Uutisja ilmoituslehti Torstaina tammikuun 17. päivänä N:o 3 2019 110. vuosikerta Irtonumero 1 € (sis. alv) Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ mm. ilmaja maalämpöpumput viemärikuvaukset Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi vauvojen kuvat Ilmoituksen hinta on 18 € (sis. alv ja laskutuslisä) Lähetä kuva tietoineen (nimi, syntymäaika, vanhemmat, paikkakunta) 7.2. mennessä sähköpostilla osoitteeseen ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi tai toimita kuva tietoineen toimitukseen, Lauttakyläntie 4, 31900 Punkalaidun. Vauvakuva tulee lähettää jpgtai jpeg-muodossa. Kuvan resoluution tulee olla riittävän iso, vähintään 250 pixels/inch. Vältä kännykkäkameran käyttöä, sillä kännykkäkamerakuvan laatu on usein heikko eikä siitä saa painokelpoista. Vuoden 2018 vauvat Punkalaitumen Sanomat julkaisee torstaina 14.2.2019 vuonna 2018 Punkalaitumella syntyneiden ja punkalaitumelaiset sukujuuret omaavien Punkalaitumen kunnanhallitus kokoontui maanantaina kuluvan vuoden ensimmäiseen kokoukseensa päättäen muun muassa seuraavat asiat: – Nimettiin hallintosäännön mukaiset toimielinten osastojen esimiehet. Osaston esimies vastaa osaston toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kunnanhallituksen, lautakunnan ja toimialajohtajan alaisuudessa. – Päätettiin hallintotoimen laskujen hyväksyjät. Laskut hyväksyvät osastosta riippuen hallintoja talousjohtaja tai kunnanjohtaja. – Päätettiin myöntää hallintoja talousjohtajalle valtuudet 3 miljoonan euron tilapäisluoton ottamiseen kuluvana vuonna. – Päätettiin kunnanvaltuuston 17.12.2018 tekemien päätösten täytäntöönpanosta. Kunnanhallituksen päätöksiä Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ TOSI ON! Palvelusta Edullista! Edullista! Edullista! alk. to klo 12.00 Edullista! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 17.-20.1. TAMMIKUUN TARJOUKSIA! Plussakortilla! ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA MA ? KE 21.-23.1. 1 00 4 ps Serla 16 rl WC-paperi Hellä + 9 09 yht. Serla 8 rl Talouspyyhe PE Pyymäen konsulentti! ERÄ ERÄ Isoviitonen Nakki 900 g (2,94) 2 65 pkt 1 50 5 ps Myllyn Paras 400 g Makaroni (0,63) Porin 2 kpl Runebergin torttu 2 99 rs Tuore Possun kylkisiivu luuton, nahaton 8 95 kg Naudan kulmapaisti kg 19 95 Lohimedaljonki Norja Porsaan palapaisti kg 9 95 kg 9 95 Naudan paahtopaisti Suomi kg 13 95 Klementiini Espanja kg 99 Valio 350-400g Oivariini 1 erä/tal. (5,00-5,71) 2 pkt 4 00 Atria n. 1,1 kg Broilerinkoipi mar. kg 1 99 Hoviruoka Lihapiirakka 4x100 g (3,75) 2 pkt 3 00 Tuore Kirjolohifile vak. kg 10 99 Pirkka 400 g Ylikypsä saunapalvi 5 30 2 pkt Atria n. 500 g Possun sisäfile kg 9 95 HK n. 2,3 kg Possun kassler 5 99 kg Pirkka 500 g Kiivi (1,58) 79 rs 79 rs 1 99 rs Tumma 500 g Luumu (3,98) Pirkka Tulppaani 25 kpl Suomi 9 95 kimppu Pirkka Espanja Kesäkurpitsa 1 99 kg Valio 1,25 kg Arki Edam (4,12) 5 15 kpl Olvi 12-pack Vichy (1,21) 5 99 12-pack Atria 225 g Lauantaimakkara (3,96) 89 pkt Atria 400 g Uunilenkki 99 pkt Huhtahyvät 400 g Maalaishyytelö (7,48) 2 99 pkt Atria 200 g Pizzat (4,00) 2 40 3 kpl Kivikylän 400 g Löylylenkki (5,73) 2 29 pkt 3 prk 2 00 Pirkka 227/140 g Ananas (4,79) 1 99 rs HK 400 g Possun lihasuikale (4,98) Pirkka 500 g Vihreä viinirypäle (3,18) 1 59 rs Pirkka 200 g Keittojuures (1,50) 1 50 5 ps Apetit 750 g Peruna & keittokasvis (2,67) 1 99 ps 1 49 2 pkt Myllyn Paras 500 g Pikakaurahiutale (4,00) Porin Leipä Setsuurilimppu 400 g (2,50) 1 00 kpl Fazer 6 kpl Täysjyvä Reissumies 99 ps Naapurin Kananpojan rintafile (8,32) 4 99 rs
Torstaina tammikuun 17. päivänä 2 – N:o 3 – 2019 Muistatko vuosia sitten televisiossa ollutta kilpailua, jossa osallistujien piti tulla ohjelman kuvauksiin passi ja hammasharja mukanaan? Mahdolliselle palkintomatkalle kun piti tai sai lähteä suoraan studiolta ja nämä kaksi kapinetta ovat oleellisia maailmalla matkatessa. Aikoinaan maailmanmatkaajan saattoi lentokentällä tunnistaa täyteen leimatusta passista. Se oli sitä aikaa, jolloin joka maan rajalla oli tiukkailmeisiä viranomaisia. Matkalaisen sydän löi tiheään tahtiin, kun hän aprikoi, että pääseekö läpi, onko kuva näköinen ja paperit muutenkin kunnossa. Helpotus oli suuri, kun passiin lyötiin leima ja matka jatkui eteenpäin. Passi on siis tärkeä. Hammasharjoja saa muualtakin maailmasta, mutta passi on hankittava jo ennen matkalle lähtöä. Kun pieni lapsi tuodaan kasteelle, hän saa passin elämää varten. Kasteen perusta on lähetyskäsky. Kaste solmii liiton Jumalan ja ihmisen välillä. Vaikka ihminen unohtaisi Jumalan, Jumala ei unohda ihmistä. Konfirmaatiossa tähän passiin lyödään leima, joka oikeuttaa nuoren kulkemaan itsenäisesti kristittynä matkalaisena tässä maailmassa. Tämä sama passi ja leima annetaan jokaiselle vuorollaan. Kunkin on itse huolehdittava elämänsä passista ja aikanaan sillä viimeisellä rajanylityspaikalla sitä tullaan myös kysymään. Onhan sinun passisi voimassa? Sari Mäkinen Kanttori Punkalaitumen seurakunta Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 17. pnä tammikuuta 1919 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat tammikuun 16. pnä 1969. SANA SINULLE Passi ja hammasharja Päivän sanat Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 15. pnä tammikuuta 1909 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. www.muistoksi. En juhli. Pentti Reunanen Lämpimät kiitoksemme teille kaikille, jotka kukkasin, adressein, lauluin ja sanoin kunnioititte rakkaamme PIRJO SUNDSTRÖMIN muistoa saattaessamme hänet haudan lepoon. Omaiset Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 – Suuri torpparien ja wuokraajien kokous pidettiin Punkalaitumen Työwäenyhdistyksen talolla t.k. 10 p:nä. Kokouksen awasi maalari Kalle Salminen pidemmällä puheella, jossa hän teki selwää siitä tasitelusta joka wallitsee ja työn ja pääoman wälillä, erittäin terottaen sitä haittaa, mikä uskonnosta on työläisille tässä epätasaisessa taistelussa. Uskontohumbuukia selittäessään hän koetti kieltää Kristuksen jumaluuden ja teki hänestä ainoastaan sosialistisen esitaistelijan, jonkalaisena häntä on kunnioitettawa, waan ei minään yli-ihmisenä tai jumalana. Esitys näytti kokoukselle kelwanneen koska wastakkaiselta mielipiteeltä tässä kohden kiellettiin puhewalta. Uutta wuokralais-kysymystä käsiteltäessä näytti siltä, että torpparit owat lyöneet laimin lähemmän tutustumisensa tähän heille tärkeään lakiin, koska sitä arwostellessaan tyytyiwät waan ylimalkaisesti lausumaan että se on huono, woimatta selittää missäkohden se tällaista on. Yleisenä toiwomuksena lausuttiin kuitenkin, että se parempana woimassaolewaa wuokralakia olisi saatawa mahdollisimman pian käytäntöön, samaten kun uusi kunnallislakikin. Wielä keskusteltua yleisestä järjestymisestä eri ammattiosastoittain sosialistiseen puolueeseen, lopetettiin kokous laululla. 17.1. Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Jes. 42:3. 18.1. Katso: minun palvelijani, jolle minä annan voiman, minun valittuni, johon olen mieltynyt. Henkeni olen laskenut hänen ylleen, hän tuo oikeuden kansojen keskuuteen. Hänen opetustaan ikävöivät kaukaiset rannat. Jes 42:1,4. 19.1. Muistakaa johtajianne, niitä, jotka julistivat teille Jumalan sanaa. Pitäkää mielessänne, miten he elämänsä elivät, ja ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Hepr. 13:7–8. 20.1. – – Siellä oli kuusi kivistä vesiastiaa juutalaisten tapojen mukaisia pesuja varten; ne olivat parin kolmen mitan vetoisia. Jeesus sanoi palvelijoille; ”Täyttäkää astiat vedellä”, ja he täyttivät ne reunoja myöten. Sitten hän sanoi: ”Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle”, ja Televisiotoimittajana esiintynyt huiputti 150 mk Torstaina 9.1. liikkui paikkakunnallamme muuan mieshenkilö, joka ilmoitti olevansa tele– Rumaa elämää on jälleen alettu pitää kirkonkylän postitoimiston edustalla postia iltasin vartoavan joukkueen keskuudessa. Kun postinnoutajat ylimalkaan on nuorta holtitonta väkeä, käsittää helposti minkälaiseksi elämä näiden keskuudessa muodostuu, jos ne saavat mielivaltaisesti esiintyä ja purkaa intohimojaan. Varsinkin rauhallisiin ja järjestystä harrastaviin henkilöihin tekee moinen elämöiminen ikävän vaikutuksen ihan pitäjän kesTo 17.1. klo 11–13 Arkilounas ja klo 13 alkaen Torstaikerho srk-talolla. Arkilounaan hinta 5€, työttömiltä 2€. Pe 18.1. klo 9 Aamulenkki lähtee srk-talolta. Lenkkeilemme taas joka toinen perjantai, tervetuloa mukaan! Su 20.1. klo 10 Neulekirkkomessu kirkossa. Jokainen silmukka on rukousta sen ihmisen puolesta, joka saa tekemäsi työn. Laita siis villasukat jalkaan ja ota käsityö mukaan! Messussa siunataan vuoden aikana kastevauvoille lahjoitettavat kastepeitot. Messua ovat toteuttamassa myös Pappilan Puikot. Kolehtiin voi rahan lisäksi tiputtaa myös lankoja, joista Pappilan puikot tekevät lahjoitettavia käsitöitä lisää. Kirkkokahvit. Rahko, Mäkinen. Ke 23.1. klo 14 SPR:n verenluovutus srk-talolla. Tule tekemään hyvää! Su 27.1. klo 18 Messu kirkossa. Kaukinen, Uusi-Kuitti. Musiikki: Pe 18.1. klo 18.30 Virrenveisuuehtoo srk-talolla. Harjoitellaan laulamattomia virsiä. Anni säestää. Su 20.1. Kirkkokuoron kevätkausi alkaa harjoituksilla heti messun päätyttyä kirkossa. To 17.1. ei ole harjoituksia! Tied. Sari-kanttori, 040-8048813. Ti 22.1. klo 18.30 Laitumen Laulajat kirkossa. Projektikuoro valmistelee musiikkia 3.2 messuun sekä myöhemmin keväällä olevaan Kaatuneiden muistopäivän messuun. Tervetuloa! Lisätiedot Sari-kanttorilta. Kouluikäiset: Pe 8.la 9.2. Pappilan Yöleiri 1–4-luokkalaisille. Leiri alkaa klo 18 ja päättyy la klo 12. Hinta 15€. Ilmoittautuminen Sannalle tekstiviestillä 1.2. mennessä p. 040-8048815. Lisätietoja kotisivuillamme. Rippikoulu: Ma 21.1. klo 18 Vanhempainehtoo III Pappilassa. Aiheena Sopivaa etäisyyttä etsimässä. Vanhempainehtoo on erityisesti rippikoululaisten vanhemmille, mutta mukaan voi tulla kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Su 27.1. klo 17 Messuopetusta kirkossa. Ennen iltakirkkoa käymme läpi jumalanpalveluksen kaavaa, sanastoa, musiikkia ja kaikkea sitä, mitä yhteiseen juhlaamme kuuluu. Tilaisuus on tarkoitettu ennen kaikkea rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen, mutta kuunteluoppilaaksi voi tulla kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Pyydämme osallistujia sijoittumaan kirkon etuosaan kuuluvuuden takaamiseksi. Kuollut: Kirsti Kyllikki Vanha-Kuitti 94 v. Pirjo Annikki Sundström 77 v. he veivät. Valvoja maistoi vettä: se oli muuttunut viiniksi. Toisin kuin palvelijat, jotka olivat veden astiasta ottaneet, hän ei tiennyt, mistä viini oli peräisin. Hän kutsui sulhasen luokseen ja sanoi: ”Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Mutta sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti.” – – Joh. 2:1–11. 21.1. Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan! Ps. 105:1. 22.1. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Joh. 1:14. 23.1. Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimensä kunniaa! Kertokaa kansoille hänen suuret tekonsa, julistakaa, että hänen nimensä on ylhäinen. Jes. 12:4. kipisteessä, onpa rähisijät menneet niinkin pitkälle, että häiritsevät rauhallisia ohikulkijoitakin ainakin rumilla sanoilla. Kun alaikäiset poikasetkin ovat ottaneet tavakseen saapua elämöimään olisi vanhempain syytä kiinnittää tähän huomiotansa ja toivottavasti ottaa pitäjän järjestysvaltakin tehdäkseen jotain asian auttamiseksi, sillä moista menoa ei voi pidemmältä sietää. – Omituinen ketun saalis sattui viime sunnuntaina Arvi Kuusistolle ajaessaan jahtikoiran kanssa kettua saarroksiin. Kun kettu alkoi väsyä, kääntyi se vastarintaan, jolloin se sai koiran kuonon suuhunsa, eikä siinä joutunut huomaamaan metsästäjä, joka joutui koiransa apuun, ennenkuin sai puukon kurkkuunsa, joka tietysti heti paikalla lopetti repokaisen päivät jättäen tuuhean turkkinsa Kuusiston saaliiksi. visiotoimittaja. Toimittaja meni erääseen taloon ilmoittaen talonväelle, että he olivat voittaneet television järjestämässä valokuvakilpailussa auton, sillä heidän talostaan otettu kuva oli palkittu tässä kilpailussa. Samalla kun mies ilmoitti tästä voitosta hän ilmoitti että voittajan tulee maksaa autoveroina ja huoltona 310 markkaa. Talon isännällä ei kuitenkaan sattunut olemaan rahaa kotona kuin 150 markkaa, joka sekin kelpasi ennakkona. Alkuhämmennyksen mentyä ohi, alkoi talonväki kuitenkin epäillä, että mahtoiko mies sittenkään olla tosissaan sen autovoiton suhteen. Asiasta ilmoitettiin Punkalaitumen poliisille ja ryhdyttiin ottamaan selvää. Tällöin todettiin että mies oli huiputtanut rahat ja häipynyt paikkakunnalta. Mies oli liikkeellä erään helsinkiläisen johtajan kanssa. Punkalaitumen poliisi pääsi miesten jäljille, mutta talossa käyneen ”toimittajan” henkilöllisyys ei vielä ole täysin selvillä, sillä häntä kyydinnyt helsinkiläisen valokuvausliikkeen johtajakaan ei ollut täysin selvillä ”toimittajan” henkilöllisyydestä, vaikka tämä lieneekin toiminut myös johtajan palkkaamana valokuvasuurennusten hankkijana. Tällaisia huiputtajia liikkuu varsinkin maaseudulla hyvin runsaasti. Usein he edustavat milloin televisiota, milloin jotakin muuta vastaavaa ja saavat hyväuskoisia ihmisiä ”lankaan”. Tästä hyväuskoisuudesta on monessa tapauksessa paljon suurempikin hinta kuin nyt tapahtuneessa. Sietää siis harkita kahteenkin kertaan ennenkuin kulkevaisille rahaa antaa. Usein sattuu, että erilaiset kaupustelijat ja valokuvien suurentajat ottavat rahaa etumaksuna, vaikka tavaran toimitus onkin vasta myöhemmin. Vaikka he antavatkin kuitin saattaa se olla tekaistu. Ei siis kannata antaa rahaa vieraille ”rahastajille” jos vastineena on vain paperi. Siihen sisältyy useasti suuri riski.
