Uutisja ilmoituslehti Torstaina huhtikuun 22. päivänä N:o 16 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus 47 € Määräaikaistilauksena 12 kk 49 €, 9 kk 43 €, 6 kk 35 €, 3 kk 32 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 25 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Sisäliikuntapaikat voidaan avata alle 20-vuotiaille Pirkanmaan koronanyrkki kertoi tiistaina uusista suosituksistaan. Suurin helpotus muuten tiukkoina jatkuviin suosituksiin oli, että sisäliikuntapaikat voidaan avata alle 20-vuotiaille jo kuluvan viikon aikana. Koronanyrkin mukaan tautitilanne Pirkanmaalla ei ole vielä hellittänyt niin paljoa, että rajoituksia voisi purkaa. Näin ollen esimerkiksi kuuden hengen kokoontumisrajoitus ulottuu aina vapun yli. Sen sijaan nuorten ryhmätoimintaan liittyen on mahdollista avata terveysturvallisuutta noudattaen muun muassa nuorisotilat ja taideopetuksen tilat. Kirjastojen ja museoiden avaamiseen koronanyrkki palaa ensi viikolla. Vaikka tartuntojen määrä on parin viikon aikana Pirkanmaalla laskenut, ollaan koronanyrkin mukaan maakunnassa edelleen niin sanotussa leviämisvaiheessa. Sataatuhatta asukasta kohti tartuntoja on 63. Sotesin koronarokotesivuilta käy ilmi, ettei yhteistoimintaalueella ole vielä aloitettu 60– 64 -vuotiaiden rokotuksia. Kuluvalla viikolla on käynnissä riskiryhmään 1 kuuluvien 2004–2005 -syntyneiden sekä riskiryhmään 2 kuuluvien 1957–2003 -syntyneiden rokottamiset. Juha Aro Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 26.-28.4. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 95 kpl Pullapitko 500 g (7,90/kg) UUNITUOREET 15 00 5 säkkiä SUOMI Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. SUOMUSTETTU Ke 28.4 klo 12-20 Pohjoisseudun koulu my y vappupalloja. 9 90 kimppu 3 35 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) LAADUKAS 8 95 kg Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 VARASLÄHTÖ GRILLAUKSEEN! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 22.-25.4. OMASTA GRILLISTÄ 9 90 kg 3 99 pkt 8 95 kg 1 00 kpl PE PYYMÄEN KONSULENTTI 18 95 kg 99 kpl 7 95 kg 1 99 pkt 2 99 rs 99 kpl 10 95 kg Porsaan jauheliha SUOMI SUOMI 8 95 kg KALATORILTA ERÄ ERÄ ERÄ PLUSSAKORTILLA 1 00 rs 2 99 rs 3 00 2 pkt 2 79 kpl 1 99 pkt 2 49 kg ISTUTUKSIIN SUOMI 24 90 kg TAKUU MUREA 1 49 kpl 1 99 kpl GRILLIIN PLUSSAKORTILLA 3 20 2 kpl PLUSSAKORTILLA 79 ps SUOMI Naudan ulkofilee tai entrecote palana PAKASTE Metsärannan Pourun pätkä 360g (11,08 kg) Pirkka parhaat Pioni 3kpl ERÄ KAASUJA HIILIGRILLEJÄ SAAPUU TÄLLÄ VIIKOLLA! MYÖS PIZZAUUNEJA TILAUSMYYNTINÄ! Kekkilä Puutarhamulta 40 l 1 79 rs SUOMI SUOMI Porsaan ribsit SUOMI 3 00 2 pkt 4 00 2 pkt 3 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA OMA RESEPTI GRILLIIN PLUSSAKORTILLA 2 99 kpl Naudan ulkofileepihvi ja entrecotepihvi Porsaan grillipihvit ulkofileestä Porsaan kasslerpihvit SUOMI Porsaan suikaleliha Broilerin koipireisi SUOMI Siikafilee tuore, ruodoton ERÄ 24 90 kg SUOMI Sampi tuore, perattu SUOMI Valio Oivariinit 350-400g ja Juokseva 400ml (5,00-5,71/kg) raj.1erä/talous SUOMI Atria Hiillos grillimakkarat ja makkarapihvit 320-400g (3,75-4,69/kg) raj.2 erää/talous HK Camping original grillimakkara 400 g (4,98/kg) HK Ohuen ohut saunapalvi 200g (9,95/kg) Classic Jäätelöpuikot 59-85g (11,76-16,95/kg) Paula Vanukkaat 4x125g (3,20/kg) SUOMI Pirkka Jääsalaatti 100g (7,90/kg) SUOMI Nams Terttutomaatti 500g (5,98/kg) Valio Eila kotijuusto 250g (11,96/kg) Atria Kunnon arki maksa-,makaroni-ja lihaperunasoselaatikko 350-400g (2,502,86/kg) raj.5/talous Kivikylän Porsaan ulkofilepihvit 280-350g (8,54-10,68/kg) SUOMI Hoviruoka Lihapiirakka 4x100g (3,75/kg) Popsi Iso viitonen 900g (3,10/kg)) Tomaatti SUOMI HK Amerikan pekoni 170g (8,82/kg) Saarioinen Raastesalaatit 250g (7,16/kg) SUOMI Leivon Väinö tai Viljo viipaloitu sekaleipä 420g (3,55/kg)) Fazer Pizzataikina 4kpl/600g (3,32/kg) RANSKA/ITALIA/HOLLANTI Pirkka Munakoiso 300g (3,30/kg) HOLLANTI
Torstaina huhtikuun 22. päivänä – N:o 16 – 2021 2 Olin kauan sitten työmatkalla Thaimaan Bangkokissa. Eräänä aamuna tuttu lähetystyöntekijä tuli hakemaan kylään erään paikallisen perheen luokse. En osannut varautua mitenkään siihen tapaamiseen. Atsan Prakit asui nimittäin slummissa. Hökkelissä, joka oli kyhätty pellistä, pahvista ja vanerista. Haju kosteassa kuumuudessa oli hirveä, mutta se unohtui, kun iloinen mies juoksi meitä vastaan. Mies, joka sairasti lepraa. Sellaista, joka ei tartu, mutta jonka maine yhä edelleen on julma. Häntä oli vaikeaa katsoa. Kasvoissa oli isoja kuoppia ja käsissä jäljellä vain sormentyngät. Atsan oli kristitty mies, joka vaivoin elätti perheensä korjailemalla pieniä koneita rujoilla käsillään. Hän oli evankelista, mutta hän ei päässyt sairautensa takia yhteenkään seurakuntaan töihin. Silti, en koskaan unohda hänen onnellisia, runneltuja kasvojaan ja ikuista leveää hampaatonta hymyään. Istuin pienen pihan reunalle sohvaan, joka oli jonkun vanhan auton takapenkki, ja jonka jouset olivat jo kauan sitten väsyneet kannattelemaan ainakaan minun kokoistani ihmistä. Vierailumme lopulla hän yllättäen pomppaa ylös ja kutsuu minut hökkelin perälle. ”Tule, haluan näyttää sinulle, millaista on taivaassa!”. Menimme sisälle ja hän kiirehti talon perälle, kiipesi ketterästi bambuiset tikapuut nukkumaparvelle ja osoitti suurta kuvaa seinällä. ”Katso, tällaista on taivaassa! Tätä kuvaa me katsomme illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä ja kiitämme Jumalaa, että kerran Hän kutsuu meidät sinne. Taivaaseen!” Seisoin varpaillani ja tuijotin epäuskoisena tuota kuvaa kyynelten valuessa poskilleni. Kuvaa taivaasta. Kuvaa Olavinlinnasta! Hän oli saanut tuon vanhan oopperajuhlien julisteen joltain Suomeen palanneelta lähetystyöntekijältä, ja siitä oli tullut hänelle kuva taivaasta. Kivestä tehty luja talo, ei slummihökkeli. Sininen taivas ja sininen, puhdas vesi. Taivas on lähempänä, kuin arvaatkaan. Taivas ei ole kuitenkaan talo tai linna. Taivas ei ole rikkaan tai köyhän. Taivas on taivas siksi, että Jeesus on siellä. Nyt, kun emme saa kokoontua joukolla, on hyvä muistaa tämä lupaus: “Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” Ari Tähkäpää Kirjoittaja on hiippakuntasihteeri ja yrittää sanoittaa sanoittamatonta ja koskettaa näkymätöntä. 22.4. Rauhan Jumala varustakoon teidät hyvillä lahjoillaan, niin että voitte täyttää hänen tahtonsa. Sen, mikä on hänelle mieleen, hän itse tehköön meissä. Hepr. 13:20–21. 23.4. ”Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” Joh.10:10. 24.4. Hän tahtoo oikeutta ja vanhurskautta, hänen uskollisuutensa täyttää maan. Herra on sanallaan luonut taivaat, suunsa henkäyksellä tähtien joukot. Ps. 33:5–6. 25.4. ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen.” Tuomas sanoi hänelle: ”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?” Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.” Joh. 14:1–7. 26.4. Kohota Jumalalle riemuhuuto, maa, riemuitkaa, maan asukkaat! Laulakaa hänen nimensä kunniaa, kiittäkää ja ylistäkää häntä. Ps. 66:1–2. 27.4. ”Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.” Joh. 16:22. 28.4. Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki kansat, antakaa ylistyksen kaikua! Hän antaa meille elämän, hän ei salli jalkamme horjua. PS. 66:8–9. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 21 pnä huhtikuuta 1911 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 22. pnä huhtikuuta 1921 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat huhtikuun 21. pnä 1971 Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 HAUTAPALVELUT puh. 040-5849874, 040-0731754 www.hautapalvelut.net HAUTAPALVELUT/ 37800 AKAA • Hautakiven oikaisut • Hautakiven pesut • Tekstien kunnostukset • Kukka/kynttiläpalvelu merkkipäivinä haudoille • Hautojen kevätja syyskunnostukset – Kiertokoulut alottiwat lukukautensa wiime tiistaina Wanttilan Mattilassa, Pärnänmaan Peltolassa, Kanteenmaan Paawolassa, Talalan Rasilla ja Liitsolan Lewäniemessä sekä eilen Oriniemen Wanhassa-Uotilassa. – Sunnuntaikouluja on alotettu jo Kostilan ja Koskioisten kylissä. Toiwottawaa olisi, että muissakin kyläkunnissa pyhäkoulut mahdollisimman pian alotettaisiin, jotta kouluaika saataisiin pidemmäksi ja se siunauksellinen kylwön, jota pyhäkoulut toimittawat, käwisi runsaammaksi. Su 25.4. klo 10 Messu striimataan kirkosta. Paasikallio, Mäkinen. Klo 11–12 ehtoollishetki. Tervetuloa ehtoolliselle yksin tai läheistesi kanssa. Noudatamme turvallisuusohjeita. Sisäänkäynti Lauttakyläntien puolelta. Yhteisvastuu: Soiva onnittelukortti. Soiva Onnittelukortti on laulutervehdys, jonka voit tilata Sari-kanttorilta ja antaa läheisellesi tai ystävällesi. Kanttori soittaa puhelimella valitsemallesi henkilölle perjantaina 7.5 sovittuun aikaan ja laulaa valitsemasi laulun. Laulun hinta on 10 € ja summa menee lyhentämättömänä Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi ja kerryttää oman srk:n keräyspottia. Maksutavat: MobilePay 70306 tai tilisiirtona Pohjolapankki FI14 5000 0120 2362 28 tai Nordea FI16 2089 1800 0067 75, kumpaankin viite 301686. Toimi seuraavasti: Lähetä kanttorille tekstiviesti tai sähköposti, jossa on seuraavat asiat: laulutoive, tervehdyksen saajan nimi ja puhelinnumero, toiveesi puhelun kellonajasta sekä omat yhteystietosi. Saat kanttorilta vastauksen, jossa vahvistetaan viestin toive ja tarkka kellonaika. Sari-kanttorin yhteystiedot: 040–8048813, sari.makinen@evl.fi. Lähetä laulutilaus Sarille viimeistään 2.5. Diakoniatyö: To 29.4. Kiusausta ja munkkeja klo 11 alkaen . Seurakuntatalon edustalla myydään kanakiusausta ja munkkeja diakoniatyön hyväksi niin kauan kuin myytävää riittää. Palo estettiin ripeällä toiminnalla Tulipalo estettiin ripeällä toiminnalla maanantaina 19.4. Punkalaitumen keskustassa. Heti klo 20 jälkeen Punkalaitumen VPK sai hälyytyksen kauppias Eino Leppäkorven liiketaloon, jossa tuli oli alkanut kytemään sähköjohdoista. Kauppias Leppäkorpi oli rakennuksen alakerrassa sijaitsevassa liikkeessä vielä töissä kun sähkö katkesi. Mennessään tarkastamaan syytä mittataulusta, havaitsi hän seinänraoista tulevan savua. Hän teki välittömästi palohälytyksen. Palokunta oli tapahtumahetkellä paloasemalla ensiapuharjoituksissa, joten se pääsi välittömästi palopaikalle ja näin uhkaava palonalku saatiin sammutettua heti alkuunsa. Peura auton eteen Liitsolassa Isokokoinen naaraspeura hyppäsi yllättäen uuden henkilöauton eteen Liitsolassa Punkalaitumen-Vesilahden maantiellä. Peura kuoli silmänräpäyksessä. Punkalaitumelainen mieshenkilö oli ajamassa uudella autolla Liitsolassa kun isokokoinen peura hyppäsi auton eteen. Peura osui auton etuosaan ja auto vaurioituikin pahoin etuosastaan. – Tukkijätkät, joita wiime wiikolla on paikkakunnalla ollut tawallista runsaammin, owat joutoaikoinaan saaneet toimeen yhtä ja toista pikkuhäiriötä iltamissa y.m. Paikalliset, jopa jotkuset hiukan edenpääkin saapuneet wiinatrokarit owat myöskin koko ahkeraan liikuskelleet tukkipoikien keskuudessa tawaroitaan tarjoskelemassa ja näiden ansioksi woikin sattuneet pikkuhäiriöt paremmin lukea. Muuten olisi mielestämme suotawaa, ettei tällaisilla ajoilla hankittaisi mitään iltamia ja suurempia kokoustilaisuuksia, joiden yhteydessä usein sattuu ikäwiä kohtauksia uittotöihin kokoontuneen holtittoman joukkueen taholta. – Tilan kauppa. Wiime tiistaina pidetyssä huutokaupassa huusi Uusipihkon tilan Wanttilan kylässä tilallisen poika Kalle Liuhala Huittisista 83,100 markan kauppahinnasta. Tarjous hywäksyttiin. Tilan saa ostaja wastaanottaa 1 pnä toukokuuta. Päivän sanat SANA SINULLE Haluatko nähdä millaista on taivaassa? Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) on haastanut Reserviläisliiton (RES) vuoden 1941 Maaottelumarssin hengessä muistomarssihaasteeseen. Tavoitteena on saada molempien liittojen piirit ja yhdistykset mukaan haastekampanjaan ja siten mahdollisimman moni liiton jäsen marssimaan. Reserviläisliitto on vastannut haasteeseen myöntävästi. Vuonna 1941 Ruotsi haastoi Suomen maaottelumarssiin. Suomalaiset vastasivat haasteeseen ja ottivat marssille osallistumisen kansalaisvelvollisuutena. Marssi tuli suorittaa 4.–25. toukokuuta välisenä aikana ja osallistujiksi kelpuutettiin kaikki yli kymmenenvuotiaat kansalaiset. Muistomarssin ajankohta on Maaottelumarssin mukaisesti 4.– 25.5.2021. Tällä aikavälillä haasteeseen osallistuvan tulee suorittaa yhtäjaksoinen vähintään 10 kilometrin mittainen marssi, toki pidemmänkin matkan saa kävellä. Marssille ei aseteta vaatimuksia kantamusten tai muun varustuksen suhteen. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan marssille. Marssihaasteen tavoitteena on muistuttaa reserviläisiä toimintakyvyn ylläpidon tärkeydestä poikkeusoloissa. Liitot haluavat muistomarssilla kannustaa reserviläisiä liikkumaan sekä myös kunnioittaa veteraanisukupolvea. Sekä RUL että RES sitoutuvat lahjoittamaan Veteraanikeräykselle 500 euron lahjoituksen, jonka lisäksi kumpikin liitto maksaa jokaisesta 500 marssijaa ylittäneestä marssijasta yhden euron aina 2 000 marssijaan saakka. Näin olleen Veteraanikeräykselle pyritään saamaan kasaan yhteensä 4 000 euroa. – Tämän vuoden alussa Suomessa oli 5 430 miesja naisveteraania. Miesveteraanien keskiikä on tällä hetkellä 95 vuotta ja naisten 90 vuotta. Marssihaasteella haluamme muistaa viimeisiä kunniakansalaisiamme, jotka yhä tarvitsevat apuamme, toteaa Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä. Marssitapahtuman suojelijaksi on lupautunut puolustusministeri Antti Kaikkonen. Hän suorittaa marssin molempien liittojen johdon kanssa. Reserviläiset marssivat veteraanijärjestöjen hyväksi
Torstaina huhtikuun 22. päivänä 2021 – N:o 16– 3 Jo 6-vuotiaana salibandyyn hurahtanut punkalaitumelaislähtöinen Laura Pakarinen on saanut ammattilaissopimuksen Sveitsin salibandysarjaan. Sveitsissä Lauran seura tulee olemaan Kloten-Dietlikon Jets. – Aika uskomattomat fiilikset ovat tästä koko jutusta, enkä meinaa vieläkään uskoa, että tämä on totta. Samalla tunnelmat ovat myös vähän haikeat. Joudun jättämään nykyisen joukkueeni FBC Loiston ja kaikki hyvät ystävät, joita olen sieltä saanut, Laura kuvailee tuntojaan. Suuren päätöksen asettamista paineista huolimatta hän ei harkinnut kauaa päätöstään siirtyä sveitsiläisseuran riveihin. – Kaikki läheiseni olivat samaa mieltä ja kannustivat minua lähtemään. Pidin ajatuksesta omistaa koko seuraava vuosi vain itseni kehittämiselle, koska häiriötekijöitä ei Sveitsissä juuri ole. Kiva on myös mennä haastamaan itseään uuteen ympäristöön tavalla, johon en itse ole ennen tottunut. Vaikeinta hänen mukaansa oli kertoa asiasta nykyiselle päävalmentajalleen Matti Pienihäkkiselle. – Hän on ollut perustamassa Loistoa ja ollut tosi iso osa salibandyuraani. Matin valmentamissa joukkueissa olen kehittynyt paljon, enkä usko, että ilman häntä olisin koskaan edes saanut tarjousta ulkomailta. Laura