Uutisja ilmoituslehti Torstaina heinäkuun 18. päivänä N:o 29 2024 115. vuos ikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) ALASTARON RAKENNUSTARVIKE vuodesta 1989 Avoinna arkisin 8-17 lauantaisin 8-13 Puh. 02 764 1955 Nopeat toimitukset! Loimijoentie 81 Alastaro LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun OMPELIMO MISA p. 040-558 3474 Mia Saari, Kirrankuja 2 Toukokuussa kokoontuivat 40 vuotta sitten Keskuskoulusta yläkouluun siirtyneet silloiset oppilaat runsaslukuisesti ensimmäiseen luokkakokoukseen. Tämä oli ensimmäinen laatuaan ja olikin ilo, että osallistumisprosentti oli korkea. Mukaan saatiin myös kaksi kolmesta entisestä opettajastamme, ja olipa kolmaskin hengessä mukana vaikka ei paikalle päässytkään. Hyvin vielä toisemme tunsimme kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen ja tunnelma oli heti niin kuin ajallisia tai paikallisia etäisyyksiä ei olisi milloinkaan ollutkaan. Yksi oli joukostamme jo siirtynyt ajasta iäisyyteen, mutta hänetkin otimme mukaan tehden vierailun hänen haudallaan. Päivän aikana jaettiin valtavasti juttuja, katsottiin ja naurettiin vanhoja valokuvia ja otettiin kiinni vuosikymmenten tapahtumista. Muisto elää tästä varmasti pitkään, eikä seuraavaan kertaan tule menemään neljääkymmentä vuotta. Teksti ja kuva: Ville Ahvenus Koulumuistoja 40 vuoden takaa 5 00 2 kpl PLUSSAKORTILLA Grillijuusto 250 g (10,00/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU GRILLIIN Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 22.-24.7. 2 85 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 450 g (6,33/kg) Pullapitko 500 g (9,90/kg) MAANANTAINA UUNITUOREET 4 95 kpl KESÄN PARHAAT TARJOUKSET! 99 kg 9 95 kg 8 95 kg 3 69 pkt Kivikylän Huiluntuhti grillimakkara 400 g (9,23/kg) SUOMI TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 18.-21.7. SUOMI Porsaan ribsit PLUSSAKORTILLA 4 50 2 pkt Palvelusta TO-LA 3 99 pkt PLUSSAKORTILLA 3 00 2 pkt Kypsä maissi 400 g (3,75/kg) ESPANJA Tarjoustuotteita rajoitetusti 9 95 kg Dansukker Hillosokeri 1 kg PLUSSAKORTILLA 99 rs Hyvä valikoima viinejä PERJANTAINA PYYMÄEN KONSULENTTI 3 85 rs 4 00 3 plo Vichy 1,5 l kmp (0,62/l) sis.pantin 1,20 7 39 kannu MARJAT SÄILÖÖN Dansukker Taloussokeri 1 kg (1,48/kg) 2 49 ps 2 95 2 ps SUOMI SUOMI Atria Wilhelm grillimakkarat ja makkarapihvit 320-400 g (5,63-7,03/kg) Banaani 7 90 24-pack PLUSSAKORTILLA 3 99 prk 2 99 pkt HK Ohuen ohuet meetvurstit 150 g (19,93/kg) Rajamäen Väkiviinaetikka 3 l Pringles Perunalastut 160-200 g (12,50-15,63/kg) Vesimeloni kokonaisena 2 95 rs 3 69 rs PLUSSAKORTILLA SUOMI SUOMI 69 ps Sillikonttori Artesaanisillit 280 g/140 g (28,50/kg) 9 00 2 pkt Valio Hyvä suomalainen arkirae 500 g (5,90/kg) 5 00 2 prk NORJA SUOMI PLUSSAKORTILLA SUOMI Porsaan ulkofileepihvit naturel tai maustettu SUOMI Kariniemen Kananpojan siivet 700 g (5,70/kg) 7 99 rs Naapurin Maalaiskana Kanan ohuet fileepihvit 570-650 g (12,29-14,02/kg) SUOMI Atria Kanan minuuttifileet 230-280 g (13,18-16,04/kg) SUOMI 8 95 kg Porsaan kasslerpihvit naturel tai maustettu SUOMI Snellman Kunnon naudan jauheliha 10 % 700 g (11,41/kg) 7 99 pkt Tuore Kokonainen lohi Rajoitus 2/talous SUOMI Suomalainen kirjolohifilee viipaleina graavattu tai kylmäsavustettu 150 g (30,00/kg) SUOMI SUOMI Saarioinen Grillitassut 4 kpl/300 g (12,83/kg) 3 15 rs SUOMI Kivikylän Palvarin lihapyörykkä 350 g (9,00/kg) Oululainen Äitimuorin Herkkulimppu 450 g (5,22/kg) 2 35 pkt SUOMI Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg (5,96/kg) 7 45 kpl 3 50 2 prk PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA SUOMI Valio Keittiön Laktoosittomat maustetut Rahkat ja Valio Kreemit 200 g (8,75/kg) Leivon Väinö-sekaleipä, Viljo-kaurasekaleipä tai Veera-moniviljaleipä 360-420 g (4,02-4,69/kg) Viipaloitu 1 69 ps PLUSSAKORTILLA Costa Rica Jauhetut kahvit 400-500 g (6,67-8,33/kg) Ei Reilu kauppa eikä premium blendit 10 00 3 pkt Jääsalaatti 100 g (6,90/kg) EQUADOR ESPANJA PLUSSAKORTILLA 9 99 24-pack Coca-Cola Zero 0,33l kmp 24-pack (0,96/l) sis.pantin 2,40 PLUSSAKORTILLA 10 00 3 x 6-pack Coca-Cola Zero Sugar, Sprite Zero Sugar ja Fanta Sokerittomat virvoitusjuomat 6 x 0,33 l/tlk (1,23/l) sis. pantit 2,70 Raj. 2 erää/talous Serla Hellä wc-paperi 16 rl valkoinen PLUSSAKORTILLA SUOMI 5 50 2 pkt SUOMI Jäätelotuutit 6 kpl/pkt 366-420g (6,55-6,64/kg) Toukokuussa ensimmäiseen luokkakokoukseen kokoontuivat 40 vuotta sitten Keskuskoulusta yläkouluun siirtyneet oppilaat. Paikalla oli myös kaksi kolmesta entisistä opettajista.
