Uutisja ilmoituslehti Torstaina lokakuun 13. päivänä N:o 41 2022 113. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Henkilöauto suistui ojaan Kanteenmaassa lauantaina ennen iltakymmentä. Ojaanajo tapahtui Kanteenmaantiellä muutama sata metriä kakkostieltä Alastaron suuntaan. Onnettomuusautossa oli kaksi henkilöä, joiden mahdolliset vammat tarkastettiin ensihoitoyksikössä. Poliisi kuljetti henkilöt verikokeeseen. Auton kuljettajaa epäillään muun maussa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Auto ojaan Kanteenmaassa Toimitus Henkilöauto ajautui ojaan Kanteenmantiellä jonkun matkan päässä kakkostien riesteyksestä. Pelastuslaitos siivosi onnettomuuden jäljet ja autossa olleet henkilöt lähtivät poliisin matkassa verikokeeseen. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 17.19.10. 2 75 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 450 g (6,11/kg) UUNITUOREET 4 95 kpl Pullapitko 500 g (9,90/kg) 3 99 ps Iso sämpylä 5 kpl 600 g (6,65/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 Palvelusta TO LA 3 49 6-pack IITTALAN TAIKA-SARJAN TUOTTEITA PLUSSA-ETUHINTAAN GRILLISTÄ ARJEN HELPOT EVÄÄT! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 13. -16.10. 1 49 kg PLUSSAKORTILLA 6 99 kpl 5 95 kg 1 99 kpl Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg (5,59/kg) 29 95 kg 14 95 kg 12 95 kg 4 99 rs 3 45 pkt 1 25 kpl 2 99 kpl 11 90 3 kpl SAKSA Pirkka Calluna 13 cm 7 55 pkt Embo WC-paperi 16 rl HETKI TEHDÄ HYVÄÄ 1 99 kg Pirkka Jääsalaatti 100 g (5,00/kg) 1 00 2 ps PLUSSAKORTILLA 10 00 3 säkkiä Kekkilä Puutarhamulta 40 l SYYSTÖIHIN HIRVIMETTÄLLE SUOMI 5 99 ps ERÄ OMASTA PAISTOSTA Pirkka Ruislimppu 500 g (3,98/kg) SÄÄVARAUS Metsäranta Lihapätkä 360 g (9,58/kg) 4 00 2 ps PLUSSAKORTILLA SUOMI 3 45 kpl Opari Kotisinappi 300 g (11,50/kg) SUOMI Taffel Megapussit 235-325 g (6,92-9,57/kg) 4 50 2 ps Omena Pirkka Reilun kaupan Luomu banaani Bataatti 1 99 kg USA Pirkka Reilun kaupan Roosa nauha Ruusukimppu 4 99 kimppu PLUSSAKORTILLA PE PYYMÄEN KONSULENTTI SUOMI Naudan kulmapaisti 14 95 kg SUOMI Paremmat naudan keittolihat Snellman Maatiaisporsaan sisäfilee maustamaton tai marinoitu n. 600-850 g Pirkka Naudan jauheliha 10 % 600 g (9,98/kg) SUOMI ERÄ Kariniemen Kananpojan fileesuikaleet 400-450 g (11,09-12,48/kg) ERÄ 3 99 rs SUOMI Tapola Kuuma mustamakkara SUOMI Atria Kanankoipi grillimaustettu tai naturell 800 g (4,99/kg) SUOMI Porsaan palapaisti SUOMI HK Campinggrillimakkara original 400 g (5,63/kg) 2 25 pkt ERÄ SUOMI KALATORILTA Tuore suomalainen Kirjolohi raj. 2/talous 9 95 kg SUOMI 15 95 kg Tuore Haukifilee ERÄ NORJA Savulohifilee 5 49 rs PLUSSAKORTILLA ERÄ ERÄ Leivon Hillopitko 400 g (7,48/kg) 8 49 15-pack Coca-Cola Virvoitusjuomat 15 x 0,33 l (1,26/l) sis. pantit 2,25 Raj. 2 erää/talous 3 00 2 ps Hoviruoka Lihapiirakka 4x100 g (3,75/kg) 3 39 pkt Popsi Iso viitonen nakki 900 g (3,77/kg) Atria Kanan paistileikkeet 450-600 g (7,48-9,98/kg) 4 49 rs Atria Lauantaimakkara 225 g (5,56/kg) 49 ps Pirkka Peruna 1kg kiinteä, jauhoinen tai yleisperuna SUOMI SUOMI ERÄ Kokkikartano Pastat 650 g (8,45/kg) SUOMI 1 55 ps Apetit Kotimainen perunasipulisekoitus 1 kg Pirkka Kinkkusuikale 200 g (10,00/kg) PLUSSAKORTILLA Pepsi Max tai Mountain Dew No Sugar Virvoitusjuomat 6 x 0,33 l (1,31/l) sis. pantit 0,90 SUOMI SUOMI ECUADOR KENIA ERÄ 10 95 kg SUOMI SUOMI ERÄ ERÄ
Torstaina lokakuun 13. päivänä – N:o 41– 2022 2 Kristityksi kääntynyt maahanmuuttaja ystäväni mietti, miten paljon maailmassa on vihaa. Miksi ihmiset vihaavat toisiaan ja tekevät toisilleen monenlaista pahaa? Siksi hänkin oli joutunut lähtemään kotimaastaan. Miksi täällä Suomessakin hänelle tuntemattomat ihmiset kohtelevat häntä, hiukan erilaista suomalaista, vihamielisesti huutelemalla rasistisia kommentteja tai syyttävät häntä sellaisista asioista, joita hän ei ole tehnyt? Miksei häneen uskalleta tutustua, niin että ihmiset pääsisivät selville siitä, millainen ihminen hän todellisuudessa on? Ystävälleni tuli mieleen Raamatun luomiskertomus, jossa rakastava Jumala loi maailman ja ensimmäisen toisiaan rakastavan parin. Heidän rakkaudestaan syntyi jälkeläisiä, ihmisiä, ihmiskunta. Rakkaus oli ensin. Rakkaus on kaikille ihmisille tuttu asia ja kristinuskon keskeinen käsite. Kaikki me tarvitsemme rakkautta. Emme elä ilman sitä. Tarvitsemme Jumalan rakkautta, mutta myös ihmisten välistä rakkautta. Kaikenlainen rakkaudettomuus rikkoo ihmisenä olemisen perusoikeuksia. Jumala rakastaa jokaista ihmistä äärettömästi. Jeesuksen opetuksen mukaan Jumalan rakkauden pitäisi synnyttää meissä rakkautta toisia ihmisiä kohtaan, lähimmäisen rakkautta. Jeesuksen opetuksessa ihmisiä ei lajitella. Kaikkien ihmisten tulisi olla rakkautemme kohteena, myös vihamiesten. Raamatussa on myös ajatus ”Rakkaus karkottaa pelon” (1 Joh 4:18). Kun pelkäämme, alamme käyttäytyä hyökkäävästi ja vihamielisesti. Mitä tai ketä sinä pelkäät ja siksi väistelet, vältät tai vihaat? Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Katso pelkosi kohdetta suoraan silmiin, rakastavasti kuten Jumala, kulje sitä tai häntä kohti, tutustu ja ota selvää. Erään kadulla tapahtuneen rasistisen sananvaihdon päätteeksi, ystäväni sanoi vihamielisesti käyttäytyneelle suomalaiselle: ”Kiitos, kun puhuit kanssani!”. Vastapuoli oli hämmästynyt ja kysyi, miksi toinen kiitti. Ystäväni vastasi: ”Kiitos, kun sain sinun kanssasi harjoitella suomen kielellä puhumista!” Rakkaus antaa rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Rakkaus on voimakkaampi kuin pelko ja viha. Rakkaus muuttaa maailmaa. Jumalan lapsina me olemme rakkauden puolella. Auni Kaipia vt. kirkkoherra Punkalaitumen seurakunta Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 11. pnä lokakuuta 1912 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 13. pnä lokakuuta 1922 SANA SINULLE Rakkaus oli ensin Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 SAARIMAA OY HAUTAUSPALVELU Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Rakkaamme Seija Irene KUPARINEN 8.6.1936 Sakkola 15.9.2022 Punkalaidun Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Kaivaten Jari ja Arja Heidi, Jussi ja Markus Juha Hilkka sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos huolenpidosta Kaisankodin henkilökunnalle. – Tulwan tuhoja. Wiimewiikkoinen tawaton lumentulo sekä sitä seuranneet sateet owat täällä saaneet aikaan tuhoja sellaisia, joita tuskin miesmuistiin on hawaittu. Ei ole wielä tiedossa minkälaisia wahinkoja wesi lienee aiheuttanut pitäjän