Uutisja ilmoituslehti Torstaina syyskuun 10. päivänä N:o 37 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi Yksilöllistä kotija hoivapalvelua Katariina Anttila 040 556 43 46 Vesilahdentiellä syttyi rakennuspalo sunnuntai-iltana klo 20.30. Paikalla oli 15 pelastusyksikköä paloa sammuttamassa. Navettarakennuksen sisällä oli muun muassa 3 000 litraa polttoöljyä, joka pystyttiin palolta suojelemaan. Koko muu rakennus paloi maan tasalle. Sen epäillään syttyneen salamasta. Henkilövahingoilta vältyttiin, eikä navetassa ollut eläimiä. Salama tuhosi navettarakennuksen Hanna-Mari Kamppikoski Vesilahdentiellä roihusi navettarakennus sunnuntai-iltana. Sorsa paimeneksi Punkalaitumelle Leena Sorsa aloitti syyskuun alussa vs. kirkkoherrana Punkalaitumen seurakunnassa. Kirkkoherran työnsä ohessa Sorsa toimii myös Tampereen hiippakunnan pappisasessorina. Seurakuntatyö on hänen mukaansa ennen kaikkea yhteistyötä. Lue lisää lehtemme sisäsivulta. 12 95 kg Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 14. 16.9. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET KOTIMAISTA POSSUA PATAAN! 11 95 pkt SUOMI Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto ja kotiinkuljetus. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 10. 13.9. 1 99 kg KOTIMAISTA POSSUA KALATORILTA ERÄ 1 69 kg PE PYYMÄEN KONSULENTTI KUUMANA GRILLISTÄ Atria Saunapalvi 350g (8,43/kg) 19 95 kg 2 95 pkt 9 95 kg 22 95 kg 4 99 rs PALVELUSTA 3 99 kg 10 95 kg PALVELUSTA 7 95 kg 2 95 pkt 19 95 kg PLUSSAKORTILLA 1 99 kg PLUSSAKORTILLA 6 99 rs 1 00 ps 6 90 kpl 5 69 kpl 5 00 2 kpl 5 99 kg 7 99 kg 1 00 pkt 10 00 3 kpl 1 99 rs 99 rs 9 95 kg NORJA 3 49 kg 9 95 kg UUNIIN 3 00 2 kpl Porsaan grillikylki SUOMI Porsaan etuselkä Porsaan lapa SUOMI Porsaan palapaisti Porsaan jauheliha SUOMI SUOMI SUOMI 4 95 rs 1 00 ps SUOMI Iso sämpylä 5 kpl (5,58) 3 35 ps 10 00 3 kpl Naudan sisäja paahtopaisti palana, takuumurea SUOMI Porsaan wieninleike Kivikylän Mausterulla NORJA Hätälä Lohifilee, tuore, ruodoton c-leikattu,vak. raj. 2/talous Lohimedaljonki tuore, ruodoton NORJA ERÄ ERÄ SUOMI Muikku perattu SÄÄVARAUS Savustettu lohifilee HK Herkkupaisti n. 1-1,2 kg, marinoitu SUOMI Korpela Siskonmakkara 400 g (7,38/kg) Naapurin Maalaiskanan fileepihvit 570-680 g (10,28-12,26/kg) Kariniemi Kananpojan sisäfileepihvit 400-500g (9,90-12,38/kg) Pouttu Savusuikale 200 g Saarioinen Lauantaimakkara 200 g (5,00/kg) Maatilan Parhaat juustoraasteet 120 g (8,33) HK Maksamakkarat 250-300g (5,00-6,00/kg) Omena kotimainen Satsuma makea Omena Golden ITALIA Pirkka Terttuminiluumutomaatti makea, 250 g (7,96/kg) HOLLANTI Pirkka Calluna 13 cm SAKSA Pirkka parhaat Iso calluna 17cm Pirkka Miniluumutomaatti 250 g (3,96/kg) ESPANJA/MAROKKO Saarioinen Isot hampurilaiset 200-245g (10,20-12,50/kg) Arla Loputon kermajuustot 1,1 kg (5,17/kg) Pirkka Naudan jauheliha 10 % 600 g (8,32kg) SUOMI Dennis Pizzat 370 g (9,01/kg) Elers Medical Kasvosuojus 25 kpl/pkt SUOMI ESPANJA ERÄ ERÄ ERÄ ERÄ ERÄ ERÄ
Torstaina syyskuun 10. päivänä – N:o 37 – 2020 2 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat syyskuun 10. pnä 1970 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 10. pnä syyskuuta 1920 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 9. pnä syyskuuta 1910 To 10.9. klo 16.30 KajErik Tulkin vetämä raamattupiiri srktalolla. Su 13.9. klo 18 Messu kirkossa. Iltamessussa saarnaa vs. kirkkoherra Leena Sorsa. Mäkinen, Tasanen. Su 20.9. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen. Ma 21.9. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Tervetuloa naisten raamattupiiriin. Tutkimme Jesajan kirjaa. Tervetuloa myös uudet jäsenet! Pyykkö. Ke 23.9. klo 17 Pappilan puikot srk-talolla. Pyykkö. Musiikki: Pe 11.9. klo 12 Kirkkomusiikin päivän musiikkihetki. Tänään on valtakunnallinen kirkkomusiikin päivä. Puolilta päivin julkaistaan musiikkihetki srk:n Youtube-kanavalla Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Mäkinen. To 17.9. klo 18.30 Kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla. Mäkinen. Pe 18.9. klo 18 Klubi-ilta: Jussi Syrén & The Groundbreakers kirkossa. Eri puolilla maailmaa keikkaillut bluegrassmusiikkia soittava kokoonpano konsertoi Punkalaitumen kirkossa. Bluegrass on country-musiikista ja esim. kelttiläisestä musiikkiperinteestä vaikutteita saanut musiikkisuuntaus, jota soitetaan tavallisesti akustisesti ilman rumpuja. Konserttiin kutsutaan erityisesti tänä vuonna 30-vuotta täyttävät srk:n jäsenet. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelmat 10 €. Mäkinen, Paasikallio. Ma 21.9. klo 19 Suomalaisen messun kuoroharjoitukset kirkossa. Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa musiikkina on Lasse Heikkilän säveltämä Suomalainen messu. Tähän kuoroprojektiin voi osallistua kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Osa lauluista lauletaan ns. äänissä, mutta kaiken voi laulaa myös yksiäänisesti, joten mukaan voi tulla, vaikkei olisi kuorolaulukokemusta. Kokoonnumme kirkossa ja noudatamme voimassaolevia ohjeistuksia. Lisätietoja Sarikanttorilta, 040-8048813. Kaukinen, Mäkinen. Rippikoulu: Su 13.9. klo 16.30 Rippikoulun 2020-21 Aloitusinfo ja messuopetus kirkossa. Uusi rippikoulu alkaa. Mukaan kutsutaan rippikoululaiset huoltajineen. Aloitusinfon jälkeen riparilaiset osallistuvat klo 18 alkavaan iltamessuun. Leena Sorsa, Tasanen, Mäkinen. Lapsille ja lapsiperheille: Ma 14.9. klo 17.30 Kepparikerho alakouluikäisille Pappilassa. Omat kepparit mukaan. Tasanen. Ti 15.9. klo 17.30 Metsis 0.-2.-luokkalaisille. Kokoonnutaan Porttikalliolla. Eväät mukaan. Säävaraus. Tasanen. Ke 16.9. klo 18 – 18.30 MusaMuksut kokoontuvat taas kirkossa Leenan ja Sarin kanssa. Ensimmäisellä kerralla tutkitaan syksyn satoa. Toiminnassa otetaan huomioon yleiset ohjeet lasten kerhotoiminnan järjestämisestä. Jokainen MusaMuksu saa käyttöönsä oman musaämpärin, jossa on tarvittavat soittimet ja muut tavarat. Kukin kerhokerta kestää n. 30 min. Tasanen, Mäkinen. Nuoret: Pe 11.9. klo 17 Varkki Pappilassa. 5.-7.-luokkalaisille tarkoitettu kerho, jossa ei arkailla hengellisiäkään asioita. Tasanen, Korhonen. 10.9. Saul sanoi: ”Poikani Daavid, sehän on sinun äänesi!” Ja Saul puhkesi itkuun ja sanoi Daavidille: ”Sinä olet oikeassa, minä väärässä! Olet tehnyt minulle pelkkää hyvää, mutta minä olen maksanut sen sinulle pahalla.” 1. Sam. 24:17–18. 11.9. ”Minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.” Matt. 5:44–45. 12.9. En rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus on minun kauttani tehnyt saattaakseen maailman kansat kuuliaisiksi, puheiden ja tekojen, tunnustöiden ja ihmeiden avulla, Jumalan Hengen voimalla. Room. 15:18–19. 13.9. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä. Iäti kestää hänen armonsa. Kiittäkää jumalien Jumalaa! Iäti kestää hänen armonsa. Kiittäkää valtiaitten valtiasta! Iäti kestää hänen armonsa. Hän yksin tekee suuria ihmetekoja. Iäti kestää hänen armonsa! Hän on taitavalla kädellään tehnyt taivaan. Iäti kestää hänen armonsa! Hän on levittänyt maan vetten päälle. Iäti kestää hänen armonsa! Hän on tehnyt suuret valot. Iäti kestää hänen armonsa! – Hän antaa ravinnon kaikille luoduille. Iäti kestää hänen armonsa! Kiittäkää taivaan Jumalaa! Iäti kestää hänen armonsa! Ps. 136:1–9, 25–26. 14.9. Mahtavilla teoilla sinä, Jumalamme, vastaat meille, sinä siunaat ja autat meitä. Sinuun luottavat kaikki maan ääret ja kaukaiset meren rannat. Ps. 65:6. 15.9. Sinä saat idän ja lännen maat kohottamaan riemuhuudon! Ps. 65:9 16.9. Huutakaa siis lännessä ja vastatkaa huutoon aamunkoiton suunnalta, kunnioittakaa Herraa. Maan ääriltä saakka me kuulemme laulujen kaikuvan ylistykseksi Vanhurskaalle. Jes. 24:14–16. Päivän sanat Ihminen kantaa mielessään muistoja myös aistimuksina, jopa tuoksuina. Kun olin pieni tyttö, pääsin äitini kanssa keräämään omenoita tuttavamme pihapiiristä. Syyskuun viileässä illassa oli jo kosteutta ja sumua, kun keräsimme omenoita ämpäreihin. Muistan yhä elävästi tuon omenantuoksuisen hetken. Kun muutimme asumaan Pirkanmaalle, sain omakotitalon ohessa vanhan omenapuutarhan. Ehkä 1950-luvulta saakka kasvaneet omenapuumme ovat väkkyröitä ja rempallaan, mutta tuottavat yhä runsaasti omenoita. Joka vuosi niiden valtavan sadon äärellä ajattelen, että tämä sato taitaa olla kunkin puun viimeinen ennen sen kuolemaa. Mitä vielä! Joka kevät ne ovat puhjenneet valtavaan kukkamereen. Keväällä, runsaan kukinnan äärellä, en luopuisi niistä yhdestäkään. Syksyn tullessa mieleni muuttuu. Siivoan ja kuljetan jäteasemalle liian monta jätesäkillistä mätiä ja muumiotautisia omenia. Puissa vielä siivouksen jälkeen roikkuvat omenamäärät tuntuvat kohtuuttomilta. Ylitsepursuavan sadon äärellä on kuitenkin syytä kiitokseen. Jakaahan Luoja meille hyvyyttään tälläkin tavalla. ”Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan”. ( Matt. 12:33–37) Nämä Jeesuksen sanat kohdistuivat erityisesti meidän ihmisten sanoihin. Usein Raamatussa korostetaan sitä, että todellinen rakkaus lähimmäistämme kohtaan näkyy teoissamme toinen toistamme kohtaan. Tällainen on esimerkiksi kohta Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä: ”Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.” Sanat ovat turhia, jos rakkaus ei näy teoissamme. Mutta tässä Matteuksen evankeliumin kohdassa Jeesus puhuu juuri sanoistamme ja niiden merkityksestä. Sanat, jotka valitsemme ja puhe, jonka toiseen kohdistamme, kertovat meistä. Hedelmäpuut ovat luotuja tuottamaan satoa. Me olemme kuin nuo hedelmäpuut. On kai inhimillistä, että suustamme pääsee toisinaan mätiä ja matoisia hedelmiä. Joka kerta se on harmi. Jokainen ilkeä sana, paha puhe tai vääristelty totuus jättää jälkeensä pahaa sekä sanojalle että kuulijalle. Olisimmepa hedelmäpuita, joiden sato olisi runsas, hyvä ja ravitseva tässä maailmassa. Siksi on tärkeää puhua toinen toisestamme hyvää, sanoa rohkaisevia sanoja, kehua ja kiittää. Kaiken hyvän lähde tässä maailmassa on rakastava Jumalamme, ja hänen vaikutuksesta rakkaus ja hyvyys voivat vahvistua meidänkin joukossamme. Uskonpuhdistaja Martti Lutherin suuhun on laitettu ajatus: ”Vaikka huomenna tulisi maailmanloppu, istutan tänään omenapuun.” Me kasvatamme ja hoidamme myös uusia hedelmäpuita. Siinä meillä on erityinen vastuu. Tehtävänämme on jakaa lapsille ja nuorille hyviä ja rohkaisevia sanoja. Me saamme luoda heille toivoa ja luottamusta hyvään, Jumalan rakentamaan tulevaisuuteen. Leena Sorsa vs. kirkkoherra Punkalaitumen seurakunta Omenapuun alla SANA SINULLE Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. www.muistoksi. Paikkakunnan uutisia Karin turnee wierailee paikkakunnallamme tämän kuun puoliwälissä. Näytäntöjä annetaan Seurahuoneella t.k. 16, 17 ja 18 p:nä. Nuorisoseuralla oli iltama elok. 28 p:nä. Ohjelmasta manittakoon ylioppilas A. Wirwosen puhe wapaamielisyydestä, ylioppilas A. Kuitin taidokkaasti lausuma runo Ferenc Renyi sekä opettajatar A. Suoniwaaran esitelmä kirjallisuuden lukemisesta. Näytelmäkappale Kewään oikkuja suoritettiin reippaasti. Yleisöä olisi saanut olla lukuisammin, sillä ohjelma kyllä ansaitsi kuulla ja nähdä. Oli muistanut kaswaa. Jalasjoella Heikki Kulmalan perunamaassa on kaswanut perunaan yli 2,5 metriä pitkää wartta. Paikkakunnan uutisia – Koulupuuha Wehkajärven kulmalle. Wiime elokuun 22 pnä kokoontui Haapaniemen taloon Jalasjoella joukko mainittuun kulmakuntaan kuuluwia lasten wanhempia keskustelemaan, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttäwä, että lapset tälläkin seudulla saisiwat koulunkäyntimahdollisuuden. Näiltä seuduilta on näet sangen pitkä matka lähikansakouluihin, joten eiwät lapset woi kouluoppia saada. Kokouksesta, josta oli noin 20 osanottajaa päätettiin yksimielisesti, että tehdään anomus kunnanwaltuustolle pyytäen sen toimenpidettä koulun perustamiseksi Wehkajärven kulmakunnalle, jossa kouluikäisiä lapsia on ainakin 50. Esitystä waltuustolle tekemään walittiin toimikunta, johon tuliwat: R. Pirttimäki, Aug. Haapaniemi, J. Kasari, Frans Tanski ja Jalmari Ojamo. Sadonkorjuu tehokasta paikkakunnallamme Tämän vuoden puolukkasato tuntuu olevan ainakin Punkalaitumella kohtalaisen hyvä. Puolukkasatoa on myöskin korjattu tehokkaasti eri puolilla pitäjää, sillä eri kauppaliikkeiltä saamiemme tietojen mukaan tarjonta on ollut vilkasta. Puolukasta maksettava hinta on innostanut marjastajia haravoimaan metsät tarkoin. Suurin osa maassamme pomituista puolukoista menee vientiin. Mustikan ja puutarhamarjojen tarjonta on ollut vähäistä ainakin Punkalaitumella. Puolukanpoiminta pääsi paikkakunnallamme täyteen vauhtiin viime viikon alussa. Ensimmäisen varsinaisen poimintaviikon aikana lienevät marjastajat nyppineet tätä marjaa paikkakuntamme metsistä karkeasti arvioiden ehkä parisenkymmentä tonnia. Suurin osa tästä saPuolukka innostanut poimijoita dosta löytää tiensä ensin paikkakuntamme keräilyliikkeisiin ja edelleen keskusliikkeille, jotka markkinoivat ne edelleen joko kotimaan jalostusteollisuudelle tai ulkomaan vientiin. Mustikan tarjonta oli huomattavasti vähäisempää kuin puolukan. Mustikan poimiminen on paljon hitaampaa ja hintataso puolukkaan alhaisempi, joten se innostanut marjastajia. Puutarhamarjojen viljely on paikkakunnallamme vähäistä ja normaalina vuonna sadot ovat sitä luokkaa, että hintataso ei pääse nousemaan kovinkaan korkeaksi. Puutarhamarjojen viljely ei siis taloudellisessa mielessä ole niin tuottavaa, että niihin kannattaisi keskittyä suuremmassa määrin. Mansikanviljelyä harrastetaan ehkä laajemmassa mitassa, mutta sekin on suuritöistä ja epäedullisissa olosuhteissa saatta tuoda ikäviä yllätyksiä. -Syyskuu on ACO Party -kuu! Kahden ACO-tuotteen ostajalle KAUPAN PÄÄLLE tuote (4 vaihtoehtoa, arvo n. 10-16 €). Ei koske huulivoiteita.
