Uutisja ilmoituslehti Torstaina heinäkuun 2. päivänä N:o 27 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Juha Aro Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Keskipitäjällä nähtiin juhannusaattona vanhojen traktorien paraati. Mukana paraatissa oli viisi museotraktoria. Traktoreita ohjailivat Olavi ja Kalevi Sillanpää, Jouko Valonen, Marko Koivulammi ja Kalle Suoranta. – Juhannusparaatista voi puhua jo perinteenä, sillä se on tehty monena vuonna säässä kuin säässä. Tällä kertaa saimme pitkästä aikaa suorastaan helteisen kelin, sanoo Kalevi Sillanpää. Hänen mukaansa vanhojen traktoreiden omistajilla on myös yhteinen Whatsapp-ryhmä ”Maantiekiitäjät”. – Vuosien varrella olemme ajelleet jopa Humppilan museorautatielle asti. Huittisissa ja Halkivahassakin olemme käyneet. Perinteinen juhannusaaton traktoriparaati keräsi väkeä pitäjälle. Juhannusaaton traktoriparaati Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 6.-8.7. PLUSSAKORTILLA 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET HERKKUJA KESÄPÖYTÄÄN! 16 95 kg SUOMI 2 99 pkt Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto ja kotiinkuljetus. 9 95 kg 99 kg 2 49 rs 3 95 pkt TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 2.-5.7. 14 95 kg 19 95 kg 1 69 pkt 1 29 kg Pirkka Vesimeloni kokonainen ERÄ 5 99 rs 9 95 kg GRILLIIN 99 SUOMI 9 95 kg 3 99 rs SUOMI Pekonipommipihvit porsaan ulkofileestä 5 95 kpl Dansukker Hillosokeri 1 kg Pirkka Sillit 550/250 g (8,00/kg) 6 99 kg Pirkka Vesimeloni kokonainen ESPANJA Porsaan ribsit PALVELUSTA 8 95 kg 3 19 pkt HK Ohuen ohut ylikypsä saunapalvi 300 g (10,63/kg) 99 rs Porsaan ulkofileepihvit naturel tai marinoitu SUOMI SUOMI SÄÄVARAUS 8 90 pkt 1 99 rs 99 kpl Porsaan kasslerpihvit naturel tai maustettu Kivikylän Huiluntuhtigrillimakkara 400 g (7,48/kg) Pirkka Sokeri 1 kg 10 pkl/pkt Kurkku Rajamäen Väkiviinaetikka 3 l (1,98/l) Järvikylän Salaattiruukut Poprilli Grillimakkara 400 g (2,48/kg) Hoviruoka Lihapiirakka 4x100g (3,75/kg) Valio Play-viilis 200 g (2,75) SUOMI SUOMI SUOMI Pirkka Nektariini 1 kg Äijäpihvit PE PYYMÄEN KONSULENTTI Naudan ulkofileepihvit takuumureat 19 95 kg Naudan paistijauheliha vähärasvainen SUOMI 8 95 kg SUOMI Porsaan suikaleliha SUOMI 8 95 kg ERÄ Lohi tuore kokonainen raj. 2/talous NORJA Lohimedaljongit NORJA Savustettu muikku Kokkikartano Kiusaukset 650-700 g (8,56-9,22/kg) 2 99 kpl Valio Eila-kotijuusto 250 g (11,96/kg) PLUSSAKORTILLA ERÄ 3 00 3 kpl 4 00 2 prk ERÄ Metsäranta Pourunpätkä 360 g (10,97/kg) Pirkka Miniluumutomaatti 250 g (3,96/kg) ESPANJA/MAROKKO Kirsikka 500 g (4,98/kg) ESPANJA/ITALIA TURKKI/ESPANJA Kotimaista varhaisperunaa ja vihanneksia suoraan viljelijältä! PALVELUSTA 99 pkt 3 00 2 pkt 2 20 4 prk PLUSSAKORTILLA kg Popsi Iso viitonen 900 g (3,21/kg) 2 89 pkt Pirkka Mozzarella vedessä 200/125 g (8,00/kg) Kariniemen Kananpojan minuuttipihvit 290-360 g (9,98-13,76/kg) PLUSSAKORTILLA
Torstaina heinäkuun 2. päivänä – N:o 27 – 2020 2 – Juhannuksen wietto. Kauniin sään wallitessa wietettiin juhannusta, keskikesän suloista juhlaa. Luonto tarjosikin tänä juhannuksena warsinkin aattona mitä wiehkeimmät puolensa: taiwas kirkas, ilma lämmin, puut täydessä lehdessään, kukat kirkkaimmissa wäriloistoissaan ja tuoksuissaan. Pohjolan luonto todella leppoisasti hymyili. Kuiwan sääs wallitessa ei kuitenkaan uskallettu yleensä kokkowalkeita sytyttään. Mutta kylien nuoriso kokoontui yhteen siellä ja täällä leikkimään ja iloa pitämään. Runsaimmin lienee nuorisoa kokoontunut Wehkajärwelle. Kerrotaan joukossa olleen muutamia päihtyneitäkin. Warsinkin eräs Urjalasta kotoisin olewa hulikaani, wiinatrokari ja punakaartilaiskarkuri kuuluu tapella rytistäneen ja riitaa hieroneen. Mies tuli kuitenkin pidätetyksi. Jo pitkän aikaa owat Urjalan poliisiwiranomaiset etsiskelleet häntä wangitaksensa. Sillä mainitulla miehellä kuuluu kapina-ajalta olewan tilillänsä murha-rikoksia, ollut m.m. osallisena Mustialan maamieskoulun oppilaiden joukkomurhasta. Hengenheimolaisia näytti hänellä wielä nytkin olewan päättäen niistä uhkauksista, mitä suojeluskuntalaisille ja sotilaille, jotka miestä hillitsiwät ja pidättiwät, lausuttiin. Kun reuhaaja oli wiety pois, niin palasi taas rauha ja juhannusyö kului Wehkajärvelläkin rauhallisesti. – Karjaruttoa on ilmaantunut Sarkkilan kylän Weisun karjassa, josta on kuollut 6 wasikkaa eli kaikki samalla laitumella olewat eläimet. Eläinlääkäri Engdahl on pitänyt paikalla tarkastuksen ja hawainnut taudin pernarutoksi mikä on erittäin tarttuwa ja waarallinen tauti. Taudin ilmestymisen aiheesta ei ole päästy tarkoin selwille waan lienee se johtunut laitumelle huolimattomasti haudatuista eläinten raadoista. Kehoittawa tapaus warowaisuuteen ja puhtauteen, mikä monesti jätetään tekemättä, jonka seuraukset jälestäpäin saadaan katkerasti tuntea. – Käsi katkesi kahdesta kohden t.k. 21 p:nä työm. Fredrik Rautaselta Mäenpäästä. Rautanen oli Alauotilassa rakennustöissä, jossa hän putosi telineiltä mainitulla ikäwällä seurauksella. Käden sitoi tohtori Bustorff ja arweli hän sen parantumisen wiewän aikaa useampia wiikkoja. Ikäwä wahinko työmiesperheelle mistä perheen elättäjä parhaimmalla työajalla joutuu sairastamaan. Tapaturmawakuutus tällaisten waralle olisi erittäin tarpeelle, mutta mistä saada waroja kaikkien maksujen suorittamiseen. 2.7. Mitä sanovat kirjoitukset? ”Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet varhurskaaksi.” Room. 4:3. 3.7. ”’Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.’ Niin alkoi iloinen juhla.” Luuk. 15:23–24. 4.7. Paatumus, joka on kohdannut osaa Israelin kansasta, kestää siihen asti kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen. Sen tapahduttua koko Istael on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: – Tämä on minun liittoni heidän kanssaan: minä otan pois heidän syntinsä. Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua. Room. 11:25–29. 