syrjäseuduissa, mutta ainakin Talalan y.m. kylien järwillä on se tuottanut wahinkoa, joita woidaan laskea hywinkin kymmentuhantiseen markkaan. Miten paikkakuntalaiset tietäwät, oli täällä wielä suuret joukot wiljoja, etupäässä kauroja, ulkona ja nyt on tulwa ne miltei kaikki ottanut saaliikseen. Puhumattakaan pystyillä olewista kaurasitomista, jotka nyt kelluttelewat wirran mukana, puhumattakaan siitä, että kastumisella on turmellut paikallekin jääneet kauraseipäät. Sitä wielä tässä kyllin, wesi on tunteutunut latoihin sekä niissä miltei tykkänään pilannut jo korjatutkin wiljat. Jonkinlaisen käsityksen tuhoalueesta saa, kun kertojamme tapasi siellä weneillä kokoiltawan wirran mukana kulkewia wiljoja sekä toisessa paikassa rakennettawan puomia wiljapellon ympärille, jottei ihan kaikki menisi menojaan. Niinpä eräänkin talon kaurawainio, josta kohtuullisen arwion mukaan olisi tullut noin sata wiisikymmentä hehtoa kauroja, on Jumalanpalvelukset Su 16.10. klo 13 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Huom, aika! Kaipia, Mäkinen. Klo 13 Messu Halkivahan kirkossa. Toimitusvuorossa Vesilahti. Su 23.10. klo 10 Messu kirkossa. Ojakoski, Bäckman. Su 30.10. klo 10 Messu kirkossa. Tähän messuun kutsutaan erityisesti kaikki korona-aikaan 75, 80 ja 85 v. täyttäneet, jotka ovat jäänet vaille srk:n yhteisjuhlaa. Messun jälkeen on kirkkokahvit. Ojakoski, Pyykkö, Mäkinen. Viikkotoiminta To 13.10. klo 9.30–10 MusaMuksut kirkossa. Mäkinen, Tasanen. Klo 11 Arkilounas srk-talolla. Hinta 5€ (eläkeläiset ja työssäkäyvät), 2€ (työttömät). Pyykkö. Klo 13 Torstaikerho srk-talolla. Pyykkö, Paasikallio. Klo 15 Virrenveisaajat srk-talolla. Mäkinen. Pe 14.10. klo 9.15 Aamulenkki, lähtö srk-talolta. Pyykkö. Ma 17.10. klo 18 Tapaamme Raamatun henkilöitä srk-talolla. Johan Lampinen esittelee Milkan. Ke 19.10. klo 13 Ylijäämäruokajako srk-talon parkkipaikalla. Pyykkö. To 20.10. klo 17.30 Pappilan Puikot srk-talolla. Pyykkö. Pe 21.10. klo 9.15 Aamulenkki, lähtö srk-talolta. Pyykkö. Ma 24.10. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. Klo 18 Tapaamme Raamatun henkilöitä, srk-talolla. Ti 25.10. klo 17–18 Puuhis Pappilassa. Isoset, Tasanen. Ke 26.10. klo 14 sururyhmä Pappilassa. Pyykkö, Paasikallio. Klo 16 Kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla. Mäkinen. To 27.10. klo 15 Virrenveisaajat srk-talolla. Mäkinen. Pe 28.10. klo 11–16 Omaishoitajien virkistysiltapäivä srk-talolla. Ilmoittautuminen 26.10. mennessä diakonissa Jaana Pyykölle p. 040 804 8814. Kuollut Seija Irene Kuparinen 86 v. 13.10. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä. Iäti kestää hänen armonsa. Ps. 136:1. 14.10. Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä. Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä! Ps. 119:104. 15.10. Jeesus sanoi fariseuksille: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra.” Mark. 2:27–28. 16.10. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Matt. 22:37–39. 17.10. Anna minulle ymmärrystä noudattaa lakiasi, olla sydämestäni sille kuuliainen. Ps. 119:34. 18.10. Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi. 5 Moos. 6:4–5. 19.10. Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. 1. Joh. 2:15. – Kuttu rahanlöytäjänä. Muutamana päivänä edellisellä viikolla pudotti muuan työmiehen leski Haviokoskelta rahakukkaronsa, jossa oli jonkun verran toistasataamarkkaa rahaa, jota ei kaikista etsimisistä huolimatta löydetty, vaikka löydöstä luvattiin palkintokin. Kuinka sitten ollakaan, kun lesken naapurin vaimo tässä eräänä iltana meni noutamaan vuohtansa laitumelta, tapasi hän sen kadonnut rahakukkaro rahoineen suussa. Kuttu oli sen löytänyt laitumelta. Naapurin emäntä toimitti kukkaron rahoineen omistajalleen. Päivän sanat ihan järwenä, kaurapystyt hajallaan ja sitomet wirran mukana kulkemassa. Onpa todellakin aika jo ryhtyä kauwan hankkeissa olleeseen joen perkaukseen. Ikäwä waan, että se ehkä aiheettomastikin wiipyneenä on wielä saattanut moiset tuhot aikaan. Virtaa ja tekstiiliä Vain hetki sitten hyvinvoinnin moottorina toimi kulutus ja haaskaaminen. Nyt pitäisi kuulemma säästää, ainakin sähköä. Sitä vaatii valtakunnan etu. Vaatii sitä omakin etu, kun kilowattitunnin hinta on noussut tuhat prosenttia. Isänmaallisena ihmisenä kiskaisin viime viikolla lämminvesivaraajan johdon irti. Sitten kokeilin, osaanko vuosien tauon jälkeen tehdä tulen puuhellaan. Taito on pääosin tallella. Sain veden kiehumaan, sekä kahvin, puuron ja perunat keitettyä ilman sähkövirtaa. Ainoa takaisku tuli, kun kuivasta klapista meni tikku sormeen kynnen alle. Ajan hengen mukaisesti se on tietysti Venäjän presidentin syytä, eikä omaa noloutta? Tämän uroteon lisäksi olen syksyn aikana, muita ajatellen, vähentänyt metaanipäästöjä ja parantanut liikenneturvallisuutta. Tai olihan siinä vähän ns. oma lehmä ojassa, kun ammuin peuran. Yhtä paljon muiden etua ajattelivat varmaan myös he, jotka saattoivat Suomen sähkökaupan pörssiin ja johdot jumaloitujen ulkomaalaisomistajien haltuun. Ehkä tässä sopisi käyttää venäläistä sanontaa; parhaamme yritimme, mutta kävi kuten aina. Oletteko tavanneet ihmisiä, joiden mielestä sähköverkon ja tuotannonkin pitäisi olla yhteiskunnan hallussa? He ovat niitä halveksittavia kommunisteja. Kiertäkäämme kaukaa, kuten media on opastanut. Toisaalta ei mediaankaan ole uskomista. Joidenkin toimittajien mielessä ei tunnu pyörivän mitään muuta, kuin pääministeri Sanna Marinin vääränväriset sukkahousut. Olisiko heidän mahdollista saada niitä lainaksi? Saisivat vetää päähänsä. Itselläni olisi lainata toisenlaista tekstiiliä, vaikka Pientarin aukiolla liehuteltavaksi. Huomionosoituksena aiemmista kirjoituksista sain hiljakkoin lahjaksi laadukasta kangasta, Finlaysonin polyesteriä. Kyseessä on 2x4 metrinen Neuvostoliiton lippu. Lämmin kiitos lahjan antajalle. Veikko Eloranta
