Uutisja ilmoituslehti Torstaina syyskuun 20. päivänä N:o 38 2018 109. vuosikerta Irtonumero 1 € (sis. alv) Myynnissä Punkalaitumen Sanomien toimituksessa. Käteismaksu. Kirja toimitetaan myös postitse (postituskulut lisätään hintaan). 40,40,SORVIN LASTUJA Matti Roukan kirjoituksia Punkalaitumen Sanomissa vuosilta 1964-2017 AJANKUVIA KUUDELTA VUOSIKYMMENELTÄ ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi Uutiset ja tapahtumat tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus Määräaikaistilauksena 12 kk 45 €, 9 kk 39 €, 6 kk 31 €, 3 kk 27 € 43 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 20 € / 12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava TILAA SYYSLUKEMISEKSI Punkalaitumen Sanomat LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ mm. ilmaja maalämpöpumput viemärikuvaukset Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU Plussakortilla TOSI ON! Palvelusta to-la 7 90 15 00 5 sk Edullista! Edullista! PE Pyymäen konsulentti SYKSYN SATOA EDULLISESTI! ALKUVIIKON TARJOUKSIA ALLA MA ? KE 24. 26.9. Edullista! OMASTA UUNISTA prk 2 65 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 20. 23.9. 2 69 2 99 pkt ps 1 99 kpl 1 00 Edullista! kg 3 95 pkt 99 2 prk 1 80 1 00 ps HK n. 1,5 kg Piknik-paisti ERÄ Pirkka 2 dl Kuohukerma myös lakton (4,50) kg 7 95 Sikanauta jauheliha laadukas Ruodoton Lohimedaljonki ERÄ 19 95 kg kg 24 95 Savulohifilee ruodoton ERÄ kg 19 95 Ahvenfilee Viro ERÄ Kuuma Broileri kpl 5 99 GRILLISTÄ Pirkka 10 % Naudanjauheliha 600 g (8,32) rs 4 99 4 95 kg Kariniemi n. 1 kg Broilerin rintaleike mar. Snellman 300 g Maksamakkara (4,83) kpl 1 45 UUTUUS! 6 kpl/355 g Reissumiestäysjyväruis (2,79) ps 99 President Luumu Puola 69 kg Paula Omena Puola ämpäri sis. ämpärin 4 95 Pirkka 2 kg Peruna keltainen ja vihreä ps (0,50) 1 00 ps Lehtikaali 200 g (9,95) kg 1 99 kpl 5 95 3 kpl 6 99 Kotimainen Omena Erika Saksa 11 cm Calluna 17 cm Saarioinen ISOT Hampurilaiset 200-245 g (10,16-12,45) 2 49 kpl 3 00 3 kpl Saarioinen 300 g Puurot (ei vispi) (5,00) 2 rs 3 00 Pirkka 400 g Majoneesisalaatit (3,75) 2 rs 3 00 Hoviruoka Lihapiirakka 4 x 100 g (3,75) 2 pkt 3 00 Croissant 39 kpl 5 prk 2 00 Lindals 150 g Smoothie bowl rahka lakton ERÄ Poprilli 400 g Grillimakkara (2,48) pkt 99 Atria 400 g Uunilenkki (2,48) IsoViitonen 900 g Nakki (2,94) 2 65 pkt 1 00 4 ps Myllyn Paras 400 g Makaroni (0,70) Atria 350 g Saunapalvi (8,54) Meira 950 g Ketsuppi ei lisäaineita (2,79) Saarioinen Ruukut 300 g (8,33) 2 rs 5 00 Porsaan suikaleliha 6 95 kg Tuore, perattu Muikku säävaraus 6 99 kg Satsuma Espanja 1 kg/ps 99 ps Kariniemi 400-450 g Broilerin fileesuikaleet (8,89-10,00) 8 00 2 rs Setsuurilimppu 400 g (2,50) Porin Leipä: Sämpylät 7 kpl ERÄ TORSTAINA Plussakortilla! Saarioinen 200 g Pizzat (5,00)
Torstaina syyskuun 20. päivänä 2 – N:o 38 – 2018 Vanhusten asumispalvelut, osa 4: Odotettuja hinnankorotuksia Hinnankorotukset eivät jääneet vessapaperiin! ”Yllättäen” Med Group Oy nostaa Kaisankodin ja Hilman ja Matin asumispalvelujen hintoja reippaasti. Pyykki, siivous, ruoka ja hoitomaksu nousevat yhteensä 158 e/kk per asukas ensi vuoden alusta alkaen. Lisäksi tulee 15 % vuokrankorotus. Info-tilaisuudessa 31.1.2018 kerrottiin, että hoitajia pitää palkata lisää, ja siitä huolimatta vain vuokrat nousevat, eivät muut maksut. Luotetaanko asukkaan lyhyeen vai pätkivään muistiin? Riittävätkö kaikkien asukkaiden rahat korotuksiin, ja kuinka moni joutuu muuttamaan muualle edullisempaan hoitopaikkaan? Yksityistämistä puoltaneet kunnanvaltuutetut halusivat yksityistämisen hinnalla millä hyvänsä tietäen, että vain harvalla asukkaalla on varaa hinnankorotuksiin. ”Avoimen valtakirjan” Med Groupille antaneina valtuutetut saavat nyt seurata, mitä heidän päätöksestään asukkaille seuraa! Yksityistämisen tarkoitushan oli, että jokainen vanhus voisi asua oman kunnan yksikössä mahdollisen sote/maakunta-uudistuksen jälkeenkin. Esimerkiksi takuueläke on 775 e/kk, vinkkinä kunnanvaltuutetuille! Kaarina Uotila Asukkaan omainen Kristittynä valitettavan usein omimme Taivaan Isän työn eli märehdimme ja murehdimme milloin mitäkin asiaa. Emme oikein osaa luottaa siihen, että hänen lupauksensa pitää. Hänhän on luvannut huolemme kantaa. Kädet ristiessä luopuu samalla suruistaan. Ne saa nimettyä ja lausuttua ääneen. Silloin ne myös helpottuvat. Oikein mustan murheen iskiessä kimppuun, saattaa rukoilukin vaatia suuria ponnistuksia. Silloin riittää pelkkä ”Auta!” huokauksen kera. Ja olo helpottuu varmasti. Päivän sana: ”Tuonelan kohdusta minä huudan apua, ja sinä, Herra, kuulet ääneni” muistuttaa epäilevää siitä, että meillä kaikilla on rukouksia kuuleva Isä. Sellainen huolenpitäjä, jolla on aikaa ja kuulevat korvat, vaikka maailma olisi pettymyksiä ja hälyä täynnä. Mikään murhe tai ongelma ei ole hänelle liian pieni – eikä liian suuri! Istu siis alas, risti kätesi ja luota. Odota ja näe, koe ja muista! Kristittynäkään elämä ei ole vain helppoa ja aurinkoista. Meidänkin elämäämme mahtuu harmaita päiviä, pelottavia hetkiä ja kyyneleitä. Me kuitenkin saamme kulkea rauhallisin mielin ja tietoisina siitä, että me emme ole yksin. Meistä pidetään huolta ja meitä autetaan. Se, että muistaa saaneensa apua, lisää kiitollisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Kasvattaa luottamusta. Voi oikeasti kulkea rauhassa ja luottavaisin mielin päivän kerrallaan, jokaisesta hetkestä kiitollisena. Joskus ystävä tai tuttava saattaa sanoa, ettei ikävästä tilanteestaan selviä. Ettei enää jaksa. Että mitään ei enää ole tehtävissä. Tapaan joka kerta tuollaista kuullessani muistuttaa, että aina on vielä yksi oljenkorsi käyttämättä. Voi ristiä kätensä. Silloin yleensä myös aina huomaa, että rukous on se kaikista tärkein, se voimakkain ja tepsivin. Kokeile vaikka! Rukoile viikon ajan. Aloita vaikkapa sunnuntain ”Ilon kautta”-illasta. Tule Punkalaitumen kirkkoon, rukoillaan yhdessä! Jaa Herran kanssa huolesi, mutta muista kiittääkin. Pysähdy ristimään kätesi ja pyydä apua. Herra ei ole luvannut tuoda lottovoittoa tai etelänmatkaa rukoilevalle, mutta hän on luvannut olla niiden lähellä, jotka rukoillen kulkevat. Hän on luvannut kantaa heidän murheensa ja huolensa, kuulla rukoukset. Ja vastata niihin sitten, kun on vastausten aika. Heitä huolesi ja luota! Hanna-Mari Kamppikoski hankevetäjä, Tule kotiin -hanke Punkalaitumen seurakunta 20.9. Sinun kuolleesi heräävät eloon, heidän ruumiinsa nousevat ylös. Tomuun vaipuneet, herätkää ja riemuitkaa! Sinun kimaltava aamukasteesi virvoittaa maan, ja niin maa palauttaa kuolleet elämään. Jes. 26:19. 