansaitsisi sekin, että nämä ovat äänettömiä kulkutapoja; hevosen hörähtelykin on pientä ja lähtökohtaisesti sympaattista ääntä ja fillarista ei kuulu kuin polkijan ähke. Tältä pohjalta antaisin ratsukolle luvan oikaista omien metsien halki, jos kysymään tultaisiin. Naapurilääniin asti ulvovalle moottorikelkalle tai vastaavalle en heltyisi. Tämä tietysti liittyy musiikkiin siten, että vanhassa puistolaulussa jo laulettiin: älä parjaa, älä pauhaa, älä riko luonnon rauhaa. Puistolaulun riimitteli Helsingin metsänhoitaja Mikko Pitkäniemi, eikä sen sanoma ole vanhentunut, päinvastoin. Kummalta tuntuu, että vielä hiljaisille tanhuville pitää mennä melua pitämään. *** Mutta kulttuuriin vielä. Mitä määriin tulee, kesää tursuaa yli äyräiden myös, jos vilkaistaan kirjaston valikoimaa. Lounais-Suomen kirjastojen valtaosa kuuluu Vaski-verkostoon ja kas, haetaanpa sieltä aineistoja hakusanalla kesä. Tuloksia tulee yli 7000, kun mukana on koko aineisto. Pelkkiä kirjojakin löytyy noin 3400, ja vasta h a k u t u l o s t e n selaaminen antaa osviittaa siitä, miten moneksi kesä kirjallisuudessa taipuu. Heti tulosten kärjessä on Klaus Ove Knausgårdin kirja Kesä, sen jatkona samanniminen Tenavat-sarjakuva. Hakutuloksissa perään tulee kaksi lastenkirjaa, Aku Ankan taskukirja ja sitten mennäänkin jo pykälää vakavampaan; listan kuudes on Kauko Röyhkän sotaromaani Kesä Kannaksella. Kesäkirjojen aatelia on tietysti Tove Janssonin romaani nimeltään Kesäkirja. Teoksessa pieni Sophia viettää kesää isoäitinsä kanssa saaressa. Iki-ihana kirja, ja paljon samaa on Saariston lapsissa. *** Tuntuvat olevan usein lastentai nuortenkirjoja nämä kesäiset; kerran vuoteen pitää lukea Häräntappoasekin, joka ei voisikaan tapahtua talvella, kun kerran läskiksi menevä kesäloma antaa tarinan puitteet. Entä valkokangas. Kansallisfilmografian Elonet-palvelu antaa kesä-hakusanalla 218 tulosta, joukossa kokoillan elokuvia, lyhytfilmejä, musiikkivideoita kuin tv-sarjojakin. Kesäfilmien kärkeä on parinkymmenen vuoden takainen Pitkä kuuma kesä, joka aika lailla kestävästi ja esittelee joensuulaisen nuorisobändin edesottamuksia 1980-luvun alussa. Joskushan kesä ei ole teoksen nimessä, mutta muuten olennainen osa pakettia. Kesän olennainen puolihan on vapaus tai ainakin helppous: liikenteeseen lähteminen ei edellytä pukeutumis-, lumenkolausja autonharjaustalkoita. Aika vaikea olisi kuvitella talvista road movieta. Silloin on päästävä menemään, kun vipattaa. Menojalkaa, siis. Kesällä sitä lajia tuntuu tietysti olevan ilmassa muutenkin kuin valkokankaalla. Ottakaa ilo irti valosta. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Kesä kansissa Vapaus! Pöly nousee, kun muutama kymmenen lehmää kirmaa sananmukaisesti kesälaitumille.
2019 – 3 Tavoittena on, että laitumen ruohosta jäisi pystyyn entistä pidempi osa: –Jos se syödään ihan olemattomaksi, yhteyttäminen lakkaa ja se ei ole hiilen sidonnan kannaltakaan hyvä, von Limburg Stirum selvittää. Koskella lehmien laiduntamiseen ei käytetä juurikaan peltoalaa, sitä vastoin lehmät pitävät laiduntamalla huolta perinnebiotoopeista ja tätä kautta pyritään edistämään monimuotoisuutta. –Tänä keväänä ilmestyneessä punaisessa kirjassahan nimenomaan hälytti metsälajien tila ja perinneympäristössä elävien lajien määrä. Yksinkertainen esimerkki voisi alkaa lehmän lannasta: se houkuttelee toukkia ja kovakuoriaisia, niiden perässä taas tulevat esimerkiksi linnut. Kartanon lähilaitumet ovat Kiskonjoen tuntumassa ja etälaidun Saarenjärven rantamilla. Von Limburg Stirum toteaa, että lanta ei ole vesistön kannalta pulma, kunhan laidunpaine ja riittävän lyhyt laidunaika muistetaan. –Kasvava eläin kerää painoa viidestäkymmenestä kilosta sataanviiteenkymmeneen kesän aikana. Ravinteita on mentävä suusta sisään enemmän kuin tulee toisesta päästä ulos. Lihan laatuun tuoreella nurmella on vaikutuksensa, samoin sillä että lehmät saavat liikkua vaihtelevassa maastossa, jos vaan viitsivät. Isännälle lehmien ensimmäisen ulkoilupäivän juoksentelun seuraaminen ei mene ihan rutiinilla. –Kyllä tässä jotain samanlaista on mielessä itselläkin kuin noilla, hän viittaa laidunta tutkivaan laumaan. Moni mielellään pysähtyy lehmien kohdalla ja ottaa vaikka kuvankin. Kuvaaminen on sallittua, mutta aidan sisäpuolelle ei ole asiaa ja pieni turvaväli on syytä pitää jo tautiriskinkin takia. –Jos on niin, että joku on ollut kosketuksissa muuhun karjaan, von Limburg Stirum muistuttaa. Lehmän kesä alkaa loikalla Uusi laidun tutkitaan aluksi perimmäistä nurkkaa asti, sitten on aika keskittyä olennaiseen eli ruohon syömiseen. Fredrik von Limburg Stirum kävi laumansa kanssa katsomassa, mitä mäen takaa löytyy. Vapaus! Pöly nousee, kun muutama kymmenen lehmää kirmaa sananmukaisesti kesälaitumille.
4 – 2019 Pääsyliput 10 € Perheen alle 12v. ilmaiseksi sisään Liput ennakkoon: Tiiranta/ Särkisalo, M?Market/ Perni?, Vuorove?en Kioski/ Str?mma www.facebook.com/ SatamaRannanTanssit SYÖTÄVÄÄ & JUOTAVAA ?? Kokonaisena ? pullaa ja ?? Koko perheen tapahtuma Särkisalon koululaist en hyväksi Kookkkkoooo hheeeeeennnnn httuum m maaaaaa alon aisten äkssii nnnnnn m m maaaa en SATAMASSA TANSSITTAA KESÄRAVIT Perniön Kankkonummen raviradalla Su 11.8.2019 klo 13 TERVETULOA! Perniön ja Finbyn Hevoskasvatusyhdistys Nauti kesäilloista tanssien tai bingoten! Koko kesän ohjelma osoitteessa: www.tanssi.net Tervetuloa Hallin suveen! Terassille vapaa pääsy! KESÄBINGO maanantaisin 18.30 Koskis Café & Shop To-Su 11-17 www.koskis.fi 050-3593830 YLÄMAANKARJAN LIHAA SUORAAN TILALTA Tilamyynti auki sopimuksen mukaan Leipyölintie 218, 25500 Perniö p. 050-338 2768 myynti@leipyoli.com www.leipyoli.com Uusi lihaerä saapuu viikon 24 lopulla Kulttuuriyhdistys Kirakan mylly r.y:n HARMAAN KYLÄN HUIPPUVIERAILUT JATKUVAT: SELLODUO VARONEN: KONTRASTEJA JA KOHTAAMISIA -sellokonsertti la 3.8. klo 19 RED NOSE COMPANY: DON QUIJOTE la 28.9. klo 19 JUHA HURME RYHMINEEN: MERIMIEHEN LESKI la 2.11 klo 19 Lippujen (20,-) ennakkomyynti kaikkiin esityksiin on alkanut. Varaa lippusi ajoissa näihin huippuesityksiin! Paikkoja rajoitetusti. Esitykset sisätiloissa. Tarkemmat tapahtumatiedot ja ennakkoliput ja varaukset: www.kirakanmylly.? Kyl nyy o uussi kirjoi ja kotiseutuviirei! entiselt kunnantalolt. Kirjoi om munelaissi ja viirei 3,5–5,5 meetteri pitki. Soit ja kysy 050 593 44 33 taik 0440 1717 146 Perniön kotiseutuyhdistys ry Munen kaltast hessäröittän taas tenä vuaki. Praakata XLII Laurim markkinoil lissä! Minn a Urpo Anter o Peijo nen IHMIS IÄ INHIM ILLISY YDEN ÄÄRE LLÄ IHMIS IÄ INHIM ILLISY YDEN ÄÄRE LLÄ Minn a Urpo Anter o Peijo nen O lukemist ja liahuttamist kotiseuru merkeis vaik kuimpal Kaik Te lööräs tää lehren konttorist, Postkorteiki ov vaik kummossi Minna Urpo Antero Peijonen IHMISIÄ INHIMILLISYYDEN ÄÄRELLÄ IHMISIÄ INHIMILLISYYDEN ÄÄRELLÄ Minna Urpo Antero Peijonen Minna Urpo Antero Peijonen IHMISIÄ INHIMILLISYYDEN ÄÄRELLÄ IHMISIÄ INHIMILLISYYDEN ÄÄRELLÄ Minna Urpo Antero Peijonen UUTUUS!