5.7. Herra, kuinka kauan? Oletko unohtanut minut iäksi? Kuinka kauan huolet painavat mieltäni ja sydäntäni jäytää tuska? Katso minun puoleeni ja vastaa minulle, Herra, Jumalani! Sytytä silmiini valo, älä anna minun nukkua kuolemaan, ettei viholliseni sanoisi: ”Minä voitin hänet”, ettei vastustajani saisi iloita tappioistani. Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen. Ps. 13:2–6. 6.7. Natan sanoi Daavidille: ”Se mies olet sinä. Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa?” 2. Sam. 12:7,9. 7.7. Daavid sanoi Natanille: ”Olen tehnyt syntiä Herraa vastaan. ”Natan vastasi: ”Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla.” 2. Sam. 12:13. 8.7. Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin. Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi, koska sinä, toisen tuomitsija, teet itse samoja tekoja. Room. 2:1. 5. sunnuntai helluntaista Usein kyselemme, miksi kaikkivaltias Jumala sallii niin paljon kärsimyksiä maailman monille ihmisille. Jeesus torjuu sen selityksen, että onnettomuuksien ja väkivallan uhriksi joutuneet olisivat toisia syntisempiä. Toiseksi Jeesus muistuttaa kaikkien ihmisten yhteisvastuusta. Olemme yhtä ja samaa ihmiskuntaa, jonka pitäisi yhdessä kulkea ja yhdessä kantaa taakkoja. Mitä Jeesus siis tahtoo tässä erityisesti opettaa? Sitä, että onnettomuudessa säästyneitten ,siis kaikkien, on tehtävä parannus ja käännyttävä. Kaikkien tulee ottaa vastaan Jeesuksen esittämä kutsu pelastukseen. Herättävätkö meitä enää suurkatastrofitkaan kääntymään Jumalan puoleen? Hetken mietimme ja hetken pohdimme tilannetta. Jumalan pitkämielisyys ja hyvyys vetää meitä parannukseen. Onnettomuudet eivät ole syyllisen rankaisua, mutta ne avaavat meidän silmämme näkemään, kuinka riippuvaisia me olemme joka hetki Jumalasta. Meidän tulee Jeesuksen opetuslapsina kantaa toistemme taakkoja, kulkea yhteistä matkaa, jakaa omastamme ja antaa anteeksi. Syntisinä olemme Kristuksen varassa. Jatkuvasti teemme virheitä ja erehdymme. Jumalan hyvyys, pitkämielisyys ja rakkaus vetävät meitä Kristuksen puoleen. Herra siunaa elämäämme. Johdata tekemään oikeita ratkaisuja. Herra anna kaikki syntini anteeksi. Puhdista verelläsi. Armahda minua! Siunaa kesämme. Aamen. Aurinkoisia kesälomapäiviä! Jaana Pyykkö Diakonissa Punkalaitumen seurakunta Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat heinäkuun 2. pnä 1970. Päivän sanat Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 2. pnä heinäkuuta 1920 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 1 pnä heinäkuuta 1910 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. www.muistoksi. Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Löydät minut myös facebookista. Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Armahtakaa SANA SINULLE Su 5.7. klo 18 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Kaukinen, Uusi-Kuitti. Kirkkoon jumalanpalveluksiin ja toimituksiin voi kokoontua noin 50–70 henkilöä. Seurakuntalaisia muistutetaan juhannuksen jälkeenkin huomioimaan turvavälit kirkkoon saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa. Kirkkoon tai seurakunnan tilaisuuksiin ei saa edelleenkään tulla sairaana. Kirkon sisäänkäyntiin asetetaan desinfiointipiste, jossa seurakuntalaiset desinfioivat kätensä kirkkoon tullessaan. Kirkkovieraat ohjataan kirkossa istumaan riittävän väljästi turvavälin ollessa 2 m. Kirkkovieras voi käyttää omaa virsikirjaansa tai kirkon oville asetettuja monisteita, jossa on jumalanpalveluksen virret. Virret löytyvät myös mobiilissa sivulta www.virsikirja.fi. Su 12.7. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Uusi-Kuitti. Ehtoollishetket kirkossa: Ke 8.7. klo 18 ja klo 19 Iltaehtoollishetki. Ehtoollisvieraita pyydetään olemaan paikalla klo 17.50 tai klo 18.50. Paasikallio, Uusi-Kuitti. Lähetystyö: Ke 8.7. klo 18 Lähetysjumppa Pappilan piha-alueella. Kesäja heinäkuussa jumpataan seurakunnan kummikohteena olevan etiopialaisen Hosainan kuurojenkoulun hyväksi. Jumppamaksu on vapaaehtoinen. Lavista on ohjaamassa Satu Toivonen. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto on suljettu 8.6.–3.7. Kiireellisissä asioissa ota yhteys kirkkoherranvirastoon 040 804 8819. Työntekijöiden vierailukäytännöistä: Työntekijät eivät vieraile kodeissa tai juhlatilaisuuksissa kesä–heinäkuun aikana, vaan ovat tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostilla keskusteluavuksi sekä vaikkapa kauppaja apteekkiostosavuksi sitä kaipaaville. Ottakaa rohkeasti yhteyttä: Jaana Pyykkö 040 804 8814. Petri Paasikallio 040 804 8812. Sari Mäkinen 040 804 8813. Leena Tasanen 040 804 8816. Irina Kaukinen 044 507 8990. Murtovarkaita Matkahuollossa Perjantain 26.6. vasten yöllä noin klo 1.00 tai vähän sen jälkeen murtauduttiin Punkalaitumen keskustassa Matkahuoltoon. Murtovarkaat pääsivät sisään maantien puoleisesta pienestä yläikkunasta, jonka salpa oli murrettu ruuvitaltalla. Samaa asetta käyttäen oli matkahuollon ravintolassa murrettu raha-automaatti, josta anastettiin markan ja viidenkymmenen pennin kolikoita yhteensä 277 markkaa. Raha-automaatin lasitaulu ja sen takana olleet 50 pennin kolikot oli jätetty rauhaan. Ravintolan kassasta ja eri laatikoista anastettiin rahaa 800–900 markkaa. Kassakone oli murrettu auki. Varkaiden saamasta rahasaaliista oli 700 markan ja 50 pennin kolikoita. Osa rahoista oli niputettu. Rahojen lisäksi varkaat anastivat Grundig Jaxxboy-merkkisen, mustan matkaradion, jonka arvo on 650 markkaa. Savukkeita vietiin 510 rasiaa erimerkkisiä filtersavukkeita. Lisäksi otettiin kaksi muovista reijitettyä pyykkikoria, toinen valkoinen ja toinen vaaleanpunainen. Näillä koreilla ilmeisesti kannettiin varastettu tavara ulkopuolella odottavaan autoon. Tapahtumapaikalta on nähty poistuvan vanhanmallinen, mahdollisesti Volkswagen 1500-merkkinen pakettiauto. Saman auton nähtiin ajelevan pitkin keskustaa ennen tapahtuma-aikaa. Tutkimukset asian selvittämiseksi jatkuvat. Sunnuntaina 5.7. klo 12–17 vietetään koko maassa Avoimet Puutarhat –tapahtumaa, jolloin mukana