Uutisja ilmoituslehti Torstaina tammikuun 20. päivänä N:o 3 2022 113. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun 272 Ilm oi tu ks en m ak sa ja : Pu nk al ai tu m en Ko ko om us Sirkka Madekivi Terveydenhoitaja Toimivat palvelut pitää saada silloin, kun niitä tarvitsee. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on lisättävä. Ei ole merkitystä, mikä taho palvelut tuottaa, tärkeintä on, että palveluita saa aina, kun on tarve. Paikallinen ensihoito-, paloja pelastustoimi on turvattava. 348 M ak sa ja : Ke sk us ta n Pu nk ala itu m en ku nta yh dis ty s Ennakkoääniä annettiin 639 Punkalaitumella aluevaaleissa annettiin yhteensä 639 ennakkoääntä. Vaaliuurnalla kävi 27,8 % äänioikeutetuista. Aluevaalien ennakkoäänestys järjestettiin 12.–18.1. Ennakkoäänestys lähti Punkalaitumella käyntiin nihkeästi, mutta tahti parani loppua kohden. Ennen viimeistä äänestyspäivää äänestysprosentti oli pirkanmaalaisittainkin vertaillen heikko, vain 20,6. Viimeinen päivä kuitenkin paransi tilannetta. Verrattuna viime alkukesän kuntavaaleihin äänestysinto jäi heikommaksi. Kuntavaaleissa ennakkoäänen antoi 34 % äänioikeutetuista. Pirkanmaalla ennakkoäänestysprosentti oli tasan 29 ja ääniä annettiin yhteensä 124 516. ViiJuha Aro meinen äänestyspäivä oli maakunnan aktiivisin. Kunnittain tarkasteltuna aktiivisimpia äänestäjät olivat Kuhmoisissa, jossa äänestysprosentti oli 37,5. Yllättäen myös Tampereella ennakkoääniä annettiin runsaasti. Maakunnan pääkaupungissa äänestysaktiivisuus nousi 31 prosenttiin ja ääniä annettiin yli puolet koko maakunnan ennakkoäänistä. Aluevaalin varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntaina. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 24.26.1. 2 55 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 4 35 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET 3 65 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 1 00 ps Palvelusta TO LA 1 00 ps 3 00 3 pkt MAKEA 1 00 ps HELPOT TALVITARJOUKSET! 10 95 kg 6 95 kpl 2 50 2 ps 1 69 rs 12 95 kg 18 95 kg 49 ps KAUPPA AVOINNA: PE 8-21, LA 11-19, SU 11-19 SÄÄVARAUS PLUSSAKORTILLA Appelsiini Navel Jääsalaatti 100 g (10,00/kg) TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 20. 23.1. 5 00 3 rs 7 50 2 pkt 1 00 kg 5 99 kpl 5 99 kg GRILLISTÄ SUOMI PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 5 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 3 00 2 pkt SUOMI Naudan patalihat SUOMI 7 95 kg Porsaan jauheliha OMASTA UUNISTA 9 95 kg ERÄ SUOMI SUOMI 1 00 ps PLUSSAKORTILLA 4 50 2 rs ITALIA Sitruuna 500 g (2,00/kg) Kokonainen grillibroileri 7 99 kg 1 00 kpl SUOMI Broilerin koipireisi 2 75 pkt PLUSSAKORTILLA Dunne Marzano Tomaatti 230 g (7,35/kg) Pirkka Peruna-keittojuurekset 750 g (1,67/kg) SUOMI PE PYYMÄEN KONSULENTTI ERÄ Parempi karjalanpaisti SUOMI GRILLISTÄ SUOMI Kivikylän Piknik-paisti n. 1,5 kg Atria Takuumurea Naudan ulkofilepala 800 g PLUSSAKORTILLA Pirkka Kanan fileepihvit 500-520 g (8,83-9,18/kg) 4 59 rs ERÄ KALATORILTA TO-LA Kirjolohi kokonainen, tuore 8 95 kg ERÄ SUOMI Silakkafilee tuore 24 95 kg Nieriäfilee tuore, ruodoton SUOMI ISLANTI ERÄ Kalaonni Savustettu kirjolohi kokonainen Pourun maalaisleipä Hapanjuureen leivottu UUTUUS! Pirkka Graavi-ja kylmäsavukirjolohifilee 150 g (25,00/kg) HK Lihis kahdella nakilla 210 g (7,94/kg) PLUSSAKORTILLA 5 00 3 kpl ERÄ 1 00 rs Atria Kunnon arki Maksa, makaronija perunasoselaatikot 350-400 g (2,50-2,86/kg) raj. 5/talous HK Popsi iso viitonen kuoreton 900g (3,06/kg) SUOMI Laitilan kanatarhan Vapaan kanan munia 15 kpl/1020 g (2,21/kg) HK Amerikanpekoni 170 g (8,82/kg SUOMI Atria Lauantaimakkara 225 g (4,44/kg) Saarioinen Kulta ja pippuri kokolihaleikkeleet 150-200 g (12,50-16,67/kg) SUOMI 5 99 pkt Porin leipä Grahamtai ruisvehnäsämpylä 7 kpl 350-420 g (2,38-2,85/kg) Olvi Vichy 0,33 l 12-p (1,21/l) sis.pant 1,20 3 15 3 pkt Pirkka Kalapuikko 250 g (4,20/kg) 1 00 4 ps Myllyn Paras Makaroni 400 g (0,63/kg), ei tumma 1 00 ps SUOMI 2 50 3 kpl Valio Kreikkalainen jogurtti 150 g lakton (5,56/kg) Pirkka Mandariini 650 g (1,54/kg) ESPANJA EGYPTI Pirkka Veriappelsiini Tarocco 750 g (1,33/kg) ESPANJA SUOMI SUOMI Pirkka Peruna 1 kg 6 50 kpl Pirkka Parhaat Ruukkukrysanteemi ERÄ PLUSSAKORTILLA ERÄ Saarioinen Maksa-, makaronija perunasoselaatikot 350-400 g (4,17-4,76/kg) Klo 12 alkaen
Torstaina tammikuun 20. päivänä – N:o 3 – 2022 2 20.1. Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa! Ps. 105:3. 21.1. Laulakaa ylistystä Herralle, valtaisat ovat hänen tekonsa! Levitköön tieto niistä yli maanpiirin. Huutakaa ja riemuitkaa, te Siionin asukkaat! Suuri on Israelin Pyhä, hän, joka on teidän keskellänne. Jes. 12:5. 22.1. Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa. Room. 12:11. 23.1. Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: ”Uskosta vanhurskas saa elää.” Room. 1:16–17. 24.1. Kansat pelkäävät Herran nimeä, maan kuninkaat kumartavat häntä, kun Herra jälleen rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassaan. Ps. 102:16–17. 25.1. Hän katsoo sorrettujen puoleen, ei torju heidän rukoustaan. Ps. 102:18. 26.1. ”Hän ei ole puolueellinen eikä häntä voi lahjoa. Hän huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista, hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa hänet. Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista.” 5. Moos. 10: 17–19. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 19. pnä tammikuuta 1912 Päivän sanat Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Rakkaamme Anna-Liisa KOSKINEN 28.8.1930 20.12.2021 Ei yllättäin, äkkiä kuitenkin, hiljeni sydän rakkahin. Jäi vain tuska ja kaipuu sanaton, mut tiedämme sun hyvä olla on. Rakkaudella kaivaten Heimo ja Marja Eija, Mikko ja Santeri Niina, Arttu ja Viivi Sauli Jarno Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Kaisankodin hoitajille Liisan hyvästä hoidosta. Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Rakkaamme Sulo Ilmari RANTALA 28.8.1927 Punkalaidun 18.12.2021 Sastamala Enkeli hiljaa vierellä kulki tarttui käteen, silmät sulki. Syliinsä kietoi siivillään, kuiskasi hiljaa – lähdetään. Kaipauksella muistaen Arvo perheineen Terttu perheineen Tarmo ja Harri perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta. Kiitokset kotihoidolle. Rakkaamme Äiti, mummu, isomummu, kummitäti Martta Amanda VÄHÄ-JAAKKOLA 4.1.1924 12.12.2021 Aamuruskosta iltaruskoon kulkija elämän taivaltaa. Määränpäähän saapuessaan uneen rauhaisaan nukkua saa. Yhä vierellä vaellat elomme tiellä, sydämissämme mukana tallella siellä. Kiittäen ja kaivaten Heikki ja Anneli Timo perheineen Tero ja Päivi perheineen Kalle Hannele ja Yrjö Hannun ja Kaijan lapset Tuomas ja Johanna perheineen Tapio ja Niina perheineen Uuno-veljen lapset perheineen Ystävät ja tuttavat Siunaus toimitettu 15.1.2022. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos kotihoidolle ja Kaisankodin henkilökunnalle Martan hyvästä hoidosta. o.s. Paavola SAARIMAA OY HAUTAUSPALVELU Lämmin kiitos kaikille, jotka kunnioititte LEENA ARON muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 – Wierailuiltaman pani toimeen täällä Kiwisenojan Mikkolassa Urjalan nuorisoseura Pyrintö wiime loppiaisiltana. Yleisöä oli iltamaan saapunut runsaasti sekä Punkalaitumelta, että Urjalasta ja oli iltaman ohjelma sangen monipuolinen ja arvokas. Tervehdyspuheen piti ylioppilas A.A. Astala, runon lausui yhteiskoululainen Tuowi Astala, esitettiin hupaisa näytelmä Waarallinen naapuri, joka meni kohtalaisen hywin, sekä muutaman muun ohjelmanumeron jälkeen käytiin tanssiin, jota kesti aamupuolelle yötä. Jumalanpalvelukset Su 23.1. klo 13 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio. Su 30.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Bäckman. Viikkotoiminta Su 23.1. klo 16 Isoskoulutus Pappilassa. Uusille isosille. Tasanen. Ti 25.1. klo 17–18 Puuhis Pappilassa. Isoset, Tasanen. Ke 26.1. klo 13–14 Ylijäämäruokajako seurakuntatalon pihalla. Yhteistyössä Kristityt yhdessä-ryhmän kanssa. Maskisuositus, huomioithan turvavälien säilymisen. Pyykkö. To 3.2. klo 17 Rippikoulun Nuortenilta II srk-talolla. Paasikallio, Tasanen. Kuollut: Leena Marketta Aro 88 v., Anna-Liisa Koskinen 91 v., Sulo Ilmari Rantala 94 v., Martta Amanda Vähä-Jaakkola 97 v. 3. Sunnuntai Loppiaisesta Jumala on itse uskon alkaja ja ylläpitäjä. Hän on jo kasteessa ottanut meidät lapsikseen. Evankeliumissa sadanpäällikkö tulee Jeesuksen luokse sairaan, kovissa tuskissa olevan halvaantuneen palvelijansa tähden. Hän ei pidä itseään sen arvoisena, että Jeesuksen olisi tultava hänen kotiinsa. Vain sanaa hän pyytää, parantavaa sanaa. Jeesus ihmettelee tuota vahvaa uskoa. Jeesus sanoo, ettei ole Israelissakaan tavannut tällaista uskon vahvuutta ja luottamusta. Sadanpäällikkö ei turhaan luota Jeesukseen. Jeesuksella on voima ja valta, jonka Hän on saanut Jumalalta. Hänellä on myös valta auttaa ja armahtaa. Jeesuksen tekemät tunnusteot paljastivat, kuka Hän todellisuudessa oli. Hän on Jumalan Poika. Elämä on kovin särkyvää ja haurasta. Yksin meidän ei tarvitse elää. Saamme aina kääntyä Vapahtajan puoleen eri asioissa. Jeesus kantoi meidän sairautemme ja sälytti päällensä meidän kipumme. Ristiinnaulittuna Jeesus itse kärsi kovimmat mahdolliset tuskat. Jeesus ei jättänyt ihmisiä yksin oman hätänsä ja sairauksiensa valtaan. Jeesus asettui kärsivien rinnalle ja kantoi heidän kuormiaan. Jeesuksen seuraaminen merkitsee sairauksien ja kärsimysten lievittämistä ja sairauksien hoitamista. Se merkitsee taakkojen kantamista ja jakamista. Ihmisten hätä ja avuttomuus koskettivat Jeesusta. Millä tavalla tämä hätä koskettaa meitä? Apuamme tarvitaan lähellä ja kaukana. Usko tulee näkyviin arkipäivän elämässä rakkautena ja rakkaus näkyy toisten palvelemisena ja armahtamisena. Herra armahda minua. Auta minua luottamaan apuusi hädän hetkellä. Kiitos Vapahtaja, että sinä tahdot parantaa sairautemme. Sano vain sana, niin minä paranen. Herra anna anteeksi syntimme veresi tähden. Siunaa alkanut vuotemme. Varjele koronalta. Anna viisaus toimia oikein. Aamen. Siunausta ja voimia talveesi! Jaana Pyykkö Diakonissa Punkalaitumen seurakunta – Viime viikkoiset pyryilmat ovat alituisten teiden tukkimisen tehneet työajot paikkakunnalla melkein mahdottomiksi. Varsinkin tukinvetäjille ovat viimeiset viikot olleet raskaita aikoja. Sääliksi käy niitä hevosia, jotka umpihangessa kiskovat raskaita kuormiaan rantoja kohden. Toivottava olisi, että entisajan rääkkäykset näiden hevosten ajossa ja hoidossa eivät enää nykypäivänä uudistuisi. SANA SINULLE Jeesus herättää uskon Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 20. pnä tammikuuta 1922 Kiitos! Arja Mikko Järvinen on valmistunut 29.12.2021 Turun Ammattikorkeakoulusta tuotantotalouden insinööriksi. Valmistuneita
Torstaina tammikuun 20. päivänä 2022 – N:o 3 – 3 Punkalaitumella on jokaisessa toimivassa koulussa löydetty koronatapauksia viime aikoina. – Tartuntamäärät ovat kuitenkin onneksi ainakin toistaiseksi olleet pieniä eli ihan yksittäisiä tapauksia, kertoo yhteiskoulun ja lukion rehtori Arto Asa. Asan mukaan löytyneisiin tapauksiin on reagoitu tiedottamalla oppilaita ja huoltajia yleisellä tasolla. – Kovin tarkasti näitä tartuntoja ei lähdetä yksilöimään. – Vain tartuntatautilääkäri voi asettaa ihmisille virallisia karanteeneja. Tällä hetkellä sairaanhoitopiiri toimii niin, että koulualtistumisista ei aseteta ketään karanteeniin. Näin on nyt ja ensi viikolla asia voi sitten olla toisin. Kouluissa oppilaita muistutetaan säännöllisin väliajoin maskien käytöstä, käsien pesusta ja siitä, että sairaana ei saa tulla kouluun. Koronatestejä kotona on neuvottu tekemään tai mahdollisuuksien mukaan hakeutumaan virallisiin koronatesteihin. – Nyt havaitut tapaukset eivät ole muuttaneet käytänteitä eli olemme käytännössä jo pari vuotta toimineet niin, kuin koulussa nyt voi koronaturvallisesti elää. Helppoa se ei ole. Jos mitään joukkoepidemiaa ei tule, toiminta jatkuu näin. Toimimme tietysti sairaanhoitopiirin ja THL:n suositusten ja ohjeiden mukaan. Arto Asa kertoo, että Punkalaitumella on varauduttu myös etäopetukseen, mutta suunniteltu sitä ei ole. – Noudatamme tämän hetken valtakunnallista vahvaa suositusta lähiopetuksesta. Etäopetukseen siirrytään vain ja ainoastaan tartuntatautilääkärin suosituksesta, jolloin kunta voi päättää etäopetukseen siirtymisestä. Käytännössä tähän tilanteeseen ymmärtääkseni päädytään vain, jos tartuntoja tulee lyhyen ajan sisällä paljon tai henkilökunta käy niin vähiin, että opetusta ei voida lähiopetuksena järjestää. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat abitkin pysynevät Asan mukaan lähiopetuksessa, koska se on valtakunnallinen linjaus. – Saattaa toki olla, että lähiaikoina tulee abien suhteen jotain uutta ohjeistusta. Penkkareiden ja vanhojen tanssien kohtalo on edelleen myös auki. – Tällä hetkellä itse toivoisin viranomaisilta selkeitä ohjeita, miten kotien tulee toimia, jos esimerkiksi kotitesti näyttää positiivista tulosta koronatestissä. Mikä on suositeltava eristyksen pituus? Onko se viisi päivää vai kymmeneen päivää. Nyt näitä ohjeita yritetään kotona ja koulussa tulkita eri viranomaislähteistä, eikä se ole helppoa, kuvailee Arto Asa. Rajoitukset jatkuvat Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto on sulkenut harrastusja virkistystilat ja kieltänyt sisätiloissa järjestettävät yleisötapahtumat 21.1. asti. Pandemiaohjausryhmä esitti tiistaina aluehallintovirastolle, että rajoituksia jatketaan seuraavat kaksi viikkoa 4.2. asti. Sisäliikuntatilat voivat olla ammattiurheilijoiden sekä vuonna 2003 ja myöhemmin syntyneiden ohjatun harrastustoiminnan käytössä. Tiloja ei kuitenkaan suositella Pirkanmaalla käytettävän lasten ja nuorten otteluja turnaustoimintaan tammikuun aikana, jotta suurten ihmismäärien kohtaamisilta vältytään. Punkalaitumella on koko koronapandemian aikana havaittu keskiviikkoon mennessä yhteensä 78 koronatapausta. Naapurikunnassa Huittisissa tilanne on ollut huomattavasti heikompi. Siellä koronatartuntoja on havaittu jo 397. 20 palohälytystä viime vuonna Punkalaitumen palokunnalla oli viime vuonna 20 palohälytystä, joista yksi oli kaukoavustus Urjalaan. Kunnan alueella tapahtuneet palovahingot arvioitiin runsaaksi 183.000 markaksi. Suurimmat vahindot aiheutuivat navettapaloista, joita oli neljä. Näistä vain yhden syttymissyy on saatu selville. Sairaankuljetusautoa tarvittiin viime vuonna 204 kertaa. Auto ajoi lähes 21.000 kilometriä. Sairaankuljetuksissa jouduttiin muutaman käyttämään vara-autoa. Onko äänelläni merkitystä? Juha Aro Av. ark 9-17, la 9-13 www.kesalaitumenkukka.fi Kauppakulma 1 A 1 Puh. 02-767 4763 Meillä Keikyän Kiven edustus. Kysy lisää. Kevättä rinnassa, uusia viherkasveja saapunut. Tule tekemään ostoksia. T er vet u l oa! Kesälaitumen KUKKA Martta Vähä-Jaakkola Elämäniloisen ja pitkän elon elänyt hymyilevä Martta nukkui pois 12.12.2021 97 vuoden iässä. Hän oli valmis siirtymään uuteen seikkailuun huikean rikkaan elämän jälkeen. Martan elinkaari on tarina sisusta vastoinkäymisten keskellä, elämää pidentävästä tahdosta ja ylitsevuotavasta elämänilosta. Martta syntyi 98 vuotta sitten 4.1.1924 Liitsolassa maanviljelijöiden Amanda ja Kalle Paavolan perheeseen edeltävän pandemian, Espanjan taudin, saattelemana. Perheeseen kuuluivat isoveljet Paavo, Uuno ja Eino sekä isosisko Maija. Martta kuvasi tuota aikaa köyhäksi. Elämän perusasiat veivät kaiken huomion. Ei ollut sähköä, ei ollut hanaa, josta tulisi kylmää, saatikka kuumaa vettä, ei sisävessoja tai -suihkuja, ei jääkaappia, ei televisiota, puhelimia tai internettiä. Työt tehtiin käsipelin ja aidolla hevosvoimalla. Perhe muutti äiti Amandan kotitilalle Mäenpään Kenniin 20-luvun lopulla. Seuranneet vuodet olivat erityisen kurjaa aikaa kuten Martta asian ilmaisi. Amanda äiti kuoli vuonna 1931 ja äidinisä Frans seuraavana vuonna. Isänisä Juho kuoli kesäkuussa 1933 ja viikkoa myöhemmin isä Kalle. Muutamaa kuukautta myöhemmin kuoli vasta ripille päässyt Eino-veli. Martta oli 9-vuotias. ”Pärjättävä oli ja eteenpäin mentävä”, sanoi Martta. Nuoret sisarukset jatkoivat maatilan töitä. Heinää nostettiin seipäälle yöllä, jotta vältyttiin päivän kuumuudelta. Veljet Uuno ja Paavo lähtivät varusmiespalvelukseen ja sotaan. Uunon matka kesti seitsemän vuotta. Hän haavoittui vakavasti sodassa ja ehdittiinpä hänestä lähettää virheellinen kuolinilmoituskin kotiväelle. Paavoveli kuoli talvisodassa 19.2.1940 Kollaanjoella. 16-vuotias Martta otti siskonsa Maijan kanssa sankarivainaja Paavon vastaan. Martta kävi lottakurssin Hämeenlinnassa ja toimi sodanaikana lottana muun muassa ilmavalvonnassa Punkalaitumen Vartiolassa ja Tampereen Pyynikillä. Hän muisteli vielä edellisvuonna kuin eilispäivää kauniita, mutta kylmiä aamuja ilmavalvonnassa. Lämpöä tarjosi susiturkki. Kuin korkeammasta johdatuksesta 15.1.2022 Martan lähtöä viimeiselle matkalleen Punkalaitumen kirkosta siivittivät hävittäjien ylilennot. Martan kahta elämän ensimmäistä vuosikymmentä leimasivat käsittämättömät vastoinkäymiset, joita harva on kokenut. Moni meistä on vahva murtuneista paikoistaan. Martalla murtumia riitti ja ehkä juuri niistä hänen uskomaton sisukkuutensa ja elämäntahtonsa kumpusivat. Kokemuksiin nähden sisuakin uskomattomampaa olivat hänen elämänilo ja positiivisuus. Hymy oli vallitsevaa ja hänen ainutlaatuinen tilan täyttävä nauru herkässä. Elämän ja onnen rakentaminen alkoi varsinaisesti 1.1.1947, jolloin Martta ja Tuomo VähäJaakkola avioituivat. Perheeseen syntyivät Hannu, Heikki ja Hannele. Maatilan töiden lomassa käytiin Helsingin Olympialaisissa 1952. Vehkajärvellä vietettiin mökkielämää kalastelun lomassa. Vuonna 1954 hankittiin perheen ensimmäinen auto, Mosse (Moskvitch). Vuonna 1959 televisio houkutteli ahkerasti kyläilijöitä Kenniin. Martan murtumat eivät olleet vielä ohi. Hän jäi leskeksi 1969 kesällä. Surua seurasi pian ilo. Martan elämässä alkoi uusi vaihe lasten avioituessa ja lastenlasten syntyessä. 