Uutisja ilmoituslehti Torstaina helmikuun 15. päivänä N:o 7 2018 109. vuosikerta Irtonumero 1 € (sis. alv) Punkalaitumen Sanomat Lauttakyläntie 4 31900 Punkalaidun P. 02-767 4256 Toimitus av. ma-to klo 9-16, pe sulj. 35,35,22,22,KOITTAKOON NY Punkalaitumen yritystoiminnan alkulähteillä HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Tiina Juhe 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi Chat-palvelu OTM, HHJ, kaupanvahvistaja LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ mm. ilmaja maalämpöpumput viemärikuvaukset Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi ILTALAMPPU SOI Punkalaitumen seurakuntatalossa sunnuntaina 18.2. klo 17 Juontajana Taisto Laakso Iskelmä Satakunnan Iltalamppu-ohjelmasta Iltalamppu 25-vuotiskiertueella Musiikkivieraana Leonard ”Leukku” Stenroos Vierastuolissa haastateltavana: rovasti Klaus Malmivaara Hämeenlinnasta Seurakunnan puheenvuoro: pastori Minna Rahko Kolehti Iltalamppu-työn hyväksi. Kahvitarjoilu Järj. Missio Iltalamppu ja Punkalaitumen srk. Lämpimästi tervetuloa ! Taisto Laakson toimittamat Iltalamppu radio-ohjelmat Iskelmä Satakunnassa maanantaisin klo 19 22. Internetistä suorana tai jälkikuunteluna: www.iltalamppu.fi Ilmoituksen hinta on 18 € (sis. alv ja laskutuslisä) Lähetä kuva tietoineen (nimi, syntymäaika, vanhemmat, paikkakunta) viimeistään maanantaina 19.2. sähköpostilla osoitteeseen ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi tai toimita kuva tietoineen toimitukseen, Lauttakyläntie 4, 31900 Punkalaidun. Vauvakuva tulee lähettää jpgtai jpeg-muodossa. Kuvan resoluution tulee olla riittävän iso, vähintään 250 pixels/inch. Vältä kännykkäkameran käyttöä, sillä kännykkäkamerakuvan laatu on usein heikko eikä siitä saa painokelpoista. Vuoden 2017 vauvat vauvojen kuvat Punkalaitumen Sanomat julkaisee torstaina 22.2.2018 vuonna 2017 Punkalaitumella syntyneiden ja punkalaitumelaiset sukujuuret omaavien Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 4 99 POURU Edullista! Edullista! Palvelusta to-la! ! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 15.2. ? 18.2. PE Pyymäen konsulentti! Edullista! GRILLISTÄ! LOPPUVIIKOLLA SYÖDÄÄN KALAA! 1 49 kg MOKOMAN Palvelussa to-la! OMASTA UUNISTA! 2 00 2 prk 1 00 kpl 6 99 nippu 6 95 kg Atria 400 g Uunilenkki (2,48) Lohipihvit 24 95 kg 9 90 kg ERÄ ERÄ Tuore Silakkafilee 5 99 kg Ruodoton Lohimedaljonki 19 95 kg ERÄ Kokonainen Nieriä ja taimen Suomi/Ruotsi ilmainen fileointi 14 95 kg Kokonainen Made 12 95 kg ERÄ Savulohija loimulohifilee Savusilakka ERÄ 99 kpl Ranskalainen Jättipatonki 380 g (2,61) Auralihapullat 23 95 kg 14 95 kg 9 95 kg Aito Karjalanpaisti Porsaankyljys 7 95 kg 6 65 kg Possujauheliha 10 95 kg 8 95 kg Porsaan fileesuikale rton Possun kylkisiivut n. 2,5 kg Porsaan kassler 4 99 kg 5 00 2 pkt Koskenlaskijasulatejuustot 250 g (10,00) Vaasan Isopaahdot 500-520 g (3,22-3,38) 1 69 kpl Pirkka 15 kpl Tulppaani Sipuli Suomi 1 kg Navelappelsiini Egypti 99 ps 79 kg 1 69 2 pkt 1 00 4 ps Myllyn Paras 400 g Makaroni (0,63) Nalle 500 g Pikakaurahiutale Dennis 400 g Tuorepizzat 300-370 g (9,09-11,11) 10 00 3 kpl 8 00 2 rs Kariniemen 400-450 g Broilerin fileesuikaleet (8,89-10,00) 99 kpl Palvarin 400 g Ryynimakkara (4,98) 1 99 pkt Hoviruoka Lihapiirakka 4x100 g 3 00 2 ps 900 g Isoviitonennakki (3,32) 2 99 pkt Jalostaja 520 g Hernekeitto (2,79) 5 79 sk Embo 16 rl Wc-paperi 2 50 3 prk Mutti 400g Tomaattimurska (2,08) 2 50 3 kpl Kokonainen Jyväbroiler 4 99 kpl Atria 200 g Pizzat (4,17) Conferencepäärynä Hollanti Pirkka 400 g Nauta-sikajauheliha (6,88) 5 50 2 rs Palvelusta! ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA! Voim. MA ? KE 19. ? 21.2. Porsaan suikaleliha Sika-nautajauheliha laadukas 7 95 kg 5 ps 1 50 Pirkka 200 g Keittojuures 1,50 2 00 5 ps Pirkka 250 g Vihannessekoitus (1,60) Apetit 750 g Peruna&keittokasvis (2,67) 1 99 ps Porin Leipä 500 g Piimälimppu (2,00) ERÄ
Torstaina helmikuun 15. päivänä 2 – N:o 7 – 2018 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat helmikuun 15. pnä 1968. Vuosisadan takaa Tammikuun lopulla sata vuotta sitten alkaneen sisällissodan vuoksi Punkalaitumen Sanomat ei ilmestynyt talvella 1918. Vilppu Ekilä 13.11.1927 – 22.1.2018 Monipuolisena peltija kupariseppänä tunnettu Vilppu Ekilä menehtyi 90-vuotiaana 22.1.2018. Hän oli syntynyt 13.11.1927 Punkalaitumella. Vilpun äiti oli Elli Maria Aro. Lapsuutensa Vilppu kasvoi kuitenkin äidinäitinsä serkun Olgan ja täVAINAJIA Rakkaamme Seppo Tapani Johannes POHJALA Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Punkalaitumen kirkossa perjantaina 23.2.2018 klo 13.00. Muistotilaisuutta vietämme perhepiirissä. 17.2.1953 Tyrvää 8.2.2018 Nakkila Halki metsän, halki peltomaiden, henkäys kulkee, tuntea sen saamme. On suru suuri, mutta muistot eloon jäävät. Kaivaten Kaija-Liisa Virpi, Niko ja Ensio Perttu ja Mari Satu, Ville ja Elviira Antti-veli perheineen muut sukulaiset ja ystävät Palvelemme: ma – pe 9 – 17, la 9 – 14 Kauppakatu 3 B, Punkalaidun Lämmin kiitos isämme VILPPU EKILÄN muistoa kunnioittaneille ja meitä surussamme monin tavoin muistaneille. Irma ja Ritva-Leena perheineen Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 To 15.2. klo 13 Torstaikerho srk-talolla. Pe 16.2. klo 9 Aamulenkki lähtee srk-talolta. Su 18.2. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Rahko, Uusi-Kuitti sekä Virikeryhmä. Su 18.2. klo 17 Iltalamppu srktalolla. Musiikkipainotteisessa illassa mukana mm. laulaja Leonard Stenroos, Taisto Laakso sekä Minna Rahko. Kahvitarjoilu. To 22.2. klo 11–13 Arkilounas srk-talolla. To 22.2. klo 17 Elokuvailta kirjastolla. Su 25.2. klo 18 Iltakirkko Pappilassa. Kaukinen, Uusi-Kuitti. Lapsille ja perheille: Pe 23.2. klo 9.30 Perhekerho Pappilassa. Musiikki: Pe 16.2. klo 18.30 Virrenveisuuehtoo srk-talolla. Aiheena olympialaiset. Ke 28.2. klo 18 Kalevalanpäivän iltamusiikki kirkossa. Mukana Kirkkokuoro, Hannes Rasi, Satu Ahvenus, Matti Lehti ja Tenho Kurka. Kolehti lasten musiikkityölle. Rippikoulu: Pe 16.2. klo 18 Nuortenilta I Pappilassa. La 24.2. klo 10 Päivärippikoulu alkaa Pappilassa. Lue lisää kotisivuilta. Leirimajalle hiihtolomalla? Järjestä talvinen virkistysilta ystäville, tuttaville tai työtovereille. Leirimaja lämpimänä ja vuokrattavissa hiihtolomaviikolla 9. Ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon ja kysy vapaita aikoja. Lue lisää www.punkalaitumenseurakunta.fi. Kuollut: Vilppu Ekilä 90 v. Vuonna 2017 kastettujen lasten Helmienkelit voi noutaa kirkkoherranvirastosta ma, ke, pe klo 9–13 välisenä aikana. 15.2. Armahda minua, Jumala, armahda minua, sinuun minä turvaan. Minä kätkeydyn siipiesi suojaan, kunnes myrsky on ohitse. Ps. 57:2. 16.2. Vielä nytkin Herra sanoo: Kääntykää minun puoleeni, tehkää niin koko sydämestänne. Joel 2:12. 17.2. Palatkaa Herran, Jumalanne, luo, sillä hän on anteeksiantava ja laupias, hän on kärsivällinen ja hänen hyvyytensä on suuri. Joel 2:13. 18.2. Henki ajoi Jeesuksen autiomaahan. Neljäkymmentä päivää hän oli autiomaassa Saatanan kiusattavana. Hän oli villieläinten joukossa, ja enkelit pitivät hänestä huolta. Mark. 1:12–13. 19.2. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Ps. 91:4. 20.2. Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. Ps. 91:15. 21.2. Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. Jes. 1:16–17. Nuorten isäntien kokouksia Kanteenmaan nuorten isäntien kerhon vuosikokous pidettiin Koivulassa 31.1. Kokouksen avasi kerho puheenjohtaja Aarno Kouvo, jonka jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Koivula ja sihteeriksi Matti Uusi-Kämppä. Toimintakertomus ja tilit v. 1967 hyväksyttiin ja tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin Aarno Kouvo uudelleen, sekä johtokuntaan uutena jäsenenä Matti UusiKämppä. Tilintarkastajiksi valittiin Lasse Penttilä ja Soini Patja. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Kokouksen päätteeksi johtaja Pentti Simola piti alustuksen kokoustekniikasta. Asiasta virisi vilkas keskustelu. Jalasjoen nuorten isäntien kerhon vuosikokouksen Seppo Jonkalla avasi kerho puheenjohtaja Aimo Rajamäki. Kokouksen puheenjohtajana oli Paavo Knuutila ja sihteerinä Yrjö Pitkänen. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Aimo Rajamäki, varapuheenjohtajaksi Eero Karunen ja sihteeriksi Yrjö Pitkänen. Uusina jäseninä johtokuntaan valittiin Yrjö Pitkänen ja Ilkka Kankaanpää. Tilintarkastajiksi valittiin Risto Karvonen ja Antti Virvonen, varalle Toivo Niemelä ja Antero Pitkänen. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Sen mukaan kerho järjestää mm. kasvinsuojelukurssit. Myöskin on tarkoitus perehtyä viljavuustutkimukseen, jolloin pyydetään jokin alan asiantuntija esitelmöimään ko. aiheesta. Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, jonka nimitys tulee vanhasta tavasta ripotella tuhkaa pään päälle. Tapa on katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Tämä pääsiäistä edeltävä ns. suuri paasto on valmistautumista tulevaan Kristus-juhlaan. Toinen paastonaika, pikku paasto, on ennen joulua. Mutta mitä paasto merkitsee? Erilaiset ruokaan liittyvät paastot ovat meille tuttuja lehtien palstoilta, mutta useimmiten tällaisissa kyse on jonkin tietyn ruokaryhmän välttelystä. Luovutaan kiinteästä ruuasta, pidetään sokeripaastoa, jätetään liha… Toisinaan on ehkä paikallaankin vilkaista mitä oma ruokavalio pitää sisällään, mutta nyt alkavassa paastonajassa ei kuitenkaan ole kyse sen korostamisesta, mistä luopuu, vaan mihin keskittyy. Kristillinen paastonaika on harjoitusta omaa itsekkyyttä vastaan. Jonkin epäolennaisen sijaan huomio keskitetään lähimmäisen ja Jumalan rakastamiseen. Paastossa raivataan tilaa hiljentymiselle, rukoukselle, uskolle ja rakkaudelle. Sanna Lähdeniemi Nuorisotyönohjaaja Punkalaitumen seurakunta Päivän sanat Kokouksen päätteeksi puhui johtaja Pentti Simola maatalouden verolaista. Aihe oli kiinnostava ja sitä seurasi vilkas keskustelu. Alustaja sai myöskin vastatakseen runsaasti verouudistusta ja kirjanpitoa koskevia kysymyksiä. SANA SINULLE Kristillistä harjoitusta män miehen Antti Ekilän perheessä Hankurin Alinin mäessä. Olga ja Antti ottivat Vilpun nimilleen vuonna 1941. Biologiseen isäänsä, loimaalaiseen peltiseppä Frans Nurmiseen, Vilppu sai yhteyden vasta aikuisiässä. Lapsuus oli kuitenkin onnellista ja huoletonta aikaa. Viimeisinä kuukausinaan Vilppu näihin lapsuusmuistoihinsa usein palasi kertoen ihanista ja onnellisista päivistä rakkaassa Alinin mäessä, jonka ”jokaisen kiven ja kannon” hän tunsi. Hankurista Ekilän perhe muutti Porttikallion syrjään, ostamaansa paikkaan. Kansakoulun Vilppu kävi Sarkkilan koulussa. Hän oli lahjakas monin tavoin, mikä näkyi kiitettävinä ja hyvinä arvosanoina todistuksessa. Kasvattivanhemmat olisivat halunneetkin hänen pyrkivän opiskelemaan pidemmälle, mutta pienen pirtin työläisoloista lähtevänä, hän ei itse nähnyt tuolloin nuorena sitä ”omana tienään”, vaan mieli paloi töihin, ansaitsemaan, vaikka lahjoja opiskeluun varmasti olisi riittänyt. Nuorena miehenä Vilppu teki taloissa rengintöitä, maaja metsätöissä vahva ja voimakas nuorimies kunnostautui, niitä töitä isoissa maataloissa tuohon aikaan piisasi. Vuonna 1944 hän meni 17-vuotiaana vapaaehtoisena armeijaan Lappeenrantaan. Siellä hän sai suorittaa kuorma-auton ajokortin ja siitä tulikin hänelle ammatti pitkäksi aikaa. Harkin suolta riitti turvetta kuljetettavaksi pitkin Suomea, aina Pitkäniemen sairaalaan saakka Tampereelle ja Punkalaitumen Osuuskaupan sahalla tarvittiin osaavaa ja tunnollista kuorma-automiestä vuosia. Näiltä ajoilta kertyi runsaasti ystäviä, hyviä muistoja ja hauskoja juttuja kerrottavaksi. 