on myös punkalaitumelainen puutarha. Tämän vuoden teemaksi on nostettu ”Yhdessä oppien puutarhassa”, ekotekojakin korostetaan. Tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarhalehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Punkalaitumelainen Seijan Perennatarha on mukana tapahtumassa, Perennatarhan osoite on Lauttakyläntie 1066. Puutarhaliitto kannustaa ihmisiä mukaan tapahtumaan, joka on luotu kaikkien virkistykseksi. Tapahtumalla on omat kotisivut osoitteessa www.avoimetpuutarhat.fi. Puutarhat avoinna sunnuntaina Punkalaitumen Sotilaspoikien perinnehuoneen ovet aukeavat jälleen Vartiolassa. Avoimet ovet järjestetään kolmena peräkkäisenä torstaina alkaen 9.7. Perinnehuone on avoinna klo 11-14, sisäänkäynti on rakennuksen kirkon puoleisesta päädystä. Tänä kesänä toivottaisiin kävijöiden tuovan joko lahjoituksena tai lainaksi kuvia Punkalaitumen sota-ajasta ja sotilaspoikatoiminnasta. Erityisesti yhdistystä kiinnostaa kuvat paikallisista sodissa olleista. Perinnehuoneessa voi tutustua sota-ajan esineistöön, kirjallisuuteen sekä Sotilaspojista kertovaan elokuvaan. Paikalla on sotilaspoikien edustaja ja kahvitarjoilu edelliskesien tapaan. Sotilaspoikien perinnehuoneella avoimet ovet
Torstaina heinäkuun 2. päivänä 2020 – N:o 27– 3 Jo muutaman kerran on Novellikoukku-ryhmä kokoontunut kirjaston nurmella. Ryhmäläiset kuuntelevat novelleja ja tekevät käsityötä samanaikaisesti. Joku kutoo, toinen virkkaa. Ihan yhtä hyvin voisi ääneen lukemisesta nauttiessa täyttää vaikkapa sudokuja, piirrellä tai värittää. – Olemme lukeneet Kari Hotakaista, Anna-Leena Härköstä ja Tove Janssonia. Kaikki ovat tervetulleita osallistujille maksuttomaan ryhmäämme. Kahvitellaan, kuunnellaan ja jutellaan, kertoo hyvinvointiohjaaja Elina Jouppi. Puiden siimeksessä istuksii hyvin tyytyväisen oloinen Kaisa Kirkko-Jaakkola. – Mikä voikaan olla rentouttavampaa kuin tehdä käsillä ja kuunnella samalla tarinoita. Ne kirjat, joita tähän mennessä olemme kuulleet, ovat olleet hyvin erilaisia ja yllätyksellisiä. Saan vaan istahtaa alas kauniiseen luontoon ja nauttia. Jos kuulokkeista kuuntelen kirjaa, nukahdan, naurahtaa Kirkko-Jaakkola. Virkkukoukkuaan vilkkaasti heiluttava Sirkka Madekivi viihtyy hänkin hyvin Novellikoukussa. – Onhan tämä miellyttävää ja paljon inhimillisempää kuin äänikirjan kuuntelu. Kirjavalinnoista olen kovasti tykännyt. Kahvittelemme ja tapaamme tuttuja. Vain muutos on pysyvää, sanoi kreikkalainen filosofi Herakleitos 500 vuotta eaa. Onko muutos uusi normaali? Etenemmekö kohti uutta normaalia? Yleisen käsityksen mukaan uusi normaali tarkoittaa sitä, että siihen Suomeen, jossa vielä alkuvuodesta elettiin, ei kovin pian ole paluuta. Näin totesi muun muassa pääministeri Sanna Marin toukokuussa 2020. Mikä sitten on ”Suomen normaali”? Suomenniemi on ollut murroksessa kautta aikain ja muutos on ollut se normaali. Väkeä niemelle on tullut lisää kaikista ilmansuunnista ja isompia ja pienempiä sotia on nykyisen Suomen alueella käyty siitä lähtien, kun ensimmäiset vakituisemmat asukkaat tänne asettuivat. Viimeisen viidensadan vuoden aikana väkeä on niittänyt kymmenkunta influenssaepidemiaa. Teollinen vallankumoussaavutti Suomen 1800-luvun lopulla ja sen jälkeen olemme eläneet jatkuvaa uutta normaalia, jota siis hallitsee muutos. Ja vauhti sen kun kiihtyy. 1980-luvulla käynnistyi digitaalinen vallankumous. Kanadalainen kulttuurifilosofi Herbert Marshall McLuhan kehitti vuonna 1964 ilmestyneessä kirjassaan. Ihmisen uudet ulottuvuudet, termin maailmankylä, joka tarkoittaa tilannetta, jossa helpottuneet kommunikointikeinot ovat tehneet pitkistäkin välimatkoista merkityksettömiä. Toisin sanoen hän ennusti tilanteen, jossa me nykyään elämme eli kaikki digitaaliset laitteet ovat ”naimisissa” keskenään erilaisten verkkojen kautta globaalisti. Siis kaikki! Ilmiön nimi on digitaalinen konvergenssi. Uskoisin, että McLuhania pidettiin 1960-luvulla vähintäänkin maailmankylänsä kylähulluna. Televisio tuli Suomeen 1950-luvulla: ensimmäinen antennien välityksellä esitetty lähetys toteutettiin 24. toukokuuta 1955 Helsingissä. Suomen ensimmäinen kannettava matkapuhelin oli Saloran SRP-24. Se julkaistiin vuonna 1974. 1980-luvulla avattiin internet, joka tarkoitti muun muassa sähköpostia, uutisryhmiä, tiedostonsiirtoa ja verkossa pelattavia pelejä. Vuonna 1981 avattiin Suomessa ensimmäinen automaattinen matkapuhelinverkko. 1990-luvulla Internet tuli koteihin ja WWW syntyi. Voidaan kai sanoa, että tuolloin muutimme maailmankylään. 2000-luvun alussa kehittyi sosiaalinen media ja älypuhelimet alkoivat syrjäyttää vanhoja matkapuhelimia 2010-luvulla. Nykypäivää ovat älytelevisiot ja monet muut lukemattomat älylaitteet, jotka ovat ”naimisissa”. Viestinnässä käytettävien laitteiden kehitys on edennytviimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana hurjaa vauhtia. Muutosten nopeus nykyyhteiskunnassa on armoton. Saamme kuulla viikoittain uusista digitaalisista innovaatioista tai teknologisista lähestymistavoista, joilla on mullistavia vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. 16.3.2020 Suomi pysähtyi hetkeksi. Hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Puhutaan siis melko järeästä päätöksestä. Vuonna 1991 voimaan tullutta valmiuslakia ei ole koskaan aiemmin käytetty. Edellisen kerran Suomessa on ollut voimassa poikkeuslainsäädäntö sotien aikana. Oltiin taas suurten muutosten edessä, jotka koskivat jokaista suomalaista vauvasta vaariin. Rajoitusten ja suositusten tavoitteena on ollut hidastaa ja estää koronaviruksen leviämistä Suomessa, turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky kaikkialla maassasekä suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Nyt suurin osa rajoituksista on poistettu ja osaa ollaan poistamassa kesän aikana. Olemme taas muutosten edessä. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan riski koronan toiseen aaltoon on edelleen huomattava. Hän muistutti 24.6. A-studiossa, että pandemia ei ole kadonnut minnekään, vaikka rajoituksia on nyt höllennetty. Puumalainen pitää mahdollisena, että kesän aikana tulee uusia tautiryppäitä, sillä ihmiset liikkuvat enemmän ja ovat lähekkäin. 25.6. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa sama mies totesi, että epidemia supistuu, kuihtuu ja laantuu. Ota tästä nyt sitten selvää. Joka tapauksessa liikkua pitää ja olla lähekkäin tutussa ja turvallisessa seurassa. Ollaan ihmisiksi ja nautitaan kesästä! Aki Mikkola, elinvoimaluotsi Punkalaitumen kunta Hanna-Mari Kamppikoski MANSIKKAA Puh. 050-525 5260 itse poimien. Soita ensin! Arto Koljonen , Punkalaidun KUULUMISIA KUNNASTA Vain muutos on pysyvää Yhteistuumin tulevaa kohti Novelli koukuttaa kirjastolla Kaisa Kirkko-Jaakkola viihtyy novellien parissa. Novellikoukkulaiset kokoontuvat kirjaston aurinkoisella pihalla. Lukion ja yhteiskoulun rehtori Arto Asa puhuu kauniisti siitä, miten uuden edessä on tärkeää yhteistuumin kehittää myös uusia käytänteitä ja keinoja. Kaikki vanha ei enää uudessa toimi. Hänen sanansa eivät päde vain uuden ja upean koulun ovia avatessa. Niistä voi ottaa opiksi muussakin elämässä. Me emme pärjää yksin. Yhdessä meistä sen sijaan on vaikka mihin. Tämä kesä jää mieliin koronakesänä. Me opimme, kasvamme ja kehitymme niin pitkään kuin me elämme. Yhdessä keksien, oivaltaen ja toinen toistamme tukien ja neuvoen me pärjäämme kriiseissäkin. Tämä kesä jää mieliin myös siitä, miten kärvennyimme kesäkuisessa helteessä, nautimme luonnonvesistä. Muistamme sen, miten uskomattoman hyvältä tuntui tavata taas läheisiä rajoitusten jälkeen. Ehkä me kaiken turhautumisen, odottamisen ja pelonkin myötä opimme. Ymmärrämme, miten tärkeitä läheiset meille ovat. Me näemme, että pitkien ja hankalien kausien jälkeen saamme huokaista helpotuksesta ja kiitollisuudesta. Pääsimmekin tämän ajan yli ja ohi. Selvisimme. Emme nyt juuri voi tarttua toistemme käsiin, mutta me voimme katsoa toisiamme silmiin ja suunnata tulevaan. Niin uudessa koulussamme kuin tulevassa muutenkin näyttää aikamoisen hyvältä. Hanna-Mari Kamppikoski
Torstaina heinäkuun 2. päivänä – N:o 27 – 2020 4 Punkalaitumen seurakunnan kirkkoneuvosto puoltaa kirkkoherra Irina Kaukiselle vuoden virkavapautta. Virkavapaus alkaa 1.9.2020 ja kestää ensi vuoden elokuun loppuun. Kyseisenä aikana Kaukinen hoitaa Pöytyän kirkkoherran viransijaisuutta. Lopullisen päätöksen virkavapauden myöntämisestä tekee Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli. Kirkkoherra Irina Kaukisen mukaan Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on pyytänyt häntä hoitamaan Pöytyän kirkkoherran tehtäviä viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajan. – Päätin ottaa haasteen vastaan, koska Punkalaitumen seurakunnassa tilanne on kaikin puolin hyvä. Nyt, jos koskaan voin lähteä virkavapaalle. Seurakunnan kirkkoneuvosto esittää Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulille, että Kaukisen virkavapauden ajan Punkalaitumen vs. kirkkoherrana toimisi seurakuntapastori Petri Paasikallio. Kaukinen virkavapaalle syyskuun alusta lähtien Kunta kirjoitti maaliskuussa vuonna 2018 urakkasopimuksen ja värikkäiden vaiheiden jälkeen vastaanotti yhteiskoulu ja lukio-rakennuksen kesäkuun loppupuolella. – Ihan mahtavan hyvältähän tämä tuntuu. Kohteen vastaanotto viivästyi vuodella. Siitä huolimatta kunta on vastaanottanut hyvän koulun kuntalaisten käyttöön, huokaisee kunnanjohtaja Tuija Ojala. Ojalan tuntemukset jakaa myös rehtori Arto Asa. – Täytyy myöntää, että projekti on ollut pitkä ja välillä aika raskaskin. Turhautuminenkin hiipi aika ajoin mieleen, mutta entistä paremmalta tämä ilo nyt tuntuu, naurahtaa Asa. Asan mukaan suunnittelutyö aloitettiin jo syksyllä 2017, rakentaminen seuraavan vuoden keväällä. Tulevasta on tässä vaiheessa vielä vaikea luvata mitään. Muuttopäivä auki Tarkasti emme vielä voi valitettavasti luvata, milloin oppilaat, henkilökunta ja Arkean ruokapalvelu rakennukseen muuttavat. Käsillä on nyt kalustaminen, AV-laitteiden ja tietokoneiden asennus. Vanhasta koulusta siirrämme valtavan määrän käyttötavaraa. Juuri nyt ajattelisin, että otamme vanhasta koulusta vauhtia ja siirrymme uuteen elosyyskuussa, sanoo Asa. Vähän vanhaa ja upouutta Uuteen koulurakennukseen tulee siis sekä uutta että vanhaa. Luokkatilatkin ovat sekä perinteisiä että väliseinillä muunneltavissa olevia huoneita. Turhaa hifistelyä on kuitenkin vältetty. Koulu kalustetaan nykyaikaisilla ja monikäyttöisillä kalusteilla. Tekniikka on myös nykypäivää, mutta kuitenkin sellaista, että sitä pitäisi osata ja pystyä käyttämään suhteellisen helposti. Väliseiniä avaamalla saamme nykyopetussuunnitelman mukaisia avoimia tiloja, kehuvat Ojala ja Asa.. Hyvä hengittää Ihan kaikista kovin juttu koulussamme on ehdottomasti se, että oppilaat pääsevät terveelliseen ja hengitysilmaltaan hyvään kouluun, jossa opiskelu tuntuu mielekkäältä. Mikään tekniikka tai tilaratkaisu ei mene tämän asian edelle missään olosuhteissa. Yhteistuumin uuteen Rehtorin mukaan uuteen opitaan yhdessä tekemällä. Edessämme ovat uudet tilat ja seinät. Vanhoja toimintoja ja olemisen tapoja ei voi siirtää uuteen kouluun. Yhdessä henkilökunnan ja oppilaiden kanssa lähdemme luomaan ja kehittämään sellaisia tapoja ja käytänteitä, jotka edesauttavat myönteistä ilmapiiriä ja mukavia opiskeluvuosia uudessa koulussa. Saamme kaikki olla ylpeitä kunnan satsauksista lapsiin ja nuoriin. Heille on nyt tarjota hyvät ja toimivat tilat päiväkodista lukioon asti. Yhteiskoulu ja lukio-rakennus on kooltaan 2 702 m 2 . Rakennuskustannukset ovat noin 5 580 000 euroa. Yhteiskoulu ja lukio vastaanotettiin hymyssä suin Hanna-Mari Kamppikoski Kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi, kunnanjohtaja Tuija Ojala sekä tekninen johtaja Satu Alajärvi riemuitsevat uudesta koulusta. Kunnanjohtaja Tuija Ojala kehuu uuden koulun automatisoituja toimintoja ja myös hienoa liikunnalliseen elämään ohjaavaa pihaa.