on urallaan saavuttanut useita SM-mitaleita ja pelannut myös naisten salibandyn maajoukkueessa. Pari kuukautta sitten kotikonnuillaan vieraillut Laura puhui itsestään vielä kovasti satakuntalaisvaatimattomaan tapaan: – Ulkomailla ja Suomessakin on paljon parempia ja tasaisempia pelaajia kuin minä. Lisäksi minun on aika vaikea tällä hetkellä kilpailla puoliammattilaisia vastaan, kun itse käyn täyspäiväisesti töissä, sanoi Laura Punkalaitumella helmikuun lopussa käydessään. – Päädyin lopulta Sveitsiin, koska koen, että tuossa joukkueessa on parhaimmat mahdollisuudet kehittyä ja onhan Sveitsi ihan uskomaton maa asumisen kannalta. Päätöstäni myös tuki se, että sain seuran puolesta luvan ottaa poikaystäväni mukaan, mikä vähän helpottaa sopeutumista ja muutenkin jokapäiväistä asumista, Laura kertoo. Sveitsiin hän muuttaa nopealla aikataululla jo kesäkuun alussa. – Aikataulusta tuli nopea, koska joukkue haluaa, että osallistun heidän kesätreeneihinsä. Lautta lähtee Saksaan Helsingin satamasta jo kesäkuun kolmas päivä. Tulevaa joukkuettaan KlotenDietlikon Jetsiä Laura kuvailee kansainväliseksi. Pelaajia on myös Sveitsin ulkopuolelta. – Vaikka pääasiallinen kieli on saksa, luulen pärjääväni myös englannilla. Siellä on kuitenkin pelikavereita myös Tšekistä ja Ruotsista. Hyvä asia on myös se, että valmentajat ja toimihenkilöt ovat tottuneet ulkomaalaisiin. Kommunikointi treeneissä tai peleissä ei ole kovin haastavaa. – Pelaajia sieltä en entuudestaan tunne, mutta olen päässyt puhumaan parille toimihenkilölle, jotka vaikuttavat todella ystävällisiltä. En usko, että sopeutuminen on kovin vaikeaa. Odotan innolla joukkueeseen tutustumista, koska se vaikuttaa hyvin motivoituneelta ja koen, että voin oppia muilta pelaajilta todella paljon. Osa jatkumoa VAINAJIA Juha Aro Maija-Leena Tala 1927–2021 Liikunnanopettaja Maija-Leena Tala o.s. Teinilä kuoli 16. maaliskuuta 94-vuotiaana. Hän syntyi Punkalaitumella kauppiassukuun Elle-äidin ja Marttiisän esikoiseksi tammikuun 23. päivänä 1927. Maija-Leena kävi koulua Punkalaitumella ja kirjoitti ylioppilaaksi Tyrvään yhteiskoulusta vuonna 1946. Opinnot veivät Maileenan tai Mailen, joksi häntä yleensä kutsuttiin, Helsinkiin. Siellä hän opiskeli lääkintävoimisteluopistossa ja aloitti vuonna 1951 myös liikuntatieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Helsingissä vietettyjen opiskeluvuosien aikana Maile tapasi tulevan aviomiehensä Eero Talan Satakuntalaisessa Osakunnassa. Kohtaamisesta portaikossa sai alkunsa yhteinen taival, elinikäinen rakkaus. Valmistuttuaan ammatteihinsa Maile ja Eero asettuivat Paimioon, jossa toinen toimi liikunnanopettajana yhteiskoulussa ja toinen keuhkolääkärinä Paimion Parantolassa. Perheeseen syntyi neljä lasta: Juhani, Leena, Marianna ja Eeva. Paimiosta löytyi myös koko elämän ajan kestäneitä ystävyyssuhteita. Ystäväperheiden kanssa vietettiin monia ikimuistoisia hetkiä; tehtiin ulkomaanmatkoja, kyläiltiin kesämökeillä, juhlittiin yhdessä niin lasten syntymäpäiviä, vappuja kuin uusiavuosiakin. Vaikka Maile eli paimiolaisena lähes koko elämänsä, hän ei koskaan unohtanut juuriaan Punkalaitumella, jossa hän säännöllisesti vieraili. Läheiset ja ystävät luonnehtivat Mailea iloiseksi, ystävälliseksi, uskolliseksi, luotettavaksi, sitkeäksi ja loppuun asti myönteiseksi persoonaksi. Monet paimiolaiset ja sauvolaiset oppilaat muistavat hänet kuuntelevana ja innostavana liikunnanopettajana, joka ymmärsi jo omana aikanaan vanhojentanssien tärkeyden nuorille. Maile nautti esteettisistä asioista elämässään. Hänelle oli tärkeää pukeutua tyylikkäästi niin arjessa kuin juhlassa; kaulaa koristi lähes aina koru ja silkkihuivi sävysävyyn muun asun kanssa. Mailella oli tapana myös ottaa valokuvia miltei kaikista tapaamisista ja tehdä niistä kauniita, tarinallisia kuvakirjoja. Vieraskirjakin oli ahkerassa käytössä, ja Saunakallion kesämökillä siitä tuli pikemminkin päiväkirja. Maile muisti aina 12 lapsenlapsen syntymäja muut merkkipäivät. Konkreettisia muistoja Mailen osoittamasta rakkaudesta ja huolenpidosta ovatkin monet kortit, joihin hän oli valinnut juuri saajalle sopivan runon. Niissä hän toi ilmi herkän ja aistikkaan mielensä. Mailen luovuus tuli esiin myös ruoanlaitossa, ja hänet tunnettiinkin erinomaisena ruoanlaittajana. Hänelle oli tärkeää saada tarjota niin läheisille kuin vieraillekin itse valmistamaansa ruokaa. Lapsenlapset muistavat erityisesti mamin pihvit, poronkäristyksen ja hirvipadan. Jäätyään leskeksi vuonna 2005 Mailelle tuli entistäkin tärkeämmäksi kutsua iso lähipiiri koolle Paimioon. Lukuisat joulu-, pääsiäisja juhannusateriat jäävät mieliin rakkaina yhdessäolon hetkinä. Teksti: Ystävät Pirkko Räisänen ja Ilmi Rönnemaa sekä lapset Eeva, Leena, Marianna ja Juhani Laura Pakarinen siirtyy turkulaisesta FBC Loistosta Sveitsiin pelaamaan salibandya Kloten-Dietlikon Jetsin riveihin. Kuva: Ville Vuorinen. Sveitsi kutsuu Lauraa pelaamaan Punkalaitumen kunnanhallitus päätti maanantaina kesäkuun kuntavaaleihin liittyvistä asioista. Vaalilautakuntaan tulivat valituiksi pj. Eeva Ylinen, vpj. Terttu Routsi sekä jäsenet Hilkka Välläri, Markku Paija ja Mauri Multanen. Varajäseniksi valittiin Martti Lehtelä, Virpi Hongisto, Pauli Ahvenus, Pirkko Rantanen ja Jaana Ekilä. Vaalitoimikuntaan taas tulivat pj. Pekka Karppanen, vpj. Marju Pihlajamaa ja jäsen Terttu Routsi. Varajäseninä ovat Ritva Koivula, Ari Poutala ja Mari Oras. Yleisenä ennakkoäänestyspaikkana toimii Punkalaitumen kunnanvirasto. Ennakkoäänestyspaikka on avoinna ke 26.5. ja 2.6. klo 12–16, to 27.5. ja 3.6. klo 10–16, pe 28.5. ja 4.6. klo 12–16, la 29.5. ja 5.6. klo 12–14, su 30.5. ja 6.6. klo 12–16, ma 31.5. ja 7.6. klo 10–17 sekä ti 1.6. ja 8.6. klo 10–17. Lisäksi ennakkoäänestyspaikkoja ovat myöskin asumispalveluyksiköt Hilma ja Matti, Kaisankoti ja Saimikoti. Varsinaisena vaalipäivänä äänestetään kunnanvirastossa. Vaalimainontaa saa laittaa asemakaava-alueella ainoastaan kunnan pystyttämiin telineisiin ja sen voi aloittaa 19.5. Puolueiden tulee toimittaa julisteet kuntaan 14.5. mennessä. Kunnassa varaudutaan vaaleihin Juha Aro KUNTAVAALEIST A 2021 Punkalaitumella on vuosien saatossa pyritty monenlaisin keinoin matkailun edistämiseen. Esimerkiksi paikalliset matkailutoimijat ovat yrittäneet yhteistyötä ilman, että se olisi suurta tulta sytyttänyt. Ehkä suurin ja näkyvin hanke oli 1990-luvun puolivälin jälkeen pystyyn polkaistu Maisematie-hanke. Sen myötä syntyi Taikayöntie, joka sai julkisuutta aikoinaan runsaasti. Loppujen lopuksi mitään suurta ei sekään synnyttänyt. Taikayöntie jäi toki elämään maisematien statuksella. Punkalaitumen kunta on jälleen polkaissut käyntiin yrityksen matkailuvirtojen vetämiseksi pitäjään. Nyt teemoina ovat luonto ja kulttuuri sekä niiden ympärillä tapahtuva kehittäminen, aktiviteettien synnyttäminen ja tuotteistaminen. Luonnollisesti Laitumelta -hankkeen suurena ajatuksena on luoda saman niminen brändi. Tällekin hankkeelle on toivottava pelkkää menestystä. Elinkeinoelämämme kaipaa eittämättä piristysruisketta, ja jos sellainen on saatavissa matkailijoita houkuttelemalla, mikäs se parempi. Luontosekä kulttuurikohteita kyllä Punkalaitumelta löytyy, kotosokeina emme niitä välttämättä huomaa. Mikäli niitä voidaan järkevästi kehittää, on tuotteistaminenkin mahdollista. Hanke tarvitsee vahvaa yhteistyötä kaikilta toimijoilta, ja yhteen hiileeen puhaltamista. Toivottavasti niitä jälleen kerran löytyy!