Torstaina lokakuun 13. päivänä 2022 – N:o 41 – 3 Ajatus ikäihmisistä Punkalaitumen merkittävänä voimavarana vahvistui liikuntahallissa järjestetyssä Tervaskanto-hankkeen syysstartissa edelliskeskiviikkona. Ilo oli myös huomata, että kunnosta huolehtiminen on tässä ikäryhmässä tärkeä asia. Syyskauden starttitapahtumassa osallistujat pääsivät testaamaan omaa fysiikkaansa erilaisin testein. Kävelymittauksessa selvitettiin, onnistuuko suojatien mittaisen matkan taittaminen neljässä sekunnissa, tuolilta seisomaan nousussa puolestaan arvioitiin jalan lihasten kuntoa. Käden puristusvoimaa mitattiin omassa pisteessä, samoin tasapainoa. Lisäksi osallistujat pääsivät kehonkoostumusmittaukseen, joka antaa tärkeää tietoa muun muassa kehon lihaksiston ja rasvan sekä nesteiden määristä. Mittauspisteiden lisäksi liikuntahalliin oli rakennettu monipuolinen kuntorata, jossa oli erilaisia tasapainoon, voimaan, ketteryyteen ja näppäryyteen liittyviä tehtäväpisteitä. Tilaisuuden lopuksi juotiin kahvit. Tapahtuman liikuntahallissa järjesti ikäihmisten liikkumista edistävä Tervaskanto-hanke yhdessä Punkalaitumen Ladun ja Polun Vertaisvetureiden, Punkalaitumen Golfin sekä huittislaisen liikuntakeskus Spiraalin kanssa. Vertaisvetureille uudet liivit Teravaskantojen syysstartissa kuntopisteillä opastajina toimivat Vertaisveturit. Tällä kertaa he erottuivat erittäin hyvin uusien oranssien liivien ja lippalakkien ansiosta. Liivit on valmistanut Ompelimo MiSa ja lippikset Vertaisvetureille lahjoitti Paulin kauppa. Hyte-rahoitusta tulossa hyvin Kunnille otetaan vuoden 2023 alusta käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. Se on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen. Punkalaitumella HYTE-kertoimeksi on alustavasti arvioitu 20 euroa asukasta kohden. – Rahoitusosuus on lähellä maksimia, mitä kunnille voidaan maksaa, sillä suurin summa on 21,80 euroa. Pienin taas 7,70 euroa, kertoo hyvinvointijohtaja Tiina Mäkiranta. HYTE-kertoimen laskemisessa käytetään Mäkirannan mukaan kahta pääindikaattoria, joista toisessa ovat mukana kunnan toiminta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi (prosessi-indikaattorit) ja toinen kuvaa toiminnan tuloksia eli kunnan väestön terveyttä ja hyvinvointia (tulosindikaattorit). – Kuntiin annetun ennakkotiedon mukaan tulosindikaattorit ovat ylipaino, koettu terveys, koulupudokkaat, työkyvyttömyysaika, kaatumishoitojaksot ja toimeentulotuki. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen mukaan indikaattoreiden määrä on kohtalaisen suuri, jotta toimintaa voidaan arvioida mahdollisimman laajasti. Valitut indikaattorit mittaavat laajasti kunnan toimintaa ja tekemistä aina johtamisesta, seurannasta ja arvioinnista, resursseista ja kuntalaisten osallisuuden edistämisestä käytännön tekemisiin. Tärkeää on myös työn pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus. – Punkalaitumella ennaltaehkäisevää ja liikuntaan kannustavaa toimintaa on tehty pitkään ja se myös näyttäytyy korkeana HYTE-kertoimena, sanoo Tiina Mäkiranta. Koto on aina koto! Näkövamman takia olen menettänyt ajokorttini. Olen paikallisen yrittäjän kanssa sopinut, että hän käy minua ja koiriani tervehtimässä ja auttamassa. Hänen tärkein tehtävänsä on pitää huoli, etteivät tuntemattomat kunnan sosiaalitantat tunkeudu kotiini kotirauhaani häiritsemään. Maan hallitus pitää huolen siitä, että kymmentä asiakasta kohti on tarpeellinen määrä hoitajia. Minulle riittää yksi hoitaja. Ruokani suhteen olen vaativa. Minulle ei riitä oven raosta pahvilautasella heitetty porkkanaraaste. Koirat eivät porkkanaan edes koske. Mitä soteen tulee, toivon parasta ja pelkään pahinta. Kirkollisvaaleja ajatellen seurakunta voisi myydä rippikouluja hääpalveluita taloutensa kohentamiseksi ulkopuolisille. Sanan kuulossa voi käydä naapuriseurakuntien kirkoissa ilmaiseksi. Muistan ajan, kun joulukirkossa joutui seisomaan, hevosia oli puomit piukassa. Jumala ei asu käsin tehdyssä temppelissä, sanotaan sanassa. Sanotaanpa niinkin, että sukupolvi tulee ja sukupolvi menee, mutta maa on ikuinen. Tuhlaajapojille ja -tyttärille en kirkollisvaaleissa anna ääntäni. Vaaliterveisin, Matti Roukka Salaisuus kuvissa Puo len vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat lokakuun 12. pnä 1972. Kunnon toimihenkilöt koolla Urheiluseura Kunnon toimihenkilöt kokoontuivat lauantaina 7.10. jokasyksyiseen juhlaansa Vartiolaan. Juhla on samalla kesäkauden päätöstilaisuus. Mukana oli tällä kertaa noin 350 seuran toimihenkilöä ja aktiivista urheilijaa. Tilaisuudessa jaettiin Kunnon parhaille urheilijoille palkinnot vuoden saavutuksista. Seuran parhaina urheilijoina palkittiin suunnistuksessa Veikko Tiukka. Yleisurheilun parhaimpina palkittiin Martti Heikkilä, Heikki Leppänen ja Arja Patja. Hiihdon osalta parhaina urheilijoina palkittiin Martti Pappinen, Reino Pappinen, Veli Nieminen, Harri Mäkelä, Päivi Reunanen ja Kirsti Reunanen. SM tason kilpailuissa olivat mukana edellä mainituista Harri Mäkelä, Arja Patja, Martti Heikkilä, Päivi Reunanen, Kirsti Reunanen ja Heikki Leppänen. Kunnon urheilijaedustus on vahva, sillä edellä mainittujen lisäksi useat muut ovat yltäneet huomattaviin tuloksiin. Kunto on valioluokan seura. Urheiluseura Kunnon toimihenkilöillassa tarjottiin maukas ateria aktiivisesti seuran toimintaan osallistuneille. Kunnon toiminnassa on mukana satoja toimitsijoita ja urheilijoita, jotka kukin omalta osaltaan vievät seuran asiaa eteenpäin. Tervaskannot starttasivat syksyyn liikuntahallissa Juha Aro Liikuntahallissa järjestetyssä Tervaskantojen syysstartissa kokeiltiin muun muassa tarkkuusheittoa. Tapahtuma oli tälläkin kertaa suosittu. Sinikka Karppanen, Leena Teerinen, Mallu Saarinen, Seija Rautava ja Liisa Heikkilä pukivat päälleen Vertaisveturien uudet liivit ja lippikset. Valokuvaaja Sulo Uutto (1902–1986) tuskin arvasi, millaisen paikalliskulttuurin helmen tuli luoneeksi tallentaessaan Punkalaidunta kamerallaan 1900-luvun alkupuolella. Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistyksen hallussa oleva kokoelma on arvokas ja näyttää edelleen kiinnostavan kaikkia paikallishistoriasta innostuneita, sen verran runsaasti kuvien esittelytilaisuudet ovat väkeä vetäneet. Uuton kuva-arkisto olisi vieläkin arvokkaampi, mikäli me jälkipolvet tietäisimme, keitä kuvissa on. Jotkut henkilöt ja monet paikat on tunnistettu, mutta kuvissa on edelleen runsaasti menneisyyden punkalaitumelaisia, joiden nimi tuskin koskaan tulee selville. Nykytekniikka on mahdollistanut kuvien digitoinnin, jolloin ne ovat kaiken kansan nähtävinä. On suuri harmi, ettei kuvia ole aiemmin voitu saattaa esille. Silloin paikallishistoriamme olisi saanut entistä enemmän ”lihaa luiden ympärille”. Kuviin perehtyneelle Kaisa Kirkko-Jaakkolalle on annettava suuri tunnustus. Hänen intonsa ansiosta meillä muilla on mahdollisuus tutustua kuviin. Vaikka kuvat ovat kaikkien katseltavissa Tampereen maakuntamuseon Siiri-tietopalvelussa, on vanhojen kuvien katselu yhdessä antoisampaa. Räknäämisen lomassa kuulee monta mielenkiintoista tarinaa ihmisistä ja paikoista, vaikka kuvien kasvot jäisivätkin tunnistamatta.
