Uutisja ilmoituslehti Torstaina tammikuun 27. päivänä N:o 4 2022 113. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Viime syksynä korjattiin 2,6 miljardin kilon viljasato. Sato on lähes 30 prosenttia pienempi kuin keskimääräinen viljasato viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhtä pieni viljasato on viimeksi korjattu vuonna 1992. – Maatiloilla on nyt yleisesti taloudellisesti tiukka tilanne. Vuonna 2018 oli myös heikko viljavuosi, tuolloin jäätiin noin 2,7 miljardin kilon viljasatoon. Useiden viime vuosien heikkojen satovuosien lisäksi viljelijöitä huolettaa ensi kesän kylvöjen onnistuminen rajusti nousseiden lannoitehintojen takia, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Suomessa eniten viljelty vilja on ohra. Tänä vuonna korjatun noin yhden miljardin kilon ohrasadon osuus koko viljasadosta on 40 prosenttia. Viimeksi yhtä huono ohrasato saatiin vuonna 1974, jolloin jäätiin alle miljardin kilon. Runsaan rehukäytön lisäksi ohra on tärkeä mallasteollisuuden raaka-aine. Ohran ohella kaurasta, vehnästä ja rukiista korjattiin keskimääräistä pienemmät sadot. Kymmenen vuoden jaksolla tarkasteltuna satomäärät olivat kauralla ja rukiilla neljänneksen ja vehnällä viidenneksen pienempiä. Viljan luomutuotanto on ollut viimeiset kymmenen vuotta jatkuvassa kasvussa. Vuoden 2021 luomuviljasato oli 113 miljoonaa kiloa eli noin neljä prosenttia kokonaisviljasadosta. Luomuviljan sato tekee notkahduksen tuotannon kasvuun. Luomuviljasato jäi viljan kokonaissadon tapaan yli 20 prosenttia vuoden 2020 satoa pienemmäksi, vaikka korjuuala pysyi lähes ennallaan. Vuoden 2021 viljasato on 2000-luvun pienin Toimitus Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 31.1.2.2. 2 55 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 4 35 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET 3 65 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 1 99 pkt Palvelusta TO LA 1 49 ps 5 29 kpl 4 99 rs KOTIMAISET POSSUPÄIVÄT! 3 99 kg 9 95 kg 5 00 2 pkt 1 69 kg 3 49 kg 6 95 kg 6 99 kimppu KAUPPA AVOINNA: PE 8-21, LA 11-19, SU 11-19 SÄÄVARAUS Pirkka Porkkana 1 kg TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 27. 30.1. 5 95 kg 99 rs 5 95 kg 5 95 kg GRILLISTÄ GRILLISTÄ PLUSSAKORTILLA 2 49 pkt 2 85 pkt 3 00 2 rs Porsaan kylki 5 99 kg 2 75 pkt PLUSSAKORTILLA Bataatti Pirkka Saunapalvi ja keittokinkku 300 g (8,33/kg) SUOMI PE PYYMÄEN KONSULENTTI Porsaan etuselkä Porsaan kassler KOTIMAISTA NAUTAA Porsaan kyljys 9 95 kg ERÄ KALATORILTA TO-LA Taimen kokonainen 24 95 kg NORJA ERÄ HK Popsi iso viitonen kuoreton 900g (3,06/kg) Arla Meijerivoi 500 g vähälak. normaalisuolainen (5,70/kg) SUOMI Valio Hyvä suomalainen arkijuusto 1,25 kg (4,23/kg) 1 00 kpl Sarpi Possumunkki Pirkka Kinkkusuikale 200 g (7,50/kg) 2 00 2 kpl 1 69 tlk Valio Jogurtti laktoositon 1 kg (1,69-1,78/kg) ei A+, ei luomu Mango syöntikypsä 2 kpl/600 g (3,32/kg) 5 99 pkt SUOMI Porsaan lapa 6 95 kpl OMASTA UUNISTA Pourun spelttikakko Hapanjuureen leivottu Klo 12 alkaen Kivikylän Kuuma porsaan grillikylki SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI Porsaan luuton paisti Snellman Possun ulkofilee naturel tai maustettu n.1,3 kg 5 99 kpl SUOMI Kokonainen Grillattu broileri SUOMI 13 95 kg Lehtipihvi porsaan ulkofileestä marinoitu 2 50 3 ps Pirkka Perunasipulisekoitus 500 g (1,67/kg) 9 99 kg ERÄ SUOMI Muikku tuore, kokonainen SUOMI Savulohifilee 12 95 kg SUOMI Atria Takuumurea naudan sisätai paahtopaisti Naudan ulkofileepihvi takuumurea 25 95 kg SUOMI Kariniemen Kananpojan paistisuikaleet 250-300 g Valio Hyvä suomalainen arkirae 500 g (4,98/kg) PLUSSAKORTILLA 4 50 3 ps Pirkka Riisipiirakka 4 kpl/260 g (3,85/kg) PLUSSAKORTILLA SUOMI 69 ps Pirkka Miniluumutomaatti 250 g (3,96/kg) SUOMI SUOMI Pirkka Royal gala -omena 1 kg PERU ITALIA ESPANJA Pirkka Calinda-mansikka 400 g (12,48/kg) ESPANJA USA SUOMI Pirkka Tulppaani 15 kpl värimix Olvi Vichy 0,33 l 12-p (1,21/l) sis.pant 1,20 SUOMI SUOMI SUOMI ERÄ ERÄ
Torstaina tammikuun 27. päivänä – N:o 4 – 2022 2 3. sunnuntai loppiaisesta Matt. 8:5–13 ”Kerran usko lapsuuden sulla oli suloinen, kätesi sä rukoukseen liitit ain…” Lapsuuden usko on mitä suurimmassa määrin suloista, mutta samaan aikaan se on mielestäni äärimmäisen aitoa – naiiviudestaan huolimatta. Usko pilven reunalla istuskelevaan valkopartaiseen Jumalaan, jonka kyyneleet satavat pisaroina maahan. Usko lapsia siunaavaan Jeesukseen, joka kantaa pyhäkoulutaulussa eksynyttä lammasta turvaan harteillaan. Tai pienen poikani usko siihen, että juuri papiksi vihitty äiti voi herättää kuolleen leppäkertun takaisin eloon – koska päiväkerhossa oli kerrottu ylösnousseesta Jeesuksesta. ”Etsiessäs onnea harhateille jouduit sä, surua ja tuskaa toi vain maailma…” Uskon, että jokaisen ihmisen elämässä tulee eteen hetki, jolloin lapsen usko muuttuu tai murtuu. Hetki, jolloin elämä näyttää raadollisemman puolensa. Hetki, jolloin Jumala tippuu pilven reunalta ja Jeesus jättää eksyneen lampaan yksin erämaahan. Hetki, jolloin ihminen havahtuu kysymään: ”Jos kerran Jumala on hyvä, niin miksi maailmassa on niin paljon pahaa?” Hetki, jolloin surun ja tuskan keskellä pienikin uskon pisara voi olla niin kovin suuri ja äärimmäisen tärkeä. ”Jos vain nöyrin sydämin rukoilet, saat takaisin, lapsenuskon aarteen kalliin ihanan…” Onko sinun lapsenuskosi vielä tallella ja jos ei ole, niin haluaisitko sen takaisin? Itse ajattelen, että lapsuuden uskoni on yhä edelleen osa minua. Se on pieniä uskon pisaroita, jotka ovat punoutuneet nuoren ja aikuisen uskon kudelmaan, elämäni ryijyyn ja hetkien