Torstaina huhtikuun 22. päivänä – N:o 16 – 2021 4 Luonnollisesti Laitumella -hanke kokoaa yhteen alueen luontoja kulttuurikohteita tuoden niitä entistä saavutettavimmiksi matkailijoiden näkökulmasta. Hankkeen vetäjänä toimii Tiia Korhonen, joka viime vuonna hoiti kunnassa matkailusihteerin tehtäviä. – Aloitan erittäin innoissani, mutta vähän ehkä jännittyneenäkin. Matkailusihteerinä tutkin opinnäytetyössäni majoituspalveluita tarjoavien matkailuyritysten verkostoitumista ja tutkimustulosten perusteella yrittäjät kokivat verkostoitumisen tarpeelliseksi ja yhteistyön tekemisen tärkeäksi, Tiia kertoo. Hänen mielestään Punkalaitumella yhdessä tekemällä voidaan saavuttaa paremmin sekä omia että kaikkien yhteisiä tavoitteita. – Kovasti myös toivoisin Punkalaitumen olevan tulevaisuudessa etenkin maaseutumatkailijoiden keskuudessa elämyksellinen, mutta tarvittaessa rauhaa ja hiljaisuutta tarjoava kohde. Punkalaitumen alueella on runsaasti luontoja kulttuurimatkailukohteita, joita kehittämällä ja esiin tuomalla koko Punkalaitumesta halutaan entistä vetovoimaisempi kohde. – Porttikallio on yksi Punkalaitumen luontokohteista, jota kehittämällä ja aktiivisesti mainostamalla voidaan saada entistä vetovoimaisemmaksi. Porttikalliolla on monipuoliset mahdollisuudet matkailijalle liikkua esimerkiksi luontopolulla tai frisbeegolfia pelaten. Toiveena olisi, että jonkinnäköinen maastopyöräilyreittikin sinne saataisiin. Porttikallion lisäksi Konatun Kellari sekä Vehkajärvi ympäristöineen ovat luontokohteita. Vehkajärvelle esimerkiksi yritetään saada hankkeen aikana merkittyä tai tehtyä järven ympäri kulkeva lenkki. Kulttuurimatkailukohteissa keskitytään Tiian mukaan Punkalaitumen rakennushistoriallisesti merkittäviin kohteisiin kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. – Tähän kastiin voidaan ajatella kuuluvan esimerkiksi kunnantalo, Mäenpään työväentalo ja Talonpoikaismuseo Yli-Kirra pappilaa ja kirkkoa unohtamatta. Mäenpäässä toimii aktiivinen Mäenpään työväenyhdistys ja heidän työnsä vanhojen elokuvien parissa varmasti kiinnostaa tiettyä kohderyhmää matkailijoissa. Museo taas kiinnostaa varmasti perheitä Koiramäentalona. Aktiviteettitarjontaa tullaan hankkeessa kehittämään ja tuotteistamaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa. – Porttikallion maastopyöräreitin lisäksi toivoisin muitakin reittejä, lyhempiä ja pidempiä, jotta ne tavoittaisivat mahdollisimman monen matkailijan. Olen myös pohtinut opastettuja kierroksia sekä ryhmämatkoja pandemian sen saliessa. Punkalaitumenjokeakin voisi hyödyntää esimerkiksi melontareittinä tai Vehkajärveä suppailussa. Taideaktiviteetteja, kuten teatteria tai taidepolkuja, voitaisiin kehitellä taiteesta kiinnostuneille matkailijoille. Täytyy kuitenkin muistaa, että alueen toimijoilla on jo nyt suhteellisen monipuolista aktiviteettitarjontaa. Hankkeessa pyritäänkin kartoittamaan kaikki aktiviteetit, joiden saavutettavuutta parannetaan yhdessä toimijoiden kanssa. Tiia Korhonen uskoo, että luontoja kulttuurimatkailupalvelujen tuotteistaminen on hyödyksi yritystoiminnalle. – Palveluita kannattaa tuotteistaa yhdessä verkostossa aloittaen yhteistyötahojen kanssa käymällä keskusteluja heidän tarjoamistaan palveluista sekä kohderyhmistä. Uusia aktiviteetteja ja ohjelmapalveluita tuotteistaessa on tärkeää, että tiedetään, mitä asiakkaat haluavat, sillä heillehän niitä tehdään. Jo valmiit palvelut sekä aktiviteetit pyritään kokoamaan selkeiksi tuotteiksi matkailijoille. Tässä digitalisaatiolla on merkittävä rooli. Tuotteissa pyritään myös painottamaan kestävän matkailun periaatteita sekä joustavuutta eri matkailijoita kohtaan. – Kunta tai hanke ei voi toimia myyjänä. Hankeaikana suunnitellut palvelut, aktiviteetit ja niistä muodostetut matkailupalvelupaketit pyritään toteuttamaan niin, että niitä voisi tarjota ulkopuoliselle toimijalle, esimerkiksi erilaisille ryhmämatkoja tarjoaville, myytäväksi. Pyrin rakentamaan yrityksille ja toimijoille jo valmiista sekä kehitteillä olevista palveluista ja aktiviteeteista kokonaisvaltaisia tuotteita, joita muokkaamalla matkailijat saavat itseään miellyttävän paketin rakennettua. Tuotteet voivat siis koostua vakio-osista, joihin voidaan lisätä erilaisia räätälöityjä osasia. Matkailija voisi esimerkiksi tulla maatalousnäyttelyihin, ottaa yhden yön majoituksen, syödä illalliseksi paikallisesti tuotettua ruokaa ja käydä ennen lähtöä Porttikallion luontopolulla. Mikäli kaikki menisi toivotulla tavalla, voisi Tiian mielestä syntyä Luonnollisesti Laitumella -brändi, joka kokoaisi yhteen kaiken alueen matkailutoiminnan. – Hankkeen jälkeen toivottavaa olisi, että hankeaikana rakennetut Luonnollisesti Laitumella sosiaalisen median tilit voisivat jäädä ”eloon”, ja niille voitaisiin tuottaa sisältöä sekä kunnan, että alueen toimijoiden matkailupuolen osalta. Tästä kuitenkin sovitaan vielä sekä kuntaorganisaation, että toimijoiden kesken ja selvitetään, mikä olisi paras ja kaikkia eniten hyödyttävin vaihtoehto. Lähimatkailu kiinnostaa koronan jälkeen Tiia Korhonen uskoo, että Punkalaitumella ollaan Luonnollisesti Laitumella -hankkeen kanssa liikkeellä oikeaan aikaan. – Ulkomaille tuskin heti lähdetään, ja tapahtumien sekä esimerkiksi ryhmämatkojenkin tulevaisuus on epäselvä. Lähimatkailu ja erityisesti luontomatkailu ovat kuitenkin mielestäni tänäkin vuonna suosittuja matkailijoiden keskuudessa. Maailmanlaajuisesti ekomatkailu, kestävyys sekä vastuullisuus ovat olleet jo jonkin aikaa niin sanottuja megatrendejä. – Etäisyyden noudattaminen Punkalaitumella on matkailijoille suhteellisen helppoa, koska ympärillä on avara luonto ja paljon tilaa. Täällä voi myös rentoutua ja olla kaukana kaupungin stressaavasta ympäristössä yöpyisi sitten järven rannalla tai keskellä metsää. Lähimatkailun lisäksi staycationit tulivat viime vuonna omasta näkökulmastani vieläkin enemmän pinnalle. Staycationin idea on majoittua poissa omasta kodistaan, mutta kuitenkin kotikaupungissaan. Tällaista voisi kokeilla Punkalaitumellakin. Sitä saattaa yllättyä, kuinka paljon erilaisia elämyksiä on tarjolla omassa kotikunnassa. Tätä aion ainakin itse kokeilla kesällä, Tiia vinkkaa. Viime kesä