21.9. ”Pitikö sinun sekaantua minun elämääni, Jumalan mies! Pitikö sinun tulla tänne vetämään minun syntini esiin ja tappamaan poikani!” 1. Kun. 17:18. 22.9. ”Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo.” Joh. 5:21. 23.9. ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra.” Mark. 2:28. 24.9. Pahan polulle en jalallani astu, minä tahdon totella sinun sanaasi. Sinun päätöksistäsi en poikkea syrjään, sillä sinulta minä olen oppini saanut. Ps. 119:101–102. 25.9. Miten suloiset ovatkaan sinun sanasi! Ne maistuvat hunajaa makeammilta. Ps. 119:103. 26.9. Minä en siedä teidän pyhiä juhlianne ja pahoja tekojanne. Vaikka te levitätte kätenne rukoukseen, minä peitän silmäni, en tahdo teitä nähdä. Lakatkaa tekemästä pahaa. Jes. 1: 13, 14–15. Punkalaitumen Sanomat perjantaina 20. pnä syyskuuta 1918 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat syyskuun 19. pnä 1968. Päivän sanat SANA SINULLE Heitä huolesi ja luota Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 – Asevelvollisuuskutsunta Punkalaitumelaisille vuosina 1894 ja 1895 syntyneille nuorukaisille toimitetaan Loimaan kunnanhuon., Hirvikosken kylän Kitkan talossa tulevan lokakuun 1 pnä kello 9 ap. – Poikien käsitöiden opettajaksi Koskioisten kansakouluun on kolmesta hakijasta valittu opettaja Valdemar Piha Kivisenojalta. – Talonkauppoja. T.k. 17 pnä pidetyssä huutokaupassa on Aleksi Mäkitalo ostanut Mäkitalo nimisen talon Punkalaitumen Kouvolan kylästä 82,000 markan hinnasta. Samoin Oskari Lehtinen on ostanut yllä olevassa tilaisuudessa yllämainitusta kylästä RantaVarvun emätilan 160, 000 Suomen markan hinnasta. Samaan taloon kuuluvan Lepistön palstan osti Tapani Mäkitalo. Kauppahinta Smk. 16,000. Ranta-Varvun emätilasta lohkastun Saarenmaa nimisen palstan osti yllämainitussa huutokaupassa Kalle Salminen Smkasta 6000. Mäkitalon taloon kuuluneen Sillankorvan palstan osti samassa tilaisuudessa Evert Kerttula 2,800 Smkasta. – Punakaartilaiskarkureita pidätetty. Viime viikolla lauvantaina pidätettiin Mäenpäässä kaksi Riihimäen vankileiristä karannutta punakaartilaista. Toinen oli Väinö Väyrynen Ulvilan Toejoen kylästä ja toinen Eino Ruohomäki Ulvilan Koivistolta. Näistä viimemainittu jo viime heinäkuulla täällä pidätettiin ja lähetettiin kotipaikalleen, josta hän oli passitettu takaisin vankileiriin. Mutta mies sieltä on taas lähtenyt livistämään. Pidätetyt passitettiin vankikyydillä asianomaiseen paikkaan vastaamaan teoistaan. Punkalaitumen Osuuskassa on aloittanut uuden pankkija liiketalon rakentamisen vanhan toimitalon viereen. Rakennukseen tulee pankkitilojen lisäksi liikehuoneistoja ja asuinhuoneistoja. Rakennuksen tilavuudeksi tulee 3.800 kuutiometriä ja se valmistuu ensi kesäkuun loppuun mennessä. Osuuskassa nykyinen toimitalo valmistui vuonna 1939, mutta se on käynyt nykyisellään ahtaaksi, joten kassan hallintoelimet katsoivat tarpeelliseksi rakentaa uuden ja entistä paremman toimitalon, jolloin kassa pääsee toimimaan väljemmissä tiloissa. Osuuskassa saa käyttöönsä uusia tiloja 226 neliömetriä. Pankkisalin kanssa samaan kerrokseen tulee myöskin kaksi liikehuoneistoa, joiden yhteinen pinta-ala on runsaat 100 neliömetriä. Pankkisalin lisäksi Osuuskassan käyttöön tulee samaan kerrokseen johtajan ja johtokunnan huoneet, konttoripäällikön ja tarkastajain huoneet sekä pankkiholvi. Pohjakerrokseen tulee 163 neliön suuruinen baarihuoneisto käsittäen kahvion, kabinetin sekä keittiöym. tarpeelliset tilat, asukkaiden kellarit sekä sauna. Ylimpään kerrokseen tehdään kuusi asuinhuoneistoa, joiden koot vaihtelevat 23 neliömetristä 104 neliömetriin. Urakkasopimuksen mukaan rakennuksen tulee olla valmiina ensi kesäkuun loppuun mennessä. Piirustukset on laatinut arkkitehtitoimisto Sirkka ja Aarne Piirainen Helsingistä. Pääurakoitsijana on Rakennusliike U.I. Laaksonen Oy Lauttakylästä. Rakennustyöt aloitettiin 11.9. ja Osuuskassan puolesta rakennustöiden valvojana on rakennusmestari Viljo Siivonen. Nykyinen 1.900 kuutiometrin suuruinen toimitalo jää uuden talon valmistuttua palvelemaan liikeja asuinrakennuksena. Osuuskassa rakentaa uuden toimitalon Pe 21.9. klo 9 Aamulenkki lähtee srk-talolta. Su 23.9. klo 18 Ilon kautta ilta kirkossa. Tervetuloa toisenlaiseen iltamessuun! Mukana toteuttamassa niin työntekijöitä kuin seurakuntalaisia. Kirkkokahvit. Su 30.9. klo 10 Sukupolvien messu kirkossa. Jumalanpalvelus kaikenikäisille seurakuntalaisille. Mukana Rahko, Kaukinen, Mäkinen, Pyykkö, Tasanen ja Lähdeniemi. Messun jälkeen ruokailu seurakuntatalolla sekä ohjelmahetki. Vanhemman väen on mahdollisuus saada kuljetus kirkkopyhään, ilmoittaudu 28.9. mennessä Jaanalla p. 040 8048814 (soittoaika klo 9–11). Musiikki: To 20.9. klo 18.30 Kirkkokuoro srk-talolla joka torstai. Su 30.9. klo 18 Make Perttilän konsertti kirkossa. Vapaa pääsy. Lapset ja perheet: Ke 3.10. klo 9.15 Perhekerho Pappilassa. Aamupuuroa ja kahvia tarjolla n. klo 9 alkaen. Rippikoulu: Su 30.9. klo 18 Rippikoulun aloituskonsertti kirkossa. Konsertin jälkeen jaetaan rippikouluvihot ja muita tärkeitä papereita. Muista: ilmoittautuminen rippikouluun päättyy sunnuntaina 30.9. Lue lisää tapahtumistamme kotisivuiltamme www.punkalaitumenseurakunta.fi. Rakkaamme Lauri Kalevi KETO Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Lauri siunataan Punkalaitumen kirkossa 29.9.2018 klo 13.00, jonka jälkeen muistotilaisuus Koulutintissä. Muistotilaisuuteen osallistuvia pyydämme ilmoittautumaan Anitalle, puh. 040-585 0799, 26.9. mennessä. 27.9.1931 14.9.2018 On maa on autuaitten maa. Maa kaunis kultainen, ja sinne tähtitarhain taa pois murheen maasta muuttaa saa. Ja siellä, luona Jeesuksen on mieli riemuinen. Aila Simo ja Anita Santeri, Viviann, Eveliina, Peetu ja Sanni Oskari ja Tiia sukulaiset ja ystävät