helminauhaan. Se on luottamusta hyvän voittoon pahasta, rakkauden vihasta, valon pimeydestä ja elämän kuolemasta. Se on luottamusta siihen, että epäuskonkin hetkinä pienet uskon pisarat vakuuttavat, että minä riitän ja minun uskoni riittää. Mari Mattsson Kirjoittaja on pappi ja Haagan seurakunnan vs. kirkkoherra, joka viihtyy maalla ja merellä kaukaisuuteen katsellen Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 26. pnä tammikuuta 1912 SANA SINULLE Uskon pisaroita Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 27. pnä tammikuuta 1922 Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Rakkaamme Teuvo Olavi SUOMINEN 28.1.1941 31.12.2021 On Luojamme kädessä ihmisen tie. Hän matkamme määrää ja kotihin vie. Kun aikani tulee – milloin, ole vastassa minua silloin. Kiittäen ja kaivaten Sirkka sisaret ja veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten saattamana. Lämmin kiitos osanotosta. SAARIMAA OY HAUTAUSPALVELU Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Meille niin rakas Anja Helena LÄHTEENMÄKI 10.11.1921 Tyrvää 9.1.2022 Punkalaidun Syvästi kaivaten Paula ja Taisto Ritva-Liisa ja Tapio Katja ja Mauri Kari ja Maija-Leena lastenlapset lastenlastenlapset lastenlastenlastenlapset sukulaiset ja ystävät Äiti rakkain pois on nukkunut, mummu kultainen Taivaaseen muuttanut. Saimme silittää päätä, puristaa kättä, edessä hyvästit – väistämättä. Kotipihan aherrus tuttu nyt puuttuu, lämpö mummulan muistoiksi muuttuu. Saatoimme Sinut uneen rauhaisaan, Isän vierelle nukkumaan. Siunaus toimitettu 21.1.2022 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Lämmin kiitos Marille ja Kaisankodin hoitajille äidin hyvästä hoidosta. o.s. Mäkelä – Maamiesseuran johtokunta walitsi t.k. 17 p:nä pitämässään kokouksessa puheenjohtajaksi Wihtori Seppälän, warapuheenjohtajaksi Oskari Haukan, sihteeriksi Ilmari Penttilän ja rahastonhoitaj. H.J. Taalikan. Samassa kokouksessa keskusteltiin myöskin maamiespäiwien pitämisestä ja päätettiin ne pitää Seurahuoneella maaliskuun 4–5 päiwinä. Esitelmäin pitäjiksi owat lupautuneet useat Satakunnan Maanwiljelysseuran wirkailija ja eläinlääkäri herra Engdahl. Kuten tästä näkyy tulee esitelmien pitäjiksi useita kywykkäitä henkilöitä, jotenka hywällä syyllä saamme näistä päiwistä odottaa jotain arwokasta. – Tarkempi ohjelma mainittuja maatalouspäiwiä warten tullaan piakkoin julkaisemaan tässä lehdessä ja tulewat maanwiljelijät tästä ohjelmasta näkemään, kuinka tärkeätä heidän on saapua näille päiwille, tietojaan kartuttamaan ja wirkistystä yksitoikkoiselle arkielämälleen hankkimaan. Jumalanpalvelukset Su 30.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Bäckman. Su 6.2. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio, Bäckman. Viikkotoiminta Ti 1.2. klo 17–18 Puuhis Pappilassa. Olemme ensisijaisesti ulkona toistaiseksi. Isoset, Tasanen. Ke 2.2. klo 13–14 Ylijäämäruokajako srk-talon pihalla. Yhteistyössä Kristityt yhdessä –ryhmän kanssa. Maskisuositus, huomioithan turvavälit myös jonottaessa. To 3.2. klo 17 Rippikoulun Nuortenilta II srk-talolla. Paasikallio, Tasanen. Kuollut Teuvo Olavi Suominen 80 v., Anja Helena Lähteenmäki 100 v. – Raittiusseuran vuosikokouksessa t.k. 22 päivänä valittiin seuran puheenjohtajaksi edelleen opettajatar Anna Suonivaara ja johtokunnan jäseniksi emäntä Elli Rasi, op. Anni Manner, neidit Niin Veisu ja Martta Lundén, rouva Anna Seppälä, herrat V.E. Valonen, Yrjö Veisu, K. Kataja, J.V. Ala-Mikola ja Vihtori Salminen. Varalle emäntä Sandra AlaMikola ja neiti Lyydia Poutala. 27.1. Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan, kaikki kansat näkevät hänen kunniansa. Ps. 97:6. 28.1. Herra rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. 2. Kor. 1:4. 29.1. Pelätkää Herraa, Jumalaanne, palvelkaa häntä, pysykää hänelle uskollisina ja vannokaa alanne hänen nimeensä! Ylistäkää häntä, hän on teidän Jumalanne. Hän teki teidän hyväksenne ne suuret ja pelottavat teot, jotka olette omin silmin nähneet. 5. Moos. 10:20–21. 30.1. Kun Jeesus oli saapunut Kapernaumiin, muuan sadanpäällikkö tuli hänen luokseen ja pyysi häneltä apua sanoen: ”Herra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena, kovissa tuskissa.” Jeesus sanoi: ”Minä tulen ja parannan hänet.” Mutta sadanpäällikkö vastasi: ”Ei, Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee. Minä tottelen itsekin toisten käskyjä ja komennan omia sotilaitani. Kun sanon sotilaalle: ’Mene’, niin hän menee, tai toiselle: ’Tule’, Päivän sanat niin hän tulee, tai palvelijalleni: ’Tee tämä’, niin hän tekee.” Matt. 8:5–9. 31.1. Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä. Hän on tehnyt meille suuria tekoja. Ps. 66:5. 1.2. Jeesus astui veneeseen, ja opetuslapset seurasivat häntä. Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky. Aallot löivät yli veneen, mutta Jeesus nukkui. Silloin opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: ”Herra, pelasta meidät! Me hukumme.” ”Miksi te noin pelkäätte, vähäuskoiset?” Jeesus sanoi. Sitten hän nousi ja nuhteli tuulta ja aaltoja, ja tuli aivan tyven. Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: ”Mikä tämä mies on? Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin.” Matt. 8:23–27. 2.2. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. Ps. 107:1–2. Tilintarkastajiksi valittiin mv. Nestori Rasi ja neiti Ruusa Helle. Edustajiksi Raittiuden Ystävien vuosikokoukseen Tampereella valittiin seuran puheenjohtaja ja sihteeri sekä K. Kataja. Piirin vuosikokoukseen valittiin edustajaksi Anna Suonivaara ja varalle Iida Savela.