Torstaina heinäkuun 18. päivänä 2 – N:o 29 – 2024 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat heinäkuun 18. pnä 1974 Jumalanpalvelukset Su 21.7. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio, Rasi. Su 21.7. klo 13 Messu Halkivahan kirkossa. Paasikallio, Rasi. Su 28.7. klo 10 Messu kirkossa. Ojakoski, Uusi-Kuitti. Viikkotoiminta Ti 23.7. Pappilan puikot leirimajalla. Lähtö klo 14.30 seurakuntatalolta. Ti 30.7. Vanhan Rauman retki. Hinta noin 60e. Lähtö klo 8.30 seurakuntatalolta. Jaana Pyykkö 040 804 8814 arkiaamuisin klo 9–11. Pyykkö. Kinkerit Kinkerit pidetään syysja lokakuussa 2024. Varaa oma kinkeriaikasi virastosta maanantai ja torstai klo 9–13, 040 804 8811. Kinkeriaihe ilmoitetaan myöhemmin. Virasto Virasto avoinna elokuun loppuun asti vain maanantaisin klo 9–13. Viikolla 29 maanantaina suljettu, mutta torstaina avoinna klo 9–13. Kuollut Tapio Juhani Peräniitty 70 v. Ankara ukonilma raiwosi wiime sunnuntaina Punkalaitumen Halkiwahan ja Oriniemen seutuwilla. Salamat oliwat tawattoman woimakkaita, mutta onneksi ne liikkuivat siksi korkealla, etteiwät ne tuhoja tehneet. Mutta sitä suuremman häwityksen teki hirmuinen raeja wesisade. Rakeita, jotka oliwat läpimitaten noin 2 ½ sentimetrin suuruisia, tuli taiwaan täydeltä kowan tuulen kanssa särkien huoneista akkunoita ja repien kattoja. Suurin wahinko kuitenkin tuli wiljoissa: rukiit, nisut, ohrat ja kaurat meniwät aiwan piloille. Rakeet hakkasi ne aiwan märäksi. Smaoin turmeltui perunakin. Niillä seutuwilla, joissa tämä hirmumyrsky kulki, ei ole minkäänlaisia toiweita tänä kesänä saada wiljoista satoa. Muutamissa paikoin rikkoontui maantiekin ja samoin pienemmät sillat. Metsissä rajuilman tuhot owat myös tuntuwat. Puiden latwat ja kaswaimet särkyiwät ja monin paikoin tuli metsiin suuria aukkoja, joissa kaikki puut kaatuiwat. Niin kowia oliwat rakeet, että wielä seuraawana päiwänäkin oli niitä ojissa ja painonkeissa sulamattamona noin puolen metrinkin wahwuudelta. Ei miesmuistiin tiedetä näillä paikoin näin rajua myrskyä liikkuneen. Koleat säät eivät haitanneet uimakoulun tehoa Koleus ja epävakaisuus teki kiusaa uimakoululle tänä kesänä. Nämä olosuhteet eivät kuitenkaan haitanneet uimakoulun tehoa, sillä uimaanoppimisprosentti oli noin 75. Uimakoulun päättäjäiset pidettiin 12.7. Promoottorina toimi konstaapeli Martti Pännäri. Punkalaitumen kunnan nuorisolautakunnan järjestämään uimakouluun Kivirannassa osallistui yhteensä 170 paikkakuntalaista, pääasiassa nuoria. Koulu kesti kaksi viikkoa. Noin puolet oppilaista oli uimataidottomia kouluun tullessaan. Kaksiviikkoisen uimakoulun aikana noin 75 % heistä hankki itselleen ainakin auttavan uimataidon. Ulkoiset olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset, sillä käytännöllisesti katsoen jokaisena uimakoulun päivänä satoi vettä. Sää ei kuitenkaan ollut niin kylmä, etteikö uimaharjoituksia olisi voitu pitää, varsinkin kun Kivirannassa oli sauna lämpimillä. Uimataidon lisäksi saavutettiin koulun aikana muitakin tavoitteita. Useat oppilaat suorittivat uintimerkkejä. Uimamaistereita vihittiin kaksi ja kandidaatteja neljä. Uimakoulun opettajina toimivat Pirkko Ala-Viikari, Sanna Yli-Viikari, Jouni Laurila ja Jorma Leppänen. Uimakoulun aikana suorittivat uimamaisterin arvoon oikeuttavat tavoitteet Jarmo Nieminen ja Tuomo Lähdeniemi. Kandidaatin arvon suorittivat Jari Kekki, Torsti Mahlanen, Anita Nieminen ja Anja Mäkelä. To 18.7. Iloitkaa, hurskaat! Iloitkaa Herrasta, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Ps. 97:12 Pe 19.7. Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat! Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Ps. 97:1–2 La 20.7. Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. 2. Kor. 3:17 Su 21.7. Jeesus sanoi: ”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette.” Matt. 7:15–16 Ma 22.7. Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden – ilmoita siis minulle viisautesi! Ps. 51:8 Ti 23.7. Herra sanoo: ”Hylätkää väärät tienne ja tehkää hyvää! Silloin minä annan teidän asua tässä paikassa.” Jer. 7:3 Ke 24.7. Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Hepr. 12:14 Näin kesällä on tapana kysellä ihmisiltä mieluisimpia kesäkappaleita. Aloin miettiä, mikä virsi tai hengellinen laulu olisi sellainen, joka erityisesti tuo mieleen kesän. Sellainen, joka alkaa soida kuin itsestään, kun ajattelee kesää. Mieleen nousi monia kauniita hengellisiä lauluja ja virsiä, jotka kertoivat kesästä, lintujen laulusta ja luomakunnan kauneudesta. Kysyinpä asiaa tekoälyltäkin. Se ehdotti kesävirreksi virttä ”Maa on niin kaunis”. Mitä enemmän asiaa mietin, huomasin palaavani aina uudestaan ja uudestaan yhden virren äärelle. Lopulta siitä tuli kuin rukousta, joka kumpusi sydämestä pitkin päivää. Minun kesävirteni on Maat, metsät hiljenneinä ja meret tyyntyneinä kiittävät Jumalaa, virsi 560. Se saa minut pysähtymään ja lepäämään Luojani läsnäolossa. Mikä on sinun kesävirtesi tai hengellinen laulusi, joka on alkanut soida tätä lukiessa? Millaisen rukouksen Jumala antaa sinun sisimmästäsi nousta tänä kesänä? Leena Tasanen Kasvatustyöntekijä Punkalaitumen seurakunta Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 17. pnä heinäkuuta 1914 Päivän sanat SANA SINULLE Kesäbiisi Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 90 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Johanna Karlsson 045 652 7524 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, koulutettu hieroja JALKOJESI PARHAAKSI JALKOJENHOIDON AMMATTILAISET Paula Vaara 044 230 2054 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, jalkaterapeuttiopiskelija Itsenäisyydentie 8, Sastamala Punkalaidun kotikäynnit Ajanvaraus myös netissä vello.fi/paulantaiga Myynnissä apuvälineitä ja tukisukkia Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka olette monin eri tavoin tukeneet ja kunnioittaneet rakkaamme Tapio Peräniityn muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. Anne Peräniitty Lapset ja Lastenlapset Hammalääkäri Tomi Stojkov Punkalaidun AJANVARAUKSET ark. klo 8–16 puh. 044 230 3034 Sydämellinen kiitos minua syntymäpäivänäni muistaneille ja kanssani juhlineille. Petri Paasikallio Heinäntekoon on paikkakunnalla ryhdytty yleensä kuluvalla viikolla. Kun ilmatkin ovat olleet poutaiset, jopa muutamina päivinä erinomaisen kuumiakin, on heinänteko sujunut hyvin. Muuten tullee paikkakunnallamme heiniä tänä vuonna verrattain hyvin. Ainoastaan alavilla paikoilla, joissa tulvavedet vahingoittivat kevätkesästä heinämaita, on heinäsato pilaantunut. Monin paikoin kuuluu tulva pilanneen kauramaitakin niin paljon, ettei niistä ole enää mitään toivoa. Vilkas rakennuskausi näyttää kehittyneen paikkakunnallemme tänäkin kesänä. Rakennuksen alla on useita yksityisasuntoja joista näyttää kehittyvän tyylikkäitä ja käytännöllisiä rakennuksia. Samoin valmistuu myös kunnan kaksi kansakoulua nimittäin toinen Palojoelle ja toinen Pärnänmaahan. Tämän lisäksi ryhdytään sisustamaan myös kunnan taloa. Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat lauantaina 18. pnä heinäkuuta 1924 Punkalaitumen uimakoulun promootiotilaisuudessa toimi vihkijänä Martti Pännäri. Kaikkiaan koulun päättäjäisissä promovoitiin kaksi maisteria ja neljä kandidaattia. Rakkaamme Leila Aune Marjatta AHVENUS 28.3.1948 Lempäälä 22.6.2024 Urjala Me vuosia yhdessä kuljettiin. Tuulet ja myrskyt kestettiin. Sinä ensin saavutit määränpään, minä hetkeksi vielä tänne jään. Kaipauksella Simo Emme pyytäneet Luojalta päiviä lisää, vaan yhdessä kutsuimme Taivaan Isää. Ota hellästi syliisi, taivaaseen kanna. Hellydellä peittele ja levätä anna. Rakasta äitiä ja mummua kaivaten Kirsi, Rasmus, Eelis ja Silja Petri, Jenni, Tuukka, Talvikki ja Topi sukulaiset ja ystävät Leila siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille osanotosta. Suurkiitos Attendon Muistolan -henkilökunnalle Leilan hyvästä hoidosta. o.s. Suutari Oikaisu Viime viikon lehdessä oli virhe. Eläkeliiton kesäjuhlassa esiintyivät Kaija Pietilä ja Tapani Luojus.