Torstaina heinäkuun 2. päivänä 2020 – N:o 27– 5 Minna Rintala, Leena Teerinen ja Esa Moisiomäki pesivät kesäisenä hellepäivänä mattojaan kunnan matonpesupaikalla. Ensi vuonna 30-vuotisjuhlaansa viettävä Punkalaitumen Golf ry on tänäkin kesänä kutsunut useita alan harrastajia. Toukokuun alussa kautensa aloittaneella golfkentällä on pelannut jo 670 henkilöä. – Normaalisti meillä on tämä määrä saavutettu vasta heinä-elokuun vaihteessa. Koronan takia on tietysti monenlaisia muutoksia ja rajoitteita, mutta aika sujuvasti kaikki on toiminut. Ihmisillä on tekemisestä puute ja monet esimerkiksi Espanjassa pitempään oleilevat golffarit palasivat koti-Suomeen ja pelaavat nyt kotimaassa, luettelee toimistonhoitaja AnnaLiisa Korvenpää. Punkalaitumen golfradalla käy pelaajia muun muassa Tampereelta, Turusta, Naantalista, Sastamalasta, Huittisista, Urjalasta ja Forssasta. Golffarit kirjautuvat tällä hetkellä pelaajiksi etänä ja jokaiselle on varattu oma golfkärry, joka pelin jälkeen desinfioidaan. Golfkentällä muistutetaan turvaväleistä. Lainamailoja ei tänä kesänä käytetä. Suosittu harrastus Jäseniä seuralla on 170, kausikortti maksaa 120 euroa. – Nykyisin kenttämme on 9-reikäinen, mutta aikoinaan aloitimme 6-reikäisellä. Aloittelijoille on ensimmäinen kierros ilmainen. Saa tutustua ja miettiä, onko laji mieluinen. Opastusta kentällämme saa, mutta ei opetusta. Korvenpää muistelee, että alkuvuosina Markku Kuusisto golffasi omalla tontillaan naapurissa. Hän sitten kysyi Anna-Liisan Raimo-mieheltä, josko maata voisi saada vuokralle. Mukaan lähti myös Hilkka Talvitie, jonka maita on yhä tänä päivänä golfkenttänä. – Itse en oikein ehdi pelata, mutta kovasti tykkään tästä. Innokkaimmat aloittavat pelaamisen meillä jo huhtikuussa. Kenttää kierretään yleensä kolmesta viiteen tuntiin. Juhannuksena saattaa joku pelata läpi yön, naurahtaa 16 vuotta golfin parissa toiminut Korvenpää. Golf kutsunut jo satoja Punkalaitumelle Hanna-Mari Kamppikoski – 15–16 mattoa on jo tänä kesänä tullut pestyä. Tytärkin oli omia mattojaan kanssani pesemässä. Nyt olemme sitten Esan kanssa täällä mattotoimissa, kertoo Esa Moisiomäen kanssa pesupaikalla mattojaan nosteleva Minna Rintala. Heidän mukaansa paikka on hieno. Aurinkoisena päivänä paikalle oli saapunut myös Leena Teerinen. – Kolmatta kertaa olen täällä mattoja pesemässä. Tänä kesänä ei ole vielä jonoja tullut, vähemmän on mielestäni väkeä käynyt kuin viime vuonna. Kaikki kolme ovat erittäin tyytyväisiä kunnan tarjoamaan ilmaiseen palveluun. Matonpesupaikalla on mattomankeli, kuivauspuomit sekä roska-astia. Se on kaikkien käytettävissä toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Matot puhtaiksi Kostilantiellä Petri Alhosaari ja Elias Väkevät tulivat Sastamalan Vammalasta pelaamaan Punkalaitumelle. Molemmilla on käynnissä toinen golfkesä. Anna-Liisa Korvenpää viihtyy golfin parissa. Hanna-Mari Kamppikoski – Frisbeegolf on matalan kynnyksen laji. Se on edullinen ja monipuolinen harrastus koko kaveriporukalle, mutta yksinkin voi lajin pariin tulla. Kiekkoa heittäessä voi nauttia samalla luonnosta. Monet kentät ovat kauniissa ympäristöissä, kertoo viimeisen vuoden aikana jo 130 rataa kiertänyt Mathias Mikkonen. Punkalaitumella on kaksi frisbeegolfrataa: Vartiolassa ja Porttikalliolla. Mikkonen tapaa kiertää sekä kotiseutunsa ratoja että pitkin poikin Pirkanmaata. – Yleensä kierrämme kavereiHanna-Mari Kamppikoski Frisbeegolf kaikkien laji den kanssa ratoja pari kertaa viikossa. Joskus talvellakin, mutta ei kuitenkaan paljossa lumessa rämpien. Vartiola on selkeä ja hyvä aloittelijalle, Porttikalliolla on vähän enemmän haastetta, muttei sekään rata vaikea ole. Molemmissa on yhdeksän väylää. Mikkonen pelaa eri kokoonpanoissa. Kotikonnuilla mukaan lähtee usein jo lapsuudessa ystäviksi tulleet Tiia Korhonen ja Emma Takku sekä veli Tophias Mikkonen. – Aina ei pelata, mutta voidaan silti olla mukana rataa kiertämässä vaikka koiran kanssa. Porttikallion radan kiertää reilussa tunnissa, Vartiolassa aikaa menee noin 30 minuuttia. Lajissa näkee oman kehityksensä nopeasti ja radat ovat yleensä todella nättejä, kertovat Korhonen ja Takku. Mathias Mikkonen ja Emma Takku opiskelevat Tampereen yliopistossa, Tiia Korhonen Satakunnan ammattikorkeakoulussa, Tophias työskentelee Huittisissa, mutta usein Punkalaitumelle saapuessaan nelikko suuntaa frisbeegolfkentille. – Mobiilisovelluksista voi seurata omia ja muidenkin tuloksia. Sieltä voi löytää myös uusia pelikavereita. Youtube opettaa alkuun ja Frisbeegolfrata-sivustolla voi kommentoida tai etsiä rataluokituksia. Alueellisia ryhmiäkin on, mukaan vaan! Laji sopii kaikenikäisille. Tophias ja Mathias Mikkonen sekä Emma Takku ja Tiia Korhonen frisbeegolffaavat.