Torstaina tammikuun 17. päivänä 2019 – N:o 3 – 3 Kaikki keinot käyttöön – Kunnassa tarvitaan viranhaltijoiden osalta sekä pysyvyyttä että vaihtuvuutta. Itse edustan pysyvyyttä, kuvailee Punkalaitumen kunnan hallintoja talousjohtaja Oili Mölsä, joka täytti 30.12.2018 60 vuotta. Oili Mölsä tuli kunnan palvelukseen elokuussa vuonna 1988 toimistovirkailijaksi. Vuonna 2000 hänet valittiin kunnan pääkirjanpitäjäksi ja syksyllä vuonna 2012 talousja hallintojohtajan virkaan. – Siinä välissä olin neljä vuotta SHT-Tukun kirjanpitäjänä, mikä olikin hyvä ja avartava kokemus. Kunnantalo veti kuitenkin takaisin. – Olen työskennellyt Punkalaitumen kaikkien kunnanjohtajien kanssa ja jokaisesta heistä minulla on tietysti oma näkemykseni. Jokainen johtaja on ollut persoona, jolla on ollut tapansa tehdä töitä ja johtaa kuntaa. Nyt, kun Tuija aloitti kunnanjohtajana, hän oli jo valmiiksi tuttu, sillä työskentelimme aikoinaan samaan aikaan kunnan palveluksessa, Oili Mölsä kertoo. Kunnanjohtajakokemusta on kertynyt Mölsälle itselleenkin. Hän laskee toimineensa kolmesti vt. johtajana Punkalaitumen kuntapomojen vaihtuessa taajaan viime vuosina. – Tämä viimeisin oli kokemuksena raskain. Asiat, joista päätettiin, olivat todella vaikeita, eivät ollenkaan jokapäiväisiä ja työmäärä oli suuri. Kaikista hankalin kysymys oli vanhuspalveluiden ulkoistaminen, josta tuli paljon myös palautetta. Se on vain kestettävä, eikä otettava liian henkilökohtaisesti. Sen opin siitä episodista ja useasta muustakin, että somea käytetään väärin kaiken ikävän esiintuomiseen. Elämä on kovin lyhyt murehtimiseen. Sen voi käyttää paremminkin. – Punkalaitumen kannalta johtajien vaihtuminen nopealla tahdilla on ollut tietysti huono asia. Se, että kunnantalolla on hyvä työporukka ja hyvä työilmapiiri toki helpottivat asioita. Kunnanjohtajan merkitys pienessä kunnassa on vain sen verran suuri, että mikäli viranhaltijaa ei ole, moni asia pysähtyy. Viime syksyn aikana kunnassa jouduttiin pohtimaan myös talouden tasapainottamista. Oili Mölsä muistuttaa talousvaikeuksien jatkuvan edelleen. – Meillä ei ole yhtä tai muutamaa isoa säästökohdetta, jolla taloutta tasapainotetaan. Sellaisia ei ole enää olemassa, koska kaikki ”helpot” keinot on jo käytetty. Emme me kunnassa ole mitään väärin tai huonosti tehneet, vaan valtionosuuksien väheneminen on vienyt taloutta huonompaan suuntaan. – En osaa tilannetta silti pitää erityisen huonona. Esimeriksi Tule kotiin -hanke on avannut meidän paikallistenkin silmiä huomaamaan, miten upea paikkakunta on. Talouden osalta nyt pitää vain sinnitellä ja odotella soteuudistusta. Myös kuntaan laadittava elinvoimaohjelma on merkittävässä roolissa. Meillä on suuria mahdollisuuksia emmekä kaipaa pitäjään satoja tai tuhansia uusia asukkaita mutta väestömäärän jatkuva lasku olisi toki saatava katkeamaan, Oili Mölsä pohtii. Kolmessa vuosikymmenessä moni asia Punkalaitumen kunnassa on Oili Mölsän mukaan muuttunut. – Kyllä se oli vuonna 1988 aivan eri maailma. Maailma, työntekijöiden määrä ja työvälineet ovat muuttuneet. Tosin tuntuu siltä, että mitä enemmän apuvälineitä on tullut, sen enemmän ovat lisääntyneet myös vaatimukset työnteon nopeudesta. 80-luvulla työt tehtiin työaikana, nyt vaatimustaso on kasvanut ja työpäivät itsellänikin venyvät. Paineensietokykyä vaatii myös sen hyväksyminen, että tekemätöntä työtä on aina paljon. Vastapainoa työlle Oili Mölsä saa musiikista. – Se on ihan ykkösharrastus. Laulan tällä hetkellä sekä Naiskuoro Pihlajanmarjoissa että lauluryhmä KuusVeisaan riveissä. Musiikin lisäksi ne tarKunnassa tarvitaan pysyvyyttä ja vaihtuvuutta Pohjoisseudun koulun ja Keskuskoulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaat pääsivät ennen joulua tutustumaan Metsä Fibren tehtaalle Raumalla. Retken järjestelyissä oli mukana 4Hyhdistys. Oppilaat kirjoittivat kuvauksen matkasta. Kävimme Raumalla Metsä Fibren tehtaalla viidesja kuudesluokkalaisten kanssa. Menimme Raumalle Antti Lauhamon bussilla, jonka 4H oli järjestänyt. Kun pääsimme Metsä Fibren tehtaalle, meille tarjottiin munkkia ja limsaa ja samalla meille pidettiin diaesitys. Metsä Fibren tehdas käyttää pelkkiä havupuita. Niistä tehdään selluloosaa. Metsä Fibren tehdas tuottaa oman energiansa, koska haketta jää yli. Meille kerrottiin myös Aquacompin tehtaasta, joka on aivan Metsä Fibren vieressä. Aquacomp on pieni verrattuna Metsä Fibren tehtaaseen. Aquacomp tekee komposiittia eli he sekoittavat yhteen puukuitua ja muovia. Komposiitista valmistetaan esim. tuoleja ja auton sisäosia. Meille näytettiin vähän Metsä Fibren sisätiloja, mm. toimisto ja laboratorio. Laboratoriossa on naisia ja yksi mies. Siellä pitää käyttää aina suojalaseja. Tehtaalla työskentelee noin 120 henkilöä, joista suurin osa on miehiä. Tehtaassa tärkeintä on turvallisuus. Siellä on vähän lomia ja hyvä palkka. Tehdas on suljettuna vain yhden viikon vuodessa ja se on yleensä syksyllä. Jos siellä haisi pahalta, niin jokin oli pielessä. Meille esiteltiin myös tehdasaluetta, kylläkin bussista. Polttouuni voi olla jopa 1000 astetta kuuma. Meille kerrottiin kierroksella, että vieraassa kaupungissa sellutehtaan tunnistaa isosta piipusta ja sellukattilasta. Alueelle tuodaan päivässä 200 kuormaa tukkeja. Sinne tuodaan puutavaraa rekoilla, junilla ja laivoilla. Siellä on oma satama, johon laivat tulevat. Siellä on isoja koneita, joilla puutavaraa nosteltiin. Sieltä lähtee päivittäin tavaraa miljoonan euron edestä. Vaikka alue on aidattu, siellä on silti nähty 10 peuran lauma, hirviä, käärmeitä sekä yksi kuningaskalastaja. Kiitos 4H, kun järjestitte tämän retken! Teksti: Pohjoisseudun koulun 5.-6.luokka Punkalaidun keskiviikko 23.1. klo 14–18 seurakuntatalo Lauttakyläntie 18 OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi HENGENPELASTAJIA TARVITAAN Tutustuttiin metsäteollisuuteen Keskuskoulun ja Pohjoisseudun koulun oppilaat pääsivät ennen joulua tutustumaan Metsä Fibren tehtaaseen Raumalla. Kuva: Elina Tervajärvi. koittavat ystäviä ja mukavaa yhdessäoloa. Muukin yhdistystoiminta on saanut hänestä aktiivisen toimijan. – Punkalaitumen Naisyrittäjienyhdistyksessä olen ollut mukana jo kolmen vuosikymmenen ajan eri tehtävissä. Monenlaista tosi kivaa on järjestetty ja koen toiminnan olleen antoisaa. Kahdeksan vuotta sitten Mölsän perheen elämä muuttui melkoisesti Oilin aviomiehen Martin tultua valituksi eduskuntaan. – Se oli alkuun valtava muutos mutta siihenkin opittiin. Maaliskuun puolivälissä alkaa taas uudenlainen opettelu Martin jäädessä edustajanhommista ”eläkkeelle”. Pitää taas opetella olemaan enemmän yhdessä, Oili naurahtaa. Uutta elämään on tuonut myös toukokuussa syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi. – Hänestä on tietysti tullut isovanhempien elämän yhdenlainen keskipiste. – Olen syntyjään Huittisten Palojoelta ja muutin Punkalaitumelle vuonna 1981. Taisin olla silloin vähän muuttoa vastaan mutta Martti väittää houkutelleensa minut paikkakunnalle coupe-bemarillaan. Hyvä paikka tämä on ollut asua ja kasvattaa lapset. Muuttoa ei ole tarvinnut siis katua, Oili Mölsä sanoo. Hallintoja talousjohtaja Oili Mölsä on työskennellyt kunnantalolla kaikkien Punkalaitumen kunnanjohtajien aikana. Mölsä on lyhyellä aikaa ehtinyt toimia itsekin vt. kunnanjohtajana kolmesti. Viime päivinä maatamme ovat kuohuttaneet lapsiin kohdistuneiden petomaisten seksuaalirikosten paljastuminen Oulussa ja Helsingissä. Niiden tekijöiksi epäillään ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä, joista jotkut ovat viettäneet Suomessa jo vuosia ja saaneet maamme kansalaisuuden. Eduskuntaryhmätkin kokoontuivat maanantaina harvinaisen yksimielisinä siitä, että asialle on jotain tehtävä. Kun turvapaikanhakijoiden aalto pyyhkäisi Euroopan yli vuonna 2015, kuului myös varoittavia sanoja mahdollisista kielteisistä ilmiöistä. Ne leimattiin kuitenkin nopeasti rasistisiksi ja keskustelun käyminen jäi niin sanottujen ääripäiden tehtäväksi. ”Tolkun ihmiset”, joita presidentti Niinistökin vuonna 2016 kaipasi, vaikenivat ja keskustelu, jota jo silloin olisi pitänyt käydä, jäi käymättä. Nyt asiaan on ollut pakko herätä. Se, riittääkö esimerkiksi eduskunnalla yhteistyökykyä lainsäädännön muuttamiseen, on silti erittäin epävarmaa kevään vaalien painaessa päälle. Edelleenkään kokonaisten kansanryhmien leimaaminen on turhaa mutta aivan yhtä turhaa on paljastuneiden tekojen vähättely ja vetoaminen siihen, että myös maamme omat kansalaiset syyllistyvät niihin. Tekojen uhreja tällainen ei auta. Sanotaan, että ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel kohti muutosta. Sitä voi yrittää saada aikaan monin eri keinoin, ja nämä kaikki keinot on nyt otettava käyttöön.