Torstaina syyskuun 20. päivänä 2018 – N:o 38 – 3 Punkalaitumen 4H-yhdistyksen tuoremehuaseman avautuminen on yksi varmoista syksyn merkeistä. Omenaa mehuksi on asemalla puristettu jo viidettä viikkoa. – Tänä vuonna on ollut hieman rauhallisempaa eikä sellaisia ruuhkia kuin parempina omenavuosina. Vakioasiakkaiden sadot ovat tainneet jäädä heikommiksi tai sitten omenat ovat kypsyneet liian nopeasti. Ylikypsistä omenoista ei tule kunnon mehua, pohtii mehuasemalla asiakkaita palveleva Leena Männistö. Hänen mukaansa kilosta omenaa tulee noin 50 % mehua litroina. Eli kymmenestä kilosta omenaa saadaan viitisen litraa maistuvaa ja vitamiinipitoista juotavaa. Mehuasemalle omenakuorman kanssa saapuivat mm. sastamalalaiset Eeva-Liisa ja Väinö Sianoja. – Olemme käyneet täällä tekemässä mehua joka vuosi siitä asti, kun asema aloitti toimintansa, kaksikko kertoo. Omenoita Sianojat kertovat keräävänsä oman puutarhan lisäksi mm. sukulaisten ”nurkista”. – Nytkin kauimmaiset omenat tulevat Kangasalta saakka. Parasta mehua tulee mielestäni punaisista kaneliomenoista, Eeva-Liisa kertoo. Puristetun mehun pariskunta käyttää osittain itse ja osalla ilahdutetaan sukulaisia. – Kun kerran omenoitakin on heiltä saatu. Puolukoita otetaan vastaan Punkalaitumen 4H-yhdistyksen uutena toimintamuotona on tänä syksynä ollut metsämarjojen vastaanotto. – Alkukaudesta välitimme mustikkaa, nyt otamme vastaan puolukkaa, kertoo Leena Männistö. Marjoja otetaan mehuasemalla vastaan maanantaisin. – Marjoja saa poimia ja tuoda kuka tahansa ja tienata sillä tavalla verottomasti. Yhdistys ottaa marjojen välittämisestä pienen palkkion, Männistö toteaa. Mielenkiintoinen maanantai Juha Aro – Olin 11-vuotias, kun talvisota alkoi. Töihinhän meidät lapset laitettiin ja siitäkin selvittiin, vaikka välillä olin niin väsynyt, että nukahdin soppakupin viereen ruokapöydässä. Se lapsuus kyllä opetti sitten työntekoon, muistelee lauantaina 15.9. 90 vuotta täyttänyt Touko Honkamaa. Sotavuosista Honkamaalle on päällimmäisenä jäänyt mieleen raskaan työnteon lisäksi synkkä tunnelma. – Isä lähti sotareissulle 14.10.1939. Nuorin veljeni oli silloin seitsemän päivän ikäinen. Vanhempi veljeni jäi minulle malliksi ja piti meille nuoremmille kuria. Viljami-isä oli ns. vanhempaa ikäluokkaa mutta ei päässyt sodasta niin nopeasti kuin muut saman ikäiset, koska oli pioneeri ja heistä oli pulaa. Oman varusmiespalveluksensa Touko suoritti Riihimäellä vuonna 1948. – Isänmaallisuus oli silloin vähän kaukana ja aliupseerikoulustakin pystyin ”lintsaamaan”. Jälkeenpäin olen sitä tietysti katunut, kun monesti on kysytty, miksen sitä ole käynyt. Selitä sitä sitten, että laiskuuttani. Onneksi pojista on sillä saralla tullut vähän parempia, Touko naurahtaa. Nuorukaisena hän oli taloissa renkinä ja kiersi isänsä kanssa rakennustöissä. Parikymppisenä hän meni harjoittelemaan Tursankankaan Osuuskaupan myymälän, jonka jälkeen suoritti kauppakoulun Helsingissä. Sieltä tie johti myymälänhoitajaksi Orimattilaan. Touko tapasi Riihimäellä vaimonsa Anna-Liisan ja heidät vihittiin Orimattilassa. Avioliittoa kesti 64 vuotta aina edelliskevääseen, jolloin Anna-Liisa menehtyi. – Se oli hyvä avioliitto. AnnaLiisan kuolema oli elämäni suurin menetys, Touko sanoo. Honkamaan työura kuulostaa hengästyttävän monipuoliselta. K-kauppiaan, kirjakauppiaan, vanginvartijan, vakuutusmiehen, kunnallisen alkoholitarkastajan ja OTK:n varastonhoitajan töiden jälkeen Touko Honkamaa päätti hakea Iisalmen kaupungin koululaitoksen talouspäällikön virkaa. – Olin suuresta hakijajoukosta kaikista huonoiten koulutettu, vaikka olin virkaa silmällä pitäen opiskellut yliopistossakin. Niin SKDL kuin kokoomuskin kyselivät puoluekantaani mutta sanoin, että en ole sitä kenellekään 50 vuoteen paljastanut enkä haluaisi paljastaa nytkään. Niin sitten kävi, että molempien ”laitojen” äänillä tulin valituksi virkaan ja sitä hoidin 15 vuoden ajan aina eläkkeelle jäämiseen asti. Touko jäi eläkkeelle talouspäällikön virasta vuonna 1991 ja vaimonsa Anna-Liisa opettajan virasta seuraavana vuonna. Vuosikymmenten jälkeen kotiseudun kutsu oli edelleen vahva. – Olimme vuonna 1987 ostaneet Oriniemestä isäni isoisän rakentaman torpan ja kahdeksan ensimmäistä vuotta eläkkeellä meni sitä korjaillessa. Siellä asustimme Anna-Liisan kanssa niin kauan, kuin lapset olivat sitä mieltä, että pitäisi muuttaa tänne keskipitäjälle. 130-vuotias ”torppa” Oriniemessä on nyt hyvässä kunnossa ja poikien omistuksessa, Touko juttelee. Eläkepäiviään Touko Honkamaa viettää keskipitäjällä. Sydänvaivoja lukuun ottamatta hän on tyytyväinen oloonsa. Muisti toimii hyvin ja ajatus leikkaa edelleen kuin ”partaveitsi”. – Nykyään puhutaan paljon siitä, että ihmisen pitäisi opiskella koko elämänsä ajan. Minä olen niin koittanut tehdä ja hankkia oppia sitä mukaan, kun kulloinenkin työ on vaatinut. Lapsuus opetti työntekoon Touko Honkamaan työura alkoi nuorukaisena renkinä Punkalaitumen eri taloissa ja päättyi Iisalmen kunnan koululaitoksen talouspäällikkönä. Aattopäivät Kun täytän 70 vuotta, olen melkein velaton mies. Satanen voi olla velkaa yksityisille. Uutta velkaa en tee, vaikka nälkään kuolisin. Epäilen koulutyömaasta, että styroksi on tehty Vammalassa ja sokkelipalkit on tehty Loimaalla. Styroksia ei tietääkseni tehdä muualla kuin Vammalassa Varoitus liitsolalaisille Viime sunnuntaina iltapäivällä Liitsolan keskustan alueella kulja Nurmijärvellä. Sokkelirautoja Vammalassa hitsaillut mies on jo edesmennyt mutta en mainitse kirjoituksissani vainajien nimiä. Heimo Alajoki Vammalantie 980 P.S. Sammunut lyhty ei juhli seitsemääkymppiä. jeskeli mieshenkilö pihapiireissä. Hän tunkeutui häikäilemättömästi muun muassa suljetun portin kautta piha-alueelle. Puukauhoja myynyt mies antoi nähtäväksi suomeksi kirjoitetun lappusen, jolla esitteli asiansa. Kun kauppoja ei syntynyt, mies käyttäytyi pelottavasti. Pihasta poistuessaan mies tarkasteli ja kurkisteli rakennuksiin. Liekö ollut tarkkailukäynnillä kylässä. Nimim. Olkaa valppaana Omenasatoa jälleen mehuksi Eeva-Liisa Sianoja ja Leena Männistö valmistelevat 4H-yhdistyksen mehuasemalla punaisia kaneliomenia mehun puristamista varten. www.tienhoito.fi *urakoitsijat *maansiirtotyöt *tarvikkeet *tiekunnat kartalla *tiekunnan tietojen päivitys Suomen metsäkeskus EU-maaseuturahasto Saapa nähdä, täyttyvätkö kunnantalon valtuustosalin lehterit maanantaina valtuuston kokoontuessa valitsemaan Punkalaitumelle uutta kunnanjohtajaa. Valinnan luulisi kiinnostavan myös kuntalaisia, onhan kunnanjohtaja eräänlainen pitäjän keulakuva ja tietysti hallinnon ykköshenkilö. Loppusuoralla kunnanjohtajaksi on edelleen kolme hakijaa, joista valtuusto tulee valinnan tekemään. Tähän mennessä edes ”käytäväpuheissa” ei yksikään kolmesta ehdokkasta ole noussut muiden yläpuolelle. Valinnan tekevä kunnanvaltuusto pääsee vielä viime metreillä tapaamaan kasvokkain jokaisen hakijan. Huomenna järjestettävä kuuleminen tulee todennäköisesti ratkaisemaan aika paljon sitä, kenen taakse enemmistö valtuutetuista maanantaina asettuu. Sen verran tietoa on tihkunut, että jokaista kolmea hakijaa pidetään hyvänä. Jokaisella on varmasti myös omat vahvuutensa, jotka kunnanjohtajana nousisivat esiin ja tulisivat samalla kuntamme hyödyksi. Maanantai-ilta on yhtä kaikki mielenkiintoinen. Erittäin todennäköistä on, ettei valintapäätös tule olemaan yksimielinen johtuen juuri kolmen ehdokkaan erilaisista vahvuuksista. Jos kunnantalolla ei ole juuri tullut poikkeiltua, maanantaina voisi kannattaa tulla.