Torstaina lokakuun 13. päivänä – N:o 41– 2022 4 Punkalaitumen menneisyyttä laajasti tallentaneen Sulo Uuton ottamat kuvat saavat punkalaitumelaiset innostumaan. Tämä on tiedetty ja todettiin myös seurakunnan Miesten illassa sekä kirjastossa järjestetyssä tilaisuudessa. – Porukkaa on enemmän kuin kertaakaan ennen, tuumi Miesten illan vetäjä, seurakunpastori Petri Paasikallio tyytyväisenä katsellessaan noin 60 miehen joukkoa seurakuntatalossa. Paikalla oli myös yksi nainen, Uuton kuviin perehtynyt ja niitä aiemminkin yleisölle esitellyt Kaisa Kirkko-Jaakkola. Hänen valikoimansa kuvaesitys koostui puolesta sadasta Uuton 1930-luvun alkupuolella ottamasta kuvasta. Kuten aiemmissakin tilaisuuksissa, tälläkin kertaa etsittiin kuvissa oleville henkilöille nimiä ja tunnistettiin kuvauspaikkoja. – Uuton kuvien tutkiminen on välillä melkoista arpomista, Kirkko-Jaakkola kuvaili. Vaikka Uutto piti kuvauspäiväkirjaa, pitää tutkijan yhdistellä kuvat ja kuvauspäiväkirjan merkinnät toisiinsa. Päiväkirjoista ei harmillista kyllä käy selville kuvissa olleiden henkilöiden nimet, vaan merkinnät ovat ylimalkaisia. Muutamia nimiä sentään paikalla olleet miehetkin löysivät kuvien henkilöille. Myös muutama kuvauspaikka pystyttiin vahvistamaan epäilysten mukaisesti. Sulo Uutto kuvasi 1920-luvun alusta lähtien useiden vuosikymmenten ajan lasinegatiiville. Lasinegatiivit ovat Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhteyden hallinnassa ja niitä on viime vuosina digitoitu. Digitoituja kuvia siirretään koko ajan Tampereen maakuntamuseon Siiri-tietopalveluun, jossa kuka tahansa voi käydä niitä katsomassa. Kaisa Kirkko-Jaakkolan toive on, että mikäli kuvista löytyy tuttuja henkilöitä tai paikkoja, tiedot ilmoitettaisiin museoyhdistykselle vaikkapa sähköpostitse osoitteeseen yli-kirra@koiramaentalo.fi. Kuvia ja kotiseutukokoelma Kirjastossa viime viikon torstaina järjestetyssä kuvaillassa oli runsaasti yleisöä. Ensimmäisenä kuvana Kaisa Kirkko-Jaakkola näytti Sulo Uuton vuonna 1930 Theodor Taktin perheestä ottamaa kuvaa. Idyllinen hetki on ikuistettu Pappilan kylässä. Siinä Takt kahvittelee perheineen luonnon helmassa. Kuva on seesteinen, katsoja lähes tuntee kesäauringon lämmön ihollaan, kuulee pörriäisten surinan korvissaan ja aistii hetken lempeän tunnelman ja läheisyyden perheenjäsenten välillä. Herää toive: Voi, kunpa saisikin juoda pullakahvit pellonpientareella! Sulo Uutolla oli taito vangita hetki lasilevylle. – Sulo Uutto on kuvannut Taktin perhettä muutenkin. Tässä hänen heidän pyykkipäivästään ottamassaan kuvassa näkyy paljon mielenkiintoista. Perhe on siis pesemässä pyykkiä Sarkkilan sillan korvassa, se oli yleinen pyykkipaikka. Kuvassa näkyy hyvin vanhan puusillan rakenne sekä joki, jota hyödynnettiin virkistyskäyttöönkin, sillä nuoriso on veneellä liikkeellä. Ylempänä tienvarressa näkyy pitäjää, muun muassa Sulo Uuton ateljeerakennus sekä hänen isänsä kauppaliike sen takana, kertoo Kaisa Kirkko-Jaakkola. Kaisa Kirkko-Jaakkola on valinnut kirjaston kuvailtaan muun muassa sisäkuvia kodeista, hääparien kuvia, perhepotretteja, studio-, vappuja juhlakuvia sekä punkalaitumelaisia maisemia. Kirkko-Jaakkola huomioi, että 1930-luvun kuvissa näkyy, miten kodit olivat hyvinkin muodikkaasti sisustettuja. Oli uusien mallien mukaisia huonekaluja, keveitä verhoja, ajan aatteellista ilmapiiriä tukevia ryijyjä, kukkapylväitä ja viherkasveja. Morsiuspukumuodissa paikalliset tyttäret myös seurasivat muotivirtauksia. Puolipituiset morsiusleningit ja hunnut koristeineen olivat aikakauden mukaisia. Jotain on jäänyt 1930-luvulta elämään vielä meidänkin aikaamme. 50-vuotiskuvassa sankari on saamiensa kukkakimppujen ympäröimänä. Samanlainen kuva napataan nykyisinkin, tosin kännykällä. Kuvaillassa nähtiin kolmekymmentä kuvaa. Sen jälkeen kirjastovirkailija Jenni Vainio-Köpi esitteli kirjastossa olevaa kotiseutukokoelmaa. – Kotiseutukokoelmassa on muun muassa yhdistysten ja yritysten historiikkeja, huumoria, runokokoelmia, Liitsolan kyläkirjat, Laitumelaisen numerot sekä Punkalaitumen Sanomien vuosikerrat, sanoo Jenni Vainio-Köpi. Osa kokoelmasta on lainattavissa, osaa voi lukea ainoastaan kirjastossa. Kaisa Kirkko-Jaakkola nostaa kokoelmasta esiin Antti Korventaustan käsikirjoitukset Punkalaitumen historiasta. Korventausta kertoo laajasti sisällissodan tapahtumista paikkakunnalla sekä poliittisesta ilmapiiristä sisällissodan ja talvisodan välissä. Hän on myös tallentanut Pärnänmaan sekä Jutin alueen elämää. Sulo Uuton historialliset kuvat kiinnostavat edelleen Anu Helariutta-Koskua Juha Aro Kaisa Kirkko-Jaakkola esitteli Sulo Uuton ottamia kuvia seurakunnan Miesten illassa. Vanhat kuvat kiinnostavat paikkakuntalaisia edelleen, sillä sali seurakuntatalossa oli täynnä. Kuvissa olevia ihmisiä ja paikkoja arvuuteltiin innokkaasti. Jenni Vainio-Köpi esitteli kirjastossa järjestetyssä kuvaillassa myös kotiseutukokoelmaa, josta löytyvät muun muassa Punkalaitumen Sanomien vanhat vuosikerrat. Vuoden vaihteessa aloittavan Pirkanmaan hyvinvointialueen myötä kunnalle maksettava tuloveroprosentti pienenee tuntuvasti. Kunnanhallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle, että ensi vuonna veroa maksettaisiin 9,36 %. Aiemmin veroprosentti on ollut 22. Tuloveroprosenttiin vaikuttaa se, että vuoden vaihteessa hyvinvointialue vastaa sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Vuoden 2023 tuloveroprosentista on määrätty lainsäädännössä. Sen mukaan kunnanvaltuuston on määrättävä tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä. Punkalaitumella tämä laskukaava tuottaa tulokseksi hallituksen esittämän 9,36. Kiinteistöverot säilyvät hallituksen esityksessä nykyisellään. Yleinen veroprosentti on 1,05. Vakituiset asunnon vero on 0,6 % ja muiden asuinrakennusten 1,05 %. Voimalaitosten vero on 2 %. Kunnallisvero putoaa 9,36 prosenttiin Toimitus Kiinteistöverokertymä arvioidaan tälle vuodelle 646 000 euroksi ja esityksen mukaisilla veroprosenteilla ensi vuonna kiinteistöveroa arvioidaan kerättävän 663 000 euroa. Hallituksen kokouksessa Marja Wakkala (sdp.) esitti yleisen veroprosentin ja muiden asuinrakennusten veroprosentin nostamista 1,20:een. Esitystä ei kannatettu. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus nimesi maanantaina kuntien esitysten pohjalta uudet vanhusja vammaisneuvostot. Aluehallituksen nimeämään vanhusneuvostoon valittiin Punkalaitumelta Pekka Karppanen. Vammaisneuvostoon valituksi tuli Sirkka Madekivi. Neuvostot nimettiin