70-luvun puolivälissä Martan elämä muuttui, kun Maija-sisko miehensä Inton kanssa houkuttelivat hänet bingoon. Päävoittona oli auto. Martta vitsaili samana päivänä ruokakaupassa, että jos hän voittaa auton, niin hän ajaa ajokortin. No, Martta voitti auton bingosta ja ajoi ajokortin 50-vuotiaana. Elämän surut eivät kuitenkaan loppuneet vaan Martan oli vielä koettava oman pojan, Hannun pois nukkuminen 1987 ja seitsemän vuotta myöhemmin miniänsä Kaijan. Martta oli aina aktiivinen ja ahkera. Heikin ottaessa tilan haltuun 70ja 80-luvun vaihteessa tempo ei laskenut. Hän oli museon tapahtumissa ravintolassa auttamassa, Eläkeliiton toiminnassa, teki käsitöitä kuten kutoi sukkia ja käsineitä, ja tapasi naapureita. Liikunta, potkukelkkailu ja sauvakävely kuuluivat Martan arkeen niin kauan kuin keho antoi myöden. Aivan loppuun asti Martta mantramaisesti totesi, että pitää pysyä liikkeessä. Olihan hänellä 10 voimistelusta koulussa. Hän oli lahjakas oppilas. Martta seurasi ahkerasti uutisia, yhteiskunnallisia asioita ja eduskunnan kyselytunteja. Martta tiesi hyvin maailmantapahtumat melkein viimeisiin vuosiin saakka. Hän ymmärsi, että maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Martta oli hieno runon lausuja ja hänen muistinsa oli ilmiömäinen. Hänen kasvonsa säteilivät, kun hän viime vuonna muisteli, kuinka hän auttoi äitiään hämmentämään puuroa. Hän kertoi lumoavista tuoksuista, jotka nousivat ruispuurosta. Martta kertoi kuin eilisestä päivästä yli 90 vuoden takaa. Martassa eli myös rohkea seikkailija, avoin uusille kokemuksille. Eläkeliiton matkoilla tuli tutuksi kotimaa ja pohjoismaat. Martta suuntasi Playa de las Americasiin Tenerifalle 1981 ja vuotta myöhemmin Nicosiaan, Kyprokselle. Myös Rhodos tuli tutuksi. Lentokoneiden hyppivät turbulenssit eivät häntä hätkäyttäneet. Myöhemmin tutuksi tulivat Jeesuksen synnyinsijat Israelissa ja Siinain niemimaa. Punaisella Merellä purjehdittiin trimaraanilla. Egyptissä hän kapusi vajaan 70 vuoden iässä Kheopsin pyramidin ahtaissa ja tukahduttavan kuumissa tunneleissa aina hautakammioon asti. Martalle oli loppuun asti tärkeintä perhe, sukulaiset ja ystävät. Hän rakasti ja huolehti kaikkia lapsia, lapsenlapsia, ja lapsenlapsenlapsia ja heidän puolisoitaan. Hänen kauttaan on syntynyt 19 elämää, jotka hän ehti nähdä ja joista kaikista hän oli kiitollinen. Martan iso sydän paistoi kaiken läpi. Vaikka mitä elämässä tapahtuu, aina voi mennä eteenpäin elämänilon säilyttäen. Pitää vain pysyä liikkeessä! Teksti: Kalle Vähä-Jaakkola, pojanpoika VAINAJIA Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 20 pnä tammikuuta 1972 Kaikilla kouluilla koronatapauksia Otsikon kysymystä miettii tällä hetkellä varmaan moni sellainen, joka ei ennakkoon käynyt antamassa ääntään käytävissä aluevaaleissa. Monelle saattaa olla hämärää, mistä koko vaaleissa on kyse. Samoin saattaa tuntua, että äänestimme tai emme, vaikutusmahdollisuutemme Pirkanmaan reuna-alueilla ovat olemattomat. Tamperelaiset ja kehyskuntalaiset kuitenkin vievät pääosan valtuustopaikoista. Punkalaitumella on aluevaaleissa kuitenkin 2 297 äänioikeutettua. On arvioitu, että 700– 900 äänellä aluevaltuustopaikka heltiää. Äkkinäisellä laskutoimituksella voi todeta, että mikäli jokainen punkalaitumelainen äänioikeutettu äänestäisi ja äänet jakautuisivat sopivasti, olisi aluevaltuustoon saatavissa ainakin kaksi paikallista ehdokasta. Toki vaaleissa voi äänestää kattavasti jokaista pirkanmaalaista ehdokasta. Siksi vastaus otsikon kysymykseen on kyllä. Jokaisella äänellä on merkitys. Eduskuntaja kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus Punkalaitumella on ollut liki 70 %. Sekin tarkoittaa noin 1 600 ääntä. Näitä lukuja kannattaa miettiä, ellei vielä ole äänioikeuttaan käyttänyt ja pohtii aikooko sitä historian ensimmäisissä aluevaaleissa ylipäätään käyttää.
Torstaina tammikuun 20. päivänä – N:o 3 – 2022 4 Takunkulmalla alkoivat marraskuussa Nientenojan kunnostustyöt, jotka saatiin valmiiksi viime viikolla. – Takunkulman kunnostustyöt liittyvät osaltaan laajempaan Loimijoen alueen vesienhoidon edistämistyöhön, jota Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys koordinoi. Takunkulman kunnostukset on suunniteltu osana koko Nientenojan valuma-alueen kokonaisvaltaista kunnostussuunnittelua, jota tehtiin vuosina 2019–2020 ympäristöministeriön rahoittamassa Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon -hankkeessa, kertoo ympäristöasiantuntija Satu Heino. Hänen mukaansa Takunkulman uomakunnostus on ensimmäinen laajempi kunnostussuunnitelmaa toteuttava kokonaisuus. Se toteutettiin osana maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamaa Loiku II -hanketta. Maanomistajat ovat saaneet kunnostuksen toteuttamiseen rahoitusta myös Makeraavustuksista. Harvemmin käytetty menetelmä Takunkulman peltoalueella kunnostettiin vajaa kilometri Nientenojaa. – Ojan kunnostus tehtiin vielä harvemmin käytetyllä kaksitasokaivun menetelmällä, Satu Heino kertoo. Tämä tarkoittaa rakennetta, jossa uoman keskellä on syvempi, ympäri vuoden vedellisenä pysyvä uoma, ja sen reunalla satunnaisesti veden alle jäävä tulvatasanne. – Lisäksi uoman varrelle kaivettiin kaksi allasrakennetta ja kunnostettiin olemassa oleva laskeutusallas. – Kunnostuksen tavoitteena on varmistaa peltojen hyvä kuivatus myös tulva-aikaan sekä viivyttää veden kulkua kiintoaineen ja ravinteiden pidättämiseksi ja eroosion hillitsemiseksi. Tulvatasanteet lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta ja vähentävät pääuoman kunnostustarvetta jatkossa. Maanomistajat käyttävät altaiden kaivumaat pääosin uoman varrella olevien peltojen tasaamiseen ja muotoiluun, jolloin myös peltojen viljeltävyys paranee. kuvailee Heino. Kaivutyöt aloitettiin marraskuun lopulla ja työt valmistuivat viime viikolla. Työmaan aloitusta lykkäsi märkä syksy, eikä työmaata voitu aloittaa ennen viljojen puintia. – Työt aloitettiin heti pakkasten alettua, jolloin vesi Nientenojassa oli matalalla ja työmaaliikenne ei survonut peltoja huonoon kuntoon. Pakkanen kiusasi lähinnä liukastamalla pellon niin, että kaivuri on meinannut liukua uomaan. Nientenojan valuma-alueen kunnostussuunnitelman mukaiset työt etenevät Satu Heinon mukaan lähivuosina sen mukaan, miten kohteiden toteutukseen saadaan rahoitusta. Suunnitelmissa on muun muassa eroosiosuojarakenteita ja kosteikko. Lisäksi Metsästysseura Haukka on toteuttanut samassa yhteydessä Joutsenten reitin Leaderrahoituksella nuotiopaikat Hiirensillalle ja Laurinkoskelle sekä suunnittelee patikointireittiä näiden välille Nientenojan vartta pitkin. Punkalaitumen Pohjoinen Maamiesseura puolestaan on kunnostanut jo vuosien ajan Oriniemenjokea. Juha Aro Nientenojan uomaa kunnostettiin Takunkulmalla Maanomistajat Simo Takku ja Leila Lepistö tutustuivat Nientenojan kunnostyömaahan. Kuva: Satu Heino. Työmaavalvoja Timo Niemelä KVVY Tutkimus Oy:stä seuraa Jarttu Oy:n kaivinkoneen työskentelyä. Kuva: Satu Heino. Koronatestaus