Torstaina tammikuun 27. päivänä 2022 – N:o 4 – 3 Paremmin kuin hyvin VAINAJIA Kiitos kaikille , jotka teitte Lindalle vaalityötä . Tästä on hyvä jatkaa! Laaja tukiryhmä M ak sa ja : It se . Kiitos kaikille tukijoilleni ja äänestäjilleni Sirkka Madekivi Sosionomi-diakoniksi Porin DIAK:ssa opiskeleva Sanna Murtoo tutustuu Punkalaitumen seurakunnan diakoniatyöhön pääsiäiseen kestävällä harjoittelujaksolla. – Ensivaikutelmat ovat todella hyvät ja on tullut tervetullut olo, hän tuumailee parin työpäivän kokemuksien jälkeen. Sastamalalainen Murtoo opiskelee Porissa kolmatta vuotta ja valmistuu sosionomi-diakoniksi tämän vuoden lopussa. – Tutustun työalaan diakonissa Jaana Pyykön opastuksella. Jo tähän mennessä olemme tehneet asiakaskäyntejä, ottaneet asiakkaita vastaan diakoniatoimistossa ja olen osallistunut myös seurakunnan työntekijöiden palavereihin. Diakoniatyön lisäksi tutuiksi tulevat seurakunnan muutkin työalat, Murtoo kertoo. – Työharjoittelulta odotan ihmisten kohtaamista, sillä sitä työ tulee valmistumisen jälkeenkin olemaan. Hienoa olisi myös, jos ennen harjoittelun päättymistä rajoituksia olisi purettu, jotta erilaiset seurakunnan ryhmätkin pääsisivät taas kokoontumaan. Sanna Murtoo opiskelee jo kolmanteen ammattiin. Alun perin hän on valmistunut ravintolakokiksi ja myöhemmin lähihoitajaksi. – Kokin hommia en ole tehnyt päivääkään, hän naurahtaa. – Mutta lähihoitajana olen työskennellyt. Omassa elämässäni tuli sellainen tilanne, siihen uuden ammatin opiskelu sopi. Tämä koulutus on ollut myös pitkäaikainen haaveeni. – Porin DIAK:sta valmistuu muun muassa sairaanhoitajia, sosionomeja sekä lisäksi kirkollisen pätevyyden saavia sairaanhoitaja-diakonissoja ja sosionomi-diakoneita, Murtoo kertoo. Väkilukutilastot Punkalaitumen seurakunnassa v. 1971 Syntyneitä 23 p + 22 t = 45 lasta. Kuolleita 35 m + 36 n = 71 henkeä. Avioliittoon vihitty 39 paria. Seurakuntaan muutti 40 m + 41 n = 81 henkeä. Seurakunnasta muutti 115 m + 115 n = 230 henkeä. Väkiluku väheni 97 m + 88 n = 185 henkeä. Väkiluku 31.12.1971 2692 m + 2822 n = 5514 henkeä, joista läsnä olevia 2650 m + 2788 n = 5438 henkeä. Kirkkoon liittyi 2 m + 1 n = 3 henkeä. Kirkosta erosi 1 m. Anja Lähteenmäki Marraskuun 10. päivänä viime vuonna 100 vuotta täyttänyt Anja Lähteenmäki nukkui pois 9.1.2022. Lähteenmäki syntyi Tyrväällä Anna ja Kalle Mäkelän perheeseen. Käytyään Jutin kansakoulun, hän työskenteli Kestilän ja Perttulan taloissa sisäkkönä. Anja avioitui Taisto Lähteenmäen kanssa ja tämän kuoltua kasvatti yksin viisi alaikäistä lasta. Leskeksi jäätyään Anja ajoi ammattiajokortin ja ryhtyi taksinkuljettajaksi. Hän toimi taksiautoilijana vuoteen 1986 asti, jolloin jäi eläkkeelle. Eläkeläisenäkin hän työskenteli vielä Saarioisilla kolmivuorotyössä. Vuosien varrella Anjan viidelle lapselle syntyi yhteensä kymmenen lapsenlasta ja 18 lapsenlapsenlasta. Lastenlastenlastenlapsiakin ehti syntyä yhdeksän. Anja Lähteenmäkeä kuvaillaan sisukkaana, ahkerana ja toiset huomioon ottavana sydämellisenä ihmisenä. Hän sai asua omassa kodissaan Punkalaitumella 95-vuotiaaksi. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 27 pnä tammikuuta 1972 Diakoniatyöhön työharjoittelija Sanna Murtoo tekee työharjoittelujakson seurakunnassa diakoniatyöhön tutustuen. Juha Aro Loimaan Seudun Sydänyhdistys muistuttaa, että sydänsairauden kanssa voi elää täysipainoista elämää, johon mahtuu myös ripaus juhlaa. Tammikuu on perinteisesti elämäntaparemonttien kiivainta aloitusaikaa. Terveelliset elämäntavat kannattaa muistaa kuitenkin ympäri vuoden. Sydänja verisuonitaudit ovat kansantauti, joka koskettaa suurta osaa suomalaisista. Sairastuneen tai hänen omaisensa ei kannata jäädä yksin. Punkalaitumen Sydänkerho tarjoaa tietoa, vertaistukea ja mielekästä tekemistä. Sydänkerhon kokoontumisia päästään toivon mukaan jatkamaan koronatilanteen hellittäessä ja talven selän taittuessa. – Heti vain, kun kevätpuolella alkaa olla lämpimämpää ja aurinkoisempaa, Punkalaitumen Sydänkerhon vetäjä Ritva Palmanen lupailee. Sydänyhdistys satsaa viestintään Yleisimpiin sydänja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotaudit, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Sairastuminen ei katso ikää. Loimaan Seudun Sydänyhdistyksellä on noin 300 jäsentä Punkalaitumella, Kyrössä, Oripäässä ja Loimaalla. – Yleensä jäsenyyteen herättää se, jos ihmisellä on viittauksia sydänsairauksiin, sihteeri Seppo Timonen kertoo. Sydänyhdistyksen jäseniä palvelee kiertävä Sydäntukitoiminta. Se pistäytyy Tyks Loimaan sairaalassa kerran kuussa. Sairastuneille, läheisille ja ammattilaisille tarkoitettu palvelupiste kannustaa kysymään ja keskustelemaan sydänsairauksista, vertaistuesta ja järjestötoiminnasta. Seuraavan kerran Sydäntukitoimintaa järjestetään sairaalan sydänpoliklinikalla 20. tammikuuta 2022 klo 9–15. Loimaan Seudun Sydänyhdistyksellä on oma Facebook-sivu, jonka kautta yhdistys tiedottaa ajankohtaisista tapahtumisista koko toimialueellaan. – Kerromme toiminnastamme myös paikallislehtien seuratoimintapalstalla, yhdistyksen puheenjohtaja Martti Leino lisää. Teksti: Katriina Reijonen Sydänystävällisesti uuteen vuoteen Punkalaidun sai oman aluevaltuutetun sunnuntaina, kun maassamme käytiin historian ensimmäiset aluevaalit. Linda Lähdeniemen mandaatti oli vahva. Aluevaalit käytiin koronan varjossa. Kampanjointiin ei ollut mahdollista panostaa suunnitellusti. Todennäköisesti tästä syystä myös vaalien äänestysprosentti jäi matalaksi. Aluevaltuusto tulee tekemään merkittäviä päätöksiä pirkanmaalaisten puolesta. Sen tehtävänä on järjestää sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut maakunnassa. Työsarka on mittava. Reuna-alueiden äänen kuuluminen oli huolenaiheena ennen vaaleja. Vaalien jälkeenkin asia on syytä pitää esillä. Punkalaitumella on nyt oma edustajansa aluvaltuustossa. Verkostoitumalla ja yhteistyöllä on mahdollista, että lounaisen kulmakunnan ääni pysyy kuuluvilla seuraavan neljän vuoden ajan.
