Uutisja ilmoituslehti Torstaina tammikuun 10. päivänä N:o 2 2019 110. vuosikerta Irtonumero 1 € (sis. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ mm. ilmaja maalämpöpumput viemärikuvaukset Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi Talvi alkaa hiljalleen näyttää kyntensä myös Punkalaitumella. Tiistaiyönä alkaneet lumisateet, jotka kestivät yli vuorokauden kasvattivat lumipeitettä ja saivat aurauskaluston liikkeelle niin liikenneväylillä kuin pihoissakin. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 Grillistä! POURU TOSI ON! Plussakortilla! Edullista! Edullista! Edullista! alk. to klo 12.00 Palvelusta to-la! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 10.-13.1. TAMMIKUUN EDULLISET TARJOUKSET! Plussakortilla! 1 49 2 pkt 6 00 kassi ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA MA ? KE 14.-16.1. 5 00 2 rs kg 13 95 Naudan sisäja paahtopaisti 1 99 ps 1 89 kpl 1 99 kg Tuore Ananas Porsaan suikaleliha 6 95 kg Saarioinen 300 g Ruukut (8,33) 3 00 3 pkt 1 00 kpl 1 00 4 ps Serla 16 rl WC-paperi Hellä + 9 09 yht. Serla 8 rl Talouspyyhe PE Pyymäen konsulentti kg 14 95 kg 19 95 kg 9 95 Naudan keittoliha rs 4 99 Atria 480-600 g Kanan ohuet fileeleikkeet (8,32-10,40) 5 prk 3 50 Valio 150 g Kreikkalainen jogurtti lakton 3 prk 2 00 Valio 250 g Pehmeä maitorahka (ei lakton) Activia 4 x 125 g Jogurtti (3,20) 2 pkt 3 20 2 00 3 prk 2 00 2 ps Pirkka 227/140 g Ananakset (4,79) Fazer 215 g Fasupalat (10,47) Savukirjolohifilee Savulohifile Norja Tuore Taimen Suomi kg 9 99 ERÄ Atria Possun sisäfilee nat. ja pipp. 9 95 kg 1 99 kg Atria Kanan reisikoipi mar. n. 1,1 kg Isoviitonen Nakki 900 g (2,94) 2 65 pkt 3 00 3 pl 3 50 2 pl 5 99 12-pack Olvi 12-pack Vichy (1,21) sis.p. Pirkka 1,5 l Vitamiinivedet (0,90) sis.p. Pirkka 1,5 l Kivennäisvedet (0,40) sis.p. Pirkka 200 g Keittojuures (1,50) 1 50 5 ps Apetit 750 g Peruna&keittokasvis (2,67) 1 99 kpl Tapola 550 g Savulenkki (3,62) Atria 400 g Uunilenkki (2,48) 99 kpl Myllyn Paras 500 g Pikakaurahiutale Leivo 500 g Arinarievä (3,78) Plussakortilla! Tomaatti Suomi 1 59 ps 99 kg Pirkka 1,5 kg Appelsiini (1,06) 99 ps Pirkka 100 g Jääsalaatti Pirkka 3 kpl St. Paulia 7 95 2 nippua Tulppaani 10 kpl Suomi Kokonainen Broileri 5 99 kpl Atria 200 g Pizzat (4,00) 2 40 3 kpl 2 89 pkt Atria 350 g Saunapalvi (8,73) Pirkka 250 g Kalapuikko (4,00) Porin Leipä Piimälimppu 500 g (2,00) Myllyn Paras 400 g Makaroni (0,63) Porin 2 kpl Runebergin torttu 2 99 rs
Torstaina tammikuun 10. päivänä 2 – N:o 2 – 2019 Pirjo Sundströmin muistolle Ensi lauantaina saattelemme haudan lepoon pitkäaikaisen ystäväni Pirjon. Pirjo syntyi Punkalaitumella 5.5.1941. Täällä hän kasvoi, kävi koulunsa, eli nuoruutensa ja löysipä aviopuolisonsakin Punkalaitumelta. Täällä synnyinseudullaan hän vietti myös koko aikuiselämänsä. Pirjo oli sekä juuriltaan että koko sydämeltään ja sielultaan aidosti punkalaitumelainen. Pirjon ja Raunon häitä vietettiin vuonna 1964 ja aikanaan syntyivät pojat Jari ja Sami. Lastenlapsia heillä on yhteensä kolme. Elämäntyönsä Pirjo teki ensin työlaitoksen, sittemmin huoltolan ja lopuksi pakolaiskeskuksen toimistossa aina sairastumiseensa asti. Muuttaessamme Punkalaitumelle v. 1977 Sundströmit olivat ensimmäisiä ihmisiä, joihin tääl”Meittiä” on nyt runsas 6.000 henkeä Seurakunnassamme vuoden tehty tilasto osoittaa, että väkiluku on jälleen vähentynyt 150 henkilöllä. Seurakunnassa syntyi 35 mp. ja 31 np. yht. 66. Kuolleita oli vuoden aikana 44 mp.ja 51 np. yht. 95. Avioliittoon vihittiin päättyneen vuoden aikana 61 paria, joista 40 sellaista, joista morsian kirjoilla Punkalaitumella. Avioliittoja purkaantui miehen kuoleman kautta 24 ja vaimon kuoleman kautta 13. Avioeroja 1, asumuseroja 1. Seurakunnasta muutti 90 mp. ja 122 np. yht. 212. Seurakuntaan muutti 40 mp. ja 52 np. yht. 92. Seurakunnan väkiluku on vähentynyt 59 mp. ja 90 np. yht. 149 ja oli vuoden vaihteessa 2.958 mp. ja 3.065 np. eli yhteensä 6.023 henkeä. Kirkosta eronneita oli vuoden päättyessä 3 mp. ja 1 np. Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 10. pnä tammikuuta 1919 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat tammikuun 9. pnä 1969. Päivän sanat Tammikuussa tarjouksessa mm: Betolvex 1 mg 150 tabl. 26,90 € Devisol 20 mg 230 tabl. 17,90 € Kaikki verenpainemittarit -10 % Lämpimät kiitokset minua muistaneille! Tuulikki Välimäki Lämmin kiitos teille, jotka kunnioititte Kirsti Vanha-Kuitin muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset Lämpimät kiitokset Teille kaikille, jotka kunnioititte Urho Koskisen muistoa, myötäelitte surussamme ja monin tavoin autoitte meitä Urhon pitkän sairauden aikana. Omaiset Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Su 13.1. klo 11 Kummikirkko kirkossa. Tervetuloa kummin tai kummilapsen kanssa viettämään yhteistä sunnuntaiaamua. Huom. aika! Kaukinen, Mäkinen, Tasanen. Ke 16.1. klo 16 Pappilan puikot srk-talossa. Ke 16.1. klo 18 Kirkkovaltuuston kokous srk-talossa. To 17.1. klo 11–13 arkilounas seurakuntatalossa. To 17.1. klo 13–14 Torstaikerho. Su 20.1. klo 10 Neulekirkkomessu kirkossa. Messussa siunataan vuoden aikana lahjoitettavat kastevauvoille lahjoitettavat kastepeitot. Messua ovat toteuttamassa myös Pappilan Puikot. Pistä villasukat jalkaan ja ota käsityö mukaan, nyt saa kirkossakin neuloa ja virkata. Jokainen silmukka on rukousta sen ihmisen puolesta, joka saa tekemäsi valmiin työn. Rahko, Mäkinen. Musiikki: Pe 11.1. klo 18.30 Virrenveisuuehtoo kirkossa. Virsiä mukavasti iltaa viettäen ja kahvitellen. Anni säestää. To 17.1. klo 18.30 Kirkkokuoron harjoitukset alkavat. Tervetuloa! Tied. Sari -kanttori, 0408048813. Tulossa: Ystävänpäivänä, 14.02.2019, on toivelaulukonsertti ”Tämän laulun haluaisin kuulla” Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Konserttia varten voit lähettää Sari kanttorille oman laulutoiveesi ja mahdollisen esittäjätoiveesi viimeistään 14.01.2019 joko sähköpostilla sari.makinen@evl.fi tai tekstiviestillä 040-8048813. Lapset ja perheet: Kerhotoiminta jatkuu helmikuun alussa seuraavasti: Perhekerho 6.2. klo 9.15, Huvikumpu 7.2. klo 17.30 ja Naperot 13.2. klo 9.15. Kouluikäiset: Kerhotoiminta jatkuu taas joululoman jälkeen viikolla 3 seuraavasti: tiistaina 15.1. partioryhmät 7–12-vuotiaille klo 17.30–19 kololla (Pappilan pihapiirissä) ja Näytelmäkerho yli 7-vuotiaille keskiviikkona 16.1. klo 16.30 Pappilan Wintillä. Nuoret: Isoskoulutus jatkuu 17.1. klo 15.45 Pappilan Wintillä. Rippikoulu: Ma 21.1. klo 18 Vanhempainehtoo III Pappilassa. Tarkoitettu erityisesti rippikoululaisten vanhemmille, mutta myös muille kiinnostuneille. Aiheena itsenäistyvän nuoren tukeminen. 