50-luvun taitteessa paikkakunnalle muutti pläkkiseppä Sepponen perheineen. Vilppu pyrki hänen verstaalleen oppipojaksi ja pääsi siten harjoittamaan mitä ilmeisimpiä kädentaitojaan. Ja siinäpä samalla tuli tutuksi myös Sepposen nuori Eira-tytär, jonka kanssa syntyi perhe. Oma verstas aloitti toimintansa 1952, jolloin myös vanhin tytär syntyi. Porttikallion syrjässä alkoi työntäyteinen elämä ja yrittäminen, joka jatkui yli kuusi vuosikymmentä. Omassa pitäjässä asennettiin rännejä, syöksytorvia, listoja ja kattoja, taloihin kuivurin putkia ja verstaalla tehtiin muurinkuoria, pesänetupeltejä, pesuvateja, kastelukannuja, lastenvannoja ja kaikenlaisia kodin tarve-esineitä. Yritys alkoi kasvaa, tarvittiin lisätilaa ja vierasta työvoimaa. Myös perhe kasvoi ja taloa korjattiin ja laajennettiin 60-luvun puolivälissä. Verstastiloja lisättiin useaan otteeseen, viimeksi 80-luvulla. Vilppu halusi olla, ja oli, aina ajanhermolla uusien laitteiden, työkoneiden ja työtapojen käyttöönotossa. Ensimmäisten joukossa Suomessa hän hankki saumapeltikattokoneen ja vuonna 1962 ensimmäisen autonsa, mitkä mahdollistivat kattojen valmistamisen monen vuosikymmenen ajan laajalla alueella koko eteläisessä Suomessa. Isoja urakoita tehtiin Helsingin suunnassa, Uudenkaupungin autotehtaalla, Lausteella Turussa ja Vilppu
Torstaina helmikuun 15. päivänä 2018 – N:o 7 – 3 Nuorten loppuviikko lan koulukodilla saakka. Erikoisosaamista vaativia tuotteita valmistettiin ajanmukaisin konein ja käsityönä Vilpun itsensä suunnittelemina ja tekeminä. Kaikenaikaa oli tilauksia, joihin hän lähti pääosin aina itse. Tällaisia olivat esim. kirkkojen ristien ja tornien päällystykset. Niitä kertyi tehdyksi vuosien mittaan parisenkymmentä. Punkalaitumen kirkon ristin hän päällysti kahdesti, vuonna 1953 ja vuonna 1973. Vuonna -94, jolloin hän oli jo eläkeikäinen, 67-vuotias, risti tehtiin kokonaan uusiksi, tällä kertaa ruostumattomasta teräksestä, kestämään varmaan ”ikuisesti”. Niinpä kiipesi huimapäinen, vanha mestari sananmukaisesti ”tikapuita pitkin taivaaseen”. Kun nosturilla ei päässyt kuin puoleenväliin tornia, niin oli tikkaita pitkin noustava loppumatka. Sinne hän kipusi ja rakensi lankku lankulta itse telineet, joille sitten uskalsi apulainenkin nousta. ”Taidat olla ”ristien mies”, totesi hänelle kirkkoherra, joka sydän syrjällään, välillä silmänsä kädellä peittäen, kertoi pappilan terassilla tilannetta seuranneensa. Erityistä taitoa ja osaamista vaativat, arvokkaasta kuparista ja messingistä tehdyt tilaustyöt; tornit, kupolit ja erilaiset hellankuvut ja -huuvat. Viimeisimmäksi isoksi työksi hänelle jäi Salon ortodoksitsasounan kupolit ja ristit, jotka hän vielä 87-vuotiaana, vuonna 2014, itse alusta loppuun suunnitellen piirsi ja kuparista valmisti, Valamon luostarin oikeaoppisten ja -mittakaavaisten kupolien netistä etsittyjä kuvia mallinaan käyttäen. Niiden käyttöönottoja siunausjuhla oli hänelle suuriarvoinen kohokohta. SHT-Tukku Oy:lle Vilppu Ekilä valmisti kaikki Suomessa tarvittavat sinkkiarkut. Niitä valmistui kaikkiaan vuosien mittaan monia satoja. ”Piikin” sai aikaan Thaimaassa vuonna 2004 tapaninpäivänä sattunut tsunamiturma, jossa yksin suomalaisia hukkui tai muuten menehtyi 179 henkeä. Tuona vuonna arkkuja tehtiin ennätyksellinen lähes 300 kappaletta. Arkkutilaus tuli onnettomuutta seuraavana päivänä ja niitä ryhdyttiin heti valmistamaan. Työtä tehtiin alkuun lähes yöt läpeensä, josta työstä valtaosan, tuolloin 77-vuotias, Vilppu teki yksin. Tunnustusta työstään hän toki kaipasi ja sai, oli esillä lehdissä sekä monissa erilaisissa tilaisuuksissa. Vuonna 2016, myöhäisellä iällä, 89-vuotiaana Punkalaitumen kunta myönsi hänelle arvokkaan Punkalaidun-mitalin, kiitoksena ja arvostuksen osoituksena pitkästä, ansiokkaasta työstä yrittäjänä kotipaikkakunnan hyväksi. Kunnantalolla järjestetty luovutustilaisuus oli hänelle mieluinen juhla, jonne hän tyttärien saattelemana jaksoi lähteä. Vilppu oli hyvin monilahjainen ja taitava ihminen. Hän oli ennakkoluuloton, peloton, uudistushaluinen, innovatiivinen ja aina kaikesta uudesta kiinnostunut. Hän oli työmies, työväen mies, renki, yrittäjä ja rauhan mies – ei sodan –, ja oli aina, jo lähtökohdistaan johtuen, heikomman puolella ja asialla, epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä vastaan. Apua tarvitseva, läheinen tai vieras, kosketti häntä aina. Koko ikänsä hän otti asioista selvää ja opiskeli. Kiinnostus kieliin syntyi nuorukaisena, kun hän Rasilla rengintöissään sai ”peräänkatsottavakseen” venäläisiä sotavankeja. Hänelle tuli halu ymmärtää heidän puheitaan ja osata sanoa heille jotakin heidän omalla kielellään. Venäjänkielisiä olivat myös monet paikkakunnalle tulleet kyyröläläiset, joiden kanssa hän ystävystyi. Tuo kosketus jo muualle muuttaneisiin emigrantteihin säilyi aina viime vuosiin saakka ja se synnytti läheisen kiinnostuksen ortodoksiuskoon. Pääsiäisyön jumalanpalvelus tuli kuunnelluksi vuosi vuodelta. Venäjän taitoaan hän harjoitti ja paransi siinä määrin, että oli sitä jopa opettamassa Kansalaisopiston piirissäkin. Täysin ummikoksi hän ei jäänyt ruotsin-, saksan-, englannineikä latinankielisten sanojenkaan kanssa. Musiikki, soittaminen, laulaminen ja soitinten rakentaminen olivat tärkeä innostuksen kohde. Itse valmistamillaan kitaroilla ja balalaikalla säestäen hän tapasi laulaa, rakensipa joskus 50-luvun lopulla sähköllä toimivan levysoittimenkin, jolla sitten savikiekot pyörivät tunnelmaa luoden. Oma lukunsa oli rakkaus ja kiinnostus luontoon, eläimiin ja kasveihin sekä puutarhanhoitoon. Lintujen seuraaminen ja talviruokinta olivat hyvin tärkeitä. Luontoon liittyvää tavallaan on ravinto ja ruoka. Oli kasvimaita ja -huoneita. Niissä kasvoivat itse siemenestä asti kasvatetut monenlaiset tomaatit, kurkut, kurpitsat, maissi, eri salaatit ja yrtit, jotka sitten säilöttiin, kuivattiin ja syötiin. Leivän leipominen