Torstaina heinäkuun 18. päivänä 2024 – N:o 29 – 3 Maanviljelijä Tapio Peräniitty Isäni Tapio Peräniitty menehtyi yllättäen kotonaan Punkalaitumella 15. kesäkuuta. Hän ehti täyttää tänä keväänä 70 vuotta. Isä syntyi nelilapsisen perheen esikoiseksi maaliskuussa vuonna 1954 Huittisten Korvenkylään. Jo pienestä pitäen hän tiesi, että hänestä tulee maanviljelijä. Kun perheen äiti Liisa sai uuden sähkölieden, isä teki lieden alalaatikkoon kuivurin ja toi viljat sinne kuivumaan. Isä kävi koulua Huittisissa ja maamieskoulun Kokemäellä, joiden jälkeen hän lähti suorittamaan asepalvelusta. Asepalveluksensa hän aloitti Säkylästä ja jatkoi sieltä Kuuskajaskariin ja Utön saarelle, jossa toimi traktorinkuljettajana Suomen eteläisimmässä linnakkeessa. Armeijan jälkeen 19-vuotiaana isä osti äitinsä kotitilan enoltaan Suttilasta. Isä jatkoi oman isänsä Uunon ja setänsä Toivon pyörittämää Veljekset Peräniityn tilayhtymää yhdessä veljensä Heikin kanssa. Peltosiemen siemenpakkaamoketjussa veljekset olivat mukana alusta asti. Peltoa isä viljeli ensin Huittisissa ja Suttilassa, mutta viljely laajentui myös Punkalaitumen Koskioisille, kun isä löysi maalaistalon tyttären Annen vaimokseen. Isän ja äidin hääkellot soivat vuonna 1999. Kohokohta isän elämässä oli perheen perustaminen. Me lapset, Anna ja Jaakko synnyimme 2000-luvun alkuvuosina. Olimme molemmat pienestä pitäen mukana maatilan töissä. Kun alkoi väsyttää, isä levitti työhaalarit traktorin tai puimurin lattialle ja siinä sai ottaa päiväunet isän tehdessä töitä. Isä sai Jaakon innostumaan maataloudesta niin paljon, että suunnitelmissa on jatkaa isän jalanjäljissä tilan pitämistä. Bonuslapsina isän elämässä mukana olivat myös Juuso ja Kaisa, joiden kautta isä sai tärkeän tittelin Pappana. Kaikki viisi lastenlasta olivat isälle tärkeitä ja lapset olivat mielellään pappan mukana traktorihommissa. Metsästys oli isälle tärkeä harrastus, josta hän oli kiinnostunut pienestä pitäen. Paukun hirviporukassa hän oli mukana vuodesta 1980 lähtien ja toimi myös seuran johtokunnassa. Hirvijahdissa tärkeintä taisi olla nuotiolla jutustelu tuttavien kanssa. Isä otti poikansa Jaakon jo pikkupoikana mukaan hirvijahtiin, antoi puukon ja puupalikan käteen, jotta sai pikkupojan oleman hiljaa passissa ja sai näin hänetkin innostumaan metsästyksestä. Hirvijahdin lisäksi myös peurajahti kuului isän harrastuksiin. Kaikista tärkein harrastus isälle oli kuitenkin vanhat autot ja mopot, joista vanhin on vuoden 1927 avolava Chevrolet eli kukkopiili. Vanhat menopelit olivat isälle suuri ylpeyden aihe, joita hän esitteli mielellään kylän raitilla. Punaisella Fiat 600 isä kävi monet kerrat jäätelöllä lastenlasten ja kummitytön kanssa. Tätä lapset odottivat kesän tullessa paljon. Isä järjesti myös monena kesänä museokatsastustapahtuman, joiden ansiosta moni vanha menopeli on päässyt museorekisteriin. Isä toimi aktiivisesti monessa eri yhdistyksessä, muun muassa Satakunnan siemenviljelijäin yhdistyksen johtokunnassa, Huittisten Rotaryklubissa, Etelä-Satakunnan autoteknillisessä yhdistyksessä sekä Ala-Satakunnan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnassa ja johtokunnassa. Koskioisten kyläyhdistyksen kota oli isälle tärkeä kohtaamispaikka, johon hän houkutteli monia kyläläisiä. Isä oli myös mukana perustamassa Punkalaitumen Veteraani Mopo Kerhoa eli VMK:ta. VMK:n torstaiajelut mopoilla olivat isälle tärkeitä ja niiden takia sai lähteä jopa aikaisemmin töistä. Isä eli täysillä ja teki töitä ahkerasti loppuun asti. Töiden ohella hän seurasi maatalouden kehittymistä ja muutoksia. Isä teki viljelijäuransa 51. kevätkylvöt tänä keväänä. Maanviljelyksen ammattilaisuus näkyi myös siinä, että moni luotti hänen osaamiseensa ja kysyi neuvoa kaikenlaisissa maatalouteen liittyvissä asioissa. Sosiaalisena ihmisenä isä auttoi ja neuvoi mielellään. Isä rakasti olla ihmisten kanssa ja piti yhteyttä ystäviinsä ahkerasti. Hän tuli helposti toimeen kaikkien kanssa ja tuttuja löytyi lähes mistä vaan. Isä myös matkusti ja näki paljon maailmaa yhdessä ystävien, Annen ja perheen kanssa. Viimeisenä aamunaan isä oli lähdössä reissuun Lofooteille, mutta matkan määränpää muuttuikin toisenlaiseksi. Perheen lisäksi isää jää kaipaamaan sukulaiset ja suuri joukko ystäviä. Rakasta isää lämmöllä muistaen Tytär Anna Peräniitty Marjastuksella monia hyötyjä VAINAJIA Lähdin mukaan kuntavaaleihin ääniä keräämään, koska pyydettiin. Ja pääsin läpi. Vapaaehtoisesti en olisi ehdolle lähtenyt, sanoo 10.6. 60-vuotispäiväänsä viettänyt maanviljelijä Martti Törmä. Hän on kolmatta kautta kunnanvaltuustossa Keskustan mandaatilla. Ensimmäisellä kaudella hän oli kunnanhallituksen varajäsen, toisella kaudella tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja ja tällä hetkellä kasvatusja hyvinvointilautakunnan jäsen. – Työ tarkastuslautakunnassa on tuntunut mielekkäimmältä. Valtuutetun työn hän kuvailee olevan enemmän kumileimasimena oloa. Törmä kokee, että virkamiehet ovat vieneet liikaa päätäntävaltaa eivätkä valtuutetut pääse oikeasti vaikuttamaan. Lautakunnat ja kunnanhallitus päättävät pitkälti juoksevat asiat. – Toki rivivaltuutettu pääsee selville myös kunnan toiminnasta, mutta se vaatii paljon aktiivisuutta ja asioiden selvittelyä itse. Punkalaitumen kunnan tulevaisuus mietityttää Törmää. Hän sanoo, että vielä pärjätään vähän aikaa, mutta mitä sitten on edessä. – Väestöpyramidi näyttäisi tasoittuvan tulevaisuudessa. Toki syntyvyys on aivan liian pientä. Täältä on vähän liian pitkä käydä muualla töissä, se käy ajan mittaan raskaaksi, joten se ehkä rajoittaa nuorten perheiden muuttoa tänne. Martti Törmä itse käy töissä Huittisissa maatalouskaupassa. Hän otti Kivisenojalla sijaitsevan Törmän tilan isännyyden vuonna 1993. Tuolloin tila oli lypsykarjatila. – Lehmät laitettiin pois vuonna 2014, ja tuotanto jatkui viljatilana. Olen kokenut maatalouselinkeinon muutoksen paitsi omalla kohdallani niin myös työn kautta. Ehkä noin 20 % niistä, joiden kanssa tein kauppaa viisi vuotta sitten, on sittemmin lopettanut tilan pidon. Ja tilojen väheneminen tulee jatkumaan. Uravalintaansa maanviljelijäksi hän ei kuitenkaan kadu, sillä hän on sopeutunut elinkeinon muutoksiin. Maaseudun hiljeneminen näkyy arjessa monin tavoin. Muun muassa maaseudun pikkutiet rapautuvat. – Välillä olen toiminut ”sarjalanaajana” valtionkin tiellä ja käynyt lanaamassa tietä täällä Kivisenojalla Koppalan sillan kohdalla, kun siinä on ollut pelkkiä kuoppia. Olen puheenjohtajana kolmessa tiekunnassa, ja paperitöiden tekeminen vie paljon aikaa, varsinkin jos tehdään jotain isompaa korjausta. Nyt käynnissä oleva Lykkiöntien perusparannuksen suunnitteleminen on vaatinut monta kahdeksantuntista työpäivää, eikä itse tiellä ole vielä tehty mitään, mutta paperia on kertynyt jo mapillinen. Moottoripyöriä Martti Törmälle tärkeä harrastus ovat vanhat ajoneuvot. Tarkemmin sanottuna vanhat motocrossja enduropyörät sekä vanha pick-up. – Nöösipoikina meillä oli muutamia mopoja muun muassa harvinainen Ducati-mopo sekä pari motocrosspyörää ja niillä ajettiin omalla motocrossradalla sekä tietenkin myös tiellä. Tieliikennelaillista mopoa tai kevaria minulla ei silloin ollut. Sitten vuonna 2006 perheen nuorisosta Inga täytti 16 vuotta ja naapurikin tarvitsi skootterin, joten Martti tilasi kaksi skootteria, ja hän pääsi uudelleen ajamisen makuun. Seuraavaksi nuorista Finn sai