10.1. Nouse, loista kirkkaana, Jerusalem, sillä sinun valosi saapuu ja Herran kirkkaus koittaa sinun yllesi. Jes. 60:1. 11.1. Muihin kansoihin kuuluvilla on sama oikeus perintöön kuin juutalaisillakin, he ovat saman ruumiin jäseniä ja heitä koskee nyt sama lupaus, kun evanke– Uusia teollisuusyrityksiä paikkakunnalla. Aivan hiljattain on ollut käynnissä hommat joidenka tarkoituksena olisi muodostaa osakeyhtiö, joka ottaisi haltuunsa täällä olevan Jalasjoen kosken ja myllyn ja rakentaa siihen aivan nykyaikaisilla koneilla ja välineillä varustettu voimalaitos, joka käyttäisi myllyä ja valmistaisi sähköä valoja voimatarvetta varten. Mikäli olemme kuulleet, olisi asia jo niinpaljon alulla, että jo olisi tehty vuokrasopimus vesioikeudesta nykyisten omistajain ja uuden yhtiön väliaikaisen toimikunnan kanssa. Kyseenalainen koski on putouskorkeudeltaan paikkakunnan parhaita, joskin siinä toisinaan haittaa tuntuva vedenvähyys. Uuden homman alkajina kuuluu olevan ylimalkaan kaikki Jalasjoen seudun maanviljelijät ja näinollen on toiveita, että hommasta piankin tulee valmista kaikessa mahdollisessa laajuudessaan. – Karbiidikin voi olla sangen vaarallista. Sen sai tässä eräänä aamuna kokea nahkuri F. Nieminen täällä, kun meni pärevalkealla ottamaan karbidia astiasta, jossa sitä oli muutama kilo. Kuten tietty, täytyy karbidi olla ilmaapitävässä astiassa ja kun Nieminen oli jonkunverran irroittanut peltisen säiliön kannenpitimiä, lensi kansi tykinääneen kaltaisella jyrähdyksellä kattoon ja samassa silmänräpäyksessä syttyi säiliöön syntynyt kaasu pärevalkeasta palamaan syösten säiliöstä ulos valtavan liekin, jota kuitenkin kesti vain muutaman sekunnin. Oli onni, ettei Niemisen pää sattunut olemaan ihan säiliön kohdalla, sillä silloin olisi voinut käydä perin hullusti. Nytkin sai hän aimo tärähdyksen josta meni hetkeksi huumauksiin ja tukka paloi pahanlaisesti ja kasvoihin tuli mustelmia. Sietää olla varovaisia tämänkin aineen käsittelyssä. liumi on johtanut heidät Kristuksen Jeesuksen yhteyteen. Ef. 3:6. 12.1. Minulle, kaikista pyhistä vähäisimmälle, on annettu se armo, että saan julistaa kansoille sanomaa Kristuksen tutkimattomasta rakkaudesta ja ilmoittaa sen pyhän suunnitelman, jonka Jumala, kaiken luoja, on ikiajoista asti pitänyt salaisuutenaan. Ef. 3:8–9. 13.1. ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” Matt. 3:17. 14.1. Te saatte riemuiten ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Jes. 12:3. 15.1. Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”. Joh. 1:29. 16.1. Minun voimani vahvistaa häntä ja käteni on hänen tukenaan. Ps. 89:22. lä tutustuimme. Heidän kanssaan asuimme samassa rakennuksessa ensimmäiset täälläolovuotemme, jaoimme saunan, autotallin ja yhteisen pihapiirin. Yhdessä istuskelimme kesällä pihamaalla juomassa kahvia tai vain juttelemassa, kävimme marjassa ja vaihdoimme leipomispäivinä lämpimäisiä. Talvisin osallistuimme erilaisiin ulkoilutapahtumiin tai kyläilimme toistemme luona. Vuonna 1981 Pirjo ja Rauno muuttivat perheineen rakentamaansa uuteen omakotitaloon Sadonmaahan. Muuttopuuhista on elävästi jäänyt mieleen pianon siirto Kiertolasta Sadonmaanhan. Edelleenkin näen silmissäni pakettiauton lavalla pianoa kiinni pitelevän miehen kallistuvan puolelta toiselle samaan tahtiin pianon kanssa. Ystävyytemme jatkui pienestä välimatkasta huolimatta. Kokoonnuimme usein yhteen joukolla, joka vakiintui melko kiinteäksi ryhmäksi, joka sai leikkimielisen nimenkin. Tällä joukolla on vuosien myötä vietetty yhteisiä pikkujouluja, uudenvuoden vastaanottajaisia, vapun aattoja, juhannuksia ja paljon muita hauskoja kesäisiä ja talvisia tapahtumia laskiaisineen ja kesäkisoineen. Vietimme myös monia lämpimiä yhdessäolon hetkiä ihan ilman aihetta; jaoimme iloja ja suruja. Pirjo harrasti laulamista ja tanhuamista. Hän toimi vuosia tanhuryhmän vetäjänä niin täällä Punkalaitumella kuin Loimaallakin. Hän kuului pitkään sekä kirkkokuoroon että naiskuoro Pihlajanmarjoihin. Kuorolaulu oli hänelle niin mieluista, että nyt viime vuosina sairastaessaankin hän meni mukaan ihan voimiensa äärirajoillakin. Erityisen onnellinen hän oli siitä, että jaksoi olla mukana vielä viime kevään mieskuoron kevätlaulajaisten suurkuorossa. Pirjo otti ahkerasti osaa kaikkiin tapahtumiin, joita täällä kotikunnassa järjestettiin. Hän seurasi sekä kotikylän että valtakunnan tapahtumia, eikä epäillyt ottaa yhteyttä vaikka itseensä presidenttiin, jos jokin asia vaati hänen mielestään korjaamista. Eri lehtien yleisönosastoille hän kirjoitti vuosien aikana varmasti kymmeniä mielipidekirjoituksia. Pirjon motto oli: ”Eiväthän he tiedä, mitä ihmiset ajattelevat, jos kukaan ei sitä heille kerro.” Myös vanhoja perinteitä Pirjo rakasti ja halusi vaalia ja säilyttää asioita entisellä mallillaan. Vanha suomalainen iskulause: Koti, uskonto ja isänmaa, siivitti Pirjon arvoja ja ajatusmaailmaa. Noin kaksikymmentä vuotta sitten elämään tuli suuria murheita. Raskaiden vuosien aikana Pirjo joskus totesi, että hän ei voi enää itkeä tai hän kuivuu kokonaan. Käsittämättömällä ja ihailtavalla tavalla hän kuitenkin jaksoi sinnitellä, olla aina iloinen ja positiivinen. Ihan viimeisiin kuukausiin ja viikkoihin asti hän säilytti elämänhalunsa ja valoisuutensa. Rauno ja pojat olivat Pirjon elämän keskipiste ja sairauden kiristäessä otettaan hän murehti eniten sitä, miten nämä tulisivat pärjäämään ilman häntä. Tärkeitä hänelle olivat myös veli perheineen ja lukuisat ystävät. Joulun sanoman saattelemana, saattokodin hiljaisuudessa, varhaisena tapaninpäivän aamuhetkenä alkoi Pirjon taivasmatka. Poissa olivat tuska ja murhe! Pirjo oli olemukseltaan loppuun asti valoisa ja positiivinen. Nyt häntä saa ympäröidä taivaan valo ja kirkkaus. Pirjoa jäävät kaipaamaan Rauno ja pojat perheineen, veli perheineen ja lukuisat ystävät. Onnellista ikuisuusaikaa, ystäväni! Leena Keinänen VAINAJIA