2019 – 5 PsL-Aku Poutanen Kolme mustarastasta laulaa, kaksi jänistä ilmestyy kuusiaidan aukkoon. Alkukesän aurinko paistaa niin, että tekisi mieli repäistä paitakin pois päältä. –Kyllä tässä voisi pienen piknikin pitää. Kahvitermos vaan mukaan, miettii Johannes Alaranta. Penkki olisi toukokuisena torstaiaamuna tyhjänä. Paikka on Teijon hautausmaa, ja syy viivähtää hetki kivien katveessa on selvä. Hautausmaa on monelle vain läheisten viimeinen leposija. Aluekappalainen Alueranta rohkaisee kuitenkin muuhunkin, vaikka tekemään hautausmaalle pienen kesäretken. –Aikanaan, kun asuin Töölössä, tuli usein käytyä lauantaisin Hietaniemessä kirjaa lueskelemassa. Ja paljon siellä oli muutakin porukkaa. Nämähän ovat monessa kylässä ainoita puistoja, joissa on ihan penkkikin. Se on ihan virheellinen ajatus, että hautausmaa olisi vain kuolleille, Alaranta sanoo. Teijon tapauksessa miljöö on vähintään historiallinen; hautausmaa perustettiin jo 1700-luvulla, aidan takana pilkottaa kartano, rautaristit kertovat omaa kieltään menneisyydestä ja suuret puut varjostavat aluetta. Vain se Alarantaa jää vähän mietityttämään, että meri ei kunnolla rantavitikon läpi näy. –Tämä on sikälikin puisto, että täällä näkee monenlaista luontoa, tuumii Alaranta, kun kyyhkynen lehahtaa puusta toiseen. Jäljet pienenevät Palataan käsitykseen siitä, että hautausmaa olisi vain kuolleille. Se jo tyrmättiin; hetki hautausmaalla voi rauhoittaa elävänkin, ja toisaalta herkistää miettimään. –Palaahan tässä se mieleen, että ei täällä kukaan ikuisesti ole. On se hyvä niinkin, moni satavuotias on jo aika yksin haudattuaan vanhempansa, puolisonsa ja ehkä lapsensakin, Alaranta miettii. –Moni käy hautausmaalla morjenstamassa kavereita. Paikallisille hautausmaa kertoo paikallishistoriaa, satunnaiselle kävijällekin paljon. –Meidän Aaron kiinnitti Posiolla huomiota siihen, että 11-vuotiaan lapsen hauta tuli vastaan. Sitten selvisi, että siellä on paljonkin lasten hautoja, Alaranta muistelee. Aikoja sitten isojen talojen väellä ja merkkihenkilöillä oli näyttävät hautakivet ja muistomerkit, nyt suuntaus on entistä pienempään ja viimeinen jälki monesta on laatta uurnalehdossa. –Keski-Euroopassa asuessamme kävimme paljon katsomassa hautausmaita ja siellä on enemmän tapana, että kivessä on myös ihmisen kuva, Alaranta muistelee. Tämä juttu sai alkunsa Alarannan Facebookissa julkaisemasta kuvasta, jonka hän oli ottanut kotonaan. Aluekappalaisen asumus on Perniön vanhan hautausmaan vieressä ja puiden välistä siivilöityy kuvissa hautausmaalle kaunis valo. –Se on ihan älyttömän hieno maisema. Toinen puoli asiassa on, että hautausmaa on esimerkiksi elokuvissa ja kirjoissa valjastettu joskus myös kauhun tyyssijaksi; jokainen muistaa jonkun zombie-elokuvan. –Se on ihan nurinkurista, että kirkko pelottaa. Perinteisestihän se on ollut se turvapaikka, minne kaikki kokoontuvat, kun joku uhkaa. Peruskäytös kunniaan Kaiken päälle on hyvä muistaa hautausmaan perimmäinen olemassaolon syy. Hautausmaalla saa istuskella, käyskennellä, seurailla lintuja ja vaikka syödä sämpylää lehteä lukiessaan. Juokseminen ja muu kiire hautausmailla on perinteisesti katsottu sopimattomaksi, ja peruskäytöstavat on muistettava. –Täällä voi aina olla joku, joka on esimerkiksi juuri menettänyt läheisensä. On osattava olla niin, että ketään ei loukata, Alaranta neuvoo. Monesti hautausmaat ovat paikallisia nähtävyyksiä siinä missä kirkotkin. Kartanon pariksi syntynyt Teijon hautausmaa on kiistatta osa kylän historiaa ja näkyvä osa sitä on vuonna 1844 menehtyneen ruukinpatruuna Robert Bremerin hautakappeli. Bremer lepää pienessä kivirakennuksessa tänä päivänäkin puolisonsa Birgitta Catharina Hellbergin kanssa. –Siinähän voisi olla kotiseutyhdistyksille projektia, että tehdään pieni opaste, missä kerrotaan vähän paikasta, Alaranta tuumii. Hautausmaa on kesäinen puisto myös eläville Hautausmaa kertoo myös paikallisesta historiasta, miettii Johannes Alaranta.
6 – 2019 Hannu Brusila Kuusivuotias Hollannin paimenkoira Rose alkaa olla tuttu näky hiljaiselosta toipuneella Perniön asemalla. Se järjestää kilpajuoksuja ajoneuvoja vastaan vanhan asemarakennuksen aidatulta pihalta, missä omaa elämäänsä viettää joskus harmaa kissakin. Nämä nelijalkaiset eläimet kuuluvat kylään hiljakkoin muuttaneiden Anneli Sipiläisen ja Jaakko Kosken perheeseen. Pariskunta osti viime syksynä Salon kaupungilta 110-vuotiaan asemarakennuksen, mistä käsin he ovat viimeiset pari kuukautta totutelleet uuteen asuinympäristöönsä. – Aika hulinaa on ollut, vaikka periaatteessa minä vastaan täällä vain puutarhurin töistä, tiivistää Jaakko Koski kotiutumisen alkumetrit. – Toimme tänne muutossa valtavasti tavaroita ja olemme edenneet huone huoneelta niitä järjestellen, säestää Anneli Sipiläinen. Viehättävä valo Bruno Granholmin suunnittelemaa asemarakennusta remontoitiin 27 vuotta sitten, jolloin asemalaiset laittoivat sen talkoilla päiväkotikuntoon. Toiminta loppui syksyllä 2017, kun lapset siirrettiin Perniön kirkonkylään valmistuneeseen Lampolan päiväkotiin. Sipiläinen myöntää, ettei ensinäkemänsä jälkeen saanut asemarakennusta mielestään. – Tässä talossa on ainutlaatuisen kaunis valo. Ja oli muutenkin ilo muuttaa tänne, koska päiväkodin jäljiltä sisällä oli lämmintä ja puhdasta. Sähköinsinöörinä suunnitteluja johtotehtävissä toiminut Jaakko Koski on etsinyt kuumeisesti tietoja rakennuksen historiasta. – Olisiko jollakin rakennuspiirustuksia ja remonttitietoja tästä rakennuksesta? Olen kiinnostunut myös taloa koskevasta valokuvamateriaalista. Perniön vanha asemarakennus kuuluu osana valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. – Suojelu tarkoittaa sitä, ettei rakennuksen ulkoasua tai ympäristöä saa muokata omin nokkinensa. Sisätiloissa pyrimme säilyttämään rakennuksen hengen ja pitämään kaiken muutenkin mahdollisimman hyvässä kunnossa, sanovat Sipiläinen ja Koski. – Täytyy muistaa se tosiasia, että kaikki tässä maailmassa ovat tavallaan meille vain lainassa. Perheen viherpeukalolla on hoidettavaan noin 5 000 neliön suuruinen nurmikenttä kasvustoineen. Päiväkotilasten leikkialueena toimineen hiekkapohjaisen ja pehmeän etupihan kunnostaminen siirtyy Kosken mukaan ”hamaan tulevaisuuteen”. – Lasten kiinteät leikkivälineet lahjoitimme parhaaseen mahdolliseen osoitteeseen eli kymmenlapsiselle perheelle. Yhden keinun säästimme itsellemme. Luomistyö jatkuu Perniöön pariskunta muutti hämäläismaisemista Hausjärven Hikiällä sijaitsevasta vanhasta maatalosta. Siellä kuvanveistäjänä kansainvälisestikin tunnetun Sipiläisen ateljee oli navetassa, uudessa kodissa se saattaa löytyä entisestä junamatkustajien odotussalista. Työhuoneensa Sipiläinen sanoo olevan periaatteessa valmis. Hänen erilaisista materiaaleista tekemiä veistoksia tulee olemaan tänä kesänä näytteillä muun muassa Riihimäen vanhalla lasitehtaalla heinäkuun ja elokuun ajan. – En ole suunnittelut näyttelyprojekteja tulevaa syksyä pidemmälle. Nyt Kuvanveistäjä ei ole koskaan eläkkeellä Anneli Sipiläinen ja Jaakko Koski ovat kotiutuneet erinomaisesti Perniön entiseen asemarakennukseen Tällaiselta näyttivät Perniön asema ja ratapiha kesällä 1959. Kuvaaja Hissa R./Salon historiallinen museo. Perniön asemarakennus sai uudet asukkaat Anneli Sipiläisestä, Jaakko Koskesta ja Rosesta.