oli osalle alueen toimijoista erittäin huono, kun taas osa ”hyötyi” kotimaan matkailijoiden kasvusta. – Viime vuoteen verrattuna uskoisin, että matkailijat lähtevät vieläkin rohkeammin tutkimaan kotimaata, jonka vuoksi onkin tärkeää parantaa sekä koko alueen, että toimijoiden tunnettuutta ja asemaa vetovoimaisena ja yllätyksellisenä maaseutumatkailukohteena. Budjetti 69 100 euroa Luonnollisesti Laitumella -hankkeen hakijana on Punkalaitumen kunta, hankkeesta vastaa elinvoimaluotsi Aki Mikkola ja hankevetäjänä toimii Tiia Korhonen. Hanke alkoi 1.4.2021 ja päättyy tammikuussa 2022. Hanke toteutetaan Leader Joutsenten reitti ry:n rahoituksella MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 69 100 euroa ja siitä 90 % tulee Euroopan maaseudun kehittämisvaroista. Hanke tekee läheistä yhteistyötä muun muassa ProAgria LänsiSuomi ry:n Avoimet Tulet -hankkeen kanssa. – Avoimet Tulet -hankkeen kanssa on jo keskusteltu tulevaisuudesta. Pyrimme toimimaan synergiassa niin, että kumpikin hanke hyötyy toisesta mahdollisimman paljon, sanoo Tiia Korhonen. – Paikallisille toimijoille hanke on järjestämässä heti toukokuun alussa webinaarin vastuullisesta matkailusta toimijoiden näkökulmasta. Yleisestikin hankkeen tavoitteena on toimia kokoavana tahona kaikkien matkailutoimijoiden keskuudessa, tarjota heille tietoa sekä koulutuksia esimerkiksi digitaitoihin, vastuulliseen matkailuun ja palveluiden sekä aktiviteettien kehittämiseen liittyen. Toiveena olisi rakentaa kaikkia hyödyttävä yhteistyöverkosto, jonka avulla voidaan vaihtaa tietoja, palveluita sekä saada ja antaa tukea muille alueen toimijoille. Luonto, kulttuuri ja matkailu Luonnollisesti Laitumella -hankkeen keihäänkärkinä Juha Aro Punkalaitumen luontoja kulttuurikohteet halutaan entistä paremmin matkailijoille näkyviksi Luonnollisesti Laitumella -hankkeen avulla. Samalla pyritään parantamaan näiden tuotteistusta sekä kehittämään aktiviteettitarjontaa. Hankevetäjä Tiia Korhonen toivoo hyvää yhteistyötä kaikkien paikkakunnan toimijoiden kanssa tavoitteeseen pääsyssä. Kuva: Elina Korhonen. Punkalaitumen kunnanhallitus kokoontui maanantaina päättäen muun muassa seuraavat asiat: – SASKY koulutuskuntayhtymän yhtymäkokousedustajaksi valittiin Timo Karunen (kesk.) ja varalle Kari Lehtinen (kesk.). – Pohjoisseudun koulun vanhempaintoimikunnalle annettiin lupa kotalaavun rakentamiseen koulun alakentälle. Hankkeen kustannuksissa avustavat Pohjoisseudun toimintayhdistys, Metsästysseura Haukka ja Punkalaitumen Lionsklubi. Loput kustannukset maksetaan Pohjoisseudun koulun oppilasrahastosta. – Kiinteistöveron maksua varten päätettiin avustusta myöntää seuraintaloille, työväentaloille sekä metsästys-, nuorisoja urheiluseuroille sekä museon kiinteistöille. Avustusta myönnetään enintään veron määrä. – Yhdysavustuksia päätettiin myöntää Pohjoisseudun Toimintayhdistykselle (500€), Liitsolan osakaskunnalle (800€), Punkalaitumen työväenyhdistykselle (200€) sekä Punkalaitumen Sotaveteraaneille (200€). – Päätettiin aloittaa kunnan sähköenergian hankinnan kilpailutus. Sähkömeklaroinnista vastaa Yrittäjän Sähköhankinta Oy. Kilpailutus ei koske Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöjä. – Vesilaitoksen vastaavan hoitajan toimi päätettiin muuttaa laitosmiehen toimeksi. – Valtuutettu Martti Mölsän (sin.) tekemä valtuustoaloite koskien kunnan hankintojen kilpailuttamista oli myös esityslistalla, mutta se vedettiin pois käsittelystä. Kunnanhallituksen päätöksiä
Torstaina huhtikuun 22. päivänä 2021 – N:o 16– 5 Sastamalalaisen kansanedustaja Arto Satosen (kok.) kirja ”Alueiden kosto ja voidaanko se välttää” julkistettiin jokin aika sitten. Kirjassa Satonen marssittaa esiin seutukaupungit, joiden tulevaisuudesta hän on huolissaan. – Kirjan tekeminen on ollut jo jonkun aikaa mielessä, sillä seutukaupunkiasiat ovat 18 vuoden kansanedustajaurani aikana olleet paljon tapetilla ja olen niiden kehitystä seurannut. Kansainväliset asiat saivat lopullisesti tarttumaan aiheeseen, kertoo Satonen. Kansainvälisillä asioilla hän viittaa Iso-Britannian Brexitiin, Donald Trumpin valintaan USA:n presidentiksi ja Ranskan keltaliiveihin. – Aluepolitiikka on politiikan keskiössä ja merkittävä selitys Brexitille, Trumpin valinnalle ja Ranskan keltaliiveille. Näitä kaikkia yhdistää seutujen toivottomuuden kokemus. Ei olla tyytyväisiä oman alueen elinmahdollisuuksiin eikä positiiviseen kehitykseen, mistä syntyy protestimieliala. Samaa ilmiötä on Satosen mielestä havaittavissa myös Suomessa esimerkiksi 2019 eduskuntavaaleissa. – 2023 pidän mahdollisena, että suurin puolue ratkeaa nimenomaan seutukaupungeissa. Luulen, että kynnys keltaliivien tapaiseen toimintaan lähtemiseen on Suomessa korkealla. Huonoin skenaario merkitsee apatian ja passivoitumisen lisääntymistä, ja elinvoiman heikkenemistä entisestään. Aluepolitiikka kaikkien puolueiden asia Seutukaupunkien tulevaisuudessa Satonen näkee myös toivonpilkahduksen. – Toivon palauttaminen seuduille on nyt ykkösasia ja siihen on todellinen mahdollisuus, koska korona on muuttanut ihmisten arvostuksia. Omaa tilaa, luontoa ja turvallisuutta arvostetaan enemmän. Kunhan liikenneja tietoyhteyksistä huolehditaan, nähdään muuttoliikettä myös toiseen suuntaan, Satonen kokee. Hän korostaakin sitä, että aluepolitiikka on kaikkien puolueiden asia. – Aluepolitiikka on liian tärkeä asia jättää pelkästään keskustan asiaksi. Viime aikoina sen kentälle ei ole ollut paljon tunkua. Aluepolitiikka tarvitsee toimijoita jokaisessa puolueessa. – Nykyinen kotimainen ja EUvetoinen aluepolitiikka lähtee siitä, että hyvin kehittyvät alueet tukevat heikompia. Maakuntavetoinen aluepolitiikka ei pysty kuitenkin vastaamaan seutukaupunkien haasteisiin. Jos koko maa halutaan pitää asuttuna, on aluepoliittisia toimia kohdennettava seutukaupunkien ja niiden läheisen maaseudun kehittämiseen. Suomessa on 57 seutukaupunkia, joissa on yli 900 000 asukasta. Niissä toimii 72 800 yritystä ja työpaikkoja on 355 000. – Seutukaupunki on oman alueensa keskus, ja siihen tukeutuu myös ympäröivää maaseutua. Seutukaupungit ovat vuosien saatossa kärsineet muun muassa valtionhallinnon ja sairaanhoitopiirien palveluiden