Torstaina syyskuun 20. päivänä 4 – N:o 38 – 2018 Punkalaitumen seurakunnan kirkkovaltuusto tulee marraskuun seurakuntavaalin myötä uudistumaan merkittävästä. Nykyisistä 15 valtuutetusta ehdolle on asettunut ainoastaan neljä. Yhteensä kolmella eri listalla ehdokkaita vaalissa on 29. Nykyisistä kirkkovaltuuston jäsenistä ehdolle seurakuntavaalissa ovat asettuneet Jari Kantonen, Timo Karunen, Sirkka Madekivi ja Kalevi Sillanpää. Muut nykyisistä valtuutetuista eivät ole ehdolla. Tämä tarkoittaa sitä, että yli kaksi kolmasosaa kirkkovaltuuston jäsenistä tulee ensi vuonna olemaan uusia nimiä. Seurakuntavaalissa ehdokkaita on asettanut kolme listaa. Ne ovat Kaikkien kirkko ( Ulla Dahl, Pentti Mattila, Merja Pulakka ja Seija Rautava), Keskustan ehdokaslista ( Raili Granni, Mikko Huuskonen, Tuula Jussila, Jari Kantonen, Timo Karunen, Riikka Keskinen, Simo Keto, Kari Lehtinen, Linda Lähdeniemi, Seija Mahlamäki-Kultanen, Satu Rannikko, Matti Seppä ja Juhani Törmä) sekä Kaikille hyvä seurakunta ( Hanna Berggren, Tapio Berggren, Merja Hällfors, Kaisa Kirkko-Jaakkola, Erkki Leppäkorpi, Sirkka Madekivi, Heini Mahnala, Mervi Moilanen, Ilari Nikula, Anne Peräniitty, Kalevi Sillanpää ja Hanna Uusi-Kuitti). Ehdokkaiden määrä neljän vuoden takaisista vaaleista laski kahdella. Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 18.11. Ennakkoäänestys toimitetaan 6. –10.11. Äänestäjät voivat etsiä itselleen sopivaa ehdokasta tälläkin kertaa mm. vaalikoneen avulla. Ehdokashankinta hankalaa – Minusta tuntuu, että seurakuntavaaleja pidetään jostain syystä jotenkin hankalina. Jopa valitsijayhdistyksen perustaminen oli vaikeaa, harmittelee Kaikkien kirkko -listan vaaliasiamies Terttu Routsi. Hänen mukaansa listalle ei alun perinkään lähdetty hakemaan suurta määrää ehdokkaita. – Lähinnä mukaan pyydettiin ”sopivia” nimiä. Ehdokkaiden löytämisen vaikeutta kuvailee myös Keskustan ehdokaslistan asiamies Outi Uusi-Kouvo. – Kovin helppoa ei ollut ehdokkaita saada, mikä on tietysti pettymys. Sanojia on kyllä seurakunnan asioihin monia mutta mukaan ei lähdetä. Saimme silti kokoon sisällöltään hyvän listan. – Yleinen ilmapiiri tuntuu olevan sellainen, että ihmiset eivät ole halukkaita asettamaan itseään alttiiksi tai sitten seurakunnan asiaa ei vain koeta itselle läheiseksi, Uusi-Kouvo pohtii. Kaikille hyvä seurakunta -listan vaaliasiamies Harri Lumme on kolmikosta ainoa, joka on aidosti tyytyväinen listan ehdokasmäärään. – Neljä vuotta sitten ehdokkaita oli viisi, nyt saimme enemmän kuin tuplaten ehdokkaita. Se oli iloinen yllätys, josta pitää olla tyytyväinen. Mukana on niin uusia nimiä kuin vanhoja konkareitakin. Nykyisistä kirkkovaltuutetuista mukana vain neljä Seurakuntavaalissa Punkalaitumella 29 ehdokasta Juha Aro Kaikille hyvä seurakunta -vaalilistan asiamies Harri Lumme toimitti 12 ehdokkaan listan sekä muut vaadittavat asiakirjat kirkkoherranvirastoon maanantaina. Asiakirjat otti vastaan talouspäällikkö Manu Löytty. Punkalaitumen kunnanhallitus kokoontui maanantaina päättäen mm. seuraavat asiat: – Kunnan hallintosääntöön esitetään tehtäväksi muutoksia johtuen mm. ruokaja puhtaanapitopalveluiden yksityistämisestä. – Valtuustolle esitetään, että se valitsee Hyvinvointilautakunnan varajäsenen paikkakunnalta pois muuttaneen Kauko Niemen tilalle. – Valtuustolle esitetään, että se valitsee Kansallisen Kokoomuksen varavaltuutetuksi Kauko Niemen tilalle Taina Mielosen. – Kunnanvaltuuston 21.8. tekemät päätökset päätettiin laittaa täytäntöön. – Käytiin evästyskeskustelu hallintotoimen talousarvion valmistelun jatkamisesta. Punkalaitumen kunnan tuloveroja kiinteistöveroprosentit tulevat ensi vuonna pysymään todennäköisesti nykyisinä. Kunnanhallitus päätti maanantaina pitämässään kokouksessa esittää valtuustolle, ettei veroprosentteihin tehdä muutoksia. Kunnanhallituksen esityksen mukaan tuloveroprosentti olisi ensi vuonna 22. Kyseisellä veroasteella kunnallisverotuloja on arvioitu kuluvana vuonna kertyvän noin 7,5 miljoonaa euroa. Elokuun lopun tilanteen mukaan verotuloja on tänä vuonna kertynyt noin 250 000 enemmän kuin vuonna 2017 vastaavana aikana. Verokertymän oletetaan ylittävän koko vuonna arviomäärän. Kiinteistöveron osalta kunnanhallitus esittää yleisen veroprosentin määräksi 1,05 %. Vakituisen asunnon vero olisi 0,6 % ja muiden asuinrakennusten 1,05 %. Kiinteistöveroa kunta keräsi vuonna 2017 noin 675 000 euroa. Kunnanhallituksen päätöksiä Veroprosentit pysynevät ennallaan Punkalaitumelainen LeenaMaija Härmä on julkaissut jälleen yhdessä Eeva Maria Salon kanssa runokirjan. Kirjan nimi on ”Hiekkakakkuja ja Tuulihattuja”. Leena-Maija Härmän kynästä kirjaan on syntynyt Hiekkakakkuja -nimellä yli 50 runoa. – Olen kirjoittanut runot ihmisille, joita olen rakastanut, rakastan ja tulen rakastamaan, kuvailee Leena-Maija. Aiemmin häneltä on ilmestynyt yhteistyössä Salon kanssa runokirja ja sitä ennen sekä dekkari että satukirja. – Vähän pidempää piti nytkin kirjoittaa mutta runoahan se pukkasi. Runoja rakkaille ja rakkaista Kirves Siinä oli puuvartinen vanha kirves nojallaan pölkyn päällä. Terä hieman ruosteessa, lienee kesäterässä? Kirves paljon puita halkonut, on nyt tarpeeton. Ei enää puita, vanhus lähti muualle. Jäljelle jäivät pölkky, kirves ja tahko. Leena-Maija Härmältä on ilmestynyt yhdessä Eeva Maija Salon kanssa toteutettu runokirja Hiekkakakkuja ja Tuulihattuja.
