Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Äiti pakettiin Ensiaputaitoja lapsiperheille Mamma i paket Första hjälpen för barnfamiljer 2 2021 Kontti juhlii pyöreitä vuosia Kontti firar jämna år Kaveritaidot kuntoon AVM2_alkuosa_painoon.indd 1 AVM2_alkuosa_painoon.indd 1 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial Apua koronan ehdoilla VUODEN VAIHTEESSA Punaisen Ristin vapaaehtoisia tarvittiin ympäri suomea. Kunnat alkoivat järjestää koronarokotuksia ja tarvitsivat ponnistukseen vapaaehtoisten apua. Huhtikuun puoliväliin mennessä jo yli 1 700 vapaaehtoista on lähtenyt mukaan toimintaan yli 9 000 vapaaehtoistunnin panoksella. Valtaosa näistä vapaaehtoisista osallistuu nyt ensimmäistä kertaa Punaisen Ristin toimintaan. Vuosi sitten alkaneet koronarajoitukset ajoivat toimintamme nopeasti verkkoon. Viimeisen vuoden aikana ystävätoiminta ja muut vakiintuneet toimintamuodot ovat hakeneet uusia muotoja etänä. Samoin kävi Punaisen Ristin yleiskokoukselle, joka järjestettiin hajautetusti kahdellatoista paikkakunnalla. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut se, että aiemmin paikalliset tai alueelliset koulutukset ovat olleet verkon välityksellä tarjolla kaikille. Rokotuksissa avustavien vapaaehtoisten polun kaikki vaiheet itse auttamistehtävää lukuun ottamatta tapahtuvat verkossa. Päätin kulkea polun muiden innostuneiden mukana, kun sain kutsun Oma Punainen Risti -palvelussa. Kokeneen vapaaehtoisen tekemä puhelinhaastattelu osui jalkapallokentän laidalle. Kahden tunnin etäkoulutukseen osallistuin autossa, parkkipaikalla, jälleen jalkapallokentän laidalla ja lopulta ruokakaupan ovella. Seurasi parin viikon odottelu, jonka jälkeen varausjärjestelmästä löytyi sopiva vuoro Helsingin Messukeskuksen rokotusavustajana. Ensimmäinen tapaaminen ihan kasvotusten tapahtui vasta paria minuuttia ennen oman vuoroni alkua. Lyhyt kohtaaminen rokotukseen saapuvan kanssa oli mieleenpainuva muistutus siitä, miten tärkeää vuorovaikutus meille kaikille on. Jatkamme etäkoulutuksia ja verkkokokouksia varmasti koronan jälkeenkin, mutta toivottavasti tavalliset kohtaamiset jatkuvat pian. Niin pidämme mukana myös heidät, joita digipalvelut eivät tavoita. Suomen Punaisella Ristillä on noin 74 000 jäsentä, noin 450 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Rokotuksiin virtaa vapaaehtoisia Pia Westman johtamaan Veripalvelua Punainen Risti Muumien matkaan Verenluovutussäännöt uudistuvat 8 Kodin turvallisuus kuntoon 11 Elli Aaltosen kolumni 12 Ystäviä uudessa maassa 15 Vertaisohjaaja tulijan tukena 16 Kontti-ketju täyttää 20 vuotta 20 Kaveritaitoja nuorille 24 Kansainvälinen apu 2020 26 Ilmastonmuutos vaatii ennakointia 28 Verenluovutus jatkuu turvallisena 31 Ristikko 46 Vuosien takaa 47 Risto Halkola auttaa iäkkäämpiä AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2021 28.4.2021 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Petri Mulari Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 90 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Hjälp på coronans villkor VID ÅRSSKIFTET behövdes Röda Korsets volontärer runt om i Finland. Kommunerna började organisera coronavaccinering och behövde frivilliga hjälpande händer för att genomföra storsatsningen. I mitten av april hade mer än 1 700 frivilliga ställt upp och hjälpt till med en insats på över 9 000 frivilligtimmar. För största delen av de här volontärerna var det första gången de engagerade sig i Röda Korsets verksamhet. Coronabegränsningarna som infördes för ett år sedan tvingade snabbt vår verksamhet att flytta online. Under det senaste året har vår vänverksamhet och många andra väletablerade verksamhetsformer sökt nya former på distans. En av de mest betydande förändringarna har varit att utbildningar som tidigare har varit lokala eller regionala nu via webben har varit tillgängliga för alla. För de frivilliga som assisterar vid vaccinerandet skedde alla de olika volontärskedena med undantag för själva hjälpen via skärm. Jag bestämde mig för att testa den vägen tillsammans med alla andra engagerade människor när en inbjudan nådde mig via Oma Röda Korset-tjänsten. Telefonintervjun med en erfaren volontär skötte jag stående intill fotbollsplanen. Två timmars distansutbildning genomförde jag i bilen, på parkeringsplatsen, vid fotbollsplanen och också utanför matbutiken. Sedan följde ett par veckors väntan innan ett lämpligt pass som vaccinhjälpare i Helsingfors Mässcentrum dök upp i bokningssystemet. Det första mötet ansikte mot ansikte kom bara några minuter innan mitt pass skulle börja. Mitt korta möte med dem som kom för att bli vaccinerade blev en påminnelse om hur viktigt det är för oss alla att få kontakt med någon annan. Vi fortsätter säkert utbilda på distans och hålla webbmöten även efter coronan, men jag ser fram emot att igen kunna träffas alldeles fysiskt igen. På så sätt når vi också dem som de digitala tjänsterna inte omfattar. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 32 Korsord 33 Kors och tvärs Frivilliga strömmar till vaccineringarna Pia Westman ny Blodtjänstdirektör Röda Korset och Mumin samarbetar Blodgivningsreglerna förnyas 36 Se till att det är tryggt hemma 38 Kontti-kedjan fyller 20 år 40 Vänner i ett nytt land 42 Elli Aaltonens kolumn 43 Svensk resumé Blodgivning tryggt även framöver Klimatförändringen kräver förutseende Kompiskonst för unga 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A AVM2_alkuosa_painoon.indd 2 AVM2_alkuosa_painoon.indd 2 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
16 KONTTI ON 20-VUOTIAS AARREAITTA Kierrätystavaratalot ovat tärkeä lenkki avun ketjussa. 24 KATASTROFIAPUA KORONAVUONNA Humanitaarisen avun tarve on ennätyskorkealla. 20 KAVERITAIDOT KUNNIAAN Saga Koski tahtoo auttaa nuoria kohtaamaan toisensa. 12 TULOKKAAT MUKAAN VAPAAEHTOISIKSI Ihmiset jaetaan liian helposti auttajiin ja autettaviin. P E K K A A G A R T H Finlands Röda Kors har cirka 74 000 medlemmar, 450 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JO O N A S B R A N D T FR A N C E N O G U E R A LE E N A K O S K E L A AVM2_alkuosa_painoon.indd 3 AVM2_alkuosa_painoon.indd 3 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
4 A N N A T E N H O Ristiin rastiin Avun maailma 3/2021 ilmestyy 15. syyskuuta. SUOMEN PUNAISEN RISTIN piirit jakoivat maaliskuun Rasisminvastaisella viikolla jälleen tunnustuksia yhdenvertaisuuden edistämisestä. Koronatilanteen vuoksi pääosin etänä jaettuja huomionosoituksia myönnettiin ennätysmäärä, peräti 11 kappaletta. Punaisen Ristin Ahvenanmaan piiri myönsi tunnustuksen Safe Haven -hankkeelle, joka edistää kuntapaikkojen saamista kiintiöpakolaisille. Piiri kiitti erityisesti hankkeen vetäjiä Dan Sundqvistia ja Tanja Eklöwiä , joiden into tehdä työtä yhdenvertaisuuden puolesta tarttuu muihinkin. Helsingin ja Uudenmaan piirissä tunnustus annettiin Ala Saeedille pitkäaikaisesta sillanrakentajan työstä eri kulttuurien välillä. Irakin naisten yhdistyksen perustajiin kuuluva Saeed on nostanut keskusteluun vaikeita aiheita, kuten eri maahanmuuttajaryhmien ja kulttuurien välistä rasismia. Hämeen piiri puolestaan huomioi forssalaisen Feeniks Basket Unified -toiminnan. Matalan kynnyksen koripallotoiminta yhdistää ennakkoluulottomalla tavalla vammaisia ja vammattomia urheilijoita taustaan, sukupuoleen ja ikään katsomatta. Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen piiri nosti esiin haminalaisen kumppanuustalo Hilman, jonka ovet ovat auki kaikille. Lapin piirissä tunnustus myönnettiin Tornion kaupungin nuorisotoimelle rohkeista julkisista kannanotoista rasismia vastaan. Länsi-Suomen piiri myönsi tunnustuksen Etelä-Pohjanmaan opistolle, joka on toiminut pitkäjänteisesti maahanmuuttajien koulutuksen ja pakolaisten kotoutumisen edistäjänä. Oulun piiri antoi tunnustuksen Sari Lahdenperälle , joka on työskennellyt Oulun kaupungin monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattorina vuodesta 2010. Savo-Karjalan piirin Ennakkoluulottomana edelläkävijänä palkittiin Lieksan somali perheyhdistys, joka on edistänyt maahan muutta jien kotoutumista mm. oppisopimuspaikkojen avulla. Punaisen Ristin Turunmaan ruotsinkielinen piiri puolestaan nosti esiin Paraisten kirjaston, jonne kaikkien on helppo tulla taustaan ja ikään katsomatta. Kirjasto on myös aina valmiina tarjoamaan tilojaan monikulttuuriseen ja rasisminvastaiseen toimintaan. Varsinais-Suomen piirin tunnustus meni Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille Heidi Karvoselle, joka vetää MLL:n Varsinais-Suomen piirin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaa. Ruotsinkielisen Pohjanmaan piirin valinta oli Maalahden taidekeskus Malakta, joka on toiminut eri taustoista tulevien ihmisten kohtaamispaikkana vuodesta 2007. KIMMO HOLOPAINEN Yhdenvertaisuuden asialla Punainen Risti jakoi Rasisminvastaisella viikolla tunnustuksia Ennakkoluulottomille edelläkävijöille. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTORI Heidi Karvonen etsii maahanmuuttajaäideille ystäviä. Pia Westman Veripalvelun johtoon Suomen Punaisen Ristin hallitus on nimittänyt Veripalvelun uudeksi johtajaksi Pia Westmanin. Westman saapuu Veripalvelun johtoon Terveystalosta, jossa hän on viimeksi toiminut strategisten kasvuhankkeiden johtajana. Veripalvelu on Westmanille tuttu organisaatio, sillä hän on työskennellyt talossa useissa asiantuntijaja johtotehtävissä 1990–2000-luvuilla. – Palaan Veripalveluun innoissani ja uteliaana mukanani toistakymmentä vuotta uusia oppeja terveydenhuollon näköalapaikoilta, Pia Westman sanoo. Westman aloittaa Veripalvelun johdossa 14. kesäkuuta. Siihen asti väliaikaisena johtajana toimii verenluovutustoiminnan johtaja Satu Pastila. Veripalvelun edellinen johtaja Martti Syrjälä jäi eläkkeelle huhtikuun alussa. Kehitysjournalismin palkinto Taina Tervoselle Taina Tervosen juttu Kadonneiden laiva on voittanut vuoden 2020 Kehitysjournalismin palkinnon. Välimerellä kadonneiden siirtolaisten kohtaloita selvittänyt juttu vaati Tervoselta usean vuoden työn. Kadonneiden laiva julkaistiin syyskuussa 2019 Image-lehdessä. Kehitysjournalismin palkinto on Suomen Punaisen Ristin, Viestintä ja kehitys -säätiön, Helsingin Sanomain Säätiön ja Journalistiliiton perustama tunnustus, joka jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Voittajan valitsi asiantuntijaraati, johon kuuluivat Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty, toimittaja Outi Salovaara, dokumentaristi Hannamari Shakya, Punaisen Ristin kansainvälisten ohjelmien päällikkö Maria Suoheimo ja ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtanen. AVM2_alkuosa_painoon.indd 4 AVM2_alkuosa_painoon.indd 4 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
5 S A K A R I P IIP P O Rokotusvapaaehtoiset keräävät kiitosta SUOMEN PUNAISEN RISTIN kutsu tulla avustamaan koronarokotuksissa on saanut liikkeelle hurjan määrän vapaaehtoisia. Tehtäviin oli huhtikuun puolivälissä ilmoittautunut yli 1 700 vapaaehtoista, joista peräti 70 prosenttia oli uusia vapaaehtoisia. – Näin paljon vapaaehtoisia meillä ei ole ollut vastaavissa tehtävissä pitkiin aikoihin. Tällä määrällä pystymme vastaamaan hyvin viranomaisten tarpeeseen koko maassa, Punaisen Ristin kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Aki Pihlaja kiittää. Punaisen Ristin perehdyttämät vapaaehtoiset avustivat rokotusjärjestelyissä huhtikuun puolivälissä 38 kunnassa, minkä lisäksi toiminnan käynnistämistä suunniteltiin 36 paikkakunnalla. Vapaaehtoistunteja oli tehty yhteensä lähes 9 000, joista Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella noin 5 000 tuntia. Rokotemäärien kasvaessa vapaaehtoisten rokotusavustajien tarve jatkuu edelleen koko maassa lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, jossa vapaaehtoisia on jo reserviksi asti. – Vapaaehtoiset toimivat koronarokotuksissa avustavissa tehtävissä ja viranomaisten pyynnöstä. Järjestelyllä varmistetaan, että terveydenhuolto pystyy kohdistamaan omat resurssinsa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, Aki Pihlaja kertoo. KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat tehneet koronarokotuksissa jo noin 9 000 vapaaehtoistyötuntia. SUURARPAJAISET KÄYNNISTYVÄT Punaisen Ristin suurarpajaiset käynnistyvät jälleen toukokuun alussa. Kuusi euroa kappaleelta maksavat arvat postitetaan viiden nipuissa Punaisen Ristin jäsenille ja tukijoille, jotka voivat lunastaa arvat itse tai myydä ne edelleen. Arpoja on 500 000 kappaletta, ja ne sisältävät 100 218 voittoa yhteensä 1 051 471 euron arvosta. Pääpalkintona on Peugeot Allure 208 -henkilöauto. Suurarvan tuotoilla tuetaan Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaa. Punainen Risti Muumien matkaan Punainen Risti on aloittanut yhteistyön Moomin Charactersin kanssa ja liittynyt mukaan kansainväliseen A:sta Ö:hön Muumien matkassa -hankkeeseen. Sen tavoitteena on sytyttää lukemisen ja kirjoittamisen kipinä kaikenikäisissä ihmisissä ympäri maailmaa. Lukuja kirjoitustaito auttaa ilmaisemaan itseään, laajentaa ymmärrystä maailmasta ja kasvattaa empatiakykyä. Hankkeen inspiraationa on Muumi-hahmojen luoja Tove Jansson (1914–2001), joka oli innokas lukija pienestä pitäen. Ketjureaktio pyörähtää käyntiin Punaisen Ristin Ketjureaktio-keräys käynnistyy jälleen vappuna. Ketjureaktio järjestetään osana arkipyöräilyyn kannustavaa Kilometrikisa-kampanjaa, joka on kaikille avoin, leikkimielinen pyöräilykilpailu. Punaisen Ristin Ketjureaktiossa erilaiset työja kaveriporukat kohottavat kuntoaan pyöräilemällä ja tekevät siinä sivussa hyvää lahjoittamalla ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Viime vuonna Ketjureaktioon osallistui 311 joukkuetta, jotka polkivat yhteensä huimat 2 479 900 kilometriä ja keräsivät yli 100 000 euroa. Lue lisää ja ilmoittaudu: kilometrikisa.fi PUNAISEN RISTIN vapaaehtoinen Niusha Hemadi avusti koronarokotuksissa Helsingin Messukeskuksessa. 20 966 VAPAAEHTOISTA teki viime vuonna vapaaehtoistyötä Suomen Punaiselle Ristille. LÄHDE: SPR:N TOIMINTATILASTOT 2020 AVM2_alkuosa_painoon.indd 5 AVM2_alkuosa_painoon.indd 5 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
6 Ristiin rastiin Ristiin rastiin MIESTEN JÄÄKIEKON Mestis-sarja on Punaisen Ristin Veripalvelun pääyhteistyökumppani vuosina 2019–2022. Yhteistyön ydin on vuosittain järjestettävä Hengenpelastajaliiga, jossa Mestiksen 14 seuraa ottavat mittaa toisistaan jääkiekkokaukalon lisäksi potilaiden auttamisessa. Hengenpelastajaliigassa seurojen edustajat ja kannattajat keräävät pisteitä verenluovutuksista sarjataulukkoon, joka päivitetään kuukausittain. Pelikauden päätteeksi ahkerimmin auttanut seurayhteisö palkitaan Vuoden Hengenpelastaja -palkinnolla. Mestiksen ja Veripalvelun yhteistyö näkyy myös pelikentällä, jossa joukkueiden nimeämät vastuulliset pelaajat kantavat vuorollaan Veripalvelun punaista kypärää. – Me Mestiksessä haluamme elää arvojemme mukaisesti ja vaikuttaa. Haluamme näyttää, että urheilussa on voimaa ja että sen kautta voi tehdä hyvää, Mestiksen operatiivinen johtaja ja kampanjan kehittäjä Olli Aro sanoo. Vaikka talven kiekkokausi pelattiin koronan vuoksi pääosin ilman yleisöä, luovutuksia kertyi seurayhteisöiltä edelliskauden tahtiin. Hengenpelastajaliigan voiton vei jo toistamiseen turkulainen TUTO Hockey 471 luovutuksella. Tampereen KOOVEE keräsi 376 luovutuksen potin ja KeuPa HT Keuruulta 180 luovutuskäyntiä. Yhteensä luovutuksia kertyi 1?407. Hengenpelastajaliiga-kampanjan toivotaan innostavan mukaan erityisesti uusia verenluovuttajia. KAISU MAIJALA Mestis-sarjassa pelastetaan henkiä Veripalvelun pääyhteistyökumppani Mestis auttaa verta tarvitsevia potilaita myös koronan aikana. M A R IA N N A TA R V A IN E N T IM O S A V E L A L A U R A O JA VERIPALVELUN LÄHETTILÄS pudotti avauskiekon jäähän Heinolan Peliittojen ja TUTO:n ottelussa. Muutoksia verenluovutuksen sääntöihin Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea on päivittänyt seksikäyttäytymisen riskeihin liittyviä varoaikoja koskevia määräyksiään. Veripalvelu alkaa soveltaa uusia ohjeita 3. toukokuuta. Miesten välisestä seksistä ja seksin ostamisesta tai myymisestä seuraava verenluovutuseste lyhenee aiemman 12 kuukauden sijasta 4 kuukauteen. Varoaika on tarpeen verivalmisteiden turvallisuuden takaamiseksi etenkin hepatiittija HIV-tartunnan suhteen. Samalla muuttuvat allergisten reaktioiden ja joidenkin syöpien aiheuttamat luovutusesteet. Vakava allerginen reaktio tai anafylaksia aiheuttaa enää kahden viikon luovutusesteen hoidon päättymisestä. Luovutuseste ei jatkossa ole myöskään paikallinen, ei-levinnyt syöpä, jonka seuranta on päättynyt. Pluspisteet sulkevat ovensa Punaisen Ristin Pluspisteet lopettavat toimintansa huhtikuun lopussa. Vapaaehtoisvoimin pyörineet Pluspisteet ovat tarjonneet matalan kynnyksen hiv-testausta ja seksuaaliterveysneuvontaa vuodesta 1993 lähtien. Alkuun Pluspisteiden toimintaa rahoitti Raha-automaattiyhdistys ja viime vuosina Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Jatkossa STEA ei enää myönnä rahoitusta toimintaan, jonka katsotaan kuuluvan julkisen terveydenhuollon vastuulle. Vaikka Pluspisteet sulkevat ovensa, Punaisen Ristin työ seksuaaliterveyden edistämiseksi jatkuu. Vapaaehtoiset tarjoavat tietoa ja tukea seksuaaliterveydestä mm. kouluissa ja monenlaisissa tapahtumissa. Lämmin kiitos kaikille Pluspisteiden vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille vuosien varrelta! AVM2_alkuosa_painoon.indd 6 AVM2_alkuosa_painoon.indd 6 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
M IN T T U A H O S Y Y R IA N P U N A IN E N P U O LI K U U Merivesi on lämmintä elokuussa AINA EI tarvitse olla iso saadakseen aikaan jotain suurta. Punaisen Ristin Viinijärven osaston kotipaikka on pieni taajama Liperin kunnassa Joensuun kupeessa, mutta niin vain osasto järjestää kesällä jo 20. kansainvälisen nuorten ensiapuleirin Viron Kloogarannassa. – Olimme aikoinaan vapaaehtoisten kanssa retkellä Virossa, ja paikalliset tutut veivät meidät katsomaan Kloogarannan kunnostettua leirikeskusta. Ihastuimme paikkaan niin, että päätimme viedä meidän nuoret sinne, siitä se lähti, Viinijärven osaston puheenjohtaja Anna-Marja Joki niemi , 81, muistelee. – Tänä vuonna vietämme leirillä 20-vuotisjuhlia. Varmaan me olemme jaksaneet näin pitkään, kun se palaute on aina niin ihanaa. Joka vuosi lapset sanovat, että ihana leiri, paras ikinä, ja tulevat uudestaan. Se antaa kummasti voimia jatkaa. Savo-Karjalan piirin apu on tietysti ollut tärkeää, samoin Folke Bernadotten säätiön taloudellinen tuki. Viinijärjen osaston ensiapuleiri järjestetään Virossa Kloogarannan leirikeskuksessa 31.7.–6.8. Leirikeskus sijaitsee meren rannalla noin 40 kilometriä Tallinnasta lounaaseen. Leiri on suunnattu 13–17-vuotiaille, ja leirimaksu 290 euroa sisältää matkat Joensuusta, majoitukset, ateriat ja monipuolisen leiriohjelman ensiapukursseineen – sekä tietenkin mukavaa yhdessäoloa uimisen, pelien ja retkien merkeissä! Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset 6.6. mennessä Anna-Marja Jokiniemelle: p. 040 583 4601 tai anna-marja.jokiniemi@spr.inet.fi. KIMMO HOLOPAINEN Viinijärven osaston kansainvälinen nuortenleiri Viron Kloogarannassa viettää 20-vuotisjuhlia. PUNAISEN RISTIN TEEMAT ESIIN KUNTAVAALEISSA! Kuntavaalit pidetään koronatilanteen vuoksi vasta 13. kesäkuuta. Kunnat ovat myllerryksessä mm. soteuudistuksen, hyvinvointialueiden perustamisen ja pelastustoimen uudistuksen vuoksi, ja niillä on iso rooli hyvinvoinnin ja terveyden takaajina. Vaikka Punainen Risti on poliittisesti sitoutumaton, aina voi nostaa esiin järjestölle tärkeitä teemoja, kuten vapaaehtoisten ja järjestöjen merkitystä hyvinvoinnin voimavarana ja osana auttamisvalmiutta. Osallistutaan siis keskusteluun ja vaikutetaan – ja äänestetään! Kymmenen vuotta kaaosta Syyrian kymmenen vuotta jatkuneen konfliktin lisäksi maata koettelevat talouskriisi, pakolaisongelma ja koronaepidemia. Avun tarpeessa on edelleen yli 13 miljoonaa syyrialaista. Valtaosa syyrialaisista elää köyhyysrajan alapuolella: 80 prosentilla ihmisistä sinnittelee noin 1,5 eurolla päivässä samaan aikaan, kun perustarvikkeiden hinnat kaksikertaistuivat viime vuonna. Terveydenhuolto on lähes romahtanut. Suomen Punainen Risti tukee Syyriassa kansainvälisen Punaisen Ristin laajaa avustusoperaatiota, joka auttaa ihmisiä rakentamaan elämäänsä uudelleen ja jakaa välttämättömyystarvikkeita. Samalla tuetaan Syyrian Punaisen Puolikuun koronaa ehkäisevää työtä. – Suomen Punainen Risti tukee myös fysioterapiaa tarjoavien yksiköiden toimintaa sekä liikkuvia tiimejä, jotka tekevät kotikäyntejä apua tarvitsevien luokse 11 paikkakunnalla, avustustyöntekijä Angelika Forsström kertoo. Vammautuneille on lisäksi jaettu elämää helpottavia apuvälineitä. – Vaikka Syyria ei enää näy yhtä vahvasti mediassa, kriisi on yhä yksi maailman vakavimmista. Joko tunnet Kontin verkkokaupan? Punaisen Ristin Kontti-ketjun verkkokauppa toimii samalla periaatteella kuin fyysiset tavaratalotkin: se myy lahjoitustavaraa ja kerää varoja avustustoimintaan. Verkkokaupasta löytyy laaja valikoima sisustustuotteita astioista kodintekstiileihin, kirjoja, tallenteita sekä asusteita kuten koruja ja laukkuja. Verkkokauppa palvelee samassa osoitteessa kuin Kontin uudet kotisivut: sprkontti.fi. VIINIJÄRVEN OSASTON kansainvälinen Viron-leiri kutsuu nuoria oppimaan ensiapua ja pitämään hauskaa. 6 380 VAPAAEHTOISTA toimi viime vuonna Punaisen Ristin vapaaehtoisena ystävänä. LÄHDE: SPR:N TOIMINTATILASTOT 2020 KOMMUNALVAL 7 AVM2_alkuosa_painoon.indd 7 AVM2_alkuosa_painoon.indd 7 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
8 Ensiaputehtävät herättivät pikku-Joonatanissa suuren huolen, mutta nyt poika osaa jo auttaa. Lapsiperheiden auttajakurssin ohjeilla ensiaputaitoja voi opetella myös kotona. TEKSTI TIINA LEINONEN KUVAT PETRI MULARI Punaisen Ristin viikko 3.–9.5. E milia ja Harri Jokiahon olohuoneen lattialla on Punaisen Ristin iso ensiapulaukku levällään. Lapset Joonatan , 7, ja Akseli , 4, ovat jo tutkineet sen sisältöä. Jokiahon perheen iltapäivän ohjelmassa on ensiaputaitoihin tutustuminen. Oppimateriaalina toimii Punaisen Ristin Lapsiperheiden auttajakurssi. Vuorossa on loukkaantuneen käden tukeminen kantoliinalla. Joonatan alkaa sitoa äidin käsivartta kolmioliinalla, mutta solmun tekeminen niskan taakse osoittautuu vähän hankalaksi. Miten liinasta saisi sopivan löysän, ettei se purista, mutta tarpeeksi tiukan, että se tukee käsivartta? Joonatan keksii lempeän lähestymistavan: hän kiipeää äidin syliin, kurkottelee sitomaan solmua ja samalla halaa. Myös Akseli haluaa auttaa ja heittäytyy halaamaan toisia. Solmu saadaan kuitenkin sidottua. Kantoliina on valmis, ja niin on myös yksi Lapsiperheiden auttajakurssin tehtävistä. Lapioleikeissä joskus kolahtaa Punaisen Ristin viikolla toukokuun alussa kampanjoidaan ensiaputaitojen puolesta. Koronaepidemian vuoksi kampanja toteutetaan tänäkin vuonna pääosin verkossa, jossa on tarjolla runsaasti materiaalia ensiaputaitojen ja kodin turvallisuuden parantamiseksi. Punaisen Ristin verkkosivuilta löytyvä Lapsiperheiden auttajakurssi sopii perheille ensiaputaitojen opetteluun ja kertaamiseen. Kodin turvallisuustesti ja turvallisuuskierros taas sisältävät käytännöllisiä ja hauskoja tehtäviä, joilla koko perhe voi yhdessä parantaa arjen turvallisuutta. Koulutussuunnittelijana työskentelevä Emilia ja markkinointialalla toimiva Harri ovat molemmat suorittaneet Punaisen Ristin ensiapukurssin, tosin edellisestä kerrasta on vierähtänyt tovi. Taidoille on lapsiperheessä löytynyt käyttöä. – Kaatumisista syntyneitä haavoja puhdistellaan ja teippaillaan laastareilla vähän väliä. Lapioleikeissä on huidottu koviakin kolhuja, ja ruokaillessa leipää on jäänyt hengitysteiden tukoksi niin, että vanhemmat ovat jo ehtineet säikähtää. Mitään vakavampaa ei kuitenkaan ole sattunut, Emilia kertoo. Vahingosta viisastuneena Emilia on kerrannut vierasesineen poistamisen lapsen hengitysteistä: viiden napakan läimäytyksen sylissä makaavan lapsen lapaluiden väliin pitäisi saada tukos liikkeelle. Jos henki ei sittenkään lähde kulkemaan, soitetaan hätänumeroon ja yritetään puristuseli Heimlichin otteella. Ekaluokkalainen Joonatan on opetellut ensiaputaitoja myös esikoulussa ja koulussa. Luokassa on tehty Punaisen Ristin nallesairaalakin. Poika palasi koulusta ylpeänä oppimistaan taidoista. Kylkiasennosta herää suuri huoli Nyt Jokiahoilla jatketaan auttajakurssin tehtäviä. Emilia käy olohuoneen lattialle makaamaan. Poikien tehtävänä on asetella äiti kylkiasentoon, jonka tarkoituksena pitää tajuttoman potilaan hengitystiet avoimina. Pojat kääntävät äidin onnistuneesti kyljelleen ja tarkastavat, että henki kulkee. Kun Emilia otti ensiaputaidot puheeksi, Joonatanin valtasi kova huoli. Entä jos äidille sattuu jotain? – Hän havahtui yhtäkkiä ensimmäistä kertaa siihen, että omille vanhemmille voi tapahtua jotain. Kun taitoja alkaa käydä läpi lasten kanssa, kannattaa valmistautua kertomaan myös tilanteista, joissa niitä saattaa tarvita, Emilia sanoo. Auttamistilanteista puhuminen rauhoitti Joonatanin mieltä, ja nyt poika opettelee taitoja hyväntuulisena. Lapsiperheiden auttajakurssiin kuuluu viisi tehtävää, mutta kaikkea ei tarvitse jaksaa yhteen kyytiin. Akseli ja Joonatan saavat välipalakeksit mutusteltavaksi ennen seuraavaa tehtävää. Apu tarpeen äidin fudistreeneissä Nilkan nyrjähdyksen ensiapu on Jokiahon perheelle tuttu juttu, joten Akseli ja Joonatan osaavat toimia. Vain puolisen vuotta sitten Emilian akillesjänne vaurioitui omassa jalkapalloharrastuksessa, ja pojat auttoivat toipilasta. Nyt he rientävät hakemaan kylmää ennen kuin Emilia ehtii edes ohjeistaa heitä. – Kylmää kokista, pojat hihkuvat innosta, mutta palaavat sentään keittiöstä pakastevihannespussin kanssa. Se on hyvä ratkaisu, jos varsinaista kylmäpussia ei ole käsillä. Kylmähaude vähentää turvotusta, lievittää kipua ja nopeuttaa vamman paranemista. Emilia neuvoo poikia asettelemaan nilkan varovasti vielä hyvään Mitä jos äidille käy jotain? Kylmää kokista, pojat hihkuvat AVM2_alkuosa_painoon.indd 8 AVM2_alkuosa_painoon.indd 8 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
10 asentoon, jotta tukiside on helpompi kääriä oikein. Pitkän kouluja tarhapäivän jälkeen poikien keskittymiskyky alkaa olla koetuksella. Kun kännykän näyttö meinaa viedä huomion, Emilia pyyhkäisee esiin 112-sovelluksen. Hätäkeskuksen sovellus on siitä kätevä, että se lähettää pelastajille apua tarvitsevan paikannustiedot automaattisesti. – 112-appia käytetään, jos isi on joutunut marjametsässä eksyksiin, Joonatan tietää. Akseli ihastuu 112-sovellukseen niin, että haluaisi sen taustakuvaksi perheen tablettiin. Myös auttajakurssin ensiapukuvia olisi poikien mielestä kiva tutkia useamminkin. Turvallisuuskierros omassa kodissa Vaarallisin paikka ihmiselle on oma koti, sanoo kulunut viisaus. Siinä on kuitenkin perää. Suomalaiskodeissa sattuu noin 300 000 tapaturmaa vuodessa: kaatumisia, putoamisia, haavoja, palovammoja. Kotitapaturmien suhteellinen osuus kaikista tapaturmista on viime vuosina jopa kasvanut. Kotona sattuu paljon vahinkoja jo siksi, että siellä vietetään paljon aikaa, ja erityisen paljon sitä on vietetty koronavuoden aikana. Kotioloissa sattuvat tapaturmat ovat myös siitä hankala asia, että niihin ei oikein päästä säännöillä ja kielloilla puuttumaan. Ratkaisevaa on oma asenne turvallisuutta kohtaan. Jokiahon perheessä tutustutaan vielä verkosta löytyviin kodin turvallisuuden tarkistuslistoihin. Emilia muistelee, että Punaisen Ristin lapsiperheen tarkistuslistan sai poikien syntymän jälkeen mukaan neuvolasta. – Uutta huomioitavaa tulee pienten lasten kanssa paljon: missä säilytetään vaarallisia aineita, missä teräviä esineitä. Oma lukunsa on se, kun toinen lapsista on pienempi. Vanhemmalta lapselta jää helposti pieniä esineitä, jotka pienempi laittaa suuhunsa. Me olemme onneksi selvinneet parilla läheltä piti -tilanteella, Emilia tuumii. – Nyt pojat ovat jo sen verran isoja, että isoimmat vaaran paikat tulevat varmaan siinä, kun he kiipeävät tuolille etsimään jotain kaapeista. Emilia käy kodin tarkistuskierrosta läpi yhdessä poikien kanssa. Asiat näyttävät olevan mallillaan – suurin piirtein. – Sitä ajattelee helposti, että meillä on kaikki kunnossa, mutta jotain parannettavaa löytyy aina. – Lapset myös kasvavat ja oppivat uusia taitoja. Se on hienoa, mutta turvallisuuttakin pitää miettiä uusiksi. Vaarallisia asioita voi joutua nostamaan ylemmäs lasten ulottumattomiin. Toisaalta lasten kanssa kannattaa myös jutella ikäkausi huomioiden turvallisuusasioista, eikä aina vain yrittää piilottaa kaikkea. Turvallisen arjen puolesta P unaisen Ristin viikkoa vietetään jälleen 3.–9. toukokuuta. Viikon aikana kampanjoidaan ensiaputaitojen ja arjen turvallisuuden puolesta. Tänä vuonna kohderyhmänä ovat erityisesti lapsiperheet. Koronavirusepidemian vuoksi Punaisen Ristin viikko järjestetään toista kertaa peräkkäin pääosin verkon välityksellä. Viikon teemat ovat sitäkin ajankohtaisemmat. Etätöiden, -koulujen ja rajoitettujen harrastusmahdollisuuksien ansiosta kotona vietetään niin paljon aikaa, että nyt jos koskaan on oikea hetki tempaista ensiaputaitojen ja kodin turvallisuuden puolesta. Etäkampanjaviikon materiaaleina toimivat aiemmilta vuosilta tuttu Punaisen Ristin Lapsiperheiden auttajakurssi sekä kotitapaturma. fi-sivustolta löytyvät kodin turvallisuuden aineistot. Tietoa jaetaan kaikissa Punaisen Ristin kanavissa ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #PunaisenRistinviikko. – Lapsiperheen auttajakurssin käynyt osaa toimia, jos kotona tulee hätätilanne. Kun pienet haverit osataan hoitaa itse ensiavulla, myös turhat sairaalakäynnit voidaan välttää, Punaisen Ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne sanoo. – Ensiaputaitojen opettelu on myös mukavaa tekemistä lasten kanssa. Pienistä on yleensä hauskaa sitoa nyrjähdyksiä ja käännellä aikuisia kylkiasentoon. Lapsille kolhuja tulee helposti leikin tiimellyksessä, mutta eivät aikuisetkaan aina vahingoitta selviä. Koronan myötä kodista on tullut monelle myös työpaikka, jonka työturvallisuutta ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi. Tapaturmia sattuu paljon myös ulkoillessa ja liikuntaharrastuksissa. – Kotitapaturma.fi-sivustolta löytyy tarkistuslistoja, joiden avulla voi tehdä kotona turvallisuuskierroksen ja laittaa asioita kuntoon. Senkin voi ottaa koko perheen ohjelmanumeroksi, Myllyrinne kannustaa. ? Lue lisää: punainenristi.fi Lapsilla on luontainen halu auttaa Pian pojat alkavat vaellella ympäri taloa. Turvallisuuskurssit saavat tältä päivältä riittää. Punaisen Ristin lapsiperheiden auttajakurssi sopii Emilian mielestä hyvin perheille, joissa on esikouluja kouluikäisiä lapsia. Kurssin avulla tärkeitö taitoja voi opetella myös koululuokissa opettajan ja ensiaputaitoisten vapaaehtoisten kanssa – sitten kun koronatilanne sen taas sallii. – Lapset oppivat ihan oikeasti ja ensiaputaitojen harjoittelu on kivaa tekemistä. Lapsilla on myös luontainen halu auttaa, Emilia arvelee. Joonatanin ja Akselin hän arvioi suoriutuneen päivän tehtävistä mallikkaasti. – Aivan varmasti pojat on helppo houkutella uudestaankin kurssin pariin. Punaisen Ristin viikko 3.–9.5. 1 2 1 Lapsiperheen ensiapukurssi löytyy itseopiskelua varten Punaisen Ristin sivuilta. Joonatan ja Akseli kiinnostuivat varsinkin ensiavun opetuskuvista. 2 Pienten lasten kanssa on tärkeä huolehtia, etteivät kodin vaaralliset asiat ole pienten käsien ulottuvilla. Lasten kanssa kannattaa myös ikäkausi huomioiden jutella turvallisuusasioista. AVM2_alkuosa_painoon.indd 10 AVM2_alkuosa_painoon.indd 10 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
Punaisen Ristin koronan exit-strategia Monet koronan Punaisen Ristin toimintaan tuomat muutokset säilyvät myös kriisin jälkeen. KORONAN AIHEUTTAMAT huolet lähimmäisten ja omasta terveydestä, yksinäisyydestä, työpaikasta ja toimeentulosta ovat vaikuttaneet myös Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöhön. Tapaamiset ja kokoontumiset ovat olleet mahdottomia. Uusiksi työmuodoiksi ovat tulleet etätapaamiset verkossa, puhelimen avulla tapahtuva yksinäisyyden torjunta sekä esimerkiksi ruoka-apu ja lääketoimitukset. Vaikka koronan kanssa eletään jatkossakin, on hyvä hetki summata tekemisiämme. Mikä Punaisen Ristin toiminnassa muuttuu, ja mitä uusia tarpeita koronan jälkihoito aiheuttaa? Punaisen Ristin vapaaehtoisille, henkilökunnalle ja meille luottamushenkilöillekin etätyö on käynyt tutuksi. Työpisteitä on soviteltu keittiön pöydälle, ja jostain luin, että jopa saunan lauteille. Etätyöstä on tullut arkea, ja osa siitä jää pysyväksi koronan jälkeenkin. Aluksi jatkuva etätyö tuntui vieraalta ja uusien työmenetelmien opettelu hankalalta, mutta lopulta se alkoi tuntua melko mukavalta. Kaiken tekeminen etänä on kuitenkin myös ahdistavaa, ja työyhteisön sosiaalisuus kärsii varmasti. Voimme toimia ekologisemmin ja joskus tehokkaamminkin etänä, mutta yhteishenkeä vahvistamme parhaiten olemalla fyysisesti läsnä. Tulevaisuus on näiden kahden yhdistelmä. KORONAN AIKANA monet ovat löytäneet uudestaan luonnon ja sen merkityksen hyvinvoinnille. Ikääntyneitä kuitenkin kehotettiin pysymään kotona koronan ensimmäisenä vuonna. Tämä on lisännyt entisestään yksinasuvien iäkkäiden eristyneisyyttä ja jopa pelkoa ulkopuolisesta maailmasta. Monelle kielto on jäänyt päälle. Samaan aikaan heitä huolettaa leikkausjonojen piteneminen – kaihileikkauksen odottaminen näön heikentyessä, tekonivelleikkauksen siirtyminen. Eristäminen ja eristäytyminen vaikutti myös vapaaehtoistyöhön. Ystäväpalvelun uudet muodot ja kotona asuvien auttaminen tulevat olemaan auttamisen keskiössä koronan jälkeenkin. Yhdessä luonnossa liikkumisesta voi tulla jatkossa entistä tärkeämpi ystäväpalvelun muoto. PUNAINEN RISTI on ollut korona-aikana mukana jakamassa ruokaa joidenkin arvioiden mukaan jopa 200 000 ihmiselle. Monelle perheelle ja yksin asuvalle korona-ajan työttömyys on tarkoittanut ruoka-apuun turvautumista. Ruoka-apua tarvitaan koronan jälkeenkin, mutta yksityiskohtia täytyy arvioida huolellisesti. Miten apu toteutetaan ja millaisilla rahoitusmekanismeilla? Mikä on julkisen sektorin ja järjestöjen työnjako? Ruoka-avusta on tullut osa viimesijaista sosiaaliturvaa. Korona on tuonut ydinperheitä enemmän yhteen, kun työ ja lasten koulunkäynti tapahtuu parhaimmillaan samassa tilassa. Jatkuvasti läsnä olevan läheisen niskaan on kuitenkin myös helppo kaataa paha mieli. Tilastot kertovat väkivallan lisääntymisestä, mielenterveyden ongelmien kasvusta, perheväkivallasta ja nuorten turhautumisesta. Punaisen Ristin nuorten turvatalot ja chatit ovat olleet yksi keino vastata nuorten hätään. Merkittävä huolenaihe on, miten selviämme pandemian pitkittymisen synnyttämästä toivottomuudesta. Se on asia, johon Punaisen Ristin tulee koronan exit-strategiassaan panostaa, ja johon myös julkisen sektorin pitää exit-strategiassaan panostaa. OLEMME UUPUNEITA, vähän jokainen. Niin autettavat kuin auttajatkin. Järjestömme on toiminut upeasti koronan aikaan. Olemme näkyneet kaikkialla, auttaneet julkista sektoria rokotuspisteissä ja kehittäneet tilapäisiä sairaalapaikkoja terveydenhuollon avuksi. Samaan aikaan olemme toteuttaneet Nälkäpäiväja Hyvä Joulumieli -keräykset ja avustaneet äkillisissä onnettomuustilanteissa kuten ennenkin. Myös auttajien auttaminen on tärkeää. Punaisen Ristin hallitus on päättänyt toimenpiteistä, joilla ylläpidetään ja parannetaan henkilöstön työhyvinvointia vuosina 2021–2023. Toimenpiteillä pyritään vahvistamaan myös vapaaehtoistoiminnan asemaa ja paikallista työtä. Tämäkin on osa järjestömme exit-strategiaa. Kun korona tai ainakin sen kriittisin vaihe on ohitse, exit-strategiamme tarkoittaa työtä myös koronan jälkivaikutusten korjaamiseksi. Suomen hallituksen soisikin omassa koronan exit-strategiassaan kohdentavan resursseja Punaisen Ristin kaltaisille järjestöille, jotka työllään tukevat yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä. Tämän strategian toimeenpanoon me tarvitsemme toisiamme ja kaiken osaamisemme. KORONA ON muuttanut toimintaamme, mutta paljon on myös ennallaan. Arvot ja vapaaehtoistyön merkitys vain korostuvat. Järjestön puolesta suuri kiitos kaikille vapaaehtoisille tämän vaikean ajan läpiviemisestä, joustavuudesta ja uusista auttamisen tavoista – te olette superhyviä! ? Kolumni Elli Aaltonen Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, Tampereen yliopiston työelämäprofessori ja yhteiskuntatieteiden tohtori. AVM2_alkuosa_painoon.indd 11 AVM2_alkuosa_painoon.indd 11 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
Toisiaan tarvitsevat Teehetkiä, luontoretkiä ja stand up -komediaa. Punaisen Ristin maahanmuuttajatoiminta on monenlaista. Kun asioita tehdään yhdessä, ero ”meidän” ja ”heidän” välillä hälvenee. Keskeistä olisikin tunnistaa, että meillä kaikilla on toisillemme annettavaa. TEKSTI HEIDI NUMMI KUVAT JOONAS BRANDT 12 AVM2_alkuosa_painoon.indd 12 AVM2_alkuosa_painoon.indd 12 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
13 J okainen meistä tarvitsee samoja asioita, oli syntyperämme mikä hyvänsä. Tarvitsemme ystäviä. Yhteisön. Ennen kaikkea tunteen siitä, että kuulumme johonkin. Näistä lähtökohdista vapaaehtoistyön aivan kaikenlaisten ihmisten kanssa täytyisi lähteä, sanoo maahanmuuttajatyön monitaituri Sini Marttinen . Maahanmuuttajien kotoutumistyön ei pitäisi olla mikään poikkeus, mutta sitä se valitettavan usein on. – Maahanmuuttajatyössä näkee yhä jaon suomalaisten ja muualta tulleiden välillä, ikään kuin olisi ”meitä” ja ”heitä”, Marttinen sanoo. Marttinen antaa esimerkin: Usein on niin, että vapaaehtoiset puuhaavat keittiössä ja tarjoilevat teetä maahanmuuttajille. Miksi ihmeessä he eivät istu alas juomaan teetä yhdessä, Marttinen ihmettelee. – Siinä on sellainen jako, että minä olen täällä auttamassa sinua. Totuus kuitenkin on, että me kaikki tarvitsemme toisiamme. Millaista olisi siis aidosti monikulttuurinen työ? Marttisen mukaan ydinajatuksena tulisi olla se, että meillä kaikilla on annettavaa toisillemme. Onnistunutta vapaaehtoistyötä yhdistää aina yhteinen piirre: siinä ihminen saa mahdollisuuden osallistua, olla osa jotain. Maahanmuuttajasta vapaaehtoiseksi Kotoutuminen on prosessi, jonka aikana maasta toiseen muuttanut ihminen löytää yhteiskunnasta oman paikkansa. Työpaikan saaminen ja kielen oppiminen ovat tärkeitä kotoutumisen vaiheita. Kyse on kuitenkin paljon muustakin, etenkin sosiaalisten verkostojen ja ihmissuhteiden luomisesta. Irakilaissyntyiset Karim Aldulaimi ja Mustafa Othman tuntevat Marttisen hyvin. Marttisen perustama Dream Team -vapaaehtoisryhmä toimii Punaisen Ristin alla, ja sen kokoontumisissa teetä juodaan aina yhdessä. Erityisen tärkeää Dream Teamin toiminta oli kaksikolle silloin, kun he olivat vielä vastaanottokeskuksessa. – Olin ryhmässä aktiivisesti mukana, sillä se oli ainoa kosketukseni suomalaiseen yhteiskuntaan, Aldulaimi muistelee. Marttiselle on alusta asti ollut selvää, mistä ryhmän toiminnassa on kyse. Siinä maahanmuuttajat eivät jää passiivisiksi autettavaksi, vaan pääsevät itse tekemään vapaaehtoistyötä esimerkiksi suomalaisten vanhusten, vankien, kodittomien ja nuorten kanssa. Sinä keksit, me toteutamme, kuuluu Dream Teamin motto. Juuri luonteva yhdessäolo on se tekijä, joka saa ihmiset tulemaan paikalle kerta toisensa jälkeen, Marttinen uskoo. Samoin kokee myös Nasibed Hedayati . Tärkeää ei ole niinkään se mitä tehdään vaan miten tehdään. Hedayatin toi Suomeen väitöskirjatutkimus. Uuteen maahan muuttaminen osoittautui yksinäiseksi, ja hän päätyi etsimään sopivia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia. Tuolloin Punavuoren vastaanottokeskuksessa toimiva Dream Team oli ainoa englanninkielinen ryhmä. Kun Hedayati ja Marttinen tapasivat, heillä klikkasi heti. – Ryhmässä oli lämmin tunnelma, tunsin itseni heti tervetulleeksi, Hedayati kuvailee. Monissa vapaaehtoistehtävissä vaatimuksena on suomen kielen taito. Dream Team osoitti, miten tärkeitä myös englanninkieliset toimintamahdollisuudet ovat. Hedayati jatkaa yhä aktiivista työtä maahanmuuton parissa. Hän on mukana pyörittämässä Punaisen Ristin Friends in Finland -hanketta, jossa kokeneemmat maahanmuuttajat tarjoavat osaamistaan vasta Suomeen tulleille. Hanke täydentää SuomiKamu-palvelua, jossa muualta tulleelle etsintään suomalainen ystävä. – Monelle nämä palvelut tarjoavat ensimmäisen ystävän Suomessa, Hedayati sanoo. Pelot kumpuavat tietämättömyydestä Ulkopuolisuuden tunne. Se on kokemus, jonka monet muualta tulleet jakavat. Kesti kolme vuotta, ennen kuin Othmanille toivotettiin kotipihallaan hyvää huomenta. Hän oli muuttaessaan taloyhtiönsä ainoa Suomen ulkopuolelta tullut asukas. – Meillä irakilaisilla on erityisen vaikeaa maamme historian takia. Nyt naapurini ovat kuitenkin nähneet, että elän ihan normaalia elämää, Othman sanoo. Aldulaimi ja Othman ovat kumpikin nähneet vaivaa oppiakseen suomen kielen. Nyt suomi sujuu jo hyvin, mutta kielitaito ei automaattisesti tarkoita parempaa sosiaalista elämää. Maahanmuuttajiin kohdistuu paljon ennakkoluuloja, ja riskinä on, että kotoutuminen jää paperin tasolle. Siksi vaikeistakin asioista on puhuttava avoimesti. Pelkoihin ja ennakkoluuloihin voidaan puuttua vain, kun asiat nostetaan pöydälle. Aldulaimi on esimerkiksi käynyt kouluissa puhumassa islamista, sillä muslimeihin suhtaudutaan erityisen epäilevästi. – On tärkeää hahmottaa, mistä ihmisten pelot kumpuavat, ja sitten keskustella yhdessä. Kun asioita hautoo yksin sisällään, kukaan ei voi hyvin. Tämä koskee sekä muualta tulleita että suomalaisia, Aldulaimi sanoo. Molemmat miehet ovat yhtä mieltä siitä, mikä on kaikkein tärkeintä: paikalliset ja uusi väestö täytyy saadaan kohtaamaan. Tällaisille kohtaamisille Punainen Risti mahdollistaa monenlaisia väyliä. On ystävätoimintaa, kielikerhoja, Läksy Helppi-kerhoja, Kansainvälisiä klubeja ja monikulttuurisia leirejä. Kyse ei ole vain siitä, että muualta tulleet hyötyvät, Marttinen muistuttaa. Samalla hyötyvät myös suomalaiset. Suomessa on usein vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Se tuli shokkina myös Marttiselle, kun hän on monta vuotta ulkomailla asuttuaan palasi takaisin kotimaahan. – Tilanteesta kärsivät sekä maahanmuuttajat että suomalaiset. Toisin kuin monissa maissa, täällä on korkea kynnys lähteä yksin mihinkään tapahtumaan, Marttinen sanoo. Vapaaehtoistyö tarjoaa kuitenkin harvinaisen tilan, jossa uusia ihmisiä voi kohdata luontevasti. Perspektiiviä molempiin suuntiin Jokaisen muualta tulleen tarina on erilainen, mutta yksi yhdistävä piirre tarinoissa yleensä on: tie uuteen kotimaahan on ollut täynnä mutkia. Niin myös Aldulaimilla ja Othmanilla. Pakolaisiksi heidät ajoi Irakin turvattomuus. Aldulaimi lähti aluksi Malesiaan, Othman Norjaan. Othman ehti asua Norjassa muutaman vuoden ja opetella kielenkin, mutta mahdollinen karkotus häilyi horisontissa jatkuvasti. Sama tilanne oli myös Malesiassa, jossa Aldulaimi suoritti IT-alan maisterintutkinnon. Viimein he tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina. Oleskelulupa helpotti asioita, mutta vaikeudet eivät loppuneet siihen. PUNAISEN RISTIN yhdistämät. Mustafa Othman (vas.), Karim Aldulaimi, Nasibeh Hedayati ja Sini Marttinen tapasivat monikulttuurisen toimintaryhmän kautta. Suomessa on usein vaikea tutustua uusiin ihmisiin KÄÄNNÄ ? AVM2_alkuosa_painoon.indd 13 AVM2_alkuosa_painoon.indd 13 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
14 Otetaan esimerkiksi työnteko, josta kummallakin on paljon sanottavaa. Suomeen tultuaan Aldulaimi lähetti yli kolmesataa hakemusta – turhaan. Lopulta hän päätyi opiskelemaan itselleen uuden tutkinnon, ja nyt hän työskentelee koulunkäyntiavustajana. Othman taas kävi ammattikoulun ja tekee nyt töitä bussikuskina. Tosiasia on, että Suomen väkiluku laskee. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 Suomen väkiluku tulee olemaan jopa 100 000 nykyistä pienempi. Maahanmuuttoa tarvitaan kipeästi – jo nyt. – Monet alat ovat täysin riippuvaisia maahanmuuttajista, Aldulaimi muistuttaa. Näin on esimerkiksi rakennusja siivousalalla. – Ihmisille pitäisi näyttää maahanmuuton hyvät puolet, Othman täydentää. Aldulaimi ja Othman ovat asuneet Suomessa nyt viisi vuotta, josta kolme ja puoli he ovat olleet työelämässä. Kumpikin toivoo muutosta siihen, miten maahanmuuttajista uutisoidaan. He pelkäävät, että monille suomalaisille kuva maahanmuuttajista typistyy negatiivisten uutisten tasolle. – Entä me tuhannet ihan tavalliset työtä tekevät ihmiset, Aldulaimi kysyy. – Uutisissa pitäisi kirjoittaa myös meistä. Kaksikko toivoo, etteivät ihmiset menettäisi historiallista muistiaan. Suomalaisetkin ovat olleet liikkeellä: 1900-luvun alussa iso joukko suomalaisia lähti Yhdysvaltoihin etsimään parempaa elämää, toisen maailmansodan aikaan paettiin Ruotsiin. Liikkuvuudella on myös hyvät puolensa, Aldulaimi uskoo. – Kun lähdemme kotimaastamme, näytämme esimerkkiä sinne jääneille ihmisille. He saavat meiltä uutta perspektiiviä, ja silloin tapahtuu kehitystä. Ystävyyttä kaipaavat kaikki Nyt on korkea aika ravistella vapaaehtoistyön luutuneita rakenteita, Marttinen ja Hedayati vaativat. – Yleensä vapaaehtoistyön mahdollisuudet ovat kurssien takana. Ei pitäisi olla niin, että vapaaehtoiseksi haluava joutuu odottamaan kuukausia ennen kuin pääsee toimintaan mukaan, Hedayati sanoo. Kynnyksen pitäisi olla matala: aina voi tulla mukaan, ja jos hommasta innostuu, voi kursseja käydä sitten. – Suomessa ollaan helposti niin varovaisia sen suhteen, että täytyy osata sitä ja tätä, ettei lopulta tehdä mitään, Marttinen moittii. Maahanmuuttajien kohdalla tärkeätä olisi kuunnella, millaisia näkemyksiä maahanmuuttajilla itsellään on. Aldulaimi kertoo löytäneensä itselleen sopivan ilmaisukanavan taiteesta. Teatteri ja stand up -komedia ovat hänelle rakkaita harrastuksia, tapoja käsitellä tunteitaan. – Välillä minulla oli niin vaikeaa, että olisin halunnut vain sulkeutua kuoreeni. Mutta tiesin, että se vain pahentaisi asioita. Sellaisina aikoina sain apua taiteesta. Olisiko kukaan suomalainen keksinyt perustaa maahanmuuttajille stand up -kerhoa? Ehkä joku olisikin, mutta ei kovin todennäköisesti. Ylipäänsä vanhakantaisen vapaaehtoistyön aika on ohi, Hedayati ja Marttinen uskovat. Ennen ajateltiin, ettei vapaaehtoinen saisi ystävystyä ”autettavien” kanssa. Heitä pidettiin kädenmitan, tietyn henkisen etäisyyden päässä. – Me nimenomaan haluamme ystävystyä, Marttinen korostaa. – Miten ihmeessä voi olla niin vaikeaa olla ystävä toiselle? Sitä nämä ihmiset tarvitsevat – sitä me kaikki tarvitsemme. ? SINI MARTTINEN haluaisi eroon tavasta puhua muualta tulleista helposti vain avun kohteina. Heidät pitää osata nähdä myös potentiaalisina auttajina. Suomessa ollaan helposti liian varovaisia AVM2_alkuosa_painoon.indd 14 AVM2_alkuosa_painoon.indd 14 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
15 Tukea kotoutumiseen vaikka sirkustempuilla Punaisen Ristin vertaisohjaaja Mohamed Hamed avaa Varkaudessa tulokkaille ovia suomalaiseen yhteiskuntaan. TEKSTI NOORA KERO KUVA HARRI MÄENPÄÄ H ulavanteita, jonglöörausta ja renkaiden heittoa. Varkautelaisen koulun jumppasalissa on iloa ja vauhtia, kun lapset opettelevat sirkustaitoja Punaisen Ristin vertaisohjaajan Mohamed Hamedin kanssa. Punaisen Ristin Varkauden osasto lähti mukaan Lähi-Tapiolan rahoittamaan hankkeeseen, jossa pyritään vertaisohjaajan avulla lisäämään maahan muuttaneiden osallisuutta ja kontakteja paikallisväestöön. Samalla osasto voi monipuolistaa toimintaansa ja saada uusia vapaaehtoisia. Varkauden kaupungin nuoriso-ohjaajana 40 vuotta työskennellyt, mutta vastikään eläkkeelle jäänyt egyptiläinen Hamed ryhtyi vertaisohjaajaksi lokakuussa ja on siitä lähtien ollut kiireinen. – Maanantai-iltaisin pidän lapsille ja nuorille sirkuskoulua ja keskiviikkoisin taikurikoulua. Lisäksi neuvon maahanmuuttajia puhelimitse ja Whatsappin kautta, Hamed kertoo. Kaikkien yhteinen perjantai-iltojen kansainvälinen kahvila jouduttiin koronan vuoksi laittamaan alkuvuonna tauolle. Neuvontaa, tekemistä ja ystävyyttä Varkauteen on tullut viimeisten neljän vuoden aikana kolmessa eri vaiheessa kiintiöpakolaisia Syyriasta. Viimeiset saapuivat viime syksynä. Varkauden osasto antoi Hamedille vapaat kädet suunnitella toimintaa, kunhan kolme elementtiä täyttyy: neuvontaa tulokkaiden omalla kielellä, vapaa-ajan toimintaa iltoihin ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen parantumista. Kaksi ensimmäistä elementtiä toimii jo hyvin, kolmannessa eli integraatiossa on vielä tehtävää. – Kun koronatilanne sallii, pyrimme saamaan maahan muuttaneet ensiapukursseille ja mukaan EA-ryhmien toimintaan. Lisäksi olemme löytäneet kolme suomalaista ystäväperhettä syyrialaisille, Varkauden osaston puheenjohtaja Olli Kauppinen kertoo. Hamed on innoissaan tulevasta ystäväperhetoiminnasta. Hän painottaa, että koko perheen pitää osallistua siihen: myös lasten ja nuorten. Silloin lapset tutustuvat toisiinsa, nuoret toisiinsa ja aikuiset toisiinsa. Paras keino kotoutumiseen on hänen mielestään ruoka. – Kun suomalainen ja syyrialainen perhe tekevät yhdessä ruokaa, se tuo hyvää mieltä ja herättää ystävyyttä. Painotan, että perheet kutsuvat toisensa syömään, ei kahville! Kahvi ei riitä, Hamed sanoo. Tietoa ja koronaohjeita omalla kielellä Vertaisohjausta suunnitellaan myös neljän muun Punaisen Ristin piirin alueella: Helsingissä ja Uudenmaalla, Lapissa, Satakunnassa ja Oulussa. Hankkeen yksi tärkeä tavoite on tarjota maahan muuttaneille tietoa ja ohjeita koronasta heidän omalla kielellään. – Koronatilanne on osoittanut, että tarvitsemme mahdollisimman monenlaisia vapaaehtoisia viemään viestiä. Kaikki eivät välttämättä seuraa suomenkielistä mediaa, Punaisen Ristin maahanmuuttotyön kehittämispäällikkö Johanna Matikainen kertoo. – Kun keskusteluyhteys maahanmuuttajayhteisöihin saadaan, myös kynnys tulla mukaan Punaisen Ristin toimintaan madaltuu, Matikainen lisää. Korona on rajoittanut ryhmäkokoja Varkaudessa Hamed on onnistunut saamaan väen hyvin mukaan. Moni kaipaa tekemistä iltaisin, ja sirkuskoulu on vastannut tarpeeseen. Osallistujia on ollut parhaimmillaan kymmeniä: lapsia, nuoria ja aikuisia. Koronatilanteen vuoksi ryhmäkokoa on kuitenkin jouduttu pienentämään. Tällä kertaa paikalla on kymmenkunta alle 15-vuotiasta. 1980-luvulla Mannerheimin lastensuojeluliiton sirkuskoulutuksen käynyt Hamed ohjaa tottuneesti lapsia pyörittämään kahta hulavannetta samaan aikaan. – Pyrin löytämään jokaisen vahvuuden ja kehittämään sitä. Ketään ei saa jättää yksin. – Ja totta kai kerron kaikille myös koronasta ja miten suojautua siltä. ? KETÄÄN EI JÄTETÄ. Mohamed Hamed tahtoo etsiä jokaisen oppilaan oman vahvuuden. KAIKKI TEMPUT KÄYTÖSSÄ. Varkauden osaston vertaisohjaaja Mohamed Hamed opettaa kiintiöpakolaislapsille sirkustemppuja. Yhdessä syöminen herättää ystävyyden AVM2_alkuosa_painoon.indd 15 AVM2_alkuosa_painoon.indd 15 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
16 KONTIN POPUP-MYYMÄLÄ esittäytyi Porin SuomiAreenassa 2013. M iten parhaat ideat syntyvät? Eivät ainakaan sattumalta. Taustalla on aina jokin tarve, ongelma joka vaatii ratkaisua. Itse Thomas Edison aikoinaan muotoili, että keksimiseen tarvitaan ”mielikuvitusta ja kasa rojua”. Sitä Suomen Punaisella Ristillä ainakin 1990-luvun loppupuolella oli, rojua. Tai siis rojua ja rojua – hyvää tavaraa se pääosin oli, mutta Punaisella Ristillä ei ollut sille käyttöä. 1990-luvulla Jugoslavian tuhoisat hajoamissodat olivat tulleet television välityksellä ihmisten olohuoneisiin ja herättäneet suomalaisissa halun auttaa. Punaisen Ristin osastot ja piirit olivat saaneet suuria määriä vaatelahjoituksia lähetettäväksi Balkanille. Varastoon kertyi kuitenkin myös suuria määriä tavaraa, joka ei käynyt suoraan vaateapuun, kuten kodintekstiilejä ja olosuhteisiin sopimattomia vaatteita. Mitä tehdä tälle ylimääräiselle lahjoitustavaralle? Antaa eteenpäin? Myydä? Jälkikäteen ratkaisu voi tuntua itsestään selvältä, mutta vielä 1990-luvun alussa henki oli Suomessa toinen. Kierrättäminen oli vähäistä, ja käytetyn tavaran ostaminen oli lähinnä pienen, ympäristön tilasta huolestuneen etujoukon harrastus. Asenteet kuitenkin muuttuivat nopeasti, osittain pakon sanelemana. Suomea koetteli 1990-luvun alkuvuosina ankara lama, joka pakotti suuren osan kansasta kiristämään vyötä. Kierrättämisessä tehtiin välttämättömyydestä hyve. Kirpputoreja ja kierrätyspisteitä nousi ympäri maata laman nielemiltä yrityksiltä vapautuneisiin toimitiloihin. Siinä sivussa kasvoi suomalaisten ekologinen ymmärrys. Käytetyn ostaminen ei enää ollut jotain hävettävää, vaan se oli järkevä valinta. Punaisessa Ristissä tienraivaajina toimivat varsinkin Keski-Suomen ja Pohjanmaan piirit – nykyinen Länsi-Suomen piiri – aloittamalla kierrätyspalvelun ja kirpputoritoiminnan jo 1990-luvun puolella. Osaksi avustustoimintaa Piirien esimerkin kannustamana myös Punaisen Ristin keskushallinnossa alettiin herätä kierrätystoiminnan mahdollisuuksiin. Suomen Punaisen Ristin hallitus vahvisti 18.9.2000 järjestölle kierrätyspalveluohjeen, ja toimintaa ryhdyttiin kehittämään Länsi-Suomen piirin SPR-Kierrätyspalvelun tiloissa Jyväskylässä. Nimeksi kierrätyspalvelukeskuksille valittiin Kontti maailmalle lähtevien avustustarvikekonttien mukaan. Ketjun viralliseksi syntymäpäiväksi merkittiin 12.2.2001, jolloin julkaistiin keskushallinnon Kontti-ohjeistus. Konttikaupalla hyvää 20 vuotta Punaisen Ristin Kontti on kasvanut 20 vuodessa kierrätyspalvelusta ja kirpputorista 12 tavaratalon valtakunnalliseksi ketjuksi, joka palvelee myös verkossa. Samalla Kontista on tullut Punaiselle Ristille taloudellinen tukipilari, jonka tulos palvelee suoraan auttamistyötä. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN 1 Toni Wirtanen tutustui Lahden Konttiin Vain elämää goes Punainen Risti -ohjelmassa 2016. 2 Kierrätys muodin harrastajille Kontti on aarreaitta. 3 Valtava ulkomainos kutsui uuteen Vantaan Konttiin 2013. Myöhemmin tavaratalo muutti Tikkurilasta Tammistoon. 4 Lahden Muotoilu instituutin opiskelijoiden Kontissa luomaa kierrätysmuotia 2006. 5 Verkko kauppapäällikkö Sari Vahtera pakkaa uunituoreesta Kontin verkkokaupasta tilattuja ostoksia. 6 Kontin monipuolinen ja jatkuvasti vaihtuva valikoima on retroharrastajien suosiossa. Kierrätyksen suosio kasvoi olosuhteiden pakosta JA R K K O M IK K O N E N AVM2_alkuosa_painoon.indd 16 AVM2_alkuosa_painoon.indd 16 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
KÄÄNNÄ ? 1 2 3 4 5 6 KÄÄNNÄ ? 17 K A IS A R A U T IA IN E N S U O M E N P U N A IN E N R IS T I N U M I N U M M E LI N S U O M E N P U N A IN E N R IS T I S U O M E N P U N A IN E N R IS T I AVM2_alkuosa_painoon.indd 17 AVM2_alkuosa_painoon.indd 17 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
18 Työkokemusta ja koulutusta T ärkeä osa Kontin auttamistyötä on sosiaalisen vastuun kantaminen. Kontit tarjoavat vaikeassa työllistymistilanteessa oleville työtä ja opiskelumahdollisuuksia. Kontteihin työllistetyillä on hyvin erilaiset taustat ja tarpeet, joten yksilölliseen perehdyttämiseen ja ohjaamiseen panostetaan paljon. Kontit saavat toimintaan tukea muun muassa TE-hankerahoituksen ja palkkatukien kautta. Työllistämiseen käytetään myös Kontin omia varoja. Vuonna 2020 Kontti tarjosi työtä noin 1 300 henkilölle erilaisten työllistämisjaksojen kautta. Vakituista henkilökuntaa Kontissa työskentelee työnjohdossa ja ketjun hallinnossa. Kontissa on mahdollista työskennellä myös oppisopimuksella. Työelämässä etenemistä tukevia opintoja Kontti-tavaratalot tarjoavat yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa. Vuonna 2020 Konteissa saatiin valmiiksi 132 osatutkintoa ja 33 kokonaista tutkintoa. Kontit tarjoavat mahdollisuuksia myös vapaaehtoistoiminnalle. Punaisen Ristin paikallisosastot ja Kontit ovat järjestäneet yhteisiä tapahtumia esimerkiksi Nälkäpäivänä. Punaiselle Ristille oli tärkeää, että Kontti-ketju istuu mahdollisimman hyvin osaksi järjestön avustustoimintaa. Punaisen Ristin tehtävä kun ei ole kaupankäynti, vaan ihmisten auttaminen. Myyntitoiminnan perusteleminen oli kuitenkin varsin helppoa. Ihmiset halusivat auttaa, ja yhä useampi tahtoi auttaa lahjoittamalla rahan lisäksi itselleen tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. Piti vain huolehtia, että lahjoitustavaran myynti tapahtui vastuullisesti ja että tuotot käytettiin viisaasti. Alkuvuosina myyntituotot sovittiin jaettavaksi niin, että puolet käytettiin Punaisen Ristin toiminnan tukemiseen myymälän kotipiirin kautta, neljännes siirrettiin Punaisen Ristin katastrofirahastoon, ja viimeinen neljännes käytettiin Kontti-ketjun kehittämiseen. Jo ensimmäisenä toimintavuotenaan Kontti kartutti katastrofirahastoa puolella miljoonalla markalla. Tuloksen jyvitys oli kuitenkin vain osa kierrätysketjun panoksesta Punaisen Ristin apuun. Lahjoitustavaraa käytettiin myös suoraan avustustyöhön. Konttiin annettuja lahjoituksia pakattiin vaateapuna maailmalle, ja kotimaassa varastot palvelivat hätäapuna esimerkiksi tulipalossa omaisuutensa menettäneille. Heti ensimmäisenä vuonna Konteissa paalattiin yli 100 000 kiloa vaatteita kansainväliseen apuun. Kotimaan onnettomuuksien uhreille ja vähäosaisille Kontti lahjoitti tavaraa noin 50 000 markan arvosta. Kontin auttamistyön kolmas kivijalka on alusta lähtien ollut työllistäminen. Suomessa oli vuosituhannen vaihteessa 1990-luvun laman perintönä runsaasti rakenteellista työttömyyttä, jonka purkamiseksi kaivattiin myös järjestöjen apua. Kontin toimintamallissa taas tarvittiin paljon työvoimaa muun muassa lahjoitusten vastaanottamisessa, lajittelussa ja myyntiin asettamisessa, joten yhtälö oli helppo ratkaista. Kontit alkoivat palkata pitkäaikaistyöttömiä ja muuten vaikeassa työllistymistilanteessa olevia auttaakseen heitä alkuun työllistymisen polulla. Työtilaisuuksien lisäksi Kontti ryhtyi pian tarjoamaan myös koulutusmahdollisuuksia. Tavaratalo joka piiriin Kontti-ketjun ensimmäiset tavaratalot perustettiin Punaisen Ristin piirien johdolla Jyväskylään vuonna 2000 sekä Ouluun ja Kuopioon vuonna 2001. Vuonna 2002 Kontit siirtyivät yhteiNIINA LEHMIKANGAS (vas.) ja Elsi Halonen opiskelivat myynnin ammattitutkintoa työnteon ohessa Oulun Kontissa 2012. M IN N A R A IT A V U O V E S A R A N TA AVM2_alkuosa_painoon.indd 18 AVM2_alkuosa_painoon.indd 18 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
19 Nosto Kiitos tuntemattomalle lahjoittajalle! P unaisessa Ristissä puhutaan usein avun ketjusta, jonka ensimmäinen lenkki on lahjoittaja. Se pätee myös Kontti-ketjuun. Ilman lahjoitettua tavaraa ei olisi Konttia eikä sen mahdollistamaa apua. Vuonna 2017 teetetyn lahjoittajatutkimuksen mukaan 81 prosenttia kuluttajista lahjoittaa vaatteita ainakin satunnaisesti. Useimmin vaatelahjoituksia tekevät iäkkäät, parempituloiset, naiset sekä lapsiperheet. Vaatteista 78 prosenttia lahjoitetaan yleishyödyllisille toimijoille kuten Punaiselle Ristille. Tutkimuksen mukaan tärkein syy lahjoittamiseen on halu kierrättää ja tukea kestävää kehitystä. 43 prosenttia vastaajista pitää hyvin tärkeänä, että lahjoitus menee yleishyödylliseen toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. Lahjoitukseen soveltuvasta tavarasta Kontilla on nyrkkisääntö: jos voit antaa sen ystävällesi, se sopii myös Konttiin. Likaista tai rikkinäistä tavaraa ei voida ottaa vastaan, sillä Konteissa ei ole mahdollisuutta pesuun eikä kunnostamiseen. Käyttökelvoton tavara taas aiheuttaa turhaan jätekuluja. Lahjoituksia Konttiin voi tuoda suoraan tavarataloihin tai jättää keräyslaatikoihin. Huonekaluille on maksuton noutopalvelu. Apua kotona ja maailmalla K oko Kontti-ketjun tulos käytetään avustustyöhön. Tuloksesta kaksi kolmasosaa käytetään kotimaan avustustoimintaan Punaisen Ristin piirien ja paikallisosastojen kautta. Viimeinen kolmannes tilitetään Punaisen Ristin katastrofirahastoon, jonka varoja käytetään hätäapuun sekä maailmalla että Suomessa. Konttiin lahjoitettua tavaraa on aina ohjattu myös suoraan vaatepuun. Kaikki maailmalle lähtevä vaateapu pakataan nykyisin paaleiksi Punaisen Ristin logistiikkakeskuksessa Tampereen Kalkussa. Viime vuonna Kalkusta lähetettiin vaateapua maailmalle 147 088 kiloa. Määrään mahtui 515 727 vaatekappaletta ja 2 558 kenkäparia. Kohdemaat olivat Tadzhikistan, Niger ja Kirgisia. Kontit ovat osa Punaisen Ristin auttamisvalmiutta myös äkillisissä onnettomuustilanteissa kotimaassa. Esimerkiksi Porin suurpalon yhteydessä vuonna 2019 Punaisen Ristin ensihuolto vaatetti kotinsa menettäneitä jo tapahtumayönä Porin Kontin varastoista. Kontti avusti myös suoraan tulipalon uhreille lahjoitettujen tavaroiden vastaanotossa. ? sen johdon alle, kun ketjusta muodostettiin Punaisen Ristin alainen laitos. Seuraavina vuosina Kontti kasvoi vauhdilla. Uusia toimipisteitä avattiin muun muassa Poriin, Rovaniemelle, Lahteen, Joensuuhun, Lappeenrantaan ja Tampereelle. Suurten tavaratalojen rinnalla kokeiltiin pienempiä myymälöitä Minikontin ja Kontti-putiikin nimellä. Monella paikkakunnalla Kontti joutui muuttamaan väljempiin tiloihin pysyäkseen kasvun tahdissa, mutta hiljaisempia myymälöitä myös suljettiin. Vuonna 2007 Kontti-ketjun palkkalistoilla oli vakinaisina jo 28 työntekijää, minkä lisäksi tavarataloissa työskenteli erilaisilla tukijärjestelyillä yli 700 henkeä. Seuraavana vuonna tehdyn hyvinvointiselvityksen mukaan työntekijät viihtyivät Kontissa hyvin. Myös Työja elinkeinokeskukset ja muut viranomaiset olivat tyytyväisiä työllistämisja koulutusyhteistyöhön, jota Kontit tarjosivat. Vuonna 2010 Porin, Tampereen ja Lappeenrannan Konteissa opiskeltiin työn ohessa myyjän ammattitutkintoa, ja vuonna 2011 Oulussa alkoi Euroopan Sosiaalirahaston ESR:n tukema nuorten työllistämisja koulutusohjelma. Vuonna 2012 käynnissä oli jo yhdeksän työllistämisja koulutushanketta ELY-keskusten kanssa. Turku sai oman Konttinsa vuonna 2011, Vantaa 2012, Espoo 2015 ja Helsinki 2016, kun ketjun kahdestoista kierrätystavaratalo avasi ovensa Itäkeskuksessa. Samalla Kontti saavutti yhden päämääränsä: ketjulla oli tavaratalo jokaisessa Punaisen Ristin piirissä. Ketjun tultua näin ”valmiiksi” myös entistä suurempi osuus tuloksesta saatettiin suunnata avustustyöhön. Tuotoista kaksi kolmasosaa käytetään nyt auttamistoimintaan piirien ja osastojen kautta, ja loput tilitetään suoraan katastrofirahastoon. Eteenpäin oikealla asialla Tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävästä Kontista on kasvanut paitsi vahva tukipilari Punaisen Ristin avustustoiminnalle, myös suomalaisille tuttu ja luotettu paikka tehdä ostoksia ja lahjoittaa. Vuonna 2017 tehdyn asiakastutkimuksen mukaan asiakkaat olivat keskimäärin erittäin tyytyväisiä Konttiin. Kävijöitä houkuttelivat Konttiin edulliset hinnat, kierrätyksen ekologisuus sekä kiinnostava valikoima. Noin joka viides asiakas kertoi valitsevansa Kontin tukeakseen Suomen Punaista Ristiä. Kontti saa kiitosta myös työpaikkana. Työntekijöille tehtyjen kyselyjen mukaan Kontti on työyhteisönä pidetty, ja palkkatuetuissa työsuhteissa työskentelevät konttilaiset kokevat saaneensa Kontista vetoapua urapolulleen. Kaikkien aikojen parhaan myyntinsä Kontti teki vuonna 2019, jolloin ketjun tulos ylitti 5 miljoonaa euroa. Asiakkaita Kontissa kävi ennätysvuonna lähes 1,3 miljoonaa. Myös viime vuosi alkoi hienosti, kunnes koronapandemia sulki myymälät useaksi kuukaudeksi. Kontin maine on vankalla pohjalla. Vuonna 2018 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset yhdistävät Kontin vahvasti Suomen Punaiseen Ristiin, jonka lukeutuu vuodesta toiseen arvostetuimpiin ja luotetuimpiin järjestöihin. Kontti on suomalaisten mielestä oikealla asialla. Kontti myös antaa arvojensa näkyä. Vuosien varrella tavaratalot ovat esitelleet toimintaansa ja kierrätyksen mahdollisuuksia lukemattomissa tapahtumissa. Kontit ovat järjestäneet kierrätysmuotinäytöksiä alan opiskelijoiden kanssa, pystyttäneet pop-up myymälöitä musiikkifestivaaleille ja joulumarkkinoille sekä sisustaneet kokonaisia asuntomessutaloja kierrätystuotteilla. Viime vuosina panostuksia on keskitetty erityisesti verkkoon. Kontti on tehnyt yhteistyötä muotija second-hand-blogien kanssa ja alkanut julkaista sähköistä uutiskirjettä. Suuri askel otettiin 10. helmikuuta, kun Kontti avasi 20-vuotisjuhlan kunniaksi verkkokaupan ja uudistuneet kotisivut osoitteessa www.sprkontti.fi. Tulevina vuosina Kontti-ketjun tavoitteena on olla suosituin ja menestynein kotimainen second-hand-ketju, luotettu yhteistyökumppani sekä kestävän kehityksen ja kierrätyksen puolestapuhuja. Onnea kolmannelle vuosikymmenelle ja siitä eteenpäin, Punaisen Ristin Kontti! Kontti on suomalaisten mielestä oikealla asialla K A IS A R A U T IA IN E N S U O M E N P U N A IN E N R IS T I AVM2_alkuosa_painoon.indd 19 AVM2_alkuosa_painoon.indd 19 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
20 N uorten kokemukset yksinäisyydestä ovat viime vuosina lisääntyneet. Ajankäyttötutkimuksista on jo vuosia voitu seurata, miten kavereiden ja perheiden kanssa käytetty aika vähenee samaan aikaan kun ruutuaika kasvaa. Koronavuosi on rajannut fyysistä kanssakäymistä entisestään. Tämä näkyy sosiaalisissa taidoissa. Moni nuori sanoo, ettei oikein tiedä, miten lähestyä ja puhua muille. Kaveriksi voi opetella Kajaanissa terveydenhoitajaksi opiskeleva, Espoosta kotoisin oleva 22-vuotias Saga Koski lähti mukaan Punaisen Ristin ystävätoimintaan noin vuosi sitten. – Olen aina ollut kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta, mutta aikaisemmin siihen ei oikein ole ollut aikaa. Aloin kaivata tekemistä aika pian sen jälkeen, kun muutin tänne jatko-opintojen perässä. Aikaa oli, enkä itsekään tuntenut Kajaanista kovin montaa ihmistä. Ulkona hengailin läKaveritaitoja nuorille -hankkeen tavoitteena on paitsi lievittää nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyyttä, myös lisätä yleistä hyvinvointia. Työkalupakkiin kuuluu myös sosiaalisia taitoja kehittävä valmennusohjelma netissä. TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT PEKKA AGARTH SAGA KOSKI (vas.) lähti vapaaehtoiseksi myös siksi, että kaipasi itsekin ystäviä muutettuaan vasta uudelle paikkakunnalle. Milena Liikaseen hän tutustui opintojen kautta. AVM2_alkuosa_painoon.indd 20 AVM2_alkuosa_painoon.indd 20 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
21 hinnä koiran kanssa. Halusin sisältöä elämääni, ettei muutto olisi merkinnyt pelkästään neljän seinän sisällä oleilua, Koski muistelee. Kanssakäymistaidot hukassa? Saga Koski kertoo huomanneensa kuluneen vuoden aikana, että monella nuorella alkavat normaalit kanssakäymisen taidot olla enemmän tai vähemmän hukassa. Hän arvioi kehityksen liittyvän osittain someen. On helpompaa viestitellä omassa yksinäisyydessä, kaikessa rauhassa ja ajan kanssa kuin yhtäkkiä improvisoida kuulumisten vaihtoa kasvotusten. – Muutos on tapahtunut tosi lyhyessä ajassa. Ennen mentiin suoraan kaverin ovelle ja kysyttiin: Ollaanko? Nuorison yksinäisyyden kokemusta mittaavista kyselyistä olen huomannut, että monia pelottaa puhuminen, koska pelätään virheitä. Ei tiedetä, mitä sanoa. Tietynlainen hetkessä olemisen ja kohtaamisen taito on kadonnut. Kaveripiireissäkin saatetaan olla toisten kanssa tekemisissä pelkällä puhelimella jopa silloin, kun toinen on ihan vieressä, Koski pohtii. Itse hän sai kipinän ystävätoimintaan lähikirjastossa näkemästään ilmoituksesta, ja otti sen innoittamana yhteyttä Punaisen Ristin Savo-Karjalan piiriin. Nykyään Koski toimii ystävänä ikäiselleen nuorelle naiselle. Ystävätoiminnan kautta hän päätyi mukaan myös Kaveritaitoja-hankkeeseen ja verkkopohjaisen valmennusohjelman pilotointiryhmään. – Olen ollut mukana sekä kehittämässä Kaveritaitoja-hankkeen toimintaa että sen tueksi kehitettyä verkkopohjaista työkalua. Valmennusohjelmassa paneudutaan muun muassa itsetuntemukseen, armollisuuteen itseä kohtaan, yksinäisyyden ja vastoinkäymisten kokemiseen sekä uusiin ihmisiin tutustumiseen. Nyt meillä on väline, jonka avulla pystymme katsomaan asioita silmiin, Koski iloitsee. Muutama kuukausi sitten Koski liittyi mukaan myös Punaisen Ristin Kajaanin osaston ensiapuryhmään. Hän arvelee, että ystävätoiminta säilyy silti ykkösharrastuksena. – Minua on aina kiinnostanut tosi paljon lasten ja nuorten hyvinvointi, ja toivon tulevaisuudessa työskenteleväni näiden asioiden parissa myös ammatissani. Vapaaehtoistyö antaa itselleni paljon, mutta tukee myös ammatillisia pyrkimyksiäni. Saan erilaista näkökulmaa asioihin. Harjoittelemalla hyvä tulee Miten olla ystävänä ja kaverina näin koronan aikaan? Kaveritaitoja nuorille -hankkeen suunnittelija Anja Saksola Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiristä muistuttaa, että vaikka henkilökohtaiset tapaamiset ovat tautitilanteen takia etenkin eteläisessä Suomessa pitkälti katkolla, verkon kautta yhteyksiä voi edelleen pitää. – Juuri maaliskuussa sain yhdistettyä ensimmäiset ystäväparit, jotka ryhtyvät käymään Kaveritaitoja-valmennusohjelmaa läpi kanssakäymisen helpottamiseksi, Saksola iloitsee. Yksinäiset nuoret ovat Saksolan havaintojen mukaan usein myös epävarmoja. Itsetunto voi olla heikko. Taustalla saattaa olla myös koulukiusaamista. Huonot kokemukset lamauttavat sosiaalisia taitoja vielä lisää. Nykyään myös ajatellaan, että pitäisi olla valtavasti verkostoja ja harrastuksia. Nuorelle saattaa tulla olo, että minussa on jotain vikaa ja että minä en kelpaa, jolloin nuori vetäytyy yhä enemmän kuoreensa. – Vapaaehtoisemme kokevat toisinaan riittämättömyyttä tukiessaan epävarmaa nuorta, joka ei tavallaan täytä vuorovaikutustilanteessa omaa osuuttaan. On paljon asioita, joita pitäisi käsitellä ja vahvistaa. Kaveritaitoja-valmennusohjelma pureutuu näihin kysymyksiin ja haasteisiin ja pyrkii antamaan työkaluja solmujen purkamiseksi, Saksola avaa. Kaveritaitoja nuorille -hankkeen valmennus koostuu kuudesta eri teemasta, joita käsitellään animaation, tekstien sekä tehtävien avulla. Ystäväpari tai -ryhmä voi ruveta käymään ohjelman teemoja läpi järjestelmällisesti ja harjoitella vuorovaikutustaitoja yhdessä, mutta yhtä lailla se soveltuu itsenäiseen opiskeluun sekä vapaaehtoiselle että ystävää hakevalle. Mukaan pääsee myös nimettömänä Kaveritaitoja-valmennusta testataan kuluvan kevään aikana ystäväparien kesken. Tavoitteena on saada ohjelma osaksi oppilaitosten opetusta ja Punaisen Ristin ystävätoiminnan peruspakettia etenkin silloin, kun kyseessä ovat nuoret ystäväparit. Saksola kertoo, että Punainen Risti järjestää kuluvan vuoden aikana useampia Kaveritaitoja-valmennusryhmiä verkossa, ja niihin voi osallistua myös anonyymisti. Joillekin nimettömyys voi olla juuri se ratkaiseva kynnys, joka mahdollistaa osallistumisen. Ohjelman hyödyntämisestä osana ystävätoimintaa on tarkoitus julkaista koulutustallenne. – Kuluneen vuoden aikana nuoret eivät ole päässeet treenaamaan sosiaalisia tilanteita kuten normaaliaikoina. On ihan selvää, että niitä rupeaa silloin jännittämään. Kaveritaitoja voi verrata lihaksiin. Ne surkastuvat, jos niitä ei harjoiteta. Samoin käy sosiaalisille taidoille, jos emme altista itseämme uusille tilanteille. Nyt on hyvä aika kokeilla uutta ohjelmaamme, Saksola kannustaa. "Tietty hetkessä olemisen ja kohtaamisen taito on kadonnut" Kolmivuotinen kaverihanke Y ksinäisyyttä kokevilla nuorilla on usein sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä pelkoja ja ahdistusta, ja he tarvitsevat rohkaisua toisten kohtaamiseen liittyvien taitojen vahvistamiseksi. Muun muassa näistä havainnoista sai alkunsa 13–29-vuotiaille nuorille tarkoitettu Kaveritaitoja nuorille -hanke, jota koordinoi Punaisen Ristin keskustoimisto. Kolmivuotisen (2020–2022) hankkeen tavoitteena on lievittää nuorten yksinäisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia. Hanke on valtakunnallinen, ja sen rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Osana hanketta kehitetty Kaveritaitoja-valmennusohjelma julkaistiin helmikuussa 2021, ja sitä pilotoidaan kuluvan vuoden aikana muun muassa itseopiskeluna, ystäväparija ryhmätoiminnassa sekä oppilaitoksissa. Kaveritaitoja-ohjelman teemat valittiin toukokuussa 2020 teetetyn kyselyn pohjalta. Kysely suunnattiin yksinäisyyttä kokeville nuorille ja siihen saatiin yli 500 vastausta. Ohjelman teemat valittiin vastausten perusteella, ja sisällöt tuotettiin yhteistyössä Mieli ry:n kanssa. ? AVM2_alkuosa_painoon.indd 21 AVM2_alkuosa_painoon.indd 21 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
22 OSTAMALLA AUTAT! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! *Tarjous voimassa 31.5.2021. saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tarjous ei koske Vapepa-tuotteita. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.5.2021. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Erbjudandet gäller inte Vapepa-produkter. Produkterna finns i begränsat antal. Verkkokauppamme on uudistunut ja tarjoamme nyt jäsenillemme tutustumistarjouksena -20 % lähes kaikista arjen tuotteista*. Edun saat syöttämällä koodin JASEN ostoskorin alennuskoodi-kenttään. Tutustu heti valikoimaamme osoitteessa punaisenristinkauppa.fi. Vår webbutik har förnyats och nu erbjuder vi våra medlemmar som introduktionserbjudande -20 % på nästan alla produkter för vardagen*. Du får förmånen genom att skriva in koden JASEN i rabattkodsfältet i köpkorgen. Bekanta dig genast med vårt urval på adressen rodakorsbutiken.fi. PUNAISEN RISTIN KAUPPA ON UUDISTUNUT! Röda Korsets webbutik har förnyats! Take away-muki Take away-mugg Vesitiivis reppu Vattentät ryggsäck Avun monet tiet-riipus Hängsmycke Hjälpens många vägar 58 € (norm 72 €) 4,80 € (norm 6 €) 23 € (norm 29 €) Välitä osanottosi tai onnittelusi Punaisen Ristin tekstauspalvelun kautta. Punaisen Ristin osanottoja onnitteluadressien tekstauspalvelu sisältää adressin, tekstauksen ja adressin toimituksen hintaan 28 €. Adressit postitetaan kirjeenä 1–3 arkipäivän sisällä tilauksesta. Sänd din kondoleans eller gratulation genom Röda Korsets textningstjänst. Röda Korsets textningstjänst för kondoleansoch gratulationsadresser innehåller adress, textning och leverans av adressen till priset 28 €. Adresserna postas som brev inom 1–3 vardagar från beställningen. 28 € SÄHKÖISET VAIKUTTAVAT LAHJAT Sähköiset Vaikuttavat lahjat ovat kätevä tapa lähettää äitienpäivätervehdys vain muutamalla klikkauksella. Tilaa heti punaisenristinkauppa.fi ELEKTRONISKA BETYDELSEFULLA GÅVOR Elektroniska Betydelsefulla gåvor är ett enkelt sätt att skicka en morsdagshälsning med bara några knapptryck. Beställ genast från rodakorsbutiken.fi MUISTAMISET ÄITIENPÄIVÄÄN! Uppvakta på mors dag! Bumerang-avainturva palauttaa kadonneet avaimet! Rekisteröityneet avaimet palautuvat omistajalleen turva-avaimenperästä löytyvän tunnistenumeron avulla. Kadonneiden avainten löytäjä postittaa avaimet annettujen ohjeiden mukaisesti Suomen Punaisen Ristin yhteistyökumppanille Falck Oy:lle. Falck palauttaa avaimet omistajalleen. Hinta sisältää avaimenperän ja 12 kk palautuspalvelun. Med Bumerang-nyckeltrygghet hittar nycklarna hem igen! 19 € 10 € Kukkia-postikorttipakkaus pakkaus sisältää 6 kaunista kukkakorttia ilman postimerkkiä. Blommor-postkortsförpackning Förpackningen innehåller 6 olika kort utan porto betalt. 17 € 10 € 15 € Äitiyspakkaus katastrofin keskelle Moderskapsförpacking i mitten av en katastrof Hedelmäpuita perheelle Fruktträd till en familj Iltapala Nuorten turvatalossa Kvällsmat i De ungas skyddshus Registrerade nycklar returneras till sina ägare tack vare ID-koden på Bumerang-nyckelringen. Upphittaren postar nycklarna enligt anvisning till Finlands Röda Kors samarbetspartner Falck Oy. Falck returnerar nycklarna till ägaren. Priset innehåller Bumerang-nyckelringen och 12 månaders returservice från registreringstidpunkten. oma_ilmo2_2021.indd All Pages oma_ilmo2_2021.indd All Pages 20.4.2021 13.06 20.4.2021 13.06 AVM2_alkuosa_painoon.indd 22 AVM2_alkuosa_painoon.indd 22 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
23 OSTAMALLA AUTAT! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! *Tarjous voimassa 31.5.2021. saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tarjous ei koske Vapepa-tuotteita. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.5.2021. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Erbjudandet gäller inte Vapepa-produkter. Produkterna finns i begränsat antal. Verkkokauppamme on uudistunut ja tarjoamme nyt jäsenillemme tutustumistarjouksena -20 % lähes kaikista arjen tuotteista*. Edun saat syöttämällä koodin JASEN ostoskorin alennuskoodi-kenttään. Tutustu heti valikoimaamme osoitteessa punaisenristinkauppa.fi. Vår webbutik har förnyats och nu erbjuder vi våra medlemmar som introduktionserbjudande -20 % på nästan alla produkter för vardagen*. Du får förmånen genom att skriva in koden JASEN i rabattkodsfältet i köpkorgen. Bekanta dig genast med vårt urval på adressen rodakorsbutiken.fi. PUNAISEN RISTIN KAUPPA ON UUDISTUNUT! Röda Korsets webbutik har förnyats! Take away-muki Take away-mugg Vesitiivis reppu Vattentät ryggsäck Avun monet tiet-riipus Hängsmycke Hjälpens många vägar 58 € (norm 72 €) 4,80 € (norm 6 €) 23 € (norm 29 €) Välitä osanottosi tai onnittelusi Punaisen Ristin tekstauspalvelun kautta. Punaisen Ristin osanottoja onnitteluadressien tekstauspalvelu sisältää adressin, tekstauksen ja adressin toimituksen hintaan 28 €. Adressit postitetaan kirjeenä 1–3 arkipäivän sisällä tilauksesta. Sänd din kondoleans eller gratulation genom Röda Korsets textningstjänst. Röda Korsets textningstjänst för kondoleansoch gratulationsadresser innehåller adress, textning och leverans av adressen till priset 28 €. Adresserna postas som brev inom 1–3 vardagar från beställningen. 28 € SÄHKÖISET VAIKUTTAVAT LAHJAT Sähköiset Vaikuttavat lahjat ovat kätevä tapa lähettää äitienpäivätervehdys vain muutamalla klikkauksella. Tilaa heti punaisenristinkauppa.fi ELEKTRONISKA BETYDELSEFULLA GÅVOR Elektroniska Betydelsefulla gåvor är ett enkelt sätt att skicka en morsdagshälsning med bara några knapptryck. Beställ genast från rodakorsbutiken.fi MUISTAMISET ÄITIENPÄIVÄÄN! Uppvakta på mors dag! Bumerang-avainturva palauttaa kadonneet avaimet! Rekisteröityneet avaimet palautuvat omistajalleen turva-avaimenperästä löytyvän tunnistenumeron avulla. Kadonneiden avainten löytäjä postittaa avaimet annettujen ohjeiden mukaisesti Suomen Punaisen Ristin yhteistyökumppanille Falck Oy:lle. Falck palauttaa avaimet omistajalleen. Hinta sisältää avaimenperän ja 12 kk palautuspalvelun. Med Bumerang-nyckeltrygghet hittar nycklarna hem igen! 19 € 10 € Kukkia-postikorttipakkaus pakkaus sisältää 6 kaunista kukkakorttia ilman postimerkkiä. Blommor-postkortsförpackning Förpackningen innehåller 6 olika kort utan porto betalt. 17 € 10 € 15 € Äitiyspakkaus katastrofin keskelle Moderskapsförpacking i mitten av en katastrof Hedelmäpuita perheelle Fruktträd till en familj Iltapala Nuorten turvatalossa Kvällsmat i De ungas skyddshus Registrerade nycklar returneras till sina ägare tack vare ID-koden på Bumerang-nyckelringen. Upphittaren postar nycklarna enligt anvisning till Finlands Röda Kors samarbetspartner Falck Oy. Falck returnerar nycklarna till ägaren. Priset innehåller Bumerang-nyckelringen och 12 månaders returservice från registreringstidpunkten. oma_ilmo2_2021.indd All Pages oma_ilmo2_2021.indd All Pages 20.4.2021 13.06 20.4.2021 13.06 AVM2_alkuosa_painoon.indd 23 AVM2_alkuosa_painoon.indd 23 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
Suomen Punaisen Ristin apu maailmalle 2020 Viime vuosi oli poikkeuksellinen Punaisen Ristin kansainvälisessä avustustyössä. Koronapandemian ohella konfliktit ja ilmastonmuutoksen takia lisääntyneet katastrofit kasvattivat apua tarvitsevien määrän ennätyslukemiin. TEKSTI ANNA-SOFIA JORO NAHIA ABOBAKAR toipui koronasta Punaisen Ristin hoitoklinikalla Jemenissä. Apua koronan keskellä K oronakriisi oli jälleen yksi osoitus Punaisen Ristin poikkeuksellisesta kyvystä vastata nopeasti maailmanlaajuiseen hätään. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistyksillä ja paikallisilla vapaaehtoisilla on ollut tärkeä rooli koronaviruksen torjumisessa viranomaisten apuna eri puolilla maailmaa. Pandemia myös osoitti käytännössä, miten kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu linkittyvät toisiinsa erityisesti pitkäaikaisista kriiseistä kärsivillä alueilla. Suomen Punainen Risti on vuosien saatossa tukenut tuhansien vapaaehtoisten kouluttamista terveydestä, hygieniasta ja epidemioiden ehkäisystä Afrikassa ja Aasiassa. Varautuminen osoittautui kullanarvoiseksi, kun vapaaehtoiset välittivät oikeaa tietoa koronaviruksesta, tukevat viranomaisia tautitapausten seulonnassa, avustivat kotihoidossa ja karanteenissa olevia ihmisiä sekä tarjosivat psykososiaalista tukea. Suomen Punainen Risti auttoi torjumaan koronavirusta ja lievittämään sen vaikutuksia Euroopassa, Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Yhteensä 1,6 miljoonaa euroa vuoden 2020 kehitysyhteistyövaroista suunnattiin koronaviruksen torjuntaan 12 kumppanimaassa. Vuoden aikana Suomen Punaisen Ristin avustustyötekijöitä toimi koronaoperaatioissa eri puolilla maailmaa. Tehtävät vaihtelivat hoitotyöstä hankintoihin, logistiikkaan ja viestintään. Myös muihin kriiseihin kuin koronaan liittyvä avuntarve kasvoi maailmalla viime vuonna. Suomen Punainen Risti rahoitti avustusoperaatioita viidessä maassa. Lisäksi tuettiin kansainvälisen Punaisen Ristin työtä miinaonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja loukkaantuneiden auttamiseksi Syyriassa ja Ukrainassa. Apua Kreikan ja Turkin pakolaisille Pakolaiset ovat koronapandemian aikana erityisen hankalassa asemassa. Suomen Punainen Risti myönsi katastrofirahastosta 100 000 euroa tukeakseen pakolaisia Kreikassa ja Turkissa. Leirien asukkaille järjestettiin hätäapua kuten majoitusja ruoka-apua sekä terveysja hygieniapalveluja. Kreikassa avun tarve kasvoi entisestään, kun tulipalo tuhosi Morian pakolaisleiriä Lesboksen saarella. SPR:n avustustyöntekijät ulkomailla 2018: 278 2019: 204 2020: 146 Helpotusta ruokakriisiin Afrikassa Eteläisen Afrikan ruokaturvakriisi juontaa juurensa vuoden 2016 El Niño -ilmiöön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Vuoden aikana Suomen Punainen Risti jakoi Zimbabwen Punaisen Ristin kanssa ruokaa 15 600 perheelle EU:n tuella ja käteisavustuksia 1 500 perheelle ulkoministeriön rahoituksella. Lisäksi jatkettiin ruokaturvan parantamista Swazimaassa käteisavustusten muodossa. Kansainvälinen apu 2018–2020 (milj. euroa) 2018 2019 KEHITYSYHTEISTYÖ HUMANITAARINEN APU 2020 8,5 19,4 11,0 17,6 12,4 26,8 SPR:n kansainvälisen avun rahoitus 2018–2020 (milj. euroa) 2018 2019 ULKOMINISTERIÖ EUROOPAN UNIONI SUOMEN PUNAINEN RISTI 2020 10,5 10,4 10,7 3,1 1,9 7,3 16,0 17,8 21,4 24 A N E T T E S E L M E R -A N D R E S E N V IL LE P A LO N E N G EO R G IA T R IS M P IO T I AVM2_alkuosa_painoon.indd 24 AVM2_alkuosa_painoon.indd 24 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
Terveyttä ja turvaa S uomen Punaisen Ristin kehitysyhteistyö vahvisti myös koronavuonna 2020 vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten katastrofija kriisikestävyyttä. Perusterveystyö jatkui koronasta huolimatta. Esimerkiksi tuhkarokko voisi aiheuttaa koronaan verrattavia epidemioita, mikäli rokotusohjelmat keskeytyisivät. Äiti-lapsi-terveystyössä panostettiin erityisesti seksuaalija lisääntymisterveyden parantamiseen. Punainen Risti edisti myös puhtaan veden saatavuutta sekä sanitaation eli jätevesija viemäröintijärjestelmien parantamista. Valmiustyössä painotettiin uusia tapoja ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja varautua niihin. Eteläisessä Afrikassa tärkeänä tavoitteena säilyi myös koronan keskellä ruoan ja elinkeinojen turvaaminen, sillä aluetta piinaa pitkäkestoinen kuivuus. PUNAINEN RISTI jakoi elintarvikkeita ruokakriisin uhreille Zimbabwessa. Korona-apua Jemeniin Kansainvälinen Punainen Risti auttaa ympäri Jemeniä, jossa pitkittynyt aseellinen konflikti on johtanut maailman vakavimpaan humanitaariseen kriisiin. Syyskuussa kansainvälinen Punainen Risti avasi Suomen ja Norjan tuella Adenin kaupunkiin maksutonta hoitoa tarjoavan koronahoitokeskuksen. Suomen Punainen Risti toimitti ulkoministeriön ja lahjoittajien tuella keskukseen materiaalia, kuten lääkinnällisiä laitteita ja tarvikkeita sekä asiantuntijoita paikallisten työntekijöiden tueksi. Jemenin Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset osallistuivat ennaltaehkäisevään koronatyöhön ja tukivat kotihoidossa olevia potilaita. Tukea Libanonin terveydenhuollolle Lähi-idän konfliktit, suuri pakolaismäärä, talousvaikeudet ja koronapandemia kuormittavat voimakkaasti Libanonin terveydenhuoltojärjestelmää. Ulkoministeriö myönsi viime vuonna miljoonan euron tuen avustustyöhön pääasiassa Libanonissa. Rahoituksella on hankittu mm. hoitohenkilökunnalle suojavarusteita. Ulkoministeriö ja Suomen Punainen Ristin lahjoittajat osallistuivat myös Beirutin satamassa sattuneen suuren räjähdysonnettomuuden jälkeiseen avustustyöhön. Panostuksia Itämeren turvallisuuteen Lähes viidesosa Euroopan unionin väestöstä asuu Itämeren alueella. Suomen Punaisen Ristin koordinoima BALTPREP-hanke on auttanut kahden vuoden aikana parantamaan valmiutta, varautumista ja Punaisen Ristin yhteistyötä viranomaisten kanssa seitsemässä Itämeren alueen maassa. Projektin ansiosta Punainen Risti pystyy reagoimaan nopeammin ja tehokkaammin mahdollisiin suuronnettomuuksiin Itämeren alueella. Hankkeen rahoitti Euroopan unioni, ja sille myönnettiin unionin Strategy for the Baltic Sea Region (EUSBSR) -lippulaivastatus. Suojaa hirmumyrskyjen uhreille Suomen Punainen Risti tuki vuonna 2020 katastrofirahastostaan hirmumyrskyjen jälkeisiä avustusoperaatioita sekä Aasiassa että Amerikassa. Filippiineille iski loka-marraskuussa kaksi taifuunia, Goni ja Vamco, jotka aiheuttivat laajaa tuhoa. Punainen Risti tarjosi ihmisille hätäapua ja avustustarvikkeita suojien kunnostamiseksi. Atlantilla koettiin ennätyksellinen hurrikaanivuosi. Keski-Amerikassa hurrikaanit Eta ja Iota vaikuttivat loppuvuodesta yli 7,5 miljoonan ihmisen elämään. Punainen Risti antoi hätäapua useissa Keski-Amerikan valtiossa hurrikaanien reitillä. 25 A N E T T E S E L M E R -A N D R E S E N P H IL IP P IN E R E D C R O S S / IF R C JA N I S A V O L A IN E N V IL LE P A LO N E N B E N JA M IN S U O M E L A AVM2_alkuosa_painoon.indd 25 AVM2_alkuosa_painoon.indd 25 20.4.2021 16.56 20.4.2021 16.56
26 Viisas auttaa etukäteen Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvattavat humanitaarisen avun tarvetta vuosi vuodelta. Monenlaisiin katastrofeihin voidaan kuitenkin varautua jo ennakolta – ja se myös tuottaa parhaan lopputuloksen. TEKSTI TONI JOKINEN KUVA TATU BLOMQVIST S äästä ja ilmastosta johtuvien katastrofien määrä ja osuus kaikista katastrofeista ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Viimeisen vuosikymmenen aikana säästä ja ilmastosta johtuneet katastrofit ovat vaatineet yli 410 000 ihmisen hengen ja vaikuttaneet 1,7 miljardin ihmisen elämään. Katastrofit aiheuttavat myös kodittomuutta ja pakolaisuutta. Vuonna 2019 lähes 25 miljoonaa ihmistä joutui jättämään katastrofin vuoksi kotinsa, ja heistä melkein 24 miljoonan kohdalla katastrofin taustalla vaikuttivat sään tai ilmaston ilmiöt. Synkistä luvuista raportoi Punaisen Ristin kansainvälinen liitto IFRC Maailman katastrofiraportissaan viime vuoden lopulla. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien sään ääri-ilmiöiden kuten hirmumyrskyjen, rankkasateiden, maanvyörymien, kuivuuden ja helleaaltojen myötä humanitaarisen avun tarve maailmassa kasvaa vauhdilla. Hyvä uutinen kuitenkin on, että moniin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan varautua tehokkaasti ennalta. Se on kaiken lisäksi erittäin kannattavaa, sillä investoinnit ennakkovarautumiseen tuottavat panoksen takaisin moninkertaisena verrattuna siihen, että vahinkoja vain korjattaisiin jälkikäteen. Varautuminen on parasta sopeutumista Varautuminen ja ennakointi myös pelastavat henkiä. Kun supertaifuuni Haiyan pyyhki Filippiinien yli vuonna 2013, myrsky vaati 6 300 kuolonuhria. Vuonna 2020 saman kokoluokan hirmumyrsky Goni vei enää 22 ihmisen hengen. Ero selittyy merkittävältä osin ennakoinnin ja varoitusjärjestelmien kehittymisellä. Oikein ajoitetut varoitukset, evakuoinnit ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen säästävät ihmishenkiä, mutta niistä on myös taloudellista hyötyä. Tutkimusten mukaan selvästi kannattavin yksittäinen sopeutumistoimi ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan on sääja ennakkovaroituspalveluiden kehittäminen. Varhaisen varoituksen järjestelmät tuottavat parhaimmillaan lähes kymmenkertaisen hyödyn suhteessa niihin sijoitettuun rahoitukseen. Tämä on havaittu myös ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivissä maissa. Vähiten kehittyneistä maista miltei yhdeksän kymmenestä on nimennyt varhaisen varoituksen järjestelmät kansalliseksi prioriteetiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Yhteistyötä yli sektorirajojen Sään ilmiöiden ja niiden taustalla vaikuttavan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin katastrofeihin varautumisessa olennaisessa osassa on ilmatiede eli meteorologia. Pelkkä sääja ilmastotieto ei kuitenkaan riitä alkua pidemmälle. Tiedon pitää johtaa toimintaan, ja vieläpä oikeanlaiseen ja oikea-aikaiseen toimintaan. Tehokas katastrofien ennakointi ja niihin varautuminen edellyttää koko joukkoa etukäteen sovittuja pelisääntöjä ja toimintamalleja: miten vaarassa olevat ihmiset voivat toimia suojautuakseen katastrofilta, miten ennakkovaroitus tavoittaa heidät, millaiset vaaran merkit hälytyksen laukaisevat – ja niin edelleen. Parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi vaaditaan yhteiskunnan kaikkien sektorien yhteistyötä. Ihannetilanteessa julkinen ja yksityinen sektori muodostavat yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa katkeamattoman ketjun aina sääja ilmastotiedon tuottamisesta sen parhaaseen ruohonjuuritason hyödyntämiseen asti. Sektorirajat ylittävä yhteistyö auttaa suojaamaan niin kansalaisia, elinkeinoja kuin infrastruktuuriakin, ja samalla se parantaa mahdollisuuksia tavoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat yhteiskunnan jäsenet. Kokonaisuudessa keskeinen rooli on kansainvälisellä Punaisella Ristillä, jonka maailmanlaajuinen vapaaehtoisten verkosto tarjoaa ainutlaatuisen välineen paikallisyhteisöjen tavoittamiseen. Punaisen Ristin yhteisöperustainen toimintamalli auttaa var mista maan, että ennakkovaroitukset saavuttavat asukkaat paikallisella kielellä ja ymmärrettävinä. Punainen Risti on osana kehitysyhteistyötään tehnyt jo pitkään yhteistyötä Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa ennustustoiminnan, varoitusjärjestelmien ja valmiuden parantamiseksi kehittyvissä maissa. Ilmatieteen laitoksen osaamista on hyödynnetty vuosien varrella esimerkiksi Malawissa ja Tyynenmeren saarivaltioissa. Parhaillaan Suomen Punainen Risti ja Ilmatieteen laitos tekevät yhteistyötä muun muassa Nepalissa. Yhteistyössä Ilmatieteen laitos auttaa kohdemaata kehittämään sää-, ilmastoja varoituspalveluitaan kouluttamalla henkilöstöä sekä toimittamalla palvelujen tuottamisessa tarvittavia järjestelmiä. Punainen Risti huolehtii puolestaan tiedon integroimisesta valtiollisiin ja paikallisiin varoitusjärjestelmiin Myrskyvaroitus auttaa vain johtaessaan oikeaan toimintaan AVM2_loppuosa_painoon.indd 26 AVM2_loppuosa_painoon.indd 26 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
sekä tiedon kääntymisestä toiminnaksi paikallisyhteisöissä. Yhteisö varautuu auttamaan itseään Keskeinen osa Suomen Punaisen Ristin kehitysyhteistyöohjelmaa on jo vuosia ollut yhteisöperustaisen katastrofivalmiuden rakentaminen. Mallin yksi elementti ovat yhteisöperustaiset ennakkovaroitusjärjestelmät, joissa paikalliset asukkaat ja vapaaehtoiset välittävät varoituksia eri menetelmin toisilleen. Tällaisia järjestelmiä on toteutettu esimerkiksi Nepalissa ja Zimbabwessa vuonna 2019. Viime vuonna työ alkoi Etiopiassa ja Malawissa. Yhteisöperustainen ennakkovaroitusjärjestelmä luodaan yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Sen rakentamisessa hyödynnetään saatavilla olevia sääpalveluita, tietoa aiemmista katastrofeista sekä asukkaiden omia havaintoja ja paikallistuntemusta. Katastrofivalmiuden kokonaisuuteen kuuluvat myös harjoitellut toimintamallit, jotka auttavat asukkaita ennaltaehkäisemään vahinkoja ja toimimaan hätätilanteessa. Valmiutta vahvistetaan muun muassa evakuointija ensiapukoulutuksilla sekä vahvistamalla säänkestävää infrastruktuuria. Esimerkiksi Filippiineillä evakuointikoulutukset ja -harjoitukset ovat osa järjestelmää. Asukkaita myös autetaan vahvistamaan kotejaan kestämään paremmin taifuunien voimaa. Vuodesta 2017 alkaen Suomen Punainen Risti on lisäksi kehittänyt Filippiineillä ja Zimbabwessa ennusteeseen perustuvaa katastrofirahoitusta (ns. forecast-based financing). Ajatuksena on parantaa varsinaisten varoitusjärjestelmien ja toimintamallien ohella myös ennakoinnin ja varautumisen rahoitusta niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Myös hitaita katastrofeja voi ennakoida Ennakkovaroitusjärjestelmiä on toistaiseksi sovellettu lähinnä nopeasti kehittyvien katastrofien kuten tulvien ja hirmumyrskyjen yhteydessä. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuitenkin myös muunlaisia katastrofeja. Tällaisia ovat esimerkiksi toistuvat ja pidentyvät kuivuusjaksot, jotka aiheuttavat ruokaturvattomuutta ja -kriisejä erityisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Tällaisten hitaasti kehittyvien katastrofien ennustaminen on vaikeampaa, mutta toisaalta ne jättävät enemmän aikaa myös reagointiin. Esimerkiksi pitkän aikavälin sääennusteet kattavat yleensä kolmen kuukauden jakson. Ennusteiden perusteella voidaan tehdä monenlaisia ennakoivia toimia kuten vaihtaa siemenlajikkeita tai siirtää viljelyajankohtaa. Mikäli sateita ei näytä lainkaan tulevan, voidaan vakavimmilta seurauksilta välttyä kohdentamalla yhteisöille ennakoivaa ja varhaisen vasteen tukea kuten käteisavustuksia ja elinkeinotukea, jotta ihmiset eivät joudu turvautumaan kaikkein vahingollisimpiin sopeutumiskeinoihin kuten omaisuutensa myyntiin. Näin toimitaan esimerkiksi Mongoliassa, jossa talviennusteen perusteella kohdennetaan käteisja rehuavustusta vaikeimmassa tilanteessa oleville paimentolaisille karjakuolemien välttämiseksi – sillä jos eläimet kuolevat tai myydään hengenpitimiksi, millä paimentolaiset elävät seuraavina vuosina? Viisaassa ennakoinnissa voittavat kaikki, sillä se vahvistaa kaikkein haavoittuvimpia ihmisiä pienimmällä mahdollisella panoksella ja vähentää samalla avun tarvetta tulevaisuudessa. ? 27 KYLÄLÄISET PUHDISTIVAT tulvavesikanavaa tukoksista Malawin Salimassa 2014. Kanava rakennettiin Punaisen Ristin tuella ehkäisemään tulvavahinkoja. AVM2_loppuosa_painoon.indd 27 AVM2_loppuosa_painoon.indd 27 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
28 Kullanarvoisia kädenojennuksia Vaikka korona on myllännyt arkielämämme, verenluovutus on pystytty pitämään käynnissä ja sairaalat ovat saaneet tarvitsemansa veren. Helsinkiläinen opiskelija Jere Hankonen on käynyt luovuttamassa verta normaaliakin tiheämmin, koska kaikki eivät voi tai halua lähteä korona-aikana liikkeelle. TEKSTI SARIANNA TOIVONEN KUVAT LAURA OJA K oronatartuntojen kääntyminen kasvuun vähensi liikennettä Helsingin keskustassa jälleen maaliskuussa. Ravintolat sulkivat oviaan, ja entistä useampi jäi etätöihin. Veripalvelun Sanomatalon verenluovutuspisteessä päärautatieaseman naapurissa on aurinkoisena perjantai-iltapäivänä silti kourallinen luovuttajia. Yksi heistä on helsinkiläinen opiskelija Jere Hankonen , joka on saapunut luovuttamaan verta laskujensa mukaan yhdeksättä kertaa. – Korona-aikana olen käynyt jo kolme kertaa, eli oikeastaan aiempaa tiheämmin. Tiedän, että verelle on tarvetta. Kaikki eivät halua tai voi lähteä viruksen takia liikkeelle, Hankonen sanoo. Häntä ennen verta on luovuttanut espoolainen perushoitaja Marianne Lindholm , joka on luovuttajana jo konkari. Lindholm on käynyt luovuttamassa verta säännöllisesti yli 20 vuoden ajan. – Pandemian aikana minulla on ollut niin paljon töitä, että en olen ehtinyt tulla yhtä usein. Verenluovuttamiseni on ollut ennen tätä käyntiä tauolla, Lindholm kertoo. Määrät ennallaan Hankosen ja Lindholmin kaltaiset verenluovuttajat ovat terveydenhoitojärjestelmälle kullanarvoisia. Vaikka tahti koronapandemian alkuvaiheessa hiljeni hetkeksi, verenluovuttajien määrä ei lopulta laskenut merkittävästi ensimmäisen koronavuoden aikana. Luovutuksia kirjattiin vuonna 2020 noin 190 000, mikä on vain 10 000 vähemmän kuin vuonna 2019. – Yllättävää kyllä, vuositason luvuissa pysyttiin melkein JERE HANKONEN luovuttaa poikkeus oloissa tavallista useammin, koska kaikki eivät pysty. AVM2_loppuosa_painoon.indd 28 AVM2_loppuosa_painoon.indd 28 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
29 29 edellisen vuoden tasolla. Viime vuonna meillä kävi ensimmäistä kertaa luovuttaviakin runsaat 18 000, joka on jopa hieman enemmän kuin viime vuosina keskimäärin, Veripalvelun erikoislääkäri Susanne Ekblom-Kullberg sanoo. Luovuttajamäärän pysyminen vakaana korona-aikana kertoo siitä, että verenluovutus on pystytty pitämään turvallisena ja luovuttajat ovat halunneet auttaa poikkeusoloissa. Veripalvelu on myös viestinyt verenluovutuksen tärkeydestä aiempaa enemmän esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan esimerkiksi infotilaisuudet lukioissa ja muissa oppilaitoksissa ovat olleet tauolla. – Kun sairaalat vuosi sitten keväällä rajoittivat ei-välttämättömiä leikkauksia, veren tarve laski hieman. Se oli enemmänkin hetkellinen ja pieni muutos, ja veren ja siitä tehtävien valmisteiden tarve on pysynyt kutakuinkin ennallaan, Ekblom-Kullberg kertoo. Luovutettu veri käytetään sairaaloissa ja terveydenhuollossa verivalmisteina tai lääkevalmisteina. Esimerkiksi leikkauspotilaat tarvitsevat punasoluja plasmavalmisteita, syöpäpotilaat verihiutaleita ja tulehduspotilaat valkosoluvalmisteita. Ystävän esimerkistä Sanomatalon verenluovutustoimiston vastaava hoitaja Pauliina Mäkipää kertoo, että heilläkin on koronavuoden aikana käynyt sekä uusia luovuttajia että vanhoja tuttuja. Yleensä ensikertalaiset tulevat jonkun tuttavan esimerkin innostamana. – Minä kiinnostuin verenluovuttamisesta, kun ystäväni kertoi Facebookissa käyneensä luovuttamassa verta jo 30. kerran. Kun itse kerroin äidilleni käyneeni luovuttamassa verta, hän innostui itsekin ja käy nykyään useammin kuin minä, Jere Hankonen kuvailee. Marianne Lindholm ryhtyi 1990-luvun lopulla verenluovuttajaksi voittaakseen piikkikammonsa. – Kun pääsin yli pelosta, päätin ottaa tämän tavaksi, Lindholm kertoo. Ei tartu veriteitse Verensiirtojen turvallisuuden perusta on korona-aikana se, että korona ei leviä veriteitse. Siksi koronaviruksen testaaminen verenluovuttajilta ei ole tarpeen, vaan riittää, että luovuttaja on terve ja oireeton. Tämä käsitys on pandemian aikana seurannassa vain vahvistunut. – Tätä meiltä kysytään usein, sillä kaikki tartunnan saaneet eivät oireile. Korona on kuitenkin hengitystievirus, ja veressä viruksen perimää on todettu pääasiassa harvoilla vakavasti sairailla potilailla, erikoislääkäri Ekblom-Kullberg sanoo. Kun koronavirus alkoi levitä Suomessa vuosi sitten maaliskuussa, Veripalvelu joutui peruuttamaan muutaman liikkuvan verenluovutusyksikön luovutustilaisuuden. – Alkuvaihe oli melkoista hullunmyllyä, tuntui kuin tsunami olisi iskenyt. Kun koronaviruksesta ja sen hillitsemisestä saatiin lisää tietoa, toimintaa päästiin kuitenkin pian jatkamaan turvallisesti. Veripalvelu varmisti erikseen aluehallintovirastolta, että elintärkeää luovutustoimintaa voidaan jatkaa. Luovutuspisteiden tiloihin ei esimerkiksi sovelleta yleisötilaisuuksia koskevia rajoituksia. Toimipisteet suunnittelivat varotoimet ja turvallisuuden sekä henkilökunnan että luovuttajien kannalta. Turvallinen asiointi Sanomatalon luovutuspisteessä tulijat ohjeistetaan – saKoronan alku oli aikamoista hullunmyllyä VASTAAVAN HOITAJAN Pauliina Mäkipään mukaan ajanvaraus ehkäisee tehokkaasti jonoja. AVM2_loppuosa_painoon.indd 29 AVM2_loppuosa_painoon.indd 29 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
30 moin kuin kaikissa muissa Veripalvelun luovutuspisteissä – ensin pesemään tai desinfioimaan kädet. Tiloissa suositellaan kahden metrin välejä toisiin ihmisiin. Luovuttajilta ja henkilökunnalta edellytetään kirurgisten suu-nenäsuojainten käyttöä, ja suojaimet tarjotaan luovuttajille. Kirurgiset suojaimet suojaavat käyttäjää ja toisia ihmisiä varmemmin kuin kangasmaskit tai niin sanotut kansalaismaskit. – Minusta täällä on kaikki turvatoimet hyvin hoidettu, eikä turvallisuuden puolesta tarvitse pelätä. Varotoimet koronan varalta ovat järkeviä, ja pidän itse niiden noudattamista tärkeänä, opiskelija Honkanen sanoo. Sanomatalolla rajoitetaan myös luovutustiloissa yhtä aikaa oleskelevien määrää. Vain välttämättömät, esimerkiksi luovuttajan liikkumista tukevat tai viestintää tulkkaavat saattajat sallitaan. – Meille tuli käyttöön jo epidemian alussa ajanvaraus. Näin voimme rajoittaa tiloissa samanaikaisesti olevien henkilöiden määrää ja pitää kiinni turvaväleistä. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on lisätty, vastaava hoitaja Pauliina Mäkipää kertoo. Rokote ei estä luovuttamista Sanomatalon luovutuspisteessä työskentelee 12 henkilöä täysipäiväisesti ja lisäksi tuntityöntekijöitä. Sanomatalossa päiväkohtainen luovuttajamäärä on keskimäärin 75–90, mutta korona-aikana siihen ei ole aina päästy. – Korona-aikana on korostunut erityisesti negatiivisten veriryhmien tarve, vastaava hoitaja Mäkipää kertoo. Kun sairaaloiden tarve ylittää jonkin veriryhmän osalta varastotilanteen, Veripalvelu on yhteydessä rekisterissä oleviin verenluovuttajiin. Heitä kutsutaan tekstiviestillä tai puhelimella erikseen luovuttamaan. Koronan sairastaminen tai koronarokotteen saaminen ei sisällään estä verenluovutusta. Flunssaoireisena verenluovutukseen ei saa mennä, eikä edes heinänuhaisille suositella luovuttamaan tulemista oireisena. Koronan sairastanut voi paranemisensa jälkeen luovuttaa verta, mutta varoaika on vähintään kaksi viikkoa paranemisesta, sairaalahoitoa vaatineen koronainfektion jälkeen kolme kuukautta. Jos saa koronarokotteesta kuumeoireen, sen jälkeen on hyvä pitää kaksi oireetonta päivää ennen verenluovutusta. Hyödyllinen ajanvaraus Koronapandemian aikana Veripalvelu on ottanut käyttöön uusia verkkopalveluja, jotka tukevat turvallista ja sujuvaa toimintaa. Verenluovutuksessa siirryttiin ajanvaraukseen, jonka voi tehdä Veripalvelun verkkosivulla tai puhelimella. Lisäksi verkossa voi täyttää ennakkoon terveyslomakkeen. – Meillä oli onnea matkassa, kun lomake tuli käyttöön melkein samaan aikaan kuin koronapandemia alkoi. Verkkolomake vähentää turhia käyntejä, sillä sen avulla voi tarkistaa alustavan luovutussoveltuvuutensa ennakkoon, Veripalvelun lääkäri Ekblom-Kullberg kertoo. Toimivaksi havaittu ajanvaraus jäänee käytännöksi senkin jälkeen, kun koronarajoituksista päästään eroon. Ajanvarausjärjestelmä takaa sen, että luovutuspisteissä ei pääse syntymään ruuhkaa. Järjestelmä auttaa myös Veripalvelua suunnittelemaan luovutuspisteiden toimintaa. Verkkopalvelussa verenluovuttaja voi varata itselleen parhaiten sopivan käyntiajan 20 minuutin tarkkuudella. Jos ruuhkaa ei ole, luovuttamaan pääsee myös ilman aikaa, mutta ajanvaranneilla on etusija. – Aiemmin ruuhkaa syntyi kello viiden aikaan, kun ihmiset pääsivät töistä ja yhdistivät verenluovutuksen kotimatkaan tai asioilla käyntiin. Jonoja saattoi olla tunninkin verran, mutta nyt niiltä vältytään, Sanomatalon luovutuspisteen vastaava hoitaja Mäkipää kuvailee. Jatkuvaa seurantaa Keväällä 2020 Veripalvelussakin tukeuduttiin poikkeustilanteiden varautumissuunnitelmaan ja päivitettiin pandemiasuunnitelma, joka rakennettiin ensimmäisen kerran sikainfluenssan aikaan vuosina 2009–2010. – Koronavirus on omanlaisensa haaste, ja tilanne on ollut paljolti uusi. Aaltoileva koronatilanne vaatii edelleen jatkuvaa seurantaa, erikoislääkäri Ekblom-Kullberg sanoo. Veripalvelun sisäinen pandemiaryhmä seuraa koronatietoja ja päivittää tarvittaessa turvallisuusohjeistusta ja -käytäntöjä. Tärkeintä on pitää verenluovutustoiminta käynnissä ja luovuttamistilanne turvallisena sekä henkilökunnalle että luovuttajille. Yhdestä noin puoli tuntia kestävästä luovutuskerrasta saa keskimäärin avun jopa kolme potilasta. Luovutettua verta ja siitä tehtäviä valmisteita tarvitsevat leikkauspotilaiden lisäksi muiden muassa syöpäsairaat, onnettomuuksien uhrit, synnyttäjät ja keskoset. – Tämä on tärkeää ja merkityksellistä. Verenluovutus on minulle vähän niin kuin hyväntekeväisyyttä. Tämä ei maksa mitään – ei tarvitse kuin ojentaa käsi, Marianne Lindholm sanoo. ? Auttamiseen tarvitaan vain ojennettu käsi VERENLUOVUTUKSEN KORONASÄÄNNÖT tervehtivät tulijaa Sanomatalon luovutuspisteen ovella. MARIANNE LINDHOLM on käynyt luovuttamassa verta säännöllisesti yli 20 vuoden ajan. . AVM2_loppuosa_painoon.indd 30 AVM2_loppuosa_painoon.indd 30 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
31 Lähetä ratkaisusi ristikkoon toukokuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2021”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 4/2020 voittajiksi arvottiin Kristiina Yli-Hannula Hämeenlinnasta ja Rolf Strömberg Pietarsaaresta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: RISTIKON 4/2020 OIKEA RATKAISU. Ristikko 2/2021 RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI AVM2_loppuosa_painoon.indd 31 AVM2_loppuosa_painoon.indd 31 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
Korsord 2/2021 KAN GE MALARIA DE HAR GÅTT EN TEIR SEKUND MED VE VANDRAR ÖGRUPP YTA THUNBERG LOVTAL LANTMAN PLATS FÖR SKAM? DE MÄTS I AR SES I DJUNGEL TALA 50 FÖR IDROTT KLIRR – ANAIS GRAM KELVIN MED LITEN RÖD AREOR TÄTA – EXAKTA I SJÖ RYMDFIGUR BOK FÖR IMAM VAJA MED ELLER – SMART HAVSGUD GAMMAL TIPS PÅ BIL I ÅRHUS DE SES I BLAD BRASA PÅBUD TÅRAR GÖR FÅRA ENDA – TON KNAPP SVÅRA TIDER I BAR ÄNDMORÄN HAR RUM SOLGUD MÄN ETT FALL D.Y. HAR TV GRAM TON FÅ LIDA KENYA BERG VARNING ÄR VEN SVAVEL SÖT OROLIG KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT Lösningarna på korsordet bör sändas inom mai under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 2/2021”. Bland insändarna på korsordet 4/2020 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Kristiina Yli-Hannula från Tavastehus och Rolf Strömberg från Jakobstad. Gratulerar! NAMN: ADRESS: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 4/2020. T M A T K O R G C H A R K E K A M E N L I G E H M O R L E A N S P U L K A S J Ö A R N A S S I A R E N D N O R M A R I N E R A D E E K O N A N D O L E A R E V G S K R Ä N A R S N A B E L O A N A D E F N O T A R I D A L R A K L A S S E G G A Ö B O U L K E N A I R J E R I K O T E M P O N D R O N T E N G N A T A AVM2_loppuosa_painoon.indd 32 AVM2_loppuosa_painoon.indd 32 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
33 Kors & tvärs 36 Första hjälpen för familjer 38 Kontti firar 20 år 44 Kompiskonst är viktigt Stort t ack till frivilliga vaccinhj älpare Röda Korset volontärer har redan bidragit med cirka 9 000 frivilligtimmar i samband med coronavaccineringarna. S A K A R I P IIP P O kommer bär munskydd. Volontärerna hjälper också till att observera de vaccinerade efteråt. De frivilliga ersätter inte yrkesmänniskornas insatser. För det arbetet har städer och kommuner rekryterat hundratals tilläggsanställda. – Volontärerna assisterar vid coronavaccineringarna och gör det alltid på myndigheternas begäran. På så sätt ser man till att hälsovården kan satsa sina resurser på det effektivaste möjliga sättet, när målet är att vaccinera en stor del av hela befolkningen så snabbt som möjligt, säger Aki Pihlaja. KIMMO HOLOPAINEN lontärer till i samband med vaccinations-arrangemangen i 38 kommuner. På ytterligare 36 orter planerades verksamhet. Antalet frivilligtimmar var närmare 9 000, av vilka cirka 5 000 timmar inom Helsingfors och Nylands distrikt. När vaccinmängderna ökar fortsätter behovet av frivilliga vaccinhjälpare i hela landet utom huvudstadsregionen, där det redan finns en reserv av frivilliga på lut. På vaccinationsplatserna hjälper volontärerna med handledning av dem som kommer för att få vaccin och ser till att de som F inlands Röda Kors vädjan att komma och hjälpa till i samband med coronavaccineringarna har fått en väldig mängd volontärer att ställa upp. I mitten av april hade över 1 700 frivilliga anmält sig och av dem var hela 70 procent nya volontärer. – Så här många frivilliga har vi inte haft i liknande uppgifter på väldigt länge. Med det här antalet kan vi svara på myndigheternas behov i hela landet, säger Aki Pihlaja , chef för Röda Korsets beredskapsverksamhet i hemlandet. I mitten av april hjälpte Röda Korsets voRÖDA KORSETS volontärer Emil Ehnström (t.v.), Jennina Niemi, Mostaba Razaei, Niusha Hemadi och Ali Saberi gör sig redo att assistera vid coronavaccination i Helsingfors Mässcentrum. AVM2_loppuosa_painoon.indd 33 AVM2_loppuosa_painoon.indd 33 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
34 Kors & tvärs Hjälpens värld 3/2021 utkommer den 15 september. FINLANDS RÖDA Kors distrikt delade under Veckan mot rasism i mars igen ut utmärkelsen Fördomsfri föregångare för insatser för att främja likabehandling i samhället. På grund av coronasituationen delade man i huvudsak ut de rekordmånga utmärkelserna på distans. Hela 11 mottagare fick utmärkelsen. Röda Korsets Ålands distrikt beviljade priset till projektet Safe Haven, som arbetar för att kvotflyktingar ska få kommunplatser. Distriktet riktade ett speciellt tack till projektets eldsjälar Dan Sundqvist och Tanja Eklöw , vars engagemang för likabehandling är smittsam. I Helsingfors och Nylands distrikt gick utmärkelsen till Ala Saeed för långvarigt brobyggande mellan olika kulturer. Saeed hör till grundarna av en förening för irakiska kvinnor och har lyft upp svåra teman till diskussion, bland annat rasism mellan olika invandrargrupper och kulturer. Tavastlands distrikt gav i sin tur utmärkelsen till Feeniks Basket Unified i Forssa. Verksamhetens basketspel med låg tröskel kombinerar på ett fördomsfritt sätt idrottare med och utan handikapp och ser inte till bakgrund, kön eller ålder. Röda Korsets Sydöstra Finlands distrikt lyfte fram partnerskapshuset Hilma i Fredrikshamn, där dörrarna är öppna för alla. I Lapplands distrikt gick utmärkelsen till Torneå stads ungdomsförvaltning för deras modiga ställningstaganden mot rasism. Västra Finlands distrikt beviljade utmärkelsen till vuxeninstitutet Etelä-Pohjanmaan opisto, som långsiktigt har arbetat för att främja invandrares integration och utbildning. I Uleåborgs distrikt gick utmärkelsen till Sari Lahdenperä , som har arbetat som koordinator för Uleåborgs stads mångkulturella ungdomsarbete sedan år 2010. Savolax-Karelens distrikts Fördomsfria föregångare var en förening för somaliska familjer i Lieksa, Lieksan somaliperheyhdistys. Föreningen har främjat integration av invandrare genom att bland annat erbjuda läroavtalsplatser. Åbolands distrikt lyfte i sin tur fram Pargas bibliotek, som välkomnar alla oberoende av ålder och ursprung. Biblioteket är också alltid redo att öppna sina lokaliteter för mångkulturell och antirasistisk verksamhet. Egentliga Finlands distrikt ger utmärkelsen till Heidi Karvonen , koordinator för frivilligverksamheten inom Mannerheims Barnskyddsförbund med ansvar för vänverksamheten för invandrarmammor i MBF:s Egentliga Finlands distrikt. Österbottens distrikt valde konstverkstaden Malakta i Malax, en mötesplats för människor med olika bakgrund sedan år 2007. KIMMO HOLOPAINEN För likabehandling i samhället Röda Korset delade ut utmärkelser till Fördomsfria föregångare under Veckan mot rasism. FEENIKS BASKET Unified i Forssa tror på att basket och lagsport främjar likabehandling och samhörighet. Pia Westman Blodtjänsts nya direktör Finlands Röda Kors styrelse har utsett Pia Westman till ny direktör för Blodtjänst. Westman tar över ledingen av Blodtjänst efter att ha jobbat på Terveystalo, där hon se nast har varit chef för strategiska tillväxtprojekt. Blodtjänst är en bekant organisation för Westman, eftersom hon tidigare har haft fle ra expert och chefsposter i huset under 1990 och 2000talen. – Jag återvänder till Blodtjänst ivrig och nyfiken efter ett drygt tiotal år av insikter från olika ut siktsposter inom hälsovården, sä ger Pia Westman. Pia Westman tar över ledningen för Blodtjänst den 14 juni. Tills dess sköts uppgiften tillfälligt av blod givningsverksamhetens chef Satu Pastila. Blodtjänsts föregående direktör Martti Syrjälä gick i pen sion i början av april. Pris för utvecklingsjournalism till Taina Tervonen Taina Tervonens artikel Kadon neiden laiva (De försvunnas skepp) har fått bästa pris för utvecklings journalism år 2020. Artikeln som utredde livsöden bland migranter som försvunnit på Medelhavet krävde flera års arbete av Tervo nen. Artikeln publicerades i sep tember 2019 i tidskriften Image. Utvecklingsjournalismpriset är en utmärkelse som har inrättats av Finlands Röda Kors, Stiftelsen för kommunikation och utveckling (Vi kes), stiftelsen Helsingin Sanomain Säätiö och Journalistförbundet. Pri set delades ut för första gången i år. Pristagaren valdes av en jury som bestod av Tammerfors univer sitets arbetslivsprofessor i journa listik Reetta Räty, redaktören Outi Salovaara, dokumentaristen Hannamari Shakya, chefen för Röda Korsets internationella program Maria Suoheimo och utrikeskor respondent Rauli Virtanen. P IA H E IN O AVM2_loppuosa_painoon.indd 34 AVM2_loppuosa_painoon.indd 34 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
35 35 Mestis räddar människoliv MESTIS-SERIEN I herrarnas ishockey är Röda Korsets Blodtjänsts huvudsamarbetspartner åren 2019–2022. Kärnan i samarbetet är Livräddarligan som ordnas varje år och där de 14 lagen i Mestis inte bara tävlar i hockey utan också i att hjälpa patienter. I Livräddarligan samlar klubbarnas representanter och anhängare poäng för blodgivning som sammanställs i en serietabell varje månad. När hockeysäsongen är över mottar den flitigaste laggemenskapen pokalen Årets livräddare. Samarbetet syns också på isen, där de ansvarsspelare som lagen själva utser spelar i Blodtjänsts röda hjälmar. – I Mestis vill vi leva som vi lär och vara med och påverka. Vi vill visa att det finns stor styrka i idrotten och att man kan använda idrotten till att arbeta för det goda, säger Olli Aro , Mestis’ operativa ledare som har utvecklat kampanjen. Trots att vinterns hockeysäsong på grund av coronan i huvudsak spelades utan åskådare på läktarna fortsatte lagens anhängare att ge blod i samma takt som tidigare. Segern i årets Livräddarliga gick redan för andra året i rad till TUTO Hockey från Åbo med 471 blodgivningar. KOOVEE från Tammerfors fick ihop en pott på 376 givningar och KeuPa HT från Keuru kom trea med 180 blodgivningar. Sammanlagt bokfördes 1 407 givningar. Kampanjen Livräddarligan är tänkt att locka i synnerhet förstagångsgivare att ge blod. KAISU MAIJALA Blodtjänsts huvudsamarbetspartner Mestis hjälper patienter även under coronan. STORLOTTERIET IGÅNG Röda Korsets storlotteri inleds igen i början av maj. Lotterna kostar sex euro styck och postas i buntar på fem lotter till Röda Korsets medlemmar och stödjare. Mottagarna kan lösa in lotterna eller sälja dem vidare. Antalet lotter är 500 000 och antalet vinster är 100 218. Värdet på vinsterna är 1 051 471 euro. Huvudvinsten är en personbil av modell Peugeot Allure 208. Intäkterna från storlotteriet används till att stöda Röda Korsets frivilligverksamhet. Samarbete mellan Röda Korset och Mumin Finlands Röda Kors har inlett ett samarbete med Moomin Charac ters och deltar i initiativet Från A till Ö med Mumin. Det är frågan om ett flerårigt och internationellt in itiativ med målet att sprida läs och skrivglädje i människor av olika åldrar runt om i världen. Mumin hjälper till att främja läs och skriv kunskap, vilket hjälper människor att uttrycka sig själva, ökar för ståelsen för vår värld och bidrar till att öka vår förmåga att känna empati. Inspiration och förebild för initiativet är Muminvärldens ska pare Tove Jansson (1914–2001), som läste oavbrutet från tidig ål der. Ändringar i reglerna för blodgivning Säkerhets och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimea har uppdaterat sina bestämmelser om ett temporärt blodgivningsförbud i samband med risker kring sex. Blodtjänst börjar tillämpa de nya anvisningarna den tredje maj. Blodgivningsförbudet för män som har haft sex med män eller från att man har köpt eller sålt sex kortas ned från tidigare 12 måna der till 4 månader. Karenstiden behövs för att se till att blodpre paraten är trygga i synnerhet med tanke på hepatit och HIVsmitta. Samtidigt ändras hindren för blodgivning i samband med aller giska reaktioner och vissa former av cancer. En allvarlig allergisk re aktion eller anafylaxi orsakar hä danefter ett tillfälligt blodgivnings förbud på två veckor efter att vår den har upphört. Man kan också ge blod om man har haft en lokal, ickespridd cancer och uppfölj ningen efter sjukdomen har avslu tats. BLODTJÄNSTS AMBASSADÖR släppte ner pucken i början av matchen mellan Heinolan Peliitat och Åbolaget TUTO i ishockeyligan Mestis. 20 966 VOLONTÄRER engagerade sig i frivilligarbete för Finlands Röda Kors under förra året. KÄLLA: FRK:S VERKSAMHETSSTATISTIK 2020 T IM O S A V E L A AVM2_loppuosa_painoon.indd 35 AVM2_loppuosa_painoon.indd 35 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
36 Rödakorsveckan 3–9.5 P å golvet i Emilia och Harri Jokiahos vardagsrum ligger en stor första hjälpen-väska från Röda Korset. Barnen Joonatan , 7, och Akseli , 4, har bekantat sig med innehållet. I familjen Jokiaho går eftermiddagsprogrammet idag ut på att lära sig första hjälpen-kunskaper med Röda Korsets Hjälparkurs för barnfamiljer. Nu gäller det att binda en mitella för att ge stöd åt en skadad handled. Joonatan börjar knyta upp mammas arm, men det är knepigt att fixa till knuten bakom mammas nacke. Hur ska man få duken så lös för att den inte spänTänk om det händer något med mamma! Första hjälpen-uppgifterna gjorde först lilla Joonatan orolig, men nu har han lärt sig att hjälpa. Hjälparkursen för barnfamiljer ger anvisningar så man kan lära sig första hjälpen hemma. TEXT TIINA LEINONEN BILDER PETRI MULARI ner, men ändå så spänd att den ger armen stöd? Joonatan hittar på fin lösning: han klättar upp i mammas famn, sträcker sig så han kan knyta knuten och så passar han på att ge mamma en kram. Då vill Akseli hjälpa till och delar ut kramar han också. Knuten sitter i alla fall rätt. Mitellan är klar och därmed också en av uppgifterna i hjälparkursen för barnfamiljer. Ibland träffar en spade fel Under Rödakorsveckan i början av maj genomförs en kampanj för att sprida kunskaper i första hjälpen. På grund av AVM2_loppuosa_painoon.indd 36 AVM2_loppuosa_painoon.indd 36 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
37 37 coronaepidemin genomförs kampanjen även i år huvudsakligen på webben, men där finns det en hel del material som man kan använda för att förkovra sig i första hjälpen och förbättra tryggheten i hemmet. Hjälparkursen för barnfamiljer finns på Röda Korsets webbplats och lämpar sig för familjer som vill lära sig eller repetera kunskaper i första hjälpen. Hemmets trygghetstest och trygghetsrundan innehåller i sin tur praktiska och roliga uppgifter som hela familjen kan använda för att förbättra tryggheten i vardagen. Emilia och Harri Jokiaho har båda gått en första hjälpen-kurs med Röda Korset, men det var ett tag sedan dess. Idag jobbar Emilia som utbildningsplanerare och Harri inom marknadsföringsbranschen. Med barnen har båda haft nytta av sina kunskaper i första hjälpen. – Titt som tätt har vi fått rengöra sår och klistra på plåster när någondera ungen har fallit. När de leker med spadar kan det gå på tok och en gång var det en brödbit som fastnade i halsen som skrämde upp oss rejält. Men något riktigt allvarligt har vi ändå inte råkat ut för, säger Emilia. Tillbudet med brödbiten gjorde att Emilia repeterade hur man får bort ett främmande föremål ur luftvägarna på ett litet barn: fem snärtiga slag mellan skulderbladen på ett barn som ligger med ansiktet nedåt i famnen borde få föremålet att röra på sig. Om barnet fortfarande inte kan andas ringer man 112 och testar Heimlichmanovern. Förstaklassaren Joonatan har lärt sig första hjälpen i förskolan och skolan också. I hans klass har man övat med Röda Korsets nallesjukhus och Joonatan var stolt över sina nya kunskaper när han kom hem från skolan. Framstupa sidoläge orsakade oro Nu fortsätter familjen Jokiaho med hjälparkursens uppgifter. Emilia lägger sig på golvet i vardagsrummet. Pojkarna ska lägga henne i framstupa sidoläge, den ställning som ska hålla luftvägarna öppna även när patienten är medvetslös. Bröderna svänger framgångsrikt mamma på sida och ser till att hon andas. När Emilia började tala om fösta hjälpen blev Joonatan först väldigt orolig. Tänk om det händer något med mamma! – Plötsligt blev han för första gången medveten om att något kan hända hans egna föräldrar. När man börjar öva på de här kunskaperna med barnen ska man också vara beredd att tala om situationer där kunskaperna kan behövas, säger Emilia. Att tala om hjälpsituationer lugnade ner Joonatan och nu övar han glatt sina kunskaper i första hjälpen. I Hjälparkursen för barnfamiljer ingår fem uppgifter, men man behöver inte ta dem alla på en gång. Akseli och Joonatan får kex till mellanmål innan de tar itu med nästa uppgift. Hjälp behövdes på mammas fotbollspass Första hjälpen för en stukad vrist är bekanta takter i familjen Jokiaho. Akseli och Joonatan vet vad de ska göra. Det är bara ett halvår sedan Emilia gjorde sin akillessena illa i samband med hobbyfotbollen och pojkarna hjälpte henne när hon var konvalescent. Nu kilar de iväg efter något kallt innan Emilia ens hinner säga till om det. – En kall cokis, fnissar pojkarna, men kommer tillbaka från köket med en påse frysgrönsaker. Det är en bra lösning om man inte har en riktig kallpåse till hands. En kylkompress minskar svullnaden, lindrar smärtan och försnabbar läkningsprocessen. Emilia ger pojkarna råd om hur de försiktigt kan lägga foten i en bra ställning, så det blir lättare att lägga stödförbandet rätt. Efter en lång skoloch dagisdag är pojkarnas koncentrationsförmåga på upphällningen. När de börjar snegla mot mobilskärmen sveper Emilia fram 112-appen. Nödcentralens app är behändig eftersom den automatiskt skickar uppgifterna om var man befinner sig till räddarna. – 112-appen använder man om pappa går vilse när vi plockar bär, säger Joonatan. Akseli tycker 112-appen är så fin att han vill ha den som bakgrundsbild på familjens surfplatta. Barn har en medfödd vilja att hjälpa Pojkarna ger sig ut på strövtåg i huset. Trygghetskursen är över för idag. Hjälparkursen lämpar sig bra för familjer med barn i förskoleoch skolåldern, tycker Emilia. Man kan också använda kursen för första hjälpen-studier i skolklasser så att läraren samarbetar med första hjälpen-kunniga volontärer. Sen när coronaläget igen tillåter sådant, alltså. – Barnen lär sig alldeles på riktigt och att öva kunskaper i första hjälpen är trevlig sysselsättning. Barn har också en medfödd vilja att hjälpa, konstaterar Emilia. Joonatan och Akseli klarade dagens uppgifter riktigt fint, tycker hon. – Det kommer helt säkert att vara lätt att locka dem att fortsätta med kursen en annan gång. För en trygg vardag R ödakorsveckan firas igen i år 3–9 maj. Under veckan genomförs en kampanj för kunskaper i första hjälpen och trygghet i vardagen. I år är det framför allt barnfamiljer som är målgrupp. På grund av coronavirusepidemin ordnas Rödakors veckan för andra gången i rad i huvudsak via webben. Veckans tema är definitivt aktuellt. På grund av distans jobb, distansstudier och begränsade möjligheter att ut öva hobbyer tillbringar vi så mycket tid hemma att det nu om någonsin är rätt tid att satsa på kunskaper i första hjälpen och trygghet i hemmet. Distanskampanjveckans material är Röda Korsets Hjäl parkurs för barnfamiljer som har varit med redan tidigare och samt de material om trygghet i hemmet som finns på sajten kotitapaturma.fi (på finska). Information sprids via Röda Korset samtliga kanaler och via sociala medier med taggen #RödaKorsveckan (fi. #PunaisenRistinviikko). – Om man har gått Hjälparkursen för barnfamiljer vet man vad man ska göra när olyckan är framme där hem ma. När man klarar av första hjälpen för smärre blessyrer kan man också undvika onödiga sjukhusbesök, påpekar Kristiina Myllyrinne, första hjälpenexpert på Röda Kor set. – Att lära sig första hjälpen är också trevlig sysselsätt ning med barnen. Småbarn brukar tycka att det är roligt att lägga bandage på stukade fötter och vuxna i framstu pa sidoläge. ? Läs mer: rodakorset.fi JOONATAN OCH AKSELI lägger mamma Emilia Jokiaho i framstupa sidoläge. Att svänga på föräldrarna är i allmänhet barnens favorit i fösta hjälpen övningar. Barn har en medfödd vilja att hjälpa AVM2_loppuosa_painoon.indd 37 AVM2_loppuosa_painoon.indd 37 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
38 H ur uppstår de allra bästa idéerna? Inte av slumpen i alla fall. Bakom lösningen finns alltid ett behov, ett problem som behöver en lösning. Självaste Thomas Edison sa i tiden att det som behövs för att uppfinna är ”fantasi och en hög med skräp”. Det hade Finlands Röda Kors gott om i slutet av 1990-talet. Skräp, alltså. Eller skräp och skräp – det mesta var dugliga varor, men inte sådant som Röda Korset hade användning för. TV-rapporteringen om de förödande krigen som rev sönder Jugoslavien på 1990-talet hade väckt folk hjälpvilja. Röda Korsets avdelningar och distrikt hade fått in stora mängder klädesdonationer att skicka till Balkan. Men i lagren hade man nu också en hel del sådant som inte direkt lämpade sig som klädesbistånd, som hemtextilier och kläder som inte var rätt för förhållandena. Vad skulle man göra med allt det som var överlopps? Dela det vidare? Sälja det? I efterhand kan lösningen verka självklar, men i början av 1990-talet var tidsandan en annan. Återvinning och återbruk var begränsat och det var snarast en liten, miljömedveten förtrupp som köpte begagnat. Attityderna förändrades ändå fort, delvis av tvång. Finland drabbades under de första åren av 1990-talet av en svår ekonomisk recession som tvingade en stor del av folket att dra åt svångremmen. Återanvändning var att göra en dygd av nödvändigheten. Loppisar, andrahandsaffärer och bytesbörser dök upp här och där. På samma gång ökade finländarnas engagemang för ekologin. Att köpa något begagnat var inte längre något att skämmas över – det var ett vettigt val. På Röda Korset var det i synnerhet Mellersta Finlands och Österbottens finska distrikt – idag Västra Finlands distrikt – som var banbrytande. De drog igång en återanvändningstjänst och loppmarknadsverksamhet redan på 1990-talet. En del av hjälpverksamheten Uppmuntrad av distriktens exempel började även Röda Korsets centralförvaltning vakna till möjligheterna kring återRöda Korsets Kontti har på 20 år vuxit till sig från en återanvändingscentral och second hand-affär till en riksomfattande kedja på 12 varuhus med webbutik. Under tiden har Kontti också blivit en ekonomisk stöttepelare för Röda Korset, eftersom resultatet direkt gagnar hjälparbetet. TEXT KIMMO HOLOPAINEN Kontti har gjort gott i 20 år användningsverksamhet. Den 18.9.2000 slog Röda Korsets styrelse fast anvisningar för återanvändningstjänster och i Västra Finlands distrikts SPR-Kierrätyspalvelus lokaliteteter i Jyväskylä började man utveckla verksamheten. Röda Korsets återanvändningscentraler fick namnet Kontti efter de containrar med biståndsmateriel som skickas ut i världen. Kedjans officiella födelsedag anses vara 12.2.2001, då centralförvaltningen publicerade sina anvisningar för Kontti-verksamheten. För Röda Korset var det viktigt att Kontti passar in i biståndsverksamheten så väl som möjligt. Organisationens uppgift är ju inte att göra affärer, utan att hjälpa människor. Att motivera försäljningsverksamheten var rätt enkelt. Människor ville hjälpa och allt fler ville hjälpa genom att donera prylar som de inte själva inte längre behövde. Man måste bara se till att försäljningen skedde ansvarsfullt och att intäkterna användes vettigt. I början kom man överens om att hälften av avkastningen användes till att stödja Röda Korsets verksamhet genom det distrikt som återanvändningsvaruhuset fanns i, medan en fjärdedel överfördes till Röda Korsets katastroffond och den resterande fjärdedelen användes till att utveckla Kontti-kedjan. Fördelningen av resultatet var ändå bara en del av Kontti-verksamhetens bidrag till Röda Korsets hjälparbete. Bidrag som kom in via Kontti packades och skickades ut som direkt klädeshjälp och i hemlandet gav Kontti-varuhusens lager nödhjälp till exempel till personer som mist sin egendom i en eldsvåda. Den tredje stenfoten i Konttis hjälpande verksamhet har från första början varit dess sysselsättande effekt. Vid millennieskiftet fanns det fortfarande en hel del strukturell arbetslöshet i Finland, ett arv efter recessionen. I Konttis verksamhetsmodell behövdes en mycket arbetskraft för att ta emot donationer, sortera dem och förbereda dem för försäljning, så det var en enkel ekvation. Kontti-varuhusen började anställa långtidsarbetslösa och andra personer som var svåra att sysselsätta, för att hjälpa dem komma in i arbetslivet. Förutom arbete började Kontti inom kort också erbjuda möjligheter till utbildning. SÅDANT SOM doneras till Kontti skic kas också iväg ut i världen som direkt klädeshjälp. Koderna på klädbalen visar att den innehåller damblusar. K A IS A R A U T IA IN E N AVM2_loppuosa_painoon.indd 38 AVM2_loppuosa_painoon.indd 38 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
39 Ett varuhus i varje distrikt De första Kontti-varuhusen grundades i distriktens regi i Jyväskylä år 2000 och i Uleåborg och Kuopio år 2001. År 2002 fick Kontti-varuhusen en gemensam ledning när kedjan blev en av Röda Korsets institutioner. De följande åren växte Kontti-verksamheten med fart. Nya verksamhetsställen öppnades i Björneborg, Rovaniemi, Lahtis, Joensuu, Villmanstrand och Tammerfors. Vid sidan av de stora varuhusen testade man mindre butiker under namnen Minikontti och Kontti-putiikki. År 2007 hade Kontti-kedjan redan 28 fast anställda och mer än 700 personer som arbetade på varuhusen med olika stöd. Enligt en arbetsplatsenkät som gjordes följande år trivdes de anställda väl på Kontti. Även arbetsoch näringscentralerna och övriga myndigheter var nöjda med det sysselsättningsoch utbildningssamarbete som Kontti-kedjan erbjöd. År 2010 kunde man ta en yrkesexamen som försäljare vid sidan av arbetet på Kontti i Björneborg, Tammerfors och Villmanstrand och år 2011 inleddes ett sysselsättningsoch utbildningsprogram med stöd från Europeiska socialfonden ESF i Uleåborg. År 2012 var Kontti redan engagerat i hela nio sysselsättningsoch utbildningsprojekt tillsammans med NTM-centralerna. Åbo fick sin egen Kontti år 2011, Vanda sin 2012, Esbo sin 2015 och Helsingfors sin 2016, då det tolfte återanvändningsvaruhuset öppnade sina dörrar i Östra centrum. På samma gång nådde Kontti ett av sina mål: kedjan hade ett varuhus i vart och ett av Röda Korsets distrikt. Efter att Kedjan på så sätt ”blivit klar” kunde också en allt större andel av resultatet riktas till hjälparbetet. Idag används två tredjedelar av intäkterna till hjälpverksamhet via distrikt och avdelningar, medan resten går till katastroffonden. Omtyckt och uppskattad Kontti firar sitt 20-årsjubileum i år och har blivit en stark stöttepelare för Röda Korsets biståndsarbete. Sitt allra bästa resultat gjorde Kontti år 2019, då kedjans resultat översteg 5 miljoner euro. Under rekordåret hade Kontti närmare 1,3 miljoner kunder. Enligt en kundundersökning från 2017 var kunderna i allmänhet väldigt nöjda med Kontti. Förmånliga priser, att det är ekologiskt att handla begagnat och ett intressant sortiment hörde till det som lockade folk till Kontti. Kontti får också beröm som arbetsplats. Enligt enkäter med de anställda är Kontti en omtyckt arbetsgemenskap och de Kontti-anställda som har subventionerade löner upplever att de har kommit igång på karriärstegen. Kontti har ett solitt anseende. Enligt en enkät år 2018 kopplar finländarna starkt samman Kontti och Röda Korset, som år efter år är en av de mest ansedda och uppskattade organisationerna i landet. Finländarna tycker att Kontti gör det rätta. Kontti låter också sina värderingar synas. Under årens lopp har varuhusen presenterat sin verksamhet och möjligheten till återanvändning på mässor och evenemang och samarbetat med bl.a. modeoch återanvändningsentusiaster. Ett stort steg framåt togs den 10 februari, då Kontti markerade sitt 20-årsjubileum med att öppna en webbutik och en förnyad webbplats på adressen www.sprkontti.fi. Lycka till med ditt tredje decennium, Röda Korsets Kontti! ? Finländarna tycker att Kontti gör det rätta CENTRALT FÖR Kontti är att axla sitt sociala ansvar. Uleåborgsbon Niina Lehmi kangas jobbade vid Kontti år 2012 och tog en yrkesexamen i försäljning på samma gång. V E S A R A N TA AVM2_loppuosa_painoon.indd 39 AVM2_loppuosa_painoon.indd 39 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
40 Vi behöver varandra En kopp te, naturexkursioner och stand up – Röda Korsets invandrarverksamhet tar många former. När man gör saker och ting tillsammans blir skillnaden mellan ”oss” och ”dem” mindre. Det viktiga är att inse att vi alla har något att ge varandra. TEXT HEIDI NUMMI BILDER JOONAS BRANDT V ar och en av oss har samma behov, varifrån vi än kommer. Vi behöver vänner. Gemenskap. Känslan av att höra till. Det är den inställningen man borde ha när man börjar med frivilligarbete med människor av precis alla sorter, säger Sini Marttinen , mångsysslare inom invandrararbetet. Integrationsarbete med invandrare borde inte vara något undantag, men dessvärre är det ofta så. – I invandrararbetet ser man fortfarande en uppdelning mellan finländare och personer som kommit från anNASIBED HEDAYATI (t.v.), Sini Marttinen, Karim Aldulaimi och Mustafa Othman blev vänner genom Röda Korsets Dream Teamfrivilliggrupp. dra håll, som om det fanns ett ”vi” och ett ”de”, säger Marttinen. Hon ger ett exempel: Ofta är det så att volontärerna är engagerade i köket och serverar te åt invandrarna. Varför i all världen sätter de sig inte ner och dricker te tillsammans, förundrar sig Marttinen. – Det var liksom så man delade upp det, att jag är här för att hjälpa dig. Men sanningen är ju den att vi alla behöver varandra. Hurdant är alltså ett äkta mångkulturellt arbete? Enligt Marttinen borde kungstanken vara att vi alla har något att ge varandra. Lyckat frivilligarbete präglas alltid av ett gemensamt drag: att folk får tillfället att vara med, att vara delaktiga i någonting. Från invandrare till volontär Integration är en process och i den processen hittar en människa som har flyttat från ett land till ett annat sin egen plats i det nya samhället. Att få ett jobb och lära sig språket är viktiga skeden i integrationsprocessen. Men det handlar om mycket annat också, framför allt att skapa sociala nätverk och relationer. Karim Aldulaimi och Mustafa Othman har sina rötter i Irak och känner AVM2_loppuosa_painoon.indd 40 AVM2_loppuosa_painoon.indd 40 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
41 Sini Marttinen väl. Frivilliggruppen Dream Team som Marttinen har grundat verkar under Röda Korset och vid de träffarna dricker man alltid te tillsammans. Speciellt viktigt var Dream Teams verksamhet för de två vännerna när de fortfarande bodde på en förläggning. – Jag var aktivt med i gruppen, för det var min enda kontakt till det finländska samhället, minns Aldulaimi. För Marttinen har det från första början varit klart vad verksamheten i gruppen handlar om. Invandrarna ska inte vara passiva mottagare av hjälp, utan får själva aktivt engagera sig i frivilligarbete till exempel med finländska åldringar, fångar, hemlösa och ungdomar. Det är den naturliga samvaron som är den faktor som får människor att ställa upp igen och igen, tror Marttinen. Nasibed Hedayati är inne på samma linje. Det viktiga är egentligen inte vad man gör, utan hur man gör det. Hedayati kom till Finland för att doktorera. Det kändes ensamt att ha flyttat till ett nytt land, så hon började se sig omkring efter lämpliga möjligheter för frivilligarbete. Dream Team verkade då i förläggningen i Rödbergen och var på den tiden den enda engelska gruppen. När Hedayati och Marttinen träffades kom de genast bra överens. – Det var en varm stämning i gruppen och jag kände mig genast välkommen, säger Hedayati. För många frivilliguppdrag krävs att man kan finska. Dream Team visade hur viktigt det också var att det fanns möjlighet att engagera sig på engelska. Idag är Hedayati med och organiserar Röda Korsets projekt Friends in Finland, där mera erfarna invandrare delar med sig av sina kunskaper till nykomlingar i landet. Projektet utgör ett komplement till SuomiKamu-tjänsten, som hittar finländska vänner åt nyinflyttade. – De här tjänsterna ger många en första vän i Finland, säger Hedayati. Rädsla bygger på okunskap Känslan av utanförskap. Det är en upplevelse som många som har kommit från andra länder delar. Det tog tre år innan någon sa god morgon till Othman på hans egen gård. När han flyttade in var han den enda invånaren i husbolaget som inte hade rötterna i Finland. – För oss irakier är det speciellt svårt på grund av vårt lands historia. Nu har mina grannar ändå sett att jag lever ett helt normalt liv, säger Othman. Aldulaimi och Othman har båda ansträngt sig för att lära sig finska. Nu löper pratet redan ganska bra, men att man kan språket betyder inte automatiskt att man har ett bättre socialt liv. Det finns många fördomar om invandrare. Därför måste man tala öppet också om sådant som är svårt. Man kan ta itu med rädsla och fördomar först när man slutar gå som katten kring het gröt. Aldulaimi har till exempel besökt skolor och talat om islam, eftersom det finns speciellt mycket misstankar kring muslimer. – Det är viktigt att fatta varifrån människors rädslor kommer och sedan tala om det tillsammans. Ingen mår bra av att bara grunna ensam på saker och ting, säger Aldulaimi. De två männen är överens om att det viktigaste är att få till stånd ett möte mellan lokalbefolkningen och de nyinflyttade. Röda Korset erbjuder många olika leder till sådana möten. Vi har vänverksamhet, språkklubbar och LäxHjälp, internationella klubbar och mångkulturella läger. Och det handlar inte bara om vad de som kommer från andra håll har nytta av, påminner Marttinen. Infödda finländare har samma nytta av verksamheten. I Finland är det nämligen inte alltid lätt att bli bekant med nya människor, men via frivilligarbete sker det naturligt. Perspektiv åt båda hållen Varje nykomlings historia är sin egen, men i allmänhet har de ett gemensamt drag: det har funnits många krökar på vägen till det nya hemlandet. Så är det också för Aldulaimi och Othman. Aldulaimi gav sig först av till Malaysia och Othman till Norge. Othman hann bo i Norge i några år och lärde sig till och med språket, men horisonten förmörkades hela tiden av tanken på en eventuell utvisning. I Malaysia, där Aldulaimi tog en magistersgrad inom IT, var situationen likadan. Till slut kom de till Finland som asylsökande. Uppehållstillstånd gjorde saker och ting lättare, men det var Varje nykomlings historia är sin egen inte slut på problemen. Efter att ha kommit till Finland skickade Aldulaimi ut trehundra arbetsansökningar – förgäves. Till slut skaffade han sig en examen till och arbetar nu som skolgångsbiträde. Othman i sin tur gick i yrkesskola och arbetar idag som busschaufför. Ett faktum är att befolkningsmängden i Finland minskar. Invandring behövs – redan nu. – Många branscher är helt beroende av invandrare, påpekar Aldulaimi. Så är det till exempel inom byggoch städbranschen. – Man borde visa folk de goda sidorna med invandring, fyller Othman i. Aldulaimi och Othman har båda bott i Finland i fem år nu. Av dem har de varit med i arbetslivet i tre och ett halvt år. Båda hoppas se en förändring i hur invandrare omtalas i nyheterna. De befarar att många finländares bild av invandrare fastnar i negativa rubriker. – Vad med oss, tusentals helt vanliga människor som jobbar, frågar Aldulaimi. – Nyheterna borde ta upp oss också. Alla behöver vänskap Det är hög tid att skaka om de stelnade strukturerna inom frivilligarbetet, tycker Marttinen och Hedayati. – I allmänhet måste man gå på kurs först innan man kan engagera sig som volontär. Det borde inte vara så att de som vill ställa upp måste vänta i flera månader innan hen kan delta i verksamheten, säger Hedayati. Tröskeln ska vara låg: man kan alltid komma med och om man trivs så kan man gå kurserna sen. – I Finland är vi ofta så försiktiga med att man måste kunna det och det, så till slut gör ingen någonting, suckar Marttinen. När det gäller invandrare är det viktigt att lyssna på vad de själva tänker om verksamheten. Det hela ska inte behöva falla på språkkunskaperna i alla fall. På det hela taget är det förbi med den gamla typen av frivilligarbete, tror Hedayati och Marttinen. Förr tänkte man att en volontär inte får bli vän med ”hjälpmottagarna”. Man höll dem avsiktligt på ett visst mentalt avstånd. – Det är ju precis vänner vi vill bli, säger Marttinen. Varför ska det vara så svårt att vara en vän? Det är ju det de här människorna behöver – det är vad vi alla behöver. ? AVM2_loppuosa_painoon.indd 41 AVM2_loppuosa_painoon.indd 41 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
42 Röda Korsets exitstrategi för coronan Många förändringar i Röda Korsets verksamhet kommer att förbli också efter coronan. ÄVEN RÖDA Korsets frivilligarbete har påverkats av den oro som coronan har orsakat i fråga om våra närmastes och vår egen hälsa, i fråga om ensamhet, arbetsplats och utkomst. Det har varit omöjligt att träffas och samlas. Vi har snabbt hittat nya arbetsformer i distansträffar på webben, ensamhetsbekämpning per telefon och till exempel den växande livsmedelshjälpen och medicinleveranser. Trots att vi kommer att få leva med coronan även framöver är det nu dags för ett mellanbokslut. Vad förändras i Röda Korsets verksamhet och vilka nya behov uppstår i eftervården efter coronan? För Röda Korsets volontärer, personal och även för oss förtroendevalda har distansarbete blivit bekant. Folk har inrättat arbetsstationer vid köksbordet och – som jag läste – i vissa fall till och med på bastulaven. Distansarbetet har blivit en del av vardagen och en del av den vardagen blir kvar även efter coronan. Till en början kändes det ständiga distansandet främmande och det gick trögt att lära sig nya arbetsmetoder, men efterhand började det kännas rätt bekvämt. Men att göra allt på distans skapar också ångest och det sociala kittet i arbetsgemenskapen blir lidande. Vi kan vara mer ekologiska och ibland också mer effektiva på distans, men att stärka vi-andan går bäst när vi fysiskt befinner oss på samma plats. Framtiden kommer att bli en kombination av båda arbetsformerna. UNDER CORONAN har många på nytt hittat ut i naturen och insett vikten av att röra på sig ute i det fria för att må bra. Äldre människor har ändå uppmanats att stanna hemma under det första coronaåret. Det har gjort att ensamboende äldre idag är mer isolerade och till och med rädda för omvärlden. Att många isolerades och isolerade sig påverkar också vårt frivilligarbete. Våra nya former av vänverksamhet och medicinoch matleveranser till hemmaboende kommer att vara viktiga verksamheter även efter coronan. Gemensamma naturpromenader kan i framtiden bli en allt viktigare form av vänverksamhet. RÖDA KORSET har under coronatiden deltagit i matutdelning och enligt vissa uppskattningar nått hela 200 000 människor. För många familjer och ensamboende har coronatidens arbetslöshet lett till ett behov av mathjälp. Livsmedelsbistånd kommer att behövas även efter coronan, men detaljerna måste vi utvärdera noga. Hur genomförs hjälpen och med vilka finansieringsmekanismer? Hur ser arbetsfördelningen ut mellan den offentliga sektorn och organisationerna? Livsmedelsbiståndet har blivit en del av socialskyddets sista lager. Coronan har fört kärnfamiljer samman när föräldrarna arbetat och barnen gått i skola i samma hem och ibland i samma rum. Men att vara tillsammans precis hela tiden gör att en lätt drabbas av en annans illamående. Statistiken visar att våldet har ökat, likaså problemen med mental hälsa och familjevåld. Ungdomar har blivit frustrerade i brist på sysselsättning. Röda Korsets skyddshus för unga och chattjänster har försökt svara på de ungas nöd. En viktig orosfråga har varit hur vi klarar av den hopplöshet som en utdragen pandemi orsakar. Det är något som Röda Korset i sin exitstrategi för coronan bör satsa på och som hela den offentliga sektorn i sitt planeringsarbete måste prioritera. VI ÄR utmattade, lite till mans. Det gäller både dem som ger och dem som får hjälp. Vår organisation har fungerat fantastiskt under coronan. Vi har bistått den offentliga sektorn vid vaccineringar och byggt upp tillfälliga sjukhusplatser för att hjälpa den offentliga sjukvården. Samtidigt har vi genomfört våra årliga insamlingar Hungerdagen och Jul i sinnet och bistått myndigheterna i samband med plötsliga olyckor, precis som förut. Men det är också viktigt att hjälpa hjälparna. Röda Korsets styrelse har fattat beslut om åtgärder för att upprätthålla och förbättra våra anställdas välmående på arbetsplatsen under åren 2021–2023. Genom de åtgärderna strävar vi efter att också stärka frivilligverksamhetens ställning och det lokala arbetet. Även det hör till vår exitstrategi. NÄR CORONAN eller åtminstone dess mest kritiska skede är över handlar vår exitstrategi om det arbete som görs för att åtgärda efterdyningarna efter coronan. Vi får hoppas att Finlands regering i sin exitstrategi sätter in resurser till organisationer som Röda Korset, som genom sitt arbete stödjer de mest utsatta medlemmarna i samhället. För att förverkliga den strategin behöver vi varandra och allt vårt kunnande. Coronan orsakar ändringar i vår verksamhet, men mycket är också oförändrat. Det understryker våra värderingar och frivilligarbetets betydelse. Å hela Röda Korsets vägnar vill jag rikta ett stort tack till alla volontärer för att ha tagit oss genom den här svåra tiden, för er flexibilitet och för alla nya sätt att hjälpa. Ni är superbra! ? Elli Aaltonen Skribenten är ordförande för Finlands Röda Kors, arbetslivsprofessor vid Tammerfors universitet och doktor i samhälls vetenskaper. Kolumn AVM2_loppuosa_painoon.indd 42 AVM2_loppuosa_painoon.indd 42 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
43 Resumé N är antalet coronafall ökade i mars 2021 minskade trafiken i Helsingfors centrum. Restauranger stängde och allt fler jobbade på distans. En solig fredagseftermiddag finns det ändå en handfull givare hos Blodtjänst på Sanomahusets blodgivningsställe intill järnvägsstationen. En av dem är Helsingforsbon och studeranden Jere Hankonen , som har kommit för att ge blod för nionde gången, om han har räknat rätt. – Under coronatiden har jag gjort det här tre gånger, så det blir oftare än vanligt. Jag vet att blod behövs. Alla vill inte eller kan inte komma och ge blod nu på grund av viruset, säger Hankonen. Pauliina Mäkipää är ansvarig skötare vid Sanomahusets blodgivningsställe. Hon säger att både nya givare och gamla bekanta har kommit och gett blod under coronaåret. I allmänhet inspireras förstagångsgivarna av en givare de känner. – Jag blev intresserad av att ge blod när en vän på Facebook berättade om sin 30:e blodgivning. Och när jag berättade för min mamma att jag hade gett blod blev hon också givare, bekräftar Jere Hankonen. Mängderna som förr Blodgivare som Hankonen är guld värda för hälsovårdssystemet. Trots att givningstakten sackade av för en tid i början av coronapandemin sjönk antalet blodgivare till slut inte i betydande grad under det första coronaåret. Antalet blodgivningar blev cirka 190 000 under 2020, vilket är bara 10 000 färre än under år 2019. – Det var överraskande, men årsstatistiken visar att vi höll oss nästan på det föregående årets nivå. Förra året hade vi också drygt 18 000 förstagångsgivare, vilket till och med är lite mer än de senaste åren i genomsnitt, säger Blodtjänsts specialläkare Susanne Ekblom-Kullberg . Att antalet givare har varit stabilt under Livsviktigt givande Trots att coronan har vänt upp och ner på vår vardag har det varit möjligt att fortsätta ge blod. Jere Hankonen, studerande i Helsingfors, har rent av gett blod oftare än tidigare. TEXT SARIANNA TOIVONEN BILDER LAURA OJA coronatiden visar att man har lyckats hålla blodgivningen trygg och att givarna har önskat hjälpa under exceptionella förhållanden. Blodtjänst har också kommunicerat mer än tidigare till exempel på sociala medier om hur viktigt det är att ge blod. Även behovet av blod och blodpreparat har varit rätt så konstant. – När sjukhusen på våren för ett år sedan i begränsade sina icke-nödvändiga operationer minskade behovet av blod en aning. Det var ändå en tillfällig och liten förändring, säger Ekblom-Kullberg. Tryggt ge blod Coronan smittar inte via blodet. Därför behöver blodgivare inte genomgå coronatest, utan det räcker med att givaren är frisk och symptomfri. Den uppfattningen har bara stärkts under uppföljningen av pandemin. Hos Blodtjänst ombeds givarna först tvätta eller desinficera händerna och därefter rekommenderas att man håller ett avstånd på två meter till andra. Både givare och personal förutsätts använda kirurgiska munskydd och vid behov förser man givaren med munskydd. På givningsstället begränsar man också antalet personer som är på plats samtidigt. Endast nödvändiga följeslagare är tillåtna. Blodtjänst har dessutom tagit i bruk nya webbtjänster som bidrar till att göra verksamheten trygg och smidig. I blodgivningen har man övergått till tidsbokning. Givningstid kan man boka på Blodtjänsts webbplats eller per telefon. Dessutom kan man fylla i hälsoblanketten på förhand online. – Vi hade lite tur med det, för vår blankett togs i bruk nästan samtidigt som coronapandemin började. Webblanketten minskar antalet onödiga besök, eftersom det ger möjlighet att på förhand kontrollera att man preliminärt lämpar sig som givare, säger Susanne Ekblom-Kullberg. Tidsbokningssystemet ser till att det inte blir rusning på givningsstället. Systemet har visat sig fungera så bra att det sannolikt blir kvar även efter att vi slipper coronabegränsningarna. ? JERE HANKONEN ger oftare blod under de rådande exceptionella förhållandena eftersom alla inte kan göra det. Coronan smittar inte via blodet AVM2_loppuosa_painoon.indd 43 AVM2_loppuosa_painoon.indd 43 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
44 Resumé KATASTROFER SOM orsakas av väder och klimat har ökat under hela 2000-talet. Väderoch klimatrelaterade katastrofer har krävt över 410 000 människoliv och påverkat 1,7 miljarder människors liv bara under det senaste decenniet. Orkaner, störtregn, jordskred, torka och värmeböljor gör att behovet av humanitärt bistånd i världen ökar kraftigt. Men det finns goda nyheter också: det går att effektivt förbereda sig på många av klimatförändringens följder. När tyfonen Haiyan svepte fram över Filippinerna år 2013 krävde stormen 6 300 människoliv. År 2020 kom Goni, en tyfon i samma storleksordning, men den krävde bara 22 liv. Skillnaden berodde till betydande del på att man satsat på förebyggande insatser och utveckling av varningssystem. Smart hjälpa på förhand Det går att förbereda sig på de katastrofer som klimatförändringen för med sig – och det ger också det bästa utfallet. TEXT TONI JOKINEN BILD MIRVA HELENIUS Varning vid rätt tidpunkt, evakueringar och skydd av kritisk infrastruktur räddar människoliv, men de innebär också en ekonomisk nytta. Undersökningar visar att den mest lönsamma enskilda anpassningsåtgärden mot inverkan av klimatförändring är att utveckla väderoch förhandsvarningstjänster. Systemen ger i bästa fall en närmare tiofaldig nytta jämfört med den finansiering som investeras i dem. För att man effektivt ska kunna förutse katastrofer krävs ett antal spelregler och åtgärdsmönster som man har kommit överens om på förhand. Man måste alltså veta hur de människor som utsätts för risk ska agera för att skydda sig mot katastrofen, hur de nås av förhandsvarningen, vilka tecken på fara som aktiverar larmet – och så vidare. Det bästa slutresultatet uppnår man när alla sektorer i samhället samarbetar. Finlands Röda Kors har inom sitt utvecklingssamarbete redan länge samarbetat med Meteorologiska institutet för att förbättra prognoser, varningssystem och beredskap i länder i utveckling. Meteorologiska institutets kunnande har under årens lopp utnyttjats i bland annat Malawi, östater i Stilla havet och Nepal. Meteorologiska institutet hjälper mållandet att utveckla sina väder-, klimatoch varningssystem genom att utbilda personal men också genom att leverera de system som behövs för att producera tjänsterna. Röda Korset sköter för sin del till att informationen integreras i statliga och lokala varningssystem och hjälper med att koppla kunskapen till åtgärder på lokal nivå. En central del av Finlands Röda Kors utvecklingssamarbetsprogram har redan i flera år varit uppbyggnaden av katastrofberedskap som bygger på lokalsamhället. Ett element i modellen är precis de samhällsbaserade förhandsvarningssystemen som utnyttjar existerande vädertjänster, kunskap om tidigare katastrofer och lokalbefolkningens observationer och lokalkännedom. Sådana system har implementerats i bland annat Nepal och Zimbabwe år 2019. Förra året inleddes motsvarande arbete i Etiopien och Malawi. ? Varning vid rätt tidpunkt räddar liv FILIPPINSKA RÖDA Korsets evakueringsövning räddar san nolikt människoliv när en orkan slår till, men småbarn tycker det är tråkigt i alla fall. AVM2_loppuosa_painoon.indd 44 AVM2_loppuosa_painoon.indd 44 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
Hakemisto Man kan lära sig vara en kompis RÖDA KORSET är med i projektet Kompiskonst för unga som siktar på att lindra ensamhet bland ungdomar och unga vuxna och öka deras välbefinnande. I verktygsbacken för projektet ingår bland annat ett webbaserat coachingprogram som hjälper att utveckla sociala färdigheter. Under se senaste åren har ensamhet bland ungdomar ökat. Tidsanvändningsundersökningar visar att ungdomar tillbringar allt mindre tid med sina vänner och familjer, medan den tid de tillbringar framför skärmar ökar. Coronan har begränsat den fysiska samvaron ytterligare. De sociala färdigheterna blir lidande. – Den här förändringen har skett på kort tid. En viss färdighet att mötas har försvunnit. Många är så rädda att säga något fel att de drar sig för att säga något alls. Till och med inom kompiskretsen kan det hända att man håller kontakt bara per mobil, fast kompisen finns alldeles intill en, berättar Saga Koski , 22, som har deltagit i planeringen av Kompiskonst-projektet. – Programmet fokuserar bland annat på självkännedom, självmedkänsla, hur man upplever ensamhet och motgångar samt hur man blir bekant med nya människor. Kompiskonst för unga-projektets planerare Anja Saksola vid Röda Korsets Västra Finlands distrikt säger att det ofta finns osäkerhet och svag självkänsla bakom ensamheten. Det kan också finnas en mobbningsbakgrund. Dåliga upplevelser försämrar vår sociala förmåga ytterligare. – Frivilliga vänner upplever ibland otillräcklighet när de försöker stödja en osäker ung människa, som så att säga inte drar sitt strå till stacken i interaktionen. Det finns mycket som behöver tas upp och stärkas. Coachingprogrammet Kompiskonst vill ge verktyg att ta itu med de här knutarna, förklarar Saksola. Det treåriga Kompiskonst-projektet finansieras av Socialoch hälsoorganisationernas understödscentral Stea. Innehållet i coachingprogrammet har valts ut efter intervjuer med ungdomar och producerats i samarbete med Psykisk Hälsa i Finland rf. ? MAARIT SEELING P E K K A A G A R T H SAGA KOSKI vill verka för barns och un gas välmåen de även i sitt framtida jobb. AVM2_loppuosa_painoon.indd 45 AVM2_loppuosa_painoon.indd 45 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
”PUNAINEN RISTI tahtoo tarttua ihmisen elämään jo ennen hänen maailmaan tuloaan ja valvoa häntä ehtooseen saakka, ettei mitään pahaa tapahtuisi. Punaisen Ristin ydinkysymys ei kuitenkaan ole vain kysymys ihmisen elämän pituudesta, vaan elämän sisällöstä. Elinvuosiin on saatava terveyttä, voimia, ahkeran työn iloa ja taitoa, ryhtiä, kuntoa ja todella elämää elävöittävää ja rikastuttavaa sisältöä. Elämä elämisen arvoiseksi!” SUOMEN PUNAINEN RISTI 5/1951 Hämeen piirin puheenjohtaja ja entinen kan sanedustaja Alpo Lumme hahmotteli Suo men Punaisen Ristin tehtävää koko kansan järjestönä. Vuosien takaa ? Åren går Elämisen arvoinen elämä Ett liv värt att leva ”RÖDA KORSET vill ta tag i en människas liv redan innan hon kommer till denna världen och vaka över henne till livets afton, så att inget illa ska hända henne. Röda Korsets kärnfråga är ändå inte enbart en fråga om längden på en människas liv, utan också dess innehåll. Levnadsåren bör präglas av sundhet, kraft, flitigt arbete och kunskap, hållning, kondition och innehåll som verkligen ger livet liv och rikedom. Livet ska vara värt att leva!” SUOMEN PUNAINEN RISTI 5/1951 Tavastlands distrikts ordförande och tidi gare riksdagsledamot Alpo Lumme formu lerar Finlands Röda Kors uppdrag som en organisation för hela folket. AVM2_loppuosa_painoon.indd 46 AVM2_loppuosa_painoon.indd 46 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
Piristystä molempiin suuntiin Kokkolalainen Risto Halkola, 62, jäi eläkkeelle rehtorin virasta ja muutti maalta kaupunkiin. Uudeksi harrastukseksi löytyi Punaisen Ristin ystävätoiminta. TEKSTI ANNE SAARIKETTU KUVA PÄIVI KARJALAINEN Millainen kokemus ystävätoiminta on ollut? – Ensimmäisen Punaisen Ristin ystäväni kanssa tehtävät olivat monimuotoisia ja ehkä ylittivätkin sen, mikä on ystävätoiminnan tarkoitus. Onneksi saimme järjestettyä hänelle muuta apua, jolloin meille jäi enemmän aikaa seurusteluun. Nyt hän asuu jo hoitolaitoksessa, jossa vierailen harvakseltaan. Toinen ystäväni asuu yksin kotona, mutta tulee toimeen palvelujen avulla. Olemme ulkoilleet ja käyneet yhdessä asioilla, ja nyt korona-aikana yhteyttä on pidetty puhelimitse. Toivottavasti kesään mennessä pääsemme taas tapaamaan kasvokkain. Toimin myös verkkoystävänä, joka on uusi ystävätoiminnan muoto. Minulla on kaksi verkkoystävää, joiden kanssa kirjoittelemme sähköpostin välityksellä. Korona on vaikuttanut iäkkäisiin ystäviini kovasti. Yksinäisyys on monen suurin murhe muutenkin, ja korona on pahentanut sitä. Millaista on toimia ystävänä verkon kautta? – Verkkoystävyys ei rasita paljoa, mutta se antaa paljon. Yksinäiselle vanhukselle viesti tuo iloa ja vaihtelua arkeen. Verkkoystävän kanssa voi halutessaan myös pysyä melko anonyyminä. Ei tarvitse kertoa edes koko nimeä tai paikkakuntaa. Kerromme itsestämme vain sen, mikä tuntuu hyvältä. Päivän polttavat asiat tulevat tietysti viesteissä esille. On aina piristävää saada viestejä ystäviltä. Mitä vapaaehtoistoiminta antaa sinulle itsellesi? – On mukavaa puuhastella vanhusten kanssa. Heiltä oppii elämän viisauksia, ja tapaamisen tai puhelun jälkeen on aina hyvä mieli. Tulee tunne, että on tehnyt jotain hyvää ja merkityksellistä. Ystävätoiminta ei myöskään sido paljoa. Voit päättää, kuinka usein tapaatte tai milloin soitat. Kuitenkin yhteydenpidolla on suuri merkitys vanhukselle ja hänen omaisilleen. Toisaalta toiminta on saanut minut huomaamaan, kuinka yksinäisiä vanhukset voivat olla. Se minua välillä surettaa. ? RISTO HALKOLAN elämässä tapahtui eläkkeelle siirtyessä monta muutosta. Opettajapariskunta muutti maalta kaupunkiin ja omakoti talosta kerrostaloon. Halkolasta tuli myös Punaisen Ristin vapaaehtoinen. 47 Avun kasvo AVM2_loppuosa_painoon.indd 47 AVM2_loppuosa_painoon.indd 47 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34
Avun kasvo Ilmoita joukkueesi yritys tai kaveriporukka mukaan osoitteessa kilometrikisa.fi Sinä pyöräilet Luonto kiittää Yrityksesi lahjoittaa 1 € / poljettu 25 km Punainen Risti kohdistaa lahjoitusvarat alueille, joilla ilmastonmuutoksesta kärsitään eniten CO2 päästöt vähenevät 4,25 kg/ 25 km, kun auto jää kotiin 1 € 4,25 kg 25 km Poljetaan yhdessä ilmastonmuutosta vastaan! Kisa starttaa toukokuussa. Ilmoita joukkueesi yritys tai kaveriporukka mukaan osoitteessa kilometrikisa.fi AVM2_loppuosa_painoon.indd 48 AVM2_loppuosa_painoon.indd 48 20.4.2021 16.34 20.4.2021 16.34