Uutisja ilmoituslehti Torstaina elokuun 19. päivänä N:o 33 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun ITE-taiteilija Tuomo Rantasen metallista taidetta on tänä kesänä voinut katsella eri puolilla Suomea yhdessätoista eri paikassa. – Näkyvin on tietysti ollut Parkanossa ITE-Xeen 10-vuotisjuhlanäyttely, jonne valmistin jättikokoisen joutsenen. Teoksia on ollut esillä myös esimerkiksi Rönnvikin viinitilalla Pälkäneellä, Rantanen kertoo. Kesänäyttelyiden päättyessä hän aikoo täydentää Punkalaitumen keskipitäjällä kahvila Myötätuulen viereisellä pellolla olevaa näyttelyä uusilla teoksilla. – Myös Porttikallion kuntoradalle vien lisää teoksia. Nyt niitä on hieman yli 40. Tarkoitus on, että Porttikalliolla jokaiselta teokselta on mahdollista nähdä seuraavalle. Näin reitin voi tehdä vaikka taidesuunnistuksena, Rantanen naurahtaa. ITE-taidetta voi ihailla syksylläkin Tuomo Rantasen ITE-taidetta on esillä muun muassa kahvila Myötätuulen vieressä. Punainen suippopaprika Bataatti Tapola Savulenkki myös juusto 480-550g (3,62-4,15/kg) Arla Meijerivoi 500g(4,50/kg) raj.1 erä/talous Kesäkaali Naudan maksa palana Punainen paprika Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 23.-25.8. SUOMI Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. 2 55 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (5,67/kg) MAANANTAINA 4 25 kpl Pullapitko 500 g (8,50/kg) UUNITUOREET 3 55 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,92/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 19-22.8. 1 69 kg GRILLISTÄ 1 79 kg 79 rs PLUSSAKORTILLA Palvelusta TO LA! PLUSSAKORTILLA HELPOT SUOSIKIT! SUOMI SUORAAN TILALTA 1 25 kg PLUSSAKORTILLA ESPANJA/MAROKKO ERÄ KALATORILTA TO-LA PLUSSAKORTILLA MEILLÄ LEIVOTTU RUOTSI 3 50 2 rs 4 75 pkt 4 50 2 pkt GRILLIIN TAI PANNULLE 2 95 pkt SUOMI 10 95 kg 1 00 kpl 2 90 2 prk PE PYYMÄEN KONSULENTTI SUOMI 7 95 kg Porsaan palapaisti SUOMI 9 99 kg Nieriä tuore,kokonainen. SUOMI ERÄ SUOMI PLUSSAKORTILLA Äijä-pihvi olut marinadissa PUOLA SUOMI ERÄ ERÄ PLUSSAKORTILLA 3 69 pkt 5 99 rs PE-SU 12 95 kg Nauta-sika jauheliha Porsaan jauheliha 7 95 kg SUOMI ERÄ VALMISTETTU SUOMESSA 1 49 kg ERÄ SUOMI Atria Saunapalvi 350g(8,43/kg) UNKARI SUOMI Hoviruoka Lihapiirakka 4x100g (3,75/kg) 3 00 2 pkt 1 99 kg SUOMI 4 50 2 pkt PLUSSAKORTILLA 5 99 kpl ERÄ ERÄ ERÄ 6 95 kpl 19 95 kg Myllärin Vehnäjauho 2kg leivontakarkea (0,58/kg) SUOMI Kanan kuuma Grillikoipi Korpela Siskonmakkarat 400g (7,38/kg) Pirkka Ulkokrysanteemi 19cm Hk Porsaan grillimarinoitu ulkofileepihvi 800g/7,49/kg) Lohimedaljonki tuore, ruodoton ERÄ 11 95 kg Spelttileipä SUOMI SUOMI 2 99 kg SUOMI 2 49 pkt Porsaan kasslerpihvit naturel tai maustettu Jalostaja Perinteinen hernekeitto 520g (2,79/kg) Saarioinen Kebakko 5kpl/200g (9,75/kg) 1 95 rs 6 95 kg 8 95 kg GRILLIIN TAI PANNULLE 8 99 rs 4 99 rs 5 00 2 pkt Grandiosa Kiviuunipizzat 300-350g(7,14-8,33/kg) 1 80 2 prk SUOMI 2 95 pkt SUOMI NORJA 1 15 ps Atria Takuumurea naudan sisä-tai paahtopaisti n.1kg Kalatukku E.Eriksson Sushilajitelma lohi 10kpl/315g(28,54/kg) Atria Kanan sisäfileet tai ohuet fileeleikkeet 480-600g(8,32-10,40/kg) Kariniemi Kananpojan koipipalat n.1,5kg Arla Meijerivoi 500g(4,50/kg) raj.1 erä/talous Satamaito Kuohukerma 2dl, myös laktoositon(4,50/l) Valio Arkijuusto 750g(6,33(kg) Pirkka Miniluumutomaatti 250g(3,16/kg) Punakaali USA Kokkikartano Keitot 300g(5,83/kg) raj. 2erää/talous Kivikylän Wanhanajan nakki 380g(9,71/kg)
Torstaina elokuun 19. päivänä – N:o 33 – 2021 2 Tällä viikolla voit hiljentyä viettämällä pienen hartaushetken omassa rauhassasi. Virret löytyvät laulettuna virsikirja.fi – sivulta numerohaulla ja sieltä kaiutinpainikkeen takaa linkki Koko virsi. Virret löytyvät myös virsikirjan nykyisestä liiteosasta. Istu mukavasti, hengitä muutaman kerran syvään ja anna olkapäiden laskeutua rennoiksi. Voit halutessasi sytyttää kynttilän, rukouksen merkin. Virsi 914, Minun sydämeni on levollinen. Luemme psalmista 30: Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä teit minut terveeksi. Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään. Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän. Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo. Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun. Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun, laulan koko sydämestäni enkä vaikene. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän nyt ja aina. Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle, niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. Virsi 908, On yksi nimi ylitse muiden. Siunausta päiviisi! Sari Mäkinen Kanttori Punkalaitumen seurakunta – Wiinatehtaita löysiwät useampia poliisiwiranomaiset ja raittiuslautakunnan jäsenet toimittamassaan etsiskelyssä wiime wiikolla Kostilan Haukan sotilaswirkatalon maalta Saarenpään torpan ympäristöltä. Tehtailta käwi wahwat tallatut polut mainittuun torppaan, josta myös oli tarpeelliset astiat tehtaalle kuletettu. Yksi tehtaista tawattiin täydessä käynnissä keskellä päiwää Saarenpään torpan kaurapellon aidan takana metsässä. Paikalla ollut tehtailijoista ehdittiin tuntea, waikkakin juosten pakeni tiheään metsään, jättäen tehtaansa ja litran pullollisen walmista wiinaa äkkiarwaamatta ilmestyneiden etsijäin häwitettäwäksi. Keittämätöntä mäskiä oli wielä jälellä noin 25 litraa. Jo kesäkuussa 1917 häwitettiin suurempi määrä, noin 300 litraa wiinanmäskiä. Kuten merkit osoittawat, lienee tuota salaista, luwatonta alkoholipitoisen aineen walmistusta pitkin aikaa harjoitettu näillä tienoin torpan isännän ollessa tehtaan omistajana siinä onnistuen joutuen lopulta saarroksiin, niin ettei hän woi lain määräämää rangaistusta wälttää. – Järjetöintä ilkiwaltaa harjoittiwat muutamat hywintunnetut pitäjämme hulikaanimiehet palatessaan wiime maanantaina wastaan yöllä Pärnänmaan työwäentalon iltahuweista. Ei kyllin siinä, että kulkeissaan pitiwät rähisewää elämää sillä häiriten yöunessa nukkuwia ihmisiä, kierittiwät wielä yleisille kulkuteille mahdottomia kiwenlohkareita tukkien sitten kulkutien, joka mieswoimalla wasta saatiin auki. Muuten kerrotaan osan Pärnänmaasta muodostuneen warsinaiseksi pyhiinwaelluspaikaksi, jonnekka etäisimmätkin kieltolain rikkojat tämän tästä tekewät toiwioretkiä palaten sieltä aina iloisin mielin ja lohtunein sydämin. Koskioisten lisäksi kaksi muuta koulua myymättä Viime vuosien aikana on paikkakunnalle jäänyt useita koulurakennuksia tyhjilleen koulujen lakkauttamisien johdosta. Kunta