Torstaina tammikuun 10. päivänä 2019 – N:o 2 – 3 Perinteitä ja uusia tuulia – Täytyy tunnustaa, että olen todella huolissani suomalaisten käsityöperinteen ja käsityötaitojen tulevaisuudesta. Nuoria käsitöiden tekeminen kiinnostaa melko vähän ja esimerkiksi kangaspuilla kutominen on vähentynyt. Onneksi sitä koitetaan tänä vuonna elvyttää, sillä Taitoliitto on nostanut nimenomaan kudonnan Vuoden käsityötekniikaksi, pohtii 29.12. 60 vuotta täyttänyt artenomi Tuulikki Välimäki. Välimäki tunnetaan paikkakunnalla monipuolisena käsityöosaajana. Hän on vetänyt muun muassa Huittisten seudun kansalaisopiston eri käsityökursseja Punkalaitumella 1980-luvulta lähtien. Kiinnostuksen käsitöiden tekemiseen Tuulikki kertoo saaneensa kotoaan jo lapsena. – Kun olin pieni, äiti kutoi paljon kangaspuilla ja valmisti esimerkiksi kaikki vaatteet itse. Itse koen, että uuden luominen on hienoa. Myös värit ovat olleet aina itselleni tärkeitä. Kansalaisopiston opintopiireissä Välimäki on opettanut punkalaitumelaisille muun muassa kudontaa, tilkkutöitä, kirjontaa, punontaa ja kankaanpainantaa. – Ominta alaani ovat tilkkutyöt sekä erilaisten postikorttien tekeminen eri tekniikoilla, hän paljastaa. Vuosikymmenten kuluessa Tuulikki Välimäki on havainnut erilaisia trendejä käsityötekniikoihin liittyen. – Kun aloitin kansalaisopistossa, muodissa oli perinteinen villakirjonta. 1990-luvun lopulla tilkkutyöt olivat trendikkäitä. Tällä hetkellä ”in” on sukkien neulominen. Niitä neulotaan sekä käyttöön että koristeiksi ja esimerkiksi netistä löytyy paljon materiaalia aiheesta. Kansalaisopiston piirien lisäksi Välimäki pitää tällä hetkellä Pohjoisseudun Toimintayhdistyksen käsityökahvilaa Vaparin yhteydessä olevalla kudonta-asemalla. – Se on saanut ihan hyvän vastaanoton ja kudonta-asemallekin riittää vielä väkeä. – Punkalaitumella on aktiivisia käsitöiden harrastajia. Toivottavasti heitä löytyy jatkossakin. Erityisesti toivoisin, että nuoriakin kannustettaisiin käsitöiden pariin. Kun itse olin kansakoulussa, punottiin pienen pahvinpalan päälle loimet ja kuteet ja siitä tehtiin pannulappu. Nyt samalla pienen kudontakehyksen tekniikalla houkutellaan ihmisiä kudonnan pariin, Tuulikki Välimäki kertoo. Perinteisten käsityötaitojen tulevaisuus huolestuttaa Tuulikki Välimäki on toiminut erilaisten kansalaisopiston käsityöpiirien ohjaajana Punkalaitumella jo 1980-luvulta lähtien. Punkalaitumen apteekin perustamisesta tuli tammikuun alussa kuluneeksi 110 vuotta. Juhlavuosi tulee näkymään monella tapaa yhdessä pitäjämme vanhimmista yrityksistä, lupaa apteekkari Anna Nurmi. – Juhlavuoteen lähdemme hyvillä ja innokkailla mielin. Tulevaan liittyen päässä pyörii paljon ajatuksia, Anna Nurmi kertoo. Hänen mukaansa 110-vuotiaan apteekin väen katseet ovat juhlasta huolimatta, tai juuri sen takia, jo rohkeasti tulevaisuudessa. – Näen, että apteekkien rooli ja palvelut laajenevat tulevaisuudessa ja niiden asema terveydenhuollon kentässä kasvaa. Apteekissamme aloittaa helmikuussa farmaseutti-sairaanhoitaja. Voimme jatkossa helposti järjestää apteekissa erilaisia teemaja mittauspäiviä, kun sairaanhoitajan osaaminen löytyy omasta talosta. Tulevaisuudessa erityisesti pienten paikkakuntien apteekit voisivat toimia paikkakunnan terveysaseman rinnalla siten, että apteekissa voitaisiin tehdä pieniä sairaanhoidollisia toimenpiteitä, kuten vaikkapa tikkien poistoja, yksinkertaisia laboratoriokokeita ja rokotuksia. Useissa apteekeissa toimii jo apteekin oma terveyspiste, jota hoitaa sairaanhoitaja. – Suomalaisissa apteekeissa on vuosittain noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä. On paljon ihmisiä, joille apteekki on ainoa terveydenhuollon asiakaskontakti. Meillä voi kävellä suoraan terveydenhuollon ammattilaisen pakeille matalalla kynnyksellä ja aikaa varaamatta. Luottamus suomalaisen apteekin osaamiseen on korkea. Apteekit voisivat tärkeän perustehtävänsä ohella hyvin ottaa roolia muidenkin terveyspalveluiden tuottajina. Kuluvana vuonna apteekissa tapahtuu runsaasti uudistuksia. – Juhlavuoden kunniaksi otamme kevään aikana käyttöön verkkokaupan. Verkkokauppa on avoinna vuorokauden ympäri, ja sieltä voi tilata reseptilääkkeet ja kaikki muut apteekkituotteet juuri silloin, kun itselle sopii. Tilattujen tuotteiden noudon voi sopia apteekkiin tai niille voi tilata kuljetuksen vaikka kotiovelle asti. Suunnitelmissa on myös apteekin ulkopuolelle sijoittuva noutolokerikko, josta puhelimitse tai verkkokaupasta tehdyt tilaukset voisi noutaa itselle sopivalla aikataululla kaupan aukioloaikana. Marraskuussa alkoi ilmestyä Punkalaitumen apteekin oma asiakaslehti. Tämä lehti jaetaan jatkossakin kahden kuukauden välein Punkalaitumelle ja lähiympäristöön. Juhlavuonna järjestetään myös erilaisia arvontoja. – Apteekki näkyy tänä vuonna vahvasti Facebookissa. Järjestämme esimerkiksi apteekin FBsivulla joka kuukausi hyvän mielen Muumimuki-arvonnan muumien ystäville. Mukien suosiosta kertoo se, että juuri päättyneeseen tammikuun Muumimuki-arvontaan osallistui yli 700 ihmistä ja julkaisu tavoitti yli 15 000 Facebookin käyttäjää. – Positiivisen vastaanoton on saanut myös kanta-asiakasjärjestelmämme. Sen avulla pystymme säilyttämään ja seuraamaan asiakkaidemme lääkityshistoriaa pidemmälle Procuro-ohjelman avulla. Kyseinen ohjelma käy automaattisesti läpi muun muassa asiakkaan lääkkeiden yhteensopivuuden. Tulevaisuudessa tavoite on, että jokaisella asiakkaalla olisi ajantasainen sähköinen lääkityskortti, Anna Nurmi kertoo. Uutta apteekin tarjonnassa on myös lääkityksen tarkastuspalvelu. – Palvelussa erityisesti asiaan koulutettu farmaseutti käy perusteellisesti asiakkaan (ja haluttaessa esim. omaisten) kanssa tarkkaan läpi hänen lääkityksensä kokonaisuudessaan, sisältäen mm. lääkkeiden oikeat ottoajankohdat, mahdolliset yhteisvaikutukset ja mahdollisten koettujen haittavaikutusten arvioinnin. Asiakas saa palvelusta kirjallisen palautteen, jonka voi halutessaan ottaa mukaan lääkäriin mennessä. Palvelu tukee näin lääkärinkin työtä. – 110 vuodessa on suomalainen apteekki ottanut aivan järisyttävän harppauksen eteenpäin. Ensimmäisen 