• rilta: Uutis- ja ilmoituslehti N:o 8 2014 105. vuosikerta Irtonumero 1? (sis. alv) Torstaina helmikuun 20. päivänä OLYMPIATARJOUKSET! TARJOUKSET VOIMASSA TO-LA 20.-22.2. Herkkutorilta! 7 95 10 95 9 Porsaankyljykset 95 kg Porsaan fileesuikale kg Porsaan palapaisti kinkusta HK 400 g Herkkutorilta! Kariniemi Kananpojan Snellman 1,3 kg ERÄ fileepihvit Uunilenkki Viljaporsaan uunifilee (2,50) maustettu HK 400 g 4 9 99 kg 95 kg kg Hedelmätorilta! Grillistä! Hedelmätorilta! Perunat Makea Navel Kuuma Pirkka 2 kg (0,50) Broileri99 koipi 0 Terttutomaatti Hollanti (2,50) Edam Suomi sis. ämpärin 1 1 00 kg kpl 100 ämpärin erä Kaalikääryle ER Costa Ricakahvi Ä 1 Lihapiirakka 4 kpl (2,50) HK 300 g kpl Ä 1 5 50 kpl 5 Oltermannikermajuusto 5 pkt Maksamakkara 00 149 99 1 kpl (4,97) Kivikylä 400 g Palvarin ryynimakkara kpl (4,98) Kotivara pkt 1200 Venäläinen metwursti palana 99 2 pkt Hoviruoka 400 g 00 ER 995 440 100 kg Pirkka 500 g Juustotiskistä! Valio 900 g- 1 kg 89 Saarioinen Pirkka 1 kg Appelsiiniämpäri ps Poprilli TO-SU 20.-23.2. kg MA-KE 24.-26.2. kpl 99 kpl Kokonainen Grillibroileri Apetit 750 g Peruna- & keittokasvis (2,12) 499 kpl 159 ps Palvelemme ARK 8-21, LA 8-18 ja SU 12-18 SIIVOUSPALVELU Siivouspalvelu Sari Ylösmäki PIRKKO SAARI T:MI 050-514 1185 SM-pronssia ampujatytöille Puh. 040-824 1101 EDULLISESTI Jääkaapit Kamerat Tietokoneet Kodinkoneet Televisiot KAHVILA LÄMPÖ ? VESI ? ILMA ? SÄHKÖ ? KYLMÄ mm. ilma- ja maalämpöpumput viemärikuvaukset Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi MYÖTÄTUULI OLYMPIALAISTEN SEURAAMINEN JATKUU JA JOKAISESTA SUOMALAISESTA MITALIPÄIVÄSTÄ TARJOAMME KAHVIT! AVOINNA ti-pe 9-17 la 10-15 su 12-17 ma huilataan Punkamokka espresso capuccino cafe latte luomutee Tazza-kaakao tuoretuotteet glut. herkut jäätelöä Hiihtolomatarjouksia! 0500-535206 Urjalantie 3, P:DUN KAHVILAMYOTATUULI.FI Punkalaitumen Kunnon ampujat Elina ja Emma Takku sekä Elli Männistö voittivat Suomenmestaruuspronssia Pieksämäellä 15.-16.2. käydyissä SM-kisoissa. Tytöt ampuivat ilmakiväärin N16sarjan joukkuekisassa tuloksen 1115. Kisan voitti Poliisien Ampumaseura pistein 1157 ja toiseksi tuli Isonkyron Metsästys- ja Ampumaseura pisteillä 1122. Kuva: Soili Männistö.
• 2 Torstaina helmikuun 20. päivänä ? N:o 8 ? 2014 Eino Johannes ALA-HANNULA Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14 Kauppakatu 3B Puh. 010-235 1250 * 12.02.1925 Punkalaidun 06.02.2014 Kauniala Yleislääkäri Tuula Vatanen On tiedossa yksin Korkeimman, miten pitkä on taival vaeltajan. Askel hiljenee, seisahtuu, liekki elämän hiipuu ? sammuu. Nyt nukkua saat helmaan isänmaan jota kerran kävit puolustamaan. Yksityisvastaanotto Ajanvaraus miel. arki-ilt. 050-4365234 Lämmöllä muistaen sisarukset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Leikkaa talteen Päivi Saarinen Punkalaidun puh. 050 554 8729 Rakkaamme - vyöhyketerapiahoidot - koliikkihoidot vauvoille - myynnissä Nikken-hyvinvointituotteet Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Punkalaitumen kirkossa 01.03.2014 klo 11.00, jonka jälkeen muistotilaisuus on seurakuntatalolla. Rakkaamme Irma Mirjami LEHTIMÄKI o.s. Granni * 27.10.1935 Urjala 29.01.2014 Loimaan aluesairaala Lähdit niin äkkiä luotani pois, ei sitä uskoa vois. Aina minusta huolta kannoit, kaikkesi annoit. Jään sinua kaipaamaan. Jälleennäkemisen toivossa Esko Lämmöllä muistaen Esko läheiset ja ystävät Siunattu hiljaisuudessa. Lämmin kiitos osanotosta. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka niin monin eri tavoin kunnioititte rakkaamme Aulis Tapio Niemisen muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. Erityiset kiitokset rovasti Kauko Keräselle valoisasta puheesta siunaustilaisuudessa! Aune ja lapset perheineen Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat helmikuun 20. pnä 1964. Maalaisliitolla oma vaaliliittonsa Ml:n Punkalaitumen kunnallisjärjestön vuosikokous pidettiin Vartiolassa. Kokouksen avasi kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Arvo Alanne, minkä jälkeen puhetta johti kokouksen avaaja ja sihteerinä toimi Eerik Haapakallio. Toimintakertomus Päivän sanat 20.2. ?Vielä minä pelastan oman kansani auringonnousun ja auringonlaskun maista. Jerusalemiin minä tuon heidät asumaan. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän jumalansa, uskollinen ja vanhurskas?. Sak. 8:7?8. 21.2. ?Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää, jotta Herra antaisi tulla virvoituksen ajan ja lähettäisi Jeesuksen, teille ennalta valitsemansa Voidellun.? Ap. t. 3:19?20. 22.2. Kirkkautensa valolla Jumala johdattaa kansaansa, ja Is- rael riemuitsee hänen laupeudestaan ja oikeamielisyydestään. Bar. 5:9. 23.2. Suuressa laupeudessasi sinä nimesi voimalla varjelit minut hampaita, jotka halusivat iskeä minuun. Sinä varjelit pahoilta puheilta ja totuuden vääristelyltä, nuolilta joita sinkoaa kavala kieli. Sir. 51:3, 5?6. 24.2. Yöllä Paavali näki näyn. Makedonialainen mies seisoi hänen edessään ja pyysi: ?Tule meren yli tänne Makedoniaan ja auta meitä.? Ap.t. 16:9. 25.2. Herra, sinuun minä turvaa. Älä milloinkaan hylkää minua. Sinä olet vanhurskas, pelasta minut! Ps. 31:2. 26.2. Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. 1 Kor. 13:4. ja tilit hyväksyttiin. Kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi kuluvaksi vuodeksi valittiin Arvo Alanne. Sääntömääräisten asioitten tultua käsitellyksi, piti järjestöneuvoja Pauli Lehteinen alus- tuksen kunnallisvaaliin liittyvistä asioista. Käydyn keskustelun tuloksena päätettiin yksimielisesti käydä kunnallisvaaleihin omana maalaisliittolaisena vaaliliittona. To 20.2. klo 13 Torstaikerho srk-talolla, Tulkki, Pyykkö, Honkanen. Su 23.2. klo 10 Messu kirkossa, Tulkki, Honkanen. 2. sunnuntai ennen paastonaikaa: Jumalan sanan kylvö. Virret: 426, 134, 423, 525, 229, 416:6,7. Klo 13 Messu Halkivahan kirkossa, toimittajat Urjalan seurakunnasta. Klo 14 Vanttilan kinkerit Seija ja Juhani Rannalla, Lauttakyläntie 1066, Tulkki, Honkanen. Ti 25.2. klo 13.30 Hartaus vanhainkodilla, Smolander. Klo 14 Hartaus dementiayksikössä, Smolander. Klo 17.30 Käsityöpiiri srktalolla, Honkanen. Klo 18 Maahanmuuttajien raamattupiiri srktalolla, Smolander. Ke 26.2. Klo 14.30 Hartaus Kaisankodilla, Smolander. Klo 18 Talalan kinkerit Anja ja Ilkka Salmialla, Ala-Jallintie 60, Smolander, Honkanen. To 27.2. klo 16.30 Raamattuja katekismuskoulu srk-talolla, Tulkki. Klo 16?18 Ilmainen vaatteiden jakelu srk-talon alakerrassa, sisäänkäynti takaovesta. Su 2.3. klo 10 Messu kirkossa, saarna Jarmo Mäki-Mikola Kylväjästä, Tulkki, Honkanen. Jumalanpalveluksen jälkeen lähetyslounas ja lähetyshetki srk-talolla. Lounaan hinta 5 euroa, tuotto nimikkolähetti Jenni Haunian työn hyväksi. Lapsityö: To 20.2. klo 10 päiväkerho 5-vuotiaat. Pe 21.2. klo 9 avoin päiväkerho. Viikolla 9 lomailemme. Nähdään taas hiihto- SANA SINULLE Armon käsitteistä Jeesuksen vertauksiin kuuluu vertaus viinitarhan työmiehistä, joka on sekin ajaton, ikivihreä kuvaus Jumalan armosta. Viinitarhan omistaja meni vuorokauden eri hetkinä palkkaamaan työntekijöitä tarhaansa ja sopi erikseen jokaisen kanssa päivän palkasta, joka oli yksi denaari. Tori, josta työntekijät palkattiin, oli sen ajan työnvälitystoimisto. Denaari oli sen ajan käypä päiväpalkka. Vielä tuntia ennen työpäivän päättymistä omistaja palkkasi yhden työntekijän. Illalla kello 18, jolloin työpäivä päättyi, seurasi palkan vuoro. Tähän asti oli kaikki ollut selkeää, mutta sitten seurasi yllätys. Palkka oli kaikille sama riippumatta työpäivän pituudesta ja oli inhimillisesti katsoen ymmärrettävää, että tämä synnytti napinaa. Työpäivän aamulla aloittaneet kokivat, että heitä syrjittiin. Vertaus on metafora, kielikuva, jossa sen ajan työolosuhteita käytetään kuvaamaan jotakin Jumalan armosta. Ensinnäkin vertaus opettaa, että Jumala on Luojana suvereeni tekemään mitä Hän haluaa. Ihminen ei voi panna esteitä Hänen toiminnalleen eikä arvostella Jumalan toimia. Usein ihminen katkeroittaa mielensä ajattelemalla, että jotakin toista on suosittu hänen kustannuksellaan. ?Olenhan mi- loman jälkeen! Nuorisotyö: La 22.2. Kouluikäisten ja perheiden päiväretki Poriin. Omavastuu: 10,-/alle 18v. aikuiset 13,- (sis. matkan ja uimisen). Ilmoittautuminen Aslakille: s-posti: timo.ylitalo@evl.fi, fbook: aslak ylitalo tai puh. 040 8048 815. Ma 24.2. ja ti 25.2. toimintapäivä tytöille ja pojille pappilassa klo 12-16. Pelejä ja leikkejä sisällä ja ulkona sekä askartelua, omat eväät mukaan. Molempina päivinä hiukan eri ohjelma. Ei ilmoittautumista - ei maksua. Yhteistyössä 4H & seurakunta. Ke 26.2. klo 13?15 Eräkokkikerho vanhainkodin kodalla (pakarilla). Pukeudu lämpimästi. Ei ilmoittautumista ? ei maksua. Yhteistyössä 4H & seurakunta. Hiihtolomaviikolla ei kouluikäisten kerhoja. Retki: 1.