omalla juurella ja hapankaalin valmistus olivat hänen erityisosaamistaan. Kotiseutukiintymys ja -tietämys olivat vahvoja. Eipä juuri ollut Punkalaitumella henkilöä eikä sukua, joiden vaiheita hän ei olisi vähintään kolmen sukupolven mitalta tuntenut. Häneltä, erittäin hyvämuistinen kun oli, sai kuulla taustat tapahtumille ja värikkäät tarinat, sen kun vaan kysyi. Työväentalo, Yli-Kirran talonpoikaismuseo, Punkalaitumen kunta, monet yhdistykset ja seurat saivat toimintaansa hänen apuaan erilaisten töiden muodossa – ja usein veloituksetta. Naapurit läheltä ja kaukaa saivat takuulla apua aina tarvitessaan. Televisiossa esitettyyn Hovimäki-sarjaan Vilppu valmisti runsaasti kuparija messinkiesineitä ja seurasi sarjan joka jakson tämän vuoksi hyvin tarkkaan. Tampereen Työväen Teatterin tarpeiston ”hovihankkijana” hän oli vuosia. Työ muuttui hänellä ”eläkepäivillä” täydelliseksi harrastukseksi. Kupari, messinki, pronssi ja hopea saivat taitavissa käsissä muotonsa taidokkaiksi esineiksi. Syntyi kahvipannuja, kasareita, viirejä, lampetteja, lyhtyjä, tauluja ja kauniita punottuja ketjuja koruiksi. Koskaan ei tullut eikä ollut aika pitkää, vaan viimeisiin viikkoihin saakka, jolloin hän ei enää kyennyt mitään tekemään, oli eräs suurimpia suruja se, että ”kun olisi vielä niin paljon tekemistä enkä mitään pysty.” Vilppu Ekilä oli hiljainen mies. Hän ei tehnyt numeroa itsestään , vaikka ammattiylpeä ja töitään arvostava olikin. Hän eli ja antoi toisten elää. Hän oli yhtaikaa, ja samalla, syrjäänvetäytyvä kuin lämminsydäminen ja seurallinenkin. Tärkeitä olivat suhteellisen harvalukuiset, mutta sitäkin paremmat ystävät, joista suurin osa hyvin pitkäaikaisia ja osa nuoruudesta saakka säilyneitä. Keskustelut kaikesta, maan ja taivaan väliltä, onnistuivat hänen kanssaan, koska lukeminen, tieteen, taiteen ja ajankohtaisten asioitten seuraaminen antoivat hänelle laajan, yleissivistyneen näkemyksen. Viimeiset vuosikymmenet hän eli yksin, mutta koskaan hän ei sanonut olevansa yksinäinen. Sairastuttuaan vakavasti hänen oli hyvin vaikea myöntää, ettei taida enää parantua, vaan hän toivoi ja yritti lähes viimeiseen asti uskoa, että vielä edes vähän parempikin päivä tulisi. Ja sairaalassa ollessaankin toivoi, että vielä pääsisi kotiin, vaikkapa vain päiväseltä käymään. Hän kaipasi nähdä vielä kevään ja pääskyset. Ei tullut sitä päivää. Se oli rikas ja monivaiheinen elämä. Suuri ihminen on saanut siirtyä tuonilmaisiin. Teksti: Irma Kuusisto, tytär (lyhennelmä muistotilaisuuden henkilökuvasta) Viime viikon sunnuntaina kirkko täyttyi musiikista, kun Punkalaitumen seurakunta järjesti Laskiaisen Laulelot -musiikkitapahtuman. Paikalliset musikantit pääsivät esittämään taitojaan sunnuntaina kirkossa, kun seurakunta järjesti Laskiaisen Laulelot -tapahtuman. Musiikin täyteinen ilta alkoi Helmi Siukon viuluesityksellä vs. kanttori Anni Uusi-Kuitin säestämänä. He esittivät kappaleen Lintu. Heidän jälkeensä vuoron sai lauluryhmä KuusVeisaa, jonka jälkeen oli runonlausuntaa. Irja Askolan runoja laskiaisesta sekä unelmista tulkitsi Tuula Jussila. Kirkkokuoro lauloi tilaisuudessa muutaman kappaleen. Virren veisuulaiset -lauluryhmä esiintyivät laskiaisen tapahtumassa parin kappaleen verran. Siskokset Emma ja Elli Aro tulkitsivat tilaisuudessa myös kaksi kappaletta, Hiljainen kaupunki ja Suojelusenkeli. Tilaisuudessa kirkkoherra Irina Kaukinen kertoi laskiaisesta sekä paastonajasta. – Yleisesti laskiaisena on riehakkaat tunnelmat. Ulkoillaan ja lasketaan mäkeä. Laskiaisesta alkaa kuitenkin laskeutuminen paaston aikaan, Tilaisuuden lopuksi oli tarjolla kahvia ja Hilkka Korhosen leipomia pullia. Iskelmä Satakunnan Iltalamppu-ohjelmien tuottaja ja toimittaja Taisto Laakso kiertää kuuluvuusalueella ohjelmansa 25-vuotiskiertueen merkeissä. Seuraava Iltalamppu soi -tapahtuma pidetään Punkalaitumen seurakuntatalossa sunnuntaina 18. päivä helmikuuta klo 17. Musiikista vastaa lämminääninen hengellisen musiikin suursuosikki Leonard ”Leukku” Stenroos. Illan juontajan Taisto Laakson vierastuoliin haastateltavaksi tulee Hämeenlinnasta kirkkoherra emeritus, rovasti Klaus Malmivaara, joka palveli pitkään Punkalaitumen kirkkoherrana. Seurakunnan puheenvuoron käyttää pastori Minna Rahko. Tilaisuudessa kerätään kolehti, rakkaudenlahja Iltalamppu-työn hyväksi. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Järjestäjinä ovat Missio Iltalamppu ja Punkalaitumen seurakunta. Iltalamppu 25-vuotiskiertueella Punkalaitumella Laskiaisena laulettiin kirkossa Linda Lähdeniemi Virrenveisuulaisten lauluryhmä esiintyi kirkossa laskiaissunnuntaina järjestetyssä musiikkitilaisuudessa. Lähestyvää kevättalvea värittävät tämän loppuviikon ajan nuoret. Oman lukiomme abit järjestävät tänään perinteiset Penkkarit, jotka näkyvät erityisesti koulukeskuksen ympäristössä mutta myös keskipitäjällä perinteisen penkkariajelun merkeissä. Huomenna puolestaan lukion toisen vuosikurssin oppilaat tanssivat liikuntahallilla Wanhoja Tansseja. Maaliskuun puolinvälin jälkeen alkavat sitten puolestaan ylioppilaskirjoitukset täydellä teholla. Niitä jännitetään monissa perheissä. Samalla lailla jännitetään kirjoitusten tuloksia ja aloitetaan valmistautuminen kevään lakkiaisiin. Koulujen päätösjuhlassa puolestaan uusien ylioppilaiden lakittaminen on yksi kohokohdista. Kaikki edellä kirjoitettu linkittää omalla hienolla tavallaan paikkakuntamme nuoret osaksi yhteisöämme. Samalla se nostaa esiin sen, kuinka tärkeä oman pitäjämme lukio on Punkalaitumelle. Ellei sitä olisi, jäisimme paljolti paitsi edellä kuvatuista ilmiöistä. Pienenevät ikäluokat ja aidan ulkopuolella houkutteleva vihreämpi ruoho haastavat myös lukiota. Talouden tunnusluvutkin näyttelevät omaan rooliaan. Silti sopii toivoa, että tulevinakin talvipäivinä pääsisimme nauttimaan niin abien kuin ”vanhojenkin” riemusta.