Torstaina syyskuun 10. päivänä 2020 – N:o 37– 3 Punkalaitumella tiedetään mitä talkoot tarkoittavat. Sen hyvän kellon soisi kuuluvan kunnan ulkopuolellekin. Kun ennen koronan kurimusta jopa parisataa punkalaitumelaista painoi vapaaehtoishommissa Särkän tanssitouhuissa ja muussakin Kunnon toiminnassa – ja työt tehtyään suurin osa heistä siirtyi vaikkapa Yli-Kirralle maatalousnäyttelyä pakertamaan, sitä jos jotain voi kutsua todelliseksi talkoohengeksi! Tiesittekö, että talkoohenki on suurimmassa osassa maatamme jo kuollut ja kuopattu? Meillä Punkalaitumella se on todellinen supervoima. Tietävätköhän tästä supervoimastamme muut? Uusi kirkkoherramme puhuu kauniisti yhteistyöstä. Työväentalolaiset nappasivat upean palkinnon, jota juhlitaan kyläläisten kanssa lauantaina. Työväentalon upeat saavutuksetkaan eivät olisi syntyneet ilman sitoutunutta talkooporukkaa. Niin työssä kuin vapaaajallakin meistä jokainen tarvitsee toista. Vain yhdessä pystymme toimimaan. Kun toinen toistamme tuemme, on vain taivas rajana. Talkootyö supervoimamme Kauppakulma 1 A 1 Puh. 7674 763 Tervetuloa! Av. ark 9-17, la 9-13 Kesälaitumen KUKKA www.kesalaitumenkukka.fi SYYSTUULIA KUKKAKAUPALTA 4-vanaiset orkideat tarjouksella sekä muita syksyn uutuuksia. Leena Sorsa on työskennellyt viikon verran vs. kirkkoherrana Punkalaitumen seurakunnassa. Hän ei saapunut ihan vieraille seuduille. – Punkalaitumen maisemat ja kylänraitti ovat minulle tuttuja vuosien takaa. Elimme perheeni kanssa täällä vuosia sitten muutaman vuoden ajan mökkiläiselämää. Perheeseeni kuuluvat 16-vuotias Aleksi ja 14-vuotias Eeli sekä puolisoni Timo. Asumme Akaassa. Pappi ja tutkija Tämä 42-vuotias pastori on ehtinyt moneen. Hän on työskennellyt pastorina kahdeksantoista vuoden ajan. Virkavapaalla hän on Lempäälän seurakunnasta nyt vuoden verran. – Työurallani olen tehnyt vuorotellen papin töitä ja tutkimusta. Koulutukseltani olen teologian tohtori Suomen kirkkohistoriasta ja hallintotieteen maisteri julkisoikeudesta. Tutkimukselliset kiinnostuksenkohteeni ovat uskonnonvapauden kysymykset sekä kirkon ja valtion suhteet Suomessa. Lisäksi uskonnon rooli ja uskonnolliset tavat julkisessa tilassa kiinnostavat minua. Vapaa-aika perheelle – Vapaa-aikani kuluu perheen parissa. Jokainen teini-ikäisen vanhempi tietää, että jääkaappia saa täyttää usein ja pyykkikone pyörii ahkerasti. Käyn mahdollisuuksien mukaan kannustamassa poikieni jalkapallojoukkueita. Liikun, luen kirjoja sekä vierailen taidenäyttelyissä, konserteissa ja teatteriesityksissä. Kirkkoherra vastaa seurakunnan toiminnasta, mutta ei työskentele yksin. – Olen taustahuolehtija ja yritän pitää pyörät hyvin pyörimässä. Olen aina pitänyt papin työn perustehtävistä; jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista. Niissä minua nähdään myös Punkalaitumella. Rippikouluunkin pääsen mukaan. Kirkkoherran työnsä ohessa Leena Sorsa hoitaa myös Tampereen hiippakunnan pappisasessorin tehtävää nyt jo toista vuotta. – Kyse on luottamustehtävästä, johon hiippakunnan papisto valitsee edustajansa. Käytännössä osallistun Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksentekoon ja päätösten valmisteluun, piispantarkastusprosesseihin, uusien työntekijöiden valmentamiseen sekä yhteyksien rakentamiseen. Asessorin tehtävä on hyvin mielenkiintoinen. Siinä saa nähdä hiippakunnan elämää ja päätöksentekoa, sekä seurakuntien kysymyksiä, aitiopaikalta. Kirkkoherralla ei ole varsinaisesti työaikaa, vapaapäivänsä Sorsa pyrkii pitämään torstaisin ja perjantaisin. Syksyyn toiveikkaina Syksy avautuu seurakunnassa varovaisesti ja huolellisesti poikkeuksellisen kevään jälkeen. – Seuraamme koronatilanteen kehittymistä yhteiskunnassa, mutta toivomme, ettei seurakunnan toimintaa tarvitse enää laittaa jäihin. Olemme vain terveinä töissä, turvavälein ja hyvällä käsihygienialla. Kristinusko on toivon lähde, ja aivan erityisesti tällaisena epävarmuuden aikana. Toivoa mekin elämme todeksi. Erityisesti tänä syksynä on oltava valmis siihen, että kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Syksyssä uudelle seurakunnan työntekijälle on yksi ylitse muiden. – Pyhäinpäivän messu! Pyhäinpäivän seudun kynttilämeri hautausmaalla on hyvin vaikuttava. Miten moni muistaa, kaipaa ja kiittää edesmenneitä läheisiään! Miten toivommekaan, että saamme tavata toisemme, kun aika on. Elämämme ei pääty kuolemaan. Monitaituri – Kirkkoherran tehtävässä on monta tärkeää osa-aluetta. On pidettävä huolta käytännön asioista, lakisääteisistä velvoitteista sekä asioiden edistämisestä ja valmistelusta. Kirkkoherra hoitaa asioita yhdessä luottamushenkilöiden kanssa, jotka ovat seurakunnan elämän ja tulevaisuuden kannalta keskeisessä roolissa. Kirkkoherran tehtävänä on myös hoitaa seurakunnan suhteita yhteistyökumppaneihin, kuten kuntaan ja järjestöihin. Itse pidän kuitenkin tärkeimpänä työyhteisön hyvinvointia. Yksin pystyn tekemään vain vähän, mutta yhdessä voimme tehdä valtavasti. Minut on otettu lämpimästi vastaan ja uskon asettuvani punkalaitumelaiseen menoon helposti. – Niin kirkkoherran työssä kuin kaikessa kirkon työssä on vain yksi tehtävä, vaikka arjen keskellä tuntuisi pyörittävän montaa palloa ilmassa yhtä aikaa. Tehtävänämme on kertoa rakastavasta ja armollisesta Jumalasta tässä yhteisössä, punkalaitumelaisten parissa. Kirkkoherra toivoo Usein seurakuntalaiset esittävät toiveita seurakunnalle. Onko kirkkoherralla toiveita seurakuntalaisille tai luottamushenkilöille? – Toivon seurakuntalaisilta sitä, että oma kotiseurakunta olisi heille rakas. Seurakuntahan on jäsentensä näköinen. Se ei ole täydellinen, koska me ihmiset emme sellaisia ole. Mutta toivoisin, että seurakuntaan ja kaikkiin tilaisuuksiimme olisi hyvä tulla ja kanssamme olisi hyvä olla. Itselleni toivoisin armollista vastaanottoa, koska tehtävän haltuunotto ottaa aikaa. Luottamushenkilöiden rooli on erityisen tärkeä seurakunnan elämässä. He tuovat jäsenten ääniä seurakunnan elämään ja päätöksentekoon. Toivon iloista ja aktiivista yhteydenpitoa, molemminpuolista luottamusta ja toivorikasta näkökulmaa seurakunnan tulevaisuuteen. Koin syvää iloa, kun ensimmäisenä työpäivänäni kirkkovaltuuston puheenjohtaja tuli etsimään minut kirkolta tervehtiäkseen ja toivottaakseen minut tervetulleeksi. Iso osa kuuluu kirkkoon Tällä hetkellä Punkalaitumen seurakunnassa työskentelee kahdeksan työntekijää. Seurakuntaan kuului heinäkuun lopussa 2 417 jäsentä eli noin 85 prosenttia kuntalaisista. – Punkalaitumella kirkkoon kuuluvien prosenttiosuus on maan keskiarvoon nähden korkea. Tyypillisesti isoissa kaupungeissa prosenttiosuus on selvästi pienempi kuin maaseutumaisessa ympäristössä. Olemme iloisia siitä, että punkalaitumelaiset haluavat pysyä seurakuntansa jäseninä. Kolme tärkeää Kun puhutaan kristityistä, puhutaan usein uskosta, toivosta ja rakkaudesta. – Nämä kolme kiinnittyvät toisiinsa ja ruokkivat toisiaan. Niiden pohjalle kristityn elämä ankkuroituu. – Rukous on kristillisen kirkon hengitystä. Onneksi se ei vaadi aikaa eikä paikkaa, ei tapaa eikä tottumuksia. Se on aina mahdollista! Kaikki toiminta, mitä kirkossamme on, voisi olla nimeltään rukouspiiri. Rukous on kaikessa läsnä. Sorsa aloitti kirkkoherrana Leena Sorsa viihtyy hyvin papin perustehtävissä. Sunnuntaina hän saarnaa iltamessussa. Hanna-Mari Kamppikoski – Kirpparimme on ollut auki kesäkuun alusta alkaen. Puhdasta, ehjää vaatetta ja muuta pientä tavaraa otamme mielellään vastaan, kertoo Punkalaitumen osaston sihteeri ja keräysvastaava Terttu