on tarjonnut näitä kouluja ostettaviksi ja kauppoja onkin syntynyt. Kivisenojalla myytiin yläkoulu ja alakoulu erikseen. Yläkoulusta saatiin 6.000 markan kauppahinta ja alakoulusta 5.500 markkaa. Jalasjoen koulun yläkoulurakennuksesta tontteineen kunta sai 11.000 markkaa ja alakoulusta 9.000 markkaa. Sarkkilan alakoulu myytiin tänä kesänä 20.000 markan hinnasta. Tähän mennessä korkein hintatarjous on tehty Koskioisten koulusta, 26.000 markkaa. Asia oli esillä valtuuston viime lauantaina pitämässä kokouksessa. Kaupan hyväksyminen jäi kuitenkin äänestyksessä yhden äänen päähän, sillä kiinteistökauppa tarvitsee taakseen 2/3 enemmistön, joten määrävähemmistö pystyy tällaisen kaupan estämään. Kunta on tarjonnut ostettavaksi Palojoen ja Sadonmaan kouluja, jotka kummatkin ovat vielä myymättä. Palojoen koulusta ei kauppoja ole ainakaan vielä tosimieUutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 18. pnä elokuuta 1911 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 19. pnä elokuuta 1921 SANA SINULLE Pieni pyhä hetki Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 19. pnä elokuuta 1971 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 – Käärme puri wiime wiikolla Wihalaidan Kallionpään torpan emäntää käteen hänen ollessaan ruohoja leikkaamassa pellon mäestä. – Rukiin kylwö on paikkakunnalla jo alotettu, waikka tosin wähemmässä määrässä, sillä yleensä warrotaan sadetta ensin tulewaksi, jotta maa käwisi parempaan kylwökuntoon, mikä nykyisin on kuiwaa kuin tuhka. – Häätötuomion on Howioikeus antanut Sarkkilan Wähäpourun Riissuon torpan wuokraajalle. Wuokramies on joutunut häädetyksi sen takia, että uusi torpparilaki ei tullut senaatissa julaistua ennen 14 p. maalisk. 1909, waan lykkäytyi sen julkaiseminen saman kuun 30 päiwään, syystä joka on yleensä tunnettu ja josta aikanaan tässäkin lehdessä on ollut laajempi periaatteellinen selostus. – Pelottawa nokiwalkea syttyi wiime maanantaina Hawiokosken Ylikauppilassa. Walkea nousi sawu piipusta sangen korkealle ja hälyytti ihmiset lähipaikoilta sammutustoimiin. Mitään waaraa ei tässä tosin ollut sillä tywenessä ilmassa kipinät nousiwat korkealle ja sammuiwat ilmassa. Puutteellinen nuohous aiheuttaa tällaisia ilotulituksia joilla toisinaan woi olla wakawatkin seuraukset. Su 22.8. klo 18 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Katariina Vuorinen. Jumalanpalvelus striimataan Facebookiin ja tallenne on YouTubessa Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Su 29.8. klo 18 Irina Kaukisen ja Leena Sorsan läksiäisjumalanpalvelus sekä uuden kastemekon käyttöönotto kirkossa. Tässä jumalanpalveluksessa siunataan käyttöön Outi-Leena Uotilan seurakunnalle valmistama uusi, lainattava kastemekko. Samalla vietämme myös Irina Kaukisen ja Leena Sorsan läksiäisiä. Messu striimataan ja tallenne on myöhemmin katsottavissa YouTube-kanavalla Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Jumalanpalveluksen jälkeen on kirkossa tarjolla kirkkokahvit. Kaukinen, Sorsa, Mäkinen. Pe 20.8. Aamulenkki lähtee srk-talolta klo 9.15. Pyykkö. Ke 25.8 Lähetysjumppa Pappilan takapihalla on peruttu. Kiitos kaikille, jotka olitte mukana kesän jumppailloissa! To 26.8. Miesten ilta Leirimajalla torstaina 26.8. klo 18. Saunotaan, paistetaan makkaraa ja jutellaan mukavia. Illan päättää lyhyt iltahartaus. Kokoontumisrajoitusten vuoksi ilmoittautuminen 25.8. mennessä: petri.paasikallio@evl.fi / 040 804 8812. Tervetuloa mukaan! Ma 30.8. klo 14 Naisten raamattupiiri kokoontuu seurakuntatalolla joka toinen maanantai. Pyykkö. Ma 30.8. klo 18 Eskariin lähtevien siunaaminen kirkossa. Eskarin aloittavat ovat perheineen suuren ja uuden asian edessä. Tässä kirkkohetkessä heidät siunataan koulutielle. Mukana ovat Leena Sorsa, Leena Tasanen ja Sari Mäkinen. To 2.9. klo 14 Kirkkokuoro srk-talolla. Mäkinen. 19.8. Sillä Herran Sebaotin päivä iskee kaikkeen ylpeään ja korkeaan, kaikkeen mahtavaan ja ylhäiseen, niin että se vaipuu maahan. Ylpeä ihminen nöyrtyy, hänen täytyy taipua, korskeat miehet vaipuvat maahan. Jes. 2:12, 17. 20.8. ”Älkää ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista.” Matt. 23:3. 21.8. Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa ne yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä, jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin. Ps. 19:2–5. 22.8. ”Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä julki niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa. Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään työtä. Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.” Joh. 9:39–41. Päivän sanat 23.8. Kuka voisi sanoiksi pukea Herran voimateot, kuka voi häntä kyllin ylistää! Ps. 106:2. 24.8. Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.” Mark. 7:37. 25.8. Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä teit minut terveeksi. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään. Ps. 30:3–4. Kiitos ! Ilkka lessä hierottu. Sensijaan Sadonmaan koulun myynti on ollut vireillä jo pitemmän aikaa. Koulun myyntiä koskeva kauppakirja oli aikoinaan jo valtuuston hyväksyttävänäkin, mutta tämä kauppa raukesi silloin valtuuston hylkäävään päätökseen. Vanttilan koulu on myös tyhjillään, mutta sen myyntiä ei tiettävästi ole suunniteltu. Samoin Sarkkilan yläkoulurakennus on tyhjillään luokkahuoneiden osalta. Salama iski asuinrakennukseen Punkalaitumella riehui sunnuntaina 15.8. ukonilma, joka iski Liitsolassa maanviljelijä Eero Kallosen tilalla asuinrakennukseen vaurioittaen sähkölaitteita. Samala tunkeutui sähköja puhelinlankoja myöten sisään tilan päärakennukseen. Salama vaurioitti johtojen lisäksi puhelinta sekä sai aikaan tulipalon, jolloin vuodepeitteet ja ikkunaverhot syttyivät tuleen. Paikalle hälytettiin Punkalaitumen VPK. Talonväki sai palon kuitenkin sammutettua ennen palokunnan saapumista paikalle. Salama rikkoi Punkalaitumella myös eräässä toisessa talossa television. Vettä ukonilman myötä satoi paikoin runsaastikin. Kaukisen ja Sorsan läksiäisjumalanpalvelus Punkalaitumen kirkkoherran Irina Kaukisen ja vs. kirkkoherran Leena Sorsan läksiäisiä vietetään kirkossa sunnuntaina 29.8. Jumalanpalvelus alkaa klo 18 illalla. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua kirkossa ja sitä voi seurata myös suorana lähetyksenä sekä myöhemmin tallenteena seurakunnan YouTubekanavalta. Jumalanpalveluksessa otetaan käyttöön myös seurakunnan uusi kastemekko. Sen on suunnitellut tekstiilitaiteilija Outi-Leena Uotila.
