Petäjävesi-lehti 18.12.2024

Nro 51-52 -18.12.2024 Sivu 1 64. vuosikerta Nro 51-52-2024 Keskiviikkona joulukuun 18. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Joulu Joulu 2024 2024 R a j a u l u o j a t s il l a h u a h ! a t t o u v a t t u u ä ä v y O 5 2 2 a n n o u v s ö y m t a a s a n a a k k a is a a j a t si m o n i k n a p s u u s p . a u s k a m is u a k u u k n a m li t u l e v l a p i k k n a p t e si ä tt i v i ä L s u u k k a is a a j a t si m o / ? . p o ä ä si l e u
Sivu 2 Nro 51-52 18.12.2024 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. fi Tapulin Tapulin takaa takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Niina Kelloniemi niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 tai sopimuksen mukaan. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot perjantaisin kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Levikki noin 1300 kpl. Huomio! Petäjävesi-lehti ei ilmesty joulutauolla viikoilla 52/2024 ja 1-2/2025. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Kaleva365 Oy, Oulu Ilmoitushinnat 2024: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tilaushinnat 2024: Kestotilaus 12 kk 80 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ”Jo, joulunrauha, saavu, jää, luo toivon lämmin sää.” -virrestä 31Su 22.12. klo 10 Messu kirkossa Su 22.12. klo 19 Kauneimmat Joululaulut Pengerjoen Syrjäharjulla, hirvimiesten kodalla. Tarjoilua ja arpajaiset. Ti 24.12. klo 13 Koko perheen aattohartaus kirkossa Ke 25.12. klo 8 Jouluaamun messu kirkossa To 26.12. klo 18 Kynttiläkirkko vanhassa kirkossa Su 29.12. klo 10 Messu kirkossa Su 5.1. klo 10 Messu kirkossa Ma 6.1. klo 13 Loppiaisen sanajumalanpalvelus kirkossa Ma 6.1. klo 16 Kauneimmat Joululaulut Tupamäen kylätalolla Ti 7.1. klo 12 Puikkopiirin kevätkausi käynnistyy pappilassa. Jatkossa kokoontumiset parillisina viikkoina. Ke 8.1. klo 9.30 viikoittaiset Aamurukoushetket käynnistyvät kirkossa. Ke 8.1. klo 10-12 Ystävän pysäkin kevätkausi käynnistyy pappilassa Pe 10.1. klo 18-20 Kids’ Friday kirkossa Su 12.1. klo 10 Kasteen sunnuntain jumalanpalvelus kirkossa. Ti 14.1. klo 14-16 Lähetysnaisten kevätkausi käynnistyy pappilassa. Jatkossa kokoontumiset parittomina viikkoina. To 16.1. klo 10.30 Maanantaikuoron kevätkausi käynnistyy Pappilassa Seurakuntatoimisto poikkeuksellisesti auki to 2.1.2025 klo 9-12. Arkipyhinä suljettu. Kastettu: Matilda Fredrika Ruopas ja Veikko Eelis Silvennoinen Kuollut: Riitta Pauliina Laajisto, 88. Tuulia Marjanen Kettulan kylässä tapahtuu Joulunlaitto Kettulan kylässä kokoonnutaan joulunviettoon Elmerin luokse, kuten tapana oli. Sanelma löysi komean kuusen takapihaltaan ja raahasi sen Elmerin kotiin. Viikon Viikon kuvakuvapakina pakina Veikkonen sentään, kylläpä on komea kuusi, tokaisi Elmeri. Sanelma oli kehuista mielissään ja punastui. Laitetaan töpinäksi, että saadaan tämä puu koreaksi. Muuten ei tule joulua. Sanelma haki jakkaran ja laatikollisen koristeita. Ensimmäisenä hän halusi laittaa tähden kuusen latvaan ja kipusi tuolille kurkottaen korkealle. Elmerin oli pidettävä pistelevää kuusta pystyssä, kun Sanelma tuhisi tähden kimpussa. Jestas sentään! Katso nyt hyvä mies! Koko kuusihan on ihan vinossa, huudahti Sanelma hikoilevalle Elmerille, joka työnsi kuusta suorempaan. Voi veikkonen sentään, minähän lennän, kauhistui Sanelma ja tarttui joulukuusen oksaan lujasti kiinni. Joulupuu huojui edestakaisin niin pelottavasti, että Elmeriäkin huippasi tämä voimien tasapainoilu. Neulaset pistelivät kämmenpohjaa ja Sanelma parahti tuskasta. Itkujen itku, kun hammasta saa purra, eikä kahvikaan porise! Kuusi saatiin vihdoin kunnolla pystyyn ja Sanelma puhalteli kipeitä kämmeniään. Elmeri pyyhki otsaansa ja huokaisi. Kuule Elmeri! Kun tämä kuusi saadaan laitettua, niin sitten pistetään pullataikina kohoamaan ja kaulin heilumaan, virnisti Sanelma ja hyräili joululaulua. Yksi toisensa jälkeen joulukoristeet löysivät paikkansa kuusen oksilta. Juu laitetaan vaan, huokaisi Elmeri ja istahti tuolille. Onneksi joulu oli vain kerran vuodessa. Piispan joulutervehdys: Valo, joka ei sammu Joulu saapuu jälleen muistuttaen meitä toivosta ja rauhasta maailmassa, joka kaipaa valoa ja yhteyttä. Tänä aikana monia askarruttavat kysymykset tulevaisuudesta, niin maamme kuin maailmanlaajan yhteisön tasolla. Tänäkin vuonna olemme kohdanneet suuria kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Sota ja väkivalta jatkuvat edelleen niin Ukrainassa kuin Lähiidässä, ja uhka konfliktien laajentumisesta väreilee ilmassa. Ilmastonmuutoksen vaikuttamat voimakkaat sääilmiöt ovat yleistyneet. Taloudellinen epävarmuus, yksinäisyys ja vastakkainasettelu painavat mieliä omassa maassammekin. Muuttuvat tilanteet ovat herättäneet huolta, mutta ne myös kutsuvat meitä yhteisvastuuseen ja rohkeaan toimintaan. Joulun sanoma muistuttaa meitä siitä, että Jumala ei ole kaukana meistä, vaan astuu keskellemme – pimeyden keskelle – tuoden mukanaan valon, joka ei sammu. Betlehemin lapsen syntymä osoittaa Jumalan läsnäolon kärsimyksen ja epävarmuuden keskellä. Köyhä kihlapari joutui kokemaan vieraan vallan hallinnon, lapsen odotuksen ja syntymän tuoman huolen, pakolaisuuden aiheuttaman epävarmuuden ja vainon tuoman pelon. Joulun ilo ei perustu olosuhteiden vakauteen, vaan Jumalan läsnäoloon ja lupauksiin. Joulu tuo toivon ja rakkauden viestin, joka kantaa myös vaikeina aikoina. Kirkko kutsuu meitä olemaan valona lähimmäisillemme. Yhteisöllisyys, rukous ja rakkaus ovat voimavaroja, joilla voimme kantaa toisiamme epävarmuuden keskellä. Haluan kiittää teitä kaikkia siitä työstä, jota olette tehneet rakentaaksenne yhteyttä ja toivoa ympärillenne. Olkoon tämä joulu meille kaikille armon ja ilon juhla! Toivotan teille kaikille siunattua joulua ja toivon täyteistä uutta vuotta! Jeesuksen syntymässä on meille kaikille lahja, joka kestää – rauha ja rakkaus, joita mikään maailmassa ei voi viedä. Matti Salomäki Petäjävesi-lehti kiittää lukijoitaan menneestä vuodesta sekä toivottaa kaikille lämpimää joulumieltä ja kaikkea hyvää tulevaan vuoteen! Toimituksen asiakaspalvelu on suljettuna 20.12.2024-7.1.2025 välisen ajan Tällä ajalla yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostilla toimitus@petajavesilehti.fi Seuraava lehti ilmestyy ke 15.1.2025 LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 21.12.2024 klo 15.00 Pentti ja Sirpa Survolla, Hirvenhiihtäjäntie 2. Joulunyyttärit. TERVETULOA! Herätyksen tuli srk Joulu on usein vuoden kiireisintä aikaa ja jouluvalmisteluiden imaistessa mukaansa voi juhla helposti kääntyä suorittamisen puolelle. Joulukiireiden keskelle täällä Petäjävedellä on tänä vuonna viime joulun tapaan luotu koko kylän yhteistä joulukalenteria. Joulukalenterin luukkujen avautumista seuratessa toivoisikin, että tämä yhteisöllinen perinne kantaisi kunnassamme pitkälle tuleviin jouluihin. Kukaan ei todennäköisesti jälkeenpäin muista, kuinka hyvin joulu on tullut suoritettua, joten muistetaan kaiken tekemisen ja tohinan lomassa myös mahdollisuuksien mukaan levätä, nauttia joulusta ja pysähtyä läheisten äärelle, sillä aito joulumieli syntyy läsnäolon hetkistä.