vähenemisestä. Aluesairaala, poliisi, käräjäoikeus, verotoimisto ja ammattikorkeakoulu ovat lähteneet tehostamistoimien takia, kuvailee Arto Satonen. Satosen mielestä seutukaupunkien elinvoimaan liittyvät haasteet on tunnustettava ja niihin vastattava. – Seutukaupunkien teollisuuden kilpailukyky on varmistettava ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on parasta aluepolitiikkaa. Toimivat liikenneja tietoliikenneyhteyden on saatava koko maahan, jotta etätyö ja monipaikkaisuus voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Ilmastonmuutokseen on kyettävä vastaamaan alueellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla, päästöjä kyettävä vähentämään ilman, että autoilusta tulee kohtuuttoman kallista. Tämä asia on herkkä ja autoilun kohtuuton hinta lisää ihmisten toivottomuutta. Osaamisen nostolla on keskeinen rooli, korkeakoulujen tehtävä on huolehtia koko maakunnan osaamistason vahvistamisesta. Soteuudistuksessa voidaan työnjaolla taata seutukaupunkien sairaaloiden jatkuminen. Osuuspankin luottokanta kasvoi toimitusjohtaja Petri Antilan mukaan viime vuonna 6,4 %. Lainakanta oli euromääräisesti 63 miljoonaa euroa. – Onnistuimme myöntämään isoja asuntolainoja kasvukeskuksiin. Myös talletuspuoli kasvoi viisi prosenttia ja niitä on pankissa 79,1 miljoonaa, Antila kertoo. Kauppalehden tekemässä suuressa pankkivertailussa Punkalaitumen Osuuspankki sijoittui sijalle 12. – Siitä on tietenkin syytä olla tyytyväinen. Pankkeja mitataan monilla eri mittareilla ja tässä otannassa mittarit suosivat meitä, sanoo Petri Antila. Hän toteaa, että pankin asiakasliiketoiminnan taso on edelleen sellainen, ettei se kestä itsenäisenä pankkina toimimisen kannalta negatiivisia muutoksia tai notkahduksia. Viime tilikaudelta Punkalaitumen Osuuspankin kokonaisliikevoitto oli 756 000 euroa. – Tuloksellisesti taso on sama, kuin vuonna 2019. Asiakasliiketoiminta oli sekin 53 000 euroa positiivinen, vaikka matala korkotaso toi omat haasteensa juuri siihen. Antilan mukaan vuosi 2020 oli toiminnallisesti edeltävän vuoden kaltainen. – Koronaa lukuun ottamatta ei suuria muutoksia tullut. Koronavuosi muuten näkyi pankissa asiakkaiden siirtyessä käyttämään entistä enemmän sähköisiä toimintoja. Pankin kassapalveluiden ja käteisnostojen määrä on laskenut tasaisesti. – Muuten pankin asiakkaat näyttävät pärjänneen hankalana vuonna melko hyvin. Mitään isoja maksuvaikeuksia asiakkailla ei näkynyt ,eikä niin sanottu luottojen rästilista kasvanut. Pankkiala elää koko ajan jatkuvan sääntelyn ja seurannan piirissä. Muun maussa luottojen arvonalentumiskäytäntö muuttui viime vuonna samalla tiukentuen. – Mutta tuntuu siltä, että meidän asiakkaidemme luottoluokat ovat hyvällä tasolla, eikä asiakkailla ole isoja vakuusvajeita ja maksukyvyt ovat säilyneet hyvällä tasolla. Omia haasteita tietenkin tuo kasvun aikaansaaminen ja väkimäärän tasainen väheneminen kunnassa. Lisäksi oman haavoittuvuuden tuo pieni työyhteisö, koska kuudella ihmisellä tehdään töitä, Antila kuvailee. Osuuspankkiryhmässä on tällä hetkellä meneillään strategiatyö. – Strategiatyötä tehdään vuosille 2022–2024, eli kolmen vuoden päähän. Tuona aikana uskon, että kassa-asiointi vähenee edelleen ja asiointi yhä menee entistä enemmän verkkoon. Pankin tulevaisuuteen vaikuttaa kyky tehdä tulosta ja palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Strategiatyössä otetaan kantaa siihen, miten nämä ovat saavutettavissa vielä 2020-luvun loppupuolellakin. Koronapandemia on heiluttanut Suomen taloutta Antilan mukaan epätasaisesti. – Matkailu-, hotellija ravintolapuoli ovat isoja kärsijöitä. Sen sijaan ihmiset ovat tänä aikana satsanneet remonteihin ja piharakentamiseen. Myös ruokakaupat ovat menestyneet koronan aikana. – Mikäli merkit koronan helpottamisesta osoittautuvat oikeaksi, Osuuspankissa nähdään euribor-korkojen nousevan positiiviseksi 2020-luvun jälkipuolella. Pitkiin korkohin nousu voi kohdistua jo ensi vuoden alkupuolella. Tiukkojen rajoitusten vuoksi asiakkaiden sukkien varsiin on kertynyt aiempaa enemmän varoja. – Se on näkynyt erilaisten säästämisen ja sijoittamisen tuotteiden lisääntyneenä kiinnostuksena, Petri Antila kertoo. Osuuspankin luottokanta kasvoi koronavuonna Juha Aro Kauppalehden viime viikolla julkaisemassa pankkivertailussa Punkalaitumen Osuuspankki oli viidenneksi vakavaraisin kaikista maan pankeista. Toimitusjohtaja Petri Antilan mukaan koronavuodesta selvittiin muutenkin melko hyvin. Kuva: Hanna-Mari Kamppikoski. Satonen marssittaa seutukaupungit esiin Juha Aro Arto Satosen mukaan seutukaupunkeihin ja niitä ympäröiville alueille on palautettava toivo, ja että aluepolitiikka tarvitsee toimijoita kaikista puolueista. Kuva: Noora Kalli. Lukkakiventien varrella paloi noin 300 m2 metsänpohjaa keskiviikkona aamupäivällä. Syttymissyystä ei ole tarkempaa tietoa. Paikalle osuneet naapurit suorittivat ansiokkaan työn estäessään palon leviämisen hosia apuna käyttäen. Pelastuslaitos sammutti palon ja raivasi palopesäkkeet. Kohteessa oli kaksi sammutusautoa ja säiliiöauto ja niissä yhteensä kymmenen sammuttajaa. Maastoa paloi Lukkakiventiellä
Torstaina huhtikuun 22. päivänä – N:o 16 – 2021 6 MTK-Punkalaitumen puheenjohtaja Sami Ali-Rantala kuvailee viljelijäväestön tuntoja kuluneen vuoden aikana. – Vuosi on ollut raskas, mutta ei koronan takia. Tuottajat ovat joutuneet epämiellyttävän huomion ja mediarummutuksen kohteeksi. Samaan aikaan, kun monet kokevat kotimaisen ruoantuotannon merkityksen nousseen poikkeusaikana, on mediassa näkynyt toisenlaisiakin mielipiteitä. – Lihaja maidontuottajat on tuomittu ihan kirkonmiesten toimesta eläinrääkkääjiksi ja luonnonpaskaajiksi. Ilmastonmuutos on ollut nautojen syytä koko ajan, vaikka hiilidioksidipäästöt romahtivat heti, kun lentoliikenne taukosi, mutta nautojen määrä pysyi samana. – Ala muuttuu jatkuvasti ja esimerkiksi Valio matkaa kohti hiilineutraalia maidontuotantoa. Toivottavasti tämän ajan jälkeen aletaan ymmärtää kohtuutta myös maataloudessa. Suuruuden ekonomia ei aina ole se paras vaihtoehto. Tilojen varautuminen mahdolliseen koronaan on kuitenkin Ali-Rantalan mielestä Punkalaitumella hyvä. – Reilu vuosi on eletty