Torstaina helmikuun 15. päivänä 4 – N:o 7 – 2018 Punkalaitumen VPK piti paloaseman ovet avoimina lauantaina. 112-päivänä muistutettiin muun muassa palovaroittimien kunnossapitämisestä. Punkalaitumella 112-päivän ohjelmaan kuului paloaseman ja kaluston esittelyä ja paloautoajelua. – 112-päivänä muistutetaan muun muassa palovaroittimien kunnossapitämisestä sekä yleensä varovaisuudesta tulenkäsittelyssä, sanoo päivän järjestelyistä lähes parikymmenen vuoden aikana vastannut Petri Korhonen. Paikalla oli paljon miehistöä sekä nuoriso-osaston toimintaan osallistuvia. Punkalaitumen VPK:lla onkin miehistön suhteen hyvä tilanne. – Meillä miehistö on viime vuosien kuluessa nuorentunut. Keskiviikkoiltaisin kokoontuvissa palokuntanuorissa käy kymmenkunta nuorta. Miehistöön on sieltä nousemassa nyt kolme palomiestä, sanovat Petri Korhonen ja VPK:n puheenjohtaja Jyri Mahnala. Hälytystilanteissa mukana on keskimäärin kuusi-seitsemän palomiestä. Punkalaitumen palomiehet ovat työhönsä sitoutuneita, sillä minimivaatimus on neljä palomiestä. – VPK järjestää täällä itse oman kesäpäivystyksen, eli perjantai-illasta sunnuntaihin on aina kolme vapaaehtoista, jotka ovat hälytyksen sattuessa viidessä minuutissa paloasemalla. Kustannamme ja järjestämme tämän itse, Pirkanmaan Pelastuslaitos ei ole tässä toiminnassa mukana. Vapaaehtoisuuteen perustuva päivystys on toiminut hyvin, sanovat Teppo Lehtinen ja Simo Keto. Monille perheille 112-päivä on tullut perinteeksi. Punkalaitumella käydään myös naapurikunnista, kuten Huittisista. Säännöllisiä vierailijoita on aina Helsinkiä myöden. Punkalaitumelaiset Jouni, Pulmu ja Paula Toriseva ovat käyneet melkein jokaissa 112-tapahtumassa. – Mieleen ovat jääneet ainakin kolariauton leikkausnäytös ja henkilön pelastaminen autosta, sekä poliisikoira, kertovat Torisevat. Paula Toriseva kertoo myös harjoitelleensa palosammutusta. – Olen käynyt alkusammutuskurssin, ja taitoa on voinut pitää yllä 112-päivänä harjoittelemalla. Vuoden päästä juhlavuosi Punkalaitumen VPK täyttää vuonna 2019 90 vuotta ja juhlavuosi tulee näkymään myös 112-päivä ohjelmassa. – Suunnitelmia on kehitteillä. Aivan varmasti juhlavuosi tulee näkymään 112-päivänä sekä muutenkin ensi vuoden toiminnassa, sanovat Jyri Mahnala ja Petri Korhonen. 112-päivänä pääsi paloasemalle Anu Koskua 112-päivänä paloaseman takapihan nuotiovalkeessa paistuivat Metsärannan Lihan makkarat. Soili Mahnala tarjoili kahvia Paula, Pulmu ja Jouni Torisevalle. Sisä-Suomen poliisin tietoon tuli Punkalaitumella viime vuonna yhteensä 139 rikosta. Rikosten määrä laski noin 17 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Rikoslakirikoksia kaikista rikoksista oli yhteensä 109, mikä on sekin yli 32 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Punkalaitumella vähenemistä tapahtui lähes kaikissa rikosten pääluokissa. Omaisuusrikoksia kirjattiin 44, jossa vähennystä on yli 32 %. Väkivaltarikoksia tehtiin 12, mikä on 20 % vähemmän vuotta aiempaan. Väkivaltarikokset eivät sisältäneet henkirikosta tai sen yritystä. Huumausainerikoksia kirjattiin vain yksi, kun vuonna 2016 niiden lukumäärä oli viisi. Liikennerikosten määrä laski sekin noin 5 % ollen 42. Liikennerikosten sisällä tosin rattijuopumusten määrä kasvoi yli 37 %. Rattijuopumuksia kirjattiin seitsemän ja törkeitä rattijuopumuksia neljä. Erilaisia varkauksia poliisin tietoon tuli 20, missä on kasvua 100 %. Eniten kasvoi vapaa-ajanasuntoihin kohdistuneiden varkauksien määrä. Punkalaitumella poliisi hoiti viime vuonna yhteensä 417 hälytystehtävää, joista A-kiireellisyysluokan tehtäviä oli 20. Rikoslakirikosten osalta niiden selvitysprosentti parani. Poliisin tietoon tulleista rikoksista selvitettiin 64,2 prosenttia. Rikosten määrä laski Punkalaitumella Juha Aro Paikallislehteä luettiin kouluissa Edellisviikolla vietetyn Sanomalehtiviikon aikana Punkalaitumen kouluissa tutustuttiin mm. Punkalaitumen Sanomiin. Sekä Pohjoisseudun että Keskuskoulun oppilaat löysivät lehden sivuilta tuttuja kasvoja ja nimiä. Kuvassa lehteä lukevat Pohjoisseudun eskarilaiset. Kuva: Kirsi Lähdeniemi.
Torstaina helmikuun 15. päivänä 2018 – N:o 7 – 5 Pirkanmaan liitto kysyy maakunnan asukkailta heidän kokemuksistaan sote-palveluista. Kyselyyn voi vastata otakantaa.fi -palvelussa kohdassa ”Pirkanmaa2019: Vaikuta tulevaisuuden sote-palveluihin”. Hallintoja talouspäällikkö Oili Mölsä kannustaa punkalaitumelaisia vastaamaan kyselyyn aktiivisesti. – On tosi tärkeää, että kuntalaiset antavat nyt palautetta, kun uusia palveluja suunnitellaan. Mikäli vastaajalla ei ole kotona omaa tietokonetta, voi vastauksen käydä antamassa sekä kirjastolla että kunnantalolla, jossa tietokoneita on yhteiskäytössä. – Apua sähköisen kyselyn vastaamiseen annetaan varmasti, Mölsä lupaa. Sote-kyselyssä vastaajat pääsevät kertomaan, minkälaisia sote-palveluita he ovat käyttäneet ja miksi sekä millaisia kokemuksia heillä on palveluiden käyttämisestä. Pirkanmaan liitto kannustaa myös asukkaita aktiivisuuteen, sillä vastaamalla jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden uudistamiseen sekä valinnanvapausmallin kehittämiseen. Hirvieläinten saalismäärät ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti Satakunnan alueella, sanoi Suomen Riistakeskuksen Satakunnan alueen riistapäällikkö Antti Impola viime viikon maanantaina Koulutintissä pidetyssä Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa. Antti Impola sanoo, että vaikka hirvien ja valkohäntäpeurojen kaatomäärät ovat olleet nousussa, metsästäjien arvion mukaan kantojen kasvua ei siitä huolimatta ole saatu taitettua Satakunnan– Hämeen alueella. – Valkohäntäpeuran osalta on käynnissä kannanhoidon ja -arvioinnin kehittämishanke. Sen tarkoituksena on kehittää menetelmiä, jotta peuroistakin saataisiin parempaa ja tarkempaa tietoa. Tarkemman tiedon hankinnassa halutaan käyttää hyväksi muun muassa riistakameroita. Myös sähköistä havaintokorttia kehitetään. – Kun uusien menetelmien avulla saataisiin entistä luotettavampaa tietoa peurakannoista, voitaisiin myös verotusta suunnitella paremmin, sanoo Impola. Hirvieläinten lisäksi myös majavat ovat runsastuneet, ja sudet laajentaneet reviireitään. Kiinnostaako yhdistyminen? Riistakeskus seuraa metsästyskentän muutoksia tarkalla korvalla. Yksi tämän hetken huolenaihe on metsästäjäkunnan ikääntyminen. Tekijämäärä kentällä vähenee, kun metsästäjien keskiikä nousee. Riistanhoitoyhdistykset hoitavat metsästykseen liittyviä tehtäviä vapaaehtoisvoimin, joten huoli tekijöiden vanhenemisesta ja vähenemisestä on aiheellinen. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi metsästäjäntutkinnot, ampumakokeet, suurriistavirka-aputoiminta (SRVA) ja metsästyksen valvonta. Toimintaa rahoitetaan pääasiassa riistanhoitomaksuilla. – Toiminnan rahoittamista ollaan uudistamassa siten, että jatkossa käytetään valtakunnallisia jakoperusteita. Kaikki riistanhoitoyhdistykset ovat samalla viivalla rahaa jaettaessa, onpa kyseessä sitten toiminnanohjaus, metsästyksenvalvonta, suurriistakantojen hoito, SRVA-tapahtumat, nuorisotyö tai riistanlaskenta. Uuteen malliin siirrytään vaiheittain. Ensi vuonna rahoitus hoidetaan puoliksi vanhalla ja uudella mallilla. Kokonaan uuteen siirrytään vuonna 2020. Riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämiseen liittyy myös hanke, joka selvittää riistanhoitoyhdistysten halukkuutta yhdistyä. – Kartoitamme riistanhoitoyhdistysten halua vapaaehtoisiin yhdistymisiin. Jos halukkuutta on, riistakeskukselta saa tukea yhdistymisselvityksen tekemiseen. Yhdistymistä voi pohtia esimerkiksi tulevaisuuden kannalta: miten varautua tulevaisuuden haasteisiin, sanoo Antti Impola. Hankkeella tarkempaa tietoa kasvavista peurakannoista Anu Koskua Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen kokous pidettiin Koulutintissä. Riistapäällikkö Antti Impola kertoi valkohäntäpeuran kannanarvioinnin kehittämisestä sekä riistanhoitoyhdisten yhdistysmismahdollisuuksista. Maakunta kysyy asukkailta sotesta Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen alueella rikottiin valkohäntäpeuran saalisennätys toisena vuonna peräkkäin. Tammikuun lopussa päättyneen jahdin aikana kaadettiin 1 521 peuraa, mikä on 310 eläintä enemmän kuin aiempi ennätys edellisellä kaudella. Peurajahdissa myös kaatolupia oli päättyneellä kaudella ennätykselliset 1 044. Niistä jahdissa käytettiin 1 013. Kaatoprosentiksi muodostui näin 97, jota Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kalervo Loponen pitää erittäin hyvänä. – Jahdin tulos on todella hyvä varsinkin, kun syksy oli pitkään lumeton ja viljojenkin puinti myöhästyi. Onneksi tammikuulle tuli kunnon talvi ja saimme otettua loppukirin, Loponen kuvailee. Hyvänä kaatotuloksessa hän pitää myös sitä, että verotus oli runsaasti naarasvoittoista. – Se leikkaa kannan kasvua ensi syksyyn. Silti ensi syksynä verotusmäärät ovat todennäköisesti kuluneen kauden tasoa. Hyvää on sekin, että naapureissa Urjalassa ja Loimaalla verotus oli myös kovaa. – Yleinen tahtotila on, että peuroja on vähennettävä ja siihen on jo muutaman vuoden ajan vastattu ja vastataan edelleen. Tehty on, mitä on pystytty. Monen metsästäjän mukaan mennyt kausi alkoi jo muistuttaa työn tekoa, Loponen kertoo. Valkohäntäpeurakannan arviointi on lähes koko sen riistaeläinlajina oloajan ollut hankalaa. Ensi syksynä Riistakeskus onkin pilotoimassa arviointiin uusia työkaluja. – Kannan suuruus yllättää aina. Kaatomäärää kasvatetaan vuodesta toiseen ja silti peuroja riittää. Peura menestyy hyvin rikkonaisilla alueilla, joita meilläkin on. Talvet ovat olleet myös sille helppoja, Loponen kuvailee. Naaraita 58 % aikuisista Punkalaitumella peuroja metsästi päättyneellä kaudella neljä metsästysseuraa ja yksi seurue. Kaadetuista 1 521 peurasta 505 oli aikuisia ja 1 016 vasoja. Riistakeskuksen ohjeen mukaan aikuisten peurojen verotusta kehotettiin suuntaamaan naaraisiin. Tässä onnistuttiin, sillä naarassaalis oli 294 yksilöä ja urossaalis 211 yksilöä. Urosnaarassuhde oli näin 42/58. Metsästysseura Haukka, jonka alueella peurakanta on ollut pitäjän vahvin, kaatoi tänäkin vuonna eniten peuroja. Sen saalis oli 153 aikuista ja 324 vasaa. Jalasjoen Metsästysseura ampui 123 aikuista ja 295 vasaa ja Punkalaitumen Metsästysseura 147 aikuista ja 245 vasaa. Kanteenmaan Metsästysseuran saalis oli 74 aikuista ja 130 vasaa sekä Metsästysseurue Kotkan 25 aikuista ja 22 vasaa. Peuraennätys rikki toisena vuonna peräkkäin Juha Aro Karjalaislaulut kajahtivat maamme juhlavuonna eri puolilla Pirkanmaata 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Ahkerimmat laulajat löytyivät Tampereen Hervannasta. Kunakin harjoitusiltana lauletuista lauluista äänestettiin Pirkanmaalla yleisön suosikki. Voittajalauluksi kohosi Juha Lanun säveltämä laulu Äiti Karjala. Se oli äänestetty ykkössijalle sekä Juupajoella että Punkalaitumella. Musiikkitoimikunta lahjoitti äänestystuloksen ilmoittaneiden seurojen kesken arvottavaksi neliosaisen Uudet Karjalaiset laulut -kirjasarjan, joka on koottu vuosina 2009–2010 järjestetyn sävellyskilpailun sadosta. Äiti Karjala on myös tuon sävellyskilpailun voittajateos ja löytyy kirjasarjasta. Arvonta suoritettiin 16.1. Karjalaisseurojen Tampereen piirin tammikuun kokouksessa. Äänestyksen virallisena valvojana oli Martti Hildén Ylöjärven Karjalaisista ja onnettarena toimi piirin uusi sihteeri Irene Mikkola Tampereen Karjala-seurasta. Arvonnan voitti Punkalaitumen Karjalaseura ry. Punkalaitumella lauluillan esilaulajiksi oli saatu kansalaisopiston lauluryhmä Laulavaiset ohjaajanaan Marju Pihlajamaa. Säestyksestä piti huolen Tapio Laurila. Karjalaisseurojen Tampereen piirin Musiikkitoimikunnan laulutreenihaasteessa ideana oli aktivoida piirin Karjalaisseuroja järjestämään lauluharjoitukset yhteistyössä paikallisen kuoron kanssa ja saada väki tutustumaan ikivihreiden karjalaislaulujen lisäksi myös uuteen karjalaiseen musiikkiin vahvojen esilaulajien avittamina. Teksti: Taru Iivonen Äiti Karjala suosituin
Torstaina helmikuun 15. päivänä 6 – N:o 7 – 2018 Tuomo Kallio aloitti vuoden alusta erityisnuorisotyöntekijänä Punkalaitumella. – Erityisnuorisotyö on sosiaalista nuorisotyötä. Se on nuorten kohtaamista, tukemista ja suojaamista, hän kertoo. Tuomo Kallio tekee erityisnuorisotyötä Punkalaitumella yhden päivän viikossa. Neljä muuta arkipäivää kuluvat samassa työssä Sastamalassa. Sastamalan kaupunki pystyi palkkaamaan syksyllä erityisnuorisotyöntekijän Anneli Hakanpään perinnöllä, jonka valtionkonttori osoitti kaupungille. – Työt jatkuvat todennäköisesti vuoden 2019 syksyyn asti, Kallio kertoo. – Kohderyhmäni ovat erityisesti 11–16 -vuotiaat nuoret. Punkalaitumella olen jo päässyt tutustumaan Yhteiskoulun oppilaisiin, mikä on ollut erittäin hienoa. Jatkossa tulen näkymään nuorisotilalla ja kesän alkuun on jo suunnitteilla toimintaa, Kallio kuvailee. Hänen mukaansa erityisnuorisotyön piirissä ovat kaikki ikäryhmän nuoret. – Todennäköisesti työtä tullaan tekemään eniten kuitenkin niiden kanssa, jotka vaativat eniten huomiota. Tuomo Kallio on saanut syksystä lähtien tutustua alueen nuoriin erityisesti Sastamalassa. – Nuoriso voi täällä, niin kuin nuoriso voi koko Suomessa. Suurella osalla menee suorastaan loistavasti mutta sitten on joukko, jolle ongelmat ovat kasaantuneet. – Nuorten maailma muuttuu koko ajan. Kaikki tieto, tapahtumat ja ihmiset