enduromopon. Vuonna 2008 Martti totesi, että hän tarvitsee moottoripyörän. – Ostin valmiiksi museorekisteröidyn Yamahamoottoripyörä, jollaisia oli tuolloin rekisterissä ainoastaan kolme. Sen jälkeen harrastus on vain kasvanut. Tällä hetkellä Martilla 20-21 moottoripyörää. Toisilla hän ajaa motocrossiakin välillä. Kaikissa pyörissä on jotakin laittamista. Pyörien laittoon kuuluu osana rompetorien kiertäminen, sillä niiltä löytää varaosia. Rompetorit Porista Jyväskylään ja Orimattilaan ovat tulleet tutuiksi. Toinen paikka, mistä osia löytää, on tietenkin internet. Moottoripyöräharrastus on tuonut Martille myös paljon ystäviä ja yhteyksiä kaikkialta Suomesta. Vuodesta 2018 lähtien pidetyn Kivisenojan kirppislenkin yhteydessä Martti on järjestänyt moottoripyöränäyttelyn joka vuosi. – Tykkään siitä, että ihmiset tuovat pyöriään näytille. Ei pyöriä laiteta vain omaksi iloksi tallin nurkkaa. Niitä suorastaan pitää esitellä muille ja tuoda kaikkien nähtäväksi. Martin silmäterä on tilan vanha vihreä pick-up Toyota Hilux. – Harrastuksena moottoripyörät Anu Helariutta-Koskua Se on virallisesti vuosimallia 1981. Se on tullut vuonna 1980 syys-lokakuussa tehtaalta, marraskuussa 1980 ostettu meille ja 2.1. 1981 rekisteröity. Se on harvinainen malli, sillä sillä saa ajaa 100 km/tunnissa, eikä siinä ole turvavöitä. Tämä on myös Toyotan ensimmäinen diesel pick-up -malli, ja näitä oli Suomessa myynnissä yksi per autokauppa, silloin kun malli lanseerattiin. Meidän auto ostettiin Forssasta Paakkosen autosta. Hiluxin entisöintiprojekti kesti neljä vuotta ja se on nyt museorekisterissä. Siihenkin on osia hankittu sieltä, täältä, muun muassa kaksi kokonaista Hiluxia varaosiksi. Tuohon aikaan varaosia oli vaikea saada, nyt niitä olisi jonkin verran tarjolla lähinnä Yhdysvalloissa ja Thaimaassa. Martti Törmä harrastaa vanhoja ajoneuvoja. Tilan vanha pick-up on entisöity. Taustalla näkyy Kivisenojan kirppislenkillä esillä olleet moottoripyörät. Marjasato alkaa kypsyä ja monet ovatkin jo suunnanneet metsään keräämään luonnon antimet talteen. Metsämarjoista mustikat ovat olleet jo tovin kypsiä ja satokin on ollut varsin runsasta. Puolukan kypsymiseen tulee vielä menemään hetki, mutta raakileita on jo havaittavissa. Lakatkin alkavat tuota pikaa olla valmiita poimittavaksi. Marjastuksella on monenlaisia hyötyjä. Kun kerää marjat pakkaseen, on vitamiinien saanti myös talvella taattu. Poimiessa koko kroppa saa myös hyvää liikuntaa. Metsässä tarpoessa maaston vaihtelevat muodot kehittävät tasapainoa ja vahvistavat lihaksia. Myös kyykättyä tulee melkeinpä huomaamatta, kun kyykistyy alas poimimaan. Eikä luonnossa liikkumisesta ikinä ole mielellekkään haittaa. Luonnon helmassa sitä rentoutuu ja rauhoittuu aivan eri tavalla. Arjen kiire ja murheet unohtuvat, kun voi kuunella linnunlaulua metsän keskellä. Marjoilla voi myös saada mukavaa lisätienestiä, jos kerättyä tulee yli omien tarpeiden. Myynnistä ei edes tarvitse maksaa veroja, sillä luonnonvaraisten marjojen poiminnasta saadut tulot ovat verovapaata. Nyt, jos koskaan, kannattaakin suunnata metsään nauttimaan näistä kaikista marjastuksen eduista.
Torstaina heinäkuun 18. päivänä 4 – N:o 29 – 2024 Lauantaina 6.7. järjestettiin muistelutilaisuus, sillä tänä kesänä tulee kuluneeksi 80 vuotta karjalalaisten toisesta evakkoon lähdöstä. Tilaisuus alkoi alkumaljoilla Vähä-Pourulla, jossa saapuneet vieraat pääsivät tutustumaan pihapiiriin. Tiloissa on aikanaan toiminut Borodulinin savipaja ja esillä oli myös saviastioita. Varsinainen muistelutilaisuus pidettiin Mäenpään työväentalolla. Keskustelua ohjasi Punkalaitumen kunnan hyvinvointisuunnittelija Päivi Paija. Muistelu aloitettiin lähdön hetkistä, kun kyyröläläiset joutuivat jättämään kotinsa sodan tieltä. Neuvostoliitto aloitti sodan 8.6.1944, kun Valkeasaari murtui ja Neuvostoliitto lähti etenemään kohti Viipuria. Muisteluissa nousi esiin muun muassa se miten nopeaan lähtö oli tehtävä. Monet saivat tavaroitaan mukaansa sen verran kuin jaksoivat kantaa. Osa arvoesineistä laitettiin laatikkoon, joka kaivettiin maakuoppaan piiloon odottamaan palaajia. Huolta lähtemisessä aiheutti myös esimerkiksi käsityöläisten työmahdollisuudet muualla Suomessa. Lisäksi rautatiet olivat lähdön aikaan huonosti käytössä, jonka vuoksi monet pakkasivat omaisuutensa hevosen tai härän vetämiin kärryihin. Juhannuksena sää oli myös kylmä ja sateinen, joten evakot joutuivat nukkumaan kärryjen alla suojassa sateelta. Evakot saapuivat ensiksi Urjalan rautatieasemalle, josta heidän matkansa jatkui Punkalaitumelle. Evakot majoittuivat punkalaitumelaisilla tiloilla, joista isännät kävivät valitsemassa ketä tilalleen majoittavat. Muisteluissa Punkalaitumella vietetystä ajasta nousi esiin myös levottomuus, jota aluksi koettiin, kun evakot saapuivat pitäjälle. Tarkastajat kävivät katsomassa elinoloja ja heidän kirjauksissaan oli viitteitä siitä, että venäjänkielisiä ei olisi aluksi hyväksytty toivotulla tavalla. Töihin kuitenkin mentiin hetimiten ja nuoremmat evakot myös oppivat suomenkielen nopeasti. Eroavaisuuksia oli kuitenkin muun muassa ruokailutottumuksissa. Monet ruoista olivat erilaisia ja esimerkiksi sieniä ei Punkalaitumella siihen aikaan käytetty. Muistelussa nousi esiin myös, että kala olisi tullut karjalalaisten mukana Punkalaitumelle, mutta tästä tiedosta ei ole täyttä varmuutta. Uskonto oli erilainen kyyröläläisillä ja punkalaitumelaisilla. Aluksi ortodoksisia jumalanpalveluksia pidettiin pikkupappilassa ja myöhemmin VPK:lla. Nuoriso viihtyi elokuvissa Mäenpäässä sekä tansseissa Vartiolassa. Muisteluiden mukaan kyyröläläiset pojat tutustuivat hyvin paikkakuntalaisiin, mutta tyttöjen on muisteltu olevan varautuneempia. Evakkoaikana muodostui ainakin kuusi pariskuntaa, jossa toinen osapuoli oli punkalaitumelainen ja toinen kyyröläläinen. Myös lapsia syntyi Punkalaitumelle evakkoaikana. Muistelutilaisuudessa mukana olivat A nne Usvola-Nolvi, Kristiina Ustinoff ja Vera Ustinoff, jotka ovat syntyneet Punkalaitumella. Heillä oli mukanaan myös Punkalaitumelta saamansa neuvolakortit, jotka ovat säilyneet erittäin hyvin. Muistelutilaisuudessa keskusteltiin myös osittain valinneesta puhumattomuudesta. Tarkkoja tietoja kaikista tapahtumista ei ole ja muistot saattavat olla irrallisia. Monet tilaisuuteen saapuneista olivat myös tehneet huomion, että asioista ei vapaaehtoisesti puhuttu kovin paljon ja, kun nuorempi sukupolvi kiinnostui asiasta, olivat evakon kokeneet sen verran iäkkäitä, että muistot eivät välttämättä olleet niin selkeitä enää. Tilaisuuden päätteksi todettiin, että kyyröläläiset ovat tärkeä osa Punkalaitumen kultuuriperintöä. Päivän ohjelmaan kuului muistelutilaisuuden lisäksi käynti hautausmaalla, tutustumista Mäenpään työväentaloon, lounas sekä mahdollisuus vierailla Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelyssä. Muistelutilaisuudessa palattiin muistoihin 80 vuoden takaa Anna Koski Muistelutilaisuus alkoi kokoontumisella Vähä-Pourun pihapiirissä. Tilaisuuteen oli saapunut mukava joukko ihmisiä muistelemaan evakkoaikaa Punkalaitumella. Borodulinin savipaja toimi Vähä-Pourulla. Muutamia saviesineitä oli aseteltu näytille. Kristiina Ustinoffin neuvolakortti on säilynyt hyvin. Kristiina Ustinoff (vas.), Vera Ustinoff ja Anne Usvola-Nolvi ovat syntyneet Punkalaitumella. Heillä oli tallessa myös Punkalaitumelta saamansa neuvolakortit.