Torstaina lokakuun 13. päivänä 2022 – N:o 41 – 5 Punkalaitumen kunnanhallitus kokoontui maanantaina päättäen muun muassa seuraavat asiat: – Käytiin evästyskeskustelu ensi vuoden talousarvion laadinnan jatkamiseksi. Hallintokunnat ovat laatineet syyskuun loppuun mennessä talousarvioesityksensä, joista löytyvät alustavat käyttösuunnitelmat sekä alustavat toiminnalliset tavoitteet. – Päätettiin julistaa avoimeksi hyvinvointisuunnittelijan virka. Viran kelpoisuusehdoiksi päätettiin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä aiempi kokemus virkaan kuuluvista tehtävistä. Rekrytointityöryhmään valittiin luottamushenkilöistä kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.) ja kunnanhallituksen jäsen Marja Wakkala (sdp.) sekä virkamiehistä kunnanjohtaja Tuija Ojala ja hyvinvointijohtaja Tiina Mäkiranta. – Sasky koulutuskuntayhtymän yhtymäkokouksen edustajaksi valittiin Matti Seppä (kesk.) sekä varalle Timo Karunen (kesk.). – Alueelliselle maanpuolustuskurssille kunta esittää Harri Lummetta (kok.) ja Timo Karusta (kesk.). Ylijäämää odotetaan Punkalaitumen kunnan taloudellinen tilanne elokuun lopussa oli vakaa. Tuloslaskelma näyttää noin 880 000 euron ylijäämää, kun talousarviossa varauduttiin koko vuonna 624 000 € alijäämään. Nykyisillä tunnusluvuilla tilinpäätöksen oletetaan vuoden lopussa olevan ylijäämäinen, vaikka kunnallisverokertymä tulee jäämää alle arvioidun. Yhteisöveron tuotto puolestaan on arvioitua suurempi, joten kokonaisuudessaan verotuloja kertynee arvioidun mukaan. Kunnan kassavarat ovat hyvät. Toimitus Tuulipuistoa Punkalaitumen Isosuolle suunnitteleva Ilmatar Energy Oy kartoittaa alueen tuuliolosuhteita. Edellisviikolla alueelle pystytettiin mittausmasto. – Noin vuoden kestävän tuulimittausjakson jälkeen meillä on tiedossa yksityiskohtaiset ja tarkat tiedot alueen tuulioloissa, mitkä ovat tarpeen tuulipuiston tulevan investointipäätöksen valmistelussa, kertoo hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen. Masto puretaan pois, kun tuulimittaus saadaan päätökseen. Mäkisen mukaan Isosuon alueelta on aiemmin kaavoituksen yhteydessä mitattu tuulisuutta siirrettävällä lasermittauslaitteella. – Nykyään tuulimittaukset tehdään aina mittamastojen avulla, jolla saadaan tarkempia tuloksia. Isosuon tuulivoima-alueelle laadittu tuulivoimaosayleiskaava mahdollistaa enintään kuuden tuulivoimalan rakentamisen. Niiden pyyhkäisykorkeus voi enimmillään olla 210 metriä. Punkalaitumen kunnan rakennusvalvontajaosto on myöntänyt rakennusluvat suunnitelluille tuulivoimaloille kevättalvella Punkalaitumen kirkkoherrana vuosina 1852–1872 toimineen Anders Saloviuksen punaisesta graniitista valmistettu hautamuistomerkki on komea näky hautausmaalla. Vuodet ovat kuitenkin kohdelleet sitä kaltoin. Nyt hautapaasi on kunnostettu, kiitos Punkalaitumen Lionsklubin. – Viime kesän hautausmaakävelyllä huomasimme, että hautamuistomerkki on huonossa kunnossa. Koimme klubissa, että sen kunnostaminen on kulttuuriteko, kertovat klubin presidentti Jari Kantonen ja idean alkuunpanija Jouko Saarinen. Kaksikko toivoo klubin tempauksen toimivan esimerkkinä myös muille kulttuurihistorian vaalijoille. Kirkkomaalla useammat entisten kirkkoherrojen hautakivet ovat jääneet ”Herran haltuun”. Kunnostuksen toteutti loimaalainen Kivikaiverrus Niittymäki. – Kunnostustyö sattui hyvään ajankohtaan, koska juuri selailin isoisäni muistivihkoja. Niistä kävi ilmi, että hän on tehnyt ensimmäiset hautakivityöt täällä 50 vuotta sitten, kertoo kolmannen polven yrittäjä Jussi-Pekka Niittymäki. Punkalaitumen Lionsklubi viettää tänä vuonna toimintansa 65-vuotisjuhlaa. Presidentti Jari Kantosen mukaan juhlan kunniaksi klubi toteuttaa ensi vuoden alkupuolella aktiviteetin Ukrainan hyväksi. – Siihen on kaikkien mahdollista osallistua. Kerromme asiasta tarkemmin sitten lähempänä. Lauantaina 8.10. Suomen Lionsjärjestö vietti valtakunnallista Hyvän Päivää. Punkalaitumen leijonat toteuttivat perinteisen kotiseuturetken Pakarin ja Saimikodin vanhuksille. Retki kattoi tasaisesti Punkalaitumen kyliä. Jorma Heikkilä toimi retken oppaana ja Timo Karunen autonkuljettajana. Salovius oli monessa mukana Kirkkoherra Anders Johan Salovius oli Punkalaitumella toimiessaan monessa mukana. Vuonna 1909 häntä kuvataankin Punkalaitumen Sanomissa ”monitoimimieheksi”. Koska hänen alkuperäinen ajatuksensa oli ryhtyä lääkäriksi, kiinnostus lääketieteeseen säilyi myös kirkkoherrana. Juho Lähtin mukaan Salovius olikin pitäjässä paitsi pappi, myös lääkäri, lakimies, kirjuri, huutokauppojen pitäjä ja jopa jonkunsorttinen ”pankkiiri”. Kun vanhempi sukupolvi puhui 1900-luvun alussa rovastista, tarkoitettiin sillä usein nimenomaan Saloviusta. Salovius oli syntynyt 4.9.1803 ja hänet valittiin Punkalaitumen kappalaiseksi vuonna 1838. Kirkkoherraksi valinta tapahtui vuonna 1852. Kun Salovius vuonna 1872 kuoli, hänen hautajaisensa olivat tilaisuus, jollaista ei Punkalaitumella oltu aiemmin nähty. Arkun kantajina toimi 12 talonpoikaa, joiden vaatteiden päälle oli puettu kantapäihin ulottuneet valkoiset paidat ja mustat vyöt. Vinkkinä muillekin Punkalaitumen hautausmaalla on useampia entisten kirkkoherrojen hautamuistomerkkejä, joiden kunnostaminen kaipaisi vastaavaa ”kulttuuritekoa”. Erityisen näkyvällä paikalla sijaitsee muun muassa rovasti J.L. Leivon hauta. Seurakuntamestari Juha Härmä vinkkaa, että myös sen kunnostaminen olisi paikallaan. Kirkkoherra Saloviuksen hautapaasi kunnostettiin Juha Aro Jussi-Pekka Niittymäki, Jouko Saarinen ja Jari Kantonen odottelivat kirkkoherra Saloviuksen hautapaaden puhdistustyön valmistumista kirkkomaalla. LC Punkalaidun järjesti vanhuksille kotiseutuajelun 8.10. Kuva: Jari Kantonen. Isosuolla mitataan tuulioloja Juha Aro 2021. Rakennusluvista on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, eivätkä luvat ole vielä lainvoimaiset. Jussi Mäkinen kertoo, että Ilmatar Energyllä on valmiudet aloittaa tuulipuiston rakentamisen valmistelut, mikäli hallintooikeus hylkää tehdyt valitukset. – Kun rakennusluvat saadaan lainvoimaisiksi, alamme käytännön valmistelut rakentamisen suhteen, eli käytännössä kilpailutamme turbiinitoimittajat ja pääurakoitsijat. Isosuon hanke on meillä toivottavasti seuraavien rakentumaan lähtevien listalla. Isosuon tuntumaan Työlaitoksen entisen pehkutehtaan lähelle on pystytetty 140-metrinen masto mittaamaan alueen tuulioloja. Kunnan talous ei ole niiannut
Torstaina lokakuun 13. päivänä – N:o 41– 2022 6 KA-Teamin Arttu Lähdeniemi kartturinaan Jukka Toivonen voitti Kouvolassa edellisviikonloppuna pidetyn rallin SM-osakilpailun SM2-luokassa. – Kisa eteni suunnitelmien mukaan. Aamupäivän lenkillä tehtiin ero muihin ja iltäpäivällä saatiin ajaa jo varmistellen, Arttu kertoo. Myös auto, Mitsun Lancer Evo 10, salli kaksikon päästä ruutulipulle voittajina. – Auto toimi ensimmäisen lenkin hyvin, mutta huollossa huomattiin keskilukossa ongelma. Onneksi se kesti kuitenkin maaliin saakka. Auto-ongelmat eivät ole Artulle vieraita, sillä tällä kaudella rikkoutumisen vuoksi kesken on jäänyt jo kolme osakilpailua. – Onneksi loppukauteen saatiin nyt kaksi hyvää tulosta. Auton lisäksi rallikautta haittasi se, että Arttu loukkasi kesällä jalkansa. – Sen takia välistä jäi yksi osakilpailu. Rallikauden päätyttyä Lähdeniemi ei osaa vielä mitään varmaa jatkosta. – Nyt koitetaan hankkia rahoitusta, jotta seuraavan kauden osallistuminen olisi mahdollista. Juha Aro Orinimen Marttojen yhteyteen perustettiin vuonna 1955 marttatyttöjen kerho. Kymmenen kerholaista kokoontui syyskuun alkupuolella Punkalaitumen seurakuntataloon tapaamaan toisiaan ja muistelemaan kerhoaikoja. Paikalla olivat Pirkko Koljonen (Kankaanpää), Raili Katavisto (Lahtinen), Anna-Kaisa Rantanen, Ritva PelkonenMoisio, Riitta Nummela (Nykänen), Marja Kirkko-Jaakkola (Kankaanpää), Liisa Huuska (Lemmetti), Helka