tehdään yhä useammin kotona Koronatartuntojen määrän kasvu on johtanut siihen, että viranomaiset kehottavat ihmisiä testaamaan mahdollisia tartuntojaan kotitestillä. Ohje on näkynyt myös Punkalaitumen apteekissa, jossa apteekkari Anna Nurmen mukaan kotitestejä on joulu-tammikuussa myyty jo yli 800. Apteekeissa ja päivittäistavarakaupoissa myydään Covid-19-pikatestejä, joissa näyte otetaan nenästä. – Testien saatavuudessa on ollut isoja haasteita, mutta meillä on ollut hyvin tavaraa varastossa ja tulee olemaan myös jatkossa. Myyntiin ovat tammikuun lopussa tulossa myös sylkinäytetestit, Anna Nurmi kertoo. Kotitestien herkkyys ei ole aivan yhtä hyvä kuin terveydenhuollon käyttämässä PCR-testissä. Esimerkiksi eniten myydyssä Boson-testissä herkkyys on noin 96 %. – Voidaan sanoa, että ohjeiden mukaisesti tehtynä kotitesti on kuitenkin melko luotettava, ja tulosta voi halutessaan varmistaa tekemällä useamman kuin yhden testin kerralla tai useamman testin 2–3 päivän välein. Myös meiltä apteekista saa ohjausta kotitestin tekoon. Kaikki apteekeissa myynnissä olevat kotitestit soveltuvat hänen mukaansa sekä oireettoman että oireellisen koronatartunnan toteamiseen. – Virustartunta aiheuttaa vasta-aineiden muodostumista elimistössä, ja kun vastaaineiden määrä nousee riittävälle tasolle, testitulos on positiivinen. Jos testi tehdään oireisena, suositus olisi, että testi tehdään viiden ensimmäisen sairauspäivän aikana. Tällöin vasta-aineiden määrä elimistössä on suurimmillaan ja tulos luotettavin. – Kotitestiä suositellaan THL:n mukaan lieväoireisille ja riskiryhmiin kuulumattomille. Positiivisen kotitestin jälkeen tulee toimia, kuten koronavirustartunnassa suositellaan: jäädä kotiin koulusta tai töistä ja eristäytyä tarpeettomista kontakteista. Jos lähtee liikkeelle viralliseen terveydenhuollon testiin menoa varten, tulee suojautua FFP-hengityssuojaimella ja noudattaa tarkkaa käsihygieniaa. FFP-maskit tehokkaimpia Suomessa on voimassa edelleen vahva maskisuositus, jonka mukaan maskeja tulisi käyttää muun muassa kaikissa julkisissa sisätiloissa. Myös kouluissa on siirrytty maskien käyttöön kaikilla luokka-asteilla ja pienimmille oppilaille on hankittu heille sopivia maskeja. – Maskia valitessa on hyvä huomioida, että käyttäjää suojatakseen maskin tulee istua kasvoille ilmatiiviisti. Niin kutsutut kirurgiset maskit, eli ”tavalliset maskit” estävät pisaratartuntojen leviämistä käyttäjältä muille, mutta eivät suojaa kovinkaan hyvin käyttäjäänsä, koska maski ei ole ilmatiivis, Anna Nurmi kertoo. Mikäli haluaa hänen mielestään suojautua tehokkaasti, on käytettävä FFP-luokituksen hengityssuojainta. – Näitä on myös saatavilla sekä apteekista että päivittäistavarakaupoista. Maskeja on varsin erimallisia, sekä kotimaisia että ulkomailla valmistettuja. Sopivin maskityyppi itselle löytyy kokeilemalla. – Kaikkien maskien käytössä tulee muistaa hyvä hygienia. Maski asetetaan kasvoille mahdollisimman tiiviisti ja niin, että myös nenä on maskin sisällä. Maskia ei kosketella käytön aikana ja se riisutaan suoraan roskikseen. Tärkeää on muistaa edelleen myös hyvä käsihygienia, muistuttaa Anna Nurmi. Apteekkari Anna Nurmen mukaan kotona tehtävät koronatestit ovat luotettavia ja sopivat sekä oireisille että oireettomille. Myyntiin ovat tulossa myös sylkinäytetestit. Juha Aro
Torstaina tammikuun 20. päivänä 2022 – N:o 3 – 5 Uusien hyvinvointialueiden muodostuessa tulee Punkalaitumen kunta kuulumaan Pirkanmaan hyvinvointialueeseen. Samalla jäsenyys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä päättyy kuluvan vuoden lopussa, koska sairaanhoitopiirit sulautetaan hyvinvointialueisiin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) toimitusjohtaja Matti Bergendahlin mukaan olemassa olevat hoitosuhteet VSSHP:ssa ja TYKS:ssa on varmistettava. – Mitään katkoksia ei hoitosuhteisiin pitäisi tulla. Punkalaitumelaiset ovat tottuneet käymään Turussa TYKS:ssa. Tämän hoitosuhteen jatkuminen on fiksusti varmistettava, sanoo Bergendahl. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei Suomessa ole kovin montaa kuntaa, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa sairaanhoitopiirin jäsenyyden ja maakunnan jäsenyyden osalta. Punkalaidun kuuluu Pirkanmaahan, mutta on VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin jäsen, mutta käyttää runsaasti myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluita. – Varsinais-Suomessa hieman samanlaisessa tilanteessa on Somero. Sen asukkaat ovat tottuneet käyttämään osittain Forssan ja osittain Salon sotepalveluita. Käytännössä hyvinvointialueet perustettiin 1.7.2021 alusta ja sen jälkeen kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ja pelastuslaitokset perustivat hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen, Vaten. – Jo tuolloin me Varsinais-Suomessa päättelimme, että Punkalaidun tulee liittymään Pirkanmaan hyvinvointialueeseen ja kun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri loppuu, siirtyvät Punkalaitumen sote-palvelut ja myös erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan hyvinvointialueelle, Bergendahl kertoo. Hän muistuttaa, että riittävästi ei puhuta siitä, että sosiaalija terveyspalveluja pelastuspalvelu-uudistuksessa, meneillään on myös suuri kuntauudistus. – Kuntien käyttömenoista häviävät kaikki sotepelastuspalveluun käytetyt rahat ja se on kunnille valtava muutos. Aluevaaleissa päätetään suuresta asiasta eli siitä, missä ja miten palvelut jatkossa järjestetään. – Uudistuksen tavoite on turvata kansalaisille palvelut, eikä uudistus tarkoita palveluiden huonontumista. Asiakkaalle uudistus näkyy uskoakseni palveluiden parantumisena vasta parin, kolmen vuoden viiveenä. Hyvä kysymys on, ovatko palvelut saatavissa ihan vierestä vai onko osa niistä saatavilla vaikkapa netin kautta. Varmaa on mielestäni se, ettei ihan joka kylässä ole sote-keskusta. Tämä jää kuitenkin nähtäväksi. Matti Bergendahl siirtyy helmikuun alussa HUS:n toimitusjohtajaksi. – Vähän raskain mielin, koska täällä Varsinais-Suomessa on ollut kivaa. Lisäksi olen saanut olla mukana syvällä VarsinaisSuomen hyvinvointialueen valmistelussa. Mutta myös HUS:ssa on paljon mielenkiintoisia asioita edessä. Haastetta