Torstaina tammikuun 27. päivänä – N:o 4 – 2022 4 Punkalaitumelta Pirkanmaan aluevaltuustoon 678 äänellä valittu Linda Lähdeniemi on yllättynyt valinnasta. Hän odottaa tulevalta valtuustotyöltä muun muassa puolueiden välistä yhteistyötä oman alueen parhaaksi. Lähdeniemen tähtäimessä on tulevaisuusvision luominen Pirkanmaalle. Keskustasta aluevaltuustoon valitulla Linda Lähdeniemellä ei ollut etukäteen odotuksia vaalituloksen suhteen. Koska vaalit käytiin ensimmäisen kerran, ei kenelläkään ollut mahdollisuutta peilata aikaisempiin puolueiden saamiin äänimääriin tai äänestäjien innokkuuteen vaaliuurnilla. – En osannut odottaa vaalitulokselta mitään, koska tällaiset vaalit käytiin ensimmäistä kertaa. Täytyy sanoa, että valinta oli melkoinen yllätys. Olen hämmentyneen kiitollinen ja onnellinen valinnastani. Toiveenani oli koko ajan, että joku punkalaitumelaisista ehdokkaista tulisi valituksi ja tein kaikkeni, että näin kävisi, sanoo Linda Lähdeniemi. Tulevaa valtuustotyötä Linda Lähdeniemi odottaa mielenkiinnolla. – Odotukseni aluevaltuustotyöstä ovat korkealla. Nyt lähdetään rakentamaan uutta, ei luomaa vanhaa uudelleen. Lähdeniemi toivoo, että aluevaltuustosta tulisi rakenteeltaan toimiva ja kevyt. Hän odottaa puolueiden yhteistyön muodostuvan hyväksi. – Toivon, että pystymme yhdessä katsomaan isoja kokonaisuuksia ja suuntaamaan näkemyksemme riittävän pitkälle tulevaisuuteen tehdessämme päätöksiä. Lähdeniemi odottaa myös, että aluevaltuusto luo tulevaisuusvision siitä, millainen tulevaisuuden Pirkanmaa ja sen hyvinvointialue on. Hän haluaa toimia koko Pirkanmaan parhaaksi. – Tavoitteenani on puolustaa lähipalveluita koko Pirkanmaan alueella. Somepostauksia ja jalkatyötä Linda Lähdeniemi kampanjoi kiertäen ympäri Pirkanmaata sekä sosiaalisessa mediassa. 24-vuotias nuori nainen ei luottanut ainoastaan somepostauksiin, vaan kampanjoi myös perinteisesti lehtimainoksin, sekä jakamalla esitteitä ja makaronipusseja. – Viimeiset 11 päivää tein perinteistä jalkatyötä ja kohtasin ihmisiä koronan sallimissa rajoissa. Kävin mielenkiintoisia ja monipuolisia keskusteluja eri kuntien asukkaiden kanssa. Aluevaalikampanjabudjetin suuruudeksi Lähdeniemi arvioi noin 2500–3000 euroa. Apuna hänellä oli reilun 25 henkilön tukiryhmä. – Tulos oli aluevaaleistani selkeästi paras kautta aikojen, naurahtaa Sami Uutto (ps.). – Pitäähän tuohon olla tyytyväinen. Hän uskoo matalaksi jääneen äänestysprosentin pudottaneen oman puolueensa kannatusta. – En ole huolissani kannatuksesta, enemmänkin siitä, miten äänestämättä jättäneet kokivat nämä vaalit ”turhiksi”. Aluevaltuustoon noussutta Linda Lähdeniemeä Uutto onnittelee vilpittömästi. – Onnittelut, omasta sekä Punkalaitumen Perussuomalaisten puolesta. Kokoomuksen listalla ehdolla ollut Sirkka Madekivi on tyytyväinen äänestäjien luottamuksesta. – Olen tyytyväinen ja kiitollinen, että näinkin moni äänestäjä luotti kykyyni toimia aluevaltuutettuna ja kykyyni päättää maakuntamme hyvinvoinnista. Kampanjoin vain somen ja lehdistön kautta koronarajoitusten vuoksi. Monikin ehdokas Pirkanmaalla sai vielä vähemmän ääniä kuin minä. Eihän se pientä pettymystä korvaa, mutta näin tapahtui. – Kokoomus on historian ensimmäisten aluevaalien voittaja niin Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin. Punkalaitumella Kokoomus sai toiseksi eniten ääniä, se ei vaan riittänyt, jotta minä olisin valtuustoon päässyt. Madekivi on tyytyväinen siitä, että Punkalaidun sai oman edustajan aluevaltuustoon. On hienoa että kuntamme sai oman edustajan. Toivon, että Linda voi osaltaan vaikuttaa pienten kuntien lähipalvelujen järjestämisessä. Hän voi tuoda meille kuntaan ajantasaista tietoa siitä missä mennään. Marja Wakkala (sdp.) pitää vaalitulosta odotettuna. – Vaalitulos niin itselle kuin puolueelle paikallistasolla oli sellainen, mitä olettaa voi ilman reipasta vaalityötä, vaalirahoitusta ja alueellista tunnettavuutta. Juha Aro Ehdokkaat tyytyväisiä – Erityisen hieno tunne oli saada laaja luottamus tähän uuteen tehtävään, sanoo 765 ääntä aluevaaleissa saanut ja Keskustan listalta valituksi tullut sastamalalainen Pertti Hakanen. Hänen mukaansa lähipalveluiden turvaaminen ja edistäminen on keskeisin puolustettavista yksittäisistä kokonaisuuksista. – Aluevaltuuston yhtenäisyyden rakentaminen koko pirkanmaalaisten eduksi on kaiken lähtökohta ja sitä tulisi jokaisen valitun henkilön asuinpaikastaan huolimatta edistää ensimmäisestä kokouksesta lähtien. – Koko Pirkanmaan äänen tulee kuulua. Aluevaltuuston pitää kyetä toiminaan koko Pirkanmaan palveluiden käyttäjien tarpeet huomioiden, Hakanen sanoo. Hän uskoo, että yhteistyö Punkalaitumelta valitun Linda Lähdeniemen kanssa tulee olemaan sujuvaa. – Ilman muuta teemme Lindan kanssa yhteistyötä, sehän on koko seutukuntamme etu. Olen iloinen ja tyytyväinen, että Punkalaidunta edustaa oma valtuutettu aluevaltuustossa. Onnittelen teitä kuntalaisia mahtavasta edunvalvonnallisesta vaalituloksesta, Pertti Hakanen toteaa. Koko maakunnan äänen tulee kuulua Juha Aro Punkalaitumella annettiin sunnuntain aluevaaleissa 1 219 ääntä. Äänestysprosentti vaaleissa oli 53,4. Eniten ääniä Punkalaitumella keräsi aluevaltuustoon noussut Linda Lähdeniemi (kesk.). Hän sai Punkalaitumella 523 ääntä. Kokonaisäänimäärä Lähdeniemellä oli 678. Punkalaitumelaisista ehdokkaista Sirkka Madekivi (kok.) sai 259 ääntä, Marja Wakkala (sdp.) 136 ja Sami Uutto (ps.) 144 ääntä. Äänetysprosentti 53,4 Juha Aro Tulevaisuusvisio Pirkanmaalle tähtäimessä Anu Helariutta-Koskua Pertti Hakanen korostaa, että aluevaltuuston tulee toimia koko maakunnan asukkaiden tarpeet huoimioiden. Linda Lähdeniemi odottaa puolueilta hyvää yhteistyötä uudessa aluevaltuustossa.