koronan kanssa ja varmasti lähtötilanne on parempi kuin vuosi sitten. Viljelysuunnitelmat ja työohjeet on päivitetty ja urakoitsijoiden kanssa työt sovittu jo etupainotteisesti. – Omalla tilallamme on viljelypuolta hiukan yksinkertaistettu, samoin kuin eläinpuolella kiinnitetty huomiota töiden joustavuuteen. Suurin vaikutus varautumisessa on kyllä niillä omilla elämäntavoilla ja perustoimilla, joilla kukin voi omalla kohdallaan suojautua koronalta, Ali-Rantala huomauttaa. Vaikka hän kuvailee leimaamisen ilmastonpilaajiksi olevan tuottajille raskasta, allekirjoittaa Ali-Rantala myös kotimaisten raaka-aineiden arvostuksen lisääntymisen. – Ihmiset tekevät enemmän ruokaa kotona ja oppivat myös kiinnittämään enemmän huomiota raaka-aineisiin. Uusia ruokia kokeillaan enemmän ja sosiaalisessa mediassa on paljon reseptejä ja ihan käytännön vinkkejä ruuan valmistukseen. Toivottavasti tämä kaikki tulee konkretisoitumaan myös tuottajien hyväksi. Meillä on maailman turvallisin, puhtain ja valvotuin elintarviketuotanto, se kannattaa muistaa. Maatiloilla kevättöihin lähdetään toistamiseen koronapandemian varjossa. Sen vuoksi MTK-Satakunta ja ProAgria muistuttavat tuottajia huomioimaan varautumisen koronatapauksiin. – Viime keväänä varmasti opittiin tilanteesta, koska ei tiedetty kuinka laajasti sairastuttavasta taudista on kyse. Tämän kevään eteneminen näyttäisi olevan helpompi, koska varmaan luotetaan terveydenhuoltojärjestelmän nopeaan reagointiin sairastapausten tartuntojen etenemisessä, sanoo maaseutupäällikkö Heli Varpula. Hänen mukaansa Punkalaitumella maatiloilla on varauduttu hyvin. – Luotamme aika pitkälle naapurin apuun, jos sairastuu. Eläintenhoitotyössä on apuna lomitusjärjestelmä ja sieltä tarvittaessa voi saada apua. – Kunnan maaseutuviranomaisiin ei ole koronan vuoksi oltu yhteydessä eikä se ole aiheuttanut hallinnon toiminnassakaan haittaa. Hakemukset saatiin käsiteltyä ja tukimaksut tiloille aikataulujen mukaisesti, vaikka suurin osa keväästä olimme etätöissä. Varpulan mukaan koronavuosi vaikutti maatilojen arkeen melko vähän. – Kontakteja on vähennetty kyllä ja valvontamäärätkin olivat poikkeuksellisen alhaiset. En usko, että taloudellisesti maatiloille merkittäviä vaikutuksia koronavuodesta olisi. Maatalouden kustannusten nousu ja tuotteista maksettava hinnan alhaisuus ovat kyllä olleet pitkään huolenaiheena eikä tämä näyttäisi ainakaan tällä vielä korjaantuvan. Varmasti kuitenkin kuluttajissa kotimaisen ruuan arvostus on noussut koronan vaikutuksesta. Kirje maatiloille Hyvä maataloustuottaja! Koronavirusmuunnosten myötä poikkeusajat jatkuvat entistä tiukempina tämän kevään. Entistä tarttuvammat muunnokset ovat johtaneet viime vuotta tiukempiin ja laajempiin torjuntatoimiin. Tilanteen kestoa tai muutosta ei voida ennakoida, mutta oheisen varautumislistan avulla pyritään helpottamaan toimintaa poikkeusaikana. Toivottavasti varautumistoimia ei tulla tarvitsemaan, vastaavasti tarve niille voi tulla yllättäen. Kotimaisen ruoantuotannon arvostus on kasvanut entisestään kuluneen vuoden aikana, viljelijät ovat ratkaisijoita ruoantuotannon turvaamisessa. Maatiloilla tulee varmistaa yrityksen toimintakyky läpi kasvukauden ja varmistaa toimintojen jatkuminen tulevaan vuoteen. Tämä tapahtuu parhaiten pitämällä yrittäjät ja työntekijät terveinä. Kontaktien välttäminen on avainasemassa terveyden turvaamisessa, ja tätä tulee noudattaa, vaikka kevään aikana tiukimpia rajoitustoimia purettaneen. Kaikissa kontakteissa tulee muistaa vähintään kahden metrin etäisyys ja maskin käyttö, mikäli suinkin voi. Ulkopuolisten tilakäyntien rajoittaminen välttämättömiin ja tarjoiluiden jättäminen toiseen kertaan tukevat tautisuojausta. Erilliset ruokailutilat tilan työvoimalle ja mahdollisesti itsenäisesti järjestettävä ruokailu on paras vaihtoehto. Tilalla työskentelevien, oman väen ja työntekijöiden, jakaminen ”kupliin” rajoittamalla mahdollisuuksien mukaan keskinäisiä kontakteja, tuo lisäturvaa. Mikäli tauti pääsee varotoimista huolimatta tilalle, jäävät altistukset vähemmäksi, ja tilalla on mahdollisuus jatkaa toimintaa. Yleiskuvan tilan perusvalmiuksista saat käymällä läpi oheisen listan. Lista on omaan käyttöösi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maatilan työvoiman varajärjestelmiin myös yrittäjän osalta. Kotieläintilojen oma varahenkilöjärjestely on tärkeä, sillä lomitusjärjestelmä ei välttämättä voi vastata tarpeeseen (lomittajaresurssit). Tiloilla tulee olla tehtynä valtuutus sijaisavun hakemiseen. Eläinten terveys ja terveydenhuoltosuunnitelmat tulee tarvittaessa käydä läpi eläinlääkärin kanssa ja tuotantosopimuskumppanien ohjeistusta seurata. Tuotantopanoksien osalta ei ole toistaiseksi saatavuusongelmia, mutta tarvikkeiden toimituksissa saattaa olla viivettä, kuten viime keväänä. Rehujen ja erityisravinteiden riittävyys kannattaa varmistaa, samoin kylvötarvikkeiden ja kasvinsuojeluaineiden saatavuus on syytä tarkastaa. Tukihakemukset kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, näin varmistaa, ettei oma tai hakemuksen tekijän sairastuminen vaaranna tukien saamista. Hakemusta voi täydentää ja korjata myöhemmin hakuaikana. Samoin kaikki hakemukseen liittyvät muutokset ja mm. viljelysuunnitelmat kannattaa tehdä ajoissa. Suosittelemme tiloille vähintään kahta valtuutettua Vipu-palvelujen käyttäjää, ja mahdolliselle neuvojalle kannattaa antaa Vipu-valtuudet viipymättä. Et ole yksin MTK-Satakunnan, Varavoimaa Farmarille Muutokseen -hankkeen sekä ProAgria Lännen toimihenkilöt ovat tarvittaessa puhelinsoiton päässä. Maataloustuottajia muistutetaan jälleen varautumisesta Juha Aro Punkalaitumen kunnantalon maataloustoimistossa työskentelee maaseutuasiamies Susanna Markula (oik.). Maaseutujohtaja Heli Varpula puolestaan vastaa Punkalaitumen lisäksi Huittisten ja Säkylän maaseutupalveluiden johtamisesta. Kuva: Alueviesti. Koronaa enemmän tuottajia painaa tuomitseminen Juha Aro MTK-Punkalaitumen puheenjohtaja Sami Ali-Rantala lähti tiistaina viemään viljakuormaa traktorilla Alastarolle. Hänen mielestään kotimaista tuotantoa arvostetaan, mutta samalla syyllistäminen ilmastonmuutoskeskustelussa painaa tuottajien mieliä.