Torstaina tammikuun 17. päivänä 4 – N:o 3 – 2019 Joulun ja uudenvuoden välissä kunnan kulttuuritoimi, Punkalaitumen teatterikerho ja Punkalaitumen Työväenyhdistys järjestivät Mäenpään Työväentalolla illan, joka sisälsi sketsejä sekä yhteislauluja. Ensimmäisenä sketsinä nähtiin, jo aikaisemmin ravintola Punkan täyteen vetänyt, Piparin haju! -sketsisikermä. Esitys sai melkein täyden työväentalon nauruun. Sketsissä esiintyivät Sanna Salioja, Juha Aro, Pekka Koivula, Annina Ala-Viikari, Satu Kelkka, Heli Lehtelä ja Kati Nieminen. Tapahtumapaikkana esityksessä toimi ravintola, jossa sattui ja tapahtui. Siellä vietettiin muun muassa romanttista iltaa ja syntymäpäiviä. Kaikkien kommellusten keskelle mahtui paljon tunteita, varsinkin iloa ja naurua. Sketsin aikana myös yleisö sai osallistua juonen kulkuun. Yleisöltä kysyttiin aina kellon soidessa, miten sketsi jatkuu ja viittaamalla sai vaikuttaa. Näin jokainen yleisössäkin ollut sai olla ikään kuin osa tapahtumia. Punkalaitumen Työväenyhdistyksen naisväki järjesti kahvion sketsien väliajalla, jonka jälkeen laulettiin Tapio Rautavaaran ja Reino Helismaan hengessä yhteislauluja Juha Aron säestyksellä. Illan lopuksi nähtiin vielä kolme jouluisempaa sketsiä, joissa päästiin seuraamaan joululahjojen hankinnan hankaluuksia sekä jouluisen sukulointimatkan kommelluksia. Linda Lähdeniemi Punkalaitumen seurakunnan yhteistyössä kunnan kanssa hallinnoiman Tule kotiin -hankkeen toisen vaiheen varmistumista odotellaan innolla vielä tammi-helmikuun aikana. – Tämä on ollut merkityksellistä työtä ja Punkalaitumella on vielä paljon esiin nostettavaa. Työtä on tekemättä ja siksi olisi tärkeää, että hanke saisi jatkoa, sanoo hankevetäjä Hanna-Mari Kamppikoski. Tule kotiin -hankkeen ensimmäinen vaihe päättyy kuluvan vuoden maaliskuussa. Hankkeen aikana Hanna-Mari Kamppikoski on saanut kertoa monia positiivisia tarinoita. – Se, että nostetaan esiin positiivisia ja hyviä asioita, lisää hyvää ja kantaa hedelmää. Tarinoiden myötä ihmiset ovat tulleet myös lähemmäs toisiaan. – Itsekin olen saanut paljon enemmän, kuin olisin ikinä kuvitellut. Ihmeellisiä asioita on tapahtunut. Alusta lähtien on tuntunut hyvältä, että työlle on siunaus. Se on valtava etu ja turva. Hanna-Mari Kamppikoski on hankevetäjänä eräänlainen positiivisuuden ilmentymä. Hän jakaa kiitosta moneen suuntaan, mutta ei keksimälläkään keksi mitään negatiivista. – Ympäristöstä on tullut paljon tukea ja kun sitä saa, tukee se myös työtäni. Kun aloitin hankevetäjänä, olivat silloinen kunnanjohtaja Jyrki Moilanen ja kirkkoherra Irina Kaukinen ideoineet jo paljon. Sain heiltä hyvän priiffauksen ja Mölsän Oilin perässä kuljin alkuun kuin kananpoika. Taisin ihan leimautua, mutta Oili olikin ensimmäinen henkilö, jonka kunnassa tapasin. Hän on ollut oppiäitini, mentorini ja kollegani. – Siitäkin saan olla tyytyväinen, että hanke on otettu tosissaan alusta asti myös kuntalaisten ja yritysten keskuudessa. Olen saanut vapaat kädet ja työtäni on kunnioitettu. ”Joskus vielä” Hanna-Mari Kamppikoski kertoo Tule kotiin -hankkeen tavoittaneen tähän mennessä jo tuhansia ihmisiä. –Facebookissa pyörivän hankemainoksemme on nähnyt tällä hetkellä jo 12 000 ihmistä. Yli-Kirran kaikkien aikojen maatalousnäyttelyssä juttelin lukuisten potentiaalisten muuttajien kanssa, Eläkeliiton Kaamosristeilyllä esittelin hanketta parille tuhannelle risteilymatkustajalle. Näiden lisäksi olen ollut useissa pienissä ja suurissa tilaisuuksissa esittelemässä hanketta. Totta kai näkyvyys Facebookissa on tärkeää mutta kyllä kasvokkain tapaamiset ovat tärkeimpiä. – Erilaisissa keskusteluissa muualla asuvien ”laitumelaisten” kanssa on käynyt ilmi, että monella on ajatus ”joskus vielä”. Monet tuntuvat olevan myös kiitollisia, että heidät muistetaan ja että eläkeläisetkin nostetaan esiin. Myönteistä palautetta on tullut myös siitä, että hanke nostaa esiin pehmeitä arvoja, Kamppikoski kuvailee. Hän muistaa myös tapaamisen erään paikkakunnalta lähtöisin olevan mieshenkilön kanssa. – Hän sanoi, että muuttaisi, jos täältä löytyisi ”kulta”. Ehkä pitäisi järjestää Punkalaitumen oma Napakymppi. Sitä Kamppikoski ei osaa sanoa, kuinka monta henkilöä paikkakunnalle on tähän mennessä vain hankkeen ansiosta muuttanut. – Eihän sitä tiedä mutta tärkeää on, että olemme avanneet silmiä. Hankkeen vaikutuksien toivon olevan pidempiaikaisia. Viime vuonna Punkalaitumelle muutti pitkästä aikaa tavallista enemmän ihmisiä. Osasta muuttajia on tullut melkein ystäviä ja olen voinut olla heitä myös auttamassa. – Erikseen haluan myös mainita Turun Punkalaidun -seuran ja varsinkin puheenjohtajan Virtasen Pekan sekä Saarisen Jukan. He ovat ottaneet hankkeen omakseen ja tehneet mahtavaa ilmaista työtä koko Punkalaitumen hyväksi, Hanna-Mari Kamppikoski kiittelee. Jotain hankkeen saamasta vastaanotosta kertoo sekin, että hankkeen mukit ja sydämenmuotoiset Punkalaidun-avaimenperät ovat saavuttaneet suuren suosion. – Kun hankemukit valmistuivat, moni olisi suorastaan rahalla halunnut sellaisen ostaa. Myös avaimenperät ovat olleet haluttuja. Kakkososa satsaa lapsiin ja lapsiperheisiin Punkalaitumella on jo ideoitu jatkoa Tule kotiin -hankkeelle. Leader Joutsenten Reitti on tehnyt puoltavan päätöksen hankkeelle ja nyt kunnantalolla odotellaan Ely-keskuksen rahoituspäätöstä. – Kakkososan kohderyhmänä ovat lapset ja lapsiperheet. Silloin nostetaan esille heille tarjolla olevia palveluita. Meneillään oleva uuden koulun rakentaminen ja suunnitelmat uudesta päiväkodista tukevat tietysti hienosti tätä hanketta, Hanna-Mari Kamppikoski kertoo. Vahvuudeksi hän nostaa myös pitäjän yhteisöllisyyden ja välittämisen. – Ihmiset tuntevat toisensa ja tulevat näkyviksi toisilleen. Sellaista hyvää ja arvokasta, mitä täältä löytyy arjessa, pitää vaalia ja nostaa ylös. Syksyllä Tule kotiin -hanke järjesti kyselytutkimuksen Punkalaitumelle muuttaneiden keskuudessa. – Sen perusteella ainakin kotiseuturakkaus on tulenpalavaa. Ihmiset arvostavat paikkaa, jossa asuvat. Esiin nousivat myös puhtaus, turvallisuus ja edullisuus. – Jatkossakin meillä on paljon ilmaisia liikuntapalveluita ja esimerkiksi Porttikalliota pitäisi nostaa esiin enemmänkin. Särkkä on valttikortti ja hankkeen näkökulmasta eläkeläisten aktiivisuus on Punkalaitumella ilmiömäistä. Täällä on paljon valmista, josta olen saanut olla muillekin kertomassa, Kamppikoski sanoo. Hankkeen aikana on Kamppikoski tullut huomaamaan, miten luovia ja idearikkaita ihmisiä Punkalaitumella asuu. – Jonkinlainen ideariihi voisi tuoda päivänvaloon vaikka miten hienoja ajatuksia ja toteutuskelpoisia ideoita. Positiiviset tarinat tuovat ihmisiä lähemmäksi toisiaan Tule kotiin -hankkeen toisen vaiheen varmistumista odotellaan Juha Aro Naurua ja yhteislauluja Mäenpäässä Punkalaitumen Teatterikerhon sketsiryhmän esitys Piparin haju! veti Mäenpään työväentalon salin täyteen katsojia joulun välipäivinä. Kahmalollinen sydämiä kuvaa hyvin hankevetäjä Hanna-Mari Kamppikosken vetämää Tule kotiin -hanketta. Sen myötä Punkalaitumesta on nostettu esiin positiviisia tarinoita ja myönteisiä asioita.