70 vuoden aikana apteekkareja oli Punkalaitumella kolme. Itse olen apteekin kymmenes apteekkari. Alkuaikoina lääkkeitä valmistettiin apteekissa, nykyisin omaa lääkevalmistusta ei enää ole. Tuotevalikoimat ovat laajentuneet merkittävästi ja markkinoille ovat tulleet muun muassa rinnakkaislääkkeet. Apteekin kautta saa tilattua lääkkeet valmiiksi annospusseihin pakattuna. Apteekkilaisten työnkuva on muuttunut, ja asiantuntijoista on tullut yhä enemmän myös asiakaspalvelun ammattilaisia, Anna Nurmi kuvailee. – Kuten Suomen Apteekkariliitto viime vuoden maaliskuussa julkistetussa Uusi Apteekki -ohjelmassaan linjasi, tulevaisuuden apteekki on enemmän, ei vähemmän. On mahtavaa, että saan olla osaltani mukana tekemässä tätä kehitystyötä. Punkalaitumen apteekki 110 vuotta Juhlavuonna katse tulevaisuuteen Juha Aro Apteekkari Anna Nurmi kehittää voimakkaasti Punkalaitumen apteekin toimintaa 110-vuotisjuhlavuonna. Hänen mukaansa tulevaisuutta on muun muassa lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Punkalaitumen yrityselämästä löytyy otsikon mukaisesti perinteitä ja uusia tuulia. Se voidaan todeta pelkästään paikallislehden tämän viikon numeron sivuilta. Punkalaitumen apteekin perustamisesta tuli 1.1. kuluneeksi 110 vuotta ja samaisilla ”vuosirenkailla” juhlavuottaan aloittelee myös Punkalaitumen Sanomat. Kaksikkoa iäkkäämpi yritys Punkalaitumella on ainoastaan Pourun kauppa. Perinteiset, pitkään toimineet yritykset luovat pitäjään pysyvyyttä ja kirjoittavat omaa historiaansa vuosikymmenestä toiseen. Samaan aikaan on hieno huomata, että yrittäjyys Punkalaitumella elää ainakin jollakin tapaa sormi ajan valtimolla. Siitä ovat osoituksena aivan viime aikoina aloittaneet parikin hoiva-alan mikroyritystä. Hoivaja kotihoitopalvelut ovat vanhusvoittoisissa kunnissa niitä, joihin yrittäjiä on kaivattu jo pidempää. Muitakin mahdollisuuksia varmasti on, kunhan rohkeutta ja innovatiivisuutta riittää. Uusi kunnanjohtaja Tuija Ojala nostaa haastattelussaan esille muutamia ideoita. Saavatko hänen ajatuksensa vastakaikua?
Torstaina tammikuun 10. päivänä 4 – N:o 2 – 2019 Punkalaitumen kunnantalon yläkerran kulmahuone sai uuden emännän 2. tammikuuta Tuija Ojalan ottaessa vastaan kunnanjohtajan tehtävät. Kysymykseen, minkälaisen johtajan Punkalaidun hänestä saa, Ojala vastaa pohdiskellen. – Sen näyttää aika. Minulla ei ole eläkevisiota, katsotaan päivä kerrallaan. Pysyn, jos pidetään. Tuija Ojala on järjestyksessä kahdeksas Punkalaitumen kunnanjohtaja. Hän toimi aiemmin Loimaan kaupungin talousjohtajana. Ennen Loimaalle siirtymistään Ojala ehti työskennellä Punkalaitumen kunnan pääkirjanpitäjänä vuoteen 2000 asti. Hän kuului myös Punkalaitumen kunnanvaltuustoon vuosina 2000– 2004. – Laasjärvi, Karjalainen ja Sirviö. Heistä kunnanjohtajina minulla on kokemusta. Loimaalla ollessani en jossain vaiheessa juurikaan seurannut kotipitäjän asioita. Punkalaitumen Sanomat on toki tullut koko ajan, Ojala naurahtaa. – Punkalaitumen kunnan palveluksessa viihdyin kyllä tosi hyvin. Se oli vain erilaista kunta-aikaa. Toimintaa ja työntekijöitä oli enemmän ja yhteistyötä tehtiin erityisesti Huittisten suuntaan. Valtuutettuna olin mukana tekemässä maakuntavaihdosta Pirkanmaalle ja pidän tehtyä ratkaisua hyvänä. Pirkanmaa on edistyksellinen maakunta ja muita edellä esimerkiksi sote-uudistukseen valmistautumisessa, Tuija Ojala pohtii. Sote-uudistus, tai sen toteutumisen venyminen, on hänen mukaansa yksi Punkalaitumen tulevaisuuden suurimmista uhkakuvista. – Soteja maakuntauudistuksen olisi pitänyt tapahtua jo vuonna 2017. Nyt sen valmistelu on pysäyttänyt kunnissa kaiken työn. Kaikki uudistukset on pysäytetty ja moni asia on jumissa. Sote-uudistuksen jälkeen Punkalaidun olisi kilpailukykyinen kunta, jossa rahaa olisi käytettävissä muuhunkin kuin sotemenoihin. Sote-asioihin liittyen Tuija Ojala pitää Punkalaitumen ratkaisua vanhushuollon yksityistämisestä oikeansuuntaisena. – Kumppanin valinta olisi ehkä voinut osua paremmin alkuvaiheessa. Hoitomaksuista on puhuttu paljon mutta toimeentulotukijärjestelmä takaa, ettei kukaan jää hoivan ulkopuolelle. Ulkoistaminen sitoo palvelun pysyvyyden ja toimintayksikön säilymisen Punkalaitumella. Punkalaitumelaisuus ansaitsee tuotesuojan Uuden kunnanjohtajan astuessa virkaansa monet kuntalaiset saattavat odottaa hänestä ihmeidentekijää. Tuija Ojala muistuttaa kuitenkin, että kunnanjohtajakin joutuu työssään tunnustamaan realiteetit. – Ne ovat rajatut. Emme voi esimerkiksi syytää rahaa kunnan markkinointiin, vaan se on tehtävä osaamisella. Punkalaitumen menestyminen on imagokysymys ja sen vuoksi identiteetti on pidettävä vahvana. – Punkalaitumelaisuus on jotain sellaista, jolle pitäisi hakea tuotesuoja. Se on rehellisyyttä, vakavuutta ja jäyhyyttä. Emme ole nopeasti syttyviä tai päälle käyviä mutta ystävinä varmasti luotettavia, Ojala kuvailee. Hän uskoo pienen kunnan olevan tulevaisuudessa ”kova juttu”. – Pienellä ja kompaktilla kunnalla on paremmat mahdollisuudet selvitä, kuin suurella yksiköllä, kunhan muutokselle annetaan mahdollisuus. Olemme monissa asioissa jo muita edellä. Meillä osataan vaalia pehmeitä arvoja, paikalliskulttuuria ja omaa identiteettiä. Uskon, että meillä on sen vuoksi mahdollisuus selvitä ja voittaa. Hyvä trendi on, että tällä hetkellä eletään ns. paluumuuttolinjalla monessa asiassa. Suuruuden ekonomiasta mennään kohti pienempiä yksiköitä. Identiteetin vahvistamisen lisäksi Tuija Ojala haastaa kaikkia kuntalaisia jatkossa huolehtimaan itsestään entistä paremmin. – Trendi on sen suuntainen, että julkisten palveluiden määrä tulee pienenemään. Sen vuoksi haluaisin ihmisten huolehtivan itsestään entistä enemmän. Oma hyvinvointi ja vaikkapa se, mitä palveluita Punkalaitumella on saatavilla, on meistä itsestämme kiinni. – Punkalaitumen vahvuus on tämä koko toimiva ympäristö. Meillä on ripeät julkiset palvelut, pitäjällä edelleen palvelevia liikkeitä, kirjastoja kulttuuripalvelut ovat monipuoliset ja yhdistystoiminta vahvaa ja aktiivista. Lasten ja nuorten lähipalvelut ovat kunnossa ja työttömyyskin alhaista kiitos työllisyyskokeilun, Ojala kuvailee. Tulipalojakin on Monien positiivisten asioiden ja ilmiöiden lisäksi uusi