Torstaina tammikuun 27. päivänä 2022 – N:o 4 – 5 Punkalaitumen terveysasemalle järjestettiin viime viikon keskiviikkona ensimmäistä kertaa niin sanottu walk-in -rokotepäivä. Päivän aikana koronarokotteen sai 309 henkilöä. Harvoin Punkalaitumella näkee jonoja, mutta sellainen syntyi terveysasemalle rokotuspäivän aamuna. – Ei täällä ämpäreitä jaeta, huikkasi joku vuoroaan odotteleva. Mikko Vanha-Kuitti tuli paikalle varttia vaille yhdeksän ja oli kertomansa mukaan työpaikallaan Huittisissa jo vartin yli kymmenen. – Rokutus sujui nopeasti. Ei voi moittia. Madekiven Sirkka minut piikitti ammattitaidolla. Sirkka on minua ”piikitellyt” lapsesta asti, Vanha-Kuitti naurahtaa. Hän ei saanut rokotteesta jälkioireita. – Pistoskohdan tuntee, kun kädellä painaa. Yhdestäkään koronarokotteesta ei ole tullut ongelmia. Olen sitä mieltä, että hyödyt ovat paljon suuremmat kuin haitat. Mikko Vanha-Kuitti kuuluu diabetesta sairastavana riskiryhmään. – Sain huhtikuussa ensimmäisen rokotteen ja heinäkuussa toisen. Nyt otin kolmannen kolmannen. Mikäli neljäs rokote tulee, otan senkin ilman muuta. Seuraavan kerran 2.2. Punkalaitumen ensimmäisessä walk-in -rokotepäivässä koronarokotteen sai 309 henkilöä. – Lähes kaikki hakivat kolmannen annoksen. Yksittäisiä ykkösja kakkosannoksia annettiin myös, kertoo terveydenhoitaja Sari Kukkula. Hänen mukaansa walk-in -rokotukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi lisätä rokotekattavuutta. – Walk-in -rokottaminen osoittautui varsin tehokkaaksi tavaksi nostaa rokotuskattavuutta varsinkin joulun aikaan. Silloin tulivat suositukset lyhyemmästä välistä toisen ja kolmannen annoksen välillä. Osa ihmisistä on tykännyt nimenomaan tulla varatulla ajalla ja toisille on ollut mukavampi tapa poiketa walk-in -päivänä. – Rokotuskattavuuden noustua hyvää tahtia, rokotusten kysyntä on tasaantunut ja pikku hiljaa vähenee entisestään. Seuraava walk-in -päivä Punkalaitumella on 2.2. Tämän lisäksi on muutama ajanvarauspäivä on tulossa. Tarvittaessa päiviä järjestetään lisää kysynnän ja suositusten mukaan. Punkalaitumelaiset ovat ilahduttavasti hakeutuneet myös Vinkin vapaa-aikakeskukseen rokotuksille ja rokotuskattavuutta on saatu nostettua nopeasti, Kukkula sanoo. Hänen mukaansa Sotesissa on jouduttu pohtimaan rokotusaikoja toden teolla. – Rokotuspäivien suunnittelu on haastavaa. Pitäisi olla kristallipallo, josta näkisi, varataanko kaikki ajat ja toisaalta, moniko tulee rokotteelle walk-in -päivänä. Rokotehävikin olemme silti hyvin pystyneet minimoimaan ja lähes välttämään, Sari Kukkula kertoo. Ensimmäinen walk-in –rokotus synnytti jonon terveysasemalle Juha Aro Punkalaitumen terveysasemalle muodostui jono ihmisten odottaessa ensimmäistä walk-in -koronarokotetta. Päivän aikana rokotteen otti 309 henkilöä. Tammikuun puolivälissä päättyneessä hirvijahdissa Punkalaitumen yhteislupaalueella saatiin saaliiksi 60 hirveä. Jahdin jälkeen hirvikannan tiheydeksi arvioitiin 1,97 eläintä tuhannella hehtaarilla. – Hirvikanta on nyt Riistakeskuksen asettamassa tavoitetiheydessä, kertoo yhteisluvan haltija Janne Uusi-Kämppä. Hänen mukaansa hirvijahti sujui hyvin. – Annetuissa tavoitteissa kaadettavien eläinten suhteen pysyttiin ja kaatoja tehtiin tasaisesti koko lupa-alueella. – Ainoa poikkeavampi ilmiö oli, että vasoja nähtiin oletettua vähemmän, mutta sen syytä on vaikea arvioida. Syynä voivat olla sudet, metsästäjien tekemä aiempi verotus ja sen kautta hirvikannan rakenne, tai näiden kaikkien yhdistelmä, Uusi-Kämppä arvioi. Jahdin jälkeiseksi kannaksi metsästäjät arvioivat Punkalaitumella 74 hirveä, mikä asettuu Riistakeskuksen tavoitteeseen. – Omasta mielestäni hirvikanta on alueella tällä hetkellä lievässä laskusuhdanteessa, sanoo Janne Uusi-Kämppä. Elinvoimainen kanta jäi Punkalaitumen yhteisluvan pienin jahtiporukka on Metsästysseurue Kotka, jonka metsästysmaat ovat pääasiassa Jutinja Kestilänkulmilla sekä Yhisuon ja Taikinavuoren alueilla. Metsästyksenjohtaja Vili Hukkanen kertoo seurueen jahdin sujuneen normaalisti. – Jahti kesti pitkään, koska hirviporukkamme on pieni. Viimeinen vasan kaato jäi viime tinkaan, mutta senkin luvan saimme käytettyä peurajahdin yhteydessä. Hirviä seurueen alueella oli kuitenkin koko jahdin ajan hyvin. – Jossain kohtaan niitä oli samaan aikaan jopa 12–13 eri puolilla aluetta. Näistä tihentymistä koitimme kaatoja tehdä, Hukkanen kertoo. Pitäjän jokaisessa seurassa hirvikoiria ei voitu jahdissa käyttää täysipainoisesti susihavainnoista johtuen. Kotkalla ei ollut tätä ongelmaa. – Sudet eivät meidän metsästystämme häirinneet, vaikka muutaman kerran alueellamme kävivätkin. – Kotkan alueelle jäi elinvoimainen kanta. Mahdollisesti ensi kaudella otamme yhden lisäluvan, mutta sitä pitää katsoa myöhemmin. Alueemme on pieni ja hirvet liikkuvat. Etenkin nämä isommat porukat, Vili Hukkanen pohtii. Jahdin tulos Hirvijahtiin Punkalaitumen yhteislupa-alueella osallistui viisi jahtiporukkaa. Näistä Jalasjoen Metsästysseura kaatoi kymmenen aikuista hirveä ja kymmenen vasaa, Punkalaitumen Metsästysseuran saalis oli kymmenen aikuista ja kahdeksan vasaa. Metsästysseura Haukan saaliina oli kuusi aikuista ja viisi vasaa, ja Kanteenmaan Metsästysseuran neljä aikuista ja kaksi vasaa. Metsästysseurue Kotka kaatoi kolme aikuista ja kaksi hirven vasaa. Hirvikanta saatu tavoitetiheyteen Juha Aro Elsa Roukka kaatoi ensimmäisen hirvensä syksyn jahdissa Kankaanniskansuolta. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry:n syyskokouksessa valittiin Sirkku Lintunen Sastamalasta jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Hänelle luovutettiin Keliakialiiton hopeinen ansiomerkki kiitokseksi pitkäaikaisesta työstä yhdistyksen hyväksi monissa eri tehtävissä. Kokouksessa nimettiin Aino Lehtonen Huittisista yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi osoituksena aktiivisuudesta ja työstä vuosien ajan yhdistyksen ja jäsenten hyväksi yhdistyksen toimialueella sekä Keliakialiiton liittohallituksessa. Aino Lehtonen kunniapuheenjohtajaksi