Torstaina elokuun 19. päivänä 2021 – N:o 33 – 3 Suomalaisten kansallispukujen väriloistoa saattoi ihailla edellisperjantaina Jalasjoen Nuorisoseuran kylätorin yhteydessä. Kansallispukujen tuuletuspäivä on valtakunnallinen tapahtuma, joka toi nuorisoseurantalon pihamaalle kymmenkunta perinteikkääseen asuun pukeutunutta henkilöä. Toriväkeä viihdyttivät kansallispuvuissaan myös Punkalaitumen Eläkeliiton senioritanssijoiden ryhmä. Heitä säesti Tarmo Karhunen. Jalasjoen Nuorisoseura järjesti tänäkin kesänä tori-iltoja perjantaisin. Nuorisoseurantalon ”puhvetissa” salaattija keittobaaria pitänyt hallituksen jäsen Piia Sipilä kertoo kesätorin olleen taas kerran suosittu. – Kävijöitä on ollut keskimäärin sata joka perjantai. Heinäkuu oli tietysti vilkkain ja silloin nuorisoseurantalon parkkipaikat eivät riittäneet, vaan asiakkaat joutuivat pysäköimään Myllytien varteen, Sipilä naurahtaa. Viimeinen kesätori järjestettiin Jalasjoella viime perjantaina. Piia Sipilä uskoo, että suosittuun tapahtumaan palataan jälleen ensi kesän koittaessa. Ratkeaako Haukankosken ongelma? Keskuskoulun ensimmäisen luokan oppilaat joutuivat hieromaan älynystyröitään ja käyttämään salapoliisin taitojaan, jotta pääsivät käsiksi aapiskirjoihinsa. Ne oli piilotettu lukittuun matkalaukkuun, lapset kertoivat innokkaasti viime viikon perjantaina koulun pihamaalla. Koulutyö alkoi Punkalaitumella viime viikon keskiviikkona. Keskuskoululla se tarkoitti sitä, että viime lukuvuoden esikoululaiset ”ylennettiin” ekaluokkalaisiksi. Luokanopettaja Maija Harakka kehuu 11 suojattiaan reippaiksi koululaisiksi. – Kyllä eskarivuosi on tehnyt heihin jo suuren muutoksen. Koulussa käyminen alkaa olla tuttua puuhaa. Totta kai silti pientä jännitystä oli ensimmäisenä päivänä aistittavissa, eivätkä ekaluokkalaisten vanhemmatkaan selvinneet kuivin silmin, Maija Harakka kertoo. Ekaluokkalaisten koulutaival alkaa jo puolitoista vuotta jatkuneiden koronarajoitusten ja turvallisuusohjeiden varjossa. – Minusta tuntuu, että korona on heille normaalia. Eiväthän he ole koulussa kokeneet niin sanottua normaalia aikaa. Kukin luokka viettää välituntinsa omilla alueillaan ja käsiä pestään ahkerasti. Sen lapset ovat omaksuneet hyvin ja omat kädet pestään aina luokkaan tultaessa ja jokaisella on omat työvälineet. Lopusta selvitään maalaisjärjellä, Harakka sanoo. Opettajaa itseään rajoitukset harmittavat. – Olen yhteisöllisyyden ja luokkarajat ylittävän yhteistyön kannattaja. Se ei ole nyt onnistunut. Muistan itse, mistä jäädän paitsi. Keskuskoulun leikkipaikalla ekaluokkalaiset eivät rajoituksia surkuttele. Heidän mielestään koulussa on kivaa ja hankalaa ei ole arvata, mikä on kivointa. – Leikkiminen, kuuluu kuin yhdestä suusta. Hetken tuumittuaan lapset odottavat myös lukemaan oppimista. Englannin kieltäkin on alettu heti ensimmäisinä koulupäivinä opetella. Kouluruoan makua kuvaavat kaikkien ylöspäin nousevat peukut. Eskarieväät ”päikystä” Pohjoisseudun koululla aloitti viime viikon keskiviikkona kymmenen uutta esikoululaista. – Eskarilaisten määrä on jo pitkään pyörinyt kymmenen nurkilla. Niin nytkin, kertoo esiluokkaa opettava Kirsi Lähdeniemi. Hänen mukaansa ensimmäiset päivät ovat sujuneet suorastaan loistavasti. – Lapset ovat innokkaita ja eskariin sopeutumista helpottaa se, että kymmenestä oppilaasta kahdeksan on ollut samassa ryhmässä päiväkodissa. Sieltä on saanut hyvät opit ja perustaidot ovat hanskassa. Siististi jonossa käsienpesuvuoroaan odottelevat eskarit vahAapisten löytäminen vaati salapoliisitaitoja Juha Aro Keskuskoulun ekaluokkalaiset pitivät viime perjantaina liikuntatuntia yhdessä luokanopettaja Maija Harakan kanssa. Pohjoisseudun koulun esiluokan aloitti opettaja Kirsi Lähdeniemen johdolla kymmenen oppilasta. vistavat asian kysyttäessä, mistä opit rauhalliseen jonotukseen on hankittu. – Päikystä, vastaa yksi lapsista. Lähdeniemi naurahtaa, että Pohjoisseudun eskarissa on ”akkavalta”, sillä luokalla on kahdeksan tyttöä ja kaksi poikaa. Eskarien itsensä mukaan kouluun oli kiva tulla, eikä jännitystä ollut ilmassa, koska kaikki kävivät jo kesällä tutustumassa uuteen ympäristöön ja opettajaan. – Olemme rakentaneet majoja ja leikkineet muutenkin paljon. Pojat leikkivät autoilla, tytöt petshopeilla ja pokemoneilla, lapset kertovat. He ryhtyvät juttelutuokion aikana pohtimaan myös, mikä olisi oma toiveammatti isona. Listalta löytyy muun muassa konemies, pari eläinlääkäriä, poliisi, ratsastaja, kampaaja ja kirjojen tekijä. Kansallispukuja tuuletettiin Jalasjoella Helmi, Emilia, Kaisa ja Iida olivat pukeneet päälleen Punkalaitumen oman kansallispuvun. Ne löytyivät nuorisoseuran varastosta. Juha Aro Piia Sipilä on pitänyt salaattija keittobaaria nuorisoseurantalon kahviossa kesätoreilla. Punaisen Ristin vastaanottokeskus Haukankoskella lakkautettiin viime vuoden joulukuussa. Kunnassa on sen myötä jouduttu miettimään rakennuskompleksin tulevaisuutta. Tuntosarvet tulevaisuuteen pystyssä pitävä voi Afganistanin lähipäivien tapahtumien pohjalta ennakoida, että maailmassa on mahdollisesti ovella jälleen yksi humanitaarinen kriisi, pakolaisvirta Afganistanista pois taleban-liikkeen jaloista. Mikäli pakolaistulva, jota EU:ssa jo pelonsekaisin tuntein odotetaan, saavuttaa Euroopan, se todennäköisesti koskettaa myös Suomea. Taas tullaan tarvitsemaan kattoja ja seiniä turvapaikanhakijoiden majoitukseen. Siinä kohtaan Punkalaitumella on mahdollista tarjota ”hyviä palveluksiaan” eli Haukankosken kiinteistöä vastaanottokeskuksen tarpeisiin. Tietysti Haukankoski ei sellaisenaan tällä hetkellä sovellu kyseiseen käyttöön, mutta rikkinäiset vesilinjat korjattuna tilanne voisi olla jo toinen. Koska tällä hetkellä rakennukselle ei muutakaan käyttöä ole keksitty, kannattaisi vuosien saatossa tutuksi tullut toiminta ottaa vakavaan harkintaan myös kunnassa.
Torstaina elokuun 19. päivänä – N:o 33 – 2021 4 Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valitulla Linda Lähdeniemellä on kokemusta luottamustehtävän hoidosta jo aiemmalta kahdelta vuodelta. – Puheenjohtajuus on kokonaisvaltaista työtä, jota ei hoideta ”vasemmalla kädellä”. Se työllistää lähes joka päivä. Kaksi vuotta sitten Linda Lähdeniemi valittiin Suomen nuorimmaksi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi hieman yllättäen. Nyt valinta sujui puolueiden välistä sopimusta noudattaen. – Kaksi vuotta sitten valinnan jälkeen oli melkoinen tunnemyrsky. Nyt mieli on rennompi ja luottavaisempi. Olen innostuneella mielellä ja odotan myös uutta, sillä valtuusto vaihtui vaaleissa melkoisesti. Erityisesti odotan päättäjiltä uusia ideoita, Lähdeniemi sanoo. Hän tulee hoitamaan hallituksen puheenjohtajuutta seuraavan kahden vuoden ajan. Sen jälkeen nuija hallituksessa siirtyy kokoomukselle ja keskusta saa hoitaakseen valtuuston puheenjohtajuuden. Onko Lähdeniemi myös seuraava valtuuston puheenjohtaja? – Tähän asti elämäni on mennyt niin, että hienoja tilaisuuksia on tullut eteen, ehkä myös silloin. Yhtä kaikki politiikka tulee jatkossakin olemaan suuressa osassa elämässäni. Kaikenlaisia vaalejakin on tulossa lähivuosina, Lähdeniemi sanoo arvoituksellisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtajuuden lisäksi nuorella naisella on monta rautaa tulessa. Hän opiskelee viimeistä vuotta medionomiksi Turun ammattikorkeakoulussa ja palkkatyönään toimii Suomen Keskustanuorten kuntavaalikoordinaattorina sekä Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtajana. – Kunnanhallituksen puheenjohtajuuden priorisoin näistä tehtävistä todella korkealle. – Kunta tarvitsee ajankohtaisen ja toimivan kuntastrategian, joka on ajan tasalla ja jonka päättäjät sisäistävät. Nykyinen strategia on laadittu vuonna 2018 ja ulottuu vuoteen 2025. Se pitää pääpiirteittäin paikkansa, mutta on asioita, jotka kaipaavat myös päivitystä, Harri Lumme kuvailee. Nykyinen kuntastrategia on laadittu aikana ennen uutta yhteiskoulu-lukiota ja päiväkotia. – Päivitettyyn, tai vallan uuteen, kuntastrategiaan kaipaan tämän olemassa olevan julkisen infran hyötyjen ulosmittausta. Se tarkoittaa muun muassa koulutuspalveluiden aktiivisempaa ja parempaa markkinointia, Lumme sanoo. – Pitää keskustella, laaditaanko uusi strategia vai päivitetäänkö vanhaa. On mielenkiintoista nähdä, millainen harjoitus siitä tulee. Harri Lumpeella on parin valtuustokauden pituinen kokemus kunnallishallinnosta niin valtuustosta kuin kunnanhallituksesta. – Puheenjohtajan tehtävät otan vastaan avoimin mielin. Vaikken olekaan syntyperäinen paikkakuntalainen, Punkalaidun on vuosien varrella tullut tutuksi. Mummulassa olen käynyt täällä pienestä pitäen. Harri Lumme on viljellyt Kuparin sukutilaa päätoimisena maatalousyrittäjänä runsaat kymmenen vuotta. – Sitä ennen sivutoimisesti kymmenisen vuotta. Työkokemusta hänelle on kertynyt jo ennen maatalousyrittäjyyttä yli kymmenen vuoden ajalta Outokummun ja Nokia Matkapuhelinten palveluksessa. Nokiassa hän vastasi loppuvaiheessa yhden bisnesyksikön prosessikehityksestä. – Olen vetänyt kaikenlaisia työryhmiä ja tiimejä. Vaikka valtuuston puheenjohtajan rooli on hieman erilainen ja kunnallishallinto täysin oma prosessinsa, uskon taustastani olevan hyötyä. Globaali toimenkuva Nokiassa tuo myös tehtävään laajaalaisuutta. Punkalaidunta uusi valtuuston puheenjohtaja kuvailee tyypilliseksi eteläsuomalaiseksi maalaiskunnaksi. – Meillä on paljon hyvää, kuten luonto ja harrastusmahdollisuudet siellä. Liikenneyhteydet ovat suhteellisen hyvät, samoin etäisyydet suuriin kasvukeskuksiin. Olosuhteisiin nähden palvelut ovat kilpailukykyisiä ja niistä on syytä pitää kiinni. – Kääntöpuolena on, että moneen yritystoimintaan olemme kuitenkin liian etäällä kasvukeskuksista ja monelle työssäkäyvälle työpaikka on liian kaukana. Emme pysty myöskään tarjoamaan omasta pitäjästä riittävästi työpaikkoja. Silti moniin muihin Suomen kuntiin verrattuna olemme hyvässä asemassa keskusten keskellä. Arjen pitää toimia Harri Lumme korostaa useaan otteeseen haastattelun aikana sitä, että niin kuntalaisen kuin yrityksenkin arjen Punkalaitumella on oltava sujuvaa. – Elinkeinoelämän puitteiden on oltava kunnossa, että jo toimivat yritykset pystyvät toimimaan. Usein puhutaan, miten saadaan houkuteltua uusia pienyrityksiä ja yrittäjiä. Sekin on tärkeää, mutta ensisijaisesti omat yritykset on pidettävä tyytyväisinä. – Sama pätee kuntalaisiin. Nykyisten kuntalaisten tyytyväisyydestä ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta, mutta samalla on markkinoitava kuntaa vahvuuksia korostamalla ja houkutella uusia asukkaita. Usein on niin, että paikkakunnalle muuttajilla on siteitä ennestään Punkalaitumelle. Siteitä pitäisi saada vahvistettua ja vedota niihin. Samalla pitäisi ymmärtää ne esteet, jotka estävät ihmisiä tai yrityksiä muuttamasta tänne. Lumme korostaa, että Punkalaitumelle muuttavan uuden kuntalaisen tai yrityksen ei tulisi joutua sopeutumaan vaikeampaan arkeen, missä on aiemmin elänyt ja toiminut. – Lapsiperheitä ajatellen varhaiskasvatuksen ja koulupuolen tilanne on hyvä. Työpaikkojen tarjoaminen on vaikea yhtälö, mutta koronan myötä myös etätyöt ovat lisääntyneet ja se tarkoittaa jonkinnäköistä murrosta. Koronan jälkeen yritykset tajuavat etätyöystävällisyyden myös tuottavuuden kannalta. Itse tiedän, että se myös toimi jo 20 vuotta sitten Nokian palveluksessa. Etätyömahdollisuuksia tukee laaja valokuituverkko. – Kunta on tehnyt toimenpiteitä kuntamarkkinoinnin kehittämiseksi ja niitä pitää ehdottomasti jatkaa. Markkinoinnissa pitää olla rehellinen, eikä luvata sellaista, mitä meillä ei ole tai mitä ei voida toteuttaa. Elinvoimasta puhumisen osalta Lumme kokee koko sanan itsessään jo kuluneeksi käsitteeksi mutta avaa kuitenkin omaa näkemystään. – Siihen sisältyvät toimiva arki, yhteisöt ja niiden toiminta sekä yksittäiset kuntalaiset ja perheet. Elinvoimaa on kunta, jossa kuntalaiset, yritykset ja yhdistykset pystyvät toimimaan haluamallaan tavalla, ja siihen kunnan on tarjottava puitteet. Punkalaitumella on monessa asiassa nähty, että tämä on toimiva ratkaisu. Hyviä esimerkkejä löytyy jääkiekkokaukalon jäädyttämisestä kulttuuritapahtumien tuottamiseen. Ne ovat osa elinvoimaa ja lisäävät houkuttelevuutta. Neljän vuoden asialista Tulevan valtuustokauden osalle lankeaa Punkalaitumellakin hyvinvointiuudistus, josta myös sote-uudistuksena puhutaan. – Se tuo muutoksia, joihin kunnassa on jo osittain varauduttu aiemmilla kierroksilla, jolloin suunnitelmaa on pyritty viemään läpi. Omasta mielestäni hyvinvointiuudistus lisää kunnissa muun muassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon roolia. – Hyvinvointialueen valtuusto valvoo ylimpänä sen toimintaa. Meidän etumme olisi, että siinä olisi edustusta myös Punkalaitumelta, samoin muilla pienillä kunnilla. Hyvinvointialueelle olisi saatava iskostettua ajattelutapa, että elämää on myös Tampereen ulkopuolelle. Keskittäminen on aina yleensä asia, joka heikentää pienten asemaa päätöksenteossa. Toivottavasti digitalisaatiota osataan käyttää mahdollisimman paljon hyväksi uudistuksessa. Paikallisesti Lumme pitää tärkeänä Kanteenmaan alueen kehittämistä ja Isosuon tuulipuistoa. – Bioja kiertotalouden hankkeiden toteutumisella on suuri merkitys paikkakunnalle. Nyt signaalit ovat olleet positiivisia ja näyttää siltä, että asiat etenevät hyvään suuntaan. Kyse on pitkän aikavälin projekteista, ja siihen, että nähdään jotain konkreettista. voi mennä aikaa. Näin se nykyään tahtoo olla. Nykyinen kouluverkko palvelee hyvin hänen mielestään nykyisenlaista Punkalaitumen kuntaa. – Lukiolla on suuri merkitys koko kouluverkon kannalta, sillä se vaikuttaa myös siihen, miten koululaitoksemme houkuttelee ammattitaitoista henkilökuntaa. Lukio on vetovoimatekijä myös lapsiperheiden kannalta ja tarjoaa jatkuvuutta nuorten koulutielle peruskoulun jälkeen. Se mahdollistaa myös houkutella oppilaita naapurikuntien rajakylistä. Keskeisin kysymys kouluverkon osalta on se, että asiakkaita eli oppilaita on oltava riittävästi. – Joka valtuustokaudella tulee asioita myös ”puun takaa” ja niistä ei aina olla samaa mieltä. Toivon, että asioista pystytään keskustelemaan avoimesti, ja että ihmiset tuovat näkemyksensä esiin. Vain niin voimme tehdä mahdollisimman oikeita päätöksiä. Kunnan on ehdottomasti säilytettävä itsenäisyytensä ja sen mahdollistaminen on valtuuston tehtävä. Naapurikunnista Sastamalasta ja Loimaalta on huolestuttavia esimerkkejä, miten vaikkapa koulupuolella käy, kun päätösvalta viedään omista käsistä, muistuttaa Harri Lumme. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri Lumme: – Kuntastrategia vaatii päivittämistä Juha Aro Puheenjohtajuutta ei hoideta ”vasemmalla kädellä” Juha Aro Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri Lumme sanoo, että paikkakunnalle muuttavan asukkaan tai yrityksen ei tulisi joutua sopeutumaan vaikeampaan arkeen, jossa on aiemmin toiminut.
Torstaina elokuun 19. päivänä 2021 – N:o 33 – 5 Ilmastonmuutoskeskustelun keskiöön nousseen turvetuotannon alasajo on jättämässä monia tuotantoalueita käyttämättömiksi. Näille ja muuten käytöstä poistuneille alueille uutta kasvualustaa kehittää GRK Infra Oy, jonka yksi koeala sijaitsee Punkalaitumen Isosuolla. – Tavoitteenamme on kehittää käytöstä poistuneen turvetuotantoalueen kasvuolosuhteita niin, että tulevaisuudessa ne voisivat kasvaa puuta, kertoo projektipäällikkö Tinja Harjunen. Pilottiluonteista kehitystyötä varten GRK Infra Oy on vuokrannut Punkalaitumen kunnalta Isosuolta 4,4 hehtaarin alueen. – Meillä on alueelle koetoimintalupa. Kokeilemme uusia tekniikoita sekä lannoitevalmistelain mukaisia tuotteita että teollisuuden sivuvirtoja optimaalisen kasvualustan löytämiseksi. Harjusen mukaan teollisuuden sivuvirrat ovat muun muassa voimalaitosten biopohjaista tuhkaa, mädätetuotteita sekä mineraalisina apuvälineinä erilaisia villatuotteita. Kyse ei ole purkukohteista tulevasta tavarasta, vaan kaikki on testattu laboratoriossa ennen paikalle tuontia. Koetoimiluvassa on myös määrätty tietyt liukoisuusarvot, joita ei saa ylittää. – Happamuuden vuoksi loppuun käytetyllä turvesuolla puut eivät menesty. Turvekentät ovat ongelma myös, koska ne eivät sido hiiltä. Sen vuoksi niiden happamuuden vähentäminen ja metsittäminen voisi olla yksi ratkaisu pitkäaikaisen hiilinielun luomiseen ja samalla ilmastonmuutoksen estämiseen. Tinja Harjunen kertoo, että kokeilun tässä vaiheessa kunnalla vuokratulle alueelle on jo istutettu puita, jotka ovat lähteneet myös kasvuun. – Istutettuna on mäntyä, kuusta, hieskoivua ja pajua. Näistä hieskoivu on lähtenyt selvästi parhaaseen kasvuun. – Tavoitteena ei ole kasvattaa talousmetsää, vaan saada alueelle mahdollisimman hyvä hiilinielu ja lisäksi monipuolinen biodiversiteetti. Koetoiminnan kautta päästään toivottavasti tulevaisuuden projekteissa suurempiin volyymeihin ja standardointiin. GRK Infra Oy:n kokeilu on alkanut vuonna 2017 ja koetoimintalupa on voimassa ensi vuoden kesäkuuhun asti. Kokeilu on saanut osarahoituksen maaja metsätalousministeriöltä. – Hankkeen päättymisen jälkeen on vuorossa raportointi ja uskon, että siihen mennessä meillä on vahva käsitys toimivista ratkaisuista, sanoo Harjunen. Hänen mukaansa GRK Infra käy tällä hetkellä kunnan kanssa neuvotteluja Isosuolla kunnan omistaman tuotantoalueen vuokrauksesta. – Kyseessä on noin 25 hehtaarin ala käytöstä poistettua turvetuotantoaluetta. Punkalaitumella on ollut hyvä toimia ja henki kunnan sekä paikallisten toimijoiden suuntaan on ollut positiivinen. Pienet suomalaiskunnat painivat tällä hetkellä hyvin samanlaisten ongelmien voittamiseksi. Väestöä pitäisi saada lisää, palvelut järjestää ja pakolliset investoinnit hoitaa niukoilla resursseilla. Tulevana valtuustokautena syntyvät mitä todennäköisimmin myös hyvinvointialueet sote-uudistuksen toteutuessa. – Sote-uudistus vahvistaa kunnan edunvalvonnallista asemaa ja meidän on oltava valppaina, että kuntalaiset saavat senkin jälkeen ne palvelut, jotka heille kuuluvat, sanoo Linda Lähdeniemi. Hän muistuttaa, että nykyisestä maksajan roolista kunnat siirtyvät palveluiden käyttäjän rooliin. Tähän asti totuttu kohtalonyhteys Sastamalan Sotesiin katkeaa myös uudistuksen myötä. – Punkalaitumella on vuoteen 2023 asti aikaa tehdä ratkaisuja ja löytää mallia, jolla kuntalaisten etua valvotaan. Paljon riippuu hyvinvointialueen rakenteesta eli siitä, onko alueen sisällä vaikkapa pienemmän alueen käsittäviä toimielimiä. Olemme entistä enemmän omillamme ja yhteistyötä on todennäköisesti pystyttävä tekemään Sotesia huomattavasti suuremman palveluntuottajan kanssa. Punkalaitumen kunnan rooli kyllä muuttuu, mutta huomattavasti vähemmän kuin sellaisten kuntien, jotka tähän asti ovat tuottaneet sote-palvelunsa itse. Huolehdittavaa jää Sote-uudistuksen jälkeenkin Punkalaitumen kunnan hoidettavaksi jää melkoinen tehtäväjoukko. – Niistä suurin ovat koulutuspalvelut, mutta myös tekninen toimi, kulttuuri, liikunta, työllisyys, nuoriso ja elinvoima, luettelee Linda Lähdeniemi. Koulutuksen osalta hän on nykyisen kouluverkon ja oman lukion säilyttämisen kannalla. – Koulutuksen määrästä ei ole syytä kaventaa. Toistaiseksi meillä on resursseja pyörittää nykyistä kouluverkkoa ja lukiota. Omissa toiveissa olisi jopa lisätä toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonta punkalaitumelaisnuorille omalle paikkakunnalle edes jonkun alan osalta. Tästä olen puhunut jo edellisellä valtuustokaudella. Kotihoidon kuntalisän selvittäminen ja käyttöön ottaminen Punkalaitumella on myös ajatus, jota Lähdeniemi kannattaa lämpimästi. – Jos kunta mainostaa itseään lapsiystävällisenä, pitää sen näkyä myös tekoina. Kuntalisä olisi konkreettinen keino tukea lapsiperheitä. – Lukion markkinoinnista on puhuttu paljon ja pitkään, mutta vielä toistaiseksi on tapahtunut vähän. Oman lukion brändäys olisi pitänyt aloittaa jo ajat sitten ja onhan sitä yritetty. Se vaatii resursseja, eivätkä tulokset tule heti näkyviin, mutta se olisi ehdottoman tärkeää. Ylipäätään kunnan markkinointiin pitää jatkossakin kiinnittää Lähdeniemen mukaan huomiota. – Se on tällä hetkellä tehokkaampaa kuin vaikkapa neljä vuotta sitten, mutta markkinointi kaipaa omaperäisyyttä ja huomiota herättävyyttä. Jokainen kunta pyrkii tällä hetkellä olemaan hyvä paikka elää, asua ja yrittää. Pitäisi olla jotain repäisevämpää. Kunnan markkinoinnin tulisi olla myös yksissä käsissä, kaikki työntekijät eivät voi sitä hoitaa niin sanotusti omantoimen ohella. Elinvoima, elinvoima ja elinvoima Puhuttaessa Punkalaitumen elinvoiman kehittämisestä, kääntyvät kasvot helposti nimenomaan kunnan suuntaan. Linda Lähdeniemi muistuttaa, että tiukasti rajattuna pelkästään kunnan mahdollisuudet tähän ovat kuitenkin rajalliset. – Kyllä me tarvitsemme enemmän yhteistyötä. Yhteistyötä kunnan ja yrittäjäjärjestöjen välillä, mutta myös muidenkin yhdistysten kanssa. Vain yhteistyöstä kumpuaa elämää. Lähdeniemi kuvailee omaa haavettaan elinvoimaisesta Punkalaitumesta. – Näkisin lapsia ja nuoria pyöräilemässä kouluun ja vanhempia menossa töihin. Valoa olisi nykyistä enemmän ikkunoissa. – Jos ajatellaan ainoastaan elinkeinopolitiikkaa, Kanteenmaan alueen yritystoiminta pitäisi saada rullaamaan. Itse käännän katsetta sinne suuntaan. Biokaasulaitos ja GRK:n terminaali sekä Isosuon tuulipuisto ovat omassa mielessäni samaa kokonaisuutta. Näiden kaikkien toteutumisella olisi jo valtava merkitys Punkalaitumelle. Kaikkia tarvitaan päätöksenteossa Hyvillään Linda Lähdeniemi on siitä, että kuntalaiset ovat jo kahden aiemman puheenjohtajuusvuoden aikana ottaneet aktiivisesti yhteyttä. – Puhelin on soinut ja kylillä liikkuessa on annettu palautetta, mitä arvostan kovasti. – Lähtökohtani on, että asioista päätetään yhdessä ja toivottavasti Punkalaidun on yhteisö, jossa ihmiset pystyvät kertomaan mielipiteensä. Päättäjän on hyvä muistaa, että yksin ei pysty pyörää kääntämään, jos muut sen sisällä juoksevat toiseen suuntaan. Yhteen hiileen puhaltaminen on Punkalaitumen elinehto, korostaa Linda Lähdeniemi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi näkisi mieluusti Punkalaitumella lapsia pyöräilemässä kouluun ja aikuisia matkalla töihin. Ylipäätään valoa ikkunoissa saisi olla enemmän. GRK Infra kehittää Isosuolla pitkäaikaista hiilinielua Juha Aro GRK Infran Isosuon koealalle on istutettu mäntyä, kuusta, koivua ja pajua. Tavoitteena yrityksellä on löytää metsittämiseen soveltuvat kasvuolosuhteet happamille suomaille. Projektipäällikkö Tinja Harjusen mukaan GRK Infra neuvottelee tällä hetkellä Punkalaitumen kunnan kanssa lisämaan vuokraamisesta koealueeksi.
Torstaina elokuun 19. päivänä – N:o 33 – 2021 6 Punkalaitumelaiset menestyivät hienosti Virttaalla 6.– 8.8. järjestetyissä hirvenjuoksun SM-kisoissa. Tuliaisina oli peräti kahdeksan SM-mitalia, joista viisi henkilökohtaisesta kisasta. Kisojen parhaaksi valittiin Päivi Vähä-Jaakkola, joka voitti henkilökohtaisessa kisassa SM-kultaa ja -hopeaa sekä viestikultaa. Punkalaitumelta hirvenjuoksun SM-kisoihin osallistui 22 urheilijaa, joista 15 kilpaili nuorten ikäkausisarjoissa. Koska kyseessä olivat Suomen Metsästäjäliiton SM-kisat, punkalaitumelaiset kuuluivat Satakunnan piirin joukkueeseen. Perjantaina kilpailtiin hirvikävelyssä, jossa Päivi Vähä-Jaakkola voitti naisten sarjan SM-kultaa. S13-sarjassa Ville Berg teki hienon suorituksen ja 99 pisteen ammunta siivitti SM-pronssille. Hirvenjuoksun kävelykisa koostuu ammunnasta ja matkan arvioinneista, joista yhteispisteet lasketaan. Kävelymatkalta ei oteta aikaa. Lauantaina, kilpailun pääpäivänä, kamppailtiin hirvenjuoksussa. Siinä ammunnan ja matkan arviointien lisäksi tulokseen lasketaan kilpailijan reitillä käyttämä aika. Päivi Vähä-Jaakkola jatkoi vahvaa suoritustaan ja nousi naisten sarjassa hopealle. S13-sarjassa Vihtori Vähä-Jaakkola teki nappisuorituksen ampuen täydet sata pistettä. Kun arvioinnit sujuivat ja matka taittui, pääsi hän nousemaan palkintokorokkeella korkeimmalle paikalle pokaten SM-kultaa. Punkalaitumelaismenestystä täydensi Tuure VähäJaakkola sijoittumalla hienosti SM-pronssille. S13-sarjassa Satakunnan joukkue sai myös joukkuekultaa. Maakuntajoukkue koostui pelkästään punkalaitumelaisista, sillä Vihtorin ja Tuuren lisäksi kultajoukkueeseen kuului Mette Häkkinen. Sunnuntaina kilpailtiin hirvenjuoksun viestimatkoilla. Miesten sarjassa Satakunnan joukkueessa SM-kultaa voitti Jani Häkkinen. Naisten sarjassa Satakunnan joukkue koostui jälleen punkalaitumelaisista. Päivi Vähä-Jaakkolan ja Anna-Liisa Häkkisen osuuksien jälkeen ankkurina matkaan lähti 17-vuotias Helmi Siuko. Hän näytti vanhemmille kilpasiskoille mallia niin juoksuvauhdissa, arvioinnissa kuin ammunnassakin ja toi Satakunnan joukkueen ensimmäisenä maaliin. Mitalisijoja täydensi muutenkin hieno punkalaitumelaismenestys. Kärkisijoja hätyyteltiin varsinkin ikäkausisarjoissa. Erityisesti Päivi Vähä-Jaakkolan valmentamat Metsästysseura Haukan nuoret herättivät oransseissa seurapaidoissaan huomiota jopa niin paljon, että palkintojen jakojen juontajakin nosti vahvan punkalaitumelaisedustuksen esiin. Mitaleita voittaneiden Päivin, Anna-Liisan, Helmin, Meten, Janin, Vihtorin, Villen ja Tuuren lisäksi Punkalaitumelta kisaan osallistuivat Fanny VähäJaakkola, Susanna Uotila, Hilda Siuko, Anna Vähä-Jaakkola, Hilma Aro, Sanni Kivikoski, Heli Lehtelä, Esa Berg, Samuel Salmela, Emil Salmela, Petteri Salmela, Oskari Vähä-Jaakkola, Tuomo Kivikoski ja Harri Mäkelä. Kahdeksan SM-mitalia hirvenjuoksuista Juha Aro Punkalaidun oli vahvasti edustettuna hirvenjuoksun SM-kisoissa Virttaalla. Erityisesti kisaan osallistui runsaasti nuoria. Vihtori Vähä-Jaakkola pokkasi SM-kultaa. Hyvin aidon näköisiä reborn-nukkeja on koko elokuun ajan nähtävillä kirjastossa. Vitriinissä makoilee kahdeksan itkevää ja hymyilevää nukkea. Punkalaitumelle lähes vuosi sitten muuttanut Sari Kajander on näiden nukkejen äiti, niiden luoja. – Työskentelin 35 vuotta päiväkodissa lastenhoitajana. Kun selkäongelmia rupesi ilmenemään ja jäin sairauseläkkeelle, keksin nukkejen keräilyn harrastukseksi. Ensimmäisen rebornin nähdessäni, jäin koukkuun. Näitä olen nyt valmistanut parisen vuotta. Jokainen reborn-nukke on käsityönä yksilöllisesti tehty, vaikka muitakin tällä nimellä yritetään myydä. Kajanderin nukkeja hämmästellessään varmistuu siitä, että tekijän täytyy olla lapsiasiantuntija. Ja juuri sellaiseksihan päiväkodissa kehittyy. Hänellä on myös kolme omaa lasta, vaikkakin jo aikuisia. Aihioita joka makuun – Ihmishahmojen lisäksi aihioita on saatavilla myös fantasiahahmoina. Aihioista voi valmistaa eläimiä, keijuja, peikkoja, zombeja, alieneita ja pellevauvoja. Vauva-aihioista syntyy muun muassa keskosia, vastasyntyneitä ja taaperoita. Harrastus on melko kallis. – Aihiot maksavat 40 – 300 euroa, valmiit nuket 350 – 450 euroa. Näitä nukkeja kutsutaan yhä reborn-nukeiksi, vaikka nykyisillä menetelmillä newborn olisi oikeampi termi. Enää nukkeja ei siis ensin rikota ja sitten koota uudestaan. Aihiot tulevat nykyisin tilaajalle osina. Raajat ja pää ovat vinyylisiä, keskivartalo kankaasta. Se täytetään pehmeän mukautuvaksi ja sylitellessä se on mukavan ja aidon tuntuinen. Kalleimmissa aihioissa vauvan ihopoimutkin näkyvät. Niin ihanilta kuin nuket näyttävätkin, kuulostaa valmistusprosessi hieman muoviselta. Tosin aika moni tekijä vannoo kristallisilmien nimeen, ovathan silmät sielun peili. Nukesta pyritään saamaan myös oikean vauvan painoinen. Kristallisilmät liimataan paikalleen. Raajat ja pää painotetaan lasihiekalla ja vartalo silikonipelletillä, vanuakin käytetään. Jäsenet kiinnitetään nippusiteillä, samoin pää. Reborn-nukke punnitaan ja mitataan, syntymätodistus kirjoitetaan adoptointia varten. Toisin sanoen silloin, kun nukke ostetaan. Tutti suuhun – Vinyyliosat pestään ensin ja maalataan, verisuonet lisätään. Silmiin, suuhun ja kynsiin lisätään kosteutta. Hiukset istutetaan päähän. Magneetti tuttia varten liimataan suun taakse. Paljon aikaa vievässä harrasHanna-Mari Kamppikoski Sehän näyttää aivan elävältä vauvalta! Aada-Ilona on hymyilevä reborn-nukke. Hänet voi nähdä kirjaston näyttelyssä. Atro-nukke itkee niin, että äänenkin melkein kuulee.
Torstaina elokuun 19. päivänä 2021 – N:o 33 – 7 tuksessa luodaan yksilöllisiä nukkeja. Ihan samanlaista ei varmasti tule vastaan. Reborn-nukkeja ei ole tarkoitettu lasten leikkeihin, vaan aikuisten keräilyesineiksi. Nykyisin niitä saattaa asustaa myös ikäihmisten hoivakodeissa tai neuvoloissa. Näitä nukkeja esiintyy myös vaatemalleina, varanäyttelijöinä elokuvissa tai näytelmissä. – On sellaisia henkilöitäkin, joilla ei ole jälkipolvea, mutta he ryhtyvät hoivaamaan tällaista nukkea kuin omaa lastaan. Yhden nuken ”synnytys” kestää parista päivästä kahteen viikkoon. Vähän pitää varoakin sekä lapsia että eläimiä, etteivät ota näitä omakseen. Lasten leluiksi näitä ei ole tarkoitettu. Miten reborn-asiantuntija neuvoisi ihan uutta harrastajaa? – Vaikka harrastukseen liittyvät kurssit ovat kalliita, kannattaa niihin osallistua. Niistä saa itselleen myös ensimmäisen nuken. Suomalaisia Facebook-ryhmiä on jo useita, ulkomaisia niiden lisäksi. Mikä sai nukkeharrastajan muuttamaan Punkalaitumelle? – Halusin lähemmäksi luontoa, ja pääsin. Vuokra-asuntoni oli myös edullinen. Asuin aiemmin koirineni kerrostalossa. Nyt Kanteenmaassa luonto on lähellä. Miesystäväni asuu Sastamalassa, eikä Punkalaidun sentään ihan tuntematon paikkakunta minulle ollut. Aiemmin meillä oli naapurikunnassa Huittisissa mökki. Kesäinen pyrähdys Kaikki päättyy ajallaan, niin kesälomakin. Allekirjoittanut vietti vuosilomaansa juhannuksesta alkaen ja palaili työpaikan naisväen silmien alle elokuun alussa. Työhön paluu on siitä erikoinen asia, että kun on päivän tehnyt tuttua työtä, ei muista lomaa pitäneensäkään. Viime elokuun jälkeisten poikkeuksellisten sattumusten vuoksi alkaa omalla kohdallani vasta nyt selkeästi pidempi työrupeama. Ja kuten jo olemme pidempään saaneet totutella, jälleen poikkeuksellisissa merkeissä. Viime kesänä korona hellitti kesän ja alkusyksyn ajaksi. Nyt, kiitos deltaviruksen, ollaan jälleen leviämisvaiheessa myös Pirkanmaalla ja Punkalaitumella, vaikka täällä tapausten määrä onkin erittäin maltillinen. * * * Vaikka korona varjosti enenevässä määrin myös kesää ja teki varovaiseksi, pääsin sentään hieman nauttimaan kesäisestä kotimaasta. Pieni kesälomapyrähdys suuntautui tällä kertaa jonkin sorttisen kulttuurikierroksen merkeissä Mikkelin suuntaan. Mäntyharjulla taidekeskus Salmelassa oli esillä muun muassa Reidar Särestöniemen ja Rafael Wardin taidetta. Heitä suuremman vaikutuksen teki nuorempaa taiteilijapolvea edustaneen Suvi Malekin maalaukset. Ne olivat mielenkiintoinen yhdistelmä perinteitä ja modernia. Maalausten hahmot olivat pääasiassa naisia ja lapsia, joita oli kuvattu herkällä tavalla, valon ja varjon leikillä. Sinällään taidekeskus Salmelan ympäristö on jo sekin näkemisen arvoinen. Saimaan seudulla kun ollaan, on vesimaisema vahva elementti ja myös mahtava kirkko aivan taidekeskuksen tuntumassa on poikkeamisen arvoinen. * * * Mikkelin helteessä poikkeamiskohteena oli Kenkäveron pappila. Alueen historia ulottuu aina 1400-luvulle, jolloin silloiselle saarelle rakennettiin ensimmäinen papin asumus. Nykyinen pappila on kunnostettu varsin hienosti perinteitä ja rakennuksen henkeä kunnioittaen. Rakennuksessa toimii ravintola, jossa syöty brunssi oli suorastaan kokemus. Pöytään kannettiin valtava tarjotin erilaista brunssiin sopivaa lähiruokaa. Tarjolla oli salaattia, pateita ja kaloja, joista parhaiten jäi mieleen graavilohi. Sen parempaa ei ole tähän ikään mennessä tullut maistettua. Pääkohde Mikkelissä oli sodan ja rauhan keskus Muisti, joka on vastikään avattu ja sijaitsee Päämajamuseon kyljessä. Muistissa oli esillä sodan ja rauhan erilaisia ulottuvuuksia liittyen monipuolisesti suomalaisten eri-ikäisten ihmisten kokemuksiin talvija jatkosodan ajalta. Muistia voi suositella kaikille maamme historiasta kiinnostuneille. Siellä pääsevät ääneen tavalliset ihmiset: naiset, lapset ja miehet niin sotakuin kotirintamalla. Itseäni sävähdytti pieni, pimennetty koppi, jonne astuttaessa asetettiin virtuaalilasit päähän. Sen jälkeen pääsi Summan Lähteen lohkolla talvisodassa sijainneen Miljoonalinnakkeen seinustalle hiekkasäkkien taakse ottamaan vastaan puna-armeijan pommikonemuodostelmat ja panssarien tukeman hyökkäyksen. Vavahduttava kokemus oli ennen hyökkäystä päälle satanut tykistökeskitys. Se oli niin aidon oloinen, että oli pakko kyyristyä räjähdysten lähetessä ja sirpaleiden vonkuessa ympärillä. * * * Rauhanomaisempi kokemus oli ajelu Mikkelistä Mänttään kauniissa maisemissa ja käynti Serlachius-museoissa. Göstaksi nimetyssä museossa oli tänä kesänä suorastaan valtaisan suosion saanut bristolilaisen taiteilija Banksyn näyttely. Banksy on katutaiteilija, jonka todellista nimeä ei tiedetä, ja jonka taiteesta maksetaan huippuhintoja. Hänet tunnetaan kapinallisena ja taidetta jopa irvailevana. Ehkä juuri tämän kapinallisuuden myötä taiteilijan näyttelyiden erikoinen piirre on se, että niihin ei ole hänen vaatimuksestaan pääsymaksua. Suurta suosiota todisti, että heti museon avautuessa parkkipaikka oli täynnä autoja ja lisää väkeä tuli koko ajan. Tästä johtuen jätin suosiolla Banksyn väliin ja päädyin nauttimaan ulkoilmakahvilaan tuoretta sokerimunkkia. * * * Sastamalassa Tyrvään pappilan navetassa on puolestaan tänä kesänä ollut esillä Marc Chagallin töitä. Ne eivät itselleni avautuneet, vaikka hurja suosio on myös tällä näyttelyllä ollut. Lähinnä tutkailin töitä pohtien, että omat tyttäret eivät ehkä värien käytöltään olleet aivan Chagallin veroisia, mutta kyllä he ihmishahmot piirsivät paremmin jo neljän-viiden vuoden iässä. Taidekriitikko heräsi minussa sittenkin. Tai sitten vain on hyväksyttävä, että suomalaiset kultakauden teokset ovat enemmän omaan mieleeni. Toinen taiteellinen pappilakokemus tapahtuikin sitten Punkalaitumen kauniin puupappilan takapihalla. Tällä kertaa paikalla olleet taidekriitikot tekivät arvioitaan omasta taiteellisesta lahjakkuudestani. Rennompihenkinen ulkoilmakonsertti, jossa laulu raikui ja kitarat soivat, oli kyllä hieno idea, vaikka itse taisin olla kyseisen konsertin vähempitaitoisin taiteilija. Jos sitäkään. * * * Nyt ne kulttuuritapahtumat sitten taitavatkin olla joksikin aikaa nähdyt, koska niitä ei järjestetä. Erityisen ikävää oli, että niinkin perinteikäs tapahtuma kuin Yli-Kirran maatalousnäyttely jouduttiin nyt perumaan jo toisen kerran peräkkäin. Harmittavaa museoväen puolesta. Jotain kulttuuria sentään voimme lähes jokainen olla edistämässä rajoitusaikana, nimittäin omaa ruokakulttuuriamme talven varalle. Metsissä on marjoja ja sieniä. Niitä voi käydä ”nyppimässä” ilman suurempaa muretta turvaväleistä ja kokoontumisrajoituksista. -JA Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro Toimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Suvi Malekin maalauksia oli tänä kesänä esillä taidetalo Salmelassa Mäntyharjulla. Punkalaitumen Moottorikerho/UA:n Anni Lampinen voitti viikonloppuna naisten Jokamiesluokan SM-kultaa Pieksämäellä järjestetyssä kisassa. Anni kaasutteli Turku Steel Fiatillaan selkeään voittoon sarjassa, johon osallistui yhteensä 61 kuljettajaa. SM-kulta oli 22-vuotiaan Annin ensimmäinen. Aiemmin hän on voittanut kaksi SMhopeaa ja pronssin. Annille jokkiskultaa Anni Lampinen voitti JM-luokan SM-kultaa Pieksämäellä.
Torstaina elokuun 19. päivänä – N:o 33 – 2021 8 ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus 47 € Määräaikaistilauksena 12 kk 49 €, 9 kk 43 €, 6 kk 35 €, 3 kk 32 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 25 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 NUOHOUSTA Nokinenä Paananen Puh. 040-824 0022 TUOREMEHUASEMA avautuu. Mehuaseman ajanvaraukset p. 040 187 2603. Jalasjoen Metsästysseura ry:n HIRVIja PEURAJAHTIIN osallistuvien kokous lauantaina 28.8.2021 klo 14.00 seuran majan pihapiirissä. Ilmoittautuminen jahtiin tässä kokouksessa. Johtokunta Pitäjänseudun kyläyhdistyksen PETANKKITURNAUS la 21.8. klo 11 (huom. alkamisajan muutos) KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS klo 14 Vartiolan hiekkakentällä. TERVETULOA! YHDISTYSAVUSTUKSET HAETTAVISSA Tervetuloa! Kunnan yhdistysavustusten toinen kierros on nyt haettavissa. Hakuohjeet ja lomakkeet löytyvät kunnan nettisivuilta ajankohtaisista. Haku on auki 31.8. saakka. Huittisten Seudun Lottaperinneyhdistys Lottakanttiini ja myyjäiset Lauttakylän rukoushuoneella 22.8. klo 13– 17. Myytävänä mm. ohranryynipuuroa ja rusinasoppaa myös kotiinvietäväksi. Metsästysseura Haukka Peuraryhmien pakolliset ammunnat: Pe 20.8. klo 17–18 Koljonen, la 21.8. klo 10–11 Lähdeniemi, La 28.8. klo 10–11 Koliseva, la 28.8. klo 11–12 Kaunisto, la 4.9. klo 12–13 Loponen. Yhteiset ammunnat su 29.8. klo 14 alkaen ja su 3.10. klo 12 alkaen. Pakollinen ammunta on suoritettava viim. 3.10. Jäsenmaksu, lupamaksut ja metsästyskortti pitää olla maksettuina ennen ammuntaa! Punkalaitumen Golf Seuran 30-vuotisjuhlakilpailu la 21.8. klo 10. Kahvitarjoilu. Jalasjoen Nuorisoseura Ulkojumppa tiistaisin talolla klo 17.00, jumppamatto mukaan. Oriniemen Martat Tänään 19.8. Lettuja kahviteltta torilla. 26.8. Lettukahviteltta torilla. 2.9. retki Visavuoreen. Lähtö torilta klo 9 omilla autoilla. Autot täyteen. Ruokailumahdollisuus. Käydään pellavatehtaan myymälässä. Ilmoittaudu Pirjolle. Punainen Risti Tuolijumppa torstaisin klo 14.30 Kulmakamarilla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 20.8. klo 10 pelataan mölkky/petankki pelejä Vartiolan mäellä. Joukolla mukaan. La 21.8. klo 18 Puhelinlangat Laulaa laulunäytelmä. Ypäjän Musiikkiteatterissa. Lähtö torilta klo 16.30. Kysy paikkoja nopeasti Hilkalta 040 582 4377. Ti-Ke 24.–25.8. Eläkeliiton Liittokokous Tampere-talolla. Ke 8.9. Muijaenergian retki Turun seudulle. Ilmoita mukaan. Hilkka 040 582 4377 elokuun loppuun mennessä. Katso lisätietoa www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Lehmirannan lomaviikko varattu 12.–18.10.2021. Varaa paikkasi nopeasti Hilkalta 040 582.4377. Kaamoksentorjunta-risteily 16.– 17.11.2021 Baltic Princessalla. Mukana Finlanders. Paikat varattavissa Hilkalta 040 582 4377 mahdollisimman pian. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys Punkalaitumen RHY järjestää metsästäjäntutkinto Ms. Haukan majalla 30.8. klo 18. Paikalla tulisi olla viimeistään klo 17.50. Toivotaan ennakkoilmoittautumista toiminnanohjaajalle. Sanomarastit Sanomarastit Loimaan Heikinpirtin kartalla to 19.8. Lähdöt klo 17– 18.30. Opastus LoimaaOripää -tieltä (210). Ratamestarina LoJa. Sanomarastit omatoimisuunnistuksena Harjun kartalla ti 24.8.–28.8. Opastus Huittinen-Turku -tieltä (kt 41). Ratamestarina LLuja. Punkalaitumen Metsästysseura Muista hirvija peuraporukan kokoontuminen majalla su 29.8. klo 18.. Kanteenmaan Metsästysseura Hirvija peurajahtiin osallistuvat kokoontuvat seuran majalla 29.8. klo 17. Jahtiin ilmoittautuminen tässä tilaisuudessa. Seurat toimivat Otan vastaan hautajaiskuvauksia. Reijo Rantanen p. 0400 525 086