Torstaina huhtikuun 22. päivänä 2021 – N:o 16– 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 (ma-ke) Toimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. KUULUTUS Punkalaitumen kunnassa 13.6.2021 toimitettavissa kuntavaaleissa valitaan kaksikymmentäyksi (21) valtuutettua. Keskusvaalilautakunnalle 9.3.2021 mennessä jätetyt hakemukset ovat edelleen voimassa, jollei vaaliasiamies niitä muuta, eikä niitä tarvitse tehdä uudelleen. Uudet ja/tai muutetut ehdokashakemukset ja muut ehdokkaan asettamista koskevat asiakirjat on toimitettava keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 4.5.2021 ennen kello 16. Keskusvaalilautakunnan puolesta vaaleja koskevia asiakirjoja ottaa vastaan Satu Toivonen Punkalaitumen kunnanvirastossa. Keskusvaalilautakunnan huomautusten johdosta vaaliasiamiehillä on oikeus tehdä vaalilain 38 §:ssä tarkoitettuja oikaisuja ja täydennyksiä virka-aikana kuitenkin viimeistään keskiviikkona 12.5.2021 ennen klo 16. Asiakirjat voi lähettäjän vastuulla toimittaa myös postitse. Punkalaitumella 22.4.2021 PUNKALAITUMEN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunnnan toimisto, Vesilahdentie 5, 31900 PUNKALAIDUN Puhelin 040 138 2303 Tapani Henttinen puheenjohtaja Loimaan Seudun Sydänyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS maanantaina 3.5.2021 klo 18.00 Niinijokivarren Osuuspankilla, Sahatie 2, 32300 MELLILÄ Sääntömääräiset asiat. Noudatamme koronaohjeita. Tervetuloa! Hallitus Megatrendien petollisuus Energia ja miten sitä tuotetaan, puhututtaa kuntalaisia myös Punkalaitumella. Megatrendien saavuttaessa Punkalaitumen, pieni ja paikallinen alkuasukas hämmästelee kehityksen kulkua. Tuulivoima ja sähköautot ovat nyt megatrendejä, trendejä joidenka en usko tulleen tänne jäädäkseen. Trendin ymmärtämisessä on aina mukana aika-aspekti, koska trendi on riippuvainen ajasta. Trendit ohjaavat päätöksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Ehkäpä tuulivoima on se, mikä paikkakunnalla eniten puhututtaa. Tuulivoimalan käyttöikä on noin 30 vuotta. Tuulivoimalan tullessa elinkaarensa päähän, se puretaan. Ehkäpä 30 vuoden kuluessa kierrätyskäyttöä todellisuudessa löytyy, vielä se on vähäistä. Globaali maailma ja globaalit ongelmat. Niiden seurauksena toteutetaan nyt Punkalaitumella ilmastonmuutoksen torjuntaa. Megatrendin tästä on muovannut se, että näemme tai kuulemme uutiset jostain tiedotusvälineestä nyt joka puolen tunnin välein. On myös mahdollista, että näistä megatrendeistä syntyy valtavia ongelmia ympäristölle, kuten sähköauton akkujen valmistaminen. Yhteen sähköauton akkuun tarvitaan malmiraaka-aineiden yhdistelmä, jossa on esimerkiksi 50 kg nikkeliä, 7 kg kobolttia ja 8 kg litiumia. Malmin louhinta, jalostus ja kuljetus kuluttavat energiaa, ja siitä syntyy päästöjä. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on jo nyt aiheuttanut uusia ympäristökatastrofeja, sähköauton akku siis vaatii toimiakseen, mineraaleja joita kaivoksista kaivetaan. Tähän liittyy teollisia sekä poliittisia haasteita, sitä kutsutaan viherpesuksi. Saastuttaminen ja ympäristöongelmat siirretään toisaalle. Kiinalaiset grafiittikaivokset saastuttavat maaperää ja vesistöjä. Kaivoksissa ei ole lainkaan tavatonta törmätä lapsityövoimaan. Nämä tosiasiat unohdetaan kertoa mediassa, koska viherpesu luo uutta työtä unohtaen todellisuuden. Bioenergia, josta jalostetaan biokaasua, on sen sijaan 100 % uusiutuva ja hiilineutraali energiamuoto. Biokaasulaitos kasvattaa energiaomavaraisuutta, tehostaa ravinnekäyttöä ja pienentää ravinteiden ympäristövaikutuksia. Laitos tuottaa hyötyä niin viljelijöille, kuluttajille, eläimille, ympäristölle sekä yhteiskunnallekin. Trendit ovat aina olleet osittain ohikiitäviä ilmiöitä. Niin uskon olevan niin sähköautojen kuin tuulivoimankin. Mutta nyt mennään trendien siivittämänä odottaen seuraavia trendejä. Näin kuntalaisena ja kuntapäättäjänä ymmärrän veroeurojen merkityksen kunnan kassassa. Ari Prihti Kunnanvaltuutettu, kok. Punkalaitumen Maatalousnaiset Kokoontuminen Porttikallion laavulla ke 28.4.klo 18. Punainen Risti Terveyspiste suljettuna toistaiseksi. Soita tai jätä soittopyyntö torstaisin klo 11 – 13: 041 318 6650. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys 29.4. olemme torilla. Säävaraus. Käsityökerho tauolla, mutta langat odottavat kutojaa, nouda kukkakaupalta. Lehmirannan lomaviikko varattu 12. – 18.10.2021. Varaa paikka Hilkalta 040 – 5824377. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Härmän Kylpylä 15.8.2021 – 20.8.2021, Rokua Health & Spa 26.9.2021 – 1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3 kk ennen loman alkamisaikaa. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh.fi. Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9 – 13 p. 0102193460. Sanomarastit Omatoimisuunnistus Yhivuoren kartalla 25.4. asti. Opastus Vesilahdentieltä. Omatoimisuunnistus Porttikallion kartalla 24.4. – 2.5. Karttapostilaatikko ison aluekartan tuntumassa. Opastus Murronharjuntieltä. Oriniemen Martat Maanantain lenkkeilyt jatkuvat 26.4. alkaen Porttikalliolla. Vuosikokous ulkotiloissa, pukeutuminen sään vaatimalla tavalla. Seurat toimivat – Milloinkaan aiemmin ei ole näin suurta erää EU-elintarvikkeita seurakuntaamme tullut. Tämän 2 630 kilon erän pitäisi riittää marraskuulle, kertoo Punkalaitumen seurakunnan diakonissa Jaana Pyykkö. Pyykön mukaan korona-aikana hänen työnsä on painottunut ruoka-apuasioihin. – Paine budjettivarojen lisäämiseen on kasvanut, kun ruoka-avun tarvekin on lisääntynyt peräti 50 prosenttia, ynnää Pyykkö. EU-ruoka-apuasioissa voi olla yhteydessä seurakunnan diakonissaan. Ruokakassin voi tarvitseva saada kerran kuukaudessa. – Monilla lapsiperheillä on tällä hetkellä raskasta, sen lisäksi useat yksinelävät, lapsettomat pariskunnat ja vaikkapa pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat apua. EU-ruokakassi sisältää perunamuusijauhetta, lihasäilykkeitä, makaronia, mysliä, puurohiutaleita, sämpyläjauhoja, maitojauhetta ja hernekeittoa, keksejä. – Myös seurakuntamme pienkeräystilin kautta tulleet varat käytämme paikkakunnalla apua tarvitseville. Diakonissa Jaana Pyykkö sai EU-ruokaerän kantamisessa apua vapaaehtoisilta. Hanna-Mari Kamppikoski Ennätysmäärä EU-ruokaa
Torstaina huhtikuun 22. päivänä – N:o 16 – 2021 8 Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSEN EDUSTALLA torstaisin Punkalaitumen Golf ry:n lauantaina 8.5.2021 klo 12.00 Klubilla. Johtokunta klo 11.00. Turvavälit huomioon ottaen. Tervetuloa! KEVÄTKOKOUS METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna perjantaisin klo 8-17 Oriniemen Martat ry:n VUOSIKOKOUS to 6.5.2021 klo 18.00 Arja Levoniemellä, Pentinmaantie 251. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus LIIKE SULJETTU TOISTAISEKSI Olen sairauslomalla (ei koronaa). PARTURI-KAMPAAMO LAURILA Hannele Leppänen RAITTINEN Tervetuloa! Puh. 0400 790 833 PUNKALAITUMEN torilla tiistaina 27.4. klo 9-16. hiekkamaan perunaa. Lajikkeet Afra, Fontana, Nicola, Annabelle. KIINNOSTAAKO TEATTERIHARRASTUS? Punkalaitumen Teatterikerho kaipaa lisää näyttelijöitä. Tu sääkin meirän messiin! Ilmoittaudu kansalaisopiston kurssille “Teatteria ihanan keskellä” 28.4. mennessä www.opistopalvelut.fi/sataopisto. VUOKRALLE TARJOTAAN lämmintä halli-/tuotantotilaa Punkalaitumen Haukankoskelta hyvien asfaltoitujen tieyhteyksien päästä. Tiloissa mm. toimisto ja sosiaalitilat, maalaamo, tulityötilat, paineilmaverkosto, lastauslaituri, 3 x 63 sulakkeet, valokuituvalmius. Tuotantotila 530 m 2 + 100 m 2 alakerran varastotilaa. Mahdollisuus vuokrata myös samasta pihapiiristä kylmää/kuivaa säilytystilaa +200 m 2 . Edullinen vuokra, alkaen 1,5e/m 2 ota yhteyttä ja keskustellaan tarpeestasi. Yhteydenotot: 044 771 1524 Jukka Pasanen Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) Hyvä KUNTAVAALIEHDOKAS Parhaiten tavoitat äänestäjäsi Punkalaitumen Sanomien välityksellä! Vakuuta PAIKALLISET äänestäjäsi, että juuri SINÄ olet oikea henkilö PÄÄTTÄMÄÄN Punkalaitumen asioista VALTUUSTOSSA. Kerro mielipiteesi paikallisista asioista! Kerro, mikä kismittää kunnan asioiden hoidossa, ja miten sinä muuttaisit asioita kotikunnassa. Kannusta ja innosta äänestämään kuntavaaleissa! Ota yhteyttä ja varaa ilmoituspaikkasi heti! ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 toimitus@punkalaitumensanomat 045 111 5115 (Juha Aro ma-ke) tai 050 442 2072 KUNTA VAALI T 2 2 1 Olemm e myös sosiaa lisessa media ssa, jossa tavoit at lähes 4 000 Facebo ok-kav eria. SEKAKLAPIA 10 m 3 kuorma, 400 € + pieni rahti. Myös kuivaa klapia. P. 040-506 4165