Routsi. Kulmakamarissa aloitti kesällä Terveyspiste, joka toimii kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena maanantaina sekä kuukauden ensimmäisenä torstaina. Terveyspisteessä päivystävät terveydenhuollon ammattilaiset ja sinne voi tulla verenpaineenmittaukseen tai muun terveysasian vuoksi. Kulmakamariin voi poiketa muuten vaan juttelemaan, seurustelemaan muiden kanssa tai kahvittelemaan. Erilaisia tapahtumiakin siellä on, muun muassa tuolijumppaa torstaisin. Ystäväkerhot alkavat jälleen 15. syyskuuta vanhustentalojen kerhohuoneella. – Syksyn tärkeä tempaus, Nälkäpäivä, lähestyy. Näillä näkymin tapahtuma voidaan järjestää Punkalaitumella perinteisesti ja se starttaa 24.9. SPR:n katastrofirahastoon kerätään rahaa lipaskeräyksellä ja limppuja myymällä. Katastrofirahaston varoja käytetään avustettaessa erilaisissa onnettomuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Tyypillisiä kotimaan avustettavia ovat kotinsa tulipaloissa menettäneet. Ulkomaisista kohteista viimeisin on Beirut. – Punainen Risti haluaa lisätä jäsenjoukkoaan. Tervetuloa mukaan toimintaan uudet, mutta myös vanhat jäsenet! Ystäviä tarvitaan ja tekijöitä kirpparille, lipaskeräykseen ja leivänmyyntiin. SPR:n keväästä syksyyn siirtynyt yleiskokous pidettiin Vaasassa ja etänä. Punkalaitumen osaston hallituksen jäsen Marju Pihlajamaa valittiin edelleen Suomen Punaisen Ristin hallitukseen. SPR:llä monipuolisia tehtäviä Hanna-Mari Kamppikoski
Torstaina syyskuun 10. päivänä – N:o 37 – 2020 4 Hanna-Mari Kamppikoski Uudet metsänhoitoyhdistysten valtuustot valitaan marraskuussa käytävillä sähköisillä tai postivaaleilla vuosiksi 2021 – 2024. Jäsenistön vaaleilla valitsemat valtuutetut päättävät, millaista edunvalvontaa ja millaisia palveluita metsänomistajille tarjotaan. Ehdokasasettelu on 30.9. asti ja äänestys marraskuussa Sääntömääräisten asioiden lisäksi valtuusto voi esimerkiksi antaa evästyksiä yhdistyksen toimintaan tai ottaa kantaa ajankohtaisiin metsäasioihin. Kokouksissa saa myös hyvää ajankohtaista tietoa metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta, puukauppatilanteesta ja muista ajankohtaisista metsäasioista. Pääsytai pätevyysvaatimuksia ei ole. Ehdokkaiksi haluavat voivat ottaa yhteyttää Punkalaitumen metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitoyhdistyksessä vaalit ovella Simo Takku, Timo Suonpää, Janne Uusi-Kämppä, Jyrki Knuutila, Olli Laitinen, Marika Välläri puurtavat vaalitoimikunnassa ja toivovat paljon uusia ehdokkaita. Kunnanhallitus pui maanantaisessa kokouksessaan muun muassa Haukankosken kiinteistöjen kohtaloa. – Kunnalla ei ole toiminnallista tarvetta Haukankosken kiinteistöille. Paras ratkaisu on Haukankosken hallittu alasajo ja toimintojen siirtäminen muihin tiloihin. Haukankosken ylläpidosta vapautuvia varoja käytetään kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteistyötä lähikuntien uimahallien kanssa tiivistetään. Veronmaksajien panostuksella on tähän asti menty. Paras olisi, jos kiinteistöistä luovuttaisiin. Sen jälkeen voin olla pelkkää hymyä, sanoi kunnanjohtaja Tuija Ojala kokouksen jälkeen. Uimahallin tiloja ei kunnosteta edes väliaikaisesti, vaan uimahalli suljetaan pysyvästi vuoden 2021 alusta lähtien. Tämän vuoden loppuun mennessä vastaanottokeskus lopettaa toimintansa Haukankoskella. Työpaja, eläinlääkäri ja pesula toimivat toistaiseksi alueella. Kunnanhallituksen esityslistalla olivat myös nuorisokyselyn tulokset. Ojalan mukaan 109 vastasi kyselyyn. Osa nuorista toivoi enemmän osallistamista ja vaikutusmahdollisuuksia. Nuorisovaltuuston toimintaa pidetään tärkeänä. Haukankoski puhutti Hanna-Mari Kamppikoski Hanna-Mari Kamppikoski Poikkeuskevät aiheutti ennätyksellisen suuren hakemusvyöryn Leader Joutsenten reitille. Punkalaitumella starttaa kaksi uutta hanketta. Koskioisilla aloittanut uusi yritys Tmi Elli Marttila investoi Equitron-lihasterapialaitteeseen. Yrityksen tarkoituksena on tarjota sähkömagneettiseen pulssiin perustuvaa hoitoa hevosille, koirille ja ihmisille. Laitteesta on jo hyvät ja pitkät käyttökokemukset Euroopasta, mutta Suomessa kyseisiä hoitolaitteita on vasta kolme kappaletta. Tarja Höijer-Brummer investoi kultasepänpajan aloitushankintoihin Oriniemessä. Uuden yrittäjän tarkoituksena on tehdä jalometallikoruja, korujen korjauksia, korujen muutostöitä ja esineiden puhdistuksia. Korut myydään pääosin verkkokaupassa ja tapahtumissa. Koko alueen nyt puollettujen hankkeiden kustannukset ovat yhteensä 398 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 27 prosenttia. Yritysinvestointien omarahoitus on yleensä 80 prosenttia ja yleishyödyllisten hankkeiden 25–50 prosenttia. Rahoituskaudella 2014–2020 on käynnistetty yhteensä 218 kehittämishanketta Luova Laakso 2020 -kehittämisstrategian toteuttamiseksi. Seuraavan kerran hankehakemuksia käsitellään lokakuussa. Hakemusten jättämisen takaraja on 16.10. Yhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kunnanjohtaja Tuija Ojala. 13-jäsenisen hallituksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Punkalaitumelta Oili Mölsä ja Anne Peräniitty Uutena varajäsenenä aloitti muun muassa punkalaitumelainen Satu Kelkka. Vuoden 2019 parhaana kehittämishankkeena palkittiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen Pyhän Olavin mannerreitti -hanke. Hanke on saanut suuren huomion ja näkyvyyden myös valtakunnallisissa päämedioissamme sekä tehnyt muinaisuuttamme ja historiamatkailua tutuksi niin paikallisväestölle kuin matkailijoille. Uusia hankkeita Punkalaitumella Loimi-Hämeen Jätehuollon aloittamat kierrätyspisteiden uusimistyöt on saatu päätökseen. Punkalaitumella Vesilahdentie 801 piste siirrettiin Vesilahdentie 935 pihaan. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on 16 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, joka tuottaa jätelainsäädännössä kunnille määrätyt palvelutehtävät omistajakuntiensa alueella. Jätehuollon palveluita tuotetaan kaikissa omistajakunnissa. Alueella asuu noin 135 000 asukasta. Kierrätys uusiutuu Tievalaistusta uudistetaan keskustassa reilun kolmen kilometrin pituisella tieosuudella. Samalla vanhat ja haurastuneet valaisinpylväät vaihdetaan uusiin vuoden loppuun mennessä. Pirkanmaan Ely-keskus uudistaa Punkalaitumen keskustassa kulkevan maantien 230 eli Lauttakylän valaistusta. Tehokkaamman valon ohella uudistuvalla valaistuksella parannetaan myös keskustan liikenneturvallisuutta. Uusi tievalaistus toteutetaan metallipylväillä ja led-valaisimilla. Rakennustöiden ajaksi maantien nopeusrajoitus on työmaan kohdalla 30 km/h. Valoa tielle Hieno tunnustus Työväentalolle Punkalaitumen Mäenpään Työväentalolla juhlitaan lauantaina. Punkalaitumen Mäenpään Työväentalo sai hienon tunnustuksen hyvin hoidetusta työstä. Suomen Kotiseutuliiton myöntämä Seurantalojen Hyvän korjauksen palkinto otettiin ilolla vastaan. Kyllähän tämä ihan mahtavan hyvältä tuntuu. Paljon on töitä talkoilla tehty, kertoi työväenyhdistyksen puheenjohtaja J ouko Mäkelä. Raati perusteli valintansa siten, että työväentalo piharakennuksineen on korjattu asiantuntevasti ja yhteisöllisesti kestävän korjauksen periaatteita noudattaen sekä perinteitä kunnioittaen. Suunnittelussa ja ohjauksessa on hyödynnetty korjausrakentamisen ammattilaisia, mikä näkyy onnistuneena lopputuloksena. Elokuvatoiminnan elvyttäminen ilmentää vanhan talon ja elävän historian toimivaa yhdistelmää. Korjauksen myötä talon toiminta on myös lisääntynyt ja vilkastunut. Lauantaina on luvassa palkintotilaisuus ja elokuva.