Nro 51-52 -18.12.2024 Sivu 3 NIINA KELLONIEMI Sami Sami Jylhän Jylhän kolumn i kolumn i Mhy Keski-Suomen uusi valtuusto on valittu Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistys kertoo tiedotteessaan, että metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalin tulokset ovat selvillä. Vaalissa valittiin yhteensä 35 valtuutettua kaudelle 2025–2028 ja valtuustossa on edustus kaikista Mhy Keski-Suomen toimialueen 12 kunnasta. Uusia valtuutettuja valittiin 13 ja valtuusto myös nuorentui ikäjakaumaltaan. Petäjäveden ehdokkaista valituksi Mhy Keski-Suomen valtuustoon tulivat Mikko Tiirola, Laura Vertainen, Sara Hautamäki sekä Timo Kytölehto. Mikko Tiirola keräsi vaalissa toiseksi eniten ääniä. Hän on toiminut aktiivisesti valtakunnallisen metsänomistajien MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajana vuodesta 2009. Ratapihalle aita ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Kiitollisuuden ja kiitosten aika Näin joulun alla on sopiva hetki pysähtyä ja pohtia kulunutta vuotta. Usein kiirehdimme paikasta toiseen ja rakennamme arkemme aikataulut niin tiukoiksi, ettei pysähtymiselle juuri jää aikaa. Rauhoittuminen ja hiljentyminen vaativat aluksi hieman vaivannäköä, mutta kun ne saavuttaa, voi hetken tarkastella elämäänsä kiitollisuuden kautta. Itse olen tällä hetkellä kiitollinen läheisistäni ja heidän hyvinvoinnistaan. Lapseni ovat nyt kaikki täysi-ikäisiä, ja näin on yksi vanhemmuuden etappi saavutettu. Olen kiitollinen Multian ja Petäjäveden kuntien päättäjille, jotka ovat viisaudessaan nähneet hyvinvointityön kunnalle tärkeäksi ja vakinaistaneet virkani ensi vuoden alusta alkaen. Kiitos! Olen myös kiitollinen siitä, että vaikka maailmalla kuohuu monella tavalla, Suomessa ja Petäjävedellä voi edelleen tuntea olonsa turvalliseksi. Kiitollisuuden kokeminen on tärkeää, mutta niin on myös kiittäminen. Henkilökohtainen kiitos hyvästä kohtelusta, avusta tai palvelusta tuntuu aina mukavalta. Haluan itse kiittää ensin hyviä paikallisia yhteistyötahoja: koulujen ja päiväkotien väkeä, kirjaston henkilökuntaa, kunnan hallintoa ja teknistä toimea, vanhusja vammaisneuvoston jäseniä, Petäjävesi Elää! -viikon työryhmää ja tapahtumien järjestäjiä sekä kaikkia ahkeria järjestötoimijoita, Toinilan taidetilaa, Monitoimijatverkostoa, seurakuntaa, sinnikkäitä yrittäjiä sekä kaikkia koko kylän yhteisen joulukalenterin luukkujen tekijöitä. Kiitän myös kaikkia kulttuuri-, liikunta-, ja harrastetapahtumissa kävijöitä. Ilman teitä ei olisi tapahtumiakaan. Suuri kiitos Petäjävesi-lehdelle ja Niinalle siitä, että saan kirjoitella tänne omia kolumnejani säännöllisesti. Kiitos Höppi, Heli, Olli, Niina, Jere, Mari, AnnaMiia, Arto ja Timo sekä monet muut hyvästä yhteistyöstä ja sparrauksesta hyvinvointityössä. Kiitän myös hyvinvointialueen työntekijöitä ja muiden kuntien hyvinvointikoordinaattoreita hyvästä vertaistuesta ja mutkattomasta verkostoyhteistyöstä. Erityiskiitos sinulle, lukija, kaikista kohtaamisistamme eri tapahtumissa ja mukanaolostasi tällä upealla, elämänmakuisella matkalla. Olet tärkeä! Petäjävedellä minun on aina ollut helppoa tehdä asioita ja vaikuttaa omalla tavallani ihmisten viihtymiseen ja hyvinvointiin. Tekemisen tielle ei rakenneta liikaa esteitä tai rajoja. Meillä on täällä paljon yhteisöllisyyttä, toisista välittämistä ja puuhakkaita ihmisiä. Jatketaan samaan malliin myös ensi vuonna, eikö niin? Paljon on hienoja asioita ja tapahtumia jälleen edessä yhdessä tehden ja kokien. Toivotan teille kaikille hyvää ja rauhallista joulua sekä paljon kiitollisuuden tunteita! Joulun ja vuodenvaihteen aukioloajat terveysasemilla www.hyvaks.fi #hyvaks #hyväarkikaikille Palveluissa on seuraavia poikkeuksia: • 23.12.2024–12.1.2025 Petäjäveden terveysasemalla ei ole lääkärija hoitajavastaanottoa. Palvelut ovat saatavilla Keuruun terveysasemalla. Palvelunumerot ovat normaalisti käytössä. Sairaanhoitajan kanssa voit asioida chatissa arkisin kello 8–20 ja viikonloppuisin ja pyhinä kello 10–16. Tutustu tarkemmin verkkoasioinnin mahdollisuuksiin osoitteesta hyvaks.fi/asioi-verkossa. Keski-Suomen hyvinvointialueen joulunajan aukioloaikojen poikkeukset löydät koottuna osoitteesta hyvaks.fi/joulun-aukioloajat. Toivotamme kaikille rauhallista joulun aikaa! Niina Kelloniemi Petäjäveden rautatieasemalla on alettu rakentaa aitaa ratapihan ylityksen estämiseksi. Väyläviraston radan kunnossapidon aluepäällikkö Heikki Virtasen mukaan ratapihan aidoittamisen tarve on ollut pitkään olemassa luvattoman kulkemisen estämiseksi rata-alueella, sillä liikkuminen rautatiealueella on luvanvaraista, muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty sakkorangaistuksen uhalla. – Tiedostamme, että aidan rakentaminen aiheuttaa mielipahaa, mutta tällaiset hankkeet lähtevät aina tarpeesta. Nyt aidan tarkoituksena on taata kaikkien jalankulkijoiden turvallisuus. Tämä on ennaltaehkäisevä toimenpide ennen kuin mitään vakavaa sattuu, sillä saamme esimerkiksi VR:n veturinkuljettajilta säännöllisesti palautetta ja jopa videomateriaalia luvattomista radan ylityksistä. Vastaavat aidan rakentamishankkeet toteutetaan samaan aikaan myös kolmella muulla liikennepaikalla Keuruulla, Vilppulassa ja Suolahdessa. Petäjävedellä rakentamishankkeesta ei toistaiseksi ole tullut vielä palautetta, mutta esimerkiksi Keuruulla aidan rakentamisesta tullut palaute on ollut ainoastaan negatiivista. Petäjävedellä radan kiertäminen ei lisää matkaa tai siihen kuluvaa aikaa merkittävästi toisin kuin esimerkiksi Suolahdessa, jossa radan toiselta puolelta olevalta asuinalueelta matkaa keskustaan kertyy radan kiertämisen jälkeen merkittävästi enemmän. Virtasen mukaan luvattomat radan ylitykset ovat erityisesti vähäliikenteisten ratojen ongelma, kun ajatellaan, että junat kulkevat harvoin. Myös Petäjävedellä ratapihalla on kuitenkin liikennettä, jota ei ole aikataulutettu. Esimerkiksi kaluston siirrot, puutavaraliikenne sekä ratojen kunnossapito aiheuttavat liikennettä radalle henkilöjunaliikenteen ohella. – Valitettavasti käytäntö on osoittanut, että aidan rakentaminen lisää myös ilkivaltaa rata-alueella aitojen ylikulkemisen ja rikkomisen muodossa. Aitoihin leikataan esimerkiksi reikiä, jotka mahdollistavat läpikulun. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että teemme ilkivallasta aina rikosilmoituksen poliisille ja ilkivaltaan syyllistyneet ovat vahingonkorvausvelvollisia. Korjaamme aina aitaan tehdyt vauriot, joten jos tekijöitä ei saada kiinni, lopulta jokainen osallistuu kuluihin verojen muodossa, Virtanen muistuttaa. Ratapihan alueelle rakennettava aita ulottuu rautatieaseman makasiinilta keskustan alikulkutunnelille asti ja aidan rakentamiskustannukset ovat Virtasen mukaan noin 80 euroa metriltä. Arvioitu valmistumisaika on vuoden loppuun mennessä. Petäjäveden ratapihalle rakennetaan aita. Kunnanhallituksen vuoden viimeisiä päätöksiä Petäjäveden kunnanhallituksen vuoden viimeisen kokouksen esityslistalla olivat muun muassa Koskensaaren rantakaavan osittaisen kumoamisen ehdotusvaihe sekä Välitien asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe, tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskien yhdyskuntatekniikan päällikön virkaa, kunnan viestintäohjeet, vanhusja vammaisneuvoston yhdistäminen seuraavasta valtuustokaudesta alkaen ja vanhusneuvoston aloite uuden senioritalon rakentamiseksi Petäjäveden kunnassa. Koskensaaren rantakaavaan liittyen kunnanhallitus päätti hyväksyä valmisteluvaiheen palautteisiin laaditut vastineet ja kaavaluonnokseen tehdyt korjaukset ja täydennykset sekä asettaa Koskensaaren rantakaavan osittaisen kumoamisen aineiston nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten. Vanhusneuvosto on kartoittanut ikääntyneiden asumistarpeita Multian ja Petäjäveden yhteisellä ikäihmisten asumiskyselyllä, jonka tuloksiin perustuen vanhusneuvosto esittää Petäjäveden kunnanhallitukselle ryhtymistä toimenpiteisiin uuden senioritalon rakentamiseksi kuntaan. Aloitteen mukaan rakennus tulisi suunnitella ikäihmisten erityistarpeet huomioiden ja sen tulisi mahdollistaa itsenäinen asuminen sekä tarjota yhteisöllisyyttä, joka vähentää yksinäisyyden tunnetta ja lisää turvallisuutta. Vanhusneuvosto on esittänyt, että kunnanhallitus laatii tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset senioritalohankkeen käynnistämiseksi ja että hanke otetaan osaksi kunnan strategista kehitystä. Kunnanhallitus päätti merkitä asian tiedokseen ja saattaa aloitteen hyvinvointilautakunnalle jatkovalmisteluun.