-4.5. Seurakuntaretki Viron Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Hinta n. 210,- aikuiselta 6-17v. n. 195,- (sis. matkat, ohjelman, aamiaiset ja majoituksen hotellissa 2hh). Samalle retkelle kutsutaan nuoria mukaan valloittamaan Hiidenmaa polkupyörällä. Polkupyörillä tehdään kaksi päivän mittaista retkeä. Nuortenretken hinta on n. 120,-. Lisätietoja Taunolta ja Aslakilta. ilmoittautuminen puh. 040 8048815 tai kirkkoherranvirastoon puh 040 8048 819. Ilmoittaudu niin tiedämme teemmekö tämän retken. Retkelle voi lähteä myös naapuripitäjistä. Musiikkityö: To 20.2. klo 18 Kirkkokuoron kevätkokous ja harjoitukset kirkossa (Huom! Aika ja paikka). To 27.2. klo 18.30 Kirkkokuoron harjoitukset srktalolla. Kuollut: Irma Mirjami Lehtimäki 78 v., Aulis Tapio Nieminen 76 v. Lomat: Juha Härmä 15.2. ? 2.3., Jaana Pyykkö 24.2. ? 2.3. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto on suljettu viikolla 9. nä parempi uskovainen kuin tuo toinen tuossa?, hän voi helposti ajatella. Toiseksi vertaus opettaa myös usein vaikeaselkoisen ja monen ihmisen mielestä oudon opetuksen. Viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeiseksi. Tässä on kyse ihmisylpeyden torjunnasta. Ihminen rakentaa usein erilaisia arvoasetelmia ihmisten välille, joiden kriteerit hän itse muodostaa. Tässä on kysymys väärästä ylpeydestä. Jumala on luonut ihmisen kuvakseen, joten jokainen ihminen on yhtä arvokas. Ihmisen ja Jumalan arvokäsitteet ovat usein myös hyvin erilaiset. Se mitä ihminen pitää arvokkaana voi usein olla Jumalan edessä vähäpätöistä. Tärkeintä elämässä on usko Jumalaan ja siitä kumpuava rakkaus ja palvelu. Olemme jo viimeistään rippikoulussa oppineet, että armo merkitsee ansiotonta Jumalan rakkautta. Ihminen ei voi siten teoillaan ansaita Jumalan edessä mitään, vaan kaikki on armoa. Elämä ja uskoontulo sekä uskossa eläminen ovat tämän armon tärkeimpiä ilmenemismuotoja. Viinitarhaan osoitettu työkutsu oli kutsu uskoon, työhön Jumalan valtakunnassa. Palkkio, yksi denaari oli sama kaikille uskoontulon hetkestä riippumatta, sillä kyseessä oli armopalkka. Mitään sen arvokkaampaa ei ollut enää olemassa. Kaj-Erik Tulkki kirkkoherra Punkalaitumen seurakunta
• 2014 ? N:o 8 ? Torstaina helmikuun 20. päivänä Viihdetaiteen Mestari on iskussa edelleen Remonttia tarvitaan Punkalaitumen koululaitoksen kehittämissuunnitelma on valmistunut.Se kertoo koululaitokseen kohdistuvista haasteista mutta antaa myös toivoa tulevaisuuden suhteen. Esimerkiksi paljon puhutut oppilasmääräennusteet eivät tarkastelujaksolla ole Punkalaitumella minkään koulun osalta hälyttäviä. Kehittämissuunnitelmasta kertonut kirjoitus maakunnan pää-äänenkannattajassa antoi hieman harhaanjohtavan kuvan suunnitelman tarkoitukses- ta. Yleisestihän kunnissa on ollut niin, että kehittämissuunnitelmat tahtovat olla lakkautuslistoja. Sitä Punkalaitumen suunnitelma ei ole. Punkalaitumella merkittävä koululaitokseen liittyvä lähitulevaisuuden ratkaisu on päätös Yhteiskoulun ja lukion peruskorjauksesta. Remonttia vaatii rakennus itsessään sekä opetustilat, jotka on saatava ajanmukaiselle tasolle vastaamaan mm. opetussuunnimauudistuksen henkeä. Lukion kannalta re- montti on merkittävä siinäkin mielessä, että se ehkä edesauttaisi oppilasmäärän säilymisessä riittävällä tasolla. ?Ohivirtauksen? tyrehdyttäminen on lukion toiminnan kannalta keskeistä. Sanansa sanottavana on myös valtiolla. Se tulee linjaamaan valtionosuuksia sekä toisen asteen koulutuksen oppilaspaikkoja. Tavoite koulutuksen säilyttämisestä alueellisesti tasaarvoisena antaisi toivoa myös pienten lukioiden tulevaisuudelle. Äiti me ollaan täällä Ystävän laulu aloitti SPR:n ystävänpäiväjuhlan Pakarilla. Kitaran kanssa laulun säesti Viihdetaiteen Mestari Reijo Salminen. Juha Aro SPR:n Ystävien järjestämästä ystävänpäiväjuhlasta Pakarilla tuli myönteisessä mielessä ?yhden miehen show? ääniakrobaatti, imitaattori Reijo Salmisen päästessä vauhtiin. Viihteen Mestarin arvonimellä ainoana Suomessa palkittu konkari osoitti olevansa edelleen kovassa iskussa. Punkalaitumen lukion abit poistuivat riehakkaissa tunnelmissa kuorma-auton lavalla viimeisenä koulupäivänään. kon torstaina. Juha Aro Punkalaitumen lukion abiturientit jättivät hyvästit opinahjolleen riemukkaissa mutta samalla hieman haikeissa tunnelmissa viime vii- Abien teemana tämän vuoden penkkareissa olivat Hollywoodin hahmot. Kavalkadi piti sisällään monia tuttuja elokuvamaailmasta. Penkkaripäivä huipentui Yhteiskoulun pihalla järjestettyyn kasteluun, jossa ämpärillisen vettä saivat niskaansa lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilaat 3 Emmi Nurmilaakso ja Eetu Pitkänen. Abien lähtiessä penkkariajelulle nostettiin esiin banderolli, jossa luki ?Äiti me ollaan täällä?. Se oli ilmeisesti suunnattu ryhmän ohjaaja Irene Ojainmaalle, joka silmäkulmiaan pyyhkien saatteli suojattinsa matkaan huutamalla: ? Minäkin rakastan teitä! Emmi Nurmilaakso ja Eetu Pitkänen saivat kunnian päästä penkkaripäivän perinteisen kastelun uhreiksi. Ystävänpäiväjuhlaan salintäyteisen yleisön toivotteli SPR:n puheenjohtaja Marju Pihlajamaa lukemalla ystävyyttä kuvailevan runon, minkä jälkeen laulettiin yhdessä ?Junnu? Vainion sanoittama ?Mistä tunnet sä ystävän?. Avauksen jälkeen estradille nousi Reijo Salminen. Alan ammattilaisena hän vangitsi yleisön sopivasti rytmitetyllä ja hauskalla kolmen vartin esityksellä, jossa pääosassa oli Salmisen ääni. Se taipui lähes uskomattomalla tavalla porsaasta presidentteihin. Yleisö pääsi Helsingin olympialaisten avajaisten tunnelmiin Pekka Tiilikaisen kuuluttaessa presidentti Paasikiven avauspuheen. Paasikiven ääni oli löysien tekohampaiden sihahtelua myöten melkein pelottavan todellista. Ääneen pääsivät muutkin so- danjälkeisen Suomen presidentit sekö monet iskelmätaivaan tähdet. Esityksen lomassa Salminen muisteli myös kohtaamisiaan eri henkilöiden kanssa pitkän uransa varrelta. 46 vuotta viihdyttäjänä Huittisten Vampulassa parikymmentä vuotta vaimonsa kanssa asustellut Reijo Salminen nousi kansan tietoisuuteen Spede Visiossa loppuvuodesta 1967. Pasanen oli aiemmin kuullut Salmisen esiintyvän eräässä tilaisuudessa ja innostui tämän imitointitaidoista. Tästä televisioesiintymisestä alkoi Salmisen ura, jonka yksi kruunuista oli Esiintyvät Taiteilijat ry:n vuonna 1997 myöntämä Viihdetaiteen Mestarin arvo. Salmisen ääni tuottaa noin 160 erilaista imitaatiota. Hän lienee myös ainoita maailmassa, jonka äänestä on tehty tieteellinen tutkimus. ? Mitään vippaskonsteja en imitoinnissa käytä, mitä nyt mikrofonia, että ääni kuuluu kaikille, Salminen kertoo. Imitaattorin taitojen alkulähteeksi hän sanoo elämän maaseudulla lapsena. ? Pikkupojalla oli paljon kuultavaa. Naapurin possujen matkimisesta kaikki alkoi. Pitkän uran tehnyt mies ei vielä ole jättämässä estradeja. ? 46 vuotta olen kiertänyt Suomea. Kun puhelin soi ja joku pyytää esiintymään, aina lähdetään, Reijo Salminen naurahtaa. Marjatta Salonen ja Hilkka Kemppi luovuttivat 15 paria kutomiaan villaisia säärystimiä vanhuksille. Lahjoituksen otti vastaan hoitajaharjoittelija Heini Santala.