kunnanjohtaja joutuu sammuttamaan myös ”tulipaloja”. Tuija Ojala myöntää avoimesti, että sinisellä taivaalla on myös tummia pilviä. – Jos akuuteista tulipalon mahdollisuuksista puhutaan, koen että päiväkodin toiminta väistötiloissa on yksi sellaisista. Riski on, kestävätkö tilat päiväkotikäyttöä. Kysymysmerkki on myös rakenteilla olevan koulun käyttöönoton aikataulu. Päätöksenteon osalta riski on taas siinä, onko kaikilla halua ja tahtoa mennä kohti yhteistä päämäärää, Ojala pohtii. Haasteensa kunnalle luo myös taloustilanne. Säästöjä pitäisi löytää noin miljoonan euron edestä. – Säästämisessäkin pitäisi olla mukana terve järki. Miljoonan euron säästön löytäminen on hankalaa ja ulkoistaminen esimerkiksi vain hetken lääke. Lakisääteiset palvelut on kuitenkin hoidettava ja sote-menoihin emme juurikaan pysty vaikuttamaan. Kunnan työntekijämäärä on jo sen verran alhainen, ettei siitäkään voida vähentää ilman, että joku työ jää tekemättä. Syytä kuntien kehnoon taloustilanteeseen on Tuija Ojalan mukaan myös valtiossa. – Valtionosuusjärjestelmä tulisi uudistaa niin, että kuntien erilaisuus tunnistettaisiin. Julkisen rakentamisen tukemisessa olisi palattava vanhaan järjestelmään, jossa tukia maksettiin. Kun tuesta luovuttiin, alkoi julkisten tilojen yleinen rappeutuminen. Se näkyy muun muassa homekouluina ja sisäilmaongelmina. – Kuntien veropohjan laajentamiseksi olisi myös tehtävä uudistuksia. Yksi sellainen olisi kaksoiskuntalaisuuden käyttöön ottaminen ja toinen metsänmyynnin verotulojen ohjaaminen kuntiin, Ojala visioi. Jo vuosia jatkunut väkimäärän väheneminen olisi sekin käännettävä mielellään kasvu-uralle. – Asukasmäärän nostaminen äkkiä on epärealistista, koska kaikilla kunnilla muutamaa kasvukeskusta lukuun ottamatta on sama ongelma. Mittakaavat ovat vain erilaisia. Yksistään Turkukin kasvaa vain maahanmuuton ansiosta. Toisaalta nykymaailma on sellainen, ettei ihmisen ole pakko muuttaa. Hän voi periaatteessa asua missä vain, miksei myös Punkalaitumella. Yhtenä vastauksena nykyisiin ja tuleviin haasteisiin kunnassa ryhdytään valmistelemaan elinkeino-ohjelmaa. – Meidän on luotava brändi ja osattava tuotteistaa punkalaitumelaisuus. Pkyrittäjyys tarjoaa meillä monenlaisia mahdollisuuksia. Kotipalvelulle ja talonmiespalveluille sekä tien hoitoon ja huoltoon on kysyntää. Myös verkkokaupan tilausja jakelupisteelle voisi olla käyttöä, Tuija Ojala toteaa. Kunnanjohtaja Tuija Ojala: – Säästämisessäkin on oltava terve järki mukana Juha Aro Kunnanjohtajan kulmahuoneen ikkunasta näkyy 2. tammikuuta virassaan aloittaneen Tuija Ojalan mukaan sekä myönteisiä asioita että sammutettavia tulipaloja. Punkalaitumelaislähtöinen toimittaja, sanoittaja ja kirjailija Jukka Saarinen on sanoittanut kaksi säveltäjämestari Toivo Kärjen alkukauden tuotantoon kuuluvaa sävellystä. Kärki tarjosi sävellyksiään Turussa toimineelle äänilevytehdas Soinnulle mutta niitä ei koskaan levytetty. Nyt Saarinen on tehnyt sävellyksiin ajanhengenmukaiset sanat ja 8-henkinen Sointu-orkesteri on äänittänyt ne. Kappaleet ovat foxtrot En voi enempää sekä Tyttökin saa tahtoa -valssi. CD-tallenteessa foxin tulkitsee Olli-Pekka Ketonen ja valssin trio Tiina Sara-Haarikko, Rosmariini Mach ja Katariina Virta. Punkalaitumen Ari Prihti valittiin jatkamaan Pirkanmaan Sinisten piirin puheenjohtajana Tampereella 4.1. pidetyssä yhdistyksen syyskokouksessa. Samassa yhteydessä piirihallitukseen valittiin mm. Martti Mölsä Punkalaitumelta. Jukka Saarinen sanoitti Kärjen kappaleita Prihti jatkaa johdossa Työturvallisuuskoulutusta Punkalaitumella Punkalaitumen 4H-yhdistys ja Landet liikkeellä -hanke järjestävät lauantaina 19.1. Punkalaitumen kirjastolla työturvallisuuskorttikoulutuksen, joka on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille. Kurssille osallistumisen yläikärajaa ei kuitenkaan ole rajattu, joten kaikki halukkaat voivat ilmoittautua mukaan. Ilmoittautumisaikaa on huomiseen. Työturvallisuuskorttikoulutus soveltuu muun muassa henkilöille, joiden kesätöissä työturvallisuuskortti vaaditaan. Kurssista on mahdollista saada myös ns. direktiivipäivän mukainen merkintä. Koulutuksen toteuttaa Suomen Turvallisuusasiantuntijat Oy.
Torstaina tammikuun 10. päivänä 2019 – N:o 2 – 5 Ruokolahtelainen 14-vuotias Oskari Lampinen koki yhden metsästäjänuransa tähtihetkistä päästessään kaatamaan edellislauantaina elämänsä ensimmäisen valkohäntäpeuran Vanttilassa. Oskari osallistui 15 muun 13–16-vuotiaan nuoren kanssa Punkalaitumella järjestetylle Metsoleirille, jonka teemana oli valkohäntäpeuran metsästys. Metsoleirit ovat Suomen Metsästäjäliiton nuorille erätietoutta ja -kokemuksia tarjoavia leirejä, joita järjestetään eri puolilla maata. Paikallisesti leirin järjestelyistä vastasi Metsästysseura Haukka yhteistyössä kuuden muun alueen metsästysseuran kanssa. Mukana olivat Haukan lisäksi Metsästysseurue Kotka, Punkalaitumen Metsästysseura, Jalasjoen Metsästysseura, Etelä-Tyrvään Erämiehet, Kojonkulman Metsästysseura sekä Urjalan Metsämiehet. Metsoleiri-idean ”isä” Punkalaitumella oli Tapio Vähä-Jaakkola. – Suuri peuralupamäärä ja hyvät puitteet mahdollistivat leirin järjestämisen. Halusimme antaa nuorille mahdollisuuden kokeilla valkohäntäpeuran metsästystä ja kiinnostus oli tietysti suurta. – Onnistunut leiri oli hyvä osoitus metsästysseurojen yhteistyöstä ja varsinainen talkootyön voimannäyte. Järjestelyissä oli mukana yli 40 metsästäjää ja talkootunteja kertyi laskujeni mukaan viitisensataa, Tapio Vähä-Jaakkola kertoo. Punkalaitumen Metsästysseuran jahtipäällikkö Sebastian Svahn osallistui myös aktiivisesti leirin järjestelyihin. Myös hän oli tyytyväinen leirin onnistumiseen. – On hienoa, että saatoimme tarjota nuorille tällaisen mahdollisuuden. Moni nuori pääsi leirin aikana kaatamaan elämänsä ensimmäisen peuran, Svahn toteaa tyytyväisenä. Hän, samoin kuin Tapio VähäJaakkolakin, pitää mahdollisena, että vastaavanlainen leiri tullaan paikkakunnalla järjestämään myös vastaisuudessa. – Nuoret olivat tyytyväisiä, samoin järjestäjät. Tämä oli hieno osoitus alueen metsästäjien yhteistyöstä ja nuorisomyönteisyydestä. Teoriaa ja käytäntöä Metsoleirin tukikohtana toimi Metsästysseura Haukan maja, jonne leiriläiset saapuivat