Sivu 4 Nro 51-52 18.12.2024 Puurojuhlassa muistettiin seuran jäseniä Vuoden 2024 palkitut Vuoden valmentaja: Toni Simonaho Vuoden yleisurheilija: Eetu Saramäki Vuoden urheiluperhe: Hiltunen Survo Vuoden teko: Matiaksen muistokeräys Hikipisarat (hallinto): Pauliina Kähäri ja Päivi Korhonen Hikipisarat (lentopallo): Ville Laurio ja Marko Liimatainen Hikipisarat (jalkapallo): Jenna Kormano ja Harri Peltola Vuoden SM-mitalistit: Eetu Saramäki, Moukari M17 Tapio Hokkanen, Lisäpainoleuanveto sarjassa M100 tuloksella 100 kg Jalkapallo Vuoden poikajalkapalloilija: Viljami Pohjolainen Vuoden tyttöjalkapalloilija: Reetta Katainen P/T 5: kaikille mitalit, tsempparit Timo Syrjänen ja Jasmin Asunta P/T6-7:kaikille mitalit, fair play Jaso Honkonen, ahkera treenaaja Ilona Rantanen ja vuoden pelaaja Riico Ilminen, tsempparit Eevi Kortelainen ja Ellen Asunta P8: fair play Veeti Laulumaa, ahkera treenaaja Joel Syvänen, tsempparit Peetu Karen ja Oliver Polo P9-11: vuoden pelaaja Justus Reina, ahkera treenaaja Juuso Peltola, fair play Tuomas Kokkila, tsempparit Eino Pelkonen ja Luukas Rohula T9: vuoden pelaaja Enni Heiskanen, treenaaja Oona Honkonen, fair play Auni Raiskila, tsempparit Nelli Hiironen ja Meea Metso T10-12: Vuoden pelaaja Olivia Asikainen, Ahkera treenaaja Vilma Haarala, fair play Emmi Niemimaa, tsempparit Oona Rantanen ja Nea Suominen Miehet 4.div Vuoden harjoittelija: Iiro Väänänen Vuoden tulokas: Veeti Karppinen Vuoden pelaaja: Aleksi Paltamaa Pelaajien valinta: Antero Lindholm Miehet 6.div Vuoden harjoittelija: Kaapo Kaski Vuoden tulokas: Arttu Kaartinen Vuoden pelaaja: Marko Alapiha Pelaajien valinta: Jouni Heiskanen Naiset: Vuoden pelaaja: Helmi Ruotanen Vuoden kehittyjät: Sanna Laurio ja Meri Tuominen Fair play: Päivi Korhonen Aikuisfutis-pelaaja: Rauha Howe (pelaajien valinta) Kuntofutis-pelaaja: Elina Korkiavuori Hapin pytty: Antero Lindholm Erityismaininta: Tyttöfutiksen ansiokas valmentaminen Tatjana Rajakangas Palloliiton stipendit ansiokkaille jalkalloaktiiveille: Antero Lindholm, Iiro Väänänen ja Elias Hiltunen Jalkapalloperhe: Kärävän perhe Lentopallo Vuoden poika lentopalloilija: Miro Liimatainen Vuoden tyttö lentopalloija: Peppi Hiiliaho Vuoden kehittyjät: F-juniorit Jadessa Venäläinen ja Ellen Asunta E-juniorit Josefina Ahola ja Vivian Asunta D-juniorit Moona Anttila C-juniorit Martta Honkonen Erityismaininta: C-juniorit, joukkue joka jaksanut painaa jopa ilman valmentajaa: Martta Honkonen Veera & Saara Tall Minja Ässämäki Unna Anttila Elea Eskelinen Elli Lötjönen Rapsakat piparit yllättivät piparitastingissa Hämärä oli jo laskeutunut maakuntaan, kun Petäjäisten johtokunta asettui viettämää nyyttärihenkistä pikkujoulua tunnelmalliseen Petäjälahteen. Illan ensimmäisenä ohjelmanumerona oli piparien maistelu ja arviointi. Arvon raati ei tiennyt pipareista muuta kuin mitä omilla aisteillaan pystyi havaitsemaan. Heidän tuli antaa 1–5 pistettä kullekin piparille, sen mukaan kuinka paljon siitä pitivät. Maksimi pistemäärä oli 45 pistettä/ pipari. Sanallisia arvioita kannustettiin antamaan. Kuutta eri huoneenlämpöistä piparilaatua tarjoiltiin suurelta paperilautaselta, johon kukin pipari oli merkitty numerolla. Palanpainikkeeksi tarjoiltiin tummaa glögiä. Makutestin voittaja oli tälläkin kertaa kaikille yllätys, mutta useat piparit jakoivat raadin pisteet äärilaitoihin. Tulokset Viides sija: Kotimaista Piparkakku . Pisteet 18,5. Hajonta: 1–4,5 pistettä. Sanottua: keksimäinen, ei tarpeeksi piparinen. Neljäs sija. Pirkka Ohut Pipari. Pisteet: 21,5. Hajonta: 2–4 pistettä. Sanottua: onks tää pipari?, pullalle maistuu, vaalea, mauton, haalea, sitruunainen, gluteeniton? Kolmas jaettu sija. Pisteet: 27,5. Töysäläinen Piparkakkuja. Hajonta: 1–4.5 pistettä. Sanottua: Iso ja paksu, homejuustoa päälle!, eväskeksi, onko Töysäläinen? K-Menu Piparkakku. Hajonta: 1,5–5 pistettä. Sanottua: Kova, hyvä, mauton, paha, lapsuudesta tulee mieleen kalkkilaastin maku. Toinen sija. Annas Original Pepparkakor. Pisteet: 33,5. Hajonta: 3–5 pistettä. Sanottua: Hyvä, ohut ja rapea, jälkimaku hyvä, voinen! Ensimmäinen sija. Jouluaitta Piparkakku, Lidl. Pisteet: 36,5. Hajonta: 4–4,5 pistettä. Sanottua: Eniten piparin makuinen, makein, paistunut, rapsakka, perusvarma. Petäjäisten johtokunta toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulua! TUIJA ALAPIHA Petäjäveden Petäjäisten perinteistä puurojuhlaa vietetiiin viime viikon tiistaina ruokala Masuunissa ja auditorio Miilussa seuran jäsenten muistamisella.
Nro 51-52 -18.12.2024 Sivu 5 Lasten pikkujouluissa arvuuteltiin satuja Lucia-neidot toivat valoa talven pimeyteen Kids’ Friday -illassa vietettiin joulujuhlaa Jaakko Heikkinen Syksyn viimeistä Kids’ Friday -iltaa vietettiin joulujuhlan merkeissä, Petäjäveden kirkossa viime viikon perjantaina, 13. joulukuuta. Joulujuhlaa olivat viettämässä noin nelisenkymmentä lasta, parisenkymmentä isosta ja rippikoululaista sekä kymmenkunta aikuista. Perinteisten rastien ja pajojen sijaan perjanJaakko Heikkinen Petäjäveden yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset tytöt toivat tuttuun tapaan valoa Petäjävedelle Lucia-kulkueen muodossa, Lucian päivänä viime viikon perjantaina, 13. joulukuuta. Valkoisiin sonnustautuneet, kynttilöitä kantavat nuoret muodostivat tänä jouluna yhdessä kolmikymmenhenkisen kulkueen. – Esiinnyimme tänään kymmeneen eri otteeseen. Aamumme alkoi Miilussa yläkoulun ja lukion kesken ja jatkui Petäjäkallion päiväkodin salissa pikkuväen kanssa. Petäjäkodin ja Pihlajarinteen asukkaille esiinnyimme yhteensä useamman kerran ja nyt päivämme päättyy tänne Kirkonkylän koululle, Lucia-kulkueen jäsenet summasivat päiväänsä ennen viimeistä esiintymistään. Kirkonkylän koululla Lucia-kulkue esitti Sankta Lucia, ljusklara hägring -laulun, luki tekstikappaleen sekä esitti virren numero 30, Maa on niin kaunis. Kulkueessa kynttiläkruunua ja punaisia vöitä kantoivat Anni Seeland, Venla Piispanen ja Elvi Vilhunen. Kirkonkylän koulun oppilaat poistuivat salista takaisin luokkiinsa Lucioiden muodostaman kunniakujan halki. – Harjoittelimme esiintymistä yhdessä koululla noin kolmisen viikkoa. Tänään olemme saaneet huomata, että kulkueella on iso merkitys erityisesti ikäihmisille. Heille meidän esiintymisemme oli tärkeä juttu, huomasimme, miten monet ikäihmiset oikein herkistyivät meitä kuunnellessaan, Lucia-kulkueen jäsenet kiteyttivät valon tuojana toimimisen merkitystä. Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi hänen kuolinpäivänään 13. joulukuuta. Kertomukset marttyyrikuoleman kokeneesta pyhimyslegendasta ovat alkujaan peräisin Italian Sisiliasta. Suomeen Lucia-perinne ja valoa tuovat traditiot on katsottu tulleen Ruotsista, 1800-luvun lopulla. Tänä vuonna Suomen viralliseksi Lucia-neidoksi valittiin 20-vuotias kirkkonummelainen Daniela Owusu. Owusu kruunattiin Luciaksi perjantai-iltana Helsingin Tuomiokirkossa. Kruunauksen myötä Owususta tuli ensimmäinen tummaihoinen suomalainen Lucia-neito. Armi ja Anselmi Vanhatalo ovat Kids’ Friday-iltojen vakiokävijöitä. Joulujuhlasta sisarusten mieleen jäivät erityisesti joululaulut ja -herkut. Petäjäveden yläkoulun yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen kolmikymmenhenkinen Lucian päivän kulkue vuosimallia 2024. Kirkonkylän koululla kulkuetta johtivat Anni Seeland (keskellä), Venla Piispanen (vasemmalla) ja Elvi Vilhunen. taisessa illassa vietettiin jouluhartaus, kuultiin jouluevankeliumi, laulettiin joululauluja lapsikuorolaisten esilaulamana ja kisailtiin tietokilpailukysymysten sekä muiden jouluisten tehtävien parissa. – Tällä erikoiskerralla myös nyyttäriherkut tulivat kokonaan talon puolesta. Keskelle kirkkosalia kannettiin muun muassa valtava, neljänkymmenen kananmunan joulukuusitäytekakku, jolla