Lemmetti, Terttu Ukkonen (Naskali) ja Marjatta Naskali. Juttu luisti ja kerhoaikoja muisteltiin vilkkaasti. Marttatyttöjen päiväkirja tuolta ajalta on säilynyt. Sitä lehteillessä moni, ehkä unholaan painunut asia muistuu kerholaisille mieleen. Päiväkirjassa on selostus jokaisesta kokoontumiskerrasta, valokuvia sekä muutama lehtileikekin, joka kertoo toiminnasta. Marttatyttökerhossa toimittiin aivan kuten varsinaisissa martoissa, joten tytöt oppivat toimimaan yhdistyksessä. Monelle heistä marttatoiminnasta tulikin elinikäinen harrastus. Mukavaa tekemistä Kaikille marttatytöille on jäänyt kokoontumisista mukavia muistoja. Marttatytöt muistavat ohjaajansa Tyyne Kuparisen valoisana, innostavana ja upeana ihmisenä. – Ja Jaakkolaan meille oli aina avoimet ovet. Teimme yhden retken Yyteriin, se kävi melkein ulkomaanmatkasta. Kalevi Jaakkola vei meidät sinne linja-autolla, kertoo Ritva Pelkonen-Moisio. Kuparisen leivintuvassa leivottiin kakkuja ja karjalanpiirakoita, sekä opeteltiin tekemään karamelleja, jopa leipomaan pikkupullia kahdella kädellä yhtä aikaa. Vehkajärvelle pyöräiltiin retkelle ja uimaan. Kokoontumisissa lausuttiin runoja, askarreltiin, laulettiin ja kilpailtiin. Pidettiinpä illanviettoja ja joulujuhlatkin. Myös kastemekon valmistaminen ja lahjoittaminen Oriniemen neuvolaan on jäänyt mieleen. – Silloin oli paljon lapsia, ja tekemistä riitti. Marjatta Naskalille on jäänyt mieleen Pyhäjärven leiri ja miten Tyyne opetti uimistakin. – Lisäksi muistan leiriltä, kuinka oriniemeläiset yöpyivät huivikilpailussa voittamassaan Sopu-teltassa ja me muut nukuimme isossa yhteisteltassa. Pirkko Koljonen muistaa voileipientekoillan. – Tyyne korosti erityisesti leikkeleiden asettelemista kauniisti. Marja Kirkko-Jaakkolan mieleen ovat puolestaan jääneet kakkujen leipomiset. Marttatytöt toteavat, että kerhoajat ovat jääneet mieleen hyvin, sillä 1950-luvulla ei ollut paljon muuta tekemistä. Retket ja leirit veivät tytöt uusiin, outoihin paikkoihin. Riitta Nummela sanoo, että esimerkiksi käynti Porissa Juséliuksen Mausoleumissa ja Harjavallassa Emil Cedercreutzin museossa vaikuttivat häneen voimakkaasti. – Sain ensimmäisen kosketuksen Gallen-Kallelan maalauksiin, ja kiinnostukseni on kestänyt koko elämän. Oli todella suuri asia, että saimme lapsina päästä näihin kulttuurikohteisiin. Paljon ohjelmaa Ensimmäisen kerran Oriniemen Marttatyttökerholaiset kokoontuivat toukokuun 15. päivänä vuonna 1955. Kerhon perustava kokous pidettiin Uuno Kuparisella. Kerhon ohjaajana toimi Tyyne Kuparinen. Perustavassa kokouksessa oli mukana johtokunnan jäsenet Helvi Pappinen, Anja Pappinen, Terttu Naskali sekä 29 marttatyttöä iältään 9–12-vuotiaita. Aluksi kerho kokoontui kerran viikossa tiistai-iltaisin seitsemän aikaan. Pöytäkirjan kirjoittajaksi valittiin Liisa Ääri. Toiminnassa päätettiin noudattaa Marttaliiton toiminta-ohjelmaa, mutta myös kehitellä omaa toimintaa. Tapaamiset alkoivatkin ripeästi, sillä ensimmäinen kerhoilta oli jo kahden päivän päästä 17.5. Viljo Kuparisella. Kokoontumisten ohjelma vaihteli, mutta lähes joka kerta lausuttiin runoja, luettiin kertomuksia, esitettiin kuvaelmia sekä laulettiin. Erilaisia kilpailuja järjestettiin myös: pallo-, tieto-, peruna lusikassa juoksuja sokerinsyöntikilpailu. Kesällä pelattiin pesäpalloa. Tytöt opettelivat myös ruoanlaittoa ja leivontaa. He leipoivat muun muassa täytekakkuja karjalanpiirakoita, valmistivat voileipiä, tekivät karamellejä ja opettelivat säilöntää. Kerholle päätettiin hankkia käyttöön mehumaija. Ohjaaja Tyyne Kuparinen esitelmöi tytöille erilaisista aiheista, kuten hyvän ruoanlaittajan ominaisuuksista, hyvistä pöytätavoista ja juhlavien päivällisten laittamisesta, jopa matkustamisesta. Marttatyttö-lehteä luettiin myös kokoontumisissa. Niistä saatiin tietoa amerikkalaisesta kerhotoiminnasta ja mitä amerikan tytöt askartelevat kerhossaan. Kiertokirjeissä oli muun muassa hampaiden hoidosta. Ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin muun muassa Oriniemen nuorisoseurantalossa leikkija askartelukurssi. Kurssin päätteeksi kokoonnuttiin nuotioiltaan laulamaan, kilpailemaan ja kuuntelemaan nuotiotarina, jonka esitti ohjaaja. Nuotioiltaa kuvaillaan päiväkirjassa ikimuistoiseksi. Nuorisoseurantalossa kokoonnuttiin myös lastenjuhlien merkeissä. Retket tehtiin Vehkajärvelle, kotiseutumuseoon sekä uuteen kunnalliskotiin, missä esitettiin monipuolista ohjelmaa ja juteltiin asukkaiden kanssa. Samalla retkellä vierailtiin Naskalin tyttöjen kodissa. Ensimmäisenä vuonna pidettiin myös myyjäiset, joissa oli paljon ohjelmaa. Myyjäiset järjestettiin Äärellä. Huutokaupassa myytiin tyttöjen valmistamia tuotteita kuten mekkoja ja pupuja. Kaikkien marttatyttöjen kesken arvottiin Pikku-Martta-neula muistoksi ensimmäisen kesän toiminnasta. Sen voitti nuorin marttatyttö Lea Laakso. Tyyne Kuparinen kiitti lopuksi sekä tyttöjä toiminnasta että vanhempia tuesta ja innostuksesta ensimmäisenä toimintavuotena. Vuosi päätettiin pikkujoulujuhlassa Oriniemen Nuorisoseurantalossa. Siellä esitettiin runoja, lauluja, murrejuttu, kuvaelmia, tonttuleikkejä sekä soittoa. Vuoden 1955 lopussa tyttöjä oli yhteensä 37. Toisena toimintavuotena kerhoja päätettiin pitää joka toinen viikko. Tytöt alkoivat kirjoittaa pöytäkirjaa kukin vuorollaan. Toiminta jatkui samanlaisena kuin ensimmäisenäkin toimintavuotena. Ohjelmassa oli kerhojen lisäksi muun muassa perunanistutusta Äärellä, askartelukurssit ja leiri Kauttualla. Juhlia järjestettiin kahdet, pidettiin takkailta ja vuosi päättyi pikkujoulujuhlaan. Kerhoissa esitettiin vuosikertomuksen mukaan puheita 4, esitelmiä 2, luentoja 7, yksinlauluja 10, kilpailuja 6, tietokilpailuja 8, havaintoesityksiä 4, arvoituksia 8, yhteislauluja 35, kaksinlauluja 1, runoja 28, soittoa 5, kuvaelmia 2, vuoropuheluita 3, näytelmiä 6 ja kansantanhuja 6. Kolmantena toimintavuotena retkeiltiin Porissa ja Yyterissä, piirrettiin lelujen kaavoja ja valmistettiin tekokukkia. Kastemekko neuvolaan lahjoitettiin myös tuolloin. Päiväkirja loppuu Irja Riitingin kirjoittamann selostukseen 15.12. Toivo Riitingillä pidetystä pikkujoulusta. Ohjelmassa oli runoja, lauluja, kertomus, tonttunäytelmä, puuronsyöntiä sekä lahjojen jako. Mukana oli 12 Marttatyttöä. Ensimmäisen vuoden vuosikertomuksessa Tyyne Kuparinen kirjoittaa, että ”Monta ystävyys sidettä on varmaan solmittu ja toivon että yhteiset muistomme yhdistäisivät teidät katkeamattomilla siteillä.” Tyyne Kuparisen toive muistojen yhdistävästä voimasta on toteutunut, sillä niin iloisesti entisen marttatytöt muistelivat kerhokokoontumisia. Oriniemen Marttatyttökerho päättyi kolmen vuoden jälkeen ohjaaja Tyyne Kuparisen muuttaessa pois paikkakunnalta. Marttatyttökerholaiset kokoontuivat Anu Helariutta-Koskua Kartturi Jukka Toivonen ja Arttu Lähdeniemi pääsivät nostamaan voittopokaalit Kouvolan SMrallin osakilpailun päätteeksi. Kuva: KA-Team. Arttu osakilpailuvoittoon Riitta Nummela, Anna-Kaisa Rantanen, Marjatta Naskali, Marja Kirkko-Jaakkola, Pirkko Koljonen, Raili Sinkko, Terttu Ukkonen, Ritva Pelkonen-Moisio, Helka Lemmetti, Raili Katavisto ja Liisa Huuska muistelivat marttatyttöaikoja seurakuntatalossa.