Torstaina syyskuun 20. päivänä 2018 – N:o 38 – 5 Punkalaitumelainen kansanedustaja Martti Mölsä (sin.) on ilmoittanut, ettei lähde ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa. – Tein siitä asiasta päätöksen jo edelliskevään kuntavaalien yhteydessä. Perussuomalaisten hajoaminen ei tähän päätökseen vaikuttanut. Vaikka Mölsä onkin toisen kauden jälkeen jättämässä eduskuntatyöskentelyn, tulevat viimeisetkin kuukaudet Arkadianmäellä olemaan kiireisiä. – Työtahti taitaa vain tiivistyä loppua kohden. Erityisesti Mölsää työllistää talousvaliokunnan puheenjohtajuus, jonka hän otti vastaan keväällä. – Valiokunta kokoontuu tiistaista perjantaihin joka päivä ja siellä on runsaasti mm. asiantuntijoiden kuulemisia. Käsittelyssä on sekä hallituksen esityksiä mutta myös EU:n asetuksia ja direktiivejä. Vielä syksyllä valiokuntaan tulee kolmisenkymmentä hallituksen esitystä ja saman verran Eja U-kirjelmiä. Valiokunnassa käsitellään mm. uusiutuvan energian verotusta sekä tilintarkastuslain muutosta, jolla helpotetaan mikroja pienyritysten tilintarkastusta. Vajaa 40 000 yritystä vapautuisi lain hyväksymisen jälkeen tilintarkastusvelvoitteesta, Mölsä kertoo. Kuluneeseen hallituskauteen hän on pääasiassa tyytyväinen. – Hallitusohjelman tavoitteita on soteja maakuntauudistusta lukuun ottamatta saatu toteutettua hyvin. Talous on ollut kasvu-uralla ja työttömyys laskenut jo alle asetettujen tavoitteiden. Sote-lausuntoa tulkittu väärin Martti Mölsä osallistui talousvaliokunnan puheenjohtajana 12.9. Finlandiatalossa järjestetylle Taloudenpuolustuskurssille. Siellä hän epäili, ettei hallituksen soteja maakuntauudistus tule välttämättä toteutumaan kuluvalla vaalikaudella. – Lausuntoani tulkittiin varsinkin opposition puolella hieman väärin. En ole sote-epäilijä, mutta on aivan mahdollista, että hallituksen työ jää kesken opposition jarrutuksen takia. Tässä vaiheessa tilanne on se, että oppositio pystyy halutessaan siirtämään uudistuksen yli vaalien, Mölsä toteaa. Hänen mukaansa aivan viime aikoina kuitenkin myös opposition riveissä on alettu tajuta, että mikäli uudistus ei toteudu, on se seuraavan hallituksen asialistalla. – Demaritkaan eivät pääse yksin päättämään uudistuksen sisällöstä, vaikka hallitukseen vaalien jälkeen nousisivat. Mukana on myös muita puolueita ja kompromisseja on väkisinkin tehtävä. Maakuntauudistuksen toteutumisessa Mölsä näkee myös hyviä puolia. – Maakunnalla voisi olla hyvin itsehallinto, jotta se voisi kehittää omia toimintojaan. Samalla se murtaisi Helsinki-keskeisyyttä. Soteuudistuksen toteutuminen antaisi puolestaan myös kunnille mahdollisuudet kehittää omia toimintojaan. – Kuuden suurkaupungin ”sotekapina” on niiden oman edun tavoittelua. Pelätään, että valtaa siirtyy maakunnalle, Mölsä kuvailee. Onnistumisiakin takana Martti Mölsä kokee kansanedustajana onnistuneensa nostamaan esiin ja saamaan läpi valtakunnallisestikin merkittäviä asioita. – Jätevesiasetuksen kumoamista pääsin ohjaamaan niin, ettei ns. kuivan maan mökkien tarvitse tehdä asetuksen mukaisia järjestelmiä, ellei rakennukselle tehdä uudisrakennukseen verrattavaa rakennusluvan vaativaa korjaustoimenpidettä. Toinen iso asia oli sotiemme veteraanien osoitetietojen luovuttaminen kunnille, jotta näille voidaan maksaa korvauksia. Aiemmin korvauksia jäi maksamatta, koska osoitetiedot olivat salaisia ja KELA ei niitä kunnille luovuttanut. Uusin korjaus on, että veteraaniveljet saadaan viimein samalle viivalle, kun sotaveteraanien kotipalveluedut nousevat saman tasoisiksi kuin sotainvalideilla. Tämä kaivattu muutos toteutuu marraskuussa 2019. Paikallisesti Mölsä kertoo pitäneensä esillä erityisesti tieasioita. – Myllytie olisi muutettu soratieksi kahteenkin kertaan, ellemme olisi laittaneet vastaan. Nyt se on päällystetty kuntoon, kun saimme rahoituksen järjestymään. Viime syksynä kuntamme osalta Urjalantie ja Vammalantie saivat päällysteensä. Eivät ne ilman aktiivisia toimenpiteitä automaattisesti toteutuneet. Kunnan pitää erityisesti olla hereillä ja ajan tasalla tieasioissa. Passiivinen ei saa olla, Mölsä painottaa. – Ensimmäinen edellytys sille, että asioihin pystyy vaikuttamaan, on se, että ollaan hallituksessa. Rahoituksen järjestymistä niin teiden kunnostukseen kuin biotalouden hankkeille on auttanut se, että olin mukana valtionvarainvaliokunnan varajäsenenä ja työja elinkeinojaostossa. Syksyllä eduskunnan käsittelyyn tulee myös valtion ensi vuoden budjetti. – Se tulee olemaan siinä suhteessa hyvä, että velan ottamista on voitu vähentää 1,4 miljardiin. Suurta liikkumavaraa budjetissa ei kuitenkaan ole edelleenkään, Martti Mölsä toteaa. – Taloutta on viime vuosina sopeutettu koska halusimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Tavoite on saavutettu ja nyt voidaan mennä eteenpäin. Paras esimerkki paremmista ajoista on Mölsän mukaan Lex Lindström eli kertaluonteinen eläketuki iäkkäille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuki toteutetaan nyt toisen kerran tämän hallituskauden aikana. – Heikommassa asemassa olevien kansalaisten tilanteen parantamiseksi vähimmäismääräisiä päivärahoja korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80 euron kuukausittaista korotusta vähimmäispäivärahoihin. Lisäksi sinisten aloitteesta tehtiin päätös sairauspäivärahojen 55 päivän omavastuuajan poistamisesta kaikkein pienituloisimmilta. Hyviksi päätöksiksi Mölsä nostaa myös sen, että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan kymmenen miljoonaa euroa. – Saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä. Lääkekattoa puolestaan alennetaan useilla kymmenillä euroilla, jolloin vuosiomavastuurajan ylittäviä saajia tulee lisää lähes 15 000 ihmistä. – Toivoa sopii, että myös seuraava hallitus toteuttaa vastuullista budjettipolitiikkaa, toteaa Martti Mölsä. Martti Mölsä (sin.) ei asetu ehdolle kevään vaaleissa Työtahti eduskunnassa kiristyy loppua kohden Juha Aro Kansanedustaja Martti Mölsä (sin.) on tyytyväinen siitä, että pystyi vaikuttamaan huonokuntoisen Myllytien korjausmäärärahojen myöntämiseen. Hallitus sopi budjettiriihessä keinoista työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi. Monilla aloilla uhkana on osaavan työvoiman pula, minkä johdosta ulkomaisen työvoiman saatavuudella on lähitulevaisuudessa keskeinen merkitys. – Tällä hetkellä työlupien käsittely kestää liian pitkään. Työvoiman tarve saattaa ehtiä muuttua jo ennen kuin työntekijä voi aloittaa työskentelyn uudessa yrityksessä, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) toteaa. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työntekijöiden ja yrittäjien oleskelulupien käsittelyn enimmäisaika neljä kuukautta toteutuu koko maassa tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on alentaa käsittelyaikaa kahteen kuukauteen ensi vuoden aikana. Tällä hetkellä käsittelyaika on keskimäärin jopa kahdeksan kuukautta. – Tavoitteen saavuttaminen vaatii uudenlaista hakemuskäsittelyn järjestämistä. Ulkopuolisen selvityksen tilaaminen on hyvä tapa varmistua prosessien sujuvuudesta ja saada konkreettisia parannusehdotuksia. Panostukset käsittelyn sujuvuuden selvittämiseksi maksavat viime kädessä itsensä takaisin nopeutuneena hakemuskäsittelynä ja tätä kautta työvoiman saatavuutena, Satonen uskoo. Turvapaikan tai oleskeluluvan saaneiden ulkomaalaisten työllistymistä halutaan edistää nykyistä tehokkaammin jo kotoutumisvaiheessa. – Työllisyysasteen nostaminen on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Valitettavasti maahanmuuttajien työllisyysaste on tällä hetkellä monin paikoin muuta väestöä selvästi alemmalla tasolla. Mitä useampi Suomessa asuva pystyy tekemään töitä ja elättämään näin itsensä, sitä vahvemmin taloudellamme menee. Ilman vahvaa taloutta ei myöskään ylläpidetä nykyisiä hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoamia palveluja, Satonen korostaa. Toivottuja helpotuksia työperäiseen maahanmuuttoon Kansanedustaja Aro Satonen tyytyväinen budjettiriihen tuloksiin (kok.):
Torstaina syyskuun 20. päivänä 6 – N:o 38 – 2018 Hylätty huvipuisto Ukraina tuskin nousee monelle mieleen ensimmäisenä mahdollisena ulkomaanmatkan kohteena. Allekirjoittaneelle kuitenkin tarjoutui edellisviikon lopulla mahdollisuus lähteä katsomaan paikan päälle, pitävätkö ennakkooletukset paikkansa tästä maasta, joka suomalaisessa mediassa viime aikoina on ollut esillä lähinnä ikävien uutisten muodossa. Lisähoukuttimena matkalle lähtöön oli ehdottomasti se, että sen aikana tarjoutui mahdollisuus päästä tutustumaan Tšernobylin alueeseen, jossa 26.4.1986 tapahtui ihmiskunnan historian vakavin ydinonnettomuus. * * * Suomalaisdelegaatio, jonka mukana Ukrainaan tutustuin, koostui paikallislehtien päätoimittajista. Ohjelma oli siksi räätälöity lehtiväkeä silmällä pitäen ja mahdollisimman kiinnostavaksi. Suomen suurlähettilään vastaanotolla kuulimme suurlähettiläs Juha Virtasen ja lähetystön ”kakkosen” Maria Ågrenin ajatuksia asemamaastaan. Molempien mukaan Ukraina tarjoaisi suomalaisyrityksellekin potentiaalisen vientikohteen erilaisille tuotteille. Euroopan vilja-aittana mustanmullan maassa tarvittaisiin mm. maatalouskoneita. Monet keski-eurooppalaiset yritykset ovat jo Ukrainaan jalkautuneet ja etenkin Ågrenin viesti oli, että maan markkinat ovat jaossa nyt. Venäjän vuoden 2014 Krimin haltuunoton ja sen jälkeen puhjenneen Itä-Ukrainan kriisin osalta suurlähettiläs Virtanen ei nähnyt edessä nopeaa ratkaisua. Venäjä ei ole luopumassa Krimistä ja itäisessä Ukrainassakin rauha on kaukana. Huolimatta tulitaukosopimuksista taistelut jatkuvat päivittäin. Ukrainan turvallisuustilanteeseen syvennyttiin myös aivan Euromaidanin tapahtumien sydämessä sijainneessa Ukraine Crisis Mediacenterissä. Se on riippumaton mediakeskus, joka toki nostaa esiin voimakkaasti ukrainalaista näkökulmaa maan eri viime vuosien kriiseissä. Mediakeskus järjestää lehdistötapaamisia, jakaa tietoa ja tarjoaa apuaan ulkomaisille toimittajille näiden etsiessä tietoa Ukrainan tilanteesta. Vastaavasti se kouluttaa myös maan omia paikallisja aluelehtien toimittajia. Mediakeskuksessa keskeiseksi teemaksi nousivat mediavaikuttaminen ja ns. hybridisota, joiden piiriin myös Ukraina on joutunut. Mediakeskuksessa on tehty runsaasti tutkimusta ja analyysia siitä, millaista esimerkiksi Eurooppaan liittyvä uutisointi on ollut keskeisissä venäläismedioissa. Tuloksiin voi perehtyä mediakeskuksen sivuilla, sen verran laaja tutkimus on. * * * Puhuttelevin kokemus matkalla oli ehdottomasti vierailu Tšernobylin alueella. Ydinonnettomuuden jälkeen alue on ollut eristettynä ja kaikki sen asukkaat kymmenistä eri kylistä ja kaupungeista on siirretty turvallisemmille seuduille. Tšernobylin alueen turvallisuusvyöhyke ulottuu 30 kilometrin etäisyydelle voimalasta ja jakautuu kolmeen vyöhykkeeseen. Sisempi vyöhyke pitää sisällään alueen kymmenen kilometrin etäisyydellä voimasta ja aivan sisin alue voimalan lähistöllä sijaitsevan Pripjatin kaupunkin. Suojavyöhykkeelle saapuvat tarvitsevat erityisen luvan, jonka alueelle turisteja kuljettavat yritykset hankkivat. Passin tarkastuksen jälkeen matka jatkuu ja ensimmäinen kohde oli Tšernobylin kylä. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä voimala-alueesta. Kylässä on useampia onnettomuuden muistomerkkejä. Siellä on myös onnettomuudesta kertova pieni museo. Varsinainen voimala-alue, jossa ei ole enää sähköä tuottavia ydinreaktoreita, kohoaa massiivisena kolossina. Leninin kunniaksi nimetyn voimala rakennustyöt aloitettiin vuonna 1970 ja siellä toimi onnettomuuden aikaan neljä reaktoria. Rakenteilla oli lisäksi kaksi uutta reaktoria, joiden työmaat seisovat ruosteisina ja keskentekoisina jonkin matkan päässä neljän reaktorin rakennuksesta. Tuhoutuneen reaktorin päälle rakennettiin onnettomuuden jälkeen betoninen sarkofaki. Se on korvattu uudella teräksisellä rakennelmalla, joka otettiin käyttöön marraskuussa 2016, ja jonka pitäisi kestää seuraavat sata vuotta. Turisti pääsee tarkoin määritellyin reunaehdoin Tšernobylin voimalasta noin sadan metrin päässä sijaitsevalle muistomerkille, josta rakennusta voi kuvata mutta ainoastaan sarkofakin suuntaan. Mukana olleilla säteilymittareilla todettiin, ettei säteily voimalan alueella ollut niillä kohdin erityisen korkeaa. * * * Tšernobylin katastrofin tunnetuin maamerkki on voimalaalueesta vajaan parin kilometrin päässä sijaitseva Pripjatin kaupunki, tai se mitä siitä tänä päivänä on jäljellä. Kaupunki rakennettiin aikoinaan voimalan työntekijöille ja heidän perheilleen ja onnettomuuden sattuessa siellä asui liki 50 000 asukasta, joista pääosa oli lapsiperheitä. Kaupunki oli neuvostomittakaavassa moderni ja siellä asumista arvostettiin. Palveluja oli runsaasti ja ympäristö ilmeisen viihtyisä. Pripjat evakuotiin onnettomuutta seuranneina päivinä. Väestön annettiin ymmärtää, että kyseessä on tilapäinen toimenpide. Tänä päivänä tiedämme, ettei näin suinkaan ollut. Pripjat on 32 vuotta onnettomuuden jälkeen metsän peittämä ”aavekaupunki”. Tiheän puuston välistä paljastuu kerrostaloja, kauppoja, ravintola ja jopa huvipuisto. Tämän huvipuiston piti avautua vappuna vuonna 1986 mutta sitä ei sattuneesta syystä koskaan avattu. Törmäilyautorata, maailmanpyörä ja karuselli antava ränsistyneinä ja ruosteisina omalla laillaan puhuttelevan kuvan tragediasta, jonka monella lailla voimalassa pieleen mennyt turvallisuustesti aiheutti. Alueen tyhjilleen jääneissä rakennuksissa on merkkejä siellä asuneista ihmisistä. On kirjoja, lasten leluja, nuotteja ja Ladan raatoja. Kadun varsien mainoksissa muistutetaan yhä kommunismin saavutuksista. Kommunismi aatteena tietysti ei ollut syyllinen ydinvoimalaonnettomuuteen mutta Tšernobylin tapahtumat aamuyön tunteita 26.4.1986 olivat ehdottomasti edesauttamassa Neuvostoliiton romahtamista, koska jopa järjestelmän