ovat heti, tässä ja nyt. Se voi olla mahdollisuus mutta myös julmaa, Kallio toteaa. Sastamalassa on viime aikoina puhuttu runsaasti nuorten kannabiksen käytöstä. – Huumeiden käyttöä nuorten keskuudessa on joka kunnassa. Onneksi ei kuitenkaan laajasti. Kannabista käytetään ja tiedetään, mistä sitä saadaan mutta nuorista monet eivät tästä huolimatta sitä onneksi käytä. – Kouluterveyskyselystä selviää, että alkoholin ja tupakan käyttö nuorten keskuudessa on lähes romahtanut. Nuuskan ja kannabiksen käyttö puolestaan ovat nousussa. Aikuisten suhtautuminen nuorten tekemisiin kaipaisi Kallion mielestä myönteisempää ajattelua. – Antiikin Kreikasta lähtien aikuiset ovat olleet sitä mieltä, ettei nuorista ole mihinkään. Minulla on nykynuoriin täysi luotto. Uusi sukupolvi on aina toista parempi, Tuomo Kallio sanoo. Samalla, kun abiturientit juhlivat tänään penkkareita, valmistautuvat lukion toisen vuorikurssin oppilaat huomiseen koitokseensa Wanhojen Tansseihin. – Jännittää. Vielä on paljon tekemistä, kuvailee tanssiaisiin valmistautuvien lukiolaisten tuntoja Laura Pakarinen ennen tiistaisten harjoitusten alkamista liikuntahallilla. Pian paikalle tulee Elina Korhonen, joka pyytää Laura auttamaan iltapukunsa pukemisessa. Kuva sovitaan otettavaksi niin, ettei puvusta paljastu sen koko komeus. Kaksikko kertoo, että vanhoja tansseja on harjoiteltu marraskuusta lähtien opettaja Katri Hovilan johdolla. Oman vuosikurssin puolesta tyttöjä kyllä riittää tanssijoiksi kymmenen parin päästessä tanssi pyörteisiin perjantai-iltana klo 18 alkavassa tilaisuudessa. – Mutta poikia on jouduttu ”lainaamaan” alemmilta luokilta ja ulkopaikkakuntalaisia myöden, Laura naurahtaa. Wanhojen Tansseissa perinteisesti sykähdyttävintä antia ovat näyttävät iltapuvut. Niihin on panostettu tälläkin kerralla. – Useimmat ovat hankkineet pukunsa netistä ja aika monet myös käytettynä. Tanssipuku on tietysti tärkeä mutta uudet puvut ovat kyllä hirveän kalliita, Elina ja Laura kertovat. Tytöille tanssiaiset tietävät muitakin kuluja. – Kampaus, meikki ja kengätkin vievät osansa. Punkalaitumen lukion abit aloittivat kevään ylioppilaskirjoitukset maanantaina äidinkielen tekstitaidon kokeella. Kunnantalon valtuustosalissa kirjoituksiin osallistui 12 abia. Lukion rehtorin Arto Asan mukaan kirjoittajamäärät vaihtelevat eri aineissa keväällä. – Osa kokeisiin osallistuvista jakaa aineiden suorittamista ensi syksyyn eikä tavoittelekaan valkolakkia keväällä. – Periaatteessa ylioppilaita tulee valmistumaan lukiosta tänä keväänä kymmenkunta, Asa laskee. Sähköisiä yo-kokeita on Punkalaitumellakin toteutettu jo parin vuoden ajan. Edelleen tänäkin keväänä paperikokeena suoritetaan äidinkieli ja matematiikka. – Kielissä kuullut on jo rakennettu sähköisten kokeiden sisään. Maanantain jälkeen ylioppilaskirjoitukset jatkuvat maaliskuun 12. päivä. Tänään torstaina abit viettävät penkkaripäivää perinteisin menoin. Penkkarit näkyvät mm. abiajeluna keskipitäjällä puolen päivän tuntumassa. Juha Aro Juha Aro Äidinkieli aloitti ylioppilaskirjoitukset Juha Aro Äidinkielen tekstitaidon koe aloitti kevään ylioppilaskirjoitukset maanantaina. Punkalaitumen lukion abit valmistautuivat kokeeseen rehtori Arto Asan valvovan silmän alla valtuustosalissa. Iltapukuloistoa tarjolla Wanhojen Tansseissa huomenna Laura Pakarinen avusti tiistaina Elina Korhosta iltapuvun pukemisessa ennen tanssiharjoitusten alkamista. Erityisnuorisotyöntekijä Tuomo Kallio: – Nykynuoriin täysi luotto Tuomo Kallio tekee erikoisnuorisotyötä Punkalaitumella päivän viikossa. Hänen mukaansa nuorten maailma muuttuu nykyään nopeasti, mikä on sekä mahdollisuus että riski.
Torstaina helmikuun 15. päivänä 2018 – N:o 7 – 7 Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3481 LT 2016 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. AlmaManu Oy – Tampere 2018 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaiskanto p. 0800 392262. Perusjakelu p. 02 7674256 ILMOITUSHINNAT 1.1.2018 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2018: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv. Kanteenmaan Metsästysseura ry:n TALVIKOKOUS pidetään omalla majalla perjantaina 2.3.2018 klo 19.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta kokoontuu klo 18. Tervetuloa! Johtokunta YRITTÄJIEN AAMUKAHVITILAISUUS Keskiviikkona 21.2.2018 klo 8:30 – 9:30 (Aamukahvitarjoilu klo 8:00 alkaen) Pakarin ruokasali , Iso-Jaakkolantie 26, Punkalaidun Tervetuloa Punkalaitumen kunnan järjestämään yrittäjien aamukahvitilaisuuteen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Tilaisuudessa on vierailevana puhujana Jari Moisio (Myyntivoimaa-yhtiöt), joka alustaa aiheesta ”Miksi jokaisen yrityksen tulee näkyä internetissä?” Pyydämme ennakkoilmoittautumaan tilaisuuteen 19.1.2018 mennessä sähköpostitse elinkeinopalvelut@sastamala.fi. Lisätietoja: elinkeinojohtaja Ursula Lumme (040-5890606) Tarkempia tietoja tapahtumista www.punkalaitumenyrittajat.fi Ilmoitamme myös yhdistyspalstalla ja facebookissa. Tied. Laura Jonkka, p. 040-776 5357 Leikkaa talteen! 20.2. Kesäduuni-tapahtuma kirjastolla 12-15 5.3. Y-iltakahvit Myötätuuli klo 18 14.-15.4. Y-risteily HkiTallinna 27.4. Kevätkokous 28.7. Y-tori 5.9. Yrittäjän päivä 19.-20.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Turku 2.11. Vuoden yrittäjäjuhla 23.11. Syyskokous 25.11. Joulumyyjäiset Punkalaitumen Kunnon Nina Välimäki voitti SM-kultaa ampumahiihdon nuorten SMkiroissa Lahdessa. N14-sarjassa kilpaileva nuori nainen voitti sunnuntaina 11.2. järjestetyn yhteislähtökisan. Kulta ratkesi tiukassa loppukiritaistelussa, jossa Nina voitti Ounasvaaran Enni Petreliuksen 0,4 sekunnin erolla. Kisaurakan Nina aloitti jo lauantaina normaalimatkan kisassa, joissa hän sijoittui yhdeksänneksi. Kisan pilasi toisen ammunnan asentovirhe. Sunnuntain kultamatkalla sakkoja tulikin sitten vain yksi. Kunnon Venla Välläri jatkoi tasaisia suorituksiaan sijoittuen lauantain kisassa viidenneksi N17-sarjassa ja sunnuntaina kahdeksanneksi. Hyvä menestys talven ajan toi Venlalle myös maaotteluedustuksen Ruotsiin maaliskuulla. Treenikolmikosta Turkka Nieminen (SHS) räjäytti melkein jackpotin: Lauantaina hän voitti kultaa ja sunnuntaina hopeaa. Myös Turkka sai edustuksen maajoukkueeseen. Tuloksia: Lauantai, normaalimatka, N14 6 km: 1. Lyydia Rainio TVV 19.31,3,… 9. Nina Välimäki PunKu 23.04,8. Sunnuntai, yhteislähtö, N14 5 km: 1. Nina Välimäki PunKu 17.02,05, 2. Enni Petrelius OH 17.02,9, 3. Lyydia Rainio TVV 17.41,3. Lauantai, normaalimatka, N17 7,5 km: 1. Johanna Ärväs EK-P 27.07,8,… 5. Venla Välläri PunKu 30.42,7. Sunnuntai, yhteislähtö, N17 6 km: 1. Johanna Isojärvi OH 23.07,8,... 