Avun Maailma 01/2020 - Lehtiluukku.fi

1 2020 Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Koulumummo ei kiukuttele Vapaaehtoisena Kalifornian metsäpaloissa Sodan säännöt kiinnostavat nuoria Samarbete bär frukt i Malawi Hjälpens värld Ystävä valaisee päivän EEVA JA SOINTU ULKOILEVAT YHDESSÄ En väns besök sprider ljus Eeva och Sointu går ut tillsammans AVM1_painoon.indd 1 28.1.2020 9.47
Lähellä ja kaukana KYSYIPÄ KENELTÄ TAHANSA, kaikilla on Punaisesta Rististä joku mielikuva. Vuoden 2019 tapahtumia taaksepäin katsoessa tämä ei ole mikään ihme. Vuoden aikana Punaisen Ristin apua tarvittiin nopeasti paikalle niin Suomessa kuin maailmalla. Mosambikiin iski maaliskuussa Idai-myrsky ja syyskuussa Bahamasaarten asukkaita riepotteli hurrikaani Dorian. Molemmissa katastrofeissa suomalaiset avustustyöntekijät osallistuivat laajaan Punaisen Ristin operaatioon. Apua tarvittiin myös kotimaassa. Lokakuussa Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmä ja iso joukko vapaaehtoisia tarjosi henkistä tukea sadoille Savon ammattiopistossa tapahtuneen väkivallanteon järkyttämille ihmisille. Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja työntekijät auttoivat myös Porin Keskuskartanon tulipalossa toukokuussa. 60 vuotta täyttänyt Punaisen Ristin ystävätoiminta tavoitti vuoden aikana yli 20 000 seuraa kaipaavaa ihmistä. Punaisen Ristin vuoteen kuului myös kampanjointia oikeudenmukaisen maailman puolesta ja rasismia vastaan. Pälkäneellä otettiin varaslähtö 40. Nälkäpäivän viettoon, koska sieltä kampanja sai alkunsa vuotta ennen muita. Kiitos näihin ja lukemattomiin muihin Punaisen Ristin toimintoihin osallistuneille! Kaikkien saavutusten takana on aina osaavia tekijöitä ja vapaaehtoisia. Teitä tarvitaan myös tänä vuonna, oli sitten kyse tilanteista, joissa apua tarvitaan nopeasti, tai siitä arvokkaasta paikallistoiminnasta, jonka varaan työmme niin lähellä kuin kaukana rakentuu. Suomen Punaisella Ristillä on noin 76 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin VeriRyhmät tekivät ennätyksiä Punainen Risti sai uusia jäsenmaita Nälkäpäivä etsii opettajaa 8 Ystävä vie ulos 11 Välittäjä yhdistää ystävät 12 Rentoa oleskelua nuorille 14 Mummo ja vaari opettajan apuna 16 Malawi panostaa terveyteen 20 Sodan säännöt tuovat toivoa 22 Arktinen alue vilkastuu 24 Pullakahvit luovuttajille 26 Vapaaehtoisena Amerikassa 29 Ristikko 46 Vuosien takaa 47 Tuija Paasisalo lähti ystäväksi AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2020 5.2.2020 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Maiju Pohjanheimo Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Nära och fjärran VEM MAN ÄN FRÅGAR så är det så att alla har en bild av Röda Korset. När man tittar tillbaka på vad som hände år 2019 så är det inte så konstigt. Under årets lopp behövdes Röda Korsets hjälpinsatser snabbt både i Finland och i Världen. Moçambique drabbades i mars av stormen Ida och i september rasade orkanen Dorian över Bahamas. Efter båda naturkatastroferna deltog finländska biståndsarbetare i omfattande rödakorsoperationer för att hjälpa offren. Hjälp behövdes med kort varsel också här hemma. I oktober erbjöd Röda Korsets beredskapsgrupp av psykologer och ett stort antal volontärer psykiskt stöd till hundratals människor som hade upprörts av våldsdådet på Savolax yrkesinstitut. Röda Korsets volontärer och anställda deltog också i hjälpoperationen i Keskuskartano-byggnaden i Björneborg i maj. Röda Korsets vänverksamhet har fyllt 60 år och nådde under årets lopp över 20 000 människor i behov av sällskap. I Röda Korsets år ingick också kampanjarbete för en rättvis värld och mot rasism. I Pälkäne kunde man fira sin 40:e Hungerdag redan år 2019, eftersom kampanjen fick sin början där ett år före alla andra. Tack till alla som deltog i de här och otaliga andra rödakorsverksamheter! Bakom allt vi lyckas göra finns alltid kunniga frivilliga. Ni kommer att behövas även i år, vare sig det gäller situationer där hjälp behövs akut eller den värdefulla lokalverksamhet som utgör stommen till vårt arbete både nära och fjärran. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 30 Korsord 31 Kors och tvärs BlodGrupper satte rekord Röda Korset fick nya medlemsländer Hungerdagen söker en lärare 34 Röra på sig med en vän 36 Förmedlaren för samman vänner 37 Avslappnad samvaro för unga 38 Givare får bulle med kaffet 40 Malawi satsar på hälsa 42 Första hjälpen i skolor 43 Svensk resumé Skolmormor tjurar inte Krigets lagar ger hopp Livligare i arktis 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial AVM1_painoon.indd 2 28.1.2020 9.47
22 ARKTINEN ALUE HERÄÄ ELÄMÄÄN Lämpenemisen myötä lisääntyvä toiminta kasvattaa riskejä 16 PIENIN ASKELIN KOHTI PAREMPAA Punainen Risti tukee kyläyhteisöjen kehitystä Malawissa 14 KOULUMUMMO EI HERMOILE Iittalan koulun opettajat saivat lisävoimia vapaaehtoisista 38 KAFFE MED DOPP FÖR BLODGIVARE Volontärer hjälper mobila blodtjänsten TA P IO A U LU Finlands Röda Kors har cirka 76 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi LI N U S LI N D H O L M IB R A H IM M A LL A V IL LE P A LO N E N AVM1_painoon.indd 3 28.1.2020 9.47
4 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2020 ilmestyy 29. huhtikuuta VERIRYHMÄN ELI verta säännöllisesti luovuttavan porukan voi perustaa kuka tahansa esimerkiksi työ, harrastustai kaveriporukan kesken. VeriRyhmiä palkitaan aktiivisesta auttamisesta kunniakirjoin. Vuosittain jaettavia kunniakirjoja on neljää tasoa: 10 luovutuksesta kunniakirja, 20 luovutuksesta hopeinen kunniakirja, 30 luovutuksesta kultainen ja 50 luovutuksesta platina-kunniakirja. Lisäksi VeriRyhmät voivat osallistua vähemmilläkin luovutusmäärillä erillisinä kampanja-aikoina järjestettäviin palkintoarvontoihin. Yksi viime vuoden ahkerimmista verenluovutusporukoista oli Nokia Oulu Bloods -ryhmä, jonka jäsenet ojensivat kätensä vuoden aikana huikeat yli 300 kertaa. Porukalla on toki hienoisena kotikenttäetuna se, että Oulun liikkuva veripalvelu käy heidän työpaikallaan Ruskon toimitiloissa kolmesti vuodessa. Nokialaiset saavat luovuttaa verta työajalla, kuten muissakin isoissa yrityksissä, joissa Veripalvelu säännöllisesti käy. Jotta Veripalvelun voi saada työpaikalleen, tulee yrityksen olla riittävän iso. Käytännössä kiinteistössä tulee olla vähintään 1 000 työntekijää, sillä jokaisesta tilaisuudesta pitäisi saada noin 100 pussia verta. Kokemuksen mukaan noin joka kymmenes työntekijä lähtee luovuttamaan, jos siihen järjestyy mahdollisuus työpaikalla. – Meillä Nokialla on paljon ihmisiä töissä, mutta osa matkustelee runsaasti, mistä saattaa tulla karenssia. Eikä luovutusajankohta aina muutenkaan sovi työaikatauluihin. Mutta me käymme aina kun mahdollista, ja vakioporukan lisäksi mukana on usein myös ensikertalaisia, VeriRyhmän vetäjä Markku Niemelä kertoo. Nokialaiset kävivät viime vuonna yli 50 kertaa luovuttamassa myös Oulun veripalvelutoimistossa. – Työpaikkaluovutusten välissä on välillä pätkiä, jolloin saa jo luovuttaa, ja olen toisinaan kerännyt tiimistä porukkaa käymään veripalvelutoimistossa. Olen myös heittänyt haastetta, että jos et ehtinyt luovuttaa työaikana, niin lähdetään päivän päätteeksi luovuttamaan keskustaan. Oulun liikkuvan Veripalvelun tiimiä hän kiittelee hyvin rasvatusta koneistosta. – Yhteistyö on todella helppoa. Kun veripalvelulaiset saapuvat, osoitan heille paikan, ja puolessa tunnissa kaikki on laitettu paikoilleen. Minun roolikseni jää tilojen varaamisen ja talon sisäisen tiedotuksen jälkeen lähinnä avata ovi, Niemelä kiittelee. Kunniakirjoja vähintään 10 luovutuksesta postitetaan alkuvuoden aikana 620 eri luovutusporukalle. Määrä kasvoi edellisvuodesta 155 kunniakirjalla eli noin kolmanneksella. Iso kiitos kaikille verenluovutusporukoille – yhdessä apu moninkertaistuu! IIRA HARTIKAINEN Yhdessä auttaminen on yhä suositumpaa VeriRyhmien verenluovutusten yhteismäärä ylsi viime vuonna ennätykseen. V E S A R A N TA NOKIA OULU BLOODS -VeriRyhmä luovutti viime vuonna verta yli 300 kertaa. Veripalvelun Platinakunniakirjan otti porukan puolesta vastaan ryhmän vetäjä Markku Niemelä. Lähes 200 000 verenluovutusta Vuoden 2019 aikana kokoverta luovutettiin Suomessa yhteensä yli 198 000 kertaa. Verta kerättiin valtakunnallisesti noin kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tänä vuonna verenluovutusten määrän odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla tai laskevan edelleen muutaman prosentin. Verta luovutti viime vuonna noin 114 000 eri henkilöä. Uusia luovuttajia heistä oli noin 15 prosenttia. Veripalvelukeskus Vantaalle 2022 Veripalvelu on solminut Hartelan kanssa sopimuksen hankkeesta, jossa Veripalvelulle rakennetaan uudet toimitilat Vantaan Vehkalaan. Uusiin tiloihin muuttavat Veripalvelun tuotanto, laboratorio, logistiikkatilat sekä tukitoiminnot. Sijainti on aivan Vehkalan junaaseman vieressä Kehäradan sekä tärkeiden valtaväylien varrella. Rakennustyöt alkavat kesällä 2020 ja niiden arvioitu valmistumisaika on kesällä 2022. Veripalvelu on toiminut nykyisissä tiloissa Helsingin Kivihaassa vuodesta 1972. Kivihaan veripalvelutoimistolle etsitään uusia tiloja pääkaupunkiseudulta. Tampereen veripalvelutoimisto Koskikeskukseen Tampereen veripalvelutoimisto muutti tammikuun lopussa uusiin tiloihin Koskikeskukseen. Uudet, ajanmukaiset tilat sijaitsevat kauppakeskuksen pohjakerroksessa. Veripalvelutoimiston aukioloajat pysyvät ennallaan. R A K EN N U K S EN H A V A IN N EK U V A AVM1_painoon.indd 4 28.1.2020 9.47
75 726 JÄSENTÄ kuului vuoden 2019 lopussa Suomen Punaiseen Ristiin. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI 5 JO O N A S B R A N D T K R IS T IIN A H E M M IN K I ONKO SINULLA EHDOKAS PUNAISEN RISTIN JOHTOON? Tiesitkö, että Suomen Punaisen Ristin uusien sääntöjen mukaan myös yksittäiset jäsenet voivat esittää ehdokkaita järjestön yleiskokoukselle luottamushenkilöiden ja tilintarkastajien vaaleja varten? Ehdotukset tulee lähettää yleiskokouksen vaalitoimikunnalle viimeistään 24.4. mennessä. Tarkemmat ohjeet ja lomakkeet tulevat helmikuun aikana yleiskokoussivulle: rednet.punainenristi.fi/yleiskokous2020. Ota kantaa rasismia vastaan! RASISMINVASTAINEN VIIKKO haastaa kaikki ihmiset, järjestöt, viranomaiset, oppilaitokset ja yhdistykset antamaan äänensä kuulua yhdenvertaisuuden puolesta. RASISMINVASTAISELLA VIIKOLLA Punainen Risti haastaa kaikki suomalaiset ottamaan kantaa yhdenvertaisuuden puolesta ja rasismia vastaan. Kampanjassa on tänäkin vuonna mukana suuri joukko yhdistyksiä, urheiluseuroja, yrityksiä ja muita yhteisöjä. Kaikkia osallistujia haastetaan kertomaan julkisesti, miksi rasismin vastustaminen on tärkeää ja miten se näkyy heidän omassa toiminnassaan. Viestejä ja kuvia kannustetaan jakamaan erityisesti sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #rasisminvastainenviikko ja #veckanmotrasism. Rasisminvastaista viikkoa vietetään vuosittain viikolla 12, jolle osuu YK:n kansainvälinen rasisminvastainen päivä 21.3. Rasisminvastaisen päivän vietto sai alkunsa vuonna 1960, kun poliisi ampui 69 rauhanomaista mielenosoittajaa Sharpevillen townshipissä Etelä-Afrikassa. YK:n yleiskokous vuonna 1966 julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi. Kansainvälinen Punainen Risti kampanjoi rasismia vastaan, sillä rasistinen ajattelu on vastoin järjestön perusperiaatteita. Punaisen Ristin tavoitteena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa sekä edistää ihmisten välistä ymmärrystä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa. Toiminnassaan Punainen Risti pyrkii lievittämään inhimillistä kärsimystä ainoastaan avun tarpeen, ei milloinkaan rodun, kansallisuuden tai uskonnon perusteella. KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin Rasisminvastaista viikkoa vietetään tänä vuonna 16.–22. maaliskuuta. Hyvää joulumieltä 28 000 perheelle Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi tuotti tällä kertaa noin 1,7 miljoonaa euroa. Jouluaattona päättynyt keräys jäi lopulta hiukan parhaista vuosista, mutta 28 000 lahjakorttia jaettiin joulun alla suunnitellusti. Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään yhteistyössä Ylen aamun, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Keräyksen tuotoilla jaetaan perheille 70 euron lahjakortteja, joilla voi ostaa ruokatarvikkeita K-ruokakauppojen, Lidlin ja S-ryhmän kaupoista. Hyvä Joulumieli järjestettiin nyt jo 23. kerran. Nälkäpäivän tulos 2,44 miljoonaa euroa Viime syksyn Nälkäpäivä-keräyksen tuotto kipusi kaikkien lahjoitusten tilitysten jälkeen noin 2,44 miljoonaan euroon. Lipaskeräykseen osallistui noin 13 000 vapaaehtoista, jotka keräsivät melkein puolet keräyksen kokonaistuotosta. Kiitos vielä kerran kaikille kerääjille ja lahjoittajille! JA R K K O M IK K O N E N AVM1_painoon.indd 5 28.1.2020 9.47
6 Ristiin rastiin Ristiin rastiin AUSTRALIAA OVAT viime heinäkuusta lähtien koetelleet poikkeuksellisen laajat ja rajut maastopalot. Maastopalot ovat maan kaakkoisosassa jokavuotinen vitsaus, mutta tällä maastopalokaudella tuhoja ovat pahentaneet pitkään jatkunut kuivuus ja ennätyshelteet. Palaneen alueen laajuudeksi on arvioitu jopa 18 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa yli puolta koko Suomen pinta-alasta. Palot ovat vaatineet kymmeniä ihmishenkiä, ja tuhannet ovat menettäneet kotinsa. Australian Punainen Risti on auttanut paloista kärsiviä ihmisiä ja yhteisöjä muun muassa perustamalla kymmeniä evakuointikeskuksia ympäri maata, tarjoamalla kriisiapua sekä jakamalla evakuoiduille hätäapua kuten ruokaa ja vettä. Punainen Risti on myös huolehtinut paloja paenneiden rekisteröinnistä ja auttanut heitä saamaan yhteyden läheisiinsä ja perheenjäseniinsä. Maastopalojen pahimman vaiheen mentyä ohi Australian Punainen Risti on aloittanut taloudellisten avustusten myöntämisen kotinsa menettäneille. Australian Punainen Risti ei ole pyytänyt tukea Punaisen Ristin kansainväliseltä liitolta. KIMMO HOLOPAINEN Punainen Risti auttaa maastopalojen uhreja Australiassa Pitkään jatkunut kuivuus ja ennätyshelteet pahensivat tuhoja. LE E N A K O S K E L A A U S T R A LI A N R E D C R O S S AUSTRALIAN MAASTOPALOJA paennut Matt kiitti Australian Punaisen Ristin vapaaehtoista Janetia Bairnsdalen evakuointikeskuksen ulkopuolella. 449 PAIKALLISOSASTOA vastasi vuodenvaiheessa Suomen Punaisen Ristin kotimaan toiminnasta omalla alueellaan. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI MUISTATHAN VIITTEEN JÄSENMAKSULLE? Henkilökohtainen viitenumero takaa, että Punaisen Ristin jäsenmaksu kohdistuu oikein. Omalla viitenumerolla voit tilata myös verkkolaskutussopimuksen. Oman viitenumeronsa voi tarkistaa osoitteesta jasenrekisteri@punainenristi.fi. Kuopion Kontti muutti uusiin tiloihin Punaisen Ristin Kuopion Kontti-kierrätystavaratalo muutti viime vuoden lopulla Kauppapaikka Hermaniin Leväsentie 2:een. Uudet tilat ovat helppokulkuiset ja lähellä muita palveluita. Myös parkkitilaa on kauppakeskuksen yhteydessä runsaasti. Kontit ovat Punaisen Ristin kierrätystavarataloja, joissa myydään lahjoituksena saatua tavaraa. Toiminnan tuotto käytetään Punaisen Ristin paikalliseen avustustoimintaan ja katastrofirahastoon. Opettaja, tule tekemään Nälkäpäivää! Suomen Punainen Risti hakee keskustoimistoon varainhankinnan yksikköön opettajaa tai opettajaksi opiskelevaa osa-aikaiseen projektityöhön kehittämään Nälkäpäivä-kampanjaa. Työsuhde on määräaikainen ajalle 1.3.–30.4.2020. Tehtävässä ideoidaan ja tuotetaan digitaalisia kampanjamateriaaleja ja oppituntitehtäviä Nälkäpäivää varten. Kohderyhminä ovat esikoululaiset sekä 2. luokkien ja 4.–6. luokkien oppilaat. Materiaalit ja tehtävät toteutetaan Cloubin digitaalisella oppimisalustalla. Hakijoilta toivotaan pedagogista osaamista sekä kokemusta oppituntien ja digitaalisten tuntimateriaalien suunnittelusta. Cloubin tunteminen on eduksi. Kiinnostuitko tai tunnetko jonkun toisen, joka sopisi tehtävään kuin nenä päähän? Lisätietoja antaa Eeva Arrajoki p. 040 181 3920. Lyhyet hakemukset palkkatoiveineen ja CV 14.2. mennessä osoitteeseen eeva.arrajoki@punainenristi.fi. TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaamiseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2020 • 5. – 9.5.2020 Salo, Lehmirannan lomakeskus • +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille • Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita • Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? www.elakeliitto.fi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA AVM1_painoon.indd 6 28.1.2020 9.47
Pekka Saurin keräys innosti auttamaan Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri avasi joulukuun alussa Oma Punainen Risti -palvelussa keräyksen ystävätoiminnan hyväksi. Saatteeksi Sauri kirjoitti Twitterissä: ”Yksinäisyys on Suomessa laaja, mutta varsin näkymätön ongelma. Some-kanavat saattavat osaltaan korvata kasvokkaisia kohtaamisia, mutta kaikki yksinäiset eivät niitä käytä. Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelu koettaa helpottaa yksinäisyyttä, joka saattaa joulun aikaan tuntua tavallistakin tuskallisemmalta.” Saurin tempaus sai innostuneen vastaanoton. Keräys tuotti ystävätoiminnan tueksi upeat 6 060 euroa 284 eri lahjoittajalta. Siinä sitä sosiaalisen median positiivista voimaa – tuhannet kiitokset Pekka ja kaikki lahjoittajat! PUNAISEN RISTIN ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liitto IFRC kasvatti jäsenmääräänsä kahdella, kun Bhutanin ja Marshallinsaarten Punaiset Ristit ottivat paikkansa liikkeen täysjäseninä viime vuoden yleiskokouksessa. Himalajan vuoristossa Intian ja Kiinan välissä sijaitsevan Bhutanin Punainen Risti jakaantuu 20 piiriin, joissa toimii noin 2 400 vapaaehtoista. Bhutanin Punainen Risti panostaa muun muassa ensiapukoulutukseen, katastrofivalmiuden kehitJO O N A S B R A N D T Meitä on nyt jo 192 Liikkeen tuoreimmat jäsenet ovat Bhutan ja Marshallinsaaret. tämiseen sekä ilmastonmuutokseen varautumiseen. Asukkaita buddhalaisuuteen pohjautuvaa perinteistä kulttuuriaan tarkasti suojelevassa Bhutanissa on noin 730 000. Marshallinsaarten Punainen Risti edistää kansalaisten terveyttä, katastrofivalmiutta ja varautumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Yhdistyksellä on 50 vapaaehtoista, jotka muodostavat 11 valmiusryhmää eri puolilla saarivaltiota. KIMMO HOLOPAINEN BHUTANIN PUNAINEN RISTI juhlisti liikkeen täysjäsenyyttä ensiapuja valmiusharjoituksilla ympäri maata. IF R C TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaamiseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2020 • 5. – 9.5.2020 Salo, Lehmirannan lomakeskus • +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille • Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita • Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? www.elakeliitto.fi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA AVM1_painoon.indd 7 28.1.2020 9.47
8 Punaisen Ristin ystävän vierailu on monelle ikäihmiselle suuren ilon aihe. Kemissä vapaaehtoiset pyörittävät avustajarengasta, josta löytyy kaveri lääkärikäynnille tai asiointiavuksi. Kertaluonteinen ystävätoiminta sopii myös niille vapaaehtoisille, jotka eivät pysty sitoutumaan pitkäksi aikaa. TEKSTI SUSANNA CHAZALMARTIN KUVAT MAIJU POHJANHEIMO Kiva kun tulit taas! Ystävänpäivä 14.2. EEVA PARTTIMAA ja Sointu Zerni varaavat lääkärireissulle niin paljon aikaa, että sitä jää myös ulkoiluun. AVM1_painoon.indd 8 28.1.2020 9.47
9 T alvinen pakkaspäivän aamu on vielä hämärä, kun Punaisen Ristin vapaaehtoinen Sointu Zerni , 74, jo seisoo kemiläisen Eeva Parttimaan oven takana ja kilauttaa ovikelloa. Sointu on tullut Eevan kaveriksi silmäpolille, jossa menee yleensä useampi tunti ja käyntejä eri osastoilla voi tulla useampia. Niin pitkä aika yksin sairaalan pitkillä käytävillä olisi 84-vuotiaalle Eevalle liikaa. Lukuisten lääkärikäyntien takia Eeva onkin ollut Punaisen Ristin avustajarenkaan asiakas jo vuosia. Pitkään aikaan Eevan oven takaa ei kuulu mitään, mutta Sointu ei huolestu. Hän tietää, että Eevan jalat ovat huonona ja hän liikkuu palvelutalon asunnossaan rollaattorin avulla. Aikaa sängyltä ovelle on vain muutama metri, mutta aikaa kuluu hyvä tovi. Ja antaa ajan kulua. Eevan lääkäriaika on vasta tunnin päästä, joten kiirettä ei ole. Sointu on liikkeellä hyvissä ajoin, kuten aina, kun hän lähtee saattoavuksi ikäihmisen kanssa. Silloin ei olla jäniksen selässä. Tekemistä eläkepäiville Sointu on osa Punaisen Ristin Kemi-Keminmaa -alueen avustajarengasta, johon kuuluu tällä hetkellä noin 16 henkeä. Hän on tyypillinen vapaaehtoinen – eläkkeellä oleva nainen. Miehiä on mukana neljä. Asiakkaita, joiden luona vapaaehtoiset käyvät, oli vuonna 2019 yhteensä yli 60. Aikaa vapaaehtoiset viettivät asiakkaiden kanssa yhteensä noin 600 tuntia. Ajatus vapaaehtoistyöhön lähtemisestä syntyi ensimmäisenä toimettomana kesänä eläkkeelle jäämisen jälkeen. – Vietin kesän yksin kotona ja mietin, että ei hitsi, tämä ei ole minun juttuni. Olin tottunut perhepäivähoitajana vilinään ja vilskeeseen ja kotona tuntui aivan liian hiljaiselta, Sointu sanoo nauraen. Hän tunsi Punaisen Ristin Keminmaan osaston puheenjohtajan Riitta Nahkiaisojan , ja erään keskustelun aikana Riitta pyysi Sointua mukaan toimintaan. Homma tuntui heti omalta. – Aluksi olin mukana ruokajakelussa, mitä juuri aloiteltiin Kemissä. Sitten tuli tämä avustajarengastoiminta, ja sillä tiellä olen edelleen. Ystäväpalvelussa mukavinta ovat hänestä ihanat asiakkaat. Suurin osa on yksinäisiä ikäihmisiä, joiden seurasta ja tarinoinnista Sointu nauttii. Siitä päätellen, miten Eeva ottaa Sointun vastaan, tunne on molemminpuolinen. – Oi, sinä tulit taas, onpa ihanaa! Eeva huokaisee silmät loistaen ja päästää Sointun sisään. Kohta pienen kaksion täyttää iloinen puheensorina. Tarve kasvaa Punaisella Ristillä on ollut ystävätoimintaa Kemi-Keminmaa -alueella vuodesta 1993 lähtien. Riitta Nahkiaisojan mukaan kysyntä on jatkuvasti kasvanut. – Ikäihmiset asuvat entistä pidempään omissa kodeissaan ja pärjäilevät muuten, mutta tarvitsevat kaveria esimerkiksi lääkärikäynneille tai kauppa-asioille. Vapaaehtoiset voivat toimia pidempiaikaisena ystävänä tai olla kaverina kertaluonteisesti esimerkiksi juuri lääkärikäynneillä. Nahkiaisoja toimii virkatyössään Kemin kaupungin kotihoidon palvelujohtajana. Hän näkee, että kunta ja kolmas sektori voivat hyvin täydentää toisiaan. – Meillä yhteistyö toimii hyvin. Omaisten ja ikäihmisten itsensä lisäksi myös hoitajat saattavat tilata saattajan, jos asiakkaalla on käynti, johon hän tarvitsee kaveria mukaan. Työnjako on kuitenkin selvä: hoidolliset tehtävät tekee aina hoitaja, vapaaehtoinen voi tehdä sellaisia tehtäviä, mihin tavallisen ihmisen taidot riittävät. Vaikka olisi hoitoalan koulutus, sitä ei toteuteta vapaaehtoistoiminnassa. Kemissä, kuten muuallakin Suomessa, avun tarvitsijoita olisi enemmän kuin vapaaehtoisia. Kynnys ryhtyä pidempiaikaiseen ystäväsuhteeseen voi kuitenkin olla vapaaehtoiselle korkea. Siksi Punainen Risti onkin viime vuosina pyrkinyt kehittämään erilaisia lyhytkestoisia ystäväpalvelun tehtäviä. Kemin avustajaringissä asiakkaalle ei voida luvata kaveriksi aina samaa henkilöä, mutta toisaalta apua saa varmemmin. Tehtävistä kerrotaan avustajaringin omassa Whatsapp-ryhmässä. Periaatteena on, että keikasta saa aina myös kieltäytyä, jokainen valitsee itse itselleen sopivat ajankohdat ja tehtävät. Riitta Nahkiaisoja kertoo, että Kemissä on aloitettu uutena myös lyhytkestoinen ulkoiluystävätoiminta. Se on suunnattu ihmisille, jotka saattavat tarvita kaveria muutaman kerran esimerkiksi lonkkaleikkauksesta toipumisen aikana. – Tällainen toiminta on tavallaan perinteisen ystävätoiminnan ja avustajaringin välimaastossa. Pyrimme kuuntelemaan ihmisten tarpeita ja toisaalta sitä, minkälaista toimintaa vapaaehtoisemme ovat halukkaita tekemään. Olemme aloittelemassa lähiaikoina myös verkkoystävätoimintaa, Nahkiaisoja kertoo. Tärkeitä ihmisiä Eeva Parttimaata avustajien vaihtuvuus ei ole häirinnyt. – Kaikki ovat aivan ihania ihmisiä. Sointunkin kanssa ollaan niin hyviä ystäviä että, hän huokaisee. Naisilla on yhteisiä puheenaiheita jo Sointun lapsuusvuosilta lähtien. Eeva kertoo, että on työskennellyt KemiKÄÄNNÄ ? ILMAN SAATTAJAA Eeva Parttimaan olisi miltei mahdotonta päästä käymään lääkärissä tai muuten asioilla. "Pienen kaksion täyttää iloinen puheensorina." AVM1_painoon.indd 9 28.1.2020 9.47
10 yhtiön lautatarhalla Sointun äidin kanssa ja muistaa lettipäisen tytön jo niiltä ajoilta. – Olihan se mukava yllätys, kun tuttu tyttö tuli oman oven taakse, hän sanoo. Vaikka Sointun rooli on avustaa Eevaa silmäpolikäynnin ajan, on käynti selvästi Eevalle myös sosiaalinen tapahtuma. Hän suree sitä, että paras ystävä on sairastunut Alzheimerin tautiin ja palvelukodin muut asukkaat alkavat jo olla niin huonokuntoisia, ettei heistä juuri ole seuraa. – Kyllä nämä vapaaehtoiset ovat tärkeitä ihmisiä minulle. Minusta on niin kiva, kun käy ihmisiä ja saa jutella. Yksin ollessa minulla on radio koko ajan päällä, yölläkin, Eeva sanoo ja hymyilee Sointulle. Ethän sinä vielä lähde? Eeva jaksaa kävellä pienen matkan ulkona rollaattorin kanssa, mutta mieluiten hän menee ulos kaverin kanssa. Läheisen oppilaitoksen opiskelijat käyvät ulkoiluttamassa häntä kerran kuukaudessa, sisar ja veli ovat jo sen verran iäkkäitä, etteivät juuri pääse käymään. Eevan mies kuoli 10 vuotta sitten ja siitä alkoi uusi, yksinäisempi elämä. Useiden eri leikkausten jälkeen Eeva muutti palvelukotiin, jossa hänen asuntonsa on kätevästi maan tasalla. Sointu tietää, että ulkoilu tekee Eevalle hyvää, joten vaikka aikaa taksin tuloon on vielä mukavasti, hän alkaa pikku hiljaa hoputtaa Eevaa pukemaan. Hän auttaa tukisukat päälle ja kengät jalkaan ja kaivaa kaapista hienon punaisen hatun, jota Eeva pitää päässä kaupunkireissuilla. – Kun nyt toimitaan, ehditään vähän haukata happea, Sointu juttelee. Parivaljakko astuu ulos kauniiseen pakkassäähän ja kiertää pienen lenkin taksia odotellessa. Eeva suunnittelee jo seuraavaa tapaamista. Hän haluaa lähteä alennusmyynteihin ostamaan takkia. Ehkä Sointu tulisi kaveriksi? Kun silmäpolin käynti on hoidettu, ollaan jo iltapäivässä. Tavallisesti Sointun avustajakeikka loppuisi Eevan kotiin saattamiseen. Hän osaa kuitenkin jo odottaa kahvikutsua, joka tuleekin heti, kun naiset ovat päässeet taksista. – Ethän sinä vielä lähde? Tulethan kahville? Eeva pyytää, ja Sointu tietysti suostuu. – Tästä on tavallaan tullut jo perinne. Muutenhan näistä tehtävistä ei oteta maksua, mutta sen verran olemme joustaneet, että kahvit saa tarjota, Sointu sanoo nauraen. Ystävänpäivä 14.2. Ystävä kiittää tuestasi! P unaisen Ristin ystävät ovat palkattomia vapaaehtoisia, mutta täysin ilman kuluja toiminta ei pyöri. Varoja tarvitaan esimerkiksi vapaaehtoisten koulutuksen ja ohjaamisen järjestämiseen sekä vapaaehtoisten matkakulujen korvaamiseen. Yksi uusi ystävä yksinäisen tueksi saadaan koulutettua noin 25 eurolla. Tue ystäviä lahjoittamalla: Tekstiviestillä: SPRLAHJA numeroon 16499 (15 €) MobilePaylla tai Pivolla: lahjoitusnumero 2002 Puhelinsoitolla: 0600 155 90 (10,01 € + pvm) Tilisiirrolla: OP FI29 5000 0120 4156 99 (ystävätoiminnan viite 5364) Lisää vaihtoehtoja: www.punainenristi.fi/lahjoita Rahankeräyslupa: POL-2015-8798, voimassa 1.1.2016–31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. ÅLR 2019/7863/15.10.2019 Kuka vain voi olla ystävä P ysähdymmekö tarpeeksi usein miettimään, miten kohtelemme toisia? Huomaammeko yksinäiset ympärillämme? Yli puolet suomalaisista kertoo kärsineensä jossain vaiheessa yksinäisyydestä. Kuka tahansa meistä voi jäädä yksin, mutta kuka tahansa voi myös auttaa. Ystävänpäivän aikaan helmikuussa Punainen Risti haastaa taas suomalaiset vähentämään yksinäisyyttä teemalla ”Nähdään toisemme”. Punaisen Ristin osastot ja vapaaehtoiset järjestävät tapahtumia, jotka kutsuvat tutustumaan ja lähtemään mukaan ystävätoimintaan, jossa toimii jo noin 8 000 vapaaehtoista ympäri maata. Punaisen Ristin ystävätoiminta taipuu moneen. Ystävänä voi toimia yksin ja porukassa, nuorelle ja vanhalle, kodissa ja laitoksessa. Erilaiset ystäväryhmät ja -renkaat mahdollistavat osallistumisen myös silloin, kun pitkäaikainen sitoutuminen ei ole mahdollista. Ystävätoiminta sopii kenelle tahansa, joka tahtoo auttaa ja tukea toista ihmistä. Vapaaehtoiseksi ystäväksi pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan Punaisen Ristin osastoon tai piiritoimistoon. Parhaat valmiudet toimintaan saa osallistumalla ystäväkurssille. Ystävien toimintaa ja koulutusta tuetaan kotimaan lahjoitusvaroista. Punaisen Ristin valtakunnallinen pääyhteistyökumppani LähiTapiola tukee ystävätoimintaa Suomessa. Lue lisää: punainenristi.fi VAPAAEHTOINEN EI HUOLI maksua avustaan, mutta kahvit saa tarjota – eihän tässä jäniksen selässä olla! SUOMEN PUNAINEN RISTI haastaa kaikki suomalaiset huomaamaan yksinäiset ympärillämme. AVM1_painoon.indd 10 28.1.2020 9.47
11 Y stävävälittäjä on Punaisen Ristin ystävätoiminnan näkymätön uurastaja, joka saattaa yhteen ystävää kaipaavat ja vapaaehtoiset ystävät. Välittäjä vastaanottaa pyyntöjä, etsii toistensa seuraksi sopivia persoonia, perehdyttää vapaaehtoisia ja esittelee ystävää etsivät ja vapaaehtoiset toisilleen. Punaisen Ristin Forssan osastossa välittäjän tehtävää hoitaa humppilalainen Mari Mattila . Kun osastolta tiedustellaan vapaaehtoista ystävää, Mattila alkaa etsiä koulutetuista vapaaehtoisista sopivaa henkilöä. Hän on mukana myös ystäväasiakkaan ja vapaaehtoisen ensimmäisessä tapaamisessa. – Pienellä paikkakunnalla tiedämme yleensä aika hyvin etukäteen, millaisista henkilöistä on kysymys. Saamme taustatietoa esimerkiksi hyvinvointikuntayhtymältä, jonka kautta meille tulee paljon pyyntöjä, Mattila kertoo. Mikäli kaikki sujuu ensitapaamisella hyvin, ystäväpari voi alkaa pitää yhteyttä toisiinsa suoraan ja välittäjä vetäytyä taka-alalle. Ystävävälittäjänä Mattila pitää yhteyttä osaston vapaaehtoisiin ystäviin ja hoitaa ystävätoimintaan liittyvää viestintää. Aikaa vapaaehtoistoiminta vie vaihtelevasti, välillä voi olla parikin viikkoa hiljaiseloa, sitten tulee tehtyä viikossa kymmenen tuntia. Luonteva suunta Mari Mattila lähti mukaan Punaisen Ristin ystävätoimintaan vuoden 2018 helmikuussa, kun Humppilassa järjestettiin ensimmäinen ystäväkurssi. Kurssille houkuteltiin alun perin Marin äitiä Marjaa . – Forssan osaston puheenjohtaja Olli Salo oli sitten todennut, että kai Marikin tulee kurssille, Mattila nauraa. Pari vuotta myöhemmin hän on paitsi osaston ystävävälittäjä ja ystävätoiminnan vetäjä, myös opetusnäytettä vaille valmis ystäväkouluttaja. Kaiken ohessa hän toimii ystävänä itsekin, verkon välityksellä. – Elämäni on sen verran epäsäännöllistä, etteivät säännölliset tapaamiset onnistuisi, mutta verkkoystävälle pystyn laittamaan viestiä melkein mistä ja milloin vain. Välittäjä yhdistää ystävän ja yksinäisen Mari Mattila toimii ystävävälittäjänä Forssan osastossa. Paikkakunnan ystävätoiminta on vahvassa nousussa. TEKSTI OUTI LINDQVIST KUVA TAPIO TUOMELA Punainen Risti oli Mattilalle tuttu jo vuosien takaa, sillä hänen äitinsä ja sisarensa olivat mukana sittemmin Forssaan yhdistyneen Humppilan osaston toiminnassa. Perusteellisemmin järjestö tuli tutuksi, kun Forssaan syksyllä 2015 perustettiin vastaanottokeskus. Mattila työskenteli keskuksessa ensin ohjaajana ja myöhemmin vastaavana ohjaajana. – Olen ollut ikäni erilaisessa yhdistystoiminnassa kuten partiossa ja urheiluseurassa, joten Punainen Risti tuntui luontevalta jatkolta. Ystävätoiminta tuntui heti omalta, Mattila sanoo. Lisää vapaaehtoisia Forssan osaston ystävätoiminta on parin vuoden aikana kasvanut melkoisesti, sillä muutama vuosi sitten alueella oli vain kaksi ystäväparia. Nyt toiminnassa on mukana noin 30 vapaaehtoista. Uusia tekijöitä on saatu mukaan oman alueen ystäväkursseilta. Osaston ystävätoiminnassa pääpaino on pitkäkestoisissa, parimuotoisissa ystävyyssuhteissa. Koska valtaosa asiakkaista on ikäihmisiä, osa ystävyyssuhteista purkaantuu luonnollisista syistä joko asiakkaan kuoleman tai terveydentilan romahtamisen vuoksi. – Näissä tapauksissa tilanne käydään läpi vapaaehtoisen kanssa. Toiminnasta voi pitää myös taukoa, jotta oma jaksaminen ei joudu liian lujille. Kysymys on kuitenkin vapaaehtoistyöstä, Mattila muistuttaa. Ystävätoiminnan vapaaehtoiset kokoontuvat parin kuukauden välein. Tapaamisissa käydään läpi, miten ystävien kanssa on sujunut, opitaan uutta ja rentoudutaan yhdessä. Onnistumisista huolimatta Forssan ystävätoiminta painii saman haasteen kanssa kuin Punainen Risti valtakunnallisesti: ystäväpyyntöjä tulee moninkertaisesti enemmän kuin koulutettuja ystäviä on tarjolla. – Me olemme asettaneet tavoitteeksi löytää kymmenen uutta ystävää vuodessa. Enemmän ei ole realistista, koska uusien vapaaehtoisten lisäksi meidän täytyy pitää huolta myös jo olemassa olevista ystävistä. MARI MATTILA toimii ystävävälittäjän tehtävän lisäksi verkkoystävänä. Se sopii hänelle parhaiten, koska yhteydenpito ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. KÄÄNNÄ ? AVM1_painoon.indd 11 28.1.2020 9.47
12 Ystävänpäivä 14.2. P unaisen Ristin ystävätoiminnasta tulee helposti ensimmäisenä mieleen yhtä ikäihmistä katsomassa käyvä vapaaehtoinen. Perinteinen ystäväpari on toki ystävätoiminnan perusyksikkö, mutta sen alle mahtuu paljon muutakin. Vapaaehtoinen voi toimia ystävänä maahanmuuttajalle, vangille, laitospotilaalle tai mielenterveyskuntoutujalle. Ystävä voi olla vain yhdelle ihmiselle, koko perheelle tai suuremmalle joukolle, joko yksin tai osana porukkaa. Ystävänä voi toimia myös nuorelle. Osa nuorten ystävätoiminnasta on perinteistä kahdenvälistä ystävätoimintaa 18–29-vuotiaille, mutta isossa osassa on ryhmämuotoinen toiminta. Sitä ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudun nuorten kohtaamiskahvilat ja Hengailuillat. – Tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisimman matalan kynnyksen paikka tulla. Kaikki ovat tervetulleita, etukäteen ilmoittautumista ei vaadita – eikä oikeastaan mitään muutakaan, Sonja Vahtera sanoo. – Täällä saa osallistua sen verran kuin haluaa. Toiminta ei ole sillä tavalPorukassa ilman paineita Punaisen Ristin Hengailuiltaan jokainen saa tulla juuri sellaisena kuin on. TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINEN la ohjattua, että tehdään jotain määrättyä, Eeva Holopainen jatkaa. Sonja ja Eeva toimivat vapaaehtoisina vetäjinä nuorten Hengailuillassa Helsingissä. Iltaa istutaan kerran kuussa perjantaisin Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin tiloissa Kampissa. Päihteettömät illat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ja tarjolla on aina pientä naposteltavaa ja puuhaa. Kulut kattaa Punaisen Ristin Pohjois-Helsingin osasto, jonka ystävätoiminnan alla Hengailuilta toimii. Vetäjiä illanvietossa on pari kolme kerralla. Vapaaehtoiset avaavat ovet, toivottavat kävijät tervetulleiksi ja huolehtivat tarjoiluista, muuten he viettävät illan samalla tavalla kuin vieraatkin, jutellen niitä näitä ja esimerkiksi lautapelejä pelaillen. Kantiksia ja uusia kasvoja Hengailuilloista tiedotetaan pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Ilmoituksia on Punaisen Ristin sivuilla, Yhdessä Stadissa -verkoston sivuilla ja muissa nuorten kohtaamispaikoissa. Kävijöiltä ei taustoja kysellä, elleivät he itse ota asiaa puheeksi. Sonjan ja Eevan mukaan tilanteet vaihtelevat kuitenkin paljon: joku on muuttanut kaupunkiin opiskelujen perässä eikä ole vielä löytänyt ystäviä paikkakunnalta, toinen ehkä arastelee sosiaalisia tilanteita, kolmas kaipaa päihteetöntä vaihtoehtoa perjantai-iltaan. – Meillä on vakiokävijöitä, ”kantiksia”, jotka ovat käyneet vuosia ja ovat mukana melkein joka kerta. Toiset tulevat silloin tällöin, jotkut käyvät kerran katsomassa. Aina näkyy myös uusia kasvoja, Sonja ja Eeva kertovat. Suosittua ajanvietettä illoissa ovat seurapelit, ja niitä pelataan monessa pöydässä tälläkin kertaa: Scrabblea, Aliasta, Unoa. Hengailuiltojen ”kantiksiin” kuuluva Kalle Alanen on tuonut mukanaan myös muutaman oman pelin. Niistä kokeillaan Once Upon a Time -nimistä tarinankerrontapeliä, jossa pelaajien tehtävänä on rakentaa johdonmukainen jatkokertomus pelikorttien ohjaamana. Tai ainakin jollain tasolla johdonmukainen. Voittaja on se, joka onnistuu pelaamaan kaikki korttinsa ja päättämään sadun tavalla, jonka toiset pelaajat voivat hyväksyä. Helpoksi se ei osoittaudu, kun mielikuvitus ja korttien määräykset törmäävät. Mutta hauskaa on silti. – Lähdin tähän kerhoon mukaan 6–7 vuotta sitten, ja täällä ollaan edelleen. Olen yrittänyt käydä joka kerta, mutta aina se ei tietenkään onnistu, Kalle kertoo illan pelien jälkeen. – Alun perin tulin sillä meiningillä, että oli pakko päästä johonkin ihmisten ilmoille. Siinä sattui omassa elämässä monta ikävää asiaa päällekkäin, ja oli aika synkät paikat. Nykyään käyn täällä, koska se on hauskaa ja tässä näkee muitakin ihmisiä kuin opiskellessa ja töissä. – Opiskelun ja työnteon yhdistämistä en suosittele kenellekään, mutta tätä kerhoa voin suositella. Se sopii kenelle tahansa, joka haluaa uusia kokemuksia, tavata ihmisiä tai muuten vaan tekemistä. ? "Täällä näkee muita ihmisiä kuin opiskellessa ja töissä." KALLE ALANEN panee omiaan Once Upon a Time -pelissä, mutta niin on tarkoituskin. Sonja Vahteralla pettää pokka. Lämmin kiitos tukijoillemme 2019. 2M-IT • Ab Verdek • Abloy • Aiven ACCENTURE • Accountor • ALGOL Alma Media • Alpa Finland • Apetit Appiukko • Arm • DLA Piper Finland Atea Finland • Avanade • Atostek Avance Asianajotoimisto • AX Konsultit Berggren • Biocodex • CGI Suomi Bitwise • Boram • BNP Paribas CBRE Finland • Cimcorp • Deltamarin Costo Decens Dicode • Etteplan Ergo Pro Group • Energiateollisuus DHL Coc a-Cola Finland Eniro Finland / Sentraali • Finago FCG Suunnittelu ja tekniikka • DSV Fennovoima • Finanssiala • Fluido Finnair • Framery • Granlund Fujitsu Finland • Fortum Waste Solutions • Green Building Partners • Hannes Snellman Asianajotoimisto Hartela-yhtiöt • Heinon Tukku • Helsingin yliopiston kalenteripalvelut • Golden Oriol • Howden Finland HyTest • IKEA Tampere • Ilmarinen • Image Wear • Innokas Medical • Jay Partners • Joutsen Finland • Kesko Kojamo • Juha Tuomainen Oy • Julius Tallberg • Keskusautohalli • Kongsberg Maritime Finland Konecranes • Korkeasti koulutettujen kassa • KOKO • KruCom • Kuehne + Nagel • Kuukkeli Creations • Leimet Kuusakoski • Kone • Kämp Collection Hotels • Lahti Energia • Lahtinen & Mantere • Lapp Connecto • Lidl Suomi Laurea-ammattikorkeakouluxxx xxxx Lintumäki Pekka Oy Lomalinja • Mediconsultxxxxxx xxxxxxxxxx M ars Finland Maintpartner Group • Mylabxx xxxxx Mediexpert • Mobisoft L ÄHITAPIOL A X xx Medisize • Metsähallitus Mäntsälän kunta • Newsec • Nitor • Norstat Finland • Oriveden kaupunki • Pekka Iho • Pharmia Penningautomatförening • Pipelife Finland • PM Services • Psycon • Påras • Rakennusliitto ja Rakennuskassa Rekrytointi.com • Rightware • Roadari • Sarvest • Neste • Scandic Hotels • Sijoitusyhtiö Rekku • Sogeti Finland Qplus • Smartly.io Solutions Nokia • Snellman lihanjalostus • SoulCore • Sponda • STANLEY Security Stora Enso • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Suomen Karbonaatti • S-RYHMÄ • Suomen Keskusta r.p. Suunnittelutoimisto K Kellokoski • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförebund • Swissport Finland Solutive • Svenska handelshögskolan Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Skanska • Steripolar • Tavara-arpa ry Telia Inmics-Nebula Tim-Nordic TKO-äly Ry • TNT Suomi • Tuplailma TOKMANNI Työterveyslaitos Tunturi-Hellberg • Uponor Suomi Turun Ylioppilaskyläsäätiö • Wallac Transmeri Logistics •Tori • Winpos UPM-Kymmene • Valamis Group Werka kehitys • Valmet Automation Vantaan Energia • Halton Group Åbo Akademi UPS Versowood Viestilehdet Wiima Partners Visma Enterprise YIT Suomi Ilman tukijoita ei olisi apua. AVM1_painoon.indd 12 28.1.2020 9.47
Lämmin kiitos tukijoillemme 2019. 2M-IT • Ab Verdek • Abloy • Aiven ACCENTURE • Accountor • ALGOL Alma Media • Alpa Finland • Apetit Appiukko • Arm • DLA Piper Finland Atea Finland • Avanade • Atostek Avance Asianajotoimisto • AX Konsultit Berggren • Biocodex • CGI Suomi Bitwise • Boram • BNP Paribas CBRE Finland • Cimcorp • Deltamarin Costo Decens Dicode • Etteplan Ergo Pro Group • Energiateollisuus DHL Coc a-Cola Finland Eniro Finland / Sentraali • Finago FCG Suunnittelu ja tekniikka • DSV Fennovoima • Finanssiala • Fluido Finnair • Framery • Granlund Fujitsu Finland • Fortum Waste Solutions • Green Building Partners • Hannes Snellman Asianajotoimisto Hartela-yhtiöt • Heinon Tukku • Helsingin yliopiston kalenteripalvelut • Golden Oriol • Howden Finland HyTest • IKEA Tampere • Ilmarinen • Image Wear • Innokas Medical • Jay Partners • Joutsen Finland • Kesko Kojamo • Juha Tuomainen Oy • Julius Tallberg • Keskusautohalli • Kongsberg Maritime Finland Konecranes • Korkeasti koulutettujen kassa • KOKO • KruCom • Kuehne + Nagel • Kuukkeli Creations • Leimet Kuusakoski • Kone • Kämp Collection Hotels • Lahti Energia • Lahtinen & Mantere • Lapp Connecto • Lidl Suomi Laurea-ammattikorkeakouluxxx xxxx Lintumäki Pekka Oy Lomalinja • Mediconsultxxxxxx xxxxxxxxxx M ars Finland Maintpartner Group • Mylabxx xxxxx Mediexpert • Mobisoft L ÄHITAPIOL A X xx Medisize • Metsähallitus Mäntsälän kunta • Newsec • Nitor • Norstat Finland • Oriveden kaupunki • Pekka Iho • Pharmia Penningautomatförening • Pipelife Finland • PM Services • Psycon • Påras • Rakennusliitto ja Rakennuskassa Rekrytointi.com • Rightware • Roadari • Sarvest • Neste • Scandic Hotels • Sijoitusyhtiö Rekku • Sogeti Finland Qplus • Smartly.io Solutions Nokia • Snellman lihanjalostus • SoulCore • Sponda • STANLEY Security Stora Enso • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Suomen Karbonaatti • S-RYHMÄ • Suomen Keskusta r.p. Suunnittelutoimisto K Kellokoski • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförebund • Swissport Finland Solutive • Svenska handelshögskolan Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Skanska • Steripolar • Tavara-arpa ry Telia Inmics-Nebula Tim-Nordic TKO-äly Ry • TNT Suomi • Tuplailma TOKMANNI Työterveyslaitos Tunturi-Hellberg • Uponor Suomi Turun Ylioppilaskyläsäätiö • Wallac Transmeri Logistics •Tori • Winpos UPM-Kymmene • Valamis Group Werka kehitys • Valmet Automation Vantaan Energia • Halton Group Åbo Akademi UPS Versowood Viestilehdet Wiima Partners Visma Enterprise YIT Suomi Ilman tukijoita ei olisi apua. AVM1_painoon.indd 13 28.1.2020 9.47
14 Punaisen Ristin vapaaehtoiset koulumummot ja -vaarit auttavat Hämeenlinnassa Iittalan yhtenäiskoulun luokissa. Apukorvat ja -kädet on otettu ilolla vastaan. TEKSTI TIA YLISKYLÄ KUVAT TAPIO AULU Mummo meni kouluun – ja vaari myös! 1 AVM1_painoon.indd 14 28.1.2020 9.48
15 K olmasluokkalaisten väritystehtävä uhkaa riistäytyä sähläykseksi, koska kaikki eivät kuulleet opettaja Satu Rintalan ohjeita. Kouluvaari Tapio Sihvo näkee heti, kuka tippui kärryiltä. Lapset ottavat häneltä ohjeen tyytyväisinä vastaan ja pääsevät hommaan kiinni. Tapio Sihvo – Tapsa-vaari – on avustanut Iittalan yhtenäiskoulun alaluokkia Hämeenlinnassa jo pari lukuvuotta. Punaisen Ristin koulumummot ja -vaarit aloittivat vapaaehtoistyönsä koululla vuonna 2017. Tapsa-vaari on kerran viikossa mukana kolmasluokkalaisten koulupäivässä: oppitunneilla, välitunneilla, ruokailussa, kirjastossa ja joskus retkilläkin. Apukorvina, lisäkäsinä ja turvallisena aikuisena. – Meidät on otettu todella hyvin vastaan. On mukavaa, kun lapset kysyvät apua, Sihvo kertoo. Hänen lisäkseen Iittalan yhtenäiskoulussa vierailee säännöllisesti 8 kouluvaaria ja -mummoa. Useimmat tulevat tuttuun luokkaan kerran viikossa. Esimerkiksi Eeva Waulu käy kolmatta vuotta lapsenlapsensa luokalla koulumummona. Kolmasluokkalaiset ovat jo oppineet, että vierailupäivän ajan Eeva on kaikkien yhteinen mummo. – Tuntuu hyvältä, kun lapset ovat avoimia ja tulevat halaamaan, Waulu sanoo. Kolmasluokkalaiset ovat silmin nähden hyvää pataa koulumummojen ja -vaarien kanssa. – Koulumummo on vähän niin kuin apuope. Auttaa tehtävissä ja tarkistamisessa, kolmasluokkalainen Sanni Salmi kertoo. – Koulumummot ja -vaarit rohkaisevat, jos on huono päivä, Eero Cavén samalta luokalta sanoo. – Ja jos vaikka liikuntatunnilla sattuu, ne auttavat, Nelli Lehtinen lisää. Mummot eivät kiukuttele Iittalan ekaluokkalaiset kehuvat kouluvaareja ja -mummoja mukaviksi ja kilteiksi. – Ne eivät koskaan huuda. Eikä kiukuttele. Jos me ei osata, ne auttavat, Aatu Sievänen kertoo. Emma Kautto ja Lilja Mäkinen nyökkäävät vieressä: pitää paikkansa. Mummoista ja vaareista on iloa välitunneillakin. Antavat kuulemma vauhtia, tosin ei kovin hurjia. Mutta eikö ole omituista, että mummot ja vaarit käyvät koulua? – Koulumummoilla ja -vaareilla on aina laastareita taskussa – etenkin henkisiin haavereihin! He ovat vierellä kulkijoina korvaamattomia. Minulla ei ole aina mahdollisuutta keskittyä yhteen oppilaaseen, kun täytyy pitää koko paketti hallussa, Rintala sanoo. Lisäksi retkeily olisi turvatonta ilman toista aikuista. Nyt riittää aikuisen valvovat silmät pyöräletkan molempiin päihin. Ekaluokan opettaja Hannele Huuskonen kiittää käytännön avusta. Lapsille on tärkeää tulla kuulluksi ja saada aikuisen apua. – Olen todella kiitollinen koulumummoista ja -vaareista! He ovat tärkeä voimavara koulun arjessa. Lisäksi lasten ja eläkeikäisten vuorovaikutuksesta on tullut luontevaa, Huuskonen sanoo. Opettajien mukaan yhteistyö on sujunut mutkattomasti. Koulumummoihin ja -vaareihin voi luottaa, ja he osaavat toimia itsenäisesti. Kokonaisvastuu on kuitenkin opettajalla. Mummot ja vaarit eivät esimerkiksi selvittele riitatilanteita. – Arki on ollut paras opettaja yhteiseen toimintakulttuuriin. Minulle ei ole tullut lisätyötä, Satu Rintala sanoo. Punainen Risti perehdytti ja vakuutti Punaisen Ristin Kalvolan osasto sai idean koulumummoihin ja -vaareihin Turusta. Mauri Järvinen kävi paikan päällä ottamassa mallia ja houkutteli ensimmäiset vapaaehtoiset mukaan toimintaan. Alussa sovittiin yhteisistä pelisäännöistä. Punainen Risti järjesti koulumummoille ja -vaareille perehdytyksen ja vakuutuksen koulupäivien ajaksi. – Parasta on, että olemme yhdessä koulun kanssa saaneet suunnitella, miten vapaaehtoistoiminta toteutetaan. Koulumummot ja -vaarit ovat mukana ilolla ja täydestä sydämestään. Se on upeaa, Kalvolan osaston puheenjohtaja Hanna Myllynen sanoo. Iittalan yhtenäiskoulussa iltapäivä on vasta alkamassa, mutta ekaluokan koulupäivä on jo päättymässä. Muutama levoton takapuoli vispaa jo tuolilla siihen malliin, että nyt riittää. On opittu, on juteltu, on leikitty ja vaikka mitä. Onko kaikki olennainen jo sanottu? – Meillä on maailman paras ope, Jimi Virtanen huikkaa. – Ja maailman parhaat koulumummot ja -vaarit, Joni Sinkkonen säestää.? ? – No on! Koska ne ovat eläkkeellä, eikä niiden tarvitsisi käydä missään, Aatu sanoo. Keijo Kopra on ollut kouluvaarien ringissä alusta asti. Viikoittaisten vierailujen lisäksi Kopra vei yhdeksäsluokkalaiset tutustumaan entiseen työpaikkaansa, Iittalan lasitehtaaseen. Oppilaat pääsivät näkemään muun muassa lasinpuhaltamista. – Antoisinta on, että meistä eläkeläisistä on jotain hyötyä. Olemme saaneet pelkkää hyvää palautetta, ja opettajat sanovat, että olemme tervetulleita vaikka joka päivä, Kopra nauraa. Mummo ja vaarikin oppii uutta Vaikka koulumummot ja -vaarit ovat solahtaneet kouluarkeen vaivattomasti, uutta on opittu puolin ja toisin. Apuopettajien täytyy tuntea koulun säännöt. Vaitiolovelvollisuutta sekä opettajien ohjeita on noudatettava. Lisäksi nykypäivän koulumaailma vaatii joskus totuttelua. – Kaikki on niin erilaista kuin silloin kun minä kävin koulua. Silloin kuljettiin rauhassa jonossa ja ruokasalissa oltiin hiljaa. Nyt on menoa ja meteliä. Siihen on ollut hieman totuttelemista, Maj-Lis Laine kertoo. Hän kävi samaa Iittalan koulua 1950-luvulla, kuten myös Keijo Kopra. Vanhimmat seinät ovat heille tuttuja, vaikka koulua on myöhemmin laajennettu, ja moni luokka on muuttanut paikkaa. Leena Lempimäki yllättyi, miten matematiikka voi avautua vielä mummollekin. – Ihan yks kaks napsahti, että näinhän ne luvut menevät! Ajatella, että itsekin vielä opin. Ennen se oli laskentoa, nyt matematiikkaa, Lempimäki sanoo. Opettajat kiittävät apuvoimista Vapaaehtoiset koulumummot ja -vaarit ovat olleet toimiva apu Iittalan alaluokilla. Opettaja Satu Rintalan mukaan mummoilla ja vaareilla on ilmiömäinen kyky nähdä, jos jollakin lapsella on huolta tai murhetta. "Mummot ja -vaarit ovat tärkeä voimavara koulun arjessa." 1 Maj-Lis Laine on koulumummona samassa koulussa, jota hän kävi itse 1950-luvulla. 2 Keijo Kopra on vienyt koululaiset tutustumaan myös entiseen työpaikkaansa, Iittalan lasitehtaaseen. 3 Eeva Waulu toimii koulumummona oman lapsenlapsensa luokalle. Koulussa hän on kaikkien yhteinen mummo. 2 3 AVM1_painoon.indd 15 28.1.2020 9.48
16 MARY NYONGO on yksi Galatiyan kylän päivähoitokeskuksen hoitajista. Usein hän ottaa töihin mukaan myös lapsenlapsensa Hopekinin. AVM1_painoon.indd 16 28.1.2020 9.48
17 E nelles Daud , 32, otti aamulla kantoliinaan 11-kuukautisen poikansa ja hyppäsi polkupyörän selkään. Oli tullut aika viedä lapsi rokotettavaksi Chikatan kylään saapuneelle Punaisen Ristin liikkuvalle klinikalle. – Klinikka käy nykyään lähempänä kotiamme. Neljän kilometrin matkan pyöräilen puolessa tunnissa, Enelles kertoo tyytyväisenä. Matka on tuttu, sillä hän käy klinikalla esikoisensa kanssa nyt jo seitsemännen kerran. Rokotusten lisäksi lapsi punnitaan ja hänen terveydentilaansa seurataan. Myös Enelles saa tarvittavat rokotukset alle 5-vuotiaille lapsille ja heidän äideilleen tarkoitetulla klinikalla. Kaikki terveystiedot merkitään henkilökohtaisiin kortteihin. – Klinikan vapaaehtoiset ja hoitajat antavat hyödyllistä tietoa terveysasioihin liittyen. Jos lapsi on kipeä, saan klinikalta myös lääkkeitä, Enelles kehuu. Klinikan asiakkaille tarjotaan myös asiapitoista viihdettä. Ensin tanssiesitys kannustaa perhesuunnitteluun: vastasyntyneelle vauvalle toivotaan tanssin voimalla riittävästi aikaa ja tilaa kasvamiseen, ennen kuin perheeseen hankitaan seuraava lapsi. Tanssin jälkeen on vuorossa pienoisnäytelmä, jossa terveysasioista tietämättömän aviomiehen vastentahtoista asennetta rokotuksiin ja ehkäisyyn muokataan faktojen voimalla. Kiihkeän draaman lopussa hänkin oivaltaa sen, miksi vaimon on tärkeää viettää lapsen kanssa pari tuntia kuukaudessa liikkuvan klinikan asiakkaana. Klinikalla työskentelee kaksi viranomaisten palkkaamaa hoitajaa ja kolme Malawin Punaisen Ristin vapaaehtoista. Aisha Maganga , 37, on toiminut vapaaehtoisena kaksi vuotta. – Autan hoitajaa lasten punnituksissa. Tänään punnitsimme 160 lasta. Klinikkavierailun päätteeksi jaan terveyskortit takaisin äideille, Aisha sanoo. – Päätin ryhtyä vapaaehtoiseksi, kun kylämme päällikkö kertoi klinikan avuntarpeesta. Punainen Risti koulutti minut tähän tehtävään. Punnituksen jälkeen äidit lapsineen siirtyvät rokotusjonoon. Klinikan rokotusohjelma täydentyi viime keväänä tärkeällä uutuudella, kun Malawi aloitti huhtikuussa ensimmäisenä kolmesta Afrikan maasta malariarokotukset alle 2-vuotiaille lapsille. Vuoroaan hitaasti etenevässä jonossa odottaa 20-vuotias Agnes Usman yhdessä 10-kuukautisen Muza -poikansa kanssa. – Tämä klinikka on hyvä paikka. Saan täällä tietoa ja lääkkeitä, jos lapseni sairastuu. Tämä on tosin aika kaukana kotoamme, matkoihin kuluu pari tuntia, Agnes kommentoi. Terveys on koko kylän asia Punainen Risti saavuttaa Malawissa isoja tuloksia laajalla valikoimalla pieniä terveyttä edistäviä toimia. TEKSTI MIKA JOUHKI KUVAT VILLE PALONEN KÄÄNNÄ ? AISHA MAGANGA toimii vapaaehtoisena Malawin Punaisen Ristin liikkuvalla klinikalla. AVM1_painoon.indd 17 28.1.2020 9.48
18 18 Nyt hän on klinikalla neljättä kertaa esikoisensa kanssa. Omasta perhesuunnittelustaan Agnesilla on selkeä näkemys. – Aiomme hankkia neljä lasta, hän ilmoittaa empimättä. Ruokaa ja hoivaa lapsille Lasten terveyttä ja hyvinvointia edistetään Malawissa myös päivähoitokeskuksissa, joissa vapaaehtoiset hoitavat ja leikittävät 2–6-vuotiaita lapsia. – Opetamme lapsille uusia taitoja laulujen, leikkien ja tarinoiden avulla. Lapset opettelevat innoissaan numeroita ja aakkosia ja vähän vanhemmat myös lukemista ja englantia, kertoo Mary Nyongo , yksi Galatiyan kylän päivähoitokeskuksen hoitajista. Keskukseen kokoontuu parhaimmillaan noin 200 lasta päivässä. Sadekauden aikaan määrä tippuu usein alle puoleen, kun lähistöllä vuolaana virtaava joki vaikeuttaa monen pääsyä hoitopaikkaan. – Opin Punaisen Ristin koulutuksessa erilaisia tapoja leikkiä lasten kanssa, esimerkiksi sen, miten lapsia voi opettaa laulujen avulla, Mary muistelee. Hoitopaikassa opitut taidot auttavat Maryn mukaan lapsia suoriutumaan paremmin koulussa. Päivittäinen ruokailu on tärkeä osa päivän ohjelmaa. – Monet lapset saavat täällä parempaa ravintoa kuin kotonaan. Monipuolinen ruoka ja liikunta tekevät lapsista vahvempia, hän arvioi. Hoitajat pitävät aktiivisesti yhteyttä vanhempiin ja ottavat tarvittaessa puheeksi havaintojaan lapsista. Keskus tarjoaa tervetulleen tauon lastenhoidosta monille vanhemmille. – Vanhemmat ovat tosi kiitollisia, kun he voivat keskittyä omiin töihinsä sillä aikaa, kun lapset ovat täällä hyvässä hoidossa, Mary huomauttaa. Hän itse tuo hoitokeskukseen usein mukanaan kaksivuotiaan lapsenlapsensa Hopekinin . Junior Felixson , 3, viettää hoitokeskuksessa useimmat arkipäivänsä, kuten hänen kaikki neljä sisarustaankin ovat tehneet. Juniorin perheessä on ajoittain pulaa ruuasta, eikä hän epäröi valitessaan hoitopaikan ykkösasiaa. – Puuro on hyvää täällä, Junior sanoo ykskantaan. Hän on jo ehtinyt oppia uusia taitoja, ja parhaillaan työn alla on tärkeä projekti. "Lapset opettelevat innoissaan numeroita ja aakkosia." 1 Lapset eivät ole päivähoitokeskuksessa vain hoidossa, vaan he oppivat samalla tärkeitä taitoja. 2 Joyce Mupezeni noutaa talousvettä purolta Mwanamulanjen kylässä. Punaisen Ristin rakentama porakaivo parantaa vesihuoltoa merkittävästi. 3 Enelles Daud on tuonut 11-kuukautisen poikansa rokotettavaksi ja punnittavaksi Punaisen Ristin liikkuvalle klinikalle. 4 Ethel Medson on tyytyväinen Punaisen Ristin Puhdas kylä -kampanjaan. Se on lisännyt siisteyttä ja parantanut terveyttä. 1 2 3 4 AVM1_painoon.indd 18 28.1.2020 9.48
19 – Olen opetellut numeroita, Junior paljastaa. Hänen äitinsä Jennifer on tyytyväinen lapsensa saamaan hoitoon. – Hienoa, että Junior saa kasvaa ja kehittyä täällä leikkimällä muiden lasten kanssa. Tiedän kokemuksesta, miten hyvää tämä tekee lapsille, Jennifer kiittelee. Galatiyan hoitopaikan lapset kokoontuvat toistaiseksi ulkona, koska keskuksen vanha rakennus vuotaa ja on turvaton lapsille. Sateella lapset joudutaan usein lähettämään kotiin. Uusi talo on kuitenkin jo rakenteilla, ja muutaman kuukauden päästä lapset ja hoitajat pääsevät uusiin, turvallisiin tiloihin. Lasten päivähoitoa pyörittävät vapaaehtoiset lastenhoitajat, jotka pitävät huolen lasten aktiviteeteista, sekä vanhempien toimikunnan vapaaehtoiset, jotka tekevät ruokaa ja hoitavat muita käytännön asioita. Malawin Punainen Risti kouluttaa vapaaehtoisia sekä tarjoaa ruokaa ja keittiötarvikkeita sekä siemeniä kylvettäväksi hoitokeskuksen puutarhassa. Puhtauteen kannattaa satsata Puhdas vesi ja hygienia ovat olennaisia elementtejä kyläyhteisöjen terveyden edistämisessä. Kolme vuotta sitten Malawin Punainen Risti lanseerasi puhtaan kylän konseptin. – Puhtaan kylän tittelin voi saada, kun 80 prosenttia kylän kotitalouksista täyttää tietyt kriteerit. Taloilla täytyy olla mm. kunnollinen vessa käsienpesupaikkoineen, pyykkinaru, kunnon roskakori jätteille sekä astioidenkuivauspaikka, luettelee Malawin Punaisen Ristin Mangochin piirin työntekijä Peter Banda . Puhtaasta kylästä täytyy löytyä myös Punaisen Ristin kouluttama vapaaehtoinen, joka auttaa ja neuvoo perheitä ja myös raportoi mahdollisista puutteista. Jos joku perhe lipsuu asetetuista vaatimuksista, kyläkomitea voi asettaa uhkasakon. Ussin puhtaassa kylässä asuva Ethel Medson , 40, on tyytyväinen lisääntyneeseen siisteyteen ja hygieniaan. – Aiemmin lapsemme sairastuivat usein ripuliin ja muihin tauteihin. Se haittasi koulunkäyntiä. Nykyään he ovat paljon terveempiä, Ethel mainitsee. Hänen mielestään on hyvä, että kylän siisteyttä kontrolloidaan. – Jos itse pidän ympäristöni siistinä, mutta naapuri on välinpitämätön, voin saada jonkun taudin sieltä. Yksi tärkeä terveyttä ja elämänlaatua edistävä tekijä on Punaisen Ristin kylään rakentama kaivo. – Vedenhakumatkaan odotuksineen meni ennen jopa kuusi tuntia. Nyt kaivo on niin lähellä, että 7-vuotias tyttäreni Sidhat auttaa minua aina välillä vedenhaussa pienellä ämpärillään, Ethel kehuu. Parantuneen vesitilanteen ansiosta useimmat kyläläiset ovat perustaneet Ethelin tavoin oman puutarhan Punaisen Ristin tuella. Se parantaa ruokaturvaa ja tuo monipuolisuutta ruokavalioon. – Viljelen okraa, kurpitsaa, sinappia ja bonongwea. Viljely kotipuutarhassa onnistuu hyvin, kun emme ole enää niin riippuvaisia sadekausista. Kaivo tuo terveyttä Mwanamulanjen joki on kuivan kauden aikana kuihtunut lähes huomaamattomaksi puroksi. Siitä huolimatta virran äärellä on ruuhkaa, kun kymmenet läheisen kylän naiset ja tytöt ovat saapuneet noutamaan vettä koteihinsa. Bethia Chapwera , 11, on saanut kauhottua ison vihreän saavinsa täyteen ja lähtee kantamaan painavaa vesikuormaa kotiin muutaman sadan merin päähän. Vesi on kirkasta ja näyttää puhtaalta, mutta ulkonäkö pettää. – Kylän noin 250 perhettä käyttää puron vettä juomavetenä ja ruoanlaittoon. Se on aiheuttanut paljon sairauksia. Esimerkiksi viimeisen kolmen kuukauden aikana yli sata alle 5-vuotiasta lasta sairastui ripuliin, toteaa paikallinen terveysviranomainen Dominic Maloto . Kyläläisten elämänlaatu parantuu merkittävästi, kun Malawin Punaisen Ristin rakennuttama kaivo avataan kahden kylän käyttöön. Se tarjoaa turvallista juomavettä yli 2 000 ihmiselle. – Tämä puron vedenottopaikka voidaan vihdoin hylätä parin viikon päästä. Perheet pääsevät nauttimaan puhtaasta vedestä, Dominic iloitsee. ? Yhteistyö tuottaa tuloksia S uomen Punainen Risti osallistui Malawin kyläyhteisöjen selviytymisja sietokyvyn parantamiseen COMREP-hankkeessa vuosina 2016–2019. Hankkeessa keskityttiin yhteisöjen terveyden edistämiseen, vesi-, sanitaatioja hygieniaolojen kohentamiseen, katastrofivalmiuteen, tasa-arvon edistämiseen sekä Malawin Punaisen Ristin auttamisvalmiuden kehittämiseen. Suomen Punaisen Ristin lisäksi hankkeessa olivat mukana Tanskan, Islannin ja Italian Punaiset Ristit. Suomen ulkoministeriö osallistui COMREPin rahoitukseen. "Perheet pääsevät nauttimaan puhtaasta vedestä." AVM1_painoon.indd 19 28.1.2020 9.48
20 Punaisen Ristin uusitut oppimateriaalit kouluille kertovat muun muassa, millaiset säännöt rajoittavat sodankäyntiä. TEKSTI ELINA VENESMÄKI KUVAT PETRI MULARI L ukiolaiset Helsingin Sibelius-lukiossa kuuntelevat tarkasti. Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino kertoo tällä tunnilla, mitä kansainvälisiä pelisääntöjä sodille on asetettu. Koulussa tunti on osa yhteiskuntafilosofian ja elämänkatsomustiedon opetusta. Sotia toki saa, tai ainakaan sitä ei pysty kieltämään. Mutta jo kauan ihmiset ovat pyrkineet minimoimaan sotien aiheuttamaa kärsimystä ja sitä kautta helpottamaan ihmisten yhteiseloa taistelujen päätyttyä. Ensimmäinen sodan säännöt määrittelevä Geneven sopimus solmittiin vastaperustetun Punaisen Ristin kansainvälisen muksiin on kirjattu myös käytön rajoituksia sellaisille aseille, jotka eivät erottele sotilaita ja siviilejä. Nykyiset sodan säännöt perustuvat toisen maailmansodan jälkeen 1949 solmittuihin neljään Geneven sopimukseen ja niiden lisäpöytäkirjoihin, ja Jani Leinon mukaan niitä noudatetaan maailman konflikteissa useimmiten varsin hyvin. Miten sotarikoksia käsitellään? Mikä sitten on sodassa tarpeetonta kärsimystä? Se ei ole aina lainkaan selvää. Sodan sääntöjen rikkojaa voidaan kuitenkin syyttää sotarikoksista. Sodassakaan ei saa tehdä mitä tahansa PUNAISEN RISTIN oppimateriaalit saavat lukiolaisilta kiitosta. Nettisivut taustoittavat ilmiöitä ja haastavat pohdiskelemaan. komitean aloitteesta jo vuonna 1864. Nykyään voimassa oleva humanitaarinen oikeus eli sodan säännöt määräävät yksinkertaistettuna näin: tarpeetonta kärsimystä ei saa aiheuttaa, esimerkiksi kiduttaminen ja kemialliset aseet ovat kiellettyjä. Siviilejä ei saa ottaa sotatoimien kohteeksi ja heidän pitää antaa paeta taisteluja. Lääkintähenkilökunnan pitää saada tehdä työnsä, punaisen ristin suojamerkillä merkittyjä sairaaloita ja ambulansseja vastaan iskeminen on kielletty. Sopimusten tarkoituksena on suojata kaikkia ihmisiä, jotka eivät osallistu vihollisuuksiin: siviilejä, haavoittuneita ja antautuneita sotilaita. SopiAVM1_painoon.indd 20 28.1.2020 9.48
21 Ensisijaisesti sotarikosten selvittäminen ja syyllisten tuomitseminen on sotia käyneiden valtioiden tehtävä. Se voi kuitenkin olla vaikeaa tai jopa mahdotonta, joten oikeudenkäyntejä voidaan käydä myös muissa maissa. Joissakin sodissa tapahtuneita sotarikoksia varten on perustettu omia kansainvälisiä tuomioistuimia, ja vuodesta 2002 on ollut olemassa pysyvä Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC. Se käsittelee kaikkein vakavimpia kansainvälisiä rikoksia ja voi nostaa syytteen sotarikoksista, rikoksesta ihmisyyttä vastaan tai kansanmurhasta. Vuoden 1949 Geneven sopimuksissa ovat mukana kaikki maailman valtiot. Ne kaikki eivät kuitenkaan hyväksy ICC:n toimivaltaa omalla alueellaan tapahtuneissa rikoksissa. Esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Irak ja Syyria eivät ole mukana Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. YK:n määräyksellä ICC voi silti tutkia tapauksia myös näissä maissa. Tieto sopimusten olemassaolosta tuo toivoa Oppitunnin päätyttyä lukiolainen Siiri Varis kertoo, että sodan pelisäännöt olivat hänelle käsitteen tasolla tuttu juttu, mutta syvempi perehtyminen paljasti puolia, joita hän ei ollut aiemmin hoksannut. – En ollut älynnyt ajatella, kuinka paljon sodan käytäntöjen saralla on aikojen saatossa edistytty. Uutisointi sodankäynnistä keskittyy tragedioihin ja hirmutekoihin, ja sota näyttää siksi yleisölle rumimmat puolensa. Mediassa kerrotaan jatkuvasti iskuista sairaaloihin ja muihin siviilikohteisiin. Varsin usein sotaa käydään silti sääntöjen asettamissa raameissa. Se ei vain ole uutinen. – Uutisten seuraajalle voi tulla musertava mielikuva epävakaiden alueiden tilasta, Siiri Varis sanoo. – Vaikka sopimukset ovat vain sopimuksia, tieto teoreettisesta suojasta muun muassa siviileille ja lääkintähenkilökunnalle tuo toivoa. Varis on tyytyväinen tunnilla saatuun oppiin. Se vahvistaa omaa medialukutaitoa. Toisen opiskelijan Kaisla Ovaskan mielestä aihepiiri on mielenkiintoinen ja tärkeä. Punaisen Ristin nettimateriaali on mukava ja helppolukuinen. Kappaleet ja tehtävät ovat sopivan pituisia. Ovaska sanoo, että maailman menosta ja kriiseistä on tärkeää tietää. – Se sivistää sekä opettaa mukautumaan eri tilanteisiin. Se antaa myös näkökulmia ja uusia uravaihtoehtoja tulevaisuuteen. – Ajattelen myös, että olemme tietyllä tasolla velvoitettuja tutustumaan muualla maailmassa tapahtuviin kriiseihin, sillä kuulumme kaikki ihmiskuntaan. Tällaiset asiat ovat ihmiskunnan yhteisiä. Kysymyksiä keskustelun pohjaksi Punaisen Ristin oppimateriaaleissa on omat jaksonsa esimerkiksi medialle ja lapsille sodassa. Aihe alkaa lyhyellä videolla, ja mukana on myös kysymyksiä pohdittavaksi. Pitäisikö esimerkiksi lapsia lähettää sodan jaloista turvaan toiseen maahan, vaikka ilman vanhempiaan kuten Suomen sotalapset aikoinaan? Entä miten sosiaalinen media on muuttanut konfliktiuutisointia? Sibelius-lukion uskonnon, elämänkatsomustiedon ja filosofian opettaja Outi Raiskinmäki sanoo, että Punaisen Ristin oppitunti oli helppo nivoa erityisesti yhteiskuntafilosofian, mutta myös elämänkatsomustiedon sisältöihin. – Aihe on opiskelijoista kiinnostava ja tärkeä. Materiaalit ovat kiinnostavia ja hienosti toteutettuja. Tällaiset todellisen maailman todelliset ongelmat ja todelliset ratkaisuyritykset kiinnostavat nuoria. Raiskinmäen mielestä keskustelua olisi saanut olla enemmänkin kuin mihin tunnilla riitti aikaa, mutta toisaalta taustat täytyy tietää ennen keskustelua. Siinäkin auttavat Punaisen Ristin oppimateriaalin taustoittavat tehtävät.??? ? Punainen Risti tuo maailman kouluun O pettaja, mietityttävätkö oppilaitasi pakolaisuus, ilmastonmuutos tai maailman konfliktit? Kaipaatko apua ensiavun opettamiseen tai tukea kaveritaitojen käsittelyyn? Muun muassa näiden teemojen käsittelyyn tarjoavat tukea Punaisen Ristin uudet oppimateriaalit. Kaikki Punaisen Ristin oppimateriaalit alaja yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille löytyvät nyt yhdestä osoitteesta helppokäyttöisessä muodossa. Ilmainen palvelu on suunnattu sekä opettajille että oppilaille. Lue lisää: www.sproppimateriaalit.fi JANI LEINO kertoo lukiolaisille, miten kansainväliset sopimukset pyrkivät rajoittamaan sodankäynnin aiheuttamaa kärsimystä. "Tällaiset asiat ovat ihmiskunnan yhteisiä." AVM1_painoon.indd 21 28.1.2020 9.48
22 Arktiksen uudet haasteet Ilmaston lämpeneminen lisää ihmisen toimeliaisuutta arktisella alueella. Se tuo mukanaan myös kasvavia riskejä, joihin Suomen Punainen Risti varautuu yhdessä viranomaisten ja arktisten maiden sisaryhdistystensä kanssa. TEKSTI ROOPE SIIRTOLA JA KIMMO HOLOPAINEN KUVAT SUOMEN PUNAISEN RISTIN KUVA-ARKISTO E i siitä mihinkään pääse, Suomi on arktinen maa. Talvet ovat kylmiä, lumi peittää maata puolet vuodesta, ja kesällä hellepäivä on syy juhlaan. Ilmasto kuitenkin lämpenee, ja ilmastonmuutoksen edetessä ihmisen toiminta kiihtyy niin Suomessa kuin muuallakin arktisella alueella. Väistyvä merijää avaa uusia laivareittejä, turistien määrä nousee, raaka-aineiden tuotanto lisääntyy. Toimeliaisuus maapallon pohjoiskalotilla lisääntyy tavalla, jollaista ei ole ennen nähty. Muutokset synnyttävät myös uusia haasteita. Katastrofien riski kasvaa arktisella alueella, ja niihin varautuminen vaatii uudenlaista panostusta ja yhteistyötä, myös yli valtioiden rajojen. Nykyinen kapasiteetti riittää tuskin vastaamaan suuronnettomuustai öljyvahinkotilanteisiin, puhumattakaan maanjäristyksen tai hirmumyrskyn kaltaisista luonnonmullistuksista. – Jopa suurten valtioiden valmiudet vastata suuronnettomuuksiin ja merkittäviin erityistilanteisiin arktisella alueella ovat hyvin rajalliset, HUSin valmiusyksikön ylilääkäri Tom Silfast sanoo. – Tällaisissa tilanteissa ulkopuoliselle kapasiteetille on tarvetta. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi useamman maan viranomaisyhteistyönä toteutettava onnettomuuspotilaiden alkuvaiheen hoito, suojaan saattaminen ja lääkinnällinen evakuointi onnettomuusalueelta. Uusia hätäapuyksiköitä Ilmastonmuutoksen myötä myös järjestöjen ja kansalaisten vapaaehtoisen varautumisen merkitys kasvaa. Suomen Punainen Risti on jo vuosien ajan 1 AVM1_painoon.indd 22 28.1.2020 9.48
23 tänyt mm. kylmäosaamiskoulutusta (Arctic and Extreme Cold Preparedness Training Module). Arktisen alueen lisäksi Suomen Punainen Risti parantaa valmiutta myös Baltrepsekä Oil Spill -yhteistyöhankkeissa. Molempien tavoitteena on parantaa öljyja muihin suuronnettomuuksiin varautumista Itämeren alueella. Arktisen alueen aktiivisuuden lisääntyessä myös yrityksillä ja muilla yhteisöillä on kasvava merkitys uusiin haasteisiin vastaamisessa. Yliopistot ja tutkimuslaitokset tuottavat jo nyt kallisarvoista tietoa, joka ohjaa viranomaisten ja järjestöjen ratkaisuja. Teknologiayritysten kehittämät apuvälineet kuten kauko-ohjattavat dronet sekä tiedon keräämistä ja tilannekuvan rakentamista helpottavat ohjelmistot ovat tulevina vuosina onnettomuustilanteissa kallisarvoinen apu niin viranomaisille kuin avustusjärjestöillekin.? ? kehittänyt valmiuttaan toimia viranomaisten tukena arktisella alueella. – Sisäministeriö korostaa varautumisessa yhteiskunnan eri sektorien yhteistyötä. Se näkyy esimerkiksi pelastustoimen strategisessa visiossa, joka lähtee siitä, että yksikään toimija ei omin voimin kykene saavuttamaan kaikkia tavoitteita, sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Niki Haake kertoo. – Järjestöjen ja vapaaehtoisten rooli korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Eri toimijoiden yhteensovitetulla varautumisella vahvistetaan koko yhteiskunnan onnettomuusja häiriönsietokykyä. Suomen Punainen Risti on viime vuosina kehittänyt nopean toiminnan yksiköitä, jotka ovat käytettävissä sekä kotimaassa että kansainvälisissä avustusoperaatioissa viranomaisten tukena. Tällaisia hätäapuyksiköitä ovat esimerkiksi Punaisen Ristin evakuointisairaala (Emergency Evacuation Hospital) ja evakuointikeskus (Emergency Evacuation Center). Punaisen Ristin Kalkun logistiikkakeskuksen kokoaOma varautuminen kunniaan K aikista viranomaisten ja järjestöjen ponnisteluista huolimatta avun saapuminen arktisella alueella voi kestää hätätilanteessa kauan, ja sama pätee myös muilla vaikeasti saavutettavilla alueilla kuten saaristossa. Suuronnettomuuden tai muun vakavan häiriötilanteen sattuessa monet yhteiskunnan toiminnot ja palvelut ovat vaarassa keskeytyä: sähkön ja veden jakelu voi katketa, hätäkeskukset ruuhkautua, liikenneja viestintäyhteydet lakata toimimasta. Jokainen meistä voi parantaa turvallisuutta myös omatoimisella varautumisella. Hyvä alku on huolehtia kuntoon kotivara, joka sisältää vähintään kolmen vuorokauden veden, ruoan, tarpeelliset lääkkeet sekä muut elintärkeät tarvikkeet. Myös ensiaputaidot ja -tarvikkeet on hyvä pitää ajan tasalla. Omaa valmiuttaan toimia hätätilanteessa voi kehittää lisää lähtemällä mukaan Punaisen Ristin toimintaan ja osallistumalla koulutuksiin. Pärjäisitkö sinä häiriötilanteessa omin avuin? Lue lisää: www.72tuntia.fi mat yksiköt ovat nopeassa valmiudessa avustamaan loukkaantuneiden hoidossa ja evakuoinnissa suuronnettomuustapauksissa. Punainen Risti on osallistunut arktisen valmiuden vahvistamiseen myös monen toimijan yhteisten kehityshankkeiden kautta. Vuosina 2017–2019 toteutetut kaksi Red Cross Arctic Disaster Management -selvitystä syntyivät osana Rajavartiolaitoksen Arctic Maritime Safety Cooperation eli SARC-hanketta, jota rahoitti Suomen ulkoministeriö. Selvityksissä kartoitettiin mm. kansainvälisen Punaisen Ristin olemassaolevia resursseja arktisella alueella, vahvistettiin kansainvälistä yhteistyötä ja visioitiin tulevaisuuden tarpeita alueella. – Arktinen alue on toimintaympäristönä erittäin haasteellinen mm. lentoja meripelastuksen kannalta. Välimatkat ovat pitkiä, sääolosuhteet usein vaikeita ja viestintäyhteydet puutteellisia. Kaikki tämä vaikuttaa turvallisuuteen, Rajavartiolaitoksen apulaisprojektipäällikkö Johanna Terva sanoo. – Rajavartiolaitos on määrätietoisesti ollut kehittämässä arktisten maiden välistä käytännön meripelastusyhteistyötä, ja Punaisella Ristillä on viranomaisten tukemisessa erityinen rooli. Meillä Suomessa on tiivis, poikkihallinnollinen yhteistyö viranomaisja vapaaehtoistoimijoiden välillä. Se on toimiva konsepti, josta kannattaa pitää huolta ja kehittää kaikkien toimijoiden resursseja, valmiuksia sekä yhteistoimintaa. Kahdeksan Punaista Ristiä Kaikissa arktisen alueen valtioissa – Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Islannissa, Tanskassa (Grönlanti ja Färsaaret), Yhdysvalloissa ja Kanadassa – toimii kansallinen Punaisen Ristin yhdistys, jolla on toimintaa arktisella alueella. Järjestöissä toimii yhteensä noin 10 000 koulutettua, paikallista vapaaehtoista, jotka tuntevat alueen olosuhteet. Useimmilla kansallisilla yhdistyksillä on lisäksi Suomen Punaisen Ristin tapaan valmiusryhmiä, avustustyöntekijöitä ja henkilökuntaa, joita voidaan tarvittaessa lähettää myös arktiselle alueelle. Osana yhteistyöhankkeita Suomen Punainen Risti on osallistunut useisiin kansainvälisiin harjoituksiin ja kehit"Yksikään toimija ei selviä tavoitteistaan omin voimin." 1 Suomen Punaisella Ristillä on valmiusryhmiä, henkilökuntaa ja kalustoa, joita voidaan lähettää myös arktiselle alueelle. 2 Ensiapuryhmien vapaaehtoiset avustavat onnettomuuspotilaiden ensihoidossa ja jatkohoitoon saattamisessa. 3 Punainen Risti ja useat viranomaistahot harjoittelevat yhteistyötä säännöllisesti. 2 3 AVM1_painoon.indd 23 28.1.2020 9.48
24 V aasassa kulttuuritalo Fannyn keittiössä voidellaan jo hyvää vauhtia reissumiehenpuolikkaita, kun Seinäjoen veripalvelun hoitajat kurvaavat perävaunullisella bussillaan pihaan. Punaisen Ristin vapaaehtoiset Leena Waxlax ja Aila Skogberg ovat tulleet paikalle pari tuntia ennen tilaisuuden alkamista, jotta noutopöytä on valmis ja kahvipannu kuumana ensimmäisten luovuttajien ehtiessä kahville. Sari Swanljung saapuu avuksi vähän myöhemmin. Tarjoiluja varten tarvittavat ostokset Leena ja Aila ovat käyneet tekemässä jo edellispäivänä. Leenan uunissa paistuu 2 000 pullaa vuodessa Punaisen Ristin vapaaehtoiset huolehtivat verenluovutustilaisuuksissa, että viimeinenkin luovuttaja saa nauttia ansaitun herkkuhetkensä. Kun kahville saapuu uusi verenluovuttaja musta Hengenpelastaja-kassi olallaan, vapaaehtoiset onnittelevat hyvästä päätöksestä. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT LINUS LINDHOLM VERENLUOVUTTAJIEN KAHVITUS sujuu Leena Vaxlaxilta ja Aila Skogbergiltä jo rutiinilla. AVM1_painoon.indd 24 28.1.2020 9.48
25 Verenluovutustilaisuuksia järjestetään ympäri maata jokaisena arkipäivänä. Niiden toteuttamisessa korvaamaton apu ovat kymmenet Punaisen Ristin vapaaehtoiset veripalveluyhdyshenkilöt. Paikalliset vapaaehtoiset auttavat muun muassa uusien verenluovutuspaikkojen valinnassa ja verenluovutustilaisuuksien markkinoinnissa. Paikan päällä he ovat suureksi avuksi verenluovuttajien ohjaamisessa sekä kahvija välipalatarjoilun järjestämisessä. Kolmen eri sortin voileipiä Vaasassa järjestetään verenluovutustilaisuus noin joka toinen viikko, joten koneisto pyörii varmoin ottein niin kyökin kuin salin puolella. Samaan aikaan kun hoitajat kokoavat verenluovutuskalustoa, Leena ja Aila saavat valmiiksi ensimmäisen kattauksen täytettyjä voileipiä, kolmea eri sorttia. – Aluksi teemme kuutisenkymmentä kappaletta, ja sitten vielä päivän mittaan lisää. Keskimäärin täällä käy noin sata luovuttajaa viiden tunnin aukiolon aikana, eikä ole mukavaa, jos juustonkulmat ehtivät kuivahtaa. Pitää olla tuoretta, naiset huolehtivat. Noutopöytään pääsee myös kulhollinen Leenan korvapuusteja. Tätäkin tilaisuutta varten hänen kotiuunissaan on paistunut edellispäivänä useampi pellillinen pullaa. – Kyllä niitä pari tuhatta tulee vuodessa paistettua! Kuinkahan kauan mahdan vielä jaksaa, Leena nauraa. Puolet maan verestä Liikkuva veripalvelu järjestää vuosittain ympäri maata yli tuhat verenluovutustilaisuutta. Tilaisuudet ovat tärkeitä, sillä niistä saadaan noin puolet kaikesta sairaaloiden tarvitsemasta verestä, noin satatuhatta kokoveripussia vuodessa. Paikkojen valintaan vaikuttaa muun muassa väestöpohja, eli paljonko luovutusikäisiä luovuttajia paikkakunnalla on. Yhdestä tilaisuudesta on saatava vähintään 70–80 pussia verta, jotta tilaisuuden järjestäminen on kannattavaa. Suurimmassa osassa tilaisuuksista kahvituksesta huolehtivat paikallisen Punaisen Ristin osaston vapaaehtoiset. Muussa tapauksessa tarjoiluista huolehtivat tilojen omat cateringit tai esimerkiksi seurakuntasaleissa seurakunnan työntekijät. Seinäjoen liikkuva veripalvelu käy Vaasan lisäksi säännöllisesti noin kerran kuukaudessa Kokkolassa ja Pietarsaaressa, ja lisäksi vuoden mittaan myös pienemmillä paikkakunnilla sekä alueen isoissa yrityksissä ja oppilaitoksissa. Positiivisuus tarttuu Leena ja Aila ovat auttaneet verenluovutusten taustajoukoissa jo silloin, kun Vaasassa vielä oli oma veripalvelutoimisto. Aila kuuli veripalveluvapaaehtoisen tehtävästä eläkkeelle jäätyään osaston Kultaisen iän kerhossa, jota Leena nykyään vetää. Nyt jo yhdeksättäkymmenettä käyvä Leena tuli kahvitustoimintaan mukaan niin ikään eläkkeelle jäätyään. – Päivät ovat pitkiä, sillä saavumme tänne ensimmäisenä ja lähdemme viimeisenä. Kyllä tässä kahdeksan tunnin päivä helposti tulee, mutta aika ei käy pitkäksi – vai mitä Leena? Aila hymyilee. – Ai että miten me jaksamme, vanhat rouvat? No, verenluovuttajat ovat kerta kaikkiaan niin positiivisia asiakkaita. He ovat tehneet hyvää, ja se ilahduttaa meitäkin. Varsinkin silloin, kun tulee ensikertalaisia. Aina kun näemme mustan hengenpelastajan kassin jollakin, onnittelemme hyvästä päätöksestä! Nesteytys on tärkeää Vaasan luovutustilaisuus etenee totuttua kaavaa – heti ovien avauduttua puoliltapäivin luovuttajia saapuu runsaasti, kunnes virta hiljenee pariksi tunniksi. Neljän jälkeen saapuvat töistä vapautuvat, ja hiljaisinta on viimeisen tunnin aikana. Tarjoilut tekevät kauppansa, eikä kukaan pyörry. Sekä ennen että jälkeen luovutuksen on tärkeää nauttia riittävästi nesteitä, joten vapaaehtoisten järjestämä tarjoilu on aidosti tärkeää paitsi hyvän asiakaspalvelun, myös verenluovuttajien voinnin näkökulmasta. Joskus luovuttajaa saattaa verenluovutuksen jälkeen heikottaa. – Jos huomaamme, että luovuttajaa alkaa pyörryttää, kutsumme heti hoitajan paikalle. Seinäjoen likat ovat niin mukavia, meitä on täällä aina monta auttavaa kättä paikalla, naiset kertovat. Päivän saldo Vaasassa on tällä kertaa 95 rekisteröitynyttä verenluovuttajaa, jotka kaikki saivat luovuttaa. Se on noin kahdeksasosa koko maan päivän verentarpeesta. Illan hämärtyessä ja Leenan ja Ailan päästyä kotiin veripussit matkaavat kohti Seinäjokea ja siitä edelleen Helsingin Kivihakaan. Aamulla kello 6 alkaa näytteiden tutkiminen sekä verien erottelu verivalmisteiksi.?? ? "Verenluovuttajat ovat positiivisia asiakkaita." SEINÄJOEN LIIKKUVAN VERIPALVELUN hoitajat laittavat luovutustilaisuuden pystyyn rivakasti. JOHAN SKJÄL piipahti lounasaikaan luovuttamassa verta. Hoitaja Elina Laurila pistää neulaa. AVM1_painoon.indd 25 28.1.2020 9.48
26 Suomen Punaisen Ristin työntekijä Stefano Rigatelli vietti vuoden Yhdysvalloissa ja tutustui vapaaehtoisena Amerikan Punaiseen Ristiin. TEKSTI AKU SUOMALAINEN Vapaaehtoisena Amerikassa no Rigatelli vietti vuoden Kaliforniassa ja ilmoittautui vapaaehtoiseksi Amerikan Punaiselle Ristille. Vapaaehtoisena hän pääsi seuraamaan aitiopaikalta Amerikan Punaisen Ristin mittavaa avustustyötä kotimaassa. Kokemus opetti paljon paitsi Amerikan Punaisesta Rististä, myös amerikkalaisten suhtautumisesta vapaaehtoistyöhön ja auttamishalusta hädän hetkellä. Nopeasti asiaan Rigatellin mukaan amerikkalaiset ovat katastrofin kohdatessa heti valmiina auttamaan, ja Amerikan Punainen Risti tarjoaa vapaaehtoisille nopeasti tehtävää. Punainen Risti järjestää katastrofialueiden lähistöllä intensiivisiä, muutaman tunnin pop-up-vapaaehtoiskursseja, joiden jälkeen uusille vapaaehtoisille määrätään ohjaaja ja heidät lähetetään saman tien kentälle. Suomen Punainen Risti voisi Rigatellin mielestä ottaa oppia siitä ripeydestä, jolla Amerikan Punainen Risti S uomen Punainen Risti on yksi Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton IFRC:n 192 jäsenyhdistyksestä. Kuten jokaisella valtiolla, myös jokaisella kansallisella Punaisella Ristillä ja Puolikuulla on omat erityispiirteensä. Lähes kaikissa maissa järjestön perustehtäviin kuuluu viranomaisten avustaminen poikkeusja onnettomuustilanteissa. Suuria eroja on kuitenkin siinä, miten paljon katastrofiapua kotimaassa tarvitaan. Siinä missä esimerkiksi meillä Suomessa luonnonmullistukset tarkoittavat lähinnä epätavallisen voimakkaita myrskyjä ja tulvia, Yhdysvalloissa Punaisen Ristin auttamisvalmiutta koettelevat vuodesta toiseen hurrikaanit, tornadot, maanjäristykset, maastopalot ja suurtulvat. Amerikan Punainen Risti hälytetään apuun kotimaassa yli 60 000 kertaa vuodessa. Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin työntekijä StefaWOOLSEY-PALO TEKI TUHOA Los Angelesin ja Venturan piirikunnissa Kaliforniassa syksyllä 2018. AVM1_painoon.indd 26 28.1.2020 9.48
27 pystyy tarjoamaan tekemistä vapaaehtoisille. Pikakoulutus ja hädänalaisten auttaminen saattaa kuulostaa riskialttiilta yhdistelmältä, mutta Rigatelli ei näe siinä isoja riskejä. – Tehtävät ovat lopulta aika yksinkertaisia, ja vapaaehtoiset ovat koko ajan esimiehensä tavoitettavissa, hän sanoo. – Vapaaehtoiset oppivat koko ajan lisää käytännön kautta. Perehdytyskurssin jälkeen halukkaat vapaaehtoiset voivat käydä jatkokursseja ja siirtyä vaativimpiin tehtäviin. Koska Rigatelli oli Suomessa Punaisen Ristin työntekijä, hän pääsi Amerikan Punaisen Ristin vapaaehtoisena suoraan johtaviin tehtäviin. Florence ja Michael -hurrikaanien iskiessä maihin syys-lokakuussa 2018 hän työskenteli Los Angelesissa operaatiohuoneessa. Tehtäviin kuului mediaseurantaa ja vapaaehtoisten koordinoimista alueille, joilla avun tarve oli suurin. Marraskuussa Woolsey-maastopalon riehuessa Kaliforniassa Rigatelli työskenteli Pierce Collegen väestönsuojassa ja myöhemmin avustustarvikejakelussa. Woolsey-maastopalo korvensi Los Angelesin ja Venturan piirikunnissa Espoon kokoisen alueen surmaten kolme ihmistä ja tuhoten yli 1 600 rakennusta. Tulen tieltä evakuoitiin lähes 300 000 ihmistä. Amerikkalaisen kulttuurin ajatellaan helposti olevan hyvin yksilöja suorituskeskeistä, mutta kriisin keskellä esiin nousee toisenlainen Amerikka – solidaarinen ja auttamishaluinen. Rigatelli kertoo muutaman esimerkin: Kun Woolsey-palo roihusi, Los Angelesissa Paramount Pictures perui uutuuselokuvan ensi-illan ja jakoi kutsuvieraille tarkoitetun ruoan tulta paenneille. Popin supertähti Lady Gaga vieraili Punaisen Ristin evakuointikeskuksessa menetettyään talonsa maastopalossa. Kotinsa menetti myös 97-vuotias, dementoitunut Ruth -rouva. Kun Ruth kaipasi nopeasti apua eikä hänen sukulaisiaan tavoitettu, eräs perhe adoptoi sekä Ruthin että hänen ylipainoisen koiransa. Punainen Risti auttoi kaikkia, ja Hollywoodin kupeessa kun oltiin, avuntarvitsijoiden joukossa oli myös yksi kirahvi. Oma vastuu on vahva Stefano Rigatellin mukaan amerikkalaiseen kulttuuriin kuuluu vahva luottamus omaan lähiyhteisöön, johon kuuluvat esimerkiksi ystävät, naapurit ja työtoverit. Yhteisö – community – toimii eräänlaisena turvaverkkona, jota yhteisöön kuuluvat vapaaehtoiset entisestään vahvistavat. Rigatelli vertaa amerikkalaisten yhteisöä Suomen valtioon sosiaalietuuksineen. Italiassa, Rigatellin kotimaassa, ihmisen turvaverkkona taas toimii oma perhe ja suku. Kun ihminen kohtaa kriisin, hän voi luottaa siihen, että oma turvaverkko auttaa selviytymään – oli turvaverkko sitten perhe, yhteisö tai valtio. Rigatellin mukaan Amerikassa kokemusta vapaaehtoistyöstä arvostetaan melkein enemmän kuin varsinaista työkokemusta. Katastrofin jälkeen vapaaehtoiset päivittävät huolellisesti tehtävänsä CV:hensä. – Amerikkalaiset haluavat käyttää vapaa-aikansa mahdollisimman tehokkaasti. Laiskottelua katsotaan pahalla, Rigatelli näkee. Kovalla työn arvostuksella on myös kääntöpuolensa. Amerikkalaiseen unelmaan kuuluu vahvasti ajatus, että omalla työllä voi saavuttaa mitä vain. Sellaiset tekijät kuin perhetausta ja ympäristö eivät ratkaise. Tästä syystä esimerkiksi kodittomia saatetaan katsoa pahasti. Kodittomuus nähdään itse aiheutettuna ongelmana. Myös Amerikan Punainen Risti keskittyy enemmän luonnonkatastrofeihin kuin sosiaalipalvelutoimintaan. Kodittomuus ei ole amerikkalaiselle ”force majeure”, hurrikaani sen sijaan on. Katastrofin sattuessa amerikkalaiset tekevät niin paljon vapaaehtoistöitä, että Rigatellia melkein hirvittää. – En mielelläni hyppäisi bussin kyytiin, jos kuski on nukkunut vain muutaman tunnin tehtyään koko yön vapaaehtoistöitä, Rigatelli sanoo. Aikansa lisäksi amerikkalaiset lahjoittavat Punaiselle Ristille katastrofitilanteessa avokätisesti niin rahaa kuin tavaraakin. Rigatelli muistelee, kuinka tavaraa lahjoitettiin välillä niin paljon, että siitä alkoi tulla ongelmia. – Otimme kaiken vastaan, mutta välillä piti miettiä, mitä teemme tuhansille vauvanvaipoille, Rigatelli nauraa. Järjestön selkäranka Amerikan Punaisessa Ristissä vapaaehtoisten panosta arvostetaan huikeasti. Heille järjestetään juhlia ja gaaloja, joissa hyvää työtä tehneitä vapaaehtoisia palkitaan. Työtehtävistä ja koVapaaehtoisena Amerikassa "Avuntarvitsijoiden joukossa oli myös yksi kirahvi." STEFANO RIGATELLI pääsi Suomen Punaisen Ristin työkokemuksellaan nopeasti vastuullisiin tehtäviin vapaaehtoisena. mennuksista jaetaan aina pinssejä, joilla voi koristella vapaaehtoisliivinsä ja osoittaa omaa sitoutuneisuuttaan vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoisten tarinoita nostetaan jatkuvasti esiin myös Amerikan Punaisen Ristin sosiaalisen median kanavissa ja muissa julkaisuissa. Heitä kannustetaan ja hehkutetaan niin paljon, että se saattaa nöyryyteen taipuvaisesta suomalaisesta tuntua jo vaivaannuttavalta. Vaikka Amerikan Punaisen Ristin hulppeat juhlat ja vapaaehtoisten hehkuttaminen saattavat välillä mennä niin sanotusti yli, on järjestön tavassa kiittää vapaaehtoisiaan Rigatellin mielestä myös paljon hyvää. – Loppupeleissä Punainen Risti on kuitenkin heidän. Punainen Risti kuuluu vapaaehtoisille. ? AMERIKAN PUNAINEN RISTI ylläpitää katastrofitilanteissa mm. evakuointikeskuksia ja järjestää avustustarvikejakeluja. AVM1_painoon.indd 27 28.1.2020 9.48
Hiutaleheijastin Kaunis Hiutaleheijastin sopii jokaisen tyyliin! Mukana kiinnitysklipsi. Reflex, snöflinga Den vackra Snöflinga-reflexen passar till varje stil. Fastsättningsclips medföljer. 3,90 € Musta logo-kassi Trendikäs musta kangaskassi Punaisen Ristin logolla varustettuna sopii tyylin kuin tyyliin. Svart logokasse En trendigt svart tygkasse med Röda Korsets logotyp passar bra oberoende av stil. 6,00 € Pyöreä heijastin Heijastimen etupuolella kaunis kukkakuvio ja toiselta puolelta löytyy Punaisen Ristin logot. Halkaisija 6,5 cm. Mukana kiinnitysklipsi. Reflex, runda På framsidan av reflexen finns ett fint blommönster och på baksidan Röda Korsets logotyp. Diameter 6,5 cm, fastsättningsclips medföljer. 3,90 € Ilahduta kortilla! Kaunis lajitelma kaksiosaisia tekstittömiä kukkakortteja, joilla välität terveiset lähimmäisellesi. Pakkaus sisältää 6 erilaista korttia sekä kuoret. Ge glädje med ett kort! Förpackningen innehåller 6 olika kort utan text och kuvert. 20 € OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 UUTUUS! Devisys-liukuesteet Tilaa kotimaiset Devisys-liukuesteet kenkiisi, niin kelit eivät pääse yllättämään. Turvallisuutta lisää kantaremmissä oleva heijastin. Koot S (32-36), M (37-39), L (40-44) ja XL (45-50). DevisysHalkskydd -10 %. Beställ Devisys-halkskydd till dina skor så blir du inte överraskad av halt väglag. Storlek S (32-36), M (37-39), L (40-44) och XL (45-50). 22,50 € (OVH 25 €) Edun saat syöttämällä tilauslomakkeen etukoodikenttään koodin MFCJNH3F. Utnyttja förmånen genom att ange rabattkoden MFCJNH3F. Jäsenetu -?10?% Bumerang avainturva palauttaa kadonneet avaimet! Rekisteröityneet avaimet palautuvat omistajalleen turva-avaimenperästä löytyvän tunnistenumeron avulla. Suomen Punaisen Ristin yhteistyökumppani Falck Oy palauttaa avaimet omistajalleen. Hinta sisältää avainlaatan sekä 12 kk palautuspalvelun. Bumerang nyckeltrygghet gör att nycklarna hittar hem igen! Registrerade nycklar returneras till sina ägare tack vare ID-koden på Bumerang-nyckelringen. Finlands Röda Kors samarbetspartner Falck Oy returnerar nycklarna till ägaren. Priset innehåller Bumerang-nyckelringen och 12 månaders returservice. 19 € Jousiheijastin Jousiheijastin napsahtaa näppärästi hihaan tai reppuun, josta sen saa aivan yhtä näppärästi myös irti. Pituus 35 cm. Slapwrap-reflex Lätt att snäppa på en ärm eller en väska och lika lätt att ta loss. Storlek 35 cm 5,90 € UUTUUS! AVM1_painoon.indd 28 28.1.2020 9.48
29 Lähetä ratkaisusi ristikkoon maaliskuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2020”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 3/2019 voittajiksi arvottiin Sirpa Näsi Lohjalta ja Dage Groop Pännäisistä. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: RISTIKON 3/2019 OIKEA RATKAISU. RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI Ristikko 1/2020 AVM1_painoon.indd 29 28.1.2020 9.48
30 Korsord 1/2020 KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT Lösningarna på korsordet bör sändas inom mars under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 1/2020”. Bland insändarna på korsordet 3/2019 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Sirpa Näsi från Lojo och Dage Groop från Bennäs. Gratulerar! NAMN: ADRESS: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 3/2019. RUNT BEN FISK I VÄST VIAFÅGEL VÄLBÄRGAD SJÄL DEN GÖR ONT VILL VETA TIDEN? 1000 FLITIG FISK DONERA BETALAS UT DOKTRIN DE BOR I SYD HAR BOK YTLIG FLYGPLATS MER ÄN 3 SEDER NYMF RINGDE HEM LUGN RELIGIÖS BLIR ÖVER LEDARE RUNT BREVET “MURREN” KALIUM FÅGEL FÖR BARN DALLRING FISK DAM TILLSATS HÄRLEDA INLEVELSE VAR EN LADY STRÄNG HÖRS I KYRKA SADE NEJ LYDIG HÖRS UV SES I ÖKEN FÅGELN ORÖRLIG D.Y. NÅD TIDEVARV SVAGT HA HAR KAN DETTA NIGER SPISA FAT SÖRJAN ENTRÉN FÖR KAFFE? DAM B B L O D G I V A Y R V Ä D E R G R Ä L A D E B V E L S T P L A N E T E R J O R O O L I G A R K A S P A R D O M A R E S E R V E G E R E M I R R A E R I O P R I S B I T N A V Ä D R A T F R Ö S T N R D E L I S A K I T E R E R A S M O D N O G A N U D E L D E G R K Ö A R R E G E L S V A K O L A G L I G B Ä D D Å R R O I N E AVM1_painoon.indd 30 28.1.2020 9.48
31 KÄÄNNÄ ? Kors & tvärs 34 Rödakorsvän på besök 38 Frivilliga hjälper vid blodgivningar 43 Resumé V em som helst kan grunda en BlodGrupp, alltså en grupp som regelbundet ger blod, med sina kolleger, lagkamrater eller någon annan hobbyeller kamratgrupp. BlodGrupperna belönas med diplom för aktivt hjälpande. De årliga diplomen finns i fyra nivåer: ett diplom för 10 blodgivningar, ett silverdiplom för 20 blodgivningar, ett gyllene diplom för 30 blodgivningar och ett platinadiplom för 50 blodgivningar. Dessutom kan Blodgrupper även med färre blodgivningar delta i utlottningen av priser i samband med tidsbundna kampanjer. Förra året log Fru Fortuna åt elever och lärare vid Tampereen klassillinen lukio som vann ett biljettpresentkort på 1 000 euro efter att ha gett blod hela 28 gånger inom den BlodGrupp de har grundat. En av fjolårets flitigaste blodgivare var Att hjälpa tillsammans blir allt mer populärt Nytt rekord för BlodGruppernas sammanlagda blodgivningar förra året. gruppen Nokia Oulu Bloods, vars medlemmar sträckte ut sin arm för blodgivning drygt 300 gånger under året. Gruppen har visserligen en liten fördel i att den mobila blodtjänsten i Uleåborg besöker deras arbetsplats i Rusko tre gånger per år. Nokia-anställda får ge blod på arbetstid, precis som i andra storföretag som Blodtjänst regelbundet besöker. För att få Blodtjänst till arbetsplatsen måste företaget vara tillräckligt stort. I fastigheten ska det finnas minst 1 000 anställda, för varje besök ska ge en avkastning på cirka 100 påsar blod. Erfarenheten visar att ungefär var tionde anställd ställer upp som blodgivare, om det är möjligt att göra det på jobbet. – Vi på Nokia har många anställda, men en del reser mycket och det kan leda till karens. Blodgivningstidpunkten passar inte heller alltid in i arbetstidtabellen. Men vi går så ofta vi kan och förutom kärntruppen får vi ofta med förstagångsgivare också, berättar BlodGruppens ledare Markku Niemelä . Nokia-anställda besökte också blodtjänstbyrån i Uleåborg för att ge blod mer än 50 gånger. – Det kan bli en längre tid mellan blodgivningen på jobbet och då kan man ge blod däremellan, så jag har ibland fått folk med till blodtjänstbyrån. Jag har också utmanat folk och sagt att om de inte hann ge blod idag på jobbet så kan vi gå efter arbetstid och ge blod i centrum. Uleåborgs mobila blodtjänstteam tycker han är ett väloljat maskineri. – Samarbetet med dem är så enkelt. När blodtjänsttyperna kommer visar jag dem var de får vara och en halv timme senare är allt klart. Min roll blir att boka rummet och efter att jag informerat om blodgivningen inom huset är allt jag behöver göra att öppna dörren, säger Niemelä. Diplom för minst 10 blodgivningar postas under början av året till hela 620 olika BlodGrupper. Antalet har ökat med 155 diplom, alltså ungefär en tredjedel, jämfört med fjolåret. Ett stort tack till alla grupper som ger blod – tillsammans hjälper vi mångdubbelt fler! IIRA HARTIKAINEN V E S A R A N TA BLODGRUPPEN Nokia Oulu Bloods sträckte ut sin arm för blodgivning drygt 300 gånger under året. AVM1_painoon.indd 31 28.1.2020 9.48
32 Kors & tvärs AUSTRALISKA RÖDA KORSET har hjälpt människor som har drabbats av markbränderna bland annat genom att inrätta evakueringscentraler och erbjuda krishjälp. Röda Korset hjälper offer för bränderna i Australien SEDAN JULI förra året har Australien plågats av osedvanligt häftiga och utbredda markbränder. Bränderna är en årlig plåga i landets sydöstra del, men den här brandsäsongen har förödelsen förvärrats av utdragen torka, vind och rekordhetta. Den areal som har brunnit har uppskattats till hela 18 miljoner hektar, vilket motsvarar mer än hälften av Finlands yta. Bränderna har krävt dussintals människoliv och tusentals har mist sina hem. Australiska Röda Korset har hjälpt människor och samhällen som har drabbats av bränderna bland annat genom att inrätta tiotals evakueringscentraler runt om i landet, erbjuda krishjälp samt genom att dela ut nödhjälp som mat och vatten till de evakuerade. Röda Korset har också skött om registreringen av dem som har flytt undan bränderna och hjälpt dem att få kontakt med anhöriga och släktingar. Efter att det värsta brandskedet har passerat har Röda Korset börjat bevilja ekonomiska bidrag till dem som har mist sina hem. KIMMO HOLOPAINEN Extrem värme och torka har förvärrat förödelsen. A U S T R A LIS K A R Ö D A K O R S E T Hjälpens värld nr 2/2020 utkommer den 29 april BHUTANSKA RÖDA KORSET satsar bl.a. på katastrofberedskap. Nu är vi 192 Antalet medlemmar i Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC ökade med två när rödakorsorganisationerna i Bhutan och Marshallöarna blev fullvärdiga medlemmar vid generalförsamlingen förra året. Bhutan ligger i Himalayamassivet mellan Indien och Kina och Bhutanska Röda Korset är indelat i 20 distrikt med cirka 2 400 volontärer. Organisationen satsar bland annat på första hjälpen-utbildning, utveckling av katastrofberedskap och beredskap för klimatförändring. Den bhutanska kulturen är traditionellt buddhistisk och landet anses vara ett av världens mest slutna samhällen. Bhutan har cirka 730 000 invånare. Marshallöarnas Röda Kors främjar i sin tur medborgarnas hälsa, katastrofberedskap och beredskap på följderna av klimatförändringen. Föreningen har 50 volontärer som bildar 11 beredskapsgrupper i olika delar av östaten. Om antalet volontärer känns litet så gäller det också själva staten: Marshallöarna ligger norr om Nauru och Kiribati i Stilla havet och har cirka 75 000 invånare – färre än till exempel Joensuu. Kontti i Kuopio flyttade till ny adress Röda Korsets återanvändningsvaruhus Kontti i Kuopio flyttade i slutet av förra året till Kauppapaikka Herman på Leväsentie 2. De nya lokalerna är lätta att röra sig i och finns nära övrig service. Det finns också gott om parkering i samband med köpcentret. Kontti-varuhusen är Röda Korsets återbruksbutiker som säljer sådant Röda Korset fått i donation. Intäkterna från verksamheten går till Röda Korsets lokala hjälparbete och katastroffonden. Kontti-varuhus finns i Helsingfors, Björneborg, Esbo, Joensuu, Kuopio, Lahtis, Rovaniemi, Tammerfors, Uleåborg, Vanda, Villmanstrand och Åbo. IF R C BLODTJÄNSTCENTRET FLYTTAR TILL VANDA 2022 Blodtjänst har slutit ett avtal med Hartela om att nya lokaliteter ska byggas för Blodtjänst i Veckal i Vanda. Blodtjänsts produktion, laboratorium, logistikutrymmen samt stödfunktioner flyttar till de nya lokaliteterna. Byggandet inleds sommaren 2020 och byggnaden väntas stå klar sommaren 2022. Blodtjänst har verkat i sina nuvarande lokaliteter i Stenhagen i Helsingfors sedan år 1972. Blodtjänstbyrån i Stenhagen flyttar inte till Veckal, i stället ser man sig om efter nya lokaliteter för blodgivning i huvudstadsregionen. AVM1_painoon.indd 32 28.1.2020 9.48
33 HÖSTENS HUNGERDAGEN-INSAMLING inbringade cirka 2,44 miljoner euro när alla donationssätt var medräknade. FINLANDS RÖDA Kors söker en lärare eller lärarstuderande för projektarbete på deltid på centralbyråns enhet för medelanskaffning för att utveckla kampanjen Hungerdagen. Den tidsbegränsade anställningen gäller för tiden 1.3–30.4.2020. I uppgift har den projektanställda att producera idéer och digitalt kampanjmaterial samt lektionsuppgifter för Hungerdagen. Målgruppen är förskoleelever samt elever i årskurs 2 samt årskurserna 4–6. Material och uppgifter förverkligas på den digitala undervisningsplattformen Cloubi, där bl.a. Otavas Elevens värld finns. Hos de sökande vill vi se pedagogiskt kunnande samt erfarenhet av planering av lektioner och digitalt lektionsmaterial. Cloubi-kunnande är en fördel. Blev du intresserad eller känner du någon som skulle passa perfekt? Mer information ger Eeva Arrajoki tfn 040 181 3920. Skicka in en kortfattad ansökning med löneönskemål och CV senast 14.2 till adressen eeva.arrajoki@redcross.fi. KIMMO HOLOPAINEN Hungerdagen är Finlands Röda Kors viktigaste årliga insamling. Lärare, kom och bygg upp Hungerdagen! 75 726 MEDLEMMAR hade Finlands Röda Kors i slutet av år 2019. KÄLLA: RÖDA KORSETS MEDLEMSREGISTER JU S S I V IE R IM A A HAR DU EN KANDIDAT FÖR RÖDA KORSETS LEDNING? Visste du att Finlands Röda Kors nya stadgar gör det möjligt för enskilda medlemmar att föreslå kandidater för ordinarie stämman i valet av förtroendevalda och revisorer? Förslagen ska lämnas in till stämmans valnämnd senast 24.4. Finlands Röda Kors förtroendevalda ska binda sig vid Röda Korsets principer, ha vilja att främja organisationens mål och vara minst 15 år gamla. Närmare anvisningar och blanketter kommer att läggas upp på stämmosidan under februari: rednet.rodakorset.fi/stamman2020 Närmare 200 000 blodgivningar År 2019 gav blodgivare i Finland helblod sammanlagt 198 000 gånger. Antalet maskinella trombocytdonationer var cirka 2 500. På riksnivå samlade man in ungefär tre procent mindre blod än året innan. I år väntas antalet blodgivningar bibehållas på fjolårets nivå eller minska ytterligare med några procent. Förra året gav ungefär 114 000 olika personer blod. I genomsnitt ger man alltså blod en till två gånger per år. Bland fjolårets blodgivare var ungefär 15 procent förstagångsgivare. Pekka Sauris satsning för vänner Helsingfors förre biträdande stadsdirektör Pekka Sauri öppnade i början av december en insamling i tjänsten Oma Röda Korset till förmån för vänverksamheten och utmanade via Twitter sin efterträdare att delta. Sauri skrev: ”Ensamhet är ett omfattande men rätt osynligt problem i Finland. Sociala medier kan ersätta en del möten ansikte mot ansikte, men alla som är ensamma använder dem inte. Finlands Röda Kors väntjänst arbetar för att lindra ensamheten och den kan under julen också kännas ännu värre än normalt.” Sauris satsning fick ett väldigt positivt bemötande på Twitter. Insamlingen pågick fram till julafton och inbringade sammanlagt hela 6 060 euro från totalt 284 olika givare. Det visar på den positiva kraft som sociala medier också har – tusen tack till Pekka och alla givare! E LI N A M A N N IN E N AVM1_painoon.indd 33 28.1.2020 9.48
34 Att en rödakorsvän kommer på besök är en stor glädje för många äldre människor. I Kemi finns det en hjälparkrets av frivilliga som ställer upp som ledsagare vid läkarbesök eller när man ska uträtta ärenden. Vänverksamhet av engångsnatur lämpar sig också för volontärer som inte kan binda sig för en längre tid. TEXT SUSANNA CHAZALMARTIN BILDER MAIJU POHJANHEIMO D et är ännu mörkt ute den här kalla vintermorgonen när rödakorsvolontären Sointu Zerni , 74, redan står vid Eeva Parttimaas dörr i Kemi och ringer på klockan. Sointu har kommit för att hålla Eeva sällskap på ögonpolikliniken, något som ofta tar flera timmar och inbegriper besök på flera olika avdelningar. Att vara ensam i sjukhusets långa korridorer så länge skulle bli för tungt för 84-åriga Eeva. På grund av sina många läkarbesök har Eeva varit klienter hos Röda Korsets hjälparkrets i flera år. Det går en lång stund och ingenting hörs från Eeva bakom dörren, men Sointu är inte orolig. Hon vet att Eeva har dåliga ben och att hon rör sig med hjälp av en rollator i sin lägenhet i servicehuset. Det är inte många meter från sängen till dörren, men det tar sin tid. Och det får ta sin tid. Eevas läkartid är först om en timme, så det är inte alls bråttom. Sointu är ute i god tid, som alltid när hon ska vara sällskap åt en äldre person. Då slipper man jäkta. Sysselsättning för en pensionär Sointu är en del av Röda Korsets hjälparkrets i området Kemi-Keminmaa. För närvarande hör 16 personer till hjälparkretsen. Hon är en typisk volontär – en pensionerad kvinna. Fyra av volontärerna i kretsen är män. Under år 2019 besökte de frivilliga vännerna drygt 60 klienter. Tanken på att engagera sig i frivilligverksamhet fick Sointu den första sommaren efter att hon hade gått i pension. – Jag var ensam hemma den sommaren och konstaterade att det inte alls var för mig. Jag hade varit familjedagvårVändagen 14.2 Trevligt att du kom igen! SOINTU ZERNI har kommit för att hålla Eeva Parttimaa sällskap på besök på sjukhuset. AVM1_painoon.indd 34 28.1.2020 9.48
dare och var van vid liv och rörelse, skrattar hon. Sointu kände Riitta Nahkiaisoja , ordförande för rödakorsavdelningen i Keminmaa, och en dag bar Riitta Sointu att komma med i verksamheten. Det kändes genast rätt. – Först var jag med i livsmedelsutdelningen som då drog igång i Kemi. Sen kom den här hjälparkretsen och den verksamheten har jag fortsatt med. De härliga klienterna är det bästa med väntjänsten, tycker hon. Största delen är ensamma seniorer och Sointu trivs med deras sällskap och berättelser. Det varma mottagandet hon får av Eeva tyder på att känslan är ömsesidig. – Oj, du kom igen, så härligt! suckar Eeva med tindrande ögon och släpper in Sointu. Strax är den lilla tvåan fylld av ett glatt sorl. Behovet ökar Röda Korset har haft vänverksamhet i området Kemi-Keminmaa sedan år 1993. Riitta Nahkiaisoja säger att efterfrågan har ökat stadigt. – Äldre människor bor hemma längre än förr och de klarar sig annars, men för läkarbesök och butiksfärder behöver de sällskap. Volontärerna kan vara långvariga rödakorsvänner eller ställa upp för tillfälligt till exempel just i samband med ett läkarbesök. I det civila jobbar Nahkiaisoja som servicechef för hemvården inom Kemi stad. Hon ser att kommunen och tredje sektorn kan komplettera varandra. – Hos oss fungerar samarbetet väl. Förutom anhöriga och de äldre klienterna själva kan också vårdpersonal beställa en följeslagare om deras klient har något bokat som kräver sällskap. Arbetsfördelningen är ändå klar: vårduppgifter sköts alltid av vårdpersonalen, medan volontären kan sköta uppgifter som man räcker till för som vanlig människa. Även om man har utbildning inom vårdsektorn är det inte det man gör som frivillig. Hjälparkretsen i Kemi kan inte lova att det alltid är samma person som är följeslagare, men i stället är det säkrare att man får hjälp. Uppdragen fördelas i hjälparkretsens egen WhatsApp-grupp. Principen är att man alltid får tacka nej till ett uppdrag; var och en väljer den tidpunkt och det uppdrag som passar dem. Viktiga människor Eeva Parttimaa har inte störts av att följeslagarna byts ut. – De är alla alldeles härliga människor. Vi är ju goda vänner med Sointu också, säger hon. Trots att Sointus uppgift är att bistå Eeva under besöket på ögonpolikliniken är det helt tydligt att det också är en social händelse för Eeva. Hon sörjer att hennes bästa vän har insjuknat i Alzheimers och att de andra invånarna på serviceboendet också börjar vara i så dåligt skick att de inte är till värst mycket sällskap. Då blir det omväxling när Röda Korsets volontärer kommer på besök. – Jag tycker det är så trevligt när det kommer folk och man har någon att prata med. När jag är ensam har jag radion på precis hela tiden, säger Eeva och ler mot Sointu. Eeva orkar gå en liten stund utomhus med hjälp av rollatorn, men helst går hon ut på promenad med någon annan. Studerande vid en närbelägen skola går på promenad med henne en gång i månaden, men hennes bror och syster är reVem som helst kan hjälpa S tannar vi upp tillräckligt ofta för att fundera över hur vi bemöter andra? Lägger vi märke till dem som är ensamma omkring oss? Över hälften av finländarna uppger sig ha lidit av ensamhet i något skede av sitt liv. Vem som helst av oss kan bli ensam, men vem som helst kan också hjälpa. Kring vändagen i februari utmanar Röda Korset igen finländarna att vara med och motarbeta ensamhet under temat ”Vi ser varandra”. Röda Korsets avdelningar och frivilliga ordnar evenemang som inbjuder människor att bekanta sig med varandra och engagera sig i den vänverksamhet som redan har cirka 8 000 volontärer runt om i landet. Röda Korsets vänverksamhet har många ansikten. En vän kan man vara på egen hand eller i grupp, man kan vara vän åt en ung person eller en åldring, hälsa på i hem eller på anstalter. Olika vängrupper och -kretsar gör det också möjligt att vara med även om man inte kan binda sig vid något långsiktigt. Vänverksamheten lämpar sig för vem som helst som vill hjälpa och stödja en annan människa. Man kan bli frivillig rödakorsvän genom att ta kontakt med rödakorsavdelningen på den egna orten eller med närmaste distriktsbyrå. De bästa förutsättningarna för verksamheten får man genom att delta i en vänkurs. Röda Korset stödjer vänverksamheten och utbildningen av vänner av bidrag till verksamheten i hemlandet. LokalTapiola är Finlands Röda Kors huvudsamarbetspartner och stödjer Röda Korsets vänverksamhet. Läs mer: rodakorset.fi dan så till åren komna att de inte kan hälsa på ofta. Eevas man dog för 10 år sedan och då började ett nytt, ensammare liv. Sointu vet att det gör Eeva gott att komma ut och få motion, så trots det är gott om tid tills taxin kommer börjar hon småningom pocka på Eeva att klä på sig. – Om vi gör det nu så hinner vi få i oss lite frisk luft före taxifärden, säger Sointu. De två damerna stiger ut i det vackra vintervädret och gör en liten tur innan taxin ankommer. När besöket på ögonpolikliniken är över har det redan blivit eftermiddag. I vanliga fall tar Sointus ledsagaruppdrag slut med att hon följer hem Eeva, men hon har lärt sig att hon också blir bjuden på kaffe. – Inte behöver du väl gå än? Visst tar du en kopp kaffe? frågar Eeva och Sointu säger förstås ja. – Det har blivit en tradition. Någon betalning får man ju inte för det här uppdraget, men så mycket flexar vi att man får bli bjuden på kaffe, skrattar Sointu.? ? I FEBRUARI utmanar Röda Korset finländarna att vara med och motarbeta ensamhet. "Jag tycker det är så trevligt när det kommer folk." 35 AVM1_painoon.indd 35 28.1.2020 9.48