itsensä sisässä herättiin sen valuvikoihin. Toisaalta valtava ympäristökatastrofi nosti myös ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset voimakkaasti esiin. * * * Ympäristöön liittyen suojavyöhyke on myös melkoinen luonnonlaboratorio. Kun ihmiskäsi ei jätä juurikaan jälkiä, valtaavat kasvit ja puut ihmisen luoman infrastruktuurin. Alueen luonto on sinällään selviytynyt onnettomuudesta yllättävän hyvin. Nisäkäskanta on rikas ja Tšernobylin seudulla asuu tänään mm. villihevosia, villisikoja, susia ja jopa karhuja. Jotta kuva ei jäisi liian ruusuiksi, on alueen maaperä edelleen saastunutta. Voimalan alueella työskentely on rajattua säteilyn vuoksi ja joidenkin arvioiden mukaan alue ei ole ihmisasutukselle sopivaa seuraavaan 20 000 vuoteen. Mukana olleilla säteilymittareilla löytyi nopeastikin etenkin Pripjatin alueelta joitain kohtia, joista käytetään nimitystä ”hot spot”. Niissä säteily on normaalia korkeampaa mutta ei toki vielä noussut hetkittäisinä annoksina vaaralliselle tasolle. –JA Pohjoisseudun koulu osallistui viime syksynä Suomen kulttuurirahaston ja Kopioston järjestämään Lukuklaani–kisaan, jossa oppilaat saivat suunnitella koululle mieleisensä kirjaston. Punkalaitumelaislasten suunnitelma palkittiin 4 000 euron rahapotilla, jolla koululle on valmistumassa uusi kirjastohuone. Lukuklaani–kisaan osallistui omine suunnitelmineen 450 suomalaiskoulua, joista 281 palkittiin eri suuruisilla rahasummilla. Pohjoisseudulle tulleesta 4 000 euron summasta kolmetuhatta käytetään luokanopettaja Elina Tervajärven mukaan kirjaston kirjoihin ja tuhat euroa sisustukseen. – Kulttuurijohtaja Jari Hjelm meitä kannusti osallistumaan kisaan. Oppilaiden laatimassa suunnitelmassa kirjastohuoneeseen haluttiin säkkituoleja, koristelamppuja, räsymattoja, viherkasveja, pehmoleluja sekä vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa muuta koristelua. Lisäksi oppilaat suunnittelivat kirjaston hyllyjen kirjajärjestyksen. Yhtenä perusteena suunnitelmassa oli myös se, ettei koululla käy enää kirjastoautoa ja käyntejä pääkirjastossa on jouduttu vähentämään määrärahojen niukkuuden vuoksi, Elina Tervajärvi kertoo. Pohjoisseudun kirjastosuunnitelman nimeksi päätettiin Lukurokote. – Nimi kertoo siitä, että oppilaita halutaan aktivoida lukuharrastuksen pariin ja siitä, että kirjastohuoneessa toimii myös kouluterveydenhoitajan vastaanotto, jossa voidaan ihan oikeasti joskus rokottaa. Terveydenhoitaja oli uudesta ”työhuoneestaan” suorastaan ilahtunut, Tervajärvi naurahtaa. Lukurokote–kirjaston hyllyt, jotka saatiin lahjoituksena Tampereelta kirjastotalo Metsosta, ovat myös alkaneet täyttyä koululla. Osa kirjoista on saatu kirjaston poistovalikoimasta ja laatikollisen kirjoja koululle lähetti myös Suomen kulttuurirahasto. Loput kirjat hankitaan Lukuklaani–kisan määrärahoilla. – Pääasiassa kirjat tulevat olemaan eri-ikäisille lapsille soveltuvaa viihdekirjallisuutta mutta jonkun verran hankimme myös tietokirjoja. Käyttöön on otettu pulpettilaina, jossa oppilaat voivat lainata kirjan luokkaan ja lukea sitä sopivina hetkinä oppitunneilla. Lisäksi oppilaat voivat käydä lukemassa täällä kirjastohuoneessa. Elina Tervajärven mukaan kirjastoa voidaan käyttää myös pienryhmätilana tarvittaessa. – Vanhasta varastokaapistosta on saatu pieniä lukusoppia ja siitä saadaan tarvittaessa myös nukketeatteri. Sähköisten kirjojen lukemista varten kirjastoon hankitaan pari tablettia. – Oma tuntumani on, että lapset ja nuoret lukevat nykyisin aika vähän. Harvalle lukeminen on harrastus. Yksi syy Lukuklaani– kilpailulle oli nimenomaan huoli lukutaidon heikkenemisestä. Toivottavasti Lukurokote tulee täällä meidän koulullamme toimimaan, Elina Tervajärvi tuumii. Juha Aro Tšernobylin voimalaitoksen lähellä sijaitsevassa hylätyssä Pripjatin kaupungissa on mm. huvipuisto, joka oli määrä avata vappuna vuonna 1986. Sattuneesta syystä näillä törmäilyautoilla ei kukaan koskaan ole ajanut. Lukurokote kannustaa lukemaan Pohjoisseudulla Tomas Hirvonen, Viivi Härmä ja Sofia Hietalahti istahtivat säkkituoleihin lukemaan mieleisiään kirjoja. Luokanopettaja Elina Tervajärvi tutkii lainausvihkoa, jonka sivut ovat alkaneet täyttyä mukavasti.
Torstaina syyskuun 20. päivänä 2018 – N:o 38 – 7 Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3325 LT 2017 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. AlmaManu Oy – Tampere 2018 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaisjakelu: P. 0800 9 6675 (ark. klo 6-11. la-su klo 7-11, maksuton) tai jakelupäivystys@almamedia.fi. Päiväjakelu: P. 02-7674256. Perusjakelu p. 02 7674256. ILMOITUSHINNAT 1.1.2018 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2018: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv. Lauantaina 1.9. Laitumen pallon 2009 syntyneiden joukkue suuntasi Huittisten uudelle tekonurmikentälle Lauttakylän Lujan järjestämään perinteikkääseen Volkkari–jalkapalloturnaukseen. Turnaus järjestetään aina kymmenvuotiaiden pelaajien ikäluokalle, joten tänä vuonna vuorossa olivat 2008 syntyneet juniorit. Turnaus on jaettu kahteen eri tasoon, joista ylempi sarja on suunnattu Palloliiton aluesarjojen liigajoukkueille ja alempi sarja ykkösen joukkueille. Viime vuonna turnauksesta saavutetun -07 syntyneiden joukkueen hopeasijan siivittämänä olimme ilmoittaneet joukkueemme itseämme vuotta vanhempien pelaajien liigasarjaan, ehkä liiankin kovalla itseluottamuksella. Onneksi saimme tueksi kaksi -07 syntynyttä pelaajaa ja näiden pelaajien osaaminen tuli tarpeeseen. Ensimmäisessä ottelussa vastaan asettui järjestävän seuran Lauttakylän Lujan P08 Mustat, joka tuli heti alusta alkaen päälle kovalla vauhdilla ja puoliajan koittaessa tilanne oli Lujalle 1–0. Toisen puoliajan alusta peli tasoittui huomattavasti ja siirtyi jopa ajoittain LaPan hallintaan. Kovan karvauksen tuottaman hyökkäyspään pallonriiston seurauksena Joel Sukari tasoitti pelin upealla laukauksella. Muutama sekunti ennen loppuvihellystä Luja onnistui vielä maalinteossa ja tuloksena oli 2–1 voitto vastustajalle, joka päivän päätteeksi palkittiin turnauksen voittajana. Pienen tauon jälkeen saimme vastaamme MuSa:n Porista. Tiukasta pelistä huolimatta MuSa osoittautui paremmaksi maalein 2–0 ja maalissa pelannut Akseli Laukkala pelasti ilmiömäisillä torjunnoillaan joukkueemme rumemmilta lukemilta. Tähän väliin sattunut pidempi tauko sopi meille hyvin, sillä harvakseltaan vettä tipautellut taivas avasi hanansa heti pelin päättymisen jälkeen ja pääsimme viettämään ansaittua lounastaukoa pukuhuoneen suojiin. Lieneekö lounas turruttanut pelaajat, sillä seuraavassa ottelussa Tampereen Ilvestä vastaan oma peli oli melkoisen sekaisin ja lopputulokseksi tuli kannaltamme tylyt lukemat 7–0. Ennen peliä ilmassa oli aistittavissa myös pientä jännitystä, kun vastaan asettuivat suuren liigaseuran juniorit, joten ehkä sekin hajotti pakkaa. Tässä ottelussa tapahtui myös päivän pahin loukkaantuminen vastapuolen pelaajan astuessa kovalla vauhdilla oman pelaajamme jalkapöydän päälle, kylläkin ilman vahingoittamistarkoitusta. Joukkueen parasta peliä nähVolkkariturnaus Huittisissa Laitumen Pallon kymmenvuotiaat osallistuivat Volkkari-jalkapalloturnaukseen Huittisissa 1.9. Kuva: Anne Lindroos. maanantaina 24.9.2018 klo 18.00 kunnantalon valtuustosalissa. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 20 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2019 21 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2019 22 Hallintosäännön muuttaminen 23 Vaalikelpoisuuden menettäminen ja varajäsenen valitseminen hyvinvointilautakuntaan 24 Kansallisen Kokoomuksen varavaltuutetun nimeäminen 25 Kunnanjohtajan viran täyttäminen Kokouksen pöytäkirja julkaistaan kunnan internetsivuilla www.punkalaidun.fi/päätöksenteko Punkalaitumella 20.9.2018 Outi Uusi-Kouvo valtuuston puheenjohtaja KUNNANVALTUUSTON KOKOUS tiin ensimmäisessä ja viimeisessä pelissä, jossa pelasimme hyvinkin tasaisen pelin Rauman Pallo-Iiroja vastaan. Pallo-Iirot siirtyivät ensimmäisellä puoliajalla 2–0 johtoon, jonka jälkeen Joel Sukari maalasi toistamiseen päivän aikana kaventaen ottelun tilanteeseen 2–1. Toisen puoliajan alussa Pallo-Iirot onnistuivat maalinteossa, mutta Vihtori Vähä-Jaakkola kuittasi maalin välittömästi ja tilanteessa 3–2 pelattiin tasaisesti lähes toinen puoliaika päätökseen. Loppuminuuteilla Pallo-Iirot tekivät kuitenkin vielä kaksi maalia, joten loppulukemiksi jäivät 5–2 vastustajan viedessä voiton. Joukkueemme tsempparipelaajaksi valittiin uhrautuvasti puolustuksessa pelannut Otso Poutala, joka monen muun ohella sai päivän aikana useita kolhuja. Kokonaisuutena turnaus sujui hyvin tappioista huolimatta ja sopivasti jäi myös hampaankoloon ensi vuotta silmällä pitäen, jolloin pääsemme osallistumaan turnaukseen vielä tällä samalla joukkueella, mutta vuoden verran kokeneempina! Teksti: Tuomas Vähä-Jaakkola
Torstaina syyskuun 20. päivänä 8 – N:o 38 – 2018 HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria Toimitus avoinna ma-to klo 9-16 pe suljettu Lauttakyläntie 4 Puh. 02-7674256 Uusi painos! Odotettu, uusi painos suositusta kaskukirjasta. Ensimmäinen painos vuonna 1983 kaskujenkeruukilpailun sadosta julkaistiin vuonna 1987. 35,35,22 € ILMOITUS YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA Hakija: Europeat Oy Diaarinumero: LSSAVI/4301/2018 Asia ja sijainti: Leustunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa Punkalaitumen kunnassa noin 13 km kunnan keskustasta kaakkoon. Hakemuksen nähtävilläolo: Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kuulutusaikana 14.9. – 15.10.2018 osoitteessa www.avi. fi/lupa-tietopalvelu. Punkalaitumen kunnanvirastossa (osoitteessa Vesilahdentie 5) ja kirjastossa (osoitteessa Urjalantie 27) on käytettävissä yleisötietokone asiakirjojen katsomiseen. Muistutukset ja mielipiteet: Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden jättämisestä ilmenevät kuulutuksesta. (www.avi.fi/lupatietopalvelu) Lisätiedot: Ympäristötarkastaja Maria Järvi-Laturi, puh. 0295 018 771, etunimi.sukunimi@avi.fi METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Erikoistarjous Myymälä avoinna perjantaisin klo 08-17. VUOKRATAAN PELTOA. Veljekset Riuttamäki Oy Puh. 044-3090 787 Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) YRITTÄJIEN AAMUKAHVITILAISUUS Punkalaitumen kunnan järjestämässä tilaisuudessa on vierailevana puhujana on SASKYn koulutuspäällikkö Kimmo Rintala, joka kertoo tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnosta, lähiesimieskoulutuksesta sekä yrittäjän oppisopimuksista. Paikalla myös Punkalaitumen kunnan ja Sastamalan elinkeinopalveluiden ihmisiä kertomassa ajankohtaisia kuulumisia. Aamukahvia tarjolla klo 8 alkaen, varsinainen tilaisuus alkaa 8.30. Tervetuloa! Aika: Perjantai 21.9.2018 klo 8.30 – 9.30 Paikka: Kahvila Myötätuuli, Urjalantie 3, Punkalaidun TERVETULOA PUNKALAITUMEN MUISTIKAHVILAAN 27.9.2018 klo 10 – 11 Toimintanurkka Lauttakyläntie 2, Punkalaidun, (sisäänkäynti torin puolelta) Aiheena jaksaminen ja voimavarat Neljän suora Live -lavatanssijumppa LaPaYhtei slippu 30€ Punkalaitumen Liikuntahallilla perjantaina 28.9.2018 Lisätietoja ja lippuja molempiin tapahtumiin: 044-2050224 tai linda.lahdeniemi1@hotmail.com & LaPa-Fest Yhteislippu 30 €. Ennakkoliput Kahvila Myötätuulesta. Lapa-Live-Lavis: klo 16 ovet aukeavat, klo 17 lämmittely, klo 18 Lavis Neljänsuoran tahdissa. Laviksen ohjaa Paula Lempinen. Liput 12 €. Lapa-Fest (K-18): klo 21 ovet aukeavat, klo 22 Kake Randelin ja klo 00 Neljänsuora. Liput 20 €. POURU Kake Rande lin Yhteistyössä: Pohjoisseudun Toimintayhdistys Su 23.9. klo 16 Käsityökahvila kudonta-asemalla. Ma 24.9. klo 19 naisten sähly Vaparilla. Ti 25.9. klo 17 Liikettä arkeen -jumppa. Lihaskuntoa ja liikkuvuutta, ilman hyppyjä. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 26.9. klo 18 kokoontuminen Jessicassa. Luokite: Hannes Rasi. Museo Yli-Kirra Talkoot museolla tiistaisin klo 18. Tervastalkoot museolla ma 24.9. ja ti 25.9. klo 9 alkaen. Säävaraus. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys Syksyn viimeiset ampumakokeet ja jousikoe järjestetään Ms. Haukan radalla la 22.9. klo 12–13 ja Punkalaitumen Ms:n radalla su 23.9. klo 12–13. Ennen ammuntaa esitettävä metsästyskortti ja aseenkantolupa. Punkalaitumen Karjalaseura Su 23.9. klo 13 Tarinakerho Vanhustentalojen kerhotiloissa. Hallituksen palaveri puoli tuntia aikaisemmin. Punkalaitumen Metsästysseura Su 23.9. klo 10 alk. Peura-Trap. Ryhmät Raitala, Lampinen ja VähäJaakkola. Su 23.9. klo 12–13 hirviammuntakoe ja jousikoe Haviokoskella. MLL Perhekahvila tiistaisin klo 10–12 Toimintanurkassa torin laidalla. Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallilla klo 15.30–16.30. Peuhulaa ei ole 30.9. Jalasjoen Nuorisoseura La 6.10. klo 9–12 paperinkeräys ja syystori talolla. Torimyyjille ilmaiset paikat. Laulavaiset Ma 24.9. ei ole lauluja. Seuraava kerta ma 1.10. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys To 20.9. Toritapahtuma. Kahvia, lättyjä ja arpoja. Huom! Säävaraus. Pe 21.9. klo 12–14.45 käsityökerho Toimintanurkassa. Tehdään ovikransseja. Kerho kokoontuu joka toinen viikko (parillinen). Tulevat matkat: 6.–7.11. Kaamosristeily. 30.11.–2.12. Kahden yön pikkuloma Lehmirannassa Nuoruusajan ikivihreitä ja joulukonsertti. Ilm. Hilkalle 27.9. mennessä. Kutsut: To 20.9. klo 12 alkaen Kiikan NStalolle Törmäntie 8. Syyskuiseen iltapäivään. Su 7.10. klo 10 Piirin kirkkopyhä Honkajoella. Ilm. 20.9. mennessä. DigiApu Anteron puh. 0465202029, ottakaa häneen yhteyttä ja sovitte ajan tietokoneen ja kännykän käytössä. Tietoa löydät myös täältä: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Latu ja Polku Avantouintikausi aloitetaan Kivirannassa perjantaina 21.9. klo 17–20 entiseen tapaan koko talven jatkuen. Seurat toimivat