Torstaina tammikuun 17. päivänä 2019 – N:o 3 – 5 Punkalaitumen kunta on solminut yhteistyösopimuksen Sastamalan kaupungin kanssa lakisääteisten työllisyyspalveluiden ostamisesta. Pirkanmaalla käynnissä ollut alueellinen työvoimaja yrityspalvelukokeilu päättyi vuodenvaihteessa. Punkalaitumen kunnan hyvinvointijohtaja Tiina Mäkiranta kertoo Sastamalan kanssa solmitun sopimuksen olevan hyvin samankaltainen kuin mitä oli ennen kuntakokeilua. – Sopimukseen sisältyviä kunnan palveluja työllisyydenhoidossa ovat muun muassa lakisääteiset työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelulain ja kuntouttavan työtoiminnan lain mukaiset viranhaltijapäätökset ja tehtävät sekä työllistymissuunnitelmat, kertoo Mäkiranta. Hän uskoo myös yhteistyön Sastamalan kanssa toimivan hyvin. – Meillä on pitkät perinteet yhteistyöllä. Tällä sopimuksella asiakkaille saadaan myös ”kasvokkainpalvelua” TE-hallinnon sekä työllisyyspalveluiden palveluohjaajien kanssa. – Paikallisesti tarjotaan edelleen apua ja neuvoja, vaikka päävastuu siirtyykin TE-hallinnolle. Punkalaitumen kunta vastaa jatkossakin omien kuntalaisten osalta kuntouttavasta työtoiminnasta. Työtoiminta, ryhmätoiminnat ja yksilöohjaus jatkuvat siis normaaliin tapaan. Hyvinvointilautakunnan hyväksymän sopimuksen mukaan Punkalaitumen kunta suorittaa sopimuksen mukaisista palveluista Sastamalan kaupungille 25 000 euron kokonaiskorvauksen vuodessa. Samassa kokouksessa lautakunta nimesi palveluohjaajan toistaiseksi voimassaolevaan toimeen sosionomi Elina Koivuniemen. Koivuniemi on työskennellyt vastaavissa tehtävissä koko kuntakokeilun ajan. – Kuntakokeilussa työskenteleminen on ollut mieletön mahdollisuus ja oppimiskokemus. Olemme saaneet vietyä asioita asiakaslähtöisesti ja sujuvasti eteenpäin. Työmarkkinoiden positiivinen kehitys on näkynyt työllistymisinä, lisäksi asiakkaita on siirtynyt esimerkiksi koulutukseen sekä kuntoutusja valmennuspalveluihin. sanoo Koivuniemi. Mäkiranta ja Koivuniemi ynnäävät, että kokeilu on tarjonnut henkilöstölle mahdollisuuden oppia paljon uutta esimerkiksi toimintatavoista ja valtionhallinnon asiakastietojärjestelmistä. Kokemuksista rakentuu vakaa pohja tulevaisuuden yhteistyölle. Vuoden vaihteessa päättyneen Pirkanmaan kuntakokeilun tulokset olivat kunnissa myönteisiä. Myös Punkalaitumella kokeilu onnistui Tiina Mäkirannan mukaan erittäin hyvin. – Työttömien aktivointi kasvoi ja heiltä saatu palaute oli hyvää. Tällä hetkellä Pirkanmaalla suunnitellaan myös uusia yhteistyömalleja työllisyyspalveluiden hoitamiseen mutta ne ovat vielä alkutekijöissään. Punkalaitumen kunta on myymässä Haukankosken kiinteistökokonaisuudesta vanhan kuivaamorakennuksen. Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaupan hyväksymistä. Ostotarjouksen kuivaamorakennuksesta on tehnyt Matpir Oy. Rakennus on puurakenteinen, vanha viljankuivaamo, jota ei ole pitkään aikaan käytetty. Tällä hetkellä se on vuokrattu Teollisuuden Lämpö TL Oy:lle, joka on valmis päättämään vuokrasopimuksen, mikäli kauppa hyväksytään. Kuivausrakennuksen lisäksi kauppa tulisi käsittämään 1 600 neliön määräalan. Kauppahinta on 2 000 euroa. Punkalaitumen kunnan väkiluvun kehitys oli viime vuonna edelleen laskeva. Valonpilkahdus nähtiin siinä, että muuttotappio loiveni. Punkalaitumelle muutti viime vuotta 108 ihmistä. Edellisvuonna vastaava lukumäärä oli 83. Kunnasta poismuuttaneita viime vuonna oli 171. Vastaava luku vuonna 2016 oli 163. Kuolleita oli 48. – Syntyneitä oli viime vuonna 19, mikä on ilahduttava määrä verrattuna edellisvuoteen, jolloin syntyi 14 uutta kuntalaista, kertoo kunnan hallintoja talousjohtaja Oili Mölsä. Punkalaitumen kunnan väkiluku 31.12.2018 oli 2 904 henkeä, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 2 950. Punkalaitumen kunta kilpailutti Porttikallion latujen hoidon syksyllä. Kilpailutuksen voitti punkalaitumelainen A. Peltomäki Oy. Lumisateiden myötä latuverkoston hiihtokuntoon saattaminen aloitettiin jo ennen joulua. – Pari viikkoa ennen joulua sataneen lumen jälkeen pohjia alettiin tampata ja töitä jatkettiin joulunalusviikolla. Nyt sataneen runsaamman lumen jäljiltä tilanne näyttää jo hyvältä, kertoo yritTyöllisyyspalveluita yhteistyössä Sastamalan kanssa Juha Aro Porttikallion latujen hoito A. Peltomäki Oy:lle Tarvittaessa tampataan kuten Kummelissa Punkalaitumen kunnan lakisääteiset työllisyyspalvelut hoidetaan kuluvan vuoden alusta yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa. Hyvinvointijohtaja Tiina Mäkiranta ja palveluohjaaja Elina Koivuniemi muistuttavat, että paikallisestikin apua ja neuvoja on edelleen saatavilla. Kunta vastaa jatkossa myös kuntouttavasta työtoiminnasta. Muuttotappio pieneni, väkiluku laski silti täjä Antti Peltomäki, joka alkuviikosta oli ajamassa latuja yhdessä Jaakko Peräniityn kanssa. Tällä hetkellä Porttikalliolla voi jo hiihtää kaikkia lenkkejä. Ratavaihtoehtoja ovat 1 km, 2 km, 4 km ja 5 km lenkit. Myös ns. Tuomon lenkille ladut valmistuvat loppuviikolla. – Vaikka urakkasopimuksessa sanotaan, että töihin on lähdettävä kun uutta lunta on tullut viisi senttiä, olemme tehneet aika lailla ”ylimääräistä”. Tärkeintä on se, että käyttäjät ovat tyytyväisiä, Peltomäki tuumii. Latupohjia Peltomäki hoitaa tarvittaessa monenlaisella koneella. – Käytössä on Gator, traktori, moottorikelkka ja auto. Lopputyö tehdään tarpeen mukaan, vaikka tamppaamalla niin kuin Kummelissa aikoinaan, Antti Peltomäki naurahtaa. Juha Aro Antti Peltomäki teki yhdessä Jaakko Peräniityn kanssa latuja Porttikalliolle alkuviikosta. Vanha kuivuri myydään