Torstaina tammikuun 27. päivänä – N:o 4 – 2022 6 Aikansa keikkalääkäri Viime vuosina on sote-termistössä otettu käyttöön sana keikkalääkäri. Keikkalääkäriys on alan ammattilaiselle tapa harjoittaa ammattiaan ilman suurempia sitoumuksia työnantajaan. Palkkaakin on kehuttu kelvolliseksi. Vaan eipä keikkalääkäri ole pelkästään oman aikamme ilmiö. Punkalaitumellakin oli eräänlainen keikkalääkäri sata vuotta sitten. Sittemmin lääkintöneuvokseksi kohonnut Lauri J. Järvinen sijaisti paikkakuntamme virkalääkäriä kesällä vuonna 1911. Pesti sijoittui ajalle 27.6.–16.8. Järvinen oli syntynyt Ikaalisissa 18.3.1886. Lääkäriksi hän valmistui vuonna 1914 eli Punkalaitumen jakso ajoittui opiskeluvuosiin. Myöhemmin Järvinen toimi muun muassa Mikkelin ja Turun kaupunginlääkärinä. Järvinen kuoli Helsingissä 95-vuotiaana 27.4.1981. Kokemuksiaan Punkalaitumelta hän muisteli kirjeessään kansliapäällikkö Heikki Hosialle vuonna 1979. Kirje on julkaistu aiemmin Punkalaitumen Sanomien numerossa 48/1979. * * * ”Olin juuri päässyt lääkärinopinnoissani niin pitkälle, että oli mahdollista saada kunnanlääkärin viransijaisuuksia hoitoonsa kun pääsi ensimmäiseen paikkaani Punkalaitumella. Jännitti tietysti aika lailla miten itsenäisessä lääkärin työssä pärjäisin. Kunnanlääkäri joutui siihen aikaan selviämään itsenäisesti miltei kaikista asioista. Sairaaloihin ei juuri voinut lähettää kuin erikoistapauksia. Tulin Punkalaitumelle 27.6.1911 nuorikkoni Gerdan kanssa. Viransijaisuusajaksi oli sovittu 27.6.-16.8.1911. Kunnanlääkärin virkatalo oli varsin pieni, mutta kodikkaan näköinen. Se sijaitsi ihanasti kukkivan niityn laidalla. Oli kesä ja lämmintä. Tämä helpotti paljon oloa kun ei tarvinnut kantaa huolta halkojen hankinnasta. Myös vesien kanto sisään ja ulos oli kesäisin helpompaa. Vesijohtojahan ei siihen aikaan vielä ollut. Valaistus saatiin öljylampuista mikäli öljyä vain oli riittämiin. Usein joutui kunnanlääkäri toimimaan vielä noina aikoina kynttilänkin valossa. Vakinaisena kunnanlääkärinä oli Punkalaitumella Anders Busdorff, 1871 syntynyt poikamieslääkäri jota pidettiin huhujen mukaan melko originellina. Tarkka hän ainakin oli päätellen keittiön seinälle kirjoitetusta astiaston luettelosta. Mutta mitäpä tuosta, hän oli taitava ammatissaan ja pitäjäläiset pitivät lääkäristään. Väkeä tuntui Punkalaitumella riittävän näin nuorenkin kandidaatin vastaanotolle. Onneksi ei potilaita ollut liikaa. Jäi enemmän aikaa kirjojen tutkimiseen mitä missäkin tapauksessa oli paras tehdä. Kun olimme pari päivää Punkalaitumen lääkärin virkaa hoitaneet tuli myöhään illlalla kätilöltä kiireinen kutsu saapua auttamaan synnytykseen. Kyseessä oli 34-vuotias pienviljelijän emäntä. Perheeseen odotettiin vasta ensimmäistä lasta. Emäntä oli siis suhteellisen vanha ensisynnyttäjäksi. Synnytyspoltot olivat liian heikot ja synnytys oli pysähtynyt. Koko yö vierähti tämän ensimmäisen sairaskäyntini kanssa. Käytin ensin Wichmanin dilataattoria ja lopuksi pihtejä, ja terve poikahan sieltä lopulta syntyi. Lapsi oli perheeseen niin suuresti kaivattu ja odotettu, että seuraavana päivänä isäntä kävi iloissaan tuomassa minulle palkkioksi tiun kananmunia. Lahja oli varmaan perheelle huomattava, sillä oli kyse varsin köyhästä pieneläjästä. Täytyy sanoa, että tuo kananmunatiu lämmitti mieltäni aivan erikoisesti ja olen sitä vuosien varrella monesti muistanut. Punkalaitumen ajoista on jäänyt mieleeni sikäläisen nuorisoseuran juhla. Kesäisenä lauantaiehtoona oli koko lähitienoon väki kokoontunut nuorisoseuran talolle. Ohjelmaa oli monen moista. Nimismies Paavo Wahlroosin vaimo Anna o.s. Strömmer (molemmat entisiä ikaalislaisia) lausui runoja musiikin säestyksellä. Siihen aikaan sanottiin esitystä ”melodraamaksi” ja vaikuttavaa esitys olikin kun sen vielä näin lähes 70 vuotta myöhemmin hyvin muistan. Lämmin kesäinen lauantai-ilta, kukkivat niityt ja paljon iloista väkeä, nuorta ja vanhaa yhdessä. Omanarvon tuntoani nostatti lisäksi mukavasti tietoisuus, että oli tärkeä henkilö, kunnanlääkärin viransijainen. Jotain syvästi isänmaallista tuo ohjelma oli muuta en tarkemmin muista.” * * * Järvisen mainitsema kunnanlääkärin virka-asunto oli vuonna 1911 Punkalaitumen Säästöpankin talossa Mäenpäässä. Rakennus oli siihen aikaan huomattavasti vaatimattomampi kuin nykyisin, sillä sitä laajennettiin myöhemmin muun muassa rakentamalla toinen kerros. Mäenpään Ahteela, jossa muun muassa legendaarinen Osmo Paloheimo asui ja piti vastaanottoaan, hankittiin kunnanlääkärille vasta vuoden 1920 tienoilla. Talossa oli aiemmin asunut Punkalaitumen Sanomien perustaja Matti A. Lähti. Ahteelassa asui myös jo Lauri J. Järvisen kuvaileman lääkäri Busdorffin seuraaja Boisman. Järvinen mainitsee kirjoituksessaan apua tarvinneen kätilön. Hän oli Amanda Kajava, käsite ja legenda jo eläessään. Kajava toimi paikkakunnalla kätilönä yli 40 vuotta ja sai aikaan sen, että monelle punkalaitumelaiselle kätilö oli yksinkertaisesti kajava. – JA Terveysaseman entinen työntekijä Sirkka Madekivi tuntee terveysaseman tunnelman odotushuoneessa ja älysi ettei hammaslääkäri puolella ole televisiota lyhentämässä odotteluaikaa. Kyläyhdistyksen hallituksen jäsenenä hän teki aloitteen yhdistykselle sen lahjoittamiselle