Torstaina heinäkuun 2. päivänä – N:o 27 – 2020 6 Punkalaitumelaissyntyinen Toni Lempinen työskentelee sairaanhoitajana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tilapäisellä infektio-osastolla koronapotilaita hoitaen. Tilapäinen osasto sijaitsee Kirurgisessa sairaalassa Helsingin Ullanlinnassa. Nyt hän kertoo työstään osastolla. Työpäivä alkaa kupillisella kahvia. Pyrin menemään töihin sen verran aikaisemmin, että ehdin juomaan kahvini rauhassa. Katson kanslian taululta, onko minut laitettu tänään punaiseen vai vihreään tiimiin. Solun potilaat jaetaan solujen kesken hoidettavuuden mukaan. Seuraavaksi menen oman tiimini kansliaan ja kuuntelen raportin potilaista. Kuka on nukkunut ja kuka ei, mitkä potilaiden vitaalit, lämpö, hengitystiheys, happisaturaatio, verenpaine, syke ovat olleet, mitä lääkkeitä potilaat ovat yövuoron aikana saaneet, mikä potilaiden yleistila ylipäätään on, onko jaloissa turvotusta, annetaanko potilaalle lisähappea, millä antonopeudella ja prosenttimäärällä, onko potilaalla kanyyli ja mitä nesteitä potilaalla menee, kuinka todennäköistä on että potilas siirrettäisiin solulta teho-osastolle, onko tulossa uusia potilaita, onko joku mahdollisesti kotiutumassa, mitä muuta on otettava huomioon. Sitten luetaan työsähköposteja ja potilastietoja sekä selvitetään mitä muuta ohjelmaa tänään mahdollisesti on luvassa. Hoitajat vievät potilaille aamulääkkeet, otetaan paino ja NEWS-pisteet (National Early Warning Score), jotka antavat osviittaa potilaan yleistilasta. Kohorttiin mentäessä desinfioidaan kädet, puetaan kertakäyttöinen suojavaate, laitetaan kirurginen hengitysmaski, silmiä suojaava visiiri ja myssy. Kädet desinfioidaan uudelleen ja mennään niin sanotulle ”likaiselle puolelle”. Tässä vaiheessa puetaan kertakäyttöhanskat ja sitten ollaankin valmiita menemään potilaan luo. Tiimissä on kolme sairaanhoitajaa ja yksi hoitohenkilökunnasta on merkitty niin sanotuksi passariksi, joka pysyttelee solun puhtaalla puolella ja tuo kohortin ovelle tarvittaessa hoitotarvikkeita tai lääkkeitä. Kohortissa vietetty aika pyritään pitämään mahdollisimman tehokkaana ja lyhyenä, jotta altistus pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Joskus kohortissa vierähtää pari tuntiakin ja silloin hiki virtaa. Potilaiden tila voi romahtaa hetkessä Iltavuorot ovat hyvin samankaltaisia. Yövuorot ovat pääsääntöisesti rauhallisia mutta aina on oltava valmiudessa esimerkiksi uuden potilaan tullessa sairaalaan. Tilanteet voivat muuttua nopeasti. Potilaan yleistila voi näyttää tällä hetkellä hyvältä ja siltä, että hän kotiutuisi mahdollisesti huomenna. Yleistila voi romahtaa äkillisesti niin, että potilas kiidätetäänkin samassa hetkessä tehoosastolle. Kotiutuminen siirtyy pahimmassa tapauksessa viikkojen päähän. Koronaviruksen myötä olen löytänyt ammattiylpeyden työtäni kohtaan. Monet ovat menettäneet työpaikkansa tai joutuneet lomautetuiksi, toiset saavat työskennellä kotoa käsin etänä. Hoitajat joutuvat menemään töihin riskeeraten oman terveytensä. Tällä hetkellä Helsingin kadut ovat vilkastuneet mutta muutama kuukausi sitten tuntui kyllä oudolta mennä yksin bussissa töihin. Infektio-osastolle on siirtynyt sairaanhoitajia monilta eri osastoilta, mikä mahdollistaa monipuolisen osaamisen ja korkealaatuisen hoidon. Työkaverit ovat mahtavia. Aina voi kysyä ja pyytää apua. Joka päivä oppii jotain uutta. On henkisesti ja fyysisesti raskasta olla vastuussa toisen elämästä samalla kun hoitajien palkat ovat mitä ovat työn vaativuuteen verrattuna. Muutto Norjaan tai Sveitsiin on käynyt mielessä. Silti olen äärimmäisen ylpeä kaikista hoitajista ja tiedän, että myös nykyaikaisen hoitotyön esikuva, Florence Nightingale (1820–1910) olisi meistä kaikista ylpeä. Suomen tasolla koronaviruksesta ollaan päästy kohtuullisen vähällä verrattuna vaikkapa Yhdysvaltojen vastaavaan tilanteeseen. Koronavirus on opettanut meille hyviä valmiuksia poikkeustilaa varten, kuten välietäisyys muihin ihmisiin sekä riittävä käsihygienia. Itseni huolestuttaa ennemminkin muut globaalisti vaikuttavat terveysriskit, kuten Siperiassa sulava ikirouta, joka kätkee alleen bakteereja ja viruksia, jotka jään sulaessa ilmaston lämpenemisen myötä voivat aiheuttaa vakavia pandemioita, jollaisia ei ole nähty sitten paiseruton. Koronavirus ja karanteeni ovat järisyttäneet myös ihmisen psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia. Suomessa asuu monia jo entuudestaan yksinäisiä ikäihmisiä. Kun riskiryhmään kuuluvia on kehotettu pysyttelemään sisätiloissa ja välttämään ihmiskontaktia, ei tilanne ole käynyt yhtään helpommaksi. Epätietoisuus lisää pelkoa ja ahdistusta. Pelko altistumisesta pidättelee riskiryhmään kuuluvia sisällä poissa ihmisten ilmoilta, mikä voi vaikuttaa polikliiniseen hoitoon mielenterveyskuntoutujien kohdalla. Silloin hoito kärsii. Koulut, kahvilat, kaupat ja ravintolat ovat olleet kiinni. Mieltä virkistäviä toimintaa on pitänyt tosissaan hakea ja keksiä tyhjästä. Tärkein koronaviruksen opetus on se, ettei mitään voida pitää itsestäänselvyytenä – edes kaupoista löytyvää vessapaperia. Kehotan kaikkia pitämään yhteyttä yksinäisiin sukulaisiin vaikkapa puhelimitse. Korona on ollut vaikeaa meille kaikille, mutta erityisesti niille, joille yksinäisyys on ollut osa arkea jo kauan ennen koronapandemian puhkeamista. Vielä koittaa se päivä, jolloin voimme halata toisiamme ilman koronavirukseen altistumisen pelkoa. Valmistuin sairaanhoitajaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta keväällä huhtikuussa 2018 suuntautuen psykiatriseen hoitotyöhön. Syksyllä on luvassa seksologian opinnot ja seksuaalineuvojan, sekä myöhemmin seksuaaliterapeutin tutkinto. Haaveena on opiskella vielä psykoterapeutiksi ja perustaa oma vastaanotto jonnekin Helsinkiin. Teksti: Toni Lempinen Ammattiylpeys löytyi koronapotilaita hoitaessa Tältä näyttää hanskoja vaille valmis suojautuminen ennen kohorttiin menemistä. Suojavarusteita on onneksi erilaisia ja jokainen voi valita niistä itselleen sopivimman vaihtoehdon. Kohortti ilman potilaita. Kirurginen sairaala on historiallisesti merkittävä rakennus, jonka huonekorkeus esimerkiksi tässä salissa on noin 5–6 metriä. Suurista ikkunoista tulvii valoa saliin ja oikealla puolella potilailla on käynti tilavalle parvekkeelle. Kohortissa on hoitotarvikkeita, vessa ja peseytymistilat.
Torstaina heinäkuun 2. päivänä 2020 – N:o 27– 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Päätoimittajan lomasijainen Hanna-Mari Kamppikoski Puh. 050 442 2072 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro lomalla 26.6.-2.8.2020 Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen p. 02 767 4256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa p. 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. ASEMAKAAVOITUS Punkalaitumen kunnanhallitus kuuluttaa asemakaavamuutoksen vireilletulon. Penttilän alueen asemakaavan muutos koskee Punkalaitumen kunnan kortteleita 126-132, 134-138 ja 141-144 sekä niihin liittyvää katualuetta. Suunnittelualueen laajuus on n. 16 ha. Alue sijaitsee noin kilometrin päässä kunnan ydinkeskustan koillispuolella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alueen asemakaavan ajantasaistaminen alueen vetovoimaisuutta kohentaen ja parantaen alueen pientalotonttien toteuttamisedellytyksiä. Lisäksi kaavamuutoksessa tullaan tarkastelemaan alueen liikenteellisten järjestelyjen ja asutuksen sijoittumisen edellytyksiä. Kunnanhallitus on kokouksessaan 22.6.2020 hyväksynyt edellä mainitun kaavahankkeen osallistumisja arviointisuunnitelman, joka on nähtävillä Punkalaitumen kunnantalolla sekä kunnan internetsivuilla www.punkalaidun.fi koko kaavoitusprosessin ajan. Kirjalliset kommentit tulee toimittaa 31.8.2020 mennessä osoitteeseen Punkalaitumen kunta, Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun tai sähköpostitse osoitteella kunta@punkalaidun.fi Lisätiedot Kirsikka Siik / Ramboll Finland Oy, puh. 050 324 5527, kirsikka.siik@ramboll.fi tai tekninen johtaja Satu Alajärvi, puh. 040 6452141, satu.alajarvi@punkalaidun.fi. Punkalaitumella 2.7.2020 Kunnanhallitus Tekniikan salat auki juoksukoulussa Juoksukoulussa käy kaikenikäisiä oppilaita. Kesäolympialaiset ja triathlon kuuluivat Vartiolan juoksurataa pinkovien juoksukoululaisten puheissa, mutta totuus olikin toisenlainen. – Minä juoksen pitkin Pitäjää tämän juoksukoulun jälkeenkin, kertoi Ville Ahvenus. Heli Lehtelä haaveili jatkossa muutaman kilometrin pituisista polkutreeneistä. Molemmat toivottivat myös muut tervetulleiksi omille lenkeilleen. Syitä siihen, että juoksukouluun on lähdetty, on useita. – Mieheni luonnehti juoksutyyliäni hieman ikävään sävyyn, siksi olen nyt täällä. Otinpa mukaan myös Aleksi-poikamme, naurahtaa Riikka Suominen. Hyödyksi ja iloksi Innokkaita juoksukoululaisia ohjaa Johanna Nieminen. Hänen mukaansa juoksukoulu on tarkoitettu kaikenikäisille ja –kuntoisille. Hän painottaa myös juoksukoulun hyödyllisyyttä. – Usein juoksu aloitetaan liian kovaa ja vääränlaisella tekniikalla, jolloin mielenkiinto lopahtaa. Juoksukoulussa opastetaan oikeanlaiseen juoksutekniikkaan, annetaan vinkkejä juoksuharrastuksen aloittamiseen sekä sen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Juoksijan oheisharjoittelustakin opitaan, luettelee Nieminen. Innokas, taitamaton pyrähtäjä saattaa satuttaa itsensä. – Jos juoksuasento on huono, voi se kuormittaa polvia, lonkkia ja selkää. Juoksu on koko kehon liikuntaa, jolloin virheasennot ja niistä koituvat ongelmat heijastuvat myös muualle kroppaan lisäten vaivoja. Juoksukengät, jotka eivät istu tai tue, rasittavat sekä jalkoja että vääntävät jalkoja ja vartaloa virheellisiin asentoihin. Juoksijalle polttoainetta Oikeanlainen ravinto ja neste ovat tärkeitä juoksijalle. Maltti on tässäkin lajissa valttia. – Ravinnon ja nesteen laatu ja määrä riippuvat tavoitteista, mutta hyvä on muistaa nauttia laadukasta ruokaa ja riittävästi nesteitä. Hiilihydraatejakaan ei tule pelätä. Erityisesti kovatehoisissa juoksuharjoituksissa ja palautumisessa ne ovat hyvinkin tärkeitä. Riittävän nesteen saanti vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn. Eivät autotkaan kulje millä tahansa polttoaineella. Maltilla tulee tämäkin harrastus aloittaa, muistuttaa Nieminen. Tekniikkaa voi Niemisen mukaan olla vaikea lähteä muuttamaan, jos on jo pitkään juossut. Juoksukengät on harrastajalle tärkein väline. – Jokainen voi aina kehittyä, eikä kaikkien pidä juosta juuri samalla tavalla. Omasta ajatusmaailmastaan on ehkä vaikein oppia pois. Kun on vaikkapa netistä joskus jotain lukenut ja sisäistänyt, niin voi olla vaikea ajatella toisin. Kengillä on iso merkitys juoksun nautinnollisuuteen ja rasitusvammojen ehkäisyyn. Hyvät kengät tukevat oikeista kohdista ja vaimentavat iskuja. Kivaa ryhmässä – Kyllä tässä ryhmässä on herännyt siihen, miten hienoa on juoksua harrastaa ryhmässäkin. Olemme myös huomanneet sen, ettemme ole enää ihan 20-vuotiaita. Johannan opettamat avaavat jumppaliikkeet ovat olleet tärkeitä, sellaisia ei ole ennen tullut edes ajatelleeksi yhdistää juoksuharrastukseen, luettelevat juoksijat. Opettajansa mukaan ryhmäläiset ovat vastaanottavia ja reippaita. Hanna-Mari Kamppikoski Käsisammutin pitää tarkastaa vähintään vuoden väliajoin, jos sammutin on säilytettäessä alttiina esimerkiksi kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle sekä kahden vuoden väliajoin, jos sitä säilytetään kuivissa ja tasalämpöisissä sisätiloissa. – Jos minulta kysytään, pitäisi sammuttimia olla metrin välein, naurahtaa Tamrexin huoltoedustaja Sami Einola, joka tarkasti käsisammuttimia torilla Lähitapiolan vuosittain järjestämässä tilaisuudessa. Einolan mukaan kahden viikon Pirkanmaan kiertueella tehdään puolitoistatuhatta tarkastusta. – En tuputa tietoa, mutta kovasti asiakkaat kyselevät ja mielelläni vastaan. Täytyy kyllä sanoa, että hyvin valveutuneita asiakkaat ovat. Joskus on sammuttimilla ikääkin, vanhin minulle tuotu sammutin taitaa olla vuodelta 1979. Tänä aamuna sain halonisammuttimen, joka luokitellaan nykyisin ympäristömyrkyksi. Sellaisia sammuttimia löytyy vain puolustusvoimilta. On erittäin hyvä saada ne asiakkailta pois. Kesämatkoilla naapurimaihin saattaa tulla yllätyksiä sammuttimienkin suhteen. – Esimerkiksi Virossa on jokaisessa autossa oltava heijastinliivi, sammutin ja pyöräkiilat. Mielestäni myös Suomessa olisi joka autossa oltava ainakin heijastinliivi. Turvallisuus ennen kaikkea. Sammuttimet kuntoon Hanna-Mari Kamppikoski Sami Einola tarkasti käsisammuttimia.
Torstaina heinäkuun 2. päivänä – N:o 27 – 2020 8 Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria Toimitus avoinna ma-to klo 9-16 pe suljettu Lauttakyläntie 4 Puh. 02-7674256 Myytävänä Punkalaitumen Sanomien toimituksessa 35,35,Uusi painos! Odotettu, uusi painos suositusta kaskukirjasta. Ensimmäinen painos vuonna 1983 kaskujenkeruukilpailun sadosta julkaistiin vuonna 1987. ”Luannikas punkalaitumelainen virittäytyy tietyllä huumorilla jokapäiväiseen elämäänsä. Se myös kärsii huumoria ja odottaa sen tajua naapuriltaankin. Näissä merkeissä tarttukaamme tähän kirjaan.” ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Kestotilaus 47 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 24 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava TÄSTÄ LEHDESTÄ LUETAAN MAINOKSETKIN! 87 % alueemme ihmisistä lukee tilattavasta paikallislehdestä niin juttuja kuin mainoksetkin. Lähde: Suomen paikallislehtien lukijatutkimus 2017, Tietoykkönen Oy Anna palautetta Punkalaitumen kunnan palveluista osoitteessa www.punkalaidun.fi Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan lahjakortteja punkalaitumelaisiin liikkeisiin. Kiitos palautteestasi ja aurinkoista kesää! Tervetuloa! pe 17.7.2020 klo 18.00 Museo Yli-Kirralla. Johtokunta Punkalaitumen maatalousnaiset ry:n KEVÄTKOKOUS MYYMÄLÄ avoinna perjantaisin klo 08-17 Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi Myyntiautoon T:mi T. Vuorio puh. 040-7011 622 RÄYSTÄSKOURUT PUNKALAITUMEN TORILLA tänään torstaina klo 10-12. Räystäskourut, syöksytorvet, savupiipun sisäputket, piipunhatut, jatkettavat alumiinitikkaat, A-mallitasotikkaat, palotikkaat, soluarinat ym. Huutokauppa Urjalassa su 5.7. klo 12 Nuutajärventie 1513 Tavaraa paljon katso google: Rompetori tulevat tapahtumat. Maksu käteinen. Tervetuloa! Pena KEILAUS, HOHTOKEILAUS, MINIGOLF, BILJARDI, SNOOKER, PINGIS, KOKOUSTILAT, RYHMÄRUOKAILUT, A-OIKEUDET Meillä voit maksaa myös näillä: 3 vs 3 HÖNTSÄBIITSI VOL. 4 LAUANTAINA 25.7.2020 02564545 www.huittistenkeilahalli.fi info@huittistenkeilahalli.fi Max. 6 pelaajaa/joukkue Ei biitsitai lentopallolisenssin omaavia pelaajia Max. 8 joukkuetta ilmoittautumisjärjestyksessä Pelimaksu 25 € /joukkue Kerää joukkue ja ilmoittaudu! info@huittistenkeilahalli.fi tai 02564545 MANSIKKAA Hangasojan tila Saharannantie 475, Kojonperä Puh. 0400 743 255 ITSE POIMIEN Metsästysseura Haukka Compak ja Trapharjoitukset ti 7.7. klo17.30. Kanteenmaan Metsästysseura Harjoitukset 4.7. klo 12 Kojonkulmalla. Seuraottelu 17.7. klo 18 Kojonkulmalla. Jalasjoen Nuorisoseura Tiistaisin klo 17.00 ulkojumppaa talon pihalla (sateella jumpataan sisällä). Ota jumppamatto ja juomapullo mukaan. Kesätori perjantaisin klo 16–20. Jalasjoen Nuorisoseuran talolla. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Eeva paistaa lettuja. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään to 02.07. torilla. Kahvia, lettuja, arpoja. Teltan pystyttäjät paikalle klo 8. Jatkamme torilla torstaisin. Ma 06.07. klo 14 Leena ja Sinikka liikuttaa ja viihdyttää Sarkinrannassa. Juomapullo mukaan. Ti 7.7. Kesäteatteri Metsolat Urjanlinna. Lähtö torilta klo 17.30. Näytös alkaa klo 19. Katsomossa turvavälit. Tietoa löydät myös kotisivuilta tarkemmin: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Sanomarastit Sanomarastit omatoimisuunnistuksena la 4.7. la 11.7. Faaraonvuoressa. Pysäköinti Jalasjoen metsästysmajan pihassa. Opastus Vihalaidantieltä. Karttoja saatavilla lähtöpaikalta sekä itse tulostaen Kunnon kotisivuilta. Ratamestarina Esko Nummi. Orisuon kyläläiset La 11.7. tulossa kävelyretki Leppisaareen. Seurat toimivat Seurat toimivat -palstan aineisto on jätettävä TIISTAINA KLO 13:00 MENNESSÄ TOIMITUKSEEN Toimitus pidättää oikeuden muokata puffien ja Seurat toimivat -ilmoitusten tekstejä. (Viirin koko 0,5 x 5 m) Punkalaitumen Sanomat Lauttakyläntie 4, 31900 Punkalaidun P. 02-767 4256 Toimitus av. ma-to klo 9-16, pe sulj. 45,45,VIIRI SALKOON liehumaan