Torstaina tammikuun 17. päivänä 6 – N:o 3 – 2019 Maailma ympärillämme muuttuu emmekä välttämättä huomaa sitä jokapäiväisissä askareissamme. Jatkuva muutos tapahtuu pienin askelein ja siksi kokonaiskuvan saaminen muutoksesta on vaikeata. Toisaalta tietoa on saatavissa ja vaikka sen tietäisimmekin, niin mitä sitten voisimme tehdä. Nykyisin monia meitä huolestuttaa ilmastonmuutos ja maapallon kestävyys, kulutuksen vain kasvaessa. Toisenlainen mielikuva kohdistuu luonnonilmiöihin, jotka tapahtuisivat ihmisen toimista riippumatta. Mielestäni muutosta tapahtuu kuitenkin molemmista syistä sekä ihmisen että luonnonilmiöiden aiheuttamista muutoksista, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tukevat toisiaan. Yksi merkittävä muutoksen aiheuttaja on tiedossa, kun maapallon väkiluku kasvaa vuodessa 86 miljoonaa eli yli kymmenkertaisesti Suomen asukasmäärä. Tästä on johdettavissa todellisia seurauksia, kun lasketaan ruoan ja veden riittävyys. Ensin loppuu makea vesi ja sitten ruoka. Maailman tärkein kysymys on päivittäin, mitä me syömme tänään. Hyvä kysymys on myös, mitä lapsemme syö huomenna. Elämän tärkein tekijä on maapalloa suojaava ilmakehä, joka mahdollistaa elämän. Kasvihuoneilmiö on välttämätön sopivine kaasuineen. Hiilidioksidin määrän kohotessa pallon lämpötila nousee myös. Kyseinen kaasu on todettu elämälle välttämättömäksi, mutta myös vaaralliseksi. Lisääntyvän hiilidioksidin vaikutus kiihdyttää lämpötilan nousua ja kasvulle tarpeellinen elinkelpoinen alue pienentyy. Samoin väestön lisääntyessä eroosio lisääntyy. Seurauksena on valtavat pakolaisvirrat, joista olemme tietoisia ja joiden vaikutukset olemme viime aikoina saaneet kokea. Vieraasta maasta kotoisin olevan on vaikea sopeutua meidän kulttuuriimme ja työntekoon, jos asenne ei ole kohdallaan. Työperäinen maahanmuutto on rajoitetusti tarpeen, siksi tarveharkintaa tarvitaan. Suora rahanjako kehitysmaihin tulee lopettaa. Tein syksyllä talouden puolustuskurssilla ehdotuksen, joka ei kuitenkaan valtavia suosionosoituksia saanut. Silti näen, että jotain muutosta on saatava aikaiseksi. Esitin, että Suomi nostaa kehitysapumäärärahansa sovittuun 0,70%:n bkt:sta, mutta apu kohdennetaan pääasiassa uusiin innovatiivisiin hankkeisiin ja tuotekehitykseen, jotka ovat 100 % uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä. Kehitysmaihin ohjattu suora rahallinen osuus lopetetaan. Esim. 25 % ko. määrärahan lisäyksestä merkitään yliopistoille kohdennettuna kestävän kehityksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Uusien tuotteiden perusedellytys on suomalainen työ ja osaaminen. Alussa kasvava menoerä kompensoituu valtion budjettiin verotuloina, mutta tulevaisuudessa tällä idealla on korjaava vaikutus maapallon tilaan ja pakolaisongelmaan vientimme noustessa uusiin lukemiin. Käsittääkseni vain näin Suomi voi olla omalta osaltaan mukana pelastamassa maailmaa uhkaavalta katastrofilta. Martti Mölsä Kansanedustaja (sin.) Punkalaidun Hallitusohjelmaa on rakennettava jo nyt! Terveisiä eduskunnasta Kortteliliigan joukkueet kävivät lauantaina 12.1. koittelemassa voimiaan Kokemäellä. Vastassa olivat tällä kertaa Satabandy Porista ja NTK Nakkila. PunKun osalta turnauksen aloittivat valkoiset pelillä meille uutta vastustajaa, Satabandya, vastaan. Alusta asti punkulaiset olivat pelissä mukana ja vauhdikas peli olikin tasaista vääntöä molemmissa päissä. PunKu sai pidettyä rivinsä ja pelattua tällä kertaa tilanteet loppuun asti vastustajaa paremmin, vieden pelin lukemin 3–2. Seuraava peli oli NTK Nakkilaa vastaan, joka jatkoi vahvasti jo vihreiden kanssa aloittamaansa linjaa. Huolimatta hyvin hoidetusta omasta pelistä sekä maalivahdin taistelusta, Nakkila vei tästäkin ottelusta lukemat selvästi 11–1. PunKu vihreiden ensimmäinen peli oli NTK Nakkilaa vastaan. Vastustaja näytti voimansa heti ensimmäisissä vaihdoissa mutta tämän jälkeen vihreä joukkue tsemppasi ja pääsi peliin mukaan. Hyvästä yrityksestä ja loppuun saakka pelatuista tilanteista huolimatta vastustaja vei pelin selvin lukemin omaksi edukseen. Toisena vastustajana oli Satabandy. Pelin aloitus oli kuin toisinto joukkueen ensimmäisestä pelistä. Tällä kertaa PunKu oli kuitenkin ohjaksissa ja taululla oli lukemat 5–0 meidän hyväksi jo parin vaihdon jälkeen hienon syöttelypelin ansiosta. Tätä seurasi pieni tasannevaihe, kun pelaajien maalinnälkä alkoi olla niin kova, että syötöt hetkeksi unohtuivat. Loppupeliin ne valmentajien ohjeiden mukaan taas löydettiin ja loppulukemissa 14–1 oli hieno lähteä kotimatkalle. Syksyllä aloittaneen joukkueen matkaa on ollut hieno seurata, sillä kehittyminen edellisestä näkyy jokaisessa pelissä. Tänään oli ilo katsoa erityisesti pelipaikkoja, joita pidettiin aiempaa huomattavasti paremmin. Tilanteiden loppuun pelaaminen ja taistelutahto oli myös aiempaa kovempi ja onnistumisia tuli ihan jokaiselle pelaajalle. Seuraavaksi tapaamme näissä merkeissä 10.2., jolloin pelit jatkuvat Kokemäellä. Teksti ja kuvat: Tanja Rautava ja Riikka Suominen Kortteliliigaa Kokemäellä PunKu osallistuu salibandyn Kortteliigaan kahdella joukkueella. Kuvassa vihreä joukkue... ...ja tässä kuvassa valkoiset. Vuoden ensimmäinen punkalaitumelainen vauva syntyi Sofia Rahkosen ja Eero Levoniemen perheeseen 6. tammikuuta klo 20.45 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Viime torstaina poikavauva makoili tyytyväisenä Pentinmaassa sijaitsevan Sofian ja Eeron kodin keittiössä katosta riippuvassa kehdossa. Poika on jo melkoinen ”jässikkä”, sillä syntymäpainoa oli 4 595 grammaa ja pituutta 54 senttiä. – Laskettu aika oli jo joulupäivänä mutta poika taisi haluta vuoden ensimmäiseksi, vanhemmat naurahtavat. – Arki on alkanut rauhallisesti. Enemmän totuttelemista uuteen tulokkaaseen on tainnut olla isosiskolla Mintulla, Sofia ja Eero tuumivat. Minttu, 2 v 4 kk, osallistuukin innokkaasti pikkuveljen hoitoon ja samalla hoitoa saa oma vauvanukke. – Mintun mielestä pikkuveli on kiva. Se saa paljon haleja ja suukkoja, vaikka joskus tahtoo unohtua, ettei velipoika ole nukke, Sofia-äiti hymyilee. Pariskunta miettii myös sitä, että uuden perheenjäsenen myötä pitää ryhtyä enemmän tutkailemaan paikkakunnan harrastusmahdollisuuksia lapsiperheille. – MLL:n perhepeuhulassa tullaan varmasti käymään ja syksyllä jatkamme vauvauintia, jonka jo Mintun kanssa aloitimme. Vuoden ensimmäinen on miehen mitoissa Juha Aro Punkalaitumen tämän vuoden ensimmäinen vauva syntyi Sofia Rahkosen ja Eero Levoniemen perheeseen 6. tammikuuta. Pikkuveljen hoitoon osallistuu innolla myös isosisko Minttu.