ja sai koko hallitukselta heti puollon idealleen. Yhdessä talkoilla kerätyt oman kyläläisten maksamat tuotot ovat odotushuoneessa juuri oman kyläläisten nautittavana paremmin, kuin pankin tilillä. Punkalaitumen Pitäjänseudun kyläyhdistys teki TV-lahjoituksen 15.12. ja toivottaa näin kyläläisille hyvää joulua sekä korostaa oman terveyskeskuksen tärkeyttä. Teksti: Sakari Pärssinen Odotushuoneeseen ajankulua Sirkka Madekivi ja Sakari Pärssinen luovuttivat Pitäjänseudun Kyläyhdistyksen lahjoittaman television terveysasemalle. Lahjoituksen ottivat vastaan Riikka Wallin ja Armi Hynnä. Huittisissa yli 22 vuotta kaupunginjohtajana toiminut Jyrki Peltomaa on kaupunginvaltuustolle irtisanoutumisilmoituksen. Peltomaa luopuu virastaan 1.6.2022 alkaen ja siirtyy osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Peltomaa korostaa, että irtisanoutumiseen ei liityy minkäänlaista dramatiikkaa, ristiriitoja tai jaksamisja terveysongelmia. Hän toteaa tehneensä kuntajohtajan töitä yli puolet elämästään ja pitkän harkinnan päätyneensä siihen, että on oikea aika aloittaa kolmas vaihe elämässä. Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa irtisanoutui Punkalaitumen seurakunta liittyi Tampereen aluekeskusrekisteriin vuoden 2022 alusta lukien. Tampereella sijaitsevassa aluekeskusrekisterissä hoidetaan kaikkien siihen kuuluvien seurakuntien kirkonkirjojen pito keskitetysti. Kirkonkirjojen pitoon sisältyy muun muassa virkatodistusten ja sukuselvitysten laatiminen, avioliiton esteiden tutkinta sekä kasteiden, avioliittojen, kirkosta eroamisten ja kirkkoon liittymisten rekisteröiminen. Vuonna 2019 toimintansa aloittaneeseen Tampereen aluerekisteriin kuuluvat tällä hetkellä Tampereen seurakunnat sekä 23 muuta seurakuntaa. Vuoden 2022 alusta mukaan liittyy 9 seurakuntaa: Forssa, Jokioinen, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Sastamala, Urjala, Virrat ja Ylöjärvi. AluekeskusrekistePunkalaitumen seurakunta liittyi Tampereen aluekeskusrekisteriin riin vuonna 2022 kuuluvissa seurakunnissa on yhteensä noin 472 000 jäsentä. Aluekeskusrekisterin palveluita tarvitaan mm. silloin, kun tilataan sukuselvitys vainajan perunkirjoitusta varten. Sukuselvityksen voi tilata Tampereelta puhelimitse tai sähköisesti. Yhdelle sukuselvitykselle saadaan vainajan muuttohistoria koko Suomen alueelta. Tämä säästää omaisten aikaa ja kustannuksia, kun sukuselvitystä ei tarvitse pyytää jokaisesta seurakunnasta erikseen. Asiointi kirkonkirjojenpidon asioissa ei ole enää sidottu paikallisen kirkkoherranviraston aukioloaikoihin. Aluekeskusrekisterissä suositellaan sähköistä asiointia. Lisäksi aluekeskusrekisterin puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä 9–15. Seurakuntalaisten asioiminen kasvokkain on edelleen mahdollista tutussa kirkkoherranvirastossa, eli asioiden hoitaminen ei edellytä Tampereelle lähtemistä. Kirkollisten toimitusten ajankohdista ja hauta-asioista sovitaan paikallisesti aivan kuten ennenkin. Aluerekisterin perustamisen taustalla on Kirkkohallituksen linjaus vuodelta 2015, minkä mukaan kirkonkirjojen pito on mielekästä toteuttaa alueellisissa keskusrekistereissä. Kirkkohallituksen linjauksen mukaan kaikkien seurakuntien on kuuluttava johonkin aluekeskusrekisteriin viimeistään vuonna 2022. Pirkanmaalla käytetystä sähköstä yli 80 prosenttia on ostosähköä. Esimerkiksi tuulivoiman tuotanto on vähäistä, mutta hankkeita on vireillä paljon. Tämä käy ilmi Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaamasta energiajärjestelmäselvityksestä, jonka tarkoitus on auttaa maakunnan ilmastotyössä. Pirkanmaan ELY-keskus on selvittänyt maakunnan energiantuotannon ja -kulutuksen tilannetta ja miten maakunta voisi kehittyä hiilineutraaliksi. Energiajärjestelmäselvityksen (liitteenä) laati Ramboll Finland Oy. Siinä kuvataan muun muassa nykytilaa, jo tehtyjä investointeja sekä suunnitteilla olevia hankkeita. Maakunnan energiataseesta käy ilmi, että Pirkanmaalla käytetään paljon ostosähköä. Vuonna 2019 sähköä käytettiin Pirkanmaalla lähes 6000 gigawattituntia, kun sitä tuotettiin reilu 1100 gigawattituntia. Ostosähkön osuus oli siis noin 80 prosenttia Pirkanmaalla käytetystä sähköstä. Tuulivoimantuotanto maakunnassa oli vähäistä. Tulevaisuudessa sähkönkulutus kasvaa, sillä sähköistyminen on kasvussa niin liikenteessä, lämmityksessä kuin teollisuudessakin. Energiankulutus on suurin yksittäinen päästölähde Pirkanmaalla. Energiankulutuksesta lämmitys tuottaa suurimman osan päästöistä. Pirkanmaan lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt jakautuivat vuonna 2019: kaukolämmön kulutus 45 %, öljylämmitys 21 %, muu lämmitys 20 %, sähkölämmitys 14 %. Öljylämmityksellä Pirkanmaalla tuotettiin vuonna 2019 lämpöä 720 gigawattituntia. Öljylämmityksen määrä on ollut jo pitempään laskussa, ja laskua on nopeuttanut Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämä avustus öljylämmityksestä luopumiseen. Öljylämmitystä on korvattu erityisesti ilma-vesilämpöpumpuilla sekä maalämpöpumpuilla. Lähivuosien investoinnit keskittyvät puuhun ja tuulivoimaan Tulevaisuudessa sähköistyminen lisääntyy ja energiatuotanto muuttuu. Se tuo muutoksia Pirkanmaan energiajärjestelmään. Lämmityksessä kaukolämmön rooli säilyy merkittävänä, mutta myös sähkön rooli kasvaa. Sähköistyminen on haaste Pirkanmaan energiajärjestelmälle Toimitus Toimitus