Torstaina lokakuun 13. päivänä 2022 – N:o 41 – 7 Punkalaitumelaissyntyinen taiteilija Viljo Marttila (1910–1995) inspiroi loimaalaisen Haaran-Onkijoen kyläyhdistyksen toteuttamaan musiikkinäytelmän, jota esitetään yhdistyksen kylätalolla Pääskynpesässä. Musiikkinäytelmä on pienen kyläyhteisön voimannäyttö, sillä näyttelijät ovat pääosin kyläläisiä ja liveorkesterikin koottu Loimaalta. Punkalaitumelaiset muistavat Viljo Marttilan takavuosilta ainakin Punkalaitumen jenkasta sekä Yli-Kirran pelimannipäiviltä. Musiikista lapsesta asti kiinnostunut Marttila soitteli jo nuorena nurkkatansseja veljensä Vienon kanssa Punkalaitumella ja ura säveltäjänä alkoi todenteolla hänen jäätyään eläkkeelle maalarin töistä 1970-luvulla. Marttila sävelsi ahkerasti ja oman jenkkansa saivat Punkalaitumen lisäksi muun muassa Loimaa, Huittinen, Urjala ja Vammala. Näitä jenkkoja tehtiin tunnetuiksi sanoituskilpailuissa, joissa useasti voittaja oli Marttilan ”luottosanoittaja” Ulla Ylinen. Punkalaitumen jenkan sanoituskilpailun voitti aikoinaan tosin Pekka Santala. Toki Marttila sävelsi muutakin. Tunnetuimmat valssit lienevät Puutarhurin valssi ja Haaveileva hanuri. Puutarhurin valssi on myös Haaran kyläteatterin musiikkinäytelmän nimi. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Mekku Mutala ja kylällä asuva Elsa Hietala sekä ohjannut Mekku Mutala. Musiikkinäytelmän orkesterissa kapellimestarina toimii loimaalainen Sari Jokela. Kyläteatterin projekti sai tukea EU:n maaseuturahastolta. Ensi-illan jälkeisenä päivänä, sunnuntaina 2.10. Pääskynpesän katsomo oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Näytelmää voi kehua liioittelematta onnistuneesta dramatisoinnista sekä luovasta näyttämöratkaisusta. Viljo Marttilan elinkaari musiikista innostuneesta pikkupojasta viimeisiin vuosiin, on saatu mahtumaan keskeisiltä osiltaan runsaaseen puoleentoista tuntiin. Koska kyseessä on musiikkinäytelmä, on Sari Jokelan kipparoima bändi keskeisessä osassa. Yhtye ansaitsee tunnustuksen, samoin Jokelan tekemät sovitukset Marttilan sävellyksistä. Kyläkunnan voimannäyte Hienointa Puutarhurin valssissa on kuitenkin se, että produktio viedään alusta loppuun läpi kyläläisten voimin. Näyttelijöitä on parisenkymmentä. – Meillä on kylällä teatteriperinnettä 2000-luvun alusta asti. Kaikki projektit on siitä lähtien tehty kunnon satsauksella ja kyläläiset ovat lähteneet hienosti mukaan. Näistä ihmisistä näkyy innostuksen palo, sanoo käsikirjoittaja Elsa Hietala. Viljo Marttila muutti aikoinaan Punkalaitumelta Onkijoelle vaimonsa synnyinseudulle ja rakensi talon. Hän loi talon puutarhasta eksoottisen ja hyvin hoidetun keitaan, jota vierailijat kävivät ihastelemassa. Tämäkin puoli Marttilan elämästä käy ilmi näytelmästä. Elsa Hietala käytti käsikirjoituksen lähteenä Viljo Marttilan kokoamaa leikekirjaa. – Lisäksi haastattelin hänen sukulaisiaan ja ystäviään. Todella monet ihmiset, minä itsekin, muistavat hänet. – Käsikirjoituksessa halusimme tuoda esille paitsi Viljon monipuolista kulttuurityötä, myös hänen elämänasennettaan. Musiikin osalta ajatus oli sovittaa sitä nykypäivään ja tuoda esille sillä tavoin. Ties vaikka nykypäivän tanssikansa löytäisi nämä sävellykset uudestaan. Hietala on tyytyväinen musiikkinäytelmän saamasta vastaanotosta. – Vastaanotto on ollut aivan ihana. Katsomossa on ollut iloisia, liikuttuneita ja yllättyneitä ihmisiä. Iloinen ja sydämellinen kaunosielu Musiikkinäytelmässä Viljo Marttilaa esittää neljä eri näyttelijää. Taiteilijan viimeisiä elämänvuosia tulkitsee onkijokelainen Eino Knuutila. Hän muistaa Marttilan hyvin. – Viljo oli itselleni sellainen idoli, kun olin pikkupoika. Hän kävi meillä kotona maalaushommissa ja hänen vaimonsa Helvi oli laittamassa pitoja. Siihen aikaan taloissa järjestettiin vielä sellaisia. Knuutilalle on jäänyt Viljo Marttilasta hyvät muistot. – Viljo oli mahdottoman iloinen ja sydämellinen mies. Hänen persoonansa upposi ihmisiin, minuunkin. Toisaalta hän oli myös syvällinen, sellainen kaunosieluinen ihminen. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Lehtitehdas – Salo 2022 Päätoimittaja Juha Aro 02 767 4256 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2022 Etusivu..............1,03 e/pmm 1-väri 1,13 e/pmm 4-väri 1,23 e/pmm Muut sivut........0,93 e/pmm 1-väri 1,03 e/pmm 4-väri 1,13 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2022: Kestotilaus.....50 euroa 12–10kk ..........52 euroa 9–7kk...............46 euroa 6–4kk...............38 euroa 3–1kk...............34 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. ILMOITUS SEURAKUNTAVAALIEN EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄSTÄ Punkalaitumen seurakunnassa 20.11.2022 toimitettavien seurakuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävänä 13.10. – 20.11.2022 seurakunnan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla, osoite Kostilantie 67, Punkalaidun. Ehdokaslistojen yhdistelmiä on saatavana kirkkoherranvirastosta sen aukioloaikoina maanantaista torstaihin klo 9.00 – 16.00. Lisätietoja löytyy myös vaalien verkkosivuilta seurakuntavaalit.fi. Punkalaidun 3.10.2022 Punkalaitumen seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Puheenjohtaja Hilkka Välläri Pitäjänseudun Kyläyhdistyksen pystyttämän laavun avajaisia vietettiin Kostilassa kunnan matonpesupaikan tuntumassa sunnuntaina 2.10. Järjestäjien iloksi yleisöä tuli paikalle toista sataa henkeä. Viljo Marttilan elämäntarina ja musiikki heräävät eloon Onkijoella Juha Aro Käsikirjoittaja Elsa Hietala ja Viljo Marttilaa näyttelevä Eino Knuutila muistavat molemmat Viljo Marttilan mieleen painuvana persoonana. Laavu todettiin hyväksi Toimitus Yli sata ihmistä kävi tutustumassa Pitäjänseudun kyläyhdistyksen laavuun avajaisissa. Kuva: Päivi Seppä-Koskinen. Seurat toimivat Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 14.10. klo 10 Käsityökerho KaruSellissä. Sukkalankoja voi noutaa kukkakaupalta. Pe 14.10. klo 10 Äijävirtaa ryhmän keilavuoro Huittisten Keilahallissa. Kimppakyydit 9.30 torilta. Ma 17.10. klo 14 Syyskokoontuminen ja kerho Pakarilla. Ma 17.10. klo 10–12 Boccia-peli Liikuntahallissa jatkuen maanantaisin samaan aikaan. Ma 17.10. klo 16 Senioritanssijat Keskuskoulun Juhlasalissa. Ke 19.10. klo 16 Tarinatupa Kulmakamarissa. Ke 25.10. klo 16 Äijävirtaa kokkikerho Seurakuntatalolla. Ilm. Pekalle p. 050 558 9884. Tiistaisin kuntosali avoinna Pakarilla klo 16–18. Tulevaa: La 29.10. klo 19–23 Kellonsiirto tanssit Jalasjoen Nuorisoseurantalolla. Musiikista vastaa Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen. Su 6.11. klo 16 Kyösti Mäkimattilan konsertti kirkossa. Lippuja tuntia ennen ovelta sekä ennakkoon Kukkakaupalta, Myötätuulesta, Katariinasta, Punkalaitumen Sanomista ja Hilkalta 040 582 4377. Katso lisätietoa www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Pe 16.12. Päivämatka Lehmirantaan. Ohjelmassa: Jouluruoka ja kahvi sekä lisäksi nautitaan Riemukkaasta rekiretkestä Edit Piafin tyylikkääseen tunnelmaan -konsertti: Päivi Mäkinen ja Veli-Matti Friman. Evita-suurmusikaali Porin teatterissa 10.3.2023 klo 13 (EL Satakunnan piirin tilausnäytös jäsenilleen). Lippuvaraukset Hilkalta 040 582 4377. Kutsut: Ke 26.10. Vammalan Eläkkeensaajat kutsunut viettämään iloista iltapäivää Vammalan Seuratalolle, Marttilankatu 35. Tilaisuus alkaa klo 11 lounaalla, jatkuen ohjelmalla, tanssimusiikista vastaa Jussi Henttonen. Matkat: Ti 15.11.–16.11. Kaamosristeily Baltic Princess-laivalla. Mukana Markku Aro & Diesel. Ruokailut voi vielä varata sekä ilmoittaa Clubkortin numero, jos sinulla on. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Jatkuu takasivulla...
