SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 4 2016 Neutralitet öppnar dörrar för hjälpare 37 Puolueettomuus avaa ovet auttajalle 34 Yleiskokous kutsuu Helsinkiin 16 Raskasta apua turvataloille Det rockar att hjälpa! Tung hjälp till skyddshus 14 / 15 Auttaminen on rock! Avun maailma on myös veren luovuttajan lehti. Hjälpens värld är också blodgivarens tidning. 26 Veriplasmasta saatu lääke pelasti Aleksin 19 Stämman kallar till Helsingfors AVM1604_s1-25.indd 1 31.10.2016 14.37
S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Välittämisestä, tekemisen ilosta ja yhdestä ihmisestä – jokaisesta meistä. Yhdessä meitä on yli 2,2 miljoonaa omistajaa ja kuten sinäkin, moni meistä on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa. Kiitos, että osallistut toimintaan! Mistä on hyvät teot tehty? K u va t: M ik k o Le h tim ä k i, Ju ss i R a st a s, H a n n a Lin n a k k o Mukana auttamassa -nettisivustolle on koottu Suomen Punaisen Ristin yhteistyö yritykset. Yrityksen näkyvyys sivulla määräytyy Punaiselle Ristille annetun tuen mukaan. Käy tutustumassa: punainenristi.fi/mukana-auttamassa Haluaako sinun yrityksesi mukaan auttamaan? Ota yhteys varainhankintaan regina.lauren@punainenristi.fi, 020 701 2199 tai eeva.arrajoki@punainenristi.fi, 020 701 2274. APUA SINUN AVULLASI. KOTONA JA KAUKANA. Yhteistyö Punaisen Ristin kanssa on osoitus siitä, että yritys kantaa vastuunsa ja on mukana auttamassa hädänalaisia sekä kotona että maailmalla. Vastuullisesti toimiva yritys vetää puoleensa asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja osaavia työntekijöitä. Yritykset voivat auttaa lahjoittamalla varoja, tuotteitaan ja osaamistaan tai tekemällä vapaaehtoistyötä. YHTEISTYÖKUMPPANI, LÄMMIN KIITOS ETTÄ OLIT SPR_Mukana_auttamassa_2016.indd 1 31.10.2016 14.35 AVM1604_s1-25.indd 2 31.10.2016 14.38
S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Välittämisestä, tekemisen ilosta ja yhdestä ihmisestä – jokaisesta meistä. Yhdessä meitä on yli 2,2 miljoonaa omistajaa ja kuten sinäkin, moni meistä on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa. Kiitos, että osallistut toimintaan! Mistä on hyvät teot tehty? K u va t: M ik k o Le h tim ä k i, Ju ss i R a st a s, H a n n a Lin n a k k o Mukana auttamassa -nettisivustolle on koottu Suomen Punaisen Ristin yhteistyö yritykset. Yrityksen näkyvyys sivulla määräytyy Punaiselle Ristille annetun tuen mukaan. Käy tutustumassa: punainenristi.fi/mukana-auttamassa Haluaako sinun yrityksesi mukaan auttamaan? Ota yhteys varainhankintaan regina.lauren@punainenristi.fi, 020 701 2199 tai eeva.arrajoki@punainenristi.fi, 020 701 2274. APUA SINUN AVULLASI. KOTONA JA KAUKANA. Yhteistyö Punaisen Ristin kanssa on osoitus siitä, että yritys kantaa vastuunsa ja on mukana auttamassa hädänalaisia sekä kotona että maailmalla. Vastuullisesti toimiva yritys vetää puoleensa asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja osaavia työntekijöitä. Yritykset voivat auttaa lahjoittamalla varoja, tuotteitaan ja osaamistaan tai tekemällä vapaaehtoistyötä. YHTEISTYÖKUMPPANI, LÄMMIN KIITOS ETTÄ OLIT SPR_Mukana_auttamassa_2016.indd 1 31.10.2016 14.35 AVM1604_s1-25.indd 3 31.10.2016 14.38
Avuntarve on huipussaan ENSI VUONNA jo 33 Suomen Punaisen Ristin osastoa jakaa EU:n ruoka-apua. Jaamme vuoden aikana 60 000 kiloa kuivaruokaa ja säilykkeitä ihmisille, jotka eivät muuten tulisi toimeen. Vaikka ruoka-apumme laajenee, se on vain pieni osa Suomessa jaettavasta ruoasta. Köyhyyttä ei poisteta, mutta nälkä lähtee hetkeksi. Tänä vuonna järjestetään jo kahdeskymmenes Hyvä Joulumieli -keräys yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Tänä vuonna ruokalahjakortteja jaetaan jo 30 000 vähävaraiselle perheelle Suomessa. Avuntarve on huipussaan myös maailmanlaajuisesti. Miljoonat ihmiset joutuvat elämään sodan keskellä. Konfliktit muuttuvat entistä vaikeammiksi ja pidemmiksi. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kymmenen pitkäkestoisimman avustusoperaation kesto on keskimäärin 36 vuotta. Tämä tarkoittaa, että näillä alueilla kasvaa pian jo kolmas sukupolvi, joka ei ole koskaan kokenut rauhaa. Avustustyöntekijätkään eivät ole turvassa. Jo 54 Syyrian Punaisen Puolikuun auttajaa on menettänyt henkensä avustustehtävissä. Konfliktien uhrien ja kotimaan hädänalaisten lisäksi apua tarvitsevat myös ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien maiden asukkaat. Kotimaassa järjestömme työhön taas vaikuttaa se, miten sosiaalija terveyspalvelut tulevaisuudessa hoidetaan niin, että ne tavoittavat myös heikoimmassa asemassa olevat. Tehtävää on paljon ja tilanteet tuntuvat muuttuvan nopeammin ja nopeammin. Yleiskokous järjestetään ensi kesäkuussa ja siellä tehtävillä päätöksillä voimme varmistaa, että olemme jatkossakin luotettava auttaja niin maailmalla kuin kotimaassa. Jatkossa se tulee vaatimaan entistä nopeampaa reagointia, yhteistyötä ja uusiutumiskykyä. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Ruoanjakelua Asunnottomien yössä. Hyvä Joulumieli juhlii tasavuosia. Nälkäpäivä innosti lipaskerääjiä. 10 Äkkilähtö näkyi ympäri maata 14 Rock-tähdet turvatalojen tueksi 16 Punaisen Ristin pääkaupunki 20 Niina Junttilan kolumni 24 Teemakoulu opettaa välittämään 26 Veriplasma paransi Aleksin 30 Raumalla ei hukata ruokaa 32 Elvytys pelasti veneretkellä 34 Raija Andersén todistaa toivoa 39 Ristikko 46 Vuosien takaa 47 Aino Ikävalko auttaa läksyissä 13 Blixtstart runt om i landet 15 Rockstjärnor för skyddshus 19 Röda Korsets huvudstad kallar 25 Temaskola lär eleverna bry sig 29 Plasmamedicin botade Aleksi 31 Inget slöseri i Raumo 33 Hjärt-lungräddning räddade Heikki 37 Raija Andersén vittnar om hopp 40 Korsord 41 Niina Junttilas kolumn 42 Kors & tvärs Jul i sinnet firar jämnt. Hungerdagen inspirerade. Vain elämää hälsar på igen. 46 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2016 9.11.2016 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Leena Koskela Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Hjälpbehovet rekordstort NÄSTA ÅR delar hela 33 avdelningar inom Finlands Röda Kors ut EU:s livsmedelsbistånd. Under årets lopp delar vi ut 60 000 kilo torrskaffning och konserver till människor som annars inte klarar sig. Även om vår livsmedelsutdelning växer är det bara en liten del av den mat som delas ut i Finland. Fattigdomen försvinner inte, men hungern ger med sig för en stund. I år ordnas insamlingen Jul i sinnet i samarbete med Mannerheims Barnskyddsförbund redan för tjugonde gången. 30 000 presentkort för mat delas i år ut till mindre bemedlade familjer i Finland. Behovet av hjälp är rekordstort även på global nivå. Miljontals människor är tvungna att leva mitt i krig. Konflikter blir allt svårare och mer utdragna. Internationella rödakorskommitténs tio längsta biståndsoperationer har en genomsnittslängd på 36 år. Det innebär att man i de områdena snart ser en tredje generation växa upp utan att ha upplevt fred. Biståndsarbetarna går inte heller trygga. Hela 54 av Syriska Röda Halvmånens hjälpare har mist livet under biståndsarbetet. Men konfliktoffer och nödlidande i hemlandet är inte de enda som behöver hjälp: hjälpbehovet ökar också i länder som har drabbats av klimatförändringen. Här hemma påverkas Röda Korsets arbete i sin tur av hur socialoch hälsovårdstjänsterna i framtiden sköts så att de också når dem i samhället som är mest utsatta. Det finns mycket att göra och situationerna verkar förändras allt snabbare. Vi samlas till ordinarie stämma i juni och genom de beslut som fattas då kan vi se till att vi även i framtiden är en pålitlig hjälpare såväl ute i världen som här hemma. Framöver kommer det att kräva snabbare reaktioner, samarbete och förnyelseförmåga. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Avun maailma ? Hjälpens värld 4/2016 AVM1604_s1-25.indd 4 31.10.2016 14.38
26 / 29 ALEKSI SELÄTTI KAWASAKIN TAUDIN Harvinaista sairautta hoidetaan plasmalääkkeellä. ALEKSI FICK KAWASAKIS SJUKDOM Sällsynt åkomma vårdas med plasmamedicin. 30 / 31 RAUMAN OSASTO PANOSTAA RUOANJAKELUUN Ruoka-avun tarve kasvaa myös Suomessa. AVDELNINGEN I RAUMO DELAR UT LIVSMEDEL Behovet av mathjälp ökar också i Finland. 10 / 13 PÄLKÄNEEN YHTEIS KOULU VARAUTUI ÄKKILÄHTÖÖN Yhteistyö näytti voimansa valmiusharjoituksessa. PÄLKÄNESKOLA GJORDE SIG REDO FÖR BLIXTSTART Beredskapsövning visade styrkan i samarbete. 34 / 37 RAIJA ANDERSÉN KASVOI AUTTAJAKSI Avustustyöntekijä kylvää toivon siemeniä. RAIJA ANDERSÉN VÄXTE UPP I FRK Biståndsarbetare sår frön av hopp. L A U R A V E S A JU S S I V IE R IM A A Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi S U S A JU N N O L A JO U N I P O R S A N G E R 4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 5 AVM1604_s1-25.indd 5 31.10.2016 14.38
6 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Ristiin rastiin Avun maailma 1/2017 ilmestyy 8.2. Ristiin rastiin Janne Haapiainen ja Melita Yacila poikkesivat Punaisen Ristin teltalla Asunnottomien yössä. Punainen Risti jakoi ruokaa ASUNNOTTOMIEN YÖSSÄ Maanantaina 17.10. vietettiin Asunnottomien yötä. Helsingin Asunnottomien yön päätapahtuma järjestettiin Dallapénpuistossa, jossa paikalla oli myös Punaisen Ristin ruokajakelu. P UNAISEN RISTIN vapaaehtoiset ja työntekijät jakoivat Asunnottomien yössä tarvitseville ruokakasseja. Ruokatarvikkeet oli saatu lahjoituksina Punaisen Ristin pääyhteistyökumppanilta S-ryhmältä ja EU:n ruoka-avusta. Janne Haapiaisen ja Melita Yacilan matkaan tarttui Punaisen Ristin teltalta hapankorppua, hedelmiä ja lihasäilykettä. – Erittäin hyvä juttu, että tällaisia tapahtumia järjestetään. On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, miten iso ongelma asunnottomuus on esimerkiksi täällä Helsingissä, Haapiainen mietti ja kertoi, että hänellä itselläänkin on kokemusta aiheesta. – Joitain vuosia sitten olin puoli vuotta ilman asuntoa. Se oli sellaista reppuelämää ja kavereiden nurkissa roikkumista. Joka päivä joutuu miettimään, keneltä kehtaa pyytää seuraavaa yöpaikkaa, missä pesee pyykit ja missä syö seuraavan kerran. Suomen Punaisella Ristillä ei ole erikseen asunnottomille suunnattuna toimintaa, mutta se osallistuu asunnottomien tukemiseen muun muassa jakamalla ruoka-apua, ylläpitämällä terveyspisteitä ja tekemällä päihdetyötä. Punainen Risti on myös yksi asunnottomuutta vastaan kampanjoivan Y-Säätiön perustajista. Osallistumalla Asunnottomien yöhön Punainen Risti tahtoo auttaa tarvitsevia ja nostaa esiin asunnottomuutta, joka on yksi suurimmista köyhyyden ja syrjäytymisen aiheuttajista yhteiskunnassamme. Punaisen Ristin Asunnottomien yöhön hankkimat ruoat jaettiin illan aikana käytännössä loppuun. Maria Matsson Kallio-Käpylän osastosta päivysti teltalla kuudesta alkaen. – Ruokajakelu kiinnosti paljon. Muutamat kävijät liikuttuivat avusta kyyneliin asti, niin että siinä ihan liikuttui itsekin. Vaikka toisaalta tuntuu, että pieni apu tämä on, mutta jollekin se voi olla tosi iso juttu, Mattsson arveli. – Olen itse osallistunut Asunnottomien yöhön monena vuonna. Tapahtuma on tärkeä, koska se tekee näkyväksi isoa ongelmaa. Ihmisillä tuntuu olevan usein kapea näkemys asunnottomuudesta, että se koskee vain päihdeongelmaisia, mutta se koskettaa monenlaisia ihmisryhmiä. Tilastojen mukaan asunnottomuus on yleisintä suurissa kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Kaksi kolmasosaa asunnottomista on helsinkiläisiä, espoolaisia tai vantaalaisia. Suurimman ryhmän Suomen 7 898 asunnottomasta muodostavat tilapäisesti tuttaviensa tai sukulaistensa luona asuvat. Asunnottomista 6 785 on yksineläviä. Asunnottomina elää 424 perhettä, joissa on 437 alaikäistä lasta. Asunnottomien yötä vietetään YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17.10. Sen pääjärjestäjänä toimii Vailla vakinaista asuntoa VVA ry. Tapahtumia järjestettiin tänä vuonna Helsingin lisäksi muun muassa Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Oulussa, Joensuussa ja Porissa. KIMMO HOLOPAINEN JOONAS BRANDT AVM1604_s1-25.indd 6 31.10.2016 14.38
R ah an ke rä ys lu p a: P o lii si h al lit u k se n lu p a n ro P O L20 15 -1 25 4 9 /5 .2 .2 16 . K e rä ys ai ka 5. 2. 20 16 -3 1. 12 .2 20 ko ko m aa ss a lu ku u n o tt am at ta A h ve n an m aa ta . Å la n d s la n d sk ap sr e ge ri n g, lu p a n ro Å LR 20 15 /1 19 4 4 /2 2. 12 .2 15 . Vain elämää Goes Punainen Risti again! N ELOSEN huippusuositun Vain elämää -sarjan tähdet tutustuvat myös tänä vuonna erikoisjaksossa Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan. Kolmatta kertaa toteutettavassa Vain elämää Goes Punainen Risti -ohjelmassa tähdet tutustuvat kuuteen Punaisen Ristin kotimaan toimintamuotoon ja haastavat myös katsojat lahjoittamaan ja auttamaan vapaaehtoisina. Joulukuun alussa nähtävässä jaksossa Toni Virtanen tutustuu Konttitoimintaan, Mikko Kuustonen vastaanottokeskukseen, Anna Puu ensiapupäivystykseen ja Virve Rosti lasten ensiapuopetukseen. Mikael Gabriel vierailee Punaisen Ristin nuorten turvatalossa ja Erin Anttila Veripalvelussa. Vain elämää goes Punainen Risti Nelosella 2.12. klo 20.00, uusinnat 3.12. klo 18.30 ja 5.12. klo 19.30 4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 7 HANNA LINNAKKO JUSSI VIERIMAA Mikko Kuustonen tutustuu Vain elämää -erikois jaksossa vastaanottokeskuksen elämään. NUMEROT KERTOVAT 3 051 VAPAAEHTOISTA toimi viime vuonna Suomen Punaisen Ristin ensiapu ryhmissä. Ryhmät päivystivät vuoden aikana 2 793 tapahtumassa, joissa vapaaehtoisten apua tarvittiin yhteensä 17 026 kertaa. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2015 PUNAINEN RISTI L ADAT TU 100 000 KERTA A Punaisen Ristin hengenpelastajan mobiilisovellus on ladattu yli 100 000 kertaa. Sovellus tuo kännykkään ensiapuohjeet, hätänumeron soittoja paikannuspalvelun, Punaisen Ristin uutiset ja paljon muuta hyödyllistä. Maksuton mobiilisovellus on saatavilla Android-, Windows-, ja iOSpuhelimiin sekä iPad ja Android -tableteille. Löydät sen verkon sovelluskaupoista hakusanalla Punainen Risti, SPR tai Veripalvelu. Hyvä Joulumieli täyttää 20 vuotta Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseksi tähtää juhlavuonna ennätykseen. H YVÄ JOULUMIELI -keräys käynnistyy tänä vuonna perjantaina 25.11. ja jatkuu jouluaattoon asti. Keräykseen lahjoitetut varat käytetään 70 euron lahjakortteihin, joilla vähävaraiset tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita jouluksi. Juhlavuoden kunniaksi tavoitteena on kerätä ennätykselliset 2,1 miljoonaa euroa ja jakaa 30 000 lahjakorttia. Köyhien lapsiperheiden määrä Suomessa ei ole vähenemässä. Tällä hetkellä joka 10. lapsi elää pienituloisessa perheessä, jossa toimeentulohuolet vaikuttavat kaikkien perheenjäsenten mielialaan. Hyvä Joulumieli -keräys onkin konkreettisen auttamisen ohella vaikuttamiskampanja, jolla Punainen Risti ja sen kumppanit haluavat levittää tietoa lapsiperheiden köyhyydestä ja sen vaikutuksista Suomessa. Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestävät Punainen Risti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto, jotka valitsevat lahjakorttien saajat yhteistyössä esimerkiksi neuvolan, sosiaalitoimen ja seurakuntien diakoniatyön kanssa. Keräys järjestetään yhdessä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan sekä K-ruokakauppojen, S-ryhmän ja Lidlin kanssa. Lue lisää: www.hyvajoulumieli.fi Ristiin rastiin Avun maailma 1/2017 ilmestyy 8.2. Ristiin rastiin L AHJOITA HY VÄ JOULUMIELI ! Keräystilille FI17 1596 3000 2020 20 viestillä ”HJM” Keräyspuhelimella 0600 16555 (10,01 €/puhelu + pvm) Tekstiviestillä ”HJM” numeroon 16499 (10 €/viesti) AVM1604_s1-25.indd 7 31.10.2016 14.38
Ketjureaktio tuotti yli 80 000 euroa PUNAISEN Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanja tuotti tänä vuonna alustavan arvion mukaan reilut 80 000 euroa kehitysyhteistyöhankkeisiin Norsunluurannikolla ja Somaliassa. Lopullinen keräystulos vahvistetaan myöhemmin tilitysten valmistuttua. Kovimman yhteistuloksen teki viimevuotiseen tapaan Fujitsun joukkue, joka polki hurjat 135 682 kilometriä. Lahjoitusta kehitysmaiden auttamiseen kilometreillä kertyi 5 427 euroa. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat lahjoitussummat pyöräilivät kokoon Fazerin ja Ilmarisen joukkueet: 4 963 euroa ja 4 314 euroa. Punaisen Ristin Ketjureaktio järjestettiin jälleen osana Pyöräilykuntien verkoston ja Suomi pyöräilee -kampanjan Kilometrikisaa. Ketjureaktioon osallistuvat pyöräilijät tai heidän työnantajansa lahjoittavat jokaisesta poljetusta 25 kilometristä euron avustustyöhön. Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio on innokas pyöräilijä itsekin. 8 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 DYNAMO & SON / VERIPALVELU Koomikko-näyttelijä Sami Hedberg esiintyy Kantasolurekisterin uudella kampanjavideolla yhdessä kantasolusiirron ansiosta leukemiasta parantuneen Todde Fribergin kanssa. Sami Hedberg liittyi Kantasolurekisteriin Koomikko-näyttelijä Sami Hedberg liittyi Kantasolurekisteriin kuultuaan, miten kantasolusiirto voi pelastaa toisen ihmisen elämän. S AMI HEDBERG lähti mielellään Veripalvelun kampanjavideolle puhumaan Kantasolurekisterin tärkeydestä. Kuultuaan faktat ja tavattuaan kantasolusiirrolla leukemiasta parantuneen 12-vuotiaan Todde Fribergin (ks. Avun maailma 4/2014) Hedberg päätti liittyä kantasolurekisteriin itsekin. – Jos olen ihan rehellinen, niin minulla ei ollut paljon tietoa asiasta. Minut yllätti se, miten tällaisella yksinkertaisella teolla voi pelastaa toisen ihmisen elämän. Ilman juuri sitä oikeaa luovuttajaa ihminen kuolee, Sami Hedberg kertoo. Veripalvelun ylläpitämän Kantasolurekisterin periaate on välittää lahja tuntemattomalta tuntemattomalle. Kantasolusiirrettä tarvitseva potilas voi olla lapsi tai aikuinen, Suomessa tai ulkomailla. Kantasolusiirtoa tarvitsevat potilaat sairastavat useimmiten leukemiaa. Uusia jäseniä tarvitaan rekisteriin, sillä mitä enemmän rekisterissä on jäseniä, sitä useammalla potilaalla on mahdollisuus parantua. Katso kampanjavideo ja liity: www.soluistaelamaa.fi KOMIA KUTSUU K AUHAVALLE ! Punaisen Ristin Komia-ensiapuleiri kutsuu kaikkia ensiavusta innostuneita Kauhavalle 3.–6.8.2017. Entisen lentosotakoulun alueella järjestettävä leiri tarjoaa teemapajoja, harjoituksia, rentoa yhdessäoloa ja taattua leirimajoitusta. Komia sopii yhtä hyvin kokeneille ensiapupäivystäjille kuin vasta aiheesta kiinnostuneille ikään katsomatta. Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/earyhmat LEENA KOSKELA Ristiin rastiin Ristiin rastiin NUMEROT KERTOVAT 273 VAPAAEHTOISTA oli viime vuonna mukana Punaisen Ristin omaishoitajien tukiryhmien toiminnassa. Omaishoitajien 51 tukiryhmässä kävi 929 omaishoitajaa. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2015 AVM1604_s1-25.indd 8 31.10.2016 14.38
JARKKO MIKKONEN Vielä ehtii mukaan Kiitosgaalaan! SUOMEN Punainen Risti kiittää ja palkitsee vapaaehtoisiaan päättyvästä vuodesta Kiitosgaalassa Kuopion Musiikkikeskuksessa 3. joulukuuta. Kiitosgaalassa vapaaehtoisia tervehtivät muun muassa Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Tilaisuudessa palkitaan ansioituneita vapaaehtoisia ja osastoja, ja sen musiikillisesta annista vastaavat Maarit ja Sami Hurmerinta bändeineen. Päivä alkaa lounaalla kello 13 ja varsinainen gaala pyörähtää käyntiin kello 15. Tilaisuuden osallistumismaksu on 35 euroa. Ilmoittautuminen Kiitosgaalaan päättyy 15. marraskuuta, ja mukaan mahtuu vielä – lämpimästi tervetuloa! Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/ kiitosgaala SONY MUSIC ENTERTAINMENT FINLAND Ristiin rastiin Ristiin rastiin Nälkäpäivän lipaskeräys 15.–17.9. tuotti tänä vuonna upeat 1 350 000 euroa. Keräysaika jatkui lokakuun loppuun asti, joten Nälkäpäivän lopullinen tulos selviää vasta myöhemmin marraskuussa, kun kaikki verkkoja puhelinlahjoitukset on kirjattu mukaan. – Sen uskaltaa jo sanoa, että Nälkäpäivä sujui loistavasti. Varovainen veikkaus yhteistuloksesta olisi 2,4 miljoonaa euroa, Punaisen Ristin varainhankintajohtaja John Ekelund sanoo. Viime vuoden hurjaa kaikkien aikojen ennätystulosta, 4,18 miljoonaa euroa, kasvatti poikkeuksellinen turvapaikanhakijatilanne, joka sai varsinkin yritykset tekemään suuria, jopa yli 100 000 euron kertalahjoituksia Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Parempi vertailukohta tälle vuodelle onkin 2014, jonka keräystulos 2,12 miljoonaa euroa todennäköisesti ylittyy. – Erityisen hienoa oli, että mukana oli todella paljon uusia lipaskerääjiä. Nälkäpäivässä näkyi selvästi se poikkeuksellinen halu auttaa, jonka viime syksyn ja talven vastaanotto-operaatio suomalaisissa synnytti, Ekelund arvioi. – Suuri kiitos kaikille, jotka antoivat aikaansa ja lahjoittivat Nälkäpäivä-keräykseen. Sen ansiosta Punainen Risti voi auttaa sekä maailmalla että kotimaassa, kun sitä tarvitaan. Lipaskerääjät loistivat Nälkäpäivänä AVM1604_s1-25.indd 9 31.10.2016 14.38
10 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 K YMMENEN SEKUNTIA on lyhyt aika. Hätätilanteessa se kuluu niin nopeasti, ettei kaappien kaivamiseen tai lompakon etsimiseen jää aikaa. Kymmenessä sekunnissa ehtii napata mukaansa vain tärkeimmän – ja senkin vain, jos se on valmiiksi lähellä. Äkkilähdön voi aiheuttaa vaikka tulipalo. Pälkäneen yhteiskoulun kemian luokassa seitsemäsluokkalainen Elviira Ruokonen on listannut keltaiselle tarralapulle omat tärkeimpänsä: koirat ja puhelimen. Edessä istuvan Roni Arosen listalla on myös rahaa. Äkkilähtö YLLÄTTÄÄ AINA ” Halusimme järjestää toisenlaisen, toiminnallisen koulupäivän, koska kaikki eivät ole paikallaan istujia. ” MARIA AHO Palomies Niko Malinen opettaa Aki Laurénille, miten rasvapalo tukahdutetaan turvallisesti sammutuspeitteellä. Brandman Niko Mali nen visar Aki Laurén hur man tryggt kvä ver en fettbrand med en brandfilt. – Epäilen, ettei vakuutus korvaa rahoja, Aronen perustelee lahjaseteleiden mukaan nappaamista. – Mulle raha ei edes ole tärkeää, Ruokonen vastaa ja pitäytyy omassa listassaan. On lokakuun ensimmäinen lauantai, ja Pälkäneen yhteiskoulun 7.–9.-luokkalaiset harjoittelevat kriisien ja onnettomuuksien varalle osana Punaisen Ristin Äkkilähtö 2016 -valmiusharjoitusta. Koulupäivän aikana oppilaat tutustuvat muun muassa elvyttämiseen, painesiteen sitomiseen, tajuttoman kylkiasentoon kääntämiseen ja rasvapalon tukahduttamiseen sammutuspeitteellä. Kemian luokan ikkunoista paistaa syksyinen aurinko, kun Punaisen Ristin Pälkäneen osaston Hanna Åby keskeyttää 7A-luokan pohdinnat. – Kuinka moni ottaisi mukaansa puhelimen? Åby kysyy. Kaikkien kädet nousevat. – Entä valokuvat? Kukaan ei viittaa. Postimerkkikokoelmaakaan ei lue lapuissa. Sen Punaisen Ristin Jyri Kankila kuitenkin vannoo nappaavansa mukaan äkkilähdön hetkellä. Punaisen Ristin valtakunnallinen Äkkilähtö 2016 -valmiusharjoitus näkyi lokakuussa ympäri Suomea. Pälkäneen yhteiskoululaisille harjoitus tarjosi toiminnallisen koulupäivän ja arvokkaan muistutuksen nopeuden merkityksestä hätätilanteessa. TEKSTI MARI VALKONEN KUVAT LAURA VESA AVM1604_s1-25.indd 10 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 11 – Vaikka olisimme saunan lauteilla, asiaa lähdettäisiin hoitamaan heti, Koivisto kertoo 7B-luokalle. Johtoryhmä kokoontuisi ensin kunnantalolle, ja jos kuntalaisia pitäisi evakuoida turvaan esimerkiksi myrkkykaasuilta tai räjähdykseltä, yhteiskoulun tilat olisivat yksi mahdollinen evakuointipaikka. Suuronnettomuuksilta on Pälkäneellä vältytty, mutta marraskuun 2015 myrsky muistutti siitä, mihin kaikkeen pitkä sähkökatko voi vaikuttaa: nurkat viilenevät, monen kuntalaisen kaivosta ei nouse vesi, matkapuhelinyhteydet katkeavat. Sähkökatkon kaataessa matkapuhelinverkon kunnan johto siirtyy käyttämään Virve-viranomaisverkossa toimivia puhelimia. Koivisto näyttää luokalle järeää puhelinta, joka muistuttaa törröttävine antenneineen 20 vuotta vanhaa kännykkää. – Myös Virve voi tosin lakata toimimasta, hän myöntää. Niin kävi viime syksyn myrskyn jälkeen Ylä-Pirkanmaan Juupajoella. Koulun siivooja on edellispäivänä miettinyt ääneen, mistä koulurakennuksen ilmanvaihto sammutettaisiin, jos ulkoilmassa olisi myrkyllisiä kaasuja. Kunnan tekninen johtaja Matti Vesava ja matematiikan opettaja Mirva Hirmukallio eivät suoralta kädeltä osaa vastata. – On hyvä, että tällaiset asiat tulevat esille. Sen voisi tänään selvittää, kunnanjohtaja Koivisto sanoo. Pälkäneen Äkkilähtöä suunniteltiin puoli vuotta Koululaiset siirtyvät pienissä porukoissa aulan läpi seuraavalle rastilleen. Osa vetää takkia päälleen ja suuntaa pihalle vapaapalokunnan sammutuspisteelle. Muutama vilkuilee kännykkäänsä, johon on juuri ladattu Punaisen Ristin mobiiliapusovellus. Pälkäneen osaston puheenjohtaja Maria Aho seisoo pinkissä hupparissa ja punaisessa ristiliivissä opettajanhuoneen edessä ja miettii, oliko luvannut olla vielä jonkun apuna. 170 oppilaalle suunnatun Äkkilähdön suunnittelu alkoi puoli vuotta aikaisemmin, kun Aho kävi KÄ ÄNNÄ ? – Olen kerännyt sitä vuosikymmeniä. Se on uniikki esine – ja valmiina hyllyssä, Kankila kertoo ja nauraa. Myrskyn aiheuttama pitkä sähkökatko on muistissa Pälkäneen yhteiskoulun ohi kulkee Tampereen ja Lahden yhdistävä valtatie 12. Jos tiellä sattuisi kolari esimerkiksi vaarallisia aineita kuljettavalle säiliörekalle, tieto siitä piippaisi ensin Pälkäneen kunnanjohtajan Janita Koiviston ja muiden kunnan johtoryhmän jäsenten kännykkään. Sitten tulisi puhelu pelastuslaitokselta. Punaisen Ristin vapaaehtoinen Sari Nousiainen avaa tiedotonta esittävän Mila Ahosen hengitystiet ennen kylkiasentoon kääntämistä. Rödakorsvolontär Sari Nousiainen öppnar luft vägarna på Mila Ahonen, som spelar medvetslös, innan hon lägger patien ten i framstupa sidoläge. Pälkäneen yläkoululaiset kirjoittivat muistilapuille, mitä he ottaisivat mukaansa äkkilähdön hetkellä. Matias Suvanto kiinnittää oman listansa taululle joukon jatkoksi. Eleverna i Pälkäne skrev upp vad de skulle ta med sig om de var tvung na att ge sig av blixtsnabbt. Mati as Suvanto fäster sin lapp på tavlan bland klasskamra ternas lappar. AVM1604_s1-25.indd 11 31.10.2016 14.38
12 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 keskustelemassa tapahtumasta oppilashuoltoryhmässä. – Minulla on itselläkin yläasteikäisiä lapsia. Halusimme järjestää toisenlaisen, toiminnallisen koulupäivän, koska kaikki eivät ole paikallaan istujia. Tämä on myös harjoittelua tosielämää varten: tietyt valmiudet on hyvä olla. Sosionomiksi opiskeleva Aho tekee samalla Äkkilähdöstä opinnäytetyönsä opiskelutoverinsa ja kälynsä Tiina Ahon kanssa. Tiina hoiti tapahtuman kirjallisen suunnittelun, Maria yhteistyökumppaneiden kokoamisen. – Onneksi meillä on ollut tosi hyviä yhteistyökumppaneita. Heille on voinut antaa tehtävän, jota he ovat itse muokanneet, Maria Aho sanoo. Rasteja on pyörittämässä Punaisen Ristin vapaaehtoisia Pälkäneeltä, Aitoosta ja Hauholta. Lisäksi mukana on kuuden muun yhdistyksen vapaaehtoisia, kunnan johtoryhmä ja seurakunta. Paikalliset yrittäjät lahjoittivat sidetarpeet ja leivät hernekeiton kylkiäisiksi. Kylkiasento tarjoaa ensikosketuksen ensiapuun Jalka koukkuun, käsi kyynärpään kohdalta suoraan kulmaan ja sitten liikuntasalin lattialla makaava Juho Rantanen oikealle kyljelle. Rantasta hymyilyttää, mutta kylkiasentoa harjoitteleva Onni-Viljam Huuhka kuuntelee tarkasti Sari Nousiaisen opastusta. – Laita ylempi jalka reilusti alemman jalan yli, Nousiainen neuvoo ja siirtää Rantasen kämmenen tämän posken alle. Huuhkalle ja Rantaselle Äkkilähtö oli ensimmäinen kosketus ensiaputaitoihin. Toistaiseksi pojat ovat välttäneet laastaria suuremmat haverit, mutta pitävät taitoja tärkeinä. – Jos joskus joutuu tositilanteeseen, niin on sitten varautunut, Huuhka sanoo. Liikuntasalin toisella puolella väliverhoon on kiinnitetty vihreä merkki, jossa salama halkoo valkoista sydäntä. Osa 8C-luokkalaisista muistaa nähneensä merkin kaupassa. – Se kertoo, että sieltä löytyy se kone, joku oppilaista huikkaa. – Kyllä! Siinä rakennuksessa on puoliautomaattinen defibrillaattori, Onkkaalan VPK:n sairaanhoitaja Johanna Norokorpi ilahtuu tietämyksestä. Kahdeksasluokkalaiset seisovat vakavina maassa makaavan Anne-nuken ympärillä ja kuuntelevat Norokorven jämäkkää puhetta. Anne ei reagoi herättelyihin eikä hengitä. – Yleensä sydänlihas toimii kuin kello: kammiot–eteiset–kammiot–eteiset. Nyt sydänsolut vain värisevät kuin joku vetäisi mopolla liikenneympyrää sata kilometriä tunnissa. Norokorpi liimaa kaksi kämmenen kokoista elektrodi-lätkää Annen rintakehälle ja painaa laitteen päälle. – Analysoin rytmiä, toteaa defibrillaattorin koneääni. Laite neuvoo aloittamaan elvytyksen. Vapaaehtoista ei tarvitse maanitella: Jimi Makkonen haluaa kokeilla. – Nyt painetaan, ei mitään sipsuttelua, Norokorpi käskee. Makkonen löytää rintalastasta oikean kohdan ja Norokorpi neuvoo kiihdyttämään tahtia. Hetken päästä kone käskee lopettamaan painelun. Kahdeksasluokkalaiset poistuvat seuraavalle rastille vakavina. Norokorven viesti nopeasti toimimisen tärkeydestä lienee uponnut syvälle. Koulun ilmastoinnin sulkeminen onnistuu Aulassa ison kahvitermoksen viereisessä keksikulhossa on vain muruset jäljellä. Päivä alkaa olla lopuillaan. 9B:n Jasper Viita ja Matias Alhonen hörppivät kahvia pahvimukeistaan. He myöntävät, että vielä aamulla ajatus lauantaina koululle lähtemisestä tympi. Puoleen päivään mennessä väsymys on kaikonnut. Erityisesti tulen sammuttaminen ja elvyttäminen jäivät heidän mieleen. – Ne tehtävät, jotka olivat muuta kuin puhetta, Viita tiivistää. – Tässä saa hyvää muistutusta siitä, miten pitää toimia. Entä se koulun ilmastoinnin sulkeminen sitten? Rehtori selvitti asian, ja nyt sulkunapin sijainti on tiedossa koko koulun henkilökunnalla. Kaiken varalta. ? ” Äkkilähtö-harjoitusten toiminnallisuudesta ja monipuolisuudesta tuli paljon kiitosta. ” PETRA ALIJÄRVI 1 Helsingin Medialukiossa harjoiteltiin suojautumista sisälle kouluun. Jessica Hallila teippaa ikkunaa ilmatiiviiksi. I gymnasieskolan Medialukio i Hel singfors övade man hur man skyddar sig inomhus. Jes sica Hallila tejpar fönstren så de blir lufttäta. 2 Helsingin Media lukion oppilaat kokeilivat, miltä tuntuisi majoittua patjoilla koulun liikuntasalin lattialla. Eleverna i medie gymnasiet i Hel singfors provade på hur det skulle vara att inkvarteras på madrasser i skolans gymnastiksal. 3 Punaisen Ristin Elina Parviainen keräsi tulijoiden tietoja evakuointiharjoituksessa Turun Kupittaalla. Röda Korsets Elina Parviainen samlade in information om dem som anlände till evakuerings övningen i Kuppis i Åbo. LE E N A K O S K E L A JUSSI VIERIMAA LEENA KOSKELA 1 2 3 AVM1604_s1-25.indd 12 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 13 Blixtstart alltid en chock Röda Korsets beredskapsövning Blixtstart 2016 syntes runt om i Finland i oktober. För eleverna i klasserna 7 till 9 i Pälkäne innebar övningen en aktivitetsfylld skoldag. TEXT MARI VALKONEN BILDER LAURA VESA T IO SEKUNDER går fort. I en nödsituation är det en så kort stund att det inte finns tid att gräva i skåpen. Man hinner bara ta med sig det allra viktigaste – och det bara om det viktiga finns inom räckhåll. En blixtstart kan orsakas av till exempel en eldsvåda. I kemiklassen i Pälkäneen yhteiskoulu har Elviira Ruokonen skrivit upp det som är viktigast för henne på en gul klisterlapp: hundarna och mobilen. Roni Aronen framför henne har också skrivit pengar på sin lista. – Jag tror att försäkringen inte ersätter kontanter, förklarar han. – Hur många tar med sig telefonen? frågar Hanna Åby från rödakorsavdelningen i Pälkäne av klass 7A. Alla räcker upp sin hand. Det är den första lördagen i oktober och klasserna 7–9 i samskolan i Pälkäne deltar i Röda Korsets beredskapsövning Blixtstart 2016 genom att öva krisoch olycksberedskap. Första kontakt med första hjälpen Maria Aho är ordförande för Röda Korset i Pälkäne. Hon berättar att avdelningen började planera Blixtstart för ett halvår sedan. – Jag har själv barn i högstadieåldern. Vi ville ordna en annorlunda skoldag, en där man får vara aktiv, för alla vill inte sitta stilla. Det här är också en övning på riktigt: det är bra att ha en viss beredskap. Under skoldagen fick eleverna bekanta sig med hjärt-lungräddning, hur man lägger tryckförband, hur man lägger en medvetslös i framstupa sidoläge och hur man släcker en fettbrand med brandfilt. De olika kontrollerna sköts av rödakorsvolontärer från Pälkäne, Aitoo och Hauho. I övningen deltar också volontärer från sex andra föreningar, kommunens ledningsgrupp och församlingen. Lokala företagare har donerat förbandsmaterial och bröd att servera till ärtsoppan. I smågrupper går eleverna från kontroll till kontroll. Några tar på sig jackor och går ut på gården till Frivilliga brandkårens släckningspunkt. Ett par tittar på sina mobiler – de har precis laddat ned Röda Korsets mobila hjälpapp. Böj benet, lägg armen i rät vinkel vid armbågen. Juho Rantanen ligger på höger sida på golvet i gymnastiksalen och ler, fast han ska vara patient. Onni-Viljam Huuhka , som ska lägga patienten i framstupa sidoläge, lyssnar koncentrerat på Sari Nousiainens anvisningar. – Lyft benet över det undre benet, säger Nousiainen och lägger Rantanens hand under hans kind. För både Huuhka och Rantanen innebär Blixtstart en första kontakt med första hjälpen. Tillsvidare har killarna klarat sig undan större olyckor. – Men om det nån gång är på allvar så är man förberedd, säger Huuhka. Dagen lider mot sitt slut och Jasper Viita och Matias Alhonen i 9B medger att det kändes motigt att gå till skolan en lördag. Halvvägs igenom dagen var all trötthet ändå som bortblåst. I synnerhet kommer de att minnas hjärt-lungräddningen och hur det var att släcka en eld. – De kontroller som handlade om annat än prat, sammanfattar Viita. Blixtstart stärkte beredskapen Beredskapsövningen Blixtstart 2016 ordnades landet runt 1–7 oktober. I övningarna deltog sammanlagt 2 000 deltagare, av vilka största delen var högstadieelever. De mångsidiga evenemangen samlade närmare 400 olika aktörer. – Övningen syntes bra på riksnivå och vi fick en hel del positiv feedback av deltagarna, det var bra med aktiviteter och att det var mångsidigt, säger övningens koordinator Petra Alijärvi . – Avdelningarna lyckades engagera myndigheterna och andra samarbetsparter på ett bra sätt. Övningen har definitivt stärkt avdelningarnas beredskap. – Ett stort tack till alla ungdomar, myndigheter och samarbetspartners som deltog i övningarna – och naturligtvis till de frivilliga i avdelningarna, de var ju de som gjorde Blixtstart! ? Äkkilähtö vahvisti valmiutta Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen Äkkilähtö 2016 -valmiusharjoitus järjestettiin ympäri maata 1.–7. lokakuuta. Harjoituksissa oli mukana yhteensä noin 2 000 osallistujaa, joista suurin osa oli yläkoulujen oppilaita. Monipuoliset Äkkilähtö-tapahtumat kokosivat yhteen lähes 400 eri toimijaa. Punaisen Ristin ja yhteistyöjärjestöjen lisäksi mukana oli runsaasti viranomaisia muun muassa kunnista, poliisista ja pelastuslaitokselta. – Valmiusharjoitus näkyi vahvasti valtakunnallisesti, ja osallistujilta tuli paljon kiitosta harjoitusten toiminnallisuudesta ja monipuolisuudesta. Lisäksi saimme sosiaalisessa mediassa suuren joukon ihmisiä pohtimaan omia valmiuksiaan toimia poikkeustilanteessa, harjoituksen koordinaattori Petra Alijärvi kertoo. Äkkilähdön tavoitteena oli vahvistaa Punaisen Ristin valmiutta toimia viranomaisten apuna poikkeustilanteessa ja harjoitella yhteistyötä viranomaisten, koulujen ja muiden järjestöjen kanssa. – Välitimme viestiä siitä, että valmius kuuluu kaikille ja että se koostuu monesta asiasta, mutta ennen kaikkea kyse on asenteesta. Osastot saivat viranomaisia ja muita yhteistyöjärjestöjä hyvin mukaan. Harjoitus vahvisti varmasti osastojen valmiutta ja kaikki mukana olleet tahot saivat nähdä, miten suuri voima yhteistyössä on, Alijärvi kiittää. – Suuri kiitos ja kumarrus kaikille harjoituksissa mukana olleille nuorille ja perheille, viranomaisille, yhteistyökumppaneille – sekä tietenkin osastojen vapaaehtoisille, jotka Äkkilähdön toteuttivat! Punaisen Ristin seuraava valtakunnallinen valmiusharjoitus järjestetään vuonna 2019. ” Övningen har definitivt stärkt avdelningarnas beredskap. ” PETRA ALIJÄRVI AVM1604_s1-25.indd 13 31.10.2016 14.38
14 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 ” Pidän erityisesti siitä, että turvatalossa ei syyllistetä ketään. ” ERKKA KORHONEN 1 Raskasta joulua -kiertueen tähdet Erkka Korhonen (vas.), Ville Tuomi ja Marco Hietala tutustuivat turvataloon Vantaalla. Huippusuositulla kiertueella kuullaan rockja metallisovituksia joululauluista. Tung julturnéns stjärnor Erkka Kor honen (t.v.), Ville Tuomi och Marco Hietala bekantade sig med skyddshu set i Vanda. Den enormt populära turnén spelar rock och heavyversio ner av julsånger. 2 Turvatalosta apua saanut Samu Ronkainen kertoi tarinansa Marco Hietalalle ja Erkka Korhoselle. Samu Ronkainen har fått hjälp på skyddshuset och berättade om si na upplevelser för Marco Hietala och Erkka Korhonen. 1 Lohtua jouluun Raskasta joulua -kiertue on kasvanut 12 vuodessa yhdestä keikasta 30 paikkakunnan konserttikiertueeksi, jolla esiintyvät Suomen kirkkaimmat rockja metallitähdet. Tänä vuonna Suomen Punainen Risti ja Raskasta joulua -kiertue yhdistävät voimansa auttaakseen nuoria. TEKSTI EEVA-KRISTIINA HEMANUS KUVAT LEENA KOSKELA P UNAISEN RISTIN Nuorten turvatalossa Vantaan Rekolan vanhassa kartanossa käy kuhina. Käynnissä ovat huippusuositun Raskasta joulua -kiertueen tv-taltioinnin kuvaukset, sillä tänä vuonna osa kiertueen lipputuloista ohjataan Nuorten turvatalojen toimintaan. Jutunjuurta riittää, kun kiertueen tähtimuusikot Marco Hietala , Erkka Korhonen ja Ville Tuomi pääsevät vaihtamaan turvatalon työntekijöiden, vapaaehtoisten ja asiakasnuorten kanssa ajatuksia nuoruuden haasteista. – Joulu ei ikävä kyllä ole kaikille iloinen juhla. Perustimme aikoinaan Raskasta joulua -projektin, jotta voisimme tuoda musiikillamme turvaa ja lohtua. Sen vuoksi yhteistyö Nuorten turvatalon kanssa tuntuu tärkeältä ja luontevalta, kiertueen perustajiin kuulunut tuottaja Erkka Korhonen kertoo. Myös Nuorten turvatalolla tiedetään, että nuoren joulunviettoa voi varjostaa esimerkiksi yksinäisyys tai ahdistus. Niinpä turvatalolle rakennetaan joka vuosi perinteinen, rauhallinen joulu. Nuori tai hänen perheensä voi hakea turvatalolta apua niin pieniin kuin suuriin pulmiin mihin vuorokaudenaikaan tahansa. – Joulut ovat turvatalossa rauhallisia. Ihmiset sinnittelevät usein vaikeassa perhetilanteessa yli pyhien ja hakevat apua vasta arjen koittaessa, Nuorten turvatalon kriisija perhetyöntekijä Jukka Kokander toteaa. – Mutta aina löytyy nuoria, joilla ei esimerkiksi ole perhettä tai ystäviä, joiden kanssa viettää joulua. Haluamme antaa lämpimän ja turvallisen joulun jokaiselle. Sisään summeria painamalla Muusikot ovat silminnähden vaikuttuneita Nuorten turvatalon toiminnasta. Erityisen otettuja tähdet ovat siitä, kuinka helppoa ja nopeaa avun hakeminen on – jopa jouluna, jolloin monet muut paikat ovat kiinni. – On todella tärkeää, että turvatalo tarjoaa nuorille joulunakin mahdollisuuden olla turvassa ja jutella mihin kellonaikaan tahansa, Leningrad Cowboys ja Suburban Tribe -yhtyeistä tunnettu Ville Tuomi pohtii. Punaisen Ristin Nuorten turvataloja on Vantaan lisäksi Espoossa, Helsingissä, AVM1604_s1-25.indd 14 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 15 Tröst till jul Tung jul har på tolv år vuxit till sig från en enda konsert till en väldigt populär konsertturné som når 30 orter. I år samarbetar Röda Korset och Tung jul-turnén för att hjälpa ungdomar. D ET ÄR LIV I LUCKAN i Röda Korsets skyddshus för unga på den gamla herrgården i Räckhals i Vanda. Det som pågår är en TV-sändning av den omåttligt populära turnén Tung jul (fi. Raskasta joulua). I år går nämligen en del av biljettintäkterna till De ungas skyddshus. Musikerna Marco Hietala , Erkka Korhonen och Ville Tuomi låter munlädret gå när de kommer åt att prata med anställda, volontärer och ungdomar på skyddshuset. – Tyvärr är julen inte en glad fest för alla. Vi drog i tiden igång projektet Tung jul för att sprida trygghet och tröst med vår musik. Därför känns samarbetet med De ungas skyddshus naturligt, säger Korhonen, producent och en av grundarna av turnén. PÅ SKYDDSHUSET FÖR UNGA vet man att ensamhet eller ångest kastar en mörk skugga över många ungdomars julfirande. Varje år firas en traditionell jul på skyddshuset. Ungdomar och anhöriga kan vända sig till skyddshuset för att få hjälp vilken tid på dygnet som helst. – Julen på skyddshuset är lugn. Ofta kämpar folk sig igenom helgen trots en svår situation i familjen och söker hjälp först när det är vardag igen, berättar krisoch familjearbetare Jukka Kokander . – Men alltid finns det ungdomar som inte har familj eller vänner och som vi firar julen med. Vi vill ge alla en varm och trygg jul. Musikerna är uppenbart imponerade av verksamheten på De ungas skyddshus. Speciellt tagna är stjärnorna över hur lätt och snabbt man kan få hjälp – till och med under julen. – Det är verkligen viktigt att skyddshusen ger ungdomar en chans att känna sig trygga och att de kan få tala med någon dygnet runt, även på julen, säger Ville Tuomi, känd från grupperna Leningrad Cowboys och Suburban Tribe. – Jag önskar att en sådan här tjänst hade funnits i min ungdom, när känslorna svallade så gott som varje dag. Skyddshuset kan säkert också ge insikter som är till nytta i ens eget föräldraskap, säger Marco Hietala, basist i gruppen Nightwish. När det blir dags för musikerna att ge sig av är det svårt att slita sig – så mycket tankar har besöket under filmningen gett upphov till. – Jag uppskattar verkligen det osjälviska arbetet här. Det har varit en fin dag, säger Erkka Korhonen. – Jag tycker speciellt om att ingen skuldbeläggs på skyddshuset. Det att det är svårt hemma är ingens fel. Det handlar bara om att man får bättra på sin kommunikation. Förutom i Vanda har Röda Korset skyddshus för unga i Esbo, Helsingfors, Tammerfors och Åbo och förutom anställda sysselsätter skyddshusen ett stort antal volontärer. Till de viktigaste skyddshustjänsterna hör inte bara krisinkvartering av ungdomar utan också familjearbete och telefonjour dygnet runt. ? Tampereella ja Turussa. Turvatalojen keskeisimpiin palveluihin kuuluvat nuorten kriisimajoituksen lisäksi perhetyö ja ympärivuorokautinen puhelinpäivystys. Kahtena iltana viikossa työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset jalkautuvat nuorten pariin nettiin. – Olisipa tällaisia palveluita ollut minun nuoruudessani, kun tunteet kuohuivat harva se päivä. Tosin turvatalosta saisi varmasti myös omaan vanhemmuuteen liittyviä oivalluksia, Nightwish-yhtyeen basisti Marco Hietala miettii. Vapaaehtoisten avulla Nuorten turvataloissa työskentelee vakituisten työntekijöiden lisäksi paljon vapaaehtoisia, joiden työpanos on toiminnan kannalta merkittävä. Vapaaehtoiset työskentelevät aina vakituisen työntekijän rinnalla ja saavat heiltä tukea ja ohjausta. Vantaan turvatalolla työskentelee aktiivisesti lähes 70 vapaaehtoista, joista suurin osa tekee turvatalovuoroja noin kerran kuukaudessa. – Vapaaehtoistehtäviin kuuluu muun muassa valmistaa ruokaa, siivota ja yksinkertaisesti viettää aikaa nuorten kanssa. Työ on siis todella monipuolista ja siksi antoisaa, jo vuosia turvatalolla vapaaehtoistyötä tehnyt Hanna Loponen kertoo. Tukea itsenäistymiseen Pitkän kuvauspäivän koskettavin hetki koittaa, kun Samu Ronkainen , 18, haluaa jakaa muusikoille tarinansa. – Perheessäni oli paljon erilaisia ongelmia, joiden vuoksi otin itse yhteyttä Nuorten turvataloon. Ensimmäiset illat turvatalolla tuntuivat oudoilta, sillä minulla ei ollut voimia esimerkiksi jutella muiden nuorten kanssa. Olin sulkeutunut ja elin täysin omassa maailmassani. Päädyin majailemaan turvatalolla yhteensä kaksi kuukautta ja kiitos turvatalon ihanien työntekijöiden ja vapaaehtoisten, voin jo paljon paremmin, nuori mies kertoo hymyillen. – Hienoa, että hait ja sait apua. Nuorelle miehelle ei aina ole helppoa hakea apua ja puhua tunteistaan. Upeaa, että uskalsit tehdä sen, Tuomi toteaa ja taputtaa Ronkaista kevyesti olkapäälle. – Se oli jännittävää, sillä turvatalolla kerroin monia kipeitä asioita ensimmäistä kertaa kenellekään. Mutta jo se itsessään auttoi. Ja tietysti se lämmin ilmapiiri, joka täällä on, Ronkainen pohtii. Ronkainen pääsi mukaan turvatalon itsenäistymisen tukiohjelmaan, jossa autetaan täysi-ikäistyviä nuoria oman elämän alkuun. Ronkaiselle itsenäistymisen tuki on ollut äärettömän arvokasta – pääsipä hän tukiohjelman avulla muuttamaan myös ensimmäiseen omaan asuntoonsa. – Omaan kotiin muuttaminen tuntui aluksi hurjalta, mutta saan edelleen tarvittaessa apua käytännön asioihin kuten esimerkiksi taloudenhoitoon. Ja aina saa jutella, jos siltä tuntuu, Ronkainen kertoo. Pyyteetöntä työtä Kotiinlähdön lähestyessä muusikoiden juttelusta ei meinaa tulla loppua – niin paljon ajatuksia on herännyt kuvauspäivän aikana. Tähdet tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että Nuorten turvatalolle on tarvetta. – Kyllä tällaista pyyteetöntä työtä täytyy arvostaa. Tämä on ollut hieno päivä, Korhonen pohtii muiden nyökytellessä. – Minä pidän erityisesti siitä, että turvatalossa ei syyllistetä ketään. Se, että kotona on hankala olla, ei ole kenenkään vika. Se vain kertoo siitä, että vuorovaikutuksessa on parantamisen varaa. ? 2 Canon kääntää fokuksen toiseen Suomen Punaisen Ristin yhteistyökumppani Canon haastaa kaikki kääntämään kameransa itsestä toiseen ja ottamaan suosittujen selfie-omakuvien sijaan vaihteeksi #selfieless-kuvan itsestään tekemässä jollekulle toiselle hyvän, epäitsekkään teon. Tee siis sinäkin jollekulle jotain mukavaa, näppää siitä kuva ja jaa se sosiaalisessa mediassa hashtagillä #selfieless – ja haasta samalla kolme ystävääsi mukaan laittamaan hyvä kiertämään! Canonin #selfieless-kampanja on osa yhtiön koko Euroopan kattavaa yhteiskuntavastuukampanjaa, jonka kumppani on Suomessa Punainen Risti ja lahjoituskohde Punaisen Ristin nuorten turvatalot. AVM1604_s1-25.indd 15 31.10.2016 14.38
16 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 S UOMEN Punaisen Ristin yleiskokousta 10.–11.6.2017 isännöivä Helsinki on vireä Punaisen Ristin keskus. Pääkaupungissa pitävät majaansa niin Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto, Veripalvelun keskustoimisto kuin Helsingin ja Uudenmaan piiritoimistokin. Punaisen Ristin paikallisosastoja toimii koko Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella 58. Jäseniä Suomen Punaisen Ristin väkirikkaimmalla piirillä on yhteensä 22 396, joista peräti 9 819 kuuluu pääkaupungin 13 osastoon. Helsingin osastojen rajat noudattelevat karkeasti kaupunginosien maantiedettä, mutta kuten Suomen ainoaan ”suurkaupunkiin” sopii, mukaan mahtuu myös poikkeuksia valtavirrasta. Tervetuloa Helsinkiin! Suomen Punaisen Ristin yleiskokous järjestetään ensi kesänä vilkkaassa ja virkeässä Punaisen Ristin kaupungissa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Merellinen erikoisosasto Helsingin osastoista nuorin on Suomenlinnan osasto, joka on perustettu vuonna 2009. Se on poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että se ei pyöritä lainkaan sellaisia perustoimintoja kuin ystävätoimintaa tai ensiapuryhmää. Itse asiassa harva osaston 158 jäsenestä edes asuu Suomenlinnassa. Suomenlinnalla ja sitä ympäröivällä merellä on kuitenkin vahva yhteys osaston syntyyn. – Osaston perustajat olivat tuttuja vuosien takaa Astrid-kaljaasin toiminnasta, sellainen merihenkinen talkooporukka. Astridia kunnostettiin talvisin Suomenlinnan telakalla, osaston pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Konttinen kertoo. – Ja olihan se hassua, ettei Suomenlinnassa ollut osastoa lainkaan, vaikka se on vanhinta Helsinkiä. Vasta Suomenlinnan telakasta ja linnoituksesta kau1 Punaisen Ristin Suomenlinnan osaston suurtapahtuman Katastrofigolfin osallistujat asettuivat ryhmäkuvaan ennen pelipäivän alkua. Deltagarna i Svea borgs röda kors avdelnings stor eve nemang Katas trof golf sam lades till gruppfoto i början av spelda gen. 1 AVM1604_s1-25.indd 16 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 17 punki lähti kunnolla kasvamaan, Reijo Lahtinen lisää. Ajatus oman osaston perustamisesta oli muhinut Punaisen Ristin keskustoimistolla työuransa tehneet Konttisen päässä kauan. Eläkkeen koittaessa suunnitelmat oli hyvä laittaa toteen. – Mietin pitkään, miten osastotoimintaa voisi kehittää. Ajatus oli, että osastoja voisi olla kahdenlaisia: perinteisiä alueosastoja ja erikoisosastoja, jotka keskittyisivät vain joihinkin toimintoihin, Konttinen kertoo. – Suomenlinnan osasto on tällainen erikoisosasto. Me keskitymme muutamaan juttuun projektiluontoisesti. Omannäköistään Suomenlinnan osaston toiminta myös on. Sen vuoden päätapahtuma on Katastrofigolf-turnaus, joka järjestetään Nälkäpäivä-viikon maanantaina Vihdin Hill Siden kentällä. Golfturnauksen primus motorina häärii Reijo Lahtinen. – Seuraavan vuoden Katastrofigolfin rakentaminen aloitetaan jo syksyllä sponsorien hankkimisella. Tavoite on, että sponsorit kustantavat ruokailut ja palkinnot niin, että joka sentti pelaajien 70 euron osallistumismaksusta menee Katastrofirahastoon, Lahtinen kertoo. Ensimmäisinä vuosina tapahtuma haki muotoaan, mutta viime vuosina kenttä on ollut täynnä. Sponsorilista on pitkä ja tuotto Nälkäpäivään komeat 7 000 euroa. Suomenlinnan osasto järjestää myös veneilijöiden ensiapukursseja, ja osastossa toimii humanitaarisen oikeuden ryhmä. Lisäksi osastolaiset ovat järjestäneet esimerkiksi äitienpäiväpurjehduksen suomenlinnalaisille Astridilla. – Juuri nyt etsimme Suomenlinnasta tilaa, jossa voisimme esitellä toimintaa. Se toisi mukavasti näkyvyyttä, Matti Konttinen kaavailee. Monen kylän osasto Helsingin toisella laidalla Pohjois-Helsingin osasto edustaa Konttisen käsittein sitä perinteisempää alueosastoa, ja aluetta sillä riittää. Sen reviirillä Konalasta Viikkiin asuu noin 150 000 helsinkiläistä. Vielä muutama vuosi sitten Helsingissä oli osastoja reilusti enemmän kuin 13. Osastojen yhdistymistä isommiksi kokonaisuuksiksi on vauhdittanut Helsingissäkin aktiiviväen väheneminen. – Aloitin itse viiden hengen porukassa, joka elvytti Kaarelan osaston hiipuneen toiminnan 90-luvulla, ja 2009 yhdistyimme Pohjois-Helsingin osastoksi. Malmin ympäristön osastot, Oulunkylä ja Maunula olivat lyöneet hynttyyt yhteen jo aikaisemmin. Vuonna 2010 mukaan liittyi vielä Pakila, Pohjois-Helsingin osaston puheenjohtaja Raija Rajala muistelee. Yhdistyminen on keventänyt hallintoa ja säilyttänyt Punaisen Ristin joka kylällä. Toisaalta maantieteellisesti laaja alue luo omat haasteensa. Monet toiminnot hoidetaan edelleen kyläkohtaisesti toimintaryhmissä. Esimerkiksi ensiapuryhmiä on Pohjois-Helsingissä kaksi ja Läksy-Helppi-kerhoja viisi. Myös ystävätoiminta on vilkasta ja monipuolista. – Meilläpäin asuu aika paljon maahanmuuttajia, mikä näkyy monikulttuurisen toiminnan määrässä. On moniHELSINKI Asukasluku: 632 577 henkeä Pinta-ala: 215,12 km² (ilman merialueita) Kielijakauma: suomi 80,8 % ruotsi 5,8 % muut 13,5 % Perustamisvuosi: 1550 Muuta: Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen 1640. Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi 1812 ja itsenäisen Suomen pääkaupungiksi 1917. Finlandia-talo toimii päänäyttämönä 140-vuotisjuhlaansa viettävän Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle. Finlandiahuset är den huvudsakliga skåde platsen när 140års jubilerande Finlands Röda Kors samlas till stämma. 2 Punaisen Ristin PohjoisHelsingin osaston Vesa Vaher maa ja Raija Rajala vetivät Äkkilähtö-valmiusharjoitusta Helsingin Medialukiossa. Vesa Vahermaa och Raija Rajala från rödakorsavdelning en PohjoisHelsingin osasto ledde be redskapsövningen Blixtstart på gymna siet Medialukio i Helsingfors. 2 AVM1604_s1-25.indd 17 31.10.2016 14.38
18 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 kulttuurista ystävätoimintaa, läksykerhoja ja suomen kielen kerhoja. – Olemme panostaneet paljon myös kouluyhteistyöhön, ja siihen meidän pitää panostaa jatkossakin, sillä nuorissa se tulevaisuus on, Rajala tietää. Vaikka osasto on iso, sisäänpäin lämpiävä se ei ole. Pohjoishelsinkiläiset ovat olleet mukana perustamassa Helsingin osastojen yhteistä ystävävälitystä ja ensihuoltoyksikköä, ja yhteistyötä tehdään yli osastorajojen. Noin 1 900 jäsenellään Pohjois-Helsinki on koko Suomen kolmanneksi suurin osasto Tampereen ja Turun osastojen jälkeen. Helsingin osastoista myös Keski-Helsingin, Kallio-Käpylän ja Länsi-Helsingin osastot ovat yli 1 000 jäsenen suurosastoja. Ystäviä äidinkielellä Helsingissä vaikuttaa myös Punaisen Ristin osasto, jonka toimialue kattaa kaikki muut. Helsinfors svenska avdelning, Helsingin ruotsinkielinen osasto, toimii koko pääkaupungin ruotsinkielisten kotiosastona. – Oma osasto on tärkeä asia esimerkiksi ystävätoiminnassa, jonka asiakkaina on paljon ikääntyneitä ihmisiä, joiden suomen kielen taito ei ole kovin hyvä. Tällaisia vanhuksia on Helsingissä paljon, ja heille pitää löytyä ruotsia äidinkielenään puhuvat ystäviä, osaston puheenjohtaja Max Lindholm kertoo. – Tällä hetkellä tilanne onkin erittäin hyvä. Kaikille ystävää kysyneille on sellainen löydetty, eikä jonossa ole ketään. Helsingfors svenska on 826 jäsenellään Helsingissä vasta seitsemänneksi suurin osasto, mutta ruotsinkielisten osastojen joukossa se on koko maan suurin. Vaikka osaston ystävätoiminta painottuu vahvasti ruotsinkielisiin, tarkkaan ottaen myös Helsingfors svenska on kaksikielinen, niin kuin on koko Helsingin ja Uudenmaan piiri. Esimerkiksi osaston ensiapuryhmässä toimitaan kaksikielisesti. – Meillä toimii myös Punaisen Ristin alla aika harvinainen toimintamuoto, pelastuskoiraryhmä. Ryhmä harjoittelee etsintöjä säännöllisesti aivan kuten ensiapuryhmät, Lindholm kertoo. Työpaikan ensiapuosasto Pääkaupungin monimuotoiselta osastokartalta löytyy sellainenkin erikoisuus kuin työpaikkaosasto. – Punaisen Ristin Posti-Telen osasto on perustettu joulukuussa 1974. Itse liityin vuonna 1976, Posti-Telen osaston puheenjohtaja Ulla-Maija Liekso kertoo. – Posti-Tele oli siihen aikaan suuri työnantaja. Työturvallisuuteen ja työsuojeluun panostettiin paljon, ja siksi osastokin perustettiin. Aikoinaan meillä oli kolme ensiapuryhmää, nykyisin enää yksi. Osaston toimintamuoto on aina ollut ensiapu, mutta toki väki on osallistunut myös muihin Punaisen Ristin tapahtumiin. Työpaikkaosastot olivat menneinä vuosikymmeninä yleisiä, mutta useimmat niistä ovat sittemmin joko lopettaneet tai yhdistyneet alueellisiin osastoihin. Helsingissä omat osastot oli aikaisemmin muun muassa Scanialla, Helsingin Energialla ja Nesteellä. Tulevaisuutta on mietitty myös Posti-Telen osastossa. – Väki alkaa ikääntyä, ja useimmat meistä ovat eläkkeellä. Ainoa tuki Postilta ja Soneralta on ilmaiset tilat ensiapuharjoituksiin. En haluaisi olla pessimisti, mutta aika hiljaiseloa tämä on. Yhdistymisestä isompaan osastoon on jo keskusteltu, itsekin Soneralta muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Liekso kertoo. Innolla yleiskokoukseen Ainakin yksi asia yhdistää pääkaupungin erilaisia osastoja: kaikki odottavat innolla ensi kesän Helsingin yleiskokousta. Pohjois-Helsingin osaston varapuheenjohtaja Vesa Vahermaa on varma, että osaston parista sadasta aktiivista riittää tekijöitä yleiskokoukseen – sekä kokoussalissa että sen ulkopuolella. – Innolla olemme lähdössä mukaan järjestelyihin, ja järjestöasioissa olemme aina olleet aktiivisia. Turun yleiskokouksellekin osasto teki kymmenkunta aloitetta, Vahermaa sanoo. – Ja ensi vuosihan on myös suuri juhlavuosi, kun Suomen Punainen Risti täyttää 140 vuotta! Se on meille kaikille mahtava tilaisuus näkyä ja saada lisää väkeä mukaan, puheenjohtaja Raija Rajala lisää. Posti-Telen osaston Ulla-Maija Liekso on samoilla linjoilla. – Kyllä me vanhemmatkin vielä jaksetaan touhuta mukana! Itseäni kiinnostaa paljon kansalaistorille suunnitteilla oleva yleisötapahtuma, jossa on varmasti paljon nähtävää. – Yleiskokous on valtakunnallinen tapahtuma ja iso juttu koko Helsingin ja Uudenmaan piirille, ei vain helsinkiläisille, Helsingin ruotsinkielisen osaston Max Lindholm muistuttaa. – Mutta toki se tuntuu hienolta, että saamme isännöidä yleiskokousta Punaisen Ristin juhlavuonna. Tervetuloa ensi kesänä Helsinkiin! ? Pääkaupungin paraatipaikalla Kun Punaisen Ristin yleiskokousta isännöi Helsingin ja Uudenmaan piiri, isäntäkaupunki ei paljon esittelyjä kaipaa. Helsingistä löytyy pitkä lista Suomen suosituimpia turistinähtävyyksiä Suomenlinnan meri linnoituksesta Linnanmäen huvipuistoon ja Ateneumin taidemuseosta Temppeliaukion kirkkoon. Helsingissä riittää nähtävää ja koettavaa paljon enemmän kuin yleiskokousviikonlopussa ehtii. Muutama pääkaupungin nähtävyys tulee silti väkisinkin tutuksi jopa kaikkein kiireisimmille kokousedustajille, sillä yleiskokous järjestetään kaupungin paraatipaikoilla. Varsinaisena kokouspaikkana toimii Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1971 avattu Finlandia-talo, ja yleiskokouksen perinteistä iltajuhlaa vietetään vuonna 2011 avatussa Helsingin Musiikkitalossa. Helsingin yleiskokous näkyy ja kuuluu myös suurelle yleisölle, kun Suomen Punainen Risti juhlistaa 140-vuotista taivaltaan Musiikkitalon ja nykytaiteen museon Kiasman välisellä Kansalaistorilla koko yleiskokousviikon 5.–11.6. Luvassa on yleisötapahtumia, teemapäiviä sekä tietenkin Punaisen Ristin toiminnan esittelyä. Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/yleiskokous2017 2016 JOULUKUU / DECEMBER Osastojen virallisten yleiskokous edustajien lukumäärä lasketaan vuoden lopun jäsenmäärän perusteella. Antalet officiella representanter för avdelningarna räknas ut på basis av antalet medlemmar i slutet av året. 2017 TAMMIKUU / JANUARI Suomen Punaisen Ristin hallitus antaa virallisen ilmoituksen yleiskokouksen ajasta ja paikasta. Finlands Röda Kors styrelse tillkännager officiellt var och när stämman hålls. PÅ VÄG MOT STÄMMAN Ordinarie stämman är Finlands Röda Kors högsta beslutande organ och slår fast strategin för verksamheten för följande treårs period. Stämman väljer också de viktigaste förtroende valda. Förberedelserna inför stämman i Helsingfors pågår redan för fullt, men de viktigaste datumen är ännu i framtiden. ASKELMERKIT YLEISKOKOUKSEEN Yleiskokous on Suomen Punaisen Ristin ylin päättävä elin, joka linjaa järjestön toiminnan suuntaviivat kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valitsee tärkeimmät luottamushenkilöt. Helsingin yleiskokouksen valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa, mutta tärkeimmät päivämäärät ovat vielä edessä. AVM1604_s1-25.indd 18 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 19 Kaarina Hankonen leder Helsingfors svenska avdelnings räddningshundgrupp. Verksamhetsformen är sällsynt inom Röda Korset, men gruppen övar en gång i veckan. Kaarina Hankonen vetää Helsingin ruotsinkielisen osaston pelastus koiraryhmää. Pu naisen Ristin alla harvinainen toimin taryhmä harjoitte lee viikoittain. H ELSINGFORS och Nylands distrikt står värd för Röda Korsets ordinarie stämma 10–11.6.2017, vilket betyder att värdstaden inte är helt okänd. Vår huvudstad har också ett livligt rödakorsliv. I Helsingfors finns Finlands Röda Kors centralbyrå, Blodtjänsts centralbyrå och Helsingfors och Nylands distrikts distriktsbyrå. Inom Helsingfors och Nylands distrikt finns det hela 58 rödakorsavdelningar. Röda Korsets mest folkrika distrikt har sammanlagt 22 396 medlemmar, av vilka 9 819 hör till de 13 avdelningarna i huvudstaden. Specialiserade avdelningar Yngst av avdelningarna i Helsingfors är Sveaborgs avdelning, som grundades år 2009. – Sveaborgs avdelning är en specialavdelning som koncentrerar sig på några grejer närmast i projektform, säger Matti Konttinen , en av avdelningens grundare. Idén om en annorlunda avdelning uppstod medan Konttinen jobbade på Röda Korsets centralbyrå. – Jag tänkte att det kunde finnas två slag av avdelningar: traditionella områdesavdelningar och så specialavdelningar som fokuserar på en given grupps intressen. Huvudevenemanget i avdelningen är turneringen Katastrofgolf som ordnas varje år i samband med Hungerdagen. Vi ordnar också första hjälpen-kurser för båtfolk och har en grupp i humanitär rätt. Sveaborgs avdelning är med sina 158 medlemmar den näst minsta av avdelningarna i Helsingfors. Mindre är bara Posti-Tele med sina 142 medlemmar. Välkommen till Helsingfors! Finlands Röda Kors ordinarie stämma ordnas i sommar i en pigg och livlig rödakorsstad. TEXT KIMMO HOLOPAINEN – Posti-Teles avdelning är en arbetsplatsavdelning som grundades i 1974, berättar ordförande Ulla-Maija Liekso . – Posti-Tele var på den tiden en stor arbetsgivare och satsade stort på säkerhet på arbetsplatsen och på arbetarskyddet. I tiden hade vi tre första hjälpen-grupper, idag finns bara en kvar. Avdelningens verksamhetsform framom andra har alltid varit första hjälpen, men visst har medlemmarna också deltagit i andra rödakorsevenemang. Störst bland avdelningarna i Helsingfors är Pohjois-Helsingin osasto, Norra Helsingfors avdelning. Med sina cirka 1 900 medlemmar är det landets tredje största avdelning efter avdelningarna i Tammerfors och Åbo. Storavdelningar med mer än 1 000 medlemmar är också Keski-Helsingin osasto ("mellersta" Helsingfors), Kallio-Käpylän osasto (Berghäll-Kottby) och Länsi-Helsingin osasto (Västra Helsingfors). För bara några år sedan var antalet avdelningar i Helsingfors betydligt större än dagens 13. Sammanslagningar har gjort förvaltningen lättare samtidigt som Röda Korset finns kvar på alla håll. – Ett stort geografiskt område innebär alltid en utmaning. Många verksamheter sköter vi fortfarande i verksamhetsgrupper på bynivå, konstaterar Raija Rajala , ordförande i Pohjois-Helsingin osasto. Trots att många avdelningar i Helsingfors är stora är de inte klubbar för inbördes beundran. Man samarbetar gärna över avdelningsgränserna. Vänner på modersmålet För alla svenskspråkiga i huvudstaden finns Helsingfors svenska avdelning. – Att man har en egen avdelning är viktigt till exempel i vänverksamheten, med många äldre människor som klienter. Då ska de få rödakorsvänner som också har svenska som modersmål, säger avdelningsordförande Max Lindholm . Helsingfors svenska har 826 medlemmar, vilket gör det till den sjunde största avdelningen i staden, men det är ändå landets största svenska avdelning. Vänverksamheten i avdelningen har en stark svensk betoning, men de facto är också Helsingfors svenska en tvåspråkig avdelning, precis som hela Helsingfors och Nylands distrikt. Rödakorsavdelningarna i huvudstaden må vara olika, men ett har de gemensamt: alla ser ivrigt fram emot stämman i Helsingfors i sommar. Hundratals volontärer kommer att hjälpa till i mötessalen och utanför den. – Stämman är en stor grej för hela Helsingfors och Nylands distrikt, inte bara för Helsingforsborna, påpekar Lindholm. – Men visst känns det fint att vi får stå värdar för stämman just när Finlands Röda Kors fyller 140 år. Välkomna till stämman i Helsingfors i sommar! ? Läs mer: rednet.rodakorset.fi > Råd & Rön > Ordinarie stämman 2017 HELMIKUU / FEBRUARI Toimintalinjausluonnoksen järjestökäsittely ja ehdokasasettelu käyntiin. Ilmoittautuminen aukeaa 3.2. Utkastet till strategi är på remissrunda inom organisationen och kandidatuppställningen börjar. Anmälningen inleds 3.2. 2017 MAALISKUU / MARS Osastot ja piirit jättävät kommenttinsa toimintalinjausluonnoksesta hallitukselle 31.3. mennessä. Avdelningar och distrikt lämnar in sina kommentarer till utkastet till strategi till styrelsen senast 31.3. 2017 HUHTIKUU / APRIL Aloitteiden viimeinen jättöpäivä yleiskokoukselle on 13.4. Ehdokasasettelu vaalitoimikunnalle päättyy 29.4. Sista inlämningsdag för initiativ till stämman är 13.4. Sista dagen att föreslå kandidater för valnämnden är 29.4. 2017 TOUKOKUU / MAJ Virallinen kokouskutsu, kokous asiakirjat ja vaalitoimikunnan esitys toimitetaan osastoille 12.5. mennessä. Den officiella kallelsen till stämman, stämmodokumenten och valnämndens förslag skickas till avdelningarna senast 12.5. 2017 KESÄKUU / JUNI Suomen Punainen Ristin yleiskokous kokoontuu Finlandia-talossa Helsingissä 10.–11.6.2017. Finlands Röda Kors ordinarie stämma sammanträder på Finlandiahuset i Helsingfors 10–11.6.2017. AVM1604_s1-25.indd 19 31.10.2016 14.38
20 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 ? Kolumni KUVITUS JENNY LUCANDER TÄMÄN PALSTAN KOLUMNISTIT OVAT SUOMEN PUNAISEN RISTIN ULKOPUOLELTA KUTSUTTUJA KIRJOITTAJIA, EIVÄTKÄ HEIDÄN NÄKEMYKSENSÄ VÄLTTÄMÄTTÄ EDUSTA JÄRJESTÖN KANTAA. Y KSINÄISYYTTÄ ON tunne siitä, ettei sinulla ole ketään, kenen kanssa juttelisi, seisoskelisi, lähtisi elokuviin tai tekisi oikeastaan yhtään mitään muutakaan. Yksinäisyyttä on myös tunne siitä, ettei sinulla ole ketään, joka kuuntelisi, ymmärtäisi ja johon voisit luottaa. Tai tunne siitä, että olet kaikkien keskellä, isossa porukassa tai pitkässä parisuhteessa, aivan yksin. Nuorten kuvauksissa yksinäisyys näyttäytyy voimakkaana, lamaannuttavana ja pelottavana kokemuksena. Tilastoissa yksinäisyys näyttäytyy monenlaisten ongelmien ennustajana. Aivoissa yksinäisyys näkyy samassa kohdassa kuin fyysinen kipu. Hetkittäinen yksinäisyys on osa tavallista elämää, signaali siitä, että jotakin pitäisi tehdä toisin. Satuttavaksi yksinäisyys muuttuu silloin kun se jatkuu päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Aikuisista yksinäisistä kolmasosa kertoo olleensa yksinäinen jo lapsena. Yli puolet sanoo sen jatkuneen nuoruudesta saakka. Miksi yksinäisyys pitää näin tiukasti otteessaan? Miten se onnistuu saamaan vallan ajatuksista, tunteista, kehosta ja käyttäytymisestä? YKSINÄISYYSTUTKIMUSTEN VASTAUS tähän on, että helposti. Silmänliikeja aivotutkimusten perusteella yksinäiset ihmiset tulkitsevat sosiaaliset tilanteet muita negatiivisemmin, näkevät mahdollisuuksien sijaan uhkia ja olettavat aiempien kokemustensa pohjalta, että epäonnistuvat tälläkin kertaa. Kun ajattelee yksinäisyyden johtuvan omasta kelpaamattomuudestaan, satuttaa se sekä mieltä että kehoa ja saa joko perääntymään tai rakentamaan muurin, jonka toivoo suojelevan uusilta epäonnistumisilta. Kognitiivinen käyttäytymisterapia selittää tämän ajatusten, tunteiden, kehollisten kokemusten ja käyttäytymisen kehänä. Ajatus ”en kelpaa kenellekään, kukaan ei halua olla kanssani” satuttaa sekä mielessä että kehossa. Se muuttaa myös käyttäytymistä, esimerkiksi: ”annoin periksi, kun oli helpompi olla yksin kuin pettyä jatkuvasti”. Kun kehän kaikki osat tukevat toinen toistaan, on kierteestä vaikeaa päästä irti. Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Omia ajatusvääristymiään voi oppia tunnistamaan, kiistämään ja korjaamaan. Yksi yleisimmistä ajatusvääristymistä on ”kaikki tai ei mitään” -malli, jossa muut nähdään täydellisinä ja onnellisena, oma itse ainoastaan kelpaamattomana ja ikuisena epäonnistujana. Hyvien asioiden vähättely, valheelliseksi tulkitseminen, merkityksen kieltäminen tai huomion kiinnittäminen ainoastaan negatiivisiin asioihin ovat myös yleisiä yksinäisyyttä yllä pitäviä ajatusvääristymiä. Jos omaan epäonnistumiseen luottaa vahvasti, on vaikeaa huomata asioita, jotka todistavat toisin. Tällöin luokkakaverin pyyntö lähteä elokuviin voi mielessä muuttua ilkeämieliseksi pilkaksi ja viereen istuvan ihmisen ajatella olevan toinen epäonnistuja. MITÄ SITTEN VOISI TEHDÄ TOISIN? Voisi vaikkapa kiistää omat ajatuksensa ja uskomuksensa. Jos mieli sanoo, että ”kukaan ei huomaa minua, kaikki vain nauravat”, voi kysyä itseltään, miksi kaikki nauraisivat, jos he eivät kerran edes huomaa? Voi kirjoittaa itselleen listaa siitä, mitä hyvää päivän aikana on tapahtunut ja miettiä, josko jokin niistä tukisi ajatusta, ettet olekaan kelpaamaton. Voi pitää ovea auki seuraavalle, katsoa käytävällä vastaantulijaa silmiin ja joku päivä uskaltautua sanomaan ”moi”. Hallitusohjelman kärkihankkeista Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma on listannut vaikuttavuuden arvioinnin indikaattorikseen lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentymisen. Odotan innolla, mitä ratkaisuja työryhmä tähän löytää. NIINA JUNTTILA Kirjoittaja on Turun yliopiston kasvatuspsykologian dosentti, joka on tutkinut erityisesti lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemuksia. Yksinäisyys satuttaa ” Aivoissa yksinäisyys näkyy samassa kohdassa kuin fyysinen kipu. ” TUOTE / PRODUKT MÄÄRÄ / ANTAL KOKO / STORLEK VÄRI / FÄRG NIMI / NAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA /POSTNUMMER OCH -ANSTALT GSM / SMS* * Matkahuolto ilmoittaa saapuneista tilauksista tekstiviestillä. Yli 50 € tilaukset toimitetaan postiennakolla. Alle 18-vuotiaalta holhoojan allekirjoitus. Tuotteiden hinnat sisältävät tai 24 % ALV:n. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. * Matkahuolto skickar ett SMS när paketet har anlänt. Beställningar värda över 50 € le vereras mot postförskott. Målsmans underskrift för under 18-åring. Priserna på varorna innehåller eller 24 % MOMS. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter. TILAUSKORTTI?BESTÄLLNINGSKORT Hiutale-tuotteet Vohvelikankaiset patalappu ja keittiöpyyhe ovat kotimaista käsityötä ja 100 % puuvillaa. Snöflinga produkter Grytlappen och köks handduken i voffeltyg är inhemskt handarbete och 100 % bomull. Kynttilänjalka Tyylikäs ja tukeva, kotimaista taontatyötä. Ljusstake Snygg och stadig, inhemskt smidesarbete. 25 € Patalappu / Grytlapp 5 € Keittiöpyyhe / Kökshandduk 5 € Lastukori Kotimaista tyyliä joulukattaukseen. Pärtkorg Inhemsk design för juldukningen. 19,90 € SPRkauppa_230x297mm_AM4_1.indd 1 25.10.2016 14.06 AVM1604_s1-25.indd 20 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 21 TUOTE / PRODUKT MÄÄRÄ / ANTAL KOKO / STORLEK VÄRI / FÄRG NIMI / NAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA /POSTNUMMER OCH -ANSTALT GSM / SMS* * Matkahuolto ilmoittaa saapuneista tilauksista tekstiviestillä. Yli 50 € tilaukset toimitetaan postiennakolla. Alle 18-vuotiaalta holhoojan allekirjoitus. Tuotteiden hinnat sisältävät tai 24 % ALV:n. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. * Matkahuolto skickar ett SMS när paketet har anlänt. Beställningar värda över 50 € le vereras mot postförskott. Målsmans underskrift för under 18-åring. Priserna på varorna innehåller eller 24 % MOMS. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter. TILAUSKORTTI?BESTÄLLNINGSKORT Hiutale-tuotteet Vohvelikankaiset patalappu ja keittiöpyyhe ovat kotimaista käsityötä ja 100 % puuvillaa. Snöflinga produkter Grytlappen och köks handduken i voffeltyg är inhemskt handarbete och 100 % bomull. Kynttilänjalka Tyylikäs ja tukeva, kotimaista taontatyötä. Ljusstake Snygg och stadig, inhemskt smidesarbete. 25 € Patalappu / Grytlapp 5 € Keittiöpyyhe / Kökshandduk 5 € Lastukori Kotimaista tyyliä joulukattaukseen. Pärtkorg Inhemsk design för juldukningen. 19,90 € SPRkauppa_230x297mm_AM4_1.indd 1 25.10.2016 14.06 AVM1604_s1-25.indd 21 31.10.2016 14.38
22 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Ari-Pekka Arponen katoaa ruumissäkin kanssa pinnan alle. AriPekka Arponen försvinner under ytan med en liksäck. Joulupostikorttipakkaus 2016 8 korttia ilman tekstiä. Korteissa on 1. luokan postimaksu maksettu ikimerkki, joka käy kaikkiin maihin. Julkortförpack ning 2016 8 kort utan text. Kortet är försett med ett fixvärdemärke av 1 klass och porto är betalt till alla länder. 20 € Taitekorttipakkaus 2016 10 taitekorttia + kuoret. Kuorissa on 1. luokan postimaksu maksettu ikimerkki, joka käy kaikkiin maihin. Förpackning med vikta kort 2016 10 vikta kort + kuvert. Kuvertet är försett med ett fixvärdemärke av 1 klass och porto är betalt till alla länder. 25,50 € Postikorttipakkaus 8 korttia, joissa teksti Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Korteissa on 1. luokan postimaksu maksettu ikimerkki, joka käy kaikkiin maihin. Kortförpackning 8 kort med text Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Kortet är försett med ett fixvärdemärke av 1 klass och porto är betalt till alla länder. 20 € Taitekorttipakkaus 12 korttia (4 eri aihetta), joissa teksti Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta + kuoret. Förpackning med vikta kort 12 kort (4 olika motiv) med text Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta + kuvert. 34,80 € Taitekorttipakkaus (ruotsinkielinen) 6 korttia (2 eri aihetta), joissa teksti God Jul och Gott Nytt År + kuoret. Förpackning med vikta kort (på svenska) 6 kort (2 olika motiv) med text God Jul och Gott Nytt År + kuvert. 17,40 € VIRPI PEKKALAN JOULUISET KORTTIPAKKAUKSET VIRPI PEKKALAS JULKORTFÖRPACKNING Jäsenetu Medlemserbjudande -20 % Jäsenedun saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemsförmånen får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Jäsenetu Medlemserbjudande -20 % SPRkauppa_230x297mm_AM4_1.indd 3 25.10.2016 14.07 Turvavasara Turvavasarassa on turvavyöleikkuri, vilkkuva huomiovalo, led-lamppu ja magneetti, jolla sen voi kiinnittää vaikka konepeltiin. Sisältää paristot. Säkerhetshammare Hammaren är försedd med bälteskapare, blinkande nödljus, led-lampa och magnet med vilken den kan fästas på t.ex. biltaket. Batterier ingår. 17,50 € Hiutale / Snöflinga Reddie 3,90 € Sydän / Hjärta 5,90 € Nalle / Björn 6,50 € Lisää heijastintuotteita: punaisenristinkauppa.fi Mer reflexprodukter: rodakorsbutiken.fi Perhekalenteri Hauska ja selkeä seinäkalenteri pitää kaikkien perheenjäsenten menot ajan tasalla. Kuvitus Virpi Pekkala. Familjekalender En rolig och lättfattlig väggkalender håller reda på alla familjemedlemmars program. Illustrerad av Virpi Pekkala. Endast på finska. 16,90 € Martta Wendelinin seinäkalenteri Viehättävä ja nostalginen kuvitus luo rauhallista tunnelmaa arjen kiireisiin, suomenja ruotsinkielisenä. Martta Wendelins väggkalender Charmerande och nostalgiska illustrationer skapar lugn i vardagsbrådskan, på finska eller svenska. 14,90 € SPR MAKSAA POSTIMAKSUN FRK BETALAR PORTOT Tee tilauksesi punaisenristinkauppa.fi p. 020 701 2211, myynti@punainenristi.fi tai oheisella tilauskortilla. Gör din beställning rodakorsbutiken.fi tfn 020 701 2211, myynti@rodakorset.fi eller med bifogat beställningskort. Tuulilasisuoja Pelastus kiireisiin arkiaamuihin! Tehokkailla magneeteilla kiinnittyvä tuulilasisuoja estää lumen ja jään kiinnittymisen. Sisältää suojapussin, koko 99 x 166 cm. Vindruteskydd Morgonbrådskans räddning! Skyddet fästs med starka magneter och skyddar vindrutan från att snö och is fastnar. Inkluderar skyddspåse, storlek 99 x 166 cm. 12 € HEIJASTIMET KOKO PERHEELLE REFLEXER FÖR HELA FAMILJEN Lasten heijastinliivit Liiveissä kiinnitystarrat kyljessä. Väreinä sininen ja pinkki, koot 2–3 vuotiaalle ja 4–6 vuotiaalle. Reflexväst för barn Västen med kardborreband i sidorna. Färgalternativ blå och ljusröd, storlekar 2–3-åringar och 4–6-åringar. 10,50 € SUOMEN PUNAINEN RISTI INFO: AM4 TUNNUS: 5001674 00003 VASTAUSLÄHETYS Joulutarra Viimeistele viestit ihanilla kirjeensulkijoilla. Arkissa 8 tarraa. Julklistermärken Klistra igen kuverten med fina märken. 8 klistermärken per ark. 3,50 € SPRkauppa_230x297mm_AM4_1.indd 2 25.10.2016 14.06 AVM1604_s1-25.indd 22 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 23 Joulupostikorttipakkaus 2016 8 korttia ilman tekstiä. Korteissa on 1. luokan postimaksu maksettu ikimerkki, joka käy kaikkiin maihin. Julkortförpack ning 2016 8 kort utan text. Kortet är försett med ett fixvärdemärke av 1 klass och porto är betalt till alla länder. 20 € Taitekorttipakkaus 2016 10 taitekorttia + kuoret. Kuorissa on 1. luokan postimaksu maksettu ikimerkki, joka käy kaikkiin maihin. Förpackning med vikta kort 2016 10 vikta kort + kuvert. Kuvertet är försett med ett fixvärdemärke av 1 klass och porto är betalt till alla länder. 25,50 € Postikorttipakkaus 8 korttia, joissa teksti Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Korteissa on 1. luokan postimaksu maksettu ikimerkki, joka käy kaikkiin maihin. Kortförpackning 8 kort med text Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Kortet är försett med ett fixvärdemärke av 1 klass och porto är betalt till alla länder. 20 € Taitekorttipakkaus 12 korttia (4 eri aihetta), joissa teksti Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta + kuoret. Förpackning med vikta kort 12 kort (4 olika motiv) med text Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta + kuvert. 34,80 € Taitekorttipakkaus (ruotsinkielinen) 6 korttia (2 eri aihetta), joissa teksti God Jul och Gott Nytt År + kuoret. Förpackning med vikta kort (på svenska) 6 kort (2 olika motiv) med text God Jul och Gott Nytt År + kuvert. 17,40 € VIRPI PEKKALAN JOULUISET KORTTIPAKKAUKSET VIRPI PEKKALAS JULKORTFÖRPACKNING Jäsenetu Medlemserbjudande -20 % Jäsenedun saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemsförmånen får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Jäsenetu Medlemserbjudande -20 % SPRkauppa_230x297mm_AM4_1.indd 3 25.10.2016 14.07 Turvavasara Turvavasarassa on turvavyöleikkuri, vilkkuva huomiovalo, led-lamppu ja magneetti, jolla sen voi kiinnittää vaikka konepeltiin. Sisältää paristot. Säkerhetshammare Hammaren är försedd med bälteskapare, blinkande nödljus, led-lampa och magnet med vilken den kan fästas på t.ex. biltaket. Batterier ingår. 17,50 € Hiutale / Snöflinga Reddie 3,90 € Sydän / Hjärta 5,90 € Nalle / Björn 6,50 € Lisää heijastintuotteita: punaisenristinkauppa.fi Mer reflexprodukter: rodakorsbutiken.fi Perhekalenteri Hauska ja selkeä seinäkalenteri pitää kaikkien perheenjäsenten menot ajan tasalla. Kuvitus Virpi Pekkala. Familjekalender En rolig och lättfattlig väggkalender håller reda på alla familjemedlemmars program. Illustrerad av Virpi Pekkala. Endast på finska. 16,90 € Martta Wendelinin seinäkalenteri Viehättävä ja nostalginen kuvitus luo rauhallista tunnelmaa arjen kiireisiin, suomenja ruotsinkielisenä. Martta Wendelins väggkalender Charmerande och nostalgiska illustrationer skapar lugn i vardagsbrådskan, på finska eller svenska. 14,90 € SPR MAKSAA POSTIMAKSUN FRK BETALAR PORTOT Tee tilauksesi punaisenristinkauppa.fi p. 020 701 2211, myynti@punainenristi.fi tai oheisella tilauskortilla. Gör din beställning rodakorsbutiken.fi tfn 020 701 2211, myynti@rodakorset.fi eller med bifogat beställningskort. Tuulilasisuoja Pelastus kiireisiin arkiaamuihin! Tehokkailla magneeteilla kiinnittyvä tuulilasisuoja estää lumen ja jään kiinnittymisen. Sisältää suojapussin, koko 99 x 166 cm. Vindruteskydd Morgonbrådskans räddning! Skyddet fästs med starka magneter och skyddar vindrutan från att snö och is fastnar. Inkluderar skyddspåse, storlek 99 x 166 cm. 12 € HEIJASTIMET KOKO PERHEELLE REFLEXER FÖR HELA FAMILJEN Lasten heijastinliivit Liiveissä kiinnitystarrat kyljessä. Väreinä sininen ja pinkki, koot 2–3 vuotiaalle ja 4–6 vuotiaalle. Reflexväst för barn Västen med kardborreband i sidorna. Färgalternativ blå och ljusröd, storlekar 2–3-åringar och 4–6-åringar. 10,50 € SUOMEN PUNAINEN RISTI INFO: AM4 TUNNUS: 5001674 00003 VASTAUSLÄHETYS Joulutarra Viimeistele viestit ihanilla kirjeensulkijoilla. Arkissa 8 tarraa. Julklistermärken Klistra igen kuverten med fina märken. 8 klistermärken per ark. 3,50 € SPRkauppa_230x297mm_AM4_1.indd 2 25.10.2016 14.06 AVM1604_s1-25.indd 23 31.10.2016 14.38
24 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Ansa Pyykönen (vas.), Lotta Lehto virta, Pipsa Ahjoharja ja Nelah Stiller osallistuivat ensi kertaa Nälkäpäivään. Haukilahden lukion rehtori Pekka Piri toivoo, että Punaisen Ristin arvot jäävät kytemään nuorten mieliin. Ansa Pyykönen (t.v.), Lotta Lehto virta, Pipsa Ahjo harja och Nelah Stiller deltog i Hungerdagen för första gången. Rektor Pekka Pi ri vid gymnasiet Haukilahden lukio hoppas att Röda Korsets värdering ar slår rot i ungdo marna. 1 Ihmistä seuraa läpi elämän se, minkä hän nuorena oppii. Espoolainen Haukilahden lukio on ensimmäinen Punaisen Ristin kanssa teemakoulusopimuksen tehnyt koulu. TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT TEEMU ULLGREN P UNAISEN RISTIN ja koulujen teemayhteistyön tavoitteena on tehdä järjestön toimintaa tutuksi koulussa ja opettaa samalla koululaisille erilaisia auttamisen taitoja. Teemakoulusopimuksen allekirjoittanut Haukilahden lukio on jo toteuttanut useita yhteishankkeita Punaisen Ristin Tapiolan osaston kanssa. Lukion rehtori Pekka Piri on itse aktiivinen Punaisen Ristin vapaaehtoinen ja yksi teemakouluyhteistyön ideoijista. – Vielä parikymmentä vuotta sitten Punainen Risti ja partioliike kilpailivat tasaväkisesti nuorten kiinnostuksesta. Nyt Punainen Risti jää selkeästi toiseksi nuorisojäsenten lukumäärässä, Piri toteaa. Mitä näiden vuosikymmenten aikana sitten on tapahtunut? Piri uskoo, että nuoret yksinkertaisesti harrastavat enemmän ja tiiviimmin: harrastuksissa pyritään tietylle tasolle. On tehtävä valintoja, ja järjestötoiminta joutuu silloin usein kärsimään. Punainen Risti joutuu kilpailemaan nuorten vapaa-ajasta ihan eri tavalla kuin ennen. Teemakouluhanke käynnistyi keväällä 2012 Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirissä. Sopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut kuusi koulua, ja yhteistyöhön kaivataan lisää kumppaneita. Yhteistyön tehokkuus on pitkälti kiinni Punaisen Ristin paikallisen osaston, koulun ja eritoten vastuuopettajan aloitteellisuudesta. – Hyvään lukioon kuuluu myös sen opettaminen, miten pidetään huolta toisista ihmisistä, Piri muistuttaa. Hyvän asian puolesta Pekka Pirin työhuoneen ikkunan edustan tasolla komeilee kehyksissä Veripalvelun kunniakirja Vuoden 2015 Hengenpelastaja-lukiolle. Haukilahti eli tuttavallisemmin Jeda voitti kyseisenä lukuvuonna Espoon lukioiden haastekampanjan verenluovutuskerroissa. – Verenluovutus on helppo tapa tehdä hyvää. Meillä voi korvata sillä taksvärkkipäivän. Taksvärkin idea tulee esille, vaikka raha ei liiku lainkaan. Oleellistahan on auttaa toista ja laajentaa yhteisöllisyyttä koulun ulkopuolelle, Piri kertoo. Haukilahden lukiossa verenluovuttajien määrä on vuodessa lähes kolminAuttaminen elämäntavaksi AVM1604_s1-25.indd 24 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 25 Att hjälpa blir en livsstil Gymnasieskolan Haukilahden lukio i Gäddvik i är den första skolan som har slutit ett temaskolavtal med Röda Korset. A VSIKTEN MED temasamarbete mellan skolsektorn och Röda Korset är att sprida information om organisationens verksamhet i skolorna och samtidigt lära eleverna olika hjälpmetoder. Temaskolprojektet inleddes inom Röda Korset våren 2012 i Helsingfors och Nylands distrikt. Hittills har sammanlagt sex skolor undertecknat avtalet. Hur effektivt samarbetet är beror i stor utsträckning på initiativnivån i den lokala avdelningen, i skolan och i synnerhet hos ansvarsläraren. HAUKILAHDEN LUKIO som var först ut har redan genomfört flera samarbetsprojekt med rödakorsavdelningen i Hagalund. Gymnasiets rektor Pekka Piri är själv aktiv volontär inom Röda Korset och en av initiativtagarna till temaskolsamarbetet. – För bara ett tjugotal år sedan konkurrerade Röda Korset och scouterna om ungdomarnas intresse. Idag är Röda Korset en klar tvåa i fråga om antalet ungdomsmedlemmar, konstaterar Piri. Han tror att ungdomar helt enkelt har fler och mer krävande hobbyer idag: man försöker nå en viss nivå i sin hobbyverksamhet. Röda Korset är tvunget att konkurrera om ungdomarnas fritid på ett annat sätt än förr. RÖDA KORSETS temaskolor förbinder sig till samarbete i ett par års tid och i Gäddvik har man redan fortsatt avtalet. I samarbetet ingår bl.a. att eleverna deltar i kampanjer som Hungerdagen, får utbildning i första hjälpen och att folk från Röda Korset besöker skolan. – Under hösten ska vi dra igång vänverksamhet också. Vi har tänkt att våra studerande hälsar på i äldreboenden. Det har varit en utmaning att engagera ungdomarna, de är mer intresserade av barnverksamhet. Men det är ju precis därför vi gör det här – vi försöker påverka tankar och värderingar, säger Piri. Ansa Pyykönen , Pipsa Ahjoharja , Nelah Stiller och Lotta Lehtovirta går i tvåan i Haukilahden lukio och deltog i år för första gången i sitt liv i insamlingen Hungerdagen. Insamlingsdagen var lyckad: folk var på gott humör och generösa och även de som valde att inte delta log vänligt. Flickorna säger direkt att de inte är bekanta med hurdan verksamhet Röda Korset har. Efter att ha funderat en stund kommer de ändå på vissa evenemang. Att musikern Anssi Kela besökte skolan förra året som beskyddare för den klädesinsamling som ordnades på skolan har de inte glömt bort. Hjälpsamhet och tolerans värderar flickorna högt. Så fort de fyller 18 år är de alla villiga att ge blod. Kurser i första hjälpen och möjligheten att bli ledare för barnklubben Reddie Kids väcker också intresse. – När man fostras att vara tolerant från början så blir det en del av den man är. Man växer in i det, sammanfattar Nelah Stiller. ? ” Hyvään lukioon kuuluu myös sen opettaminen, miten pidetään huolta toisista ihmisistä. ” HAUKILAHDEN LUKION REHTORI PEKKA PIRI kertaistunut. Valmiutta olisi enemmänkin, mutta 18 vuoden ikäraja hillitsee nuorten intoa. Punaisen Ristin teemakoulut sitoutuvat yhteistyöhön parin vuoden ajaksi. Sopimusta voi halutessa jatkaa, kuten Haukilahti on tehnyt. Yhteistyöhön kuuluu muun muassa koululaisten osallistumista kampanjoihin ja Nälkäpäivän lipaskeräykseen, ensiapukoulutusta sekä Punaisen Ristin väen vierailuja koululla. – Olemme käynnistämässä syksyn aikana myös ystävätoimintaa. Tarkoitus olisi, että opiskelijamme kävisivät vierailemassa vanhainkodeissa. On ollut hiukan haasteellista saada nuoria innostumaan asiasta. Toiminta lasten parissa kiinnostaa enemmän. Mutta juuri siksihän me teemme tätä työtä – yritämme vaikuttaa ajatuksiin ja arvoihin, Piri sanoo. Suvaitsevaisuuden jäljillä Rehtorinkansliaan pörähtävät päivän päätteeksi paikalle Nälkäpäivän lipaskeräykseen elämänsä ensimmäistä kertaa osallistuneet Haukilahden lukion tokaluokkalaiset Ansa Pyykönen , Pipsa Ahjoharja , Nelah Stiller ja Lotta Lehtovirta . Syyskuinen keräyspäivä on onnistunut: ihmiset olivat hyväntuulisia, anteliaita ja keräyksestä kieltäytyneetkin hymyilivät ystävällisesti. Nälkäpäivässä oli kaiken kaikkiaan mukana parisenkymmentä Haukilahden lukiolaista. Tytöt myöntävät suoraan, että Punaisen Ristin toimintamuodot eivät ole kovinkaan tuttuja. Pienen muistelun jälkeen mieleen juolahtaa kuitenkin väläyksiä erilaisista tapahtumista. Muusikko Anssi Kelan edellisvuotinen vierailu koululla järjestetyn vaatekeräyksen suojelijana ei ole unohtunut. Auttamisen ja suvaitsevaisuuden teemat ovat tyttöjen arvomaailmassa korkealla. Verenluovutukseen jokainen on valmis heti, kun 18 vuotta tulee täyteen. Myös ensiapukurssit ja ala-asteikäisille pidettävän Reddie Kids -kerhon ohjaajan tehtävät herättävät kiinnostusta. – Kun suvaitsevaisuus juurrutetaan jo pienenä, niin se tulee osaksi ihmistä. Siihen kasvaa, Nelah Stiller kiteyttää. Kokemus luo uskottavuutta Nuoret toivoisivat enemmän tapaamisia maailman kriisipesäkkeissä työskennelleiden Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden tai muiden aidon hädän keskellä olleiden kanssa. Jonkin verran vierailuja on ollutkin, mutta silminnäkijöiden todistuksilla on aina vetovoimaa. – Ei riitä, että me vain luemme esitteistä tai näemme uutisista, että tällaista on jossain päin maailmaa. On paljon tehokkaampaa, jos joku paikalla ollut kertoo ihan konkreettisesti, mitä voisimme tehdä tilanteen muuttamiseksi, Lotta Lehtovirta toteaa. Pekka Piri pohtii keinoja, joilla myös pojat saataisiin kiinnostumaan Punaisen Ristin toiminnasta. Ainoastaan muutama Haukilahden lukion pojista uskaltautui tänä vuonna lipaskerääjäksi. Tytöt ovat Pirin mukaan selvästi kiinnostuneempia humanitaarisesta toiminnasta kuin pojat – ainakin teini-iässä. – Punaisen Ristin tulevaisuus on pitkälti kiinni siitä, miten saamme jalkautettua Punaisen Ristin arvomaailman nuorten pariin. Ajatukset voivat jäädä kytemään, vaikkeivät heti pulpahtaisikaan esiin toimintana. ? Punaisen Ristin arvoja kouluun Punaisen Ristin teemakoulut ovat kouluja, jotka ovat solmineet Punaisen Ristin kanssa kaksivuotisen yhteistyön kouluyhteistyöstä. Sopimukseen sisältyy tavallisesti koulun osallistuminen 2–3 Punaisen Ristin kampanjaan vuosittain, Punaisen Ristin vierailuja koululla ja oppilaiden tutustuttamista auttamistaitoihin ja humanitaarisiin arvoihin. Yhteistyön yleisenä tavoitteena on tehdä Punaisen Ristin työtä nuorille tutuksi ja helpottaa koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Hanke käynnistettiin vuonna 2012 Helsingin ja Uudenmaan piirissä. Punainen Risti tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille runsaasti myös kevyempiä tapoja osallistua ja viedä välittämisen sanomaa eteenpäin. Kouluille suunnatut opetusmateriaalit, aamun avaukset ja ohjeet keräysten ja tapahtumien järjestämiseen löytyvät Punaisen Ristin koulusivuilta osoitteessa punainenristi.fi/koulusivut. AVM1604_s1-25.indd 25 31.10.2016 14.38
26 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Anu ja Aleksi käyvät usein lähimetsässä kävelemässä ja leikkimässä. Mieluisia puuhia ovat myös pyöräily – ilman apupyöriä – ja jalkapallo. Anu och Aleksi går ofta till en närbelägen skog på promenad. Det är också roligt att cykla – utan stödhjul – och att spela fotboll. AVM1604_s26-48.indd 26 31.10.2016 13.06
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 27 KÄ ÄNNÄ ? S E HUHTIKUUN alun päivä oli kuin mikä tahansa arkipäivä Virtasen viisihenkisen perheen valoisassa talossa Hyvinkään Tanssikalliossa. Aurinko paistoi, kevät teki tuloaan. Aleksi oli lähdössä äitinsä Anu Virtasen kanssa päiväkotiin. Äiti oli huomannut aamulla Aleksin selässä ja vatsassa nokkosihottumaa. Poika oli kuitenkin oma iloinen ja pirteä itsensä, joten päiväkotiin mentiin, ja henkilökunnan kanssa käydyn keskustelun jälkeen Aleksi sai jäädä leikkimään kavereidensa kanssa. Seuraavana aamuna Aleksille nousi korkea kuume. Kuumetta oli ollut aiemminkin, mutta siitä oli selvitty aina levolla ja lääkkeillä. Tällä kertaa vanhat konstit eivät kuitenkaan tehonneet. Kuume pysyi korkeana useita päiviä, ja oireita tuli matkan varrella lisää. – Ensin Aleksin silmät alkoivat punoittaa, sitten punoitus levisi suun ympärille ja kieleen. Välillä vatsa oli kipeä ja ripulilla, Anu muistelee. Sairaalaan viidentenä päivänä Kun oireet olivat kestäneet neljä päivää, vanhemmat veivät väsyneen pojan sairaalan päivystykseen. Ensimmäinen diagnoosi oli adenovirus eli nielutulehdus, ja poika passitettiin kuumelääkkeiden kanssa takaisin kotiin. Seuraavana päivänä lähdettiin lääkäriasemalle konsultoimaan tuttua lastenlääkäriä: kuume oli pitänyt pintansa, ja Aleksin huulet olivat alkaneet kuivua ja halkeilla. Virtaset ovat käyneet samalla luottoPLASMAKIN PELASTAA HENKIÄ ? ? Luovutusverestä erotetaan Veripalvelussa veren eri ainesosat: punasolut, verihiutaleet ja plasma. Punasoluista ja verihiutaleista Veripalvelu tuottaa Suomen sairaaloihin verensiirroissa tarvittavat verivalmisteet. Plasma sen sijaan käytetään lääkkeiden raaka-aineena. ? ? Plasma on nestettä, joka koostuu pääasiassa vedestä. Sen yhtenä tehtävänä on säädellä kehon nesteja lämpötasapainoa. Plasma sisältää myös useita tärkeitä ainesosia: vasta-aineita eli immunoglobuliineja, veren hyytymiseen vaikuttavia aineita ja muita valkuaisaineita. ? ? Plasmavalmisteita käytetään esimerkiksi verenvuototaudin sekä palovammaja shokkipotilaiden hoitoon. Plasmavalmisteita tarvitaan myös verensiirtojen yhteydessä. Plasman immunoglobuliineista saadaan lääkkeitä vastaainepuutospotilaille ja tulehdustautien estoon. Aleksi parani KAWASAKIN TAUDISTA Neljävuotias Aleksi sairastui puolitoista vuotta sitten harvinaiseen Kawasakin tautiin. Vakava sairaus selätettiin muutamassa päivässä verenluovuttajilta saadusta plasmasta valmistetulla lääkkeellä. TEKSTI SARI LAPINLEIMU / MEDIAFOCUS KUVAT SUSA JUNNOLA lääkärillä 11-vuotiaan esikoisensa syntymästä saakka. Tällä kertaa normaalisti iloinen ja vitsaileva lääkäri oli poikkeuksellisen totinen. Hän ryhtyi etsimään koneeltaan tietoa ja kertoi viimein epäilevänsä Kawasakin tautia, johon oli törmännyt kerran kymmenen vuotta sitten. Lääkäri halusi, että diagnoosi vahvistetaan sairaalassa. – Siinä kohdassa iski tosi kova huoli. En tiennyt Kawasakin taudista mitään, mutta tajusin, että kyse on jostakin harvinaisesta ja vakavasta, Anu kertoo. Äiti ja poika lähtivät niiltä sijoiltaan muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan sairaalaan. – Matka meni sumussa. Soitin miehelleni Janille , ja hän lähti heti tulemaan työpaikaltaan Helsingistä. Omassa päässä pyöri vain yksi ajatus: että pitää päästä äkkiä selvittämään, mistä oikein on kyse. Nopeaa toipumista oikealla hoidolla Sairaalassa Aleksi pääsi nopeasti omaan huoneeseen henkilökunnan tarkkailun alle. Lääkäri ja hoitajat olivat kummissaan: tietoa etsittiin kuumeisesti niin kirjoista kuin internetistäkin. Lopulta myös sairaalassa tultiin siihen tulokseen, että kaikki oireet täsmäävät Kawasakin tautiin. Selvisi, että se on erityisesti pienillä lapsilla esiintyvä verisuonitulehdustauti, johon sairastuu vuosittain noin 30 lasta. Aleksi oli yksi heistä. Oireita ryhdyttiin hoitamaan suonensisäisesti annettavalla immunoglobuliinilla, antibiooteilla ja verta ohentavalla aspiriinilla. Aleksin vointia tarkkailtiin tiiviisti ympäri vuorokauden, ja verenpaineen lisäksi seurattiin veren hapetusarvoja ja yleisvointia. Anu muistaa turhankin elävästi hetken, jona Aleksin käteen alettiin laittaa tippaa lääkitystä varten. Isä jäi pojan tueksi ja turvaksi. Äiti ohjattiin päättäväisesti oven ulkopuolelle. – Lähdin kävelemään käytävää pitkin poispäin. En ikinä unohda Aleksin huutoa, joka kuului käytävän toiseen päähän saakka. Tuntui pahalta, kun niin pientä ihmistä jouduttiin pistämään niin monta kertaa. Onneksi hoito alkoi tehota nopeasti. Yksityishuone ja yllätyslöydös Aleksi ja jompikumpi vanhemmista viettivät sairaalassa neljä vuorokautta. Tartunta-altis potilas sai oman huoneen, jonka ikkunasta näkyi leikkipaikan autio hiekkalaatikko. Aleksin sängyn viereen pedattiin vuode vanhemmille, joten poika sai nukkua yöt isän tai äidin vieressä. Päivät kuluivat elokuvien, lukemisen, omilla leluilla leikkimisen sekä 9ja 11-vuotiaiden isoveljien ja isovanhempien vierailujen voimin. Elämä on täynnä valintoja, joista jotkut tuntuvat vähintäänkin ristiriitaisilta. Tämä kävi selväksi heti sairaala-ajan alussa. – Jani jäi sairaalaan ensimmäiseksi yöksi, koska minulla oli seuraavana aamuna tentti. Totesin, että se on pakko käydä tekemässä, koska lykkääntyminen olisi viivästyttänyt ammatillisia opintojani usealla kuukaudella. Oli absurdia yrittää saada otetta virkamiesruotsista, kun mieli karkasi koko ajan sairaalassa makaavan lapsen luo, Anu hymähtää. ” Koskaan ei tiedä, milloin verestä tehtyjä valmisteita tarvitaan hengen pelastamiseksi. ” ANU VIRTANEN AVM1604_s26-48.indd 27 31.10.2016 13.06
A N U N IE M IS E N K O T IA LB U M I 28 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Yllätyksiltäkään ei tutkimusten aikana vältytty. Toisena sairaalapäivänä Aleksi lähti ambulanssilla isänsä ja hoitajan kanssa Lastenklinikalle Helsinkiin, jossa Aleksille tehtiin sydämen ultraäänitutkimus. Tarkoituksena oli selvittää, onko sydämen sepelvaltimoihin ehtinyt tulla muutoksia. Muutoksia ei onneksi ollut – mutta sydämestä löydettiin eteisväliseinän aukko, jonka olisi pitänyt umpeutua itsestään. Tämä aukko ei liity mitenkään Kawasakin tautiin. Löydöksen ansiosta tilannetta osataan nyt seurata ja arvioida, pitääkö aukko sulkea sulkulaitteella, vai annetaanko sen olla. Hyvissä käsissä Sairaala-aika sujui Aleksilta kiitettävästi. Reilun kolmen vuoden ikäinen poika oli luottavaisin mielin siellä missä vanhemmatkin. Asiaa auttoi myös äärimmäisen sydämellinen ja asialleen omistautunut henkilökunta. – Ihanat hoitajat ja lääkärit hoitivat Aleksia kiireettömästi, ajan kanssa ja suurella sydämellä. He osasivat suhtautua häneen potilaana, mutta ymmärsivät myös meidän vanhempien tarpeet. Tunsimme olevamme todella hyvissä käsissä. Vanhemmille vaikeinta oli alun epätietoisuus – samoin se, että asioille pystyi tekemään niin vähän. – Henkilökunta huolehti hoidosta, joten meidän vanhempien piti keskittyä siihen, mihin pystyimme: läheisyyteen, lukemiseen ja kutiavien ihottumakohtien rasvaamiseen, Anu toteaa. Rasvaaminen oli tarpeen, koska Aleksi kärsi sekä sairaalassa että vielä kotiin päästyäänkin miltei sietämättömästä kokovartalokutinasta, johon ei löytynyt mitään näkyvää syytä ja joka voimistui pienenkin hikoilun yhteydessä. Syynä oli ilmeisesti aspiriinilääkitys, jonka tarkoitus oli pitää veri ohuena ja minimoida sepelvaltimoiden rasitus. Kun lääkitys loppui, loppui myös kutina. Kawasakin taudista toivottuaan Aleksi on voinut hyvin. Sydämen kontrolliultra tehtiin kaksi viikkoa kotiutumisen jälkeen, ja vuosikontrollissa käytiin viime huhtikuussa. Asiat mittakaavaan Aleksin sairaus pysäytti ja muutti Anun suhtautumista moniin asioihin. – Toisaalta kannan lapsista enemmän huolta, toisaalta pyrin nauttimaan hetkestä ja jättämään pienet arkiset haasteet omaan arvoonsa. Ehkä kokemus oli myös perhettä tiivistävä ja vahvistava: tästäkin selvittiin. Ilman verenluovuttajia Aleksi ei olisi saanut tarvitsemaansa immunoglobuliinia ja toipunut vakavasta sairaudestaan. – Kannustan kaikkia ojentamaan auttavan kätensä – tai vähintäänkin rohkaisemaan muita, jos ei itse syystä tai toisesta pysty verta luovuttamaan. Koskaan ei tiedä, milloin verivalmisteita tarvitaan oman tai läheisen voinnin parantamiseksi tai jopa hengen pelastamiseksi, Anu sanoo. ? MIKÄ KAWASAKIN TAUTI? ? ? Kawasakin tauti on erityisesti pienillä lapsilla esiintyvä verisuonitulehdustauti. Suomessa sitä tavataan noin 30 lapsella vuodessa. ? ? Taudin aiheuttajaa ei tunneta, mutta sen arvellaan johtuvan infektion laukaisemasta tulehdusreaktiosta. ? ? Valtaosa sairastuneista paranee Kawasakin taudista hyvin. Hoitona käytetään suoneen annettavaa immuno globuliinia ja viikkojen ajan jatkuvaa aspiriinilääkitystä. Kun Aleksilta otettiin sairaalassa sydän filmi, hänestä tehtiin leikisti robotti. Rintaan kiinnitettävät lätkät ja niistä lähtevät piuhat tekivät poikaan suuren vaikutuksen. När det skulle tas hjärtfilm på Aleksi på sjukhuset fick han leka robot. Elektroderna och sladdarna som fästes på bröstet gjorde stort intryck på honom. ” Kannustan jokaista kynnelle kykenevää ojentamaan auttavan kätensä. ” ANU VIRTANEN AVM1604_s26-48.indd 28 31.10.2016 13.06
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 29 Aleksi on iloinen, elämänmyönteinen ja utelias poika, joka tykkää autoista, legoista, Star Warsista – ja huimista trampoliinihypyistä. Aleksi är en levnadsglad och nyfiken liten kille som tycker om bilar, lego, Star Wars – och jättehopp på trampolinen. VAD ÄR KAWASAKIS SJUKDOM? ? ? Kawasakis sjukdom är en inflammation i blodkärlen som förekommer i synnerhet hos små barn. I Finland insjuknar ungefär 30 barn per år. ? ? Vad som orsakar sjukdomen är okänt, men man misstänker en inflammatorisk reaktion som en följd av en infektion. ? ? Majoriteten av dem som får Kawasakis sjukdom blir friska. Patienterna vårdas med intravenöst immunoglobulin och aspirinbehandling i flera veckor. D ET VAR EN DAG i april, precis som andra dagar hos familjen Virtanen i Hyvinge. Solen gassade, våren var på väg. Aleksi och hans mamma Anu Virtanen gjorde sig redo för dagis. Den morgonen lade mamman märke till nässelutslag på Aleksis mage och rygg, men eftersom pojken var glad och energisk som han brukar gav de sig av till dagis. Följande morgon fick Aleksi hög feber. Feber hade han haft tidigare, men den här gången hjälpte det inte med vila och febernedsättande medicin. I stället dök fler symptom upp. – Först blev han röd i ögonen, sen spred sig rodnaden kring munnen och till tungan. Då och då hade han ont i magen och diarré, berättar Anu. När Aleksi hade varit sjuk i fyra dagar tog föräldrarna sin utmattade pojke till jouren. Den första diagnosen var adenovirus, inflammation i svalget, och pojken skickades hem igen. Följande dag konsulterade familjen en bekant barnläkare på en läkarstatiAleksi blev frisk från Kawasakis sjukdom Den allvarliga sjukdomen gick att bota på ett par dagar tack vare en medicin som framställs av plasma från blodgivare. on: febern gav inte efter och Aleksis läppar var torra och spruckna. Läkaren, som till vardags är skämtsam, var nu allvarlig. Han sökte information på sin dator och sa till slut att han misstänker Kawasakis sjukdom. Diagnosen kunde bekräftas endast på sjukhus. Mor och son gav sig genast av till sjukhuset. – Den färden minns jag knappt. Jag ringde till min man Jani , och han gav sig Även plasma räddar liv ? ? Ur det blod som blodgivarna ger separerar Blodtjänst röda blodceller, blodplättar och plasma. Av röda blodceller (erytrocyter) och blodplättar (trombocyter) tillverkar Blodtjänst de blodpreparat som behövs för blodtransfusioner på sjukhusen i Finland. Plasma används som råvara för mediciner. ? ? Blodplasma är en vätska som till största delen består av vatten. Kroppens vätskeoch värmebalans justeras bland annat med hjälp av plasma. ? ? Blodplasma innehåller också andra viktiga komponenter: motkroppar eller immunoglobulin, ämnen som påverkar hur blodet koagulerar samt andra äggviteämnen. De olika komponenterna kan separeras och komprimeras till mediciner, till exempel för vård av blödarsjuka, brännskadeoffer eller chockpatienter. Plasmapreparat behövs också i blodtransfusioner. Immunoglobulin används till läkemedel för patienter som saknar antikroppar och för att förebygga inflammatoriska sjukdomar. genast av från sitt jobb i Helsingfors. På sjukhuset var man överens med läkaren: alla symptom passade in på Kawasakis sjukdom, en sällsynt inflammation i kroppens blodkärl som förekommer i synnerhet hos små barn. Aleksi fick genast vård för att lindra symptomen: intravenöst immunoglobulin, antibiotika och aspirin för att tunna ut blodet. Pojken var under observation dygnet runt. Förutom blodtrycket följde sjukhuspersonalen noga med syrehalten i blodet och hans allmäntillstånd. Rätt vård gav snabbt resultat. I goda händer Aleksi och någondera föräldern tillbringade de följande fyra dygnen på sjukhus. Dagarna gick åt till att titta på film, läsa och leka och med besök från Aleksis äldre bröder, 9 respektive 11 år gamla, samt moroch farföräldrar. – Härliga skötare och läkare tog sig tid med Aleksi, de gav honom både vård och kärlek. Vi kände att vi verkligen var i goda händer. Att Aleksi blev sjuk förändrade mycket för Anu. – Å ena sidan oroar jag mig mer över barnen nu, å andra sidan försöker jag njuta av stunden och glömma bort små vardagsbekymmer. Kanske vi också kom närmare varandra som familj: vi klarade det här. Utan blodgivare skulle Aleksi inte ha fått det immunoglobulin han behövde och inte återhämtat sig från den allvarliga sjukdomen. – Jag uppmanar alla att sträcka ut en hjälpande hand. Man vet aldrig när man själv eller en närstående behöver blodpreparat för att må bättre eller rent av överleva, säger Anu. SARI LAPINLEIMU / MEDIAFOCUS S U S A JU N N O L A AVM1604_s26-48.indd 29 31.10.2016 13.06
30 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 ” Olen kahdeksan lapsen äiti ja tottunut annostelemaan tarkasti. Jaan tasan, niin että kaikille riittää. ” ANNELI AIRIO 1 Pasi Haikonen kärrää Lidliltä saatua hävikkiruokaa jaettavaksi Punaisen Ristin Rauman osaston tiloissa. Pasi Haikonen transporterar mat som Lidl skulle ha kastat bort till utdelning i röda korsavdelningen i Raumo. 1 Suomen Punainen Risti jakaa ensi vuonna 60 000 kiloa ruokaa EU-avustuksena. Rauman osasto jakaa EU-avun lisäksi tarvitseville myös ylijäänyttä kouluruokaa ja kaupan hävikkituotteita. TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVAT JUSSI VIERIMAA P AKETTIAUTON perästä kannetaan laatikoittain vihanneksia ja hedelmiä. Alkamassa on Punaisen Ristin Rauman osaston päivittäinen tapahtuma, kaupan hävikkiruoan jako tarvitseville. Rauman osasto järjestää kirpputorinsa tiloissa kuutena päivänä viikossa hävikkiruoan jakelun, jossa yhteistyökumppanina on paikallinen Lidlin myymälä. Maanantaista perjantaihin on tarjolla myös koululounasta, joka on kaupungin opetustoimen keskuskeittiöltä noudettua ylijäämää. – Kouluruokailu on nyt menossa toista lukukautta, ja voi sanoa, että se on vakiinnuttanut asemansa. Projektia on seurattu kiinnostuneesti muillakin paikkakunnilla, kertoo Rauman osaston tiedottaja Riitta Tenlén . Kokemukset kouluruokalounaasta ovat hyviä. Punaisen Ristin väki soittaa joka päivä keskuskeittiölle ja kysyy, onko ruokaa jäänyt yli. Melkein aina on, ja tarvittaessa lounasta täydennetään leivällä tai muilla lisukkeilla. Lidlin kanssa ruokajakeluyhteistyötä on tehty nyt kaksi vuotta. Kaupan työnTarjolla koululounasta ja yrttilajitelma tekijät keräävät hävikkituotteet syrjään aamuisella hyllyntäyttökierroksella, ja Punainen Risti käy noutamassa ne joka aamupäivä yhdentoista maissa. Kaupalla ei ole mahdollisuutta säilyttää tuotteita pitempään. Joskus jaettavaa on enemmän, joskus vähemmän. Kiloissa määrää ei ole mitattu. Tavallisia tuotteita ovat salaatit, tuoreyrtit ja hedelmät. Tänään ruokajakelussa on salaattilajitelman lisäksi tarjolla muun muassa kurkkua, minibanaaneja ja avokadoja. Jonossa on yleensä parikymmentä kävijää päivässä. Palvelua käyttävät sekä vastaanottokeskuksen asukkaat että paikalliset. Ruokajakelu avataan ennen kouluruokalounasta, ja pöytä tyhjenee yleensä nopeasti. Välillä lounastajillekin riittää kotiin vietävää. Sekä ruokajakelun että koululounaan käytännön järjestelyistä AVM1604_s26-48.indd 30 31.10.2016 13.06
EU lisää ruoka-apua Suomen Punaisen Ristin osastot jakoivat EU:n ruoka-apua vuosina 2015–16 yhteensä noin 51 500 kiloa. Ensi vuonna apua jaetaan selvästi enemmän, sillä Punaisen Ristin jaettavaksi vuonna 2017 on myönnetty 60 000 kiloa avustusruokaa. Ruoka-apu koostuu kuivaruoasta ja säilykkeistä, ja se on tuotettu Suomessa. Kaudella 2015–16 EU-ruokaapua jaettiin Oulun ja Satakunnan piireissä, joissa jakeluun osallistui 14 osastoa. Vuonna 2017 EU-ruoka-apua jakavat Helsingin ja Uudenmaan piiri, Satakunnan piiri, Savo-Karjalan piiri ja Oulun piiri. Jakeluun on lähdössä mukaan 33 osastoa. Ruokajakelun yhteyteen pyritään järjestämään osallisuutta lisäävää toimintaa kuten Punaisen Ristin terveyspisteiden palveluja. 4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 31 Utdelning av skollunch och örter Rödakorsavdelningen i Raumo hjälper behövande genom att dela ut skolmat som har blivit över men också med svinnprodukter från matbutiken och EU:s livsmedelsbistånd. L ÅDVIS MED GRÖNSAKER och frukter lyfts ut ur en skåpbil. Rödakorsavdelningen i Raumo ska strax börja dela ut butiksvaror som inte har gått åt i tid. Sex dagar i veckan delar avdelningen i Raumo ut livsmedel i sin lopptorgslokal. Samarbetspartner är den lokala Lidl-affären. Från måndag till fredag serveras också skollunch: den mat som inte har gått åt i skolorna avhämtar avdelningen från centralköket. – Det är nu andra terminen vi gör det här med skolmaten och man kan nog säga att verksamheten har blivit etablerad. På andra orter har man också visat intresse för vårt projekt, säger Riitta Tenlén , informatör för rödakorsavdelningen i Raumo. Erfarenheterna av skolmatslunchen är goda. Röda Korset ringer upp centralköket varje dag för att fråga om mat har blivit över. Nästan alltid är svaret jakande och vid behov kompletteras lunchen med bröd eller annat tilltugg. Matutdelningssamarbetet med Lidl har pågått i två års tid. I butiken samlar de anställda ihop de produkter som passerat sitt bäst-före-datum när de fyller på hyllorna om morgonen och Röda Korset avhämtar varorna vid elvasnåret på förmiddagen. Ibland finns det mer att dela ut, ibland mindre. I kilogram har man inte mätt mängderna. I allmänhet är det ofta sallad, färska örter och frukter. Dagligen brukar ett tjugotal personer utnyttja utdelningstjänsten. En del av kunderna bor på flyktingförläggningen, resten är Raumobor. Utdelningen av livsmedel sker före skolmatslunchen serveras och bordet töms i allmänhet fort, men ibland finns det något för lunchgästerna att ta med sig. För de praktiska arrangemangen kring såväl utdelningen av livsmedel som skollunchen ansvarar Anneli Airio , som har jobbat i huset i fyra och ett halvt år. – Jag har åtta barn och är van att sleva upp exakta portioner. Jag ser vad vi har, hur många vi är och delar jämnt så alla får lika. Och blir något över så säger jag att nu får man till, säger Airio. Avdelningen i Raumo delar också ut EU:s livsmedelsbistånd. I våras delade man ut en sats på 1 500 kilo och lika mycket på hösten. I EU-utdelningen samarbetar avdelningen med den lokala föreningen för arbetslösa. Sammanlagt delade Finlands Röda Kors ut ungefär 51 500 kilo livsmedelsbistånd från EU åren 2015–16. Nästa år är mängden betydligt större, eftersom Röda Korset har beviljats 60 000 kilo biståndsmat för utdelning under år 2017. Livsmedelsbiståndet består av torrskaffning och konserver och allt som delas ut produceras i Finland. Under perioden 2015–16 delades EU:s biståndsmat ut Uleåborgs och Satakunta distrikt. Där deltog 14 avdelningar i utdelningen. År 2017 delas EU-mat ut i Helsingfors och Nylands distrikt, Satakunta distrikt, Savolax-Karelens distrikt och Uleåborgs distrikt. Hela 33 avdelningar deltar i utdelningen. ? vastaa Anneli Airio , joka on työskennellyt talossa neljän ja puolen vuoden ajan. – Olen kahdeksan lapsen äiti ja tottunut annostelemaan tarkasti. Katson mitä tulee ja jaan tasan, niin että kaikille riittää. Jos jotain jää yli, huudan hakemaan lisää, Airio kertoo. – Joskus näkee, että on nälkäisiä isoja miehiä, jotka kaipaisivat enemmän ruokaa, mutta on parempi, että jokainen saa vähän kuin ei ollenkaan. Airio on huomannut, että perjantaisin ruokaa tulee vähemmän. Joskus joudutaan panemaan lappu luukulle, kun kaikki ruoka onkin käytetty kouluissa. Asiakkaat ottavat tilanteen silloinkin hyvin. Ruokailun muutamasta kymmenestä päivittäisestä asiakkaasta moni on eläkeläisiä, esimerkiksi yksin asuvia miehiä. Lounastajista moni ei ala juttusille, mutta kolmen eläkeläisen ryhmä rohkenee kertoa kokemuksistaan. – Tämä on tärkeä sosiaalinen tilanne. Pääsee toisten joukkoon, sanoo Kaarinaksi esittäytyvä rouva. Kolmikko käy lähes joka päivä Punaisen Ristin tarjoamalla koululounaalla. Se maistuu aina. Myös uusia tuttavuuksia on solmittu lounaspöydässä, ja kirpputorin puolikin on tullut tutuksi. Työttömien yhdistys apuna Rauman osasto jakaa myös EU:n ruoka-apua. EU-ruokaa jaettiin keväällä 1 500 kilon erä, ja syksyllä toinen mokoma. EU-ruokajakelussa yhteistyökumppanina on paikallinen työttömien yhdistys. Riitta Tenlén kertoo, että Rauman osastolla on yli 600 jäsentä, joista reilut sata on aktiivitoimijoita. Perustoimintoja on paljon: osasto järjestää ystävätoimintaa, ensiapukoulutusta ja Sirkun keinutuoli -nimistä eläkeläisten kerhoa. Toimistopäivystys on kolmesti viikossa, ja verenpaineja verensokerimittaus järjestetään kerran kuukaudessa neljässä eri pisteessä eri puolilla kaupunkia. – Se on selvästi tarpeellista, ihmisiä käy paljon. Raumalle viime vuonna avattu vastaanottokeskus näkyy ruokajakelun lisäksi muussakin osaston toiminnassa. Turvapaikanhakijoille on aloitettu kotoutumisen tueksi ystävätoimintaa, on monikulttuurinen perhekerho ja lapsille LäksyHelppi-kerho, jossa opetetaan myös suomen kieltä. Rauman osaston kirpputorilta on myös moni myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut käynyt hankkimassa kotiinsa perusvarustuksen. – Tulemme mielellämme vastaan hinnassa, että voimme tarjota kaiken tarvittavan, sanoo kirpputorin esimies Sari Välimaa . ? 2 2 Minna Lehtonen leivontapuuhissa. Rauman osasto järjestää arkisin koulun ylijäämäruoasta lounastarjoilun, jota täydennetään tarpeen mukaan. Minna Lehtonen bakar. Avdelningen i Raumo serverar lunch av skolans överloppsmat och kompletterar mål tiden enligt behov. AVM1604_s26-48.indd 31 31.10.2016 13.06
32 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Marko Alho (vas.) ja Timo Rytkönen (oik.) pelastivat yhteisellä veneretkellä sydänkohtauksen saaneen Heikki Laaksonen hengen oikeaoppisella ensiavulla. Marko Alho (t.v.) och Timo Rytkönen (t.h.) gav första hjälpen och rädda de livet på Heikki Laaksonen efter att denne drabba des av en hjärt attack på en båt utfärd. Ilman Marko Alhon ja Timo Rytkösen antamaa ensiapua olisi Heikki Laaksosen sydänkohtaus ollut kohtalokas. TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVAT JUSSI VIERIMAA O N HYVIN pienestä kiinni, että tämä seurue ei istuisi saman pöydän ääressä. Marko Alho , 47, ja Timo Rytkönen , 36, tervehtivät Heikki Laaksosta , 70, kuin vanhaa ystävää. Miehet on yhdistänyt pahin mahdollinen tilanne. Marko ja Timo tapasivat Heikin veneretkellä, joka oli sydänkohtauksen vuoksi koitua Heikin kohtaloksi. – Minulla on niin kuin kaksi syntymäpäivää, alkuperäinen ja tämä kohtauksen päivä, Heikki Laaksonen kuvailee. Toisen syntymäpäivän aikaan elettiin elokuuta 2015. Seitsemän miehen seurue oli yhteisen tuttavan moottoriveneellä matkalla Maarianhaminaan. Illansuussa saavuttiin Ahvenanmaalle Lumparlandiin, ja veneen korkeuden vuoksi seurueen piti pysähtyä Lumparlandin nostosillan viereen odottamaan sillan avaamista. Heikki Laaksonen lähti keulan suuntaan kiinnittämään venettä laituriin odottelun ajaksi, kun kohtaus iski. – Sen jälkeen en muista mitään, Heikki kertoo. Paikalla olleet Timo ja Marko näkivät, miten Heikki kaatui hytin ja kaiteen väliin. Seurue arveli ensin Heikin liukastuneen, mutta lähempää katsoessa kasvoista näki heti, että nyt oli tosi kyseessä. – Heikki oli kasvoiltaan ihan siniharmaa eikä hengittänyt. Vedimme hänet hankalasta välistä etukannelle ja aloitimme puhallus-painalluselvytyksen. Päällimmäisenä on kiitollisuus Sovimme, että Timo puhaltaa kerran ja minä painan 20 kertaa, Marko Alho kertoo. Elvytystaito tuli selkäytimestä Yksi seurueesta soitti heti hätäkeskukseen. Oman vaikeutensa tuotti se, ettei seurue osannut täsmällisesti kuvailla, missä oltiin. Paikalla ei ollut muita venekuntia tai tiellä liikkujia, ja kielimuurikin oli välissä. Puhelinsovelluksen avulla koordinaatit löytyivät ja alkoivat pitkät minuutit, kun ensihoidon saapumista paikalle odotettiin. Elvytyksen aikana Heikin kasvoille tuli välillä vähän väriä ja pientä krohinaa kuului, sitten hän meni taas elottomaksi. Timo huolehti puhallusten välillä, ettei kieli tukkinut Heikin hengitysteitä, ja Marko ei säästellyt voimia painellessaan rintakehää. AVM1604_s26-48.indd 32 31.10.2016 13.06
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 33 Osaisitko sinä auttaa? Vaikka hätätilanne sattuu kohdalle yleensä äkkiä ja varoittamatta, siihen voi valmistautua etukäteen. Parhaat valmiudet auttamiseen antaa voimassaoleva ensiapukurssi ja ensiaputaitojen säännöllinen harjoittelu. Hyvänä apuna on myös Punaisen Ristin mobiilisovellus, jonka ensiapuohjeet kulkevat aina mukana puhelimessa, myös ilman verkkoyhteyttä. Lue lisää ja opi ensiapua: www.punainenristi.fi Störst är tacksamheten Utan den första hjälpen som Marko Alho och Timo Rytkönen gav skulle Heikki Laaksonen har dött i en hjärtattack. D ET VAR NÄRA ÖGAT att den här gruppen inte skulle sitta här vid samma bord. Marko Alho , 47, och Timo Rytkönen , 36, hälsar på Heikki Laaksonen , 70, som på en gammal vän. Männen har blivit vänner efter värsta möjliga start. Marko och Timo träffade Heikki på en båtfärd som på grund av hjärtattacken höll på att bli Heikkis sista. I augusti 2015 var en grupp på sammanlagt sju män på väg till Mariehamn i en gemensam bekants motorbåt. Framåt aftonen kom de till åländska Lumparland och på grund av båtens höjd var de tvungna att vänta på att klaffbron där skulle öppnas. Hjärtattacken kom när Heikki var på väg mot fören för att förtöja båten vid bryggan medan de väntade. – Efter det minns jag ingenting, säger han. Timo och Marko såg Heikki falla omkull mellan kajutan och räcket. Först trodde de andra att Heikki hade halkat, men när de tittade efter närmare såg de genast att det var allvar. – Heikki hade blivit alldeles gråblå i ansiktet och andades inte. Vi drog ut honom på fördäck och började med hjärt-lungräddning. Vi kom överens om att Timo blåser en gång och jag ger 20 kompressioner, berättar Marko Alho. En annan i sällskapet ringde genast larmcentralen. Under hjärt-lungräddningen fick Heikki emellanåt färg i ansiktet och rosslade till, sen blev han livlös igen. Männen fortsatte enträget räddningsarbetet tills akutvårdspersonal anlände efter ungefär en kvart. Före avfärden sjukhuset i Mariehamn frågade akutvårdarna hurdan första hjälpen patienten hade fått och konstaterade att vännerna hade gjort allt rätt. En helikopter förde Heikki till Åbo universitets centralsjukhus för intensivvård. Ungefär vid midnatt återfick han medvetandet. Under tiden tog Marko Alho och Timo Rytkönen in på ett hotell i Mariehamn, gick i bastun och undrade hur det gick för Heikki. Senare samma kväll fick de ett samtal från sjukhuset och beskedet att Heikki skulle överleva. Heikki Laaksonen vårdades på sjukhus i två veckor och återhämtade sig fullständigt. Hjärtattacken var hans första och kom helt utan förvarning. Akutvårdarna bedömer att det som räddade livet på Heikki var att han genast fick första hjälpen. Både Marko och Timo har gått en kurs i första hjälpen för många år sedan men har ingen tidigare erfarenhet av att faktiskt ge första hjälpen. När konvalescenstiden knappt hade börjat läste Heikki och hans hustru Marja-Leena i tidningen om Finlands Röda Kors första hjälpen-utmärkelse. De beslöt direkt att ansöka om utmärkelsen för Timo och Marko. De två männen tog emot priset i september. Naturligtvis känns det bra att få en utmärkelse, men det är något annat de känner stor tacksamhet över. – Det är att Heikki fortfarande är här och i livet, säger Marko och Timo enhälligt. Lär dig första hjälpen: www.rodakorset.fi – Taisin, anteeksi vain, rikkoa joitain kylkiluita, Marko kommentoi jälkikäteen. Miehet jatkoivat sinnikkäästi elvytystyötä, kunnes noin viidentoista minuutin kuluttua ensihoito saapui paikalle pimeään iltaan. – Paikalle tuli kolme ambulanssia ja lääkäriauto. Siinä oli hyvin valaistu koko Lumparlandin silta, ensiavunantajat muistelevat. Ensihoidon työntekijät nostivat tajuttoman Heikin laiturille ja ambulanssiin. Ennen lähtöään kohti Maarianhaminan sairaalaa he kysyivät, miten ensiapua oli annettu, ja kiittivät mainiosta toiminnasta. Heikki vietiin ensin Maarianhaminan sairaalaan, johon hänelle oli tilattu helikopteri Uppsalasta. Helikopteri vei hänet tehohoitoa saamaan Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, jonka pihassa hän tuli puolenyön aikaan uudelleen tajuihinsa. Jälkishokki iski viiveellä Ambulanssin lähdettyä Marko Alho ja Timo Rytkönen ottivat Maarianhaminasta hotellihuoneen, menivät saunaan ja miettivät, miten mahtoi käydä. – Mieli oli silloin aika tyhjä. Vielä samana iltana sairaalasta soitettiin ja kerrottiin, että Heikki jää henkiin. Shokki tapahtuneesta iski seurueeseen viiveellä. Vasta parin päivän päästä todella ymmärsi, mitä oli tehty ja miten täpärä tilanne oli ollut. Puhumisen tarve oli kova. Heikki Laaksonen vietti kaksi viikkoa sairaalassa ja toipui täysin entiselleen. Sydänkohtaus oli Heikin ensimmäinen ja tuli aivan varoittamatta. – Edes rytmihäiriöitä ei ole aikaisemmin ollut. Nyt tuli kerralla niin kova rytmihäiriö, että se aiheutti kammiovärinän, Heikki kertoo. Silmälasit ja puhelin kävivät helikopterin mukana mutkan Ruotsissa, mutta nekin saatiin takaisin. Puhelimen palattua Heikki soitti ensi töikseen Markolle ja Timolle ja kertoi olevansa toipumassa. Se oli tunteikas puhelu. Elvytyksen lopputulos on tärkein Ensihoidon arvion mukaan välittömästi aloitettu ensiapu pelasti Heikki Laaksosen hengen. Sekä Marko että Timo ovat käyneet ensiapukurssin vuosia sitten, eikä heillä ollut aiempaa kokemusta ensiavun antamisesta. Silti he tarttuivat toimeen saman tien, epäröimättä. – En sanoisi sitä rohkeudeksi, vaan vakavassa tilanteessa oli pakko toimia. Maalaisjärki auttoi, eikä elvytys mennyt ihan niin kuin oppikirjassa. Lopputulos on kuitenkin tärkein, Marko Alho sanoo. Kun toipuminen oli vielä aluillaan, Heikki Laaksonen ja hänen vaimonsa Marja-Leena lukivat lehdestä Suomen Punaisen Ristin ensiavun huomionosoituksesta. He päättivät saman tien hakea tunnustusta Timolle ja Markolle. Suomen Punaisessa Ristissä oltiin samaa mieltä siitä, että miesten toiminta ansaitsee kiitoksen. Marko Alho ja Timo Rytkönen palkittiin Suomen Punaisen Ristin ensiavun huomionosoituksella syyskuussa 2016. Palkitseminen ja julkinen tunnustus tuntuu tietysti hyvältä, mutta tärkein palkinto on toisenlainen. – Se on se, että Heikki on tässä edelleen elossa, Marko ja Timo sanovat yksimielisesti. ? ” Maalaisjärki auttoi, eikä elvytys mennyt ihan niin kuin oppikirjassa. Lopputulos on kuitenkin tärkein. ” MARKO ALHO AVM1604_s26-48.indd 33 31.10.2016 13.06
34 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Sydän auki maailmalla RAIJA ANDERSÉN AUTTAA PISARA KERRALLAAN Punaisen Ristin avustustyöntekijä Raija Andersén lataa akkunsa Muoniossa, jonne hän muutti pysyvästi neljä vuotta sitten työn takia. Röda Korsets bistånds arbetare Raija Andersén laddar sina batterier i Muonio, dit hon flyttade för fyra år sedan på grund av jobbet. ? ?Avustustyön tekijät AVM1604_s26-48.indd 34 31.10.2016 13.06
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 35 R AIJA ANDERSÉNIN asuinmökkiin Muonion Oloksella mahtuu lähes koko maailma: olohuoneessa seisoskelee kaksi Keniasta hankittua puu-ukkoa, vierashuoneen seinällä roikkuu taulu Indonesiasta ja kamelinmaitokauha Etiopiasta, olohuoneen tyynyt tulevat afganistanilaisten naisten työpajasta. Juuri nyt päänvaivaa aiheuttavat kuitenkin supisuomalaiset klapit. – Näin siinä käy, kun kiireellä yrittää, Andersén sanoo ja kohentaa savuttavia takkapuita. Kiire ja nopeat tilanteet ovat kyllä sinänsä tulleet tutuksi Andersénille, joka on vuosien varrella hälytetty lyhyellä varoitusajalla avustustyöhön esimerkiksi Pakistaniin, Nepaliin, Sri Lankaan ja Kosovoon. – Kyllä 25 vuoteen mahtuu kaikennäköistä, hän pohdiskelee samalla kun vuolee kiehisiä takkapuiden kyytipojaksi. Auttamiseen kiinni kasvanut Raija Andersén on kotoisin Kangasalta. Nyt hän asuu neljättä vuotta Muoniossa, jonne muutti työn perässä. Muonio ja koko länsikaira oli kyllä tuttua entuudestaan, sillä Andersénilla on sukulaisia esimerkiksi Ylitorniolla. Lisäksi hänellä on ollut Muoniossa jo usean vuosikymmenen ajan sähkötön erämaamökki, latauspaikka johon on voinut tulla, kun seinät ovat alkaneet kaatua päälle. – Tai mieluiten ennen kuin ne seinät alkavat kaatua päälle, Andersén naurahtaa. Andersén on käytännössä kasvanut kiinni Punaiseen Ristiin. Hänen vanhempansa olivat aktiivisia vapaaehtoisia ja toivat lapsensakin jo nuorina mukaan toimintaan. Kuvat Biafran nälkiintyneistä lapsista tekivät nuoreen Anderséniin syvän vaikutuksen. Halu auttaa ajoi hänet lopulta terveydenhoitajan ammattiin ja Punaisen Ristin avustustyöntekijäksi. Avustustyöntekijänä komennukset ovat vieneet Andersénia pitkin poikin maailmaa. Suurimman osan Punaisen Ristin urastaan hän on toiminut katastrofiapuyksiköissä, jotka lähtevät ensimmäisten joukossa auttamaan esimerkiksi luonnononnettomuuksien uhreja. Esimerkiksi toissa kesänä hän vietti kolme viikkoa Nepalissa maata koetelleen voimakkaan maanjäristyksen jälkeen. Andersénin ensimmäinen kansainvälinen komennus suuntautui Afganistaniin vuosina 1991–1992. – Silloin minun piti karttakirjasta katsoa, missä sellainen maa on. Harva uskoi minun lähtevän, kun lapseni olivat vasta 8ja 9-vuotiaat. Olin kuitenkin valmis reissuun. Afganistanissa Andersén matkusti sosialistiseen maahan, mutta tuli pois islamilaisesta valtiosta. – Tunnelma maassa muuttui. Jakkupukunaisista tuli burkhiin pukeutuneita naisia. Minuakin kiellettiin kulkemasta yksin, Andersén sanoo. Hän palasi Afganistaniin vielä vuosina 2008–2009. – Muutos oli kiinnostavaa nähdä, koska edellisestä reissusta oli tarpeeksi pitkä aika. Muuten en ehkä olisikaan mennyt kahta kertaa samaan paikkaan. Afganistanin pitkään jatkuneet konfliktit ovat saaneet Andersénin pohtimaan, kuinka paljosta ihminen voikaan selvitä. Ihmisten jaksaminen ja sinnikkyys yllättävät kerta toisensa jälkeen. – Se mitä näillä reissuilla on usein tullut mietittyä, on toivo. Sitä ihmisillä riittää, vaikka tilanne tuntuisi kuinka toivottomalta. Valikoivalla katseella Andersén vaikuttaa rempseältä ihmiseltä, sellaiselta jolla on sydän auki, mutta joka ei jää vatvomaan asioita. Se on melkeinpä välttämättömyys työssä, jossa kohtaa piinaavia tilanteita, rikkinäisiä mieliä, anovia katseita. On pakko säilyttää tietty ammatillinen etäisyys, asioita ei voi päästää ihon alle. – Pohjois-Koreassa tiesin, että kaikkia tekemisiäni seurattiin, mutta ei sitä auttanut alkaa miettiä. Parempi on vain keskittyä hoitamaan omat työnsä ja olla aiheuttamatta ongelmia. Puolueettomuus on yksi kansainvälisen Punaisen Ristin seitsemästä periaatteesta, ja se avaa ovet auttamaan moniin sellaisiin paikkoihin ja tilanteisiin, joihin puolueellisiksi mielletyt toimijat eivät pääsisi. Avustustyöntekijät ovat kuitenkin vain tavallisia ihmisiä. Miten se vaikuttaa, kun näkee jotain oman oikeudentajun ja ymmärryksen ylittävää tapahtuvan silmiensä edessä? Andersén joutui miettimään puolueettomuuden merkitystä esimerkiksi kenialaisella pakolaisleirillä. Sinne siirrettiin väkeä Somaliasta, toiselta pakolaisleiriltä, kärsimyksestä toiseen. Andersén Neljännesvuosisata Punaisen Ristin avustustyöntekijänä on vienyt Raija Andersénin vuosiksi muun muassa sekasortoiseen Afganistaniin ja suljettuun Pohjois-Koreaan. Sen on tehnyt mahdolliseksi Punaisen Ristin ehdoton puolueettomuus. – Avun saaminen perille on tärkeämpää kuin minun mielipiteeni, Andersén sanoo. TEKSTI JENNI LEUKUMAAVAARA KUVAT JOUNI PORSANGER ” Toivoa näillä reissuilla on usein tullut mietittyä. Sitä ihmisillä riittää, vaikka tilanne tuntuisi kuinka toivottomalta. ” KÄ ÄNNÄ ? AVM1604_s26-48.indd 35 31.10.2016 13.06
36 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Kosovo: Ystävälliset kasvot ovat tärkeät ” KEIKKA KOSOVOON oli yksi vaikeimmista. Tuntui ihan hirveältä, että meillä Euroopassa käytiin sotaa. Oli lokakuu, kodeistaan pois ajetut ihmiset kulkivat liian vähissä vaatteissa ja tohveleissa loskan seassa. Yksi kävelijöistä oli vanha albaanimummo. Hän oli pyytänyt ampumaan itsensä sänkyynsä, koska ei olisi jaksanut eikä halunnut lähteä kodistaan. Väsynyt mummo istui viereeni penkille, otti kädestäni kiinni ja sanoi: – Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan näen ystävälliset kasvot, onpa ihanaa. Siinä hetkessä, kaiken sen kurjuuden keskellä, saimme molemmat toivoa. Se on tärkeää.” Afganistan: Joukkoraiskatun tytön pelastus ” VIISI SOTILASTA oli raiskannut nuoren afganistanilaistytön, joka oli tullut raskaaksi. Sairaalaan tyttö tuli, koska oli polttanut kätensä tandooriuunissa. Isä tuli itkuisena luokseni ja sanoi, että hänen pitää viedä tyttärensä kotikylään ja kivittää kuoliaaksi. Isä ei halunnut tehdä sitä, mutta ei tiennyt mitä voisi asialle tehdä. Meitä oli kielletty ottamasta kantaa sellaisiin asioihin, mutta sillä kertaa en voinut kääntää selkääni. Kerroin, että meillä Suomessa avioton lapsi on ihan normaalia ja ehdotin, että ehkä tytölle voisi löytää piilopaikan synnytykseen asti ja antaa sen jälkeen lapsen toiseen perheeseen. Pari päivää myöhemmin isä tuli kertomaan löytäneensä paikan tyttärelleen. Hän sanoi minulle, että hän ei pystynyt puhumaan asiasta kenellekään muulle. Silloin oivalsin, että vaikka en voi tuomita toisten tapoja, voin ehkä auttaa tarjoamalla vaihtoehdon.” Pohjois-Korea: Auttajasta autetuksi ” OLIN POHJOIS-KOREASSA vuosina 2009–2011 kouluttamassa alueellisia terveyskouluttajia. Olimme vierailulla kolhoosissa Pohjoisja Etelä-Korean rajalla. Aurinko oli jo laskemassa, oli vähän kiirekin, kun yhtäkkiä vanha mummo kipitti luoksemme ja otti kädestäni kiinni. Näin saattueeni ihmisten kasvoista, että se tuli yllätyksenä, ja tunnelma oli hetken jännittynyt. Sitten mummo alkoi kiitellä minua Punaisen Ristin tekemästä työstä. Hän kertoi olleensa itse vapaaehtoisena yli 50 vuotta sitten Korean sodassa. Ajattelin, että tässäpä on draamankaari. Oli kaunis ajatus, että ympyrä ikään kuin sulkeutui. Mummo sai nyt apua oltuaan joskus itse auttajana. Tapahtuma muistutti minua myös järjestön pitkästä historiasta.” näki, kuinka nälkäisiä pakolaislapsia ”vuokrattiin” rahan ansaitsemiseksi. Inhimillinen kärsimys ja sota ovat valitettavasti melkein aina jollekin tilaisuus tehdä bisnestä. Vaikka välillä tekisi mieli karjua mielipiteensä julki, Andersén on oppinut hillitsemään kielensä. Asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen auttaa. Punaisen Ristin tehtävissä ollaan auttamassa, ei tekemässä politiikkaa. – Ajattelen niin, että minun ei tarvitse hyväksyä vääryyksiä voidakseni auttaa ihmisiä, mutta jos alan laukoa mielipiteitäni, se ei auta mitenkään vaan ainoastaan aiheuttaa ongelmia. On paljon tärkeämpää, että ripulista kärsivä lapsi saa lääkkeensä ja lääkäri koulutusta tai välineitä, Andersén sanoo. – Vaikka se apu olisi yksi pisara meressä, se on usein elintärkeä pisara sille, joka sen saa. Ja jotta sen pisaran saa perille, pitää osata suodattaa asioita. Puolueettomuuden pitkä polku Siitä Andersén on vakuuttunut, että Punainen Risti on hyvä toimija. Sen pitkä historia ja laaja tunnettuus avaavat ovia vaikeimpiinkin paikkoihin. – Monissa paikoissa me olemme niitä harvoja järjestöjä, jotka pääsevät rintamalinjojen molemmille puolille. Syyriasta on kantautunut syksyn aikana surullisia uutisia siitä, että jopa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun avustuskuljetuksia vastaan on hyökätty. Moni vapaaehtoinen ja avustustyöntekijä on menettänyt henkensä auttaessaan muita. Andersén ei koe koskaan olleensa henkilökohtaisesti hengenvaarassa lukuisilla avustusreissuillaan. – Toki klinikoille on joskus tullut mielenhäiriöisiä ihmisiä huutamaan tai heilumaan puukon kanssa, mutta niin voi käydä Suomessakin. Andersénin kokemuksen mukaan paikalliset pyrkivät yleensä suojelemaan avustustyöntekijöitä, jos paikalliseen yhteisöön on syntynyt jonkinlainen suhde. Esimerkiksi autokuskit ja siivoojat ovat tärkeitä kulttuurien tulkkeja ja arkipäivän niksien antajia. Kreikan tilanne hämmentää Tämän vuoden loppupuolen Andersén on jälleen auttamassa, tällä kertaa Kreikassa kolmen pakolaisleirin perusterveydenhuollon klinikkaohjelman tiiminvetäjänä. Työ on Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamista ja heidän olojensa kohentamista, koordinointia ja tiedon keräämistä ja jakamista. Andersén työskentelee parikymmenpäisessä tiimissä, jossa on jäseniä Saksasta, Tanskasta, Suomesta, Japanista ja Australiasta. Andersén ei ole läheskään ensimmäistä kertaa auttamassa kurjissa oloissa asuvia, sotaa pakenevia ihmisiä. Yksi asia erottaa kuitenkin tämän komennuksen kaikista muista: nyt se tapahtuu Euroopassa. – Se tuntuu oudolta, Andersén sanoo. – Katastrofit ja ihmisten hätä ovat nyt lähellä meitä. ? MUISTOJA MAAILMALTA R A IJA A N D E R S É N IN K O T IA LB U M I RAIJA ANDERSÉN Ikä: 58 vuotta. Ammatti: Terveydenhoitaja, työterveyshoitajana Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymässä. Avustustyön tekijänä: Terveydenhuollon tehtävissä kehitysyhteistyöhankkeissa ja katastrofiavussa. Tällä hetkellä tiiminvetäjänä klinikkayksikössä Kreikassa. Perhe: Kaksi aikuista lasta. Tytär Greta Andersén on ammatiltaan sairaanhoitaja ja työskentelee äitinsä tapaan Punaisen Ristin kansainvälisenä avustustyöntekijänä. AVM1604_s26-48.indd 36 31.10.2016 13.06
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 37 Komennukset ovat vieneet Raija Andersénin, 58, avustustyöntekijäksi Afganistaniin, Keniaan, Albaniaan, Kosovoon, Iraniin, Sri Lankalle, Pakistaniin, Irakiin, Etiopiaan, Pohjois-Koreaan – ja tänä syksynä Kreikkaan. Raija Andersén, 58, har jobbat som biståndsarbetare i Afghanistan, Kenya, Albanien, Kosovo, Iran, Sri Lanka, Pa kistan, Irak, Etio pien, Nordkorea – och under hösten i Grekland. R AIJA ANDERSÉNS stuga i Olos i Muonio rymmer hela världen: i vardagsrummet står två kenyanska trägubbar, tavlan i gästrummet är från Indonesien och kamelmjölksleven från Etiopien, kuddarna i vardagsrummet från Afghanistan... Andersén är själv från Kangasala och det här är hennes fjärde år i Muonio, dit hon flyttade på grund av jobbet. Västra Lappland kände hon till från tidigare, eftersom hon har släktingar i bland annat Övertorneå. Dessutom har hon själv haft en enkel stuga utan el i Muonio i flera decennier. I praktiken har Andersén vuxit upp i Röda Korset. Hennes föräldrar var aktiva volontärer och engagerade sina barn i verksamheten från att de var små. Bilderna av svältande Biafra-barn gjorde ett stort intryck på den unga Andersén. Hon ville hjälpa, så hon valde att bli hälsovårdare och biståndsarbetare för Röda Korset. På neutral mark Ett drygt kvartssekel som biståndsarbetare för Röda Korset har gjort att Raija Andersén har tillbringat flera år i bland annat kaotiska Afghanistan och slutna Nordkorea. Det som gör sådana insatser möjligt är att Röda Korset är neutralt. Hopp finns det alltid Som biståndsarbetare har Andersén sett världen; än har hon stationerats här, än där. Största delen av den tid hon har arbetat för Röda Korset har hon jobbat inom katastrofhjälpsenheter och varit bland dem som först rycker ut för att hjälpa offer för till exempel naturkatastrofer. Anderséns första internationella uppdrag var i Afghanistan åren 1991–1992. – Då var jag tvungen att ta en titt i kartboken för att veta var det landet finns. Få trodde jag skulle resa iväg; mina egna barn var bara 8 och 9 år då. Men jag var redo att fara. Andersén reste till ett socialistiskt Afghanistan, men när hon reste hem var det ett islamistiskt land. – Stämningen där förändrades. Kvinnor i byxdress blev kvinnor i burka. Jag fick också höra att jag inte fick röra mig ensam, säger Andersén. Hon återvände till Afghanistan åren 2008–2009. Utdragna konflikter har fått henne att fundera över hur mycket en människa kan överleva. Gång på gång överraskas hon av hur sega människor kan vara. – Ute på resa har jag ofta tänkt på hopp. Det har folk alltid, oberoende av hur hopplös situationen verkar. Selektiv hörsel Andersén verkar vara en människa som är varmhjärtad men som inte tenderar älta sådant som har hänt. Det är nästan en nödvändig egenskap hos biståndsarbetare. – Till exempel i Nordkorea visste jag att jag övervakades i precis allt jag gjorde, men inte hjälpte det att tänka på det. Då är det bättre att fokusera på sitt eget jobb och inte orsaka problem. Neutralitet är en av internationella Röda Korsets sju principer. Neutraliteten öppnar dörrarna till många ställen som hjälpare som anses vara partiska inte får tillträde till. Men alla biståndsarbetare är bara människor. Andersén var tvungen att tänka igenom vad neutralitet innebär på ett flyktingläger i Kenya. Dit flyttades människor från Somalia, från ett lidande till ett annat. Andersén bevittnade att hungriga flyktingbarn blev ”uthyrda” för pengar. Men även om man ibland vill skrika ut sin åsikt har Andersén lärt sig att lägga band på sig. – Jag tänker ju att jag inte behöver godkänna sådant som är fel för att kunna hjälpa människor, men om jag börjar uttrycka mina åsikter högt så hjälper det ingen. Det är mycket viktigare att ett barn som lider av diarré får sin medicin och att en läkare får utbildning eller utrustning. – Den hjälpen är kanske en droppe i havet, men det är ofta en livsviktig droppe för den som får hjälpen. Andersén är övertygad om att Röda Korset är en bra aktör. En lång historia och att organisationen är välkänd gör att dörrar öppnas även till svåra ställen. – På många håll har vi varit bland de få som har tillgång till båda sidor om fronten. Senare i år bär det av igen för Andersén, den här gången till ett flyktingläger i Grekland. Det är inte första gången hon hjälper människor som lever i usla förhållanden, men det blir första gången hon gör det i Europa. – Det känns underligt, säger Andersén. – Katastroferna och nöden har nu kommit inpå oss. ? JENNI LEUKUMAAVAARA JO U N I P O R S A N G E R AVM1604_s26-48.indd 37 31.10.2016 13.06
Löydät kaikki Vaikuttavat lahjat osoitteesta punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211 Anna Vaikuttava lahja Anna läheiselle hyvä mieli ja kauempana olevalle parempi huominen. Puuroa nälkäiselle, vettä janoiselle, ystävä yksinäiselle vai jokin muu? Vaikuttava lahja on lahja hänelle, joka sitä eniten tarvitsee. Samalla annat läheisellesi arvokkaan viestin; asetutte heikomman puolelle yhdessä. Voit valita painetun tai sähköisen kortin. Uudistimme aineettomat lahjamme! Uudet kortit verkkokaupassa nyt! Vaikuttava lahja on lahjoitus Suomen Punaiselle Ristille. Avun vie perille koulutettu vapaaehtoinen. punaisenristinkauppa.fi SPR_Vaikuttava_lahja_kortti_140x 140_FIN_5.indd 1-2 11.10.2016 13.19 K u va t: S u o m e n P u n a is e n R is ti n k u va -a rk is to , V e sa -M a tt i V ä ä rä , Jo se C e n d o n Vaikuttava lahja on lahjoitus Suomen Punaiselle Ristille. Avun vie perille koulutettu vapaaehtoinen . punaisenristin kauppa.fi SPR_Vaikuttava_lah ja_kortti_140x140_F IN_1.indd 1-2 11.10.2016 13.22 Vaikuttava_lahja_mainos_230x297.indd 1 13.10.2016 13.34 AVM1604_s26-48.indd 38 31.10.2016 13.06
RISTIKON 2/2016 OIKEA RATKAISU. Lähetä ratkaisusi ristikkoon 4/2016 joulukuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2016”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikkokilpailun 2/2016 voittajiksi arvottiin Leena Kuorikoski Lahdesta ja Satu Laivola Laitilasta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: Löydät kaikki Vaikuttavat lahjat osoitteesta punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211 Anna Vaikuttava lahja Anna läheiselle hyvä mieli ja kauempana olevalle parempi huominen. Puuroa nälkäiselle, vettä janoiselle, ystävä yksinäiselle vai jokin muu? Vaikuttava lahja on lahja hänelle, joka sitä eniten tarvitsee. Samalla annat läheisellesi arvokkaan viestin; asetutte heikomman puolelle yhdessä. Voit valita painetun tai sähköisen kortin. Uudistimme aineettomat lahjamme! Uudet kortit verkkokaupassa nyt! Vaikuttava lahja on lahjoitus Suomen Punaiselle Ristille. Avun vie perille koulutettu vapaaehtoinen. punaisenristinkauppa.fi SPR_Vaikuttava_lahja_kortti_140x 140_FIN_5.indd 1-2 11.10.2016 13.19 K u va t: S u o m e n P u n a is e n R is ti n k u va -a rk is to , V e sa -M a tt i V ä ä rä , Jo se C e n d o n Vaikuttava lahja on lahjoitus Suomen Punaiselle Ristille. Avun vie perille koulutettu vapaaehtoinen . punaisenristin kauppa.fi SPR_Vaikuttava_lah ja_kortti_140x140_F IN_1.indd 1-2 11.10.2016 13.22 Vaikuttava_lahja_mainos_230x297.indd 1 13.10.2016 13.34 4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 39 HANNU NIITTYMÄKI KUVA HANNA LINNAKKO Ristikko 4/2016 ? AVM1604_s26-48.indd 39 31.10.2016 13.06
? ?Korsord 4/2016 SOLVEIG SJÖSTEDT Lösningarna på korsordet 4/2016 bör sändas inom december under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 4/2016”. Bland insändarna på korsorden 2/2016 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Leena Kuorikoski från Lahtis och Satu Laivola från Letala. Gratulerar! NAMN: ADRESS: 40 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 AVM1604_s26-48.indd 40 31.10.2016 13.06
Ensamhet är smärtsamt E NSAMHET är känslan av att du inte har någon att tala med, hänga med, gå på bio med eller egentligen göra någonting annat heller med. Ensamhet är också känslan av att du inte har någon som lyssnar, som förstår och som du kan lita på. Eller känslan av att du bland alla människor omkring dig, i en stor grupp eller i ett långt parförhållande, är alldeles ensam. Unga beskriver ensamhet som en stark, förlamande och skrämmande upplevelse. I statistiken är ensamhet ett förebud för mångahanda problem. I hjärnan aktiverar ensamhet samma område som fysisk smärta. Att man känner sig ensam då och då är en del av livet, en signal om att man borde göra något annorlunda. Smärtsam blir ensamheten när den fortgår dag ut och dag in, vecka efter vecka och år efter år. En tredjedel av ensamma vuxna säger att de var ensamma redan som barn. Mer än hälften säger att de har varit ensamma sedan de var unga. Hur kan ensamheten få ett sådant grepp om en människa? Hur kan den ta över tankar, känslor, kropp och beteende? ENSAMHETSUNDERSÖKNINGAR visar att svaret är att det går enkelt. Forskning visar på basis av ögonrörelser och undersökning av hjärnaktivitet att ensamma människor tolkar sociala situationer mer negativt än andra, att de ser hot snarare än möjligheter och att de på basis av sina tidigare erfarenheter utgår ifrån att de står inför ytterligare ett misslyckande. När man får för sig att ensamheten beror på att man själv inte duger skadar det såväl den psykiska som fysiska balansen. Det får människor att retirera eller bygga murar som skydd mot nya motgångar. Kognitiv beteendeterapi förklarar det här som ett kretslopp av tankar, känslor, fysiska upplevelser och beteende. Tanken ”jag duger inte åt någon, ingen vill vara med mig” gör både psykiskt och fysiskt ont. Den tanken påverkar också hur vi beter oss: ”Jag gav upp; det var lättare att vara ensam än att bli besviken hela tiden.” När alla delar i kretsloppet stöder varandra är det svårt att bryta den onda cirkeln. Svårt, men inte omöjligt. Man kan lära sig att identifiera sina egna snedvridna tankar, att protestera mot dem och rätta till dem. Ett vanligt ”feltänk” är allt-eller-inget-modellen, där man ser alla andra som perfekta och lyckliga och det egna jaget som odugligt och evigt dömt att misslyckas. Att avfärda sådant som är positivt, tolka det som lögnaktigt och förneka att det är av betydelse eller att fästa uppmärksamhet endast vid det negativa är också förvridna sätt att tänka som bidrar till ensamhet. Om man är övertygad om att man alltid misslyckas är det svårt att se det som inte stärker den bilden. När en klasskamrat frågar om man vill gå på bio tar man det som en elak pik och den som sätter sig bredvid en måste vara en ”loser”. SÅ VAD KAN MAN GÖRA ANNORLUNDA? Man kan till exempel säga emot det man tänker och tror. Om man får för sig att ”ingen lägger märke till mig, alla bara skrattar” kan man ställa sig frågan varför alla skulle skratta om de inte ens märker en? Man kan föra bok över allt positivt som har hänt under dagen och se om något av det skulle stöda en tanke om att man inte är så värdelös. Man kan hålla upp dörren för följande person, se den man möter i korridoren i ögonen och en dag våga sig på ett ”hej”. Förändringsprogrammet för barnoch familjetjänster, ett av spetsprojekten i regeringsprogrammet, har angett en minskning i ensamhet bland barn och unga som en av sina indikatorer på genomslag. Jag väntar med spänning på vilka lösningar arbetsgruppen kommer med. NIINA JUNTTILA Skribenten är docent i pedagogisk psykologi vid Turun yliopisto och har forskat i ensamhetsupplevelser bland barn och unga. ? ?Kolumn BILD JENNY LUCANDER ”Asioihin voi oikeasti vaikuttaa. Siksi on tärkeää tietää mitä maailmalla tapahtuu. Maailman Kuvalehti on oiva ikkuna muuttuvaan maailmaan.” OZAN YANAR kansanedustaja Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous 5 numeroa 17,50€ Tilaa lehti! AVM1604_s26-48.indd 41 31.10.2016 13.06
Ristiin rastiin ? ?Kors & tvärs Hjälpens värld 1/2017 utkommer den 8 februari Kors & tvärs ? ?Ristiin rastiin Ilmarinens verkställande direktör Timo Ritakallio är själv en entusiastisk cyklist. Kedjereaktionen inbringade över 80 000 euro Röda Korsets cykelkampanj Kedjereaktionen inbringade i år enligt preliminära uppgifter strax över 80 000 euro för utvecklingsbiståndsprojekt i Elfenbenskusten och Somalia. Det slutliga insamlingsresultatet bekräftas senare när företagens inbetalningar har bekräftats. Det tuffaste sammanlagda resultatet presterade igen Fujitsus lag, som cyklade imponerande 135 682 kilometer. Den sträckan innebar 5 427 euro i donationer för att hjälpa utvecklingsländer. Fazers och Ilmarinens lag trampade sig till andra respektive tredje plats på donationslistan: 4 963 euro respektive 4 314 euro. LEENA KOSKELA 42 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 RÖDA KORSET NEDL ADDAT 100 000 GÅNGER Finlands Röda Kors mobilapp har redan laddats ner över 100 000 gånger. Appen ger första hjälpen-anvisningar, uppringningsoch lokaliseringstjänst för att ringa nödnumret, Röda Korsets nyheter och mycket annat matnyttigt. Appen är gratis och går att hitta i appbutikerna genom att söka på ”Punainen Risti”. JARKKO MIKKONEN Vain elämää Goes Punainen Risti again! Stjärnorna i Nelonens populära serie Vain elämää (den finska versionen av Så mycket bättre) bekantar sig igen i år i ett specialavsnitt med Röda Korsets frivilligverksamhet. I avsnittet, som visas i december, bekantar sig Toni Virtanen med Kontti-varuhusen, Mikko Kuustonen med en flyktingförläggning, Anna Puu med första hjälpen-jour och Virve Rosti med första hjälpen-utbildning för barn. Mikael Gabriel besöker Röda Korsets skyddshus för unga och Erin Anttila blir bekant med Blodtjänst. Vain elämää goes Punainen Risti på Nelonen 2.12 kl. 20.00, repris 3.12 kl. 18.30 och 5.12 kl. 19.30 Strålande Hunger dags insamlare Hungerdagen ordnades i år 15–17.9 och många nya insamlare var med. I HELA FINLAND inbringade bössinsamlingarna under Hungerdagen fina 1 350 000 euro. Insamlingstiden pågick till slutet av oktober, så det slutliga Hungerdagsresultatet klarnar först senare i november, när alla webboch telefondonationer har räknats in. – Det vågar vi redan säga att Hungerdagen gick strålande. En försiktig tippning ger ett insamlingsresultat på ungefär 2,4 miljoner euro, säger Röda Korsets medelanskaffningschef John Ekelund . Förra årets otroliga rekord, 4,18 miljoner euro, föranleddes av den exceptionella situationen med asylsökande, som fick i synnerhet företag att ge stora engångsbidrag på över 100 000 euro till Röda Korsets katastroffond. Då är det bättre att jämföra årets insamlingsresultat med året 2014, då Hungerdagen inbringade 2,12 miljoner euro. Den summan överträffades sannolikt i år. – Det var speciellt glädjande att så många nya insamlare ställde upp. Hungerdagen visar fortfarande tydligt att den exceptionella viljan att hjälpa som mottagningsoperationen i höstas och vintras födde bland finländarna lever och har hälsan. – Ett stort tack till alla som gav av sin tid och som gav bidrag till insamlingen Hungerdagen. Tack vare den kan Röda Korset hjälpa när hjälp be hövs, både ute i världen och här hemma, tackar Ekelund. Läs mer: www.hungerdagen.fi AVM1604_s26-48.indd 42 31.10.2016 13.06
Ristiin rastiin ? ?Kors & tvärs Hjälpens värld 1/2017 utkommer den 8 februari Kors & tvärs ? ?Ristiin rastiin 4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 43 DYNAMO & SON / VERIPALVELU Sami Hedberg gick med i Stamcells registret KOMIKERN och skådespelaren Sami Hedberg ställde gärna upp på Blodtjänsts kampanjvideo för att tala om hur viktigt Stamcellsregistret är och efter att han hade fått höra fakta och träffat 12-åriga Todde Friberg (se Hjälpens värld 4/2014), som blev frisk från leukemi tack vare en stamcellstransplantation, beslutade Hedberg att själv gå med i registret. – Om jag är helt ärlig så hade jag inte speciellt bra koll på det här innan. Jag blev förvånad över att man kan rädda en annan människas liv med en så här enkel handling. Om en lämplig donator saknas så dör den människan, säger Sami Hedberg. Blodtjänst upprätthåller Stamcellsregistret, där principen är man hjälper en medmänniska anonymt. Patienten som behöver en stamcellstransplantation kan vara ett barn eller en vuxen, bo i Finland eller utomlands. Oftast är det leukemipatienter som behöver stamcellstransplantationer. Nya människor behövs i registret, för ju fler människor som är registrerade, desto större är chansen att fler patienter blir friska. Kolla in kampanjvideon och anslut dig nu: www.livetsceller.fi Sami Hedberg och Todde Friberg, som har fått en stamcellstransplantation, på Stamcellsregistrets nya kampanjvideo. SIFFRORNA TALAR 3 051 FRIVILLIGA verkade i Finlands Röda Kors första hjälpen-grupper förra året. Grupperna hade jour vid 2 793 evenemang under årets lopp och under evenemangen behövdes volontärernas hjälp sammanlagt 17 026 gånger. KÄLLA: RÖDA KORSETS VERKSAMHETSSTATISTIK 2015 Ti lls tå n d ti ll p e n n in g in sa m lin g : P o lis st yr e ls e n s ti lls tå n d n r P O L20 15 -1 25 4 9 /5 .2 .2 16 . In sa m lin g st id 5. 2. 20 16 -3 1. 12 .2 13 i h e la la n d e t, u to m p å Å la n d . Å la n d s la n d sk ap sr e ge ri n g, ti lls tå n d n r Å LR 20 15 /1 19 4 4 /2 2. 12 .2 15 . HANNA LINNAKKO Jul i sinnet fyller 20 år Insamlingen Jul i sinnet till förmån för mindre bemedlade barnfamiljer i hemlandet siktar på ett rekord under sitt jubileumsår. Å RETS JUL I SINNET -insamling inleds i år fredagen den 25 november och pågår fram till julafton. Bidragen till insamlingen används till presentkort på 70 euro som barnfamiljer som är mindre bemedlade eller som annars har hamnat i en svår livssituation kan använda till att köpa mat inför jul. För att markera 20-årsjubileet är målet att samla in rekordsumman 2,1 miljoner euro och dela ut 30 000 presentkort. Antalet fattiga barnfamiljer i Finland minskar inte. I nuläget lever vart tionde barn i en låginkomstfamilj där oro över utkomsten påverkar hur alla familjemedlemmar mår. Insamlingen Jul i sinnet är inte bara en konkret hjälpkampanj, utan också ett sätt att påverka: Röda Korset och våra samarbetspartners vill sprida information om fattigdom i barnfamiljer och om inverkan av fattigdomen i Finland. Insamlingen Jul i sinnet ordnas av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbund. Organisationerna väljer ut mottagarna av presentkorten i samarbete med t.ex. rådgivning, socialtjänst och församlingarnas diakoniarbete. Insamlingen ordnas i samarbete med Yles Morgon-tv, Yle Vega och Yle Radio Suomi samt K-matbutikerna, S-gruppen och Lidl. Läs mer: www.julisinnet.fi GE ET T JUL I SINNET-BIDR AG ! Till insamlingskontot FI17 1596 3000 2020 20, skriv ”HJM” i meddelandefältet Via insamlingsnumret 0600 16555 (10,01 €/samtal + lna) Skicka SMS:et ”HJM” till nummer 16499 (10 €/SMS). Tackgalan är snart här! Finlands Röda Kors tackar och belönar sina volontärer för det gångna året vid en Tackgala på Musikcentret i Kuopio den tredje december. Med och träffar våra volontärer är bland annat Röda Korsets ordförande Pertti Torstila och generalsekreterare Kristiina Kumpula. Vid festen premieras volontärer och avdelningar som har utmärkt sig och för den musikaliska underhållningen svarar Maarit ja Sami Hurmerinta med band. Tackgalans anmälningstid pågår till den 15 november och det finns platser kvar, så varmt välkomna! Läs mer: rednet.rodakorset.fi/tackgala AVM1604_s26-48.indd 43 31.10.2016 13.06
UUSI PALVELU VAIVATON TAPA PUOLUSTAA IHMISYYTTÄ Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. punainenristi.? Punaisen Ristin jäsenenä olet auttamassa ja puolustamassa heikoilla olevia ihmisiä. Omalla paikkakunnallasi ja kauempana. 44 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Hakemisto Hakemisto AVM1604_s26-48.indd 44 31.10.2016 13.07
punainenristi.? /testamentti Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.? tai 020 701 2193 HYVÄ PÄÄTÖS Punainen Risti on edistänyt terveyttä ja hyvinvointia jo 150 vuoden ajan. Tavoitteenamme on terveempi arki – niin Suomessa kuin muuallakin. Testamentilla takaat avun myös tuleville sukupolville. K u va : Ja rk k o M ik k o n e n SPR_Testamentti_Terveydeksi_97x125mm.indd 1 10.3.2015 10.09 Hakemisto Hakemisto 3 / 2016 hjälpens värld avun maailma 45 AVM1604_s26-48.indd 45 31.10.2016 13.07
? ?Vuosien takaa ? ?Åren går KIMMO HOLOPAINEN 46 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 1976 Viisaita sanoja jouluksi ” Opettakaa lapsillenne, mitä me olemme opettaneet lapsillemme, että maa on meidän äitimme. Mitä tahansa tapahtuu maalle jalkojemme alla, tapahtuu myös meille. Jos ihminen sylkee maata, hän sylkee itseään. Sen me tiedämme. Kaikki luontokappaleet kuuluvat yhteen, aivan kuten veri liittää suvun yhteen. Kaikilla luoduilla on keskinäinen yhteys. Mitä tapahtuu maalle ihmisen jalkojen alla, tapahtuu myös ihmiselle. Ihminen ei kutonut elämän kudosta, hän on vain sen yksi säie. Mitä hän tekee elämän kudokselle, sen hän tekee itselleen.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 8/1976 Suomen Punainen Risti julkaisi joulunumerossa 1976 kokonaisuudessaan intiaanipäällikkö Seattlen kuuluisan puheen Washingtonin val koisille isille 1854. Valitettavasti tähän ei mah du enempää. Kloka ord inför jul ”Lär dina barn vad vi lärt våra barn, att jorden är vår moder. Vad som händer marken under våra fötter händer också med oss. Om människan spottar på marken spottar han också på sig själv. Detta vet vi. Alla varelser hör tillsammans, alldeles som blodet förenar familjen. Allt skapat har ett sammanhang. Vad som händer marken under våra fötter händer också människan. Mannen vävde inte livets väv, han är endast en tråd av den. Vad han gör åt den väven gör han åt sig själv.” FINLANDS RÖDA KORS 8/1976 Finlands Röda Kors publicerade i sitt julnummer 1976 i sin helhet indianhövdingen Seattles kända tal till de vita fäderna i Washington år 1854. Tyvärr har vi den här gången inte plats för mer än det här. O-negatiivinen on hätäverta, jota annetaan ensimmäisenä onnettomuuksissa ja leikkauksissa. Se voi pelastaa jokaisen. Jos et tiedä veriryhmääsi, tule luovuttamaan. Jokainen verenluovuttaja voi pelastaa hengen. veripalvelu.fi Millainen sankariveri sinussa virtaa? AVM1604_s26-48.indd 46 31.10.2016 13.07
TEKSTI MINNA HOTOKKA KUVA PETTERI KIVIMÄKI Avun kasvo ? Kannustaja ja kuuntelija Jyväskyläläinen Aino Ikävalko innostui Punaisen Ristin toiminnasta yläkouluikäisenä osallistuessaan vammaisten ja vammattomien nuorten kansainväliselle Herzicamp-leirille. Nyt 22-vuotias puheviestinnän opiskelija toimii Jyväskylän LäksyHelppi-kerhon vastuuohjaajana. Miten sinusta tuli LäksyHelppiohjaaja? – Kävin viime vuoden helmikuussa Punaisen Ristin ystävä koulutuksen, mutta minulle ei löytynyt ystävää tarpeeksi läheltä. Lopulta ystävävälittäjä kysyi, olisinko kiinnostunut LäksyHelppi-toiminnasta. Epäröin, koska en kokenut, että lapset olisivat erityisen lähellä sydäntäni. Viime vuoden elokuussa lähdin kuitenkin mukaan, ja vuodenvaihteessa minusta tuli vastuu ohjaaja. Lasten kanssa oleminen tuntuu nyt tosi omalta! Mitä LäksyHelpissä tehdään? – Lapset tulevat kerhoon koulun jälkeen, ja me autamme heitä läksyjenteossa. Samalla juttelemme niistä asioista, joista lapsi haluaa puhua. On tärkeää, että lapsi voi pysähtyä koulupäivän jälkeen hetkeksi. Meillä on aikaa kohdata heidät yksilöllisesti. Jyväs kylässä ohjaaja ringissä on kymmenisen vapaaehtoista. Kerhossa on käynyt saman verran lapsia, joista noin puolet on maahanmuuttajataustaisia. Kokoonnumme tavallisesti koululla tiistaisin kello 13–15, mutta tänä syksynä toimintaa ei vielä ole saatu käyntiin, koska me kaikki vapaaehtoiset olemme päivisin opiskelemassa. Toiminnalle tekisi hyvää, jos saisimme mukaan eri elämän tilanteissa olevia vapaaehtoisia. Miten lapset suhtautuvat läksykerhoon? – Lapset tulevat kerhoon selvästi mielissään ja morjenstavat ohjaajia kadulla. Jotkut saattavat ensin sanoa, ettei tullut mitään läksyjä, mutta meidän tehtävämme on houkutella heitä tarttumaan kirjoihin. Voimme ensin vaikka pelata yhdessä laivan upotusta. Kun lapsia muistaa kehua, he lähtevät kerhosta iloisin mielin ja itseensä luottaen. Mitä toiminta antaa vapaaehtoiselle? – Minua kiehtoo se, miten välittömiä ja moniulotteisia lapset ovat. Heiltä tulee aitoa palautetta, mikä auttaa kehittymään toiminnassa. On tärkeää pitää mielessä, että emme ole opettajia eli vapaaehtoisen ei todellakaan tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Mietimme tehtäviä yhdessä, ja jos minäkään en tiedä jotain asiaa, se rentouttaa lasta. Suosittelen LäksyHelppitoimintaa kaikille aikuisille, jotka viihtyvät lasten kanssa. Olisi mahtavaa, jos mukaan tulisi eri-ikäistä väkeä. 4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 47 AVM1604_s26-48.indd 47 31.10.2016 13.07
Annetaan kaikille lapsille hyvä joulumieli 20 v AVM1604_s26-48.indd 48 31.10.2016 13.07