torstaina. Koko leirin ajan nuorten muonittamisesta huolehti Päivä Vähä-Jaakkola. Torstai-iltana leiriläiset perehtyivät järjestäjien opastuksella valkohäntäpeuraan eläimenä ja peuran metsästyksen teoriaan. Perjantaiaamuna harjoiteltiin ammuntaa, kohdistettiin aseet sekä suoritettiin metsästykseen vaadittava hirviammuntakoe. Illaksi siirryttiin eri seurojen alueelle kyttäysjahtiin. Jokaiselle nuorelle oli nimetty ”isäntä”, joka oli mukana kyttäyskopissa varmistamassa metsästyksen sujumisen ja turvallisuuden. Lauantaina järjestettiin useamman seuran alueella peuran ajometsästystä muun muassa ajavilla mäyräkoirilla. Illalla oli jälleen vuorossa kyttäysjahtia. Peuran kaatamisen lisäksi nuoret ottivat osaa kaatamiensa peurojen ruhojen käsittelyyn. Moni nuori metsästäjä vei kotiin tuliaisina kaatamansa peuran lihat sekä sarvet. Yhteensä leiriläiset saivat parin päivän aikana saaliiksi 25 peuraa. Sarvet huoneen seinälle 14-vuotias Oskari Lampinen osallistui Punkalaitumen Metsästysseuran järjestämään ajojahtiin seitsemän muun nuoren miehen kanssa. Lauantaina aamusella Vanttilassa metsään laskettiin Timo Palojärven mäyräkoira Rymy ja Janne Varilan ”mäykky” Woitto. Pian metsästä alkoikin kuulua reipasta ajohaukkua molempien koirien ajaessa peuroja kohti passiketjua. Passissa isäntiensä kanssa olleista leiriläisistä ensimmäisessä ajossa tuuri kävi Oskari Lampisella. Hän pääsi ampumaan Woiton ajaman nuorehkon peurapukin, jolla oli 8-haaraiset sarvet. – Kyllä aika paljon jännitti, kun näin peuran tulevan taimikosta mutta hyvin siinä sitten kävi. Osuma on kohdallaan, Oskari kertaili jahtitauolla isäntäseuran laavulla, jossa paistettiin Metsärannan Lihan makkaraa ja juotiin nokipannukahvit. Kotona Ruokolahdella nuori mies metsästää pienriistaa innokkaasti. – Peuranmetsästykseen keskittyvästä leiristä kuulin kaverilta ja hyvä oli, että lähdin mukaan. Leiri on ollut tosi hyvä ja porukka mukavaa, Oskari kiittelee. Kaatamansa peurapukin sarvillekin hänellä on selkeä suunnitelma. – Niistä tehdään trofee, jonka ripustan oman huoneeni seinälle. Metsoleirin teemana valkohäntäpeura Juha Aro Metsoleiriläisiä isäntineen jahtipäivän jälkeen Metsästysseura Haukan majan pihamaalla. Kuva: Antti Simula. Ruokolahtelainen Oskari Lampinen pääsi kaatamaan mäyräkoiran ajosta nuoren urospeuran Vanttilassa. MLL:n paikallisyhdistys, Punkalaitumen Kunto ja Salibandyliitto aloittavat yhteistyössä uudenlaista perhesählytoimintaa Punkalaitumella. Tavoite on saada lapsiperheet liikkumaan yhdessä maksuttoman harrastuksen parissa. MLL:n Perhepeuhulasta vastaavan Mari Niemisen mukaan sählyä on satunnaisesti ollut toiminnan yhteydessä aiemmin ja sitä on toivottu lisää. – Suunnittelimme asiaa salibandyjaoston kanssa. Niinpä nyt pienille pelurinaluille perheineen alkaa oma viikoittainen ohjattu vuoro. – Tarkoitus on, että toiminta soveltuu ihan pienimmillekin, salibandyaktiivi Marko Härkälä lisää. Toiminta on vapaamuotoista ja mitään pohjataitoja ei vaadita. Välineitä on lainattavissa. Jos on omia varusteita, kannattaa toki ottaa mukaan. Perhesählyohjaajat ovat Salibandyliiton koulutuksen käyneitä. Salibandyliiton Kim Sällström kävi vetämässä koulutuksen ohjaamisesta kiinnostuneille. Koulutus tarjosi erityisesti malleja harjoitusten toteuttamiseen ja soveltamiseen käytännössä. Teksti ja kuva: Taina Kaapu Perhesählyyn koulutettiin ohjaajia Perhesähly alkaa sunnuntaisin klo 16.30 – 17.30 liikuntahallilla. Toiminta on tarkoitettu alle 10-vuotiaille lapsille perheineen. Perinteinen perhesähly enemmän pelanneille jatkaa klo 18.00 – 19.30.
Torstaina tammikuun 10. päivänä 6 – N:o 2 – 2019 Punkalaitumelainen lähihoitaja Mari Oras aloitti kuluvan viikon maanantaina hoivaja kotipalveluyrittäjänä. – Yrittäjäksi ryhtyminen on ollut haaveissa jo monta vuotta, rohkeutta on vain tainnut puuttua. Kimmokkeen sain meneillään olevasta yksityistämiskehityksestä ja myös Sotesin järjestämässä infossa rohkaistiin alan yrittäjyyteen, Mari Oras kertoo. Marilla on 18 vuoden kokemus hoiva-alalta. – Kouluttauduin lähihoitajaksi oppipimuksella Punkalaitumen kunnassa. Työt aloitin jo entisen vanhainkodin aikana Vanttilassa. Pääosan työurastani olen tehnyt kuitenkin Loimaalla, jossa olin 12 vuoden ajan Ilolakodissa sekä kotihoidossa. Kotihoitoon tykästyin kovasti ja siitäkin sain puhtia ryhtyä yrittäjäksi. Yrityksensä palvelupaletin Mari kertoo olevansa monipuolinen. – Hoivapalveluita, kotihoitopalveluita, asiointia, lastenhoitoa tai vaikkapa leivontaa ja seurana oloa. Olen toiminut myös ketjulähettinä haavanhoidossa monen vuoden ajan, joten haavanhoidosta minulla on laaja kokemus ja osaaminen. – Olen hakeutunut myös Sotesin palvelusetelituottajaksi ja päätös siitä tulee ajallaan. Valvirassa on vain tällä hetkellä melYksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa Juha Aro koiset jonot asioiden käsittelyssä mutta eiköhän sekin asia saada käyntiin kevään mittaan, Mari kertoo. Yrityksen toimialueena on tällä hetkellä Punkalaitumen lisäksi Huittinen, Sastamala ja Loimaa. – Hoivaja kotipalvelu on arvonlisäverotonta, jos se tapahtuu sosiaalihuoltopalveluina, silloin asiakkaan kanssa tehdään palvelusopimus sekä hoitoja palvelusuunnitelma. Palveluistani saa myös kotitalousvähennyksen. – Toivottavasti asiakkaat ottavat rohkeasti yhteyttä. Olen tällainen paljasjalkainen peruspunkalaitumelainen jo 41 vuoden ajalta. Uskon tuntevani paikkakuntalaisten sielunelämää. Minua on helppo lähestyä, kun olen tällainen ”hiljainen” ihminen, puhelias Mari naurahtaa. Lähihoitaja Mari Oras aloitti maanantaina hoivaja kotipalveluiden yksityisenä tarjoana. Sähkölangat koituivat nuoren maakotkan kohtaloksi Oriniemessä viime torstaina aamupäivällä. Kotkan törmäys lankoihin aiheutti melkoisen valopallon, jonka muun muassa hevosta ajattamassa ollut Sauli Lähdeniemi havaitsi. Kotka menehtyi saamaansa sähköiskuun. Sähkölaitos kävi irrottamassa linnun. Jalassa olleista renkaista kävi selville, että lintu oli rengastettu pesässään 16.6.2018 Sallassa. Renkaat toimitetaan Luonnontieteelliseen keskusmuseoon arkistointia varten. Nuoren maakotkan karu kohtalo Sallassa kesällä rengastettu maakotka kuoli sähkölankoihin Oriniemessä. Kuva: Linda Lähdeniemi.
Torstaina tammikuun 10. päivänä 2019 – N:o 2 – 7 Seurat toimivat -palstan aineisto on jätettävä TIISTAINA KLO 13:00 MENNESSÄ TOIMITUKSEEN Toimitus pidättää oikeuden muokata puffien ja Seurat toimivat -ilmoitusten tekstejä. Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3325 LT 2017 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. AlmaManu Oy – Tampere 2019 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaisjakelu: P. 0800 9 6675 (ark. klo 6-11. la-su klo 7-11, maksuton) tai jakelupäivystys@almamedia.fi. Päiväjakelu: P. 02-7674256. Perusjakelu p. 02 7674256. ILMOITUSHINNAT 1.1.2019 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2019: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv. Vuosi näin se jälleen kului, mitenkäs se meillä sujui? Syntyneekö oiva runo, jonka Juhan pääpä puno. Janoisille helpotusta, vahvan kaljan kilkatusta, kauppaan lonkerotkin tuli siihen Alkon mahti suli. Vartiolan kenttä jäähän, kypärät vain sitten päähän. Luistinrata tuuma hyvä, siitä toki kiitos syvä. Kenttää myöskin tehostettiin, melkein uudeks ehostettiin. Kivituhkaa latu-uraan, sillekin voi huutaa huraan. Valitsemaan päästiin pressaa, kuka voittaa? Harva stressaa. Presidentiks tuli Sauli, senhän tiesit, etkös, Pauli? Tyhjänä ei ”Ärrä” enää, Hannele kun hioo terää, parturoi ja hiukset leikkaa, hyvää hälle minä veikkaan. Raija myöskin tilaan samaan, hieroo kansan kunnon jamaan. Töitä Markun Teemu jatkaa, toivottelen hyvää matkaa. Anna Nurmi meille tuus, apteekille kasvo uus, kehittää, on ilme timmi, hän on kova prätkämimmi. Ana turvenuija on, suomies aivan mahdoton. Hän meidän Vuoden Y, palkinnolle hyvä syy. Pakarilla valta vaihtui, lompsa tyhjäks, rahat haihtui. Kestänyt ei edes vuotta, vähän tuntuu: aivan suotta. Palveluita yksityistä, monistakin eri syistä, ruoan laittaa Arkea, makunsa ei karkea. Euron säästö, kahden meno, vähän outo takakeno. Säästölista oli hurja, monelle jo olo kurja. Sisäilma huono kovin, pyöriteltiin sitä tovin. Päiväkoti antoi tiedon, eessä jälleen polku mieron. Löytyi sentään uutta tilaa, sitä eivät homeet pilaa. Minneköhän tehdään uusi? Kysymystä moni huusi. Tilinpäätös sentään hyvä, pysyi poissa torajyvä, esitteli sitä Prihti, siinä meillä kova knihti. Etuostoon oikeus käytä, sillä vähän valtaa näytä, pyöriteltiin paljon sitä, moni kysyi: ”Mitä, mitä?!” Meidän ihme työllisyys, sillä laaja näkyvyys, hyvää työtä meillä tehtiin, paljon kirjoiteltiin lehtiin. Kovin nousee hirsikoulu, oppilaille melkein joulu, hankaluutta alkuun aina, rahoituksen hoitaa laina. Entäs sitten Moilas Jyrki, onnenpotkuill eteen tyrki. Kutsui häntä Innan Salo, jolta tuli vihree valo. Haku päälle, päätti kunta, muuton tulee tupaan lunta. Äänen ero, paukkui nuija, valituksi tuli Tuija. Pankkiakin yhdisteltiin, Sastamalaan mieliteltiin, äänestyksell sille stoppi, reissusta nyt tuli floppi. Vartiolan Kevätmessut, siellä oli Pekat, Hessut, idea se vallan oiva, illallakin tanssit soivat. Ellan tilall Hanna-Mari, siinä vasta oiva pari, järkkää töitä, kerhot, muut, hymyyn siitä nousee suut. Urheilu on myöskin vahvaa, säbämailan moni kahvaan, tarttuu, hyvin Kunto pärjää, paidat vihreäksi värjää. Elli myöskin kova likka, tarkkaan takoo, kuten tikka, mitaleita, ennätystä, ampujille arvostusta. Väkimäärän laskuun apu, Kamppikoski, kova ”kapu”, ”Tule kotiin”, huutaa hän, kuka kuulee kutsun tän? Mieskuoro seitkytviis, laulujuhlaan kulku siis, perinteet on pitkät, hianot, säveletkin oikein vianot. Kesä oli helteinen, aurinkoinen, auvoinen, paljon oli tapahtumaa, Linda niitä lehteen kuvaa. Navetta se oli täynnä, Vintage Group lauantaina, vuotten jälkeen lavall nous, sormet yhä hyvin sous. Meillä oikein ministeri, työllisyyttä pureskeli, Kanteenmaahan poikkes myös, siell ei enää ketään työs. Laitefirman konkka hurja, biokaasun työmaa kurja, loppui rakennus ja työ, alkoi odotuksen yö. Vuosi 2018 Peuraa kaada, niin kuin heinää, muuten kanta päin seinää, ennätykset lupamäärän, korjaakohan suunnan väärän? Raateli myös susijoukko, lampailla on olo kolkko, määkijöitä kasapäin, vainajina löytyi näin. Kanttorina alkoi Sari, hyvin säilyy nuottiplari, urut soi ja raikaa laulu, suustansa myös löytyy nauru. Seurakunta vaaliin myös, moni vaihtui tässä työs, pohdintaa on paljon ees, suunnitelmat siitä tees. Tässä vain on piäni siivu, runoratsun laukka hiivu, jos et tullu mainituksi, mieless sentään muistetuksi. Vuosi mitä eteen tuo? Toivoo sopii hyvää suo. Pystypäin vaan tietäs mee, rukoile ja työtä tee! Hiilinielu Viime viikolla Heikki VanhaJuhe kirjoitti ilmastopuuhastelusta. Hänen innoittamana kerron, miten minun kävi oman ilmastokikkailuni kanssa. Nolostipa tietysti! Varsinkin länsimaissa elintasoa on perinteisesti mitattu sillä, montako autoa valtakunnassa on tuhatta asukasta kohti? Siirtyessäni autokantaan neljä vuosikymmentä sitten olin siis nostamassa Suomea maailman huipulle. Kohta oli jopa aikaani edellä. Nimittäin 1980-luvun alkuvuosista saakka minulla on ollut oma hiilinielu. Autostani tullut hiilidioksidi sitoutui tietysti metsän puihin. Kun varastoin osan firmani valmistamasta sahatavarasta maatilani latoon, sinne päätyivät pakokaasuni. Mutta nyt järjestelmää on kohdannut katastrofi. Ladon seinät ovat kaatumaisillaan ja katto vuotaa. Varastoimani puutavara on vaarassa mädäntyä ja paeta hiilidioksidina ilmakehään. Remontti maksaisi enemmän, mitä on ladon sisällön arvo. Olenkin päätynyt polttamaan nuoruusvuosieni varastot pirtin pesässä. Se siitä hiilinielusta. Suomen metsistä ollaan tekemässä valtakunnallista hiilinielua. Toivottavasti se toimii edes vähän pidempään, kuin omani. Veikko Eloranta Punkalaitumen Sanomat Lauttakyläntie 4 31900 Punkalaidun P. 02-767 4256 Toimitus av. ma-to klo 9-16, pe sulj. SORVIN LASTUJA Matti Roukan kirjoituksia Punkalaitumen Sanomissa vuosilta 1964-2017 AJANKUVIA KUUDELTA VUOSIKYMMENELTÄ Myynnissä Punkalaitumen Sanomien toimituksessa. Kirja toimitetaan myös postitse (postituskulut lisätään hintaan). 40,40,Tervetuloa kirjaostoksille! toimitus@punkalaitumensanomat.fi, ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi Käteismaksu. Mieluusti tasaraha.