lapset saivat herkutella, iltaa ohjannut Henna Kortemäki kertoi. – Lähtiessään lapset saivat mukaansa joululahjan, lautapelin ja joulusuklaata. Seurakuntaan saatiin yksityiseltä lahjoittajalta kaikkiaan 75 lautapeliä jaettavaksi joululahjoina lapsille, seurakunnan kanttori Leena Giers-Koljonen kiitteli. Parasta joululaulut ja -herkut Jouluisiin tehtäviin kuului muun muassa jouluaiheisten sanojen etsiminen sanasokkelosta, niiden sijoittaminen sanaristikkoon sekä puuttuvien laulunsanojen metsästys kaikille tutuista joululauluista. Sisarukset Armi, 10, ja Anselmi Vanhatalo, 7, ratkoivat sanasokkeloa yhteisvoimin. – Tänään parasta oli laulaa joululauluja yhdessä. Olen käynyt Kids’ Friday -illoissa jo pitkään. Täällä on mukava käydä, kun on aina paljon kaikkea erilaista ohjelmaa ja tekemistä, neljäsluokkalainen Armi Vanhatalo pohti. – Tästä illasta mieleeni jäivät jouluiset herkut. Olen päässyt tänä syksynä näihin iltoihin ensimmäistä kertaa. Kaikki tehtävät ovat olleet kivoja ja kevään kerroille toivon pihapelejä ja -leikkejä, esimerkiksi hippaa, ekaluokkalainen Anselmi Vanhatalo listasi. Alakouluikäisten Kids’ Friday -iltoja vietetään kerran kuussa perjantaisin, kello kuudesta kello kahdeksaan, kirkossa, pappilassa sekä kirkon ja pappilan pihamaalla. Kevään illat järjestetään 10. tammikuuta, 7. helmikuuta, 7. maaliskuuta, 4. huhtikuuta ja 16. toukokuuta. JAAKKO HEIKKINEN JAAKKO HEIKKINEN NIINA KELLONIEMI Niina Kelloniemi Viime viikon tiistaina keltaisessa kirkossa vietettiin rennoissa tunnelmissa lasten ja perheiden pikkujouluja, jotka järjestettiin tänäkin vuonna yhteistyössä Petäjäveden kunnan, Petäjäveden seurakunnan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Petäjäveden yhdistyksen kesken. Iltaan kuului luonnollisesti piparit, glögit ja yhteisjoululaulut, joiden lomassa päästiin myös tanssahtelemaan. Yhteinen jouluinen ajanvietto huipentui vatsastapuhuja Minna Tuomasen ja Jonkunallen satutuokioon, jossa lapset pääsivät vinkkien avulla arvuuttelemaan, mikä satu maagisen matkalaukun luukuista kulloinkin paljastui. Lisäksi joulupukille kirjoitettiin kirjeet, jotka oli tarkoitus postittaa Minnan ja Jonkunallen maagisella joulupostilaatikolla suoraan Korvatunturille, mutta suunnitelma ei aivan mennytkään niin kuin Minna ja Jonkunalle olivat asian ajatelleet. Lopulta lasten ja Tyyni-tontun avustuksella kirjeet saatiin matkaan kohti oikeaa osoitetta.
Sivu 6 Nro 51-52 18.12.2024 TIINA LAMMINAHO NIINA KELLONIEMI Talo täynnä joulutonttuja Tiina Lamminaho Seija ja Mauno Saravan kotiin on syntynyt oikein joulun ihmemaa. Jo eteisessä kaksihaaraisesta puusta tehty tonttupariskunta toivottaa hyvää joulua ja peremmällä talossa tonttuja on paljon lisää. – Olen tykännyt joulusta aina, ihan lapsesta asti. Näitä tonttuja olen tehnyt itse ja saanut ystäviltä, joulupukkikin on tuonut. Tonttuja ja muuta jouluista rekvisiittaa on kertynyt pikku hiljaa, ne ovat lisääntyneet vuosien varrella, Seija Sarava kertoo. Seija Sarava aloittaa jouluisten asetelmien tekemisen marras-joulukuun vaihteessa. – Tontut ja muut koristeet lisääntyvät aatonaattoon asti. Silloin meillä tuodaan kuusi sisälle, Seija Sarava sanoo ja kertoo myös maalaavansa tonttuja, poroja ja kuusimetsää ikkunoihin. Saravan ”joulumaassa” on muun muassa huovutettuja tonttuja, joilla on hiukset ja parta Saravan omien lampaiden villaa. – Huovutetut tontut olen tehnyt itse. Joskus olen käynyt myös joulumyyjäisissä myymässä tekemiäni huovutettuja tonttuja, Seija Sarava kertoo. – Osassa jouluisia asetelmia on tarvittu miesten apua. Metalliset pienet potkukelkat ovat meidän poikamme tekemiä, ja luonnosta löytyneistä oksista tehty reki on toisen poikamme käsialaa. Lapsenlapseni osallistuu myös mielellään jouluasetelmien tekoon. Mauno Sarava sanoo pärjänneensä kaikkien ympärillä olevien tonttujen kanssa hyvin. – Hyvätapaisia ne ovat, ei meillä ole ollut tonttujen kanssa ongelmia, Mauno Sarava naurahtaa. – Me tykkäämme viettää aikaa tunnelmallisessa hämärässä, kynttilöiden ja näiden jouluasetelmien valossa, Mauno Sarava kertoo ja epäilee, että jouluasetelmien tekeminen on Seija Saravalla geeneissä. – Siskoni on samanlainen jouluihminen, hänellä on kanssa huusholli täynnä joulujuttuja, Seija Sarava toteaa. Tontut ja jouluasetelmat ovat esillä tammikuun loppupuolelle asti. – Kun kevätaurinko rupeaa paistamaan, alkaa tuntua siltä, että nyt asetelmat voi purkaa ja viedä varastoon odottamaan seuraavaa joulua, Seija Sarava sanoo. Iso, yli metrin mittainen Taavetti-tonttu on Seija Saravan suosikki. – Sen minä olen saanut, joulupukki toi, Seija Sarava kertoo ja toteaa, että sylissään olevan tontun hän on tehnyt itse. Seija Saravan neulahuovuttamat tontut Tiuhti ja Viuhti pääsivät Markku Saravan tekemän reen kyytiin. Kaikki jouluasetelmien hahmot eivät ole tonttuja, joukossa on myös poroja. Koko kylän yhteinen joulukalenteri luo tunnelmaa joulun odotukseen Niina Kelloniemi Petäjäveden kunnan järjestämän koko kylän yhteisen joulukalenterin luukkujen avaus on edennyt jo reilusti yli puolen välin, mutta vielä on avattavaa ja koettavaa ennen rauhoittumista joulunviettoon. Tähän mennessä luukuista on paljastunut jo monenlaista yhteisöllisyyttä kasvattavaa nähtävää ja koettavaa, sekä paikallista palveluntarjontaa niin digitaalisessa muodossa kuin paikan päällä ihailtavina ja koettavina luukkuinakin. Joulukalenterin avasi tänä vuonna Petäjäveden seurakunnan tunnelmallinen luukku pappilan ulkoeteisessä, jota on voinut ihailla muun muassa seurakunnan tapahtumissa. Jouluntunnelmointia jatkettiin myös kalenterin toisessa luukussa HannaMari Hiltusen toimesta, jota seuranneista luukuista paljastui Osuuspankin joulutorttukahvitus, kirjaston joulukirjavinkit, Sinksin ilmainen digineuvonta ja vanhat valokuvat, joiden teemalla myös Petäjävesi-Seura esitteli itsenäisyyspäivän luukkunsa. 7. luukussa juhlittiin Heinähatun vohvelipäivää, jonka jälkeen esiteltiin Luomaston palveluita. 9. luukkuun MLL Petäjäveden yhdistys kokosi kirjaston aulaan tonttujen joulupuuhun koko joukon hyvänmielen tekoja kuntalaisten toteutettavaksi. Tätä seuranneissa luukuissa vietettiin R-Salongin asiakaspikkujouluja ja esiteltiin Petäjäkallion päiväkodin lasten jouluaskarteluja. 12. päivän luukussa Toinilassa odotettiin joulua ja vierailulle lasten taidetta ihailemaan saapui myös joulupukki. Seuraavana päivänä palattiin Heinähattuun, jossa Petäjäveden Luonto ry esitteli paikallisia luontokohteita sekä yhdistyksen retkiä ja toimintaa. Valokuvaaja Minna Elisan jouluisen näyteikkunan jälkeen Milla ja Juho Hartikaisen rakentama Tontun tupa ilahdutti Pappilanpellolla. 16. luukussa PetPetin jalkapallojaosto esitteli uutta huutosakkitoimintaansa, jonka jälkeisessä luukussa Onnelan työtoiminnan pajalla nautittiin joulun tunnelmasta glögitarjoilun äärellä. 18. luukussa Petäjävesi-lehti avaa joulunumeron digitaalisen näköislehden kaikkien luettavaksi sekä paljastaa pienen jouluikkunan yhteistyössä PetPetin kanssa, jonka jälkeen vuorossa on Kintauden koulun valmistama digitaalinen luukku. Luukusta 20 paljastuu tunnelmallinen Ihakkipuron joulupolku, joka on avoinna 20.11. hämärän hiipiessä iltaan kello 16–20 osoitteessa Rantapellontie 19. Kyseessä on Rantapellontieltä Ihakkipuron suuntaan lähtevä valaistu polku, joka kiertää pienen lenkin lähimaastossa. Polun toteuttamisesta vastaava Sanna Laurio kertoo, että ajatus lähti alun perin halusta jakaa oma tärkeä lähimetsä, jossa on vietetty paljon perheen kesken aikaa. Tästä syttyi ajatus, että oma merkityksellinen paikka ja rauhan tyyssija olisi ihana valaista muidenkin iloksi. Ajatuksesta syntyi ToiniLIGHT-valotapahtuman yhteyteen valopolku, MLL:n luukusta paljastui pieniä merkityksellisiä tekoja, jotka levittävät joulumieltä paikkakunnalle.
