Uutisja ilmoituslehti Torstaina lokakuun 1. päivänä N:o 40 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen NÄLKÄPÄIVÄ KIITOS! SPR Punkalaitumen osasto Kunnantalon pihlajat punertavat. Syyskuu toi tullessaan myös harrastuksia, kuten nyt esimerkiksi kepparikerhon. Pimeät, viilenevät illat saattavat tuoda tullessaan myös vaikkapa savua tupaan tai ilkivallan tekijöitä nurkkiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa lehdessämme paikallislehtien merkityksestä. Museoja Kotiseutuyhdistys sai arvokkaan kameralahjoituksen, Mette nautti mitalisateesta, Nälkäpäivänä kerättiin varoja SPR:n katastrofirahastoon. Valmistavaa opetusta on vuosien saatossa saanut Punkalaitumella kymmeniä eri kansalaisuuksia edustavat oppilaat, Jarmo Teiksala kertoo moninaisista vuosistaan näiden lasten ja nuorten parissa. Niin ja se kepparikerho! Näistä kaikista saat lukea lisää lehtemme sisäsivuilta. Presidentin kolumni ja muutakin Hanna-Mari Kamppikoski Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 5. 7.10. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET TAVALLISTA PAREMPI RUOKAKAUPPA! SUOMI Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto ja kotiinkuljetus. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 1. 4.10. OMASTA UUNISTA KALATORILTA 1 99 kg PE PYYMÄEN KONSULENTTI 19 95 kg 6 99 kg 24 95 kg 6 99 rs PALVELUSTA 5 99 kg 9 95 kg 11 95 kg PALVELUSTA 7 95 kg PLUSSAKORTILLA 8 50 3 pkt 12 95 kg SUOMI 2 99 rs PLUSSAKORTILLA 2 49 kpl 6 90 kpl PLUSSAKORTILLA 4 50 2 kpl 85 kg 5 99 kg 1 99 ps 9 90 pkt 9 95 kg 1 00 pkt 3 00 2 rs Porsaan jauheliha 5 29 kpl 1 00 4 ps SUOMI Iso sämpylä 5 kpl (5,58) 3 35 ps 10 00 satsi ERÄ Savustettu kirjolohifilee Pirkka parhaat Iso calluna 17cm Elers Medical Kasvosuojus 25 kpl/pkt ERÄ ERÄ SÄÄVARAUS PLUSSAKORTILLA 85 pkt 8 95 kg PLUSSAKORTILLA SÄÄVARAUS Omena RUOTSI 2 95 rs 99 rs SUOMI SAKSA LAHJOITUS 0,05 €/RASIA SUOMI Muikku tuore, perattu SUOMI Sadonkorjuuämpäri peruna, punajuuri, lanttu, sipuli , porkkana ja keräkaali 5 00 ämpäri ÄMPÄRI KAUPANPÄÄLLE Myllyn Paras Makaroni 400 g, ei tumma 12 95 kg 1 49 kg Naudan parempi jauheliha 10 % Naudan paremmat keittolihat Porsaan wieninleike Porsaan ulkofileepihvi naturel tai maustettu SUOMI SUOMI SUOMI Broilerkiusaus HK Viljaporsaan ulkofilee n.1,5kg maustamaton Kirjolohi kokonainen, tuore, raj. 2/talous SUOMI ERÄ SUOMI Pirkka Costa Rica jauhetut kahvit (ei reilukauppa, ei maakahvit) 450-500g (5,67-6,30/kg) Apetit Peruna & keittokasvikset 750g pakaste, ei luomu (2,65/kg) Korpela Siskonmakkara 400g (7,38/kg) Ingman Maustetut kermajäätelöt 1l, ei vanilja, ei lakton, ei smootihie,ei muumi,ei hupsis, raj.3/talous Embo wc-paperi 16rl ja Emilia talouspaperi 8rl Pirkka Tumma ja vihreä rypäle 500g (3,00/kg) Naapurin Maalaiskanan ohuet fileepihvit (10,28-12,26/kg) Nams Terttutomaatti 500g (5,98/kg) SUOMI Atria Lauantaimakkara 225 g SUOMI Kurkku Keräkaali suoraan tuottajalta KREIKKA/ESPANJA ERÄ Kokkikartano Keitot 300g (7,50/kg) SUOMI Ahvenfilee tuore ERÄ SUOMI HK Sininen original 580 g (4,29/kg) Pirkka Miniluumutomaatti 250g roosa nauha (3,96/kg) ESPANJA/ MAROKKO SUOMI SUOMI Porsaan kasslerpihvit naturel ja maustettu SUOMI Valio Hyvä suomalainen arkijuusto 1,25kg (4,23/kg)
Torstaina lokakuun 1. päivänä – N:o 40 – 2020 2 1.10. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. 2. Kor. 4:10. 2.10. Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: ”Minä uskon, ja siksi puhun.” Niin mekin puhumme, koska uskomme. 2. Kor. 4:13. 3.10. ”Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni. Minä lähetän sinut pakanoiden pariin avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun.” Ap.t. 26:15–18. 4.10. – ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” Matt. 18:1-6 (7-9) 10. 5.10. Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te voimalliset sankarit, jotka hänen sanansa kuulette ja hänen käskynsä täytätte. Ps. 103:20. 6.10. Ylistäkää Herraa, te taivaan joukot, kaikki hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa täytätte. Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan. Ylistä Herraa, minun sieluni! Ps. 103: 21–22. 7.10. ”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut.” 2. Moos. 23:20. Mikkelinpäivä Ps. 103: 19–22 Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ”enkeli”? Ainakin itse näen heti kuvan valkoisesta, hohtavasta henkiolennosta, jolla on suuret siivet, kultaisena säihkyvät hiukset ja pään päällä leijuva sädekehä. Kuva on tuttu Suojelusenkelitaulusta ja monesta muusta enkeleitä kuvaavasta taideteoksesta. Mutta kuinka todellinen se on? Raamattu sisältää kyllä kuvauksia enkeleistä näkymättömään todellisuuteen kuuluvina henkiolentoina, jotka joskus Jumalan asialla kulkiessaan rikkovat myös tämänja tuonpuoleisuuden rajoja. Monissa raamatunkohdissa enkeliä ei kuitenkaan kuvata sen kummemmin kuin vain sanansaattajaa tarkoittavalla sanalla, joka on suomennettu enkeliksi. Monet Raamatussa enkelin kohdanneista eivät itse kohtaamishetkessä edes ymmärrä olevansa tekemisissä taivaallisen viestintuojan kanssa. Vasta myöhemin he hoksaavat Jumalan sormen olleen pelissä. Mekään emme aina huomaa Jumalan läsnäoloa. Hänen johdatuksensa kirkastuu meillekin usein vasta myöhemmin. Vaikka enkeli siis tarkoittaa myös näkymättömän todellisuuden henkiolentoa, se on yksinään liian yksipuolinen ja tarpeettomasti hengellistetty kuva. Jumalan lähettilään ei välttämättä tarvitse olla mikään ihmeellinen henkiolento. Jumala käyttää sanansaattajinaan myös ihmisiä. Enkelistä tekee enkelin se, että Jumala on lähettänyt hänet hoitamaan asiaansa. Enkeli on enkeli lähettäjänsä ja tehtävänsä vuoksi. Jumala kutsuu myös meitä olemaan enkeleitä toisillemme. Jumalalta eivät keinot, eivätkä lähettiläät lopu. Luojan kiitos. Samuli Korkalainen Pappi, kanttori, kirkkomusiikin tohtoriopiskelija Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 1. pnä lokakuuta 1970 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 1. pnä lokakuuta 1920 Jumalan lähettiläänä SANA SINULLE Päivän sanat ”Omasta maasta” on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen maaja metsätalousliite, joka tavoittaa noin miljoona lukijaa. Punkalaitumen Sanomien Omasta maasta -sivut ilmestyvät torstaina 8.10. Olethan mukana? Tarvitsemme aineistosi ajoissa, viimeistään maanantaina 5.10. Pitäjän oma lehti on tärkeä ja aika harvinainenkin nykyään. Paikallislehti on paikallisuutta parhaimmillaan, kerromme meille jokaiselle merkityksellisistä asioista. Maaseutu tuottaa ruuan lisäksi tarinoita, työtä ja tulevaisuutta. Kerrotaan siitä kaikesta hyvästä muillekin! Su 4.10. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Enkelien oma päivä. Paasikallio, Mäkinen, Tasanen. Ma 5.10. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. To 8.10. klo 13 Torstaitreffit srk-talolla. Pyykkö. La 10.10. klo 10 Lähetysja diakoniamyyjäiset srk-talon edustalla. Myytävänä mm. leivonnaisia, käsitöitä, kahvia. Tervetuloa! Su 11.10. klo 18 Iki-Ilta, Sadonkorjuun kiitosmessu kirkossa. Iki-illassa mukana Maatalousnaiset, Sorsa, Mäkinen. Messun jälkeen kakkokahveet kirkossa. Ke 14.10. klo 17 Pappilan Puikot srk-talolla. Pyykkö. Musiikki: Ke 7.10. klo 19 Itsenäisyyspäivään tähtäävän Suomalaisen messun kuoroharjoitukset kirkossa. Mäkinen. Ke 14.10. klo 18 Pieni iltasoitto kirkossa: Surusoitto. Pieni iltasoitto sarjassa on vuorossa surumusiikki. Sari Mäkinen esittää tuttuja, monissa hautajaisissa kuultuja urkukappaleita ja yksinlauluja. Vapaa pääsy. Rippikoulu: La 3.10. klo 10 Rippikoulukaruselli. Tarkoitus on tutustua oman seurakunnan työntekijöihin ja heidän työhönsä lyhyiden kohtaamisten kautta pappilassa, kirkossa ja srk-talolla. Mukana myös luottamushenkilö kertomassa omasta roolistaan seurakunnan toiminnassa. Rippikoulukaruselli alkaa pappilasta, missä rippikoululaiset jaetaan pienryhmiin. Kuollut: Aulis Jukka Matias Männistö 77 v. Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Löydät minut myös facebookista. Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit LAUTTAKYLÄNTIE 970, VANTTILA P. 050-3554611 KOULUTETTU HIEROJA JÄSENKORJAUS PEKKA KOIVULA Rakkaamme Annikki Helena SALMINEN 5.6.1930 13.9.2020 Lämmössä armon auringon jo linnut visertää, vaan sitten suvi aina on, kun matka taakse jää. Kaipauksella muistaen Leena, Heikki, Emma, Arvi Liisa, Niko, Riikka muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Punkalaitumen kirkossa 10.10. klo 12.00. Muistotilaisuus lähimpien kesken. Lämmin kiitos Kotihoidon työntekijöille äidin hyvästä hoidosta. o.s. Kaskinen Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka kunnioittivat rakkaamme Aulis Männistön muistoa ja ottivat osaa syvään suruumme. Raija ja lapset perheineen Kiitos 100-vuotispäivänäni minua muistaneille! Eino Vilkkinen Todellista suomalaista sitkeyttä asoitti omaawansa O.Y. Koskenniskan sähkömonttööri kelloseppä J. N. Mäkinen wiime lauantai-iltana asettaessaan paikoilleen KirkkoJaakkolan talon ulkosähköjohtoa. Yhdistäessään tätä linjaa Sarkkilan matalajännityslinjaan, sattui Mäkinen jotenkin koskettamaan molempiin lankoihin, joista sai niin woimakkaan sähköiskun, että käwi tunnottomaksi ja jäi pää alaspäin riippumaan tolkkakengistä sähköpylwääseen. Kun Mäkinen apuunrientäneiden awulla wapautui ikäwästä asemasta ja hiukan wirwottuaan saamastaan sähköiskusta, kapusi hän uudelleen pylwääseen, mutta pimeä kun oli, sattui hän taasen sähkökosketuksiin ja joutui taas tunnottomana pää alaspäin tolppakenkien waraan, josta uudelleen pelastettiin maanpinnalle. Waan eipä wielä nytkään antanut sitkeä monttööri perään, waan kapusi kolmannen kerran pylwääseen ja wasta kolmannella yrityksellä onnistui hänen toimittaa aikomansa linjayhdistys. On siinä miehessä suomalaista sitkeyttä jos missään. Omasta maasta -sivut ensi torstaina Konstaapelien työnjako Punkalaitumen nimismiespiirin konstaapelien uuden työnjaon mukaan hoitaa konstaapeli Martti Pännäri nimismiespiirin ulosotossa olevien verojen ja maksujen perinnät. Näissä ja aluevalvojaa koskevissa asioissa on konstaapeli Martti Pännäri tavattavissa tiistaisin ja perjantaisin aamupäivällä nimismiehen kansliassa. Haulikkoammunnat Jalasjoella Jalasjoen metsästysseuran järjestämät haulikkoammunnat pidettiin seuran radalla 20.9. Kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Seppo Mahlamäki. Voittosija selvisi uusinnan jälkeen. Tuloksia: 1) Seppo Mahlamäki 14, 2) Toivo Riitahuhta 14, 3) Vesa Berggren 10, 4) Tapani Berggren 9, 5) Tauno Hakala 6. Laadukkaat roiskesuojatut KASVOMASKIT nyt 29 € /50 kpl! Kaupan päälle kotimainen 500 ml käsidesi! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14
Torstaina lokakuun 1. päivänä 2020 – N:o 40– 3 Tärkeä ja paikallinen Elämä ei tapahdu virtuaalisesti tai globaalisti. Se tapahtuu paikallisesti siellä, missä elämme ja olemme. Hyvin toimitettu paikallislehti on läsnä lukijansa elämässä. Siitä saa selville lähiympäristön menemiset ja tulemiset. Lehden kannalta olennaisia ovat myös tulot ja menot. Jos paikkakunnalta katoavat yritykset tai yhteiskunnallinen vireys, mistä tulevat tilausmaksut ja mainostulot? Laajennettaessa näkökulmaa valtakunnalliselle tasolle, voidaan ajatella että lehdistö – tiedotusvälineet yleensä – muodostavat peilin, josta ihminen näkee ympäröivän yhteiskunnan ja miten hän sijoittuu siihen. Luotettava sanomalehdistö on ollut keskeisessä asemassa Suomen kehityksen kannalta. Se on tuonut lukijoilleen olennaista yhteiskunnallista tilannekuvaa, kannustanut uudistuksiin, luonut kulttuurillista sivistystä, tuonut elämään viihdettä ja luonut kehyksiä arkielämälle. Lehden lukeminen kuuluu edelleen aamukahvipöytään tai kotisohvalle. Omat lehteni luen aamukahvin kanssa. Tiedon ja ymmärryksen hankinta on siirtymässä kovaa vauhtia sähköisten välineiden suuntaan, mutta laadukas sisältö on laadukasta netissäkin. Ongelmia alkaa syntyä, jos sisältöä tehdään ilman totuuteen pyrkimiseen sitouttavaa ohjeistusta ja tästä johtuvaa velvoitetta palvella lukijoita. Tekijästä tulee tähti lukijan sijaan. Tällöin voi syntyä tilanne, jossa peili ei kuvaakaan ympäristöään, vaan muodostuu huvipuiston peilitalon kaltaisia muotopuolia näkemyksiä. Vääristynyt kuva luo vääristyneitä johtopäätöksiä. Juhlakirjoituksissa on tapana mainita, että ajat ja asiat ovat kovemmassa muutoksessa kuin koskaan. Yksi journalistisen riippumattomuuden tae on ollut julkaisun vahva talous. Näinä aikoina tämän vahvuuden varaan voi laskea yhä harvempi. Tiedonvälityksen suuren murroksen ja kansalaisten tiedonhankintatapojen muutoksen päälle on kasautunut lisäksi koronaviruksen vaikeuttama taloustilanne. Paikallislehtien toimituksissa tämä tiedetään. Olen jo aiemmin ilmaissut huoleni työntekijöihin kohdistuvasta uhkailusta ja painostuksesta. Ei ole oikein, jos työtään tekevä joutuu pelkäämään työssään. Uutisaiheet ja niiden kohteet ovat paikallislehdessä lähellä tekijäänsä. Työtään ei pääse pakoon. Uhkailu ja journalistinen painostus voi tulla lähelle. Tätä painostusta ei tule hyväksyä. Tänään muodostamme kantaamme koronaviruksen luomaan tilanteeseen, lapsiperheissä puhuttaa koulukiusaaminen ja työelämässä huolena on työpaikkojen säilyminen. Suomessa on noin 140 julkaistavaa paikallislehteä. Niillä on tärkeä rooli, kun lukijat hakevat käsitystä myös noiden ongelmien käsittelyyn omassa elämässään. Paikallislehtiverkoston säilyminen on olennaista myös jatkossa. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: – Elämä tapahtuu paikallisesti Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa kolumnissaan paikallisten uutisten merkityksestä. Valokuva: Matti Porre, Tasavallan presidentin kanslia. Paikallislehti on kuin mikä tahansa muukin arjen asia. Sen huomaa vasta silloin, kun se on poissa. Jos paikallislehti ei ole kolahtanut postiluukusta tai saapunut postilaatikkoon, täyttyy sosiaalinen media katkerista kommenteista. Se on sitä ihmisen ikävää rakkaiden uutisten pariin. Sitä, kun on kiire tarkistaa, ketkä tutut ovat palstoille päätyneet. Ja erityisesti sitä, ketkä eivät. Punkalaitumen Sanomat on paikkakuntalaisten näköinen. Se kertoo siitä arjesta ja juhlasta, mitä meillä eletään. Niitä uutisia lukevat myös entiset paikkakuntalaiset. Sekin mies, joka kertoi asuneensa jo kymmeniä vuosia muualla, mutta odottaa yhä innolla kotikontujen kuulumisia. Tai ne parikymmentä perhettä, jotka lukevat Punkalaitumen Sanomia ulkomailla. Lehtemme alkoi ilmestyä säännöllisesti vuonna 1909. Monia vaiheita, useita tapahtumia ovat päätoimittajamme nähneet vuosien saatossa. Punkalaitumen Sanomat tunnetaan lehtenä, joka ilmestyi sodankin aikana. Monesta asiasta tämän paikallislehden historiassa voimme yhdessä olla ylpeitä. Se, että lehtemme ilmestyy myös tulevaisuudessa, ei ole ainoastaan tekijöidensä vastuulla. Paikallislehtien päätoimittajat ry:ssä (PPY) on tällä hetkellä 135 jäsentä. 30 vuotta sitten perustettu yhdistys pyrkii edesauttamaan jäsentensä työssä jaksamista, verkostoitumista ja kouluttautumista. Lisäksi yhdistys tekee yhteistyötä muun muassa Sanomalehtien liiton ja Suomen Paikallismediat Oy:n kanssa. PPY myös tapaa aktiivisesti maamme vaikuttajia. Helmikuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi PPY:n jäsenistöä. Valtaosa jäsenistöstä on työssä olevia, mutta yhdistyksessä on myös aktiivisia eläkeläisjäseniä. Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut tämän vuoden alusta Rantalakeus-lehden päätoimittaja Sauli Pahkasalo. Paikallislehtien päätoimittajayhdistys ry:n 30-vuotisjuhlaa piti viettää lokakuun alussa Tampereella, mutta koronavarotoimenpiteenä juhlapäivän tapahtumat on siirretty vuoden 2021 syksyyn. Tuolloin vietetään 30+1 -päivää, jolloin järjestetään juhlaseminaarin ja iltajuhlan lisäksi myös paikallislehdistön julkinen tempaus. PPY 30 vuotta Suomen kirjapääkaupunki Sastamala etsii uusia Sanataitureita. Sanataituri-kirjoituskilpailu saapuu jälleen keskelle koululaisten syksyä, nyt jo viidettä kertaa! Kisa houkuttelee lapsia ja nuoria tuomaan omaa verbaalista osaamistaan kaikkien nähtäväksi ja kuultavaksi, oli lajina sitten rap, runo, proosa, kasku tai jokin muu. Kilpailuun voivat osallistua kilpailuvuonna 16 vuotta täyttävät ja sitä nuoremmat kirjoittajat asuinpaikkakunnasta riippumatta. Sastamalan Sanataituri -kilpailusta onkin hyvää vauhtia tulossa valtakunnallinen tapahtuma. Viime vuonna molempien sarjojen voittajat olivat Sastamalan ulkopuolelta. Kilpailun finaali on perinteisesti järjestetty Lasten ja nuorten kirjaja kulttuuritapahtumassa (Lankku). Suurtapahtuma on koronan takia peruttu tänä syksynä, mutta Sanataituri-kilpailun finaali toteutetaan poikkeusjärjestelyin Sylvään koululla lauantaina 21.11. Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1) alakoulu, 2) yläkoulu. Tänä vuonna kilpailun aiheena on Ystävyys. Kilpailutekstin tulee olla suomeksi ja osallistujan itsensä kirjoittama. Tekstin maksimipituus on 2 000 merkkiä välimerkkeineen. Kilpailuun osallistuminen päättyy 23.10. Pääpalkintona on 200 euroa molemmissa sarjoissa. Sinustako Sanataituri? Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla!
Torstaina lokakuun 1. päivänä – N:o 40 – 2020 4 Pekka Uutto, Sulo Uuton veljenpoika, lahjoitti punkalaitumelaisen valokuvaaja Sulo Uuton kaksi kameraa ja kiikarit Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistykselle. Lahjoituksen suoritti Pekka Uuton sisar, Marja Leena UuttoLeino. Lahjoituksen ottivat vastaan museoja kotiseutuyhdistyksen puolesta puheenjohtaja Kalevi Sillanpää ja Kaisa KirkkoJaakkola. Lahjoitus tehtiin Mäenpään työväentalossa Mäenpääpäivän yhteydessä. Marja Leena Uutto-Leino luovutti 1940-luvun kamerat sekä kiikarit yhdistykselle mielellään. Sulo Uuton ottamien valokuvien esittäminen eri tilaisuuksissa saa häneltä täyden tuen. – On aivan ihana nähdä Sulon ottamia kuvia. Olen itse innostunut sukututkimuksen tekemisestä ja kuvien näkeminen antaa siihenkin työhön uutta syvyyttä ja näkemystä. Toivon, että lasinegatiivien digitoiminen edistyy ja yhä useammat ihmiset voisivat hyödyntää Sulon ottamia valokuvia eri yhteyksissä, sanoo Marja Leena Uutto-Leino. Kalevi Sillanpää iloitsee lahjoitetuista esineistä, sillä ne täydentävät museon kokoelmaa hyvin. – Sulo Uuton lasinegatiivikokoelma on Yli-Kirran esineistön monilukuisin yksittäinen kokonaisuus, mutta museolla ei siihen liittyen ole juurikaan Sulon muuta jäämistöä. Siksi nämä kamerat ja kiikari otetaan mielihyvällä vastaan täydentämään ja elävöittämään Uuton kokoelmaa. Sulohan tunnettiin paitsi valokuvaajana ja pyöräliikkeen pitäjänä, myös ahkerana luonnossa liikkujana, sanoo Kalevi Sillanpää. Kaisa Kirkko-Jaakkola esitti Mäenpää-päivässä Uuton Mäenpäästä ottamia valokuvia. – Näytän tänään noin sata kuvaa, jotka Uutto on ottanut alueelta 1920-luvulla. Oma suosikkini näistä kuvista on se, jossa työväentalo ja Ahteela on kuvattu joen yli Kostilan puolelta. Siinä näiden rakennusten kuvajaiset heijastuvat kauniisti joen pintaan, sanoo Kaisa Kirkko-Jaakkola. Sulo Uutto perusti valokuvaamon Punkalaitumelle nimellä Sulo Nymanin radioja valokuvausliike vuonna 1928. Uuton 17 000 lasinegatiivin kokoelma on ollut Yli-Kirran museossa vuodesta 1974. Osa lasinegatiiveista on digitoitu. Museoyhdistys on järjestänyt useampia kuvailtoja, joissa valokuvien paikkoja ja ihmisiä on tunnistettu. Kaisa Kirkko-Jaakkola toivoi saavansa kuvien tunnistusapua myös mäenpääläisiltä. Anu Koskua Hanna-Mari Kamppikoski Uuton kamerat museolle Kameralahjoituksen vastaanottivat Kaisa Kirkko-Jaakkola ja Kalevi Sillanpää. Lahjoituksen suoritti Pekka Uuton sisar Marja Leena Uutto-Leino. 2 500 euroa hädänalaisille Eeva Salonen, Anne-Mari Rasi ja Terttu Routsi olivat mukana Nälkäpäiväkeräyksessä. Hanna-Mari Kamppikoski – Haukankoskesta keskustelimme kunnanhallituksen tiistaisessa kokouksessa ehkä kokonaisen tunnin. Olemme käyneet myös paikan päällä tutustumassa rakennuksiin. Puhutaan tunneasioista, kun PunkaHaukankoski käy tunteisiin Lauantain ja sunnuntain välisenä aikana vahingoitettiin henkilöautoa Kostilantiellä. – Autosta rikottiin sivuikkuna ja vahingoitettiin myös auton kattoa, kertoo rikoskomisario Pauli Pitkäkoski Sisä-Suomen poliisilaitokselta. – Pieni ölyntorjuntatehtävä oli viime perjantaina Punkalaitumen torin takana. Samaisena päivänä kävi myös Halkivahan yksikkö Levomäentiellä suorittamassa savutuuletuksen. Syksyn tullen, kun uunia jälleen sytytellään, saattaa tällaista tapahtua, muistuttaa palomestari Ilpo Kuokkanen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Auto vaurioitui laitumella puhutaan Haukankoskesta, kertoo kunnanjohtaja Tuija Ojala. Haukankosken purkukustannuksiksi arvioidaan 350 000 euroa. Marja Wakkala (sdp.) esitti kokouksessa Ari Prihtin (sin.), kannattamana, että Haukankosken päärakennusta ei pureta. Keskustelun perusteella esitetään valtuustolle nyt, että Haukankosken päärakennukselle etsitään uusia käyttökohteita. Mikäli niitä ei löydy vuoteen 2023 mennessä, otetaan asia uudelleen käsiteltäväksi. Haukankosken alueella sijaitsevassa navettarakennuksessa toimivat yhä Työpaja ja yksityinen pesula. – Hallintorakennus Haukankoskella menee myyntiin. Se on hieno jugend-tyylinen kohde. Uimahallia emme aio korjata, kustannukset ovat niin suuret. Uimahallikyytejä kuitenkin jatkamme, kertoo kunnanjohtaja Ojala. Viime viikolla Huittisten uimahalliin matkasi jo 15 punkalaitumelaista. Suosio näyttää siis lisääntyvän. Ojala iloitsee sekä Punkalaitumen väkimäärän kasvusta että uusista yrityksistä. – Kuntaamme on perustettu peräti 18 uutta yritystä ja 19 uutta asukastakin olemme saaneet. Elokuun lopussa kuntalaisia on yhteensä 2 847. – Nälkäpäiväkeräys limpunmyynteineen meni oikein hyvin ja sääkin suosi. Limppuja ostettiin pitkälti yli 500. Lauantaina oli lisäksi lettujen ja arpojen myyntiä Kulmakamarilla, nekin rahat menivät SPR:n katastrofirahastoon. Kulmakamarilla kävi viitisenkymmentä vierailijaa. Meitä SPR:n vapaaehtoisia oli peräti 21, joista moni useana päivänä, kertoo SPR:n Punkalaitumen osaston sihteeri ja keräysvastaava Terttu Routsi. Koko tuotto Katastrofirahastolle Punkalaitumelta on noin 2 500 euroa. Tämä 40. valtakunnallinen Nälkäpäiväkeräys kartuttaa sitomattomia varoja katastrofirahastoon. Maastojuoksun SM-mitaleista kilpailtiin sunnuntaina Kurikassa. Punkalaitumen Kunnon Mette Häkkinen juoksi kilometrin mittaisen kisamatkan järkevällä vauhdinjaolla, ja saavutti pronssimitalin neljänkymmenen kilpailijan joukossa. Nuorin ikäsarja kisoissa oli 9-vuotiaat, joten ikänsä puolesta Mette pääsee vielä ensi vuonnakin samaan sarjaan. Viikkoa aikaisemmin ratkottiin Satakunnan piirin maastomestaruudet Raumalla. Siellä T9sarjan mestaruus irtosi Metelle selvällä erolla kassakilpailijoihin nähden. Kilpailijoita sarjassa oli 15. Tulokset: Kurikka 26.9.2020 T9. 1km Lumi-Kukka Saaranen Viitasaaren Viesti 4.21, Sini Lappalainen Seinäjoen Seudun Urh. 4.30, Mette Häkkinen 4.35 Tulokset: Rauma 20.9.2020 T9. 1km Mette Häkkinen 3.40 Milja Anttila Nakkilan Vire 3.46, Siiri Välimäki Noormarkun Nopsa 3.48 Metelle mitalisadetta Mette Häkkinen urakoi mitaleita. Valokuva: Anna-Liisa Häkkinen.
Torstaina lokakuun 1. päivänä 2020 – N:o 40– 5 Punkalaitumen vastaanottokeskus suljetaan vuoden loppuun mennessä. Jarmo Teiksalan oppilaista suurin osa on tullut juuri vastaanottokeskuksesta. – Vastaanottokeskuksessa on vuosien saatossa ollut noin 40 eri kansalaisuutta edustettuna. Lähes saman verran on ollut myös valmistavassa opetuksessa. Eri äidinkieliäkin on ollut viitisentoista. Etuna tässä on se, että oppilaiden on pakko oppia suomea, mikäli aikovat toistensa kanssa keskustella, jos muuta yhteistä kieltä ei löydy. Jäljellä venäjä Tänä syksynä jäljellä on enää yksi äidinkieli; venäjä, ynnää Punkalaitumella valmistavassa opetuksessa nelisentoista vuotta opettajana toiminut Jarmo Teiksala. Mies on toiminut vastaavanlaisissa tehtävissä myös Huittisissa parin lukuvuoden ajan. Pitkän uransa aikana Teiksala on kokenut oppilaittensa ja näiden perheiden kanssa monenlaista. – Omassa ryhmässäni aloitti vuonna 1999 ensin kahdeksan slovakialaista, sittemmin ryhmä laajentui muilla kansalaisuuksilla. Valmistavia luokkia ei Suomessa ollut vielä kovin paljon, ja mediakin kävi kummastelemassa Punkalaitumella, miten kieltä voi opettaa, jos ei ole yhteistä kieltä oppilaiden ja opettajan kesken. Mutta siinä se ”suomi toisena kielenä” -opetuksen idea onkin: suomea suomeksi. Valmista materiaalia ei tuolloin juurikaan ollut, joten sitä piti valmistaa itse ja käyttää kaikkea konkreettista materiaalia, mitä nurkista, myös kotinurkista, löysin. – Punkalaitumella lapset opiskelivat silloin pääosin oman maanmiehensä johdolla tarkoituksenaan palata sodan jälkeen takaisin kotiin. Suomea heille ei juurikaan opetettu. Ainoastaan innokas vanhempien oppilaiden ryhmä halusi oppia myös suomea, ja he jäivätkin usein koulupäivän jälkeen kyselemään ja kuuntelemaan. Kotimaahansa tämä ryhmä ei kuitenkaan palannut. Nyt nämä entiset oppilaani ovat nelissäkymmenissä, perheellisiä ihmisiä ja yhä Suomessa. Valmiudet oppimiseen Valmistavan opetuksen koulupäivät ovat moninaisia. – Päätarkoituksena on antaa valmiuksia siirtyä tavalliselle, oppilaan omaa ikäluokkaa vastaavalle tai ainakin sitä lähellä olevalle perusopetuksen luokalle. Valmiuksista tärkein on kielitaito, mutta myös koulukäytänteisiin, eri oppiaineisiin sekä oppimistaitoihin pitää kiinnittää huomiota. Valmistavaa opetusta voidaan antaa jokaiselle 6–17-vuotiaalle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jolla kielitaitoa ei vielä ole. Päivät tai vuodetkaan eivät ole olleet veljiä keskenään Teiksalan työssä. – Usein valmistavassa opetuksessa on niin paljon oppilaita, että ryhmiä on perustettu kaksi, jolloin on myös kaksi opettajaa sekä avustaja. Eniten oppilaita oli 2000-luvun taitteessa, jolloin saattoi olla yli 30 oppilasta. Muutaman viikon ajan oli kerran vain yksi oppilas. Esimerkiksi viime kevään ja tämän syksyn olen työskennellyt yksin, koska oppilasmäärät ovat olleet kohtuulliset. Yhden ryhmän suositeltu maksimikoko on 10 oppilasta. Teiksalan oppilaina on vuosien saatossa ollut sekä turvapaikanhakijoita että kuntaan muuttaneita kiintiöpakolaisia. Lähes koko maailmasta – Noin vuoden kestävän valmistavan opetuksen jälkeen oppilas joko jatkaa perusopetuksen luokalle Punkalaitumella, siirtyy toiselle paikkakunnalle oleskeluluvan saatuaan ja jatkaa siellä koulupolkuaan, tai joutuu poistumaan maasta, jos ei saa oleskelulupaa. Oppilaita on vuosien varrella tullut kaikista muista maanosista paitsi Australiasta ja Pohjois-Amerikasta. Pakolaisuushan voi aiheutua mistä tahansa henkeä uhkaavasta asiasta, mutta usein syy on ollut sotatila ja sen mukanaan tuomat kriisit, kuten Syyrian sotakin osoitti. – Tunneilla opiskellaan paljon suomen kieltä, mutta myös matematiikkaa. Oppilaita integroidaan joidenkin aineiden tunneille, kuten liikuntaan, käsityöhön, kuvataiteeseen. Periaatteena on opettaa suomea suomeksi. Mikäli joidenkin oppilaiden kanssa löytyy sopiva yhteinen muu kieli, käytän sitä jonkin verran apuna. Englantia harva oppilas osaa riittävän hyvin, joten siitä ei niin paljon hyötyä ole. Sanojen ja lauseiden ymmärtämiseen pyrin selittämällä, kuvin tai kääntämällä. Konekäännöksiin pitää suhtautua erittäin kriittisesti – ja kertoa se myös oppilaille. Monikulttuurisuus arkea Monet Teiksalan oppilaista ovat jo valmiiksi kasvaneet varsin monikulttuurisissa ympäristöissä, eikä monikulttuurisuus ole heille siksi ongelmallista. – Oppilaiden kesken on tietysti vuosien saatossa sattunut konflikteja, yhteenottoja ja ristiriitaisuuksia. Kun asioita on puitu, näkisin syiden olleen kuitenkin enemmän henkilökohtaisia, joskus jopa sukulaisten välisiä. Perheiden omat tilanteet heijastuvat oppilaiden käytökseen ja oppimistuloksiin. Uskontoja emme painota opiskelussa. Huoltajien ja oppilaan kanssa olen pyrkinyt selvittämään, mikäli jotain erityistä pitää ottaa huomioon, ja kunnioitamme näitä toiveita. Useimmiten tällainen asia liittyy ruokavalioon ja koulumme keittiöhenkilökunta on osaava. Naurua ja haasteita Yllätyksellisiä ja haastavia tilanteita on vuosiin mahtunut. – Hauskinta on, kun opiskellaan vain yksittäisiä sanoja ja ymmärtäminen on helppoa kuvien avulla. Ne suomalaiset sanat, jotka oppilaan omalla äidinkielellä tarkoittavat jotakin lähes painokelvotonta, saavat aika hauskoja tilanteita aikaan. Suuri haaste on oppilasryhmän heterogeenisyys ja laaja ikäjakauma. Luokkaan on joinakin vuosina tullut yksi tai useampi oppilas jopa kymmenen kertaa vuoden sisällä. Silloin suunnittelun on pysyttävä erityisen hyvin ajan tasalla. Joskus tilanteet ratkeavat kompromissien avulla. Sekä oppilaat että heidän perheensä ovat tulleet Teiksalalle läheisiksi. – Surullisimpina muistoina jäävät mieleen kahden oppilaan menehtymiset onnettomuuksissa vapaa-ajalla. Perheet ovat tulleet ehkä vaikeistakin olosuhteista pakoon, mutta todellinen tragedia onkin odottanut täällä. Oppilaiden kertomat tarinat heidän omasta elämästään ovat myös traagisia. Esimerkiksi erään syyrialaisen tytön sukulaisista 18 kuoli, kun iso ohjus osui taloon. Hienoimmat muistot jäävät tietysti tästä koko muutaman sadan oppilaan joukosta. He ovat hienoja nuoria ihmisiä. Mukavalta on tuntunut, kun olen saanut yhteydenoton kymmenenkin vuoden jälkeen siitä, kun oppilas on luokaltani poistunut, päättää Teiksala. Hanna-Mari Kamppikoski Monikulttuurisuus tuttua valmistavassa opetuksessa Jarmo Teiksala on antanut valmistavaa opetusta Punkalaitumella jo 14 vuotta. Tällä hetkellä ryhmäläisten äidinkielenä on venäjä. – Ainakin tähän mennessä keppihevoskerhossamme on vain tyttöjä, mutta harrastus on tarkoitettu kaikille siitä kiinnostuneille. Vielä ehtii mukaan, kertoo kerhon ohjaaja Caroline Åhman. 4H:n Kepparikerho aloitti syksyllä. Kerholaiset keskittyvät nyt aluksi keppiheppojen valmistamiseen. – Myöhemmin mietitään sitten mahdollisia kisoja, päästään ihan maneesillekin, suunnittelee 4H:n toiminnanjohtaja HannaMari Vuorisalo. Kepparikerho on kaikille yli 6-vuotiaille. Syksyn myötä kerholaisten määrä vakiintuu, yleensä se Vuorisalon mukaan on 8-12 lasta. Myös Åhmanin mukaan kerholaiset odottavat jo kovasti kisoja. – Ensin suunnitelimme lasten kanssa, mitä he haluaisivat tehdä ja pyrimme sitten mahdollisimman paljon toiveista toteuttamaan. Omien keppareiden teko alkaa pian, muita oheistuotteitakin on toiveissa. Kisoista on kovasti jo puhuttu. Keppihevosharrastuksen suosio on Suomessa räjähtänyt ja kovatasoisia esteja kouluratsastuksen SM-kisojakin on jo järjestetty. Åhmanin mukaan lajista innostutaan sen monipuolisuuden takia. – Jokaisella kepparilla on oma nimi, luonne ja lempiruoat. Itse olen lapsuudessani ja nuoruudessani viettänyt kaiken vapaa-aikani talleilla, joten ymmärrän hyvin miten ”heppailu” vie mennessään. Harrastuksena kepparitouhu on todella monipuolinen, koska se yhdistää käsillä tekemisen, liikunnan ja yhdessä tekemisen. Åhman on juuri valmistunut artesaaniksi ja kädentaitojen ohjaajaksi. Hän kuulostaa asiasta vähintään yhtään innostuneelta kuin ohjattavansa. – Meillä on kotona vasta kaksi kepparia, mutta koska tyttö on innostunut keppareista ja äiti ompelusta, jännittää lopputulos hieman itseäkin, naurahtaa Åhman. Kepparikerhossa vauhtia ja riemua Kepparikerhossa suunnitellaan omat keppihevoset, mutta kisatkin ovat jo mielessä. Hanna-Mari Kamppikoski
Torstaina lokakuun 1. päivänä – N:o 40 – 2020 6 Punkalaitumen Mäenpäässä järjestettiin oman kylän päivä viime lauantaina. Mäenpää-päivän ohjelma oli monipuolinen, ja yleisö otti tapahtuman omakseen. Kylän omat ”pojat” Hannu Syväoja ja Heikki Paloheimo muistelivat kumpikin, millaista Mäenpäässä oli heidän siellä asuessaan. Kaisa Kirkko-Jaakkola puolestaan luotsasi yleisön kylän 1920-luvun maisemiin Sulo Uuton ottamien valokuvien välityksellä. Näistä Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistyksen kokoelmaan kuuluvista kuvista henkilöiden tunnistaminen ja heidän nimiensä muisteleminen innosti yleisöä. Heikki Paloheimo muisteli lapsuusaikaansa Mäenpäässä. Hänen perheensä asui Ahteelassa, työväentalon mäen juurella. Ahteela oli lääkäritalona sekä Paloheimon isän, Osmo Paloheimon ollessa lääkärinä, kuin jo hänen edeltäjänsäkin, Yrjö Jaakkolan, aikana. Heikki Paloheimo näytti valokuvia Ahteelasta sekä lapsuutensa leikkipaikoista. Hän muisteli myös isänsä työsarkaa kunnanlääkärinä. Monet sukupolvet muistavat Osmo Paloheimon kaikkia potilaita tasavertaisesti kohdelleena, hyvänä lääkärinä. Väliajoilla Heikki Paloheimo soitti haitarilla 1930–40-luvun sävelmiä. – Soitan ikivihreitä sävelmiä, joista puolet taitaa olla nuotitettu ennen kuin olin syntynytkään. Melodiat ovat kauniita ja ne luontuvat haitarille hyvin. Kasakylä Hannu Syväoja syvensi kuulijoiden tietämystä niin Ahteelasta kuin koko Mäenpäästäkin. – Ahteelassa on aikojen saatossa toimitettu myös paljon muutakin kuin lääkärintointa, sillä sen alkuperäinen omistaja, Matti A. Lähti kuului aikansa paikallisiin vaikuttajiin. Muun muassa Punkalaitumen Sanomia tehtiin Lähtin aikana Ahteelassa. – Vuonna 1700 Mäenpäässä oli kuusi taloa: Uotila, Sipilä, Laurila, Kenni, Eskola ja Katila. Taloja on sittemmin jaettu. Mäenpää on ns. kasakylä, sillä alueen maasto määräsi talojen sijainnit. Epävirallisesti jaottelen lapsuuteni Mäenpään seuraavasti: Kylän keskusalue, Työväentalonmäki, Jämttilänkulma, Kujanvarsia ja kylän pohjoisosa, jota kylän keskustassa asuvat sanoivat ehkä hieman vähätellen “mettäkulmaksi”. Mäenpää poikien silmin Hannu Syväoja ja hänen kaverinsa Tapani Taalikka, Esko Peltola, Mauri Ala-Uotila ja Teuvo Metso, eli Kujanvarren pojat, aloittivat koulunkäynnin sota-aikana ja ottivat pian haltuunsa Mäenpään kylän ydinalueen ja myös sen laitamat. He kävivät uimassa ”tohtorin lautalta” Punkalaitumen joessa, pitivät kesäjuhlia ja kokouksia Taalikan saunassa, kävivät retkillä Saunaojan latvoilla ja aina Haarakorvessa saakka. Monenlaisia muistoja on poikavuosilta kertynyt. Syväoja kertoo kuulijoille monista mäenpääläisistä, kylän talot ja tontit tulevat tutuiksi, nimeämätöntä paikkaa ei jää. Mäenpäässä on asunut monenlaisia persoonia, jotka ovat jääneet lähtemättömästi Syväojan mieleen. Myös kulmakunnalla toimineiden henkilöiden ammattien kirjo on laaja: puuseppä, räätäli, ompelija, peltiseppä, muurari, seppä, luutakauppias, teurastaja, pirssiautoilija. KulmaAnu Koskua Mäenpäässä innostuttiin omasta kylästä Hannu Syväojan johdattelema aikamatka 1900-luvun puolivälin Mäenpäähän antoi kuulijoille valtavasti tietoa alueen asukkaista, taloista ja tapahtumista. Heikki Paloheimo tunnelmoi työväentalon rappusilla. Vahvasti punkalaitumelaisena itseään pitävä Paloheimo asui lapsena Ahteelassa. Hanna Ropponen ja Anna Rantanen saivat tarjoilla maukkaita kahvileipiä runsaalle yleisölle. kunnalla on ollut postitoimisto, pankki, matkahuolto, kahvila ja kauppoja. Siirtoväen muuttaminen Punkalaitumelle lisäsi väkimäärää, persoonallisia ihmisiä – ja muistoja. – Kujanvarsi oli vanhan ajan kiinteä kyläyhteisö, jossa asukkaat olivat paljon tekemisissä toistensa kanssa. Poliittisia jakoja oli, mutta riitoja vältettiin. Näkemyserot eivät estäneet avuliaisuutta, kuvailee Hannu Syväoja Mäenpään kylää. Historia kiinnostaa – Historia kiinnostaa, vakuuttavat kahvijonossa seisovat Maija Laulajainen ja Marjatta Lehtinen. He molemmat pitävät tapahtumaa todella hyvänä ja ovat tulleet paikalle saamaan tietoa Mäenpään alueen historiasta. Marjatta Lehtinen on asunut Mäenpäässä ja muuttanut nyt takaisin Punkalaitumelle. – Täältä on paljon muistoja, Torstaitansseista löytyi ensimmäinen rakkauskin. Meitä sanottiin tuolloin ”Ansa Ikoseksi ja Tauno Paloksi”, mutta ei meistä paria tullut, heläyttää Lehtinen iloisesti. Elokuvissakin naiset muistelevat käyneensä Mäenpäässä. Tapahtuman lopuksi yleisö pääsi tutustumaan Markku Uotilan ja talojen asukkaiden johdolla kylään. Kävelyn reitti kulki Salosen pihan kautta Ylä-Uotilaan ja sieltä Eskolan kautta Lunteenintielle ja takaisin Virkatielle, josta Laurilan pihan kautta takaisin Saloselle ja työväentalolle. Yleisö oli erityisen kiinnostunut Hannu Syväojan mainitsemien vanhojen asukkaiden tupien paikoista ja isojen talojen historiasta. Ensimmäisen Mäenpää-päivän järjestelyistä vastasi Mäenpään työväenyhdistys ja tapahtuman pitopaikkana oli työväentalo. Tilaisuuden juonsi Irma Rantanen.
Torstaina lokakuun 1. päivänä 2020 – N:o 40– 7 – Toimistotilojen avaaminen tuli ajankohtaiseksi, kun palkkasin työntekijän. Työpöytä on ollut tähän asti kotona olohuoneen nurkassa ja rupesi käymään vähän pieneksi. Lapsiperheen arjessakin on hieman haastavaa löytää rauhallista hetkeä, naurahtaa hoiva-alan yrittäjä Kaisa Männistö. Männistö on työskennellyt alalla vuodesta 2012, yrittäjänäkin jo kaksi vuotta. Toimistotilan hän avasi Tolperinkujan vanhustentaloilla. Toimistolla hoituvat asiakastapaamiset ja vaikkapa palvelutarpeen kartoittamiset omaisten kanssa. – Paljon on asiakkaita käynyt. Oven ollessa avoinna sopii aina piipahtaa. Yritykseni tarjoaa yksityistä hoivaja kotipalvelua lapsiperheistä vanhuksiin. Tarjontaan kuuluu kevyttä siivousta, ruuanlaittoa, pyykkäystä, toimintakyvyn tukemista ja hygienia-apua, viriketoimintaa, haavanhoitoa ja asiointija ulkoiluapua. Palvelut ovat arvonlisäverottomia ja kotitalousvähennyskelpoisia. Sastamalan kaupungin myöntämällä palvelusetelillä on mahdollista hankkia myös lapsiperheiden kotipalvelua, omaishoitajan vapaata, tilapäistä kotihoitoa, vammaispalvelujen puolelta kotiin tuotettua asumispalvelua. Avustajapalvelu – Uusimpana yrityksessäni on henkilökohtainen avustajapalvelu, jota tekee pääsääntöisesti työntekijäni Anne Komu. Tarvittaessa Anne tuurailee myös minua. Uusiakin yrittäjiä mahtuu markkinoille. Itse teen yhteistyötä muun muassa Kotija hyvinvointipalvelu Katariinan kanssa. Pääsääntöisesti työskentelemme arkisin, mutta tarvittaessa myös viikonloppuisin. – Hoitoalan sanotaan olevan kutsumusammatti ja sitä se taitaa ollakin. Parasta tässä työssä on se, kun saa oikeanlaisen avun kohdennettua sitä tarvitsevalle asiakkaalle, ja asiakkaan elämänlaatu paranee. Omaishoitajille varsinkin toivoisin enemmän yhteiskunnalta tukitoimia arjessa jaksamiseen. Miksi yrittäjänä? – Vapaus vaikuttaa työpäiviinsä ja rohkeus heittäytyä uusin haasteisiin vei yrittäjäksi. Pääsin tarjoamaan uutta palvelua, mitä Punkalaitumella ei silloin vielä ollut. Palveluille on kysyntää ja niitä pyritään kaikille tarvitsijoille tarjoamaan. Korona aiheuttaa toki haasteita, varsinkin jos pandemia leviää tälle pienelle, kauniille pitäjällemme. Toivotaan ettei niin kävisi, ja kaikin tavoin pyrimme asiakkaitamme siltä suojaamaan asianmukaisin suojavarustein, painottaa Männistö. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. ilmoitus@punkalaitumensanomat. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Vt. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimistonhoitaja Päivi Lampinen 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro sairauslomalla Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Hanna-Mari Kamppikoski KUNNANVALTUUSTON KOKOUS keskiviikkona 5.10.2020 klo 18.00 vanha Yhteiskoulu-lukion ruokasali (Urjalantie 25) Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 17 Valtuustoaloite/valtuuston kokouspalkkioiden maksamisesta, Juha Yli-Parri 18 Haukankosken kiinteistöt 19 Lisämääräraha vuoden 2020 talousarvioon 20 Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen v. 2019 21 Osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2020 22 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2021 23 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2021 Kokouksen pöytäkirja julkaistaan kunnan internetsivuilla www.punkalaidun.fi/päätöksenteko Punkalaitumella 1.10.2020 Outi Uusi-Kouvo valtuuston puheenjohtaja Hoivapalvelun toimisto Tolperinkujalle Kaisa Männistö avasi toimiston ja palkkasi samalla Anne Komun työntekijäkseen. OMASTA MAASTA -SIVUT ILMESTYVÄT PUNKALAITUMEN SANOMISSA TORSTAINA 8.10. Hyvä yhteistyökumppani ja ilmoitttaja, toimitathan aineistosi viimeistään maanantaina 5.10. toimitukseen!
Torstaina lokakuun 1. päivänä – N:o 40 – 2020 8 TÄSTÄ LEHDESTÄ LUETAAN MAINOKSETKIN! 87 % alueemme ihmisistä lukee tilattavasta paikallislehdestä niin juttuja kuin mainoksetkin. Lähde: Suomen paikallislehtien lukijatutkimus 2017, Tietoykkönen Oy Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna ma-to klo 6 12 pe klo 6 17 Ilosen Yhteismetsä OSAKASKUNNAN VUOSIKOKOUS to 8.10.2020 klo 18 Punkalaitumella Kahvila Myötätuulessa, (Urjalantie 3). Asiana Yhteisalue Mutapalsta, Purola 887-439-878-12 myynti. Tervetuloa Hoitokunta RAITTINEN Tervetuloa! Puh. 0400 790 833 PUNKALAITUMEN torilla maanantaina 5.10. klo 9-16 hyvää hiekkamaan peruna. Lajikkeet Afra, Fontana, Nicola, Annabelle, Siikli. Makeaa Lobo omenaa. Myös suomalaista karpaloa. KIMMON KENKÄ PERJANTAINA 2.10. PUNKALAITUMEN TORILLA 9-15 Seurakunnan SYYSMYYJÄISET la 10.10. klo 10 seurakuntalon pihassa. Myynnissä mm. leivonnaisia, käsitöitä ja arpoja. Tervetuloa myyjäistunnelmaan! KOKOUSKUTSU Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistyksen SYYSKOKOUS pidetään ma 12.10.2020 klo 14.00 Palvelukeskus Pakarilla, Iso-Jaakkolantie 26, Punkalaidun. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n syyskokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Mukana SHT:n toimitusjohtaja Pekka Kivimaa ja hyvinvointiohjaaja Elina Jouppi. SHT-Tukku Oy tarjoaa kahvit. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistyksen hallitus YKSITYISHAMMASLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Punkalaidun, Kauppakatu 2 A 3 Ajanvaraukset ark. klo 8-16 puh. 044 230 3034, myös ilta-aikoja www.tomident.fi KEILAUS -HOHTOKEILAUSKABINETTI MINIGOLF BILJARDI SNOOKER PINGIS RYHMÄRUOKAILUT A-OIKEUDET Meillä voi maksaa näillä: www.huittistenkeilahalli.fi . info@huittistenkeilahalli.fi . 02-564 545 Muistathan järjestää ne pikkujoulut! Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) – Seurakunnan syysmyyjäiset järjestetään jälleen yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Tänä vuonna myyjäiset pidetään seurakuntatalon edessä lauantaina 10.10. Tuttuun tapaan myynnissä on leivonnaisia, säilykkeitä, käsitöitä ja arpoja. Pihassa myydään myös pullakahvit, kertoo vapaaehtoinen lähetyssihteeri Leena Nikkanen. Tänä kesänä suosittu Lähetyskahvila piti taukoa, mutta pappilan takapihalla keskiviikkoisin startannut Lähetysjumppa teki väkimäärällään uusia ennätyksiä. – Kahdessa ensimmäisessä jumpassa oli 40 liikkujaa! Jumppaväelle suotiin aivan upeita, jopa helteisiä ilmoja ja huikeita ohjaajia. Ilman vapaaehtoisia ohjaajia ei tämäkään iloinen yhteinen kesätekeminen olisi ollut mahdollista. Lähetysjumpan vapaaehtoisella osallistumismaksulla seurakunta tukee Hosainan kuurojenkoulun toimintaa Etiopiassa. – Tänä kesänä saimme yhdessä liikkumalla kerättyä Hosainaan lähes 500 euroa. Yhdeksässä jumppaillassa kävijöitä oli yhteensä 190, kertoo Nikkanen. Seurakunnalla myyjäiset Resilienssi Yliopiston apteekin asiakaslehti kirjoittaa: ”Elämän karikoista selviytymiselle on psykologiassa hieno nimi: resilienssi. Se tarkoittaa joustavuutta, pärjäävyyttä, sitkeyttä ja sinnikkyyttä. Resilientti ihminen palautuu vastoinkäymisistä ennalleen – ja ehkä jotain uuttakin oppineena.” Matti Roukka Huittisten Seudun Lottaperinneyhdistys Kokoontuminen ke 14.10. klo 14 Huittisten srk-keskuksessa. Pohjoisseudun Toimintayhdistys Avoimet ovet, Pohjoisseudun ympäristöhankkeiden esittely/ideointitilaisuus Hiirensillan uudella kokoontumispaikalla lauantaina 3.10. klo 13-15. Kahvija makkaratarjoilu. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 7.10 vierailu Airanteen energialle klo 18.00, osoitteessa Lähdintie 1, 31760 Urjala. Torilta lähtevät klo 17.20. Punkalaitumen Karjalaseura Su.11.10 klo 13 Tarinakerho Vanhustentalojen kerhotiloissa. Hallitus kokoontuu puolituntia aikaisemmin. Metsästysseura Haukka Avoimet ovet, Pohjoisseudun ympäristöhankkeiden esittely/ideointitilaisuus Hiirensillan uudella kokoontumispaikalla lauantaina 3.10. klo 13-15. Kahvija makkaratarjoilu. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry Gluteeniton elämä -ilta torstaina 15.10. klo 18 Kauppalantalolla, Puistokatu 10, Sastamala. Keskustelemme gluteenittomista tuotteista ja perehdymme ruuanlaiton nikseihin yhdessä. Kahvia, arpajaiset ja Kauraston Pakarin gluteenittomia tuotteita myynnissä klo 17.15 18. Punkalaitumen Kunto Salibandyjaosto: Perhesähly liikuntahallilla sunnuntaisin klo 17-18, pelaillaan yhdessä lapset ja aikuiset. Säbäkerhot liikuntahallilla: pojille ja tytöille (synt. 2010-2013) torstaisin klo 17.30-18.30, tytöille keskiviikkoisin klo 18.30-19.30. Punkalaitumen Latu ja Polku 1.10. klo 18 Lenkkitreffit Pietarinaukiolla: Alkuverryttely ja yhteislähtö lyhyelle lenkille. Lenkin jälkeen tarjoamme lettuja ja mehua. Tule ja tuo kaverisikin! 2.10. klo 16-20 Talviuinti ja sauna lämpimänä Kivirannassa 3.10. klo 13-15 tule mukaan Avoimet ovet -tilaisuuteen osoitteessa Vesilahdentie 770. Aiheina Punkalaitumen Pohjoisseudun ympäristöhankkeet, uudet retkeilyreitit, laavut ja alueiden kunnostukset. Tarjolla makkaraa ja kahvia. MLL Perhekahvila keskiviikkoisin klo 10-12 KaruSellissa (Urjalantie 30 A). Perhepeuhula ei su 4.10 Laserpelipäivä perjantaina 9.10. liikuntahallilla (Vesilahdentie 11), ilmoittautuminen: www.punkalaidun.fi -> nuoret. Jalasjoen Nuorisoseura Jumppa tiistaisin klo 17.Paperinkeräys ja syystori 3.10. klo 9-12. 4H Pohjoisseudun monitoimikerho Vaparilla alaasteikäisille keskiviikkoisin klo 1718. Keskustan monitoimikerho KaruSellissa 0-3 lk torstaisin klo 16-17. Keskustan monitoimikerho Yrittäjätalolla 4-6 lk torstaisin klo 17.3018.30. 36Karuselli KaruSellissa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 13-15. Kepparikerho KaruSellissa perjantaisin klo 17-18. Mehuaseman ajanvaraukset 040 187 2603. Punainen Risti Omava-kerho kokoontuu ma 5.10 klo 14 vanhustentalojen kerhohuoneella Mukana apteekkari. Kahvitarjoilu. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 02.10. klo 10 Käsityökerho KaruSellissa. (Kirjaston yläpuolella oleva sininen rakennus) Pe 2.10. klo 10 Äijävirtaa keilavuoro Huittisten keilahallissa. Kimppakyydit klo 9.30 torilta. Pe 9.10. Äijävirtaa kokoontuu Vartiolan mäelle pelamaan ulkopelejä Ma 12.10. klo 14 Pakarilla syyskokous ja kerho. Mukana SHT-Tukun toimitusjohtaja Pekka Kivimaa sekä hyvinvointiohjaaja Elina Jouppi. Matka: To 15.10. Retki Eija Rasinmäen mattokutomoon Oittiin, matkalla myös muita kohteita. Ilmoitathan tulostasi Hilkalle 040 5824377 5.10. mennessä. www.eläkeliitto.fi/punkalaidun LC Punkalaidun Ke 7.10. klo 19 kokoontuminen KaruSellissa. Seurat toimivat