Torstaina tammikuun 27. päivänä 2022 – N:o 4 – 7 Porttikalliolla järjestettiin lauantaina 15.1. Satakunnan hiihdon Rise Race Tourin ensimmäinen osakilpailu. Kisasarjaan kuuluu neljä kilpailua Satakunnassa. Kisat ovat tarkoitettu 6-16 -vuotiaille. Kilpailijoita on mukana 70. Enemmän heitä olisi ollut tulossa, mutta koronan takia jouduttiin rajaamaan muun muassa Hämeestä ja Varsinas-Suomesta kilpailijat pois. Kilpailuiden johtajan Jari Pitkäsen mukaan kisa onnistui hyvin ja niistä tuli runsaasti positiivista palalutetta. Järjestäjille kisat aiheuttivat aika paljon pohdittavaa ja muutoksia, koska koronatilanne muuttui kokoajan ja esimerkiksi pukutilat jouduttiin sulkemaan. Myös säiden haltija aiheutti harmia. Torstaina Punkalaitumella satoi vettä ja se sulatti luonnonlumet. Kisa hiihdettiinkin 750 metrin tykkiladulla. Lähtölistatkin menivät Pitkäsen mukaan tässä kohtaa vielä uusiksi. Mutta siitä huolimatta ilmoittautuneista vain yksi jäi pois, mikä kertoo siitä että kisoille tosiaan oli tarvetta, tuumi Pitkänen. Punkalaitumen Kunnosta oli mukana kaksi hiihtäjää. 6-vuotias Benjamin Saarinen oli kisojen ensimmäinen lähtijä ja samalla hän aloitti oman ensimmäisen RRT-kisansa ja heti voittamalla. Mette Häkkinen hiihti ylivoimaiseen voittoon N10-sarjassa. Kisoihin osallistuivat myös Satakunnan kärkihiihtäjiin kuuluvat N13-sarjassa kilpaillut Anni Rohila Raumalta ja N15sajassa Emilia Helmi Noormarkusta. Heillä molemmilla on vahvasti sukujuuret Punkalaitumella. Kilpailun johtajana toimi Jari Pitkänen ja tulospalvelusta vastasi Ilmari Penttilä Tammelan Ryskeen tulospalvelun kanssa. Anna-Liisa Häkkinen ja Antti Peltomäki vastasivat laduista. Muuten järjestelyorganisaatiossa olivat mukana lisäksi Satu Toivonen, Sami Ali-Rantala ja Tuula Pitkänen. Kisan onnistumista edesauttoi myös aktiivinen talkoolaisten joukko. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2022 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2022 Etusivu..............1,03 e/pmm 1-väri 1,13 e/pmm 4-väri 1,23 e/pmm Muut sivut........0,93 e/pmm 1-väri 1,03 e/pmm 4-väri 1,13 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2022: Kestotilaus.....50 euroa 12–10kk ..........52 euroa 9–7kk...............46 euroa 6–4kk...............38 euroa 3–1kk...............34 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. KUNNANVALTUUSTON KOKOUS maanantaina 31.1.2022 klo18.00. Kokous on sähköinen kokous, jota voi seurata verkossa. Kunnan internet-sivuilla julkaistaan linkki, josta pääsee seuraamaan kokousta. Tarvittaessa kunnantalolla voi katsoa lähetystä Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 Määrärahan hyväksyminen Kanteenmaan vedenottamon saneeraukseen Kokouksen pöytäkirja julkaistaan kunnan internetsivuilla www.punkalaidun.fi/päätöksenteko Punkalaitumella 27.1.2022 Harri Lumme valtuuston puheenjohtaja Porttikalliolla talven ensimmäiset hiihtokilpailut Juha Aro Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Benjamin Saarinen aloitti RRT-kisansa voitolla. Kuva: Henrietta Saarinen. Mette Häkkinen voitti N10sarjan ylivoimaisesti. Kuva: Lotta Asa.
Torstaina tammikuun 27. päivänä – N:o 4 – 2022 8 Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä LEHDEN TOIMITUKSESSA toimitus@punkalaitumensanomat.fi Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) MATTOVARASTON LOPPUUNMYYNTI PE 28.1. Punkalaitumen torilla. Poistohinnat, alkaen 15 €! Tervetuloa! HKM Hannu Kari 0400-262 786 KIMMON KENKÄ PE 28.1. Punkalaitumen torilla klo 9-14. Kenkäkuorman loppuunmyynti: kävely-, terveys-, jokasäänja talvikengät HÄVITYSHINNOIN! T:mi Ulla Pajuniemi, Kankaanpää Punkalaitumen Kunto Ampumajaosto: Ampumakoulu jatkuu, kun koronatilanne sen sallii. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunnat su 30.1. klo 13 alk. Ms. Haukan radalla. Metsästysseura Haukka Ampumakoulu jatkuu, kun koronatilanne sallii. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Noudatamme kaikissa tilaisuuksissa AVIN määräämiä korona ohjeita. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti jatkuu perjantaisin klo 16–20 ja sunnuntaisin klo 15–19. Vakiintunut harrastajakunta, koronapassi, käsihygienia ja maskisuositus. Seuraa ajankohtaisia ilmoituksia ja mahdollisia muutoksia fb-ryhmässä ja lehden järjestöpalstalla. Punainen Risti Terveyspisteen puhelin päivystää tiistaisin klo 11–14 p. 041 318 6650.Terveyspiste suljettu. Seurat toimivat Kuntokortit ja vapaaehtoiskortit voi palauttaa kukkakaupalle 28.1. mennessä. Ota uusi kortti mukaasi. Tiistaisin kuntosali avoinna Pakarilla klo 16 – 18. Ma 14.2. klo 12 Ystävänpäiväjuhla Suttilan Kalliolassa TI 15.2. klo 14 Kerho Pakarilla. Jäsenmaksut ja tietoviisaskisa (Huom. päivä). Kilpailut: Ke 16.2. klo 10-14 Eläkeliiton valtakunnalliset pilkkimestaruuskilpailut. Paikka Kristalliranta, Säkyläntie 275, 27800 Säkylä (Jäävaraus). Lisätietoa ja ilm. 4.2. mennessä. Hilkalle 0405824377. Eläkeliiton valtakunnalliset mestaruuskilpailut hiihdetään Valkealassa 24.2.—25.2.2022. Kilpailupaikkana on Valkealan urheilukeskus, Toikkalantie 6, 45370 Valkeala. Lisätietoa Hilkalta. Matkat: Lehmirannan pikkuloma 2528.2.2022 pelimanni viikko. Ilmoita 31.1. mennessä Hilkalle 0405824377. Mannerheim ja saksalainen suudelma Porin teatterissa pe 18.3. klo 13. Ilm. 25.2. mennessä Hilkalle 0405824377. Hamina Tattoo 14.7. Ilmoittautumiset 25.2. mennessä Hilkalle 0405824377 Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2022 seuraavat tuetut lomat: Lehmirannan lomakeskus 19.4.-24.4.2022, Kylpylähotelli Peurunka 14.8.-19.8.2022 ja Rokua Health & Spa 25.9.-30.09.2022. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3kk ennen loman alkamisaikaa. Samalla lomakkeella voi hakea kaikkia lomia. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh.fi Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9-13 p. 010-2193463. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun