• SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 2 2016 Verkkovapaaehtoinen auttaa etänä 24 Ikämiehille tekemistä 30 Turvapaikanhakijat perustivat ravintolan 22 18 Tomi Järveläinen ennätti viime tipassa kantasoluluovutuksesta synnytykseen 10 Ensiapu esiin Punaisen Ristin viikolla 9.–15.5. Aina ehtii auttaa Avun maailma on myös verenluovuttajan lehti. Hjälpens värld är också blodgivarens tidning. Hjälpa hinner man alltid 21 Tomi Järveläinen hann precis från stamcellsdonation till förlossning 14 Fram för första hjälpen under Rödakorsveckan 9–15.5.
• Jä s e n h in n a n s a a k ir ja u tu m a ll a v e rk k o k a u p a n jä s e n n ä k y m ä ä n . M e d le m s p ri s få r m a n g e n o m a t t lo g g a in p å w e b b u ti k e n s m e d le m s s id a . 4 € Keijukortit 2 6 korttia, kuvittanut Katri Kuusela. Kort med älvor 2 6 kort, illustrerar av Katri Kuusela. 4,50 € Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.? myynti@punainenristi.? puh. 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Kesäunelmia 6 korttia, kuvittanut Jaana Aalto. Sommardrömmar 6 kort, illustrerar av Jaana Aalto. 9 € Ilahduta postikortilla! Gläd med ett postkort! Pientä päivitystä vaatekaappiin! En liten uppdatering i garderoben! Bandana-päähuivi Valmistettu myynnistä poistetuista PiA-paidoista, joten jokainen huivi on uniikki. Bandana-scarf Tillverkad av PiA-tröjor som har återkallats, så varje scarf är unik. 10 € Periaatteet-paita Paidassa periaatteet usealla kielellä. Materiaali 100 % puuvillaa, ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Principerna-tröja Skjortan pryds av principerna på flera språk. Material 100 % bomull, ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 28 € Avun ketju -paita Etuja selkäpuolella kulkee Punaisen Ristin Avun ketju. 100 % puuvillaa, ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Hjälpens kedja-tröja På framoch baksidan löper Röda Korsets Hjälpens kedja. 100 % bomull, ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 20 € (25 €) Uutta! Nyhet! Tuubihuivi Monikäyttöisen huivin koko n. 25 x 50 cm, materiaali hengittävää mikrokuitupolyesteriä. Tubhalsduk Mångsidig duk storlek ca 25 x 50 cm, material av andningsbar mikrofiberpolyester. ndana-päähuivi mistettu m sta d ääh i i 6 € Kesäkukat 8 korttia. Sommarblommor 8 kort. Jäsenetu Medlemserbjudande -20 % PUNAISENRISTINKAUPPA.FI
• Beställningar och information rodakorsbutiken.? myynti@rodakorset.? tfn 020 701 2211 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Turvallisesti vesillä, mökillä & tien päällä! Säkert till sjöss, på stugan och vägen! Reddien ja Crossien kanssa kohti kesää! Tillsammans med Reddie och Crossie mot sommaren! Punkinpoistaja Luottokortin kokoinen tehokas punkinpoistaja. Fästingplockare En effektiv fästingplockare i kreditkortsstorlek. 3,50 € Vesikanisteri Kanisterissa hana ja kantokahva, tilavuus 10 l. Vattenkanister Bärhandtag och kran, rymmer 10 l. 6 € Huivi Huivin materiaali 55 % puuvillaa, 45 % polyesteriä. Scarf Material 55 % bomull, 45 % polyester. 13 € Kassi Kangaskassi kerhoon tai retkelle, koko n. 29 x 29 cm. Kasse Tygkasse för dagis eller sommarutflykter, storlek ca 29 x 29 cm. 10 € Muistikirja Muistiinpanoille, runoille tai vaikkapa päiväkirjaksi. Kierrenidottu, koko A5. Anteckningsbok Anteckningar, dikter eller att använda som dagbok. Spiralbindning, storlek A5. 8 € Pehmo-Reddie Suloinen pehmolelu perheen pienimmille. Mjukis-Reddie Ett sött mjukdjur för familjens minsta. 12 € u le. ör Pehmo Pirteän väriset, laadukkaat puuvillapaidat. Koot 2-14 vuotiaille. Bomullskjortor av hög kvalitet och i pigga färger. Storlekar för 2-14 åringar. Laukut sisältävät tärkeimmät tarvikkeet hätäensiapuun. Väskorna innehåller det viktigaste du behöver för första hjälpen. Paita Tröja Ensiapulaukku yleiskäyttöön Första hjälpenväska, Universal 44 € Matkailijan ensiapulaukku Resenärens första hjälpen-väska 23 € Veneilijän ensiapulaukku Första hjälpen-väska för båtförare 61 € Vedenpuhdistustabletit Pakkauksessa 50 tablettia. Vattenreningstablett Innehåller 50 tabletter. 5,50 € 24 € kpl/st. K i RODAKORSBUTIKEN.FI
• Jokainen voi olla auttaja VIIME SYKSYNÄ Punainen Risti perusti yli sata vastaanottokeskusta. Se nosti järjestön suurempaan julkisuuteen kuin mikään aikaisempi kotimaan operaatio sotien jälkeen. Saimme paljon palautetta, jonka joukossa oli useita hyviä ja haastavia kysymyksiä. Ketkä kaikki saavat apua? Käyttääkö Punainen Risti rahojaan vastuullisesti? Millaisissa tilanteissa Punainen Risti toimii, ja minkälaista valmiutta järjestö ylläpitää? Punainen Risti toimii monella tavalla, mutta periaate on aina sama: järjestö auttaa heikossa asemassa olevia ihmisiä ja vastaa avun tarpeeseen sekä Suomessa että ulkomailla. Viime aikoina on puhuttu paljon vihapuheesta, joka on kohdistunut myös Punaiseen Ristiin. Ylivoimaisesti eniten vihapuhetta kohtaavat kuitenkin vähemmistöryhmiin kuuluvat, esimerkiksi maahanmuuttajat ja seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat. Oikeusministeriön selvityksen mukaan yli puolet vähemmistöryhmiin kuuluvista vastaajista kertoi välttävänsä joitain paikkoja, koska pelkäävät joutuvansa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi. Yli 60 prosenttia vihapuheen kohteeksi joutuneista kertoi, että se on vaikuttanut heidän turvallisuudentunteeseensa. Mitä isompia haasteita yhteiskuntamme kohtaa, sitä väsymättömämmin yhteisiä ratkaisuja on etsittävä. Juuri nyt Suomessa pohditaan monia suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä vihapuheen ja rasismin lisääntymisestä huono-osaisuuden kasvuun ja taloudelliseen näköalattomuuteen. Punaisen Ristin viikkoa vietetään jälleen 9.–15.5. Viikon aikana vapaaehtoiset kertovat kiinnostuneille Punaisen Ristin toiminnasta ja kampanjoivat ensiaputaitojen puolesta. Tämä on lopulta tärkein viestimme: jokainen meistä voi olla auttaja. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastro?en uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastro?rahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.? veripalvelu.? 6 Ristiin rastiin Nepal toipuu maanjäristyksistä Yleiskokousvalmistelut vauhtiin Linnéa Mynttinen ei pelkää Punaisen Ristin sovellus uudistui 10 Ensiapua kaikelle kansalle 16 Ilmarinen panostaa pyöräilyyn 18 Tomi Järveläiselle tuli kiire 22 Päivä ravintoloitsijana 24 Vapaaehtoistyötä verkossa 27 Arpajaisvoitto osui nappiin 28 Äkkilähtö nostaa valmiutta 30 Kuopion Ukkokerho vierailulla 32 Joonas Konstigin kolumni 34 Puheluja Punaiselta Ristiltä 35 Asumisapu tukee tulokkaita 39 Ristikko 45 Kysy Punaisesta Rististä 46 Vuosien takaa 47 Sanna Pyykönen laskee apuun 14 Första hjälpen för alla 17 Ilmarinen satsar på cykling 21 Tomi Järveläinen ?ck bråttom 23 En dag med restaurang 26 Webbaserat frivilligarbete 27 Den lotten visste var den tog 29 Blixtstart höjer beredskapen 31 Kuopio gubbklubb på besök 34 Samtal från Röda Korset 37 Boendehjälp stöder nykomlingar 38 Joonas Konstigs kolumn 40 Kors & tvärs Stämmoförberedelserna igång Linnéa Mynttinen är inte rädd 45 Fråga om Röda Korset 46 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2016 20.4.2016 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Petteri Kivimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@ punainen risti.?, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@punainenristi.? Översättning: Sarax Converto & Scribo Oikoluku/Korrektur: Henna Eskelinen Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.? Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.? ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Var och en kan hjälpa I HÖSTAS inrättade Röda Korset mer än hundra förläggningar för asylsökande. Det gav mer publicitet än någon annan rödakorsoperation i hemlandet sedan krigen. Vi fick en hel del respons, bland annat flera bra och utmanande frågor. Vem är det som får hjälp? Använder Röda Korset sina pengar ansvarsfullt? I vilka situationer är Röda Korset verksamt och hurdan beredskap upprätthåller organisationen? Röda Korset finns i många olika sammanhang och jobbar på många olika sätt, men principen är alltid den samma: Röda Korset hjälper människor som har det svårt och reagerar på behovet av hjälp både i Finland och utomlands. Den senaste tiden har det talats mycket om hatretorik och även Röda Korset har fått uppleva sådant. Hatprat drabbar ändå överlägset mest representanter för minoriteter, till exempel invandrare och människor som tillhör sexuella och könsminoriteter. Enligt en utredning av justitieministeriet uppger mer än hälften av svarande i minoritetsgrupper att de undviker vissa platser därför att de befarar att de ska utsättas för hatretorik eller trakasserier. Mer än 60 procent av dem som utsatts för hatprat berättade att det har påverkat deras trygghetskänsla. Ju större utmaningar vårt samhälle står inför, desto mer outtröttligt måste vi söka efter gemensamma lösningar. Just nu måste vi i Finland ta ställning till flera stora samhälleliga frågor från en uppgång i hatretorik och rasism till en ökning i utsatthet och bristen på ekonomiska utsikter. Rödakorsveckan firas igen 9–15.5. Under den veckan berättar volontärer om Röda Korsets verksamhet för intresserade och vi för kampanj för kunskaper i första hjälpen. Sist och slutligen är det vårt viktigaste budskap: var och en av oss kan vara en hjälpare. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Avun maailma Hjälpens värld 2/2016
• 28/29 HARJOITUS TEKEE MESTARIN Punainen Risti on aina valmiina auttamaan. ÖVNING GER FÄRDIGHET Röda Korset är alltid redo att hjälpa. 34/34 PUNAISESTA RISTISTÄ, HYVÄÄ PÄIVÄÄ! Punainen Risti sai oman teletiimin. HEJ, JAG RINGER FRÅN RÖDA KORSET! Röda Korset fick ett eget teleteam. 22/23 KOTIRUOKAA IRAKISTA Turvapaikanhakijat innostuivat Ravintolapäivästä. HEMLAGAD MAT FRÅN IRAK Asylsökande gillar Restaurangdagen. 10/14 ENSIAPUTAITO KUNNIAAN! Punaisen Ristin viikko tarjoaa ensiapuoppia. FÖRSTA HJÄLPEN TILL HEDERS! Rödakorsveckan erbjuder kunskaper i första hjälpen. L IIS A T A K A L A JA R K K O M IK K O N E N Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.? blodtjanst.? M IIS A K A A R T IN E N M IK K O P Ä Ä K K Ö N E N Aamulla aurinko nousee varhain, kesä on vuodenajoista on parhain. ISTÄ, FRÅ hain, hain. 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 5
• 6 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Ristiin rastiin Avun maailma 3/2016 ilmestyy 7. syyskuuta EMIL HELOTIE Sangachowkin koulun oppilaat pelkäävät uutta maanjäristystä. Nepalin koululaiset kirmaavat lomalaitumille Vuosi sitten Nepalia koetteli kaksi isoa maanjäristystä peräkkäin. Arviolta 850 000 kotia tuhoutui. Kymmenet tuhannet elävät yhä väliaikaisissa asumuksissa. Myös kouluja tuhoutui. S ANGACHOWKIN KOULUSSA opiskellaan väliaikaisissa tiloissa, koska oppilaat eivät uskalla mennä vain pari vuotta vanhaan koulurakennukseen. Koulu seisoo vakaasti pystyssä, mutta Nepalia vuosi sitten koetelleet voimakkaat maanjäristykset istuttivat lapsiin pelon. Jälkijäristyksiä tapahtuu edelleen lähes joka viikko. – Edellisen jälkijäristyksen ravistellessa kouluamme kaikki juoksivat ulos huutaen. Eräs oppilaista pyörtyi säikähdyksestä, rehtori Keshavlal Shrestha kertoo. Maanjäristys vei koulusta myös neljä oppilasta, kaksi jopa samasta perheestä. Yksi opettaja loukkaantui vakavasti, mutta hän on jo palannut töihin. Rehtorin mielestä lapset ovat kuitenkin päässeet koettelemuksesta eteenpäin. – Nyt on koekausi, ja lapset jännittävät enemmän koetuloksia kuin sitä, tuleeko uusi maanjäristys. Mutta siitäkin kyllä puhutaan. Heti maanjäristyksen jälkeen Nepalin Punainen Risti avusti etsinnöissä ja antoi ensiapua sekä suojaa ihmisille. Sangachowkin koulukin sai apua. – Saimme vesitankin, uudet vessat ja roskakorit sekä hygieniaopastusta, jotta kulkutaudit eivät lähtisi leviämään. Koska luokat olivat tyhjillään, luovutimme tilat joksikin aikaa Punaiselle Ristille avustustarvikkeiden varastoimista varten. Heti maanjäristysten jälkeen kansainvälinen Punainen Risti lähetti Nepaliin avustustarvikkeita, sairaaloita sekä avustustyöntekijöitä. Suomen Punainen Risti lähetti yhdessä saksalaisten ja ranskalaisten kanssa maahan terveysaseman ja vastasi avustusoperaation logistiikasta. Viime talvi oli Nepalissa poikkeuksellisen kylmä, joten Punainen Risti jakoi noin sadan euron käteisavustuksen yhteensä 250 000 ihmiselle. Rahoilla hankittiin talvivaatteita ja paksuja peittoja. Seuraavaksi avustusoperaatiossa keskitytään muun muassa terveyteen, puhtaaseen veteen, sanitaatioon ja elinkeinojen elpymiseen liittyviin tarpeisiin. Nepalilaiset ovat hyvin sitkeää kansaa. Mennyt on mennyttä, nyt katsotaan eteenpäin. Koululaisilla alkaa kohta kesäloma. – Koulumme on toiminut yli 50 vuotta. Meillä on yli 300 oppilasta ja 16 opettajaa. Koulutyö jatkuu jälleen niin kuin aina ennenkin, rehtori Shrestha hymyilee. PÄIVI HURT TIA
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 7 Ristiin rastiin NUMEROT KERTOVAT 190 KANSALLISTA YHDISTYSTÄ kuuluu Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainväliseen liittoon IFRC:hen. Tuorein jäsen on Tuvalun Punainen Risti. LÄHDE: IFRC OT TO-VILLE VÄ ÄTÄINEN Veikkausliiga ja Punainen Risti yhdessä rasismia vastaan JALKAPALLON VEIKKAUSLIIGA ja Suomen Punainen Risti ovat aloittaneet yhteisen kampanjoinnin rasismia ja kaikenlaista syrjintää vastaan. Veikkausliiga on tehnyt jo pitkään rasisminvastaista työtä yhdessä Jalkapallon Pelaajayhdistyksen ja Suomen Monikulttuurisen Liikuntaliiton (FIMU) kanssa. – Urheilu on aina ollut kansainvälistä, ja jalkapallo yhdistää kansoja. Jalkapallo on tehnyt pitkään työtä rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi, ja me olemme erittäin tyytyväisiä, että yhteistyötä päästään nyt tekemään myös Suomen Punaisen Ristin kanssa, Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa sanoi avatessaan Punaisen Ristin Rasisminvastaisen viikon Seinäjoen Jalkapallokerhon ja FC Lahden välisen Liigacupin finaalin yhteydessä Seinäjoella. – Jalkapallossa ei ole syrjinnälle tilaa. Haastamme myös kaikki Veikkausliigan joukkueet ja pelaajat tekemään rasisminvastaisia tekoja. Suomen Punainen Risti on tehnyt rasisminvastaista yhteistyötä myös Korisliigan joukkueiden ja pelaajien kanssa. SJK:n dynamo Johannes Laaksonen vauhdissa Liigacupin finaalissa. K A N TA S O L U R E K I S T ER I I N E N N ÄT YS M Ä Ä R Ä L U OV U T TA J I A Kantasolurekisteriin ilmoittautui viime vuonna ennätykselliset 4 615 uutta jäsentä. Erityisesti sosiaalisessa mediassa syntyneet kantasolujen luovutukseen kannustavat ryhmät ovat lisänneet tuntuvasti Kantasolurekisteriin liittyneiden määrää. Viime vuosina voimakkaasti kasvaneessa rekisterissä on nyt yli 30 000 jäsentä. Rekisteriä myös hyödynnetään: Kantasolurekisteri välitti vuonna 2015 yhteensä 156 siirrettä. Vuonna 2014 Kantasolurekisteri toimitti rekisterin kokoon suhteutettuna kolmanneksi eniten siirteitä potilaille koko maailmassa. Suomen Punaisen Ristin yleiskokous nimittää myös järjestön korkeimman luottamusjohdon. Toimittaja Arto Nyberg haastatteli ehdokkaita edellisessä yleiskokouksessa Turussa 2014. Helsinki kutsuu yleiskokoukseen Finlandia-talo tarjoaa sopivat puitteet 140-vuotista taivaltaan juhlivan Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle 2017. V UOSI 2017 on Punaisessa Ristissä yleiskokousvuosi. Kolmen vuoden välein kokoontuva yleiskokous on Suomen Punaisen Ristin korkein päättävä elin, joka piirtää toiminnan suuntaviivat ja valitsee järjestön korkeimman luottamusjohdon. Helsingin yleiskokouksen 10.–11.6.2017 varsinaisena kokouspaikkana toimii Finlandia-talo. Tärkeä tapahtumapaikka on myös Musiikkitalon ja nykytaiteen museon Kiasman väliselle Kansalaistorille 5.–11.6. nouseva tapahtumatori, joka juhlistaa 140 vuotta täyttävää Suomen Punaista Ristiä. Yleiskokouksen iltajuhlaa vietetään Musiikkitalolla. Vaikka yleiskokoukseen on vielä reilusti aikaa, kokouksen ja päätettävien asioiden valmistelut ovat jo käynnissä. Punaisen Ristin hallitus aloittaa järjestön tulevan toimintalinjauksen työstämisen syksyllä, ja järjestökäsittelyyn luonnos lähtee seuraavana keväänä. Osastojen äänivaltaisten yleiskokousedustajien määrä ratkeaa kuluvan vuoden lopun jäsentilastojen perusteella ja se vahvistetaan alkuvuodesta 2017. Varsinainen ilmoittautuminen yleiskokoukseen alkaa helmikuussa ja päättyy huhtikuussa, samoin kuin ehdokasasettelu kokouksessa ratkaistaviin luottamustehtäviin. Yleiskokousvalmistelujen edistymistä voi seurata osoitteessa rednet.punainenristi.fi/yleiskokous2017 – tervetuloa ensi vuonna Helsinkiin! ANT TI HUHTAMÄKI
• Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.? > Avun maailma JARKKO MIKKONEN Punaisen Ristin feissarit kesäkiertueelle MILTÄ TUNTUU PAETA katastrofin keskeltä? Miltä näyttää kuivuuden korventama maa? Muun muassa näihin kysymyksiin ensi kesän festarikävijät saavat vastauksia, kun Punaisen Ristin feissarit lähtevät kiertueelle ja ottavat käyttöön uudet konstit kuukausilahjoittajien ja lipaskerääjien rekrytoinnissa. Luvassa on katastrofiaiheinen muunnelma suositusta pelistä, jossa on paettava lukitusta huoneesta ulos annettujen vihjeiden avulla. Kymmenen minuutin seikkailu on suunniteltu yhdessä Room Escape -yrityksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Punaisen Ristin feissarit tarjoavat yleisölle myös mahdollisuuden kokea katastrofialue virtuaalilasien avulla. – Meidän tietojemme mukaan tällaista ei ole kokeiltu missään muualla. Odotamme kesää innolla, matkatiimin vetäjä Elina Varmia sanoo. Punaisen Ristin feissarit tapaa kesällä muun muassa YleXPopissa, Tangomarkkinoilla ja Pori Jazzeilla. TUUL A KORHONEN Linnéa Mynttinen näytti esimerkkiä Punaisen Ristin Rasisminvastaisella viikolla palkittiin ennakkoluulottomia edelläkävijöitä. R ASISMINVASTAISELL A VIIKOLL A 21.–27.3. jaettujen Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustusten perusteluissa näkyi tänä vuonna poikkeuksellinen turvapaikanhakijatilanne. Punaisen Ristin piirien myöntämien huomionosoitusten tavoitteena on nostaa esiin ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, myönteisiä asenteita ja tosiasioihin perustuvaa keskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksi palkituista oli kirkkonummelainen leskirouva Linnéa Mynttinen , 80, joka näytti ennakkoluulotonta ja rohkeaa esimerkkiä palkkaamalla irakilaisen tur vapaikanhakijan Ali Kamil alSammarnaien , 36, henkilökohtaiseksi avustajakseen. Helsingin ja Uudenmaan piirin palkitsema Mynttinen on esiintynyt rohkeasti myös julkisuudessa murtamassa turvapaikanhakijoihin liitettyjä myyttejä. Työ Mynttisen avustajana auttaa samalla sotaa paennutta al-Sammarnaiea kotoutumaan ja saamaan jalansijaa Suomessa. Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustukset saivat myös Turun arkkihiippakuntien seurakunnat Varsinais-Suomen piirissä, Imatran yhteislukion oppilaskunta ja vapaaehtoinen Eija Partti Kaakkois-Suomen piirissä, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura Länsi-Suomen piirissä sekä Reposaari-yhdistys, Rakastajat-teatteri, Harjavallan ja Kokemäen vastaanottokeskusten Facebook-tukiryhmä, Kokemäen pallo ja Rauman seudun mielenterveysseura Satakunnan piirissä. Linnéa Mynttinen nouti Punaisen Ristin tunnustuksen avustajansa Ali Kamil alSammarnaien kanssa. Tunnustuksen luovutti Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila. V ER IPA LV ELU.FI M A H T U U N Y T MOBIILIIN Veripalvelun verkkosivut ovat uudistuneet. Sivut ovat nyt aiempaa käyttäjäystävällisemmät. Uusi veripalvelu.fi on visuaalisempi ja selkeämpi kokonaisuus, jossa on paljon uutta sisältöä. Esimerkiksi matkailun vaikutukset verenluovutukseen löytyvät kätevästi hakutoiminnolla. Myös ruotsinja englanninkieliset verkkosivut sekä Kantasolurekisterin sivut on uudistettu. Uudet sivut on suunniteltu niin, että ne tunnistavat kävijän käyttämän laitteen ja mukautuvat kauniisti myös tablettiin ja puhelimeen. Tule tutustumaan: www.veripalvelu.fi M A A S T OA J OA TA R J O L L A Punaisen Ristin kolmannessa arvonnassa 15.6. on palkintona Canon Connect Station CS100 -tallennusasema ja neljännessä 15.8. Land Rover Experience -maastoajoelämys. Arvontoihin osallistuvat jäsenmaksunsa ajoissa suorittaneet Punaisen Ristin jäsenet. Tiesitkö, että voit parantaa voittomahdollisuuksiasi suosittelemalla jäsenyyttä ja siirtymällä e-laskuun? Lue lisää: www.punainenristi.fi/jasen 8 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 L A N D R O V E R
• Punaisen Ristin ja Veripalvelun mobiilisovellus voi kirjaimellisesti pelastaa ihmishenkiä. Sovellus sisältää mm. ajan tasalla olevat ensiapuohjeet. Punaisen Ristin sovellus uudistui Hengenpelastajan mobiilisovellus sai uusia ominaisuuksia. P UNAISEN RISTIN suositusta hengenpelastajan mobiilisovelluksesta on julkaistu uusi versio. Sen avulla verenluovuttajat voivat muun muassa tallettaa ja seurata verenluovutuskertojaan ja hemoglobiiniarvojaan sekä jakaa päivän veritilanteen ja verenluovutustilaisuuden tiedot kaverille. Hengenpelastajan mobiilisovellus auttaa suunnittelemaan myös seuraavaa verenluovutusta. Kalenterin avulla voi etsiä sopivimman verenluovutustilaisuuden ja tallentaa muistutuksen seuraavasta mahdollisesta luovutuspäivästä. Ajan tasalla olevien ensiapuohjeiden lisäksi sovellus näyttää nyt julkisten tilojen defibrillaattoreiden sijainnin. Sovelluksesta löytyvät myös vanhat tutut palvelut, kuten hätänumeron soittoja paikannuspalvelu sekä Suomen Punaisen Ristin ja Veripalvelun uutiset. Maksuton hengenpelastajan sovellus on saatavilla Android-, Windows-, ja iOS-puhelimiin sekä iPad ja Android -tableteille. Sovellus löytyy verkon sovelluskaupoista hakusanalla Punainen Risti. JARI HÄRKÖNEN NUMEROT KERTOVAT 120 000 HENKILÖÄ LUOVUTTI VERTA vuonna 2015. Potilaat tarvitsevat Suomessa päivittäin 800–900 luovuttajan apua. LÄHDE: VERIPALVELUN VUOSIKERTOMUS 2015 JA R I H Ä R K Ö N E N 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 9 Sonya Lindforsin NOIR ? Lisäesit ykset 8.–9.6. Liput 23/15 €. Yhteisty össä Zodiak, Punaine n Risti ja Yhteise t Lapsem me ry: www.zo diak.fi S S S S
• 10 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 ” Puhallukseksi riittää ihan pieni "puff". Painelussa on oltava tehoa. Muuten se on hyödytöntä. ” VIRVE KINNUNEN
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 11 Baby elvytetään ERI TAVALLA KUIN AIKAMIES MLL:n päiväkotitoiminnan ohjaajat kertasivat ensiaputaitoja Punaisen Ristin räätälöidyllä kurssilla. Parhaat valmiudet auttaa antaa säännöllinen harjoittelu. TEKSTI HANNA HY VÄRINEN KUVAT MIISA K A ARTINEN M ANNERHEIMIN Lastensuojeluliiton Nokian yhdistyksen päiväkotija iltapäiväkerhotoiminnan ohjaaja Minna Siuko ravistelee kollegaansa Carita Nousiaista hellästi hartioista. – Carita hei, mikä sulla on? Huhuu? Nousiainen ei reagoi vaan makaa liikkumatta vatsallaan. Siuko joutuu kääntämään hänet ympäri, tarkistamaan hengityksen ja asettelemaan lopuksi kylkiasentoon. – Muista tukea päätä, huikkaa Punaisen Ristin Hämeen piirin ensiapukouluttaja Virve Kinnunen . Ollaan Tuutikissa, MLL:n Nokian yhdistyksen ylläpitämässä avoimessa päiväkodissa, jossa on meneillään henkilökunnan hätäensiapukoulutus. Kahden aamupäivän mittaisessa koulutuksessa Tuutikin ja naapuripäiväkoti Täpinän ohjaajat kertaavat muun muassa elvytystä, lasten yleisimpiä tapaturmia sekä haavojen hoitoa ja sitomista. Koulutus on räätälöity nimenomaan päiväkotija iltapäiväkerhotoiminnan ohjaajien tarpeisiin. Niinpä esimerkiksi elvytystä harjoitellaan Juniorin ja Babyn, lapsija vauvakokoisten ensiapunukkejen kanssa. Päiväkotien koko henkilökunta on ensiapukoulutettua, mutta kertausta tarvitaan aika ajoin. – Etenkin pienten lasten ensiavun läpikäyminen on tärkeää. Sitä toivoimme kurssilta, kertoo MLL:n Nokian päiväkotija iltapäiväkerhotoiminnan johtaja Petteri Väkiparta . Seuraavaksi opitaan, että lasta elvytetään eri tavoin kuin aikuista. Siinä missä aikuisen elvytys aloitetaan suoraan painelulla, lasten – kuten myös hukkuneiden – elvyttäminen aloitetaan viidellä puhalluksella. Sitten painellaan 30 kertaa ja puhalletaan kaksi kertaa. Sitten taas 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Sitten soitetaan hätäkeskukseen. – Siis kumminko päin se nyt oli? Puhallus vai painelu, miettii Juniori-nuken ääreen polvistunut Sari Tenhunen . – Minä ehkä soittaisin varmuuden vuoksi heti hätäkeskukseen, arvioi Outi Salminen . – Ei tämä mitenkään selkärangasta tule, Tenhunen toteaa. Hetken pähkäilyn jälkeen homma alEnsiapukouluttaja Virve Kinnunen opettaa vauvan elvytystä Baby-nukella. Oikeat otteet ja rauhallisuus ovat tärkeitä. Första hjälpen-utbildare Virve Kinnunen demonstrerar hjärt-lungräddning med hjälp av dockan Baby. Att använda rätt grepp och hålla sig lugn är viktigt. K Ä ÄNNÄ
• 12 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Punaisen Ristin viikko 9.–15.5. kaa luistaa. Tenhunen ryhtyy painelemaan Juniorin rintakehää määrätietoisin ottein. Petteri Väkiparta antaa vinkkiä painelurytmiin: – Painele Bee Geesin Stayin’ Aliven tahtiin. Siinä on sata iskua minuutissa. Laulamaan ei kuitenkaan kannata ryhtyä, sitä painallukset pitää laskea ääneen. Lapsen ensiapu vaatii herkkyyttä Kun Juniori on elvytetty, on Babyn vuoro. Nyt pitääkin olla hellä. – Puhallukseksi riittää ihan pieni ”puff”. Painelu tapahtuu kahdella sormella, kouluttaja Virve Kinnunen opastaa. Kurssilaisia askarruttaa, mitä tapahtuu, jos painaa vahingossa liian kovaa. Kinnunen korostaa, että painelussa on oltava tehoa. Muuten se on hyödytöntä. Kinnusen mukaan lasten kanssa toimiessa erityisen tärkeää ovat paitsi oikeat otteet, myös oma rauhallisuus. – Kun lapselle sattuu jotain, lapsesta tulee pelokas ja turvaton. Lapsi ikään kuin taantuu ikäistään nuoremmaksi. Silloin pitää olla herkkä tilanteelle. Lapselle pitää jutella, eikä häneen voi käydä suoraan kiinni. Pitää esimerkiksi koko ajan kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu, kun häntä ja hänen vammojaan tutkitaan, Kinnunen muistuttaa. Jos jokin toimenpide tekee kipeää, siitäkin pitää etukäteen kertoa. ”Ei tämä satu” -tyyppiset rauhoittelut vain murentavat luottamusta, millä voi olla pitkäkantoiset seuraukset. Tuutikissa on toistaiseksi vältytty isoilta haavereilta. Useimmiten paikkaillaan pieniä kolhuja ja haavoja. – Juuri hiljattain paikkailtiin haavaa, kun pelattiin pihalla sählyä. Sitä se yleensä on. Polvet ja kyynärpäät aukeavat, Petteri Väkiparta kertoo. Joskus nämäkin tilanteet voivat silti eskaloitua. Haavan saanut lapsi voi hädissään joutua sokkiin. – Lapsi voi muuttua kalpeaksi ja iho voi olla kylmännihkeä. Ne ovat sokin oireita. Silloin lapsi laitetaan vaakatasoon ja kohotetaan jalkoja, Virve Kinnunen kertoo. Tyypillisiä lasten tapaturmia ovat myös putoamiset, sähköiskut, esineiden nielemiset ja palovammat. Viimeksi mainituilta vältyttiin Tuutikissa taannoin valppauden ansiosta. – Lapset olivat vääntäneet keittiön hellan päälle. Sen jälkeen hellasta on napattu nupit pois, Petteri Väkiparta kertoo. Miten kävisi tositilanteessa? Tuutikki on avoin päiväkoti ja iltapäiväkerho, jonne pienimmät lapset tulevat vanhempiensa kanssa. Niinpä henkilö1 ” Painele Bee Geesin Stayin' Aliven tahtiin. Siinä on sata iskua minuutissa. ”
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 13 Punaisen Ristin viikko 9.–15.5. K Ä ÄNNÄ kunnan on hyvä osata myös aikuisen ihmisen elv y t ys. Sitä harjoitellaan defibrillaattorin kanssa pareittain. Käy ilmi, ettei homma ole ihan yksinker taista. Kysymyksiä herää. – Miten nämä laput saa paikalleen, jos toinen samalla painelee? Ja entä jos kyseessä on oikein iso mies? Miten omat voimat silloin riittävät? Entä kuinka tarkasti esimerkiksi rintakarvat pitää ajella ennen deffan lappujen kiinnitystä? Siinähän menee hurjasti aikaa, jos koko rinta pitää sheivata. Kouluttaja Kinnunen muistuttaa, että hengenpelastamisessa olennaista on saada pakolliset toimenpiteet tehtyä. Karvaistakaan rintaa ei ryhdytä ajelemaan kokonaan. Kauneushoidot ovat asia erikseen. – Tässä joutuu kyllä painelemaan tosi lujaa. Huhhuh, Outi Salminen huokaisee. Kun tärkeimmät ensiaputaidot on käyt y läpi, kurssilaiset saavat itse pohtia, millaisia tilanteita arjessa voi lasten kanss a tulla v astaan ja kuinka silloin toimitaan. Mitä tehdään esimerkiksi silloin, jos lapsi saa anafylaktisen sokin? Entä silloin, jos lapsi lyö itseään vaikkapa terävällä lapiolla jalkaan? Myös heimlichin otetta kerrataan, sillä pienellä lapsella ruoka voi jäädä kurkkuun kiinni, etenkin jos pöydässä tulee keskityttyä muuhun kuin syömiseen. Teoriassa nämäkin tilanteet hanskataan, mutta hiukan kurssilaisia arveluttaa, miten kävisi käytännössä. Yhteinen toive on, ettei ainakaan kriittisimpiä taitoja tarvitsisi koskaan testata tositilanteessa. Jos se kuitenkin jonakin päivänä on edessä, parhaan valmiuden auttaa antaa säännöllinen ensiaputaitojen harjoit telu. EN S I A P U TA I T O K U U LU U K A I K I L L E PUNAISEN RISTIN VIIKOLLA 9.–15.5. nostetaan jälleen esiin ensiaputaidon merkitystä ja kannustetaan ihan jokaista huolehtimaan auttamistaidot kuntoon ensiapukurssilla. Tänä vuonna kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Viikon aikana Punaisen Ristin osastot ympäri maata järjestävät Osaa auttaa -tapahtumia, joissa herätellään ihmisiä miettimään arjen turvallisuusasioita ja ensiaputaidon tärkeyttä. Samalla tarjotaan ensiapukursseja ja kutsutaan ihmisiä mukaan Punaisen Ristin toimintaan omaa ja toisten turvallisuutta parantamaan. Osastot valitsevat tuttuun tapaan Osaa auttaa -tapahtuman muodon voimavarojensa mukaan. Kevyemmissä malleissa käydään läpi mm. tarkistuslistaa kodin ja arjen turvallisuudesta sekä tutustutaan ensiapulaukun sisältöön. Vaativin toteutustapa on Osaa auttaa -rastirata, jossa harjoitellaan ensiavun antamista ensiapuryhmien vapaaehtoisten opastuksella. Uusilla ensiapurasteilla harjoitellaan tänä vuonna mm. mopokolarissa loukkaantuneen ensiapua. Punaisen Ristin viikon tapahtumia järjestetään mm. Punaisen Ristin pääyhteistyökumppanin S-ryhmän Prismoissa ja ABC-huoltoasemilla – ja missä vain ihmiset liikkuvat! Punaisen Ristin viikkoa vietetään maailmanlaajuisesti järjestön isän Henry Dunant’n syntymäpäivän 8.5. ympärillä. Suomen Punaisessa Ristissä viikon kärki on jo monen vuoden ajan ollut ensiapu, joka on yksi Suomen Punaisen Ristin tunnetuimmista toiminnoista. Suomen Punaisessa Ristissä toimii yli 3 000 ensiavun vapaaehtoista, jotka päivystävät vuosittain noin 3 000 tapahtumassa. Suomen Punainen Risti on järjestänyt suomalaisille ensiapukursseja jo yli sadan vuoden ajan. Tietoa tapahtumista: www.punainenristi.fi/tapahtumat tä tehdään ksi silloin, jos anafylakti? Entä silloin, lyö itseään alkaan? errataan, sili jäädä kurkydässä tulee yömiseen. eet hanskasia artäntei ja oäialnöllioit telu. 1 Sari Tenhunen (vas.) ja Leila Koivisto tutustuvat defibrillaattorin käyttöön Virve Kinnusen opastuksella. Taustalla Carita Nousiainen. Sari Tenhunen (t.v.) och Leila Koivisto övar att använda en defibrillator enligt anvisningar från första hjälpenutbildare Virve Kinnunen. I bakgrunden Carita Nousiainen. 3 2 3 Carita Nousiainen harjoittelee lapsen elvyttämistä Juniori-nukella. Ensin puhalletaan viisi kertaa, vasta sen jälkeen painellaan. Carita Nousiainen övar hjärt-lungräddning på barn med dockan Junior. Först blåser man fem gånger, sen är det dags för kompressionerna. 2 MLL:n Nokian avointen päiväkotien iloiset ensiapukurssilaiset Sari Tenhunen (vas.), Carita Nousiainen, Minna Siuko ja Petteri Väkiparta. Glada kursdeltagare från Mannerheims Barnskyddsförbunds dagisverksamhet i Nokia: Sari Tenhunen (t.v.), Carita Nousiainen, Minna Siuko och Petteri Väkiparta. K IM M O H O L O P A IN E N ” Ja entä jos kyseessä on oikein iso mies? Miten omat voimat silloin riittävät? ”
• 14 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Rödakorsveckan 9–15.5 MLL:n Nokian yhdistyksen päiväkotija iltapäiväkerhotoiminnan johtaja Petteri Väkiparta harjoittelee defibrillaattorin käyttöä. Leila Koivisto (vas.) ja Carita Nousiainen seuraavat vierestä. Chefen för Mannerheims Barnskyddsförbunds dagisoch eftisverksamhet i Nokia Petteri Väkiparta övar sig på att använda en defibrillator. Leila Koivisto (t.v.) och Carita Nousiainen ser på. TEX T HANNA HY VÄRINEN BILDER MIISA K A ARTINEN M inna Siuko är ledare inom dagisoch eftisverksamheten i Mannerheims Barnskyddsförbunds förening i Nokia. Nu skakar hon försiktigt kollegan Carita Nousiainens axlar. – Carita hej, hur är det med dig? Hallå? Nousiainen ligger orörlig på mage. Siuko vänder på henne, kollar hur det är med andningen och lägger henne sedan i framstupa sidoläge. – Kom ihåg att stöda huvudet, tipsar Virve Kinnunen , första hjälpen-utbildare från Röda Korsets Tavastlands distrikt. Vi är i Tuutikki, ett av de öppna dagis som drivs av MBF-föreningen i Nokia, där det pågår en utbildning i livräddande första hjälpen för personalen. I samband med utbildningen får ledarna i Tuutikki och granndagiset Täpinä repetera sina kunskaper i hjärt-lungräddning, de vanligaste olyckorna som barn råkar ut för samt hur man sköter och förbinder sår. Hjärt-lungräddning är olika för barn och vuxna Mannerheims Barnskyddsförbunds dagisledare fräschade upp sina kunskaper i första hjälpen på en skräddarsydd rödakorskurs. Regelbunden övning ger den bästa beredskapen att hjälpa. Alla som jobbar på dagisarna har gått kurser i första hjälpen, men repetition behövs då och då. – Det är viktigt att i synnerhet gå igenom första hjälpen för småbarn. Det var vårt önskemål inför kursen, säger Petteri Väkiparta , chef för dagisoch eftisverksamheten i MBF:s regi i Nokia. Försiktigt med barn Eftersom utbildningen är skräddarsydd för behoven inom barndagvård och eftermiddagsklubbar övar man hjärt-lungräddning med Junior och Baby, första hjälpen-dockor i barnoch spädbarnsstorlek. HLR för ett barn är inte samma som för en vuxen. Med en vuxen börjar man direkt med en kompression, medan HLR för ett barn – och för drunknade – inleds med fem inblåsningar. Sen följer 30 kompressioner och två inblåsningar. Så igen 30 kompressioner och två inblåsningar. Sen ringer man larmcentralen. – Hur var det nu igen? funderar Sari Tenhunen när hon har satt sig på knä intill Junior-dockan. – Kanske jag för säkerhets skull skulle ringa larmcentralen, funderar Outi Salminen . – Ja, inte har man det här i ryggraden åtminstone, konstaterar Tenhunen. Efter att ha funderat en stund börjar hon i alla fall målmedvetet trycka på Juniors bröstkorg. När Junior har räddats är det Babys tur. Då gäller det att vara försiktig. – Som inblåsning räcker det med en liten ”puff”. Kompressionerna gör man med två fingrar, instruerar Kinnunen. När man har med barn att göra är det viktigt att man inte bara handlar rätt, utan också själv håller sig lugn. – När något händer ett barn väcker det känslor av rädsla och otrygghet i barnet. Barnet så att säga regredierar och blir yngre än sin ålder. Då gäller det att läsa av situationen. Prata lugnt med barnet, ta inte genast tag i barnet. På Tuutikki har man tillsvidare klarat sig undan större olyckor. Oftast är det små blessyrer man får ta itu med. Vanliga barnolyckor är också fall, elchocker och att barnet sväljer ett föremål. När de viktigaste kunskaperna i första hjälpen har repeterats får kursdeltagarna fundera hurdana situationer man kan ställas inför med barn och hur man då ska göra. Vad om ett barn får anafylaktisk chock? Heimlich-greppet repeteras också, för mat fastnar lättare i halsen på små barn. I teorin har alla koll på läget, men kursdeltagarna förstår att det kan vara annorlunda på riktigt. Om man en dag står inför en situation där livräddning behövs är den bästa förberedelsen att man har övat regelbundet. Hjälp här hemma! Genom att ge ett bidrag till Röda Korsets verksamhet i hemlandet bidrar du till arbetet för en tryggare vardag. Donationer används bl.a. till att stöda Röda Korset volontärer inom vänverksamhet, hälsorådgivning och första hjälpen – tack för din hjälp! WEBBIDRAG: rodakorset.fi/bidra BIDRAG TILL BANKKONTO: FI29 1572 3000 3727 30 TELEFONBIDRAG: 0600 155 90 (10,01 € samtal + lna) Insamlingstillstånd: POL-2015-8798 (30.11.2015)
• Tilaa 5 lehteä vain 17, 50€ Katso maailmaa uusin silmin! Tee tilaus helposti: ? maailmankuvalehti.?/tarjous ? Puhelimitse +358 9 584 233 ? asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.? maailmankuvalehti.? Maailman Kuvalehti kertoo rohkeudella ja rakkaudella muuttuvasta maailmasta, eri kulttuureista, ilmiöistä ja ympäristöstä. Ihmiset • • • FÖR S TA H JÄ L P E N FÖR A L L A UNDER RÖDAKORSVECKAN 9–15 MAJ lyfter vi igen fram vikten av kunskaper i första hjälpen och uppmuntrar precis alla att gå en kurs i första hjälpen för att säkert kunna hjälpa. I år är unga vuxna en speciell målgrupp. Under en veckas tid ordnar rödakorsavdelningar landet runt Att kunna hjälpa-evenemang för att få människor att tänka på säkerhetsfrågor i vardagen och hur viktigt det är att kunna första hjälpen. Samtidigt erbjuds kurser i första hjälpen. Tröskeln är låg att delta i Röda Korsets verksamhet och göra vardagen tryggare för sig själv och andra. Precis som tidigare väljer avdelningarna i vilken omfattning de genomför ett Att kunna hjälpaevenemang. I de lättare modellerna för avdelningar med mindre resurser gäller det bl.a. att gå igenom kontrollista över en trygg vardag och bekanta sig med innehållet i en första hjälpen-väska. Det mest omfattande sättet är att ordna en Att kunna hjälpa, kunna rädda-kontrollbana där allmänheten får öva på att ge första hjälpen under ledning av volontärer i första hjälpen-grupper. Vid nya första hjälpen-kontroller övar man i år bl.a. första hjälpen för en person som skadats i en motorcykelolycka. Under Rödakorsveckan ordnas evenemang bl.a. i Röda Korsets huvudsamarbetspartner S-gruppens Prisma-varuhus och på ABC-stationer – och varhelst det finns människor i rörelse! Rödakorsveckan firas världen över kring Röda Korsets grundare Henry Dunants födelsedag 8.5. I Finlands Röda Kors har temat för Rödakorsveckan redan länge varit första hjälpen, som är en av Finlands Röda Kors mest kända verksamheter. Finlands Röda Kors har mer än 3 000 frivilliga förstahjälpare som har jour under cirka 3 000 evenemang per år. Finlands Röda Kors har ordnat första hjälpen kurser för finländare i mer än hundra års tid. Information om evenemang: www.rodakorset.fi/evenemang K IM M O H O L O P A IN E N
• 16 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Punaisen Ristin Ketjureaktiokampanja pyörähtää käyntiin jälleen vappuna. Viime vuonna kisassa kilometrinsä tuplanneella Ilmarisella on kovat tavoitteet tulevalle kaudelle. TEKSTI MA ARIT SEELING KUVAT LEENA KOSKEL A E L ÄKEVAKUUTUSYHTIÖ Ilmarinen on osallistunut Punaisen Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanjaan vuodesta 2013 lähtien. Yhtiön toimitusjohtaja Timo Ritakallio kertoo aloitteen tulleen aikoinaan henkilöstöltä. – Haluamme kannustaa työntekijöitämme liikkumaan ja ylipäänsä terveisiin elämäntapoihin, joten päätös oli helppo. Kampanjan hyvä tarkoitus tulee bonuksena päälle. Ilman muuta osallistumme tänäkin vuonna. Tavoitteenamme on rikkoa 100 000 kilometrin raja, kovana urheilumiehenä tunnettu Ritakallio innostuu. Viime vuonna Ilmarisen joukkue polki virallisten tulosten mukaan huikeat 61 444 kilometriä. Kampanjaan osallistui runsaat 60 Ilmarisen työntekijää. – Tavoitteenamme oli polkea yhdessä vähintään 35 000 kilometriä, minkä sitten kirkkaasti saavutimme. Uusi tavoite on tietysti myös kova, mutta rikkoutuu helposti, jos saamme houkuteltua lisää väkeä mukaan pyöräilemään työmatkoja. Ilmarisella on kuitenkin 560 työntekijää, Ritakallio pohtii. Hyvä kunto auttaa jaksamaan Ensi vuonna käynnistyy eläkeuudistus, jolla tavoitellaan työurien pidentämistä puolellatoista vuodella. Haasteena on saada ihmiset jaksamaan töissä paremmin. Hyvällä kunnolla ja terveellisillä elämäntavoilla on tässä keskeinen merkitys. Ritakallio sanoo Ilmarisen haluavan omilla toimillaan näyttää esimerkkiä ja toimia välittäjänä hyvien käytäntöjen levittämisessä. Liikunta on hänen mukaansa keskeinen osa työhyvinvointia. – On tärkeää löytää itselle mieluinen laji ja oma luontainen tapa liikkua. Pyrimme tukemaan henkilöstömme liikuntaharrastuksia. Pyöräily sopii lajina todella monelle. Ritakallio toteaa työmatkapyöräilyn olevan hyötyliikuntaa parhaimmillaan. – Meillä on palveluksessamme työntekijä, joka pyöräilee päivittäin työmatkansa 30 kilometriä suuntaan. Viime vuonna hän pyöräili 7 000 kilometriä. Silloin ei enää päivän päätteeksi tarvitse miettiä, pitäisikö lähteä kuntosalille. Samalla tulee hoidettua ilmastotalkoovelvoitteet, Ritakallio naurahtaa. Ritakallio sanoo, että Ilmariselle ovat tärkeitä myös työmatkapyöräilyn ympäristöhyödyt. Viime vuonna yhtiö sai vähennettyä kampanja-aikana 1.5.–22.9. työmatkoista aiheutuvaa bensiininkulutusta yhteensä 4 300 litraa. Hiilidioksidipäästöt pienenivät 10 752 kiloa. Liikkumisen kynnys matalaksi Aikaisemmin Ilmarinen lahjoitti jokaista 25 pyöräilykilometriä kohden euron Punaisen Ristin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Viime vuonna Ilmarisen henkilöstön kilometripotti tuotti lähes 2 500 euroa, mutta yhtiö päätti vielä tuplata lahjoitussumman. – Mitä enemmän työntekijämme pyöräilevät, sitä isommaksi potti kasvaa. Tämä toimii samalla houkuttimena työmatkapyöräilyn aloittamista vielä miettiville, Ritakallio sanoo. Ilmarinen ei ole hänen mukaansa toistaiseksi päättänyt, tuplaako yhtiö avustussumman tänäkin vuonna. Summa nousee joka tapauksessa merkittävästi, jos yhtiö saavuttaa uuden kilometritavoitteensa. – Tässä vaiheessa tärkeintä on, että saamme ihmiset ylipäänsä liikkumaan! Viime vuonna Ilmarinen lupasi työntekijöilleen, että jos tavoitteeseen päästään, niin tänä vuonna työnantaja tarjoaa ilmaisen pyörähuollon kaikille halukkaille. Ensimmäiset pyörät lä1 Pyöräily tekee hyvää Polkem alla voit auttaa! www.p unainen risti.fi/ ketjure aktio
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 17 hetettiin kauden avauksen kunniaksi maaliskuussa työnantajan kustannuksella huoltoon. – Olemme lisäksi uusimassa pyöräkellariamme niin, että parhaimmillaan tänne mahtuu noin 800 pyörää. Omien työntekijöittemme ja samassa kiinteistössä olevien vuokralaistemme mahdollisuudet työmatkapyöräilyyn paranevat. Samalla lisäämme merkittävästi lokerikkoja tavaroiden säilytystä varten. Haluamme tehdä työmatkapyöräilyn mahdollisimman helpoksi, Ritakallio kertoo. Lähiympäristö pyöräillen tutuksi Ritakallio itse innostui pyöräilystä viime kesänä. Lyhyehköstä kaudesta huolimatta hän ehti heinä-joulukuun välisenä aikana pyöräillä toista tuhatta kilometriä. Suunnistusliiton puheenjohtajana toimiva Ritakallio harrastaa suunnistuksen ja pyöräilyn lisäksi muun muassa tennistä, hiihtoa ja lenkkeilyä. – Asun itse niin lähellä työpaikkaa, ettei työmatkapyöräilystä olisi kuntoilumielessä mainittavaa hyötyä. Sen sijaan vapaa-aikanani pyöräilen mielelläni. Yleensä lenkit ovat muutaman kymmenen kilometrin pituisia. Pisin kertalenkki taisi viime vuonna olla 60–70 kilometriä, Ritakallio muistelee. Hän kehuu pääkaupunkiseudun pyöräilymahdollisuuksia. Pyöräteitä löytyy hänen mukaansa mukavasti, joskin reitit voisivat olla paremmin merkittyjä. – Pyöräilystä samoin kuin muustakin liikunnasta saa mahtavan olon. Pyöräily on hyvä ja monipuolinen liikuntalaji. Se on myös hyvä tapa tutustua omaan lähiympäristöön. Pyöräillessä kunto kasvaa samalla kun hapenottokyky ja lihaskunto paranevat, Ritakallio kannustaa. Ketjureaktio kutsuu Punaisen Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanja kutsuu jälleen nostamaan kuntoa ja tekemään siinä sivussa hyvää. Ketjureaktio järjestetään osana Pyöräilykuntien verkoston ja Suomi pyöräilee -kampanjan leikkimielistä Kilometrikisaa, ja siihen ilmoittaudutaan osoitteessa www.kilometrikisa.fi. Ketjureaktiossa pyöräilijät ja työnantajat lahjoittavat euron jokaisesta poljetusta 25 kilometristä Punaisen Ristin kehitysyhteistyöhankkeisiin muun muassa Norsunluurannikolla ja Somaliassa. Viime vuonna Ketjureaktioon osallistui 157 yritysja kaverijoukkuetta, jotka keräsivät avustuskohteille yhteensä yli 75 000 euroa. Lue lisää: www.punainenristi.fi/ketjureaktio 1 Toimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan liikunta on keskeinen osa työhyvinvointia. Myös työmatkapyöräilyn ympäristöhyödyt ovat Ilmariselle tärkeitä. VD Timo Ritakallio anser att motion är en central del av välmåendet på arbetet. Att cykla till jobbet är bra för miljön också, det är viktigt. 2 – Ilman muuta osallistumme tänäkin vuonna, sanoo Ritakallio. Ilmarisen joukkue haluaa Ketjureaktio-kampanjan aikana rikkoa 100 000 kilometrin rajan. – Självklart att vi deltar även i år, säger Ritakallio. Ilmarinens lag vill knäcka 100 000kilometersstrecket under Kedjereaktionskampanjen. Att cykla gör gott Förra året fördubblade Ilmarinen antalet Kedjereaktionen-kilometer. I år är siktet högt inställt. P ENSIONSFÖRSÄKRINGSBOLAGET Ilma rinen har deltagit i Röda Korsets cyklingskampanj Kedjereaktionen sedan år 2013. Verkställande direktör Timo Rita kallio berättar att initiativet att delta i kampanjen kom från personalen. – Vi vill uppmuntra våra anställda att motionera och överhuvudtaget att leva sunda liv, så det var ett lätt beslut. Att kampanjen har ett så gott ändamål är ytterligare ett plus. Det är självklart att vi deltar. Vårt mål är att passera 100 000-kilometersstrecket, säger Ritakallio. Förra året trampade Ilmarinens lag imponerande 61 444 kilometer enligt den officiella statistiken. I kampanjen deltog ett drygt 60-tal Ilmarinen-anställda. – Vårt mål var att tillsammans få ihop minst 35 000 kilometer, och det klarade vi ju galant. Klart att det nya målet också är tufft, men det går lätt om vi får fler människor att cykla till och från jobbet. Ilmarinen har trots allt 560 anställda. Nästa år inleds en pensionsreform som man hoppas ska resultera i att pensionsåldern skjuts upp med 1,5 år. I det sammanhanget har god kondition och sunda levnadsvanor en stor betydelse. Ritakallio säger att Ilmarinen med sitt agerande vill föregå med gott exempel och bidra till att sprida god praxis. Motion är en viktig del av hur folk mår på jobbet. – Det är viktigt att man hittar sitt eget naturliga sätt att röra på sig. Som gren lämpar sig cykling för väldigt många. Tidigare donerade Ilmarinen en euro till Röda Korsets utvecklingssamarbetsprojekt för varje 25-kilometersstrecka. Ilmarinens kilometerpott var närmare 2 500 euro förra året, men företaget beslutade dessutom att fördubbla donationssumman. Ritakallio är något av en idrottsentusiast och blev själv biten av cykelflugan i somras. Trots att säsongen blev rätt kort hann han cykla över 1 000 kilometer mellan juli och december. Ritakallio är ordförande för orienteringsförbundet och räknar förutom orientering och cykling också tennis, skidlöpning och joggning bland sina hobbyer. – Själv bor jag så nära jobbet att det inte skulle vara någon större motionsnytta med att cykla till jobbet. I stället cyklar jag gärna på fritiden. Oftast är mina cykelturer kring tjugo kilometer långa, säger Ritakallio. Röda Korsets Kedjereaktion drar igång vid valborg och är även i år en del av den lättsamma kilometertävling som ordnas av nätverket av cykelvänliga kommuner och kampanjen Suomi pyöräilee – Finland cyklar. För varje cyklad 25-kilometersstrecka donerar cyklister och arbetsgivare i Kedjereaktionen en euro till Röda Korsets utvecklingssamarbetsprojekt i bland annat Elfenbenskusten och Somalia. Förra året deltog 157 företagsoch kompislag i Kedjereaktionen. Sammanlagt samlade de in mer än 75 000 euro till biståndsmålen. Läs mera på www.rodakorset.fi/kedjereaktion ” Som gren lämpar sig cykling för väldigt många. ” TIMO RITAK ALLIO ” On tärkeää löytää itselle mieluinen laji ja oma luontainen tapa liikkua. Pyöräily sopii lajina todella monelle. ” TIMO RITAK ALLIO 2
• 18 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Ikimuistoinen viikko
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 19 K UNHAN Järveläisen perheen kuopus Benjamin vähän kasvaa, saa hän kuulla hengästyttävän tarinan syntymäpäivästään. Kaikki sai alkunsa pari vuotta sitten, kun Pohjois-Savon Keiteleeltä kotoisin olevan Tomin silmät osuivat Veripalvelun toimipisteen mainokseen Kantasolurekisteristä. Tomi oli luovuttanut verta jo vuosia, ja nyt nuori mies näki uuden mahdollisuuden auttaa. – Etsin netistä lisätietoja. Kantasolurekisterin sivuilla asiat oli esitetty perinpohjaisesti ja liittyminenkin tehty helpoksi, 35-vuotias Tomi muistelee. Kutsu tarkempiin tutkimuksiin tuli jo vajaan vuoden kuluttua rekisteriin liittymisestä. – Sain viestin, että jossakin olisi potilas, joka saattaisi tarvita juuri minun kantasolujani. Tuntui hyvältä, että yhteydenotto tuli niin äkkiä. Sopivan siirteen löytäminen on usein työlästä, ja Kantasolurekisterin jäsen saattaa olla ainoa henkilö, joka voi auttaa potilasta. Tomille päätös prosessin jatkamisesta oli kuitenkin helppo, sillä hän oli jo miettinyt asian läpi, ja Mirka vaimokin tuki päätöstä. Ennen luovutusta luovuttajalle tehdään perusteellinen lääkärintarkastus Meilahden sairaalassa Helsingissä. Niin myös Tomille. – Koko ajan varmistettiin, että olin valmis ja motivoitunut luovuttamaan. Tuli tunne, että kyse on todellakin omasta päätöksestäni, Tomi mainitsee. Vähintäänkin haastava ajoitus Alusta pitäen oli selvää, että luovutusajankohta osuisi hyvin lähelle Järveläisten toisen lapsen arvioitua syntymäpäivää. Laskettu aika oli viikkoa ennen kasvutekijäpistosten kaavailtua aloitusaikaa. Kantasolujen keräämiseksi verenkierrosta luovuttajalle annetaan kasvuteki– Haluaisin koko perheeni puolesta kiittää Kantasolurekisterin ja Meilahden kolmiosairaalan yhteyshenkilöitä sekä Etelä-Suomen ja kotipuolen tukiryhmiä. Ilman heitä tämä projekti olisi varmasti ollut tuhat kertaa tikkuisempi, kantasolujaan luovuttanut Tomi Järveläinen sanoo. – Jag vill å hela min familjs vägnar tacka kontaktpersonerna vid Stamcellsregistret och Mejlans triangelsjukhus samt stödtrupperna i södra Finland och här i trakten. Utan dem skulle det här projektet ha varit tusen gånger svårare att ro i hamn, säger Tomi Järveläinen som har donerat stamceller. jäpistos neljänä tai viitenä peräkkäisenä päivänä. Pistokset saavat kantasolut lisääntymään luuytimessä, josta ne alkavat siirtyä verenkiertoon. Luovuttaja saapuu Helsinkiin kasvutekijähoidon ajaksi ja saa päivittäin pistoksen Meilahden sairaalassa. – Järkeilimme, että toinen lapsi tulee kuitenkin nopeammin, joten poika ehtisi syntyä ennen Helsinkiin lähtöä, Tomi sanoo. Aina kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Vaikka Mirka juoksi portaita ylös ja alas, niin lapsi ei vain ottanut syntyäkseen. Jossakin vaiheessa perhe pohti jopa synnyttämistä Helsingissä. Laskettu aika oli ollut ja mennyt, kun Mirka jäi kotiin Keiteleelle ja Tomi sekä kaksivuotias esikoinen Aada lähtivät Helsinkiin. Jyväskylään asti päästiin Tomin perheyrityksen rekalla, ja sieltä matka jatkui bussilla. Jospa kuopus vielä viikon myöhästyisi, Järveläiset tuumivat. Tomi ja Aada saapuivat Helsinkiin ja majoittuivat hotelliin. Tomin käydessä kasvutekijäpistoksissa Mirkan sukulaiset hoitivat Aadaa. Nyt olisi pikkuisen kiire... Toisena aamuna Helsingissä tuli odotettu soitto Keiteleeltä. Kun puhelin soi ennen kuutta, Tomi tiesi heti, mistä oli kysymys. – Mirka oli matkalla synnyttämään Kuopioon, ja minä heräilin 400 kilometrin päässä. Kiiruhdimme Aadan kanssa Meilahteen jo kahdeksaksi, vaikka pistos oli sovittu puolille päivin. Samalla selvittelin nopeinta yhteyttä Kuopioon. Lentoaikataulut eivät sopineet, joten bussilla mentäisiin taas. Tomi ei suinkaan rynnännyt vaatimaan erityiskohtelua, vaan otti laboratorion jonotusnumeron, onneksi sentään vahingossa väärästä kohdasta. Se jono olikin lyhempi, ja pian isä ja tytär olivat Kolmekymppinen Tomi Järveläinen valmistautui luovuttamaan kantasoluja tuntemattomalle potilaalle Helsingissä samana päivänä, kun hän tuki vaimoaan Mirkaa synnytyksessä Kuopiossa. TEKSTI MINNA K AL AJOKI/MEDIAFOCUS KUVAT PET TERI KIVIMÄKI K Ä ÄNNÄ
• 20 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Kaksi tapaa luovuttaa kantasoluja Kantasoluja voi luovuttaa kahdella tavalla: verenkierrosta tai luu ytimestä. Tapaan vaikuttaa ensisijaisesti potilaan tila. Pääosin kantasoluja kerätään verenkierrosta. Luovutus tapahtuu aina Helsingin Meilahdessa. Kun kantasoluja kerätään verenkierrosta, luovuttajalle annetaan kasvutekijäpistos 4–5 peräkkäisenä päivänä. Pistokset saavat luuytimen kantasolut lisääntymään ja siirtymään verenkiertoon. Siirteen saava potilas on hoidossa Helsingin tai Turun yliopistollisessa sairaalassa tai ulkomailla. Potilasta hoitavan sairaalan henkilökunta noutaa luovutetun siirteen Meilahden sairaalasta tai sen kuljettaa Veripalvelun koulutettu kuriiri. jo odottamassa kasvutekijäpistokseen pääsyä. – Hetken odoteltuamme oli pakko mainita, että nyt olisi kyllä pikkuisen kiire, nimittäin vaimo lähti juuri synnyttämään. Eikä suinkaan tuohon viereen Naistenklinikalle vaan Kuopioon. Näillä sanoilla pääsin sitten suoraan pistoksiin, Tomi muistelee vauhdikasta päiväänsä. Sairaalakeikan jälkeen teräshermoinen – ja retkeilyä harrastava – Tomi käveli Meilahdesta neljän kilometrin matkan Kampin linja-autoasemalle. Aada kulki tottuneesti reppuselässä. Viiden tunnin bussimatka Kuopioon tuntui ikuisuudelta. – Vähän ennen määränpäätä sain tekstiviestin, että Mirka oli viety synnytyssaliin. Silloin kyllä hikikarpalot nousivat otsalle. Kaiken huipuksi bussi kurvasi vielä juuri ennen Kuopiota kymmeneksi minuutiksi varikolle jonkin huoltotoimenpiteen takia, Tomi kertoo. Mirkan veli oli vastassa linja-autoasemalla, josta kaasutettiin kiireen vilkkaa keskussairaalaan. Synnytysosaston käytävällä piti jo pistää juoksuksi. Mirka oli jo ehtinyt ajatella selviävänsä synnytyksestä ilman miehensä tukea: – Ovathan naiset ennenkin synnyttäneet ilman miehiä. Mutta kyllä se oli valtava ilon ja kiitollisuuden tunne, kun Tomi pyyhälsi ovesta sisään ja ehti tuekseni. Uskomaton tuuri, sillä poika syntyi siinä sitten kolmen vartin päästä. Sovitusta pidetään kiinni Seuraava kasvutekijäpistos oli sovittu seuraavaksi aamuksi. – Kantasolurekisterin koordinaattori myönsi onneksi tuoreelle isälle hieman joustoa, Tomi muistelee hymyillen. Perhe ehti viettää yön sairaalan perhehuoneessa, ja aamulla Tomi matkusti taas bussilla Kuopiosta Helsinkiin ehtiäkseen iltapäiväksi kasvutekijäpistoksiin. – Kyllähän sovitusta pidetään kiinni, varsinkin jos on lupautunut johonkin näin tärkeään. En oikeastaan ajatellut koko asiaa niin paljon kuin moni voisi luulla. Lähinnä vain noudatin minulle annettua aikataulua, vaatimaton Tomi toteaa. Myös Mirka piti asiaa tärkeänä ja tuki Tomia. – Tomi varmisteli minulta moneen kertaan, että onko luovutus ok, vaikka laskettu aika oli niin lähellä. Sanoin, että totta kai. Asia tuli jotenkin vielä lähemmäksi, kun sai itse kokea syntymän lahjan. Uskomatonta, että samaan aikaan lapsen isä voisi vielä pelastaa jonkun toisen hengen, Mirka sanoo. Lisäksi Mirkan lähipiiriin kuuluva henkilö oli samoihin aikoihin saamassa kantasoluja. Tuli konkreettisesti selväksi, että tarve voi todellakin osua kenen tahansa kohdalle koska tahansa. – Kantasolurekisterin henkilökunta oli aivan erityisen ymmärtäväistä tilanteessamme. Meille annettiin koko ajan mahdollisuus kieltäytyä jatkosta, mutta samalla he toki kannustivat meitä kaikin voimin. Tämä tietysti vain lisäsi omaa sitoutumistamme, Mirka jatkaa. Koko perheen projekti Koko Järveläisten lähisuku oli valjastettu poikkeukselliseen projektiin, ja kuljetusja lastenhoitoapua järjestyi kummassakin päässä. Jännitysnäytelmää seurattiin Kantasolurekisterin lisäksi kahdessa yliopistollisessa keskussairaalassa ja Keiteleen neuvolassa. – Kyllä monessa paikassa sanottiin, että aika ikimuistoinen kokemus. Ja sitähän se olikin, Tomi toteaa. Tomin kantasolut kerättiin verenkierrosta pian kuopuksen syntymän jälkeen. Perhe jännitti, pääsisikö isä saman tien kotiin. Joskus soluja ei saada yhdellä kerralla kerättyä tarpeeksi, joten toimenpide pitää uusia seuraavana päivänä. Tuore isä pääsi onneksi saman tien kotiin, ja seuraavana päivänä koko perhe oli vihdoin koolla. Nyttemmin Järveläisen perheen elämä on asettunut uomiinsa. Tomi työskentelee kuljetusalan perheyrityksessä työnjohtotehtävissä, ja Mirka on perhevapaalla lastentarhanopettajan työstään. Tomi on jo ehtinyt suositella Kantasolurekisteriin liittymistä tutuilleen. – Jos siinä jonkin auttamisen kipinän saisi sytytettyä. Liittyminen rekisteriin ei vielä velvoita mihinkään, mutta antaa mahdollisuuden auttaa muita. Homma on tehty helpoksi, mutta sitoutumista se toki vaatii, Tomi tuumaa. Tomi on jo ehtinyt suositella Kantasolurekisteriin liittymistä tutuilleen. Tomi har redan hunnit rekommendera Stamcellsregistret för ett antal bekanta. Pelasta tuntematon potilas! Testaa soveltu vuutesi ja liity Kanta solurekisterin jäseneksi: www.sovinkoluov uttajaksi.fi Kantasolurekisteri in voi liittyä 18–40-vuotias, perusterve henkilö. ” Kyllä monessa paikassa sanottiin, että aika ikimuistoinen kokemus. Ja sitähän se olikin. ” TOMI JÄRVEL ÄINEN
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 21 – Asia tuli jotenkin vielä lähemmäksi, kun sai itse kokea syntymän lahjan, Mirka sanoo. – Det här kändes bara viktigare när man själv fick den gåva som ett nyfött barn är, säger Mirka. TVÅ SÄTT ATT GE STAMCELLER Stamceller kan man donera på två sätt: ur blodet eller benmärgen. Det är i första hand patientens tillstånd som avgör vilkendera metoden som används. Det vanligaste sättet är att samla in stamceller ur blodet. Stamcellsdonationerna sker alltid i Mejlans i Helsingfors. Inför ingreppet får givaren sprutor som stimulerar cell delningen i benmärgen. De här behandlingarna ges 4–5 dagar i rad före stamcellerna skördas. N ÄR MINSTINGEN i familjen Järveläinen , gossen Benjamin , växer till sig lite får han höra om hur det gick till den dag som blev hans födelsedag. Tomi , 35, från Keitele i Norra Savolax, hade hunnit vara med i Stamcellsregistret i knappt ett år när han kallades till närmare undersökningar. – Jag fick ett meddelande om att det fanns en patient någonstans som kanske behövde just mina stamceller. Det var ett lätt beslut att fortsätta processen, för vi hade redan funderat igenom det här. Min fru Mirka var av samma åsikt. Det är ofta svårt att hitta ett lämpligt transplantat och en medlem i Stamcellsregistret kan vara den enda som kan hjälpa patienten. Nu är det lite bråttom... Från början var det klart att tidpunkten för stamcellsdonationen skulle bli väldigt nära den beräknade dagen då paret Järveläinen skulle få sitt andra barn. Den beräknade dagen inföll en vecka innan man skulle börja ge Tomi sprutor som stimulerar celldelningen i benmärgen. En vecka att minnas Stamcellsdonator Tomi Järveläinen gjorde sig redo att donera stamceller till en främmande patient i Helsingfors samma dag som han stöttade sin hustru Mirka när hon födde deras son i Kuopio. TEX T MINNA K AL AJOKI/MEDIAFOCUS FOTO PET TERI KIVIMÄKI Men den beräknade dagen hade kommit och gått, så Mirka blev hemma i Keitele när Tomi och tvååriga storasystern Aada gav sig av till Helsingfors. Medan Tomi fick sina sprutor tog Mirkas släktingar hand om Aada. Den andra morgonen i Helsingfors kom samtalet från Keitele. – Klockan hade inte slagit sex när telefonen ringde och jag visste genast vad det gällde, säger Tomi. – Mirka var på väg till Kuopio för att föda och jag vaknade 400 kilometer därifrån. Vi skyndade oss till Mejlans till klockan åtta, fast det var meningen att jag skulle få sprutan vid lunchtid. Efter att ha väntat på sprutan en stund kände Tomi sig tvungen att säga att det nog var lite bråttom, eftersom frun hade farit iväg för att föda. – Och inte till Kvinnokliniken här intill, utan i Kuopio... När jag hade sagt det fick jag sprutan direkt, minns Tomi. Något flyg som passade ihop med tidtabellerna fanns inte. Den fem timmar långa bussfärden till Kuopio kändes som en evighet. – Strax innan bussen var framme fick jag ett SMS om att Mirka hade förts till förlossningssalen. Då kände jag att svetten började lacka, säger Tomi. Mirkas bror mötte sin svåger på busstationen och därifrån körde de till centralsjukhuset. I korridoren på förlossningsavdelningen började Tomi springa. Mirka hade hunnit tänka att hon nog klarar förlossningen utan sin man: – Kvinnor har fött utan män förut. Men visst kände jag en enorm glädje när Tomi steg in genom dörren och hann vara med som stöd. Vi hade otrolig tur, pojken föddes 45 minuter senare. Man håller det man lovat Nästa spruta skulle Tomi egentligen få redan följande morgon. – Till all tur var koordinatorn på stamcellsregistret medgörlig, så behandlingen flyttades till eftermiddagen. Att en nybliven pappa känner ett sådant engagemang kan kännas överraskande. – Jag tycker man ska hålla det man har lovat, i synnerhet när det gäller något så här viktigt. Inte tänkte jag egentligen på den saken så mycket som man kunde tro, säger Tomi ödmjukt. Mirka tyckte också att det Tomi gjorde var viktigt och stöttade honom. – Tomi kollade flera gånger med mig om det är OK att han donerar stamceller fast det skulle bli så nära den beräknade dagen. Jag svarade att det är klart att det är. Det kändes bara viktigare när man själv fick den gåva som ett nyfött barn är, framhåller Mirka. Familjen Järveläinens närmaste släktingar ställde alla upp och hjälp fanns att få i både Savolax och Nyland. Det var många som följde med dramat, inte bara på Stamcellsregistret utan också på två universitetscentralsjukhus och på rådgivningen i Keitele. – Nog var det på många håll som folk sa att det där blev en upplevelse att minnas. Och visst var det ju det, säger Tomi. Snart efter att Benjamin föddes skördades stamceller ur Tomis blod och dagen därpå var hela familjen äntligen tillsammans. Sedan dess har familjen Järveläinens liv gått sin gilla gång. Tomi jobbar inom arbetsledningen i ett familjeföretag i transportbranschen och Mirka är familjeledig från sitt jobb som barnträdgårdslärare. Tomi har re dan rekommender at Stamcellsregistret för ett antal bekanta. – Man vill ju gärna väcka en impuls att hjälpa. Genom att gå med i registret förbinder man sig inte vid någonting, men det kan ge en chans att hjälpa andra, funderar han.
• 22 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Ravintolapäivä on ruokakarnevaali, jossa kuka tahansa voi perustaa oman ravintolan yhdeksi päiväksi. Punkalaitumen vastaanottokeskuksen asukkaat perustivat omansa Tampereelle. TEKSTI VEERA MOLL KUVAT LIISA TAK AL A K OKKIEN TYÖPÄIVÄ on alkanut aamukuudelta. Muutamat heistä eivät ole nukkuneet silmäystäkään. Yön ja aamun aikana Punaisen Ristin Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa on valmistettu irakilaisia kasvispasteijoita, lihapyöryköitä, lahmbajeen-minipizzoja, riisi-lihapiirakoita, kubbia ja kookospalloja. Nyt ravintolan avaamiseen on enää tunti. Pieni sivuhuone on varattu leivän leipomista ja teen keittämistä varten. Hossein nostelee pellille symmetrisiä taikinanyyttejä ja valittaa, ettei pieni uuni ole riittävän tehokas kunnon leipien leipomiseen. Bagdadista Punkalaitumelle tulleet Niran ja Raad purkavat suuria ruokakääröjä ja asettelevat tarjottavia pöydälle. Vielä on pilkottava salaatti, sitten kaikki on valmista. – Tällä kertaa valitsimme ruokia, joita on nopea tehdä ja helppo syödä, pääkokki Zaid selostaa. Kaksisuuntainen innostus Ajatuksen Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden osallistumisesta Ravintolapäivään keksivät tamperelaisen ruokaan ja juomiin erikoistuneen markkinointitoimiston Trust Foodin työntekijät. – Ajattelimme, että vastaanottokeskukset taitavat olla sellaisia saarekkeita, joissa ei tapahdu paljon mitään. Jotain piti tehdä, ja Ravintolapäivä tarjosi hyvät puitteet yhdessä tekemiselle, Trust Foodin Marjut Kuula pohtii. Kuula otti kollegoidensa kanssa yhteyttä Punkalaitumen vastaanottokeskukseen ja ehdotti turvapaikanhakijoille yhteisen ravintolan perustamista. Asukkaat innostuivat heti. – Mitään yksisuuntaista hyväntekeväisyyttä tämä ei kyllä ole, tämä on ollut meille kaikille ihan mielettömän hauskaa, Kuula lisää. Tampereen lisäksi turvapaikanhakijat pyörittävät samaan aikaan ravintoloita ainakin Helsingissä, Kauhavalla, Turussa, Torniossa, Espoossa, Limingassa ja Harjavallassa. – Olemme kyllä pohtineet sitä, että ilman Ravintolapäivä-verkostoa olisi vaikea järjestää mitään tällaista, Trust Foodin Jaani Vaahtera sanoo. Kiinnostusta erilaisille yhteistyöprojekteille kyllä olisi. Yksi Punkalaitumen kokeista, Bagdadista tullut Raad, on tarjoutunut tapaamaan Punkalaitumen yksinäisiä vanhuksia tai auttamaan paikallisessa kirkossa, mutta yhteistyö on vasta aluillaan. Kun ovien avaamiseen on neljäkymmentä minuuttia, kuusitoista kokkia apureineen kokoontuu Vaahteran ympärille. – Kaikki näyttää olevan hienosti valmiina. Tehdään tästä ikimuistoinen päivä kaikille! Vaahtera tsemppaa. Puheen jälkeen on aika kääntää arabipop kovemmalle. – Varmaan tulee kauhea sekamelska, mutta se ei haittaa, sehän kuuluu asiaan, Trust Foodin Maiju Kari arvelee ja hymyilee innostuneena. Tuli täysosuma Kun ovet avataan, talo täyttyy nopeasti. – Haluatteko tuommoisia lihapiirakoita? Anna Dahlgren kysyy tyttäriltään Aadalta ja Venlalta ja latoo lautasille vähän kutakin lajia. Ravintolassa otetaan rennosti maksujen kanssa: hinnat ovat suuntaa-antavia, liikkuvan kassan puoleen voi kääntyä ehtiessään, ja kaikkea saa maistaa. Tareq kaataa asiakkaille maKotiruokaa Irakista 1
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 23 Menestystarina Suomesta Ravintolapäivän keksivät helsinkiläiset Timo Santala, Olli Sirén ja Antti Tuomola vuonna 2011. Ajatus oli yksinkertainen: pidetään ruokakarnevaali, jossa kuka tahansa saa olla ravintoloitsija yhden päivän ajan. Jo ensimmäisenä Ravintolapäivänä toukokuussa 2011 pop-up-ravintoloita syntyi noin 40. Vuonna 2012 niitä oli jo 700 peräti 19 eri maassa. Tänä päivänä Ravintolapäivä on maailman suurin ruokakarnevaali. Räjähdysmäisestä kasvustaan huolimatta Ravintolapäivän tarkoituksena on edelleen jakaa ruokakokemuksia ja pitää hauskaa yhdessä tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Samalla oma ravintola tai kahvila tarjoaa mahdollisuuden pieneen lisätienestiin – vaikkapa Punaisen Ristin osastolle! Seuraava Ravintolapäivä järjestetään 21.5. Lue lisää: www.restaurantday.org keaa ja mustaa teetä ennen kuin edellinen kuppi on ehtinyt edes puoliväliin. Tanssilattia täyttyy ja ruokapöytä tyhjenee. Liisa Lautamatti joutuu tyytymään pelkkään teehen, mutta hän onkin tullut ystävineen paikalle muista syistä. – Olen katsonut tätä Tampereen tahmaisuutta, Lautamatti aloittaa mietteliäänä. Ikkunat ovat jo huurussa väkimäärästä ja tanssista, ruoka loppu ja järjestäjät uupuneita. – Ei tämä meidän elämänmuotomme niin rikasta ole, etteikö joukkoon mahtuisi vielä paljon asioita, kulttuuria ja tietoa. Lautamatti katselee tyytyväisenä tanssilattialle. Juuri tällaisesta Tampereesta hän kertoo pitävänsä. Myös kokit ovat silmin nähden tyytyväisiä. – Uskomatonta, aivan uskomatonta, Raad huokaa. Pelkona oli, että joukko joutuisi palaamaan Punkalaitumelle ruokien kanssa, mutta toisin kävi. Ruoat loppuivat puolessatoista tunnissa. Uutiset muualta Suomesta kertovat, että samoin kävi kaikkialla, missä turvapaikanhakijat osallistuivat Ravintolapäivään. 1 Bagdadista saapuneet Raad (oik.) ja Niran pelkäsivät, että pop up -ravintolan tarjoiluja jäisi syömättä. Toisin käy: talo täyttyy nopeasti ja herkut loppuvat puolessatoista tunnissa. Raad (t.h.) och Niran från Bagdad befarade att pop up-restaurangens mat inte skulle ha åtgång. Den oron var obefogad: på mindre än två timmar är allt uppätet. 2 Syömisen ohella tanssitaan arabipopin tahtiin. Kokit näyttävät mallia. Vid sidan av mat bjuds det på arabisk popmusik och dans. Kockarna föregår med exempel. 3 Tarjolla on muun muassa irakilaisia kasvispasteijoita, lihapyöryköitä, lahmbajeen-minipizzoja ja piirakoita. Bland läckerheterna finns irakiska grönsakspastejer, köttbullar, lahmbajeen-minipizzor och mer pastejer. Hemlagad mat från Irak Restaurangdagen är en matkarneval då vem som helst kan öppna restaurang för en dag. Invånarna på förläggningen i Pungalaitio öppnade sin restaurang i Tammerfors. K OCKARNA HAR JOBBAT från klockan sex på morgonen. Några av dem har inte sovit en blund. Under natten och morgonen har man febrilt tillrett irakiska grönsakspastejer, köttbullar, lahmbajeen-minipizzor, piroger med ris och kött, kibbeh och kokosbollar på Röda Korsets förläggning i Pungalaitio. Nu är det bara en timme tills restaurangen ska öppna. Ett litet sidorum har reserverats för brödbak och tekokning. Hossein lyfter upp symmetriska degknyten på en plåt och klagar över att den lilla ugnen inte är tillräckligt effektiv. Niran och Raad som har kommit till Pungalaitio från Bagdad öppnar stora knyten med mat och ställer fram läckerheterna. Salladen ska skäras, sen är allt klart. – Vi valde maträtter som går snabbt att laga och är lätta att äta, säger huvudkocken Zaid . Idén om att invånarna på förläggningen i Pungalaitio skulle delta i Restaurangdagen kom från de anställda vid Trust Food, en marknadsföringsbyrå i Tammerfors som är specialiserad på mat och dryck. De kontaktade förläggningen och föreslog att man skulle grunda en gemensam restaurang. De asylsökande var genast med på noterna. – Något enkelriktat välgörenhetsprojekt har det här inte varit, utan det har varit vansinnigt roligt för oss alla, säger Marjut Kuula på Trust Food. Så fort dörrarna börjar kunderna komma. Den här restaurangen stressar inte över betalningen: priserna är riktgivande. Kassan går omkring bland borden och man passar på att betala när man hinner. Man får smaka på allt. Efter nittio minuter är maten uppäten. Kockarna är uppenbart nöjda. – Otroligt, alldeles otroligt, suckar Raad. Gruppen hade oroat sig för att de skulle få ta maten med sig tillbaka till Pungalaitio. Maten hade god åtgång även på alla de andra håll i Finland där asylsökande deltog i Restaurangdagen. Förutom i Tammerfors öppnade asylsökande restauranger åtminstone i Helsingfors, Kauhava, Åbo, Torneå, Esbo, Limingo och Harjavalta. Restaurangdagen är en finländsk uppfinning. Bakom idén finns Timo Santala , Olli Sirén och Antti Tuomola från Helsingfors. Upplägget för matkarnevalen är enkel: vem som helst får öppna restaurang i en dags tid. På fem år har den originella idén spritt sig över världen, men ursprungstanken finns kvar: avsikten är att dela med sig av matupplevelser och ha roligt med bekanta och främmande. Samtidigt ger en pop-up-restaurang eller ett pop-up-kafé möjligheten att göra en liten slant – till exempel för en rödakorsavdelning! Nästa Restaurangdag ordnas 21 maj. Läs mer: www.restaurantday.org (på engelska) ” Vi valde maträtter som går snabbt att laga och är lätt att äta. ” HUVUDKOCKEN ZAID 3 2
• 24 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Suomen Punaisen Ristin ensimmäisessä OSMkartoitustapahtumassa piirrettiin karttoja avuksi aivokalvontulehduksen vastaiseen työhön Togossa. Verkossa tehtävä vapaaehtoistyö mahdollistaa auttamisen etänä vaikka omalta kotisohvalta. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JARKKO MIKKONEN B AKTEERIN aiheuttama aivokalvontulehdus on toistuva vitsaus Keski-Afrikan sademetsävyöhykkeellä. Tällä kertaa tilanne on kuitenkin poikkeuksellisen vakava. Ghanasta joulun alla alkanut epidemia on levinnyt naapurimaahan Togoon. Helmikuun loppuun mennessä se on vaatinut yli 100 kuolon uhria, enimmäkseen lapsia. Epidemian aiheuttajaksi on varmistunut neisseria meningitides W135, harvinainen ja vaarallinen meningokokkibakteeri, joka leviää pisaratartuntana. Sitä vastaan on olemassa tehokkaita antibiootteja ja rokote, mutta ennen kuin niistä on apua, sairastuneet ja tartuntavaarassa olevat täytyy tavoittaa. Se ei ole Afrikan syrjäseudulla aivan ongelmatonta. Togossa epidemiaa vastaan taistelee viranomaisten ja WHO:n rinnalla Togon Punainen Risti, joka kouluttaa 700 vapaaehtoista levittämään tietoa aivokalvontulehduksen oireista, hoidosta sekä tartuntojen ennaltaehkäisystä epidemia-alueille. Käytännössä työ merkitsee kulkemista kylästä kylään, talosta taloon. Samalla vapaaehtoiset keräävät tilannetietoa viranomaisille. Tehtävän järjestelmällistä suorittamista vaikeuttaa se, että pahiten kärsineestä Karan alueesta on saatavilla niukasti paikkatietoa. Suurempien kaupunkien ulkopuolelta käytettävissä olevat kartat ovat niin epätarkkoja, ettei niihin ole merkitty edes kaikkia maanteitä, asutusalueista puhumattakaan. Siihen togolainen verkkoaktivisti Hermann Kassalouwa haluaa muutoksen. Hän kirjautuu maaliskuun alussa verkossa Humanitarian OpenStreetMap Teamin eli HOTin sivuille ja pyytää apua. Karttojen Wikipedia Kello on vähän yli kymmenen lauantaiaamuna. Punaisen Ristin keskustoimistolla Helsingissä parikymmentä vapaaehtoista tutkailee kokoustilan valkokankaalle heijastettua HOTin kartoituspyyntöä #1588. Tehtävän saatteessa OpenStreetMap Togo pyytää tukemaan avustusjärjestöjen työtä kartoittamalla alueita, joilla on puhjennut aivokalvontulehdusepidemia. Kartoituksessa pyydetään merkitsemään karttapohjaan teitä, asutusalueita ja rakennuksia. Tehtävän on luonut muutamaa päivää aikaisemmin käyttäjä Hermann Kassalouwa. Alkamassa on ensimmäinen Suomen Punaisen Ristin järjestämä kartoitustapahtuma, Mapathon@SPR, kuten alan harrastajat asian ilmaisevat. Koska osa läsnäolijoista tutustuu ensimmäistä kertaa sekä OpenStreetMapiin että HOTiin, tilaisuus alkaa kokeneempien vetämällä perehdytyksellä. – Ihan alkuun lyhyesti siitä, mikä on OpenStreetMap eli OSM. Se on yksin1 Digitaalinen avustusoperaatio 1 Vuokko Heikinheimo (oik.), Juuso Korhonen ja Eduardo Gonzalez keskustelevat päivän tehtävästä. Kolmikko kuuluu Suomen HOT-OSM-harrastajien vajaan kymmenen hengen ydinryhmään, joka on järjestänyt avoimia kartoitustapahtumia viime syksystä lähtien. Vuokko Heikinheimo (t.h.), Juuso Korhonen och Eduardo Gonzalez diskuterar dagens uppdrag. De tre hör till kärntruppen på knappa tio personer i Finland som har HOT-OSM som hobby och som har ordnat öppna kartläggningsevenemang sedan i höstas.
• Kara Togo 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 25 kertaisesti avoin, vapaasti muokattava ja käytettävä digitaalinen maailmankartta verkossa, vähän kuin karttojen Wikipedia, Eduardo Gonzalez tiivistää. Reilut kymmenen vuotta sitten Englannissa alkunsa saanutta OpenStreetMapia koordinoi voittoa tavoittelematon säätiö niin kuin avointa tietosanakirjaakin. Ja aivan kuten Wikipediassa, myös OpenStreetMapissa sisällön tuottavat käyttäjät itse. Viime vuonna ylittyi jo kahden miljoonan rekisteröityneen käyttäjän raja. – Syitä projektin syntymiseen oli kaksi. Ensinnäkin hyvien karttojen puute. Me länsimaissa olemme tottuneet tarkkoihin karttoihin, mutta monissa paikoissa karttatietoa ei ole juuri lainkaan. Toiseksi kysymys on käyttöoikeuksista. Esimerkiksi Google Mapsin data ei ole vapaasti käytettävissä vaan se vaatii lupien hankkimista ja byrokratiaa. OpenStreetMapin käyttö lisääntyy vauhdilla. Suomessa esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen HSL:n uusi reittiopas tulee pyörimään OSM:n kartoilla. Satelliittikuvasta kartalle Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tarpeisiin tehtävää OSM-kartoitusta koordinoi Humanitarian OpenStreetMap Team eli HOT, Yhdysvalloista alkunsa saanut maailmanlaajuinen vapaaehtoisten verkosto. Sen tehtävälistalta osoitteessa tasks.hotosm.org on poimittu myös tehtävä #1588. Kaikkiaan pyyntöjä on tällä hetkellä noin 700. Tehtäväsivulla Togon pohjoisosan karttaa peittävät erikokoiset ja -väriset ruudut. Vaalean punaiset alueet laikuttavat varsinkin Karan alueen länsiosaa. Ne ovat alueita, joilla epidemiariski on korkein. – Keltaiset laatikot ovat tehtyjä ruutuja. Vihreät ovat sekä tehtyjä että toisten käyttäjien validoimia. Harmaat laatikot ovat vapaita editoitavaksi. Kiireellisimmiksi arvioidut alueet on korostettu punaisella, niistä ruuduista kannattaa tänään aloittaa, tamperelainen OSM-harrastaja Erno Mäkinen avaa karttanäkymää. Ruudut jakavat työn sopivan kokoisiin, helpommin hallittaviin palasiin. Varsinainen editointi tapahtuu joko erillisellä ohjelmalla tai selaimessa pyörivällä iD-editorilla. Työkalut ovat OSM:n omia. Tieto siitä, mitä kartalle merkitään, saadaan tällä kertaa satelliittikuvista. Kuvat ovat peräisin Microsoftin Bing-karttapalvelusta, jonka aineiston ohjelmistojätti on lahjoittanut HOTille humanitaariseen käyttöön. Esimerkiksi Google Mapsilta vastaavaa käyttöoikeutta ei ole herunut. 2 Togon epidemia-alue näkyy HOT-OSM:n kartalla korostettuna. Vaarana on aivokalvontulehduksen leviäminen edelleen Beniniin ja Norsunluurannikolle. Epidemiområdet i Togo har markerats på HOTOSM-kartan. Det finns en risk att hjärnhinneinflammationsepidemin sprider sig vidare till Benin och Elfenbenskusten. 3 Karan alue Togossa lähemmässä tarkastelussa. HOT-OSM:n kartta on pilkottu erikokoisiin ruutuihin, jotka jakavat tehtävän sopiviin osasiin. Värikoodi kertoo alueen kiireellisyydestä ja kartoituksen työvaiheesta. Kartområdet i Togo på närmare håll. HOT-OSMkartan är indelad i olika stora rutor som delar upp uppdraget i lämpliga delar. Färgkodningen visar hur brådskande ett område är och hur långt kartläggningen har kommit. 4 Bingin satelliittikuva OSM-kartan pohjalla kertoo, mitä kohteita karttaan merkitään. Lähikuvassa erottuvat digitoidut tiet, rakennukset ja asuin alueen raja. Bings satellitbild som ligger till grund för OSM-kartan visar vad som ska ritas in. I närbild kan man se digitaliserade vägar, byggnader och bostadsområdets gräns. 2 – Google Mapsin kuva on tekijänoikeudenalaista materiaalia, jota ei pidä käyttää. Google on jopa piilottanut kuviin ”easter eggejä”, tahallisia virheitä, jotka paljastavat luvattoman kopioinnin, tilaisuuden isäntänä toimiva Punaisen Ristin projektisuunnittelija Eero Sario varoittaa. Perehdytyksen jälkeen päästään itse asiaan. Kukin osallistuja valitsee itselleen kartoitettavan ruudun ja alkaa merkitä karttapohjaan asuin alueita, teitä ja rakennuksia satelliittikuvan pohjalta. Hiiren klikkaukset ja puheensorina täyttävät kokoustilan. Afrikkalaisten teiden luokittelu herättää keskustelua, samoin kuin se, miten yksityiskohtaista jälkeä on järkevää tehdä. Joku huomauttaa, että Pariisin OpenStreetMap-karttaan on merkitty jopa puut. – Rakennusten digitointi ei ole minun mielestäni tässä projektissa järkevää. Se olisi jo iso juttu, jos me saisimme karttaan merkittyä tiet ja asuinalueet, paikkatietoasiantuntija ja OSM-konkari Pekka Sarkola neuvoo. OSM-kartoituksessa on tavallista, että työ etenee vaiheittain. Jokainen tekee sen minkä pystyy, ja toiset jatkavat siitä. Kartta tarkentuu vähitellen. Viimeisen silauksen tekevät usein paikalliset asukkaat, joilla on paras tuntemus omista kotinurkistaan. Vaikka Bingin satelliittikuvat ovat hämmästyttävän tarkkoja, niistä on välillä vaikea erottaa, ovatko kuvassa näkyvät rakennukset asuinrakennuksia vai esimerkiksi karjasuojia. – Kun kartoitin syksyllä Mosambikia rokotusohjelmaa varten, ajattelin asian niin, että jos kuvassa näkyy kaksi rakennusta, niin ilman parempaa tietoa on parempi merkitä se asutusalueeksi, Sarkola sanoo. – Pahin vaihtoehto on se, että taloissa asuu rokotetta tarvitsevia lapsia, jotka jäävät ilman sen takia, että rokottajien reitit suunnitellaan tämän kartan pohjalta. Yhdessä enemmän aikaan Vapaasti käytettävä ja ajan tasalla oleva paikkatieto on humanitaarisessa työssä usein elintärkeää. Verkkovapaaehtoisten panosta hyödynnettiin esimerkiksi Haitin ja Nepalin maanjäristysten tuhojen kartoittamisessa. Nettiyhteisön joukkovoima on parhaimmillaan tilanteissa, joissa täytyy tulkita hyvin suurta tietomäärää, niin sanottua Big Dataa, kuten satelliittikuvia. Eero Sario näkee digitaalisessa vapaaehtoisuudessa valtavia mahdollisuuk3 4 K Ä ÄNNÄ
• 26 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Digital biståndsoperation Webbaserat frivilligarbete gör det möjligt att hjälpa på distans. TEX T KIMMO HOLOPAINEN BILDER JARKKO MIKKONEN P Å RÖDA KORSETS centralbyrå i Helsingfors studerar ett tjugotal frivilliga kartläggningsuppgift #1588 på Humanitarian OpenStreetMap Teams eller HOT:s webbplats. Uppgiften går ut på att bidra till biståndsorganisationernas arbete genom att kartlägga de områden i Togo där en svår epidemi av meningit eller hjärnhinneinflammation har brutit ut. Epidemin bekämpas av myndigheterna i Togo, WHO och Togolesiska Röda Korset, som utbildar 700 volontärer att sprida information om symptom, vård och förebyggande av meningit. I praktiken innebär det att man går från dörr till dörr. Uppgiften försvåras av att det finns dåligt med platsinformation om området. De kartor som finns är så inexakta, att inte ens alla landsvägar är utmärkta på dem, för att inte tala om bostadsområden. Det vill man nu ändra på. Därför inleds Finlands Röda Kors första OSM-kartläggningsevenemang. OSM eller OpenStreetMap är en öppen, digital världskarta på webben, något av en kart-Wikipedia, vars innehåll produceras av användarna. OSM-kartläggning som tar sikte på behoven inom det humanitära arbetet koordineras av Humanitarian OpenStreetMap Team eller HOT, ett världsomspännande nätverk av volontärer, och det är på deras uppdragslista uppdraget för att hjälpa Togo också finns. Efter en kort introduktion av mer erfarna OSM:are kommer arbetet igång. Var och en väljer en kartruta och börjar rita in bostadsområden, vägar och byggnader på OSM-kartan. Informationen som överförs till kartsystemet kommer från färska satellitbilder. Bilderna genereras av Microsofts karttjänst Bing: mjukvarujätten har donerat materialet till humanitärt bruk. Platsinformation som är à jour är ofta livsviktigt i humanitärt arbete. Röda Korsets projektkoordinator Eero Sario ser enorma möjligheter i de nya digitala formerna av frivilligarbete. Inom Finlands Röda Kors har man hittills inte utnyttjat dem i större skala. – I en katastrofsituation har biståndsarbetare färska kartor i navigationsappen i sin mobil eller i sin GPS. Platsinformation kan man också utnyttja i beredskapsarbete och -planering, i koordinering av utvecklingsprogram och när man lägger upp volontärinsatser. För dem som är online-volontärer är det en hobby, precis som allt annat frivilligarbete. – Alla är välkomna. Egentligen är det enda som behövs en dator, mus och viljan att hjälpa, säger Vuokko Heikinheimo . Den här gången resulterar ett par timmars arbete i ett tjugotal kartrutor som gruppen har gått igenom för att bidra till planeringen av insatserna mot hjärnhinneinflammation i Togo. OSM:are världen över fortsätter arbetet. Lär mera: openstreetmap.org, hotosm.org sia. Suomen Punaisessa Ristissä niitä on hyödynnetty vasta vähän. – Punaisessa Ristissä edelläkävijöitä ovat varsinkin Amerikan ja Britannian Punaiset Ristit. Esimerkiksi Amerikan Punainen Risti on panostanut isoja summia projektiin, jonka tavoitteena on synnyttää eri puolille Afrikkaa OSM-yhteisöjä palvelemaan paikallisia tarpeita, Sario kertoo. Kenttätyössä paikkatietoa voidaan käyttää monin tavoin. Katastrofitilanteessa ajantasaiset kartat kulkevat avustustyöntekijöiden mukana kännykän navigaatiosovelluksessa tai erillisessä GPS-paikantimessa. Paikkatietoa voidaan hyödyntää myös varautumisessa ja valmiussuunnittelussa, kehitysohjelmien koordinoinnissa, vapaaehtoisten työn suunnittelussa... lista on pitkä. Tekijöilleen verkossa tehtävä vapaaehtoistyö on harrastustoimintaa samalla tavalla kuin mikä tahansa vapaaehtoistyö. Suomalaisista HOT-OSM-harrastajista monet ovat maantieteilijöitä tai paikkatietoalan ammattilaisia, mutta mikään vaatimus se ei ole. – Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Oikeastaan kaikki, mitä tarvitaan, on tietokone, hiiri ja halu auttaa, Vuokko Heikinheimo sanoo. Maantieteen jatko-opiskelija on ollut mukana järjestämässä HOT-OSM-tapahtumia Helsingissä viime marraskuusta. – Vaikka OSM-kartoitus on helppoa, kynnys aloittaa se yksin kotona voi olla korkea. Se oli sitä itsellenikin, vaikka tykkään askarrella karttojen parissa. Kartoitustapahtumien kautta on helpompi päästä alkuun, kun on kokeneempia opastamassa. – Sitä paitsi tapaamisissa on aina tosi hauskaa, ja porukalla saadaan kerralla paljon enemmän aikaan. Niin saadaan tälläkin kertaa. Parin tunnin rupeama tuottaa parikymmentä läpikäytyä karttaruutua – noin 4 000 rakennusta ja tietä! – avuksi Togon aivokalvontulehduksen vastaisten toimenpiteiden suunnittelussa. Valmista ei kukaan odottanutkaan. Työtä jatkavat OSM-harrastajat ympäri maailmaa, yksin tai yhdessä. Maalissa sen sijaan on Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen OSM-kartoitustapahtuma – eikä se jää viimeiseksi, Eero Sario lupaa. Lue lisää: openstreetmap.org, hotosm.org, HOT-OSM Finland Facebookissa ” Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Oikeastaan kaikki, mitä tarvitaan, on tietokone, hiiri ja halu auttaa. ” VUOKKO HEIKINHEIMO – Minulle OSM-kartoitus on rentouttavaa puuhastelua. Kai meillä jokaisella on omituisuutemme, paikkatietoammattilainen ja OSM-veteraani Pekka Sarkola vitsailee. – För mig är OSM-kartläggning ett avslappnande pyssel. Alla ska väl vara udda på något sätt, skämtar lokaliseringsexperten och OSM-veteranen Pekka Sarkola.
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 27 Punaisen Ristin työ tuli Juhani Komulaiselle tutuksi ensin pitkäaikaisena verenluovuttajana ja myöhemmin avun tarvitsijana. Juhani Komulainen deltog i Röda Korsets storlotteri mest för att stödja Röda Korset, men han fick själv den vinst som passade honom allra bäst. PUNAISEN RISTIN SUURARPAJAISET 2016 Viiden euron hintaiset arvat postitetaan jäsenille, kuukausilahjoittajille ja muille tukijoille. Arvat sisältävät yhteensä 105 108 voittoa. Pääpalkintona on Renault Clio -henkilöauto. Suurarpajaiset järjestetään yhteistyössä Tavaraarpa ry:n kanssa. Arpajaisten tuotoilla tuetaan Punaisen Ristin kotimaan toimintaa. J OSKUS ELÄMÄSSÄ sattuu niin, että suurinta onnea ei tuokaan päävoitto. Niin kävi kirkkonummelaiselle Juhani Komulaiselle , 63, viime vuonna Punaisen Ristin suurarpajaisissa. – Minulle tämä oli ilman muuta parempi palkinto kuin auto, ihan nappiin, Komulainen hymyilee vasta talviteloilta otetun Helkama Victoria -sähköpyöränsä kimpussa. – Ajokortti minulla kyllä on, mutta autoa ei koskaan tullut hommattua. Ei ole tarvinnut, eikä ole oikein kiinnostustakaan autoiluun. Mutta tämä pyörä on ollut mainio peli, sille on ollut paljon käyttöä. Sähköavusteisella pyörällä pitkätkin pyöräretket sujuvat leikiten. Niitä Komulainen on tehnyt yhdessä naisystävänsä kanssa Kirkkonummen ympäristössä. Luonnonkauniita kohteita riittää rannikon saarista Hvitträskin maisemiin. – Sekin tuli kuin tilauksesta, että pyörä oli naisten runkomallia. Se sopii meille molemmille. Sähköavusteinen pyörä on muuten kuin tavallinen polkupyörä, mutta sen etupyörän napaan on kiinnitetty akkukäyttöinen sähkömoottori, joka antaa polkiessa lisävauhtia. Sähkömoottori Onni suosi auttajaa Juhani Komulainen osallistui Punaisen Ristin arpajaisiin kannatusmielessä, mutta kohdalle osui paras mahdollinen voitto. vauhdittaa menoa noin 25 kilometrin tuntinopeuteen asti, ja virtaa riittää yhdellä latauksella 50–80 kilometrin matkaan. – Ja se moottori on muuten yllättävän voimakas. Ylämäkeenkin se vetää kuin mopo! Reilun 1 500 euron arvoisen pyörän huusholliin tuoneisiin Punaisen Ristin suurarpajaisiin Komulainen osallistui enemmän kannatusmielessä. – Olen ajatellut sen niin, että kun ne arvat sen vitosen kappale maksaa, niin aina sen verran voi hyvään tarkoitukseen laittaa. Punaisen Ristin ja Suomen Storlotterna på posten Postningen av Röda Korsets storlotter börjar i maj. Lotterna, som kostar fem euro, postas i knippen på fem st. till medlemmar, månadsgivare och övriga stödjare. Huvudvinsten i år är en Renault Clio-personbil. Ibland är det inte huvudvinsten som ger den största lyckan i livet. Så gick det för Kyrkslättbon Juhani Komulainen, 63, i storlotteriet i fjol. – För mig var det här ett bättre pris än en bil, det blev perfekt. En bil skulle jag inte ha haft användning för, ler Komulainen med sin Helkama Victoria-elcykel. Även längre utfärder går lekande lätt på cykeln, som är värd drygt 1 500 euro. En el-assisterad cykel är som en vanlig cykel, men den elmotor som är fäst vid naven i framhjulet ger mer fart när man trampar. – Och det är en kraftfull motor ska ni veta. I uppförsbackar drar den som en moppe! luonnonsuojeluliiton arvat minä olen tavannut lunastaa, luontokuvausta harrastava Komulainen juttelee. – Jotain heijastinta kummempaa en ollut ennen voittanut, mutta tällä kertaa heti ensimmäisessä arvassa luki, että olen voittanut sähköavusteisen polkupyörän. No, naama tietysti oli kuin Hangon keksi. Ja minä meinasin unohtaa koko asian, tuossa pöydällä se arpapaketti ehti makailla monta päivää avaamattomana. Punaisen Ristin työtä Komulainen on tukenut myös pitkäaikaisena verenluovuttajana. Ensimmäisen kerran hän luovutti verta armeijassa Kainuun prikaatissa vuonna 1972. Säännöllinen tapa verenluovutuksesta tuli työpaikalla Pikkalan kaapelitehtaalla, jossa Komulainen teki 40 vuoden työuran. Luovutuskertoja ehti kertyä komeat 63, ennen kuin vakava sairastuminen muutama vuosi sitten teki avun antajasta sen saajan. Ajoissa löydetty lymfooma saatiin kuriin autologisella kantasoluhoidolla eli potilaan omien kantasolujen siirrolla yhdistettynä voimakkaaseen sytostaattihoitoon. Pitkän ja raskaan hoitojakson jälkeen Komulainen sai kuitenkin jättää työelämän nuoremmilleen. – Sairastumisen jälkeen sitä osaa vielä entistä enemmän arvostaa sitä työtä, mitä Punainen Risti tekee. Itse tarvitsin hoitojen aikana viisi kertaa Veripalvelun verivalmisteita. Kantasolurekisteri on monelle minunkaltaiselleni potilaalle elintärkeä, Komulainen tuumaa. – Eli kyllä tässä on kiitokseen aihetta – kiitokset siis Veripalvelulle, sille tuntemattomalle luovuttajalle, ja mainiosta pyörästä myös! KIMMO HOLOPAINEN L E E N A K O S K E L A eu m st Cl g d Järjest äjä: Suome n Punain en Risti • Käytän nön toimee npanija : Tavara -arpa ry • Arpaja iset järjeste tään Poliisih allituks en 14.1.20 16 myönt ämällä luvalla POL-20 15-168 66 • Luvan voimas saoloa ika ja arpoje n myynt iaika on 2.5. – 1.11.20 16 koko maass a Ahven anmaa ta lukuun ottama tta • Konee llinen arvont a on suorite ttu kaikkie n myynn issä olleide n arpoje n kesken • Voittoj en määrä n ja sekoitu ksen on valvon ut Helsing in poliisin edusta ja Tavara -arpa ry:n tiloissa • Arpoja on myynn issä yhteen sä 525 000 kpl, voittoj a on yhteen sä 105 108 kpl ja voittoj en yhteen laskett u arvo on 920 328 euroa. Voitot on lunaste ttava 31.12.2 016 menne ssä. Arpaja isten tuotto käytet ään Suome n Punais en Ristin toimin nan tukem iseen. Hyvä päivä voittaa . Ja auttaa . Pääpal kinton a Renau lt Clio Sport Tourer TCE 120 EDC-au t Navi Style 16 en pa ll st. o. 5€ Suurar pa 2016
• 28 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Mistä on valmius tehty? Punaisen Ristin valmius on kuin talo, jonka perusta on valettu sukupolvia sitten. Vahvalla pohjalla se kestää, vaikka vaatii ylläpitoa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN S UOMEN PUNAISESSA RISTISSÄ puhutaan paljon valmiudesta. On valmiustoimintaa, katastrofivalmiutta ja valmiussuunnittelua. Mutta mitä valmius oikeastaan on? Sitä pohdiskeli myös Kielitoimiston päällikkö Esko Koivusalo (1936–2012) Kielikello-lehdessä vuonna 1981. Hän totesi valmiuden muotisanaksi, jonka käyttö oli muutamassa vuodessa lisääntynyt räjähdysmäisesti. Valmius oli johdettu sanasta valmis, Koivusalo kirjoitti, se oli nimeksi muuttunut laatusana. ”Muotisanalla valmius on puolellaan yksi etu: se sopii moneen tarkoitukseen. Tämä etu koituu näennäisesti sanoman laatijan hyväksi, lopulta kuitenkin haitaksi, koska vastaanottajan on vaikea tulkita monimerkityksistä sanaa”, Koivusalo päätteli ja suositteli epämääräisen valmiuden sijasta täsmällisempiä ilmauksia kuten osaaminen, halukkuus ja kyvykkyys. Sodan varalle Punaisen Ristin liikkeen syntyhistorian huomioon ottaen ei ole yllätys, että alkuvuosina järjestön tarkoituksena oli pitkälti sotaan valmistautuminen. Myös vuonna 1877 perustetussa Suomen Punaisessa Ristissä varastoitiin avustustarvikkeita haavoittuneiden hoitamiseksi, varustettiin kenttäsairaaloita ja ambulansseja ja koulutettiin sairaanhoitaja, jotka sitoutuivat Punaisen Ristin palvelukseen sodan syttyessä. Pian kuitenkin heräsi ajatus, että ensiaputaidoista olisi hyötyä muuallakin kuin sodassa. Suomen ensimmäinen ensiapukurssi pidettiin vuonna 1885 Helsingissä. Koulutus oli aluksi suunnattu lähinnä valituille ammattiryhmille kuten rautatieläisille ja poliisille, mutta yleisö laajeni vähitellen. Ensiaputyössä alettiin korostaa vapaaehtoista varautumista onnettomuuksien varalle. Ensimmäinen rauhanajan avustusoperaatio oli viljaja varainkeräys Venäjän katovuosista kärsineille vuonna 1891. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen koko kansainvälisen Punaisen Ristin painopiste siirtyi entistä enemmän rauhanajan avustustoimintaan, ja kansallisten yhdistysten yhteistyötä ohjaamaan perustettiin Punaisen Ristin yhdistysten liitto IFRC. Punaiset Ristit auttoivat nälänhätien, kulkutautien ja luonnonkatastrofien uhreja ja kouluttivat sairaanhoitohenkilöstöä ja vapaaehtoisia poikkeustilanteita varten. Kaikkialle maahan Suomen Punaiselle Ristille alettiin rakentaa valtakunnallista järjestörakennetta jo 1920-luvulla yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa, mutta sotien jälkeen järjestöjen tiet erosivat. Vuonna 1950 Punainen Risti ryhtyi rakentamaan omaa osastoverkostoaan. Muutamassa vuodessa lähes jokaisessa Suomen kunnassa toimi Punaisen Ristin paikallisosasto. Maanlaajuinen verkosto vahvisti järjestön toimintakykyä merkittävästi. 1950-luvulla uudistettiin myös Punaisen Ristin ensiapukoulutus, joka painottui entistä enemmän työja kotitapaturmiin. Vuodesta 1957 alkaen osastoihin alettiin perustaa ensiapuryhmiä, jotka harjoittelivat säännöllisesti ensiaputaitojaan ja päivystivät yleisötapahtumissa. Ensiapuryhmäläisten koulutuksessa valmistauduttiin auttamaan myös suuronnettomuuksien sattuessa. Varautuminen parani entisestään, kun valtakunnallinen Pelastuspalvelu perustettiin 1964. Viranomaisten, Punaisen Ristin ja lukuisten muiden kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä toi vapaaehtoiset ensi kertaa virallisesti osaksi pelastustoimintaa ja -suunnittelua. 1
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 29 Äkkilähtö tulee, oletko valmis? Suomen Punaisen Ristin valtakunnallisessa Äkkilähtö 2016 -harjoituksessa 1.–7. lokakuuta vahvistetaan Punaisen Ristin kykyä avustaa viranomaisia väestön evakuoinnissa. Valmiusharjoitus toteutetaan Punaisen Ristin osastoissa yhdessä paikallisten viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kuten koulujen ja urheiluseurojen kanssa. Harjoituksessa osastojen vapaaehtoiset avustavat viranomaisia perustamalla päivän ajaksi evakuointikeskuksen kouluun tai muuhun sopivaan paikkaan. Evakuoitaviksi harjoitukseen kutsutaan yläkoululaisia tai kumppanijärjestöjen nuoria, joille jaetaan samalla hyödyllistä tietoa varautumisesta ja Punaisesta Rististä. Tositilanteessa paikalliseen evakuointiin voidaan joutua turvautumaan esimerkiksi tulvan, pitkän sähkökatkon, tulipalon tai muun suuronnettomuuden vuoksi. Äkkilähtö 2016 vapaaehtoisverkossa: rednet.punainenristi.fi/akkilahto Beredskapen testas Under Röda Korsets storövning Blixtstart 2016 1–7.10 övar vi att bistå myndigheterna i samband med en stor evakuering. F INLANDS RÖDA KORS beredskap innebär att organisationen är redo att snabbt hjälpa nödlidande och bistå myndigheterna i olika hjälpoch räddningsuppdrag. Ryggraden i Röda Korsets beredskap utgörs av de tusentals volontärer som har fått utbildning i första hjälpen, första omsorgen och psykiskt stöd och som är aktiva i cirka 300 rödakorsavdelningar runt om i Finland. Som stöd har de frivilliga den professionella personal som finns vid Röda Korsets distrikt och centralbyrå, och i situationer av stor nöd finns också biståndsmaterialförråden i logistikcentralen i Kalkku samt medlen i Röda Korsets katastroffond. För att upprätthålla hjälpberedskapen övar man med ett par års mellanrum hur samarbetet fungerar i Röda Korsets riksomfattande storövningar. I år står beredskapsövningen Blixtstart 2016 (på finska Äkkilähtö 2016) i turen. Under beredskapsövningen övar vi att bistå myndigheterna i samband med en storevakuering av befolkning. I övningen hjälper volontärerna i avdelningarna de lokala myndigheterna genom att för en dags tid inrätta en evakueringscentral i en skola eller på någon annan lämplig plats. I övningen inbjuds elever från klass 7 uppåt eller ungdomar i partnerorganisationer att delta som evakuerade. Samtidigt får ungdomarna nyttig information om beredskap och Röda Korset. Blixtstart 2016 i vårt nätverk för frivilliga: rednet.rodakorset.fi/blixtstart Pahimman varalle syntyi myös Suomen Punaisen Ristin katastrofirahasto vuonna 1961. Pysyvä rahasto helpotti avustusvarojen hallintaa ja muodosti puskurin, joka mahdollisti avustustoimien aloittamisen heti äkillisen tarpeen ilmaantuessa. Nopeaa apua palveli myös Tampereen Kalkun kaupunginosaan vuonna 1965 perustettu Punaisen Ristin keskusvarasto, josta lähetettiin ulkomaiden lisäksi avustuksia kotimaassa hätään joutuneille. Harjoitus tekee mestarin Kansainvälisten avustustyöntekijöiden koulutus alkoi Suomen Punaisessa Ristissä vuonna 1970. Kurssin käyneistä eri alojen ammattilaisista rakentui vuosien kuluessa maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen henkilöreservi, joka työskenteli maailmalla sekä katastrofeissa että kehitysyhteistyöhankkeissa. Avustustyöntekijöiden ammattitaitoon voitiin turvautua myös kotimaassa. 80ja 90-luvuilla Punaisen Ristin koulutustoiminta laajeni entisestään. Järjestössä oli jo pitkä kokemus ensiapu-, etsintäja väestönsuojelutoiminnasta, ja nyt niiden rinnalla alettiin panostaa mm. henkisen tuen ja ensihuollon kehittämiseen. Vakavimpia suuronnettomuuksia varten koottiin 1990-luvun alussa myös Punaisen Ristin katastrofipsykologien ryhmä, joka hälytettiin auttamaan mm. Estonian haaksirikosta selvinneitä 1994. 2000-luvulla avustustoimintaa poikkeustilanteissa on harjoiteltu muutaman vuoden välein Punaisen Ristin suurharjoituksissa. Suuren pakolaismäärän vastaanottamiseen valmistauduttiin Heinolassa 2006, kotimaisessa katastrofitilanteessa avustamiseen Turussa 2010 ja väestön evakuointiin Sydäntalvi-harjoituksessa koko maassa 2013. Yhtenä osana harjoituksia on aina viranomaisyhteistyö, johon panostetaan paljon myös etukäteissuunnittelussa. Tänä päivänä Suomen Punainen Risti on valmis auttamaan hädässä olevia ja tukemaan viranomaisia hyvin monenlaisissa avustusja pelastustehtävissä. Tuhannet ensiavun, ensihuollon ja henkisen tuen koulutetut vapaaehtoiset toimivat noin 300 Punaisen Ristin osastossa ympäri Suomea tukenaan Punaisen Ristin piirien ja keskustoimiston ammattihenkilökunta. Suuren hädän hetkellä käytettävissä ovat myös Kalkun logistiikkakeskuksen avustustarvikevarastot sekä katastrofirahaston varat, joita kartutetaan säännöllisesti mm. Nälkäpäivä-keräyksellä. Punaisen Ristin koordinoiman Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kautta viranomaisten tukena ovat lisäksi 51 muun järjestön ja yhteisön voimavarat, 1 300 hälytysryhmää ja yli 20 000 vapaaehtoista. Halu ja taito Kun Esko Koivusalo aikoinaan pohdiskeli valmiuden olemusta, hän päätyi suosittelemaan sen tilalle sellaisia ilmauksia kuin halu, taito ja edellytys. Juuri niistä on Punaisen Ristin valmiudessa kysymys. Valmius on sitä, että olemme valmiita auttamaan, kun jotain sattuu. Se on mahdollista, koska meillä on halu, taito ja edellytykset auttaa. Ne meillä on, koska ne on rakennettu monen sukupolven aikana lukemattomien ihmisten työllä ja tuella, vapaaehtoisina ja palkollisina, ja niitä ylläpidetään jokaisessa Punaisen Ristin osastossa, toimintaryhmässä ja yksikössä ympäri maata. 2 1 Pelastuspalvelun perustaminen 1964 toi vapaaehtoiset ensi kertaa virallisesti osaksi pelastustoimea ja varautumista. När Räddningstjänsten grundades år 1964 blev volontärer för första gången en officiell del av räddningsväsende och beredskap i Finland. 2 Suomen Punaisen Ristin varustamat sairaankuljetuskärryt esittäytyivät Punaisen Ristin konferenssissa Lontoossa 1907. Finlands Röda Kors sjuktransportvagn presenterades vid Röda Korsets konferens i London år 1907.
• 30 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Punaisen Ristin Kuopion osaston Ukkokerho Ajattomat tekee tutustumisretkiä miehiä kiinnostaviin kohteisiin. TEKSTI MARKUS L A AKSO KUVAT PENT TI VÄNSK Ä K UOPION Pelastusopiston aula täyttyy puheensorinasta. Ukkokerho Ajattomat on saapunut oppilaitokseen parituntiselle tutustumiskäynnille. Isäntänä toimiva Pelastusopiston vanhempi opettaja Pekka Lindholm toivottaa herrat tervetulleiksi. Kirpeä 30 asteen pakkanen on rokottanut porukasta muutaman jäsenen. Paikalla on tällä kertaa kymmenen kerholaisen lisäksi Ukkokerhon perustaja Pekka Kenjakka ja ystävätoiminnan vetäjä Leena Närvänen Punaisen Ristin Kuopion osastosta. Kaikkiaan Ukkokerho Ajattomiin kuuluu parikymmentä aktiivista jäsentä. He ovat kaikki yli 70-vuotiaita, vaikkei liittymiselle virallista ikärajaa tai muita rajoituksia olekaan. Tärkeintä on kokoontua yhteen ja nauttia virikkeellisestä ohjelmasta. Ryhmä on käynyt tutustumassa aiemmin esimerkiksi Karjalan lennoston, Itä-Suomen poliisilaitoksen, ortodoksisen kirkkomuseon ja SM-liigan jääkiekkojoukkue KalPan toimintaan. – Kokoonnumme säännöllisesti kerran kuussa. Jos keksimme lisäksi muuta, kuten nyt on suunnitteilla lähteä keilaamaan, se ei ole pois ”kuukausikiintiöstämme” vaan tulee bonuksena, Pekka Kenjakka kertoo. Ajattomat sai alkunsa pari vuotta sitten, kun Suomen Punainen Risti sai testamenttilahjoituksen, jonka varoja toivottiin käytettäviksi iäkkäiden miesten toimintaan. Osa lahjoituksesta ohjattiin Kuopion osastolle ja osa muihin kaupunkeihin. Kuopiossa toimi jo perinteinen ystäväpalvelu, jonka tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä kannustaa omatoimisuuteen, mutta ikääntyviä miehiä oli ollut vaikea houkutella toimintaan. Ratkaisuksi päätettiin perustaa miehille oma ryhmä, ”ukkokerho”, joka tekee yhdessä sitä mitä miehet itse haluavat. – Tämä porukka ei tahdo tulla Punaisen Ristin toimistolle istumaan ja kahvittelemaan pöydän ääressä. Heille täytyy olla toimintaa ja tekemistä, Kenjakka sanoo. – Tosin on minulla suunnitteilla sellainenkin kokoontuminen, jossa ihan vain pohdittaisiin asioita. Keskustelemme tässä porukassa muutenkin paljon ja parannamme vähän maailmaa kahvilla vierailureissujen jälkeen. Luennolta kalustoa tutkimaan Pekka Lindholm johdattaa ryhmän luokkahuoneeseen ja pitää Pelastusopistosta kolmen vartin esitelmän. Valkokankaalle heijastuvat laitoksen organisaatiokaaviot, arvot, kampuskartat, tiimilinjat, opintojen sisällöt, kalustolistat, vaakunoiden symboliikka... Miehet kuuntelevat luentoa keskittyneesti ja esittävät välillä tarkentavia kysymyksiä asiaankuuluvasti viitaten. Yksi ryhmäläisistä haluaa tietää, kuinka suuri osa opiskelijoista jättää opintonsa kesken. Lindholmin mukaan keskeytysja valmistumattomuusmäärät ovat minimaaliset, sillä opiskelijat ovat motivoituneita ja haluavat ihailemansa ammatin. Pelastusopiston opiskelijaksi on erittäin vaikea päästä. Pääsykokeisiin hyväksytään vain fyysisen toimintakyvyn testauksen läpikäyneitä ja muut muodolliset pääsyvaatimukset täyttäviä hakijoita. Varsinainen valintakoe sisältää Cooperin testin, uintitestin, suljetun ja korkean paikan fobioiden testaukset sekä erinäköisiä kirjallisia kokeita ja psykologin haastattelun. Opiskelupaikan saa noin 20 prosenttia valintakoekutsun saaneista. Luennon jälkeen Lindholm esittelee vierailijoille Pelastusopiston kalustoa ja varusteita. Ikämiehet räpsivät älypuhelimillaan kuvia ambulansseista, sammutusautoista ja kemikaalintorjunta-autoista. 1 Ikämiehet vaativat toimintaa
• Äldre män vill ha action Gubbklubben Ajattomat i rödakorsavdelningen i Kuopio gör utfärder till mål som intresserar män. E NTRÉHALLEN i Räddningsinstitutet i Kuopio fylls av ett sorl av röster när ”gubbklubben” Ajattomat (ung. Tidlösa) kommer på besök. Den här gången är tio klubbmedlemmar på plats, förutom klubbens grundare Pekka Kenjakka och vänverksamhetens ledare Leena Närvänen från rödakorsavdelningen i Kuopio. Sammanlagt har Ajattomat ett tjugotal aktiva medlemmar. De är alla ”gubbar” över 70 år, fast någon officiell åldersgräns för medlemskap finns inte. Det viktiga är att man träffas och har ett program som ger mersmak. Gruppen har bl.a. besökt Karelens flygflottilj, Polisinrättningen i Östra Finland, ortodoxa kyrkomuseet och FM-ligalaget KalPa. – Vi samlas regelbundet en gång i månaden. Om vi dessutom hittar på något annat, som att vi nu planerar att gå och bowla, så är det inget vi drar av vår ”månadskvot”, utan det är en bonus, berättar Pekka Kenjakka. Gubbklubben i Kuopio föddes för ett par år sedan när Finlands Röda Kors fick en testamentdonation som givaren önskade att skulle användas för verksamhet för äldre män. En del av donationspengarna styrdes till Kuopio avdelning. I staden fanns redan en traditionell väntjänst som strävar efter att förebygga ensamhet och utslagning samt uppmuntra till självständighet, men det var svårt att locka med äldre män i verksamheten. Som lösning kom man på att grunda en skild grupp för karlarna, en ”ukkokerho” eller gubbklubb som i grupp gör sådant som männen i gruppen själva vill. – Inte vill det här gänget komma till Röda Korsets byrå och sitta där vid ett bord och dricka kaffe. Det ska vara lite action, något att göra, säger Kenjakka. – Fast jag har nog planerat att vi ska ha en sån träff också där vi faktiskt bara sitter och funderar på saker och ting. Vi snackar en hel del i den här gruppen och förbättrar gärna världen över en kopp kaffe efter våra besök på olika håll. Besöket på Räddningsinstitutet börjar med ett föredrag på trekvart av Pekka Lindholm , äldre lärare på Räddningsinstitutet. Männen lyssnar fokuserat och ställer emellanåt preciserande frågor. Efter föreläsningen får gruppen bekanta sig med utrustningen på Räddningsinstitutet. Gubbarna drar fram sina smarttelefoner och tar bilder på ambulanser och kemikaliebekämpningsutrustning. När rundvandringen efter ett par timmar har avslutats är det en grupp nöjda män som sitter på Räddningsinstitutets kafé. Männens ögon lyser upp vid tanke på alla de fordon de fick se. – Jag tycker att sådan här klubbverksamhet är väldigt bra. Jag påstår att den också behövs. Trots att vi har blivit vänner sinsemellan tillbringar vi tyvärr inte tid med varandra utanför gruppen. Inte skulle det skada heller, funderar Reino Ikonen , som har varit med i gubbklubben Ajattomat sedan den grundades. 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 31 ” Nämä herrat painavat välillä omia vaivojaan taka-alalle, jotta pääsisivät mukaan. ” PEKK A KENJAKK A Kierros jatkuu ensihoidon simulaattoriin, olohuonemaisesti sisustettuun harjoitushuoneeseen, jonka sohvalla istuu Hallikaisen Jormaksi leikkisästi kutsuttu harjoitusnukke. Huippunykyaikaisesta nukesta voi mitata esimerkiksi pulssin ja verenpaineen, ja sen pupillit reagoivat valoon samaan tapaan kuin elävän ihmisen. Sosiaalisesti tarpeellista Kierroksen päätyttyä Pelastusopiston kahvilassa istuu tyytyväisiä miehiä. Luento oli kiinnostava, ja ajoja harjoituskalustoon tutustuminen sai silmät suorastaan säteilemään. – Koen kerhotoiminnan erittäin hyvänä asiana. Väitän, että se on myös tarpeellista. Vaikka olemme ystävystyneet keskenämme, emme valitettavasti vietä aikaa ryhmän ulkopuolella. Ei sekään pahitteeksi olisi, pohtii alusta saakka Ajattomissa mukana ollut Reino Ikonen . Vakuutusyhtiössä työuransa tehnyt Ikonen liittyi kerhoon Leena Närväsen kutsumana. Molemmat ovat toimineet vuosikausia vapaaehtoisina potilaina Pelastusopiston harjoituksissa. – Olemme puhuneet Pelastusopiston potilasharjoituksissa vuosikausia, että olisi mielenkiintoista käydä läpi talon toimintaa, Ikonen toteaa päivän antia kerratessaan. Hän jakaa Pekka Kenjakan näkemyksen, että ikämiehet kaipaavat jonkinlaista aktivoivaa sysäystä lähteäkseen mukaan ryhmätoimintaan. Mukavat ja opettavaiset reissut ovat omiaan herättämään mielenkiinnon. – Kyllä se on sillä lailla, että nämä herrat painavat välillä omia vaivojaan taka-alalle, jotta pääsisivät mukaan, eikä toisin päin. He ovat virkeitä miehiä, joille tämä on tärkeää sosiaalista kanssakäymistä, Kenjakka summaa. 1 Vanhempi opettaja Pekka Lindholm esittelee ukkokerholaisille Pelastusopiston kalustoa ja toimintaa. Äldre lärare Pekka Lindholm presenterar Räddningsinstitutets utrustning och verksamhet för männen i gubbklubben. 2 Ystävätoiminnan vetäjä Leena Närvänen ja Ukkokerhon perustaja Pekka Kenjakka osallistuvat Pelastus opiston vierailuille. Vänverksamhetsledare Leena Närvänen och gubbklubbens grundare Pekka Kenjakka deltar i besöket på Räddningsinstitutet. Ajattomissa alusta saakka mukana ollut Reino Ikonen kokee kerhotoiminnan paitsi mukavana myös erittäin tarpeellisena. Reino Ikonen har varit med i gubbklubben Ajattomat sedan den grundades och tycker att klubbverksamheten är både nyttig och trevlig. 2
• 32 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Kolumni TEKSTI JOONAS KONSTIG KUVITUS JENNY LUCANDER TÄMÄN PALSTAN KOLUMNISTIT OVAT SUOMEN PUNAISEN RISTIN ULKOPUOLELTA KUTSUT TUJA KIRJOIT TAJIA, EIVÄTK Ä HEIDÄN NÄKEMYKSENSÄ VÄLT TÄMÄT TÄ EDUSTA JÄRJESTÖN K ANTA A. M IKÄ TEKEE LÄNSIMAISTA LÄNSIMAAT? Nostan tässä esille yhden meille leimallisen piirteen. Se on kriittinen keskustelu. Debatoimisella on länsimaissa pitkät perinteet. Antiikissa vietettiin päiviä väitellen esimerkiksi filosofiaan ja lakiin liittyvistä asioista: Platonia lukevat pääsevät mukaan näihin väittelyihin. Rooman oikeus saleissa periaate ikuistettiin fraasissa audiatur et altera pars – toistakin osapuolta on kuunneltava. Kristinusko oli lähtökohtaisesti valtakriittinen. Keskiaikainen kirkko oli mainettaan keskustelevampi laitos. Skolastiikassa väittely oli perusluonteinen piirre ja oppikirjat järjestyivät dialektisesti, siis vertailivat argumentteja asian puolesta ja vastaan. Teologian ja juridiikan opiskeluun perustettiin ensimmäiset yliopistot, joissa yhä ”väitellään” tohtoriksi. Paholaisellakin oli asianajaja: tämä esitti todisteita ihmisen pyhimykseksi kohottamista vastaan. Uskonpuhdistus on tämän jatkoa: protestantismi käänsi kristinuskon valtakritiikin kirkkoa itseään vastaan. Tieteellinen metodimme on tavallaan kiteytymä koko perinteestä: eri ajatukset käyvät kamppailua, joista parhaaksi havaittu ajan myötä voittaa. Tämän kiteyttää valistusfilosofi Voltairen suuhun pantu lentävä lause: ”Se mitä sanot on väärin, mutta puolustan kuolemaani asti oikeuttasi sanoa se.” SE ETTÄ OLEMME erityisen keskustelevia ihmisiä, ei kuitenkaan tarkoita, että aina nauttisimme eriävistä mielipiteistä. Meilläkin on aina ollut liikkeitä, jotka haluavat vaientaa vallitsevien näkemysten kritiikin tai poikkeavat mielipiteet. Tällaiseen lienee ihmismieli helposti taipuvainen: olisihan se kätevää, jos ikävät eri mieltä olevat ihmiset voisi hiljentää painostuksella ellei suoranaisella uhkailulla. Valistunutta keskustelun perinnettä pitääkin tietoisesti vaalia tällaisia ihmiselle luontaisia fundamentalistisia tendenssejä vastaan. Uhkailu on ilmiselvästi tuomittavaa. On kuitenkin olemassa myös hienovaraisempi tapa vaientaa keskustelu. Sananvapauden monipuolinen puolustaja George Orwell huomauttaa Eläinten vallankumouksen esipuheessaan, että usein vielä olennaisempi kysymys kuin se, mistä saa puhua, on se, mistä sopii puhua. Tiettyjä mielipiteitä ei omassa ryhmässä vain esitetä, jos niitä tohditaan edes ajatella. Tämä ”verhottu sensuuri” syntyy helposti samanmielisten joukossa itsestään – myös sellaisilla ihmisillä, jotka pitävät itseään sananvapauden kannattajina. Kun kysytään yleisesti, saako poikkeavia mielipiteitä esittää, vastaus on aina kyllä. Mutta samaan aikaan konsensus opettaa meille lähes sanattomasti, että joistakin aiheista puhuminen ei ole sopivaa. NYKYÄÄN ORWELLIN VERHOTTU SENSUURI voi näyttäytyä poliittisena korrektiutena. Korrektiuden ihanne perustui alun perin hyviin käytöstapoihin ja toistenlaisten ihmisten huomioon ottamiseen. Mutta tämäkin käsite on elänyt ja vaihtanut sisältöään. Nykyään se voi äärimmillään johtaa ongelmista vaikenemiseen. Tällainen poliittinen korrektismi on haitallista, koska se estää ongelmista puhumisen ja syyttää ongelmista sitä, joka niistä puhuu. Se sekoittaa viestin ja viestinviejän. ”Väärien mielipiteiden” esittäjät saatetaan sulkea yhteisön ulkopuolelle lähes rituaalisesti saastaisina. Tämä taas epäinhimillistää heitä ja samalla kärjistää heidän mielipiteitään entisestään. Ilmiö vain korostuu nykyisenä someaikana, jolloin kukin voi elää omassa samanmielisten kuplassaan. Siellä ei useinkaan kuulla oman ryhmän ajatuksiin ja arvoihin kohdistuvaa kritiikkiä. Orwell evästää kuitenkin miettimään vapauden merkitystä: niin kauan kuin se ei vahingoita yhteiskuntaa millään korvaamattomalla tavalla, vapaus tarkoittaa juurikin oikeutta kertoa toisille se, mitä he eivät halua kuulla. Länsimaissa on hyvä elää. Siitä todistavat myös jaloillaan äänestävät maahanmuuttajat. Kriittisen keskustelun perinne on ollut osaltaan luomassa oloistamme näin hyviä. Se on peruskiviämme. Jos peruskiveä kammetaan syrjään, koko sen varaan rakennettu talo uhkaa sortua. JOONAS KONSTIG Kirjoittaja on espoolainen kirjailija. Vapautta on sanoa se mitä ei haluta kuulla
• Niina osti 250 euron liinavaatekaapin ja auttoi siinä samalla meitä hankkimaan vesikanistereita maailman köyhimpiin maihin. Ostamalla hyvää teet hyvää. Kontti-kierrätystavaratalot: Espoo • Joensuu • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Oulu • Pori • Rovaniemi • Tampere • Turku • Vantaa kontti.punainenristi.fi www.facebook.com/sprkontti HyvÄÄ KontTi KaupAlla
• 34 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Annukka Isotupa tekee Punaisen Ristin teletiimissä töitä 4–6 tuntia kerrallaan parina päivänä viikossa. Annukka Isotupa jobbar i Röda Korsets teleteam 4–6 timmar åt gången ett par dagar i veckan. KUUKAUSILAHJOITTAJA AUTTAA 43 000 LAHJOITTAJAA tukee Punaisen Ristin työtä säännöllisellä kuukausilahjoituksella. 40 PROSENTTIA kuukausilahjoittajista kohdistaa apunsa katastrofirahastoon ja 39 prosenttia jakaa lahjoituksensa katastrofirahaston ja kotimaan toiminnan kesken. 21 PROSENTTIA kuukausilahjoittajista kohdistaa lahjoitussummansa vain kotimaan toimintaan. K UN ERI AMMATTIEN arvostusta mitataan, listan häntäpäässä komeilee yleensä puhelinmyyjä. Puhelinmyyjä saa kestää jatkuvaa torjutuksi tulemista yrittäessään haalia kasaan euron sieltä, toisen täältä. Harva meistä kaipaa myyntipuheluja. Puhelintyötä on kuitenkin myös muunlaista. Suomen Punaisen Ristin teletiimissä työtä ei tehdä provision armoilla, eikä kehenkään oteta yhteyttä ilman lupaa. Periaatteena on, että jokainen puhelu päättyy hyvään mieleen. – Teletiimi soittaa hyvin monenlaisia puheluja. Usein vastaajalta ei pyydetä mitään. Soitamme esimerkiksi kuukausilahjoittajiksi lähteneille, kiitämme tuesta ja kerromme lisätietoja avun kohteista, teletiimin vetäjä Minna Autio kertoo. – Yhteistä kaikille puheluille on, että vastaajat ovat olleet ensin yhteydessä Punaiseen Ristiin ja antaneet luvan ottaa yhteyttä. Moni verenluovutuksessa yhteystietonsa antanut innostuu esimerkiksi liittymään jäseneksi kuultuaan, mitä kaikkea muuta Punainen Risti tekee. Joku toinen taas saa kipinän lähteä vapaaehtoiseksi. Hymyä puhelinlinjan läpi Punaisen Ristin teletiimissä jokainen puhelu päätetään hyvällä mielellä. – Varainhankintakin on toki osa tätä työtä. Vanhoille kuukausilahjoittajille soittaessamme tarjoamme mahdollisuutta muuttaa lahjoitussummaa. Ilahduttavan moni tahtookin sitä korottaa. – Tärkeintä on luoda hyvä yhteys linjan toiseen päähän ja kuunnella. On tätä kautta silloin tällöin lähdetty etsimään myös Punaisen Ristin ystävää yksinäiselle ikäihmiselle. Punaisen Ristin keskustoimiston varainhankintayksikköön sijoitettu teletiimi perustettiin loppuvuodesta 2014. Työntekijöitä teletiimissä on 12. Useimmat heistä tekevät puhelintyötä osa-aiEtt leende per telefon PÅ RÖDA KORSETS centralbyrå i Helsingfors finns sedan ett drygt år tillbaka ett särskilt teleteam. Stick i stäv med den allmänna bilden av telefonmarknadsföring är principen för Röda Korsets telefonarbete att vi inte stör någon utan tillstånd och att varje samtal slutar med gott humör. – Teleteamet ringer många typer av samtal. Vi ringer till exempel upp dem som har beslutat att bli månadsgivare, tackar dem och berättar om vart hjälpen går. Att samla medel är förstås också en del av arbetet. När vi ringer upp gamla månadsgivare erbjuder vi dem möjligheten att ändra på bidragssumman, berättar teleteamets ledare Minna Autio. A nnukka Isotupa jobbar också i teleteamet. Hon säger att responsen i huvudsak har varit positiv. Röda Korsets goda anseende hjälper. – I det här jobbet måste man kunna le per telefon. Vårt engagemang för Röda Korsets arbete ska höras i rösten. kaisina esimerkiksi opiskelun ohessa. Aikaisemmin Punainen Risti osti puhelinpalveluita tarpeen mukaan ulkopuolisilta yrityksiltä. Omassa teletiimissä on siihen verrattuna monta etua. – Siitä on ilman muuta hyötyä, että työtä tekee oma väki. Puhelimessa edustetaan kuitenkin koko Punaista Ristiä. Meillä on koossa tosi hyvä ja innostunut porukka, Minna Autio sanoo. Neljättä vuotta psykologiaa Helsingin yliopistolla opiskeleva Annukka Isotupa aloitti teletiimissä viime syksynä. – Tässä työssä pitää pystyä hymyilemään puhelimen kautta. Innostuksen ja uskon Punaisen Ristin työhön pitää kuulua äänestä, Isotupa kuvaa. Palaute vastaajilta on pääosin erittäin myönteistä. Punaisen Ristin hyvä maine kantaa. – Toiset vastaajat tuntevat toimintaa todella hyvin, toiset eivät juuri yhtään. Aika moni sanoo, ettei hänen tarvitsekaan tietää enempää, hän luottaa että apu menee Punaisen Ristin kautta perille. Joskus toisessa päässä on ihminen, joka on ollut vuosikausia mukana toiminnassa. Silloin se on oppia minulle. Oman teletiimin palveluja voidaan hyödyntää myös yllättävämmissä tilanteissa, kun Punaisen Ristin täytyy tavoittaa suuri määrä ihmisiä. Näin tapahtui esimerkiksi viime syksynä, kun ennätysmäärä suomalaisia ilmoittautui netin kautta auttamaan turvapaikanhakijoita. – Tarjosimme ihmisille Tulijan tukena -kursseja, ja varmaan joka toinen ilmoittautui heti mukaan. Soittaminen piti välillä keskeyttää, kun kurssit täyttyivät yli äyräiden. KIMMO HOLOPAINEN JA R K K O M IK K O N E N
• V IISI PERHEENJÄSENTÄ leikkaa keittovihanneksia huomattavasti nopeammin kuin yksi. Runsaan vuoden ajan oululaistunut Uzamukundan perhe halkoo sellerija bataattilohkareita leikkausalustat kolisten. – Peruna, porkkana, sipuli, purjosipuli, selleri, bataatti, luettelee kasviskeiton aineksia 25-vuotias Samuel Muhire , vanhin perheen viidestä lapsesta. Lähes kaikki keiton vihannekset olivat onneksi Ruandasta tuttuja perheen saapuessa Oulun ankeahkoon säähän 2014 marraskuussa. He eivät tienneet, miten uuden kodin hella toimii tai missä ovat Rajakylän kaupunginosan kaupat – eivätkä he olisi niitä pimeässä löytäneetkään. Uzamukundat saivat heti tuloviikkonsa lopulla opastetun kierroksen lähiympäristöön. Punaisen Ristin Oulun osaston asumisavun vapaaehtoiset näyttivät, mistä saa edullisia ja terveellisiä vihanneksia. Perhe on kiitollinen vapaaehtoisten käynnistä. – Tunsimme itsemme tervetulleiksi. Emme osanneet suomea emmekä tunteneet maan tapoja tai varsinkaan ilmastoa, Samuel muistelee ja myöntää, että viimeksi mainittu tuntui kauhealta. Perheen äitiä, Nyirampeta Uzamukundaa paleli pimeydessä eniten. Nyt hän tietää laittaa päälleen kunnon takin, lakin ja käsineet. – Ei minua silti pelottanut. Olo oli tullessa hyvä, Suomi on turvallinen maa, kertoo nyt suomen kieltä aikuisopistossa opiskeleva nainen. ASUMISAPU AUTTAA ASETTUMAAN Uuteen kotiin K Ä ÄNNÄ Keskiafrikkalainen suurperhe sai Ouluun muutettuaan Punaiselta Ristiltä lisäkäsiä asunnonlaittoon ja kauppaostoksille. Oulun osaston asumisapu käy esimerkistä muillekin paikkakunnille. TEKSTI MINNA PELTOL A KUVAT TEIJA SOINI Uzamukundan perhe valmistaa keittoa Punaisen Ristin tiloissa. Vapaaehtoiset ovat auttaneet perhettä löytämään lähiympäristön parhaat ja edullisimmat kasvikset. Familjen Uzamukunda lagar soppa i Röda Korsets lokal. Volontärer har hjälpt familjen att hitta de bästa och billigaste grönsakerna i området. 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 35
• Asumisavun koordinaattori Minne Kohtala saa kokeilta maistettavaksi palan inkivääriä ja ryntää irvistäen vesihanan luo. Inkivääri on paljaaltaan syötynä pahaa, vaikka keittomausteena hyvää. Pöydässä hihitetään. Heti tulokkaille kylään Asumisapu on Punaisen Ristin valtakunnallinen maahanmuuttajien tukimuoto, mutta Oulussa sen malli ja käytäntö ovat muotoutuneet pisimmälle kolmessa vuodessa. Avun tärkeimpiä periaatteita on, että tulokkaiden kotiin mennään heti ensimmäisenä viikonloppuna. Toinen vierailu seuraa 2–4 viikon päästä. Asuntokäynneillä voidaan kauppojen etsimisen lisäksi asetella huonekalut, laittaa verhot ja asentaa internetyhteyttä. Onpa ohjelistassa luettavissa myös mielenkiintoisia kulttuurieroja: vettä ei saa kaataa ämpäreistä lattialle, muistutetaan. Keskiviikkoiltoina on vuorossa kymmenen teemakokoontumista, joihin voi osallistua useampi perhe tai henkilö. Illoissa annetaan Suomi-tietoutta, hankitaan kirjastokortit, kierretään kirpputorit ja uimahallit. Lopuksi perheet voivat käydä merenrannassa laavulla paistamassa täytettyjä paprikoita – tulijoista monet ovat muslimeita, joten makkara ei ole vaihtoehto. Ruoanlaitto Punaisen Ristin tiloissa on yksi asumisavun teemoista. Uzamukundat tekivät soppaa ensimmäisen kerran yli vuosi sitten ja valmistavat sitä silloin tällöin myös kotona. – Myös kirpputorikierros on osoittautunut tärkeäksi teemaksi. Esimerkiksi Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalosta saa edullisesti laadukkaita vaatteita ja kankaita, Minne Kohtala kertoo. Puhe sujuu, vaikka jännittää Äiti Uzamukunda toteaa mustapippurilla ja kermalla maustetun keiton herkulliseksi ja saa kunnian siunata ison pöytäseurueen illallisen. Keittoon dipataan ruisleipää. Se ei maistu perheen tytöille samalla tavalla kuin vehnäleipä. – Makaronilaatikosta tykkään, 15-vuotias tytär Uwera pehmentää. Uzamukundat muuttivat kotimaastaan, sisällissotaa käyvästä Kongosta naapurimaa Ruandaan 19 vuotta sitten. Tytöt ovat asuneet Ruandassa koko elämänsä, isä asuu siellä edelleen. Suomeen perhe tuli vuonna 2014 noin 150 kongolaisen kiintiöpakolaisen joukossa. Samuel on käynyt Ruandassa lukion. Suomen kielen opintojen jälkeen yksi vaihtoehto on opiskella sairaanhoitajaksi. Tytöt käyvät Rajakylän koulun valmistavia luokkia ja odottavat pääsyä tavallisille luokille. Sen jälkeen oululaisiin on ehkä helpompi tutustua. – Pojat ovat sosiaalisempia kuin tytöt. Tytöillä on enemmän omia kiinteitä ryhmiä, joihin ei heti pääse. Puhuminen ja tutustuminen jännittävät sekä heitä että minua, Uwera myöntää. Ennakkoluuloja hän on kohdannut muiden sisarusten tavoin jonkun verran, mutta teini-ikäisten poikien töykeille huudahduksille hän ei pysty kuin nauramaan. Aurinkoisen tytön itsetunto vaikuttaa vahvalta. – Selevä homma! toteaa Samuel aterian lopuksi ja ruokailijat hekottavat suut auki. Kuulostaa kuin hän olisi lasketellut Oulun murretta aina. Tullessaan ruandaa, swahilia, ranskaa ja englantia puhunut mies on oppinut suomen kutakuinkin niin hyvin kuin se vuodessa on mahdollista. Puhe on täyttä keskustelua, ei sanojen muistelua. Aikuiskoulutuskeskuksessa täysiä päiviä suomea opiskeleva Samuel sanoo, että suomalaisiin tutustuakseen pitää osallistua tapahtumiin ja harrastuksiin. Luokassa on vain ulkomaalaisia. – Oululaisiin tutustuminen vie aikaa, koska täällä ei vietetä aikaa samalla tavalla kadulla kuin Afrikan maissa, hän selittää. Kokemus hyväksi pakolaiskriisissä Punaisen Ristin Oulun osasto on kehittänyt asumisavun mallia yhdessä kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Mallia on tarkennettu viime syksyn jälkeen Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi. Vuonna 2015 asumisapua sai Oulussa 80 henkilöä, mikä on sopiva määrä. – On onni, että saimme toimintatapamme vahvaksi ennen pakolaisten tuloa. Nyt meillä on kokemusta vastaanottaa turvapaikan saavia asukkaita. Vuosi tulee olemaan kiireinen ja antoisa, tiivistää asumisavun koordinaattori Sanna Tuorila . Hän muistuttaa, että Oulun osaston malli on hyödynnettävissä muissakin Punaisen Ristin osastoissa. Oulun yliopistossa johtamista opiskeleva Minne Kohtala aloitti asumisavun koordinoijana viime syksynä. Asumisavussa hän voi tehdä sekä hyväntekeväisyyttä että kehittää tulevaa ammattitaitoaan. – Oulun asumisapu toimii mielestäni hienosti, koska yhdelle vapaaehtoiselle ei ole ryhmässä liikaa vastuuta ja toimintaa on myös helppo seurata. Kohtalan mielestä moni perhe olisi ollut hukassa ilman heitä. – On vaikea selvittää yksin kaikki asiat uudessa kaupungissa. Samalla yksinäiset voivat löytää ystäviä muista uusista maahanmuuttajista, hän jatkaa. – Kiitos! Merci! Urakoze! kuuluu vielä ruandaksikin parin tunnin illallisen jälkeen. Kaikkia halataan neljällä tai viidellä kielellä, sitten halataan toinen kierros. Tytöt Uwera, Mahoro ja Olive lähtevät äitinsä käsikynkässä Rajakylään johtavalle bussipysäkille. Samuel harppoo perässä varmoin askelin. Oulun kadunpinnassa on vielä jääpaljanteita, mutta maaliskuu kuivattaa jo asfalttia. Asumisapu Oulussa Asumisapu auttaa Ouluun muuttaneita kiintiöpakolaisia ja kunta paikan saaneita turvapaikanhakijoita. Toimintaan sisältyy kotikäyntejä sekä teemailtoja. Toteutetaan yhteistyössä Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden ja vastaanottokeskusten kanssa. Oulun osaston asumisavussa toimii 6 koordinaattoria, 40 rivivapaaehtoista ja 10 tulkkia. Uusille vapaaehtoisille järjestetään koulutuksia 2–4 kertaa vuodessa. Lisätietoa: asumisapu@ oulunosasto.fi Asumisapuun sisältyy sekä kotikäyntejä että teemailtoja. Teemailloissa annetaan Suomi-tietoutta ja vieraillaan mm. kirjastossa ja kirpputoreilla. I boendehjälpen ingår både hembesök och temakvällar. Vid temakvällarna får deltagarna kunskap om Finland och gör besök bl.a. i biblioteket och på lopptorg. 36 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016
• Lättare i ett nytt hem Röda Korsets boendehjälp gör det lättare för invandrare att anpassa sig till en ny omgivning. D ET GÅR UNDAN när fem personer skär ingredienser till en grönsakssoppa. Efter ett drygt år i Uleåborg skär familjen Uzamukunda selleri och sötpotatis så det står det härliga till. – Potatis, morot, lök, purjolök, selleri, batat, räknar 25-årige Samuel Muhire upp allt som ska med i soppan. Han är äldst av de fem barnen i familjen. Grönsakerna var bekanta för familjen de anlände till Uleåborg som kvotflyktingar i november 2014. Annat var det med hur spisen i deras nya hem fungerade eller var butikerna fanns i stadsdelen Rajakylä – och i mörkret hade det varit svårt att hitta fram även om man kände till vägen. Familjen Uzamukunda flyttade från sitt hemland, inbördeskrigshärjade Kongo, till grannlandet Rwanda för 19 år sedan. Döttrarna är födda och uppvuxna i Rwanda och pappan i familjen är kvar där. I slutet av den vecka familjen anlände till Uleåborg fick de en guidad rundtur i sin nya näromgivning. Rödakorsavdelningen i Uleåborg har volontärer som ger boendehjälp och de visade var man kan köpa förmånliga och hälsosamma grönsaker. Uzamukundas är tacksamma över volontärernas besök. – Vi kände oss välkomna. Vi kunde ingen finska och kände inte till sederna här och i synnerhet visste vi ingenting om klimatet, minns Samuel – och medger att klimatet kändes förfärligt. Mamma Nyirampeta Uzamukunda var den som frös allra mest. Nu vet hon att det gäller att ta på sig en tjock jacka, en varm mössa och handskar. – Men rädd var jag inte. Det kändes bra att komma hit, Finland är ett tryggt land, säger hon. Idag läser hon finska på vuxeninstitutet. Boendehjälp är en riksomfattande stödform för invandrare inom Röda Korset, men modell och praxis har utarbetats allra längst just i Uleåborg. Där har verksamheten funnits i tre år. Bland de viktigaste principerna för hjälpen är att man hälsar på genast det första veckoslutet. Följande besök görs efter 2–4 veckor. I samband med hembesöken gäller det inte bara att hitta butikerna, utan nykomlingarna får också veta hur man ställer möbler i Finland, hur man hänger gardiner här och hur man kopplar upp sig till Internet. Under tio onsdagskvällar ordnas en serie tematräffar. I dem kan flera familjer eller personer delta. Under kvällsträffarna får deltagarna information om Finland, hjälp med att skaffa bibliotekskort och så gör man besök på lopptorg och i simhallen. Rödakorsavdelningen i Uleåborg har utvecklat modellen för boendehjälp tillsammans med stadens invandrarservice. Under 2015 fick 80 personer boendehjälp i Uleåborg. Det är en lämplig mängd. Boendehjälpen i Uleåborg engagerar 6 samordnare, 40 vanliga volontärer och 10 tolkar. För nya volontärer ordnas utbildning 2–4 gånger per år. – Det var tur att vi hade byggt upp en stark verksamhet före förra hösten. Nu har vi erfarenhet av hur vi tar emot invånare som får asyl. Det kommer att vara bråda tider i år, men det blir också givande, konstaterar samordnare Sanna Tuorila och påminner om att även andra avdelningar inom Röda Korset kan utnyttja erfarenheterna inom Uleåborgs avdelning. P O S T IM A K S U M A K S E T T U P O R T O B E T A L T Som medlem deltar du I vår utlottning! Förbättra din chans att vinna genom att ta i bruk e-räkning och rekommendera medlemskap till din vän! LEIKKA A KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. S u o m e n P u n a in e n R is ti/ F in la n d s R ö d a K o rs In fo : Jä s k i T u n n u s /A v ta ls k o d : 5 1 6 7 4 3 V a s ta u s lä h e ty s / S v a rs fö rs ä n d e ls e Voita Canon Connect Station SC100 ja Land Rover Experience –maastoajo! Vinn en Canon Connect Station SC100 och en Land Rover Experienceterrängkörning! Jäsenenä osallistut arvontaamme! Paranna voittomahdollisuuksiasi tekemällä e-laskusopimus ja suosittelemalla jäsenyyttä kaverillesi! ” Vi kände oss välkomna, fast vi inte eller kände till sederna här. ”
• UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). MINUUN VOI OLLA YHTEYDESSÄ / NI KAN TA KONTAKT MED MIG SÄHKÖPOSTITSE / PER E-POST TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS. JÄSENEKSI LIITTYVÄ SAMASSA OSOITTEESSA ASUVA PERHEENJÄSEN: MEDLEM BLIR OCKSÅ FÖLJANDE FAMILJEMEDLEM PÅ SAMMA ADRESS: ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER vuosijäsen / årsmedlem 20 € nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PERHEJÄSENYYS / FAMILJEMEDLEMSKAP Samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhe jäseniksi. Ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i Röda Korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: aikuiset / vuxna 10 € nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontaan! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningen! punainenristi.?/jasenyys rodakorset.?/membership 2 1 6 Om det fria ordet V ad är det som gör västvärlden till västvärlden? Jag lyfter här fram ett drag som är karakteristiskt för oss. Det är den kritiska debatten. I västvärlden har debatten långa anor. I antiken kunde man ägna dagar åt att debattera frågor inom filosofi och juridik: de som läser Platon får ta del av de debatterna. I romerska rättssalar förevigades den här principen i frasen audiatur et altera pars – man måste också höra den andra parten. Den kristna tron var i sin utgångspunkt kritisk till makten. Den medeltida kyrkan var mer debattglad än den har rykte om sig idag. Inom skolastiken var debatterandet ett grundläggande drag och läromedlen dialektiskt organiserade; de jämförde alltså argument för och emot. Reformationen tog det hela ett steg vidare: protestantismen vände kristendomens maktkritik mot kyrkan. Vår vetenskapliga metod är på sätt och vis en sammanfattning av hela den traditionen: olika idéer kämpar mot varandra och med tiden vänner den som befinns vara bäst. Det sammanfattas av det bevingade ord som tillskrivs upplysningsfilosofen Voltaire: "Jag håller inte med om vad du säger, men jag är beredd att gå i döden för din rätt att säga det." ATT VI ÄR SPECIELLT DEBATTINRIKTADE MÄNNISKOR betyder inte att vi alltid njuter av att folk är av olika åsikt. Det har också alltid funnits rörelser som vill tysta ner kritik och avvikande åsikter. Sådant är människor antagligen av naturen benägna att göra: det skulle ju vara så behändigt om tråkiga människor av annan åsikt kunde tystas ner genom påtryckning eller direkta hot. En upplyst debattradition måste man därför medvetet värna om mot de här fundamentalistiska tendenserna som är naturliga för människan. Hot ska naturligtvis fördömas. Men det finns ett mer finkänsligt sätt att tysta ner debatten. I sitt förord till Djurfarmen påpekar yttrandefrihetens förkämpe George Orwell att det ofta är viktigare att fråga vad det är lämpligt att tala om än att fråga vad som är tillåtet. Vissa åsikter framförs helt enkelt inte i den egna gruppen, om man ens vågar tänka dem. Den här ”förtäckta censuren” uppstår lätt av sig själv bland likasinnade – även bland dem som ser sig som anhängare av yttrandefriheten. När man frågar allmänt om det är tillåtet att komma med avvikande åsikter är svaret alltid ja. Men samtidigt lär konsensus oss att det inte passar sig att tala om vissa ämnen. IDAG KAN ORWELLS SJÄLVCENSUR komma till uttryck i politisk korrekthet. Idealet om korrekthet byggde från början på etikett och god ton, på att visa hänsyn för människor som är annorlunda. Men det är också något som har bytt innehåll: idag kan det i värsta fall leda till att man tiger om problem. Sådan politisk korrekthet är skadlig, eftersom det hindrar diskussion om problemen och lägger skulden för problemen på den som nämner dem. Det blandar ihop budskap och budbärare. De som uttrycker ”fel åsikter” kan betecknades som orena och utesluts nästan rituellt ur gemenskapen. Det dehumaniserar dem och gör att deras åsikter tillspetsas ytterligare. Det här fenomenet bara framhävs i vår värld som präglas av sociala medier, där var och en kan leva i sin egen bubbla av likatänkande. Där inne hör man sällan kritik mot den egna gruppens tankar och värderingar. Men Orwell ber oss fundera på frihetens betydelse: så länge som det inte skadar samhället på något grundligt sätt är frihet just precis rätten att säga det som andra inte vill höra. Det är bra att leva i västvärlden. Invandrare som röstar med fötterna vittnar om det. Traditionen av kritisk debatt har bidragit till att vi har det så bra som vi har det. Det är en av våra hörnstenar. Om man bryter upp en hörnsten riskerar hela huset att rasa. JOONAS KONSTIG Skribenten är författare och bor i Esbo. Kolumn TEXT JOONAS KONSTIG BILD JENNY LUCANDER
• RISTIKON 4/2015 OIKEA RATKAISU. Lähetä ratkaisusi ristikkoon 2/2016 toukokuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2016”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 4/2015 voittajiksi arvottiin Satu Hatanpää Noormarkusta ja Erik Liljeström Vöyrista. Onnittelut voittajille! Gratulerar! NIMI: OSOITE: 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 39 TEHTÄVÄN LAATIJA HANNU NIITTYMÄKI Ristikko 2/2016
• Kors & tvärs Hjälpens värld 3/2016 utkommer den 7 september. 40 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 OT TO-VILLE VÄ ÄTÄINEN Finlands Röda Kors ordinarie stämma väljer bland annat organisationens högsta förtroendevalda. Redaktören Arto Nyberg intervjuade kandidaterna vid den förra stämman i Åbo 2014. Helsingfors bjuder in till stämma Finlandiahuset utgör ramen när 140-årsjubilerande Finlands Röda Kors samlas till ordinarie stämma 2017. Å R 2017 är ett stämmoår i Finlands Röda Kors. Ordinarie stämman som sammanträder vart tredje år är Röda Korsets högsta beslutande organ som drar upp riktlinjer för verksamheten och väljer organisationens högsta förtroendevalda. Stämman i Helsingfors 10–11.6.2017 sammanträder i Finlandiahuset, men viktigt blir också det händelsetorg som 5–11.6 kommer att finnas på Medborgartorget, alltså mellan Musikhuset och Kiasma, för det är där man firar Finlands Röda Kors, som fyller 140 år nästa år. Stämmans traditionella kvällsfest firas på Musikhuset. Trots att det är långt kvar till stämman har förberedelserna för själva mötesdelen och beredningen av de beslut som ska fattas redan inletts. Röda Korset styrelse börjar arbeta fram organisationens nästa strategi i höst och på våren ska utkastet behandlas inom organisationen. Hur många röstberättigade representanter varje avdelning kan delta med avgörs av medlemsstatistiken i slutet av det här året och slås fast i början av år 2017. Anmälningen till stämman börjar i februari och avslutas i april 2017, precis som kandidatuppställningen för de val som förrättas under stämman. Förberedelserna inför stämman kan du följa med på adressen rednet.rodakorset.fi. Välkomna till Helsingfors nästa år! JARKKO MIKKONEN Röda Korsets fejsare på sommarturné HUR KÄNNS DET ATT FLY undan en katastrof? Hur ser jorden ut när torkan är svår? Bland annat de frågorna får festivalbesökare svar på när Röda Korsets fejsare ger sig ut på turné och tar i bruk nya metoder för att värva månadsgivare och insamlare. Det ska bli en katastrofversion av de populära escape room-spelen, där man ska ta sig ur ett låst rum med hjälp av de tips som finns i rummet. Det tio minuter långa äventyret har planerats i samarbete med företaget Room Escape och studerande vid yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu. Dessutom erbjuder Röda Korsets fejsare festival publiken möjlighet att uppleva ett katastrofområde genom virtuella glasögon. – Jag ser verkligen fram emot sommaren, för enligt vad vi vet har ingen testat något liknande. Vi kommer att erbjuda festival besökare underhållning och samtidigt väcka tankar om hur man överlever i en krissituation och hur man kan hjälp, säger turnégruppens ledare Elina Varmia. BLODJ TA N S T.FI I MOBILEN Blodtjänsts webbplats har förnyats. Sajten är nu mer användarvänlig än tidigare. Nya blodtjanst.fi är en mer visuell och tydlig helhet med mycket nytt innehåll. Det är till exempel enkelt att använda sökfunktionen för att kolla hur resor påverkar blodgivning. Webbplatsens svenska och engelska sidor har också förnyats. liksom sidorna om stamcellsregistret. De nya sidorna är adaptiva; de identifierar vilken typ av apparat användaren använder och anpassar sig därmed till surfplattors och telefoners skärmar. Kom och testa: www.blodtjanst.fi T E R R Ä NG KÖ R N ING PÅ G Å NG I Röda Korsets tredje utlottning 15.6 kan man vinna en Canon CS100-station och i den fjärde 15.8 en terrängkörningsupplevelse Land Rover Experience. Alla rödakorsmedlemmar som har betalat sin medlemsavgift i tid deltar i dragningarna. Visste du att du kan förbättra dina chanser att vinna genom att rekommendera medlemskap och övergå till e-fakturering? Läs mer: www.rodakorset.fi/medlem L A N D R O V E R
• Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.? > Avun maailma Kors & tvärs 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 41 SIFFRORNA TALAR 190 NATIONELLA FÖRENINGAR hör till Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC. Yngsta medlemmen är Tuvalus Röda Kors. KÄLLA: IFRC JARI HÄRKÖNEN TUUL A KORHONEN Linnéa Mynttinen tog emot Röda Korsets utmärkelse tillsammans med sin assistent Ali Kamil al-Sammarnaie. Utmärkelsen överräcktes av Röda Korsets ordförande Pertti Torstila. Linnéa Mynttinen exempel för andra Under Röda Korsets vecka mot rasism fick fördomsfria föregångare pris. I MOTIVERINGARNA till de Fördomsfri föregångare-pris som delades ut under veckan 21–27 mars märktes årets exceptionella situation med asylsökande. Avsikten med utmärkelserna som beviljas av Röda Korsets distrikt är att lyfta fram olika människor, företag och samfund som arbetar för likabehandling i samhället. En av pristagarna var Linnéa Mynttinen , en 80-årig änka från Kyrkslätt som visade att hon var fördomsfri nog att anställa den irakiske asylsökande Ali Kamil al-Sammarnaie , 36, som sin personliga assistent. Mynttinen belönades av Helsingfors och Nylands distrikt och har också modigt ställt upp i offentligheten för att göra slut på myter kring asylsökande. Arbetet som assistent åt Mynttinen hjälper samtidigt al-Sammarnaie att bli hemmastadd i Finland. Fördomsfri föregångare-utmärkelser gavs också till församlingarna i Åbo ärkestift i Egentliga Finlands distrikt, till studentkåren vid gymnasiet Imatran yhteislukio samt volontären Eija Partti i Sydöstra Finlands distrikt, till ungdomsföreningen Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura i Västra Finlands distrikt och till föreningen Reposaari-yhdistys och Rakastajat-teatteri samt Facebook-stödgruppen för förläggningarna i Harjavalta och Kokemäki, Kokemäen pallo och föreningen Rauman seudun mielenterveysseura i Satakunta distrikt. T IP S L I G A N O C H R Ö DA KO R S E T T IL L S A M M A N S M O T R A S I S M Tipsligan i fotboll och Finlands Röda Kors har inlett en gemensam kampanj mot rasism och all slags diskriminering. – Fotbollen har länge arbetat mot rasism och diskriminering och vi är väldigt nöjda över att också kunna samarbeta med Finlands Röda Kors, säger Tipsligans verkställande direktör Timo Marjamaa när han öppnade Röda Korsets vecka mot rasism i samband med cupfinalen i Seinäjoki. – Det finns ingen plats för diskriminering i fotboll. Vi utmanar också alla lag och spelare i Tipsligan till antirasistiska gärningar. JA R I H Ä R K Ö N E N Röda Korsets mobilapp gör mera RÖDA KORSETS populära app för livräddning har utkommit i en ny version som för med sig nya egenskaper, i synnerhet för blodgivare. Via appen kan blodgivare spara och följa med sina blodgivningar och hemoglobinvärden samt dela dagens blodläge och information om blodgivningar till sina vänner. Livräddarens mobilapp hjälper också dig att planera följande blodgivning. Med hjälp av kalendern kan du leta efter den blodgivning som passar dig bäst och aktivera en påminnelse om följande möjliga givningsdag. Appen håller automatiskt reda på när du tidigast kan ge blod igen. Appen kan bokstavligen hjälpa dig att rädda ett människoliv. Förutom aktuella anvisningar för första hjälpen visar appen nu också var det finns defibrillatorer i offentliga utrymmen. Appen har också alla tjänster som är bekanta från tidigare versioner, som nödnummersuppringning och platsbestämning samt nyheter från Finlands Röda Kors och Blodtjänst. Livräddarens app är gratis och finns för Android-, Windows-, och iOS-telefoner samt för iPad och Android-plattor. Du hittar appen i appbutikerna genom att söka på Punainen Risti, SPR och Veripalvelu. Om du redan använder Röda Korsets app: kolla att din telefon har uppdaterat den nya 2.1versionen av appen!
• UUSI PALVELU 42 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Hakemisto
• Hakemisto
• mielen haavoja Työpäivä maailmalle 2016 Lahjoita yhden työpäivän palkka kehitys yhteistyölle ja osallistut kehit tyvien maiden terveyden edistämiseen. Osallistu ja haasta ystävätkin mukaan osoitteessa: www.lsv.?/tyopaivamaailmalle 44 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Hakemisto
• 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 45 VASTA ANOTTOTOIMINTA Paljonko Punainen Risti tekee voittoa turvapaikanhakijoilla? Suomen Punaisen Ristin tehtävä on auttaa avun tarpeessa olevia ihmisiä kotimaassa ja ulkomailla, eikä se tavoittele taloudellista voittoa vastaanottotoiminnalla niin kuin ei muullakaan toiminnallaan. Punainen Risti tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa aivan kuten muissakin poikkeustilanteissa. Vastaanottotoiminnan kulut maksaa Suomessa valtio riippumatta siitä, hallinnoiko vastaanottokeskusta kunta, yritys vai Punainen Risti. Suomen Punainen Risti laskuttaa omalta osaltaan vastaanottotoiminnasta aiheutuneet kulut Maahanmuuttovirastolta tositteita vastaan. KIMMO HOLOPAINEN, AVUN MA AILMAN TOIMITSIJA VERENLUOVUTUS Mikä on yleisin syy siihen, ettei verta voi luovuttaa? Noin 10 prosenttia luovuttamaan saapuvista ei voi sillä kertaa luovuttaa verta, koska he eivät täytä kaikkia verenluovutusedellytyksiä. Yleensä esteet ovat väliaikaisia. Yleisin luovutuseste on alhainen hemoglobiini, joka esti viime vuonna luovuttamisen 3,9 prosentilta verenluovutukseen tulleista. Hemoglobiini mitataan vasta paikan päällä ennen luovuttamista, joten sitä ei voi ennakoida yhtä helposti kuin muita luovutusesteitä. Yleisiä luovutusesteitä ovat myös flunssa ja matkailu. Suosittelemme, että luovuttajat tekisivät sovinkoluovuttajaksi.fi -testin joka kerta ennen luovuttamista mahdollisten luovutusesteiden selvittämiseksi. Näin he voivat säästyä turhalta käynniltä. JOHANNA C ASTRÉN, VERENLUOVUTUKSEN L Ä ÄK ÄRI BLODGIVNING Säljer Blodtjänst blod utomlands? Blodpreparat som tillverkas av donerat blod, alltså erytrocytoch trombocytpreparat, används i praktiken helt och hållet till patientvård på sjukhus i Finland och säljs inte till utlandet. Ett litet undantag utgör sällsynta erytrocyter, som vi fryser för den eventualiteten att en patient med en sällsynt blodgrupp behöver av dem någonstans i världen. På sjukhusen i Finland används årligen mer än 200 000 erytrocytpreparat och 40 trombocytpreparat. Ur helblod separeras råvara för produktion av blodplasmamediciner. Blodtjänst samarbetar med utländska partners som sköter själva tillverkningen, eftersom inga plasmaläkemedel tillverkas i Finland. Internationellt samarbete är alltså nödvändigt för att blodplasma ska kunna utnyttjas i vården. Inom Blodtjänst är verksamheten effektiv och endast en liten mängd blodpreparat föråldras. Föråldrade blodceller levereras som råvara för en medicin som används för vård av den sällsynta sjukdomen porfyri. WILLY TOIVIAINEN, PERSONALOCH KOMMUNIK ATIONSCHEF FÖRL ÄGGNINGSVERKSAMHET Hur mycket vinst gör Röda Korset på asylsökande? Finlands Röda Kors uppgift är att hjälpa människor i behov av hjälp både här hemma och utomlands. Röda Korset eftersträvar inte ekonomisk vinning med vare sig förläggningsverksamheten eller sin övriga verksamhet. Röda Korset bistår myndigheterna i mottagningen av asylsökande, precis som i andra undantagssituationer. Kostnaderna för förläggningarna betalar Finska staten oberoende av om det är kommunen, ett företag eller Röda Korset som driver dem. Finlands Röda Kors fakturerar för sin del Migrationsverket för de kostnader som mottagningsverksamheten har gett upphov till mot verifikat. KIMMO HOLOPAINEN, REDAKTÖR FÖR HJÄLPENS VÄRLD BLODGIVNING Vad är den vanligaste orsaken till att man inte kan ge blod? Ungefär 10 procent av dem som kommer för att ge blod kan inte ge blod just då därför att de inte uppfyller alla förutsättningar för blodgivning. I allmänhet är hindren tillfälliga. Den vanligaste orsaken är lågt hemoglobin. Det förhindrade blodgivning för 3,9 procent av dem som kom för att ge blod förra året. Hemoglobinet mäts vid blodgivningen strax innan man ger blod så det är inte lika lätt att förutse som andra hinder för blodgivning. Andra vanliga hinder för blodgivning är förkylning och resor. Vi rekommenderar att blodgivare gör testet på sidan kanjagdonera. fi varje gång innan man ger blod för att kolla eventuella hinder. Då kan man kanske låta bli att komma i onödan. JOHANNA C ASTRÉN, BLODGIVNINGSL ÄK ARE VERENLUOVUTUS Myykö Veripalvelu verta ulkomaille? Luovutetusta verestä tehdyt verivalmisteet, eli punasoluja verihiutalevalmisteet, käytetään potilaiden hoitoon käytännössä kokonaan Suomen sairaaloissa, eikä niitä myydä ulkomaille. Pienenä poikkeuksena ovat harvinaiset punasolut, joita pakastamme sen varalle, että jossain päin maailmaa harvinaisen veriryhmän potilas niitä tarvitsee. Suomen sairaaloissa käytetään vuosittain yli 200 000 punasoluvalmistetta ja 40 000 verihiutalevalmistetta. Kokoverestä erotellun plasmaraaka-aineen Veripalvelu toimittaa ulkomaisille yhteistyökumppaneilleen, jotka valmistavat siitä plasmalääkkeitä. Plasmalääkkeitä ei tehdä Suomessa. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta plasma voidaan hyödyntää potilashoitoon. Toimimme Veripalvelussa erittäin tehokkaasti, joten vain vähän verivalmisteita vanhentuu. Vanhentuneet punasolut toimitetaan raaka-aineeksi lääkkeelle, jota tarvitaan harvinaisen taudin, porfyrian, hoitoon. WILLY TOIVIAINEN, HENKILÖSTÖJA VIESTINTÄJOHTAJA Punaisen Ristin vapaaehtoiset opettivat turvapaikanhakijoita hiihtämään Rovaniemellä. Röda Korsets volontärer i Rovaniemi lärde asylsökande att skida. K A IS A S IR É N avunmaailma@punainenristi.fi KOONNUT KIMMO HOLOPAINEN Kysy Punaisesta Rististä Fråga om Röda Korset
• Inhimillisyyden sanoma ” MONITAHOISEN TOIMINNAN piiriin mahtuu jatkuvasti uusia jäseniä ja kannattajia, lämminsydämisiä ja ennakkoluulottomia ihmisiä, joille on tarjolla tilaisuus rikastuttaa omaa elämäänsä auttamalla muita. Toivokaamme, että inhimillisyyden julistus alkavalla Punaisen Ristin viikolla tavoittaisi jälleen uusia ihmisiä ja avaisi uusia sydämiä.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 2/1956 Suomen Punaisen Ristin varapuheenjohtaja Elli Nurminen kannusti ristiläisiä avaamaan ovet uusille jäsenille ja tukijoille Punaisen Ristin viikolla, jota 60 vuotta sitten vietettiin jo maaliskuussa. Lämminsydämisiä ja ennakkoluulottomia ihmisiä mahtuu mukaan edelleen! Ett människo vänligt budskap ”Inom ramen för denna mångskiftande verksamhet har man fortfarande behov av nya medlemmar och gynnare, av varmhjärtade människor, som här bjudes möjligheter att även berika sitt eget liv genom att hjälpa sina medmänniskor. Må vi hoppas att Röda Korsets människovänliga budskap – nu under årets Röda Kors-vecka – måtte nå allt flera medborgare i vårt land.” FINL ANDS RÖDA KORS 2/1956 Finlands Röda Kors vice ordförande Elli Nurminen uppmuntrade rödakorsare att öppna sina dörrar för nya ”medlemmar och gynnare” under Rödakorsveckan som för 60 år sedan firades redan i mars. Varmhjärtade och fördomsfria människor är fortfarande välkomna! Vuosien takaa Åren går TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN 46 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 1956 VERIPALVELU.FI BLODTJÄNST.FI SOVINKOLUOVUTTAJAKSI.FI KANJAGDONERA.FI Lataa mobiilisovellus sovelluskaupasta tai QR-koodista: Espoo: Iso Omena, Piispansilta 9 Helsinki: Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 Helsinki: Kivihaka, Kivihaantie 7 Jyväskylä: Kalevankatu 8 Kuopio: Sektori, Puijonkatu 23 Lahti: Trio, Kauppakatu 10 Oulu: Isokatu 32 C Seinäjoki: Kauppakatu 26 Tampere: Rautatienkatu 21 B Turku: Yliopistonkatu 16 C Sinä voit pelastaa elämän. Yksi kädenojennus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa hengen. Tervetuloa verenluovutukseen! Tee testi ennen verenluovutukseen tuloa osoitteessa . Jos haluat kysyä verenluovutuksesta tarkemmin, vastaamme mielellämme kysymyksiisi maksuttomassa infonumerossamme 0800 5801 arkisin klo 8–17. Voit auttaa myös liittymällä Kantasolurekisteriin. Lue lisää ja pelasta tuntematon potilas: . Seuraa meitä: Lisäksi järjestämme vuosittain noin 1500 verenluovutus tilaisuutta eri puolilla maata:
• Turvana mäessä Rinnepäivystäjä Sanna Pyykönen lupaa pienen saarnan jokaiselle ilman kypärää laskevalle. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA LEENA KOSKEL A Avun kasvo 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 47 Miten päädyit Punaisen Ristin rinnepäivystäjäksi? – Kävin ensiapukursseja ensimmäisen kerran opiskellessani terveydenhuoltoalaa 90-luvulla. Vaikka vaihdoin myöhemmin ohjelmistoalalle, joku hoivavietti minulla ilmeisesti on. Olen lasketellut koko ikäni, joten rinnepäivystys tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Päivystyskurssin suoritin vuonna 2003. Hetken aikaa toimin rinnakkain myös ensiapuryhmässä, mutta kun aika ei riittänyt, keskityin rinnepäivystykseen. Kotirinteeni on alusta asti ollut Lahden Messilä. Olin monta vuotta myös Messilän rinnepäivystyksen yhteyshenkilö, mutta se pesti on nyt mennyt kiertoon Tiina Valkoselle. Miten ensiapu rinteessä eroaa tavallisesta? – Niissä on paljon samaa. Ensiaputaidoilla ja maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Rinnepäivystyksessä potilaan siirtäminen ja kuljetus vaativat enemmän miettimistä. Usein meillä on käytettävissä useampi päivystäjä, moottorikelkka ja ahkio, mutta ei aina. Silloin täytyy soveltaa. Potilaiden ohjaaminen jatkohoitoon vie aikaa, koska laskettelijat ovat usein vieraspaikkakuntalaisia. Joku joskus sanoi, että isoin ero tavalliseen ensiaputoimintaan on se, että tavallisiin päivystyksiin mennään usein varalle sillä ajatuksella, että tuskin täällä mitään sattuu, mutta rinteeseen mennään aina töihin sillä ajatuksella, että kun kuitenkin sattuu. Toki tapahtumissa on eroja, mutta se kuvaa hyvin rinnepäivystystä. Mitkä ovat laskijoiden yleisimmät vahingot? – Tavallisimpia ovat ranteen vääntymiset ja murtumiset. Muita yläraajavammoja tulee myös paljon, olkapäitä ja solisluita. Sitten tulee päävammoja, ei välttämättä vakavia, mutta aivotärähdyksen kotihoito-ohjeet pitää hallita. Positiivista on, että en muista tältä kaudelta yhtään potilasta, jolla ei olisi ollut kypärää. Vauhdit ovat kovia ja hyppyreistä kaatuessa tulee kovia tällejä kypärästä huolimatta. Ilman kypärää laskeville pidän taatusti pienen luennon. Millaiset laskettelutaidot päivystäjällä pitää olla? – Se riittää, kun hallitsee oman välineensä, oli se sitten sukset tai lauta. Mitä rinnepäivystys antaa tekijälleen? – Tämä on mukavaa hommaa, jossa saa tavata erilaisia ihmisiä, mutta kyllä se ykkösjuttu on silti potilaiden auttaminen. Hyvä yhteistyö Messilän rinnekeskuksen ja sairaankuljetuksen kanssa on myös palkitsevaa ja mielenkiintoista.
• S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Välittämisestä, tekemisen ilosta ja yhdestä ihmisestä – jokaisesta meistä. Yhdessä meitä on yli 2,2 miljoonaa omistajaa ja kuten sinäkin, moni meistä on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa. Kiitos, että osallistut toimintaan! Mistä on hyvät teot tehty?