2019 – 7 Kirakantie 240, 25610 Ylönkylä (Perniö) kirakankesateatteri@gmail.com 045 121 3900 www.kirakankesateatteri.fi www.facebook.com/kirakankesateatteri1/ Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma Nordic Drama Corner Oy Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma Nordic Drama Corner Oy ENSI-ILTA TI 18.6. klo 18.00 KE 19.6. klo 18.00 TI 25.6. klo 18.00 KE 26.6. klo 18.00 PE 28.6. klo 18.00 LA 29.6. klo 15.00 SU 30.6. klo 15.00 TI 2.7. klo 18.00 KE 3.7. klo 18.00 PE 5.7. klo 18.00 LA 6.7. klo 15.00 SU 7.7. klo 15.00 Liput 20/18/15/10 € Perhelippu 60 € (4 henk., väh. 1 aikuinen) Ohjaus LISAMARIA MARKULA Ohjaus LISAMARIA MARKULA Astrid Lindgren, Anders Baggesen, Soren Dahl, Georg Riedel Väliajal la lapsille ohjelma a ja taidenä yttely Kirakan vesimylly käynnistyy esityksen jälkeen Liput Halikon Prisma Vuohensaaren kahvila www.ticketmaster.fi Ryhmät: 044-3466713 myynti@musiikkiteatteri.fi Kisko KIVIMAKASIINI 26.7. klo 19 TIE JULKKISTÄHDEKSI WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI Salo VUOHENSAAREN KESÄTEATTERI 23.7. klo 18 24.7. klo 18 27.7. klo 16 SUOMIHITTIKOMEDIAN PÄÄOSASSA PETRI LAIRIKKO Kuvanveistäjä ei ole koskaan eläkkeellä Anneli Sipiläinen ja Jaakko Koski ovat kotiutuneet erinomaisesti Perniön entiseen asemarakennukseen ensisijainen tavoite on saada koti asumiskuntoon, mikä toivon mukaan tapahtuu juhannukseen mennessä, huokailee Sipiläinen. Luomistyötään hän tulee joka tapauksessa jatkamaan Perniössä. – Kuvanveistäjä ei ole koskaan eläkkeellä, hän muistuttaa. Sipiläinen ja Koski ovat omasta mielestään saaneet erittäin lämpimän vastaanoton Perniön asemalla. – Täällä on kauhean mukavaa väkeä. Meitä on käynyt moikkaamassa sellaisiakin ihmisiä, joille tämä asemarakennus on tuttu jo heidän lapsuudestaan. Perniön asemarakennus sai uudet asukkaat Anneli Sipiläisestä, Jaakko Koskesta ja Rosesta. Tällainenkin tapaus mahtuu rakennuksen historiaan. ” Talossa on ainutlaatuisen kaunis valo.
8 – 2019 Ruokaa mökkipihan ruohikolta PsL-Anni Himberg Puutarhuri Tiia Paju on luvannut ohjeistaa lukijat simppelin villiyrttimenun kokoamisen. Tavoitteena on löytää ruoka omalta nurmikolta niin, että aineksia voisi poimia pitkin kesää mökkitai kotikeittiön lähistöltä. Pienen pohdinnan jälkeen Paju keksii kolme erilaista syötävää ja vain makean keksiminen on tuottaa ongelmia. – Rasvalla ja sokerilla saa oikeastaan mistä vaan hyvää. Esimerkiksi kurtturuusun terälehdistä ja sokerista saa huhmareessa vaivaamalla aivan taivaallista hilloa, mutta se ei kuki nyt. Sitä kannattaa kuitenkin kokeilla, vaikka vaivaa joutuu näkemäänkin, sanoo Paju. Alkuruuaksi sopii salaatti, Puutarhuri Tiia Paju löytää vaivattomasti seitsemän erilaista ja helposti tunnistettavaa kasvia nurmikoltaan. Niistä hän suosittelee valmistamaan juhannuspöytään salaatin. Juhannuksen villiyrttimenu syntyy helposti ja taipuu moneen jonka voi kerätä tutuista pihamaan kasveista. Seisemän lajin juhannushortaksi nimetty salaatti maistuu pehmeältä ja näyttää kauniilta. – Muista ettet poimi kasveja teiden ja peltojen varsilta. Kerää kasvit mieluummin kosteammasta maasta, jolloin siinä on miedompi maku. Jos maa on kuiva tai niukka, niin maku on yleensä kitkerä. Poista myös lehtiruoti voikukasta ja siankärsämöstä. Se helpottaa pureskelua, etenkin jos villiyrtit eivät ole kovin tuttu juttu, kertoo Paju. Mitä nuorempia lehtiä löydät, sen pehmeämmän suutuntuman saat. Esimerkiksi poimulehdet saavat olla vielä sykkyrässä ja vuohenputken sekä piharatamon lehdet pieniä ja pehmeitä. – Horsmasta käytetään vain pehmeä latva ja kukkia voi käyttää koristeluun, opastaa Paju. Pestoa vaikka mihin Menun toinen laji on pesto, joka on varsin monikäyttöinen. – Pestoa voi käyttää, vaikka kalan kastikkeena. Se sopii oikeastaan mihin vaan. Peston tekemiseen ei ole yhtä oikeaa ohjetta, vaan siitä voi tehdä juuri sellaisen mistä itse eniten tykkää. Koostumus voi olla juoksevaa tai tönkköä, eikä juustoa ole pakko laittaa ollenkaan, kertoo Paju. Pesto kannattaa nauttia heti, sillä Pajun mukaan se ei säily kuin pari päivää jääkaapissa. Muovisten makujen välttämiseksi, Paju kehottaa hifistelemään kokatessa. – Keraaminen tai teräksinen astia on parempi kuin muovinen. Muovisesta irtoaa epämiellyttäviä makuja. Menun sokerisin vaihtoehto on voikukkamarmeladi ja nokkosvohvelit. Tämä on ateriakokonaisuuden työläin, mutta maku palkitsee tekijän. Voikukat kannattaa kerätä aurinkoisella tai puolipilvisellä säällä, sillä sateella kukat ovat supussa. –Vältä voikukan kanssa vihreitä osia, sillä ne antavat kitkerää makua. Nokkosen lehdet pitää taas nopeasti ryöpätä kuumassa vedessä, jotta niiden poltinkarvat katoavat. Olen kokeillut poltinkarvojen poistamista myös kylmässä vedessä sekoittamalla ja onnistunut siinäkin, opastaa Paju. Myös sillä on väliä mistä nokkosesi poimit. – Lantalat, lantakasat ja huussin liepeet ovat yleensä nokkosen lempipaikkoja, mutta niistä sitä ei kannata poimia. Nokkonen kerää itseensä muun muassa nitraattia tällaisilta paikoilta, joten kannattaa katsoa mistää poimii. Kesämenu pihalta: Juhannushorta Kerää 7 erilaista villiyrttiä. Niitä voivat olla esimerkiksi poimulehti, siankärsämö, vuohenputki, voikukan lehdet, horsma, piharatamon lehdet, puna-apilan lehdet ja ahomansikan lehdet. Huuhtele ainekset, jos ne ovat kovin pölyisiä. Poista lehtien ruodit. Lisää makusi mukaan pehmeää öljyä, kuten esimerkiksi oliivi-, avokadotai manteliöljyä. Horsmapesto 1-2 valkosipulin kynttä 1 litra pehmeitä horsman latvoja tai horsmanlehteä 1 dl oliiviöljyä tai muuta pehmeää öljyä 1 dl pinjantai auringonkukan siemeniä Oman maun mukaan mustapippuria ja merisuolaa Pilko valkosipuli ja horsmat, lisää siemenet, mausteet ja osa öljystä. Sekoita sauvasekoittimel
2019 – 9 Vastaanotot Perniössä ja Särkisalossa avoinna koko kesän! Fysioterapeutti Anssi Örri 0400 744 269 anssi.orri@gmail.com MEIDAN Kuntoutus www.meidan.co PERNIÖN FYSIOTERAPIAJA KUNTOKESKUS • Fysioterapia • Ryhmäliikunta • Kuntosali • PhysioPilates P. (02) 735 7101, 040 500 6797 KOSMETOLOGINEN HOITOLA & KAUPPA Haarlantie 2, Perniö P. 02 7351 307 Turuntie 8, Salo P. 045 6141 500 WWW.SALONSKINLAB.FI PALVELEMME KOKO KESÄN SALOSSA JA PERNIÖSSÄ. TERVETULOA! NETTIAJANVARAUS: Ihana kesä, aikaa itselle, aikaa rentoutua! Puutarhuri Tiia Paju löytää vaivattomasti seitsemän erilaista ja helposti tunnistettavaa kasvia nurmikoltaan. Niistä hän suosittelee valmistamaan juhannuspöytään salaatin. la ja lisää öljyä oman mieltymyksen mukaan. Nokkosvohvelit 3 dl nokkosen lehti 2 dl vehnäjauhoja ripaus suolaa 1 kananmuna 2 1/2 dl täysmaitoa 2 rkl voisulaa Ryöppää nokkosen lehtiä muutaman minuutin ajan kiehuvassa vedessä. Puserra ylimääräinen vesi pois ja hienonna. Sekoita kulhossa vehnäjauhot, suola ja hienonnettu nokkonen. Lisää joukkoon kananmuna, maito ja voisula. Sekoita taikina tasaiseksi ja paista vohveliraudalla. Voikukkamarmeladi 5 dl voikukan terälehtiä 4 dl vettä 2 rkl sitruunamehua 1 pkt (330 g) hillosokeria Poimi voikukan kukat välttäen vihreitä osia. Lisää kattilaan vesi ja keitä noin 15 minuuttia. Siivilöi liemestä terälehdet pois. Puserra kaikki neste talteen ja kaada liemi takaisin kattilaan. Lisää joukkoon sitruunamehu sekä hillosokeri. Keitä parin minuutin ajan. Kuori pinnalta mahdollinen valkoinen vaahto pois ja purkita puhtaisiin, kuumiin lasipurkkeihin. Jäähdytä ja säilytä viileässä. Lähde: maistuisvarmaansullekin. blogspot.com/2017/06/ nokkosvohvelitvoikukkamarmeladi.html Poimulehti on helposti tunnistettava laji. Sen nuoret lehdet maistuvat salaatissa pehmeältä. Horsmapestosta kannattaa tehdä oman maun mukainen. Se voi olla tönkköä tai juoksevaa ja mausteitakin voi lisätä omien mieltymyksien mukaan.
10 – 2019 PsL-Aku Poutanen Haastattelua on ehditty tehdä Paraisten vierasvenesatamassa muutama minuutti, kun paikalle tulee ohikulkija ja kysyy, saako ottaa autosta kuvan. Saa, toki. –Tätä sattuu aika paljon, että tullaan autosta juttelemaan. Monella on vielä omia muistojakin tällaisesta, kertoo Johan Gröndahl. Sataman rannassa kiiltelevä auto on merkiltään Teijo, ja se jo kertookin kytköksen Perniöön. Wihuri-yhtymä valmisti Teijo-avolavaa noin parisataa kappaletta Teijon tehtaillaan vuosina 1974-1976. Muutama auto on tallessa Perniössäkin, mutta harva ajossa. Ja tuskin yksikään missään jäljellä olevista Teijoista on samanlainen kuin Gröndahlin ”Cal look”Teijo: auto on suorastaan syntisen punamusta, tavallista matalampi, alla pyörivät näyttävät vanteet ja lavan pintakin on kiiltävää puuta. –Dare to be different, uskalla erottautua. Se tässä ohjaa. Minulle riittää, jos yksi maailman Teijo on siinä kunnossa kuin se tehtaalta lähti, Gröndahl virnistää. Sama erottumisen periaate ohjasi aikanaan auton valintaa; tähtäimessä oli nimenomaan Teijo. –Teijoja ei maailmalla juuri tunneta. Näin on: mustankiiltävässä ohjaamossa on kultatussilla vedetty nimikirjoitus, jonka on sutaissut customautoistaan tunnettu amerikkalainen John D´Agostino. Hän käveli messuilla mustan Teijon ohi toistuvasti, kunnes tohti tulla jutuille ja istumaan ohjaamoon. –Hän katseli ympärilleen ja ihmetteli, että mikä helkkari tämä on, Gröndahl myhäilee. Hän itse on volkkarimies ja tuntee kuplat ja pakettiautot kuin omat taskunsa ja tallissa on parhaillaankin monta volsua. Teijo sai ison osan tekniikastaan nimenomaan Volkswagenilta, muun muassa moottori on kuplasta tuttu 1,6 litran bokseri. Tekniikka oli kohtuuhintaista ja varmaa ja huoltoa sekä varaosia löytyi joka kylästä. –Menestystä tästä vaan ei tullut ja syynä oli samaan aikaan tullut Hiace, joka oli lämmin ja toimiva eli kaikkea sitä, mitä Teijo ei sitten ollut, Gröndahl naurahtaa. Fiilaamista jäi Teijoa suunnittelemassa oli suomalainen, kilpa-autosuunnittelijanakin tunnettu Max Johansson. Suunnittelussa vilkuiltiin VW:n oman kehitysmaa-auton suuntaan, mutta tuotekehityksen suhteen resurssit loppuivat kesken hyvästä yrityksestä huolimatta. Aikalaiskoeajossa moitittiin muun muassa viimeistelyä, jarrujen tehoa ja lämmityslaitetta. Toisaalta Teijo on krouvi työkone: Gröndahlin pitkän version kantavuus on 1500 Syntisen punamusta Teijo kääntää katseet ” Ei se äänekäs ole, mutta omaa ääntä pitää korottaa. kiloa. Erä Teijoja päätyi Afrikkaan kehitysapuna ja viranomaiset ja laitokset olivat Suomessa merkittävä käyttäjäryhmä. –Esimerkiksi valtionrautatiet ja yliopistot käyttivät Teijoja, Gröndahl tähdentää. Kirppu kyytiin Johan Gröndahl on ajanut Teijollaan pitkiä matkoja ja liikennevalobongauksesta tämäkin juttu sai alkunsa. Esimerkiksi viime kesänä Teijo kävi VolksTourtapahtuman myötä kierroksen Suomessa, tänä kesänä se lähtee Eurooppaan lavallaan rantakirppu eli Beach Buggy, joka vielä toukokuussa odotteli kokoamistaan Gröndahlin tallissa. –Osallistuimme myös Ahvenanmaalla T2-pakettiautojen tapahtumaan. Oli mainio tilanne, kun porukka oli syömässä siellä kun saavuimme paikalle. Sanoin, että katsotaan vaan, miten käy ja kävi niin kuin arvasinkin: kaikkien päät kääntyivät kohti, että mikä ihme tuolta nyt tulee. Teijon moottori on ennallaan, vaihteiston sisuskalut Ohjaamo on kokenut uudistuksen; volkkarista muistuttavat lähinnä polkimet ja vaihdekeppi. Penkkien välissä oleva akkukin on valittu värin perusteella, Gröndahl virnistää. Todennäköisesti maailman ainoa Teijo lakatulla puulavalla. Katon reunan iskulause suomennettuna kuuluu: kylmä, hidas, äänekäs ja ruma. Teijot olivat tehtaalta lähtiessään useimmiten asiallisen sinisiä ja vihreitä. Kiiltävällä mustalla ja erikoisvanteilla tulee krouviin työautoonkin vähän Amerikkaa. Johan Gröndahl kertoo, että auto herättää kiinnostusta parkkipaikoilla.
2019 – 11 on uusittu. –Alkujaan huippunopeutta luvattiin 93 km tunnissa ja siinä moottori huusi varmaan neljässätuhannessa kierroksessa. Nyt välitys on pidempi ja moottoritielläkin pärjää. Tosin sen kyllä huomaa, että muotoilu on mitä on ja kovemmassa vauhdissa melkein tuntuu se pyörre bensatankissa, Gröndahl myöntää. Oma hillitsevä vaikutuksensa on sillä, että Teijon ohjaamo ei ole nätisti sanottuna hiljaisin mahdollinen. –Ei se äänekäs ole, mutta omaa ääntä pitää korottaa, Gröndahl muotoilee. Ohjaamo on laitettu koko lailla uusiksi; penkit ovat tulipunaiset ja kojetaulu mustankiiltävä. Volkkarin ratti on vaihdettu Sampo-puimurista peräisin olevaan Petri-merkkiseen sompaan. Petri valmisti myös Volkkareihin ohjauspyöriä. Gröndahl työskentelee metallialalla ja on koulutukseltaan liikenneopettaja. –Koulussa sai ajaa aaviitosta Audia ja kaksisatasta Mersua ja kieltämättä se ero oli melkoinen, kun niistä kiipesi Teijon ohjaamoon. Lahjapaita komistaa Gröndahlin päällä jutuntekopäivänä ollut Teijo-paita ei ole sattumaa. Hänen kaverinsa lähetti kuvan kansallispuiston mainospaidasta ja arvasi, että tällaista miehellä ei ole. –Sanoin, että ei vielä olekaan. Gröndahlin toiveena olisi vielä tavoittaa Wihurin tehtaalla Teijoja valmistaneita ihmisiä ja kuulla kokemuksia autonrakennuksen ajoilta. Toinenkin haave liittyy Teijoihin; jos jostain löytyisi toinen pitkä Teijo, siitä sopisi rakentaa asuntoauto. Teijot olivat tehtaalta lähtiessään useimmiten asiallisen sinisiä ja vihreitä. Kiiltävällä mustalla ja erikoisvanteilla tulee krouviin työautoonkin vähän Amerikkaa. Johan Gröndahl kertoo, että auto herättää kiinnostusta parkkipaikoilla.
12 – 2019 VIERAS KYNÄ Tulokset, juttuvinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2301 HK-Automaalaus Automaalaukset Kolarikorjaukset Tuulilasin vaihdot Vakuutusyhtiöiden työt Huomio! Hyvitämme 50% tuulilasin omavastuuosuudestasi P. 044 954 6765 www.hk-automaalaus.fi Kysy edullista tarjoustamme! Tmi SIIVOUS JA RAKENNUS KUKKAMAA MONIPUOLISET SIIVOUKSET · peruspesut · ikkunanpesut · mökkisiivoukset · muuttoja loppusiivoukset · myös alviton laskutus Eija 040 553 2113 RAKENTAMINEN LATTIASTA KATTOON · maalaukset · kaakeloinnit · puutyöt · katot · ei sähkötai putkityöt Eino 040 512 4498 Kotitalousvähennyskelpoinen Sähköasennukset Mauri 040 524 8273, Mikko 044 552 2139 Ilmalämpöpumput / kylmälaitteet Myynti, huolto, asennus: Pauli 040 537 2561 www.mmsahko.fi MM-Sähkö ? ? ? ? T MI BASTMAN P INTAKÄSITTELYTYÖT Metalli-, puu-, ja lasikuitutuotteet Maalaus ja lakkaus Telakkatie 17, 25570 Teijo 0440 260 417 teresa.bastman@netti.fi Paljon kuvia katso Facebook: Tmi Bastman, Pintakäsittelytyöt SPR Perniön osasto Omapaikka Salontie 2, Perniö maanantai-torstai klo 10.00-16.00 ja perjantai klo 12.00-18.00 Omapaikka/kirppis avoinna toistaiseksi: p. 02-733 3405 spr.pernio@gmail.com “Välitä sääki,tul mukka, me olla tääl sua varte.” Hyvää kesää! Toivottaa SPR Omapaikan väki 12.-14.7. klo 13-18 Järj. Strömma-Dahlbyn kyläyhdistys ry Tervetuloa tekemään hyviä ostoksia! STRÖMMAN PERINTEINEN KIRPPIS Kukat kaikkiin juhliin, iloon ja suruun. Myös pihaa tai parveketta kaunistamaan. Löydät meiltä myös lahjatavaraa. PsL-Anni Himberg Tammisaaressa, Pohjan sillalla seisoo noin kymmenmetrinen torni, jossa on mahdollisesti Suomen parhaimmat työpaikkamaisemat. Kyseisestä rakennuksesta ohjataan vieressä olevaa nostosiltaa, mutta myös Paraisilla sijaitsevan Lillholmenin ja Strömman avattavia siltoja. Strömman sillan kaukoohjaus oli ennen Turun liikennekeskuksessa, mutta huhtikuun puolesta välistä silta on avattu Tammisaaresta käsin. – Käyttäjät eivät huomanneet mitenkään vaihtoa. Avausajatkin pysyivät samana, kertoo vesiväylänpidon asiantuntija Arttu Vasara Väylästä. Strömman 28 metriä pitkä silta yhdistää Kemiönsaaren ja Perniön toisiinsa. Tilauksesta silta avautuu yllättävän usein vesiliikenteelle. – Vuodessa se avautuu 700 kertaa, joka tekee noin kaksi nostoa vuorokaudessa. Kesäisin avauksia on tietysti enemmän, kun talvella taas on hiljaisempaa. Talvella joku saattaa mennä Teijon telakalle, mutta jäiden aikaan avauksia ei tietysti ole, kertoo Vasara. Joskus silta voi mennä rikkikin. Silloin kaarinalaisella huoltoyhtiöllä on kahden tunnin vasteaika hoitaa silta kuntoon. –Urakoitsija matkaa Perniön puolelle siltaa, sillä siellä sijaitsee käyttökeskus, kertoo Vasara. Kaksi ruutua lisää Pohjan sillan komentokeskuksessa Strömman sillan mukaantulo tarkoitti kahta monitoria lisää työpöydälle. – Ohjaussekä kameranäytöt tulivat sillan myötä tänne. Toki yhden sillan lisäys näkyy työssäkin, sillä avauksia on silloin luonnollisesti enemmän, kertoo sillanhoitaja Daniel Lindegren. Koska silta siirtyi Tammisaareen vasta hiljattain, ei Lindegren osaa vielä sanoa tuoko esimerkiksi hitiksi noussut Mathildedalin kylä lisää avauksia kesällä. – Vielä ei ole näkynyt mitään ruuhkaa, mutta kunhan kesä tästä käynnistyy, niin avauksia on varmasti enemmän, povaa Lindegren. Nykypäivän kanavanvartija istuu Tammisaaressa Destian työkohdevastaava Ella Hytönen poikkesi sillanhoitaja Daniel Lindegrenin työmaalla Pohjanpitäjänlahden suulla. Monitorilla näkyy olennainen tieto Strömman kanavalta, muun muassa liikennevalojen ja puomien tila.
2019 – 13 Ma-to klo 7-20, pe-la jatkuva päivystys, kesäsunnuntaisin 12-18 Mikäli tarvitset palvelua päivystysajan ulkopuolella tilaathan kyydin ennakkoon päivystysaikana. Taksi ja tilausliikenne Särkinen Oy Tilausajot (taksi ja linja-auto) Invataksipalvelut Lentokenttäkuljetukset Sopimusajot Lentokenttäkuljetukset Satamakuljetukset TAKSI 0400 261 608 | TILAUSAJOT 0400 602 077 MUKAVAA TAKSIPALVELUA SALON ALUEELLA Juha-Pekka Honkanen 0400 974 946 TAKSI TONI KESÄLÄ 1+6 HENKILÖÄ PYÖRÄTUOLIVARUSTUKSELLA P. 0400-727 519 Rauno Nikander 0440 121 715 Kirjastolantie 84, 24240 Salo AUTO 52 Huollot Vanteet Korjaukset Varaosat Renkaat Perniöntie 1967, Perniö p. 0500 535 313, 02 735 2356 Strömman silta avautuu tunnin varoitusajalla yli 3,5 metriä korkeille aluksille. Käytännössä sillanhoitajat pystyvät kuitenkin palvelemaan nopeammin. – Jos joku soittaa ja sanoo olevansa tunnin päästä sillalla, pyydän yleensä soittamaan uudestaan, kun hän näkee sillan. Silloin minäkin näen jo kameroista aluksen. Tuntia ennen avausta pitää tilata avaus, mutta käytännössä toimimme nopeammin. Meillä on joka päivä joku paikalla, Lindegren kertoo. Tieliikenteelle sillan avaus tarkoittaa hetken levähdystaukoa. – Puomin laskusta puomin nousuun menee enintään viisi minuuttia, sanoo Lindegren. Pohjan sillan komentokeskuksessa työskentelee tällä hetkellä kolme vakituista ja yksi varahenkilö on perehdytysjaksolla. Kahta vuoroa tehdään aamuseitsemästä puoleen yöhön. – Toinen vuoro alkaa puoli neljältä, jolloin tornissa on vartin verran kaksi henkilöä samaan aikaan. Siinä vaihdetaan päivät infot ennen iltavuoron alkua, kertoo Destian työkohdevastaava Ella Hytönen. Vaikka Pohjan sillan tornissa maisemat ovatkin kauniit ja työnkin voisi kuvitella helpoksi, on se kuitenkin hyvin vastuullista ja tarkkaa. – Tässä Pohjan sillalla on myös rautatiesilta, jonka kanssa on erittäin tarkat varoajat, milloin sen voi avata. Jos iso rahtilaiva odottaa juuri silloin sillan avausta, niin kyllä siinä vähän hikikarpaloita tulee, kertoo Lindegren. Enintään viiden minuutin tauko Strömman silta avataan: Ammattiliikenteelle 1.4. -31.10 avataan 24/7 pyydettäessä 1.11.-31.3. avataan tilauksesta klo 8-16 Huviliikenteelle 15.4.-15.6. klo 7-22 16.6.-15.8. klo 7-24 16.8.-31.10. klo 7-22 MITÄ NY? Nykypäivän kanavanvartija istuu Tammisaaressa Destian työkohdevastaava Ella Hytönen poikkesi sillanhoitaja Daniel Lindegrenin työmaalla Pohjanpitäjänlahden suulla.
14 – 2019 Entäs sitten sadepäivänä? PsL-Aku Poutanen Lapsiperheissä tämä tilanne tulee tilastollisesti joskus eteen: perhe viettää lomaa kotona tai mökillä ja sääennuste lupaa viikoksi sadetta. Tekemistä pitäisi siis keksiä. Helpoin tai ainakin yleisin konsti on antaa lasten kouraan puhelin tai tabletti ja antaa pelien jatkua hamaan tulevaisuuteen. Maksulliset leikkilätkin houkuttelevat. Entä, jos ei mentäisi helppoon, vaan kehitettäisiin jotain muuta,omasta mielikuvituksesta kumpuavaa puuhaa. Kolme perniöläistä äitiä iski Perkkarin toiveesta päänsä yhteen ja kokosi listan. Katihanna Heikkisen, Ebba-Kaisa Ketokosken ja Sari Kyllösen miettimä puuhapaketti on ohessa, ja toukokuun viimeisenä päivänä Heikkisten keittiössä lista saa vielä jatkoa. –Tuossa tuolilla on hattu ja pikkutakki ja ne ovat agentin asu, selvittää Katihanna Heikkinen. Roolileikit ovat yksi poikien, Niilon, Kaapon ja Joonatanin jutuista. Keittiön pöydän ääressä tulee kerrattua oikeastaan paljon sellaista arkista tekemistä, joka sopisi palauttaa arvoonsa. –Pojat jo tietävät, että jos sanoo että on tylsää, että äiti vastaa siihen, että tylsyydestä luovuus tulee, Heikkinen naurahtaa. Otetaan sitä ennen pari sanaa kännykkäja tietokonepeleistä. Heikkinen ei suoraan tyrmää; seassa on paljon hyvää ja opettavaista, mutta tarjonnan seulomisessa voi olla työtä, samoin ruutuajasta kiinni pitämisessä. Sari Kyllönen on kriittisempi: hän kokee, että aikaa pelaamisen vahtimiseen ei ole, ja jos peleihin ei ole omaa mielenkiintoa, lapset osaavat löytää myös eisopivat pelit puhelimiinsa. –Meillä on tavoite, että kesäkuun ajan puhelinta käytettäisiin vain kaverien kanssa viestittelyyn, ei pelaamiseen. Tiettyä armollisuutta itseä kohtaan toivovat molemmat äidit: sohvasta ja tuoleista saa rakentaa majan ja hakea lakanan katoksi. –Siitä on turha ottaa paineita, että olisi koko ajan paikat tip top, sanoo Kyllönen. Heikkinen jatkaa muistuttamalla, että yhteistä tekemistä voi olla yhdessä tehty siivouskin, samoin keittiöaskareet, jotka samalla opettavat jotain. –Jos ei keittiössä ole kaikille tekemistä, lapset voivat sitten kattaa pöydän. Listaa kertyy kuin itsestään; olohuoneessa voi hullutella vaikka teatteriesityksen. Kyllöstä vähän painaa kyläilykulttuurin kuihtuminen; aikanaan kyläiltiin paljon, nyt tapaamiset pitää sopia tarkoin etukäteen. Sadepäivän konsti on sekin, että istutaan vain autoon ja tehdään maisema-ajelu. Temppuradan idea tulee Ketokoskelta ja Heikkisillä on rakennettu edellisessä kodissa vanerista pieni kiipeilyseinäkin. Taustalla on myös huoli siitä, miten rahaa kuluu: kotona sadepäivää voi viettää ilmaiseksi. Kirjasto saa kehut, kierrätyskeskus halpoine kirjoineen sekin. Porukalla lukiessa kuluu aika kuin siivillä. Monen lapsen kesään kuuluu uimakoulu, jossa uidaan sateen sattuella sateessa. Kyllönen toivoisi kaupungin uimakoulujen palaavan esimerkiksi Perniön Naarjärvelle; kuljetukset uimahallille vievät paljon aikaa vanhemmilta. Osin konstit ovat hyvin vanhoja tuttuja. Palapelit, lautapelit, askartelu. Vesiväritkin löytyvät kai useimmista kodeista ja aikuinenkin voi tarttua siveltimeen; tiskipino kyllä odottaa. Lisäideoita saa netistä: Heikkinen perusti Facebookiin keväällä ryhmät "Puuhavinkkejä perheille" ja "Lapsiperheet Perniössä". • Saderetki • Mindfulness sateessa • Lukeminen yhdessä, kirjastoretki • Teatteri, nukketeatteri • Aarrekartat • Levyraati • Tanssitaan yhdessä • Naurujoogaa • Askartelua • Tutkimuksia, kokeita • Käsitöitä • Runoviltti • Jatkotarina • Aarteenetsintä • Kokkikerho • Kokkisota... • Päiväsauna • Joo-päivä (lapsilla loistoideoita, aikuinen sanoo vain kyllä! ) • Juhlat: tarjoilut, ohjelma, koristelut... • Salapoliisitehtävä • Katsotaan valokuvia yhdessä • Omien kirjojen valmistus (leikkaa, liimaa, piirrä, kirjoita) • Hiipimishippa, Kim-leikki, luottamusleikit, laululeikit, satuhieronta... Sadepäivänä voi vaikka piirtää itse sarjakuvalehden. Märän sään ohjelmaa: Legot ja Duplot ovat sisäpuuhan kestosuosikki. Niilo (oik) sai naapurista Akselin leikkiseuraksi.
2019 – 15 PsL-Aku Poutanen T.Kia. Loimi vain öisin! Muuten ilman! Tarhaa tammojen tai Willen kanssa! Tulee toimeen kaikkien kanssa (paitsi orien). Jalka vielä toipumassa! A:3VI+PR+K + Heinä. Vaikuttaako yllä oleva salakieleltä? Sitä se ei suinkaan ole ja hevostalleilla viihtyneet saavatkin jutun juonesta kiinni. Se on suora lainaus hevostallilta, joka sitä paitsi sijaitsee tuiki tavallisen paritalon pihalla Perniön Melassuonmäessä. Tällä kerralla kyseessä on tietysti kepparitalli. Aino ja Iida Saarion tallissa on seinällä ohjekin kuin millä vaan tallilla, kunkin ratsun luonnetta ja ruokintaohjeita myöten. 11ja 13-vuotiaat sisarukset ovat syvällä kepparien maailmassa. He kisaavat, ratsastavat ja Aino Saario lisäksi valmistaa itse keppareita. Olisiko tästä myös sadepäivän ratoksi, jollaista viereisellä sivulla haetaan. Miksei, mutta ihan helppoa tekeminen ei ole, varoittaa Aino. –Kun tein ensimmäistä hevosta, meni toisen puolen kangas väärinpäin ja suutuin siitä kyllä niin, että teki mieli heittää pois koko juttu. Ihan ensikertalaisen tehtäväksi kepparia ei siis voi suositella, mutta käydäänpä ompelimoon, parvisängyn alle. Yhdessä laatikossa on kangastilkkuja, pöydällä lankaa, neuloja ja ompelukone. Laatikon päällä on kaavoja. Niistä alkaa tekeminen; kaavan mukaan leikataan pohjakangas ja päällinen. Kepparin voi ommella kahdesta sivukappaleesta tai sitten laittaa kolmannen kappaleen turvan päälliosaksi. –Kolmella tekeminen on hankalampaa, mutta päästä tulee paremman muotoinen, Aino sanoo. Päähän lisätään korvat ja sieraimet ja silmät, jotka yksinkertaisimmillaan ovat nahasta leikatut. Aino korostaa maalitussilla tehtävän valopisteen merkitystä; vain se tuo silmään elävän kiillon. Pää täytetään vanulla. –Sitä voi saada vaikka vanhasta tyynystä, Aino opastaa. Keppi asennetaan vasta lopuksi ja sen kiinnitys onkin tärkeä asia: nippusiteet ja teippi tekevät jämäkän yhdistelmän. –Ja siihen voi ommella kankaan päälle, niin se näyttää siistiltä. Keskeistä on, että liitos on jämpti eikä pää heilu. Kankaina voi käyttää vanhoja tilkkuja, mutta Aino on myös tilannut kangasta nimenomaan kepparikäyttöön. Muille tehtävissä hevosissa hintaa ei kerrykään vain työstä vaan myös materiaaleista. Harrastus, ei leikki Aino Saario korostaa, että kepparit eivät ole leikkiä vaan harrastus. –Minä taidan olla harrastajana aika nuoresta päästä, hän arvelee. Yksi puoli asiaa onkin se, minkä mielikuvitus antaa: ratsuille saa keksiä itse nimet, luonteet, erikoispiirteet. –Oikealla tallilla käydessä voi tulla mieleen asioita, joita voi sitten kepparienkin kanssa tehdä, Aino sanoo. Niin; Saarion sisarukset käyvät myös oikeiden hevosten kanssa ratsastamassa. Kepparit kuljettavat sisaruksia kesällä pihalla, metsässä ja mökilläkin, ja Aino rohkaisee jatkamaan harrastusta, vaikka joku jo kokisi itsensä yli-ikäiseksi. –Äiti sanoi, että siitä ei kannata välittää, mitä muut sanovat. Yksi kepparoinnin piirre onkin, että sen myötä saa liikuntaa sekä myös uusia kavereita, siskokset sanovat. *** Keppihevosten ohjeita on netti pullollaan ja alkuun pääsee esimerkiksi tästä: https://khtmetsamansikka. wordpress.com/category/ ohjeita/ Keppari kuljettaa vaikka halki kesäisen metsän Saarion sisarusten tallissa on ollut omatekoisiakin ratsuja Aino Saarion verstaassa on syntynyt jo monta kepparia ja varmasti syntyy vielä lisääkin. Iida ja Aino Saarion yhteinen harrastus ovat keppihevoset, jotka pitävät majaa kotitallissa autotallin päädyssä. Esteradan taas voi tarvittaessa perustaa vaikka kotipihalle. Kuvan ratsut eivät ole omaa tekoa.
16 – 2019 PsL-Aku Poutanen Jos joku olisi kulkenut ohi Kirakan harmaan kylän eräänä perjantaina toukokuussa, hän olisi kuullut avoimesta ovesta kantautuvan sellon soinnin. Konserttia ei pidetty, mutta teatteritilaksi nousseessa rakennuksessa soitteli sellotaiteilija Olli Varonen. Tuntumaa hän otti nimenomaan rakennukseen. –Sellisti soittaa koko tilaa, korostaa Varonen. Hän palaa asiaan elokuussa, jolloin selloduo Varonen konsertoi samassa rakennuksessa. Kun on selvillä, miten tila soi, alkaa Varonen suunnitella ohjelmistoa. –Sanoisin, että tila on todella luomu ja ehkä voisi sanoa että notkea. Puurakennushan on aina erilainen kuin kivinen, Varonen toteaa. Toukokuussa hän arveli, että ohjelmistossa voisi olla jokin kansanmusiikkipohjainen teos ja toisena osana jotain tuttua klassista. Mahdollisesti mukana on myös Heimo Saksion säveltämä Museovalssi ja siitä nimenomaan sovitus kahdelle sellolle ja lyijykynälle. –Se on hirmuisen hauska teos, myhäilee Varonen. Yhteys rakennuksella ja sellolla on olemassa: Varosen sello on 1850-luvulta ja samaa ikäluokkaa on myös teatteritila. Varonen toteaa, että sellojen mittakaavassa soitin on nuori; moni taiteilija soittaa paljon uudemmalla eikä ikä ole itseisarvo, mutta juuri hänelle oma soitin on se sopivin. Selloduo Varosen toinen jäsen on Anna-Maaria Varonen. Duo on tehnyt Suomessa satoja konsertteja ja esiintynyt muun muassa Unkarissa, Prahassa ja Espanjassa. Tammikuinen Senegalinkeikka palautti konkreettisesti mieleen, miten vanha ja levinnyt musiikkiperinteen osa jousisoittimet ovat; senegalilaisella riitillä on selvä sukulaisuus selloon. Kirakan harmaassa kylässä Varoset konsertoivat elokuun alussa. Kesäteatteriviikon ajaksi kylä valjastetaan taidenäyttelyyn: esille tulee perniöläislähtöisen Satu Piirosen töitä. Syyskuun lopulla kylässä vierailee Red Nose Company; sen muodostavat teatterin ammattilaiset Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama, jotka Don Quijote –esityksessään tölvivät nykymaailmankin kipupisteitä jopa stand-upin keinoin. Esityksen ohjaa Otso Kautto. Vakiovieraisiin Kirakassa kuuluu Juha Hurme, joka jatkaa Volter Kilven tuotannon parissa. Pyhäinpäivän monologiillassa kuullaan Merimiehen leski, joka perustuu samannimiseen tarinaan Kilven Pitäjän pienimpiäkokoelmasta. –Se on ajatus, että olisi muutama vakkarityyppikin, kuten Hurme ja Timo Väntsi, summaa pystyttänyt ja Kulttuuriyhdistys Kirakan myllyssä vaikuttava Jukka Päivärinta. –Heillä on huikeita juttuja. Väntsin nukketeatteriesitys avasi kesäkauden. Teatteritila otettiin käyttöön viime kesänä ja tänä vuonna sitä on kohennettu muun muassa nousevalla katsomolla. –Rakenteena on kuormalavoja ja vanerit ovat Koneen peruja. Tämäkin on kierrätystä, Päivärinta myhäilee. Samoin tuolit: katsomossa istutaan perinteisillä puutuoleilla. –Niitä otamme vielä vastaan, jos jollain on ylimääräisiä. Eriparisuus ei haittaa, ei tässäkään ole montaa samanlaista, Päivärinta viittaa katsomoon. Harmaa kylä ei ole museo vaan Päivärinnan muualta tuomista vanhoista hirsirakennuksista syntynyt pieni idylli. Yhdistys paitsi järjestää tapahtumia, myös pitää yllä Kirakan vanhaa vesimyllyä. www.kirakanmylly.fi Harmaa kylä soi notkeasti Olli Varonen koesoitti harmaan kylän teatterin toukokuussa. Kesän muita tapahtumia: Kesäteatterit Kirakan kesäteatterissa Vaahteranmäen Eemeli 18.6.-7.7. Mathildedalin kesäteatterissa Tankki täyteen 12.7.18.8. Suomihittikomedia The Mopomies ja sen sisko Kiskon kivimakasiinissa 26.7. Myrskyluodon Maija Vuohensaaren kesäteatterissa 6.7.-17.8. Musiikkia Sydänkesän säveliä Kiskon kirkossa. 28.6. ”Suvi-illan serenadit”, tenori Tuomas Katajala, säestys Johannes Piirto, Petteri Iivonen, Pisku Ristiluoma, Jussi Vähälä, Jaakko Ilves. Su 30.6 klo 15 ”Matti ja tytöt”, solistit Matti Salminen, Lilli Paasikivi, Mari Palo. Säestys Jukka Nykänen, Petteri Iivonen ja Eero Ignatius. Järjestää Kisko-seura. Lippuvaraukset p. 050-5869811. Ke 17.7. klo 19 Kiskon kivimakasiinissa Shakespearen ajan ihania rakkauslauluja. Sopraano Anna Villberg, laulu ja Pentti Hilden, renesanssiluuttu ja laulu. Su 28.7. klo 14 ” Allsång rannalla”. Yhteislaulutapahtuma Järvelän paviljonkirannassa. Laulattajat ja esiintyjät Henna-Riikka Rajaniemi ja Markku Peimola. Järjestelyissä mukana Kiskon Kihakka. Vapaa pääsy. Salon seurakunnan kesäkonsertit sunnuntai-iltaisin klo 20. Eteläisessä Salossa seuraavasti: 23.6. Särkisalossa ”Folk goes classical”; tunnelmakuvia rakkaudesta ja kesästä. 11.8. Yliskylän kirkossa: Kaira-yhtye: ”Rauhaa”. Jousisoittimet sello, kora ja kupola kohtaavat, ohjelmassa mm. Bachia, kansanlauluja ja virsifragmentteja. 18.8. Kiskon kirkko: ”Let us sing and praise”; Salon kanttorit, ohjelmistossa jazzia ja gospelia. Koko ohjelmisto www.salonseurakunta.fi Kemiönsaaren musiikkijuhlat 8.7.-14.7. Konsertteja eri puolilla Kemiönsaarta, mm. kirkoissa. www.kimitomusicfestival.fi Säveltäjinä mm. Mozart, MehdelsJuhannusjuhlia on eteläisessä Salossa monta. Särkisalossa salko nostetaan jo perinteisesti Villa Tallbackassa.
2019 – 17 Perniön Kebab Pizza p. (02) 735 2615, Haarlantie 2, Perniö. Ark. 11-21, pe-la 11-22, su 12-21 PERNIÖN KEBAB & PIZZA Alusta lähtien olemme tarjonneet asiakkaillemme laadukasta suomalaisesta naudanlihasta tehtyä kebabia, jonka valmistamme oman reseptimme mukaan! Tervetuloa! Meiltä herkulliset kebabit ja pizzat! JUHLATELTAT PYSTYTETTYNÄ JUHLAPAIKALLE! • Juomacoolerit • Lämmittimet • Valot KALUSTEET n. 100 henkilölle! Puh. 044 526 7856 Tmi Erik Manelius Historian siipien havinaa kotiin ja kesähuvilalle Sisustuksellinen antiikkiliike auki heinäkuun perjantait ja lauantait klo 12-18 tai sopimuksen mukaan, p. 050 494 1710. Vanhassa makasiinissa historiallisessa ympäristössä kulttuurisukujen aarteita, joiden kauneus on patinassa ja tarinassa. Perniöstä 6 km Kiskoon päin ja oikealle Lintiläntietä 700 m. Säterin Antiikin (Lintiläntie 74) löydät Facebookista. SÄTERIN ANTIIKKI LINDILÄ Istutas alas ja huakastas vähä, kyl täs on vanha äijä rehkine jo tarppeks, Unski sanos ja hää toi itteläs ja Nikul juamist . Hee pruukkava tehrä porukas simmossi isomppi ulkohommi vuorotelle kummanki huushollis. Aik kulu mukavaste ja ku o kaks olevannas friski miäst nostamas ja kantamas tavari. Niku hörppäs kaljapotust ja rupes juttelema, kyl mää niinpal nauroin, ku see yks armeijaäij siäl Lemmejoel törttöil juavuksis ja sit Sauli pist kaik armeija isoma jehu rivi ja sanos et, kuulkkas poja, sai olla laitimaine kert ku mää kuulen tommossi asjoi. Hah hah haa! – See ol ihan ku enne koulus, ku opettaja pist poikkil oorninki, ku hee oliva kivittäne akkuni kappaliks, nauroi Unskiki. –Juu ja sit hää haukkus siäl eruskunna avajaisis koko hallitukse, et hee vaa osottava sormelas toinen toissias, et see ol toi ku tommose päätökse tek, ei mee toise. Khe hee hee ja siin kaik ministeri istusiva ja luimisteliva korva punasena, voi jeekala senttä! – Täst voi tulla viäl lysti, ku toi Sauli siit vanhentu ja tule kärttysemäks, ei yhtän tiär, ketä saa viäl kuulla kunnias. – Mut iha asjast hää kyl sanos. –Juu asjast asjast, ei siin mittä. –Ny alkka taas se jokaviikkone ruaholeikkamine. Vaik mun miälestän noi voikukkase ova kaunei, niin kauva ku ne kukkiva. –No niit ne japanilaise turistikki ihasteliva ja kysysivä, et mist sais osta siämeni. Ku hee olsiva keriny varttoma, nii hee olsiva saanu säkilise siämeni ja iha ilmatteks. –Ja sit ne olsiva leviny koko maaha ja viäl sin Naruhiton palatsi. Naruhito olsis ollu ihmesäs, et mist hitost tommossi pallukoi on koko piha tullu täytte. Kerttu ja Armi oliva haravoine puutarhan pualel ja putsane kukkapenkei. Hee oliva orottane, et äijä tuleva kärrämä romppei pois ja huamasiva sit,et nää istuva pihal ja kaljapotu noka al. Armi alot seelaise protkottamise ja uhkas antta Nikul haravavarrest. Unski topputtel, et älkkäs ny naise hermostukka, kyl piän paussi tekke teitilki hyvä, mää haen lissä juamist. Kerttu harmittel, et ne puutarhakalu olsis tarvinu pestä enneku niis istuta, ku miähe oliva ne juur nostane vajast ja ne oliva koko talvises tomus. –Siin ne puhristuva ku istuta, ei teitilkä mittä kirkkovaattei ol. –Ajatelkka, et tämmöse puise pihakalu ei ol enä mikkä. Nyy tarttis olla suuri soffai ja paljo pehmustei ja tyynyi. Kuka niit jaksa vahti jos tule sare ja mihe niit suuri topninkei saa mahtumanka. –Mää en tykkä simmosist rullanurmist, sanos Unski. Kyl niil uuren piha äkki siistiks saa, mut on ne vähä niinku istutusmettä, et ku kaik kasvusto on juur samalaist. Ei siäl viit kulkke ihmise eikä eluka. Mahtak siäl rullanurmes olla eres yhtän kännä ja maroi, et rasta saisiva aamuyäl venutta suuhusas. –Muistak tee, ku kakaran ain kolhitti ittetäs ja polvenpää oliva auk, nii siit pihanurmelt otetti rautlehti ja painetti haavan pääl ja se rupes parantuma ja koht oliva polve ruvel. –Juu ja maatti pihal ja pureskeltti heinänkorssi, mut mistäs nyy otas heinänkorre, ku kaik o nii liipattu. – Muute, mitäs teijä pappukal ja häne kissales kuulu?Armi kysys. – Mikäs heiti o olles, sil katil ei ol mittän komento, se saa reppi koko tuvan kappaliks. Ku mää sanosin siit, nii pappuk vaa nauroi, et tää o vankka hirsine pytink, ei yks piän kolli tätä pysty hajottama. Mut tiärek tee mitä, ku hää tul taas see kattis kans meil, nii mää. pelkäsi et see ruppe meijä soffa kraappima. Mut see Missi hyppäs soffal ja heit ittes sihe seljäläs juur samalaisse asento, ku pappuk pruukka maatta, oikken pää tyynyl ja kaik. Onk se mahrolist, et se kat on kattonu pappukast malli kummot soffal maatta. Armi innostus koht, juu juu, kyl kissa ova nii viissai, nee ymmärtävä kaik. Niku ol koht juanes. –Kyl meilläki Armi ja häne kattis molema kroossava samal taval nii et akkuna helisevä. –Ja mää en kroossa! –Mist sää se muka tiäräs, ku sää nukus. Sillo Armi kahmas haravavarren kättesäs, mut Unski kerkis enne, kylmar mee jo huilatti. –Ruvetas taas hommi, ku Armiki jo heilu haravan kans. Mantar (Nimimerkki Mantar pakinoi Perniön murteella Perniönseudun Lehdessä pitkin vuotta) sohn, Saariaho, Bach. Tammisaaren kesäkonsertit 31.7.-4.8. Esiintyjinä mm. Suomalainen kamariorkesteri, Iiro Rantala ja Jukka-Pekka Saraste. finnchamber.fi/tammisaari Baltic Jazz 5.-7.7. Taalintehtaalla. Norpas Taalintehtaalla 2.4.8. Muita tapahtumia Salon kesäkiertue kiertää koko kaupungin. Eteläisessä Salossa näin: Kisko-päivä 6.7. klo 1215 Kiskolassa. Myyntiä, musiikkia, keppareita, valokuvia ym. Särkisalopäivä 20.7. Meripirtissä klo 10-14. Järjestöt, lasten urheilua, pelejä, näyttely, luontotietoa, vuoden särkisalolainen, musiikkia ym. Illalla Satamarannan tanssit. Laurin markkinat Perniössä 3.8. klo 9-15. Markkinatori, pubi, markkinaposti, musiikkia, teatteria ym. Salon torstaikierrokset, eteläisessä Salossa 11.7. Pettuun. Lähtö Kivan edestä. Koko kesän kierrosten ohjelma www. saloon.fi Juhannussalon nosto Villa Tallbackassa 21.6. klo 12. Puhe, salon koristelua, musiikkia ym. Marinan juhannusjuhlat 21.6. Teijon perinteiset juhannusjuhlat 21.6. Kokko, orkesteri ym. Marinassa mm. laiturijoogaa, pariakrobatian alkeet ym. www. mathildanmarina.fi ”Kotimaisten kynäniekkain kavalkadi” Kiskon kivimakasiinissa la 6.7, ke 10.7 ja su 14.7 klo 19 Eila Mamia, Janne Kuusinen ja Aki Toivoniemi. Var. Eila Mamia p. 0505012739. 31.8. Venetsialaiset Marinassa. Kuvataidetta ym Salon Taiteilijaseuran vuosinäyttely ”Taide, toive ja todellisuus vapaus, veljeys ja tasa-arvo” Kiskon kivimakasiinissa 15.6 -18.8. Avoinna ti-su klo 1317. Avajaiset pe 14.6 klo 18. Merigalleria Marinassa tutustuttavissa aukioloaikoina. Teijon Masuunissa 4.6.30.6. Piia Lehden muistonäyttely. 1.6.