Torstaina tammikuun 17. päivänä 2019 – N:o 3 – 7 14.1.2019 klo 13.39 Kauniina talvipäivänä Liitsolan kulmilta on kuulunut ilveshavaintoja. Vaikka ilveksiä on metsästetty enenevässä määrin, näyttää, että kanta pysyy vahvana. Vastaisuudessa monikin ihminen pääsee ihastelemaan ilvestä talvisessa metsässä. Ennen aikaan ilves oli ruhtinaiden ja kuninkaiden turkis ja muutama sata vuotta sitten suomalaisetkin metsästäjät tienasivat yhdellä ilveksellä työmiehen vuosipalkan, tai enemmänkin. Nykyään ilves näyttäisi olevan luonnonkuvaajien suosiossa ja tuloksiakin on vähintään syntynyt mutta ei kuitenkaan niin hyviä kuin olettaisi. Kun vertaa joidenkin ulkomaisten elokuvaajien ja luonnonkuvaajien mitä ankarimmissa olosuhteissa kuvaamiin huippuharvinaisiin kuviin, luulisi ilvekselläkin olevan enemmän kuvaajia. Itse en aikanani nähnyt kameran takaa ilvestä. Havainnot rajoittuivat pelkästään jälkiin. Kerran oli hyvä mahdollisuus. Tervamäen tilalla Oriniemessä ilves tappoi peuran tallin päätyyn. Tapio-veli ehdotti, että hän rakentaa tallin ylisille minulle lavan, josta voin ilveksen kuvata, mikäli se tulee uudestaan. Olin sitä mieltä, että emme koske peuraan, vaan hilaamme sen köydellä 60 metrin päähän valmiin kuvauskatoksen lähelle. Niin kävi, että ilves liikkui alueella, muttei tullut enää sille peuralle. Tämän päivän politiikasta ja lehdistöstä tulee mieleen kaikenlaista. Sosialidemokraattien mainosmies Lasse Lehtinen kirjoitti Hesarissa ihan varmana, että Rinne on seuraavan hallituksen pääministeri ja että tulee vähemmistöhallitus. Täytyy ihmetellä, eikö se tarkoita sitä, että ollaan lähellä diktatuuria, kun ottaa huomioon, että kulttuuri on paljolti sosialidemokraattinen käsissä, samoin virkamiehistö ja etenkin lehdistö, radio ja televisio, mikä on vanhaa perua jo kymmenien vuosien takaa. Joku toinen Hesarin toimittajista kovisteli keskustapuoluetta, että se haluaa ehdottoman kannan metsäasioissa. Pienmetsänomistajan ja maanviljelijämetsänomistajan kantaa on hiukan huono kopistella, koska maanviljelijät ovat suurelta osin erittäin paljon velkaantuneita. Toinen on asia sosialidemokraattien sivutoimisten viljelijöiden sekä sosialidemokraattisten suurliikemiesten tilat. Probleemassa riittääkin nielemistä hiilinieluineen ja kaikkineen. P.S. Olisipa Suomi pysynyt pois EU:sta. Ulkoja turvallisuuspolitiikka olisivat nyt helppo sitoa Natoon ja erikoisesti Englannin suuntaan. Pekka E. Tervamäki Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3325 LT 2017 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. AlmaManu Oy – Tampere 2019 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaisjakelu: P. 0800 9 6675 (ark. klo 6-11. la-su klo 7-11, maksuton) tai jakelupäivystys@almamedia.fi. Päiväjakelu: P. 02-7674256. Perusjakelu p. 02 7674256. ILMOITUSHINNAT 1.1.2019 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2019: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv. SPR:n Veripalvelu järjestää verenluovutuksen Punkalaitumen seurakuntatalossa ensi viikon keskiviikkona 23.1. klo 14– 18 välisenä aikana. Suomessa tarvitaan joka arkipäivä 800 verenluovuttajaa, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon. Vapaaehtoiset luovuttajat auttavat Suomessa vuosittain noin 50 000 potilasta. Koska verta ei voi korvata keinotekoisilla aineilla, luovutettu veri on monille vakavasti sairaille todellinen elinehto. Luovutettu veri erotellaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Veripalvelu valmistaa punasoluja verihiutalevalmisteet itse lopputuotteiksi asti ja ne käytetään potilaiden hoitoon Suomessa. Jokainen verenluovutuksesta kiinnostunut, voi käydä Veripalvelun sivuilla testaamassa, soveltuuko luovuttajaksi. Verenluovutus ensi keskiviikkona Huomenna 18.1. tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun ensimmäiset punkalaitumelaiset lapset pääsivät aloittamaan opintonsa ”seisovassa koulussa”. Tuolloin aloitti nimittäin toimintansa silloisen Turun ja Porin läänin ensimmäinen kansakoulu Sarkkilan Penttilässä. Paikkakunnan lapset olivat toki jo 1850-luvun lopulta lähtien saaneet opetusta ensin ns. sunnuntaikouluissa sekä vuodesta 1866 lähtien kiertokoulussa. Kansakouluista oli annettu keisarillinen asetus jo vuonna 1858. Vuoden 1865 kunnallisasetuksessa niiden perustaminen määrättiin kunnan toimivaltaan kuuluvaksi ja koulujen perustaminen nostettiin uuden kunnallishallinnon ensimmäisten tehtävien joukkoon. Punkalaitumella ajatus kansakoulun perustamisesta ei suinkaan 150 vuotta sitten ollut aivan uusi. Rahastoa koulua varten oli alettu kerätä silloisen pastori Karl Hagelbergin aloitteesta jo vuonna 1859. Parissa vuodessa kansakoulurahastossa olikin varoja 96 ruplaa ja 85 kopeekaa. Tämä ei koulun perustamiseen riittänyt, vaan rahastoa päätettiin kartuttaa edelleen. Punkalaitumelaiset ehkä heräsivät tässä vaiheessa tietoisuuteen koulutuksen tarpeellisuudesta, sillä koulurahaston varat alkoivat nopeasti karttua. Elokuun 9. päivänä vuonna 1868 pidetyssä kuntakokouksessa ajatuksen ”seisovan kansakoulun” perustamisesta Punkalaitumelle nosti esiin kuntakokouksen esimies, vuodesta 1861 seurakunnan kappalaisena toiminut Fredrik J. Lilius. Lilius vaikuttaa olleen edistysmielinen persoona, sillä hän oli jo aiemmin nostanut kansakoulun perustamisen esiin kirkonkokouksessakin. Toisena koulun perustamiseen myötävaikuttaneena henkilönä nostetaan esiin kiertokoulun opettajana Punkalaitumella toiminut Fredrik Auvinen. Kylissä kiertäessään koulunpidossa, hänellä oli hyvät mahdollisuudet muokata maaperää sopivaksi kouluajatukselle. Kirkossa jumalanpalveluksen jälkeen pidetyssä kuntakokouksessa kansakoulun perustaminen sai pääosiltaan myönteisen vastaanoton ja koulu päätettiin perustaa. Tarina kertoo, että vastustajia oli ainoastaan yksi. Hän poistui aikalaiskertomusten mukaan kokouksesta huutaen: ”Ostakaa koululle vielä pitäjän paras talo!” Perustetuksi päätetyn koulun ohjesäännön laatimista varten perustettiin komitea, jonka sääntöesitys hyväksyttiin kuntakokouksessa 8. lokakuuta 1868. Ohjesäännöstä käy ilmi, että koulussa tultaisiin antamaan opetusta suomenkielellä sekä tytöille että pojille. Opetettaviksi aineiksi päätettiin ”tavaus, ymmärrettävä sisäluku, uskonoppi, soveliasten kirjain lukeminen ja kirjoittaminen, Raamatunhistoria, maantiede ja historia, luvunlasku, muoto-oppi sekä pintain ja kappaleiden mittaus, luonnontiede, kuvaanto, laulu, kirkkoveisuu ja voimistelu”. Ongelmia koulutoiminnan aloittamisen tielle syntyi, kun alettiin pohtia palkattavalle opettajalle maksettavaa palkkaa. Koulua varten perustettu komitea esitti 420 markan rahapalkkaa mutta 20. lokakuuta 1868 pidetyssä kuntakokouksessa palkaksi päätettiin viisi tynnyriä rukiita pitäjän lainamakasiinista ja lehmän laidun, neljä leiviskää heiniä ja puoli syltä halkoja jokaiselta alkavalta manttaalilta. Kansakoulun tilakysymys ratkesi 2. joulukuuta pidetyssä kuntakokouksessa, jossa päätettiin loput tarvittavat varat koulun perustamiselle hankkia myymällä kunnan lainamakasiinista 20 tynnyriä rukiita ja vuokrata Sarkkilan Penttilästä koululle ”opetussali”, kaksi kamaria, keittiö sekä pirtti käsityöhuoneeksi 70 markan vuosivuokrasta. Joulukuun kuntakokouksessa Punkalaitumen kansakoulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin kiertokoulussa lapsia opettanut Fredrik Auvinen. Hän jätti papille luettavaksi kirkossa seuraavan kuulutuksen tammikuussa vuonna 1869: ”Kuulutus! Kaikki ne, jotka aikoovat lapsiansa tuoda täkäläiseen kansakouluun, niin tehkööt hyvin ja tuokoot tämän viikon alussa kohta, sillä Keisarillisen asetuksen mukaan ei sovi myöhempään enää lapsia vastaan ottaa, jota täten vakuudeksi ilmoitetaan Sarkkilasta tänäpäivänä. Fredr. Auvinen”. Punkalaitumelaiset kuulivat kuulutuksen siinä määrin hyvin, että Penttilän tiloissa kevätlukukaudella 1869 opetusta sai jo 38 punkalaitumelaista oppilasta. –JA Turun ja Porin läänin ensimmäinen kansakoulu ”Seisova koulu” aloitti 150 vuotta sitten
Torstaina tammikuun 17. päivänä 8 – N:o 3 – 2019 TÄSTÄ LEHDESTÄ LUETAAN MAINOKSETKIN! 87 % alueemme ihmisistä lukee tilattavasta paikallislehdestä niin juttuja kuin mainoksetkin. Lähde: Suomen paikallislehtien lukijatutkimus 2017, Tietoykkönen Oy JalkaPaaRi täyttää 10 vuotta 18.1.2019 Tervetuloa kakkukahville klo 10-17 JALKAHOITOLA puh. 050 320 4916, Kallenkuja 6 as. 3 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä avoinna ma-to klo 06 ? 12 pe klo 06 ? 17 Erikoistarjous TERVETULOA PUNKALAITUMEN MUISTIKAHVILAAN 24.1.2019 klo 10 11 Toimintanurkka Lauttakyläntie 2, Punkalaidun, (sisäänkäynti torin puolelta) Haastetta aivoille, virkeyttä mielelle TERVETULOA PUNKALAITUMEN MUISTIKAHVILAAN 24.1.2019 klo 10 11 Toimintanurkka Lauttakyläntie 2, Punkalaidun, (sisäänkäynti torin puolelta) Haastetta aivoille, virkeyttä mielelle www.sotesi.fi Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalvelut 14.1.2019 alkaen Kiikoisten, Mouhijärven, Punkalaitumen, Suodenniemen, Vammalan ja Äetsän lääkärien ja hoitajien vastaanottojen ajanvaraus ja hoidon tarpeen arviointi koko Sotesin, Punkalaidun ja Sastamala alueella puh. 03 5210 2020 puhelimeen vastataan arkipäivisin klo 8–16 välisenä aikana. Voit jättää takaisinsoittopyynnön. Siihen vastataan seuraavana arkipäivänä klo 16 mennessä. Jättäessäsi takaisinsoittopyyntöä, älä sulje puhelinta ennen kuin siihen annetaan lupa. Omahoitajasi puhelintunti on arkipäivisin klo 8–9, puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Iltaisin klo 16–22 ja viikonloppuisin 8–22 kiireellisissä asioissa ota yhteys Vammalan kiirevastaanottoon puh. 040 647 4582. 02Punkalaidun ja Kiikoinen, voivat soittaa edelleen 02-alkuiseen numeroon ja numero kääntyy 03 5210 2020 numeroon. Puhelu ohjautuu yöaikaan klo 22–8 Taysin puhelinvaihteeseen, mistä se yhdistetään Acutaan. Mikäli puhelu ei käänny automaattisesti, Taysin vaihteen numero on 03 311 611. Hätätilanteissa soita 112. Neuvolasta sairaan lapsen poissaolotodistuksen saa omalta terveydenhoitajalta, soitto neuvolaan puhelintunnilla ajan varaamiseksi. Neuvoloiden puhelintuntiajat pysyvät ennallaan. Yhteystiedot löytyvät sivuilta: Leikkaa talteen! Pihojen sekä lyhyiden pihateiden LUMENLUONTI Oriniemi-Liitsola-Halkivaha-alueella. Nopeasti, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Myös ajoneuvojen huollot ja korjaukset. Puh. 0400-528 720 Punkalaitumen VPK La 9.2. klo 15 112-päivä. Huom. aika! Pohjoisseudun Toimintayhdistys Ma 21.1. naisten sähly klo 19 Vaparilla. Ti 22.1. liikettä arkeen -jumppa klo 17 Vaparilla. Punainen Risti Kulmakamari: Kulmakamari avoinna ti klo 11–14, ke klo 11–15 ja to klo 13–16. To 17.1. klo 13 Kulmakamarissa kansanperinnepiiri, Heikki. Turun Punkalaidunseura Perinteinen tarinailta ti 22.1. klo 18, Wercafe, Verkatehtaankatu 4, Turku. Muistellaan ja tarinoidaan kotipitäjän, Punkalaitumen, entisajan huvituksista ja huvipaikoista. Kahvitarjoilu. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys Ampumakoe Haukan radalla la 19.1. klo 13–13.30. Ennen ammuntaa esitettävä metsästyskortti ja aseenkantolupa. Punkalaitumen Karjalaseura Su 3.2. klo 13 tarinakerho Vanhustentalon kerhohuoneella. Kahvitarjoilu. Koskioisten kyläyhdistys Kuutamohiihto kodalta pe 18.1. klo 18. Kodalla latukahvila. Säävaraus. Punkalaitumen Kunto Ampumajaosto: Ampumakoulu torstaisin klo 18–19. Hiihtojaosto: Lasten hiihtokoulu alkaa la 26.1. klo 13 Porttikalliolla. Tarkempaa tietoa nettisivuilta. Punkalaitumen Harmonikat Harjoitukset alkavat 17.1. kemian luokassa lukiolla, jatkuen parittomien viikkojen torstaisin klo 19 kevätkauden ajan joka toinen viikko. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 18.1. klo 12–14.45 Tarinatupa Kulmakamarissa (Huom. paikka). Ma 28.1. klo 16 seniorien tanssikerho Keskuskoulun juhlasalissa. Kaikki vanhat ja uudet tanssijat mukaan. Kuntoja liikuntakorttien palautus tammikuun aikana Kukkakaupalle. Tulevat matkat: 12.3.–15.3. kolmen yön pikkuloma Lehmirannassa. Nuoruusajan ikivihreitä. Ilm. Hilkalle nopeasti paikkoja vapaana. Maaseudun terveysja lomahuollon tuetut lomat vuodella 2019 on haettavissa. Niitä on Lehmiranta 23.– 28.4., Härmän kylpylä 11.–16.8. ja Suomen Latu Kiilopää 22.–27.9. Hakuaika 3 kk ennen lomaa. Hakukaavakkeita saa Hilkalta tai suoraan MTH:n sivuilta. DigiApu Anteron puh. 0465202029, ottakaa häneen yhteyttä ja sovitte ajan tietokoneen ja kännykän käytössä. Tietoa löydät myös täältä: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Latu ja Polku Ylläksen matkalle 9.3. vielä paikkoja. Tied. Tapani p. 040–7504046. Talviuinti Kivirannassa perjantaina klo 17 alkaen. MLL Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallilla klo 15.30–16.30. Perhesähly alle 10-vuotiaille vanhempineen klo 16.30–17.30. Perhekahvila tiistaisin klo 10–12 Toimintanurkassa torin laidalla. 4H-sarka 36:n Nurkka ti ja to klo 15–17, Nurkka ke klo 15–19 ja pe klo 15–19. Pohjoisseudun kerho ti klo 18.15– 19.45. Keskustan kerho 0-3-luokkalaiset klo 16–17, 4–6-luokkalaiset klo 17.30–18.30 Yrittäjätalolla. VMK La 26.1. klo 13 Tammisen vanhalle kenkätehtaalle tulee museoajoneuvotarkastaja kertomaan ja opastamaan mopon rakentamisesta museokatsastuskuntoon. Kaikki mukaan! Seurat toimivat paremman Miten sinä… tekisit teidän koulustanne Sanomalehtiviikko 28.1.– 1.2.2019 IHAN JOKAINEN MEISTÄ VOI VAIKUTTAA. Maailman muuttaminen ruohonjuuritasolla tai globaalisti voi vaatia uskallusta. Alkuun pääsee, kun hoksaa haluavansa vaikuttaa ja saa äänensä kuuluviin. Tietoa ja työkaluja muutoksentekijöille saat Sanomalehtiviikolla. VAIKUTTAJAN MUISTILISTA: sano asiasi ääneen hanki luotettavaa tietoa innosta muutkin mukaan käytä eri kanavia: media, some, kohtaamiset kirjoita mielipidekirjoitus tai tee video vetoa päättäjiin järjestä tempaus usko asiaasi Saisinko minä aikaan muutoksen? Opettaja, tilaa lehdet opetuskäyttöön. (Lehden oma teksti tähän. Lisää tilausohje, yhteystiedot ja tilauksen dl. Muista muokata tai poistaa.) HALUTAAN OSTAA Vanhempi, vähintään tyydyttäväkuntoinen, talviasuttava 2-3 huoneen HIRSITALO maalais/metsämaisemalla ja juoksevalla vedellä PunkalaidunSastamala suunnalta. Yst. vastaukset s-postitse: tupapirkanmaalta@gmail.com Urjalantie 10, Punkalaidun Tervetu loa! ke ja to klo 17-24 pe klo 17-02 la klo 15-02 su klo 14 Av. ? HUURTEISET HULINAT OSAKILPAILU! LAUANTAINA 19.1. Viikonloppuna tarjolla myös maistiaisia tulevasta á la carte -listastamme Ohjelmaisäntä Arska Kekki Bilemusaa soittaa DJ Ohjelma alkaa klo 22 Oluenjuontikilpailu (tuoppi) Finaali Himoksella syksyllä 2019! Oluen imentä (pullo) + lämmittelykisailua Kisajuomana alkoholiton olut