36 Vändagen 14.2 V änförmedlaren är den osynliga arbetsmyran inom Röda Korsets vänverksamhet. Förmedlaren tar emot förfrågningar om vänner, letar efter personer som lämpar sig som vänner för varandra, ger nya volontärer inskolning och presenterar vänsökande och frivilliga vänner för varandra. I rödakorsavdelningen i Forssa är det Mari Mattila från Humppila som har förmedlarens roll. När avdelningen får en förfrågan om en frivillig vän börjar Mattila leta bland sina utbildade volontärer för att hitta en lämplig person. Hon är också med första gången en vänklient och en volontär träffas. – På en liten ort vet vi i allmänhet ganska bra på förhand hurdana människor det är frågan om. Vi får bakgrundsinformation av samkommunen för välfärd och via dem får vi också många förfrågningar, säger Mattila. Om allt löper väl under den första träffen kan vänparet börja sköta kontakterna direkt och förmedlaren tar ett steg tillbaka. Som vänförmedlare håller Mattila kontakt med avdelningens frivilliga vänner och sköter kommunikationen kring vänverksamheten. Frivilligverksamheten tar sin tid, men det varierar hur mycket. Ibland kan det vara väldigt lugnt i ett par veckor och så plötsligt blir det tio timmar en och samma vecka. Mari Mattila engagerade sig i Röda Korsets vänverksamhet i februari 2018 efter att den första vänkursen ordnades i Humppila. Två år senare är hon inte bara avdelningens vänförmedlare och vänverksamhetens ledare, utan också nästan färdig vänutbildare. Vid sidan av allt det är hon själv också rödakorsvän, via webben. – Mitt liv är såpass oregelbundet att jag inte kan binda mig vid regelbundna träffar, men min webbvän kan jag skriva ett meddelande till nästan var och när som helst. Förmedlaren för samman vän och ensam Mari Mattila är vänförmedlare i avdelningen i Forssa, där vänverksamheten har gjort stora framsteg. TEXT OUTI LINDQVIST BILDER TAPIO TUOMELA Fler volontärer Vänverksamheten i avdelningen i Forssa har vuxit en hel del under de senaste åren. För några år sedan fanns det bara två vänpar i området och nu engagerar verksamheten cirka 30 volontärer. De vänkurser som har ordnats i området har resulterat i nya rödakorsvänner. Tyngdpunkten i avdelningens vänverksamhet ligger på långvariga vänskapsrelationer mellan två personer. Eftersom största delen av klienterna är äldre människor upplöses en del av vänskapsbanden av naturliga skäl när klienten dör eller hälsotillståndet försämras drastiskt. – I de situationerna går vi igenom vad som har hänt med den frivilliga. Man kan också ta en paus i verksamheten så att ens egen ork räcker till. Det handlar trots allt om frivilligarbete, påpekar Mattila. Volontärerna inom vänverksamheten samlas med ett par månaders mellanrum. Vid träffarna diskuterar man hur det har gått med vännerna, man lär sig något nytt och slappnar av tillsammans. Trots sina framgångar kämpar vänverksamheten i Forssa med samma utmaning som Röda Korset på riksnivå: vänförfrågningarna är många gånger fler än man har utbildade vänner att erbjuda. – Vi har satt som mål att vi ska hitta tio nya vänner per år. Mer än så är inte realistiskt, eftersom vi måste ta hand om våra existerande vänner och inte bara de nya frivilliga.?? ? VÄNFÖRMEDLARE Mari Mattila är själv virtuell vän. Det passar henne bäst, eftersom kontakten inte är bunden till tid eller plats. AVM1_painoon.indd 36 28.1.2020 9.48
37 N är man talar om Röda Korsets vänverksamhet tänker man ofta först på en frivillig som hälsar på en enskild äldre person. Det traditionella vänparet är visserligen en basenhet i vänverksamheten, men verksamheten rymmer också mycket annat. En volontär kan vara vän med en invandrare, en fånge, en patient på en anstalt eller en mentalvårdskonvalescent. Vän kan man vara för en människa, för en familj eller för en större grupp, antingen på egen hand eller som en av flera. Vän kan man också vara med en ung person. En del av vänverksamheten för unga är traditionell vänverksamhet mellan två personer för unga i åldern 18–29, men gruppverksamhet spelar också en stor roll. Sådan vänverksamhet är till exempel kaféträffarna för unga och hängkvällarna. – Vårt mål är att erbjuda unga en plats dit tröskeln är så låg som möjligt. Alla är välkomna, förhandsanmälan krävs inte – och egentligen inte något annat heller, säger Sonja Vahtera . – Här får var och en delta i den utsträckning de vill, tillägger Eeva Holopainen . I grupp utan press Till Röda Korsets hängkvällar är var och en välkommen precis som hen är. TEXT OCH BILD KIMMO HOLOPAINEN Sonja och Eeva är frivilliga ledare när det är hängkväll för unga i Helsingfors. En fredag i månaden är det hängkväll i Röda Korsets Helsingfors och Nylands distrikts lokaliteter i Kampen. Kvällarna är rusfria och öppna för alla. De är avgiftsfria, det serveras alltid något smått att äta och det finns något att göra. Kostnaderna täcker rödakorsavdelningen Pohjois-Helsingin osasto, som är värd för hängkvällen. Två-tre ledare finns alltid på plats. Volontärer öppnar dörrarna, välkomnar besökarna och sköter om serveringen, men i övrigt tillbringar de frivilliga kvällen på samma sätt som gästerna, med att prata ditt och datt och till exempel spela brädspel. Stammisar och nya nunor Information om hängkvällarna sprids i huvudsak via sociala medier. Annonser finns på Röda Korsets sidor, på Yhdessä Stadissa-nätverkets sidor och på andra ställen där unga samlas. De som kommer till hängkvällarna blir inte tillfrågade om sin bakgrund om de inte självmant vill berätta. Sonja och Eeva säger att klientelet varierar väldigt mycket: någon har flyttat till stan på grund av studier och har inte hittat vänner på orten, en annan kanske drar sig för sociala situationer, medan en tredje vill ha ett spritoch drogfritt alternativ för sin fredagskväll. – Vi har återkommande ”stammisar”, sådana som har gått här i flera år och nästan alltid är med. Andra kommer då och då och några kollar in stället en gång. Varje gång kommer det också helt nya nunor, säger Sonja och Eeva. Sällskapsspel är ett populärt tidsfördriv och spel pågår vid många bord även den här kvällen. Det spelas Scrabble, Alias och Uno. Kalle Alanen hör till hängkvällarnas ”stammisar” och han har tagit med sig några egna spel som ska testas ikväll. – Jag gick med i den här klubben för 6–7 år sedan och här är jag fortfarande, berättar Kalle efteråt. – I början kom jag för att jag ville vara med folk någonstans. Det var mycket tråkigt som hände just då i mitt eget liv, så jag var rätt nere. Nuförtiden kommer jag hit för att det är roligt och för att man träffar andra människor än i studierna och på jobbet.?? ? BRÄDSPELEN ÄR POPULÄRA på Röda Korsets hängkvällar för unga. En vän tackar för ditt stöd! R ödakorsvänner är frivilliga som ställer upp utan avlöning, men helt utan kostnader går det inte att driva verksamheten. Pengar behövs till exempel för att utbilda frivilliga, till att organisera handledning och till att ersätta volontärernas resekostnader. Det kostar cirka 25 euro att utbilda en ny vän att ge en ensam människa stöd. Stöd rödakorsvännerna genom att ge ett bidrag: Med SMS: SPRLAHJA till numret 16499 (15 €) Med MobilePay eller Pivo: bidragsnumret är 2002 Genom att ringa: 0600 155 90 (10,01 € + lna) Via bankgiro: OP FI29 5000 0120 4156 99 (referens 5364 för vänverksamheten) Fler alternativ: www.rodakorset.fi/donationer Tillstånd till penninginsamling: POL-2015-8798, tillståndet är i kraft 1.1.2016 – 31.12.2020 i hela Finland utom Åland. ÅLR 2019/7863/15.10.2019 AVM1_painoon.indd 37 28.1.2020 9.48
38 I köket i kulturhuset Fanny i Vasa håller man redan på och breder smörgåsar när sköterskorna från blodtjänsten i Seinäjoki kör in på gården med sin buss med släpvagn. Rödakorsvolontärerna Leena Waxlax och Aila Skogberg är på plats ett par timmar före blodgivningen börjar för att se till att bordet dignar och kaffepannan står varm när de första givarna dyker upp för en munsbit. Lite senare får Leena och Aila sällskap av Sari Swanljung . Shoppingen för dagens servering har de redan skött dagen innan. Blodgivningar ordnas varje vardag runt om i landet. För att hjulen ska rulla är de dussintals frivilliga från Röda Korset som ställer upp som kontaktpersoner för Blodtjänst en oersättlig hjälp. Lokala frivilliga hjälper bland annat vid valet av nya blodgivningsplatser och med marknadsföringen av blodgivningsevenemang. När blodgivningen pågår är de Röda Korsets volontärer ser till att även den sista blodgivaren får något gott i sig i samband med en blodgivning. När en ny blodgivare kommer på kaffe med sin svarta livräddarkasse på axeln gratulerar de frivilliga hjälparna till ett gott beslut. TEXT IIRA HARTIKAINEN BILDER LINUS LINDHOLM Leena gräddar 2 000 bullar om året till stor nytta eftersom de ger blodgivarna anvisningar och ordnar kaffeoch mellanmålsserveringen. Smörgås av tre sorter I Vasa ordnas blodgivning ungefär varannan vecka, så maskineriet rullar på i vana spår både i köket och i blodgivningssalen. Medan vårdpersonalen bygger upp blodgivningsutrustningen blir Leena och Aila färdiga med den första omgången fyllda smörgåsar av tre olika sorter. – Vi börjar med 60 smörgåsar och sen fyller vi på under dagens lopp. I genomsnitt brukar vi ha ungefär hundra givare här under de fem timmar det är öppet och det är inte trevligt om ostkanterna börjar torka. Det ska vara färskt, säger kvinnorna. På bordet står också en skål av Leenas kanelbullar. Dagen innan har hon igen gräddat flera plåtar bullar hemma hos sig. I GENOMSNITT ordnar Sari Swanljung, Leena Vaxlax och de andra frivilliga serveringen till hundra blodgivare under dagens lopp. AVM1_painoon.indd 38 28.1.2020 9.48
39 – Nog blir det ett par tusen bullar per år! Få se hur länge till jag orkar med det, skrattar hon. Hälften av blodet i landet Mobila blodtjänsten ordnar mer än tusen blodgivningsevenemang per år på olika håll i landet. Blodgivningarna är viktiga, för de ger ungefär hälften av allt det blod som behövs på sjukhusen i Finland, alltså cirka hundratusen blodpåsar per år. Valet av ort påverkas av befolkningsunderlaget, alltså hur många människor i blodgivarålder där bor. Varje evenemang måste resultera i minst 70–80 påsar blod för att det ska vara lönsamt att ordna blodgivningen. Vid största delen av blodgivningarna är det frivilliga från den lokala rödakorsavdelningen som sköter om kaffet. I annat fall är det lokalens egen catering som tar hand om serveringen eller till exempel församlingsanställda om blodgivningen sker i en församlingssal. Den mobila blodtjänsten i Seinäjoki besöker inte bara Vasa regelbundet, en gång i månaden bär det av till Karleby och Jakobstad. Dessutom besöker man varje år också mindre orter samt stora företag och skolor i regionen. Positiv attityd smittar av sig Leena och Aila var med och hjälpte till i samband med blodgivningar redan när Vasa fortfarande hade en egen blodtjänstbyrå. Aila fick höra om att man kunde bli blodtjänstfrivillig i avdelningens Gyllene ålderns klubb efter att hon hade gått i pension. Leena närmar sig 90, men leder klubbverksamheten och har varit med och organiserat blodgivarkaffet sedan hon också gick i pension. – Det blir långa dagar, vi är de första som är på plats och de sista som går. Lätt blir det en åttatimmarsdag, men det blir aldrig tråkigt – eller vad säger du, Leena? ler Aila. – Aj hur vi orkar, gamla tanter? Förklaringen är nog att blodgivarna är så positiva kunder. De har gjort något gott och det gör oss också glada. I synnerhet när det är förstagångsgivare. När vi ser någon med en svart livräddarkasse gratulerar vi dem till ett gott beslut! Vätskebalansen är viktig Blodgivningen i Vasa följer ett bekant mönster – så fort dörrarna öppnas mitt på dagen kommer en strid ström givare, tills det blir lugnare i ett par timmar. Efter fyra kommer de som har varit på jobb och lugnast är det under den sista timmen. Smörgåsarna och bullarna går åt och ingen svimmar. Både före och efter blodgivningen är det viktigt att få i sig tillräcklig med vätska, så serveringen som volontärerna ordnar är viktig inte bara med tanke på god kundservice utan också med tanke på hur blodgivarna mår. Ibland känner sig en givare matt efter att ha gett blod. – Om vi ser att någon givare är svimfärdig kallar vi genast på en sköterska. Flickorna från Seinäjoki är så trevliga och vi är alltid många hjälpande händer på plats, säger damerna. Dagens saldo i Vasa blir den här gången 95 registrerade blodgivare som alla fick ge blod. Det är ungefär en åttondedel av hela landets blodbehov för dagen. Det börjar skymma och när Leena och Aila har gått körs blodpåsarna mot Seinäjoki och fortsätter sedan sin färd till Stenhagen i Helsingfors. Klockan 6 på morgonen börjar undersökningen av proverna och separeringen av blodet till blodprodukter.?? ? "Blodgivarna är så positiva kunder." JOHAN SKJÄL kom vid lunchtid för att ge blod vid kulturhuset Fanny. AVM1_painoon.indd 39 28.1.2020 9.48
40 Röda Korset får mycket till stånd i Malawi genom ett brett sortiment av små åtgärder som främjar hälsan. TEXT MIKA JOUHKI BILDER VILLE PALONEN Hälsa angår hela byn E nelles Daud , 32, lägger sin elva månader gamla son i bärsjalen och hoppar upp på cykeln. Det är dags att låta vaccinera barnet vid Röda Korsets mobila klinik som har kommit till byn Chikata. – Kliniken kommer nu närmare vårt hem. Fyra kilometer kan jag cykla på en halvtimme, berättar Enelles. Hon är nöjd och vägen är bekant eftersom det redan är sjunde gången hon besöker kliniken med sitt förstfödda barn. Pojken blir inte bara vaccinerad, han blir vägd och det sker uppföljning kring hur han mår. Enelles får också de vaccineringar hon behöver. Kliniken är avsedd för barn under fem och deras mammor. Alla hälsovårdsuppgifter skrivs ned på individuella kort. – Sköterskorna och de frivilliga på kliniken ger nyttig information i hälsofrågor. Om pojken är sjuk får jag mediciner också, säger Enelles. Klinikens klienter bjuds dessutom på faktaspäckad underhållning. Först uppmuntrar en dansföreställning till familjeplanering; dansen uttrycker en önskan om att en bebis ska ges tillräckligt med tid och plats för att växa innan familjen utökas med följande barn. Efter dansen följer ett miniatyrdrama där en okunnig äkta make får se sin negativa attityd till vaccin och preventiva åtgärder luckras upp av fakta. I slutet av det passionerade dramat inser även han att det är viktigt för frun att tillbringa ett par timmar varje månad med sitt barn som klient på den mobila kliniken. RÖDA KORSETS mobila klinik är på besök i byn Chikata. Kliniken är avsedd för barn under fem och deras mammor. AVM1_painoon.indd 40 28.1.2020 9.48
41 På kliniken jobbar två sköterskor vars löner betalas av myndigheterna och tre frivilliga från Malawiska Röda Korset. Aisha Maganga , 37, har varit rödakorsvolontär i två år. – Jag hjälper sköterskan att väga barnen. Idag vägde vi 160 barn. Efter klinikbesöket delar jag ut hälsokorten till mammorna igen, berättar Aisha. – Jag bestämde mig för att bli volontär när ledaren i vår by berättade om hjälpbehovet på kliniken. Röda Korset utbildade mig för uppgiften. Efter vägning flyttar mammor och barn till vaccineringskön. Klinikens vaccineringsprogram utvidgades i våras med en viktig nyhet när Malawi i april blev det första av tre länder i Afrika som introducerade malariavaccin för barn under två år. Mat och vård för barnen I Malawi arbetar man också för att främja barns hälsa och välmående på dagvårdscentraler där frivilliga tar hand om och leker med barn i åldern 2–6 år. – Vi lär barnen nytt genom sång, lek och berättelser. Barnen lär sig siffror och bokstäver och lite äldre barn får också öva på att läsa och lära sig engelska, berättar Mary Nyongo , en av sköterskorna vid dagvårdscentralen i byn Galatiya. I bästa fall samlar centralen kring 200 barn per dag. Under regnperioden sjunker antalet ofta till mindre än hälften, eftersom en närbelägen flod då gör det svårt för många att ta sig till centralen. – På Röda Korsets utbildning lärde jag mig olika sätt att leka med barn, till exempel att man kan lära barn nya saker genom sånger, minns Mary. Det barnen lär sig på dagvårdscentralen hjälper dem att klara skolan bättre, säger hon. En viktig del av dagsprogrammet är den dagliga matstunden. – Många barn äter bättre här än de skulle göra hemma. Mångsidig kost och motion gör barnen starkare, säger Mary. – Föräldrarna är också tacksamma över att de kan fokusera på sina egna sysslor när de vet att barnen har det bra här. Junior Felixson , 3, tillbringar de flesta vardagarna på dagvårdscentralen, precis som hans fyra syskon har gjort före honom. I Juniors familjer är det tidvis brist på mat och han tvekar inte när han ska säga vad som är bäst med vården. – Gröten är god här, säger Junior bestämt. Han har redan hunnit lära sig mycket nytt och som bäst pågår ett viktigt projekt. – Jag lär mig siffrorna, avslöjar Junior. Hans mamma Jennifer är nöjd med den vård han har fått. – Det är fint att Junior får växa och utvecklas här genom att leka med andra barn. Jag vet av erfarenhet hur bra det här är för barnet, säger Jennifer. Barnen på dagvårdscentalen i Galatiya samlas för närvarande utomhus eftersom centralens gamla byggnad läcker och är otrygg för barnen. Ett nytt hus håller redan på att byggas och om några månader får barnen och sköterskorna flytta in i nya, trygga lokaliteter. Dagvårdsverksamheten sköts av frivilliga barnvårdare som har hand om aktiviteterna för barn och frivilliga från föräldrakommittén som lagar mat och sköter övriga praktiska sysslor. Malawiska Röda Korset utbildar volontärerna och står för mat och köksutrustning samt utsäde för det som odlas i vårdcentralens trädgård. Det lönar sig att satsa på renlighet Rent vatten och hygien är väsentliga element när man främjar hälsan i en bygemenskap. För tre år sedan lanserade Malawiska Röda Korset konceptet Ren by. – Man kan få titeln Ren by om 80 procent av hushållen i byn uppfyller vissa kriterier. Husen ska ha ett ordentligt dass med möjlighet att tvätta händerna, byksnöre, ett ordentlig sopkärl för avfall och en plats att torka disk, räknar Peter Banda upp. Han arbetar för Malawiska Röda Korsets Mangochi distrikt. I en ren by finns också minst en volontär som har utbildats av Röda Korset och som kan hjälpa familjer och ge råd samt rapportera om eventuella brister. Om en familj missköter sig i fråga om de krav som har ställts kan bykommittén utfärda ett vite. I den rena byn Ussi bor Ethel Medson , 40, som är nöjd med den förbättrade ordningen och hygienen. – Tidigare var våra barn ofta sjuka i diarré och andra åkommor. Det störde skolgången. Nu är de mycket friskare, säger Ethel. En viktig hälsofrämjande faktor som bidrar till en god livskvalitet är också den brunn som Röda Korset har byggt i byn. – Förr tog det upp till sex timmar att hämta vatten. Nu är brunnen så nära att min 7-åriga dotter Sidhat hjälper mig att hämta vatten med sin lilla hink, konstaterar Ethel. Tack vare den förbättrade vattensituationen har de flesta byborna, Ethel bland dem, inrättat en egen trädgård med stöd från Röda Korset. Det ökar livsmedelstryggheten och ger mångsidighet i kosten. – Jag odlar okra, pumpa, senap och bonongwe. Det går bra att odla i trädgården hemma när vi inte längre är så beroende av regnperioderna. ? Samarbete bär frukt F inlands Röda Kors deltog i COMREP-projektet för att förbättra överlevnad och tolerans i byasamhällen i Malawi åren 2016– 2019. Projekten fokuserade på att främja hälsa i lokalsamhällen, på förbättrade vatten-, sanitetsoch hygienförhållanden, på katastrofberedskap och förbättrad jämställdhet samt på att utveckla hjälpberedskapen inom Malawiska Röda Korset. Förutom Finlands Röda Kors deltog Danska, Isländska och Italienska Röda Korsen. Finlands utrikesministerium deltog i finansieringen av COMREP. "Mångsidig kost och motion gör barnen starkare." RÖDA KORSET har byggt en ny brunn i byn Ussi. Förr tog det timmar att hämta vatten. AVM1_painoon.indd 41 28.1.2020 9.48
42 På S:t Olofsskolan i Åbo lär elever varandra grundläggande första hjälpen. En livsviktig kunskap, säger de nya första hjälpen-ambassadörerna. TEXT OCH FOTO ANDREA SÖDERGÅRD D et är ett glatt gäng nior från S:t Olofsskolan som avslutar hjälparskolningens andra del i Kårens festsal i Åbo. Under två tillfällen har de lärt sig grunderna i första hjälpen och nu är de redo att föra kunskapen vidare till eleverna i årskurs åtta. Ledare för utbildningen har varit Marjatta Alakahri från Röda Korset Åbolands distrikt och Tove Johansson från Åbo svenska avdelning. Frank Sibelius från 9b och Jonathan Lehtonen från 9d är mycket nöjda med kursens upplägg och glada att kunna kalla sig första hjälpen-ambassadörer. – Vi har tidigare gått en kortkurs i första hjälpen och det var roligt. Vi ville utveckla våra kunskaper, säger Sibelius. – Det här var en ypperlig chans, säger Lehtonen. De niorna vet varför är det viktigt att lära sig första hjälpen. – Man kan rädda liv och det är viktigt att kunna, säger Lehtonen. – Man hoppas ju att man aldrig behöver använda sina kunskaper, men ifall det skulle hända vet man hur man ska göra, fortsätter Sibelius. Ungdomar vill ta ansvar Första hjälpen-ambassadörerna på S:t Olofsskolan är de första i sitt slag. Efter kursen kommer ambassadörerna att i grupp lära ut första hjälpen till andra elever. Varje ambas-sadörsgrupp får en ryggsäck med övningar och material att använda sig av. I ryggsäcken finns bland annat en första hjälpen-manual, elastiska förband, mitella och rymdlakan. Öv-ningarna handlar bland annat om hur man gör när man stukat foten eller handleden, vid blödningar och hur man lägger någon i stabilt sidoläge. Eleverna får också lära sig hur man använder 112-appen och vad som ska finnas i första hjälpen-väskan, berättar Tove Johansson från Åbo svenska avdelning. – Senare ska vi träffa dem igen och gå igenom återupplivning. Det ska de inte lära ut, men de får se hur det går till, säger hon. När niorna går ut skolan går ambassadörstiteln vidare till nästa årskurs. Kim Johansson , studiehandledare på S:t Olofsskolan har positivt erfarenheter av konceptet att elever lär ut till andra elever. Till exempel vänelevsprogrammet har ständigt fler sökande än platser, säger han. – Ungdomarna får på det sättet ta ansvar. Det är bra och viktigt att de känner sig betydel-sefulla och kan sprida sitt engagemang och budskap vidare, säger Johansson. Kursen gav mersmak Projektet med ambassadörerna startade för ett år sen och är ett samarbete mellan Röda Korset och S:t Olofsskolan. I många år har Åbolands distrikt gett en kortare kurs i första hjälpen för niorna i S:t Olofsskolan. Men eftersom skolan har 400 elever är det både logist-iskt utmanande och resurskrävande. – För ett år sen föddes tanken om att det skulle vara fint om vi kunde etablera ett system och en kontinuitet i att generationer av elever alltid får den här kunskapen. Så föddes idén om ambassadörerna, berättar Johansson. Han hoppas att det här ska bli en modell för andra skolor i Finland. Han ser det som en stor sak att S:t Olofsskolan är den första skolan i Finland med första hjälpen-ambassadörer. – Det är positivt att många elever i skolan kan grundläggande första hjälpen. Det är en kunskap de har nytta av också på fritiden. Det är en stor grej och bara början. Ambassadörerna Frank Sibelius och Jonathan Lehtonen håller med. Och ambassadörskur-sen har gett mersmak, nu vill de börja i förstahjälpen-gruppen för frivilliga i Åbo svenska avdelning. – Vi kan rekommendera kursen till alla. Verkligen alla, säger de.?? ? FÖRSTA HJÄLPEN-AMBASSADÖRER Elida Lindholm, Lotta Nurminen och Salma Krause övar. Skolambassadörer i första hjälpen "Man hoppas ju att man aldrig behöver använda sina kunskaper." AVM1_painoon.indd 42 28.1.2020 9.48
43 Resumé Röda Korsets frivilliga mormor och farfar hjälper till i skolklasserna i bland annat Tavastehus. TEXT TIA YLISKYLÄ BILDER TAPIO AULU T redjeklassarnas färgläggningsuppgift hotar att gå över styr eftersom alla inte hörde anvisningarna från läraren Satu Rintala . Men skolfarfar Tapio Sihvo ser genast vem som inte hängde med. Barnen tar nöjda emot instruktionerna av honom och kommer åt att börja jobba. Tapio Sihvo – i skolan farfar Tapsa – har hjälpt till i de lägre klasserna i skolan Iittalan yhtenäiskoulu i Tavastehus i ett par läsår nu. Röda Korsets skolmormödrar och -farfäder har ställt upp som frivillig hjälp i skolan sedan år 2017. En gång i veckan deltar farfar Tapsa i tredjeklassarnas skoldag och är med på lektionerna, på rasterna, under lunchen och i biblioteket. Ibland deltar han i utfärder också. Han är ett extra par öron och händer och en trygg vuxen. – Vi har fått ett väldigt gott mottagande. Det är trevligt när barnen ber om hjälp, säger Sihvo. Iittalan yhtenäiskoulu får regelbundet besök av åtta skolfaroch morföräldrar. De flesta ställer upp i en bekant klass en gång i veckan. Tredjeklassarna kommer helt uppenbart väl överens med volontärerna i klassen. – En skolmormor är lite som en hjälplärare. Hon hjälper med uppgifter och med att gå igenom, förklarar tredjeklassaren Sanni Salmi . – Skolmormor och skolfarfar uppmuntrar en om man har en dålig dag, säger Eero Cavén som går i samma klass. Mormor blir inte sur Eleverna i första klass i Iittalaskolan är också nöjda med skolmormor och -farfar. – De skriker inte och blir aldrig sura. Om vi inte kan så hjälper de till, säger Aatu Sievänen . Emma Kautto och Lilja Mäkinen nickar instämmande: precis så är det. Mormor och farfar är bra att ha på rasterna också. Keijo Kopra har varit skolfarfar från starten. Kopra deltar i skolarbetet en gång i veckan, men dessutom har han tagit en grupp nior med sig till sin tidigare arbetsplats, Iittala glasbruk. Eleverna fick bland annat se hur glasblåsning går till. – Det som är mest givande är att vi pensionärer är till nytta. Vi har bara fått positiv feedback och lärarna säger att vi gärna skulle få komma alla dagar, skrattar Kopra. Skolmormor och -farfar har hittat sin plats i skolans vardag utan problem, men det har också varit en ömsesidig inlärningsprocess. Hjälplärare måste känna till skolans regler. Det gäller att komma ihåg tystnadsplikten och följa lärarnas anvisningar. Det tar också sin tid att vänja sig vid dagens skolvärld. – Allt är helt annorlunda mot när jag gick i skola. Då gick man prydligt i kö och i matsalen var man tyst. Nu är det fart, fläng och oväsen. Det har man fått vänja sig vid, berättar Maj-Lis Laine , som gick i samma skola i Iittala på 1950-talet. Lärarna tackar för hjälpen Läraren Satu Rintala säger att mormödrarna och farfäderna har en fenomenal förmåga att se om det är något som tynger ett barn. – Mormor och farfar har alltid plåster i fickan – i synnerhet för sår i sinnet! De är oersättliga som medvandrare. Jag har inte alltid möjlighet att fokusera på en elev när jag ska få hela paketet att hållas ihop, konstaterar Rintala. Att göra utfärder skulle dessutom vara otryggt utan en annan vuxen. Så här finns det en vuxens vakande ögon i båda ändorna på en grupp som cyklar. Helhetsansvaret vilar ändå alltid på läraren. Skolmormor och -farfar reder till exempel inte ut konfliktsituationer. Inspiration för sitt system med skolmormor och -farfar fick rödakorsavdelningen i Kalvola från Åbo. Mauri Järvinen , volontär i avdelningen, besökte en skola i Åbo för att få kunskap om modellen och lockade med sid de första frivilliga. Röda Korset ordnade inskolning för hugade och skötte om försäkringen för deras tid i skolan. – Det bästa är att vi har fått planera frivilligverksamheten tillsammans med skolan. Skolmormödrar och -farfäder är glada att få vara med och djupt engagerade. Det är fantastiskt, tycker Kalvola avdelnings ordförande Hanna Myllynen .? ? SKOLMORMOR Maj-Lis Laine gick i samma skola i Iittala på 1950-talet. Mormor och farfar i skolan "Skolmormödrar och -farfäder är oersättliga som medvandrare." Skolambassadörer i första hjälpen AVM1_painoon.indd 43 28.1.2020 9.48
EN GRUPP gymnasieelever i Sibelius-lukio i Helsingfors lyssnar noga. Den här lektionen får de besök av Röda Korsets juridiska rådgivare Jani Leino , som berättar om de internationella spelregler som gäller krigföring. Gymnasisterna lär sig att det inte går att förbjuda krig, men att man trots det redan länge har arbetat för att minimera det lidande som krig orsakar. Den humanitära rätt som gäller nu, folkrätten om krig, bygger på de fyra Genèvekonventioner som slöts år 1949 och deras senare tilläggsprotokoll. Avsikten med konventionerna är att skydda alla människor som inte deltar i fientligheter: civila och sjukvårdspersonal, sårade och soldater som har kapitulerat. Jani Leino säger att man i allmänhet följer krigets lagar rätt väl i världens konflikter, även om man inte skulle tro det på basis av nyhetsrubriker. Den som bryter mot krigets lagar kan åtalas för krigsförbrytelser. Efter lektionen konstaterar gymnasisten Siiri Varis att hon nog hade koll på krigets lagar som begrepp, men att närmare studier lyfte fram nya sidor i frågan. – Den som följer med nyheter kan få en förkrossande bild av situationen i instabila områden. Trots att konventionerna bara är avtal ger kunskapen om ett principiellt skydd för civila och sjukvårdspersonal hopp, säger Varis. Outi Raiskinmäki är lärare i religion, livsåskådningskunskap och filosofi i gymnasieskolan Sibelius-lukio. Hon säger att Röda Korsets lektion var lätt att inlemma i innehållen i samhällsfilosofi och livsåskådningskunskap. Röda Korset webbaserade material kring temat berömmer hon också. – Eleverna tyckte att det var ett intressant och viktigt ämne. Unga är intresserade av verkliga problem i den riktiga världen och hur man försöker lösa dem, säger Raiskinmäki. Röda Korsets förnyade undervisningsmaterial för lågoch högstadier samt andra stadiets skolor finns på www.sproppimateriaalit.fi. Gratistjänsten är avsedd både för lärare och elever. ELINA VENESMÄKI GYMNASIEELEVER i Sibelius-lukio lärde sig om de internationella spelregler som gäller krigföring. NYA UTMANINGAR I ARKTIS NÄR KLIMATET blir varmare ökar den mänskliga aktiviteten i Arktis. När havsisen smälter öppnas nya rutter för fartyg, antalet turister stiger och produktionen av råvaror ökar. Förändringen för också med sig ökande risker. Finlands Röda Kors har redan i flera års tid stärkt sin beredskap att agera som stöd för myndigheterna även i det arktiska området. Röda Korsets logistikcentral i Kalkku har utvecklat snabbutryckningsenheter som kan användas såväl i hemlandet som i internationella operationer. Sådana enheter är till exempel Röda Korsets evakueringssjukhus och evakueringscentral. Finlands Röda Kors har deltagit i arbetet med att stärka den arktiska beredskapen också genom utvecklingsprojekt som för samman flera aktörer. Under åren 2017–2019 gjordes två Red Cross Arctic Disaster Management-utredningar. De var en del av Gränsbevakningsväsendets projekt Arctic Maritime Safety Cooperation, som finansierades av utrikesministeriet. I utredningen kartlades bland annat Röda Korsets resurser i länderna i Arktis. Samarbetet i området stärktes och man förutsåg framtida behov. – I beredskap behövs samarbete mellan alla sektorer i samhället. Organisationernas och de frivilligas roll framhävs speciellt i områden som är glest befolkade, säger Niki Haake , specialsakkunnig på inrikesministeriets räddningsavdelning. ? Röda Korsets nya undervisningsmaterial handlar bland annat om krigets lagar. Allt är inte tillåtet ens i krig RÖDA KORSET deltar i arbetet med att stärka den arktiska beredskapen. P U N A IS E N R IS T IN K U V A -A R K IS TO P E T R I M U L A R I Resumé "Unga är intresserade av verkliga problem i världen." 44 AVM1_painoon.indd 44 28.1.2020 9.48
Hakemisto AVM1_painoon.indd 45 28.1.2020 9.48
”NYT PAKOLAISET pannaan tavallaan kisaamaan maan huono-osaisten kanssa. Tältä pohjalta vihanilmaukset ymmärtää, juuri köyhillähän on erityinen syy olla katkeria. On helpompaa purkaa pelko pakolaisiin ja syyttää heitä kuin ajatella, että todellinen uhka on hyväosainen päättäjä.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1990 Sosiaalihallituksen pääjohtaja Vappu Taipale otti haastattelussaan kantaa pakolaisvastaisuuden nousuun tasan 30 vuotta sitten. Muuttuuko ihminen, ja jos muuttuu, niin mihin suuntaan? Vuosien takaa ? Åren går ”NU SÄTTER MAN på sätt och vis flyktingarna att tävla med det egna landets utsatta. Mot den bakgrunden förstår man hatyttringarna, för fattiga har ju en speciell orsak att vara bittra. Det är lättare att ösa rädslan på flyktingarna och anklaga dem hellre än att tänka att det verkliga hotet kommer från välbeställda beslutsfattare.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1990 Pakolaiset ovat helppo kohde pelolle Flyktingar är ett lätt mål för rädsla Socialstyrelsens överdirektör Vappu Taipale tog i en intervju ställning mot uppsvinget i hatet mot flyktingar för jämnt 30 år sedan. Förändras människan? Om hon gör det, åt vilket håll förändras hon? #AFRICAN BLOOD NEEDED Suomessa tarvitaan lisää afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia. veripalvelu.fi/africanbloodneeded Testaa, voitko luovuttaa: www.sovinkoluovuttajaksi.fi AVM1_painoon.indd 46 28.1.2020 9.48
Avun kasvo Punaisen Ristin yrityskumppani LähiTapiola kannustaa työntekijöitään kokeilemaan ystävätoimintaa vaikka työajalla. Kuntoutusasiantuntija Tuija Paasisalo, 54, on jo mukana. TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINEN Kuinka päädyit Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi ystäväksi? – Ehdotus tuli itse asiassa kaksostyttäriltäni. Muuttaessaan kotoa joskus 7–8 vuotta sitten he ehdottivat, että minä ryhtyisin ystäväksi esimerkiksi vanhukselle tai liikuntarajoitteiselle. Muutaman vuoden vielä kypsyttelin päätöstä, mutta nyt olen toiminut jo neljä vuotta ystävänä täällä Espoon Tapiolassa asuvalle liikuntaesteiselle Liisa -rouvalle. Mukaan lähtiessäni hain tietoa ystävätoiminnasta Punaisen Ristin sivuilta, otin yhteyttä paikallisosastoon ja kävin neljän tunnin mittaisen ystäväkurssin. Mitä teette tavatessanne? – Meidän juttumme oli alusta lähtien ulkoilu, ja sitä olin toivonutkin. Teimme täällä Tapiolassa pitkiä lenkkejä, ulkoilimme puistoissa, katselimme lintuja ja kävimme kahvilla tai kesäisin jäätelöllä. Liisa kulki alkuun rollaattorilla ja sitten pyörätuolilla, joten yksin hän ei päässyt ulos. Tapasimme yleensä joka kolmas viikko, ja ne olivat aina mukavia retkiä. Valitettavasti vain Liisa on viime aikoina mennyt hyvin heikkoon kuntoon, eikä ulkoilu ei ole enää mahdollista. Nyt olen käynyt palvelutalossa häntä katsomassa ja esimerkiksi lukemassa hänelle. Miten LähiTapiola tukee henkilöstönsä vapaaehtoistoimintaa? – Meillä on uusi vapaaehtoistyön ohjelma, joka kannustaa henkilöstöä kokeilemaan vapaaehtoistyötä. Siihen saa käyttää myös yhden palkallisen työpäivän. Se on minusta aivan mahtava juttu. Se on työnantajalta iso panostus, ja siinä tulee helposti valtava määrä vapaaehtoistyötunteja. Erityisen hienoa minusta tietysti on, että ystävätoiminta on vahvasti mukana, koska se on minulle läheistä toimintaa. Minusta on yleensäkin tärkeää, että suuret työnantajat panostavat yhteiskuntavastuuseen. Meillä ajatellaan ehkä turhan helposti, että vastuu kuuluu vain yhteiskunnalle tai sitten yksityisille ihmisille. Mitä vapaaehtoistyö antaa sinulle itsellesi? – Se antaa tosi hyvän mielen. Vaikka on yhä työelämässä ja on omat kiireet ja harrastukset, niin ystävän tapaamisen jälkeen on aina todella hyvä mieli. Suosittelen ehdottomasti myös työkavereilleni!?? ? 47 Hyvä mieli pienellä vaivalla AVM1_painoon.indd 47 28.1.2020 9.48
Ole läsnä. Ole ystävä! LähiTapiola tukee Punaisen Ristin työtä yksinäisyyttä vastaan. lahitapiola.fi AVM1_painoon.indd 48 28.1.2020 9.48