Torstaina tammikuun 10. päivänä 8 – N:o 2 – 2019 Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSESSA HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria Toimitus avoinna ma-to klo 9-16 pe suljettu Lauttakyläntie 4 Puh. 02-7674256 Uusi painos! Odotettu, uusi painos suositusta kaskukirjasta. Ensimmäinen painos vuonna 1983 kaskujenkeruukilpailun sadosta julkaistiin vuonna 1987. 35,35,TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS La 19.1.2019 klo 9-17 kirjastolla. Koulutus ensisijaisesti 13-29-vuotiaille. Kurssi soveltuu kaikille aloille. Kurssimaksu 55 €. (sis. lounaan) Ilmoittaudu pe 11.1. klo 12 menn. 044 231 1753 Lisätietoa: punkalaidun.4h.fi/kurssit Hoivaja Kotipalvelu Mari Oras Puh: 050 594 0487 marioras60@gmail.com www.kokoperheenvaatekauppa.fi Av. ma-pe 9.30-16.30, la 9.30-13.00 Teet hyviä löytöjä MUISTA SUUTARIPÄIVÄNÄ lauantaina 12.1. LUISTINTEN TEROITUSTA (voi tuoda etukäteen) Tervetul oa TALVIALE ALKANUT RAJU TALVIKENKÄALE MA 14.1. PUNKALAITUMEN TORILLA KLO 9-16 KIMMON KENKÄ, Kankaanpää LAAJA Rieker-, Pomar-, Kuoma-mallisto. TALVIKENKIÄ NASTAja KITKAPOHJALLA Kenkiä myös ongelmajaloille! NAHKASAAPPAITA (myös puolella varrella) NOKIAN KUMISAAPPAITA (myös teddyja huopavuorella) www.sotesi.fi Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalvelut 14.1.2019 alkaen Kiikoisten, Mouhijärven, Punkalaitumen, Suodenniemen, Vammalan ja Äetsän lääkärien ja hoitajien vastaanottojen ajanvaraus ja hoidon tarpeen arviointi koko Sotesin, Punkalaidun ja Sastamala alueella puh. 03 – 5210 2020, puhelimeen vastataan arkipäivisin klo 8 – 16 välisenä aikana. Omahoitajasi puhelintunti on arkipäivisin klo 8 – 9, puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Iltaisin klo 16 – 22 ja viikonloppuisin 8 – 22 kiireellisissä asioissa ota yhteys Vammalan kiirevastaanottoon puh. 040 647 4582. Puhelu ohjautuu yöaikaan klo 22 – 8 Taysin keskukseen, mistä se yhdistetään Acutaan. Mikäli puhelu ei käänny automaattisesti, Taysin keskuksen numero on 03–311 611. Hätätilanteissa soita 112. Yhteystiedot löytyvät sivuilta: KENKÄMARKKINAT PUNKALAITUMELLA Ent. Saippuakauppa, Kauppakatu PE 11.1. klo 9-17 HUOM! VAIN YKSI PÄIVÄ Tervetuloa! Tanssikenkiä, kävelykenkiä, työ/terveyssandaaleita, aamutossuja ja nilkkureita. Nahkasaappaita. Talvikengät ALEHINTAAN! Paljon uusia malleja! SUOSIKKIKENKÄ p. 050-5721 565 Vesijumppa uimahallilla ma klo 14.00-14.45 alk. 14.1. Temppujumppa n. 4-6-vuotiaille liikuntahallilla ma klo 16.30-17.30 alk. 14.1. Lavis / Kiertoharjoittelu liikuntahallilla ma klo 16.30-17.15 alk. 14.1. Nuorten palloilukerho liikuntahallilla ma klo 20.00-21.30 alk. 14.1. Asahi Keskuskoulun juhlasalissa ti klo 9.15-10.00 alk. 15.1. Tuolijumppa kirjastolla ti klo 15.00-15.30 alk.15.1. Vesijumppa/Allas-Lavis uimahallilla ti klo 18.30-19.15 alk. 15.1. Kaikki tanssii! liikuntahallilla ti klo 20.00-20.45 alk. 15.1. Vire-Lavis liikuntahallilla ke klo 16.00-16.45 alk. 16.1. Avoin futsal liikuntahallilla ke klo 20.00-21.30 alk. 16.1. Nuorten tanssi liikuntahallilla to klo 16.30-17.15 alk.17.1. Liikuntakerho 1-6-luokkalaisille liikuntahallilla to klo 15.30-16.15 alk.17.1. Tehovesijumppa uimahallilla to klo 18.30-19.15 alk. 17.1. Itämainen tanssi liikuntahallilla pe klo 16.30-17.30 huom! 11.1-1.2. Tarkemmat tiedot ryhmistä www.punkalaidun.fi, vesiliikuntaan uimahallimaksulla, ryhmiin ei ilmoittautumisia eikä osallistumismaksuja. Lisätiedot Tiina Mäkiranta / 040 138 2312 VAPAA-AIKATOIMEN LIIKUNTARYHMÄT kevät 2019 Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä avoinna ma-to klo 06 ? 12 pe klo 06 ? 17 Erikoistarjous Myydään Peltoa 15 ha Jalasjoella. Tarjoukset 31.1.2019 mennessä. Tiedustelut: 0500-741119 Pohjoisseudun Toimintayhdistys Su 13.1. klo 16 käsityökahvila kudonta-asemalla. Ma 14.1. naisten sähly klo 19. Ti 15.1. liikettä arkeen lihaskuntojumppa klo 17. LC Punkalaidun Kuukausikokoontuminen ravintola Punkassa ke 16.1. klo 19. Punainen Risti Kulmakamari: Kulmakamari avoinna ti klo 11–14, ke klo 11–15 ja to klo 13–16. To 10.1. klo 13 Kulmakamarissa yhteislaulut, Teuvo ja Timo. To 17.1. klo 13 Kulmakamarissa kansanperinnepiiri, Heikki. Kirpparimyyjät: Palaveri Kulmakamarissa ke 16.1. klo 15. Oriniemen Martat 17.1. klo 13 Raili ja Antti Grannilla, os. Saunapolku 12. Tapaaminen sukat äideille -tempauksen merkeissä. Punkalaitumen Martat Hallitus ja marttailta 15.1. klo 18 Toimintanurkassa. Lea kahvittaa. Punkalaitumen Ampumajaosto: Ampumakoulu torstaisin klo 18–19. 4H-sarka 36:n Nurkka ti ja to klo 15–7. Nurkka ke ja pe klo 15–19. Pohjoisseudun kerho ti klo 18.15– 19.45. Keskustan kerho pe 0–3 -luokkalaisille klo 16–17 ja 4–6 -luokkalaiset klo 17.30–18.30. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 11.1. klo 12–14.45 Käsityökerho Toimintanurkassa. Jatkuen joka toinen viikko. Ma 14.1. kerho Pakarilla. Tulevat matkat: Ti 8.1. Eduskuntatalolle lähtö torilta klo 8. Tunnistettava henkilökortti mukaan (passi, henkilökortti, ajokortti). Ti 15.1. klo 14 Elokuva Aino, sota-aikaan sijoittuva rakkausdraama. Tositapahtumat taustalla. Huittisten elokuvateatterissa. Lähtö torilta klo 13. 20.1.–26.1. Kylpylämatka Pärnuun Estonia Medical Spahan. 12.3.–15.3. kolmen yön pikkuloma Lehmirannassa. Ilm. Hilkalle 10.1. mennessä. Maaseudun terveysja lomahuollon tuetut lomat vuodella 2019 on haettavissa. Niitä on Lehmiranta 23.– 28.4., Härmän kylpylä 11.–16.8. ja Suomen Latu Kiilopää 22.–27.9. Hakuaika 3 kk ennen lomaa. Hakukaavakkeita saa Hilkalta tai suoraan MTH:n sivuilta. DigiApu Anteron puh. 0465202029, ottakaa häneen yhteyttä ja sovitte ajan tietokoneen ja kännykän käytössä. Tietoa löydät myös täältä: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Latu ja Polku Ylläksen matkalle 9.3. vielä paikkoja. Tied. Tapani p. 040–7504046. Talviuinti Kivirannassa perjantaina klo 17 alkaen. MLL Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallilla klo 15.30–16.30. Perhesähly alle 10-vuotiaille vanhempineen klo 16.30–17.30. Perhekahvila tiistaisin klo 10–12 Toimintanurkassa torin laidalla. La 12.1. klo 9–15.15.Mimmit liikkuu laitumella. Lippuja kirjastosta. Seurat toimivat Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 16.1. klo 18 Jessica: Rotaryasiaa. Ke 30.1. klo 18 Jessica: Kunnanjohtaja Tuija Ojala kertoo näkemyksiään Punkalaitumen kunnan tulevaisuudesta. La 9.2. klo 16 Kanteenmaa NS: 50-vuotisjuhla.