Torstaina syyskuun 10. päivänä 2020 – N:o 37– 5 Ensimmäiset matkansa Israeliin Kalevi Waris teki jo vuonna 1981. Sen jälkeen tämä Uudenmaan läänin kokoinen valtio onkin tullut miehelle tutuksi. Kaikkiaan matkoja Israeliin on kertynyt 55. – Ihan jo ensimmäiseltä Israelin matkaltani tullessani tuntui, että sydän jäi sinne, vain ruumis tuli Suomeen. Kibbutsilla olin ensimmäistä kertaa vuonna 1983, silloin yhdeksän kuukautta. Kibbutsi-reissuja tuli kaikkiaan viisi. Vuonna 2003 tein ensimmäisen Sar Elmatkani. Israelin armeijaa tukevan Sar El-järjestön vapaaehtoistyössä Waris on toiminut parisenkymmentä kertaa. Hän on myös vienyt vapaaehtoisryhmiä Suomesta Israeliin. – Olen halunnut seistä israelilaisten rinnalla, tukea heitä. Sar Elin palvelukseen en meinannut ensin päästä, sillä osasin aluksi vain hepreaa, en englantia. Vapaaehtoistyö on ollut hyvä tapa minulle ja olen saanut tutustuttaa useat muutkin suomalaiset tähän tehtävään. Ensimmäisellä reissullani olin Israelin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Haifassa. Toimin silloin pienellä huoltoleirillä, joka oli sotilassairaalan yhteydessä. Ei aseita Vapaaehtoiset eivät tee aseellista työtä. Heidän tehtävänsä liittyvät huoltoon, varastojen järjestelemiseen ja siivoukseen. Palvelusaika kestää yleensä kolme viikkoa kerrallaan, mutta jopa kolmeksi kuukaudeksi voi vapaaehtoinen joissakin tapauksissa jäädä. 95 dollarin osallistumismaksu ja lentomatkat maksetaan itse, majoitus ja ruuat ovat kohteessa ilmaiset. Viikonlopuiksi vapaaehtoiset poistuvat tukikohdasta. – Vapaaehtoisilla on kaksi sotilasopasta koko palvelusajan. He kertovat meille jokailtaisissa kokoontumisissamme muun muassa Israelin historiasta, maan keksinnöistä ja opettavat heprean kieltä. Vapaaehtoisista pidetään hyvää huolta. Itse en ole koskaan ollut mukana esimerkiksi ilmahälytyksissä. Jos jonkinlaista uhkaa esiintyy, siirretään vapaaehtoiset alta pois. Kiellettyä sotilasleirillä Päihteet, seksi, evankeliointi, internet ja politikointi ovat kiellettyjä tukikohdissa. Palestiinalaisalueille ei vapaaehtoisilla ole asiaa. Vapaa-ajallaan eli iltaisin ja viikonloppuisin vapaaehtoiset voivat kokoontua vapaasti. – Jokainen halukas voi lähteä vapaaehtoiseksi, kunhan englanninkielinen lääkärintodistus on voimassa. Sekä fyysinen että psyykkinen terveys pitää olla hyvä. Vapaaehtoisryhmissä on englanti käyttökielenä, suomalaisilla on aina tulkki mukana. Suomesta taitaa 83-vuotias olla vanhin, jolle on laitettu vapaaehtoispoletit univormuun. Tukikohtien sijainti on salainen. Niitä voi olla kaupunkien laidoilla tai kaupungeissa, maaseudulla, erämaassa, vuorilla. Israel on päivittäin mediassa, Wariksen mukaan uutiset eivät ihan aina ole totuudenmukaisia. Kunnioitus ennen kaikkea – Paljon on valeuutisia. Israelilaiset arabit ovat todella ystävällisiä. Vapaaehtoisia ja erityisesti suomalaisia sekä työmoraaliamme arvostetaan kovasti. Israelissa on myös kyliä, joissa asuu arabeja ja juutalaisia keskenään. Rauhankylässä asuvat kristityt, arabit, juutalaiset sulassa sovussa. Minäkin olen vuosien saatossa saanut sekä arabiettä juutalaisystäviä. Messiaanisiin seurakuntiin ovat kaikki tervetulleita. Tärkeintä on, että meistä jokainen kunnioittaa toisen uskontoa ja kulttuuria. Olen itse ollut perustamassa Helsingin juutalaisen seurakunnan ystävät ry:tä. Siinä on jo yli 500 jäsentä. Suomalaisia Israelissa Waris muistuttaa Suomesta olevan väkilukuun nähden eniten Israelin ystäviä. Niin ikään Sar Eljärjestössä on vapaaehtoisia väkilukuun nähden Suomesta enemmän kuin mistään muusta maasta maailmassa. – Suomikin on aikoinaan hädän hetkellä saanut paljon apua muista maista. Mielelläni olen itsekin nyt elämässä rinnalla ja auttamassa, missä voin. Kova ikävä minulla on Israeliin. Maaliskuussa oli matka suunnitteilla, mutta korona esti sen. Nyt soittelemme hepreankielisten ystävieni kanssa. Matkalaukku ei ole tällä kertaa siis pakattuna, mutta heti lähden, kun mahdollista, sanoo tämä Punkalaitumella lampaita kasvattava, Yläneellä liha-alalla töitä paiskiva mies. Hanna-Mari Kamppikoski Sar-Elin palveluksessa Israelia tukemassa Kalevi Wariksella jo kymmeniä reissuja takana Kalevi Wariksen tehtäviin Sar-Elin vapaaehtoistyössä kuului muun muassa radiolähettimen alustan toimivuus. Kyösti Vainikainen taustalla tutkimassa. Jokainen meistä vanhenee ajan kuluessa, myös aseluvanhaltijat. Satunnaisesti luvanhaltijan lähiomaiset ja metsästyskaverit tms. ilmoittavat huolensa poliisille aseluvanhaltijan terveydestä ja sen myötä myös ampumaaseen turvallisesta käytöstä sekä niiden säilyttämisestä. On luonnollista, että aseluvanhaltijan kuin muidenkin fyysinen ja henkinen toimintakyky heikkenee iän myötä. Poliisi on erityisesti huolissaan näiden henkilöiden ampuma-aseista he eivät ole enää terveydentilansa perusteella sopivia henkilöitä pitämään hallussaan ampuma-aseita. Poliisi toivoo, että erityisesti aseluvanhaltijan lähiomaiset ja harrastuskaverit ilmoittaisivat poliisille niistä henkilöistä, joiden toimintakyky on alentunut pysyvästi jonkin sairauden vuoksi. Moni ikääntynyt aseluvanhaltija on lopettanut ampuma-aseiden käytön jo kauan sitten ja saattaa säilyttää ampuma-aseita siten, että ne voivat helposti päätyä vääriin käsiin. On toivottavaa, että aseluvanhaltijan lähipiiri puuttuu asiaan joko keskustelemalla henkilön itsensä kanssa tai ilmoittamalla asiasta poliisille. Kukaan ei toivo, että aseluvanhaltija toimintakyvyn heikentymisen myötä käyttää ampumaaseita väärin. Poliisi tiedostaa, että lähipiirin puuttumiskynnys aseluvanhaltijan aselupiin on korkealla jo senkin vuoksi, että usein aseluvanhaltija ei itse tiedosta omaa tilannetta sairaudestaan johtuen ja saattaa vastustaa puuttumista hänen asioihin ja aseisiin. Poliisi toivoo aseluvanhaltijan lähipiiriltä rohkeutta ottaa asia puheeksi luvanhaltijan kanssa. Asiaan voi löytyä hyvinkin ratkaisu esimerkiksi siten, että hänen läheinen jatkaa aseharrastusta tämän toisen läheisen aseilla. Luopuminen ampuma-aseista ei välttämättä tunnukaan enää huonolta ratkaisulta ja toisaalta aselupien selvittely ei jäisi hänen kuolinpesän hoidettavaksi aikanaan. Myös poliisin puoleen voi rohkeasti kääntyä ja poliisi ottaa asian selvitettäväksi. -Voimme yhdessä edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta puuttumalla niihin tapauksiin, joissa aseluvanhaltijan toimintakyky on heikentynyt oleellisesti ja pysyvästi, aselupahallinnosta todetaan. Poliisilla on asiaa Traktorikynnön SM-kilpailut siirtyivät yllättäin Pohjanmaalta Punkalaitumelle. Kilpailut järjestetään Juha Kouvon ja Jaakko Hannulan pelloilla ja järjestelyistä vastaa Kanteenmaan nuorisoseura. Talolla on myös kisakeskus. Kilpailu järjestetään 25.-26.9, jolloin valtatie 2:lla ovat nopeusrajoitukset alennettu viranomaisten toimesta. SM-kynnöt Kanteenmaassa