Nro 51-52 -18.12.2024 Sivu 7 TIINA LAMMINAHO PETÄJÄVESI-LEHDEN KUVA-ARKISTO Kauppo ja Kauppo ja joka joka kylällä kylällä Mäkimatin kaupan joulutunnelmaa Joulu herättää muistoja lapsuudesta Tiina Lamminaho Mikä jouluinen esine tekee joulun odotuksesta hauskaa etenkin lapsille, ja mikä jouluinen syötävä saa koko kodin tuoksumaan joululta? Muun muassa näitä jouluisia arvoituksia pohdittiin seniorin hyvinvointineuvolan tapaamisessa ja samalla juteltiin joulumuistoista. Vastaus ensimmäiseen arvoitukseen on tietenkin joulukalenteri. Sellainen oli paikalla olleiden muistelijoiden lapsuudessa ainakin maalla vallan tuntematon esine. – Ei meillä ollut tietoakaan joulukalenterista, eikä isommin joulunodotustakaan. Äiti joskus kertoi, montako yötä jouluun on, ja koulun joulujuhlaohjelmien harjoittelu toi joulun tuntua, paikalla olleet muistelivat. Joulukalenteri oli tuttu vain yhdelle muistelijoista, hän oli tutustunut lapsena Tampereella partiolaisten joulukalenteriin. Hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhän mukaan joulukalenteri on saksalainen keksintö. Ensimmäiset joulukalenterit tulivat Suomeen 1930-luvulla, partiolaisten joulukalenteria on myyty Suomessa vuodesta 1947 lähtien ja Yle on esittänyt televisiossa joulukalenteria ensimmäisen kerran vuonna 1962. Jouluinen syötävä, joka saa koko kodin tuoksumaan joululta, on piparkakku, tai voi se olla kinkkukin. Piparkakkujen historia ulottuu muinaiseen Egyptiin asti, maustepippuria hunajakakkuihin lisättiin Euroopassa ja siitä tuli nimi piparkakku, ruotsiksi pepparkaka eli pippurikakku. Suomen Turussa piparkakkuja myytiin jo 1600-luvulla, 1700-luvulla niitä alettiin leipoa kartanoiden ja pappiloiden keittiöissä. Perinteiseen jouluateriaan on kuulunut kinkun lisäksi lanttulaatikko, porkkanalaatikko, imelletty perunalaatikko ja toisilla myös maksalaatikko sekä karjalanpaisti, lisäksi pöydästä löytyy yleensä ainakin silliä, rosollia ja sienisalaattia. – Lipeäkalaa oli ennen, mutta nykyään se perinne on hävinnyt, todettiin yhteisesti, ja moni myös muisti, ettei lipeäkala kuulunut omiin suosikkiruokiin lapsena. Itse tehdyt lahjat muistetaan Joululahjat olivat ennen yleensä itse tehtyjä, ja niistä jäi paljon muistoja. – Pojat saivat puusta tehtyjä autoja tai kelkkoja ja monesti lahjat olivat äidin neulomia vaatteita, muisteltiin. Joku sai sukset, joku nukelle uuden mekon tai itselleen uuden hameen, ja joku kävi jo etukäteen avaamassa löytämänsä lahjapaketin. – Ilahduin, kun siellä oli monot, mutta sitten tuli ongelma, miten saan paketin takaisin kiinni. Joulupukkina moni läsnäolijoista oli ollut itsekin. Lapsuudesta muistettiin esimerkiksi se, kun isä poistui paikalta ja sitten tuli joulupukki, ja jonain vuonna joulupukin tunnisti isäksi käsien perusteella, kun pukki erehtyi ottamaan käsineet pois kädestä. Joulukortteja lähetettiin ennen todella paljon, mutta nyt korttien lähettäminen on vähentynyt. Joku kertoi vielä lähettävänsä perinteisiä kortteja kalliista postimaksusta huolimatta, joku taas kertoi siirtyneensä lähettämään jouluterveiset jouluisen valokuvan Seniorin hyvinvointineuvolaan kokoonnuttiin marraskuun lopussa pappilaan, ja aiheena olivat jouluiset arvoitukset sekä joulumuistot. Koko kylän yhteinen joulukalenteri luo tunnelmaa joulun odotukseen kanssa puhelimella. Joululauluperinne on Sami Jylhän tietojen mukaan saanut alkunsa latinankielisistä kirkkolauluista. Kansankielisiä joululauluja tehtiin jo 1200-luvulla Italiassa, Saksassa ja Ranskassa. – 1800ja 1900-luvun vaihteen suomalaiset säveltäjät ja sanoittajat tekivät paljon joululauluja, joita lauletaan vieläkin jouluisin. Jyväskylän opettajaseminaarilla oli myös suuri vaikutus suomalaiseen joululauluperinteeseen, Sami Jylhä kertoi. Joulukirkko herätti myös paljon muistoja. Joulukirkkoon tultiin sivukyliltä hevoskyydillä, ja aisakellot helisivät, kun kirkkoreet saapuivat kirkonmäelle. – Kirkonmäellä oli paljon hevosia aitaan sidottuna. Siihen aikaan jouluna oli aina kylmä, hevosilla oli loimet selässä. Ja ainakin lapsen mielestä jumalanpalvelus kesti kauan, muistelivat tapaamisen osallistuneet. Petäjävesi-lehdessä alkaa ensi vuonna juttusarja, jossa esitellään entisiä paikallisia kauppoja. Tässä kuvassa Mäkimatin jouluvalaistusta vuodelta 1964. jonka myötä saman lähimetsän ympärillä asuvat Leena Lahti ja Essi Virkamäki innostuivat mukaan suunnittelemaan joulukalenteriin joulupolkua. Toteuttajien mukaan polun tarkoitus on rauhoittuminen luonnon äärellä joulukiireiden lomassa. Kyseessä on maastoltaan monimuotoinen metsäpolku, joka ei näyt tielle, joten sen olemassaolo on ollut monelle yllätys. Polku ei ole esteetön. Joulukalenterin viimeiset neljä luukkua ovat nähtävillä sähköisesti kunnan verkkosivulla, kun PetPetin johtokunta, Petäjäveden Tempo, Petäjävesi Elää! -työryhmä sekä Petäjäveden kunta paljastavat luukkujen 21.–24. sisällön. Kolmannen adventin luukusta avautui ihastuttava tontun tupa.
Sivu 8 Nro 51-52 18.12.2024 NIINA KELLONIEMI Petäjäveden teatteri palaa Niskavuorelle Kimmo Rauhamäki & Painava Sana julkaisee debyyttilevyn Ensi kesän Asema Elää! -festarin esiintyjät julki Petäjäveden kunnan järjestämä ainutlaatuinen indiemusiikin festari Asema Elää! pidetään tulevana kesänä jo neljättä kertaa. 25.–26.7. saa Petäjäveden Vanhan Asemamakasiinin tunnelmallinen miljöö taas vieraakseen nipun mielenkiintoisia artisteja sekä bändejä. Asemalla soittaa ensi kesänä muun muassa vahvaa paluuta tekevä ja Tuskin arvasi Stenvallin poika Nurmijärvellä, että vielä yli sadan vuoden päästä hänen runojaan sävelletään ja esitetään vuonna 2024. Keskisuomalainen Kimmo Rauhamäki & Painava Sana -yhtyeen debyyttilevy Kivelle on viimein valmis ja levy julkaistaan 18.12.2024 CD-formaatissa ja digialustoilla. Julkaisukeikka on 28.12.2024 Ravintola Popparissa Jyväskylässä ja lämppäreinä nähdään Halvan Rakkauden Murut sekä Ruuhkapeikko. Yhtye on saanut alkunsa vuonna 2019. Hieman myöhemmin kokoonpanoa täydennettiin soolokitaristilla ja toisella solistilla, jolloin Painava Sana saavutti nykymuotonsa. Levyllä vierailevat Kimmo Rauhamäen poika, Oliver Koivunen (ukulele ja munniharppu) ja Petäjäveden entinen kirkkoherra Seppo Ojala, joka esittää oman runonsa Kivelle päättäen koko levyn. Yhtyeen vakisoittajilla on vuosikymmenten verran yhteistä historiaa muun muassa yhtyeistä HallanallaH, Blues Funnel, Markan Kone, Päämiehet ja Elmon tulet. Kun CV:hen vielä lisätään bändejä kuten Let's Eppelin, Coverretout, Church of Void, Sarajah, Rauta, Orbis de Ignis, Wirtavuori Niina Kelloniemi Petäjäveden teatterin talven näytelmän valmistelut ovat jo pitkällä ja roolitus on valmis. Lauantaina 15. helmikuuta ensi-iltansa saavassa esityksessä Petäjäveden teatteri tekee paluun viime talvelta tutun Hella Wuolijoen Niskavuori-tarinan pariin. Teatterin ohjelmistoon on vakiintunut käytäntö, että vuodessa valmistetaan kaksi näytelmää, kesäteatterin puolella tehdään koko perheelle suunnattu esitys ja talvella keskitytään draamallisempiin käsikirjoituksiin. Teatterin ohjaaja Minna Tuomanen kertoo, että Niskavuori-saagan jatkaminen tuntui luontevalta jatkumolta viime talven esitykselle. – Meiltä oikeastaan jopa toivottiin jatkoa Niskavuorelle, sillä saimme viime vuoden Niskavuoren naiset -esityksestä todella hyvää palautetta ja se viimeistään sai teatteriporukan innostumaan jatkosta Niskavuoren parissa. Nyt menemme Niskavuori-sarjan kronologiassa ajassa taaksepäin, sillä esitettäväksi valitun Niskavuoren Hetan tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Niskavuoren naiset -näytelmän tapahtumia. Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuoren Hetan vuonna 1950 ja se on sarjan viidestä näytelmästä toiseksi viimeinen, vaikka kronologisesti sen tapahtumat sijoittuvat Niskavuori-sarjan alkupäähän. Se on lisäksi ainoa sarjan näytelmistä, jonka tapahtumien aikajänne ulottuu useammalle vuosikymmenelle 1800-luvun lopulta pitkälle 1900-luvun alkupuoliskolle. Niskavuoren naiset sen sijaan ilmestyi sarjasta ensimmäisenä, mutta sen tapahtumat sijoittuvat Niskavuoren Hetan jälkeiseen aikaan 1930-luvun alkupuolelle. Niskavuoren Heta kertoo Niskavuoren vanhimman tyttären tarinan, joka pakon sanelemana menee naimisiin rengin kanssa ja muuttaa Niskavuorelta Muumäen torppaan. Petäjäveden teatterin esityksessä Hetan pääroolissa nähdään viime kesänä ensiesiintymisensä teatterissa tehnyt Rauha Howe, joka aluksi hieman hämmentyi, kun roolia tarjottiin hänelle. – Aloitin viime kesänä teatteriharrastuksen lapseni kanssa, mutta päätin jatkaa harrastusta talvikaudelle omana harrastuksenani. Menin ensimmäisiin lukuharjoituksiin avoimin mielin ja Minna laittoi minut lukemaan Hetan osaa. En ajatellut asiaa sen kummemmin, mutta pian sen jälkeen Minna tarjosi minulle roolia ja arkailun sijaan päätin, että kyllä nyt hyppään tähän uuteen harrastukseen, eipähän tarvitse myöhemmin katua, ettei tarttunut tarjottuun tilaisuuteen. Tämän talven näytelmässä on mukana Petäjäveden teatterin historian suurin näyttelijäjoukko, sillä tulevaan esitykseen on lupautunut yli 20 näyttelijää. Tuomanen toteaakin, että ihmiset ovat Petäjäveden teatterin löytäneet, niin katsojat kuin tekijätkin. Tänä talvena myös uusia näyttelijöitä on tullut mukaan muutama ja yksi heistä on renki Akustiksi roolitettu Joonas Kemiläinen Jyväskylästä. Kemiläinen lähti mukaan toisen uuden kasvon, Lammentauksen isännän roolissa nähtävän Teuvo Tannerin, kautta. Molemmilla on pitkä kokemus teatteriharrastuksesta. – Lähden Akustin rooliin odottavaisin mielin, teksti on mielenkiintoinen ja Petäjäveden teatterin porukka vaikuttaa osaavalta. Kokemusta minulla on näyttelemisestä perinteisen teatterin sekä improvisaatioteatterin puolelta, Joonas Kemiläinen kertoo. Näytelmän teksti on tehnyt vaikutuksen myös Tuomaseen ja Hoween. – Innostunein ja odottavin mielin odotan esitysten alkua. Tarina on hieno ja vaikuttava, eniten jännittää, että muistaa vuorosanat. Sainkin vinkiksi äänittää omia vuorosanoja ja kuunnellen opetella niitä ulkoa, siitä on ollut paljon apua. Tekstissä Heta on hahmona monitahoinen, ei ollenkaan sellainen mitä muutamat katsomani adaptaatiot antavat ymmärtää. Helposti voisi ajatella, että Heta on vain kova ja katkera, mutta hahmossa piilee muutakin, jota pyrin tuomaan esille, Howe paljastaa. – Esitys tulee olemaan aika lailla uskollinen alkuperäistekstille ja tavoitteena on mennä viimevuotiseen tapaan tunne edellä. Ajattelen, että juuri tässä tekstissä tunteen välittäminen yleisölle on olennaisessa osassa. Näytelmän teksti on hieno ja sitä lukiessa on itsellä ja muillakin teatterilaisilla mennyt välillä kylmät väreet. En malta odottaa, mitä Petäjäveden teatterin porukka tästä saakaan aikaan, Tuomanen täydentää. Petäjäveden teatterin Niskavuoren Heta saa ensiiltansa ensi vuonna 15. helmikuuta. Viime viikolla Hetan roolin näyttelevä Rauha Howe ja Akustin roolin tekevä Joonas Kemiläinen pääsivät Arja Anttilan puvustuksen kautta Heidi Haltun kameran eteen, kun esitystä varten otettiin markkinointikuvia. ja Klubi 22, voi todeta soittajien kiertäneen tahkoa jo kiitettävään tahtiin. Kokoonpanossa esiintyvät Kimmo Rauhamäkilaulu & akustinen kitara, Pasi Pekkarinen – rummut, Kimmo Strömberg – basso & taustalaulu, Mikko Nislin – koskettimet & haitari, Jari Pekkilä – sähkökitara & mandoliini ja Markus Pirkkalainen – laulu & akustinen kitara. Kimmo Rauhamäen säveliin kiedotut Aleksis Kiven runot elävät voimallisina tässä ajassa nyky-Suomessa. Niiden teksteissä Suomen luonto ja sen asukkaat puhuttelevat kuulijaa yhtä intensiivisesti tänään kuin sataviisikymmentä vuotta sitten, siksi nämäkin sävelet ovat syntyneet. Kaikkien kappaleiden sanat ovat Aleksis Kiven ja sävellykset Rauhamäen. Rauhamäen kiinnostus runojen säveltämistä kohtaan syntyi jo 2000-luvun alkupuolella, kun hän alkoi käydä läpi Kanteletarta ja vanhoja runostoja. Erityisesti Kiven runot puhuttelivat ja alkoivat heti saada melodiaa rinnalleen. Rauhamäki on säveltänyt kappaleiksi muidenkin kansallisrunoilijoiden tekstejä. Mukana Kiven lisäksi on Eino Leinoa, Saima Harmajaa ja Uuno Kailasta. uuden levyn huhtikuussa julkaiseva Jolly Jumpers, jonka ytimessä on alkuperäinen tyrnäväläis-trio Petri Hannus, Marko Leuanniemi ja Keijo Pirkola. Rural Slang on ensimmäinen julkaisu, jolla yhtyeen kokoonpanossa ovat lisäksi mukana sekä Jukka Nousiainen (Räjäyttäjät, Jukka ja Jytämimmit) että Arimatti Jutila (The Flaming Sideburns, Riitaoja). Perjantai-illassa esiintyvä Ne Lintuizet on neljän lauluntekijän, Pekko Käpin, Kielo Kärkkäisen, Laura Moision ja Lauri Myllymäen muodostama superyhtye, joka päivittää moniäänisen folkin 2020-luvun maailmaan. Yhtyeen silottelemattomassa ja herkässä yhteissoinnissa yhdistyvät iloisesti kulta-aikojen amerikkalainen folk, suomalaiset kansanlauluperinteet ja nueva canción. Kvartetti esittää sekä uutta musiikkia että uusia tulkintoja kunkin lauluntekijän tuotannosta. Ohjelmistossa on myös upeaääninen monilahjakkuus ja multi-instrumentalisti Eva Louhivuori, joka julkaisi syksyllä 2024 ensimmäisen sooloalbuminsa ja samalla yhden vuoden parhaista kotimaisista leyistä Kaikki kauniit sanat. Aiemmin Eva & Manu -yhtyeestä sekä SuomiLOVE-ohjelmasta tuttu artisti ammentaa soolourallaan popmusiikista, folkista, rockista ja iskelmästä. Evan musiikissa kuuluvat vahvasti melankolia ja draama. Näiden lisäksi festareilla esiintyvät myös leikkisää, kantaaottavaa progefolkia soittava Lempivärit-yhtye, sentimentaalista poppia entisille kotikulmilleen esittämään palaava Mere Stellar, tummaa ja intensiivistä folkbluesia loihtiva Nightbird sekä uusi menevä folkrock-lupaus Peijas. Liput festareille tulevat myyntiin tammikuussa 2025. Ajankohtaiset uutiset festareihin liittyen löytyvät tapahtuman facebook-sivuilta.