• 4 Torstaina helmikuun 20. päivänä ? N:o 8 ? 2014 Luova laakso tarjoaa mahdollisuuksia Juha Aro Joutsenten Reitti ry:n road show poikkesi Punkalaitumella Koulutintissä viime tiistaina. Tilaisuudessa esiteltiin toimintaryhmän EU:n ohjelmakauden 2014?2020 kehittämisstrategiaa, joka on saanut nimekseen ?Luova laakso?. ? Toimintaryhmän alueen asutus on keskittynyt vesistöjen varsille ja jokilaaksoihin. Toisaalta luovia henkilöitä löytyy alueelta historian hämärästä lähtien. Nyt hyödynnetään Kokemäenjokilaakson kulttuurista ruokamultaa, kuvailee Joutsen Reitti ry:n toiminnanjohtaja Petri Rinne. Hänen mukaansa Luova laakso ja EU:n uusi ohjelmakausi tulee vuoden 2015 alusta tarjoamaan paljon mahdollisuuksia alueen kehittämiseen. ? Strategian painopisteitä ovat palveluyrittäjyys, teollinen yrittäjyys, uusiutuva energia, maa- ja metsätalous, matkailu, kylätoiminta, kulttuurin tuotanto sekä nuorten hyvinvointi. Joutsenten Reitti hakee ensi syksynä hyväksyttävästä maaseutuohjelmasta 5,48 miljoonan euron rahoituspottia. Tähän pottiin lisätään kuntaosuus, joka on 3,9 euroa/asukas sekä yksityinen ra- Joutsenten Reitti ry:n toiminnanjohtaja Petri Rinne kävi esittelemässä toimintaryhmän kehittämistrategiaa, joka saa nimensä Kokemäenjokilaakson mukaan. Strategia mahdollistaa runsaan kymmenen miljoonan euron kehittämishankkeet alueella vuosina 20142020. hoitus ja talkootyö. ? Kokonais- 50 henkilötyövuoteen asti. Tuen Joutsenten Reitti oli myötävai- laidun ja Huittinen hyödynsivät summa, joka halutaan suunna- maksimimäärä nousee 180 000 kuttamassa toiminta-alueellaan julkista rahoitusta ohjelmakau175 uuden työpaikan syntymi- della parhaiten. Näissä kahdesta erilaisiin hankkeisiin, on noin euroon. seen. ? Uusi yrityksiä syntyi 90 ja sa kunnassa kuntarahaosuuden 10,55 miljoonaa, Rinne ynnäilee. uusia tuotteita tai palveluita 140, takaisinmaksukerroin on suurin. Merkittävimmän muutokset Punkalaidun ja kertoo Petri Rinne. Siksi Road Showkin alkoi näismenneeseen ohjelmakauteen liitHuittinen hyödynsivät Rahaa Joutsenten Reitti jakoi tä kunnista. Toivottavasti intoa tyvät yritystukien myöntämiseen. erilaisille hankkeille vajaan kym- on myös uudella kaudella, RinUudella ohjelmakaudella yritysVuosien 2007?2013 aikana menen miljoonaa euroa. ? Punka- ne toivoo. tukia voivat saada yritykset aina Keskustaajama on koko pitäjän käyntikortti Markkinointia parannettava, ilmettä kohotettava Juha Aro ? On turhaa vähättelyä väittää, ettei Punkalaitumella ole liikennevirtaa, sillä sitä on. Pelkästään kesässä pitäjänraittia ajaa kymmenisen tuhatta moottoripyörää. Meillä on kaksi kilometriä aikaa saada tämä virta pysähtymään ja tekemään ostopäätös. Se onnistuu vain aktiivisella markkinoinnilla ja houkuttelevalla ilmeellä, sanoo Jouko Saarinen. Jouko Saarinen toteutti Punkalaitumen liikekeskuksen kehittämiseen tähtäävän selvitystyön loppusyksyn ja alkuvuoden aikana. Joutsenten Reitin ja Sastamalan Seudun Yrityspalvelun tukeman hankkeen tuloksena syntyi lista toimenpiteistä, joilla keskipitäjän elinkeinoelämää ja ilmettä voitaisiin kehittää. Saarisen tekemän selvityksen karuin tulos oli se, että tähän asti keskipitäjän tyhjien yrityskiinteistöjen markkinointi on ollut aivan olematonta. ? Jopa tietojen saaminen liikekiinteistön hankkimiseksi Punkalaitumelta oli vai- valloista. Jatkossa on oltava selkeä taho, joka aktiivisesti myy kiinteistöjä ja hallinnoi markkinointia. Ehdottomasti myytävät kiinteistöt on löydyttävä myös kunnan kotisivuilta. ? Nyt tyhjillään olevien tilojen ilmettä on myös ?stailattava?, koska keskustan yleisilme on tärkeä osa markkinointia ja myönteisen mielikuvan luomista. Voisi sanoa, että se on kaikkien yhteinen asia, Saarinen sanoo. Bioenergian käytön lisääminen tuo myös säästöä kiinteistön omistajille ja näin tasaa myös kustannuksia. le. Suutari, kenkäkauppa, kukkakauppa, urheilukauppa, terveydenhuollon lisätarjontaa ja käsityökauppa, Saarinen luettelee. Jo toimivien yritysten näkyvyyttä Saarinen haluaisi myös parantaa. ? Pääväylältä pitäisi olla paremmat opasteet yrityksiin. Rantabulevardi ja TB:n tontti Saarisen selvityksessä nousee kehittämiskohteina ?Rantabulevardi? sekä Teboililta kunnalle siirtynyt tontti. Rantabulevardi tarkoittaisi Punkalaitumenjoen rantaan Uusia yrityksiäkin kaivataan Uusia yrityksiä ja yrittäjiä tyhjillään oleviin liiketiloihin on tietysti myös pyrittävä löytämään. ? On mietittävä isompien tilojen osalta mahdollista yhteiskäyttöä eli tilojen jakamista. Paikallisten tuottajien lähiruokayrittäjyys yhteisesti on varteenotettava mahdollisuus. Myös verkkokauppa on otettava huomioon, sillä paikkakunnan logistinen sijainti on hyvä. Maatalouden rakennemuutos avaa myös hyvät mahdollisuudet erikoistumiseen. ? Selvityksessä nousi esiin, että Punkalaitumella olisi kyllä tarvetta myös uusille palveluil- Jouko Saarinen uskoo, että markkinointia parantamalla voisi kuntakeskuksen tyhjiin liikehuoneistoihin löytää yrittäjiä. rakennettava kulkuväylä, jonka varrella olisi esim. penkkejä maisemien ihailua varten. ? Tämä mahdollisuus tulisi nyt vihdoin käyttää hyväksi, sanoo Jouko Saarinen. ? Teboilin tontille voisi toimintaa puolestaan löytää vaikkapa ideakilpailun kautta. Saarinen ei allekirjoita usein kuultua väitettä siitä, että Punkalaitumella ei tapahdu mitään. ? Niin ei voi sanoa millään ilveellä jos ajatellaan, mitä viimeisten parin vuoden aikana on elinkeinoelämässä tapahtunut. Useita yrityksiä on perustettu, puhumattakaan tulevista isoista hankkeista. Kuitukaapeli päivittää Punkalaitumen nykypäivään ja luo itsessään valtavan potentiaalin laajoine käyttömahdollisuuksineen niin kuluttajille kuin yrittäjille. ? Nyt tarvittaisiin yrittäjäyhdistysten, järjestymättömien yrittäjien ja kunnan yhteistyötä. Kyse ei ole yhden tai kahden vuoden työstä, vaan elinkeinoelämän kehittämisestä ja valmistautumisesta sen muutokseen pitkällä aikavälillä. Toimenpiteet tiedetään, nyt on niiden toteutuksen vuoro, Jouko Saarinen painottaa. Myös alkavien uusien yrittäjien tukeminen (mentorointi) ja yrittäjyyden esille tuominen koulujärjestelmässä yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona ?työllistymiselle? luovat hyviä mahdollisuuksia.