Torstaina syyskuun 10. päivänä – N:o 37 – 2020 6 Teknisellä muutoksen tuulia Kuulumisia kunnasta Latu ja Polku vinkkaa Teknisellä puolella on ollut muutoksen tuulia viimeisen vajaan parin vuoden sisään. Eläkkeelle on jäänyt valtava määrä kokemusta ja paitsi koko päällystö, paljon henkilöstöä on vaihtunut verrattain lyhyen ajan sisään. Uusi kunnanrakennusmestari aloitti vasta reilu vuosi sitten, tekninen johtaja vajaa vuosi sitten, ja uusi työpäällikkö kesäkuun alusta. Uusi koulu on saatu vastaanotettua ja päiväkoti jo aiemmin. Pakarin rakennuskompleksi aiemmin mainittujen lisäksi on melkoinen tekniikkarypäs, ja automaatiota on vanhemmissakin rakennuksissa. Vaikka monella on mielikuva kiinteistönhoitajien töistä vielä Pekka Puupää-elokuvien katuja lakaisevasta talonmies Pikkaraisesta, on totuus aivan toinen. Tämän päivän moderneissa rakennuksissa on ohjelmoidut toisiinsa koko ajan vaikuttavat ims-venttiilit ilmanvaihdon suuruutta säätämässä erilaisilta antureilta saamiensa tietojen mukaan, sprinklerijärjestelmiä, paloilmaisinjärjestelmiä/paloilmoitinkeskuksia, rikosilmoittimia, kameravalvontaa, jäähdytysjärjestelmiä, äänentoistojärjestelmiä, tietoliikenneverkkoja, laitoskeittiöiden ultraviolettivalolla rasvaa käsitteleviä huuvia, vedenpehmentimiä, sähköisiä lukituksia vain osan näistä mainitakseni. Vaatii paljon perehtymistä, että oppii näitä käyttämään, saatikka korjaamaan ja huoltamaan. Ne ulospäin näkyvät pihatyöt ovat enää vain pieni osa toimenkuvasta. Punkalaitumella on otettu digiloikkaa eteenpäin ja siirrytty kuluneen vuoden aikana sähköiseen huoltokirjaan. Huoltohistorian taltioituessa muistiin on helpompaa päästä ”kärryille” tulevienkin kiinteistönhoitajien vanhojen siirtyessä eläkkeelle. Rakennusosastomme on korjaillut nurkkia monessa paikkaa. Vuokrataloyhtiöillä, vanhemmilla koulurakennuksilla, vapaa-ajan toimintapaikoilla kuten Porttikalliolla, ja terveysasemalla on ilmettä kohennettu ja vikoja korjattu. Kiinteistöissä kyllä riittää vielä syynättävää, etenkin pienikäyttöasteisissa rakennuksissa, joita tahtoo kertyä helposti kuluja kasvattamaan, ja nyt Haukankosken vastanottokeskuksen lopettaessa niihin varmasti päättäjiltä saadaankin jotain ratkaisuja kunnan kiinteistökantaan. Vesilaitos on myös elänyt murroksessa. Henkilöstö on vaihtunut. Suuria ja kriittisiä osia verkostoa kulkee käyttöikänsä loppupuolta ja vanha vedenottamo Kanteenmaalla on vielä näin 2020-luvullakin avoprosessissa. Jokivarren viemärit paljastuivat kuvauksissa saneerausta vaativiksi. Suunnitelmia on valmistumassa näiltä osin. Vesimittarit ovat muuttumassa etäluettaviksi, ja vuotovahtiominaisuudessa kunnan omissa kiinteistöissä sellaiset jo onkin. HuittinenPunkalaidun yhdysvesijohto on tarkoitus saattaa valmiiksi, ja ottaa käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana. Katuvaloissa on aloitettu kolmivuotinen projekti ledeihin siirtymiseksi. Ensimmäisenä uusittiin kokoojakadut Riissuontie, Sarkkilantie ja Iso-Jaakkolantie, sekä tonttikadut Tolperinkuja ja Kajavanpolku. Priorisointi tapahtui liikennemäärien, vanhustenhoidon ja päiväkodin sijainnin sekä säästettävien kilowattituntien perusteella. Led-valaisinten avulla on mahdollista alle puolittaa sähkönkulutus ja vähentää huoltokäyntejä. Katuja on päällystetty uuden päiväkodin osalta ja viime vuonna kolmelta eri tonttikadultakin. Moni ELY-keskuksen virkamies epäilemättä tulisi kateelliseksi Punkalaitumen asfaltointitilanteesta. Ainakin jos tulisi Punkalaitumelle katsomaan Vesilahdentietä pitkin. Riissuon alueella on ojituksia parannettu, samoin jokivarressa. Olisi hienoa, jos yksityinenkin sektori katsoisi omien maanomistustensa alueelta ojat kuntoon. Sadevedet ovat kuitenkin yksittäinen suuri syy moniin kiinteistöjen alapohjien kosteusongelmiin ja olisi kaikkien etu, jos sadevesien johdatus olisi asuntoalueilla kunnossa. Puistoalueillakin on tapahtunut pientä muutosta. Kurtturuusut poistettiin vieraslajiksi julistamisen myötä. Tosin se tuntui vain ihanalta tekosyyltä parantaa monien risteysten näkyväisyyttä ja sitä kautta liikenneturvallisuutta. Jättiputken torjuntaa kunta on tehnyt useissa paikoissa, mutta yksityisten maiden omistajien toivoisi hoitavan oman osuutensa, että tehty työ ei olisi turhaa. Roskaaminen on ollut ongelmana aina silloin tällöin, mikä ei kyllä olisi suotavaa. Kunnassa on kuitenkin jäteasema, joka on auki tiistaisin ja torstaisin. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että kunnalla on nyt lapsia koskevien rakennusten ja terveysaseman tila oikein hyvä, ja vanhustenhoidon rakennusten tila sangen hyvä. Vaikka muualla ei korjausvelka lopu kesken, niin jo näillä eväillä kelpaisi markkinamiesten kuntaa mainostaa. Kari Isokivijärvi Kunnanrakennusmestari Marko Juurikivi Työpäällikkö Punkalaitumen kunta Postilaatikkoon tupsahtava Huittisten kansalaisopiston esite on hyvä muistutus syksyn alkamisesta ja paluusta opintojen ja harrastusten pariin. Nyt ryhmät käynnistyvät jo toden teolla ja varmasti useimpiin mahtuu vielä mukaan. Järjestetyt liikuntaryhmät tuovat hyvän tasapainon luonnon rytmin mukaan liikkuvan elämään. Luonnon rytmi noudattaa vuodenaikojen vaihtelua ja sesonkeja. Monesti luontoliikkujalle lumikausi ja kevät ovat hyvin aktiivisia aikoja. Silloin hiihdetään ja pyöräillään jopa päivittäin. Kestävyyskunto kohoaa, mieli virkistyy ja olo on voimakas. Kesä hurahtaa metsän sadon keruussa, jossa on hyvä kasvattaa ketteryyttä ja koota ajatuksiaan johonkin ikiaikaiseen. Välillä käydään ehkä uimassa tai pyöräillään. Syksyn pimeydessä omaehtoinen liikunta usein hiukan vähenee. Moni sanoo vähän etsivänsä kesän ja etätyön kadottamaa viikkorytmiä tai päinvastoin kaipaa tasapainottavaa ryhmäliikuntaa työn vietyä kaiken ajan ja lihaskunnon sesonkikauden takia. UKKn liikuntasuositus on muotoiltu piirakan muotoon. Se muistuttaa arkiliikunnan ja edes pienessä liikkeessä olon tärkeydestä, liikunnan säännöllisyydestä ja erityyppisten liikuntamuotojen toisiaan täydentävästä vaikutuksesta. Vain harvat ihmiset liikkuvat riittävästi, elleivät kiinnitä asiaan erikseen huomiota ja suunnittele liikuntaansa muun elämän oheen. Ei ihme, että erilaiset valmentajat ja personal trainerit tarjoavat palveluitaan. Punkalaitumelainen voi suunnitella oman liikuntarytminsä monesta eri aineksesta. Kansalaisopiston kalenteri tarjoaa hyvän viikkorytmin pohjan. Jos paperiversio on kadonnut, samat tiedot päivittyvät nettiin. Punkalaitumen kunta tarjoaa mainion maksuttoman valikoiman säännöllisiä liikuntatunteja. Punkalaitumen sanomien järjestöpalstalta ja ilmoituksista löytyvät tiedot järjestöjen ja muiden vapaaehtoisten tarjonnasta. Paikallisen Ladun ja polun toiminta on tänä vuonna säännöllistä talviuintia lukuun ottamatta yksittäisten tapahtumien järjestämistä. Tulevan syksyn uutuutena järjestetään lenkkitreffit 1.10. klo 18 Pietarinaukiolla. Tavoitteena on löytää lenkkiseuraa pimeneviin iltoihin. Kunnan ja järjestöjen jumpparyhmistä saa UKK-insituutin piirakkamallin mukaista säännöllistä liikuntaa, mitä voi täydentää omaehtoisella kestävyyskuntoa vahvistavalla ulkoilulla. Hienon loppusilauksen antavat palauttava venyttely, sauna ja vaikkapa talviuinti. Ladun ja polun talviuintisauna lämpiää 18.9. alkaen Kivirannassa. Aukioloaikaa on koronariskin välttämiseksi pidennetty klo 1620 niin, että suosittua harrastusta voi ylläpitää väljemmässä tilassa kuin ennen. Rytmin palautus sekä säännöllinen ulkoja sisäliikunta tuovat tullessaan hyvän olon ja auttavat nukkumaan hyvin. Vaihtoehtoja liikku ja mukavaa seuraa riittää! Teksti: Seija Mahlamäki-Kultanen Rytmin palautus Lenkkitreffi Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys järjesti yhdessä Jalasjoen nuorisoseuran kanssa elokuun lopussa Venetsialaiset, joihin saapuikin noin kahdeksankymmentä juhlijaa. – Hienosti sujui yhteistyö ensimmäisissä Venetsialaisissamme. Kovasti tuntui väkikin viihtyvän. Tangokuningas Jouni Keronen, Mirka Dojan ja Jari Kantonen vastasivat musiikkipuolesta, mikä olikin hyvin tanssillista, iloitsee yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Välläri. Torstaina 17.9. tanssitaan syyskauden päättäjäistansseja museolla. Esiintymässä on tuolloin Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen. Jalasjoella tanssittiin Jalasjoella tanssittiin tangokuninkaan tahdittamana. Juha Aro Jos on kävellyt metsässä, ei ole voinut välttyä mustikoilta, niitä on ollut ja on yhä. Pienellä vaivalla on voinut popsia päivän vitamiinit suuhunsa. Metsävadelmaa on myöskin löytynyt mukavasti. Käsivarret naarmuilla tässä on jo muutama viikko kuljettu. Maasto saattaa olla vaikeakulkuista, mutta siinäpähän tulee testattua niin tasapaino kuin lihastehokin ja eiköhän se epätasaisella liikkuminen ennalta ehkäisee vaikkapa kaatumisia. Kiviä ja kannonnokkia löytyy kyllä, että voi välillä vaikka istahtaa. Saattaapi jopa pitää paikkansa, että luonnossa ja metsässä liikkuminen auttaa säilyttämään rauhallisuutta tai ehkä palauttamaan sitä. Ainakin marjojen poimiminen vaatii malttia ja pysähtymisen taitoa. Itse poimin ihan vaan omiksi tarpeiksi ja kun käsin poimin, niin voin valita vaikka isoimmat päältä ja marjat on heti puhtaita syötäväksi. Vadelma ja mustikka maistuu sellaisenaan hyvältä tai vaikkapa maustamattoman jugurtin seassa, jätskin kera tai kaurapuurolautasella. Ilmaisia ovat marjat metsässä ja poimimiseen käytetty kallis aikakaan ei mielestäni mene siinä hukkaan. Anja Tähtinen Sesonkituote
Torstaina syyskuun 10. päivänä 2020 – N:o 37– 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. ilmoitus@punkalaitumensanomat. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Vt. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimistonhoitaja Päivi Lampinen 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro sairauslomalla Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. ProAgria Länsi-Suomi ry:n Avoimet tulet -hankkeen rahoituksesta vastaa Joutsenten reitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeessa pääosassa ovat luontoretkeily ja –matkailu. Reitistöt, tulipaikat ja erilaiset luontokohteet pyritään nostamaan esiin. – Luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö ovat nousevia trendejä, joihin panostamalla voidaan vaikuttaa yksittäisten matkailijoiden sekä paikallisväestön hyvinvointiin sekä tukea paikallisia ruoka-, matkailuja elämyspalveluyrittäjiä, kertoo hankevetäjä, matkailuja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää. Hanke alkoi kuluvan vuoden alussa ja kestää kaksi vuotta. – Kehno talvi ja heti sen jälkeen korona sotkivat suunnitelmia. Ensimmäinen tapahtumamme olikin siis vasta kesäkuussa, jolloin teemana oli villiyrtit. Hanke pyrkii parantamaan alueen asukkaiden tietoisuutta paikallisista luontoretkeilykohteista, kannustamaan kuluttajia ja yrittäjiä luontokohteiden käyttöön sekä lisäämään paikallisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia liittyen luontoretkeilyyn ja -matkailuun. Seudun luontomatkailumahdollisuuksien tunnettavuutta kohennetaan. Hankealueena on Huittinen ja Punkalaidun. Luontokohteet tutuiksi – Olemme nyt kartoittaneet joitakin alueella olevia luontokohteita, muutamia tiedossa olevia on vielä katsastamatta. Kohteet tullaan kokoamaan yhteen ja niistä tehdään luettelo tai esite kaikille nähtäväksi. Tietoja olemassa olevista kohteista otetaan mielellään vastaan. Sieniretkien ja kartoitusten jälkeen on suunnitteilla tilaisuuksia kohteiden omistajille ja yhteydenottoja omistajiin. Pyydämme siis lupaa listauksiin ja merkintöihin. Myös PopUp -retkiä eri kohteisiin suunnitelemme. Näille retkille olisivat kaikki tervetulleita. Ensi vuoden puolella PopUp -retket laajenevat Yöretkiksi. PopUp -retkien ideana on, että nekin, jotka eivät yksin uskalla lähteä, Avoimet tulet Punkalaitumella Janita Kylänpää vetää Avoimet Tulet-hanketta. Valokuva: Anna Kari. niin pääsisivät tutustumaan retkeilyyn ja paikallisiin kohteisiin. Uutta yrittäjille – Yrittäjille on luvassa muun muassa Green Care -menetelmään ja lähiluonnon hyödyntämiseen liittyviä infoja. Hankeyhteistyötä Satakunnan suurten matkailuhankkeiden kanssa on viritelty. Punkalaitumella seuraava Järjestä sieniretki-infomme on 14.9. Silloin annamme vinkkejä siitä, miten hyödyntää metsää ja sen antimia osana liiketoimintaa. Hanna-Mari Kamppikoski Onkapannu ja tappuri Kirjassaan ”Elämänvirta” Aimo Hakanen muistelee, kuinka onkapannu käytti tappuria saaressa. Yli-Kirralla niitä sanotaan nykyään höyrykoneeksi ja puimakoneeksi. Punkalaitumella naiset eivät pidä mekkoa. Se on miesten riihiasu. Virsuja ei Punkalaitumella ole. Ne ovat tanokkaat niin kuin Hakasen kielimestari Heikkilä sanoi. Niilo Valonen väitteli tanokkailla tohtoriksi. Herneistä punkalaitumelainen keittää papusoppaa. Matti Roukka PS Kotonani oli eilen talli täynnä hevosia. Valjaita ei ollut, eikä hevosia koskaan valjastettu. Sallila Sähköasennus Oy on allekirjoittanut sulautumissopimuksen uusikaupunkilaisen Vertek Oy:n kanssa. Sulautuminen tapahtuu suunnitelman mukaan 31.12.2020. Sallilla Sähköasennuksen 40 työntekijää siirtyvät Vertek Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Vertek Oy:n liikevaihto kasvaa sulautumisen jälkeen noin 45 miljoonaan euroon ja Vertek Oy nousee sulautumisen jälkeen toimialan Suomen kymmenen suurimman yrityksen joukkoon. – Energia-alan murroksen, kaapeloidun jakeluverkon lisääntymisen ja automaation myötä myös urakointiliiketoiminta muuttuu. Liiketoiminnan kehitykseen tarvitaan laajaa osaamista ja näkemystä. Sulautumisen myötä mahdollisuudet liiketoiminnan kehitykseen paranevat ja asiakkaita voidaan palvella kattavammin. Sallila ja Vertek yhteen
Torstaina syyskuun 10. päivänä – N:o 37 – 2020 8 Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! Seurat toimivat KOTISI? Myytävänä omakotitalo, 4h+k+khh+ph+s+wc. Valmistumisvuosi 1986. Asuinpinta-ala 129 m 2 , autotalli 32 m 2 . Pihalla maakellari, laavu ja leikkimökki. Lähtöhinta 123 000 €. Kun olet kiinnostunut, saat lisätietoja Tapani Henttiseltä, Kaapinkoskentie 10, Punkalaidun, p. 040-750 4046, s-posti thenttin@gmail.com RAITTINEN Tervetuloa! Puh. 0400 790 833 PUNKALAITUMEN torilla maanantaina 14.9. klo 9-16 puolukkaa etelä-Pohjanmaalta,kotimaista puhdasta omenaa, syöntiin ja säilöntään. Lajike Jaspi ja punainen Raike. Omenaa ja vihanneksia torstaina 10.9. Punkalaitumen torilla. Mauriala torstaina 17.9. klo 17.00 Syyskauden päättäjäistanssit Museolla Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen Tervetuloa! Järj. Eläkeliitto ja Museo Puffetti! Arpajaiset! Myyntiautoon T:mi T. Vuorio puh. 040-7011 622 RÄYSTÄSKOURUT PUNKALAITUMEN TORILLA tänään torstaina klo 10-12. Räystäskourut, syöksytorvet, savupiipun sisäputket, piipunhatut, jatkettavat alumiinitikkaat, A-mallitasotikkaat, palotikkaat, soluarinat ym. LYHYTELOKUVIA vanhalla projektorilla Mäenpään työväentalolla lauantaina 12.9. klo 14. (n. 35 min., mukana Punkalaitumella kuvattu ruisriihi.) Hyvän korjauksen palkinnon luovutus. AVOIN TILAISUUS! PUFFETTI! TERVETULOA! Loimaan Seudun Sydänyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS torstai 24.9.2020 klo 18.00 Loimaan kaupungin kirjasto, Elers-huone, Kauppalankatu 17. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus Punkalaitumen Rotaryklubi 16.9 kokoontuminen Jessicassa klo 18.00. Ag:n vierailu. Metsästysseura Haukka Pyssymieskilpailu la 12.9. klo 9. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti käynnistyy 18.9. klo 16-20. Tule uimaan vain ehdottoman terveenä. Noudata hyvää hygieniaa ja mahdollisuuksien mukaan turvavälejä. Vuorottele saunaa ja uintia niin, että saunassa on kerrallaan mahdollisimman vähän ihmisiä.Seuraamme viranomaisten ohjeistuksia, joten seuraa ilmoittelua mahdollisista muutoksista. Jalasjoen Nuorisoseura Paperinkeräys tulossa. Jumppa tiistaisin klo 17.00, jumppamatto mukaan. Jumppa on ilmainen. 4H-sarka Pohjoisseudun monitoimikerho Vaparilla alaasteikäisille keskiviikkoisin klo 1718. Keskustan monitoimikerho KaruSellissa 0-3 lk torstaisin klo 16-17. Keskustan monitoimikero Yrittäjätalolla 4-6 lk torstaisin klo 17.3018.30. 36Karuselli KaruSellissa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 13-15. Kepparikerho KaruSellissa perjantaisin klo 17-18. Mehuaseman ajanvaraukset 040 1872603. Oriniemen Martat Jos torstain 10.9. kokoontuminen Porttikalliolla sateen vuoksi peruuntuu, kokoonnumme seuraavana torstaina 17.9. klo 15. Punainen Risti Ystävät: Kerho Vanhustentalojen kerhohuoneella ti 15.9. klo 14. Kerhot jatkuvat joka toinen tiistai. Kahvitarjoilu. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään to 10.9. torilla. Kahvia, lettuja, arpoja. Teltan pystyttäjät paikalle klo 8. Pe 11.9. klo 10 Äijävirtaa kokoontuu KaruSellissä, Urjalantie 30 A. Pelataan Skipboa ja suunnitellaan syksyn toimintaa. Ma 14.9. klo 14 Kerho Pakarilla. Lounas klo 13 alkaen. To 17.9. klo 17 syyskauden päättäjäistanssit Museolla. Kaija ja Jussi tanssittaa. Pe 18.9. klo 10 käsityökerho alkaa KaruSellissä. (Kirjaston yläpuolella oleva rakennus.) Kutsu: Pe 25.9. klo 16 alkaen seurakunnan Leirimajalle, Itäinen Rantatie 32, kutsutaan yhteiseen illanviettoon vuonna 2019 ja 2020 liittyneet yhdistyksemme jäsenet sekä talkooväki. Ilmoita tulostasi Hilkalle 22.9. mennessä. Matka: 29.9.-5.10. Pelimanniviikko Lehmirannassa. To 15.10. Retki Eija Rasinmäen mattokutomoon Oittiin, matkalla myös muita kohteita. Ilmoitathan tulostasi Hilkalle 040 5824377 1.10 mennessä. Kaamosristeilyä ei tehdä tänä vuonna. www.eläkeliitto.fi/punkalaidun Sanomarastit Kauden viimeiset Sanomarastit ti 15.9. sprinttinä Huittisten Tahto Areenalta (Huhkolantie 2).Lähdöt klo 17-18.30. Ratamestarina Lluja. Mäenpään Työväentalo La 12.9. klo 14 lyhytelokuvia vanhalla projektorilla (n. 35 min.). Mukana Punkalaitumella kuvattu ruisriihi. LC Punkalaidun Ke 16.9. klo 19 kokoontuminen ravintola Punkassa. Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna ma-to klo 6 12 pe klo 6 17 Lähiruokasafari 12.9. Myymälä avoinna klo 10-13 Orisuo on nykyään noin 50 savun kylä Loimaan ja Punkalaitumen rajamailla. Aiemmin osa kylästä kuului Alastaron ja Metsämaan kuntiin. Orisuota on kutsuttu ”Suomen Ameriikaksi” tai Orisuon valtakunnaksi; sen verran oman laatuisensa alue se on ollut. Tämän kevään aikana orisuolaiset ovat innostuneet tutustumaan kyläänsä perusteellisemmin. Liisa Mäkelä on kerännyt tietoja ja kuvia kylästä ja kyläläisistä jo useamman vuoden ajan, ja kylän naiset ovat ryhtyneet järjestämään tapahtumia kaikille paikallishistoriasta kiinnostuneille. Maaliskuussa jo aloitettiin nostalgisella Levyraadilla, jollaisen Orisuon nuoret olivat järjestäneet 50 vuotta sitten. Kesäkuun alussa kierrettiin vanhoja asuinpaikkoja Punkalaitumen ja Loimaan rajalla Palojoen syrjässä ja Parossa. Nykyisin osa niistä on mökkikäytössä. Yhteisesti ihmeteltiin, miten pitkien matkojen ja lähes tiettömien taipaleiden takaa lapset ovat kulkeneet kouluihin ja mummot kirkkoreissuihin eri pitäjiin. Heinäkuun alussa reippailimme Leppisaareen, joka on vanha suon keskellä sijaitseva asuinpaikka. Tontti on vielä havaittavissa maastossa, mutta kaikki rakennukset ovat kadonneet. Suon ympäröimä asuinpaikka kaukana muusta asutuksesta on omalla tavallaan kiehtova ja jännittäväkin. Ennen Pori-Helsinki -valtatien rakentamista kulkuyhteydet sinne olivat heikot. Metsähakkuita varten alueelle raivattiin myöhemmin tienpohja, jonka jäädyttyä talvella puut pystyttiin kuljettamaan pois suolta. Suo on nykyisin suojelualuetta, mutta jokamies voi siellä vapaasti liikkua – kunhan ei tee tulta. Viimeksi kierrettiin ”Orisuon raittia”; tarkkaan ottaen Orisuon kolmesta ”poikkikadusta” kaksi, Kiviniementie ja Keskitie, ja niiden väliin jäävät osuudet valtatieltä Punkalaitumelle johtavista pääteistä Jalasjoentiestä ja Kiertolantiestä. Kiviniementien varrella ja siitä etelään sijaitsevat alueet ovat entistä Alastaroa, ja vanhat tilat ovat olleet Alastaron Kojon kylän torppia. Vanhin torpista on Noso, nykyinen Koivusaari, ja hieman nuorempia ovat Rasi (nyk. Pouru) ja Kiviniemi. Keskitien alue on ollut Loimaata, Haaran ja Onkijoen kylien torppia. Jo 1900-luvun alussa torppia on kuitenkin lunastettu itsenäisiksi tiloiksi, ja 1910ja 1920-luvulla tilakauppoja on tehty tiheästi. Orisuolla on ollut myös erilaista vireää yritystoimintaa kautta aikojen. 1912 aloitti toimintansa koulu, parikymmentä vuotta myöhemmin rakennettiin rukoushuone, oli oma pankki ja vuosien mittaan monia kauppoja. Posti, sentraali, paloruiskukopit ja paja olivat välttämättömiä kylissä. Tuulija vesivoimaa käytettiin energialähteinä. Orisuolla on syntynyt ja asunut myös joitakin merkkihenkilöitä. Anttilasta on lähtöisin Hannes Korpi-Anttila, joka on ollut huomattava suomentaja ja kirjoittaja. Hänestä saamme ilmeisesti lukea lisää seuraavassa Saviseudun Joulussa. Elokuvaohjaaja Rauni Mollberg asui toistakymmentä vuotta Orisuon entisellä koululla, mikä jäikin akateemikon viimeiseksi kodiksi. Monia Mollen elokuvia ehdittiin filmata myös Orisuon maisemissa. Teksti: Tarja Kiviniemi Paikallishistoria kiinnostaa Orisuolla Orisuota kutsutaan ”Suomen Ameriikaksi”.