-30.6. Faabeli; Iida Reitin akvarelleja. Stefan Bremerin valokuvia Salon taidemuseo Veturitallissa. http://www. salontaidemuseo.fi/ 25.8 8.9. Saara ja Maija Tinellin taidenäyttely Kiskon kivimakasiinissa. Kiskon kotiseutumuseo avoinna heinäkuussa la-su klo 12-15, elokuussa su klo 12-15. Näyttelynä ”Kaappien kätköistä”. Ravit Kankkonummella 11.8. Nostalgia automuseo avoinna kesäkuusta elokuuhun päivittäin klo 10-17. Täst voi viäl lysti tulla MANTAR Onkoha täl katil mittä komento. Saunakonkeli matkaa Teijolle Ylen kesän kärkihanke on kansallinen saunapäivä, jota vietetään 27. heinäkuuta. Saunapäivään voi ilmoittaa joko yleisen saunan tai oman saunansa. Yle tuottaa myös podcastia otsikolla ”Saunan kutsu – pyöräretki puhtauteen”. Kahdeksanosainen sarja julkaistaan Areenassa kesäkuun 20. päivänä ja siinä tekee matkaa Saunakonkeli eli kaksi kaverusta; Matti Kemi ja Juha Kumara. He polkevat yli 700 kilometriä halki eteläistä Suomea ja saunovat mitä erilaisimmissa saunoissa. Joukkoon mahtuu savusaunoja, yleisiä saunoja, parannussaunoja ja paljon muuta. Sarja alkaa Hattulasta ja lopulta matka tuo Teijolle. Saunansa voi ilmoittaa vielä mukaan. Ohjeet löytyvät osoitteesta https:// yle.fi/aihe/saunapaiva
18 – 2019 13’12,7”N/22 54’03,3”E Kirakantie 178, 25610 Ylönkylä 044 555 4852 / Riitta-Maija 0440 785 060 / Jussi 040 160 9094 / Katri Juhannuksen jälkeen perjantaisin klo 10-18 heinäkuun loppuun asti. Muulloin soita ja sovi! Tilamyymälä avoinna juhannusviikolla ti-to klo 10-18 RAVINTOLA KÄENPESÄ Viihtyisä seurusteluravintola Perniön keskustassa. Meiltä grilliruokaa ja juomaa A-oikeuksin. Viikonloppuisin karaokea ja elävää musiikkia. Aurinkoisella terassilla paikkoja 60 hlö:lle. Avoinna ke-to 15-22, pe 15-03, la 12-4.30 ja su 12-22 Tulevat tapahtumat löydät Facebookista! Tervetuloa! PsL Vesillä hätään joutuneita auttaa eteläisen Salon vesillä muun muassa Salon meripelastajat ry. Yhdistyksellä on kaksi meripelastusalusta ja päivystysalue ulottuu Hankoniemestä Gullkronaan asti. Alukset ovat partioajossa viikonloppuisin sesongin aikaan, arkisin puhelinpäivystyksessä noin tunnin lähtövalmiudessa. Meripelastuksen hälytysnumero on 0294 1000 ja VHF-radiolla kanava 16/ VHF-DSC 70. Yleisen hätänumero 112:n kautta saa myös avun. Meripelastusseura päivystää Hankoniemeltä Gullkronaan PsL Saaristossa ja merellä sairastuneet voivat tänäkin kesänä saada avun Caritakselta. Caritas-toiminta on Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin sekä Suomen Meripelastusseuran Turun Meripelastusyhdistyksen tuottamaa ensivasteja meripelastustoimintaa. Aluksen miehistöstä vähintään yksi on pääsääntöisesti koulutukseltaan ensihoitaja. Alus on ympärivuorokautisessa hälytysvalmiudessa juhannuksesta elokuun puoleen väliin sekä avovesikauden viikonloppuisin. Tuolloin alus lähtee liikkeelle välittömästi Pohjois-Airistolta. Caritas auttaa merellä ja saaristossa sairastuneita M ukana kesäseikkailuissa M ukana kesäseikkailuissa Tilaus on määräaikainen. Tarjous voimassa 30.6. asti . Tilaa hyvää kesälukemista! ilmoitukset@pernionseudunlehti.? | p. (02) 735 2300 3 kk 20 € 3 kk 20 € PsL Kesäisen ulkoilun jälkeen rutiineihin pitää ottaa punkkisyyni. Ihmisen iholle esimerkiksi aluskasvustosta kiinnittyvät punkit levittävät kahta tautia, puutiaisaivokuumetta eli TBE:nä ja Kumlingen tautina tunnettua sairautta. Arviolta noin 1, 6 prosenttia Suomen punkeista kantaa TBE-virusta. TBE-tartuntaa voi ehkäistä rokotteella. Kansallisen ohjelman rokotteisiin kuuluvat ne suomalaiset, joilla on vakituinen tai kesäasunto riskialueilla. Lähinnä Saloa ovat alueista Parainen ja Lohjanjärven riskialue. Punkkeja esiintyy kuitenkin lähes koko maassa jopa Rovaniemen korkeudelle asti. Noin kaksi kolmesta TBEtartunnasta on oireettomia, osalla potilaista tauti etenee aivotulehdukseen. Kuolleisuus on kuitenkin pieni, enintään kahden prosentin luokkaa. Borrelioositartunnalta rokote ei suojaa; borrelioosi voi hoitamattomana aiheuttaa jopa vuoden kuluttua jälkioireita kuten ihoja nivelvaivoja. Borrelioosin varmin tuntomerrkki on yli viiden sentin kokoinen, laajeneva punoitus yli viikon kuluttua siinä paikassa, josta punkki on poistettu. Lähteet thl.fi, rokote.fi Punkkirokote suojaa TBE-tartunnalta
2019 – 19 Kunpa kaikki olisi mutkatonta kuin OP-mobiilissa. Palvelun tarjoaa Osuuspankki Mobiiliavain ei avainlukulistaa. Sormenjälkitunnistus ei turhia tunnuslukuja. Omistaja-asiakkaana löydät OP-mobiilista myös monia rahanarvoisia etuja. ALAMÄKIPYÖRÄILY LASER TRAP RINNEAUTOILU PAINTBALL RETKET JA OHJELMAT BIRDIE GOLF POLKUPYÖRÄVUOKRAUS TEIJO ACTION PARK PARHAAT POLTTARIT SYNTTÄRIT TIIMIPÄIVÄT AKTIIVILOMAT ENEMMÄN VIRTAA VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ! info@ merite ijo.fi merite ijo.fi 044 236 8398 VARAA THAN ENNAK KOON! Teijontie 345, 25570 Teijo Teijo Ski & Action Park Oli kyseessä pieni tai isompi tilaisuus Anna meidän auttaa! Yksilöllistä ja laadukasta cateringja pitopalvelua Meiltä myös astiavuokraus Koodilla TORTONE-19, tilatessasi yli 200 €:lla saat Petri’s Chocolaten praliinilajitelman. Tarvitsetko pitopalvelua? Tarvitsetko pitopalvelua? www.teijocatering.fi teijocatering@gmail.com 050 592 9301 Tervetuloa Matildan vanhaan kouluun nauttimaan paikallisia käsintehtyjä suklaita, ihania kakkuja ja lounasta. Meillä myös Bed&Breakfast-majoitusta! Avoinna (syyskuun loppuun) Ark 11-16, la 11-17 ja su 11-16 Juhannuksesta eteenpäin avoinna myöhempään. Tullintie 17, 25660 Mathildedal p. 040 416 3827 www.petris.fi MAURIN MAKASIINI AVOINNA TO-SU 10-17 Vanhan tavaran kauppa ma-ke suljettu Raitkorventie 2 A Perniö as. maurinmakasiini@gmail.com TERVETULOA! auki ark./öppet vard.10-17 la/lö10-14 Engelsbyntie 1, Kemiö 044 237 9947, (02) 421 031 www.paperipuoti.fi SERTIFIOITU HORMINTARKASTAJA KAIKKI NUOHOUKSET SEKÄ TULISIJAJA HORMIKORJAUKSET MYÖS SAARISTOSSA Jälleenmyyjämme: -Perniössä: K-SUPERMARKET, S-MARKET, Lähi ABC!, M-MARKET -Salossa: CITYMARKET, K-MARKET ENOLA, S-MARKET PLAZA, S-MARKET TUPURI, ABC PERNIÖNTIE & PIIHOVI, SALE HERMANNI -Halikossa: K-MARKET PIRKKATORI, PRISMA, SALE PAUKKULA -Kemiössä: K-SUPERMARKET, S-MARKET Aito ja laadukas RULLAKEBAB WWW.RULLAKEBAB.FI RAKENNUSPELTI ETSALO & ETSALO KY Joutnantie 642 25500 Perniö Soittele: 02-735 0025, 050 569 3051, 0400 426 588 etsalo.etsalo@gmail.com www.etsalo-etsalo.fi Ain ku sä jotta värkkäs muist et mee tehrä kaikki rakentamisse liittyvi ploottöit
20 – 2019 Parhaat tarjoukset K-Supermarketista! Tykkää meistä Facebooki a! Tykkää meistä Facebooki a! Tavallista parempi ruokakauppa K-Supermarket Perniö Heikkiläntie 4 25500 Perniö puh. 040 176 9451 Palvelemme: Ark 7-21, la 7-20, su 10-20 Paikallisesti parasta! Tavallista parempien, paikallisten valikoimien kesäkauppa toivottaa hyvää kesää! T. K-supermarket Perniön kauppiaat Anette ja Jukka-Pekka henkilökuntineen!