Torstaina heinäkuun 18. päivänä 2024 – N:o 29 – 5 Punkalaitumen Kunto sai heinäkuun alussa kovan nimen riveihinsä, kun ampumahiihtäjä Turkka Nieminen palasi kasvattajaseuraansa. 20-vuotias nuori mies on tällä hetkellä kokopäivätoiminen urheilija, joka nimettiin huhtikuun lopulla myös ammattilaistalli Electrofitin ampumahiihtotiimiin. Punkalaitumen Sanomat tapasi Turkan taustajoukkoineen Porttikalliolla pari viikkoa sitten. Mukana olivat Turkan isä Jarmo Nieminen, mentori ja ystävä Jouko Saarinen sekä Punkalaitumen Kunnon puheenjohtaja Jukka Uusi-Kouvo. – Porttikallio on ollut aina tärkeä paikka ja täällä olen treenannut paljon. Vaikka viimeiset neljä vuotta olen asunut Vuokatissa ja edustanut Seinäjoen Hiihtoseuraa, Punkalaitumelle ja Porttikalliolle on tullut aika ajoin palattua, Turkka Nieminen sanoo. Aivan tarkkaa muistikuvaa Turkalla ei ole siitä, milloin hän viimeksi kilpaili Kunnon edustusasussa, mutta varma tieto on, että seuraa hän tulee edustamaan jo kesän rulla-ampumahiihdon SM-kisoissa. – Aikoinaan siirryin Seinäjoen Hiihtoseuraan, koska juniori-ikäluokissa viestijoukkue on tärkeä. Kunnolle ei sellaista saatu. Nyt ajatusta Kunnon omasta viestijoukkueesta kehitellään. Vielä tulevalle se ei toteutunut, mutta katsotaan seuraavalla kaudella. Ammattilaistalli antaa mahdollisuudet pärjätä Huhtikuun lopulla Turkka Nieminen nimettiin ammattilaistalli Electrofitin ampumahiihtotiimiin. Electrofitin takaa löytyy Jarmo Riski, joka on yksi maamme menestyneimmistä kestävyysvalmentajista ja ampumahiihtoa valmentaa Niko Aapajärvi. Electrofit on Suomen ensimmäinen huippu-urheilun ammattilaistalli. Norjassa vastaavia tiimejä on useita ja selitystä naapurimaan menestykseen hiihtourheilussa on etsitty myös niistä. – Urheilussa on menty uuteen tasoon. Siinä lajiliittojen rooli tulee pienenemään, koska rahat vähenevät. Silloin ei pystytä ammattimaisesti treenauttamaan kuin terävintä kärkeä, toteavat Jarmo Nieminen ja Jouko Saarinen. – Itse näen, että Elctrofitin ryhmässä treenaaminen ja leiritykset antavat paljon paremmat mahdollisuudet pärjätä ja kehittyä. Ympärillä on motivoitunut urheilijajoukko ja huippuvalmentajat, jotka ovat mukana treeneissä koko ajan, pohtii Turkka. Ammattilaistallin kautta hän pyrkii myös kansainvälisiin kilpailuihin. – Suomessa kilpailullisesti haastavia kansallisia kisoja on vähän. Jos haluaa kunnon kisoja, täytyy lähteä kansainvälisiin kisoihin. – Kun on taskut täynnä SMkultamitaleita, se ei enää kehitä. Tarvitaan seuraava, iso hyppy ja Turkan osalta tarina 3.0 pääsee käyntiin, kuvailee Jouko Saarinen. Ensi kauden päätavoite Turkka Niemisellä ovat nuorten MM-kisat. Varsinainen tähtäin on kuitenkin asetettu 25. talviolympialaisiin. Ne järjestetään helmikuussa 2026 Milanossa ja Cortinassa. PunKu on trademark Punkalaitumen Kunnon puheenjohtaja Jukka Uusi-Kouvo on tietysti tyytyväinen Turkka Niemisen paluusta kasvattajaseuraan. – Turkka on lupaava ja eteenpäin pyrkivä urheilija. Tämän ympärille voi kehittyä jotain uutta. Uudella Uusi-Kouvo viittaa samalla myös vanhaan asiaan eli paluuseen kohti Kunnon ampumahiihdon kultakausia, jolloin seuralla oli koossa ampumahiihdossa niin sanotusti voittava joukkue terävimpänä kärkenään Heikki Ikola. – Punkalaitumen Kunto on edelleen trademark. Nuorempikin polvi tiedostaa, mitä seurassa on tapahtunut ja se kantaa. Ensi vuoteen katsotaan, saadaanko syntymään jo viestijoukkue, sanoo Jouko Saarinen. Turkka Nieminen palasi kasvattajaseuraan Juha Aro Punkalaitumen Kunto sai kovan nimen riveihinsä, kun ampumahiihtäjä Turkka Nieminen palasi kasvattajaseuraansa. Hän pukee Kunnon edustusasun päällensä jo kesällä järjestettävissä rulla-ampumahiihdon SM-kisoissa. Nieminen nimettiin huhtikuun lopulla ammatilaistalli Electrofitin ampumahiihtotiimiin. Vt. kirkkoherra Petri Paasikallion 60-vuotisjuhlamessun jälkeen vietettiin juhlahetki seurakuntatalossa. Onnittelemassa seurakunnan puolesta Timo Karunen, Outi Uusi-Kouvo ja Matti Seppä. Kirkkovaltuuston onnittelut antoivat Sirkka Madekivi ja Pentti Hällfors. 60-vuotisjuhlamessu
Torstaina heinäkuun 18. päivänä 6 – N:o 29 – 2024 Punkalaitumen Kunnon järjestämät kansalliset suunnistuskilpailut, Kesälaitumen Rastit kisattiin Alastarolla Kotarammin maastossa heinäkuun 6. päivänä. Keskimatkan kilpailu keräsi paikalle lähes 300 suunnistajaa edustaen 77 eri suunnistusseuraa. Kansallisen kisan yhteydessä kilpailtiin myös Satakunnan keskimatkan aluemestaruuksista. Punkalaitumen Kunnon suunnistajista kansallisen kilpailun voittoon kipusivat Pauliina Nurmo D20-sarjassa ja Olavi Nurmo H18-sarjassa ja samalla molemmille aluemestaruudet. Lisäksi Aada Hällfors saavutti kilpailussa pronssia D10RR-sarjassa. Kesälaitumen Rasteja on järjestetty jo vuosikymmenten ajan joka vuosi keskikesällä. Kilpailut keräsivät jälleen eritasoisia suunnistajia niin vasta-alkajista maajoukkuesuunnistajiin ja 6-vuotiaista liki 90-vuotiaisiin pihkaniskoihin. Puitteet suunnistukselle olivat kaikinpuolin kunnossa. Uuden kartan korkea laatu, säänkestävälle paperille painetut kartat, karttojen mittakaavat 1:7500 ja 1:10000 ja sähköinen ajanottojärjestelmä ovat asioita, jotka lisäävät lajin mielekkyyttä. Online-tulosseuranta mahdollisti kilpailijoiden suunnistuksen seuraamisen mobiililaitteiden ääreltä. Kansallinen suunnistuskilpailu oli suuri ponnistus Punkalaitumen Kunnon suunnistusjaostolta. Onnistuneiden kisojen takana on kokenut työryhmä kilpailunjohtaja Markus Salon johdolla. Talkoolaisia järjestelyihin osallistui yli 30, minkä vuoksi isäntäseuralta nähtiin kisaamassa vain muutama suunnistaja. Kilpailukeskus, järjestelyt ja radat keräsivät paljon kiitosta osallistujilta. Louhoksen alueelle rakentunut kompakti kisakeskus, jonne autot mahtuivat parkkiin, oli harvinaisuus suunnistuskisojen joukossa. Usein parkkipaikat ja muut toiminnallisuudet on jouduttu sijoittamaan jopa useamman kilometrin