Nro 51-52 -18.12.2024 Sivu 9 ALPO KUKKOSEN KOTIALBUMI Kauneimmat joululaulut soivat kodeissa, kirkossa, kylillä ja kodalla Petäjävetistä osaamista Iranissa ja valkokankaalla Jaakko Heikkinen Viime viikon torstaina, 12. joulukuuta, auditorio Miilussa nähtiin elokuvaohjaaja Iiris Härmän syksyllä ensi-iltansa saanut dokumentti Kurkien äiti, Kino Metson esittämänä. Dokumenttielokuva kertoo kuvaushetkellä 91-vuotiaasta ja nyt 93-vuotiaasta suomalaisnaisesta, Ellen Vuosalosta, joka on elänyt yli puolen vuosisadan ajan Iranissa, keskellä islamilaista kulttuuria. Kurkien äiti kertoo naiseudesta ja naisen rooleista: kuinka Kanadassa syntyneestä suomalaisen siirtolaisperheen tyttärestä kasvoi iranilaisen miehen vaimo, lastensa äiti ja lopulta uraauurtava tutkija Iranin yliopistossa. Samalla Kurkien äiti kertoo luonnosta: lumikurjista sekä tutkimusja luonnonsuojelutyöstä, jota Vuosalo on lumikurkikannan säilymisen eteen pieteetillä tehnyt. – Olen aina ollut kiinnostunut persialaiskulttuurista ja Iranin moninaisista vaiheista. Kun törmäsin lauseeseen, ”Iranissa asuu vanha suomalainen nainen, joka on elänyt siellä palatseissa”, etsin Ellenin käsiini, tutustuin häneen ja teimme yhdessä tämän elokuvan. Meidän kummankin tarpeet kohtasivat siinä hetkessä, minä halusin syväsukeltaa Iraniin ja Ellen halusi kertoa elämästään, Iiris Härmä kertoi katsojille näytöksen jälkeen järjestetyssä etäohjaajavierailussa. – Dokumentin teko oli vaiherikas prosessi. Haimme viisumeita kuvaamista varten useaan otteeseen ja lopulta saimme viettää kaksi kahden viikon kuvauspätkää Iranissa, Ellenin luona. Harmikseni en päässyt enää itse esittämään valmista elokuvaa Ellenille, mutta Suomen suurlähetystö Iranissa auttoi meitä tässäkin asiassa, mistä olen kiitollinen. Olemme olleet Ellenin kanssa tiiviissä yhteydessä ja olen välittänyt hänelle elokuvasta suomalaisilta katsojilta tullutta palautetta. Yllättävä yhteys Petäjäveteen Ellen Vuosalo rakensi elämänsä, mutta rakennutti myös talonsa Iraniin. Jykevän hirsitalon rakentumista esitellään elokuvassa Vuosalon arkistojen kätköistä löytyneiden vanhojen kaitafilmien avulla ja dokumentin haastatteluosuudet on taltioitu samaisen talon seinien suojassa. Vain harvat tietävät, että tuon hirsitalon hirret ovat alkujaan Petäjävedeltä ja talon rakentumisesta Iraniin ovat olleet vastuussa petäjävetiset rakennusmiehet. Talon rakennusvaihe sai aikanaan sellaisia sävyjä, jotka sekä Vuosalo että rakentajat tulevat muistamaan varmasti lopun elämäänsä. – Vuonna 1978 Ellen saapui Suomeen tekemään talokauppoja ja osti hirsitalon täältä Petäjävedeltä. Risto Ahonen lupasi silloin itsensä ja minun puolestani, että lähdemme hirsien kanssa Iraniin, niin sanotusti työkomennukselle, Alpo Kukkonen muisteli neljänkymmenenkuuden vuoden takaisia tapahtumia Härmän ohella elokuvan jälkeen. – Niin me kaikki sitten matkustimme Iraniin, Risto ja hänen vaimonsa sekä minä, vaimoni Marita ja meidän esikoispoikamme Jari-Pekka. Menomatkalla ylitimme Kaspianmerta sellaisessa myrskyssä, etten ole ikinä pelännyt yhtä paljon. Olimme lopulta perillä ennen hirsiä, jotka seilasivat Volgaa pitkin perille. Rakentajat vallankumouksen alkukahinoissa Ellen Vuosalon taloa ehdittiin rakentaa kahden kuukauden ajan, ennen kuin alkoi tapahtua. Kesken rakennustöiden Iranin vallankumous alkoi saada mittasuhteet, jotka passittivat suomalaiset kiireen vilkkaa kotimatkalle. Henkiinjääminen ei ollut seurueelle enää itsestään selvää. – Meille tehtiin hyvin selväksi se, että meidän tulisi poistua maasta pian. Ensin saimme englanninkielisen lentolehtisen, jossa meille kerrottiin käyvän huonosti, jos emme tottelisi käskyä. Lopulta aseistetut sotilaat noutivat meidät hotellilta, veivät luodinkestävässä autosaattueessa rautatieasemalle ja sulloivat Moskovaan vievään junaan, Kukkonen kertasi tapahtumien kulkua. – Matkasimme Teheranista Moskovaan viisi päivää, ilman kunnolJAAKKO HEIKKINEN Kino Metso esitti viime viikolla Auditorio Miilussa dokumenttielokuvan Kurkien äiti. Näytöksen jälkeen katsojat saivat esittää kysymyksiä elokuvan ohjanneelle Iiris Härmälle sekä elokuvassa nähtävän hirsitalon rakentamiseen osallistuneelle Alpo Kukkoselle. Alpo Kukkosen vuonna 1978 ottamassa valokuvassa Kurkien äiti -dokumenttielokuvassa nähtävä hirsitalo sen rakennusvaiheessa. lista ruokaa tai näköyhteyttä ulkomaailmaan. Kaikki saamamme pienet ruoanmurut annoimme silloin kolmevuotiaalle pojallemme. Jos olisimme tienneet, millainen reissu meitä odottaa, emme varmasti olisi lähteneet tuolle matkalle. Talo jäi pahasti kesken, mutta paikalliset saattoivat projektin lopulta päätökseen. Henkeä uhkaavista elementeistä huolimatta Kukkonen pystyy muistelemaan kokemaansa osittain myös hyvällä. Kukkonen muistaa Vuosalon ystävällisenä naisena, joka huolehti suomalaisseurueen hyvinvoinnista erinomaisesti. Valmista taloa Kukkonen ei ole koskaan päässyt näkemään, paitsi nyt valkokankaalla. Taloa, joka rakentui historiallisen vallankumouksen hetkellä. Tänä jouluna Kauneimmat joululaulut -tapahtumia järjestetään liki kymmenen tilaisuuden verran ja kauneimpien joulusävelmien äärellä kokoonnutaan joulun ympärillä muun muassa Petäjäveden kirkoissa, mutta myös kylätaloilla ja paikallisten kodeissa sekä Syrjäharjun kodalla. Ramin kauneimmat Kauneimmat joululaulut aloitettiin tänä vuonna marraskuun lopulla, kun perjantai-iltana 29.11.2024 Ramin Kauneimpiin joululauluihin kokoontui noin parinkymmenen ihmisen joukko. Ramin luona oli jouluinen ja lämmin tunnelma sekä nyyttikestien johdosta myös monien herkkujen tarjoilupöytä. Illan juonsi ja joululauluja laulatti kanttori Leena Giers-Koljonen. Laulujen lomassa puheenvuoroja pitivät Reijo Mäkelä ja Johanna Mehto. Illan päätteeksi Eija Hanhimäki piti iltahartauden ja lauloimme virren 341 Kiitos sulle, Jumalani. Eija Hanhimäki Lasten kauneimmat Ensimmäisenä adventtina keltaisessa kirkossa vietettiin erityisesti lapsille suunnattuja kauneimpia joululauluja. Laulun Joulupuu on rakennettu aikana lapset pääsivät koristelemaan yhdessä kuusta. Välillä myös soitettiin ja leikittiin. Ensimmäisellä joulukuun viikolla tiistaina laulettiin Metsäkulman kylätalolla tarjoilun ja arpajaisten merkeissä ja torstaina kauneimmat joululaulut soivat Helena Suonsaaren muistolle. Toisena adventtina kokoonnuttiin Ylä-Kintauden kylätalolle joululaulujen ja lähetysmyyjäisten merkeissä. Kolmantena adventtina laulettiin päivällä Reinassa ja illalla Petäjäveden kirkossa. Tiistaina kirkossa jatkettiin Kuorojen kauneimmilla joululauluilla. Vielä ehti laulamaan Tulevan sunnuntain 4. adventtina lauletaan vielä Pengerjoen Syrjäharjulla hirvimiesten kodalla tarjoilujen ja arpajaisten merkeissä. Tapaninpäivän kynttiläkirkko ei ole virallinen joululaulutapahtuma, mutta perinteisesti sielläkin ovat soineet joululaulut. Kauneimmat joululaulut -kiertueen päättää loppiaisena Tupamäen kylätalolla järjestettävä laulutapahtuma. -NK Ramin joululauluissa olivat mukana Eija Hanhimäki, Leena Giers-Koljonen, Johanna Mehto, Reijo Mäkelä, Raimo Heinonen ja Johanna Halonen.
Sivu 10 Nro 51-52 18.12.2024 Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10 vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskus D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskus, tiistaisin 18.30–20 Kintaus Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskus ja keskiviikkoisin 19.30–21 Kintaus Kuntolentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskus Miesten lentopallo tiistaisin 20–21.30 Kintaus Sekalentopallo torstaisin 19–21.30 Kintaus JALKAPALLON SALIVUOROT 2024-2025 Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17–18.15 P9 Tiistaina 18.15–19.30 P10 Tiistaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17–18.30 P/T 8 Torstaina 19.30–21 Aikuisfutsal Perjantaina 16–18 junnut yhteinen Perjantaina 18–19.30 Futsal Naiset Perjantaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Lauantaina 10–12 P8 Lauantaina 16.30–18 Kuntofutsal (aloittelijat tervetulleita) Sunnuntaina 13.30–15 Aikuisfutsal Kirkonkylän koulun sali Torstaina 17–18 P/T 6-7 Sunnuntaina 15–16.30 Huutosakki (alkaa 01/2025, lisäinfoa tulossa myöhemmin) Lisätietoa ja yhteyshenkilöt osoitteessa www.petpet.fi KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 25,5 % per julkaisukerta 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com Tmi Ahkerat Kädet KOTIAPUA 32 €/h (alv. %) 040 708 9396 eilalang52@gmail.com Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. KEURUUN KANSALAISOPISTO / Petäjävesi Kevään 2025 aikana alkavia uusia kursseja Kevätkausi alkaa ma 13.1.2025 vakiintuneen viikko-ohjelman mukaisesti. Myös useimpiin syksyllä alkaneisiin opintoryhmiin mahtuu uusia opiskelijoita. Syksystä kevääseen jatkuvissa ryhmissä vain keväällä osallistuvalta maksu on puolet kurssimaksusta, kuitenkin vähintään 18 €. Kurssimaksut laskutetaan ilmoittautumisten perusteella. Uudet kurssit käynnistyvät vain, jos niihin on ilmoittautunut tarpeeksi osallistujia viimeistään viikko ennen kurssin alkua. Lisätiedot ja ilmoittautuminen netissä: opistopalvelut.fi/keuruu tai puh. 040 640 4694 (ei tekstiviestejä) 110346 KUVATAIDE, Petäjävesi, kevät, Petäjäveden yläaste, kuvataideluokka 204, Koulutie 1, ma 13.1.–10.3.2025 klo 18.00–20.15, kurssimaksu 30 €, op. Galina Arppe 110460 HITAITA PISTOJA -TILKKUTYÖKURSSI, Petäjävesi, kevät, Petäjäveden kirkonkylän koulu, käsityöluokka, Urheilutie 3, la-su 8.-9.3. ja 22.-23.3. klo 10.00–15.00, kurssimaksu 30 €, op. Krista Kangas-Lahtinen 410271 TEMPPUJA JA TAITOJA KOIRILLE, Petäjävesi, kevät, Petäjäveden tekninen varikko, Rantatie 4, su 16.3.–13.4.2025 klo 13.00–14.10, kurssimaksu 17 €, op. Heli Nousiainen 830185 LAVIS, Petäjävesi, kevät, Petäjäveden kirkonkylän koulu, liikuntasali, Urheilutie 3, to 16.1.–3.4.2025 klo 18.00–19.10, kurssimaksu 30 €, op. Heidi Nousiainen 830186 LEMPEÄ JOOGA, Petäjävesi, kevät, Petäjäveden kirkonkylän koulu, liikuntasali, Urheilutie 3, la 18.1.–5.4.2025 klo 12.15–13.45, kurssimaksu 30 €, op. Arja Miettinen 830189 DYNAMIITTITREENI, Petäjävesi, kevät, Petäjäkallion päiväkoti, Mäkitie 3, ti 14.1.–1.4.2025 klo 18.40–19.50, kurssimaksu 30 €, op. Nina Varvikko 830190 VIRTAAVA KEHONHUOLTO, Petäjävesi, kevät, Petäjäkallion päiväkoti, Mäkitie 3, ti 14.1.–1.4.2025 klo 19.50–21.00, kurssimaksu 30 €, op. Nina Varvikko 830191 KLASSINEN PILATES, Petäjävesi, kevät, Petäjäkallion päiväkoti, Mäkitie 3, ti 14.1.–1.4.2025 klo 17.30–18.40, kurssimaksu 30 €, op. Nina Varvikko 830192 KUNG FU, Petäjävesi, kevät, Petäjäkallion päiväkoti, Mäkitie 3, ke 15.1.–2.4.2025 klo 17.00–17.45, kurssimaksu 30 €, op. Dhimas Satwiko VERKKOKURSSEJA Tiedot löytyvät netistä opistopalvelut.fi/keuruu -sivulta kohdasta Verkkokurssit 130211 TEKSTITREFFIT -verkkokurssi 130115 SUKUSTARTTI, verkkokurssi 130116 SUKUTUTKIMUSTIEDOT KIRJAKSI, verkkokurssi 130117 TEKOÄLY JA SUKUTUTKIMUS, verkkokurssi Sammakkokankaan asiakaspalvelu, toimipisteet ja itsepalveluasiointi ovat kiinni 23.12.2024 – 1.1.2025 Pyydämme huomioimaan, että loppuvuoden arkipyhät aikaistavat tai viivästyttävät jäteastiatyhjennyksiä. Sammakkokangas Oy toivottaa hyvää joulua ja onnea tulevaan vuoteen! 1 Petäjäveden Joulu 2024 Petäjäveden Joulu 2024 -lehti on myynnissä 10 euron hintaan Heinähatussa sekä K-Market Porkkanassa. Petäjäveden Joulu 2024 -lehti myynnissä JANI KUIVALAINEN PetPetin jalkapallojaosto toivottaa cheerleadingin johdolla rauhallista joulua ja superkivaa treenikautta 2025! Sulakoon tekonurmi ajoissa ja tauotkoon sade pelien ajaksi. Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulunaikaa sekä onnea tulevaan vuoteen! 0400 344 690 Palvelemme nykyisin osoitteessa Kirkkotie 6 LKV Keski-Suomen ASUNTOVÄLITYS KUULUTUS VÄLITIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN EHDOTUSVAIHEEN JA KOSKENSAAREN RANTAASEMAKAAVAN OSITTAISEN KUMOAMISEN EHDOTUSVAIHEEN AINEISTOT NÄHTÄVILLÄ Petäjäveden kunnanhallitus on päättänyt 16.12.2024 (220§ ja 221§) asettaa nähtäville kaavojen ehdotusvaiheen aineistot. Aineistot ovat nähtävillä 27.12.2024-31.01.2025 kunnan verkkosivuilla sekä Petäjäveden kunnanvirastolla. (Huom. kunnanvirasto on suljettu 23.12.2024-8.1.2025.) Aineistoja koskevat kirjalliset muistutukset tulee toimittaa kuulemisaikana viimeistään 31.01.2025 osoitteeseen Petäjäveden kunta, Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@petajavesi.fi. Kunnanhallitus
Nro 51-52 -18.12.2024 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 11 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. • Klapien tekoa koneellisesti. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Tonttihakkuut ja raivaukset. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. 014 854 113 BR & MR mpja pienkonehuolto Huollan ja korjaan moottoripyörät, mopot, moottorija raivaussahat, ruohonleikkurit, lumilingot, perämoottorit jne. Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset ? Kaivinkonetyöt Lumityöt ? Hiekoitukset Murskeet ? Mullat ? Sorat PUTKIMIES Jyrki Vieltojärvi 044 2424 729 Teollisuustie 1, Keuruu lvijyke@gmail.com www.lvijyke.fi Monipuolinen, yli 10 vuoden LVI-alan kokemus LVIJYKE.FI 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.? Kukat & sidontatyöt Tilauksesta kaikkiin tilaisuuksiin www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme apteekin talossa osoitteessa Papintie 2-4 A 5 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen ? Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com FYSIOTERAPIA JA HIERONTAPALVELUT Ajanvaraus puhelimitse tai verkkosivujen kautta 044 098 4475 fysiojere.com fysiojere@gmail.com Lehtotie 10, 41900 Petäjävesi Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! L a j a t si m o y ti i a !i s k a a k k a is O i s e v ä j ä t e P P K , 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K t u l e v l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / ? . p t a ll a m a t ti o s i a P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Asuntoa myymässä? Soita 010 256 5950
Sivu 12 Nro 51-52 18.12.2024 Rauhaisaa joulunaikaa ja valoa tulevaan vuoteen Lämmin kiitos tästä vuodesta! Toivotamme asiakkaille ja yhteistyökumppaneille iloista joulua ja onnea vuoteen 2025! Konditoria Pekkarinen MSK-Palvelu / Kimmo Ijäs Taksi Carita Autio Taksi Juha Kortemäki Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Liikunnallista joulua ja rastirikasta vuotta 2025 PetPet omatoimirastien kartantekijöille ja ratamestareille toivottaa Rastilippu Petäjäveden Yrittäjät ry jäsenyritykset kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhaisaa joulua sekä menestystä tulevaan! Asianajotoimisto Jukka Hokkanen Ky Hanneksen Verstas Oy Heinämäen luomu marjaja hedelmätila J&J Trukit Oy JaakMar Oy / Kyläseppä Jaatinen Markku Janka Henkilöstöpalvelut Oy Jannin Siivouspalvelut Tmi JK-Urakointi JS-Elec Oy Jtm welding ky Jyväs Media Oy Järvinen Arto Liikenteenharj. Kahvila Freesi Oy Kaivinkonetyöt K. Reina Kapuan Oy Karjokosken tila Kattohuolto Huutonen Oy K-market Porkkana / Matti Lahtinen Ky Korsi Creative Photography Kotipalvelu Eini Suvanto Tmi Kuiviston Kyyttö Kuljetus Mantsinen Oy kW Sähkö ja Automaatio Kytömaa Oy M. Sointu Palvelut Maansiirtourakointi Ijäs Oy Maatalousyhtymä Kokkila Otto ja Topi Maatilayhtymä Hautamäki Hanna ja Hautamäki Sara Mecamiehet Oy Metsä-Jokeri Oy Minidac Oy Mirkan Assaripalvelut Oy/ Lemmikkitarvikepuoti Parturi-Kampaamo Tiina Leppälä PDR Engineering Pe-Me Ky Jukka Pitkänen Petäjäveden apteekki Petäjäveden Metalli Oy Ab Petäjäveden Murkinakulma Oy Petäjäveden Osuuspankki Petäjäveden Tekstiili/ Metka Ompelu Petäjävesi-lehti PSP Group Oy Rakennuspalvelu Pasi Ylennysmäki Ky Remppa Eemu Oy Rengasliike PAUSSU Oy RKJ Rahikainen Ky Soljuva Taloushallinto Oy Sorkkajussi Oy T:mi M. Salonen T:mi Sami Kytölä Takuukaadot Oy Teemu Salmela Ky LVI-huolto Terästyö Kukkola Oy Tilitoimisto T. Pesonen Oy Tmi Jaana Strömberg Velj. Strömberg Oy Vuomet Oy ÄSSÄ RAKENTAJAT Oy Äänetön tuotanto Oy Ässämäki Hannu Petäjäveden Urheiluautoilijat toivottaa rauhaisaa joulunaikaa ja onnea tulevalle vuodelle! Kiitokset vuoden aikana toimintaan osallistuneille.Vuoden päätapahtuma oli XI Kyläseppäralli. Kiitos tahoille, jotka olivat osallisina hyvin onnistuneen tapahtuman tekemisessä. Ilman tiekuntien myötämielistä suhtautumista ja Petäjäveden kunnan käyttöön antamaa kilpailukeskusta kirkonkylän koulua sekä vuosia jatkunutta yhteistyötä Kyläsepän kanssa, emme olisi pystyneet tekemään kilpailua, josta saimme kilpailijoilta hyvää palautetta ja tekijöille hyvän mielen.