8. Venla Välläri PunKu 25.22,4. Kunnon Nina Välimäelle SM-kultaa Punkalaitumen Latu ja Polku Avantouinti Kivirannassa perjantaisin klo 17. Pohjoisseudun Toimintayhdistys La 17.2. klo 19 Vaparilla Ystävänpäivän karaoketanssit. Katso mainos. Ma 19.2. klo 19 naisten sähly. Ti 20.2. klo 17 liikettä arkeen -jumppa Vaparilla. Ystävä mukaan. LC Punkalaidun Ke 21.1. klo 19 klubin kokoontuminen Ravintola Punkassa. Punainen Risti Muista Ystävänpäiväjuhla ti 20.2. klo 13.30 Pakarilla. Loimaan Seudun Sydänyhdistys Menemme ke 20.6. klo 14 Pyynikin Kesäteatteriin katsomaan Ehtoo-lehdon sankareita. Valtasen linjaauto lähtee Aurasta klo 11. Loimaa OP klo 11.35, Härkäpakari Huittinen klo 12.30. Sitovat ilm. Reijolle 25.3. mennessä p. 0400-566544. Punkalaitumen Karjalaseura Ti 20.2. menemme katsomaan Ilta Kannaksella -esitystä Nokialle. Yhteiskuljetus lähtee torilta klo 16. Vielä muutama paikka jäljellä. Varaukset Pekalle p. 050-5589884. Oriniemen Martat Ti 20.2. klo 12 kokoonnumme Liisa ja Veikko Huuskalla, Uuden-Jaakkolantie 106. Ajankohtaista asiaa. Punkalaitumen Koirat Yhteislenkki Myötätuulen pihasta torstaisin klo 19. Omat kakkapussit mukaan. Eläkeliiton Punkalaitumen Yhdistys Boccia perjantaisin klo 15.30 liikuntahallin peilipäädyssä. To 15.2. Lähtö Tampereen teatteriin klo 11 torilta. Ajetaan Urjalan kautta. Pe 16.2. klo 12 Tarinatupa Toimintanurkassa. Ma 19.2. klo 14 kerho Pakarilla, jäsenmaksujen koonti. Tietoviisaskisa. Kerää 3 h joukkue. Ma 19.2. klo 16.15–17.45 seniorien tanssikerho Keskuskoulun juhlasalissa. Huom. aika! Ke 28.2.klo 12 vietämme iloista talvipäivää srk:n Leirimajalla. Kysy kimppakyytiä. Pikkuloma Lehmirannassa 1619.3.2018 (Elämää kaikilla aisteilla). Kysy vapaita paikkoja Hilkalta p. 040-5824377. MLL Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallilla klo 15.30–16.30. Perhekahvila ti 20.2. klo 10–12 Toimintanurkassa. Punkalaitumen Martat Muista kokoontuminen ti 20.2 klo.18 Hannelella, Einarinkuja 7. Kanteenmaan Nuorisoseura Zumba maanantaisin klo 18.15. 4H-sarka Keskustan kerho to 15.2. klo 17.15–18.45 Yrittäjätalolla. Kokkikerho ma 19.2. klo 18–19.30 Keskuskoulun opetuskeittiöllä. Perinnekerho ti 20.2. klo 18–19.30. Pohjoisseudun kyläkerho ke 21.2. klo 18–19.30 Vaparilla. 36:n Nurkka ti klo 15-16.30 ja to klo 15–17. Nurkkaputka ke ja pe klo 15–19. Seurat toimivat Punkalaitumen kirjastolla on nähtävillä helmikuun ajan hieman toisenlainen valokuvanäyttely. Sen on koonnut punkalaitumelainen Laura Turunen, 10. Lauran valokuvanäyttelyssä on esillä hänen viime kesänä ottamiaan kuvia, joissa on kuvattu Barbie-nukkea luonnon helmassa. Kännykkäkameralla otetut kuvat ovat sommitelmiltaan ja tasoltaan yllättävänkin laadukkaita. Nuorelta naiselta on löytynyt myös kuvauksellista oivaltavuutta. – Aloitin kuvaamisen viime kesänä. Äiti vähän innosti, samoin se että olen katsellut Pinterestpalvelusta netistä kuvia. Siellä törmäsin näihin lelumuotokuviin, Laura kertoo. Lelumuotokuvat Laura on ottanut kotona tutussa pihapiirissä ja niissä löytyy yhtymäkohtia omaankin elämään. – Tällä puunrungolla olen joskus istunut samassa asennossa. Nyt laitoin kuvaan Barbien. Valokuvaus kiinnostaa Lauraa edelleen. – Tällä hetkellä kuvaan lelumuotokuvia Barbiesta talviolosuhteissa. Lelumuotokuvia kirjastolla Juha Aro Laura Turunen on ottanut hienoja lelumuotokuvia, jotka ovat esillä kirjastolla. Punkalaitumen Maatalousnaiset Kaikille avoin ruokakurssi Keskuskoulun opetuskeittiöllä la 10.3. klo 10–15.30. Kasviksista maistuvaa ruokaa kalan ja lihan seuraksi. Ilm. tekstiv. 0405734618/Hanna tai soittamalla 0503563268/Satu.
Torstaina helmikuun 15. päivänä 8 – N:o 7 – 2018 PROMENA PIRKA-KENKÄ Myös yksilöllisiä ratkaisuja HYVÄT KENGÄT AUTTAA JAKSAMAAN K-Supermarket POURU Torstai 15.2. klo 10-17 www.arituu.fi 0405326370 Kotimaiset terveysjalkineet työhön ja vapaa-aikaan Lisätiedot ja paikkavaraukset: Ella Liimatainen 040 187 2603 Punkalaitumen kirjastolla TIISTAINA 20.2. klo 14 ? 15. Kaikille kausi& kesätöistä kiinnostuneille henkilöille. Tule tutustumaan Punkalaitumen & lähialueiden kesätyömahdollisuuksiin. YRITTÄJÄ! Tule tapahtumaan infoamaan yrityksesi kesätyöpaikoista. Osallistuminen maksutonta. YSTÄVÄNPÄIVÄKARAOKETANSSIT LA 17.2. KLO 19 POHJOISSEUDUN VAPAA-AJANTALOLLA (ORINIEMENTIE 25) Tervetuloa laulamaan, tanssimaan ja viettämään yhteistä iltaa kanssamme. Järjestää: Pohjoisseudun toimintayhdistys Ilta kaikenikäisi lle. Puffetti. Karaokeisäntänä Tenho Kurka. Kaikille avoin Iloinen Talvipäivä Leirimajalla 28.2. klo 12. Tervetuloa Eläkeliitto METSÄPALVELU JA TIEISÄNNÖINTI SIMO NÄRVÄNEN Asiantuntijaja työpalveluita metsiin ja yksityisteille. www.simonarvanen.com 0400 472 028 simo.narvanen@gmail.com Ilmoittautumiset 23.3. mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 050-408 5036 tai teemu.kankanen@gmail.com Perinteiset pääsiäisen LENTOPALLOja SÄHLYTURNAUKSET Punkalaitumen liikuntahallissa: Lentopallo pe 30.3. ja Sähly la ? su 31.3. ? ? 1.4. Laitumen Pallo ry TERVETULOA! kilpaja harrastesarjoissa NAHKATAKKIMARKKINAT NAHKATAKKIMARKKINAT VAIN LAUANTAINA 17.2. klo 10.30 15.00. ent. R-kioskin tiloissa torin laidassa, Punkalaidun AITOA LAMMASNAPPAA! Satoja takkeja naisille ja miehille: pusakat, ½-pitkät, hupulliset, kokonahkaliivit... Runsaasti kokoja: naisille 32-54, miehille 46-68. Vaihdossa reilu hyvitys vanhasta nahkatakista: 50 ? 200 €! Suomen Nahkakeskus p. 040 567 3822 Te rv et ul oa ! Hankkija HUITTINEN Kievarinkatu 3 puh. 010 76 83646*, ma-pe 9-17, la 9-13 VILLAHOUSUKAUPPIAS perjantaina klo 9-13 Punkalaitumen torilla. Nuutisen Kutomon 100 % villahousut. Myös ohuet merinovillahousut. Naisten merinovillatakit. Miesten puuvillakerrastot. Kotimaiset villasukat ym. Tervetuloa! K. Koivisto Kasvinsuojeluaineiden ENNAKKOMYYNTI TILAA NYT! Yara lannoitteiden MAKSUEHTO jopa kesäkuulle. TILAA KALKITUS NYT ! Kauppiaskatu 1, Huittinen p. (02) 560 6100 Palvelemme: ma-pe 9-17.30, la 9-14 www.lantmannenagro.fi Mika Männistö 050-522 0193 Jussi Toivola 040-847 0724 Jukka Ala-Juusela 050-516 9690 Laatuviljasopimus kannattaa tehdä NYT! Tekemällä väh. 20 ha sopimuksen helmikuun 2018 loppuun mennessä saat sopimuslahjana YaraVita Mancozin 5 l hivenlehtilannoitepakkauksen. Ostamme viljaa päivän hintaan. METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Erikoistarjous 19.2. alkaen olemme avoinna vain perjantaisin klo 08-17. TERVETULOA PUNKALAITUMEN MUISTIKAHVILAAN Toimintanurkka klo 10 – 11 Lauttakyläntie 2, Punkalaidun, (sisäänkäynti torin puolelta) 22.2.2018 Tutustutaan äänimuseoon Kahvila avoinna myös 22.3. ja 19.4.2018. Eläkeläiset isä ja poika haluavat vuokrata omakotitalon . Sijainnilla ja kunnolla ei ole merkitystä. Puh. 040-878 2618