• 2014 ? N:o 8 ? Torstaina helmikuun 20. päivänä 5 Koululaitoksen kehittämissuunnitelma ei ole lakkautuslista tussuunnitelmauudistus. ? Siitä tihkuneiden tietojen mukaan uudistus vaikuttaa paljon käsitykseen oppimisesta ja opettamisesta. Uudistus tulee vaatimaan myös fyysisiltä tiloilta toisenlaisia ratkaisuja. ? Puhutaan monipaikkaisesta oppimisympäristöstä, joka on nyt ?kuuminta hottia?. Se tarkoittaa, että oppiminen tapahtuu kaikkialla koulussa, opetus on yhteisöllisempää ja perustuu yhä enemmän tietotekniikan käyttöön. Oppiminen muuttuu myös oppilaskeskeisemmäksi. Uudistuksen jälkeen oppilaita aletaan ?sisään ajaa? malliin jo esikoulusta lähtien, Kai Lindvall kertoo. Juha Aro Punkalaitumen päättäjien työvälineeksi koululaitoksen asioita pohdittaessa on valmistunut kehittämissuunnitelma. Sen on laatinut sivistystoimen vt. johtaja Kai Lindvall. ? Suunnitelman avulla päättäjät saavat tietoa lähitulevaisuuden haasteista ja niistä asioista, joista tulevaisuudessa päätettävä. Lakkautuslistasta ei ole kyse, Lindvall toteaa. Kai Lindvallin mukaan Punkalaitumen koululaitoksen tulevaisuudesta puhuttaessa suuressa roolissa ovat valtion toimenpiteet. ? Valtionosuusuudistuksen vaikutukset ja päätökset toisen asteen oppilaspaikkojen suhteen tulevat sanelemaan paljon, mitä Punkalaitumella tulee tapahtumaan. ? Suunnitelmissa on pakko nostaa esiin asioita, jotka eivät ole kaikille mieluisia mutta joista pitää voida keskustella. Joka ikisessä Suomen kunnassa puhutaan samoista asioista. Hysteriaan ei ole syytä muttei myös syytä laittaa päätä pensaaseen, Lindvall painottaa. Oppilasennusteet säilyvät rajojen yläpuolella Tällä hetkellä Punkalaitumella toimii kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio. Oppilaita oli 20.9.2013 yhteensä 397, joista lukiossa 41, yläkoulussa 112, alakouluissa 225 ja valmistavassa opetuksessa 19. ? Oppilasennusteet osoittavat laskevaa trendia mutta edellisellä viiden vuoden tarkastelujaksolla tätä vastaan on pystytty hyvin kamppailemaan ja op- ?Valoisin mielin? Sivistystoimen vt. johtaja Kai Lindvall mukaan Punkalaitumen päättäjillä on koululaitoksen suhteen tulevaisuudessa edessään paljon merkittäviä päätöksiä. Lukion remontti olisi saatava aluilleen ja valtiovaltakin on toimillaan luomassa viitekehyksiä. pilasmäärät ovat säilyneet ennusteiden yläpuolella, Kai Lindvall kertoo. Syynä tähän ovat olleet ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaalaiset oppilaat. Ulkopaikkakuntalaisia oppilaista on tällä hetkellä 31 ja vieraskielisiä yhteensä noin 40. ? Ulkopaikkakuntalaisista saatu kotikuntakorvaus oli viime vuonna 216 000 euroa. Se ei tuo voittoa mutta auttaa pitämään koulutuspalvelut hyvinä ja oppilaskohtaiset kustannukset matalammalla tasolla. Alakouluista keskusteltaessa esiin nousee säännöllisin väliajoin Kiertolan koulun tulevaisuus. Viime keväänä tehdyillä toimenpiteillä koulun oppilasmäärä saatiin nousemaan 23:een. ? Kiertolan oppilasmäärä pysyttelee koko tarkastelujakson 20 paremmalla puolella. Kunnassa 18 oppilasta on pidetty rajana koulun säilyttämiselle, kertoo Lindvall. Hakanen ja Satonen ehdolle eduskuntavaaleihin Ensi vuoden eduskuntavaalien ehdokasasettelu on käynnistynyt Lounais-Pirkanmaalla. Viime vaaleissakin ehdolla olleet Pertti Hakanen (kesk) ja Arto Satonen (kok) on asetettu kotikunnaassa ehdolle. Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtajaa Pertti Hakasta on esitetty ehdokkaaksi tuleviin eduskuntavaaleihin. Häntä on tukemassa koko Sastamalan kunnallisjärjestö kuuden paikallisyhdistyksen voimin sekä Nokian paikallisyhdistys, Kiikan Keskustanaiset sekä Punkalaitumen paikallisyhdistys. Pertti Hakanen on Sastamalan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja maakuntahallituksen jäsen. Hän vaikuttaa myös keskustan puoluehallituksessa ja MTK ry:n johtokunnassa. Sastamalan kokoomus Satosen taakse Kokoomuksen Sastamalan kunnallisjärjestö ry on 17.2. nimittänyt kansanedustaja Arto Satosen ehdokkaakseen Pirkanmaan Kokoomus ry:n ehdokasasetteluun vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Satonen on kolmannen kauden kansanedustaja, joka toimii Kokoomuksen eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana. Lisäksi hän kuuluu eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan sekä maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Edellisissä vaaleissa Satonen sai 7021 ääntä. Ennen kansanedustajan uraa Sastamalasta kotoisin oleva Satonen on toiminut opettajana ja yrittäjänä, koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri. Vapaa-ajallaan Satonen toimii järjestötoiminnan ja urheilun parissa, hän on mm. Suomen lentopalloliiton puheenjohtaja.  Lukion remontti ja yhtenäiskoulu pohdittavana Lindvallin tekemän suunnitelman keskeisenä kohtana on pohdiskelun aloittaminen yhtenäiskoulun perustamisesta keskipitäjälle. Se tarkoittaisi opetuksen yhdistämistä saman hallinnon alle esikoulusta 9 luokkaan asti. Mallissa lukio säilyisi omana hallinnollisena yksikkönään. Toinen suurisuuntainen koulutuspalveluihin liittyvä hanke on Yhteiskoulu - lukion tilojen remontointi. Sen sisältö ja aikataulutus tulisi päättää, jotta toteutusvaiheeseen päästäisiin. ?Laajuuden ja hinnan tulee määräämään kuntokartoitus. Hätäisin toteutusaikataulu olisi vuoden 2015 kevät mutta todennäköisempää on, että remontti voisi alkaa vuonna 2016, mikäli päättäjät näin haluavat, Lindvall toteaa. Lukion remontti liittyy vahvasti myös sen houkuttelevuuteen oppilaiden silmissä. ? Lukiot ovat hävinneet kautta Suomen toisen asteen ammatilliselle opetukselle. Punkalaitumella lukioon aikovien kannattaisi myös tarkkaan punnita, onko mielekästä lähteä lukioon toiselle paikkakunnalle, kun omassa kunnassakin vielä on toisen asteen oppilaitos. Päätöksiä opiskelupaikasta ei kannattaisi tehdä mielikuvien perusteella. Pienen lukion etu on yksilön tukeminen opinnoissa eikä paineita lukion lopettamiseen Punkalaitumella ole nykyisillä valtionosuuksilla. Opetussuunnitelma uudistuu Tulevina vuosina koululaitosta ja siellä annettavaa opetusta tulee Kai Lindvallin mukaan muuttamaan merkittävästi ope- Poliisikoira löysi kadonneen Poliisi käynnisti sunnuntaina 16.2. etsinnät muistisairaan 76-vuotiaan miehen löytämiseksi Punkalaitumella. Mies oli kadonnut pihapiiristä Kanteen- maantieltä aamuseitsemältä. Poliisin koirapartio löysi miehen hyvävoimaisena metsästä muutamien satojen metrien päästä katoamispaikasta. Kunta purkaa varauksia Punkalaitumen kunta purkaa osan vuoden 2010 tilinpäätöksessä tehdystä investointivarauksesta. Kunta teki tuolloin 500 000 euron varauksen vesihuollon investointien rahoit- tamiseksi. Nyt varauksesta puretaan Vesilahdentien vesihuoltorakentamiseen käytettäväksi 115 316 euroa. Varausta jää jäljelle 384 683 euroa. Määräala myydään Haukankoskelta Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Punkalaitumen kunta myisi 0,85 ha:n määräalan Haukankoskella omista- mastaan Haukka-nimisestä tilasta Jukka Vanha-Kämpälle. Kauppahinta on 12 100 euroa. Ojainmaasta pääkirjanpitäjä Kunnanhallitus on maanantaina valinnut avoinna olleeseen kunnan pääkirjanpitäjän virkaan punkalaitumelaisen tra- denomi Hanna-Maija Ojainmaan. Ojainmaa on toiminut aiemmin pitkään kunnassa mm. palkanlaskijana. Kunnanjohtaja Lauri Inna korostaa, että Punkalaitumen kunnan puolesta ei ole syytä vaipua pessimismiin koululaitoksen tulevaisuudesta puhuttaessa. ? Tulevaisuuteen voidaan katsoa valoisin mielin, ja odottaa rauhassa ja maltilla valtion lopullisia linjauksia. Niiltä odotetaan aluepoliittisia näkemyksiä yleissivistävän koulutuksen säilyttämiseksi kattavana, Inna toteaa. ? Aluepoliittista näkökulmaa viestitti myös opetusministeri Kiuru Huittisten vierailullaan alkuviikosta, Inna sanoo. Lukion ja Yhteiskoulun remonttia hän pitää välttämättömänä. ? Nykyaikainen oppimisympäristö on kunnassa turvattava. Asiassa edetään osin kuntotarkastuksen ehdoilla, mikä saattaa vaikuttaa kokonaisaikatauluun pidentävästi. Edelleen ratkaisuita hidastaa se, että valtion aikeista ja vaatimuksista on saatava parempi selvyys. Työttömyys kasvoi mutta säilyi maakunnan matalimpana Työttömyys oli Pirkanmaalla joulukuussa 2013 selvässä kasvussa. Joulukuun 2013 lopussa Pirkanmaan TE-toimistossa oli 35546 työtöntä työnhakijaa lomautetut työnhakijat mukaan lukien. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi lähes 6300:lla. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,8 %. Punkalaitumella työttömien työnhakijoiden määrä nousi suhteellisesti toiseksi eniten maakunnassa (46 %). Kuntatasolla Punkalaitumen työttömyysaste oli kuitenkin 10,2 % ja maakunnan alhaisin. Työttömiä työnhakijoita kunnan työvoimasta oli 133 henkilöä. Seutukunnittain tarkasteltuna Lounais-Pirkanmaa säilyi edelleen alhaisimman työttömyyden alueena.
• 6 Torstaina helmikuun 20. päivänä ? N:o 8 ? 2014 VUODEN 20 Jesse Kristian SÄTERI 03.01.2013 Minna Säteri, Huittinen Julius Onni Aleksander VUORI 05.01.2013 Anna-Kaisa Välimaa ja Pekka Vuori, Punkalaidun Karl Misko Konstantin LEHTELÄ 13.01.13 Heli ja Henri Lehtelä, Helsinki Lenni VÄLIMAA 17.01.2013 Kati Lempinen & JuhaMatti Välimaa, Turku Neea Susanne LEVEÄAHO 20.1.2013 Susanne Poutala ja Toni Leveäaho, Ylöjärvi Fiia Helmi Aurora KANTONEN 30.1.2013 Essi ja Jari Kantonen, Punkalaidun Venla Isla Aurora TAPIOHARJU 18.2.2013 Kaija Seppä ja Matti Tapioharju, Punkalaidun Petra Aino Anniina JALLI 19.02.2013 Sari ja Aki Jalli, Punkalaidun Veikko Väinö Olavi MÄNNISTÖ 12.3.2013 Heidi Lahti ja Anssi Männistö, Tampere Martti Elias Tapani SAARINEN 13.3.2013 Niina Moisio ja Aki Saarinen, Punkalaidun Juhana Eemil Samuel RUOKONEN 18.3.2013 Johanna (o.s. Ojainmaa) ja Jarkko Ruokonen, Helsinki Oliver SALONEN 7.4.2013 Rami ja Miia Salonen, Nokia Mikael AALTO 9.4.2013 Suvi Lintunen ja OlliPekka Aalto, Marttila Viljami Sisu SALLINEN 16.4.2013 Ilkka Sallinen ja Katri Kulmala, Tampere Onni Eino Aukusti NASKALI 21.4.2013 Tarja ja Tero Naskali, Lempäälä Samu Joakim LAHTI 26.04.2013 Leena Aaltonen ja Jouni Lahti, Tampere Asseri Asko Jalmari MÄNNISTÖ 4.5.2013 Heidi ja Asko Männistö, Lempäälä Juho Arvo Aleksanteri SAVIKKO 9.5.2013 Niina ja Mika Savikko, Hämeenlinna Nuutti BERGGREN 12.5.2013 Eeva-Maria ja Timo Berggren, Forssa Pihla Vilhelmiina SUOMI 7.6.2013 Aino Kirkko-Jaakkola & Tomi Suomi, Raisio
• 2014 ? N:o 8 ? Torstaina helmikuun 20. päivänä 013 VAUVAT Juhani Arttu Wilhelmi HUUSKONEN 19.6.2013 Maarit ja Mikko Huuskonen, Punkalaidun Rasmus Mikael RANTANEN 20.6.2013 Sari Jaakkola ja Santtu Rantanen, Sastamala Aino Emilia PYYKKÖ 1.7.2013 Hanna Tiainen ja Matti Pyykkö, Sastamala Julius Petteri MÄENTAKA 03.07.2013 Sanni Lindvall ja Ville Mäentaka, Nousiainen Elias Lauri Mikael COLLIN 1.8.2013 Satu Collin (o.s. Heikkilä) ja Rauli Collin, Tampere Paavo Johannes MANNINEN 19.8.2013 Liisa Karunen ja JuhaPekka Manninen, Virrat Aada Ilona ALHO 27.08.2013 Anniina Vaittinen ja Matti Alho, Punkalaidun Timi HELENIUS 28.8.2013 Asta Rämö ja Lauri Helenius, Urjala Helmi Saima Lyydia TEIKARI 18.9.2013 Riikka Keskinen ja Mika Teikari, Punkalaidun Aleksi Jussi Joonatan SIIVARI 30.9.2013 Kaisa Aaltonen-Siivari ja Jussi Siivari, Tampere Hugo Eikka Valtteri SYRJÄLÄ 1.10.2013 Sanna ja Mikko Syrjälä, Turku Lotta Inkeri Kristiina INNA 2.10.2013 Jenni-Maria ja Lauri Inna, Punkalaidun Eino Ilmari RANTANEN 3.10.2013 Aapo Rantanen ja Elina Valkama, Helsinki Emma Lilja Karoliina LÄHDENIEMI 12.10.2013 Sanna ja Teuvo Lähdeniemi, Punkalaidun Kasper Aatu Elias KAISANLAHTI 15.10.2013 Miia Lintunen ja Peter Kaisanlahti, Helsinki Siiri Ilona Helmiina HELTTULA 15.10.2013 Mia ja Pasi Helttula, Punkalaidun Reino Eero Olavi LAINE 15.10.2013 Maiju (o.s. Ahvenus) ja Teemu Laine, Loimaa Iida KOIVISTO 16.10.2013 Päivi (o.s. Varpula) ja Timo Koivisto, Pori 7
• 8 Torstaina helmikuun 20. päivänä ? N:o 8 ? 2014 VUODEN 2013 VAUVAT Tuuli Susanna SUONTAUSTA 3.11.2013 Kati Suontausta ja Mikael Erkkilä, Huittinen Vilja Eveliina JONKKA 15.11.2013 Laura ja Heikki Jonkka, Punkalaidun Vili Valtteri SUONPÄÄ 25.11.2013 Anne ja Jari Suonpää, Helsinki Sulo Niilo Elijas ILVESMÄKI 26.11.2013 Hellevi ja Jarmo Ilvesmäki, Punkalaidun MLL ja kunta muistivat viime vuonna syntyneitä Punkalaitumelle syntyi viime vuonna 23 uutta kuntalaista. Heistä parikymmentä perheineen kokoontui MLL:n ja kunnan järjestämään muistamistilaisuuteen Keskuskoululle. MLL:n Punkalaitumen yhdistys ja Punkalaitumen kunta muistivat jälleen viime vuonna syntyneitä uusia punkalaitumelaisia. Tilaisuus järjestettiin Yhteiskoulun ruokalassa Runebergin päivänä. Vauvatilaisuuteen oli saapunut melkein kaikki Punkalaitumella viime vuonna syntyneet vauvat vanhempineen. Heidät toivotti tervetulleeksi yhdistyksen puheenjohtaja Satu Kelkka. Yhdistyksen hallituksen paikalla olleet jäsenet esittäytyivät ja Karoliina Valonen kertoi MLL:n perhekahvilatoiminnasta. Tilaisuudessa puhui myös kunnanjohtaja Lauri Inna, joka onnitteli kaikkia vauvan saaneita. Puheessaan hän korosti kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön tärkeyttä ja kiitteli MLL:ää ja muita vapaaehtoisjärjestöjä hyvästä yhteistyöstä. Inna mainitsi myös, että jokainen uusi kuntalainen on kunnalle Kulttuuripyöräilyä historiallisessa Satakunnassa Punkalaitumelaissyntyinen filosofian tohtori Hannu Syväoja on koonnut Satakunnan-Pirkanmaan alueelle tehdyistä pyöräretkistä kulttuuripainotteisen teoksen, joka samalla toimii oppaana kulttuuripyöräilystä kiinnostuneille. Miksei Syväojan reittejä voi seurailla myös autokyydillä. Syväojan kuvailemat reitit sijaitsevat kaikki historiallisen Satakunnan alueelle ja niitä on kaikkiaan 22. Pääosa reiteistä kulkee kirkonkylissä ja maaseutumaisemissa Rauman tienoilta aina Kuorevedelle sekä Pälkäneen ja Längelmäveden maisemiin. Syväoja on harrastanut pyöräilyä jo vuosien ajan. Hän kertoo, että parikymmentä vuotta pyöräiltyään on kerryttänyt kokemusta niin, että halusi myös sitä jakaa erityisesti kulttuurista ja pyöräilystä kiinnostuneille. Termi kulttuuripyöräily on hänen itsensä keksimä. Kulttuuripyöräilijä on henkilö, joka yhdis- tää pyöräilyyn pinnallista syvempien kulttuurikokemusten hankkimisen ja perehtyy alueen historiaan ja maantieteeseen perusteellisemmin kuin opastetuilla kierroksilla on tapana. Synnyinkuntansa kulttuuriarvoja Syväoja esittelee pyörämatkalla, joka kulkee Taikayöntien maisemissa kohti Huittista. Teos on mielenkiintoista luettavaa historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille. Se tarjoaa tietoa lähialueesta niillekin, jotka tekevät retkiä nojatuolista käsin. Syväoja on selvästi perehtynyt pyöräilemiinsä reitteihin. Tavalliselle kuntopyöräilijällekään ei olisi hassumpi ajatus kesällä tarttua Syväojan teokseen ja löytää myös uusi ulottuvuus kunnon kohotuksen rinnalle. -JA hyvin tärkeä. Hän kertoi kunnan väkiluvun kehityksestä, joka ei Innan mukaan ole välttämättä kovin huono. Kuolleita oli viime vuonna nelisenkymmentä ja syntyneitä 23. ? Silti väkiluku väheni vain alle kymmenellä henkilöllä, eli tänne myös muutetaan muualta. ? Kunta haluaa tarjota lapsiperheille mahdollisimman hyvät palvelut. Kannustan vanhempia viettämään aikaa perheen kanssa. Innan jälkeen puhui kunnanhallituksen puheenjohtaja Sirkka Madekivi korostaen lapsiperheiden tärkeyttä kunnalle. Kirsi Lähdeniemi opetti vauvaperheille pari laululeikkiä, joita voi leikkiä vauvan kanssa. Lopuksi juotiin kakkukahvit. Linja-auton rikkoutunut moottori kärysi Koulukuljetuksissa käytettävän linja-auton moottori rikkoutui valtatie 2:lla ns. Ollulanharjun vaiheilla perjantaina iltapäivällä. Rikkoutuneesta moottorista nousi sen verran savua öljyn valeussa kuuman pakosarjan päälle, että auton kuljettaja hälytti pelas- tuslaitoksen paikalle tulipalovaaran vuoksi. Paikalle saapuneet Punkalaitumen ja Huittisten pelastusyksiköt varmistivat, ettei tulipaloa päässyt syttymään. Autossa ei tapahtumahetkellä ollut kuljettajan lisäksi matkustajia. Aluemestaruudet 8.-9. helmikuuta Kankaanpään Ampujat järjesti Lounais-Suomen aluemestaruuskilpailut, joissa Kunnolle tuli kolme. Tuloksia: Sarja Y: 1. Mikko Ollikainen 584, 5. Antti Mäkelä 578. Sarja N16: 1. Emma Takku 377, 2. Elina Takku 374. Sarja 14VT: 1. Elli Männistö 278, 2. Jesse Saarinen 257. Sarja 12VT: 5. Paavo Kallioinen 155. Sarja 10IT: 6. Otto Takku 190. Sarja 8IT: 3. Joni Yli-Parri 182, 5. Kalle Suojanen 178, 6. Miro Jonkka 168, 8. Eetu Jonkka 157.
• 2014 ? N:o 8 ? Torstaina helmikuun 20. päivänä Kirkko pohtii omaa ?kuntauudistustaan? Juha Aro Suomen evankelisluterilainen kirkko on kehittämässä omaa ?kuntauudistustaan?, jossa hengellinen työ ja talous tulevaisuudessa koottaisiin useamman seurakunnan muodostamien yhtymien leveämpien hartioiden suojiin. Seurakuntien kirkkoneuvostot joutuvat 16.5. mennessä kertomaan, minkä seurakuntien kanssa voisivat yhteistyötä alustavasti harkita. Sastamalan, Huittisten, Kokemäen ja Punkalaitumen kirkkoherrat kokoontuivat Huittisiin viime keskiviikkona pohtimaan seurakuntauudistusta ja päivittämään keskinäisiä tietojaan. ? Rakennemuutoksessa seurakuntayhtymä on yksi vahvasti esillä ollut malli. Se voi kuitenkin pudota meren syvyyksiin, sillä muutos vaatii kirkolliskokouksessa 2/3 enemmistön. Mikäli muutos hyväksytään, yhtymiä voitaisiin ryhtyä muodostamaan vuonna 2017, selvittää Huittisten kirkkoherra, lääninrovasti Simo Laitila. Kirkkoneuvostot eivät 16.5. mennessä antamissaan lausunnoissa sitoudu seurakuntayhtymän synnyttämiseen, yhteistyösuuntiakin voi tarkastella laveasti useaan suuntaan. Jo Huittisten neuvottelussa kävi ilmi, että sel- Kirkkoherrat Kaj-Erik Tulkki Punkalaitumelta, Antti Paavilainen Sastamalasta, Simo Laitila Huittisista ja Hannu Tompuri Kokemäeltä kokoontuivat vaihtamaan alustavasti ajatuksia mahdollisesta seurakuntauudistuksesta. kein valmius seurakuntayhtymän muodostamiseen on Huittisissa ja Kokemäellä. ? Nyt koolla olevien seurakuntien alueella on 39 000-40 000 seurakuntalaista, 120 seurakunnan työntekijää, 18 kirkkoa, 12 seurakuntataloa, 19 hautausmaata, kuusi leirikeskusta ja viisi pappilaa. Nämä luvut osoittavat, että alueella on aivan liikaa kiinteistöjä nykyisellä tulorahoituksella. Tarvitaan radikaaleja, luovia ja kipeitäkin ratkaisuja, sano- vat Laitila ja Kokemäen kirkkoherra Hannu Tompuri. Sastamala ei lämpiä Sastamalan kirkkoherra Antti Paavilainen toteaa seurakuntansa sen verran suureksi, että tahto säilyttää itsenäisyys, on kova. ? Emme halua monien Sastamalassa tapahtuneiden seurakunnallisten muutosten jälkeen enää muutosta muutoksen vuoksi. Jos itsenäisenä säilyminen ei ole mah- dollista ja yhtymämalli tulee, tähyilemme myös Hämeenkyrön ja Ikaalisten suuntaan. Kokemäen mahdollinen yhtymäsuunta on myös Keski-Satakunta ja Pori. Punkalaitumen kirkkoherra Kaj-Erik Tulkki ei ota kantaa yhteistyösuuntaan, vaan kertoo ottavansa lähtökohdaksi itsenäisyyden. ? Pysyisin itsenäisenä, mutta suuntaakin on tietysti mietittävä. Olen valmis liitokseen, jos on pakko. Muutosta pohtineet kirkkoher- 9 rat myöntävät, että seurakuntayhtymään siirtymisellä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia. ? Ei se välttämättä kivaa ole ja voi tarkoittaa palveluiden vähenemistä ja siirtymistä kauemmas. Myös hallinto voi etääntyä seurakuntalaisesta, pohtii Simo Laitila. Hannu Tompuri suhtautuu asiaan kaikkein myönteisimmin. ? Olen ehkä naiivi mutta koen, että nyt tehdään jotain uutta ja luodaan uutta toimintakulttuuria. Muutosta ei kannata katsoa tämän päivän taloudellisista luvuista, vaan on ennakoitava tulevaisuutta ja sitä, että seurakuntien jäsenmäärä ja sitä kautta tulorahoitus laskee vääjäämättä. Kaavaillusta seurakuntayhtymämallista tiedetään, että esimerkiksi piispa Kaarlo Kalliala on korostanut niiden riittävän suurta kokoa, jolla turvataan alueen seurakuntien toiminta ja resurssit sekä muodostuvaa eheää kokonaisuutta. Yhtymämallissa siihen kuuluvat seurakunnat olisivat itsenäisiä mutta niiden omaisuus kuuluisi yhtymälle. Yhtymäää johtaisi yhtymärovasti ja ylintä päätösvaltaa käyttäisivät yhtymävaltuusto ja -neuvosto. Ne päättäisivät jäsenseurakuntien taloudesta ja toiminnasta. Yhtymään kuuluvien seurakuntien luottamuselimenä toimisivat seurakuntaneuvostot, jotka vastaisivat toiminnaltaan nykyisiä kirkkoneuvostoja. Punkalaitumen seurakunnan kirkkoneuvosto käsittelee Turun hiippakunnan rakennemuutoksen ohjausryhmälle annettavaa lausuntoa kokouksessaan tänään. Brasilialainen Fernando opetteli suomen netissä Juha Aro Brasilialaiset Fernando Di Prinzio, hänen äitinsä Eliane Fernandes de Oliveira ja tämän ystävätär Anelise Martins Moraes saapuivat viikonloppuna Suomen Tursaan Mervi ja Kimmo Ojalan sekä perheen lasten Saanan ja Matiaksen vieraiksi. Tänään 23 vuotta täyttävä Fernando rakastui Suomeen käydessään maassa ensimmäisen kerran ja opetteli jopa suomen kielen internetin avulla. Fernando kertoo tutustuneensa Ojalan perheen tyttäreen Saanaan yhdeksän vuotta sitten penpalsnow.com -palvelussa. Suomi kiinnosti häntä maana niin, että rohkea nuori mies uskaltautui vierailulle. Nyt meneillään oleva vierailu on jo kolmas. ? Rakastuin Suomeen heti ja halusin tulla takaisin. Myös Ojalan perhe on ollut mahtava. ? Joka kerta, kun palasin Suomesta, kerroin äidilleni, kuinka mahtava maa tämä on. Nyt hänkin halusi lähteä katsomaan ystävänsä kanssa. Äidille tämä on ensimmäinen ulkomaan matka, Fernando kertoo. Eliane-äiti ja tämän ystävä Anelise pääsivät matkalla ensimmäistä kertaa elämässään lentokoneeseen ja junaan. Brasi- liassa junat kun eivät kuljeta ihmisiä. Suomen kielen nuori mies kertoo opetelleensa internetin avulla. ? Chattailin paljon Saanan kanssa ja nyt minulla on Suomessa paljon ystäviä. Suomen lisäksi Fernando puhuu portugalia, espanjaa, englantia, italiaa, ranskaa sekä vähän kiinaa. Hän valmistui viime keväänä yliopistosta kansainvälisten suhteiden koulutusohjelmasta. ? Jos saisin töitä Suomesta, voisin muuttaa vaikka heti. Toivoisin, että löytäisin jotain sellaista, että voisin olla täällä pidempään. Kaunista ja turvallista Matias, Saana, Kimmo ja Mervi Ojala saivat mieluisia vieraita Bralisiasta. Fernando Di Prinzio (ed.kesk.) vierailu Suomeen oli jo neljäs, Anelise Martins Moraes ja Eliane Fernandes de Oliveira pääsivät tutustumaan maahan ensimmäistä kertaa. Fernando perheineen asustaa Brasiliassa Criciúman kaupungissa Santa Catarinan osavaltiossa. ? Criciúma on Tampereen kokoinen kaupunki lähellä merta ja vuoria. Suomessa Fernando pitää erityisesti kauniista maisemista ja ihmisistä. ? Täällä on myös turvallista. Brasiliassa ei uskalla iltaisin tai öisin liikkua niin vapaasti kuin Suomessa. ? Pidän myös Suomen ilmastosta ja erityisesti talvesta. Nyt talvi näyttää huonolta, mutta olen nähnyt myös ?kunnon? talvia. Brasiliassa on kesällä liian kuuma, pidän mieluummin kylmästä, Fernando tuumii. Eliane-äidille puolestaan lumen näkeminen vaikka vain ojan penkalla on ollut suuri kokemus. ? Kun Eliane näki ensimmäisen kerran lunta, hän hyppi siinä ilosta hihkuen, kertoo Mervi Ojala. ? Kaikki, mitä Fernando on kertonut Suomesta, on totta. Maisemat ovat kauniit ja kaikki on niin erilaista. Kaikkialla, missä olemme liikkuneet, voi tuntea olonsa turvalliseksi ja ruoka on ollut mahtavaa, sanovat Eliane ja Anelise. Suomalaista ruokaa naiset saavat kotona Bralisiassakin, sillä Fernando on innostunut suomalaisesta ruoanlaitosta. ? Leivon pullaa ja pipareita, teen myös mansikkasoppaa. Jouluisin olen myynyt leipomuksia myös naapureille. He pitävät pullasta ja pipareista, jotka eivät brasilialaiseen ruokakulttuuriin kuulu, naurahtaa Fernando. Tänään synttärien kunniaksi Ojalassa leivotaa nuorukaiselle täytekakku.
• 10 ? N:o 8 ? 2014 Torstaina helmikuun 20. päivänä Juoksukoulusta kunnon kohotusta Juha Aro Punkalaitumella alkoi viime torstaina sastamalalaisen Antti Lepistön vetämä juoksukoulu. Koululle oli selkeästi olemassa paikkakunnalla tilaus, sillä sen kautta kunnon kohotusta etsii parisenkymmentä osallistujaa. Antti Lepistön mukaan juoksukoulussa harrastusta lähestytään pehmeästi. ? Tavoitteena on siirtää rajoja pehmeästi eteenpäin, ei aina koetella niitä. Voisi sanoa, että juoksukoulussa sovelletaan kohtuullisuutta. Juoksukouluun osallistuminen on Lepistön mielestä omien rajojen etsintää ja koettelemista. ? Tunnettua on, että 0-5 kilometrin matkan juokseminen on aluksi hankalampaa ja raskaampaa kuin myöhemmin juosta matka viidestä kilometristä aina puolimaratoniin asti. ? Uutta fyysistä lajia harrastettaessa rakennetaan myös mielen ja kehon suhdetta uudelleen. Masentua ei kannata, jos Pakarin suoralla mummo vetää aluksi rollaattorilla ohi, Lepistö naurahtaa. Hänen mukaansa juoksu on terapeuttinen liikuntamuoto. ? Juoksulenkin jälkeen ei muista niitä murheita, jotka lenkille ajoivat. Juoksukoulu kokoontuu joka toinen torstai kirjaston alakerrassa, josta lenkeille lähdetään. Terveisiä eduskunnasta Antti Lepistö (oik.) vetää Punkalaitumella toissa viikolla alkanutta juoksukoulua. Keskittäminen jatkuu Tällä hetkellä länsimaisilla demokratioilla ei mene juuri kovinkaan hyvin, ainakaan taloudellisessa mielessä ja Suomella vielä vähemmän. Tiedämme, että euroon liittymisen seurauksena pienen valtion on entistä vaikeampaa puolustautua suuria talousmahteja vastaan 13 parlamentaarikon voimin 753 muuta vastaan. Viimevuosina hyvinvointia on myös alettu jakamaan entistä voimakkaammin ympäri Eurooppaa, vaikka kotimaassakin rahalle olisi ollut parempaa tarvetta. Siksi ongelmat vain syvenevät ja jatkuvat muutokset seuraavat toinen toistaan myös kunnallissektorilla valtion toimesta. Nyt Suomessa suuri muutospaine on suunnattu kuntien itsemääräämisoikeuden rajaamiselle ja valtionosuuksien leikkaamiselle, vaikka todellinen ongelma johtuu valtion velkaantumisesta em. syistä täydennettynä aikaisempien hallitusten tekemistä virheistä. Eikö olisi oikeudenmukaisempaa ja helpommin toteutettavissa, että Suomen valtio ottaisi terveyden- ja sairaanhoidon omaksi tehtäväkseen ja jokainen kunta voisi ihan itse määrätä omat rajansa ja kunnan kehittämisen strategiansa niillä vahvuuksilla, mitä kunta omaa ja itselleen määrittelee? Kuntalainen maksaisi veroja oman kunnan hyvinvoinnista ilman kuntarakenne- ja sotesotkuja. Viime aikoina myös on paljastunut todelliset syyt Kokoomuksen ja SDP:n voimakkaille uudistushaluille. Selvitysten mukaan heidän valtansa kasvaisi kuntien pakkoliitoksilla, kun nykyisten kuntien, maaseudun ja syrjäkulmien ongelmat kuuluisivat entistä vaimeampina huutoina heidän lasitorneihinsa, maaseudun puolestapuhujien harvetessa keskittämisen seurauksena. Nyt on jälleen liikkeellä selvitysmiehen tekemä alustava hallituksen esitysluonnos kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Kuntien tulee lähet- Inka nuorten SM-hiihdoissa Nuorten SM-hiihdot käytiin Lahdessa vaikeissa olosuhteissa 15.-16.2. Punkalaitumen Kuntoa edustaneen Inka Koljosen sijoi- tää lausuntonsa esityksestä 4.4.2014 mennessä valtiovarainministeriöön. Kunnat saavat siis jälleen lausua tai kommentoida valtiovarainministeriön tekemää esitystä, joka ottaa toisilta ja antaa toisille kunnille. Valitettavasti nykyisen hallituksen maaseudun tyhjentämiseen tähtäävä linja jatkuu tässäkin esityksessä. Väitän, että ei ole sattuma, että pienemmät kunnat kärsivät jälleen eniten. Alle 6 000 asukkaan kuntien valtionosuudet pienenevät keskimäärin 89 euroa/asukas ja 6 001?10 000 asukkaan kuntien valtionosuudet 90 euroa/asukas. Sen sijaan suurin osa yli 20 000 asukkaan kunnista saa lisää valtionosuuksia. Kriteereinä valtionosuusuudistuksessa käytetään ikärakennetta, sairastavuutta, työttömyysastetta, kaksikielisyyttä, vieraskielisyyttä, asukastiheyttä, saaristoa ja koulutustaustaa. Verrattuna nykyiseen valtionosuusjärjestelmään uudessa sairastavuuden, kaksikielisyyden, vieraskielisyyden ja koulutustaustan painotusta on lisätty. Tässäkin tapauksessa exel-laskentatalukon käyttö on varsin kätevää, kun halutaan tuloksesta tilatun kaltainen. Ei liene sattumaa, että Jyrki Kataisen (kok) ja Carl Haglundin (r) Espoolle on luvassa lisää valtion kahisevaa. Myös Paavo Arhinmäen (vas) Helsinki ja Jutta Urpilaisen (sd) Kokkola voittavat. Miettimään panee myös se, että menettävien kaupunkien joukossa ovat Tampere, Turku ja Pori. Kaiken tämän epäoikeudenmukaisuuden tiedostavana katson, onko mitään tehtävissä. Martti Mölsä kansanedustaja (ps) Ukrainalainen pähkinä Ukrainassa oli kymmenkunta vuotta sitten ns. oranssi vallankumous. Länsimieliset oligarkit nousivat valtaan. Rähmällään olo ei kuitenkaan Tähkävuori ja YYA Kiitos, Tomi, kirjoituksestasi. Se oli täyttä asiaa. Jytky, sanoisi Soini. Eivät edes Heikki Keskumäki, Martti Mölsä ja Arto Satonen vedä sinulle vertaa, vaikka heillä on apunaan arkistot ja avustajat. Erilaisten vähemmistöjen luettelosi haiskahti rasismille. Yhivuoren kennelin koirilla ei ole mitään tekemistä rotuopin ja Hitlerin kanssa. Ne ovat rotuvapaita, rassenfrei. Puhtaita suomalaisia pihakoiria. Hyvin ystävällisiä ovat myös suomalaiset maatiaiskanat. Sekin on vähemmistö. Valkoiset kanat ovat kotoisin Italian Livornosta eli Leghornista. Italiasta on läh- Vanha kotikunta juhlii Vuosi pamahti liikkeelle ilotulitteilla ja raketeilla kotikunnassani. Näin alkoi juhlavuosi. Heinäkuussa juhlitaan 375-vuotiasta Punkalaidunta. Nimi kuuluu hauskemmin ruotsiksi Pungalaitio. Pitäjä sijaitsee jokivarressa ?Ihanan keskellä?. Matka suurimpiin kaupunkeihin rajoittuu n. 100 kilometriin. Kunnan vaakunassa komeilee vielä vanha riukuaita sinisellä pohjalla. Kohta vaakunakin on arvoitus, kun pitäjän perään hinkuvat Huittinen ja Sastamala, ja tus N17-sarjan 15 km matkalla oli 13. Inkan aika oli 51.35,4. Sarjan voitti Vuokatin Ski Teamin Vilma Nissinen ajalla 46.54,7. Ryske Hiihdot Kansalliset Ryske Hiihdot kilpailtiin 16.2. Tammelassa. Punkalaitumen Kunnon Aino Pitkänen sijoittui N14-sarjan 2,5 km matkalla kuudenneksi ajalla 6.10,7. Eroa sarjan voittajaan Ester Vuorioon tuli 45,5 sekuntia. tuonut leveämpää leipää. Niin syrjäytetty Viktor Janukovitsh nousi demokraattisilla vaaleilla takaisin presidentiksi vain muutamaa vuotta myöhemmin. Samaa miestä ollaan syrjäyttämässä jo toista kertaa. Kuten edelliselläkin kerralla, nytkin monet EU:n poliitikot ovat selkeästi hankkeessa mukana. Joukolla vihataan miestä, jolla oli selkärankaa jättää allekirjoitta- matta sopimus Lännen jesuiittojen kanssa. Suomessakin on paljon Euroopan Unionin vastustajia ja epäilijöitä. Näin ollen olisi loogista, että täältä löytyisi Janukovitshille tukijoita ja ihailijoita pilvin pimein. Vaan eipä löydy! Osaisiko joku selittää, mistä moinen epäjohdonmukaisuus aiheutuu? töisin myös Paavo Lipposen suku ja Gennaro DiNapoli. Kirjoitit ystävyydestä kuin Cicero. Ei YYA ole minnekään kadonnut. Pyölönvuori, Pirunvuori ja Yhivuori ovat yhä ylimpiä ystäviä. Vuoret eivät ole väistyneet, eivätkä kukkulat horjuneet, vaikka Timo Roos hautasi Karkun ja Tyrvään historiaan ja siirsi Vammalan Pirkanmaalle. Tammerlandiasta tykkäsi myös Esa Sirviö. Urotyön tehtyään Timo ja Esa poistuivat paikalta. Sisareni Kaisa täytti 75 vuotta. Muistelimme menneitä, sitäkin kuinka Roukan talon poika Juho Alfred otti nimekseen Penttilä tultuaan Penttilän talon isännäksi. Ennen Huittisista tuli isäntiä Punkalaitumelle reittä myöten ja pitkin jokivartta. Minun molemmat mummuni olivat huittislaisia. Minäkin olen täten puoliksi huittislainen. Monet punkalaitumelaiset ovat puolievakkoja. Heikki Hosia korosti, että veren sekoittuminen on ollut hyvä asia. Maatilojen emäntäpula, vaimovaje, on huono asia. Emäntäkoulut on lopetettu ja kaunottaret katoavat ulkomaille. Vienti ja tuonti eivät ole tasapainossa. pakkoliittäjät. Mikä kuva sitten komeilee tästä eteenpäin paikallisviireissä? Omasta on aina taisteltava, ettei käy kuin markan EU:ssa ja itsemääräämisoikeuden. Vrt. Bryssell määrää jo kurkun suoruuden, mansikan mitat, kohta tervan käytön ja torikaupan pelisäännöt. Vanhassa kotikunnassani on nykyään hieman yli 3000 asukasta. Kun aikanaan lähdin nykyiseen uuteen kotikaupunkiini, Punkalaitumelle jäi n. 8000 asukasta. Punkalaitumen seurakuntaelä- mä kytkeytyy virkeästi kunnan toimintaan. Seurakunnan perusti itse kenraalikuvernööri Pietari Brahe (31.7.1639). Nykyisen torin laidassa yhdistyvät harmonisesti kirkon sanoma ja agraarikulttuuri. Niittäjä hioo työkaluaan ennen niittoon ryhtymistä. Patsaan jalustassa lukee periaate: Rukoile ja tee työtä. Punkalaitumella toimii uutterasti museoyhdistys. Sen vuotuisille perinnepäiville osallistuu tuhansittain väkeä ympäröivistä maakunnista. Vanhat tekijät polttavat tervaa, kyntävät piikkipyöräisillä traktoreilla, valmista- Veikko Eloranta Nimim. Matti Yhivuori agronomi, kok. P.S. Toivottavasti Punkalaidun ei ole Nokia eikä Inna Elop. Alajoki! Olkoon onni osanasi matkalla Brysseliin.