Varsinais-Suomessa riittää, sillä soteja pelastuspalveluiden tuottajia on maakunnassa 28, mikä on maan hajanaisin. – Meillä on myös 40 potilastietojärjestelmää ja olemme senkin suhteen hajanaisin. Lähdimme liikkeelle hyvinvointialueuudistukseen hajanaisimmasta palveluverkosta ja hajanaisimmasta sote-tietohallintoverkosta, eikä meillä ole ollut hallinnollista valmistelua, vaan lähdimme syyskuun 2021 alusta liikkeelle tyhjästä. Ihan varmasti emme ole valmiina 1.1.2023 mutta samalla olemme alue, joka tulee uudistuksesta hyötymään eniten, koska se tulee tarkoittamaan positiivista yhtenäistämistä ja integraatiota, Matti Bergendahl kuvailee. Sotesi kustannustehokas ja laadukas Vuoden 2023 alusta päättyy myös Sotesin taival sote-palveluiden tuottajana ja sekin sulautuu Pirkanmaan hyvinvointialueeseen. – Sotesin näkökulmasta on todettava, että kymmenen vuotta olemme olleet kustannustehokas ja laadukas palvelujen tuottaja niillä niukilla resursseilla, mitä meillä on ollut käytettävissä. Kaikessa tekemisessä olemme pyrkineet turvaamaan kaikille yhteistoiminta-alueen asukkaille riittävät ja hyvät palvelut. Joiltakin osin se on tarkoittanut ihan koko alueelle sitä, että palvelu on täytynyt keskittää pääterveysasemalle jotta kyseinen palvelu on ylipäätään pystytty tuottamaan siten, kuin laki, asetukset tai laatusuositus ovat edellyttäneet, sanoo Sastamalan sosiaalija terveysjohtaja Päivi Tryyki. Hän uskoo tulevan Pirkanmaan hyvinvointialueen tavoittelevan samaa eli riittävien ja laadukkaiden palveluiden tarjoamista kaikille pirkanmaalaisille. – Sotesin etu on ollut sekä järjestäjänä että tuottajana tämän alueen vahva tunteminen asukkaineen. Nyt tämä yhteys väistämättä heikkenee, ellei hyvinvointialueelle tule jonkinlaista aluemallia, jossa vahva yhteys rakennetaan hyvinvointialueen ja alueen muiden toimijoiden välille. Tämän hetkisen lainsäädännön mukaan alueen asukkailla olisi Tryykin mukaan jatkossakin valinnanvapaus palveluiden käytössä. – Lain pohjalta oletamme, että kuntalainen saisi jatkossakin valita, mihin julkisissa terveyspalveluissa hakeutuu. Erikoissairaanhoidon osalta kuntalainen on voinut halutessaan ilmoittaa lähetettä tekevälle lääkärille, että haluaa lähetteen johonkin toiseen sairaanhoitopiiriin kuin normaalisti ohjautuisi. Perusterveydenhuollossa kuntalaisen on täytynyt tehdä ilmoitus terveysaseman vaihdosta, mikäli on halunnut hakea hoitonsa toisen kunnan alueelta. – Ellei laki valinnanvapaudesta muutu, myös hyvinvointialueilla asiat voivat mennä samalla tavalla. Kysymysmerkkejä aiheeseen liittyy tosin paljon. Muun muassa, onko toisen hyvinvointialueen hoidettava sinne hakeutuva asiakas vai ei, miten laskutus näissä tilanteissa hoidettaisiin ja onko kyseinen asia sovittava hyvinvointialueiden välisissä aluevaltuustotason päättämissä yhteistyösopimuksissa vai ei, riittääkö yleisen tason puitesopimus vai tarvitaanko jokaisen asiakkaan kohdalla yksilötason sopimus? Myös tarvittavien tietojen siirto on kysymysmerkki, sillä hyvinvointialueen sisällä ei vuosiin tule olemaan yhtenäistä tietojärjestelmää ja hyvinvointialueiden välillä tuskin koskaan, Tryyki toteaa. Hän uskoo, että rahoitus hyvinvointialueille tulee olemaan niukka. – Sen vuoksi voisi olettaa, ettei yhdelläkään hyvinvointialueella ole lähtökohtaisesti suurta halukkuutta hoitaa toisen hyvinvointialueen asukkaita. – Lähtökohtaisesti oletus on, ettei isossa kuvassa kuntalaisen asema muutu vuoden 2023 alusta. Järjestäjällä sen sijaan on valtava määrä isoja ja pieniä yksityiskohtia, jotka tulee ratkaista. Aluevaltuusto on se taho, joka palvelustrategiassaan tulee ainakin isot yksityiskohdat päättämään. Aluevaaleilla on siis merkitystä, muistuttaa Päivi Tryyki. Juha Aro Hoitosuhteet Varsinais-Suomeen pyritään turvaamaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimitusjohtajana tammikuun loppuun toimiva Matti Bergendahl haluaa, että punkalaitumelaisten hoitosuhteiden jatkaminen TYKS:ssa varmistetaan myös vuoden 2023 alusta eteenpäin. Kuva: Mikael Soininen. Pirkanmaan hyvinvointialueen perustaminen vuoden 2023 alusta vaikuttaa myös pelastustoimeen. Punkalaitumen VPK ry:n puheenjohtaja Jyri Mahnala uskoo oman paloaseman säilymiseen. – Aika piukkaan täytyy mennä, jos paloasema Punkalaitumelta lakkautetaan. En usko siihen. Tiistaina paloasemalla pelastustoimen tilannetta Punkalaitumella hyvinvointialueuudistuksen jälkeen pohtivat Jyri Mahnalan lisäksi VPK:n hälytysosaston päällikkö Teppo Lehtinen ja varapäällikkö Petri Korhonen. Heillä oli yhteinen näkemys siitä, mitä on todennäköisesti tiedossa. – Se mietityttää, kuinka paljon rahat vähenevät. Hyvinvointialueella on valtiolta tulevalle rahoitukselle enemmän jakajia. Ja onhan uudistuksen yksi tavoite nimenomaan säästöt. Pelastustoimen puolella ensimmäisenä säästöjä haetaan sopimuspalokunnista, miehet sanovat. Jos ja kun rahoitus vähenee, näkyvät sen vaikutukset ensimmäisenä kalustossa ja kiinteistöissä. – Kalusto alkaa olla nytkin vanhaa, ja vanhenee todennäköisesti entisestään. Se voi näkyä esimerkiksi siinä, ettei meillä ole sopivaa kalustoa vaikkapa sähköautopalon sammuttamiseen. Kiinteistöpuolella korjauksia ei tehdä ja korjausvelka kasvaa, kuvailee Jyri Mahnala. Mikäli lakkautuslistoja paloasemien osalta tehdään, on Lehtisellä ja Korhosella omat ajatuksensa. – Pienet kyläasemat putoavat pelistä ensimmäisinä, jos toimipisteitä supistetaan. Tällä hetkellä Pirkanmaalla toimii noin 50 VPK:ta, joista osa on pieniä kyläpalokuntia. – Se on aluevaalikeskustelua seurateassa huvittanut, että nämä ovat ensimmäiset vaalit, joissa pelastustoimi jollain lailla ylipäätään nostetaan esille, Petri Korhonen naurahtaa. Mahnala, Lehtinen ja Korhonen ovat olleet mukana kahdessa pelastustoimen aiemmassa uudistuksessa. – Ne ovat tarkoittaneet aina kulujen kasvua. Kun pelastustoimi oli kunnalla, olivat kustannukset vuodessa noin satatuhatta. Siirryttäessä alueelliseen pelastuslaitokseen ne nousivat noin 230 000 euroon. Odottelemme tulevan uudistuksen hintalappua. Paloasema säilyy, rahoitus vähenee entisestään Juha Aro Petri Korhonen, Teppo Lehtinen ja Jyri Mahnala uskovat vakaasti, että omalta paloasemalta lähdetään pelastustehtäviin paikallisin voimin myös vuoden 2023 tammikuussa.