Torstaina lokakuun 13. päivänä – N:o 41– 2022 8 TILAMYYMÄLÄ JA LIHAN VASTAANOTTO AVOINNA ma, ti, to klo 8 12 ke ja pe klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi www.sotesi.fi Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalvelut YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ILMOITUS Ilmoitus maa-ainesja ympäristölupahakemuksesta Hakija: Männistö Mauri, yhteyshenkilö Mauri Männistö p. 0500 741 033 ja Mikko Männistö 0500 875 239 Toiminta: Kalliokiviaineksen otto sekä kiviaineksen louhinta ja murskaus Punkalaitumen kunnan Sarkkilan kylässä, kiinteistöllä Louhelo 619-425-16-1. Lupaa haetaan 15 vuodeksi. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta haetaan lupaa YSL 199 §:n ja MAL 21 §:n mukaisesti. Lupahakemusta koskeva kuulutus on nähtävillä Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan sähköisillä ilmoitustauluilla ja osoitteessa www.sotesi.fi kuulutusajan 7.10.14.11.2022. Asiakirjat ovat nähtävillä Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon toimistossa osoitteessa Tampereentie 7 A, 38200 Sastamala ja osoitteessa sotesi.fi. Lisätiedot: ympäristötarkastaja p. 0400 805 432 ja ympäristöterveydenhuollon johtaja p. 040 159 7574 NAHKATAKKIMARKKINAT PERJANTAINA 14.10. klo 10.30–17.00 ent. PP-Putiikin tilat, Punkalaidun Satoja takkeja naisille ja miehille: pusakat, 1/2-pitkät, hupulliset, kokonahkaliivit... Runsaasti kokoja: naisille 36–48, miehille 48–66. Hyvitys vanhasta nahkatakista 50-200 €! Suomen Nahkakeskus p. 040 567 3822 Vantaa AITOA LAMMASNAPPAA! NAHKATAKKIMARKKINAT Te rv et ul oa ! 60-vuotisjuhla 29.10.2022 klo 17:00 Ravintola Korkki, Linnankatu 43, Turku. Turun Punkalaidun Seura r.y. 60 vuotta Iltaa vietetään muistojen merkeissä. Ohjelmassa mm. juhlapuhe, musiikkiesityksiä ja juhlaruokailu ym. Ilmoita tulostasi 21.10. mennessä Lauri p. 044 5457275 tai lauripitkanen@elisanet.fi, Pekka p. 040 5910576 tai pekkajohannes.virtanen@gmail.com. Ruokailun ponssoroitu hinta 42,/ hlö, maksu yhdistyksen tilille FI3643090010171684. TERVETULOA!! 28.10.2022 klo 18.00 SPR:n Kulmakamarilla. Johtokunta Punkalaitumen Maatalousnaiset ry:n VUOSIKOKOUS Tervetuloa! EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ PUNKALAITUMEN SEURAKUNNAN KIRKKOVALTUUSTON JÄSENTEN VAALISSA 2022 Ennakkoäänestysaika 8.11.-12.11.2022 Äänestyspäivä 20.11.2022 II ehdokaslista Luojanluomat 11 Korhonen Petri Maalari 13 Setälä Matti Linja-autonkuljettaja 12 Pulakka Merja Perhepäivähoitaja I ehdokaslista Kaikille Hyvä Seurakunta 2 Berggren Hanna Elintarviketyöntekijä 8 Rintala Jouko Insinööri, eläkeläinen 6 Peräniitty Anne Terveystarkastaja 4 Lumme Ursula Diplomi-insinööri 3 Leppäkorpi Erkki Kiinteistönhoitaja 9 Sillanpää Kalevi Insinööri 7 Prihti Ari Maatalousyrittäjä, yrittäjä 5 Madekivi Sirkka Terveydenhoitaja, eläkeläinen 10 Uusi-Kuitti Hanna SH, eläkeläinen III ehdokaslista Keskustan ehdokaslista 14 Granni Raili Eläkeläinen 20 Koivula Ritva Eläkeläinen 18 Karunen Timo Yrittäjä 16 Hällfors Pentti Rakennusmestari 15 Huuskonen Mikko Kirkon nuorisotyönohjaaja, sähköasentaja 21 Lehtinen Kari Sähköasentaja 19 Keto Simo Talonmies 17 Kantonen Jari Lehtori 22 Liimatainen Ella Yrittäjä 24 Mahlamäki-Kultanen Seija Johtaja, FT 23 Lähdeniemi Linda Poliittinen asiantuntija 25 Pakarinen Jari Varastomies 26 Poutala Esa Maanviljelijä 28 Seppä Matti Eläkeläinen 27 Rantanen Reijo Yrittäjä 29 Törmä Juhani Agrologi 30 Välimaa Esa-Matti Opiskelija Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 19.10. ei kokoontumista. Syysloma. Punkalaitumen Latu ja Polku ja Vertaisveturit Tiistaisin klo 17 Koko kansan jumppa Jalasjoen Ns-talo, vetäjänä Erja. Talviuinti perjantaisin klo 16– 20 Kivirannassa. Ti 18.10. VertaisVeturien lähtö Urjalaan VV-tapaamiseen klo 13.15 torilta yhteiskyydein. To 20.10. kirjastolla Luustoliiton etäluento klo 17–18. Ylläsmatka 11.–18.3.2023, matkavetäjänä Seija. Tiedustelut seija. mahlamaki-kultanen@hamk.fi ja Tapani 040 750 4046. MLL Perhepeuhula sunnuntaisin klo 15.30–16.30. Aamuperhekahvila parittomilla viikoilla maanantaisin klo 10–12. Iltaperhekahvila parillisilla viikoilla tiistaisin klo 17.30–19.30. Punainen Risti Kulmakamari avoinna ti klo 11–14, ke klo 12–15 ja to klo 13–16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30. Sotesin ikäpiste to 13.10. klo 9.30– 11.30 Kulmakamarilla. EA-ryhmä to 13.10. klo 18 Kulmakamarilla. EA-kurssista ja toiminnasta kiinnostuneet mukaan. To 20.10. klo 10–11.30 Muistikahvila. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry La 15.10. klo 11–14 yhdistys mukana esittein ja vertaistukien SEESPunkalaitumen MK/UA Kuukausikokoontuminen Pietarinvirastossa pe 14.10. klo 19. Pirkanmaan Muistiyhdistys Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Punkalaitumen muistikahvila to 20.10. klo 10–11.30 (SPR:n Kulmakamari, Pihlajatie 1, Punkalaidun). Aiheena ajoterveys eli toimintakyky liikenteessä. Kaikille muistiasioista kiinnostuneille avoin kohtaamispaikka. LC Punkalaidun Kokoontuminen ke 19.10. klo 19 Ravintola Punkassa. Metsästysseura Haukka Ilma-aseammunnat kirjaston alakerrassa syyslomalla ensi viikolla. TE eli Huittisten seniorija esteettömyysmessuilla Tahto Areenalla, Huhkolantie 2, Huittinen. Arja Tuominen paikalla.