• Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Kalle Löövi on jälleen vapaaehtoinen Ilmastotoimilla on tulipalokiire Kontti on kierrätystrendin huipulla Selma selätti leukemian Selma besegrade leukemin Lahjakortti tuo joulumielen Presentkort ger jul i sinnet 4 2020 AVM4_alkuosa_0911.indd 1 AVM4_alkuosa_0911.indd 1 10.11.2020 15.14 10.11.2020 15.14
• Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial 6 8 12 14 18 21 22 31 46 47 Vaikeasta ajasta kasvaa myös hyvää SYYSKUUN LOPUSSA risteilyalus Amorella ajoi karille Ahvenanmaalla. Evakuointikeskuksessa toimi kymmeniä Punaisen Ristin koulutettuja vapaaehtoisia. Henkisen tuen vapaaehtoiset olivat vastaanottamassa karilleajon kokeneita matkustajia myös Turun satamassa. Lokakuussa Punaista Ristiä tarvittiin uudenlaisessa tilanteessa, kun Vastaamon tietomurron uhrit etsivät tietoa ja tukea järkyttävän rikoksen jälkeen. Auttava puhelin avattiin nopeasti. Auttamistilanteessa apua tarvitseva on tärkein ja hänen kokemuksensa ratkaisee. Viranomaisten, järjestöjen ja muiden auttajien kyky toimia yhdessä korostuu, kun apua tarvitaan nopeasti. Auttava puhelimemme oli edellisen kerran auki keväällä. Korona-aikana lähipiiristä löytyvän avun merkitys korostui erityisesti. Tavallisen ihmisen tiedot, taidot ja kuunteleminen kannattelivat varmasti tuhansia eristyksissä eläneitä ikäihmisiä. Kun läheisten taidot eivät riitä tai läheisiä ihmisiä ei ole, apua saa järjestöjen vapaaehtoisilta. Luottamus siihen, että yhteiskuntamme toimii uusissa ja yllättävissä tilanteissa, on tärkeää pääomaa erityisesti silloin, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta. Tunsin epävarmuutta seuratessani Vastaamon tietomurron uutisointia. Osaisinko auttaa, jos ystäväni olisi joutunut rikoksen uhriksi? Samalla ajattelin, että juuri tällaisena aikana tarvitaan vapaaehtoistoimintaa. Monet tällä hetkellä avustustoimintaan osallistuvat ovat aloittaneet tällaisten tapahtumien aikana. Korona-aikana vapaaehtoisille suunnattujen verkkokoulutusten määrä on kasvanut. Vaikeasta ajasta on jäämässä jäljelle jotain todella arvokasta. Etäyhteyksillä järjestettäviin koulutuksiin on helppo ilmoittautua ja osallistua, kun matkoihin kuluva aika jää pois ja arjen järjestelyt helpottuvat. Tulevina vuosina entistä useampi kohtaaminenkin siirtyy verkkoon. Auttajia tarvitaan lisää. Kun lähdet mukaan nyt, saattaa kutsu toimintaan tulla piankin. Suomen Punaisella Ristillä on noin 76 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Nälkäpäivä koronan keskellä Apua Vastaamo-murron uhreille Ketjureaktio tuotti 100 000 euroa Jyväskylän Veripalvelu muutti 6 Joululahja lapsiperheelle 8 Korona kurittaa Jemeniä 12 Ilmastonmuutos vaatii tekoja 14 Selma toipuu leukemiasta 18 Kontti on täynnä löytöjä 21 Elli Aaltosen kolumni 22 Kalle Löövi palaa riviin 31 Ristikko 46 Vuosien takaa 47 Esko Palovaara kuulee hädässä AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2020 18.11.2020 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Janne Nurmi Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 90 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Hårda tider ger också värdefull skörd I SLUTET av september körde kryssningsfartyget Amorella på grund i Ålands skärgård. I samband med evakueringen kopplades flera dussin av Röda Korsets utbildade volontärer in. Frivilliga med utbildning i psykiskt stöd fanns på plats i hamnen i Åbo och tog emot passagerarna som hade varit med om grundstötningen. I oktober behövdes Röda Korset i en helt ny situation, när offren för dataintrånget hos Vastaamo behövde information och stöd efter ett chockerande brott. Röda Korset öppnade snabbt en hjälplinje. I en hjälpsituation är det den hjälpbehövande som är viktig. Det är hens erfarenhet som är avgörande. När hjälp behövs snabbt framhävs myndigheternas, organisationernas och andra hjälpares förmåga att samarbeta. Föregående gång vår hjälplinje var öppen var i våras. I coronatider har den hjälp som finns på nära håll visat sig vara speciellt viktig. Vanliga människors kunskaper, förmågor och lyssnande öron har hjälpt tusentals äldre människor under en period av isolering. När de anhöriga inte räcker till eller inte finns får man hjälp av frivilligorganisationernas volontärer. Förtroendet för att vårt samhälle klarar av nya och överraskande situationer är ett viktigt kapital att ha, i synnerhet när framtiden ser osäker ut. Jag kände osäkerhet när jag följde med nyheterna om dataintrånget på Vastaamo. Skulle jag kunna hjälpa om en av mina vänner hade drabbats av det här brottet? Många som idag deltar i hjälparbete har engagerat sig i samband med händelser som de här. Under coronatiden har antalet webbutbildningar för volontärer ökat. Den svåra tid ger oss något väldigt värdefullt. Det är lätt att anmäla sig till och delta i utbildning som ordnas på distans, eftersom den tid som skulle ha gått åt till resor faller bort och vardagen är lättare att pussla ihop. I framtiden kommer allt fler möten att ske online. Flera hjälpare behövs. Om du ställer upp nu kan du behövas alldeles snart. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 32 Korsord 33 Kors och tvärs Hungerdag mitt i coronan Hjälp till offren för Vastaamo-brottet Kedjereaktionen inbringade 100??000 euro Blodtjänst i Jyväskylä i nya lokaliteter 36 Julklapp till barnfamiljer 38 Selma frisk efter leukemi 41 Elli Aaltonens kolumn 42 Kalle Löövi åter i ledet 44 Resumé Klimatförändringen kräver handling Fynd på fynd i Kontti 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A AVM4_alkuosa_0911.indd 2 AVM4_alkuosa_0911.indd 2 10.11.2020 15.14 10.11.2020 15.14
• 18 KIERRÄTYSMUODIN AARREAITTA Punaisen Ristin Kontista löytyy jokaiselle jotakin. 8 KORONA KRUUNASI JEMENIN KATASTROFIN Jemenin humanitaarinen kriisi syvenee. 6 YLLÄTYSLAHJA PELASTI POIKIEN JOULUN Ari-Martti Hopiavuori satsaa liikenevät eurot lapsiinsa. 12 KATSE KOHTI ILMASTOKYSYMYSTÄ Nuoret ilmastovaikuttajat valitsivat Punaisen Ristin. P E T R I M U L A R I Finlands Röda Kors har cirka 76 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JO O N A S B R A N D T E E V A A N U N D I B E N JA M IN S U O M E L A AVM4_alkuosa_0911.indd 3 AVM4_alkuosa_0911.indd 3 10.11.2020 15.14 10.11.2020 15.14
• 4 Ristiin rastiin Avun maailma 1/2021 ilmestyy 3. helmikuuta PUNAISEN RISTIN Nälkäpäivän lipaskeräys 24.– 26.9. tuotti tällä kertaa noin 670 000 euroa. Tulos jäi selvästi aiemmista vuosista, mutta heikkona sitä ei ole syytä pitää, koska keräys järjestettiin poikkeuksellisissa oloissa keskellä koronaepidemiaa. Niin vapaaehtoisia kerääjiä kuin keräystapahtumia oli viime vuosia vähemmän, ja myös lahjoittajia oli huonommin liikkeellä. – Lipaskeräys on niin tärkeä osa Nälkäpäivää ja helppo tapa lähteä vapaaehtoiseksi, että se haluttiin järjestää myös tänä vuonna, vaikka toki poikkeusjärjestelyin ja kaikki riskit minimoiden, Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen kertoo. Koronaepidemian vuoksi Punainen Risti kannusti suomalaisia osallistumaan Nälkäpäivään tällä kertaa erityisesti verkon kautta, ja se näkyi myös lahjoituksissa. Keräyksen kokonaistulos nousee myös tänä vuonna yli 2 000 000 euroon. Lopullisen tuloksen vahvistumista saadaan kuitenkin odotella loppuvuoteen. – Sydämellinen kiitos kaikille kerääjille ja lahjoittajille, jotka osallistuivat Nälkäpäivään, oli toteutus mikä hyvänsä, Solehmainen kiittää. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti pystyy auttamaan nopeasti, kun apua tarvitaan. Tänä vuonna varoja on käytetty mm. koronaepidemian vastaiseen työhön. KIMMO HOLOPAINEN Nälkäpäivänä koronaa vastaan Koronaepidemian keskellä järjestetty Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 670 000 euroa. M A R JA A N A M A LK A M Ä K I KORONAEPIDEMIAN keskellä järjestetyssä Nälkäpäivässä käytettiin maskeja ja noudatettiin turva­ välejä. Katukeräyksen tulos jäi poikkeusoloissa odotetusti normaalivuosista. Korona toimet osuvat kipeästi yksinäisiin Punainen Risti on toteuttanut ky­ selytutkimuksen koronaepidemiaa vastaan suunnattujen toimien vai­ kutuksista yksinäisyydestä kärsi­ vien hyvinvoinnille. Tutkimuksen mukaan kevään eristystoimet voi­ mistivat yksinäisyyden kokemusta kaikissa ikäryhmissä. – Punainen Risti on huolissaan siitä, miten yksinäiset jaksavat ko­ ronaviruksen toisen ja mahdollis­ ten myöhempien aaltojen ajan. Mahdollisia uusia rajoitteita suun­ niteltaessa on huomioitava, ettei yksinäisten tilanne kurjistu enti­ sestään, sillä yksinäisyydellä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, Punai­ sen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula muistuttaa. Veri palvelu muutti Jyväskylässä Jyväskylän veripalvelutoimisto siir­ tyi lokakuussa uusiin tiloihin kaup­ pakeskus Kolmikulmaan. Tilojen suunnittelussa on tavoiteltu ve­ renluovuttajien viihtyvyyttä ja ny­ kyistä sujuvampaa asiakaspalvelua. – Haastattelutilojen määrän tuplaantuessa luovuttajien palve­ lu sujuvoituu huomattavasti, toi­ miston esimies Liisa Romo kertoo. Tiloissa on myös valoisa kahvila. – Nyt myös Jyväskylässä voidaan tarjota luovuttajille voileipäbuffet ja kiitoskahvit viihtyisässä tilassa. Jyväskylän veripalvelutoimisto palvelee ajanvarauksella maanan­ taisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12–18 sekä keskiviikkoisin ja per­ jantaisin klo 11–16. TekojenTiistai tulee taas 1.12. Punainen Risti on mukana #Teko­ jenTiistai­kampanjassa 1.12. #Te­ kojenTiistai on osa kansainvälistä #GivingTuesday­kampanjaa, joka kannustaa ihmisiä hyviin tekoihin ja omistamaan ainakin yhden päi­ vän antamiselle ja jakamiselle kai­ ken kuluttamisen vastapainoksi. Kampanjaa vetää Suomessa Vas­ tuullinen Lahjoittaminen ry. Lue lisää: www.tekojentiistai.org Jouni Kettunen suoritti uuden toi­ miston ensimmäisen luovutuksen. Hoitajana Nina Turunen. P E T T E R I K IV IM Ä K I AVM4_alkuosa_0911.indd 4 AVM4_alkuosa_0911.indd 4 10.11.2020 15.14 10.11.2020 15.14
• 5 P E T R I M U L A R I Apua Vastaamotietomurron uhreille KOKO SUOMI järkyttyi lokakuun lopulla poikkeuksellinen häikäilemättömästä rikoksesta, kun julkisuuteen tuli tieto, että Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietokanta oli päätynyt verkkorikollisten käsiin. Haavoittuvassa asemassa olevien terapia-asiakkaiden joutuminen kiristyksen uhreiksi herätti valtavasti myötätuntoa, ja uhreille tarjottiin apua monelta taholta. Myös Suomen Punainen Risti avasi tietomurrosta kärsineille nopeasti auttavan puhelimen. Punaisen Ristin auttavaan puhelimeen vastaavat koulutetut henkisen tuen vapaaehtoiset. He auttavat käsittelemään kriisitilanteen synnyttämiä ajatuksia ja tunteita, jakavat tietoa ja ohjaavat tarvittaessa asiakkaita jatkoavun piiriin. Kaikki keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia. Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja Atte Varis muistuttaa, että Vastaamon tietomurron kaltaisessa tapauksessa on täysin normaalia tuntea voimakkaita tunteita: epäuskoa, pelkoa, turvattomuutta, vihaa. – Tällaisessa tilanteessa on tärkeää päästä käsittelemään tunteita läheisten tai asiantuntijan kanssa. Tunteiden jäsentäminen auttaa eteenpäin. Tärkeää on myös muistaa, että ei ole yksin. Avun hakeminen on aina rohkea teko, eikä siitä pitäisi koskaan joutua kärsimään tai häpeämään, Varis sanoo. KIMMO HOLOPAINEN Punainen Risti avasi auttavan puhelimen tukemaan Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhreja. AUTETAAN TAAS YHDESSÄ -KAMPANJA INNOSTI VERIRYHMIÄ Syksyn aikana työpaikkoja, oppilaitoksia, yhdistyksiä, harrasteryhmiä ja ystäväporukoita on haastettu jälleen auttamaan potilaita yhteisvoimin, kun luovutetun veren tarve on palannut sairaaloissa normaalille tasolle. Koronaepidemian aikana myös ryhmien luovutuskäynnit on toteutettu turvavälein yksilöajanvarausten avulla. Kampanjaan on tähän mennessä osallistunut yli 1 500 VeriRyhmää. Vähintään viisi verenluovutuskäyntiä ajalla 14.9–30.11. keränneet porukat ovat mukana neljän 250 euron herkkuja hyvinvointilahjakortin arvonnassa. Kampanjaan ehtii mukaan marraskuun loppuun saakka. Lue lisää: veripalvelu.fi/ryhmat Ketjureaktio tuotti yli 100 000 euroa Punaisen Ristin Ketjureaktio­pyö­ räilykampanja oli lokakuun puoli­ välissä tuottanut yli 100 000 euroa. Lopullinen tulos nousee todennä­ köisesti vielä, koska osa mukana olevista yrityksistä on lupautunut tuplaamaan henkilöstönsä kerää­ män summan. Kaikkiaan Ketjure­ aktioon osallistui 311 joukkuetta. Lindström Groupin joukkue osal­ listui Ketjureaktioon ensimmäistä kertaa. Osallistuminen oli luonnol­ linen jatkumo viime vuoden Clima­ te Cycling ­kilpailulle. – Kilometrikisassa olemme olleet mukana jo monta vuotta, ja Ketju­ reaktiossa poljettujen kilometrien merkitys korostuu entisestään, Lindström Groupin Suomen henki­ löstöjohtaja Sami Laine sanoo. Kampanjan tuotot käytetään il­ mastonmuutoksesta kärsivässä Rashtin laaksossa Tadzikistanissa. Palju kutsuu suur­ arvan päävoittajaa Punaisen Ristin vuoden 2020 Suur­ arpajaisten päävoitto osui Veijo Kinnuselle Muuramesta. Voittaja sai tänä vuonna valita, ottaako palkinnoksi auton vai 23 300 euron arvosta Keskon lahjakortteja. Kin­ nunen valitsi lahjakortit, joiden luovutustilaisuus järjestettiin lo­ kakuun alussa Jyväskylässä. – Perhe on toivonut mökille pal­ jua, joten eiköhän tässä nyt pal­ juun päästä, eläkkeellä oleva ar­ pajaisvoittaja myhäili. Vuosien ajan Punaista Ristiä kuukausilahjoittajana tukenut Kin­ nunen sanoo, ettei todellakaan osannut odottaa, että päävoitto osuisi omalle kohdalle. – Ensimmäiseksi soitin pojalle­ ni, että voiko tämä edes pitää paik­ kansa, Kinnunen naurahtaa. KOULUJEN LÄHI OPETUS keskeytettiin maa­ liskuun puolivälissä. Poikkeus tilanne nosti näkyviin myös koulun merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Pääpalkinnon Veijo Kinnuselle (oik.) luovutti Länsi­Suomen piirin puheenjohtaja Alpo Tanskanen. 1 156 NUORTA haki viime vuonna apua Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvataloilta. LÄHDE: SUOMEN PUNAISEN RISTIN TILASTOKIRJA 2019 PUNAISEN RISTIN psykologien val­ miusryhmän johta­ ja Atte Varis muis­ tuttaa, että avun hakeminen on aina rohkea teko, jota ei tarvitse hävetä. AVM4_alkuosa_0911.indd 5 AVM4_alkuosa_0911.indd 5 10.11.2020 15.14 10.11.2020 15.14
• 6 ARI-MARTTI HOPIA VUOREN 12ja 10-vuotiaat pojat asuvat vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona. Poikien lempiharrastus on se tavallinen, pelaaminen ja kännykät, mutta välillä sentään muistetaan klassikkolajeja kuten tässä keinupalloa. Kahden pojan isä Ari-Martti Hopiavuori jäi sairastuttuaan tyhjän päälle pahimmalla mahdollisella hetkellä. Joulun pelastajaksi tuli Hyvä Joulumieli -lahjakortti. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT PETRI MULARI Elämän pelastava lahja Hyvä joulumieli S uomessa asuu tutkimusten mu­ kaan jopa 150 000 lasta köy­ hässä perheessä. Perheiden pienituloisuuden taustalla vai­ kuttaa monenlaisia tekijöitä. Yksinhuoltajaperheistä joka neljäs kuuluu pienituloisiin ta­ louksiin. Vähävaraisuuden tavallisia syitä ovat myös työttömyys, työ­ kyvyttömyys, terveysvaivat ja ylivelkaan­ tuminen. Vaikka talousvaikeudet ovat Suomessa yleisiä, ne aiheuttavat aina huolta ja monen kohdalla myös syyllisyyttä. – Kyllä se stressaa tosi paljon, että joutuu jatkuvasti laskemaan, riittääkö loppukuuk­ si rahaa ruokaan, Ari-Martti Hopiavuori sa­ noo. – Talouden hallinnassa mennään sillä ta­ solla, että kun yhtenä päivänä käydään poi­ Eroon päädyttiin vuonna 2014. – Vuoroviikkosysteemillä mennään, kesä­ lomalla pojat ovat olleet kaksi viikkoa ker­ rallaan. Joulut ja pyhät vietetään vuorovuo­ sin, Hopiavuori kertoo. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Hopia­ vuori on joka toisen viikon yksinhuoltaja. Niihin viikkoihin hän panostaa täysillä, mut­ ta talouden raamit ovat tiukat. Hopiavuori on pärjäillyt vuoden verran sairauspäivä­ rahalla ja toimeentulotuella poltettuaan it­ sensä loppuun. Hopiavuori suoritti vuonna 2011 tietojär­ jestelmäasiantuntijan ammattitutkinnon. Muutaman vuoden määräaikaisuuksia ja toisen alan töitä tehtyään hän teki 2015 pää­ töksen lähteä opiskelemaan Metropolia Am­ mattikorkeakouluun tieto­ ja viestintäteknii­ kan insinööriksi. Ratkaisun taustalla vaikut­ ti paitsi halu päästä kiinnostavampiin ja pa­ kien kanssa pitsalla, se tarkoittaa sitä, että loppuviikosta syödään halvalla kotona. Reis­ sut ja muut kalliimmat jutut kuten huvipuis­ tot saavat jäädä. Rahasta puhuminen ei tuo lisää rahaa, mutta rahahuolista puhuminen voi helpot­ taa oloa ja ehkä rohkaista hakemaan apua. Siksi Hopiavuorikin tilanteestaan tahtoo ker­ toa. Rahahuoliin liittyvästä stigmasta pitää päästä eroon. Jokainen ei todellakaan ole oman onnensa seppä, ei ainakaan yksin, sen verran Fortuna­rouvalla on ihmisen elämäs­ sä vaikutusvaltaa. Takaisin koulun penkille Vantaalla asuva Hopiavuori, 38, on opiske­ lija, tietojärjestelmäasiantuntija, kansalai­ saktiivi ja kahden pojan isä. Hopiavuoren 2008 ja 2010 syntyneet pojat asuvat joka toi­ sen viikon äidillään ja joka toisen isällään. AVM4_alkuosa_0911.indd 6 AVM4_alkuosa_0911.indd 6 10.11.2020 15.35 10.11.2020 15.35
• 7 KÄÄNNÄ ? remmin palkattuihin tehtäviin, myös perhetilanne. – Viimeisessä paikassa työajat olivat mitä sattuu, joten se oli käytännössä pakko jättää. Opiskelumaailma joustaa paremmin koulun aikataulujen mukaan, ja minulle toimi hyvin jatkaa hommia myöhemmin illalla. Hyvin edenneet opinnot keskeytyivät kuitenkin sairastumiseen. – Aloin kesällä 2019 kirjoittamaan insinöörityötä, mutta marraskuussa aloin voida pahoin jo tietokoneen ruudun katsomisesta. Olin stressannut niin paljon, että olin palanut loppuun. Minulla todettiin myös ADHD, joka pahentaa stressin kuormittavuutta entisestään, Hopiavuori kertoo. – Nyt olen saanut siihen lääkkeet ja aloittanut terapian, jossa opetellaan olemaan stressaamatta liikoja. Tavoite on, että pääsen tammikuussa tekemään opintoja loppuun ja valmistun kesäkuussa. Sen jälkeen uskon töitä kyllä löytyvän. Edullisia valintoja Hopiavuoren nykyinen asunto on onneksi HOASin opiskelija-asuntona hyvin edullinen, "Siinä uhkasivat jäädä joulurahat todella ohuiksi." TIETOTURVA-ASIAT kiin­ nostavat Ari­Martti Hopia­ vuorta. Burnoutista palau­ duttuaan hän aikoo tehdä insinöörityönsä loppuun. joten asumistuki riittää kattamaan vuokran. Pikkukolmion 60 neliötä riittävät hyvin kolmelle. Kaikki ei-välttämättömät ostokset on karsittu minimiin, ja ruokakaupassa Hopiavuori pyrkii hyödyntämään tarjouksia. Ravintolassa käydään harvoin. Kotona kokataan makaronia ja jauhelihaa, riisiä ja kanaa – edullisia perusjuttuja, jotka ovat poikien mieleen. Vanhemman pojan salibandy-harrastusta Hopivuori tukee vapaaehtoistyöllä, toimimalla joukkueen rahastonhoitajana ja toimitsijana pelitapahtumissa. Molempien poikien yhteinen intohimo ovat tietokonepelit. Pelejä pelataan äidin luona konsolilla ja isän PC-tietokoneella. – Lapsilisät ja elatustuki menevät ex-vaimolleni, joten olemme sopineet, että hän hoitaa poikien puhelimet. Poikien bussiliput maksetaan puoliksi, ja ehkä kerran vuodessa yritän osallistua, kun tarvitsee hankkia jotain isompaa kuten polkupyörää. Liikkumisessa palvelee Vantaan toimiva joukkoliikenne ja kesäisin polkupyörä. Omaa autoa Hopiavuorella ei ole ollut vuosiin. Siihen ei nykytilanteessa olisi edes varaa, mutta kyseessä on myös arvovalinta. – Luultavasti en osta omaa autoa edes sitten, kun pääsen taas töihin. Jos muutaman kerran vuodessa tarvitsee autoa, niin sen voi vaikka vuokrata. Se on ekologinen kysymys. Hopiavuoren oma harrastus on yhteiskunnallinen toiminta. Hän toimii nykyisin Hyvä erovanhemmuus ry:n puheenjohtajana, Piraattipuolueessa sekä poikien koulun vanhempainyhdistyksessä. Pelastava joululahja Vaikka tilanne on taloudellisesti tiukka, Hopiavuori painottaa, ettei hän halua antaa kuvaa mistään kurjuudessa kärvistelystä. Rahat on laskettava tarkkaan eikä turhuuksiin ole varaa, mutta poikien kanssa on aina mukava touhuta. Parempaa kohti mennään. Vuosi sitten usko oli kuitenkin koetuksella. Hopiavuori oli juuri jäänyt sairauslomalle, ja sairauspäivärahan yhteensovittaminen muiden tulojen kanssa venyi. Pojat olivat tulossa isän luokse jouluksi, mutta rahat olivat lopussa. Kaupungilta todettiin, että joulun kulut eivät ole peruste erityiselle toimeentulotuelle. – Siinä uhkasivat joulurahat jäädä todella ohuiksi. Ylimääräistä ei ollut senttiäkään. Pelastuksen toi Hyvä Joulumieli -keräyksen lahjakortti, jonka Hopiavuori sai Vantaan kaupungin perhetyön kautta. – Lahjakortilla sain ostettua joulun ruoat ja herkut. Porkkanaja lanttulaatikot tein itse alusta alkaen, keitin riisipuurot ja sekahedelmäsopat. Poikien kanssa leivottiin pipareita ja joulutorttuja. Itse olin silloin vegaanihaasteella, mutta pojille ostin pienen kalkkunarullan. Tarkkaan ne rahat laskettiin, mutta ei se mikään puutejoulu ollut. Poikien lahjoihinkin säästyi vähän rahaa. – Se kortti tuli tosi tarpeeseen. Se oli suorastaan elämän pelastava juttu! ? Joululahja vähävaraisille perheille S uomen Punaisen Ristin ja Man­ nerheimin Lastensuojeluliiton yh­ teinen Hyvä Joulumieli ­keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi käynnistyy 19. marraskuuta. Kampanjan tavoitteena on kerätä 1 050 000 euroa. Keräyksen tuotoilla lahjoi­ tetaan 21 000 kappaletta 50 euron ar­ voisia ruokalahjakortteja. Hyvä Joulumieli ­lahjakortit anne­ taan lapsiperheille, jotka ovat vaikeas­ sa taloudellisessa tilanteessa esimer­ kiksi työttömyyden, sairauden, mata­ lan tulotason tai kriisitilanteen vuoksi. Korttia ei voi itse hakea, vaan se on lahja perheelle. Punainen Risti ja Man­ nerheimin Lastensuojeluliitto etsivät lahjakorttia tarvitsevia perheitä yhteis­ työssä esimerkiksi seurakuntien, neu­ volan ja kuntien sosiaalitoimen kanssa. Tänä vuonna jaossa on kahdenlaisia lahjakortteja: Keskolla ja S­ryhmällä on yhteinen lahjakortti, joka käy kaikissa ketjujen ruokakaupoissa. Lisäksi jae­ taan Lidlin lahjakortteja. Lahjoita hyvä joulumieli! Osallistumalla Hyvä joulumieli ­keräyk­ seen voit antaa oman joululahjasi vä­ hävaraisille lapsiperheille. Lahjoita keräystilille: FI33 5780 4120 0801 60, viite 5429 Lahjoita tekstiviestillä: viesti HJM numeroon 16499 (10 €) Lahjoita puhelinsoitolla: 0600 16555 (10,01 e + pvm) Lue lisää: www.hyväjoulumieli.fi Keräyslupa: POL-2015-12549/5.2.2016, POL-201612293/7.9.2016, POL-2019-25503/11.6.2019 ja POL-202047179/11.8.2020 & ÅLR 2019/7863/15.10.2019. AVM4_alkuosa_0911.indd 7 AVM4_alkuosa_0911.indd 7 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 8 Jemeniä koetteli maailman pahin humanitaarinen kriisi jo ennen koronavirusta. Maan koronakuolleisuus on nyt yksi maailman korkeimmista. TEKSTI ANNA-SOFIA JORO KUVAT BENJAMIN SUOMELA Kriisi kriisin keskellä AVM4_alkuosa_0911.indd 8 AVM4_alkuosa_0911.indd 8 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 9 KÄÄNNÄ ? O lo tuntui kurjalta, ja vointi heikkeni nopeasti. Abdul Hamid Haydara Muhammad , 58, alkoi epäillä, että hänellä on korona. Onneksi läheiseen Adenin kaupunkiin oli juuri avattu Punaisen Ristin koronahoitokeskus, josta sai maksutonta hoitoa. Kolmen hoitokeskuksessa vietetyn päivän jälkeen miehen vointi alkoi kohentua ja koronatestit näyttivät negatiivista. – Minä parannuin ja haluan nyt jakaa ihmisille tietoa ennaltaehkäisyn merkityksestä, jotta he voivat suojautua virukselta. Jos on oireita, niin pitää hakeutua heti hoitoon, Abdul Hamid Haydara Muhammad muistuttaa. Koronavirus tekee elämästä maailman pahimman humanitaarisen kriisin keskellä entistä vaikeampaa. Viidettä vuotta jatkuva konflikti on romahduttanut yli puolet Jemenin terveyspalveluista. Maan asukkaista 80 prosenttia eli 24 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia avusta. Kansainvälinen Punainen Risti sekä Suomen ja Norjan Punaiset Ristit avasivat Adenin kaupunkiin syyskuun lopulla hoitokeskuksen, joka keskittyy lievien ja keskivaikeiden koronatapausten hoitoon. Vakavasti sairastuneet ohjataan jatkohoitoon tehohoitoa tarjoaviin yksiköihin, kuten keskuksen vieressä sijaitsevaan sairaalaan. – Monet Adenin kaupungin sairaalat sulkivat ovensa, kun ensimmäinen korona-aalto iski keväällä. Ihmisten täytyy päästä hoitoon, jos he sairastuvat. Hoitokeskuksen lisäksi Punainen Risti tekee ennaltaehkäisevää työtä yhteisöissä taudin leviämisen hallitsemiseksi, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski kertoo. – Monella jemeniläisellä ei ole tietoa koronaviruksesta ja siltä suojautumisesta, ja tautiin liittyy paljon vääriä mielikuvia. Moni hakeutuu hoitoon liian myöhään. Vapaaehtoisten tiedotustyö yhteisöissä on siksi erittäin arvokasta. Koronakuolleisuus todetuista tapauksista on Jemenissä noin 29 prosenttia, yksi maailman korkeimmista. Tosin tartuntojen todellinen määrä on hämärän peitossa, joten prosentti ei välttämättä vastaa todellisuutta. Punaisen Ristin koronahoitokeskuksessa työskentelee terveydenhuollon ja teknisen tuen tehtäviin erikoistuneita avustustyöntekijöitä pääasiassa Suomesta ja Norjasta. Lisäksi keskukseen on palkattu yli sata paikallista työntekijää. Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta Tampereelta toimitettiin 60-paikkaiseen hoitokeskukseen lähes 38 tonnia avustusmateriaalia, kuten potilaiden hoitoon ja tutkimukseen tarvittavia välineitä, lääkkeitä, happirikastimia, suojavarusteita, röntgenyksikkö, telttoja, desinfiointiainetta ja käsienpesupisteitä. Suomen Punainen Risti tukee hoitokeskusta ulkoministeriön ja katastrofirahaston rahoituksella. Korona on vain yksi huoli Jemenin viidettä vuotta jatkuvassa konfliktissa on kuollut yli 100 000 ihmistä, ja miljoonat ovat joutuneet pakenemaan kotoaan. Avun tarpeesta kertovat luvut, joiden mittasuhteita on vaikea käsittää. Noin 24 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Noin 3,2 miljoonalla ihmisellä ei ole tarKORONAHOITOKESKUKSESSA työskentelee pai­ kallista ja kan­ sainvälistä henki­ lökuntaa. SAÉEDA ABDULLAH SALEMIN perhe syö ker­ ran päivässä. Jos jotain jää yli, se säästetään aa­ miaiseksi. AVM4_alkuosa_0911.indd 9 AVM4_alkuosa_0911.indd 9 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 10 1 2 peeksi ruokaa. Lähes 18 miljoonalla ihmisellä ei ole puhdasta vettä ja kunnollista vessaa. Noin 2 miljoonaa lasta ei pääse kouluun. Punaisen Ristin avustustyöntekijät kohtaavat Jemenissä traagisia kohtaloita. Perheitä, jotka asuvat autossa, koska heillä ei enää ole varaa asuntoon. Potilaita, jotka ottavat vain puolet määrätystä lääkeannoksestaan, jotta lääkettä riittäisi pidempään. Lääkkeitä ei joko ole saatavilla tai ihmisillä ei ole varaa niihin. Ruokakorin hinta on noussut 60 prosenttia, ja miljoonat jemeniläiset joutuvat valitsemaan, ostavatko he perheelleen syötävää vai elintärkeitä lääkkeitä. Saéeda Abdullah Salem , 60, on yksi miljoonista jemeniläisistä, jotka ovat paenneet taisteluita maan sisällä. Pitkään leskenä elänyt yhdeksän lapsen äiti joutui myymään kotinsa Hodeidan kaupungissa ja matkustamaan lastensa ja lastenlastensa kanssa Adenin lähellä sijaitsevalle leirille, jolla majoitetaan Jemenin sisäisiä pakolaisia. – Meillä on pulaa kaikesta, ruuasta, suojasta, vessoista. Toisinaan jonotamme pitkään apteekissa vain kuullaksemme, ettei heillä ole tarvitsemaamme lääkettä. Perhe keräilee polttopuuta kuumasti porottavan auringon alla ja etsii roskiksista muovia, tölkkejä ja metallia myytäväksi. Ruoka jaetaan muiden leirillä asuvien kanssa, vaikka kenelläkään ei ole tarpeeksi syötävää. – Elämme jatkuvassa pelossa. Pakenimme konfliktia, eikä meillä ole minne mennä. Toivon vain, että voisimme palata turvallisesti kotiin, elämä olisi niin kuin ennen, ja lapset pääsisivät kouluun. Perhe on saanut Punaiselta Ristiltä hygieniatarvikkeita, tukea ja tietoa koronaviruksen ehkäisemisestä. Konfliktin lisäksi Saéeda Abdullah Salem pelkää rankkasateiden aiheuttamia tulvia. Viime kesänä tulvat vaikeuttivat kymmenien tuhansien jemeniläisten elämää entisestään, tekivät tuhoa rakennuksille ja kodeistaan paenneiden ihmisten teltoille ja tavaroille. Korona ei ole suinkaan ainoa Jemeniä piinaava tauti. Vesihuoltoa vaurioittaneet rankkasateet ovat pahentaneet maassa viime vuosina esiintynyttä koleraepidemiaa. Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana epäiltyjä koleratapauksia oli jo yli 160 000. Myös tuhkarokko ja polio aiheuttavat suurta huolta. Apua ympäri maata Jemenin tilanne on erittäin epävakaa. Puolueettomina toimijoina Jemenin Punainen Puolikuu ja kansainvälinen Punainen Risti auttavat koko maassa ja neuvottelevat konfliktin kaikkien osapuolten kanssa varmistaakseen, että apu saavuttaa vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset. Punainen Risti tukee esimerkiksi sairaaloiden, terveyskeskusten ja kuntoutuskeskusten toimintaa ja toimittaa terveydenhuollon ammattilaisille elintärkeitä suojavarusteita, kuten maskeja ja hanskoja. Koronan ehkäisemisessä hyvä hygienia ja yksilöiden vastuullinen toiminta ovat avainasemassa kaikkialla. Jemenissä koronatietoa levitetään monien kanavien, kuten julisteiden ja esitteiden, radion, sosiaalisen median ja suosittujen WhatsApp-ryhmien kautta. Punainen Risti auttaa torjumaan koronaa myös vankiloissa. Terveystyön lisäksi Punainen Risti auttaa ihmisiä elämän monilla eri saroilla parantamalla puhtaan veden saatavuutta, rakentamalla ja kunnostamalla käymälöitä, jakamalla ruokaa, kotitaloustarvikkeita, käteisavustuksia ja siemeniä sekä tarjoamalla suojaa konfliktin keskellä. Tärkeitä ovat myös humanitaarisen oikeuden koulutukset, joilla pyritään siihen, että kaikki konfliktin osapuolet noudattaisivat Geneven sopimuksissa sovittuja sodankäynnin sääntöjä. Kansainvälinen Punainen Risti auttaa myös vankien kotiuttamisessa. Lokakuussa Punaisen Ristin asiantuntijoita osallistui lennoille, joilla kotiutettiin yli tuhat vankia Jemenin ja Saudi-Arabian välillä. Pitkään jatkunut konflikti Arabian niemimaan eteläisimmässä kärjessä sijaitseva luonnonkaunis Jemen oli antiikin aikoina vauras paikka. Strategisen sijaintinsa ansiosta Jemenistä muodostui tärkeä keskus, jossa tehtiin kauppaa mausteilla, mirhamilla ja suitsukkeilla. Jemen oli ensimmäinen maa, missä viljeltiin kahvia kaupallisesti. Maata ovat hallinneet muun muassa persialaiset, arabit ja ottomaanit. Vuodesta 1918 lähtien pohjoinen Jemen muodosti itsenäisen valtion. Maan eteläinen osa kuului "Toivon vain, että voisimme palata kotiin ja elämä olisi niin kuin ennen." 1 Abdul Hamid Haydara Muham­ mad keskustelee työntekijän kans­ sa ennen kotiin lähtöä. 2 Sairaalan yh­ teydessä toimiva koronahoitokes­ kus avautui syys­ kuussa. 3 Saéeda Abdul­ lah Salem haavei­ lee asunnosta ja peseytymistilois­ ta perheelleen. AVM4_alkuosa_0911.indd 10 AVM4_alkuosa_0911.indd 10 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 11 3 vuodet 1839–1967 brittien imperiumiin. Nykyinen Jemenin valtio syntyi 1990, kun maan pohjoinen ja eteläinen osa yhdistyivät. Jemen oli jo ennen nykyistä konfliktia Lähi-idän köyhin valtio. Kansainvälinen Punainen Risti on tehnyt avustustyötä maassa vuodesta 1962 alkaen. Myös Suomen Punaisella Ristillä on pitkä kokemus Jemenistä. Kesällä 1994 maahan lähetettiin kirurginen sairaala tukemaan kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatiota Taizin kaupungissa. Maassa oli tuolloin käynnissä sisällissota, ja sairaala tarjosi hoitoa Adenin taisteluissa haavoittuneille. Avustustyöhön osallistui myös Suomen Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantaja Hannele Virtanen . – Autoimme tuolloin myös paikallisia terveysviranomaisia, koska heillä ei ollut kokemusta sotakirurgiasta. Sairaalamme liitettiin paikalliseen sairaalaan, ja kirurgimme opettivat paikallisille kollegoilleen sotakirurgiaa, Virtanen muistelee. – 30 vuotta sitten autoimme silloin ajanmukaisilla tiedoilla ja taidoilla. Koronaviruksessa meillä on vastassa uusi sairaus, ja tarjoamme jälleen tietotaitoamme osana Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälistä liikettä. Tällä hetkellä Suomen Punainen Risti tukee kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatiota Jemenissä katastrofirahaston varoilla sekä lähettämällä Adenin koronahoitokeskukseen avustustyöntekijöitä ja -tarvikkeita. Suomen ulkoministeriö tukee avustustyötä Jemenissä tänä vuonna 3,5 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan kansainvälisen Punaisen Ristin apua sai viime vuonna yli kuusi miljoonaa jemeniläistä. Humanitaarinen apu ei kuitenkaan ratkaise Jemenin perimmäisiä ongelmia. Vuosikymmenen valtataistelun ja väkivallan noidankehän katkaisemiseksi vaaditaan poliittisia ratkaisuja, ja niiden aikaansaamisessa tarvitaan kansainvälisen yhteisön tukea ja tahtoa. Vaikka Jemenin konflikti loppuisi huomispäivänä, yhteiskunnan jälleenrakentaminen ja jemeniläisten toipuminen veisi vuosikymmeniä. ? "Vuosien valtataistelun ja väkivallan noidankehän katkaisemiseksi vaaditaan poliittisia ratkaisuja." AVM4_alkuosa_0911.indd 11 AVM4_alkuosa_0911.indd 11 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 12 – Kun olin ideaa keksimässä, pakko sitä oli lähteä toteuttamaankin, von Lerber naurahtaa. Lentävä lähtö Ilmastovaikuttajat lähti vauhdilla liikkeelle. Syksyllä 2020 toiminnassa on mukana jo parisataa vapaaehtoista, ja Instagram-tiliä seuraa yli 400 henkeä. Koska ryhmä perustettiin alusta asti toimimaan verkossa, pandemia ei ole sitä hidastanut. Päinvastoin: kun moni kasvokkaisiin kohtaamisiin perustuva toimintamuoto joutui jäämään tauolle, vapaaehtoisten kiinnostus kääntyi Ilmastovaikuttajien suuntaan. Von Lerber sanoo, että haasteena on kääntää kiinnostus toiminnaksi: varsinainen tekijäjoukko oli varsinkin alkuun pieni. Von Lerberin kanssa pöyU sein hyvän idean tunnistaa siitä, että kun sen lausuu ääneen, ajatus tuntuu itsestään selvältä. Näin uskoo valtiotieteen opiskelija Milja von Lerber , 23. Hän päätyi yliopiston kurssin kautta osallistumaan Punaisen Ristin ideointitapahtuma Hackathoniin huhtikuussa 2019. Ensimmäisenä päivänä kolmen hengen porukka oli vielä vähän hakoteillä. Sitten von Lerber päätti testata omaa konstiaan. – Mietin, että Punainen Risti ei ole koskenut ilmastoaiheeseen, vaikka on itsestään selvää, että sen pitäisi. Kun ajatus lausuttiin ääneen, idea oli siinä: perustetaan uudeksi vapaaehtoistyön muodoksi ilmastovaikuttamiseen keskittyvä ryhmä, joka toimii pitkälti verkossa. Tuomaristo valitsi sen koko ideointikilpailun voittajaksi. Lentävän lähdön saanut Punaisen Ristin Ilmastovaikuttajat-ryhmä uskoo, että toiminta ja yhteisöllisyys ovat parasta lääkettä ilmastoahdistukseen. Syksyn yleiskokouksessa he näyttivät järjestöväellekin myrskynmerkit. TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVAT JOONAS BRANDT Ilmastovaikuttajat panevat tuulemaan ILMASTOVAIKUTTAJAT Milla von Lerber (vas.), Ida Herranen ja Pyry Jumppanen tapaavat yleensä verkossa. Siksi heidän vauhtiaan eivät koronarajoituksetkaan hidasta. AVM4_alkuosa_0911.indd 12 AVM4_alkuosa_0911.indd 12 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 13 dän ääressä istuvat 27-vuotiaat Ida Herranen ja Pyry Jumppanen ovat olleet mukana Ilmastovaikuttajissa reilun vuoden. Koko kolmikko on yhtä mieltä siitä, että ryhmän toiminta hakee yhä muotoaan. – Eniten kehittämistä on siinä, että saisimme nivottua yhteen verkossa tapahtuvan toiminnan ja konkreettisen paikallisen tekemisen, Jumppanen sanoo. Punaisen Ristin tarkoitus on sekä estää vahinkoja että auttaa niiden korjaamisessa. Nuo kaksi puolta näkyvät myös Ilmastovaikuttajissa: ilmastoteot pyrkivät estämään globaalin katastrofin, kun taas esimerkiksi ilmastoahdistuksen käsittely yksilötasolla on sitä korjaavaa toimintaa. Tähän asti Ilmastovaikuttajat on keskittynyt näkyvimmin vaikuttamisviestintään: Instagramin #lempivege-kampanjassa jaetaan parhaita lihattomia reseptejä, ilmastoilloissa on keskusteltu muun muassa globaaleista riskeistä, podcast-sarja Ilmastopodissa on kuultu asiantuntijoiden näkemyksiä ja niin edelleen. Herranen kuitenkin muistuttaa, etteivät kaikki vapaaehtoiset ole luontaisia viestijöitä. – Toivottavasti jatkossa mahdollisimman moni voisi löytää meiltä itselleen sopivan tavan vaikuttaa, toimia ja myös purkaa omaa ilmastoahdistustaan. Toiminta on parasta lääkettä Ilmastoahdistus on Suomessa nuori käsite. Se nousi laajempaan kielenkäyttöön syksyllä 2017. Tuolloin Helsingin yliopiston tutkijatohtori Panu Pihkala julkaisi kirjan Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo . Pihkalan mukaan ilmastoahdistus ei ole mielenterveyden häiriö vaan yksilön luonnollinen reaktio vakavaan kriisiin. Hänen tutkimustensa mukaan se oireilee esimerkiksi stressinä ja masennuksena. Punaisen Ristin Ilmastovaikuttajat-ryhmä uskoo, että parasta lääkettä ahdistukseen on toiminta. Kun toiminta vieläpä tarttuu ahdistuksen syyhyn ja taistelee sitä vastaan, mikä voisi olla tehokkaampaa? – Punaisen Ristin ystävätoiminnassa lievitetään ahdistusta, joka syntyy yksinäisyydestä. Vastaavasti me lievitämme ahdistusta, joka kumpuaa voimattomuudesta ilmastokriisin edessä, Herranen vertaa. Ilmastovaikuttajat-ryhmässä on turvallista puhua myös peloista ja uhkakuvista. – On tärkeää seurata uutisia ja ottaa asioista selvää, mutta yhtä tärkeää on keskustella niistä yhdessä. Vaikka tieto voi lisätä tuskaa, se antaa myös välineitä toimintaan ja uusia ratkaisuja ongelmiin, Jumppanen sanoo. Massassa on voimaa Ilmastoaktivismin nosti tänä syksynä otsikoihin Elokapina-liikkeen mielenosoitus, joka päättyi poliisin kaasutettua niskuroijia pippurisumutteella. Ilmastovaikuttajilla ei ole liikkeestä virallista mielipidettä, mutta pöydän ympärillä tuntuu vallitsevan konsensus: erilaiset kansalaistoiminnan muodot täydentävät toisiaan. – Me toimimme nykyisten rakenteiden sisällä, toiset haluavat rikkoa niitä. Tavoitteemme on sama, mutta kansalaistottelemattomuus ja lakien rikkominen eivät ole meidän vaikutuskeinojamme, von Lerber sanoo. On tieteellinen tosiasia, että ilmastotoimilla on tulipalokiire. Miksi nuoret innokkaat toimijat sitten valitsivat vaikutuskanavakseen juuri Suomen Punaisen Ristin? Eikö ilmastovaikuttamiselle olisi löytynyt ketterämpikin foorumi kuin vuonna 1877 perustettu järjestö? Vastaus tulee von Lerberin suusta nopeasti: Punainen Risti on luonteva ilmastovaikuttamisen alusta, koska koko organisaatio on luotu ihmisten auttamiseksi. Juuri siitä ilmastokriisin torjunnassa on kysymys: se on hyvin vahvasti humanitaarinen kriisi. – Esimerkiksi vuonna 2015 Suomeen tuli 30 000 pakolaista, ja siitä puhuttiin kriisinä. Se on kuitenkin hyvin pientä verrattuna sellaiseen tulevaisuudenkuvaan, jossa ilmastonmuutos tekee tiheästi asutuista Afrikan ja Aasian alueista elinkelvottomia, von Lerber sanoo. Herranen lisää, että Punainen Risti tarjosi myös valmiit työkalut ja verkostot, joiden avulla toiminta saatiin heti käyntiin. Pop-up-tyyliset liikkeet voivat kenties reagoida ketterämmin, mutta kun ison organisaation massa on saatu liikkeelle, sitä ei niin vain pysäytetä. – Voimme luottaa siihen, että kun me jonain päivänä väsymme, jotkut muut jatkavat, von Lerber sanoo. Yleiskokouksen yllätys Maailman muuttaminen vaatii rohkeutta. Se pätee myös järjestömaailmaan. – Meidän pitää uskaltaa unelmoida paremmasta tulevaisuudesta ja kulkea sitä kohti. Sekä yhteiskuntana että Punaisena Ristinä, von Lerber sanoo. Ilmastovaikuttajat panivat tuulemaan myös Punaisen Ristin yleiskokouksessa syyskuussa. He tekivät aloitteen lentämisen lopettamisesta Suomen sisäisillä matkoilla. Kun se ei mennyt alkuperäisessä muodossaan läpi, Ilmastovaikuttajien perustajajäsen Mikko Sipilä ravisteli järjestöväen hereille. – Olen varma, ettei tässä kokouksessa istu yhtäkään päihdetyön vapaaehtoista, jonka mielestä nuorison suuhun ensin kaadetaan alkoholia, ja otetaan sen jälkeen heidät selviämispisteelle nukkumaan. Tai ensiapupäivystäjää, joka kamppaa tahallaan festarivieraan ja paikkaa sen jälkeen haavat. Tästä samasta on kyse, kun lennätämme ihmisiä turhaan, erityisesti kotimaassa – aiheutamme tuhoa, jota itse olemme kohta korjaamassa, Sipilä sanoi puheessaan. Aloite meni läpi pienellä muutosehdotuksella täsmennettynä. Herranen hymyilee, kun hän muistelee reaktioita. – Väistyvän hallituksen puheenjohtaja nousi omassa etäkokouksessaan seisomaan ja sanoi, että uusi hallitus ottaa tehtäväkseen ajaa tämän läpi, eikö niin. Kun hän oli varmistanut sen, hän sanoi vielä perään, että jos me ollaan pyydetty teitä vaikuttamaan, miksei me annettaisi teidän vaikuttaa. Se kosketti ja jäi mieleen. ? "Me lievitämme ahdistusta, joka kumpuaa voimattomuudesta ilmastokriisin edessä." KOLMIKON MUKAAN ilmastokriisi kurittaa eniten kaikkein köyhimpien alueiden asukkaita. Vastuu teoista on meillä. AVM4_alkuosa_0911.indd 13 AVM4_alkuosa_0911.indd 13 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 14 L aura Erikssonin ja Timo Savinaisen tyttärellä Selmalla , 5, todettiin leukemia elokuussa 2016, kun hän oli vuoden ja kahdeksan kuukautta vanha. Kesälomaa vietettiin tuona kesänä tavalliseen tapaan isovanhempien luona Pohjois-Karjalassa. Selman vanhemmat huomasivat loman aikana tytön imusolmukkeissa pientä turvotusta. Laura Erikssonin ja Timo Savinaisen perheessä on tänä syksynä iloittu tavallistakin enemmän esikoulun alkamisesta ja lasten kavereiden kyläilyistä. Kun takana on kaksi ja puoli vuotta Selma-tyttären leukemiahoitoja, tavallinen lapsiperhearki on juhlaa. TEKSTI SANNA KETTUNEN KUVAT JANNE NURMI Takaisin elämään Ensimmäisellä lääkärikäynnillä mitään huolestuttavaa ei vielä selvinnyt, ja turvotus meni kesäflunssan ja puhkeavien hampaiden piikkiin. Lomalta kotiin palatessa Selma oli selvästi tavallista väsyneempi ja hakeutui syliin. Turvotus oli siirtynyt myös kasvoihin. Timo lähti Selman kanssa elokuisena maanantaiaamuna terveyskeskukseen, josta heidät ohjattiin suoraan vastaanotolle Lastenklinikalle. AVM4_alkuosa_0911.indd 14 AVM4_alkuosa_0911.indd 14 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 15 KÄÄNNÄ ? – Olihan se melkoinen shokki, vaikka osasinkin epäillä jotain vakavaa jo edellisenä iltana. Verinäytettä otettaessa huomasin, että veri oli oudon vaaleanpunaista. Hoitajan todetessa saman tiesin jo, mistä oli kysymys. Koetin lääkäriä odottaessa vielä löytää muita selityksiä netistä, mutta useamman lääkärin saapuessa paikalle häipyi viimeinenkin toive jostain vähemmän vakavasta, Timo kertoo. Leukemia varmistui seuraavana päivänä luuydinpunktiossa. Selma jäi sairaalaan ja hoidot aloitettiin välittömästi. Diagnoosina oli ALL, akuutti lymfaattinen leukemia, B-solutyyppi. Rankkoja hoitoja Kaikki muuttui hetkessä. Hoidot vaativat, että toinen vanhemmista on koko ajan lapsen mukana osastolla, joten Laurasta tuli Selman omaishoitaja. SELMAN ÄITI Laura Eriksson työskentelee laulunopetta­ jana ja laulajana. Nyt per­ heessä totutellaan hiljalleen Selman leukemiahoitojen jälkeiseen elämään. AVM4_alkuosa_0911.indd 15 AVM4_alkuosa_0911.indd 15 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 16 – Parissa päivässä järjestin itselleni tuuraajan opetuksiini. Toisen meistä oli tietenkin käytävä töissä, joten Timo jatkoi omissa töissään kuvauspaikkajärjestäjänä elokuvaja tv-alalla, laulunopettajana ja laulajana työskentelevä Laura kertoo. – Ensimmäiset viisi ja puoli viikkoa vietimme Selman kanssa kokonaan sairaalassa. Selmalle asennettiin keskuslaskimokatetri, jonka kautta annettiin lääkkeet ja otettiin verikokeet. Neljän viikon jälkeen otetussa luuydinpunktiossa selvisi, että Selma sai onneksi hyvän vasteen hoidosta, Laura muistelee. Koko ensimmäisen vuoden sytostaatteja annettiin tiuhaan sekä sairaalassa että kotona. Vuoden aikana Selma oli yli 90 päivää sairaalassa. Kotijaksoilla kotisairaalan henkilökunta kävi infektion jyllätessä jopa kolme kertaa päivässä Selman luona. Hoitojen aikana Selma sai säännöllisesti myös verivalmisteita, jotta veriarvot pysyivät riittävällä tasolla. Punasoluja hänelle annettiin ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana 15 kertaa ja verihiutaleita eli trombosyyttejä seitsemän kertaa. – Verituotteet ovat verisairauksia sairastaville lapsille elintärkeitä. Kiitollisuuteni kaikkia verenja kantasolujenluovuttajia kohtaan on äärimmäisen suuri. Niin pieni vaiva, mutta korvaamattoman suuri apu pienelle potilaalle, Laura kiittelee. Elämää eristyksissä Hoitojen aikaan koko perhe joutui elämään hyvin eristäytynyttä elämää. Selman kaksoisveli Taavetti ei voinut aloittaa päiväkotia, ja myös isoveli Edvin jäi päiväkodista kotihoitoon, koska päiväkodissa infektioita on koko ajan liikkeellä. Pojat pystyivät onneksi käymään koko vuoden ulkona järjestettävässä metsäkerhossa. Vieraita tai lasten kavereita ei saanut tulla kylään, eikä Selma voinut käydä esimerkiksi kaupassa, kirjastossa tai käyttää julkisia kulkuneuvoja. Infektioriskin vuoksi kaikki sisätiloissa oleskelu vieraiden seurassa oli kielletty. Pienikin infektio olisi merkinnyt sairaalahoitoa ja syöpähoitojen vaarantumista. – Elokuussa 2016 hoitojen odotettu kokonaiskesto, kaksi ja puoli vuotta, tuntui aivan valtavan pitkältä ajalta. Oikeastaan koko muu elämä jäi sivuun. Meidän arkeamme helpotti paljon se, että omat vanhempani pystyivät olemaan apuna ja poikien seurana, kun toinen meistä oli Selman kanssa sairaalassa. Timo teki viikot töitä ja oli Selman luona sairaalassa viikonloppuisin, Laura kertoo. – Koin valtavaa syyllisyyttä siitä, etten pystynyt olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa. Kotona oli toinen saman ikäinen pieni, jonka kaksoissisko oli sairaalassa. Taavetilla oli ikävä sekä äitiä että siskoa, ja neljävuotias isoveli oli yhtä ihmeissään kaikesta. Paraneeko Selma? Selman oma sopeutuminen sairauteen ja hoitoihin oli Lauran mielestä hämmästyttävää. – On ihmeellistä, miten pieni lapsi sopeutuu. Mielikuva lasten syöpäosastosta on varmasti ulkopuoliselle rankka ja surullinen, mutta päällimmäisenä siellä on läsnä toivo. Lapset elävät hetkessä paikasta riippumatta ja leikkivät ja iloitsevat asioista oman jaksamisensa mukaan. Se antaa valtavasti voimaa. Myös veljet suhtautuivat asiaan hienosti. Esimerkiksi Selman katetri sai olla täysin rauhassa, siihen ei kukaan koskenut. – Edvin oli kertonut tilanteesta päiväkodissa ennen kuin jäi kotiin, että nyt on sellainen tilanne, että minun Selma-sisko on hyvin sairas ja minun pitää pestä kädet hyvin. Edvin myös pohti tilannetta ja kyseli, paraneeko Selma, Laura muistelee. – Vastasimme aina, että Selma on sairas, mutta sitä varten Selma saa hoitoa siellä sairaalassa, että paranee. Välillä pojat olivat myös mukana viemässä meitä autolla sairaalaan. Osastolla veljet eivät voineet vierailla, joten Selman sairaala-aika konkretisoitui heille näiden kyytien ja valokuvien kautta. Myös Laura itse kysyi Selmaa hoitavalta lääkäriltä saman kysymyksen hoitojen alettua. "Luovuttaminen on niin pieni vaiva, mutta suuri apu pienelle potilaalle." SELMA ALOITTI elokuussa eskarin ja on aktiivinen ja iloinen, pian kuusivuotias tyttö. AVM4_alkuosa_0911.indd 16 AVM4_alkuosa_0911.indd 16 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 17 – Se oli varmasti elämäni vaikein kysymys. Lääkäri vastasi, että siitä me lähdetään, että Selma paranee. Se oli paras mahdollinen vastaus ja antoi toivoa, Laura muistelee. Normaalin elämän alkeet Selma parani. Kahden ja puolen vuoden hoitojakson jälkeen, hoitojen loppumistarkastuksessa vuoden 2019 helmikuussa, lääkäri totesi Lauralle ja Timolle, että perhe voisi nyt alkaa viettää normaalia elämää. – Se oli yhtä aikaa valtavan helpottavaa ja myös todella pelottavaa. Olimme eläneet hyvin säännöstellyssä syöpäkuplassa, jossa koko elämä oli rakennettu Selman hoitojen ympärille. Lääkkeet mitattiin ja säännösteltiin kymmenesosamillin tarkkuudella, eikä varaa lipsumiseen ollut missään kohtaa. Nytkö meidän piti aloittaa normaali elämä? Mitä se muka oli? Koko muu elämähän oli ollut täysin hyllyllä, Laura kuvailee. Hiljalleen kuitenkin rakentui myös uutta, tavallista lapsiperhearkea, johon kuuluu eskarit, koulu, harrastukset, työt ja näiden yhteensovittaminen. Luonnollisesti osana arkea ovat edelleen Selman säännölliset laboratoriokontrollit ja lääkärikäynnit. Säännölliset kontrollit kestävät hoitojen loppumisesta viiden vuoden ajan, ja jos syöpä ei sinä aikana uusiudu, Selman katsotaan parantuneen leukemiasta. Lääkärikäynnit jatkuvat kuitenkin aikuisikään saakka, sillä hoidoilla voi olla myös niin kutsuttuja myöhäisvaikutuksia. – Koen, että kontrollit tuovat meille turvaa, sillä syöpä on niin salakavala sairaus. On hyvä, että hoitojen loppumisen jälkeen seurannat ovat säännöllisiä harventuen pikkuhiljaa. – Lapsiperhearki aikataulupalapeleineen tuntuu ihanalta ja normaalilta. On jännää, miten paljon sairaala-ajasta on jo ehtinyt unohtaa. Välillä asioita toki nousee mieleen, ja myös Selma kyselee ja muistelee sairaalaa. Hän oli sairastuessaan niin pieni, että on varmasti paljon asioita, joita hän ei suoranaisesti muista, mutta jotka ovat jääneet tunnemuistiin ja tulevat mieleen erilaisten tunteiden kautta. On hyvä käydä asioita läpi. Valokuvien ja videoiden avulla siihen aikaan pääsee hyvin käsiksi, Laura kertoo. Vertaistuen voima Suuri vertaistuki Selman hoitojen aikana Lauralle ja Timolle olivat Lastenklinikan osasto kympin muiden potilaiden vanhemmat ja hoitohenkilökunta. – Vertaistukea ei voi korvata millään. On niin helpottavaa, kun muut tietävät, millainen tilanne on ja mitä pelkoja lapsen sairauden vuoksi käy läpi. Osastolla olimme kaikki samojen kysymysten äärellä, Laura sanoo. – Koko perheen elämä rytmittyi Selman voinnin ja osastojaksojen mukaan. Omaa jaksamista ei oikeastaan miettinyt, kun fokus oli koko ajan lapsessa. Vasta puolisen vuotta hoitojen alkamisesta ja tilanteen hieman tasaantuessa pelkoja alkoi nousta esiin. Pysähdyin ensimmäistä kertaa miettimään, että nyt voisi olla hyvä purkaa lapsen sairastumisen aiheuttamaa traumaa ja esiin nostamia asioita ammattilaisten kanssa. Jälkiviisaana voin sanoa, että syöpäkuplassa kannattaa huolehtia myös omasta jaksamisesta, mahdollisuuksien mukaan omista harrastuksista sekä parisuhteen hoitamisesta. Se auttaa paljon! – Oman lapsen vakava sairastuminen on varmasti yksi suurimmista kriiseistä, joita vanhempana joutuu kohtaamaan. Se koettelee koko perhettä ja jokaisen voimavaroja, Laura pohtii. – Selman paraneminen on ollut meille kaikista suurin onni. Myös sisarusten välinen rakkaus ja keskinäinen välittäminen on ollut valtava voimavara. Veljien vauhdikkaat leikit saivat Selman mukaan kiipeilemään yli sohvan ja tyynyvuorien silloin, kun sytostaatit aiheuttivat kovia kipuja ja hän lopetti muuten kaiken liikkumisen, Laura muistelee. Joulukuussa kuusi vuotta täyttävä Selma muistelee itse syöpähoitojaan tavalla, joka kertoo paljon lasten ihmeellisestä sopeutumiskyvystä. – Pistäminen sattui aluksi. Sitten se oli ihan ok, Selma pohtii, katsoo tiukasti silmiin ja juoksee sitten takaisin leikkimään veljiensä kanssa. ? "Kontrollit tuovat meille turvaa, sillä syöpä on niin salakavala sairaus." AVM4_alkuosa_0911.indd 17 AVM4_alkuosa_0911.indd 17 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 18 toista kaksi kolmasosaa menee vapaaehtoistoiminnan tukemiseen Suomessa ja yksi kolmasosa Punaisen Ristin katastrofirahastoon. – Konttiin on ihana tulla, kun täällä on aina niin siistiä, kierrätyssisustaja Eva Maria Kontio sanoo. – Täällä voi myös aina luottaa siihen, että tavara on ehjää. H yllyittäin astiastoja, rekkikaupalla farkkuja. On juhlamekkoja, lastenvaunuja ja nojatuoleja. Lokakuinen ilta taittaa jo harmaaseen, mutta Helsingin Kontissa värien kirjo hyppää vastaan heti ovelta. Myös kausi näkyy selvästi: halloween ja joulu on nostettu esille, eikä kurpitToisen käden aarreaitta sakoristeita ja adventtikynttelikköjä tarvitse lähteä etsimään erikseen. Kierrätystavaratalo Kontista voi löytää kaikkea sitä, mitä muistakin tavarataloista. Yksi merkittävä ero kuitenkin on: kaikki myytävä tavara on saatu lahjoituksina. Ympäri myymälää näkyy henkilökuntaa Punaisen Ristin merkki rintapielessä. Kontti-ketjun tuoKierrättäminen kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän, samoin retro ja vintage. Punaisen Ristin kierrätystavaratalo Kontti on sisustajan unelma, vaateharrastajan keidas ja lapsiperheen luottovalinta. TEKSTI HEIDI NUMMI KUVAT EEVA ANUNDI AVM4_alkuosa_0911.indd 18 AVM4_alkuosa_0911.indd 18 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 19 Linnéa Nyström selaa rekkejä tottunein liikkein. Hän tarkkailee värejä ja kuoseja, sitten vaatteiden kokoa ja viimeisenä kuntoa. Jos kriteerit täyttyvät, vaate pääsee sovitukseen. Välillä Nyström etsii jotain tiettyä, välillä taas vain selailee rekkejä läpi. – Olen nykyään tarkka sen suhteen, ettei kotiin päädy sellaisia ”ihan kivoja” vaatteita. Täytyy olla nappiostoksia. Rakennusarkkitehtuurin opiskelijana Nyströmillä on visuaalisuuden suhteen tarkka katse. Rinnalla kulkevat myös ekologiset arvot. Kontin asiantuntijan, myymäläpäällikkö Katariina Melvaksen mukaan kiertotalous ja kierrättäminen kiinnostavat yhä enemmän suomalaisia ja erityisesti nuoria. Kyse ei ole vain siitä, että toisen käden kautta kulkenut tavara on edullisempaa, vaan kierrättäminen on arvo itsessään. Tieto ympäristön ja koko maapallon tilasta on lisääntynyt ja tarkentunut, ja se pistää vakavaksi. – Kun ostaa kierrätystavaraa, ekologinen jalanjälki on pienempi. En missään nimessä ostaisi näin paljon uusia vaatteita, Nyström sanoo. Vaatekaupan rekissä vaatteita löytyy jokaisessa koossa, mutta Kontissa jokainen vaate on erilainen. On tuurista kiinni, sattuuko se olemaan omaa kokoa. Toisille se on rasite, mutta toisille mahdollisuus, seikkailu. Nyströmin ja Kontion kaltaisille kierrätysharrastajille Kontti on juuri sitä: mahdollisuuksien aarreaitta. Omintakeisia löytöjä Löytämisen ja tuunaamisen ilo. Harrastus ja elämäntapa. Näistä syistä Nyström ja Kontio löytävät itsensä kierrätysvalikoiman ääreltä yhä uudestaan. – Hei, nyt löytyi aarre, Kontio hihkaisee ja nappaa käsiinsä pienen rottinkisen korin. Sen sisällä on juoma-alustoja. Kontiolla on heti selvä visio siitä, mitä aikoo alustoille tehdä: irrottaa niiden muovilevyn alla olevan kuviokankaan ja korvata sen Marimekko-kuosilla. Hän on tehnyt vastaavia tuunauksia aiemminkin – tämän ja monta muuta ideaa voi löytää hänen MySecondHandFinds-tililtään Instagramissa. – Ihmiset kyselivät aina, mistä oikein teen löytöjäni ja paljonko ne ovat maksaneet. Päätin perustaa sosiaaliseen mediaan tilin, jossa kerron harrastuksestani, Kontio kertoo. Kierrätyssisustamisessa on monia hyviä puolia. Ensinnäkin kierrätettynä on mahdollista löytää sellaisia erikoisuuksia, joita ei kaupoista löydy. Hinta-laatusuhde on paras mahdollinen, ja sisustusta pystyy vaihtamaan ja muokkaamaan joustavammin. Kontio tunnustautuu askartelun ja puuhastelun ystäväksi. Tavara liikkuu kodin ja kierrätyskeskusten välillä tiuhaan. Samalla hän kuitenkin korostaa, ettei hänen kotinsa ole mikään kierrätyskeidas, vaan se on sisustettu skandinaavisen pelkistetysti. Toisen käden löytöjä on siroteltu ympäri asuntoa, ja juuri se tekee asunnosta omintakeisen. – En edes haluaisi hankkia kaikkea uutena, vaan pidän siitä, että kotonani on eri aikakausien henkeä. Lastenvaatteita tositarpeeseen Konttiin tullaan myös todellisesta tarpeesta. Kun Helsingin Kontti avattiin kesäkuussa kuukausia kestäneen koronatauon jälkeen, ihmisiä oli ovella jonoksi asti. Erityisen suuri tarve on lastenvaatteille. – Samalla summalla, millä kaupasta saa yhden vaatteen, voi täältä saada kolmelle lapselle kaikki vaatteet, myymäläpäällikkö Melvas sanoo. Etenkin ulkoiluvaatteet ovat lapsiperheissä merkittävä menoerä. Lasten kasvaessa vaatekerrat täytyy uusia joka kausi, ja siksi tavara kiertää nopeasti. Myös naisten vaatteet vaihtavat omistajaa ripeästi. Melvas iloitsee siitä, että miehetkin ovat viime vuosina löytäneet kierrättämisen. Lahjoitetut miesten vaatteet ovat hyväkuntoisia ja laadukkaita. – Täältä saa asiallisesti hinnoiteltua ja hyvää tavaraa, joka liikkuu koko "Kun ostaa kierrätystavaraa, ekologinen jalanjälki on pienempi." KÄÄNNÄ ? 1 2 3 1 Kierrätysvaat­ teita harrastaval­ le Linnéa Nyströ­ mille ekologiset arvot ovat tär­ keitä. 2 Eva Maria Kontio jakaa toi­ sen käden löytö­ jään sosiaalisessa mediassa ja jär­ jestää ystävilleen kirpputorikier­ roksia. 3 Kierrätysaate on nyt kovassa nousussa, tietää Kontin asiantunti­ ja Katariina Mel­ vas. AVM4_alkuosa_0911.indd 19 AVM4_alkuosa_0911.indd 19 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 20 Kontti on osa avun ketjua K ontti on Suomen Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, joka myy lah­ joitettuja vaatteita, tavaraa ja huonekaluja. Kontti­tavaratalo löytyy 12 paikkakunnalta: Espoosta, Helsingistä, Joensuusta, Kuopiosta, Lahdesta, Lap­ peenrannasta, Oulusta, Porista, Rova­ niemeltä, Tampereelta, Turusta ja Van­ taalta. Kontti­ketjun tuotoilla tuetaan Pu­ naisen Ristin auttamistyötä. Tuloksesta kaksi kolmasosaa käytetään vapaaeh­ toistoimintaan Suomessa ja yksi kol­ masosa talletetaan katastrofirahastoon. Konttiin lahjoitettuja vaatteita toimite­ taan myös vaateapuna maailmalle. Vuonna 2005 toimintansa aloittanut Kontti­ketju auttaa myös tarjoamalla työtä ja koulutusta pitkäaikaistyöttö­ mille sekä muille vaikeasti työllistyville ryhmille. Lue lisää: kontti.punainenristi.fi ? ajan, Kontio summaa Kontin parhaat puolet. Vaateosastolta Kontion ja Nyströmin matka jatkuu kohti kodin sisustusta, ensin tekstiilejä ja astiastoja, sitten huonekaluja. Kontio kiertelee hetken jouluosastolla, Nyström ihastelee purkkikokoelmaa. Mukaan tarttuu sievä korurasia, ja hetkeä myöhemmin lasinen karahvi. Kontion huomion taas vangitsee rottinkituoli. – Tämä on tukeva ja hyvässä kunnossa, hän sanoo istuessaan tuolille. – Vain kangas on hieman haalistunut. Ja mikä hinta – viisi euroa! Voisin verhoilla tuolin uudestaan, siitä tulisi tosi kiva. Ei kuitenkaan tarvitse olla Kontion tapainen tuunaaja, jotta toisen käden löytöjä voi tehdä. Nyströmin metsästämiä nappiostoksiakin löytyy – esimerkiksi nyt. Rekistä on löytynyt musta, valkoisin viuhkoin kuvioitu mekko, jonka Nyström pukee ylleen. Se istuu täydellisesti. Mekko on löytänyt uuden omistajan. – Täältä voi löytää monia sellaisia asioita, joita kaupoissa ei enää nykyään edes myydä, Nyström sanoo ja näyttää esimerkkinä kaulassaan olevaa koristehuivia. Ennakkoluulot hälvenevät Asenteet kierrätystavaran suhteen vaihtelevat, ja sukupolvierot näkyvät selvästi. – Ihmisillä on usein ennakkoluuloja. Itseltäni kysellään milloin mistäkin esineestä, että onko tuo muka oikeasti kierrätetty, Kontio sanoo. Ennakkoluulot kuitenkin hälvenevät, kun toisen käden tavaroihin pääsee tutustumaan. Moni on asiasta kiinnostunut, mutta epäilee, ettei löydä mitään. Siksi Kontio kertoo nykyään vievänsä ystäviään kirpputorikierroksille. – Kun tekee ensimmäiset löytönsä, itsevarmuus kasvaa. Silmäkin kehittyy koko ajan. Parikymppisen Nyströmin havaintojen mukaan hänen vanhempiensa sukupolvi ei välttämättä osaa arvostaa alhaista hintaa eivätkä näe itseisarvoa siinä, että tuote on kierrätetty. Melvaksen mukaan suomalaiset ovat heränneet kierrätysaatteeseen hitaasti. Pitkään oli taloudellisen elintason ja menestyksen mittari, että pystyi hankkimaan lapsille vaatteet – ja nimenomaan uudet sellaiset. – On tarvittu sukupolven vaihdos. Nyt voidaan nähdä, että kierrätysaate ihan kaikenlaisen tavaran suhteen on kovassa nousussa. Tehtävääkin riittää: suomalaiset eivät vieläkään osaa arvostaa vanhaa. – Perintölusikoita myydään raakahopeaksi, ja sinne sulaa suomalainen hopeakäsityöperinne, Melvas harmittelee. Samoin esimerkiksi menneiden vuosikymmenten design-koruja on alettu arvostaa laajemmin vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Retrotavara kiinnostaa yhä enemmän. Sitä tulee Helsingin Konttiin kiitettäviä määriä, jopa arvotaulujen ja designja hopeaesineiden kaltaisia aarteita. Tuotteiden hinnoittelun kanssa on syytä olla tarkkana. – On tärkeää, että meillä on hintatietoutta myös lahjoittajan suuntaan, Melvas sanoo. – Meidän täytyy osata tunnistaa helmet ja hinnoitella ne sen mukaan. Tavallinen tavara sen sijaan pidetään edullisena, ja juuri se on Kontin valttikortti. Kontti avaa verkkokaupan Pian Kontin tavoittaa myös verkosta. Kontin lähiaikoina avautuva verkkokauppa nostaa esiin valikoiman helmiä, jotka on hakuominaisuuden avulla helppo löytää – voi tehdä niin sanottuja täsmäiskuja. – Perinneryijyjä, Alvar Aallon lamppuja, Arabian vanhoja astioita, Melvas listaa mahdollisia tuotteita. Intohimoisille toisen käden löytöjen koluajille mikään ei kuitenkaan voita sitä, että saa tuntea pinnat, kankaat ja muodot käsissään, sovittaa ja kokeilla. – On ihanaa tehdä pyöräretki tänne, tutkia ja penkoa ympäriinsä, Nyström sanoo. Ilta pimenee, mutta Kontissa käy edelleen kuhina. Joku löytää jouluverhot, toinen penkoo nappikoria. Kolmas suunnittelee sohvan ostoa. Oli etsinnässä sitten arkipäivän hankinta tai retrounelma, Kontista sen voi löytää. "Kun tekee ensimmäiset löytönsä, itsevarmuus kasvaa. Silmäkin kehittyy koko ajan." KONTISTA voi tehdä persoonal­ lisia löytöjä – sel­ laisiakin, joita ei kaupoista enää saa. AVM4_alkuosa_0911.indd 20 AVM4_alkuosa_0911.indd 20 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 21 "Jos asiakkaan ei tarvitse etsiä palveluja monelta luukulta, on sote-uudistus saavuttanut todella ison päämäärän." Järjestöjä tarvitaan enemmän kuin koskaan Vapaaehtoisilla ja järjestöillä on sote-uudistukselle paljon annettavaa. SUOMEN HALLITUS on julkistanut luonnoksensa sote-uudistukseksi. Tavoitteena on hyvinvointierojen kaventaminen sekä sosiaalija terveydenhuollon palvelujen paraneminen kaikille suomalaisille. Ne ovat hyviä tavoitteita, mutta hallinto voi tarjota niille vain karkeat puitteet. Sisällön niille tekevät maakuntien päättäjät linjauksillaan, organisaatioiden esimiehet strategisella johtamisellaan – ja ennen kaikkea henkilöstö päivittäisellä työllään. Sote-uudistuksen sisällön tuottamisessa myös sosiaalija terveysalan järjestöillä on tärkeä rooli. Näistä järjestöistä Suomen Punainen Risti on yksi suurimmista mitattuna niin vapaaehtoisten, jäsenten kuin henkilökunnankin määrällä. VIIMEISTELIN KESÄN AIKANA artikkelia sosiaalija terveydenhuollon yhteistyön vaiheista. Yhteistyön alkuvuosina 1970-luvulla siinä korostuivat hallinnolliset ratkaisut. Myöhemmin mukaan tulivat toiminnalliset yhteistyömuodot kuten yhteiset palvelut, yhteiset koulutukset, asiakasyhteistyö ja yhteiset työntekijät. Järjestöissä sosiaalija terveydenhuollon yhteys on aina ymmärretty julkista valtaa vahvemmin asiakkaiden oikeuksien näkökulmasta. Järjestöjen pääviesti on ollut asiakkaiden tarpeiden kuuleminen. Asiakas kohdataan asiakkaana, ei joko terveydenhuollon asiakkaana tai sosiaalihuollon asiakkaana. Sosiaalija terveysalan järjestöt ovat usein kyenneet tekemään yhteistyötä vaivattomammin kuin julkiset tai yksityiset organisaatiot. SOTE-UUDISTUKSEN ONNISTUMINEN riippuu asiakkaan kokemuksesta. Jos asiakas toteaa joutuvansa jonottamaan vähemmän kuin ennen, uudistus on saavuttanut haluamansa. Jos asiakas toteaa, että lähipalvelujen ja peruspalvelujen asema on vahvistunut, uudistus on onnistunut. Jos asiakas saa kokonaisvaltaisempaa ja laadukkaampaa hoitoa kuin ennen, voimme olla uudistukseen tyytyväisiä. Jos asiakkaan saamassa palvelussa toteutuu sosiaalija terveydenhuollon yhteistyö, eikä hänen tarvitse etsiä palveluja monelta luukulta, on uudistus saavuttanut todella ison päämäärän. Osana sote-uudistusta on vahvistettava yhteistyötä erityisesti vanhusten palveluissa, päihdepalveluissa, mielenterveystyössä sekä lasten ja nuorten palveluissa. Kaikessa tässä järjestöillä on sekä osaamista että valmiutta toimia. Järjestöillä on myös erityinen kyky tarjota ehkäiseviä ja ennakoivia palveluja. Yksinäisyys, turvattomuus ja syrjäytyminen ovat isoja hyvinvoinnin uhkia. Yhteisöllisyyttä ei voi siirtää kunnista sote-ratkaisulla. Toivottavasti sote-maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyö vahvistuu entisestään. JÄRJESTÖT OVAT jo aikoja sitten omassa toiminnassaan oivaltaneet väestöryhmien monimuotoiset tarpeet. Niiden tarjoama apu voi olla muodoltaan vapaaehtoistoimintaa tai vertaistukea. Se voi tukea julkisia palveluita esimerkiksi ikääntyneen kotihoidossa tai lapsiperheen auttamisessa. Sosiaalihuollon päivystysjärjestelmään kuuluu jo nyt kriisi-, päivystysja turvakotitoimintoja, joissa järjestöjen rooli on suuri. Sosiaalija terveydenhuollon osaamisen ohella monella järjestöllä on annettavaa esimerkiksi kotouttamispalveluissa, liikuntapalveluissa, kuntoutuspalveluissa ja kulttuurihyvinvointipalveluissa. Järjestö voi myös toimia yhteistyön mahdollistajana ja koordinaattorina kunnan yhteisökeskuksessa tai sote-keskuksessa. Järjestöjä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Osana sote-uudistusta järjestöt voivat paitsi tukea julkista valtaa sisältöjen tuottamisessa, myös vahvistaa uudistuksen kansalaislähtöisyyttä ja sitä kautta koko kansalaisyhteiskuntaa. Ainakin me Suomen Punaisessa Ristissä olemme valmiina tarttumaan työhön. ? Elli Aaltonen Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, Tampereen yliopiston työelämäprofessori ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Kolumni AVM4_alkuosa_0911.indd 21 AVM4_alkuosa_0911.indd 21 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 22 Kallellaan auttamiseen Tässä lehdessä julkaistaan harvoin juttuja Punaisen Ristin palkatuista työntekijöistä. Se on tietoinen valinta. Haluamme nostaa esiin ennen kaikkea vapaaehtoisia ja apua tarvitsevia ihmisiä, sillä he ovat Punaisen Ristin todellinen liikkeelle paneva voima ja työn päämäärä. Sääntö pitää myös tässä haastattelussa, kun ääneen pääsee Kalle Löövi, 68, lokakuun alusta lähtien eläkeläinen ja Valkeakosken osaston vapaaehtoinen. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN S e ääni. Rauhallinen ja pehmeä kuin sametti, luotettava ja vakaa kuin kallio. Suomen Punaisen Ristin piirissä löytyy tuskin ketään, joka ei olisi kuullut Kalle Löövin puhuvan. Hän on edustanut Punaista Ristiä lukemattomissa tvja radiohaastatteluissa, lehtijutuissa, puheissa ja esitelmissä, milloin satelliitin välityksellä suoraan katastrofin ytimestä, milloin kaikessa rauhassa kotisohvalta. Kalle Löövi on todellinen Suomen Punaisen Ristin Grand Old Man, avustustyön veteraani ja keulakuva. Kun Punaisessa Ristissä mainitsee Kallen, kaikki tietävät heti kenestä on puhe. On vain yksi Kalle. – Paitsi että niitä on itse asiassa kolme, Kalle Löövi hörähtää. – Maailmassa on ollut tasan kolme Kalle Löövi -nimistä ihmistä, ja heillä kaikilla on yhteys Punaiseen Ristiin. – Se alkuperäinen Kalle Löövi oli vaarini, joka ilmoittautui kansalaissodan alettua hevosambulanssin kuljettajaksi Punaisen Ristin Tampereen osastoon. Asia selvisi minulle joulun alla 1988, kun sain Punaisen Ristin arkistonhoitajalta viestin Armenian maanjäristysalueelle. Kysyivät, olisiko aika hakea kokemuslisiä, koska paperien mukaan Kalle Löövi on tullut Punaiseen Ristiin 1918. Sitä ennen kukaan meistä sisaruksista ei ollut tiennyt mitään Kalle-vaarin ajasta Punaisessa Ristissä. Tämän tarinan nykypäivän Kalle Löövi on kertonut muutamassakin haastattelussa, mutta kuka on se kolmas Kalle Löövi? – No, tulkoon sekin nyt kerrottua. Kolmas Kalle Löövi oli setäni, jonka hautajaisissa Haminassa olin 1990-luvun alussa. Paikalla oli paljon sotaveteraaneja. Yksi heistä totesi minulle, että tämä sinun setäsi kantoi myös Punaisen Ristin merkkiä. Menin jo korjaamaan, että ei, se Kalle Löövi oli vaarini, mutta veteraani ilmoitti varmasti, että älä höpötä, minä olen ollut lääkintämies Kalle Löövin kanssa rintamalla. Itse lääkintämiehenä armeijassa toiminut Löövi tiedusteli myöhemmin äidiltään, miksei Kalle-setä koskaan kertonut olleensa sodassa lääkintämies. – Äiti kertoi, että kun olin tullut armeijasta lomille punainen risti hihassa, setä oli ehdottomasti kieltänyt ketään kertomasta minulle. Missään nimessä hän ei halunnut joutua enää palaamaan niihin kokemuksiin. – Nomen est omen, joka tapauksessa. Eikä vain Kallelle. Nimi on enne ilmeisesti muillekin Lööveille, sillä Kallen isosisko Pirkko-Liisa ”Piko” Ollila on tehnyt pitkän vapaaehtoisuran Punaisessa Ristissä ja toiminut muun muassa järjestön valtuuston puheenjohtajaKALLE LÖÖVI on sanonut, et­ tei pidä itseään erityisen empaat­ tisena ihmisenä, vaikka on tehnyt elämän uransa Pu­ naisessa Ristissä ihmisiä auttaen. AVM4_alkuosa_0911.indd 22 AVM4_alkuosa_0911.indd 22 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 23 "Itse asiassa Kalle Löövejä on kolme." B E N JA M IN S U O M E L A na. Myös molempien lapset ovat osallistuneet Punaisen Ristin toimintaan – Kallen kannustamina. Omia lapsia hänellä on viisi, yksi poika ja neljä tytärtä, kaikki jo aikuisia. – Poikani on löytänyt vaimonsakin Punaisen Ristin nuorisoryhmän kautta. Vanhemmat lapset ovat olleet paljon Punaisen Ristin kursseilla ja toiminnassa, nuoremmat eivät niinkään. Tosin juuri kuulin, että nuorin tyttäreni oli minulle kertomatta hakenut nuorisodelegaattikurssille. Valitettavasti kurssi jouduttiin koronan takia siirtämään tulevaisuuteen. Aloitetaan kuitenkin vielä alusta, koska tyhmäähän se olisi aloittaa lopusta. Purjehtien Punaiseen Ristiin Kalle Löövi syntyi olympiavuonna 1952 Tampereen kupeessa Valkeakoskella. Perheen rintamamiestalon naapurissa urheilukentällä leikittiin ja pelattiin pesäpalloa isolla joukolla, ja lasten perään katsoi koko naapurusto. Vaikka usein oltiin itsekin taloudellisesti tiukoilla, apua tarvitsevalle ei koskaan käännetty selkää, kolkutti ovelle sitten kerjäläinen tai käsitöiden myyjä. Arvomaailma tarttui. AVM4_alkuosa_0911.indd 23 AVM4_alkuosa_0911.indd 23 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 24 "Tulin Punaiseen Ristiin alun perin purjehtijana." KALLE LÖÖVI 38­vuotiaana avustustyöntekijä­ nä Iranissa vuon­ na 1990. Erittäin raju maanjäristys surmasi tuolloin Luoteis ­Iranissa 35 000 ihmistä. Nuorisoteatterissa Kalle hankki esiintymisvarmuutta. Teini-ikäisenä hän veti keräystä kodittomien yömajalle ja osallistui lähiseudulla kadonneen miehen etsintään. Mitään suurta kutsumusta maailman parantamiseen nuori Kalle Löövi ei silti tuntenut. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän suuntasi Tampereen yliopistolle opiskelemaan hallintotieteitä. Punaisen Ristin kanssa Löövi ajautui tekemisiin oikeastaan purjeveneen ansiosta. Tuttaviensa kautta purjehduksesta innostunut Löövi osti 70-luvun puolivälissä purjeveneen. Ensiapukurssi kannatti jo harrastuksenkin vuoksi käydä, ja sitä kautta Löövi tutustui Punaisen Ristin Valkeakosken osastoon ja Maija ja Erkki Wellingiin . Erkki Welling oli innostunut kadonneiden henkilöiden etsinnän kehittämisestä, ja kun Hauholla vähän myöhemmin järjestettiin etsintäkurssi, sinne tarvittiin joku pohtimaan vesistöetsintää. Tehtävään kysyttiin Lööviä. – Kun minulla nyt kerran oli se purjevene! Niin minä sitten menin opettamaan vesistöetsintää itsevarmuudella, joka on mahdollista vain henkilölle, joka ei ole koskaan tehnyt vesistöetsintää, Löövi nauraa. – Tulin siis Punaiseen Ristiin alun perin purjehtijana, joka ei tiennyt Punaisesta Rististä mitään. Puolan sotatila herätti Aihe kuitenkin osui johonkin hermoon. Löövi ryhtyi perehtymään kadonneiden etsintään syvemmin, ja vuonna 1978 hän aloitti projektityöntekijänä Punaisella Ristillä. Löövi suunnitteli koulutuksia ja kehitti Vapaaehtoiselle Pelastuspalvelulle kadonneiden etsinnän ja etsinnän johtamisen koulutusjärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Koulutuksia suunnitellessaan Löövi painotti kolmea seikkaa: koulutuksen pitää olla käytännönläheistä, sen pitää perustua todellisiin kokemuksiin kentältä, ja jos suinkin mahdollista, tilanteita on aina harjoiteltava simuloimalla. Samat periaatteet ovat sittemmin toistuneet käytännössä kaikissa koulutuksissa, joita Löövi on ollut mukana suunnittelemassa. Pian Löövi sai todeta, että kun Punaiselle Ristille antaa pikkusormen, se vie koko käden – tai ainakin ajan. – Muistaakseni vuonna 1979 nyt jo edesmennyt Punaisen Ristin valmiusjohtaja Pentti Louhi ilmoitti minulle, että jos aion vetää edelleen koulutuksia, minun pitää käydä Punaisen Ristin ylemmät kurssit. Löövi teki työtä käskettyä. Punaisen Ristin kansainvälisille avustustyöntekijöille tarkoitetun peruskurssin hän suoritti 80-luvun alussa, vaikka ajatteli edelleen tekevänsä Punaisen Ristin hommia lähinnä harrastuksena kotimaassa. Mielen muutti ensimmäinen ulkomaankomennus. Lööviä pyydettiin lähtemään Puolaan, jonka kommunistihallinto oli vuodenvaihteessa 1981–1982 julistanut maahan sotatilan kukistaakseen kasvavan Solidaarisuus-liikkeen. Maa oli sekasortoisessa tilassa, kun Löövi saapui maahan Suomen Punaisen Ristin avustustarvikesaattueen mukana. Paikallisen Punaisen Ristin ja katolisen kirkon vapaaehtoisten työn seuraaminen teki Lööviin ison vaikutuksen. Se kirkasti hänelle kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen voiman. Se oli jotain ainutlaatuista, jotain jonka osa hän saattoi – ja tahtoi – itsekin olla. Jo seuraavana vuonna Löövi lähti uudelle komennukselle Somaliaan. Kansainvälisiin tehtäviin Vuonna 1988 Löövi aloitti vakinaisena Suomen Punaisen Ristin palkkalistoilla. Vuodesta 1990 hän toimi opettajana ja koulutussuunnittelijana myös Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n tehtävissä. Koulutusja kehitystyön ohessa Löövi keräsi kenttäkokemusta komennuksilla muun muassa eteläisessä Afrikassa ja Balkanilla entisen Jugoslavian hajoamissotien aikaan. AVM4_alkuosa_0911.indd 24 AVM4_alkuosa_0911.indd 24 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 25 M A R IA N N E H O L M S TÖ S U O M E N P U N A IN E N R IS T I JA R K K O M IK K O N E N M A U R I R A T IL A IN E N Vuodesta 1992 alkaen kansainvälinen Punainen Risti paransi kansallisten yhdistysten yhteistoimintaa useilla kehityshankkeilla. Luotiin välineitä kansainvälisten avustusoperaatioiden johtamista ja koordinaatiota varten (FACT:t eli Field Assessment and Coordination Teamit), parannettiin alueellista katastrofivalmiutta (RDRT:t eli Regional Disaster Response Teamit) ja kehitettiin keskenään yhteensopivia nopean toiminnan hätäapuyksikköjä (ERU:t eli Emergency Response Unitit). Suomen Punainen Risti osallistui kehitystyöhön aktiivisesti, eikä vähiten Kalle Löövin ansiosta. Vuonna 2001 Löövi siirtyi Punaisen Ristin kansainvälisen liiton tehtäviin Geneveen, jossa hän toimi Euroopan, Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan avustustoimintojen johtajana. Kolmen Sveitsissä vietetyn vuoden jälkeen Löövi palasi Suomeen. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtajaksi hänet nimitettiin 1.2.2006. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana Löövi on tullut tutuksi useimmille Suomen Punaisessa Ristissä ja monille myös sen ulkopuolella. Hän on toiminut lukuisissa poikkeusolojen terveydenhuollon ja pelastustoimen työryhmissä ja yhteistyöelimissä kotimaassa, ja maailmalla hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty muun muassa YK:n ja EU:n katastrofija kriisinhallinnan hankkeissa. Löövi on saanut humanitaarisesta työstään useita kotimaisia ja kansainvälisiä tunnustuksia kuten Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkin vuonna 2007 ja Kansanvalistusseuran Sivistyspalkinnon vuonna 2015. Takaisin alkupisteeseen Se kaikki on kuitenkin menneisyyttä. Nyt Kalle Löövi on jälleen vapaaherra, ainakin työn puolesta. Noin 45 vuoden rupeaman jälkeen hän jäi 1. lokakuuta eläkkeelle Punaisesta Rististä. Kiusaus kysyä urheilumaailmasta tuttu klassikko on ylivoimainen: Kalle Löövi, miltä nyt tuntuu? – Ei ainakaan tunnu niin haikealta kuin olisi odottanut, Löövi naurahtaa. – Viimeiset kuukaudet pidin lähinnä käyttämättä jääneitä lomia pois, ja se on sanottava, että se tuntui ihan mukavalta – sen verran kauan olen tehnyt töitä niin kovaa. Eläkkeelle jääminen ei toki merkitse sitä, että Punainen Risti katoaisi kokonaan Löövin elämästä. – Olen edelleen Valkeakosken osaston vapaaehtoinen. En vain ole hommissa 24/7 enää –, Löövi aloittaa, mutta hörähtää sitten: – Tai itse asiassa, olenhan minä sitäkin! Tapahtui mitä tahansa, minut saa kiinni. Tavallaan olen siis palannut alkuun, vapaaehtoiseksi. Olen myös edelleen kansainvälisen avun henkilöreservissä. Löövi on joskus kuvannut itseään byrokraatiksi. Hallintonotaari ei kieltämättä ole se ensimmäinen tutkinto, joka Punaisen Ristin kansainvälisestä avustustyöntekijästä tulee mieleen. Hallinnollista osaamista kuitenkin tarvitaan missä tahansa organisaatiossa, ja erityisen paljon sitä tarvitaan kansainvälisen Punaisen Ristin kaltaisessa organisaatiossa, jonka toimialue on koko ihmiskunta. Ehkä parempi sana olisikin diplomaatti. – Punainen Risti on pyytänyt, että olisin edelleen käytettävissä tietynlaisiin kansainvälisiin operaatioihin. Juuri nyt en voi lähteä, mutta jos myöhemmin katson, että siitä olisi meille hyötyä, saatan lähteäkin. Ne ovat sitten näitä vaikeampia tilanteita, joissa tarvitaan liiton tai komitean edustajaksi sopivaa ”harmaapäistä herraa”, joka tuntee Punaisen Ristin asiat ja periaatteet. Ja ne Löövi todella tuntee. Häntä on aina ajanut uteliaisuus ja kova halu oppia uutta. Toinen luonteenomainen piirre taitaa olla iskostunut Lööviin jo lapsena Valkeakoskella: asiat tehdään yhdessä, porukalla saa enemmän aikaan. Kansainvälisen avun johtajana Löövi oli tuttu näky Punaisen Ristin koulutuksissa ja tapahtumissa myös silloin, kun ei ollut kouluttamassa tai esiintymässä itse. 2 1 3 4 1 Kalle Löövi seu­ raamassa joukko­ jensa työskentelyä Turussa Aurajoen rannassa Myrsky­ tuuli­valmiushar­ joituksessa 2010. 2 Tutussa tehtä­ vässä kertomas­ sa medialle Haitin maanjäristyksen avustustyöstä Näl­ käpäivänä 2010. 3 Suomen Punai­ sen Ristin edus­ tajana Sri Lankan Ninthavurin uuden sairaalan luovu­ tustilaisuudessa vuonna 2004. 4 Terveysase­ man rakennuspa­ likoiden matkas­ sa Cebun saarella Haiyan­taifuunin iskettyä Filippii­ neille 2013. AVM4_alkuosa_0911.indd 25 AVM4_alkuosa_0911.indd 25 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 26 "Loppujen lopuksi uskon kovasti ihmisten älykkyyteen." KALLE LÖÖVI kantaa huolta avustustyön poli­ tisoimisesta. Avun toimittaminen saatetaan kieltää poliittisista syistä tai valjastaa pro­ pagandakäyttöön. Kuva iloisemmis­ ta tunnelmista Uusimaa­harjoi­ tuksesta vuonna 2008. – Se onkin luultavasti suurin muutos eläkkeellä. Työssä pääsin jatkuvasti kaikenlaisiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin, ennen kaikkea avustustyöntekijöiden kanssa, ja opin valtavan paljon. Reservi on uskomattoman monipuolinen joukko ja todella voimakas työyhteisö, koko Punainen Risti on. Ilman sitä olen varmaan hetken aikaa ihmeissäni. Harmoniaa kokonaisuudessa Yhdessä tekemistä ja kokonaisuutta Löövi painottaa myös silloin, kun häntä pyytää katsomaan taaksepäin ja arvioimaan vuosiaan Punaisessa Ristissä: mikä on merkittävin aikaansaannos, mitä olisi pitänyt tehdä toisin? – Ilman muuta suurin juttu on se kokonaisjärjestelmä, jonka me olemme Suomen Punaiseen Ristiin rakentaneet. Siihen liittyy katastrofirahaston käyttö, avustustyöntekijöiden reservi ja todella laaja koulutusjärjestelmä, logistiikkakeskus ja sen nopean toiminnan yksiköiden kehittäminen, työskentelytapojen ja johtamisjärjestelmän kehitys, ihan kaikki. Satojen, ellei tuhansien ihmisten joukolla me olemme luoneet valmiusjärjestelmän, joka tarvittaessa kiihtyy hetkessä nollasta sataan ja kykenee auttamaan yhtä hyvin maailmalla kuin Suomessa. Se on todellinen saavutus, siinä on harmoniaa. – Mutta missään nimessä älä kirjoita, että se on minun saavutukseni, jokaista vaihetta on ollut miettimässä lukematon joukko ihmisiä! Avustustoiminta ylipäätään on kehittynyt parissa vuosikymmenessä valtavasti. Työ on ammattimaistunut, välineet ja tiedonkulku parantuneet. Se pätee niin Suomen Punaisessa Ristissä kuin koko kansainvälisessä liikkeessä. Lopputuloksena on parempi valmius, tehokkaampi ja nopeampi apu. Pidemmäksi aikaa Löövi pysähtyy miettimään sitä, missä jäi eniten parantamisen varaa. Ilman muuta sitäkin jäi. Löövi näkee Punaisessa Ristissä edelleen turhaa sisäänpäin lämpiävyyttä. Se ilmenee toisaalta turhana vaatimattomuutena, ”ei tehdä tästä numeroa”, toisaalta itsetietoisuutena, ”me hoidamme tämän”. – Punaisella Ristillä on puolueettomana toimijana erityinen rooli avuntarvitsijoiden ja siviilien suojelussa. Sen ansiosta me voimme toimia varsinkin kansainvälisesti hyvin tiukoissa paikoissa, mutta samaan aikaan se johtaa helposti siihen, että me vaikenemme siitä mitä teemme. Se on ehkä jäänyt vähän päälle toimintakulttuurissa. Meidän pitäisi ainakin pystyä enemmän avaamaan sitä, miksi näin on, Löövi pohtii. – Punainen Risti ei myöskään ole kovin innokas etsimään kumppaneita muista toimijoista. Yhteistyötä toki tehdään, mutta sitä pitäisi tehdä enemmän ja avata uusiin suuntiin. Ajatellaan vaikka kotimaassa kaikkia urheiluseuroja ja yrityksiä, mikä potentiaali niissä olisi! – Meidän pitäisi muutenkin osata paremmin ottaa uudet ihmiset vastaan ja osoittaa heille järkevää tekemistä. Lasi on yhä puolitäysi Entä sitten tulevaisuus Kalle Löövin silmin? Ilmaston lämpeneminen jatkuu, ja humanitaarisen avun tarve kasvaa vuosi vuodelta. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen näkyy jo selvästi. Miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä asuu alueilla, jotka uhkaavat lämpenemisen ja merenpinnan nousun myötä muuttua asuinkelvottomiksi. Pakolaisten määrä kasvaa. Samaan aikaan poliittinen ilmapiiri kiristyy kaikkialla maailmassa. Kansallismielisyys on jälleen nosteessa. Sopimuspohjainen kansainvälinen järjestys horjuu, vaikka yhteistyötä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan esimerkiksi juuri ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Kaikki tämä vaikuttaa myös Punaiseen Ristiin. Politiikka sotkeutuu humanitaariseen avustustyöhön, sopimuksia rikotaan. – Ilmapiirin kiristyminen on ilman muuta suurin tulevaisuuden huolenaihe, eikä vain avustustyön kannalta, vaan kokonaisten yhteiskuntien kehityksen kannalta. Sen sijaan että tehtäisiin yhteistyössä asioita, jotka hyödyttävät meitä kaikkia, energiaa kulutetaan riitelyyn ja toisten ihmisten pitämiseen etäällä meistä. Se on niin typerää kuin olla ja voi, Löövi huokaa. Pessimismi ei kuitenkaan kuulu Löövin sanavarastoon. Ainoa vaihtoehto on kääriä hihat ja jatkaa työtä, korjata väsymättä väärää tietoa, puhua ja toimia inhimillisten arvojen puolesta. Tässä työssä Punaisen Ristin paikka on myös tulevaisuudessa eturivissä, avaamassa ovia yhteistyölle ja rakentamassa siltoja ihmisten välille. – Loppujen lopuksi uskon kovasti ihmisten älykkyyteen. Meillä on käytettävissämme ennennäkemätön määrä tietoa ja välineitä sen jakamiseen. Ihmiset näkevät lopulta, mitä kaikkea voimme saada aikaan toimimalla yhdessä, emme toisiamme vastaan. – Eli kyllä se lasi on yhä enemmän kuin puolitäysi, ehdottomasti! ? A R I R Ä S Ä N E N AVM4_alkuosa_0911.indd 26 AVM4_alkuosa_0911.indd 26 10.11.2020 15.15 10.11.2020 15.15
• 27 KÄÄNNÄ ? punaisenristinkauppa.fi TUOTE / PRODUKT MÄÄRÄ / ANTAL KOKO / STORLEK NIMI / NAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA /POSTNUMMER OCH -ANSTALT MATKAPUHELIN / MOBILE * * Matkahuolto ilmoittaa saapuneista tilauksista tekstiviestillä. Yli 50 € tilaukset toimitetaan postiennakolla. Alle 18-vuotiaalta holhoojan allekirjoitus. Tuotteiden hinnat sisältävät tai 24 % ALV:n. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. * Matkahuolto skickar ett SMS när paketet har anlänt. Beställningar värda över 50 € le­ vereras mot postförskott. Målsmans underskrift för under 18-åring. Priserna på varorna innehåller eller 24 % MOMS. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter. TILAUSKORTTI?BESTÄLLNINGSKORT 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 27 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 27 10.11.2020 11.09 10.11.2020 11.09 AVM4_loppuosa_0911.indd 27 AVM4_loppuosa_0911.indd 27 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• SPR MAKSAA POSTIMAKSUN FRK BETALAR PORTOT punaisenristinkauppa.fi SUOMEN PUNAINEN RISTI INFO: AM4 TUNNUS: 5001674 00003 VASTAUSLÄHETYS p. 020 701 2211, myynti@punainenristi.fi tai oheisella tilauskortilla. tfn 020 701 2211, myynti@rodakorset.fi eller med bifogat beställningskort. Tee tilauksesi rodakorsbutiken.fi Gör din beställning Perhekalenteri Virpi Pekkalan kuvittama hauska ja selkeä seinäkalenteri. Vain suomenkielisenä. Familjekalender Familjekalender Rolig och tydlig väggkalender illustrerad av Virpi Pekkala. Endast på finska Vuosikalenterit Årskalendrar Värityssatukirja ”Maailmanmatkaajan iltasatuja” Pehmeäkantinen, 20-sivua. Sisältää äänikirjan. Färgläggningssagobok ”Maailmanmatkaajan iltasatuja”. Med mjuka pärmar, 20 sidor. Innehåller ljudbok. Tutustu tuotteisiin: punaisen ristin kauppa.fi 16,90 € 14,90 € Pakettikortti Hyvää Joulua, God Jul pakkaus sisältää 10 korttia. Saatavilla Suomeksi ja Ruotsiksi. Paketkort Hyvää Joulua, God Jul förpackningen innehåller 10 kort. Finns på finska och svenska Lahjakassi, hiutale Gåvopåse, snöflinga 3,50 €/ kpl Martta Wendelin seinäkalenteri Nostalginen ja rauhallinen kuvitus. Vain suomenkielisenä. Martta Wendelins väggkalender Nostalgiska och rofyllda illustrationer. Endast på finska 3 € 8,50 € 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 28 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 28 10.11.2020 11.09 10.11.2020 11.09 Taite­ kortti­ pakkaus 10 korttia + blanco kuoret. Kortit tekstittömiä. Förpack­ ning med vikta kort 10 kort + kuvert utan tryck. Korten utan text. Joulukortteja Joulupostikorttipakkaus 8 erilaista korttia, postimaksu maksettu merkki. Julkortsförpackning innehåller 8 kort utan text. Kortet är försett med ett fixvärdemärke och porto är betalt till alla länder. Virpi Pekkalan kuvittamat kortit! Pakkauksessa 12 taitekorttia (4 eri aihetta) kuorineen. Teksti kortissa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Saatavilla vain Suomeksi. Innehåller 12 vikta kort (4 olika motiv) med kuvert. Bara på finska. Pakkauksessa 6 taitekorttia (2 eri aihetta) kuorineen. Teksti kortissa God Jul och Gott Nytt År. Innehåller 6 vikta kort (2 olika motiv) med kuvert och texten God Jul och Gott Nytt År. 25 € 10 € 15 € 20 € 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 29 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 29 10.11.2020 11.09 10.11.2020 11.09 AVM4_loppuosa_0911.indd 28 AVM4_loppuosa_0911.indd 28 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 29 SPR MAKSAA POSTIMAKSUN FRK BETALAR PORTOT punaisenristinkauppa.fi SUOMEN PUNAINEN RISTI INFO: AM4 TUNNUS: 5001674 00003 VASTAUSLÄHETYS p. 020 701 2211, myynti@punainenristi.fi tai oheisella tilauskortilla. tfn 020 701 2211, myynti@rodakorset.fi eller med bifogat beställningskort. Tee tilauksesi rodakorsbutiken.fi Gör din beställning Perhekalenteri Virpi Pekkalan kuvittama hauska ja selkeä seinäkalenteri. Vain suomenkielisenä. Familjekalender Familjekalender Rolig och tydlig väggkalender illustrerad av Virpi Pekkala. Endast på finska Vuosikalenterit Årskalendrar Värityssatukirja ”Maailmanmatkaajan iltasatuja” Pehmeäkantinen, 20-sivua. Sisältää äänikirjan. Färgläggningssagobok ”Maailmanmatkaajan iltasatuja”. Med mjuka pärmar, 20 sidor. Innehåller ljudbok. Tutustu tuotteisiin: punaisen ristin kauppa.fi 16,90 € 14,90 € Pakettikortti Hyvää Joulua, God Jul pakkaus sisältää 10 korttia. Saatavilla Suomeksi ja Ruotsiksi. Paketkort Hyvää Joulua, God Jul förpackningen innehåller 10 kort. Finns på finska och svenska Lahjakassi, hiutale Gåvopåse, snöflinga 3,50 €/ kpl Martta Wendelin seinäkalenteri Nostalginen ja rauhallinen kuvitus. Vain suomenkielisenä. Martta Wendelins väggkalender Nostalgiska och rofyllda illustrationer. Endast på finska 3 € 8,50 € 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 28 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 28 10.11.2020 11.09 10.11.2020 11.09 Taite­ kortti­ pakkaus 10 korttia + blanco kuoret. Kortit tekstittömiä. Förpack­ ning med vikta kort 10 kort + kuvert utan tryck. Korten utan text. Joulukortteja Joulupostikorttipakkaus 8 erilaista korttia, postimaksu maksettu merkki. Julkortsförpackning innehåller 8 kort utan text. Kortet är försett med ett fixvärdemärke och porto är betalt till alla länder. Virpi Pekkalan kuvittamat kortit! Pakkauksessa 12 taitekorttia (4 eri aihetta) kuorineen. Teksti kortissa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Saatavilla vain Suomeksi. Innehåller 12 vikta kort (4 olika motiv) med kuvert. Bara på finska. Pakkauksessa 6 taitekorttia (2 eri aihetta) kuorineen. Teksti kortissa God Jul och Gott Nytt År. Innehåller 6 vikta kort (2 olika motiv) med kuvert och texten God Jul och Gott Nytt År. 25 € 10 € 15 € 20 € 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 29 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 29 10.11.2020 11.09 10.11.2020 11.09 AVM4_loppuosa_0911.indd 29 AVM4_loppuosa_0911.indd 29 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 30 Vaikuttavat lahjat Puhdasta vettä lapselle Vesi on elämän edellytys. Tällä lahjalla annat puhdasta vettä lapselle yhdeksi vuodeksi. Vedestä on puutetta esimerkiksi kuivuudesta kärsivillä alueilla tai välittömästi katastrofin kuten maanjäristyksen jälkeen. Rent vatten för ett barn för ett år Vatten är en basförutsättning för livet. Med denna gåva ger du rent vatten till ett barn för ett år. Det råder brist på rent vatten exempelvis på områdena som drabbas av torka eller omedelbart efter en katastrof såsom en jordbävning. Iltapala nuorten Turvatalossa Tämä lahja on iltapala nuorelle, jonka elämä on mennyt solmuun. Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään elämän pienissä ja suurissa pulmatilanteissa. Kvällsmat i De ungas skyddshus Denna gåva innebär kvällsmat till en ungdom som har svårigheter i livet. De ungas skyddshus hjälper ungdomar och deras familjer i livets små och stora bekymmer. Äitiyspakkaus katastrofin keskelle Äitiyspakkaus kannustaa katastrofin tai konfliktin keskellä elävää äitiä synnyttämään terveysklinikalla, jolloin sekä lapsiettä äitikuolleisuus pienenevät merkittävästi. Moderskaps­ förpackning i mitten av en katastrof En moderskapsförpackning uppmuntrar en mamma som lever i mitten av en katastrof eller konflikt att föda på en hälsoklinik så att både barnoch mödradödligheten minskar betydligt. Ystävä yksinäiselle Suomessa Jokainen meistä tarvitsee toista ihmistä – juttuseuraa, kaverin leffaan, apua kauppareissulle. Sinun ansiostasi yksinäinen saa vapaaehtoisesta ystävästä seuraa, turvaa sekä viestin, jonka jokainen meistä haluaa kuulla: Sinusta välitetään. En vän till en ensam i Finland Var och en av oss behöver en annan människa – som sällskap, att gå på bio med, som hjälp med att gå och handla. Med hjälp av denna gåva får en ensam människa sällskap av en frivillig vän samt trygghet och ett budskap som vi alla vill höra: Man bryr sig om dig. Betydelsefulla gåvor UUTTA! Sähköiset joulukortit Kätevät ja nopeat sähköiset joulukortit nyt verkkokauppamme valikoimassa. Voit lähettää sähköisiä joulukortteja ystäville ja sukulaisille vaikka vielä aattoaamuna! Tilaa heti punaisenristinkauppa.fi 15 € 10 € 17 € 25 € NYTT! Elektroniska julkort Behändiga och snabba elektroniska julkort finns nu i vår webbutiks urval. Elektroniska julkort kan du skicka till vänner och släktingar ännu på julaftonsmorgonen! Beställ genast punaisenristinkauppa.fi 1 €/ kpl 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 30 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 30 10.11.2020 11.09 10.11.2020 11.09 AVM4_loppuosa_0911.indd 30 AVM4_loppuosa_0911.indd 30 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 31 Lähetä ratkaisusi ristikkoon joulukuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2020”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 2/2020 voittajiksi arvottiin Liisa Niinistö Hämeenlinnasta ja Gunilla Sjöblom Eckeröstä. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: RISTIKON 2/2020 OIKEA RATKAISU. RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI Ristikko 4/2020 Vaikuttavat lahjat Puhdasta vettä lapselle Vesi on elämän edellytys. Tällä lahjalla annat puhdasta vettä lapselle yhdeksi vuodeksi. Vedestä on puutetta esimerkiksi kuivuudesta kärsivillä alueilla tai välittömästi katastrofin kuten maanjäristyksen jälkeen. Rent vatten för ett barn för ett år Vatten är en basförutsättning för livet. Med denna gåva ger du rent vatten till ett barn för ett år. Det råder brist på rent vatten exempelvis på områdena som drabbas av torka eller omedelbart efter en katastrof såsom en jordbävning. Iltapala nuorten Turvatalossa Tämä lahja on iltapala nuorelle, jonka elämä on mennyt solmuun. Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään elämän pienissä ja suurissa pulmatilanteissa. Kvällsmat i De ungas skyddshus Denna gåva innebär kvällsmat till en ungdom som har svårigheter i livet. De ungas skyddshus hjälper ungdomar och deras familjer i livets små och stora bekymmer. Äitiyspakkaus katastrofin keskelle Äitiyspakkaus kannustaa katastrofin tai konfliktin keskellä elävää äitiä synnyttämään terveysklinikalla, jolloin sekä lapsiettä äitikuolleisuus pienenevät merkittävästi. Moderskaps­ förpackning i mitten av en katastrof En moderskapsförpackning uppmuntrar en mamma som lever i mitten av en katastrof eller konflikt att föda på en hälsoklinik så att både barnoch mödradödligheten minskar betydligt. Ystävä yksinäiselle Suomessa Jokainen meistä tarvitsee toista ihmistä – juttuseuraa, kaverin leffaan, apua kauppareissulle. Sinun ansiostasi yksinäinen saa vapaaehtoisesta ystävästä seuraa, turvaa sekä viestin, jonka jokainen meistä haluaa kuulla: Sinusta välitetään. En vän till en ensam i Finland Var och en av oss behöver en annan människa – som sällskap, att gå på bio med, som hjälp med att gå och handla. Med hjälp av denna gåva får en ensam människa sällskap av en frivillig vän samt trygghet och ett budskap som vi alla vill höra: Man bryr sig om dig. Betydelsefulla gåvor UUTTA! Sähköiset joulukortit Kätevät ja nopeat sähköiset joulukortit nyt verkkokauppamme valikoimassa. Voit lähettää sähköisiä joulukortteja ystäville ja sukulaisille vaikka vielä aattoaamuna! Tilaa heti punaisenristinkauppa.fi 15 € 10 € 17 € 25 € NYTT! Elektroniska julkort Behändiga och snabba elektroniska julkort finns nu i vår webbutiks urval. Elektroniska julkort kan du skicka till vänner och släktingar ännu på julaftonsmorgonen! Beställ genast punaisenristinkauppa.fi 1 €/ kpl 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 30 0511_AVM4_OMAILMO_4s.indd 30 10.11.2020 11.09 10.11.2020 11.09 AVM4_loppuosa_0911.indd 31 AVM4_loppuosa_0911.indd 31 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• Korsord 4/2020 KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT Lösningarna på korsordet bör sändas inom december under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 4/2020”. Bland insändarna på korsordet 2/2020 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Liisa Niinistö från Tavastehus och Gunilla Sjöblom från Eckerö. Gratulerar! NAMN: ADRESS: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 2/2020. H S E N I O R G R A N Ö L D I S T R Ä T E V E A D H A R N J M A D A G A S K A R O D E N I T A R E R E S T E D R O M E D A R T U K F I S K L I O R R A R A G O K A R I N A K O S E N S O R D M J U K T R Y T A H E A T E T E N A S L U A L N S Ö T E A T R A L I S K T J O A N S E L A T L A E G N A H E M S H U S E T STAT I ASIEN BRA FÖR HÅR KRYDDA GER HJÄLP ÄR RAK VÄG DEN HAR MAT SMYCKE SLÖ TRÄSK DONERA PRON. ÅNGBÅT KÖRS PÅ SNÖ APREPET SES I ÖKEN SANNA STAD I SYD VIND 1000 LAND BUSKE HEN SPÅR BLAD I VÄST VÄXT KVALSTER BRIST DE BOR I SO BLIR KÖTTBITAR TRÄD LIERA VAKEN TON DJURDOFT SMILA HÖRS I ROM ÄR LÅNGSAMT BANK TRÄD TJUTER HAR TAPIR APROPÅ ETUI FLUOR TON MEN TORR VÄXT ÅTRÄD BLIGA GUDOM FÖR ELEV I UR HEJA KNIXADE JAPAN FISKEN IIII FLÄKT L O FD MURSTAD FART OCH FLÄKT ÄR UTROTAD KÄLTA AVM4_loppuosa_0911.indd 32 AVM4_loppuosa_0911.indd 32 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 33 Kors & tvärs 36 Presentkort ger jul i sinnet 38 Selma klarade cancern 42 Kalle Löövi blev frivillig Kris i krisen Jemen led av världens värsta humanitära kris redan före coronaviruset. B E N JA M IN S U O M E L A SAÉEDA ABDULLAH SALEM bor i ett flyktingläger, men drömmer om en bostad med tvättrum för sin familj. dra att sjukdomen sprids, berättar Finlands Röda Kors chef för internationell katastrofhjälp Tiina Saarikoski . – Många jemeniter har inte kunskap om coronaviruset och det finns mycket missförstånd kring sjukdomen. Frivilligt informationsarbete är därför väldigt värdefullt. På Röda Korsets coronavårdscenter arbetar biståndsarbetare inom hälsovård och teknik främst från Finland och Norge. Dessutom har centret över hundra lokala anställda. Finlands Röda Kors logistikcentral i Tammerfors har skickat närmare 38 ton biståndsmateriel till vårdcentret, som har 60 bäddplatser. Coronan är verkligen inte det enda bekymret i Jemen. Över 100 000 människor har dött i en konflikt som har pågått i mer än fyra år. Det är svårt att greppa hur stort behovet av hjälp är. Ungefär 24 miljoner människor är i behov av humanitärt bistånd. Närmare 18 miljoner människor har inte tillgång till rent vatten. Coronaviruset gör livet ännu svårare mitt i världens värsta humanitära kris. Röda Korset stödjer sjukhus, hälsocentraler och rehabiliteringscenter i Jemen och levererar livsviktig skyddsutrustning till dem som arbetar inom hälsovården, bland annat munskydd och handskar. Coronainformation sprids via flera kanaler, bland annat affischer och broschyrer, radio och sociala medier. Röda Korset hjälper också jemeniterna genom att förbättra tillgången till rent vatten, bygga och iståndsätta dass, dela ut livsmedel, husgeråd, kontantbidrag och utsäde samt genom att erbjuda skydd i konflikten. Finlands Röda Kors stödjer biståndsoperationen i Jemen genom finansiering från utrikesministeriet och från katastroffonden. ANNA-SOFIA JORO N är han mådde dåligt och fort blev sämre började Abdul Hamid Haydara Muhammad , 58, misstänka att det var corona. Till all tur hade Röda Korset precis öppnat ett coronavårdscenter i den närbelägna staden Aden. Där kunde han får vård gratis. Efter tre dagar på vårdcentret började han må bättre och coronatestet var negativt. – Jag blev frisk och nu vill jag sprida information om förebyggande insatser till andra, så att de kan skydda sig mot viruset, säger Abdul Hamid Haydara Muhammad. Internationella Röda Korset samt Finlands Röda Kors och Norska Röda Korset öppnade vårdcentret i Aden i slutet av september. Centrets fokus ligger på vård av lindriga och medelsvåra fall av covid. Svårt sjuka anvisas fortsatt vård i enheter som erbjuder intensivvård. – Förutom vårdcentret gör Röda Korset förebyggande arbete i lokalsamhällen för att förhinAVM4_loppuosa_0911.indd 33 AVM4_loppuosa_0911.indd 33 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 34 Kors & tvärs Hjälpens värld nr 1/2021 utkommer den 3 februari. RÖDA KORSETS insamling Hungerdagen 24–26.9 fick den här gången in cirka 670 000 euro i insamlingsbössorna. Resultatet var klart sämre än tidigare år, men det finns inte anledning att tycka att det var ett svagt resultat, eftersom förhållandena var exceptionella på grund av den pågående coronaepidemin. Antalet frivilliga insamlare var färre än de varit de senaste åren och det samma gällde antalet insamlingsevenemang. Färre givare var också i rörelse. – Insamlingen med insamlingsbössor är en så viktig del av Hungerdagen och ett enkelt sätt att ställa upp som frivillig att vi ville erbjuda den möjligheten även i år, fast självklart med undantagsarrangemang och så att vi minimerade alla risker, säger Röda Korsets chef för medelanskaffning Sirpa Solehmainen . På grund av coronaepidemin uppmuntrade Röda Korset finländarna att delta i Hungerdagen online och det syntes också i hur pengarna kom in. Det sammanlagda resultatet för insamlingen verkar även i år stiga över 2 000 000 euro, även om det officiella resultatet kommer att bli klart först mot slutet av året. – Ett hjärtligt tack till alla insamlare och givare som deltog i Hungerdagen, hur de än gjorde det, säger Solehmainen. Under Hungerdagen samlar Röda Korset in obundna medel till katastroffonden. Tack vare katastroffonden kan vi hjälpa snabbt när hjälp behövs. I år har medel använts bland annat till att bekämpa coronapandemin. KIMMO HOLOPAINEN Mot coronan med Hungerdagen Hungerdagens insamlingsbössor inbringade 670 000 euro mitt i coronaepidemin. HUNGERDAGEN ordnades mitt i coronapandemin, så man använde munskydd och höll avstånd. Klirret i insamlingsbössorna blev som väntat mindre än normala år. Coronabegränsningarna slår mot ensamma Röda Korset har låtit göra en enkätundersökning om inverkan av åtgärderna mot coronaepidemin på människor som lider av ensamhet och deras välmående. Enligt undersökningen skärpte vårens specialåtgärder upplevelsen av ensamhet i alla åldersgrupper. – När man planerar eventuella nya begräsningar måste man se till att ensamma människors situation inte förvärras ytterligare, eftersom ensamhet har betydande inverkan på människors hälsa och välmående, påpekar Röda Korsets generalsekreterare Kristiina Kumpula. Kedjereaktionen gav över 100 000 euro Röda Korsets kampanj Kedjereaktion, som uppmuntrar att ta cykeln till jobbet, hade i mitten av oktober inbringat över 100 000 euro. Det slutliga resultatet stiger sannolikt ytterligare, eftersom en del av de företag som deltar i kampanjen har lovat fördubbla den summa deras anställda samlar in. För Lindström Groups lag var det första gången. Att delta i Kedjereaktionen var en naturlig fortsättning på Climate Cycling-cykeltävlingen i fjol. – I kilometertävlingen Kilometrikisa har vi varit med redan flera år, nu gör Kedjereaktionen att de kilometer vi trampar blir ännu viktigare, säger Sami Laine, personalchef för Lindström Groups verksamhet i Finland. GivingTuesday kommer igen 1.12 Röda Korset är med i kampanjen #GivingTuesday 1.12. Den internationella #GivingTuesday-kampanjen (på finska #TekojenTiistai, men på svenska används namn och tagg på engelska) har som mål att uppmuntra människor att göra gott och ägna minst en dag till att ge och dela i stället för att konsumera. Läs mer (endast på finska): www.tekojentiistai.org P E T T E R I K IV IM Ä K I SAMI LAINE från Lindström Group gillar att cykla. AVM4_loppuosa_0911.indd 34 AVM4_loppuosa_0911.indd 34 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 35 35 35 P E T R I M U L A R I Hjälp till offren för data­ intrånget på Vastaamo HELA FINLAND chockades i slutet av oktober av ett exceptionellt hänsynslöst brott, när det visade sig att patientdatabasen hos psykoterapicentralen Vastaamo hade hamnat i kriminella händer. Att utsätta sårbara terapiklienter för utpressning väckte enorm medkänsla och offren erbjöds hjälp från många håll. Även Finlands Röda Kors öppnade en hjälplinje för dem som drabbats av dataintrånget. I telefonerna på Röda Korsets hjälplinje svarar frivilliga som är utbildade i psykiskt stöd. De hjälper de drabbade att hantera de tankar och känslor som krissituationen har gett upphov till, ger information och hjälper vid behov dem som ringer att få vidare hjälp. Alla samtal på hjälplinjen är absolut konfidentiella. Ledaren för Röda Korsets beredskapsgrupp av psykologer Atte Varis påminner om att det är helt normalt att ha starka känslor när något som Vastaamos dataintrång händer. Man känner misstro, rädsla, otrygghet, vrede. – I en sådan situation är det viktigt att man får bearbeta de känslorna tillsammans med närstående eller en expert. Att strukturera känslorna hjälper en att gå vidare. Det är också viktigt att komma ihåg att man inte är ensam. Det är alltid modigt att söka hjälp och borde man aldrig behöva lida för eller skämmas över, säger Varis. KIMMO HOLOPAINEN Röda Korset öppnade en hjälplinje för att stödja offren för dataintrånget hos Psykoterapicentret Vastaamo. VI HJÄLPS ÅT-KAMPANJ ENGAGERADE BLODGRUPPER Under hösten har arbetsplatser, skolor, föreningar, hobbygrupper och kamratgrupper igen utmanats att hjälpa patienter tillsammans i och med att sjukhusens behov av donerat blod har stigit till normal nivå. Under coronaepidemin har också gruppernas givarbesök genomförts med trygga avstånd genom individuella tidsbokningar. Över 1 500 BlodGrupper har hittills deltagit i kampanjen. De grupper som har gjort minst fem blodgivningsbesök under perioden 14.9–30.11 deltar i utlottningen av fyra presentkort på 250 euro för läckerheter och välmående. I kampanjen kan man delta fram till slutet av november. Läs mer: www.blodtjanst.fi/grupper Blodtjänst flyttade i Jyväskylä Blodtjänstbyrån i Jyväskylä flyttade i slutet av oktober in i nya lokaliteter i köpcentret Kolmikulma. Vid planeringen av den nya blodtjänstbyrån har man strävat efter att förbättra trivseln för blodgivarna och göra kundtjänsten smidigare. – Vi fördubblar antalet intervjurum, vilket gör det mycket smidigare när vi betjänar givarna, säger blodtjänstbyråns chef Liisa Romo. Även givarkaféet blir ljust och modernt. – Hädanefter kan vi bjuda givarna på smörgåsbuffet och ett trevligt rum för tackkaffet även i Jyväskylä! Blodtjänstbyrån i Jyväskylä är öppen för tidsbokningar måndagar, tisdagar och torsdagar kl. 12– 18 samt onsdagar och fredagar kl. 11–16. Badtunna lockar lotteriets vinnare Huvudvinsten i Röda Korsets Storlotteri 2020 gick till Veijo Kinnunen från Muurame. Huvudvinstens vinnare fick i år välja mellan en personbil eller Kesko-presentkort till ett värde av 23 300 euro. Kinnunen valde presentkorten och de överlämnades i början av oktober i Jyväskylä. – Familjen har önskat sig en badtunna till stugan, så jag tror det blir baddags nu, myste den pensionerade lotterivinnaren. Kinnunen har stött Röda Korset som månadsgivare i många års tid och säger att han verkligen inte hade kunnat tänka sig att det blir han som vinner huvudvinsten. – Det första jag gjorde var att jag ringde min son och sa att jag har vunnit, kan det ens vara sant, skrattar Kinnunen. KOULUJEN LÄHI OPETUS keskeytettiin maaliskuun puolivälissä. Poikkeus tilanne nosti näkyviin myös koulun merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Västra Finlands distrikts ordförande Alpo Tanskanen (t.v.) överräckte huvudvinsten till Veijo Kinnunen. 1 156 UNGA sökte förra året hjälp i Finlands Röda Kors skyddshus för unga. KÄLLA: FINLANDS RÖDA KORS STATISTIKBOK 2019 ATTE VARIS som leder Röda Korsets beredskapsgrupp av psykologer påminner om att det är modigt att söka hjälp, inget man någonsin behöver skämmas över. AVM4_loppuosa_0911.indd 35 AVM4_loppuosa_0911.indd 35 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 36 Jul i sinnet Tvåbarnspappan Ari-Martti Hopiavuori hade inget att falla tillbaka på när han blev sjuk. Förra julen räddades av ett Jul i sinnet-presentkort. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER PETRI MULARI Livräddande gåva ARI-MARTTI HOPIAVUORIS söner bor hos sin pappa varannan vecka. De veckorna satsar Hopiavuori mycket på. AVM4_loppuosa_0911.indd 36 AVM4_loppuosa_0911.indd 36 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 37 I Finland finns det enligt uppgift upp till 150 000 barn som lever i fattiga familjer. Bakom familjernas låga inkomster finns många faktorer. Av ensamförsörjarfamiljerna räknas var fjärde som låginkomsthushåll. Familjernas pressade ekonomi orsakas också av arbetslöshet, arbetsoförmåga, problem med hälsan samt till exempel överskuldsatthet. Trots att ekonomiska bekymmer är vanliga även i Finland är de alltid problematiska och i många fall ger de också skuldkänslor. – Det är nog en stor stressfaktor att man hela tiden är tvungen att räkna om pengarna räcker till mat i slutet av månaden, säger Ari-Martti Hopiavuori . – Min ekonomi ser ut som så att om jag och pojkarna går på pizza en dag så äter vi billigt hemma i slutet av veckan. Resor och annat som är dyrare, som nöjesparker, får vi avstå. Att tala om pengar ger inte mer pengar, men att tala om penningbekymmer kan göra det lättare och kan kanske sänka tröskeln att söka hjälp. Därför vill Hopiavuori tala om sin situation. Det stigma som är förknippat med penningbekymmer måste vi bli av med. Alla är verkligen inte sin egen lyckas smed, åtminstone inte ensamma, så mycket har Fru Fortuna nog att säga till om i en människas liv. Åter på studiebänken Hopiavuori, 38, bor i Vanda och är studerande, specialist på datasystem, medborgaraktiv och tvåbarnsfar. De två sönerna, födda 2008 och 2010, bor varannan vecka hos mamma och varannan vecka hos pappa. Paret skilde sig år 2014. – Vi kör vecka/vecka och på sommarlovet har pojkarna varit hos den ena i två veckor i sträck. Julen och helgerna har vi vartannat år, säger Hopiavuori. I praktiken innebär det att Hopiavuori är ensamförsörjare varannan vecka. De veckorna satsar han fullt på, men ekonomin är tajt. Efter att ha blivit utbränd har Hopiavuori levt ett år på sjukdagpeng och utkomststöd. År 2011 utexaminerades Hopiavuori som datasystemsspecialist. Efter att ha jobbat med visstidsanställningar och inom en annan bransch i några år fattade han år 2015 beslutet att börja studera till ingenjör inom dataoch kommunikationsteknik vid yrkeshögskolan Metropolia. Beslutet motiverades av en önskan om att göra mer intressanta och bättre avlönade jobb men också av familjesituationen. – På föregående ställe var arbetstiderna än det ena, än det andra, så det var i praktiken omöjligt att fortsätta där. Studielivet går bättre att kombinera med hemmets tidtabeller och för mig passade det bra att fortsätta senare på kvällen. Studierna löpte väl tills Ari-Martti Hopiavuori blev sjuk. – Sommaren 2019 började jag skriva mitt examensarbete, men i november började jag må illa så fort jag tittade på datorskärmen. Jag hade stressat så mycket att jag fick burnout. Jag konstaterades också ha ADHD, vilket förvärrar belastningen av stress ytterligare, berättar Hopiavuori. – Nu har jag mediciner för det och har börjat gå i terapi för att lära mig att inte stressa för mycket. Målet är att jag kan återuppta mina studier i januari och bli färdig ingenjör i juni. Efter det tror jag att jag får jobb igen. Förmånliga alternativ Hopiavuoris nuvarande bostad är en HOAS-studiebostad och lyckligtvis mycket förmånlig, så bostadsstödet täcker hyran. Den lilla trerummarens 60 kvadrat räcker bra till för tre personer. Allt som inte är nödvändigt har strukits från shoppinglistan och i matbutiken försöker Hopiavuori utnyttja erbjudanden. Restaurangbesök förekommer just inte. Hemma lagar familjen makaroner och köttfärs, ris och kyckling – basmat till förmånliga priser som pojkarna tycker om. Den äldre sonen spelar innebandy, så Hopivuori stödjer hans hobby med frivilliginsatser genom att vara lagets kassör och som funktionär vid spel. Båda pojkarna älskar att spela datorspel. Hos mamma spelar de konsolspel och hos pappa på pappas dator. – Barnbidrag och underhållsstöd går till min exfru så vi har kommit överens om att hon sköter pojkarnas telefoner. Pojkarnas bussbiljetter betalar vi till hälften och ungefär en gång om året försöker jag vara med när det behövs något större, som en cykel. Kollektivtrafiken i Vanda fungerar väl och om somrarna kan man ta cykeln. Bil har Hopiavuori inte haft på flera år. I dagsläget skulle han inte ha råd att ha bil, men det är också en fråga om värderingar. – Jag skaffar knappast egen bil ens när jag har jobb igen. Om man bara behöver bilen ett par gånger om året så kan man till exempel hyra. Det är en ekologisk fråga. Hopiavuori har samhällsengagemang som hobby. Idag är han ordförande för skilsmässoföräldraföreningen Hyvä erovanhemmus ry, Piratpartiet samt föräldraföreningen i sönernas skola. Räddande julklapp Trots att hans situation är ekonomiskt trängd framhåller Hopiavuori att han inte vill ge intryck av att hans liv är ett lidande. Det gäller att räkna efter noga och något extra har de inte råd med, men han har alltid roligt med sina pojkar. Och det går mot det bättre. För ett år sedan var det däremot tungt. Hopiavuori hade precis blivit sjukskriven och det tog sin tid att få sjukdagpenningen att gå ihop med övriga inkomster. Pojkarna skulle fira jul med pappa, men pengarna var slut. Staden konstaterade att julens utgifter inte är en grund för särskilt utkomststöd. – Då såg det hotfullt ut att det var väldigt knappt med julpengar. Jag hade inte en cent extra. Räddningen var ett presentkort från insamlingen Jul i sinnet, som Hopiavuori fick via Vanda stads familjearbete. – För presentkortet kunde jag köpa julmaten. Morotsoch kålrotslåda lagade jag själv från grunden, jag kokade risgrynsgröt och fruktsoppa. Med pojkarna bakade vi pepparkakor och julstjärnor. Själv deltog jag då i veganutmaningen, men åt pojkarna köpte jag en liten kalkonrulle. Noga fick jag räkna alla slantar, men det var ingen jul i brist. Jag hade till och med råd med julklappar åt dem. – Det kortet behövde jag verkligen. Det kändes som att det räddade livet på mig! ? ”Då såg det hotfullt ut att det var väldigt knappt med julpengar.” Julgåva till mindre bemedlade familjer R öda Korsets och Mannerheims Barnskyddsförbunds gemensamma insamling Jul i sinnet till förmån för mindre bemedlade barnfamiljer i hemlandet drar igång den 19 november. I år har kampanjen som mål att samla in 1 050 000 euro. Insamlingsintäkterna används till 21 000 matpresentkort på 50 euro. Jul i sinnet-presentkorten ges till barnfamiljer som befinner sig i ekonomiskt trångmål till exempel på grund av arbetslöshet, sjukdom, låga inkomster eller en krissituation. Man kan inte ansöka om kortet, utan det är en gåva till familjen. Röda Korset och Mannerheims Barnskyddsförbund söker familjer som behöver ett presentkort i samarbete med t.ex. församlingar, rådgivning och kommunernas socialbyråer. I år delar man ut presentkort av två slag: Kesko och S-gruppen har ett gemensamt presentkort som man kan använda i de kedjornas matbutiker. Dessutom delar man ut Lidl-presentkort. Ge jul i sinnet! Genom att delta i insamlingen Jul i sinnet kan du ge en julgåva till mindre bemedlade barnfamiljer. Ge ett bidrag till insamlingskontot: FI33 5780 4120 0801 60, referens 5429 Ge ett bidrag per SMS: skicka HJM till nummer 16499 (10 €) Ge ett bidrag per telefon: ring 0600 16555 (10,01 € + lna) Läs mer: julisinnet.fi Insamlingstillstånd: POL-2015-12549/5.2.2016, POL-2016-12293/7.9.2016, POL-2019-25503/11.6.2019 och POL-2020-47179/11.8.2020 & ÅLR 2019/7863/15.10.2019. AVM4_loppuosa_0911.indd 37 AVM4_loppuosa_0911.indd 37 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 38 L aura Erikssons och Timo Savinainens dotter Selma , 5, fick diagnosen leukemi i augusti 2016, då hon var ett år och åtta månader gammal. Familjen var på semester när Selmas föräldrar märkte att flickans lymfkörtlar var lite svullna. Vid ett första läkarbesök uppdagades inget oroväckande, så de tänkte att svullnaden hade att göra med en sommarförkylning och tandsprickning. Men när de kom hem från semestern var Selma helt tydligt tröttare än vanligt och ville sitta i famnen. Svullnaden syntes nu också i ansiktet. En måndag morgon i augusti gav sig Timo av till hälsocentralen med Selma och därifrån skickades de direkt till mottagningen på Barnkliniken. – Visst var det en chock, fast jag nog misstänkte att det var något allvarligt redan kvällen innan. När de tog blodprov på henne märkte jag att blodet var underligt ljusrött. När sköterskan sa samma sak misstänkte jag redan vad det var frågan om. Medan jag väntade på läkaren försökte jag hitta andra förklaringar på webben, men när en grupp läkare kom till mig var det slut på hoppet om att det skulle vara något mindre allvarligt, berättar Timo. Leukemin bekräftades följande dag genom ett benmärgsprov. Selma blev kvar på sjukhuset och vården inleddes genast. Diagnosen var ALL, akut lymfatisk leukemi, B-cellstyp. Tung vård Allting förändrades på ett ögonblick. Vården krävde att den ena föräldern hela tiden skulle vara med barnet på avdelningen, så Laura blev Selmas närståendevårdare. – På några dagar ordnade jag en vikarie för min undervisning. Den ena av oss måste förstås gå på jobb, så Timo fortsatte jobba som platschef inom filmoch tevebranschen, berättar Laura, som själv jobbar som sånglärare och sångare. – De första fem och en halv veckorna tillbringade vi helt på sjukhuset tillsammans med Selma. Selma fick en central venkateter och den vägen fick hon mediciner och så togs blodproven. Det benmärgsprov som togs efter fyra veckor visade att Selma till all tur reagerade väl på vården, minns Laura. Hela det första året fick Selma täta behandlingar med cytostatika, både på sjukhuset och hemma. Det året tillSelma besegrade leukemin I Laura Erikssons och Timo Savinainens familj har man varit gladare än vanligt åt att förskolan började och att barnens kompisar hälsar på. Efter två och ett halvt år av leukemivård för dottern Selma känns den vanliga vardagen i en barnfamilj som en fest. TEXT SANNA KETTUNEN BILDER JANNE NURMI bringade hon mer än 90 dagar på sjukhus. Under hemperioderna kom personalen från hemsjukhuset till Selma, upp till tre gånger per dag. Medan behandlingarna pågick fick Selma också regelbundet blodpreparat för att hålla blodvärdena tillräckligt höga. Röda blodkroppar fick hon 15 gånger under de första åtta månaderna och blodplättar eller trombocyter sju gånger. – Blodprodukter är livsviktiga för barn som lider av blodsjukdomar. Den tacksamhet jag känner för alla som ger blod och stamceller är oändlig. Det är ett litet besvär, men hjälpen är oersättlig för en liten patient, säger Laura. Ett isolerat liv Så länge vården pågick måste hela familjen leva ett väldigt isolerat liv. Selmas tvillingbror Taavetti kunde inte börja på dagis och storebror Edvin fick också bli hemma, eftersom det hela tiden förekommer infektioner på dagisar. Till all tur kunde pojkarna under hela året gå i en skogsklubb som träffades utomhus. Familjen kunde inte ha gäster och barnens kompisar fick inte hälsa på. Selma fick till exempel inte heller gå till butiken, till biblioteket eller använda kollektivtrafik. Minsta infektion skulle ha inneburit sjukhusvård och äventyrat cancerbehandlingen. – I augusti 2016 kändes den förutspådda helhetstiden för vården, två och ett halvt år, som en väldigt lång tid. Allt annat i livet fick stiga åt sidan. Vår vardag underlättades enormt av att mina föräldrar kunde hjälpa till och vara med pojkarna när den ena av oss var med Selma på sjukhuset. Timo jobbade under veckan och var på sjukhuset med Selma under veckosluten, berättar Laura. – Jag hade enorma skuldkänslor över att jag inte kunde vara på två ställen samtidigt. Hemma fanns en annan liten i samma ålder och hans tvillingsyster var på sjukhus. Taavetti hade ledsamt efter både mamma och syster och storebror som var fyra var förundrad över allt. Laura är förvånad över hur Selma anpassade sig till sin sjukdom och vården. – Det är märkvärdigt hur ett litet barn kan anpassa sig. För utomstående är bilden av en canceravdelning för barn säkert hemsk och sorglig, men det som är närvarande där är hoppet. Barnen lever i nuet och leker och gläder sig över olika saker enligt hur de orkar. Det ger så mycket kraft. "Den tacksamhet jag känner för alla som ger blod är oändlig." AVM4_loppuosa_0911.indd 38 AVM4_loppuosa_0911.indd 38 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 39 LAURA ERIKSSON jobbar som sånglärare och sångare. Livet återgår sakta till det normala efter Selmas utdragna leukemivård. AVM4_loppuosa_0911.indd 39 AVM4_loppuosa_0911.indd 39 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 40 Bröderna tog också det hela fint. Till exempel Selmas kateter fick vara helt i fred. – Edvin berättade om situationen på dagis innan han blev hemma och sa att nu är det så att min syster Selma är väldigt sjuk och jag måste tvätta händerna noga. Edvin funderade också på det som hände och frågade om Selma blir frisk, minns Laura. – Vi svarade alltid att Selma är sjuk men att det är för att hon ska bli frisk som hon är på sjukhus och får vård. När behandlingarna inleddes ställde Laura själv samma fråga till Selmas läkare. – Det var nog mitt livs svåraste fråga. Läkaren svarade att det där det vi utgår från, att Selma blir frisk. Det var bästa möjliga svar och gav oss hopp, säger Laura. Början på ett normalt liv Selma blev frisk. Efter två och ett halvt år av vård, vid eftergranskningen i februari 2019, sade läkaren till Laura och Timo att familjen nu kan börja leva ett normalt liv. – Det var samtidigt både en enorm lättnad och väldigt skrämmande. Vi hade levt ett så inrutat liv i en cancerbubbla där hela livet var uppbyggt kring Selmas behandlingar. Nu skulle vi plötsligt börja leva ett normalt liv. Hela resten av livet hade vi ju satt på hyllan, säger Laura. Men undan för undan byggdes den nya, vanliga familjevardagen upp med förskola, skola, hobbyer, arbete och pusslet för att få alla de bitarna att passa ihop. I den vardagen ingår också regelbundna laboratoriekontroller och läkarbesök för Selma. De regelbundna kontrollerna pågår i fem år efter att vårdbehandlingen är avslutad och om cancern inte återkommer under den tiden anses Selma ha blivit frisk från sin leukemi. Läkarbesöken fortsätter tills hon är vuxen. – Barnfamiljsvardagen med sitt tidtabellspussel känns underbart och normalt. Det är fascinerande hur mycket man redan har hunnit glömma av sjukhustiden. Emellanåt kommer man att tänka på något och Selma ställer också frågor och minns sjukhuset. Hon var så liten när hon insjuknade att det säkert finns en massa som hon inte direkt minns, men som kommer fram genom olika känslor, säger Laura. Kamratstöd ger kraft Det kamratstöd som Laura och Timo fick av de andra föräldrarna till patienter på Barnklinikens avdelning 10 och av vårdpersonalen var väldigt viktigt. – Det är så befriande när andra vet hurdan situationen är och vilken oro man känner på grund av sitt barns sjukdom. På avdelningen levde vi alla med samma frågor, säger Laura. – Hela familjens liv följde den rytm som avgjordes av hur Selma mådde och perioderna på avdelningen. Hur man själv orkade tänkte man inte ens på. Först ungefär ett halvår efter att cancervården hade inletts och när situationen jämnade ut sig lite började rädslorna komma fram. Då stannade jag för första gången upp och tänkte att det kunde vara bra att bearbeta det trauma som har orsakats av att mitt barn blev sjukt och tala om det med en yrkesmänniska. Efterklokt kan jag säga att det gäller att ta hand om sitt eget mående och hur man orkar även inne i cancerbubblan och i mån av möjlighet också ha någon egen hobby och ta hand om sin parrelation. Det hjälper så mycket! – Att Selma blev frisk är den största lyckan för oss alla. Den kärlek som finns mellan syskonen och deras omsorg om varandra har också varit en stor resurs. I december fyller Selma sex år och hon minns sin cancervård på ett sätt som säger mycket om barns förunderliga anpassningsförmåga. – Först gjorde det ont när det stack. Sen var det helt okej, säger Selma med en bestämd blick innan hon springer tillbaka till sina bröder för att fortsätta leka. ? "Hela resten av livet hade vi ju satt på hyllan." SELMA BÖRJADE i förskolan i augusti och är en aktiv och glad snart sexårig flicka. AVM4_loppuosa_0911.indd 40 AVM4_loppuosa_0911.indd 40 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• ELLI AALTONEN ”Om klienten slipper gå till flera olika luckor för att få service, då har reformen nått ett väldigt stort mål.” 41 ”Om klienten slipper gå till flera olika luckor för att få service, då har reformen nått ett väldigt stort mål.” Organisationsfältet behövs mer än någonsin Frivilliga och organisationer har mycket att ge socialoch hälsovårdsreformen. FINLANDS REGERING har publicerat sitt utkast till socialoch hälsovårdsreform. Målet är att minska klyftorna i välfärden samt göra socialoch hälsovårdstjänsterna bättre för alla finländare. De är goda mål, men förvaltning kan endast ge dem grova ramar. Det som finns inom ramarna skapas av beslutsfattarna i landskapen med sina riktlinjer, av chefer i olika organisationer med sitt strategiska ledarskap – och framför allt av personalen i sitt dagliga arbete. I fråga om innehållet i socialoch hälsovårdsreformen har även organisationerna inom socialoch hälsovården en viktig roll. Finlands Röda Kors en av de största organisationerna, vare sig man räknar med antalet frivilliga, medlemmar eller anställda. I SOMRAS lade jag sista handen vid en artikel om hur man har samarbetat inom socialoch hälsovården i vårt land. I början av samarbetet på 1970-talet låg fokus på administrativa lösningar. Senare kom funktionella samarbetsformer som gemensamma tjänster, gemensamma utbildningar, klientsamarbete och gemensamma anställa in i bilden. På organisationsfältet har man i större utsträckning än inom den offentliga sektorn sett det gemensamma inom socialoch hälsovården som något som gäller klienternas rättigheter. Organisationernas huvudbudskap har varit att det gäller att lyssna till klienternas behov. Klienterna bemöts som klienter, inte som antingen hälsovårdens klienter eller som socialvårdens klienter. Organisationerna inom socialoch hälsovården har ofta klarat av att samarbeta enklare än offentliga eller privata organisationer. HUR SOCIALoch hälsovårdsreformen lyckas avgörs också av klientens upplevelse av den. Om klienten konstaterar att väntetiden är kortare än tidigare har reformen nått sitt mål. Om klienten konstaterar att närtjänster och bastjänster har stärkts, då har reformen lyckats. Om klienten får en mer helhetsinriktad vård av bättre kvalitet än tidigare så kan vi vara nöjda med reformen. Om klienten får service som är ett samarbete mellan socialoch hälsovården, så att hen slipper gå till flera olika luckor för att få service, då har reformen nått ett väldigt stort mål. Som en del av socialoch hälsovårdsreformen bör samarbetet stärkas i synnerhet inom tjänsterna för äldre, inom missbruksvården, inom den psykiska hälsovården och i tjänsterna för barn och unga. Inom alla de områdena finns det både kunnande och beredskap att agera inom organisationsfältet. Organisationerna har också en speciell förmåga att erbjuda förebyggande och proaktiva tjänster. Ensamhet, otrygghet och marginalisering är stora hot mot vår välfärd. Gemenskap kan inte flyttas från kommunerna med ett beslut inom socialoch hälsovården. Jag hoppas vi i stället får se ett starkare samarbete mellan socialoch hälsovårdens regioner, kommunerna och organisationsfältet. ORGANISATIONERNA HAR redan för länge sedan i sin verksamhet insett att befolkningsgrupper har mångahanda behov. Den hjälp de erbjuder kan till sin form vara frivilligverksamhet eller kamratstöd. Det kan ge stöd till de offentliga tjänsterna till exempel inom hemvården av en äldre människa eller i hjälpen till en barnfamilj. I socialtjänstens joursystem ingår redan nu kris-, jouroch skyddshemsfunktioner där organisationerna har en stor roll. Vid sidan av kunnande inom socialoch hälsovården har många organisationer mycket att ge till exempel inom integrationstjänster, motionstjänster, rehabiliteringstjänster och kulturens välmåendetjänster. En organisation kan också möjliggöra samarbete och agera som koordinator i ett kommunalt gemenskapscentrum eller socialoch hälsovårdscentrum. Organisationsfältet behövs nu mer än någonsin. Som en del av socialoch hälsovårdsreformen kunde organisationerna inte bara stödja den offentliga makten i produktionen av tjänster, utan också stärka reformens koppling till medborgarna och på så sätt hela medborgarsamhället. Åtminstone vi på Finlands Röda Kors är redo att ta oss an jobbet. ? Elli Aaltonen Skribenten är ordförande för Finlands Röda Kors, arbetslivsprofessor vid Tammerfors universitet och doktor i samhälls­ vetenskaper. Kolumn AVM4_loppuosa_0911.indd 41 AVM4_loppuosa_0911.indd 41 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 42 Frivillig igen I nom Finlands Röda Kors finns det knappast någon som inte har hört Kalle Löövi tala. Han har representerat Röda Korset i otaliga intervjuer och tidningsartiklar, hållit tal och föredrag, än där en katastrof har inträffat, än i lugn och ro i soffan hemma. Kalle Löövi är en verklig Grand Old Man inom Finlands Röda Kors, en veteran av och frontfigur för biståndsarbete. När man i Röda Korset talar om Kalle vet alla genast vem det är frågan om. Det finns bara en Kalle. – Fast på riktigt finns det tre, skrattar Kalle Löövi. – Det har funnits exakt tre personer med namnet Kalle Löövi och de har alla en koppling till Röda Korset. – Den allra första Kalle Löövi var min farfar, som efter att medborgarkriget bröt ut anmälde sig som förare för en hästdriven ambulans i rödakorsavdelningen i Tammerfors. Det fick jag reda på inför jul 1988, när jag fick ett meddelande av Röda Korsets arkivarie till jordbävningsdrabbade Armenien. Jag fick frågan om jag borde ansöka om mer erfarenhetstillägg när nu Kalle Löövi hade börjat i Röda Korset redan år 1918. – Den tredje Kalle Löövi var min farbor. Jag var på hans begravning i Fredrikshamn i början av 1990-talet. Han bar Röda Korsets emblem som sanitär i kriget. Så nomen est omen. Seglade in i Röda Korset Kalle Löövi föddes i Valkeakoski år 1952. På sportplanen intill familjens frontmannahus lekte grannskapets barn och spelade boboll. Alla höll gemensamt ett öga på barnen. Även om man ofta kämpade med ekonomin själv vände man aldrig ryggen åt den som behövFinlands Röda Kors chef för internationellt bistånd Kalle Löövi, 68, är från och med oktober pensionär och igen frivillig i rödakorsavdelningen i Valkeakoski. TEXT KIMMO HOLOPAINEN KALLE LÖÖVI i sitt element, berättande om Röda Korsets biståndsverksamhet vid Hungerdagens öppning 2007. I förgrunden i publiken skådespelarna Risto Kaskilahti och Jasper Pääkkönen som deltog i insamlingen. A R I R Ä S Ä N E N AVM4_loppuosa_0911.indd 42 AVM4_loppuosa_0911.indd 42 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 43 de hjälp. De värderingarna fastnade. Någon stor kallelse att förbättra världen kände unge Kalle Löövi ändå inte. Efter student-examen for han till Tammerfors för att studera förvaltningsvetenskap. Löövis kontakt med Röda Korset började egentligen efter att han i mitten av 70-talet köpte en segelbåt. Genom en kurs i första hjälpen blev han bekant med rödakorsavdelningen i Valkeakoski och Maija och Erkki Welling. Erkki Welling var intresserad av att hitta borttappade människor och när man lite senare ordnade en efterspaningskurs i Hauho blev Löövi ombedd att vara med på temat efterspaning till sjöss. – För att jag hade den där segelbåten! Så dit for jag för att lära ut efterspaning till sjöss med den självsäkerhet som endast den kan ha som aldrig har sysslat med sådant, skrattar Löövi. Någonting i det ämnet träffade ändå rätt. Löövi började sätta sig in mer och mer i det här med efterspaning och år 1978 började han som projektarbetare på Röda Korset. Han planerade utbildningar och utvecklade ett utbildningssystem för Frivilliga Räddningstjänsten för efterspaning och ledning i efterspaning. Systemet används fortfarande. Inom kort kunde Löövi konstatera att han hade gett Röda Korset lillfingret. – Dåvarande beredskapschefen på Röda Korset, framlidne Pentti Louhi sa till mig att om jag ska leda utbildningar så måste jag gå Röda Korsets högre kurser. Löövi gjorde som han blev tillsagd. Grundkursen för internationella biståndsarbetare gick han i början av 80-talet, fast han fortfarande tänkte att han har Röda Korset närmast som hobby i hemlandet. Det förändrades i och med den första utlandskommenderingen i Polen, där kommuniststyret i årsskiftet 1981–1982 hade utlyst undantagstillstånd för att få bukt på den växande Solidaritet-rörelsen. Att se det lokala Röda Korsets och katolska kyrkans volontärer hjälpa gjorde ett stort intryck på Löövi och fick honom att inse styrkan i internationella Röda Korset. Internationella uppdrag År 1988 blev Löövi fast anställd av Finlands Röda Kors. Från och med år 1990 var han lärare och utbildningsplanerare också för Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC. Vid sidan av utbildningsoch utvecklingsarbete samlade Löövi erfarenhet på fältet under kommenderingar i bland annat södra Afrika och det forna Jugoslavien. Från och med 1992 förbättrade internationella Röda Korset samarbetet mellan de nationella föreningarna genom flera utvecklingsprojekt. Finlands Röda Kors deltog aktivt i det arbetet, inte minst tack vare Kalle Löövi. År 2001 övergick han till att arbeta för den internationella federationen i Genève. Efter tre år i Schweiz återvände Löövi till Finland och år 2006 blev han utsedd till chef för Finlands Röda Kors internationella biståndsarbete. Under de senaste decennierna har Löövi blivit bekant för de flesta inom Finlands Röda Kors och många utanför organisationen. Han har varit med i många arbetsgrupper och samarbetsorgan kring hälsovård och räddningstjänst i undantagsförhållanden i hemlandet. Ute i världen har hans kunnande utnyttjats inom bl.a. FN:s och EU:s katastrofoch krishanteringsprojekt. Löövi har fått flera inhemska och utländska utmärkelser för sitt arbete. Tillbaka vid startpunkten Allt det hör nu till det förflutna. Efter ungefär 45 års tjänst gick Kalle Löövi i pension från Röda Korset den första oktober. Hur känns det nu? – Inte så vemodigt som jag hade trott ändå, skrattar Löövi. – De senaste månaderna har närmast gått åt till att hålla semestrar som jag inte hade hållit och det kändes alldeles bra. Jag har jobbat ganska hårt ganska länge. Helt försvinner Röda Korset ändå inte ur Löövis liv. – Jag är fortfarande frivillig i avdelningen i Valkeakoski och med i personreserven för internationellt bistånd. – Röda Korset har redan bett mig vara tillgänglig för en viss typ av internationella operationer. Just nu kan jag inte resa iväg, men om jag senare upplever att det skulle vara till nytta så kan det nog hända att jag far. När man ber Löövi se tillbaka på sina år på Röda Korset är det helheten han betonar. – Det största vi har åstadkommit är det helhetssystem som vi har byggt upp inom Finlands Röda Kors. I det ingår användningen av katastroffonden, biståndsarbetarreserven och ett omfattande utbildningssystem, logistikcentret och utvecklandet av enheterna för snabba insatser, utveckling av arbetsmetoder och ledningssätt, alltihop. – Med hjälp av hundratals och kanske tusentals människor har vi skapat ett beredskapssystem som kan hjälpa snabbt både ute i världen och i Finland. Det är en verklig prestation, säger Löövi. På en fråga om var det finns mest utrymme för förbättring funderar han betydligt längre. – Röda Korset har en speciell roll i att skydda hjälpbehövande och civila. Därför kan vi agera i väldigt tajta situationer, i synnerhet internationellt, men samtidigt kan det lätt leda till att vi håller tyst om det vi gör. Vi borde lära oss att vara öppnare om det, säger Löövi. – Röda Korset är inte heller väldigt aktivt på att söka samarbetspartners bland andra aktörer. Samarbete behövs det mer av. Vi borde också i övrigt vara bättre på att ta emot nya människor. Glaset är fortfarande halvtomt Så hur ser framtiden ut? Klimatförändringen fortsätter och behovet av humanitärt bistånd ökar från år till år. Antalet flyktingar ökar. Samtidigt skärps det politiska klimatet. Allt det här påverkar också Röda Korset. – Att stämningen blir mer spänd är utan tvekan det största orosmomentet inför framtiden och inte bara på grund av biståndsarbete, utan också med tanke på samhällsutvecklingen. I stället för att tillsammans försöka göra saker och ting som gagnar oss alla ödslar man energi på att gräla. Det är så löjligt som löjligt kan bli, suckar Löövi. Men pessimism är inte Kalle Löövis grej. Det enda alternativet är att fortsätta arbeta, att outtröttligt fortsätta motarbeta felinformation, tala och agera för humanitära värderingar. – Till syvende och sist tror jag att människor är vettiga. Vi har tillgång till mer information än någonsin och vi har förmågan att sprida den. Till slut ser nog folk hur mycket vi kan göra om vi gör det tillsammans. – Jonej, det är nog så att glaset är mer än halvfullt, helt klart! ? "Till syvende och sist tror jag att människor är vettiga." RÖDA KORSETS Grand Old Man Kalle Löövi gick i början av oktober i pension efter 45 års tjänst. B E N JA M IN S U O M E L A AVM4_loppuosa_0911.indd 43 AVM4_loppuosa_0911.indd 43 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 44 Resumé Andrahandsskatter HYLLMETER MED KÄRL , ställning på ställning med jeans. Festblåsor, barnvagnar och fåtöljer. Mörkret har redan fallit den här kvällen i oktober, men i Kontti i Helsingfors möts man av pigga färger genast vid dörren. Halloween och jul är på frammarsch och man behöver inte leta efter vare sig pumpadekorationer eller adventsljusstakar. I Röda Korsets återanvändningsvaruhus Kontti kan man hitta allt det som finns i andra varuhus. Men en viktig skillnad finns det: allt det som säljs här har kommit in som donationer. – Det är härligt att komma till Kontti, för här är alltid så snyggt, säger returinredare Eva Maria Kontio . – Här kan man också alltid lita på att det som säljs är helt. Konttis butikschef Katariina Melvas konstaterar att cirkulär ekonomi och återanvändning intresserar finländarna och i synnerhet ungdomar allt mer. Det handlar inte bara om att det som är begagnat är förmånligare, utan att det är ett värde i sig att återanvända. Kunskapen om miljöns och hela jordens tillstånd har ökat och det skapar allvar. Mevals säger att finländarna har varit sena att vakna upp till återanvändningsideologin. Länge var det ett tecken på ekonomiskt välstånd och framgång att man kunde skaffa något nytt. – Det har krävt ett generationsskifte. Nu är returtänket på kommande på allvar i fråga om alla slags prylar. För den som har återanvändning som hobby som Kontio är Kontti en skattkammare. Tack vare återanvändning kan man hitta speciella saker som inte finns i butikerna. Förhållandet mellan pris och kvalitet är bästa möjliga och det ger mer flexibilitet i fråga om inredningen. – Här får man vettigt prissatta saker av god kvalitet och det är omsättning hela tiden, sammanfattar Kontio det bästa med Kontti. Kontti kommer också att finnas online när kedjans webbutik öppnas inom de närmaste månaderna. HEIDI NUMMI KLIMATPÅVERKARNA Pyry Jumppanen, Milla von Lerber och Ida Herranen träffas i allmänhet online. KONTTIS BUTIKSCHEF Katariina Melvas (t.v.) och Eva Maria Kontio har koll på trenderna i återanvändning. Klimatpåverkare har vind i seglen EN GOD IDÉ kan man ofta känna igen på att när man uttalar den högt så låter den helt självklar. Det tror Milja von Lerber, 23, som studerar statsvetenskap. Via en kurs på universitetet kom hon att delta i Röda Korsets idéevenemang Hackathon i april 2019. Den första dagen var gruppen på tre personer fortfarande osäker. Se bestämde sig von Lerber för att testa sitt eget recept. – Jag tänkte på att Röda Korset nästan inte alls har befattat sig med klimatfrågan, trots att det borde vara en självklarhet. När tanken var uttalad var idén klar: skapa en ny form av frivilligarbete genom att grunda en verksamhetsgrupp som fokuserar på klimatpåverkan. Juryn valde det till hela idétävlingens vinnare. Klimatpåverkarna kom igång med en rivstart. Hösten 2020 har verksamheten redan engagerat ett par hundra volontärer och gruppens Instagram-konto Ilmastovaikuttajat har över 400 följare. Eftersom gruppen från början grundades för att verka online har pandemin inte varit någon bromskloss. Tvärtom: när många verksamhetsformer som bygger på att man träffas fysiskt tvingades ta paus har volontärernas intresse för Klimatpåverkarna ökat. Hittills har Klimatpåverkarnas fokus mest synligt legat på påverkanskommunikation: På Instagram delar folk tips om maträtter utan kött med taggen #lempivege, under klimatkvällar har man diskuterat bland annat globala risker, podcast-serien Ilmastopodi har hört experter och så vidare. I gruppen kan man också tryggt tala om de rädslor och hotbilder som är förknippade med klimatförändringen. Gruppen Klimatpåverkarna påminner att klimatkrisen oundvikligen också är en humanitär kris. Röda Korset kan inte nöja sig med att följa klimatdebatten från åskådarplats och jobba med att åtgärda de skador som uppstår. – År 2015 kom det över 30 000 flyktingar till Finland och då talade man om en kris. Men det är väldigt lite jämfört med att klimatförändringen gör tätbefolkade områden i Afrika och Asien obeboeliga, säger von Lerber. Enligt unga klimataktivister är Röda Korset en naturlig plattform för klimatpåverkan. Röda Korset har färdiga verktyg och nätverk och när man får massan i en stor organisation i rörelse så är den inte lätt att stoppa. – Vi kan lita på att andra tar över när vi en dag är trötta. JANNE FLINKKILÄ Röda Korsets grupp Klimatpåverkarna tror att handling och gemenskap är det bästa receptet mot klimatångest. "Vi kan lita på att andra tar över när vi en dag är trötta." JO O N A S B R A N D T E E V A A N U N D I AVM4_loppuosa_0911.indd 44 AVM4_loppuosa_0911.indd 44 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• 45 Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. HYVÄ PÄÄTÖS Kuva: Erik Blomberg / Punaisen Ristin arkisto Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom@punainenristi.fi tai 040 562 2472. punainenristi.fi/ testamentti Tilaa testamenttiesite! Hakemisto AVM4_loppuosa_0911.indd 45 AVM4_loppuosa_0911.indd 45 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• ”Klo 14 aikaan jouluaattona sotamarsalkka Mannerheim saapui sairaalaan lääkintäkenraalimajuri Suolahden ja professori Brofeldtin seurassa. Alakerran halliin kokoontuneet sotainvalidit vastaanottivat ihailemansa viime talven taisteluitten ylipäällikön reippaalla laululla. Sen jälkeen sotamarsalkka tervehti kaikkia kädestä pitäen lausuen jokaiselle muutaman ystävällisen sanan ja toivottaen hyvää joulua. Sotainvalidit saivat sotamarsalkan kädestä savukerasian ja jotkut vielä ristin tai mitalin rintaansa. Arvokas ja muistorikas joululahja.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 9–10/1940 Suomen Punainen Risti kertoi järjestön puheenjohtajan, sotamarsalkka C.G.E. Mannerheimin jouluvierailusta Punaisen Ristin sotainvalidisairaalaan raskaana sotavuonna 1940. Vuosien takaa ? Åren går Marsalkan joulutervehdys Marskalkens julhälsning ”Vid 14-tiden på julafton anlände fältmarskalk Mannerheim till sjukhuset tillsammans med medicinalgeneralmajor Suolahti och professor Brofeldt . Krigsinvaliderna hade samlats i nedre våningens hall och mottog sin befälhavare från vinterns strider med sång. Därefter hälsade fältmarskalken personligen på dem och utbytte några vänliga ord med var och en samt önskade dem en god jul. Krigsinvaliderna fick en tobaksask ur marskalkens hand och en del av dem dessutom ett kors eller en medalj på bröstet. Det var en värdefull och minnesvärd julgåva.” FINLANDS RÖDA KORS 9–10/1940 Finlands Röda Kors rapporterade om sin dåvarande ordförande, fältmarskalk C.G.E. Mannerheims julbesök på Röda Korsets krigsinvalidsjukhus det tunga krigsåret 1940. Perusta VeriRyhmä! veripalvelu.fi/ryhmat MONTA KÄTTÄ AUTTAA ENEMMÄN KUIN YKSI @veripalvelu AVM4_loppuosa_0911.indd 46 AVM4_loppuosa_0911.indd 46 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36
• Punaisen Ristin Auttavaan puhelimeen vastaavat koulutetut henkisen tuen vapaaehtoiset. Rovaniemeläinen Esko Palovaara, 68, on yksi heistä. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA NINA SUSI Miten Auttava puhelin on järjestetty? – Meille vapaaehtoisille tulee hälytysviesti Hupsik­ sen eli Punaisen Ristin valtakunnallisen päivystys­ tietokannan kautta. Ennen palvelun avaamista pide­ tään verkkokoulutus, jossa saamme tarvittavat tie­ dot tapauksesta ja ohjeet eri tilanteisiin. Sen jälkeen valitaan vain Hupsiksesta itselle sopivat päivystys­ ajat. Itse päivystän aina kotona tietokoneen ääressä. Millaisia huolia soittajilla on? – Vastaamon tapauksessa päällimmäisenä on ollut järkytys ja pelko siitä, mitä rikolliset voivat varaste­ tuilla tiedoilla tehdä. Me kuuntelemme ja käymme läpi huolehdittavia asioita, onko tehty rikosilmoitus, osoitteenmuutoskielto ja niin edelleen. Osa vanhem­ mista soittajista on ollut hädissään, että he eivät osaa hoitaa sellaisia asioita. Niitä on sitten käyty rauhas­ sa läpi. Usein soittajalle on sen jälkeen tullut helpo­ tus, että ehkä tämä tästä selviää. Lopuksi olen yrittä­ nyt kysellä vähän muita kuulumisia, jotta ajatukset saataisiin välillä pois siitä ahdistuksen aiheesta. It­ kuun ja murheeseen ei ole yksikään puhelu päätty­ nyt, aina on päästy jollakin tavalla eteenpäin. Tarvit­ taessa meillä on ollut mahdollisuus järjestää myös yhteys psykologiin. Koronan yhteydessä soittajat oli­ vat etupäässä vanhempia ihmisiä. Heidän murheen­ sa oli viruksen pelkoa enemmän yksinäisyys, kun heidät oli käytännössä suljettu koteihinsa. Miten päädyit henkisen tuen vapaaehtoiseksi? – Ensimmäisenä innostuin pelastuspuolen toimin­ nasta jo 1969, kun menin nuorena VPK:hon. Välis­ sä on ollut hiljaisempia jaksoja, mutta 90­luvun lo­ pulta olen ollut enemmän tai vähemmän vapaaeh­ toistyössä. Alkuun kävin seurakunnan kautta hen­ gellisenä tukena sairaalapotilaille, joiden elämän lanka oli tulossa päätepisteeseensä. Myöhemmin liityin Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun, ja sen jälkeen innostuin ensiapukurssilla niin paljon, että liityin Rovaniemen ensiapuryhmään. Henkisen tuen kou­ lutuksia olen käynyt sekä Punaisen Ristin että pe­ lastuspuolen kautta. Mitä vapaaehtoistyö antaa sinulle itsellesi? – Sen jälkeen kun jäin pari vuotta sitten eläkkeelle, nämä harrastukset ovat pelastaneet minut toimet­ tomuudelta. Tulee tunne, että minua tarvitaan. Li­ säksi tässä on kertynyt vuosien aikana hieno jouk­ ko ystäviä – ja lisää tulee. ? Tärkeintä on kuunnella Avun kasvo Henkisen tuen vapaaehtoinen Esko Palovaara on kuunnellut niin koronan vuoksi yksin jääneitä vanhuksia kuin tietomurron uhrejakin. AVM4_loppuosa_0911.indd 47 AVM4_loppuosa_0911.indd 47 10.11.2020 15.32 10.11.2020 15.32
• Avun kasvo Avun kasvo TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ S-ryhmä tukee monipuolisesti kulttuuria, liikuntaa ja yhteistä hyvää koko Suomessa! Näe pidemmälle paraspaikkaelaa.fi #paraspaikka AVM4_loppuosa_0911.indd 48 AVM4_loppuosa_0911.indd 48 10.11.2020 14.36 10.11.2020 14.36