Torstaina tammikuun 20. päivänä – N:o 3 – 2022 6 Audi A3 Sportback Pro Business Sport Edition 2018 66tkm 1,5 TFSI COD 110 kW S tronic / Webasto 26.990 Nissan Juke DIG-T 115 Acenta 2015 87tkm 2WD 6M/T Color Pack Black, ESP -ajovakaudenhallintajärjestelmä 10.890 Kia Ceed 1,0 ISG 120hv Edition 7 5D 2018 69tkm Juuri huollettu, huippuvarusteet, takuu 14.890 Ford Mondeo 1,5 EcoBoost 160hv A6 2015 13tkm Titanium 5D, huippusiisti, Suomi-auto, aluvanteet 25.990 Ford Focus 1,0 EcoBoost 125 hv Start/Stop M6 Edition 2017 70tkm 5-ov, lämmitettävä tuulilasi, ilmastointi, täydellinen huoltokirja 15.890 Ford Fiesta 1,0 EcoBoost 2021 10tkm 95hv M6 Titanium 5-ovinen, lämmitettävä tuulilasi 19.890 Nissan Qashqai DIG-T 115 Acenta 2WD 6M/T Connect 2018 89tkm 1. omistaja, tutkat eteen ja taakse, peruutuskamera, navigaattori 18.790 Volkswagen Golf Trendline 2016 30tkm 1,2 TSI 63 kW (85 hv), 1 omistaja, huippusiisti 16.990 Skoda Octavia Combi 1,0 TSI 2018 54tkm Style DSG Autom., Winter-paketti, älykäs pysäköintitutkajärjestelmä 23.890 Skoda Octavia 1,5 TSI 2020 17tkm Style Launch Edition, Suomiauto, aluvanteet kesäja talvirenkaissa 31.990 Renault Clio TCe 100 Intens V LED Pure Vision 2020 16tkm Peruutuskamera, navigointi, kaista-avustin, vakionopeudensäädin 15.890 Opel Astra 5-ov Enjoy 1,0 Turbo 2016 95tkm Start/Stop 77kW ECT5, Pysäköintitutkat edessä ja takana 13.990 OSTAMME ja VAIHDAMME HALVEMPAAN , myös asuntoautot ja -vaunut, moottoripyörät ym. Meiltä uusiin Ford Nissan Škoda -autoihin kaikki kampanjatarjoukset! Yli 200:n vaihtoauton valikoima. Joustava rahoitus. Lisää autoja: loimaanlaatuauto.fi
Torstaina tammikuun 20. päivänä 2022 – N:o 3 – 7 Punkalaitumen Latu ja Polku on järjestänyt avantouintia jo monen monta vuotta. Samanhenkisen porukan uintikausi Kivirannassa kestää syyskuusta Vappuun asti. Punkalaitumen Ladun ja Polun puheenjohtaja Seija Mahlamäki-Kultanen pulahtaa itsekin mielellään viileään veteen. Avantouinnin terveysvaikutuksia ei käy kiistäminen. – Avantouinti-illan jälkeisen yön nukun todella hyvin. Flunssassa olen ollut harvoin. Kylmäkaraistumisesta on tehty paljon tutkimuksia, ja ne osoittavat esimerkiksi, että avantouimarit eivät palele. Ruskean rasva kehittymiseksi avannossa pitäisi olla riittävän kauan, vähintään puoli minuuttia. Meillä on täällä sellainen käytäntö, että kukaan ei olisi yksin avannossa, joten kaveria odotellessa kertyy kylmäsekunteja laiturilla, jos avannossa ei riittävän kauaa pysty olemaan, sanoo Seija Mahlamäki-Kultanen. Avantouimareiden ikähaarukka on melko laaja. Kivirannassa harrastajia käy noin 10-vuotiaista lähes 90-vuotiaisiin. – Mukaan on tullut paljon alle 40-vuotiaita, iloitsee Seija MahlamäkiKultanen. Kivirannan sauna ei ole kovin suuri. Sinne mahtuu kymmenen henkeä kerralla. Perjantai-iltoina avannossa on käynyt noin 20 uimaria yhteensä neljän tunnin aukiolon aikana, joten lauteilla on ollut mukavasti tilaa. Jokaisella uimarilla on oma tapansa käydä avannossa. Rohkeimmat menevät suoraan, ilman saunaa ensimmäisen kerran avantoon. Yleensä avannossa käydään useamman kerran ja välillä saunotaan. Saunan kuumuudesta ei saa mennä liian nopeasti veteen, sillä se on liian suuri shokki. – Täällä Kivirannassa matka saunasta avantoon on sopivan pitkä, joten keho ehtii tottua lämpötilan muutokseen, sanoo Seija MahlamäkiKultanen. Kivirannan uimaranta on hyvässä kunnossa myös avantouintia silmällä pitäen. Mahlamäki-Kultanen iloitsee, että kunta on panostanut rantaan. Laituri on kunnossa, samoin laiturin köysikaiteet ovat hyvät ja avantoon vievät portaat erinomaiset. Kunta on satsannut alueen turvallisuuteen hyvin. Tänä syksynä Sakari Pärssinen asensi avantoon pienen sähköpumpun, joka pitää veden liikkeessä. Avanto pysyy avoimena, sen pinnalle ei pientä riitettä kummempaa jäädy. Avantoa ei enää suojata kannella, jonka liikutteleminen oli raskasta ja hankalaa. Kaverilta saatu pumppuidea on osoittautunut erittäin hyväksi. Neljän kaverin porukka Sakari Pärssisen avantouinti lähti alkuun siitä, kun hänestä aikoinaan tuli Punkalaitumen Ladun ja Polun puheenjohtaja. Yksi yhdistyksen liikuntamuodoista on talviuinti, ja toki puheenjohtajan piti myös ottaa laji haltuun. – Meillä on neljän hengen kaveriporukka, joka kulkee yhteisellä kyydillä Kivirantaan. Toimin myös saunan lämmittäjänä. Saunamajurin homma on helppo, sillä sauna lämpiää sähköllä. Ainoastaan vesipadan alle sekä makkaragrilliin pitää sytyttää tuli. Lämmittäjä poistuu aina viimeisenä, siivoaa ja tarkastaa paikat, sanoo Sakari Pärssinen. Kaveriporukan avantoreissu kestää kaksi tuntia ja vartin. Siinä ajassa on ehditty grillata ja syödä makkaratkin. Sakari Pärssinen käy illan aikana noin neljä kertaa kastautumassa. Hän menee avantoon aina saunan kautta, mutta pois hän lähtee ilman saunaa. Hyvän olon tunne, euforia, valtaa kehon ehkä kotimatkalla, tai sitten vasta kotona. Vaikka yhdistyksen vetovastuu on siirtynyt toisiin käsiin, ei Sakari ole luopunut talviuinnista. – Nukun avannossa käynnin jälkeisen yön todella hyvin, vaikka minulla on yleensä huonot unenlahjat. Flunssassa en ole ollut viiteen vuoteen. Sitä en osaa sanoa, että onko rasva muuttunut ruskeaksi. Avannossa käynti perjantaisin katkaisee viikon hyvin. Töistä pääsee nopeasti vapaalle. Sitä on valmis viettämään hyvän viikonlopun. Ja nyt tammikuussa käyn myös sunnuntaisin, kun siihen mahdollisuus on, sanoo Sakari Pärssinen. Myös avantoillan sosiaalinen puoli on tärkeä. Lauteilla puhutaan paljon. Urheiluaiheiset jutut muuttuvat usein tietokilpailuiksi. – Joskus kyllä puhutaan tytöistäkin, mutta politiikkaa ei ikinä, Sakari Pärssinen sanoo. Sakari Pärssinen suosittelee avantouintia kaikille sen monien hyvien puolien vuoksi. 4H-yhdistys mukana Saunanlämmityksestä huolehtii Ladun ja Polun jäsenten lisäksi Punkalaitumen 4H-yhdistys vuoroviikoin. Sunnuntaisin 4H-yrittäjät Eemil ja Mikael Salmela sekä velipoika Samuel Salmela huolehtivat saunan lämmityksestä sekä pitävät auki kioskia. Mikael Salmela toimi jo kesällä uimarannan kioskiyrittäjänä. – Meillä on myynnissä Metsärannan grillimakkaraa, sinappia sekä kahvia, teetä, kivennäisvettä ja kahvileipiä, kertovat pojat. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2022 Etusivu..............1,03 e/pmm 1-väri 1,13 e/pmm 4-väri 1,23 e/pmm Muut sivut........0,93 e/pmm 1-väri 1,03 e/pmm 4-väri 1,13 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2022: Kestotilaus.....50 euroa 12–10kk ..........52 euroa 9–7kk...............46 euroa 6–4kk...............38 euroa 3–1kk...............34 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Anu Helariutta-Koskua Terveyttä ja iloa avannosta Seija Mahlamäki-Kultanen on tyytyväinen, että Punkalaitumen kunta on Kivirannassa panostanut turvallisuuteen uusimalla laiturilta avantoon vievät portaat. Mikael ja Eemil Salmela vastaavat 4H-yrittäjinä Kivirannan kioskista. Viime sunnuntaina mukana oli myös velipoika Samuel. Kivirannan saunamajureihin kuuluva Sakari Pärssinen kehuu avannossa käynnin terveysvaikutuksia. Flunssaa miehellä ei ole ollut viiteen vuoteen.
Torstaina tammikuun 20. päivänä – N:o 3 – 2022 8 Harri Penttilä 363 harripenttila.fi Ilmoituksen maksaa ehdokas itse. NUOHOUSTA Nokinenä Paananen Puh. 040-824 0022 PUHTI-RYHMÄ Onko hyvinvoinnin edistäminen to do -listalla, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Voisiko ryhmämuotoinen, viikoittainen tapaaminen auttaa sinua siirtymään sanoista tekoihin? TAVOITTEELLISTA TOIMINTAA TYÖIKÄISILLE. KTS. INFO ja ILMOITTAUDU 25.1. MENNESSÄ! www.punkalaidun.fi/puhtiryhma VIIALAN KOTILEIPOMO Punkalaitumen torilla torstaisin. Nyt myynnissä Runebergin tortut ja laskiaispullat! MYYDÄÄN tai VUOKRATAAN siisti, saunallinen KAKSIO, 43 m 2 , Sarkkilantiellä. Puh. 0400-534 921 Taksi Joonas Savikko Puh. 045 617 1558 Punkalaitumen Kunto Ampumajaosto: Ampumakoulu jatkuu, kun koronatilanne sen sallii. 4H 36Karuselli ma ja pe 13–15, nuorten Pohjoisseudun monitoimikerho ke klo 17.30–18.30. Keskustan monitoimikerho 1.–3.-luokkalaisille ti 16–17, 4.–6.-luokkalaisille ke 16–17. Kerho toistaiseksi ensisijiasesti ulkona. Oriniemen Martat 24.1. klo 10 kävelylenkit alkavat. Lähtö kirkkotorilta. Metsästysseura Haukka Ampumakoulu jatkuu, kun koronatilanne sallii. Punkalaitumen Mieskuoro Mieskuoron harjoitustauko jatkuu toistaiseksi. Harjoitusten alkamisesta ilmoitetaan tekstiviestillä. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Noudatamme kaikissa tilaisuuksissa AVIN määräämiä korona ohjeita. Kuntokortit ja vapaaehtoiskortit voi palauttaa kukkakaupalle 28.1. mennessä. Ota uusi kortti mukaasi. Tiistaisin kuntosali avoinna Pakarilla klo 16–18. Kilpailut: Ke 16.2. klo 10–14 Eläkeliiton valtakunnalliset pilkkimestaruuskilpailut. Paikka Kristalliranta, Säkyläntie 275, 27800 Säkylä (Jäävaraus) Lisätietoa ja ilm. 4.2. mennessä. Hilkalle 040 582 4377. Eläkeliiton valtakunnalliset mestaruuskilpailut hiihdetään Valkealassa 24.2.–25.2.2022. Kilpailupaikkana on Valkealan urheilukeskus, Toikkalantie 6, 45370 VALKEALA. Lisätietoa Hilkalta. Matkat: Lehmirannan pikkuloma 25.– 28.28.2.2022 pelimanni viikko. Ilmoita 23.1. mennessä Hilkalle 040 582 4377. Mannerheim ja saksalainen suudelma Porin teatterissa pe 18.3. klo 13. Ilm. 25.2. mennessä Hilkalle 040 582 4377. Hamina Tattoo 14.7. Ilmoittautumiset 25.2. mennessä Hilkalle 040 582 4377. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2022 seuraavat tuetut lomat: Lehmirannan lomakeskus 19.4.–24.4.2022, Kylpylähotelli Peurunka 14.8.–19.8.2022 ja Rokua Health & Spa 25.9.–30.09.2022. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3kk ennen loman alkamisaikaa. Samalla lomakkeella voi hakea kaikkia lomia. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh. fi. Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9–13 p. 010 219 3463. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti jatkuu perjantaisin klo 16–20 ja sunnuntaisin klo 15–19. Vakiintunut harrastajakunta, koronapassi, käsihygienia ja maskisuositus. Seuraa ajankohtaisia ilmoituksia ja mahdollisia muutoksia fb-ryhmässä ja lehden järjestöpalstalla. Punainen Risti Terveyspisteen puhelin päivystää tiistaisin klo 11–14 p. 041 318 6650.Terveyspiste suljettu. Seurat toimivat Äänestää kannattaa Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus arvioiden mukaan on jäämässä hyvin matalaksi. Nyt kannattaa kuitenkin lähteä täyttämään kansalaisvelvollisuus, sillä kyse on hyvinvoinnista ja uuden luomisesta. Hyvinvointialueen valtuustoon tarvitaan terveydenhuollon tai pelastus alan ammattilaisia. Kyse on kansalaisten terveyden ja pelastuspuolen suurimmasta uudistuksesta. Ei kai kukaan halua puoskareiden järjestävän terveydenhuollon palveluita mielensä mukaisesti? Ammattilainen, kokemusta omaavana on nyt, jos joskus oikea valinta. Ottaen myös huomioon tulevien valtuustoryhmien koon hyvinvointialueen valtuustossa, painoarvoa on vain isoilla ryhmillä. 2023 alussa toimintansa aloittava Pirkanmaan hyvinvointialue 526 600 asukkaan väestöpohjallaan, liki 18 000 työntekijällään ja kahden miljardin euron talousarviollaan, on järkälemäinen organisaatio. Jokainen ihminen tarvitsee elämänsä jossakin vaiheessa sosiaalija terveydenhuollon palveluja sekä pelastustoimen palveluja. Ennen soteja maakuntauudistusta oli kuntaja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke, jota koskeva laki astui voimaan 2007. Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäinen hallitus käynnisti hankkeen vuonna 2006. Laki pakotti pienimmät kunnat järjestämään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. 2011 Kataisen hallituksen kuntaministeri Virkkunen (kok.) ilmoitti, ettei keskustavetoisena käynnistettyä rakenneremonttia viedä loppuun. Meillä Punkalaitumella päätökset oli jo tehty ja sote-palvelut ulkoistettu Sastamalan järjestettäviksi. Kuinka käy nyt 2023 jälkeen? Sote-palvelut ovat varmasti saatavana, mutta missä? Ari Prihti kunnanvaltuutettu (kok.) Punkalaidun Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut liikkumattomuuden neljänneksi suurimmaksi elintapasairauksien aiheuttamaksi kuoleman riskiksi maailmassa. Vähäinen liikkumisen määrä ja runsas istuminen heijastuvat väistämättä myös työikäisten työssä jaksamiseen, tukija liikuntaelimistön kuntoon ja näiden kautta heikentävästi työn tuottavuuteen. Useampi ei edes huomaa kun kunto romahtaa. Ja kun se romahtaa, ollaankin jo kuopassa, jolloin kunnon kohottaminen on haastava ja pitkäjänteinen prosessi. Kunnon romahtamisella on moninaisia vaikutuksia. Ensimmäisenä ihminen huomaa toimintakyvyn rapistumisen. Iäkkäät huomaavat sen usein tasapainoon liittyvistä haasteista. Nuoremmat taas siitä, etteivät he ole enää yhtä vetreitä, notkeita ja ketteriä. Liikunta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti myös muuhun hyvinvointiin kuten esimerkiksi unenlaatuun ja mielen hyvinvointiin. Poikkeusolot tulevat näillä näkymin rajoittamaan toimintojen järjestämistä vielä jonkun aikaa. Liikkumista ja sen aloittamista ei kuitenkaan tulisi unohtaa ja lykätä pidemmälle. Punkalaitumen kunta kannustaa kuntalaisia liikkumaan omatoimisesti käyttäen paikkakunnalta löytyviä liikuntapaikkoja. Ulkona liikkumiseen kannustaa Talvi liikkujakampanja, jossa kerätään kilometrejä talven ulkoliikuntalajeissa. Terveyttä työikäisillehanke tarjoaa tavoitteellisen hyvinvointiryhmän, jossa lähdetään parantamaan omaa hyvinvointia hyvällä mielellä. Jokaisen osallistujan lähtötilanne kartoitetaan erilaisin testein. Tämän jälkeen osallistuja asettaa itselleen tavoitteen jollekin hyvinvoinnin osa-alueelle. Se voi olla esimerkiksi parempi ja virkeämpi olo, painonpudotus, paremmat yöunet, kestävyyskunnon kehittäminen, hyvän olon lisääminen tai miksei vaikka puolimaraton. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti liikunnan parissa, mutta myös etäluennoille, jossa aiheena on erilaiset hyvinvointia tukevat teemat. Alkukesästä mittaukset tehdään uudelleen ja katsotaan mihin ollaan päästy. Teksti: Ella Liimatainen Puhtiryhmä aloittaa