päähän kilpailukeskuksesta. Ratamestarit Esko Nummi ja Jukka Keskitalo aloittivat suunnittelutyön jo vuosi sitten. Ratamestarit laativat kisoja varten kaikkiaan 20 erilaista rataa jokaiselle ikäryhmälle määritellyt aikatavoitteet ja tasovaatimukset huomioiden. Louhoksen ympärille rakentuneet radat tarjosivat monipuolisia suunnistustehtäviä eri-ikäisille aina nopeakulkuisesta talousmetsästä hidaskulkuisempaan tiheikköön ja pienipiirteisemmille kallioalueille. Lasten radat mutkittelivat lähempänä kilpailukeskusta. Alle 12-vuotiaiden lasten radoilla kiersi metsässä viitoitusnauha eli siimari, joka on merkitty myös karttaan. Siimarin tarkoitus on toimia ikään kuin ylimääräisenä polkuna helpottamassa suunnistusta. Teksti ja kuvat: Johanna Koivisto Kesälaitumen Rastit iso ponnistus Punkalaitumen Kunnolta Kilpailunjohtaja Markus Salo (vas.) onnitteli Punkalaitumen Kunnon suunnistajia Olavi ja Pauliina Nurmoa sarjojensa voitoista. Aada ja Veeti Hällfors ovat olleet jo pienestä asti suunnistuksen parissa vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa. Aada kisasi D10RR-sarjassa saavuttaen pronssia. Veeti oli kilpailuinfossa auttamassa vanhempiaan. Vesisankarit tapahtuma järjestettiin tuttuun tapaan Kivirannan uimarannalla torstaina 4.7. Tapahtuma on valtakunnallinen Koululiikuntaliiton koordinoima hanke, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten vesija vesipelastustaitoja. Punkalaitumella tapahtumaa järjestämässä ovat mukana Punkalaitumen kunta, VPK ja SPR. – Monilla paikkakunnilla Vesisankarit-tapahtuma yhdistetään koulu-uinteihin, mutta me olemme kokeneet hyväksi yhdistää uimakoulun yhteyteen, Punkalaitumen kunnan hyvinvointisuunnittelija Päivi Paija kertoo. Torstaina tapahtumassa uimakoululaisille jaettiin todistukset sekä rannassa pääsi kokeilemaan erilaisia uimavälineitä, jotka olivat tulleet Koululiikuntaliitolta. Lisäksi SPR Punkalaitumen pisteellä oli mahdollisuus harjoitella nuken avulla elvyttämistä sekä defibrillaattorin käyttöä. VPK oli tuonut Kivirantaan paloauton, johon lapset ja miksi ei, myös aikuisetkin, pääsivät tutustumaan. Tapahtuman alkuun sattui pieni sadekuuro, mutta sää selkeni ja lapset pääsivät kokeilemaan uimavälineitä. Rannasta löytyi muun muassa uimalaseja, snorkkeleita, merenneitoräpylöitä, pelastusliivejä ja lötköpötköjäkin. Uimakouluun osallistui tänä kesänä noin 30 oppilasta, joista nuorimmat olivat 4 vuotiaita. – Uimakoulu on sujunut tosi hyvin ja pienimmätkin ovat uskaltaneet mennä veteen, uimakoulun ohjaaja Sanni Kivikoski kertoo. Myös uimakoulun opettajana toiminut Laura Keto on samaa mieltä. – Hienosti on mennyt ja paljon kehitystä taidoissa on tapahtunut. Lapset ovat päässeetkin opettelemaan monenlaisia taitoja uimakoulussa. – Ollaan opeteltu potkuja, myyräuintia ja kelluntaa. Lisäksi kaikki ryhmät ovat päässeet hyppäämään veteen, jos on halunnut, Sanni kertoo. Laura kertoo, että ylivoimaisia suosikkeja koululaisten keskuudessa ovat olleet sukeltaminen ja aarteenetsintä. Uimaan oppii vain uimalla Muistoksi hyvin suoritetusta uimakoulusta oppilaat saavat mukaansa todistukset. – Kaikille jaetaan todistukset ja uintikirja, johon on ollut mahdollisuus suorittaa erilaisia merkkejä, Sanni sanoo. Uimataitoa on hyvä alkaa opettelemaan jo varhaisessa vaiheessa. – Uimaan oppii vain uimalla ja se on kansalaistaito joka olisi hyvä jokaisen osata. Vanhempien on hyvä kannustaa lapsia ja rohkaista kehittämään uimataitoja, Paija toteaa. Punkalaitumella uimakoulu järjestetään Vehkajärvessä. – Avovesiuinti on myös tärkeä taito, että lapset oppivat uimaan myös muualla kuin uimahallissa, Paija sanoo. Uimakoulut huipentuivat Vesisankarit -tapahtumaan Anna Koski Kivirannassa järjestettiin Vesisankarit -tapahtuma, joka toimi samalla uimakoulujen päätöstilaisuutena. Tapahtumassa pääsi kokeilemaan erilaisia uimavälineitä, tutustumaan paloautoon sekä SPR:n opastuksella oli mahdollista harjoitella elvyttämistä.
Torstaina heinäkuun 18. päivänä 2024 – N:o 29 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2024 Päätoimittaja Juha Aro lomalla 24.6.–28.7. Kesätoimittaja Anna Koski 050 442 2072, 02 767 4256 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355 (pvp+mpm) . Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2024 Etusivu..............1,05 e/pmm 1-väri 1,15 e/pmm 4-väri 1,25 e/pmm Muut sivut........0,95 e/pmm 1-väri 1,05 e/pmm 4-väri 1,15 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2024: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Keskiviikkona 24.7.24 klo 20.00 00.30 www.sarkanlava.com www.punkalaitumenkunto.fi JR 2 Liput 20 €. Suosittelemme pankkikortin käyttöä. Yölintu Törmälä Bros. Seisomme osoitteessa Kiertolantie 319, Punkalaitumen ja Loimaan rajalla. Tämä on TVH:n (siis nykyisen Destian) vanha kääntöpaikka Kiertolan koululta valtatie 2:lle kulkevan tien varressa. Polkupyöräilijöitä on kertynyt paikalle parisenkymmentä ja kymmenkunta henkilöä on saapunut autokyydeillä. On alkamassa kesäinen Orisuon kyläkierros, tällä kertaa tutustuminen Talalan kylään. Talalan kylään? Mitenkäs…? Siitäpä onkin oppaana toimivan Kimmo Vanha-Juhen hyvä aloittaa. Olemme lähdössä Telkunsuon suuntaan, ja maa-alueet tällä seudulla kuuluivat aikoinaan Humppilan Wenäjän kartanolle, sijaitsivat siis Hämeen puolella. Kartano oli kuitenkin 1600-luvun alussa takavarikoituna ”kruunulle” eli Ruotsin kuningaskunnalle maksamattomien verojensa takia. Tuolloin Punkalaitumen puolella sijainneiden lähikylien, Jalasjoen, Hankurin ja Talalan, isäntien oli helppo vallata itselleen lisämaita. Taloilla oli ollut yhteinen tervahauta Telkunviranmaalla jo vuonna 1647. Talot ottivat vähä vähältä alueita omaan käyttöönsä, ja takamaille alkoi syntyä myös pysyvää asutusta. Näin tämänpäiväinen tutustumiskohteemme Telkun metsätien varrella, Saikareenkulma, tuli osaksi Talalaa. Nykykylien mukaan alue on Punkalaitumen Sadonmaata. Mutta miksi orisuolaiset tänne tulevat kyläkierroksellaan? Tänäkin päivänä puhumme yhä enemmän yhteisöllisyydestä: haluamme sitä vaalia tai elvyttää. Katsomme olevamme jäseniä siinä yhteisössä, jossa liikumme ja jonka kanssa olemme tekemisissä. Saikareenkankaan ensimmäiset torpparit muuttivat Kuparin talon Saikaran (Saikareen) torppaan 1820-luvulla Punkalaitumelta. Vuonna 1895 Saikaran alueelle rakennettiin Kivimäen mäkitupa, johon asettuivat Vihtori Kivimäki ja hänen vaimonsa Manta. Kivimäen viereen muuttivat 1920-luvulla mäkitupalaisiksi Kalle ja Iida Latva. Vuonna 1899 Heikki Oskari Mikonpoika tuli Saikaraan uudeksi torppariksi vaimonsa Alma Johanna Juhantyttären kanssa. Heikki oli Humppilan Wenäjän Tuomolan torpan poika ja Alma Humppilan Wenäjän Lystilän torpan tytär. Heikki Oskari Mikonpoika oli ostanut vuonna 1904 Orisuolta Yli-Lassilan tilasta lohkotun Lammasojan torpan. Heikki myi Lammasojan torpasta osan ja jätti itselleen tilan, jonka nimeksi tuli Helmi. Heikki tunnetaan nimillä Heikki Saikara, Oskar Saikara ja Heikki Helmi. Heikki ja Alma ostivat Saikaran torpan vuonna 1908 Talalan Kuparin isännältä ja myivät sen heti Talalan Vanha-Juhen omistajille Juho ja Aleksandra VanhaJuhelle, ja sen jälkeen Saikara on säilynyt samalla suvulla. Juhon äiti Maria Yli-Pouta ja Alman äiti Wilhelmiina Yli-Pouta olivat sisaruksia Alastarolta. Heikki Saikaran perhe muutti vuonna 1908 Helmelle. Vuonna 1909 Saikaran tilalle tuli tilanhoitajaksi Erland Kivisenoja (Suojanen), koska Vanha-Juhen omat pojat olivat liian nuoria ottamaan tilaa ja matka Punkalaitumen Vanha-Juhelta Orisuolle oli liian pitkä tilan hoitamiseen. Vuonna 1925 tilalle muutti vaimoineen Verneri Juhe, ja tilan talouskeskus siirtyi uudelle tontille uusiin rakennuksiin. He muuttivat Oriniemeen vuonna 1930. Vernerin nuorempi veli Hannes Vanha-Juhe tuli isännäksi tilalle vuonna 1937. Saikareen ympärille rakennettiin yhdeksän asuinrakennusta. Lähitalojen asukkaat kävivät Saikareessa töissä. Nuoret löysivät puolisonsa läheltä, ja yhteisö säilyi tiiviinä. Kimmo Vanha-Juhe kertoo, miten Saikareesta Orisuon suuntaan kulki kolme polkua. Niitä pitkin kuljetettiin tavaraa ja kuljettiin töissä, koulussa, kaupassa ja pankissa, luonnonantimia keräämässä ja sukuloimassa. Saikareenkulmalta osallistuttiin Orisuon yhdistysten toimintaan; erityisen vahvaksi ja läheiseksi muodostui side Orisuon Rukoushuoneen toimintaan ja ylläpitämiseen. 1920-luvun lopulla, Verneri Juhen aikaan, Saikareessa toimi Orisuon Osuuskassa. Saikareessa kasvaneella Leena Vanha-Juhella oli useita tarinoita tilalla töissä käyneistä ja lähellä asuneista kulmakunnan asukkaista. Sodat olivat yhteisölle suurten menetysten aikaa, kun miltei joka talosta kaatui yksi tai kaksikin nuorta miestä. Vielä sotien jälkeen yhteisössä asui 50– 60 henkeä; nykyisin alueella on 4 vakinaista asukasta ja sen lisäksi mökkiläisiä. Kyläkierroksen päätteeksi istahdamme Jalasjoen metsästysseuran kodalle nauttimaan Orisuon naisten maukkaista tarjoiluista. Halukkaat voivat vielä paluumatkalla poiketa tutustumaan Vanha-Juhen vanhojen käyttötavaroiden kokoelmaan ”pytingissä” ja aitalla. Miten paljon mielenkiintoista paikallishistoriaa mahtuukaan pariin tuntiin hyvien oppaiden johdolla! Teksti ja kuva: Tarja Kiviniemi Orisuon kyläkierros Orisuon kyläkierroksella tutustuttiin Kimmo Vanha-Juhen opastuksella Talalan kylään. Juhlavuoden kiertueen konsertti kuullaan Punkalaitumen Keskuskoulun salissamaanantaina 29.7. klo 19.00. Tilaisuudessa esiintyvät maailmalla tunnettu harmonikkalegenda Veikko Ahvenainen ja hänen ruotsalainen puolisonsa harmonikkataituri Carina Nordlund. Veikko Ahvenaisen ura on pituudeltaan ja merkitykseltään kansainvälisesti arvioituna ainutlaatuinen. Hän on avannut harmonikalle tietä kirkkoihin, sinfoniaorkestereihin ja musiikkioppilaitoksiin. Kuopiossa syntynyt Veikko oppi 9-vuotiaana soiton alkeet kuopiolaiselta muikkukauppiaalta. Veikon ollessa 14-vuotias hänelle tarjottiin hanuristin paikkaa sirkuksessa. Soittopaikka oli leijonan häkin päällä, josta hän improvisoi kappaleita sirkustaiteilijoiden esityksiin. Köyhistä oloista hän ponkaisi 50ja 60-luvulla tanssilavojen suosikiksi omalla tangoyhtyeellään. Välillä hän oli hanuristina Olavi Virran yhtyeessä. Hänen ensimmäinen levytys julkaistiin vuonna 1955 ja tänään hän Suomen äänilevykuningas 1088 levytyksellä. Ahvenaisen sävellystuotanto sisältää lähes 1000 sävellystä ja sovitusta sekä teoksia kamari-ja sinfoniaorkesterille. Monet hänen säveltämänsä ja sovittamansa valssit, tangot, polkat ja jenkat ovat edelleen hanuristien ohjelmissa. Sävellyksien joukossa on muun muassa Punkalaitumen kuorolle sävelletty teos Hiljaa tuuli soi sekä Suomen laivastolle ja Rannikkotykistölle tehty kunniamarssi Suomenlahden marssi. Yleisradiossa Veikko alkoi esiintyä jo 1940-luvulla ja television tullessa hänen tangoyhtyeensä oli ensimmäisiä esiintyjiä. Veikon kansainväliset konserttikiertueet alkoivat 1960-luvulla aina Moskovan Tshaikovskin konserttisalista kuuluisaan Washingtonin Kadetraaliin Yhdysvalloissa. Takana on lähes 5000 konserttia eri puolilla maailmaa. Mestari on edelleenkin huippukunnossa ja kiertueet jatkuvat. Taiturin ura jatkuu Seurat toimivat Seurat toimivat jatkuu seuraavalla sivulla Punkalaitumen Maatalousnaiset Vielä ahdit ilmoittautua kesäretkelle ti 23.7. Kts. ilmoituksesta 4.7. lehdessä. Sotilaspojat Perinnehuoneen ovet avoinna tänään torstaina klo 11-14. Kaisa KirkkoJaakkola esittelee klo 12 Sulo Uuton kuvia talvisodan kotirintamalta. Vartiola, Urheilutie 1, kirkon puoleinen pääty. Kanteenmaan Metsästysseura Hirvimiehet Seuraottelu KanteenmaaKojonkulma-Metsämaa pe 19.7. klo 18 Kojonkulman radalla. Sastamalan seudun keliakiayhdistys Koko perheen leiripäivä Houhajärven leirimajalla to 1.8. klo 1016. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 21.7.2024 mennessä Katjalle p. 050 3056437.
Torstaina heinäkuun 18. päivänä 8 – N:o 29 – 2024 MAATALOUSKULJETUKSET HIEVANEN OY hievanen@hievanen.fi Ajojärjestely Aaro Yli-Sipilä 050 5633 045 Henrik Hievanen 050 5633 044 viljakuljetukset (Nopealla aikataululla) 8 x 50tn autoa apulantakuljetukset viljapuhallukset muut kuljetukset Aukiolomme: Lihan vastaanotto avoinna arkiperjantaisin klo 8-17 Tilamyymälä avoinna arkitorstaisin klo 12-17 arkiperjantaisin klo 8-17 Tervetuloa! METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747 info@metsarannanliha.fi www.metsarannanliha.fi Metsästysseura Haukka ry:n sääntömääräinen KESÄKOKOUS pidetään omalla majalla sunnuntaina 28.7.2024 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat Välittömästi kesäkokouksen jälkeen pidetään HIRVI JA PEURAJAHTIIN OSALLISTUVIEN KOKOUS Ilmoittautuminen jahtiin vain tässä kokouksessa Käsitellään jahtisäännöt ym. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Johtokunta NUOHOUSTA NOKINENÄ OY Puh. 040-824 0022 Ostetaan metsää , min. 30 hehtaaria. Masi Ilvesluoto p. 040 159 5748 Liitsolan ja Oriniemen kirppislenkki la 20.7. klo 11-16 Kirppispisteitä Liitsolan ja Oriniemen kylänraiteilla. Katso tarkemmin toimintayhdistyksen Facebook. Tervetuloa viettämään kesäpäivää kylille: tekemään kierrätyslöytöjä, herkuttelemaan ja tapaamaan tuttuja! Pohjoisseudun toimintayhdistys Kanteenmaan Metsästysseura ry:n Punkalaitumella 18.7.2024 Tervetuloa! Johtokunta KESÄKOKOUS pidetään yhdistyksen säännöistä poiketen ti 30.7.2024 klo 18.00 omalla majalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, tilinpäätös, sääntömuutos sekä jäsenhakemukset. Johtokunta kokoontuu klo 17.00. KIITOS YLI-KIRRAN TALKOOVÄELLE ONNISTUNEESTA NÄYTTELYTAPAHTUMASTA! Tervetuloa viettämään yhteistä iltaa museolle 23.7. klo 18.00 Ruokailun jälkeen Kaisa Kirkko-Jaakkola esittelee Sulo Uuton kuvia. Talkoosaunat myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Punkalaitumen Museoja kotiseutuyhdistys ry hallitus Palojoen kansakoulun oppilas Koulu täyttää 100 vuotta Tervetuloa muistelemaan kouluaikoja Palojoen kansakoulun pihamaalle su 11.8.2024 klo 13-15 Ilmoittaumiset Ilkka Mäkelä, ilkkak.makela@gmail.com, soitto, viesti tai WhatsApp 0500 831 116 Tervetuloa! RAITTINEN Puh. 0400 790 833 Punkalaitumen torilla MAANANTAINA 22.7. klo 9.00-15.30 Erä Pälkäneen mansikkaa, tuoretta Lapin hillaa (lakka), 1-lk. puutarhavadelmia, suomalaista mustikkaa ja makeita herneitä. PUNKALAITUMEN RIISTANHOITOYHDISTYS järjestää AMPUMAKOKEET V. 2024 20.7. klo 12 Punkalaitumen metsästyseuran ampumarata 21.7. klo 12 Metsästyseura Haukan ampumarata 3.8. klo 12 Metsästyseura Haukan ampumarata 4.8. klo 12 Punkalaitumen metsästyseuran ampumarata 24.8. klo 12 Punkalaitumen metsästyseuran ampumarata 25.8. klo 12 Metsästyseura Haukan ampumarata 21.9. klo 12 Metsästyseura Haukan ampumarata 22.9. klo 12 Punkalaitumen metsästyseuran ampumarata Ilmoittautuminen klo 13 mennessä. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys Punkalaitumen Päivän juhla ja Talonpoikaismuseo Yli-Kirran 70-vuotisjuhla Puheenvuoron juhlassa käyttävät Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski, Suomen maatalousmuseo Saran museonjohtaja Lauri Viinikkala ja Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo Musiikista huolehtii Lauluryhmä KuusVeisaa Ohrankryynipuuroa ja rusinasoppaa tarjolla juhlan jälkeen 7 €. Punkalaitumen Museoja kotiseutuyhdistys ry Juhlaan ja museoon vapaa pääsy! Tervetuloa! Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla sunnuntaina 28.7. klo 13.00 Tervetuloa laulamaan yhdessä tuttuja lauluja Punkalaitumen lauluryhmien ja kuorojen kanssa. Kahvila on myös paikalla. Ke 24.7. klo 18.00-19.30 Pietarinaukio (sateella srk-talolla) (Lauttakyläntie 6). Vetäjänä Eläkeliitto Ke 31.7. klo 18.00-19.30 Yli-Kirran museo (Koiramäentie 2). Vetäjänä Mieskuoro Järjestäjänä lauluryhmät / -kuorot sekä kulttuuripalvelu Ma 29.7. klo 19 21 Punkalaitumen keskuskoululla (Vesilahdentie 11). Tervetuloa kuuntelemaan kansainvälisesti arvostettua harmonikkalegenda Veikko Ahvenaista sekä harmonikkataituri Carina Nordlundia. Veikko Ahvenainen ja Punkalaitumen kulttuuripalvelu YHTEISLAULUT JATKUVAT VEIKKO AHVENAINEN 95V -JUHLAKIERTUEEN KONSERTTI ILMOITUS TALVIKUNNOSSAPIDON TARJOUSPYYNNÖSTÄ Punkalaitumen kunnan tekninen toimi pyytää tarjouksia kunnan vastuulla olevista talvihoitotöistä ajalle 15.10.202415.4.2025 ja 15.10.2025-15.4.2026 sekä yhden vuoden optiosta. Talvikunnossapidon kohteet ja sisältö on esitelty tarkemmin tarjouspyynnöissä ja niiden liitteissä. Tarjouspyynnöt liitteineen on saatavissa julkisten hankintojen ilmoituskanavasta (hankintailmoitukset.fi). Tarjous on jätettävä julkisten hankintojen järjestelmässä (hankintailmoitukset.fi) viimeistään 16.8.2024 klo 12 mennessä. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden hylätä kaikki tarjoukset. Punkalaidun 12.7.2024 TEKNINEN TOIMI Punkalaitumen Karjalaseura Karjalaseuran kesäretki Valkeakosken Säres-Sentter metsäteatteriin la 20.7. Lähtö torilta klo 13.00. Lohikeitto lounas klo 14. Ilta Kannaksella konsertti klo 15.30. Konsertissa avokatsomo, sään mukainen varustus. Ilmoittautuneet mukaan. Jalasjoen Nuorisoseura Kesätori perjantaisin klo 16 –20. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Eläkeliiton tanssijoiden tanssiesitys talolla pe 19.7. klo 18 juhlasalissa. Punkalaitumen Metsästysseura Harjoitusammunnat Haviokoskella ma 22.7. klo 17.30 Valvontaryhmä Salonen paikalle klo 17. Sanomarastit Keskiviikkona 24.7. Porrasnotko. Opastus Huittinen-Virttaa (kt 41) Ratamestarina LLuja. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Kerhotoiminta Pe 19.7. klo 9 Mölkky ja petankki Vartiola. Ti 23.7. klo 16-18 EL:n kuntosalivuoro Pakarilla. Muu toiminta To 18.7. Eläkeliiton kahvio torilla. Pe 19.7. klo 18 Senioritanssijat esiintyvät Jalasjoen kesätorilla. Ke 24.7. klo 18 Yhteislaulutilaisuus Pietarinaukiolla. Kahvio. Ke 7.8. Elotanssit Toivolan lavalla. Eläkeliiton Pirkanmaan piiri. Su 11.8. Karaoketanssit museolla. Matkat ja teatterit Kesäretki Saarenmaa ym. 29.7. Lähtö torilta klo 5.30. Pikkuloma Lehmirannassa ke 6.11. – la 9.11. Ilm. Hilkalle 0405824377. Kaamosristeily Baltic Princessilla su-ma 17.18.11. Ilm. Hilkalle 0405824377. Ti 10.12. Päivämatka Lehmirantaan. Lisätietoja tapahtumista ja yhdistyksen toiminnasta kotisivuilta www.elakeliitto.fi ja facebook-ryhmässä Eläkeliitto Punkalaitumen yhdistys. Metsästysseura Haukka Compakja trap-harjoitukset ti klo 17.30. Punainen Risti Kulmakamarin aukioloajat ovat ti klo 11 –14, ke klo 11 –14 ja to klo 13 –16. Tuolijumppa to klo 14.30–15. Kirpputori avoinna ti klo 14 –18, kela 10–14, su ja ma suljettu. Punkalaitumen MK/UA Kokoontuminen Pietarinvirastossa to 18.07. klo 19. Talonpoikaismuseo Yli-Kirra Tiistaitalkoot klo 17.30, kokoontuminen salirivissä. Kaikki mukaan talkooporukkaan. Kaikille löytyy jotain puuhaa. Seurat toimivat jatk. ed. s...