• 2014 ? N:o 8 ? Torstaina helmikuun 20. päivänä PUNKALAITUMEN TYÖPAIKAT KUNNAN 11 KESÄ- Punkalaitumen kunta ottaa 4 viikon työsuhteeseen tänä vuonna 16 v. täyttäviä ? 20-vuotiaita nuoria kesä- ja heinäkuussa. Paikkoja on rajoitetusti. Hakemuslomakkeita ja ohjeita saa vapaa-aikatoimistosta, kunnantalon neuvonnasta, Nurkkaputkalta ja kunnan nettisivuilta. Lisätietoja saa kunnan vapaa-aikatoimensihteeriltä, Katja Lappalaiselta puh. 045 110 9883. Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään perjantaina 28.3.2014 klo 15.00 mennessä! Osoite Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun tai sähköpostitse: katja. lappalainen@punkalaidun.fi Kanteenmaan Metsästysseura ry:n TALVIKOKOUS pidetään perjantaina 28.2.2014 klo 19.00 omalla majalla. Esillä sääntöjen talvikokoukselle määräämät asiat sekä uusista jäsenistä päättäminen. Johtokunta kokoontuu klo 18.00. Tervetuloa! Punkalaitumella 20.2.2014 Johtokunta vat kattopäreitä ja puivat riihessä kuten ennenaikaan. Mauri Kunnaksen Koiramäen hahmojen alkuperäinen koti on samainen museo eli Koiramäen talo. Hovimäen TV-sarjaa filmattiin osittain tässä Punkalaitumella, kertoi Tyrvään Sanomat. Punkalaitumen kunnantalo valittiin v. 2009 Suomen kolmen komeimman kunnantalon joukkoon. Tanssilava Särkkä nauttii suurta suosiota. Se sijaitsee niemen kärjessä, jota reunustaa idyllinen rantamännikkö. Särkän lava on valittu useamman kerran Suomen kauneimmaksi kesälavaksi. Mielessä säilyy muisto kohteista ja kauneusarvoista, vaikka pakkoliitokset tekevät jo rakkaasta kotikunnasta uhanalaisen. Pauli Virvonen Jalasjoen Nuorisoseura To 20.2. Olohuone klo 17-19 ja sähly klo 1819. Sählyä ei ole to 27.2. (hiihtoloma). Punkalaitumen Yrittäjät Kuntosalivuoro tiistaisin klo 19 alkaen. Uimahalli 1 kerta/jäsen/viikko. Kanteenmaan Nuorisoseura Zumba jatkuu ti 25.2. klo 19.15. Punkalaitumen Kylät Lasten ja nuorten sähly pe 21.2. klo 19.00-20.15. Naisten sähly ma 24.2. klo 19.00. Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN Ilmestyy torstaisin. e-mail: Toimitus avoinna: ma?to klo 9?16, pe suljettu. toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. Fax 02-767 4256 02-767 4225 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3569 LT 2013 Punkalaitumen Eläkkeensaajat Helmikuun kokoontuminen 26.2. klo 13 Paloasemalla. Seurat toimivat Punkalaitumen Metsästysseura Muista kokoontuminen omalla majalla su 23.2. klo 18. MLL Vauvaperhekahvilassa pe klo 10.30-12.30 vyöhyketerapeutti Päivi Saarinen kertoo vauvahieronnasta ja koliikkivauvan hoitamisesta vyöhyketerapialla. 16.3. maksuton lastenkonsertti Vartiolassa, esiintyjänä Kengurumeininki. Perhekahvila´on hiihtolomalla ti 25.2. Tulossa yhdistyksen kokoontuminen 26.3. Ilmoitukset ja muu aineisto on jätettävä tiistaina klo 13.00 mennessä toimistoon. Satakunnan Painotuote Oy ? Kokemäki 2014 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 02-7674 256 Matkapuh. 045-111 5115 Toimittaja ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, laskutus Eläkeliiton Punkalaitumen Yhdistys Tarinatupa pe 21.2. klo 13 Nurkkaputkalla. Koittakoon ny-kirja ym. Boccia-peli perjantaisin klo 15-17 Vartiolassa. Seniorien tanssikerho Keskuskoulun juhlasalilla ma 24.2. klo 15.3016.45. 3.3. klo 12.00 EL-alueen (PuHuVa) ulkoilupäivä Vampulan ulkoilumajalla. Ei ilmottautumisia, mutta mennään suurella joukolla ulkoilemaan. 7.3. klo 18-22 Kiukaisten yhdistyksen kevätkarkelot Panelian seuratalolla. Maksullinen ruokailu. Illan viihdyttäjänä Erkki Liikanen. 9.3. Kokemäen yhdistyksen 40-vuotisjuhlat. klo 10.00 kirkonmenot ja klo 12.00 juhlat seuratalolla. Maksullinen ruokailu ja monopuolinen ohjelma. 14.3. klo 12.00 Kiikoisten yhdistyksen 40-vuotisjuhlat nuorisoseuratalolla. Maksullinen keittoruokailu ja juhlaohjelma. Tied. ja ilmot. edellä mainittuihin juhliin Hilkalle 0405824377, tai Pekalle 0505589884. Ikänurkka Ikänurkan aamukahvit 27.2. klo 9-11 Nurkkaputkassa. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti perjantaisin klo 17-20 Kivirannassa. Jalasjoen Metsästysseura Sauna lämpiää keskiviikkoisin klo 18 alkaen. 210:ssa. Punkalaitumen MK/UA Kisapalaveri pe 21.2. klo 19 Kanteenmaantie ILMOITUSHINNAT 1.1.2014 alkaen Etusivu...................... 0,90 e/pmm Tekstissä ................... 0,80 e/pmm Tekstin jälkeen ....... 0,80 e/pmm Värilisä 1-väri 20 euroa/nto, 4-väri 50 euroa/nto Arvonlisävero 24 % lisätään ylläoleviin hintoihin. Jakeluhäiriöt Varhaiskanto p. 0800 392262. Perusjakelu p. 02 7674256 Punkalaitumen Sotaveteraanien veteraani-, puoliso-, leski- ja kannattajajäsenet Muista kokoontuminen ke 5.3. klo 14 Pakarilla. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunnat su 23.2. klo 14 Haukan ampumaradalla. Punkalaitumen Kunto Salibandy: 04-05-synt Alueviestiliigaa Sastamalassa VeXve-Areenalla su 23.2. Pelit klo 11.45 ja 13.15. Lähtö TB:n tontilta klo 10.50. Hiihtolomalla ei s-kerhoa. Maaliskuun alusta torstain s-kerhon uusi aika klo 17.30-18.30. Ampumakoulu ilma-aseradalla kirjaston alakerrassa torstaisin klo 18.30. Urheilukoulua ei viikolla 9. 4H-palsta To 20.2. Klo 17-18.30 Pohjoisseudun kyläkerho Vaparilla: Tuoksu/ääni/maku- testit elintarvikkeilla. Pe 21.2. Klo 17-18.30 Pärnänmaan kyläkerho Kuoppakummulla: Tuoksu/ääni/makutestit elintarvikkeilla. La 22.2. Klo 12-16 Leivontalauantai. Lisätietoa punkalaidun.4h.fi/ kurssit (Ilmoittautuminen 21.2. klo 18 mennessä!) Lasten kerhot hiihtolomalla! 4H mukana Seurakunnan hiihtoloman toimintapäivissä ma, ti ja ke. To 27.2. klo 12-16 Valokuvauskurssi Kuoppakummulla, Kenninkulmantie 19 Punkalaidun. Teemalla Pienestä suurta. Yli 13 -vuotiaille. Ilmoittautuminen ma 24.2. klo 18 mennessä ja lisätiedot: punkalaidun.4h.fi/kurssit Pe 28.1. klo 17 - 19.00 Aikuisten ompeluseura Kuoppakummulla. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. TILAUSHINNAT 2014: Kestotilaus......................... 37 euroa 12?10kk.............................. 39 euroa 9?7kk...................................33 euroa 6?4kk...................................25 euroa 3?1kk................................... 20 euroa Ulkomaille kaksinkertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv.
• 12 ? N:o 8 ? 2014 Torstaina helmikuun 20. päivänä Tee hyvä kauppa Loimaalla! Ford Mondeo 2,0 145hv Flexiflue Trend Design M5 Wagon 81tkm -10 Nissan Qashqai 1,6L Visia 5 MT 2 WD APR09 67tkm -09 -0 09 Skoda Octavia Combi 19.900 16.990 14.980 1,6 TDI CR DPF Ambiente 151tkm -10 Fiat-McLouis Tandy 663 3,0 160hv Multijet 32tkm -07 07 37.990 Meiltä uusiin Ford, Skoda ja Nissan -autoihin myös kaikki kampanjatarjoukset! Meiltä yli 400:n valikoimasta henkilö-, paketti- ja asuntoautoja sekä vaunuja ja moottoripyöriä. Reilut hyvitykset, alennukset ja joustava rahoitus jopa ilman käsirahaa ja korkoa. KahviMyös ostamme ja vaihdamme halvempaan. tarjoilu! Lamminkatu 7 Palvelemme Ma 9-18, ti-pe 9-17, la 10-14 Myynti 040 450 7001 Huolto 040 450 7002 www.loimaanlaatuauto.fi LAPSILLE KEVÄÄN UUTTA VAUVALAHJAT JA -KORTIT Jalasjoen Metsästysseura KOULUTETTU HIEROJA LIISA VARILA Avoinna ma - pe 9.30 - 16.30 la 9.30 - 13.00 Palvelua lähelläsi... Tervetuloa! www.kokoperheenvaatekauppa.fi 050-321 6494 Murronharjuntie 245 Kuulokojeen paristot sekä kuivaus- ja puhdistustuotteet Tulossa aikainen kevät? Puhdistusliinat 8,50? / 30kpl Puhdistuspakkaus 10,00? Kuivauspakkaus 7,00? Kuulokojeparistot 7,00 - 7,50?/6kpl T:mi Reijo Rantanen www.kuulohansa.fi Vammalantie 719 31900 Punkalaidun P. 0400 525 086 Hannu Syväoja, Kulttuuripyöräilyä Pirkanmaalla ja Satakunnassa - paikkoja, elämyksiä ja mietteitä teiden varsilta (2014). Kirjassa reittien kuvauksia karttoineen ja runsas värikuvitus. Hinta lähetyskuluineen 30 ?. Tätä painosta saa vain tekijältä: 040 843 6463, hannu.syvaoja@tpnet.fi M Y Y T Ä VÄ N Ä Aitojen ja pensaiden leikkuuta (myös teleskooppisahalla)! Opastus Orisuontieltä. Kahvitarjoilu, arvontaa. Juhlatalo avaa ovensa keväällä 2014 0400-267506 KALAA Punkalaitumen torilla joka torstai. Tuoreet kalat, savukalat, kalasäilykkeet, graavit, kylmäsavut ym. Tervetuloa tutustumaan! Tmi Kalamyynti S. Valtanen, Pori TALTEENOTETTU KISSA KANTEENMAASSA! Ota yhteyttä: 0400 611447 KONEKORJAAMO Telkun metsätien kodalle la 1.3. klo 13.00 alkaen. HALUTAAN VUOKRATA Ok-talo, RT- tai KT-kolmio. Rauhallinen asuinpaikka. Soita p. 050-3261350/Seppo Takku & K:nit 02-7674462 TERVETULLEIKSI MAKKARAVALKEILLE Jalasjoen Metsästysseura puh. 0400796460 Kajavanpolulla Punkalaitumen keskustassa. Autopaikka. Mahdollisuus ostaa myös autokatospaikka. toivottaa maanomistajat, kyläläiset ja jäsenet 050-5246709 RT 2h+k+vh+wc+s. 63m2. LOMAILEMME VIIKOLLA 9 Lamminkatu 39 Myynti 040 450 7011 Huolto 040 450 7012 Vielä ehdit varata kesän juhliin idylliset tilat ja maistuvat tarjoilut! Juhlatalo Myllypirtti Juhlapalvelu Tiilikkala kati.tiilikkala@juhlapalvelutiilikkala.fi puhelin: 050 3571237 www.juhlapalvelutiilikkala.fi Yksityistilaisuudessa Vartiolassa la 1.3. n. klo 21.30 ILOTULITUSNÄYTÖS. Pahoittelemme mahdollista häiriötä. KOTITALOUKSILLE/MAATILALLE apua arkeen ja nuorille tekijöille töitä! Ruohonleikkuu, hautojen hoito, lastenhoito, polttopuiden kanto, virkeää seuraa ikäihmiselle?? Tarvitsetko apua edellä mainituissa kotitalouden töissä? Ota yhteyttä meihin, niin etsitään ratkaisu! Punkalaitumen 4H-yhdistys/Leena Männistö 040 187 2603 (ark. klo 9-12) tai punkalaidun@4h.fi