Dags att hjälpa Joacim samlar nu in hjälp åt andra Aika auttaa Joacim kerää nyt apua muille Röda Korset 4/2024 Yhä useampi luovuttaa töissä Allt fler ger blod på jobbet Nuorten turvatalolla on matala kynnys Stöd med låg tröskel för de unga Yksinäisyyttä vastaan jouluna Hjälp mot ensamhet under julen + Hyvä Joulumieli 14.11.–24.12. Jul i Sinnet 14.11–24.12 PR_04_2024_kansi.indd 1 PR_04_2024_kansi.indd 1 5.11.2024 9.54 5.11.2024 9.54
In support of nordicbuddies nordicbuddies.com 10% of the sales price is donated to Red Cross www.hyvajoulumieli.fi KERÄYS 14.11. 24.12.2024 Lähetä tekstiviesti HJM10 numeroon 16499 (10 €) Lähetä tekstiviesti HJM20 numeroon 16499 (20 €) Lähetä tekstiviesti HJM30 numeroon 16499 (30 €) MobilePay 66020 LAHJOITA R ah an ke rä ys lu va t. M LL :n ra ha nk er äy sl up a: R A/ 20 20 /1 48 6/ 23 .1 1. 20 20 . SP R :n ra ha nk er äy sl up a: R A/ 20 20 /1 40 7/ 9. 11 .2 02 ko ko m aa ss a lu ku un ot ta m at ta Ah ve na nm aa ta . Ål an ds la nd sk ap sr eg er in g, lu pa nr o ÅL R 20 23 /9 56 8/ 20 .1 2. 20 23 . PR_04_2024_kansi.indd 2 PR_04_2024_kansi.indd 2 5.11.2024 10.31 5.11.2024 10.31
3 P ET R I A H O / M IK K O V Ä H Ä N IIT T Y / J Y R K I K O M U LA IN EN 04 Pääkirjoitus 05 Ristiin rastiin Punainen Risti torjuu m-rokkoa Nälkäpäivän lippaisiin 760 000 euroa Muumi 80 tukee Punaista Ristiä Satu Kekomäki palasi Gazasta 10 Lapsiperheen joululahja 12 Mitä järjestöiltä halutaan? 16 Turvatalolle on lämmin tulla 18 Charles Babiga palasi Lappiin 24 Työajalla verta luovuttamaan 27 Ristikko 42 Piristä yksinäistä! 04 Ledare 28 Korsord 29 Kors och tvärs Röda Korset motarbetar mpox 760 000 euro i Hungerdagens bössor Mumin 80 stöder Röda Korset Satu Kekomäki återvände från Gaza 34 Julklapp till en barnfamilj 36 Varmt mottagande i Skyddshuset 38 Att ge blod på arbetstid 40 Resumé Partner eller underleverantör? 42 Pigga upp i ensamhet! Punainen Risti Röda Korset 4/2024 14.11.2024 Kansikuva/Pärmbild: Rami Marjamäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 0400 286 833, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Suomen Punainen Risti, viestinnän palvelut Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy / Antero Viinikainen ja Auli Lepistö p. 050 530 6978 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Muut yhteydenotot/Andra kontakter: kimmo.holopainen@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 80 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen 16 12 24 Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Eero Rämö. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Härkälenkki 13, 01730 Vantaa, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi SISÄLLYS – I N N EHÅLL PR_04_2024_kokonaan.indd 3 PR_04_2024_kokonaan.indd 3 5.11.2024 13.32 5.11.2024 13.32
4 Valoa joulun aikaan PUNAINEN RISTI järjestää tänä vuonna jo 28. Hyvä Joulumieli -keräyksen yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Tavoitteena on lahjoittaa 70 euron ruokalahjakortteja 18 000 vähävaraiselle perheelle. Järjestöjen vapaaehtoiset löytävät eniten apua tarvitsevat perheet yhdessä muun muassa neuvolan, sosiaalitoimiston ja seurakuntien kanssa. Tällainen yhteistyö osoittaa, miten vahvalle keskinäiselle luottamukselle yhteiskuntamme rakentuu. Valtion avustuksia järjestöille ollaan leikkaamassa lähivuosina rajusti. Tilanne herättää huolta, koska leikkauksista kärsivät eniten jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Monipuolinen suomalainen järjestökenttä on vuosikymmenten aikana oppinut kohtamaan paljon juuri sellaisia ihmisiä, jotka eivät löydä riittävästi apua julkisista palveluista. On lyhytnäköistä heikentää järjestöjen kykyä tavoittaa apua tarvitsevia juuri nyt, kun muualtakin säästetään ja maailma on epävakaampi kuin vuosikymmeniin. Hyvä lukija, pyytäisin yhtä pientä asiaa. Jos sinulle tulee mieleen tuttavapiiristäsi joku, joka voisi ilahtua lyhyestä juttutuokiosta juuri sinun kanssasi, tartu puhelimeen ja pirauta hänelle. Joulu, ilon juhla, voi olla monelle myös apea ja yksinäinen. Punaisen Ristin Joulupuhelu ilahduttaa varmasti! Ljus i jul I ÅR ORDNAR Röda Korset redan för 28:e gången insamlingen Jul i sinnet tillsammans med Mannerheims Barnskyddsförbund. Målet är at donera presentkort på 70 euro för mat till 18 000 mindre bemedlade familjer. Volontärer i organisationerna hittar de familjer som är mest i behov av hjälp i samråd med bland annat rådgivning, socialtjänst och församlingar. Det samarbetet visar hur mycket ömsesidigt förtroende det finns i vårt samhälle. De närmaste åren kommer statens bidrag till organisationerna att skäras ned kraftigt. Situationen är oroväckande, eftersom de som drabbas mest av nedskärningarna är de som är mest utsatta. Det mångsidiga finländska organisationsfältet har under decenniers lopp lärt sig möta precis många sådana människor som inte hittar tillräckligt stöd i de offentliga tjänsterna. Det är kortsiktigt att försvaga organisationernas förutsättningar att nå hjälpbehövande just nu, när det sparas på många håll och världen är mindre stabil än på flera årtionden. Bästa läsare, jag ber om en liten sak. Om du kommer att tänka på någon i din bekantskapskrets som kunde bli glad av en liten pratstund med just dig, greppa luren och ring upp den personen. Julen, glädjens fest, kan för många vara dyster och ensam. Då sprider Röda Korsets Julsamtal glädje! Ilpo Kiiskinen Päätoimittaja – Chefredaktör Finlands Röda Kors har cirka 72 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Eero Rämö. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Oxlänken 13, 01730 Vanda, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi PÄÄKI RJO ITUS – LEDAR E PR_04_2024_.indd 4 PR_04_2024_.indd 4 5.11.2024 13.46 5.11.2024 13.46
5 VI NJ ET TI RISTIIN RASTIIN Nenäpäivä palaa ruutuun uusin kujein. Gazan siviileille ei näy valoa. Muumi 80 tukee Punaista Ristiä. K U V A : N IA ID /Y H D Y S V A LT A IN K A N S A LL IN EN TA R T U N TA TA U T IV IR A S TO Punainen Risti torjuu m-rokkoa Afrikassa PUNAISEN RISTIN kansainvälinen liitto IFRC tehostaa työtään m-rokkoepidemian torjumiseksi Keski-Afrikassa. Tavoitteena on kohdata noin 30 miljoonaa ihmistä Kongon demokraattisessa tasavallassa ja sen naapurimaissa, joissa m-rokko leviää. Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset tarjoavat alueen hallituksille apua mm. tartuntatapausten kartoittamiseen, terveysviestintään sekä psykososiaaliseen tukeen. Isorokolle sukua oleva m-rokko tunnettiin aiemmin nimellä apinarokko, ja se aiheuttaa sairastuneille kuumetta, särkyä, imusolmukkeiden turvotusta ja rakkulaista ihottumaa. Hoitamattomana m-rokko voi olla jopa hengenvaarallinen. Tällä hetkellä leviävää m-rokon muunnosta 1b on tavattu myös muutamissa Euroopan maissa, mutta ei toistaiseksi Suomessa. Värjättyjä m-rokkoviruksia sairastuneen solun sisällä elektronimikroskooppikuvassa. PR_04_2024_.indd 5 PR_04_2024_.indd 5 5.11.2024 13.46 5.11.2024 13.46
6 RISTI I N R ASTI I N Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 760 000 euroa TÄNÄ VUONNA 26.–28. syyskuuta järjestetty Nälkäpäivän lipaskeräys kartutti Punaisen Ristin katastrofirahastoa noin 760 000 eurolla. Sateinen ja tuulinen sää ei tänä vuonna suosinut tapahtumaa, mutta keräyksessä päästiin silti lähes edellisvuoden tulokseen. Nälkäpäivän kokonaistulos selviää myöhemmin, kun kaikki lokakuun loppuun mennessä tehnyt lahjoitukset on saatu kirjattua. – Lämmin kiitos jokaiselle Nälkäpäivän lipaskeräykseen osallistuneelle vapaaehtoiselle ja lahjoittajalle. On ilo nähdä, miten Nälkäpäivä yhdistää kaikenikäisiä lapsista ikäihmisiin, Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen kiittää. Nälkäpäivänä kerätään lahjoituksia Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Rahaston varoja ei ole sidottu ennalta mihinkään tiettyyn avustuskohteeseen, joten Punainen Risti pystyy niiden turvin reagoimaan nopeasti avuntarpeeseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Tällä hetkellä apua tarvitaan kipeästi mm. Gazassa, Myanmarissa, Jemenissä ja Etiopiassa. J O O N A S B R A N D T Miehiä kaivataan jatkuvasti lisää luovuttajiksi. Veripalvelun tutkimusrahaston apurahat jaettu VERIPALVELUN TUTKIMUSRAHASTO on myöntänyt apurahoja tutkimusprojekteille, jotka keskittyvät veren ja kudosten luovutukseen sekä sopivuuteen vastaanottajan ja luovuttajan välillä. Apurahoja jaetaan myös elinsiirtoja syöpähoitoja edistävälle tutkimukselle. Yhteensä apurahoja myönnettiin tänä vuonna 500 000 euroa 12 eri tutkimushankkeelle. Uudistunut Nenäpäivä pyörähtää käyntiin ILON KAUTTA apua keräävä Nenäpäivä-kampanja palaa tauolta, kun kampanjan uusi ilme ja mediakumppani julkistetaan tämän lehden ilmestyessä 14.11. Käy siis osoitteessa www.nenäpäivä.fi ja lue, millaisin kujein ja millä kanavilla Nenäpäivä palaa ensi syksynä ruutuun! Nenäpäivän järjestää Nenäpäivä-säätiö, jonka perustivat vuonna 2004 Suomen Punainen Risti, Suomen Unicef ja Kirkon Ulkomaanapu. Nenäpäivän tuotoilla tuetaan erityisesti lasten koulutusta, terveyttä ja ruokaturvaa Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Vuosien varrella kampanja on tuottanut yhteensä 42 miljoonaa euroa. Lue lisää: nenäpäivä.fi Ukrainassa lähestyvä talvi kasvattaa avuntarvetta, kun iskut kriittiseen infrastruktuuriin vaikeuttavat sähkön, lämmön ja veden jakelua. Samaan aikaan Ukrainan terveydenhuolto tekee työtään valmiiksi äärirajoilla. Suomen Punainen Risti auttaa konfliktin uhreja ohjaamalla neljä miljoonaa euroa katastrofirahaston varoja kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatioon, jolla tuetaan Ukrainan Punaisen Ristin työtä. Punainen Risti paikalla Minttu Marttila (vas.), Aino Huuhti ja Seija Gustafsson keräsivät apua Nälkäpäivänä. PR_04_2024_.indd 6 PR_04_2024_.indd 6 5.11.2024 13.46 5.11.2024 13.46
7 VI NJ ET TI RISTI I N R ASTI I N TEKSTI TIINA LEINONEN KUVA JOONAS BRANDT Gazalaiset elävät normaalin illuusiossa Lastenlääkäri Satu Kekomäen mielestä Punaisen Ristin avustustyötä kunnioitetaan Israelin ja Gazan konfliktissa. Töissä hän ei pelännyt, mutta kotiin palattua iski toivottomuuden tunne. Satu Kekomäki Lastenlääkäri HUSin Uudessa lastensairaalassa Helsingissä. Punaisen Ristin avustustyöntekijä vuodesta 2019. Työskennellyt Gazan lisäksi Haitissa ja Välimerellä merihätään joutuneiden siirtolaisten avustusoperaatiossa. Millaista oli mennä töihin Gazaan nyt? – Emme päässeet edes Gazan rajalle asti, kun ylitsemme ammuttiin tykillä. Sitä ei onneksi tapahtunut toista kertaa komennuksen aikana. Ei minua silti pelottanut, koska Punaisen Ristin työtä kunnioitettiin ja turvallisuusjärjestelyt toimivat. Gazan tilanteessa ei juuri näy valoa, mutta toivottomuuden tunne iski vasta palattuani kotiin. Miltä arki Gazassa näyttää? – Kaupungit ovat enimmäkseen pölyistä betonirauniota, siellä täällä on jokunen ehjä rakennus. Ihmiset asuvat teltoissa ja osittain tuhoutuneissa kodeissa. Gazalaisten suuren huolen ja surun kyllä aistii. Siitä huolimatta ihmiset pitävät yllä normaalin illuusiota pysyäkseen toimintakykyisinä. He kulkevat kaduilla yrittäen tehdä ruokaostoksia. Ihmisiä oli paikoin liikkeellä niin paljon, ettei autolla meinannut päästä läpi. – Moni aikuinen potilas ei olisi halunnut lähteä kotiin kenttäsairaalasta. Sen ymmärtää, jos puuttuu toinen jalka ja koti on hiekalle kyhätty teltta. Vain vastasynnyttäneillä äideillä tuntui olevan kiire pois, ehkä huolehtimaan kotona odottavasta lapsikatraasta. Millainen on kenttäsairaalan työpäivä? – Kiersin tarkastamassa päivystyspoliklinikalle ja osastoille tuotujen lasten kunnon ja sairaalassa syntyneet vauvat. Lapsilla oli hengitystieja ihoinfektioita, A-hepatiittia, oksentelua, ripulia, kuivumaa ja kuumekouristuksia. Monilla oli myös konfliktissa tulleita vammoja ja aivokalvonja sylkirauhastulehduksia, joita ei Suomessa usein näe. Moni infektio olisi vältettävissä, jos lapsia voitaisiin pestä kodeissa puhtaalla vedellä ja saippualla. Potilailta puuttui myös kipulääkkeitä, koska ne on tuotava Israelin kautta. Välillä jouduimme lähtemään kesken työpäivän suojaan, kun se oli mahdollista potilaita vaarantamatta. – Avustustyöntekijät asuivat sairaalan vieressä talossa, jonka ensimmäinen kerros oli vahvistettu suojaamaan luodeilta. Joskus minut hälytettiin radiopuhelimella sairaalaan takaisin työvuoron jälkeen, ja öisin havahduin välillä taistelujen ääniin. Silti lähtisin Gazaan Punaisen Ristin avustustyöhön uudestaan. PR_04_2024_.indd 7 PR_04_2024_.indd 7 5.11.2024 13.46 5.11.2024 13.46
8 E nsiksi onnittelut kaikille jäsenlehtemme lukijoille, kun olemme saaneet takaisin nimen Punainen Risti! Ensimmäinen Suomen Punainen Risti -lehti ilmestyi kohta sata vuotta sitten 1925, joten olemme palanneet juurillemme. Punainen Risti on lehden nimenä hyvä, sillä se yhdistää julkaisun suoraan järjestömme toimintaan, vapaaehtoisuuteen ja periaatteisiin – me olemme yksi Punainen Risti. PIMEÄ VUODENAIKA tarkoittaa monelle ihmiselle kasvavaa yksinäisyyttä. Kun puhutaan yksinäisyydestä, silmiemme eteen piirtyy herkästi kuva vanhasta ihmisestä. Yksinäisyys on kuitenkin tuttua niin nuorille kuin vanhoillekin. Punainen Risti on pitänyt hienosti yllä yksinäisyyden tilannekuvaa vuosittaisella yksinäisyysbarometrilla. Sen tuoreimmat tulokset osoittavat, että yksinäisyys on enemmän tai vähemmän tuttua lähes kaikille ainakin jossain elämän vaiheessa. Edes hyvä taloudellinen tilanne ja yhteiskunnallinen asema eivät suojaa yksinäisyydeltä. Tyypillisiä yksinäisyyden riskiä kasvattavia tekijöitä ovat köyhyys ja terveyshuolet. Yli puolet yksinäisyysbarometrin vastaajista kertoi kokevansa yksinäisyyttä toistuvasti ja enemmän kuin joka kymmenes vähintään kerran viikossa. Kun yksinäisyyden kokemukset pitkittyvät, vaarana on yksinäisyyden kehä, joka lisää sairastavuutta ja sairauden tunnetta, masennusta, muistija unihäiriöitä sekä terveellisten elämäntapojen ja ravitsemuksen laiminlyöntejä. Tilastokeskuksen Elinolotilasto (SVT 2022) vahvistaa Punaisen Ristin yksinäisyysbarometrin tulokset. Sen mukaan jopa kolmasosa 16–24-vuotiaista ja lähes puolet yli 85-vuotiaista kokee yksinäisyyttä koko ajan. Yksinäisyys vaikuttaa kykyyn opiskella, valmistua, työllistyä, pysyä terveenä ja ylipäätään viettää hyvää elämää. Kun iäkkäiden ja yksinasujien määrä kasvaa, kasvaa samalla yksinäisyys. Iäkkäiden kohdalla yksinäisyyttä lisää vähäinen apu kotiin. Muistisairas, vanha ihminen yksin kodissaan vailla riittävää ulkopuolista apua on aika lohduton kuva. OLE N ITSE KIN ajoittain tunnistanut yksinäisyyden tunteen, vaikka omasta mielestäni osaankin olla yksin. Tällä hetkellä minulla riittää tekemistä, liikun paljon ja olen pysynyt terveenä, joten olen suhteellisen suojattu yksinäisyydeltä. Mutta entä myöhemmin elämässä, jos en enää pääse liikkumaan tai hakeutumaan muiden ihmisten pariin? Yksinäisyys nousi vahvasti mieleeni lukiessani Olivia Laingin romaanin Yksinäisten kaupunki. Laing pohtii kirjassaan, miten yksinäisyyden kurimuksesta voi vapautua. Hänen kirjassaan keinoksi nousee taide. Moni löytääkin taiteesta tapoja käsitellä vieraantuneisuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Jollekin toiselle elämään tuovat mielekkyyttä luonnossa liikkuminen, kirjoittaminen, käsityöt tai joku muu harrastus. Paras yksinäisyyden poistaja on silti toinen ihminen. Punaisen Ristin ystävätoiminta, Nuorten turvatalot, ruoka-apu, vertaistuki ja monet muut kohtaamisen muodot ovat hyviä keinoja torjua yksinäisyyttä. Vapaaehtoisena toimiessaan saa rikkautta ja sisältöä myös omaan elämäänsä. Yksinäisyyden torjunta pitäisi nostaa terveyden ja hyvinvoinnin saralla samanlaiseen asemaan kuin tupakoinnin vähentäminen ja sydänja verisuonitautien ehkäisy. Kaikenlainen sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen toiminta on entistä vahvempi prioriteetti myös Punaisessa Ristissä. VUODEN LOPUN lähestyessä pyrimme jälleen tuottamaan hyvää mieltä mahdollisimman monelle. Punaisen Ristin, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Yleisradion yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyy nyt jo 28. kerran, ja sillä on autettu vuosien saatossa satojatuhansia perheitä. Hyvää Joulumieltä teille kaikille! Elli Aaltonen Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja. Paras lääke on toinen ihminen Yksinäisyys tulee lähes kaikille meistä tutuksi ainakin jossain elämän vaiheessa. ”Entä myöhemmin elämässä, jos en enää pääse toisten ihmisten pariin?” KOLU M N I – E LLI AALTON E N PR_04_2024_.indd 8 PR_04_2024_.indd 8 5.11.2024 13.46 5.11.2024 13.46
9 RISTI I N R ASTI I N MUUMI 80 -JUHLAVUOTTA 2025 viettävä Moomin Characters tekee yhteistyötä Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n kanssa kerätäkseen varoja apua tarvitseville. Kampanjan aikana useat virallisten Muumi-tuotteiden valmistajat lahjoittavat osan Muumi 80 -tuotteiden tuotoista Punaisen Ristin kansallisille yhdistyksille 15 maassa. Lisäksi Moomin Characters tekee Punaiselle Ristille 100 000 euron lahjoituksen. Muumien luoja Tove Jansson (1914–2001) aloitti yhteistyön Suomen Punaisen Ristin kanssa jo 1960-luvulla. Ensimmäisen muumitarinan Muumit ja suuri tuhotulva Jansson kirjoitti toisen maailmansodan vielä riehuessa. Nuori taidemaalari alkoi kirjoittaa tarinaa lohduttaakseen itseään synkkänä aikana. Suuren tuhotulvan lopussa muumiperhe löytää katastrofin jälkeen turvan Muumitalosta. Lue lisää: moomin.com Muumi 80 tukee Punaista Ristiä Ketjureaktion tulos reilut 82 000 euroa SYYSKUUN LOPPUUN päättynyt Punaisen Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanja tuotti tänä vuonna yli 82 000 euroa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien auttamiseksi. Tarkka tulos täsmentyy myöhemmin, kun kaikki osallistuneet joukkueet ja työnantajat ovat tehneet lahjoituksensa. Ketjureaktion voittoon ajoi tällä kertaa CGI Suomen joukkue, jonka jäsenet pyöräilivät yhteensä 84 185 kilometriä. Lahjoitussummaa kilometreillä kertyi 3 367 euroa. Storytel lahjoittaa kuunteluaikaa STORYTEL LAHJOITTAA 5 000 äänikirjapalvelun 45 vuorokauden kokeilujaksoa tukeakseen uusien verenluovuttajien rekrytointia. Tarjous koskee uusia Storytelin asiakkaita. Lahjoitus on osa Veripalvelun Kannusta kaveria -kampanjaa, jonka tavoitteena on innostaa ihmisiä haastamaan ystäviään ja perheenjäseniään verenluovuttajiksi. Uusia verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti, sillä vain noin kolme prosenttia Suomen luovutusikäisistä luovuttaa verta. 191 maailman valtiossa toimii Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun kansallinen yhdistys. Kansallisilla yhdistyksillä on yhteensä noin 16 miljoonaa vapaaehtoista. Lähde: IFRC PUNAINEN RISTI 30 VUOTTA SITTEN Muutoksen aikoja ”JOKAINEN SUKUPOLVI tuntee elävänsä muutoksen aikaa, mutta ajoittain muutoksen tuulet tuntuvat voimakkaammin. Suomen Punaisen Ristin historiaan kuuluu monta laajaa kotimaan avustuskampanjaa viime vuosisadalta sotien jälkeiseen aikaan. Nyt on jälleen tarpeen herkistää ristiläisten antenneja, jotta pystymme löytämään apua tarvitsevat.” Punainen Risti 2/1994 Puheenjohtaja, lääkintöneuvos Håkan Hellberg kantoi huolta ihmisten pärjäämisestä ja jaksamisesta keskellä syvintä lamaa. Muumitalon ovi on kaikille auki, ja niin on myös Punainen Risti. PR_04_2024_.indd 9 PR_04_2024_.indd 9 5.11.2024 13.46 5.11.2024 13.46
10 VI NJ ET TI Aika antaa takaisin Räppäri Joacimin perhe sai apua, kun sitä tarvittiin. Nyt on hänen vuoronsa auttaa muita. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA RAMI MARJAMÄKI 10 Joacim Viljamaan suurin haave on pystyä elättämään itsensä musiikilla. S einäjoelta lähtöisin oleva muusikko ja räppäri Joacim Viljamaa, 22, ei kirjoittanut lapsena joulupukille pitkiä lahjalistoja. Hän oli tottunut siihen, että ihmeitä ei kannattanut odottaa. Joku pehmeä paketti, suklaata, ehkä lisäksi jotain pientä. Ulospäin Viljamaan perheen elämä näytti vielä hyvältä, oli omakotitalo ja oma piha, mutta rahat olivat lopussa. Juuri kun äiti oli jäänyt Joacimin kanssa äitiyslomalle, isän yritys oli jouduttu ajamaan alas. Perheen talous romahti. Pahimpina aikoina kolmelapsisella perheellä oli pulaa jopa ruoasta ja ihan perusasioista. – Pikkulapsena sitä ei tietysti edes kunnolla ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa, että meillä oli talousvaikeuksia. Lapsi osaa kuitenkin verrata itseään muihin, Joacim sanoo. Nuorempana Joacim kadehti kavereiden kalliita Lego-settejä, vähän vanhempana merkkivaatteita ja lomamatkoja. – Kun koulukaverit lähtivät hiihtolomalla laskettelemaan, me emme menneet minnekään. Vaikka rahat olivat vähissä, Joacim painottaa, ettei hän halua kuulostaa valittajalta. Lapsuus oli hyvä ja lämmin, vaikka kaikkea ei voinut saada. Kun varaa ei ollut matkusteluun, tilalle keksittiin jotain muuta kivaa. Kotona puhuttiin avoimesti kaikesta, myös raha-asioista. – Tietyllä tavalla olen jopa kiitollinen siitä, että en ole saanut kaikkea helpolla. Se on kasvattanut paljon ja muokannut ajatusmaailmani sellaiseksi kuin se on nyt, Joacim pohtii. Jälkikäteen ajatellen raskaimmalta tuntuu se taakka, jota moni vähävarainen vanhempi joutuu kantamaan: millaisen lapsuuden pystyn lapsilleni tarjoamaan, mistä he jäävät paitsi, kiusataanko heitä köyhyyden takia? – Talousvaikeudet lisäävät aina vanhempien stressiä, ja lapsi aistii herkästi vanhempien huolen. Joacimilla on kokemusta myös kiusatuksi tulemisesta. Häntä härnättiin koulussa paitsi perheen köyhyyden takia, myös siksi, että hän menetti helposti hermonsa. Äkkipikaisen luonteen taustalta paljastui lopulta ADHD, ja pahimmat tunnekuohut tasaantuivat iän myötä. – Kyllä se valitettavasti niin menee, että jos on luokan ainoa köyhän perheen lapsi, niin helposti jää porukan ulkopuolelle. Esimerkiksi vaatteista kiusataan helposti, Joacim sanoo. – Jätin kiusaamisen takia kesken esimerkiksi salibandyharrastuksen, vaikka tykkäsin lajista. Se alkoi siitä, että muilla PR_04_2024_kokonaan.indd 10 PR_04_2024_kokonaan.indd 10 5.11.2024 13.36 5.11.2024 13.36
11 HY VÄ JOU LU M I ELI oli uudet Adidaksen verkkarit ja minulla oli merkittömät jostain kirpputorilta. Vaikeuksista kasvoi hyvää Vaikeina vuosina Joacimin perhe sai apua ja tukea muun muassa ruokaan ja lasten harrastuksiin monilta järjestöiltä. Joulujen pelastajia olivat Joulupuu-keräys ja Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -kampanja. – Äiti muistelee, että saimme Hyvä Joulumieli -lahjakortin jouluruokiin pariinkin kertaan. Pienenä minulle isoin juttu oli tietysti Joulupuu-keräys. Sen kautta sain lahjoja, joista olisi ollut muuten turha haaveilla, esimerkiksi jonkun isomman Legon ja radio-ohjattavan auton, Joacim kertoo. Musiikkiharrastus on auttanut nykyään Tampereella asuvaa Joacimia puskemaan läpi niukan lapsuuden, kiusaamisen ja jopa syövän, johon hän sairastui 14-vuotiaana. Kirjoittaminen on ollut keino käsitellä vaikeita kokemuksia, kääntää ne joksikin hyväksi. Samasta syystä Joacim haluaa nyt vuorostaan auttaa muita. Hän vierailee säännöllisesti kouluissa puhumassa kiusaamista vastaan ja toimii Joulupuu-keräyksen vapaaehtoisena kummina. Hyvä Joulumieli -keräykseen osallistuminen oli helppo päätös. – Olen tosi kiitollinen siitä, että olen nyt tilanteessa, jossa voin hyödyntää omia kokemuksiani auttaakseni muita. Jos voin jotenkin auttaa, todellakin teen sen. Myötätunto ei maksa mitään Tilastojen mukaan yli 120 000 lasta elää pienituloisissa perheissä. Köyhyydestä puhutaan silti harvoin ääneen, sillä siihen liittyy edelleen häpeää. Helposti ajatellaan, että vähävaraisuudessa on kyse vastuuttomuudesta tai laiskuudesta. Tosiasia kuitenkin on, että useimmat meistä ovat paljon lähempänä päätyä köyhäksi kuin miljonääriksi. Syyksi siihen voi riittää esimerkiksi sairastuminen tai avioero. Joacimia toisten onnettomuudesta syyllistäminen lähinnä surettaa. – Jos lukee vaikka netistä keskustelua köyhyydestä, niin kommentit ovat usein aika rajua settiä. Paljon on sitä, että köyhiä syyllistetään ja pidetään jotenkin huonompina ihmisinä, vaikka tilanteen taustalla voi olla vaikka mitä. Aika helpolla ihmiset kuvittelevat pystyvänsä asettumaan toisen ihmisen asemaan. Kun Joacimilta kysyy jouluterveisiä talousvaikeuksissa oleville perheille, räppäri miettii pitkään, miten sanansa asettelisi. Tilanteen ulkopuolelta kun on aina helppo sanoa – ja todella helppo kuulostaa falskilta. – Rahan puute voi tehdä elämän tosi hankalaksi ja aiheuttaa paljon huolta, mutta omasta kokemuksestani tiedän, että raha ei sittenkään ole se tärkein asia. Tärkeintä joulussa on yhdessäolo ja se, että syödään hyvin – ja pidetään toisistamme huolta, Joacim sanoo. Ainakin myötätuntoon pitäisi jokaisella meistä olla varaa. ? Lue lisää: www.hyväjoulumieli.fi PUNAISEN RISTIN, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Yleisradion yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään tänä vuonna jo 28. kerran. Keräystavoite on 1,26 miljoonaa euroa, jolla lahjoitetaan 18 000 perheelle 70 euron arvoinen lahjakortti joulun alla. Lahjakortteja jaetaan perheille, jotka ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, perheen pienituloisuuden, ylivelkaantumisen tai muun kriisitilanteen vuoksi. Lahjakorttien jakamisen lisäksi Hyvä Joulumieli -kampanjan tavoitteena on nostaa lapsiperheköyhyyttä julkiseen keskusteluun. Hyvä Joulumieli -lahjakortti on joululahja, eikä sitä voi itse hakea. Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto etsivät apua tarvitsevia perheitä yhteistyössä muun muassa neuvoloiden, sosiaalitoimistojen, seurakuntien ja kumppanijärjestöjen kanssa. Vuonna 2024 jaettavat lahjakortit käyvät Keskon ja Lidlin myymälöissä. Lahjoita Hyvä Joulumieli: Tilisiirrolla: FI33 5780 4120 0801 60, viite 5429 Tekstiviestillä: viesti HJM numeroon 16499 (10 €) Puhelinsoitolla: 0600 1 6555 (10,14 € + pvm) MobilePaylla: tilisiirto numeroon 66020 Keräysluvat: RA/2020/1407/9.11.2020 ja ÅLR 2023/9568/20.12.2023 Joululahja vähävaraiselle lapsiperheelle V IL LE S A LM IN EN PR_04_2024_kokonaan.indd 11 PR_04_2024_kokonaan.indd 11 5.11.2024 13.36 5.11.2024 13.36
12 VI NJ ET TI 12 Suunta hukassa Järjestöjen julkinen tuki uhkaa kutistua valtiontalouden säästöjen takia yhä enemmän. Miten se vaikuttaa sotejärjestöjen toimintaan kovia kokeneiden auttajana ja puolestapuhujana? TEKSTI MINNA HOTOKKA KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY K ysymykset rahoituksen tulevaisuudesta ja itsemääräämisoikeuden turvaamisesta herättivät järjestöissä suurta huolta, kun valtionhallinto muutama vuosi sitten valmisteli sosiaalija terveysjärjestöjen julkisen rahoituksen uudistamista. Sosiaalija terveysalan järjestöjen kattojärjestö SOSTE, johon Suomen Punainen Ristikin kuuluu, pelkäsi muutoksen johtavan tempoilevaan rahoituspolitiikkaan. Siihen, että eduskunta linjaa avustuksista vaalikausi kerrallaan, ja linja muuttuu jatkuvasti. Suunnitelman mukaisesti julkisen rahoituksen yhteys Veikkauksen tuottoihin katkesi kuluvan vuoden alusta, ja yleishyödyllisen järjestötoiminnan valtionavustukset siirtyivät osaksi valtion budjettirahoitusta. Sitä ennen eduskunnassa oli sovittu laajapohjaisessa valmistelussa, että järjestöjen avustukset pysyvät vuosina 2024–2026 pääosin ennallaan. Kuluvan vuoden aikana pääministeri Petteri Orpon hallitus on kuitenkin ilmoittanut isoista valtiontalouden leikkauksista, jotka ulottuvat myös järjestöjen rahoitukseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että rahoitus kutistuu heti ensi vuonna. Mutta mistä oikeastaan säästetään, kun sote-järjestöjen tuesta leikataan? Mihin järjestöt rahoitusta käyttävät ja mikä on niiden yhteiskunnallinen merkitys? Y liopistonlehtori Petri Ruuskanen, YTT, Jyväskylän yliopistosta ja lehtori Kimmo Lind, YTT, Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ovat tutkineet sote-alan järjestöjä ja seuranneet kehitystä monesta näkökulmasta. Ruuskanen on ollut mm. laatimassa sote-järjestöjen joka toinen vuosi julkaistavaa järjestöbarometria, ja Lind on osallistunut lukuisiin järjestöalan kehittämishankkeisiin. Tutkijoiden mukaan järjestöillä on Suomessa monia yhteiskunnallisia tehtäviä. Historiallisesti järjestöt ovat meillä osa demokraattista järjestelmää, sillä kansalaistoiminnan kautta ihmiset pääsevät vaikuttamaan yhteiseen päätöksentekoon. Samaan aikaan järjestöt tuottavat monenlaisia palveluja – myös sellaisia, joita kukaan muu ei tuota, esimerkkinä ensija turvakotitoiminta. Lisäksi järjestöt tarjoavat mahdollisuuden sosiaaliseen toimintaan ja vertaistukeen. Tutkimuksesta tiedetään, että vapaaehtoistoiminta lujittaa PR_04_2024_kokonaan.indd 12 PR_04_2024_kokonaan.indd 12 5.11.2024 13.36 5.11.2024 13.36
13 V I N J E T T I Kimmo Lind (vas.) ja Petri Ruuskanen ovat tutkimustyössään perehtyneet siihen, miten viime vuosikymmenien yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet sosiaali ja terveysjärjestöjen toimintaan ja johtamiseen. PR_04_2024_kokonaan.indd 13 PR_04_2024_kokonaan.indd 13 5.11.2024 13.36 5.11.2024 13.36
14 yhteisöllisyyttä ja tuottaa myös tekijöilleen osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Järjestötoiminta onkin Suomessa hyvin suosittua. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024 -tutkimuksen mukaan peräti 43 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä mannersuomalaisista oli osallistunut vapaaehtoistoimintaan viimeisen vuoden aikana. Suurin osa toiminnasta oli tapahtunut järjestöissä. Järjestöillä on ollut Suomessa perinteisesti myös asiantuntijan ja jäsentensä edunvalvojan rooli, ilmeisimpinä esimerkkeinä ammattija työmarkkinajärjestöt. – Yhteiskunnallisten epäkohtien – ja myös ratkaisumallien – esittäminen poliittisille päättäjille on ollut Pohjoismaissa hyvin olennainen piirre, Kimmo Lind kertoo. S osiaalija terveysalan järjestöjen toiminnan ydintä on syystä tai toisesta haastavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttaminen. – Sote-järjestöjen edustamat ihmiset eivät niin pidä ääntä yhteiskunnassa. Esimerkiksi vanhusten, vammaisten, päihdeongelmaisten tai pitkäaikaissairaiden ihmisten on vaikea puolustaa omia etujaan, Lind kuvaa. Järjestöille ominaista on toimia siellä, missä on julkisen palvelun katvealueita. Ne tarjoavat myös ennaltaehkäisevää tukea, jolla voidaan vähentää kalliiden julkisten palvelujen tarvetta. Esimerkiksi ikäihminen voi pärjätä järjestön tarjoaman tuen turvin pidempään kotona, ja erilaiset auttavat puhelimet voivat vähentää julkisten sote-palvelujen kuormitusta. Järjestöjen toiminnalla on näin myös kansantaloudellista vaikutusta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti pyrki vuonna 2011 laskemaan, mikä on suurimmissa sote-alan järjestöissä tehdyn vapaaehtoistyön kansantaloudellinen merkitys verrattuna siihen, että vastaava työ tehtäisiin palkkatyönä julkisella sektorilla. Arvio oli, että yhdellä vapaaehtoistyöhön sijoitetulla eurolla saadaan vastinetta noin kuuden euron arvosta. Ruuskanen ja Lind varovat ottamasta kantaa suoraan numeroihin. – Varsinkin ennaltaehkäisevälle toiminnalle on tavattoman vaikea laskea hintalappua. Ajattelen silti, että pakko sen on taloudellisestikin jossain näkyä. Joka tapauksessa toiminta vähentää inhimillistä kärsimystä, Lind pohtii. Tutkijoiden mielestä monet palvelut on järkevää tuottaa nimenomaan järjestöissä. – Järjestöt voivat hoitaa joitakin asioita julkista sektoria paremmin, koska ne tunnistavat jäsentensä ja asiakkaidensa tarpeet paremmin. Ei kaikkea ole syytä siirtää muille sektoreille, Lind sanoo. SOSTE:n jäsenjärjestöt ovat kantaneet huolta siitä, että rahoitusleikkausten jälkeen sote-kentällä uhkaa jäädä paljon tekemättä. Kun raha on samaan aikaan tiukassa myös julkisella sektorilla, se tuskin kykenee ottamaan vastuulleen järjestöjen tuottamia palveluja. A siaan vihkiytymätön voisi luulla, että vapaaehtoistoiminta pyörii itsestään tai ainakin hyvin vähillä euroilla. Todellisuudessa vakiintuneet sosiaalija terveysjärjestöt ovat kuitenkin ammattilaisten johtamia organisaatioita, jotka tarvitsevat myös palkattua henkilökuntaa. Järjestöjen toiminnassa on mukana myös merkittävä määrä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. – He osallistuvat järjestöjen toimintaan ja tekevät vapaaehtoistyötä, mutta ihmisten toimintakyky vaihtelee. Ammattilaisia tarvitaan siksi organisoimaan toimintaa. Se vetää mukaansa myös sellaisia ihmisiä, jotka ehkä muuten jäisivät yhteiskuntaan osallistumisen ulkopuolelle, Ruuskanen selvittää. Ammattimaisuudessa on kyse myös vastuullisuudesta – siitä, ettei asioita hoideta puolivillaisesti. Esimerkiksi Suomen Punaisessa Ristissä avustusja järjestötyön ammattilaiset kouluttavat ja ohjaavat vapaaehtoisia, suunnittelevat avustustoimintaa, huolehtivat taloudenpidosta ja tuottavat viestinnän ja tietohallinnon palveluja. Toisin kuin joskus kuulee väitettävän, avustustyöhön lahjoitettuja varoja, kuten Nälkäpäivä-keräyksen tuottoja, ei käytetä hallintoon tai työntekijöiden palkkoihin. T utkijan näkökulmasta Ruuskanen ja Lind kommentoivat järjestöjen tulevia rahoitusleikkauksia harkiten. "Järjestöillä on kohtuuttoman vähän aikaa sopeutua." Kimmo Lindin mielestä valtion ja järjestöjen läheinen suhde ei ole entisellään. Hän kaipaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua järjestöjen merkityksestä. PR_04_2024_kokonaan.indd 14 PR_04_2024_kokonaan.indd 14 5.11.2024 13.36 5.11.2024 13.36
15 – Kyllä järjestöjen pelot näissä tehtävissä leikkauksissa toteutuivat, Ruuskanen muotoilee. Selvää on ainakin se, että leikkausten aikataulu on liian nopea. – Järjestöillä on ollut kohtuuttoman vähän aikaa sopeuttaa toimintaansa. Tästä ei kuitenkaan voida syyttää pelkästään nykyhallitusta, vaan kyseessä on isompi institutionaalinen katkos. Ruuskanen muistuttaa, että järjestöjen ja valtion suhde on ollut viime vuosikymmeninä muutenkin suurten myllerrysten kourissa. Ensimmäiset suomalaiset kansalaisjärjestöt perustettiin jo 1800-luvulla. Järjestöt olivat pitkään edelläkävijöitä sote-palvelujen järjestämisessä. Hyvinvointivaltion synnyn myötä monet tehtävät siirtyivät kuntien ja valtion hoidettavaksi. Lind kuvaa valtion ja sote-järjestöjen suhdetta muiden Pohjoismaiden tapaan vastavuoroiseksi, jopa symbioottiseksi. – Elettiin yhteisymmärryksessä, jossa vaihdettiin palveluja, innovaatioita ja rahaa. Ruuskanen sanoo, että molemmat osapuolet tunnistivat ja tunnustivat toistensa toiminnan, arvon ja merkityksen. Järjestöt nähtiin valtion jatkeena ja kumppanina. 1 990-luvulla valtion ja järjestöjen likeinen suhde alkoi rakoilla, koska järjestöjen palvelut päätyivät EU-lainsäädännön vuoksi kilpailuasetelmaan yritysten kanssa. Pian alkoi julkinen keskustelu rahapelien haitoista, minkä lisäksi kansainvälinen kilpailu alkoi haastaa Veikkauksen monopoliasemaa. Järjestöjen rahoituksen kasvu vaarantui, ja valtio koki painetta tehdä jotain. Nyt järjestöjen rahoitus tuntuu ajautuneen melkoiseen solmuun. – Monet ongelmat johtuvat siitä, ettei valtion ja järjestöjen yhteistä pitkää taustaa tunneta, Lind toteaa. Hän sanoo olevansa huolissaan siitä, onko valtion ja sote-järjestöjen yhteisymmärrystä enää olemassa. Nyt valtio odottaa kansalaisjärjestöiltä ennen kaikkea tehokkuutta ja vaikutuksia. Järjestöjen demokraattinen rooli on painunut taka-alalle, ja keskiöön on noussut palvelutuotanto. Järjestöt eivät enää ole valtion kumppani vaan alihankkija. Ruuskasen mukaan tämä on nykykehityksen suurin ongelma. – Mitä isompi rooli järjestöillä on palvelutuotannossa, sitä enemmän ne siirtyvät palvelemaan julkista sektoria. Lind huomauttaa, että suunnitellut leikkaukset kytkevät sote-järjestöt entistä tiukemmin valtion talutusnuoraan. Mitä suurempaa yleisavustusta järjestö on tähän mennessä saanut, sitä suuremmat ovat myös yleisavustusten prosentuaaliset leikkaukset. Kun aiempaa isompi osa rahoituksesta on tulevaisuudessa korvamerkittyä, järjestöt eivät enää voi päättää yhtä itsenäisesti, mihin rahansa käyttävät. – Järjestöt alkavat toteuttaa enemmän rahoittajansa toiveita kuin edustamiensa ihmisten intressejä. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, Ruuskanen kuvaa. Kaiken tämän seurauksena kansalaisjärjestöjen rooli demokratian edistäjänä, sosiaalisen toiminnan järjestäjänä ja jäsentensä edunvalvojana uhkaa tutkijoiden mukaan hapertua. T ällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhde on muuttunut, mutta kukaan ei oikein tiedä millaiseksi. Lind toivoo, että valtio ja järjestöt laatisivat yhteistyössä perusteellisen järjestöpoliittisen strategian. Siinä linjattaisiin, mitä järjestöt merkitsevät valtiolle, mitä valtio niiltä odottaa ja miten järjestöjä voitaisiin tukea pitkäjänteisesti. – Nyt asiat vain tapahtuvat ilman yhteistä ymmärrystä. Tuntuu, ettei ole systemaattista vuoropuhelua eikä kokonaiskuvaa siitä, miten asiat menevät jatkossa. Tarvetta järjestöjen tekemälle työlle on varmasti myös tulevaisuudessa. – Yhteiskunnallinen tilanne näyttää olevan se, että haasteellisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä tulee lisää. Esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Järjestöjen edustamien ryhmien koko ei ole ainakaan pienenemässä, Ruuskanen pohtii. Lind lähettää osapuolille kansalaisyhteiskunnan tutkijan terveiset: – Itse toivon, että sote-järjestöt ja julkinen sektori löytäisivät toisensa uudelleen ja löytyisi hedelmällinen tapa avustaa järjestöjä. Kansalaistoimintaa pitäisi tukea enemmän. ? "Toivottavasti järjestöt ja valtio löytävät toisensa uudelleen." Järjestöillä pitäisi Petri Ruuskasen mielestä olla enemmän vapauksia päättää, mihin ne saamansa avustukset käyttävät. Tämä vahvistaisi järjestöjen demokraattista roolia. PR_04_2024_kokonaan.indd 15 PR_04_2024_kokonaan.indd 15 5.11.2024 13.36 5.11.2024 13.36
16 VI NJ ET TI 16 Turvalliseen paikkaan Nuorten turvatalolla Milla otettiin vastaan lämmöllä, jota ilman hän liian usein lapsena jäi. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA JOONAS BRANDT P unaisen Ristin Nuorten turvatalo auttaa nuoria niin pienissä kuin isommissakin kriisitilanteissa, joita elämässä tulee vastaan. Moni nuori ottaa suoraan yhteyttä Nuorten turvataloon tai varaa ajan netissä, mutta ehdotus turvatalon puoleen kääntymisestä voi tulla myös koululta tai sosiaaliviranomaiselta. Näin tapahtui esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvan Millan kohdalla, kun hän joitakin vuosia sitten totesi, että ei jaksanut enää yksin. Arkaluontoisista yksityiskohdista johtuen Milla esiintyy tässä jutussa vain etunimellään. Hän halusi kuitenkin jakaa tarinansa, jotta mahdollisimman moni nuori saisi apua. Ennen Nuorten turvatalolle hakeutumista Millan elämässä oli ehtinyt tapahtua paljon. Ensimmäinen isku oli äidin kuolema Millan ollessa vasta kaksivuotias. Milla jäi kahdestaan isänsä kanssa. – Olin ehkä viiden, kuuden ikäinen, kun isä löysi uuden naisystävän, ja ollessani seitsemän he menivät naimisiin, Milla kertoo. Sen jälkeen asuttiin saman katon alla. Millalla ja uudella äitipuolella menivät sukset yhä pahemmin ristiin. Kun taakka kävi liian raskaaksi kantaa yksin, Milla haki apua Nuorten turvatalosta. PR_04_2024_kokonaan.indd 16 PR_04_2024_kokonaan.indd 16 5.11.2024 13.36 5.11.2024 13.36
17 – Se oli sellaista jatkuvaa lievää pahoinpitelyä ja kiusaamista, ja myöhemmin suoranaista väkivaltaa. Sitä jatkui pitkälti koko lapsuus, Milla kertoo. Varhain pois kotoa Yläasteen lopulla oli aika miettiä tulevia opiskelupaikkoja. Milla tarttui tilaisuuteen paeta kodin ilmapiiriä ja alkoi tutkia mahdollisuuksia muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Opiskelupaikan ja soluasunnon järjestyminen Helsingistä oli iso helpotus. Elämä helpottui pitkäksi aikaa, kun omista tekemisistä ei tarvinnut koko ajan vastata jollekin. Opintojen ohessa Milla alkoi 17-vuotiaana työskennellä tarjoilijana. Sitä kautta tutustui myös ihmisiin, sillä ystävät uudella paikkakunnalla olivat vähissä. Raskainta oli korona-aika, joka katkaisi työt. Kun Milla oli kesälomalla käymässä kotona, isän uuden puolison kanssa puhkesi jälleen riita, jonka yhteydessä Milla joutui pahoinpidellyksi. Tapahtuman jälkeen Milla sinnitteli vielä pari päivää kotona, mutta palasi sitten yksin Helsinkiin. Siinä hetkessä jokin romahti. ”Ympärillä oli turvallisia aikuisia.” – Koin itseni tosi yksinäiseksi. Olin masentunut ja itsetuhoisissa ajatuksissa. Yhtenä päivänä minulla oli sitten niin huono olla, etten enää kestänyt olla yksin kaikkien asioiden kanssa, Milla sanoo. Hän oli jo aiemmin saanut sosiaaliviranomaisilta vinkin, että Punaisen Ristin Nuorten turvataloon voi vaikealla hetkellä ottaa yhteyttä. – Soitin turvatalon numeroon alaovelta. Kello oli niin paljon, että työpäivä oli periaatteessa jo päättynyt, mutta minut otettiin heti sisään. Turvatalolla ei tuomita Turvatalolla Milla sai tukihenkilökseen Tiinan, joka kuunteli Millan tarinaa ja lähti saattamaan häntä lääkäriin ja sen jälkeen psykiatrian poliklinikalle. Lääkärin jälkeen Milla sai valita, jääkö hän sairaalaan vai lähteekö Tiinan kanssa yöksi turvatalolle. – Turvatalo tuntui siinä kohtaa paremmalta vaihtoehdolta, koska olin ehtinyt vähän tutustua Tiinaan. – Tiina vaikutti aidosti kiinnostuneelta siitä, miten minulla menee. Hän kuunteli, eikä syyttänyt tai tuominnut minua mistään. Tuntui siltä, että sain SUOMEN PUNAISEN RISTIN joulukampanja kerää varoja yksinäisyyden lievittämiseksi. Yksinäisyys on Suomessa vakava yhteiskunnallinen ongelma, josta kärsii kyselyiden mukaan enemmän kuin joka kymmenes suomalainen. Syvimmillään yksinäisyys on monen kohdalla jouluna. Lahjoitusten avulla Punainen Risti tarjoaa mm. nuorille keskusteluapua ja tilapäismajoitusta Nuorten turvataloilla, kouluttaa lisää vapaaehtoisia ystäviä sekä järjestää yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa ja joulukahviloita yksinäisille. Mukana joulukampanjassa ovat myös Nelosen huippusuositun Vain Elämää -ohjelman tähdet. Vain elämää: Punaisen Ristin päivä -erikoisjaksossa 22.11. nähdään, miten Punainen Risti lahjoittajien ja vapaaehtoisten tuella vähentää yksinäisyyttä ja tukee apua tarvitsevia. Jaksossa Vain elämää -kauden artistit Eini, Costello Hautamäki, Marko Hietala, Ilta, Hanna Pakarinen, Jussi Rainio, Roope Salminen ja Waldo kertovat myös omista yksinäisyyden kokemuksistaan. – Punaisen Ristin erikoisjaksossa on mahtavia yllätyksiä, hienoja esityksiä ja koskettavia tarinoita. Samalla siinä kerrotaan, miten jokainen voi osallistua ja auttaa, Hanna Pakarinen lupaa. Vain elämää: Punaisen Ristin päivä Nelosella ja Ruutu-tv:ssä 22.11. klo 20:00. Uusinnat Nelosella 23.11. klo 9:00 ja 17:30, Liv-kanavalla 23.11. klo 21:00 ja 26.11. klo 21:00 sekä Nelosella 28.11. klo 18:00. Lue lisää: www.punainenristi.fi/joulu Että kukaan ei jäisi yksin osakseni äidillistä lämpöä ensimmäisen kerran elämässäni. Millan asiakkuus Nuorten turvatalolla jatkui lopulta kaksi ja puoli vuotta, alkuun keskusteluapuna ja sen jälkeen itsenäistymisen tuen kautta. Milla pääsi myös nuorten psykiatrian asiakkaaksi. – Se helpotti oloa jo paljon, että ympärillä oli turvallisia aikuisia ihmisiä, koska lapsuudessa niin ei usein ollut, Milla sanoo. – Poliklinikalla hoito saattaa olla aika tunteetonta, koska se on aina se tunnin aika, mutta Tiinan kanssa oli aikaa ja saattoi puhua mistä tahansa. Se auttoi minua paljon eteenpäin elämässä ja itsenäistymisessä. – Onneksi meillä on sellaisia paikkoja kuin Nuorten turvatalot, joihin nuori voi mennä hakemaan apua pienellä kynnyksellä. Olen tosi kiitollinen siitä lämmöstä, jolla minut otettiin vastaan. ? PU NAISEN R ISTI N JOU LU 2024 P ET R I A H O PR_04_2024_kokonaan.indd 17 PR_04_2024_kokonaan.indd 17 5.11.2024 13.36 5.11.2024 13.36
18 AVU N K ASVO E nsimmäinen sokki oli sää, tietenkin. Syksy oli Suomessa jo pitkällä. Ensimmäiset pari päivää Helsingissä vielä menivät, mutta Rovaniemi, se oli jotain ihan muuta. – Minä luulin, että minulla oli lämpimät vaatteet, mutta ne eivät auttaneet mitään. Tuuli puhalsi suoraan läpi. Se oli järkyttävää, minä vain tärisin! Ja ilma kylmeni koko ajan, Charles Babiga, 53, muistelee nauraen. – Hulluinta oli silti se, että pystyin näkemään oman hengitykseni! Siinä niitä ”pieniä” eroja, joita ei hevin unohda, Charles nauraa. Vuosi oli 1999, ja Charles Babiga oli saapunut Lappiin Punaisen Ristin nuorisodelegaattina Ugandasta. Hän oli kotoisin Igangasta, vähän Rovaniemeä pienemmältä paikkakunnalta pääkaupungista Kampalasta itään, läheltä Kenian rajaa. Siellä lämpötila laski harvoin edes alle 20 asteen. Napapiirille saapuessaan Charles oli 28-vuotias ja valmistunut toiselta asteelta historian ja uskonnon opettajaksi. Nyt, melkein 25 vuotta myöhemmin, Charles on palannut Suomeen tapaamaan tuttuja ja muistelemaan vuottaan kylmässä pohjoisessa. Kansainvälisyys kiinnosti Punaiseen Ristiin Charles Babiga tutustui alun perin koulussa, jossa Ugandan Punainen Risti opetti ensiapua ja järjesti verenluovutuksia. Ajatus vapaaehtoistyöstä yhteiseksi hyväksi viehätti Charlesia, joka lähti mukaan Punaisen Ristin valtakunnalliseen nuorisotoimintaan. Myös kansainvälisyys kiinnosti. – Ensimmäinen kansainvälinen nuorisoleirini oli 1988 Keniassa. Kenian Punainen Risti toimi isäntänä, mutta Punaisen Ristin kansainvälinen liitto oli mukana järjestelyissä. Osallistujia oli yli 20 maasta, ja yksi niistä oli Suomi, Charles muistelee. Kokemuksen karttuessa mahdollisuuksia avautui lisää. Vuonna 1994 Charles osallistui neljän muun ugandalaisen nuoren kanssa Punaisen Ristin vaihto-ohjelmaan, joka toi heidät Tanskaan, Belgiaan ja Hollantiin. Euroopassa vietettiin kesäaikaan kuusi viikkoa, osallistuttiin pyöräilytapahtumiin, tehtiin katuteatteria ja kampanjoitiin rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Muutamaa vuotta myöhemmin Charles kuuli, että Suomen ja Ugandan Punaiset Ristit olivat sopineet vaihto-ohjelmasta nuorisodelegaateille. – Ajattelin silloin, että miksi en kokeilisi. Olin toiminut jo monta vuotta Punaisessa Ristissä, puhuin aika hyvin englantia, ja olin ollut Euroopassa. Hakijoita oli paljon, mutta ilmeisesti onnistuin haastattelussa, koska minut valittiin. Päiväntasaajalta Napapiirille Ugandalainen Charles Babiga palasi Rovaniemelle ja Lappiin, jonne Punainen Risti toi hänet melkein neljännesvuosisata sitten. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT MARKO JUNTTILA PR_04_2024_kokonaan.indd 18 PR_04_2024_kokonaan.indd 18 5.11.2024 14.32 5.11.2024 14.32
19 AVU N K ASVO Charles Babiga kertoo, että Ugandan Punainen Risti keskittyy pitkälti vahvistamaan terveydenhuoltoa ja elinkeinoja. Työ on hyvin konkreettista. Sen sijaan esimerkiksi yksinäisyys ei ole samanlainen ongelma kuin Suomessa. PR_04_2024_kokonaan.indd 19 PR_04_2024_kokonaan.indd 19 5.11.2024 14.32 5.11.2024 14.32
20 Ne pienet kulttuurierot Helsinki-Vantaalla Charlesia oli vastassa Suomen Punaisen Ristin nuorisotoiminnan päällikkö Erja Reinikainen. Parin keskustoimistolla vietetyn päivän jälkeen matka jatkui junalla kohti Rovaniemeä. Majoitukseksi Charlesille Lapin piiri oli vuokrannut pienen yksiön. Oppaana toimi piirin silloinen nuorisosihteeri Saija Valtasaari, joka vei Charlesin vaateostoksille ja opasti kerrospukeutumisen saloihin. – Opin, että jalassa piti olla puuvillaa, sitten villaa välissä, ja vasta sen jälkeen päällyshousut, jotka hylkivät vettä. Etiketin oppiminen ei ollut helppoa, mutta vähitellen sitä alkoi osata. Se on aika tehokas opetus, kun astuu ajatuksissaan ulos sisävaatteissa ja – voi hyvä jumala, äkkiä takaisin sisään ja kaikki kerrokset päälle! Kylmän lisäksi piti totutella pimeään. Valo väheni päivä päivältä, kaamos teki tuloaan. Igangassa, kivenheiton päässä päiväntasaajasta, yö ja päivä pysyivät sentään tukevasti paikoillaan! Ja sitten oli tietysti suomalaiset. Punaisen Ristin väki oli selvästi ystävällistä, mutta muista Charles ei tahtonut saada selvää. Ihmiset puhuivat vähän tai eivät ollenkaan, eivät välttämättä edes tervehtineet. Charlesista tuntui kuin ihmiset olisivat halunneet pysyä hänestä kaukana. – Aluksi luulin, että kukaan ei pidä minusta! Kun olin jossain puhumassa Punaisesta Rististä, kukaan ei kysynyt eikä sanonut mitään. Siinä minä sitten ihmettelin, olinko sanonut jotain ihan väärää, Charles nauraa. Suomalaisuuden katajaista ydintä auttoi avaamaan tukiryhmä, jonka Lapin piiri oli koonnut Charlesille nuorista vapaaehtoisista – että hyvin se meni, me suomalaiset nyt olemme vähän tuppisuita. – Vähitellen opin, että ne ovat vain kulttuurisia eroja. Suomalaiset ovat usein hiljaisia ja pidättyväisiä, mutta he ovat siitä huolimatta ystävällisiä ja hyväntahtoisia. Nuorisodelegaattina Charlesin päätehtävä oli tukea Punaisen Ristin nuorisotoimintaa Lapin piirin alueella. Yhdessä nuorisosihteeri Saijan ja vapaaehtoisten kanssa hän kiersi kouluja ja tapahtumia, puhui rasismia ja ennakkoluuloja vastaan, kertoi Punaisesta Rististä, kotimaastaan ja omasta elämästään. Vajaan vuoden aikana Charles pääsi osallistumaan myös Suomen Punaisen Ristin kansainvälisten avustustyöntekijöiden kursseille, joita varten piti matkustaa välillä Etelä-Suomeen. Kilometrejä kertyi. Rovaniemellä Charles tutustui uusiin ihmisiin myös yhteiskristillisen opiskelijajärjestö Krosis ry:n toiminnan kautta. Yhteiset illanvietot auttoivat pitämään koti-ikävän loitolla. – Kun sain kirjastokortin, yritin opiskella vähän suomeakin. Pääsin sille tasolle, että ymmärsin pikkuisen mistä ympärillä puhuttiin ja pystyin esittelemään itseni suomeksi. Uudet ystävät pitivät huolen, ettei Charles jäänyt paitsi suomalaisuuden avainkokemuksista – tai hulluista jutuista, kuten hän itse nauraen sanoo. – Sain kokeilla ajoa moottorikelkalla ja koiravaljakolla, kävellä jäätyneellä järvellä, retkeillä ja syödä marjoja metsästä. Ugandalaispojalle ne olivat mullistavia kokemuksia, jotka muuttivat koko maailmankuvaa. – Jos nyt menisin saunasta jäiseen järveen, pyörtyisin varmasti! ”Jos minä selviydyin Lapista, niin selviydyn mistä tahansa.” Charles Babiga oppi Suomessa paljon muutakin kuin pukeutumaan lämpimästi. Lapin Kansa kertoi vuonna 2000 Charles Babigan luotsaamasta Rovaniemen Kansainvälisestä kahvilasta. PR_04_2024_kokonaan.indd 20 PR_04_2024_kokonaan.indd 20 5.11.2024 14.32 5.11.2024 14.32
21 Takaisin napapiirille Palattuaan kotiin Ugandaan Charles opiskeli maisteriksi ja perusti perheen puolisonsa Hellen Birungi Babigan kanssa. Hän työskenteli 14 vuotta Punaisen Ristin toiminnanjohtajana Igangan alueella, kunnes vuonna 2014 siirtyi kristilliseen Center for Evangelism -järjestöön, jonka varajohtajana hän yhä toimii. Sen ohella Charles on mukana useissa liikeyrityksissä kuljetuksen, kaupan ja matkailun alalla. Punaisessa Ristissä kertyneiden kansainvälisten kokemusten innostamana hän lähti mukaan myös Rotary-verkoston toimintaan. Suomeen hän palasi juuri nyt, kun tilaisuus tuli tarjottimella. Center for Evangelismin kumppanijärjestö, avustustyötä lasten hyväksi tekevä Barnmissionen kutsui Charlesin Ruotsiin kertomaan toiminnasta Ugandassa, joten Suomessa poikkeaminen kävi helposti. Suomessa Charles tapasi ystäviä, muisteli menneitä ja kiersi tuttuja paikkoja. – Muutos verrattuna 25 vuoden takaiseen on iso. Silloin Suomi oli vasta vähän aikaa sitten liittynyt Euroopan unioniin, ja raha oli markka. Uutta on rakennettu paljon, kaikki on paljon kansainvälisempää, ja vieraita kieliä kuulee kadulla enemmän, Charles miettii. – Toisaalta varsinkin maaseudulla ajaessa näkee paljon hylättyjä rakennuksia. Nuoret ihmiset eivät ole kiinnostuneita maanviljelystä vaan haluavat kaikkialla isoihin kaupunkeihin. Se on tavallaan surullista. Suunnittelu kannattaa Suomessa vietetystä vuodesta Charles sanoo oppineensa valtavasti. – Te suomalaiset olette erittäin hyvin koulutettuja, järjestelmällisiä ja luotettavia. Useimmat suomalaiset ystäväni ovat opiskelleet pitkälle, ja heidän esimerkkinsä motivoi minuakin kehittämään itseäni. Suomessa opin, että kannattaa suunnitella tarpeeksi pitkälle eteenpäin ja tehdä lujasti töitä tavoitteidensa eteen, Charles sanoo. – Kulttuuriset erot opettivat myös suvaitsevaisuutta ja sopeutumiskykyä. En tuomitse enää niin helposti erilaisuutta vaan pyrin kuuntelemaan ja ymmärtämään. Ajattelen niin, että jos minä selviydyin Lapista, niin selviydyn ihan mistä tahansa, Charles nauraa. – Lisäksi sain elinikäisiä ystäviä, joista moniin olen pitänyt yhteyttä vuosien varrella. Suurin kiitos kuuluu Punaisen Ristin Lapin piirin ja tukiryhmäni ihmisille: Saija Valtasaarelle, Maiju Jolma-Taylorille, Johanna Kunnarille, silloiselle toiminnanjohtajalle Martti Vepsäläiselle ja kaikille muille, jotka auttoivat minua tuntemaan itseni tervetulleeksi. Haluan kiittää myös Erja Reinikaista nuorisovaihdon järjestämisestä sekä Kimmo Juvasta, jonka ansiosta pääsin mukaan kansainvälisen avun koulutuksiin. Lähivuosina Charlesin tavoitteena on opiskella työnteon rinnalla tohtoriksi asti maaseudun kehittämisen alalla. Vielä pitemmän tähtäimen suunnitelmana hänellä on tarjota omille lapsilleen Worthy Mwenelle, 18, Jesse Mudhunille, 16, ja Glory Elizabethille, 13, mahdollisuus hyvään koulutukseen ja entistä parempaan elämänlaatuun. Lapsista Charlesille tuleekin mieleen vielä yksi asia, joka taisi tarttua Suomesta mukaan: – Isäni oli paikallinen kauppias ja viljelijä, jolla oli lapsia neljän eri äidin kanssa. Suomeen tullessani minulla oli seitsemän veljeä ja kuusi siskoa, mutta nyt heistä kolme on jo edesmenneitä. Nykyisin ajattelen, että perhettäkin kannattaa suunnitella, jotta pystyy tarjoamaan kaikille hyvän elämän. Kolme lasta on oikein sopiva määrä. ? Maiju Jolma-Taylor (vas.) ja Johanna Kunnari kuuluivat aikoinaan Charles Babigan tukiryhmään. PR_04_2024_kokonaan.indd 21 PR_04_2024_kokonaan.indd 21 5.11.2024 14.32 5.11.2024 14.32
Kivat ideat jouluun Punaisen Ristin kaupasta! Verkkokaupan valikoimassa on paljon joulukortteja, tässä niistä muutamia: Joulupostikorttipakkaus 6 korttia tekstillä Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. T200150 Julkortsförpackning 6 kort med text på finska. Virpi Pekkalan joulukorttipakkaus 6 taitekorttia kahdella eri kuva-aiheella sekä blanco kuoret. Korteissa teksti ruotsiksi "God Jul och Gott Nytt År". Saatavana vain ruotsinkielisenä. T1100358 Virpi Pekkalas julkortsförpackning 6 vikbara kort med två olika bildmotiv och blancokuvert. Korten har texten ”God Jul och Gott Nytt År”, finns endast på svenska. Joulupostikorttipakkaus postimerkillä 6 erilaista korttia, ei tekstiä. T1100351 Julkortsförpackning med porto betalt 6 olika kort, ingen text. Sähköiset joulukortit Punaisen Ristin sähköinen joulukortti on kätevä ja nopea tapa lähettää joulutervehdys. Se ehtii perille, vaikka jouluaattoaamuna ja ilman postimerkkiä! Elektroniska julkort Röda Korsets elektroniska julkort är ett enkelt och snabbt sätt att skicka en julhälsning. Det hinner fram till och med på julaftonsmorgonen och dessutom utan frimärke! Trevliga idéer för julen från Röda Korsets butik! Webbutiken har ett stort urval av julkort, här några: Taviokuurna oksalla P300191 Paperikuuset P300192 10 € 24 € 10 € 1 € /kpl AVM423_OMAILMO_4s.indd 27 AVM423_OMAILMO_4s.indd 27 2.11.2023 11.22 2.11.2023 11.22 Lahja voi olla myös aineeton En gåva kan också vara immateriell Hyvien tekojen joulukalenteri Kun ostat Hyvien tekojen joulukalenterin, teet samalla 24 lahjoitusta auttamistyöhömme Suomessa ja maailmalla. Saatavana vain suomeksi. T200632 Julkalender för goda gärningar När du köper de goda gärningarnas julkalender, gör du samtidigt 24 donationer till vårt biståndsarbete i Finland och ute i världen. Finns endast på finska. T200632 Vaikuttavat lahjat Betydelsefulla gåvor Äitiyspakkaus katastrofin keskelle, e-kortti Moderskapsförpacking i mitten av en katastrof FI Ystävä yksinäiselle Suomessa, e-kortti En vän till en ensam i Finland Lämpimät huovat perheelle, e-kortti Varma filtar till en familj FI Martta Wendelinin Joulukalenteri T200060 Martta Wendelins Julkalender T200060 Nostalginen Martta Wendelinin vuosikalenteri 2024 on lahja, jonka saadessaan kuka tahansa ilahtuu. T1150200 Martta Wendelins nostalgiska årskalender 2024 är en gåva som alla blir glada över att få. T200938 Kaunis kattaus kruunaa joulupöydän En vacker dukning fulländar julbordet Verkkokaupastamme löydät nämä ja paljon muuta kodin joulutunnelman luomiseen tai lahjaksi! I vår webbutik hittar du det här och mycket annat för att skapa julstämning eller för att ge som gåva! Kalavati Kalanmuotoinen 3-osainen tarjoilukulho T200864 Fiskfat Ett fiskformat serveringskärl i tre delar T200864 Punatulkkukoristeet 4 kpl pakkaus, posliinia. Koko: 3 x 7 cm T200872 Dekorativa domherrar Förpackning med 4 st., porslin. Storlek: 3 x 7 cm T200872 ABC Muumisetti lahjapakkauksessa, muki + vati 15 cm T200712 Muminset mugg+tallrik 15 cm T200712 ABC Muumimukit 2 kpl lahjapakkauksessa 0,3 l T200713 Muminmuggar 2-pack 0,3 l ABC T200713 Kynttiläkimppu Ilo Ljusbukett Ilo/Glädje T200834 Pöytäkynttilä Toivo Bordsljus Toivo/Hopp T20083 Uusi! Yhdessä-kynttilälahjapakkaus Pakkauksessa 15 kruunukynttilää, 3 eri punaista sävyä. T200952 Tillsammans-presentförpackning med ljus Förpackningen innehåller 15 kronljus i tre olika röda nyanser. T200952 Kaari soihtu plasmasytytin USB-ladattava T200942 Kaari Soihtu-plasmatändare USB-laddbar T200942 Sammutuspeitteet Fauna T200870 Foxy T200869 Brandfiltar Nuotiolla-tulitikut puisessa rasiassa T200837 Vid lägereldentändstickor i träask T200837 35 € 14 € 17 € 28 € 26 € Lahjakassi koko:26 x 12 x 32 Punatulkku T200895 Metsän eläimet T200894 Presentkasse storlek 26 x 12 x 32 Domherre T200895 Skogens djur T20089 17 € /kpl 25 € /kpl 30 € /kpl 2 ,90 € 9 ,90 € 7 ,90 € 14 ,90 € 10 ,90 € 29 ,90 € 34 ,50 € 34 ,50 € 44 ,80 € 49 ,80 € Aineeton lahja voi olla joulun tärkein lahja. Lähetä Vaikuttava lahja joulutervehdyksen kera suoraan vastaanottajan sähköpostiin. Se ehtii perille vielä aattoaamunakin. En immateriell gåva kan vara den viktigaste julgåvan. Skicka en betydelsefull gåva med en julhälsning direkt till mottagarens e-post. Den hinner fram till och med ännu på julaftonsmorgonen. Tarjous! Lahjasetti 2 kpl kotimaista taottua kynttilänjalkaa + kruunukynttiläpakkaus Ilo (yksittäin ostettuna 42,70 €) T200924 Gåvoset, 2 st. inhemska smidda ljusstakar + kronljusförpackningen Ilo/ Glädje. T200924 AVM423_OMAILMO_4s.indd 28-29 AVM423_OMAILMO_4s.indd 28-29 2.11.2023 11.22 2.11.2023 11.22 23 Joulun ihanimmat pehmeät paketit Julens härligaste mjuka paket Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 *Tarjous voimassa 31.12.2024 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. Hinnat sis. alv 25,5 %. *Erbjudandet gäller till 31.12.2024. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och kan inte kombineras med andra erbjudanden. Det finns en begränsad mängd produkter. I produktpriserna ingår moms 25,5 %. Avun askelsaunatekstiilit Laudeliina 150 x 50 Pefletit, 2 kpl 60 x 50 Hjälpens steg-bastutextilier Lavduk 150 x 50 Sitthanddukar, 2 st. 60 x 50 Kylpytakki Rento tummanharmaa tai luonnonvaalea koot: S/M ja L/XL Badrock Rento mörkgrå eller naturvit Kirja Muumit ja suuri tuhotulva Bok Muumit ja suuri tuhotulva SPR Jakeluauto Volvo FRK Distributionsbil Volvo Pipo tai lapaset aikuisille, Moomin 80-juhlavuoden tuote! Mössa eller vantar för vuxna, Moomin 80-jubileumsprodukt! Katso myös muut juhlavuoden tuotteet! Kom också ihåg de övriga jubileumsprodukterna! Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN2024. Du får tillgång till förmånen genom att ange koden SPRJASEN2024 i fältet för rabattkod i kassan. Punainen, musta tai luonnonvalkoinen Röd, svart eller naturvit Kylpypyyhe Rento 90 x 180 tummanharmaa tai luonnonvaalea Badhandduk Rento mörkgrå eller naturvit Väre keittiöpyyhe kierrätysfarkkua ja pellavaa Väre kökshandduk återvunnet jeanstyg och linne Merinovillapanta, pipo, tuubihuivi tai ranteenlämmittimet useita värejä Merinoullpannband, tubhalsduk eller handledsvärmare olika färger Kotimaiset villasukat punainen tai harmaa, koot: 35–36, 37–39, 40–42, 43–45, 46–48 Inhemska yllestrumpor röda eller gråa Heijastavat rukkaset koot: 3–4 vuotta 5–6 vuotta, lime tai pinkki Reflexhandskar storlekar: 3–4 år, 5–6 år, lime eller rosa 20,90 € 40 € 21,95 € 19,90 € 24,95 € 25 € 27 € Joulun jäsenetu Julens medlemsförmån KAIKKI lasten tuotteet -20 %, katso koko valikoima verkkokaupasta! ALLA barnprodukter -20 %, se hela sortimentet för barn i webbutiken! 20,80 € (26 €) 47,20 € (59 €) 14 € (17,50 €) (tillgänglig endast på finska) 19,90 € PR_04_2024_kokonaan.indd 23 PR_04_2024_kokonaan.indd 23 5.11.2024 14.32 5.11.2024 14.32
24 VI NJ ET TI S yyskuun kalpea aurinko langettaa varjon entisten telakkarakennusten väliin pysäköidyn Verenluovutusbussin ylle Helsingin Hietalahdessa. Siellä täällä rakenteissa erottuu vielä Wärtsilän nimi, vaikka täysin remontoiduissa tiloissa on jo vuosia toiminut Euroopan kemikaalivirasto ECHA. Tänään sen noin 600 työntekijälle on järjestetty verenluovutuspäivä. Veripalvelun sairaanhoitaja Inka Saario astuu ulos Verenluovutusbussista toivottamaan vieraat tervetulleeksi. – Luovutusajat on varattu ennakkoon viimeistä myöten, Saario iloitsee. Koska ilma on kohtuullisen lämmin, bussin viereen nostetaan pari pöytää ja tuolit, joille luovuttajat voivat halutessaan jäädä kahvittelemaan. Saario kertoo, että varsinkin kuumina kesäpäivinä aurinkokatos on ollut menestys. Yhä useampi mukaan Verenluovutusbussi on liikkeellä 4–5 päivänä viikossa pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta vierailuja on tehty myös esimerkiksi Turkuun, Lahteen ja Seinäjoelle. Työpaikkaluovutuksia viikkoon mahtuu yleensä kaksi. ECHA:ssa luovutuspäivä on ensimmäinen laatuaan. Tiiu Bräutigam kemikaaliviraston viestinnästä kertoo, että aloite Veripalvelun työpaikkaserTYÖAJALLA LUOVUTTAMAAN Yhä useampi työnantaja tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuden luovuttaa verta työajalla. Yrityksille Veripalvelun työpaikkasertifikaatti on tapa kantaa yhteiskuntavastuuta. – On hieno ajatus, että näin saattaa pelastaa jonkun hengen, Ella Laakkonen sanoo. TEKSTI NINA PINJOLA / MEDIAFOCUS KUVAT JYRKI KOMULAINEN PR_04_2024_kokonaan.indd 24 PR_04_2024_kokonaan.indd 24 5.11.2024 13.53 5.11.2024 13.53
25 "Kannustan kaikkia työpaikkoja kokeilemaan!" VERIPALVELUN työpaikkasertifikaatti on tunnustus, jonka organisaatio saa käyttöönsä tarjotessaan työntekijöilleen mahdollisuuden luovuttaa verta työajalla. Syksyllä 2023 lanseeratussa sertifikaatissa on mukana jo lähes 400 organisaatiota. YRITYKSILLE ja organisaatioille työpaikkasertifikaatti on tapa kantaa yhteiskuntavastuuta ja vahvistaa esimerkiksi työnantajakuvaa. Mukana olevat yritykset voivat liittää sähköisen työpaikkasertifikaatin esimerkiksi verkkosivuilleen. TYÖNTEKIJÄN näkökulmasta työpaikkasertifikaatti mahdollistaa auttamisen myös siinä tapauksessa, että aikaa verenluovutukselle on muuten hankala löytää. T YÖ PAI KK AS E RTI FI K A AT TI on maksuton, ja työyhteisöt saavat itse päättää verenluovutuksissa käyntien yksityiskohdista. VERIPALVELUN työpaikkasertifikaatin tavoitteena on kannustaa yhä useampia ryhtymään verenluovuttajiksi. tifikaattiin liittymisestä tuli työntekijöiltä. – Meillä oli jo verenluovuttajaryhmä, ja ajattelimme, että jos työpaikkaluovutus kannustaa vielä useampia luovuttamaan verta, se on sen arvoista! Verenluovutusbussin vierailu oli helppo tapa järjestää luovutus, ja 30 vuoroa tuli nopeasti täyteen, Bräutigam sanoo. – Verenluovutus sopii lisäksi erinomaisesti ECHA:n arvoihin, sillä se on tapa auttaa ihmisiä ja pelastaa henkiä. Myös meidän työmme kemikaaliturvallisuuden hyväksi suojelee terveyttä – ja sen lisäksi ympäristöä. Tuntemattoman hyväksi Aurinkoisesti hymyilevä Ella Laakkonen istahtaa ECHA:n aulaan verenluovutusvuoronsa jälkeen ja avaa keksipaketin. Hän kertoo luovuttaneensa verta ensimmäisen kerran synnyinpaikkakunnallaan Tampereella vuonna 2002. – Äitini oli esimerkkinä, mutta lisämotiivina minulle toimi se, että halusin tietää veriryhmäni. Luovuttamalla sen sai kätevästi selville. Nykyään käyn luovuttamassa verta 1–2 kertaa vuodessa. On hieno ajatus, että voi pelastaa jonkun hengen, Laakkonen sanoo. Hänen mukaansa verenluovutus on ollut aina miellyttävä kokemus. – Sairaanhoitajat ovat olleet mukavia ja tarjolla on hyvää naposteltavaa. Tykkään. Minulla ei ole myöskään ollut koskaan verenluovutuksen jälkeen huono olo. Kun työajalla saa luovuttaa, siinä alkaa olla tekosyyt vähissä, että miksi ei luovuttaisi. ECHA:lla vuodesta 2017 työskennellyt Laakkonen oli tänä syksynä henkilöstökomitean jäsenenä mukana järjestämässä viraston työpaikkaluovutusta. – Tiedustelimme, voisiko verenluovutuksen järjestää täällä työpaikalla, ja Veripalvelu ehdotti luovutusbussia. Se on kyllä kätevä. Varmasti kutsumme bussin uudelleenkin meille. Laakkonen rohkaisee kaikkia lähtemään verenluovutukseen. – On tosi hienoa, että saa luovuttaa verta työajalla. Kannustan kaikkia työpaikkoja kokeilemaan! Supercool bussi Unkarilainen István Mák istahtaa Verenluovutusbussin katoksen alle ja katselee merelle päin. Hän kertoo luovuttaneensa ensimmäisen kerran verta Unkarissa yliopistoaikana vuonna 2006. Unkarin Punainen Risti tuli käymään yliopistolla, ja huonekaverit pyysivät hänet mukaan luovuttamaan. Suomeen Mák muutti vuonna 2009. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin hän huomasi kaverinsa somepostauksen, jossa kerrottiin, että A+-tyyppisestä verestä oli pulaa. – Koska oma veriryhmäni on A+, päätin lähteä luovuttamaan verta Sanomatalolle, ja verenluovutus lähti siitä uudelleen. Tämä oli jo kymmenes verenluovutukseni Suomessa, Mák sanoo. – Tämä verenluovutusbussi on supercool. Se on tehty niin houkuttelevaksi kuin bussin vain voi tehdä, ja henkilökunta todella mukavaa ja ammattitaitoista. Mákin mukaan on hienoa, että ECHA:ssa verta saa käydä luovuttamassa työajalla. – Se on taas yksi syy lisää luovuttaa verta. Tuntuu hienolta, että organisaatio, jolle työskentelen, arvostaa tällaista auttamista niin paljon, että verenluovutus luetaan työajaksi. – Minulle se, että annan 15–20 minuuttia aikaani ja puoli litraa verta, jonka saa vuorokaudessa takaisin, tuntuu pieneltä panokselta. Sillä voi kuitenkin auttaa montaa ihmistä. ? Työpaikkasertifikaatissa lähes 400 yritystä Verenluovutusbussi vieraili ECHA:n toimistolla Helsingin Hietalahdessa. PR_04_2024_kokonaan.indd 25 PR_04_2024_kokonaan.indd 25 5.11.2024 13.53 5.11.2024 13.53
26 P ellavatekstiilejä valmistavassa Jokipiin Pellavassa Veripalvelun työpaikkasertifikaatti otettiin käyttöön syksyllä 2023. Aloitteen tekivät sisarukset Maarit Ojaniemi ja Maiju Alatalo. Ojaniemi kehuu juuri nyt matkoilla olevan siskonsa olevan silti se ahkerampi osapuoli, sillä Alatalo on luovuttanut verta jo 79 kertaa. – Aloitin verenluovutuksen Maijun rohkaisemana muistaakseni vuonna 1992. Sen jälkeen verenluovutuksissa oli taukoa, kunnes aloin 2010 luovuttaa uudelleen, silloinkin Maijun kannustamana, Ojaniemi kertoo. Nykyään hän luovuttaa verta noin kerran vuodessa. – Luovutustilaisuudessa on aina hyvät tarjoilut, ja samalla voi jutella kuulumisia tuttujen kanssa. Pienellä paikkakunnalla tunnen yleensä puolet luovuttajista. Ojaniemi kiittää Jokipiin Pellavan tarjoamaa mahdollisuutta luovuttaa verta työajalla. – Työpäivän päätteeksi on hyvä käydä luovuttamassa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin ymmärtää verenluovutuksen tärkeyden, Ojaniemi sanoo ja kannustaa kaikkia ainakin kokeilemaan verenluovutusta. Jokipiin Pellavan kehityspäällikkö Jussi Laurila kertoo, että verenluovutus on sujunut hyvin myös työnantajan kannalta. – Haluamme kuunnella henkilöstömme toiveita ja kannustaa verenluovutukseen. Aktiivisuus verenluovutuksessa näyttää kannustavaa esimerkkiä meille kaikille, ja Veripalvelun työpaikkasertifikaatti tuo työnantajakuvan kannalta lisäarvoa myös yritykselle. Lisäarvoa myös työnantajalle Jussi Laurila Jokipiin Pellavasta kannustaa luovuttamaan verta. Lataa verenluovuttajan oma sovellus Sovellukset löydät Google Playsta ja App Storesta. seuraava mahdollisuus luovuttaa veriryhmätietosi aiemmat verenluovutuskäyntisi hemoglobiiniarvosi Tutustu: veripalvelu.fi/sovellus TA IN A R EN K O LA PR_04_2024_kokonaan.indd 26 PR_04_2024_kokonaan.indd 26 5.11.2024 13.53 5.11.2024 13.53
27 Lähetä ratkaisusi ristikkoon joulukuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2024”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 2/2024 voittajiksi arvottiin Kaisu Grönberg Laitilasta ja Christer Forsström Alivetelistä. Onnittelut voittajille! Nimi: Osoite: Puhelinnumero: (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) Ristikon 2/2024 oikea ratkaisu RISTI KKO 4/2024 HAN NU NIITTYMÄKI PR_04_2024_kokonaan.indd 27 PR_04_2024_kokonaan.indd 27 5.11.2024 14.36 5.11.2024 14.36
28 Lösningarna på korsordet bör sändas inom december under adress Finlands Röda Kors, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 4/2024”. Bland insändarna på korsordet 2/2024 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Kaisu Grönberg från Letala och Christer Forsström från Nedervetil. Gratulerar! Namn: Adress: Telefonnummer: (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) Den rätta lösningen på korsordet 2/2024 ÄR DE SÄKRA PRATADE STRUNT UDDE FRAM FÖR SLEN KNEGARE SES I ÖKEN GER TID DE ÄR LÅNGA TULIUM EJ FLOD GILLAR GAM FÖRE DOLE GER GULD KAPAR GRÄS PRINTAS UT FURSTE KORT SKEDE FLICKA ID EST FLIT SVÅRS HAR MASKOR ROS SER GUDINNA FRUKT TE KAFFE FÅR RK STÖD DJUR ORD VID BORD SJÄL KÖRT GUDINNA NEON RIAR GAMMAL VACKRA KVÄVE KARE DE BÄRS GER WFP MITT I TYST USLA DE DUKAS RAID BJÖRNBO HJÄLPER I NÖD 50 SMILA UTANFÖR BIO FISK DEN STRIDER VAPENSTRID OKÄND LÄTT FÅGEL K U F H U N D V A L P R E D E R I E D E R A D E R E N S A V A R I N I G S L A D D A P O P U L A R I T E T E N D A T E R A R O T I T A M E R I K A N R K F P I A K E L A K Ö V A G G O R B O K A R N Ä S A P E R U T R I M N S H E Ö L I C K E N A S A R E O M V A L D E R A T O Ö S A D Ä L R A R A R E A N K A R A KORSOR D 4/2024 SOLVE IG SJÖSTE DT PR_04_2024_kokonaan.indd 28 PR_04_2024_kokonaan.indd 28 5.11.2024 14.36 5.11.2024 14.36
29 VI NJ ET TI KORS OCH TVÄRS Näsdagen kommer igen i ny skepnad. Inget ljus för de civila i Gaza. Mumin 80 stöder Röda Korset . Röda Korset motarbetar mpox i Afrika B IL D : N IA ID / U S A :S N A T IO N EL LA IN S T IT U T FÖ R A LL ER G IE R O C H S M IT T S A M M A S J U K D O M A R INTERNATIONELLA RÖDAKORSoch rödahalvmånefederationen IFRC effektiverar sina insatser för att stoppa mpoxepidemin i centrala Afrika. Målet är att nå ut till cirka 30 miljoner människor i Demokratiska republiken Kongo och dess grannländer, där mpox sprids. De nationella rödakorsföreningarna erbjuder regeringarna i regionen hjälp med att bland annat kartlägga antalet smittfall, kommunicera om hälsa och erbjuda psykosocialt stöd. Mpox, som tidigare kallades apkoppor, är släkt med smittkoppor. Hos insjuknade orsakar sjukdomenfeber, värk, svullna lymfkörtlar och utslag med blåsor. Utan vård kan mpox vara en dödlig sjukdom. Den variant an mpox som nu sprids, 1b, har också förekommit i några europeiska länder, men tillsvidare inte i Finland. Elektronmikroskopbild av färgade mpoxvirus i ett laboratorium. PR_04_2024_.indd 29 PR_04_2024_.indd 29 5.11.2024 13.51 5.11.2024 13.51
30 Förnyade Näsdagen kommer igen KAMPANJEN NÄSDAGEN, som samlar in bistånd med glädje, återvänder efter en paus när kampanjens nya utseende och mediepartner offentliggörs samma dag som den här tidningen utkommer den 14 november. Besök alltså sajten www.näsdagen.fi och läs om vad du kan vänta dig när Näsdagen i höst återvänder till tvrutan! Kampanjen ordnas av stiftelsen Näsdagen, som grundades år 2004 av Finlands Röda Kors, Unicef Finland och Kyrkans Utlandshjälp. Intäkterna från Näsdagen används till att stödja barns utbildning, hälsa och livsmedelstrygghet i Afrika, Asien och Sydamerika. Under årens lopp har kampanjen inbringat sammanlagt 42 miljoner euro. Läs mera: rodakorset.fi Hungerdagens bössinsamling inbringade 760 000 euro HUNGERDAGENS BÖSSINSAMLING, som i år ordnades 26–28 september, inbringade cirka 760 000 euro till Röda Korsets katastroffond. Vädret var regnigt och blåsigt, vilket inte bidrog till ett gott resultat, men trots det nådde man nästan upp till fjolårets nivå. Slutresultatet för Hungerdagen klarnar senare, när alla donationer som har gjorts fram till slutet av oktober har bokförts. – Ett varmt tack till alla frivilliga och givare som deltog i Hungerdagens bössinsamling. Det är en glädje att se hur Hungerdagen förenar människor i alla åldrar, från barn till åldringar, säger Röda Korsets direktör för medelanskaffning Sirpa Solehmainen. Under Hungerdagen samlar vi in bidrag till Finlands Röda Kors katastroffond. Pengarna i fonden är inte på förhand vikta för något specifikt biståndsmål, utan ger Röda Korset möjlighet att snabbt reagera på ett hjälpbehov vare sig det är i hemlandet eller ute i världen. För närvarande behövs hjälp akut bland annat i Gaza, Myanmar, Jemen och Etiopien. I Ukraina ökar hjälpbehovet när vintern närmar sig eftersom anfall mot kritisk infrastruktur försvårar distribution av el, värme och vatten. Samtidigt jobbar den ukrainska hälsovården på gränsen för vad som är möjligt. Finlands Röda Kors hjälper offren för konflikten genom att styra fyra miljoner euro ur katastroffonden till internationella Röda Korsets biståndsoperation som stöder Ukrainska Röda Korsets arbete. Röda Korset på plats Blodtjänsts forskningsfonds stipendier har delats ut RÖDA KORSETS Blodtjänsts forskningsfond har beviljat stipendier för forskningsprojekt där fokus ligger på blodoch vävnadsdonation samt på hur mottagare och givare matchas. Stipendier beviljas också till forskning som främjar transplantationsoch cancervård. Sammanlagt beviljades i år 500 000 euro till 12 olika forskningsprojekt. J O O N A S B R A N D T I Helsingfors fick Hungerdagens bössinsamling många grupper med skolelever ut på gatorna. KORS OC H T VÄRS PR_04_2024_.indd 30 PR_04_2024_.indd 30 5.11.2024 13.51 5.11.2024 13.51
31 TEXT TIINA LEINONEN BILD JOONAS BRANDT Gazaborna lever en illusion av normalt liv Barnläkare Satu Kekomäki upplever att Röda Korsets biståndsarbete respekteras i konflikten mellan Israel och Gaza. När hon återvände hem drabbades hon av en känsla av hopplöshet. Satu Kekomäki Barnläkare på HUS Nya barnsjukhus i Helsingfors. Biståndsarbetare för Röda Korset sedan 2019. Har förutom i Gaza också arbetat i Haiti och i biståndsoperationer för att hjälpa migranter i sjönöd på Medelhavet. Hur var det att jobba i Gaza i nuläget? – Vi kom inte ens till gränsen till Gaza innan artilleri sköt över huvudet på oss. Till all tur hände det aldrig på nytt under min kommendering. Men jag var inte rädd, för det fanns en respekt för Röda Korsets arbete och säkerhetsarrangemangen fungerade. Det finns inte mycket till ljusning i situationen i Gaza, men hopplöshetskänslan kom över mig först när jag hade kommit hem. Hur ser vardagen i Gaza ut? – Städerna är mest dammiga betongruiner, med en hel byggnad här och där. Folk bor i tält och delvis förstörda hem. Man känner nog av den stora oro och sorg som Gazaborna lever med. Trots det upprätthåller folk en illusion av normalitet för att kunna fungera. De går på gatorna och försöker handla mat. På sina håll var det så mycket folk i rörelse att det var svårt att ta sig fram med bil. – Många vuxna patienter ville inte åka hem från fältsjukhuset. Det förstår man om man har mist ena benet och hemmet är ett tält på sand. Det var bara de nyförlösta mammorna som verkade ha bråttom hem, kanske för att ta hand om äldre barn där hemma. Hur ser arbetsdagen ut i ett fältsjukhus? – Jag besökte barn som hade hämtats till jourpolikliniken och avdelningarna och bebisar som hade fötts på sjukhuset. Barnen hade infektioner i luftvägarna och huden, hepatit A, kräkningar, diarré, uttorkning och feberkramper. Många hade också skador som de hade fått i konflikten och hjärnhinneinflammation och sialadenit, som vi inte ser så ofta i Finland. Många infektioner skulle gåt att undvika om man kunde tvätta barnen med rent vatten och tvål. Patienterna saknade också smärtstillande mediciner, för de måste importeras via Israel. Ibland var vi tvungna att gå till ett skyddsrum mitt under arbetsdagen, när det var möjligt utan att äventyra patienttryggheten. – Biståndsarbetarna bodde i ett hus intill sjukhuset. Den första våningen var förstärkt så den gav skydd mot kulor. Ibland fick jag larm med radiotelefon att jag behövdes på sjukhuset efter mitt arbetspass och ibland vaknade jag av stridsljud om natten. Ändå skulle jag resa till Gaza för biståndsarbete för Röda Korset igen. KORS OC H T VÄRS PR_04_2024_.indd 31 PR_04_2024_.indd 31 5.11.2024 13.52 5.11.2024 13.52
32 KOLU M N – E LLI AALTON E N F örst vill jag gratulera alla läsare av vårt medlemsblad till att vi har fått tillbaka namnet Röda Korset! Den första tidskriften med namnet Finlands Röda Kors utkom för nästan 100 år sedan, år 1925, så vi har återvänt till våra rötter. Röda Korset är ett bra namn på en tidning, för det kopplar direkt samman publikationen med vad vår organisation gör, med våra volontärer och våra principer – vi är ett Röda Korset. FÖR MÅNGA signalerar mörkret så här års en växande ensamhet. När vi talar om ensamhet föreställer vi oss lätt en äldre person, men ensamhet är något som berör både unga och gamla. Röda Korset har på ett fint sätt lyft fram ensamhetssituationen med sin årliga ensamhetsbarometer. Färska resultat visar att ensamhet är mer eller mindre bekant för så gott som alla människor åtminstone under någon period i livet. Inte ens god ekonomi eller en stark position i samhället skyddar mot ensamhet. Faktorer som typiskt ökar risken för ensamhet är fattigdom och problem med hälsan. Över hälften av dem som besvarade frågorna i ensamhetsbarometern uppger att de upplever ensamhet om och om igen. Mer än var tionde respondent uppger att de känner sig ensamma minst en gång i veckan. Statistikcentralens Statistik över levnadsförhållanden (FOS 2022) styrker resultatet i Röda Korsets ensamhetsbarometer. Upp till en tredjedel av 16–24-åringarna och närmare hälften av dem som är över 85 lider hela tiden av ensamhet, visar den officiella statistiken. Ensamhet påverkar förmågan att studera, bli färdig, hitta jobb, hållas frisk och över huvud taget leva ett gott liv. När antalet äldre och ensamboende stiger ökar också ensamheten. För de äldre förvärras ensamheten av om de endast får lite hjälp hemma. En äldre människa med en minnessjukdom som bor ensam och inte får tillräckligt med hjälp utifrån – det målar upp en ganska tröstlös bild. JAG HAR själv av och till märkt att jag känner mig ensam, trots att jag tycker att jag är bra på att vara för mig själv. I dagsläget har jag tillräckligt att göra, jag rör på mig en hel del och jag har varit frisk, så jag har ett ganska gott skydd mot ensamhet. Men vad händer senare i livet, om jag inte längre är lika mobil eller om jag inte kan söka mig till andra människor? Jag började tänka mycket på ensamhet när jag läste Olivia Laings roman Den ensamma staden. Laing funderar i sin bok över hur man kan frigöra sig från ensamhetens gissel. I boken är det konst som visar vägen. För många är det så att de genom konsten finner sätt att bearbeta känslor av främlingskap och utanförskap. För någon annan ger det livet mening att röra sig i naturen, att skriva, att handarbeta eller ha någon annan hobby. Det bästa botemedlet mot ensamhet är ändå en annan människa. Röda Korsets vänverksamhet, De ungas skyddshus, mathjälp, kamratstöd och många andra sätt att mötas är bra metoder att motverka ensamhet. När man ställer upp som volontär får man rikedom och innehåll även i sitt eget liv och blir inte ensam. Inom hälsa och välfärd borde vi lyfta upp kampen mot ensamhet i samma klass som arbetet för att minska rökning och för att förebygga hjärtoch kärlsjukdomar. Alla former av socialt stöd och rehabilitering blir en allt viktigare prioritet även inom Röda Korset. NÄR VI går mot jul och ett nytt år vill vi igen sprida jul i sinnet bland så många som möjligt. Röda Korsets, Mannerheims Barnskyddsförbunds och Yles gemensamma insamling Jul i sinnet drar igång för 28:e gången och under årens lopp har vi redan hjälpt hundratusentals barnfamiljer. Jul i sinnet önskar jag er alla! Elli Aaltonen Skribenten är ordförande för Finlands Röda Kors styrelse. Det bästa botemedlet är en medmänniska Nästan alla upplever ensamhet åtminstone i något skede av livet. ”Hur med senare i livet, om jag inte kan ta mig ut bland folk?” PR_04_2024_.indd 32 PR_04_2024_.indd 32 5.11.2024 13.52 5.11.2024 13.52
33 KORS OC H T VÄRS Kedjereaktionen gav drygt 82 000 euro RÖDA KORSETS cykelkampanj Kedjereaktionen avslutades i slutet av september och inbringade i år mer än 82 000 euro för att hjälpa dem som drabbas av följderna av klimatförändringar. Den exakta summan klarnar senare, när alla lag och arbetsgivare som har deltagit i kampanjen har gjort sina donationer. Segern i Kedjereaktionen gick i år till laget CGI Finland, vars medlemmar tillsammans cyklade 84 185 kilometer. Det innebar ett bidrag på 3 367 euro. Storytel donerar lyssningstid STORYTEL DONERAR 5 000 stycken 45 dygn långa provperioder till sin ljudbokstjänst för att stödja rekryteringen av nya blodgivare. Erbjudandet gäller nya Storytelkunder. Gåvan är en del av Blodtjänsts Sporra din vän-kampanj som vill uppmuntra folk att utmana sina vänner och anhöriga att bli blodgivare. Nya blodgivare behövs hela tiden, för bara ungefär tre procent av dem som är i blodgivaråldern i Finland ger blod. MOOMIN CHARACTERS firar Mumins 80-årsjubileum år 2025 och samarbetar med Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC för att samla in medel till hjälpbehövande. Under kampanjen donerar flera tillverkare av officiella Muminprodukter en del av intäkterna från Mumin 80-produkterna till nationella rödakorsföreningar i 15 länder. Desssutom ger Moomin Characters en donation på 100 000 euro till Röda Korset. Mumintrollens skapare Tove Jansson (1914–2001) inledde sitt samarbete med Finlands Röda Kors redan på 1960-talet. Den första muminboken Småtrollen och den stora översvämningen skrev Jansson medan andra världskriget ännu rasade. Hon var en ung målare som började skriva om troll för att trösta sig själv i en tid av mörker. I slutet av den stora översvämningskatastrofen hittar mumintrollen en trygg tillvaro i Muminhuset. Läs mera: moomin.com Mumin 80 stödjer Röda Korset 191 är antalet stater i världen där det finns en nationell rödakorseller rödahalvmåneförening. De nationella föreningarna har sammanlagt ungefär 16 miljoner volontärer. Källa: IFRC PUNAINEN RISTI 30 VUOTTA SITTEN Tid av förändring ”VARJE GENERATION känner att den lever i en tid av förändring, men då och då verkar förändringens vindar blåsa kraftigare. Till Finlands Röda Kors historia hör många omfattande biståndskampanjer i hemlandet, från förra seklet till tiden efter krigen. Nu är det igen dags för alla rödakorsare att justera sina antenner så att vi hittar dem som behöver hjälp.” Röda Korset 2/1994 Ordförande, medicinalrådet Håkan Hellberg oroade sig för hur folk skulle klara sig och orka vidare mitt i en djup recession. Muminhusets dörr står öppen för alla och så är det också med Röda Korset. PR_04_2024_.indd 33 PR_04_2024_.indd 33 5.11.2024 13.52 5.11.2024 13.52
34 VI NJ ET TI M usikern och rap paren Joacim Viljamaa, 22, skrev inte långa önske listor till tomten i sin barndoms Sei näjoki. Han var van vid att det inte var värt att vänta sig något stort. Något mjukt paket, choklad och kanske något litet till. Utåt såg familjen Viljamaas liv fort farande fint ut, man bodde i ett enfa miljshus med egen gård, men pengar na var slut. Precis när Joacims mamma hade blivit mammaledig lades pappans företag ned. Familjens ekonomi rasa de samman. När det var som värst ha de trebarnsfamiljen till och med brist på mat och helt grundläggande saker. – Som småbarn förstod man förstås inte ens vad det betyder att vi hade eko nomiska bekymmer. Men ett barn kan jämföra sig själv med andra, säger Joacim. När Joacim var liten var han avund sjuk på kompisarnas dyra Legobyggsat ser, när han blev lite äldre var det märkes kläder och semesterresor som skilde åt. – När skolkompisar firade sportlov på något skidcentrum for vi ingenstans. Trots att det var knappt om pengar vill Joacim framhålla att han inte vill va ra den som klagar. Han hade en bra och varm barndom, trots att han inte kun de få allt. När familjen inte hade råd att resa hittade man på något annat skoj. Hemma talade man öppet om allting, även pengar. – På sätt och vis är jag till och med tacksam för att jag inte har fått allt i en handvändning. Det har gjort att jag har vuxit och det har format mitt sätt att tänka till det som det nu är, säger Joacim. I efterhand känns den börda tyngst som många mindre bemedlade föräld rar tvingas bära: Hurdan barndom kan jag ge mina barn? Vad blir de utan? Blir de mobbade för att vi är fattiga? – Ekonomiska problem ökar alltid föräldrarnas stress och barn känner lätt av föräldrars oro. Joacim har också erfarenhet av att bli mobbad. I skolan blev han retad inte ba ra för att familjen var fattig, utan ock så för att han enkelt tappade humöret. I något skede fick han en ADHDdiag nos som förklarade lättretligheten och med åldern jämnade de värsta känslo svallen ut sig. – Nog är det tyvärr så att om man är det enda barnet från en fattig familj i klassen så blir man lätt utanför i gäng et. Till exempel kläder är ett enkelt mål, säger Joacim. Dags att ge tillbaka Rapparen Joacims familj fick hjälp när det behövdes. Nu är det hans tur att hjälpa andra. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILD RAMI MARJAMÄKI Joacim Viljamaas största dröm är att kunna försörja sig på musik. PR_04_2024_kokonaan.indd 34 PR_04_2024_kokonaan.indd 34 5.11.2024 13.55 5.11.2024 13.55
35 – På grund av mobbning slutade jag till exempel med innebandy, trots att jag gil lade att spela. Det började med att de an dra hade nya Adidasbyxor och jag hade något varumärkeslöst från ett lopptorg. Ur svårigheter växte något gott Under de svåra åren fick Joacims familj hjälp och stöd av många organisationer, bland annat för mat och barnens hob byer. Jularna räddades av insamlingen Julträdet och Röda Korsets och Manner heims Barnskyddsförbunds kampanj Jul i sinnet. – Mamma minns att vi fick ett Jul i sinnetpresentkort för julmat mer än en gång. För mig som liten var det största förstås insamlingen Julträdet. Den gjor de att jag fick gåvor som jag annars inte haft en chans att få, till exempel någon större Lego och en radiostyrd bil, berät tar Joacim. Att ha musik som hobby har hjälpt Joacim, som i dag bor i Tammerfors, att ta sig igenom en knaper barndom, mobb ning och till och med den cancer han in sjuknade i som 14åring. Att skriva har varit ett sätt att hantera svåra upplevel ser, att vända dem till något gott. Av samma orsak vill Joacim nu i sin tur hjälpa andra. Han besöker regelbun det skolor för att tala mot mobbning och är frivillig fadder för insamlingen Julträ det. Att delta i insamlingen Jul i sinnet var ett lätt beslut. – Jag är så tacksam över att jag nu är i en situation där jag kan utnyttja mina erfarenheter till att hjälpa andra. Om jag kan hjälpa på något sätt så gör jag det garanterat. Medkänsla kostar inget Statistiken visar att över 120 000 barn i Finland bor i låginkomsttagarfamil jer. Det talas ändå sällan högt om fat tigdom, för det upplevs fortfarande som något skamligt. Det är lätt att tänka att fattigdom handlar om ansvarslöshet el ler lättja. Faktum är ändå att de flesta av oss är betydligt närmare att bli fatti ga än miljonärer. Det kan räcka med en skilsmässa eller att man blir sjuk. Att man anklagar andra för deras olycka gör Joacim ledsen. – Om man till exempel läser dis kussioner online om fattigdom så är kommentarerna ofta ganska råa. Det är mycket av skuldbeläggande av fat tiga och att man ser dem som sämre människor på något sätt, fast det kan ha varit vad som helst som har lett till det. Ganska lättvindigt tror folk sig kunna föreställa sig hur det är för nå gon annan. När Joacim får en fråga om vilken jul hälsning han vill ge till familjer med eko nomiska bekymmer funderar han länge. När man är utanför är det alltid lätt att säga något – och riktig lätt att låta falsk. – Brist på pengar kan göra livet väldigt svårt och orsaka en massa bekymmer, men av egen erfarenhet vet jag att peng ar ändå inte är det som är viktigast. Det viktigaste med julen är att vara tillsam mans och att man får äta gott – och att vi tar hand om varandra, säger Joacim. Medkänsla borde var och en av oss åtminstone ha råd med. ? Läs mer: julisinnet.fi FINLANDS RÖDA KORS, Mannerheims Barnskyddsförbunds och Yles gemensamma insamling Jul i sinnet ordnas i år redan för 28:e gången. Insamlingsmålet är 1,26 miljoner euro, vilket ger 18 000 familjer presentkort på 70 euro inför jul. Presentkorten delas ut till familjer som har hamnat i en svår ekonomisk situation till exempel på grund av arbetslöshet, sjukdom, låga inkomster, överskuldsatthet, eller någon annan krissituation. Förutom att dela ut presentkort har Jul i sinnet-kampanjen som mål att väcka offentlig debatt om fattigdom i barnfamiljer och göra beslutsfattare medvetna om problemet. Jul i sinnet-presentkort är en julklapp som man inte kan ansöka om själv. Röda Korset och Mannerheims Barnskyddsförbund letar efter hjälpbehövande familjer i samarbete med bland annat rådgivningar, socialbyråer, församlingar och partnerorganisationer. Presentkorten som delas ut år 2024 går att använda i Keskos och Lidls affärer. Bidra till insamlingen Jul i Sinnet: Via bankgiro: FI33 5780 4120 0801 60, referens 5429 Skicka SMS:et HJM till nummer 16499 (10 €/SMS). Genom att ringa: 0600 1 6555 (10,14 € + lna) MobilePay: girering till numret 66020 Insamlingstillstånd: RA/2020/1407/9.11.2020 och ÅLR 2023/9568/20.12.2023 En julgåva till en fattig familj J U L I SI N N ET V IL LE S A LM IN EN PR_04_2024_kokonaan.indd 35 PR_04_2024_kokonaan.indd 35 5.11.2024 13.55 5.11.2024 13.55
36 36 R öda Korsets skydds hus för unga hjälper unga i såväl mindre som större krissitua tioner i livet. Många ungdomar tar direkt kontakt med De ungas skyddshus eller bokar en tid online, men försla get att man kan vända sig till skydds huset kan också komma från skolan eller socialen. Så gick det till exempel för Milla, som bor i huvudstadsregionen, när hon för några år sedan konstatera de att hon inte längre orkar på egen hand. På grund av känsliga detaljer använder vi bara Millas förnamn i den här artikeln. Hon vill ändå berät ta sin historia, så att så många unga som möjligt ska få hjälp. Innan Milla sökte sig till De ung as skyddshus hade det hunnit hända mycket i hennes liv. Det första slaget var att hennes mamma dog när Mil la var bara två år. Flickan blev ensam med sin pappa. – Jag var kanske fem, sex år när pappa hittade en ny kvinna och när jag var sju gifte de sig, säger Milla. Efter det bodde de under ett och samma tak, men Milla och hennes nya styvmor kom allt mer i konflikt. – Det var en ständig lindrig miss handel och mobbning som senare blev direkt våld. Det fortsatte under hela min barndom, berättar Milla. Tidigt hemifrån I slutet av högstadiet var det dags att fundera på fortsatta studier. Milla ville fly atmosfären hemma och såg sig om efter möjligheter att börja stu dera på annan ort. När hon fick en studieplats och ett rum i en student bostad i Helsingfors var det en stor lättnad. Länge kändes Millas liv betyd ligt lättare eftersom hon inte hela En trygg plats På De ungas skyddshus fick Milla ett varmt mottagande, något som hon ofta blev utan som barn. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILD JOONAS BRANDT PR_04_2024_kokonaan.indd 36 PR_04_2024_kokonaan.indd 36 5.11.2024 13.55 5.11.2024 13.55
37 RÖDA KORS julkampanj samlar in medel för att lindra ensamhet. Ensamhet är ett allvarligt problem i det finländska samhället. Enkäter visar att fler än var tionde finländare lider av ensamhet. För många är situationen som värst vid jul. Tack vare bidrag erbjuder Röda Korset bland annat samtalshjälp och tillfällig inkvartering för unga på De ungas skyddshus, utbildar fler frivilliga rödakorsvänner och ordnar gemenskapsbaserad livsmedelshjälp och julkaféer för ensamma. I julkampanjen deltar också stjärnorna i Fyrans populära program Vain elämää, den finska versionen av Så mycket bättre. I specialavsnittet Vain elämää: Röda Korsets dag 22.11 får tittarna se hur Röda Korset med hjälp av givare och frivilliga motverkar ensamhet och stöder behövande. I det avsnittet berättar säsongens artister Eini, Costello Hautamäki, Marko Hietala, Ilta, Hanna Pakarinen, Jussi Rainio, Roope Salminen och Waldo också om sina egna erfarenheter av ensamhet. – I Röda Korset-specialavsnittet kommer otroliga överraskningar, fina framföranden och berörande historier. Samtidigt får man veta hur man kan delta och hjälpa, lovar Hanna Pakarinen. Vain elämää: Röda Korsets dag på Fyran och i Ruutu-tv 22.11 kl. 20:00. Repriser på Fyran 23.11 kl. 9:00 och 17:30, på kanalen Liv 23.11 kl. 21:00 och 26.11 kl. 21:00 och på Fyran 28.11 kl. 18:00. Läs mer: www.rodakorset.fi/julen Ingen ska bli ensam RÖ DA KO RSETS J U L 2024 tiden behövde försvara vad hon gjor de. När hon var 17 började hon vid si dan om studierna arbeta som servitris. Det var också ett sätt att lära känna människor, vilket behövdes eftersom hon var ny på orten. Under coronati den blev det tungt, eftersom det satte stopp för jobbet. När Milla under sommaren hälsade på där hemma blev det igen gräl med pappans nya fru och Milla utsattes för misshandel. Efter den händelsen till bringade Milla ytterligare några dagar hemma, men återvände sedan ensam till Helsingfors. Då var det något som rasade samman. – Jag kände mig så ensam. Jag var de primerad och hade självskadetankar. En dag mådde jag sen så dåligt att jag inte stod ut att vara ensam med allting, sä ger Milla. Hon hade redan tidigare av social tjänsten fått ett tips om att man kan ta kontakt med skyddshuset för unga om det känns svårt. – Jag ringde skyddshusets nummer vid ytterdörren. Klockan var så mycket att arbetsdagen egentligen var slut, men de tog emot mig direkt. Ingen fördömer På skyddshuset fick Milla Tiina till stöd person. Hon lyssnade på Millas historia och följde med henne till en läkare och därefter till psykiatriska polikliniken. Efter läkarbesöket fick Milla välja om hon ville bli på sjukhuset eller om hon ville följa med Tiina till skyddshuset. – Då kändes skyddshuset som ett bättre alternativ, för jag hade hunnit bli lite bekant med Tiina. – Tiina verkade på riktigt intresserad av hur jag hade det. Hon lyssnade, men anklagade eller fördömde mig inte för någonting. Jag kände att jag för första gången i mitt liv fick uppleva en mam mas värme. Milla var klient vid De ungas skydds hus i två och ett halvt år, i början genom samtalshjälp och senare genom stöd för ett självständigt liv. Milla blev också kli ent inom ungdomspsykiatrin. – Det var en stor lättnad att ha tryg ga vuxna människor omkring mig, för det saknades ofta i min barndom, säger hon. – På polikliniken kan vården vara ganska fri från känslor, för man får all tid sin entimmestid, men med Tiina ha de jag tid och kunde tala om vad som helst. Det var en stor hjälp när jag skul le gå vidare i livet och bli självständig. – Till all tur har vi sådana ställen som De ungas skyddshus dit unga kan gå för att få hjälp med låg tröskel. Jag är jättetacksam för den värme jag möt te där. ? "Jag hade trygga vuxna människor omkring mig." P ET R I A H O PR_04_2024_kokonaan.indd 37 PR_04_2024_kokonaan.indd 37 5.11.2024 13.55 5.11.2024 13.55
38 VI NJ ET TI Ge blod på arbetstid Allt fler arbetsgivare ger sin personal möjlighet att ge blod på arbetstid. För företag är Blodtjänsts arbetsplatscertifikat ett sätt att visa samhällsansvar. TEXT NINA PINJOLA / MEDIAFOCUS BILDER JYRKI KOMULAINEN István Mák (t.v.) och Tiiu Bräutigam vid Europeiska kemikaliemyndigheten ECHA passade på att ge blod under sin arbetsdag. I blek septembersol står Blodgiv ningsbussen parkerad mellan före detta varvsbyggnader i Sandviken i Helsingfors. Här och där kan man fortfarande se namnet Wärtsilä på nå gon vägg, tros att Europeiska kemika liemyndigheten ECHA redan i flera år har huserat i de renoverade lokalerna. I dag är det blodgivningsdag för de cirka 600 anställda. Blodtjänstsjukskö taren Inka Saario stiger ut ur Blodgiv ningsbussen och hälsar glatt sina gäster välkomna. – Givartiderna har bokats på förhand och de har alla gått åt, säger hon. Eftersom det är rätt så varmt väder ställer Saario ut några bord och stolar intill bussen. Där kan blodgivarna efter åt ta sig en kaffe i lugn och ro. Hon säger att soltaket har varit en succé i synner het heta sommardagar. Allt fler engagerar sig Blodgivningsbussen är ute och samlar in blod 4–5 dagar i veckan. I huvudsak har den rört sig i huvudstadsregionen, men den har också gjort besök i bland annat Åbo, Lahtis och Seinäjoki. I allmänhet ordnas två blodgivningar på arbetsplat ser per vecka. På ECHA är det första gången man ordnar en blodgivningsdag. Tiiu Bräutigam på kemikaliemyndighetens kom munikationsavdelning säger att initia tivet att gå med i Blodtjänsts arbets platscertifiering kom från de anställda. – Vi hade redan en blodgivargrupp och vi tänkte att om blodgivning på ar betsplatsen uppmuntrar ännu fler att PR_04_2024_kokonaan.indd 38 PR_04_2024_kokonaan.indd 38 5.11.2024 13.55 5.11.2024 13.55
39 Efter att ha gett blod tog István Mák en kaffe under markisen. ge blod så är det värt det! Ett besök av Blodgivningsbussen var ett enkelt sätt att ordna givningen och de 30 tiderna fylldes snabbt, säger Bräutigam. – Blodgivning passar dessutom strå lande in i ECHA:s värderingar, eftersom det är ett sätt att hjälpa människor och rädda liv. Vårt arbete inom kemikaliesä kerhet skyddar också folks hälsa – och dessutom miljön. Hjälper en okänd Ella Laakkonen ler glatt när hon sätter sig i ECHA:s lobby efter att ha gett blod. Hon öppnar ett paket småbröd och sä ger att hon gav blod första gången på sin födelseort Tammerfors år 2002. – Mamma föregick som exempel, men för mig var ett tilläggsmotiv att jag ville veta vad min blodgrupp är. Genom att ge blod fick man enkelt veta det. Nu förtiden ger jag blod 1–2 gånger om året. Det är en fin tanke att man kan rädda någons liv, säger Laakkonen. Hon tycker att det varje gång har va rit en behaglig upplevelse att ge blod. – Sjukskötarna har varit trevliga och så finns det något gott att äta. Det gil lar jag. Jag har aldrig heller mått dåligt efter att ha gett blod. När man får ge blod på arbetstid så börjar det vara slut på svepskälen för varför man inte skul le ge blod. Laakkonen har jobbat på ECHA sedan 2017 och sitter i myndighetens personal kommitté, så hon har under hösten va rit med och organiserat blodgivningen. – Vi tog reda på om det går att ordna blodgivningen här på jobbet och Blod tjänst föreslog givningsbussen. Den är faktiskt behändig. Vi kommer säkert att bjuda in bussen hit igen. Laakkonen uppmuntrar alla att ge blod. – Det är verkligen fint att man får ge blod på arbetstid. Jag tycker alla arbets platser borde prova på det! Supercool buss Ungerska István Mák sätter sig under soltaket vid Blodtjänstbussen och tittar ut mot havet. Han berättar att han gav blod första gången år 2006, under sina universitetsstudier i Ungern. Ungerska Röda Korset besökte hans universitet och hans rumskamrater frågade om han kommer med och ger blod. Till Finland flyttade Mák år 2009. Nästan tio år senare såg han en kompis inlägg på sociala medier om att det var brist på blod av blodgruppen A+. – Eftersom jag är A+ bestämde jag mig för att gå till Sanomahuset för att ge blod och då kom blodgivandet igång igen. Det här var min tionde blodgiv ning i Finland, säger Mák. – Blodgivningsbussen är supercool. Den har gjorts så lockande som en buss bara kan vara och de anställda är trevli ga och professionella. Mák tycker det är fint att man får ge blod på arbetstid på ECHA. – Det är en orsak till att ge blod. Det känns fint att den organisation jag job bar för uppskattar den här typen av hjäl pande så mycket att man anser att blod givning är arbetstid. – För mig känns det som en liten sak att jag ger 15–20 minuter av min tid och en halv liter blod, som jag får tillbaka på ett dygn. Det kan ändå hjälpa många människor. ? " Jag tycker alla arbetsplatser borde prova på det!" BLODTJÄNSTS arbetsplatscertifikat är ett erkännande som en organisation får genom att erbjuda sina anställda möjligheten att ge blod på arbetstid. Certifikatet lanserades hösten 2023 och närmare 400 organisationer har redan certifierats. FÖR FÖRETAG och organisationer är certifikatet Blodgivning på arbetstid ett sätt att bära samhällsansvar och till exempel stärka sin arbetsgivarimage. Företag som är med kan lägga upp det elektroniska arbetsplatscertifikatet på sin webbplats. UR DEN ANSTÄLLDAS perspektiv ger arbetsplatscertifikatet möjlighet att hjälpa även i situationer där det annars kan vara svårt att hitta tid för blodgivning. CERTIFIKATET Blodgivning på arbetstid är gratis och arbetsgemenskapen kan själv fatta beslut om detaljerna kring sina blodgivningar. MÅLET med Blodtjänsts arbetsgivarcertifikat är att uppmuntra allt fler att bli blodgivare. Närmare 400 företag har certifikatet Blodgivning på arbetstid PR_04_2024_kokonaan.indd 39 PR_04_2024_kokonaan.indd 39 5.11.2024 13.55 5.11.2024 13.55
40 demokratiska systemet. Genom det ci vila samhället kommer folk åt att påver ka det gemensamma beslutsfattandet. Samtidigt producerar organisationer tjänster – inklusive sådana som ingen annan producerar. De erbjuder också fö rebyggande stöd, vilket kan minska be hovet av dyr offentlig service. Ruraliainstitutet vid Helsingfors universitet försökte år 2011 räkna ut den nationalekonomiska betydelsen av det frivilligarbete som utförs i de största or ganisationerna inom social och hälso vården jämfört med att motsvarande in satser skulle utföras avlönade inom den offentliga sektorn. Bedömningen var att en euro som satsas på frivilligarbete ger ungefär sex euro i utbyte. – I synnerhet för förebyggande verk samhet är det väldigt svårt att räkna ut en prislapp. Jag tänker ändå att det mås te synas ekonomiskt någonstans. I vil ket fall som helst minskar insatserna mänskligt lidande, säger Kimmo Lind. Som forskare är Ruuskanen och Lind försiktiga i sina kommentarer om de kommande minskningarna i finansie ringen. – Organisationernas farhågor om nedskärningarna som görs förverkliga des nog, säger Ruuskanen ändå. Tidtabellen för nedskärningarna är också väldigt snabb. – Organisationerna har haft orim ligt kort tid på sig att anpassa sin verk samhet. Men man kan inte bara anklaga den nuvarande regeringen för det, utan det handlar om en större institutionell brytning. O rganisationerna var länge fö regångare i att ordna social och hälsovårdstjänster. När välfärdsstaten byggdes upp tog kommuner och stat över många uppgifter, men organisationerna sågs fortfarande som en värdefull partner. På 1990talet uppstod spänningar i relatio nen mellan staten och organisationerna, eftersom organisationernas tjänster på grund av EUlagstiftning sågs som kon kurrenter till företag. Nu finns det en fara för att staten inte längre ser orga nisationer som en partner, utan som en underleverantör. Ruuskanen och Lind anser att de pla nerade nedskärningarna gör att staten håller social och hälsovårdsorganisa tionerna i ett allt kortare koppel. – Organisationerna börjar mer för verkliga sin finansiärs önskemål än be vaka intressen hos de människor de re presenterar. Lind föreslår att staten och organisa tionerna tillsammans borde göra upp en grundlig organisationspolitisk strategi. Då kunde man slå fast riktlinjer för vad organisationerna betyder för staten, vad staten väntar sig och hur organisatio nerna kunde få långsiktigt stöd. – Jag önskar att organisationerna och den offentliga sektorn kunde hitta var andra igen och att man finner ett frukt bart sätt att bistå organisationerna. ? F rågor kring finansiering och självbestämmanderätt i framtiden väckte stor oro på organisationsfältet när statsförvaltningen för någ ra år sedan beredde en re form av det offentliga stödet till organi sationer inom social och hälsovården. I enlighet med planerna kapades samban det mellan finansiering och Veikkaus in täkter i början av år 2024 och statsbi dragen till allmännyttig organisations verksamhet blev en del av statsbudgeten. Före det hade man inom beredningen i Riksdagen nått en överenskommelse med bred bas om att bidragen till orga nisationerna åren 2024–2026 i huvud sak skulle lämnas orörda. Under det här året har regeringen ändå tillkännagivit stora nedskärningar i statsfinanserna och de sträcker sig också till finansie ringen av organisationerna. Hade organisationerna alltså rätt i sin oro? U niversitetslektor, pol.dr. Petri Ruuskanen vid Jyväskylä universitet och lektor, pol. dr. Kimmo Lind vid Huma nistiska yrkeshögskolan Humak har studerat organisationsfältet inom so cial och hälsovården och följt utveck lingen länge. Ruuskanen och Lind påminner om att medborgarorganisationer i Finland har uppgifter av olika slag. Historiskt sett är organisationsfältet ett del av det Vad vill man att organisationerna ska göra? Regeringens sparbeslut hotar att minska det offentliga stödet till frivilligorganisationer allt mera. TEXT MINNA HOTOKKA BILD MIKKO VÄHÄNIITTY Kimmo Lind (t.v.) och Petri Ruuskanen ser inga tecken på att behovet av det arbete som görs i organisationer minskar i framtiden. R ESU M É PR_04_2024_kokonaan.indd 40 PR_04_2024_kokonaan.indd 40 5.11.2024 13.55 5.11.2024 13.55
Tammedilta markkinoiden johtavat koulutusvälineet ja tarvikkeet kaikki saman katon alta. Valikoimissa toimivat ratkaisut ensiavun perusopetuksesta sairaalatason ALS-simulaatiokoulutukseen. Skannaa QR-koodi tammed.fi/koulutusvalineet myynti@tammed.fi | 03 260 6530 | www.tammed.fi HAKEM ISTO PR_04_2024_kokonaan.indd 41 PR_04_2024_kokonaan.indd 41 5.11.2024 13.55 5.11.2024 13.55
42 1-2-3 AUTA! | 1-2-3 HJÄLP! 1 Tartu puhelimeen ja soita jollekin, jolle et ole aikoihin soittanut! Toivota vaikka hyvää joulua sukulaiselle, jonka kanssa yhteydenpito on jäänyt vähiin, tai soita vanhalle ystävälle, josta et ole aikoihin kuullut. Ketä soitto saattaisi erityisesti piristää? Onko joku joulun aikaan yksin? Haasta myös tuttusi soittamaan Punaisen Ristin Joulupuhelu ja kerro siitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 2 Lähde mukaan joulukahvilaan! Punaisen Ristin osastot järjestävät tänäkin vuonna monilla paikkakunnilla joulun ja uudenvuoden aikaan joulukahviloita. Kahviloita järjestetään myös yhdessä seurakuntien, muiden järjestöjen ja paikallisten yritysten kanssa. Kaikille avoimien kahviloiden ydin on hyvässä mielessä ja mukavassa yhdessäolossa, eikä niissä tarvitse erotella, kuka on paikalla yksinäisenä ja kuka vapaaehtoisena. 3 Onko sinulla enemmän aikaa? Haluaisitko olla vapaaehtoinen ystävä yksinäisyydestä kärsivälle? Jos sinulla on taito kuunnella ja olla läsnä, olet todennäköisesti juuri sopiva ystäväksi. Punaisen Ristin ystävätoiminta sopii kaikenlaisille ihmisille: nuorille, vanhoille, opiskelijoille, perheellisille ja yksineläjille. Ystävänä voi toimia myös verkon välityksellä ja ryhmässä. 1 Greppa telefonen och ring någon du inte har talat med på länge! Önska någon god jul, kanske en släkting som du inte har haft så mycket kontakt med, eller ring upp en gammal vän du inte har hört av på år och dar. Vem skulle bli speciellt glad åt ett samtal? Är det någon som är ensam över julen? Utmana också bekanta att ringa Röda Korsets Julsamtal och sprid budskapet till exempel på sociala medier. 2 Kom med till julkaféet! Även i år ordnar Röda Korsets avdelningar på många orter julkaféer kring jul och nyår. Kaféer ordnas också i samarbete med församlingar, andra organisationer och lokala företag. Kaféerna är öppna för alla och fokus ligger på ett gott humör och trevlig samvaro. Här finns ingen uppdelning i vem som är ensam och vem som är volontär. 3 Har du mer tid? Skulle du vilja bli en frivillig vän åt någon som lider av ensamhet? Om du har förmågan att lyssna och vara närvarande är du sannolikt lämplig som vän. Röda Korsets vänverksamhet passar människor av alla de slag: unga, gamla, studerande, personer med familj och singlar. Vän kan man också vara online och i grupp. Piristystä pimeään En ljusglimt i mörkret Askel kerrallaan yksinäisyyttä vastaan. Små gärningar mot ensamhet. J O O N A S B R A N D T Lue lisää: punainenri sti.fi Läs mer: rodakorset .fi PR_04_2024_kokonaan.indd 42 PR_04_2024_kokonaan.indd 42 5.11.2024 14.36 5.11.2024 14.36
In support of nordicbuddies nordicbuddies.com 10% of the sales price is donated to Red Cross www.hyvajoulumieli.fi KERÄYS 14.11. 24.12.2024 Lähetä tekstiviesti HJM10 numeroon 16499 (10 €) Lähetä tekstiviesti HJM20 numeroon 16499 (20 €) Lähetä tekstiviesti HJM30 numeroon 16499 (30 €) MobilePay 66020 LAHJOITA R ah an ke rä ys lu va t. M LL :n ra ha nk er äy sl up a: R A/ 20 20 /1 48 6/ 23 .1 1. 20 20 . SP R :n ra ha nk er äy sl up a: R A/ 20 20 /1 40 7/ 9. 11 .2 02 ko ko m aa ss a lu ku un ot ta m at ta Ah ve na nm aa ta . Ål an ds la nd sk ap sr eg er in g, lu pa nr o ÅL R 20 23 /9 56 8/ 20 .1 2. 20 23 . PR_04_2024_kansi.indd 3 PR_04_2024_kansi.indd 3 5.11.2024 9.58 5.11.2024 9.58
Ryhdy sijaisperheeksi ja anna lapselle mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen juuri sinua tarvitaan! Lämpimistä ja luotettavista sijaisperheistä on huutava pula! Voitko sinä tarjota lapselle turvallisen kodin, jossa riittää aikaa ja huolenpitoa? Ole yhteydessä, niin jutellaan lisää! Titta Pohjantähti, p. 040 623 6011 Turvallista arkea sijaisperheessä Sijaisperhe tarjoaa perhehoitoa lapselle, joka tarvitsee kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa omien biologisten vanhempien sijasta. Sijais perheeseen sijoitettu lapsi tulee yhtä lailla osaksi perheen arkea kuin muutkin perheenjäsenet. ”Sydäntä lämmittää tieto siitä, että olemme päässeet luomaan lapselle turvallisen kodin ja tulevaisuuden.” Sijaisperheen äiti PR_04_2024_kansi.indd 4 PR_04_2024_kansi.indd 4 5.11.2024 9.59 5.11.2024 9.59