Uutisja ilmoituslehti Torstaina elokuun 31. päivänä N:o 35 2023 114. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) TJP Myllyniemi Oy 044 744 0845 timo@myllyniemet.fi . Renkaat ja rengastyöt . Työkalut . Varaosat . Rakennustarvikkeet . Polttoaineet . Voiteluaineet . Sievin Jalkineet ALASTARON RAKENNUSTARVIKE vuodesta 1989 Avoinna arkisin 8-17 lauantaisin 8-13 Puh. 02 764 1955 Nopeat toimitukset! Loimijoentie 81 Alastaro LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun OMPELIMO MISA p. 040-558 3474 Mia Saari, Kirrankuja 2 ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus 4,70 €/kk Määräaikaistilauksena 12 kk 4,90 €/kk, 6 kk 7 €/kk, 1 kk 15 €/kk Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena vuoden lehdet vain 29 €! määräaikainen, vuosittain uudistettava www.punkalaitumensanomat.fi Jos maksat tilauksesi käteisellä toimitukseen, varaathan tasarahan, kiitos. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU 1 00 kg/rs/kpl/ps Palvelusta TO-LA 5 00 3 ps Keskuskoulun 5.lk myy kevätsiivoustarvikkeita. Ämpäri kaupan päälle! PE 14-18 ja LA 9-18. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 ERÄ 4 00 2 pkt 3 50 2 kpl 14 95 kg 3 00 2 kpl 19 90 satsi 12 95 kg 1 00 kpl 6 50 2 kpl 8 49 kg 3 00 3 rs NORJA PLUSSAKORTILLA ERÄ ERÄ PLUSSAKORTILLA ERÄ PLUSSAKORTILLA 7 50 2 rs SUOMI SUOMI 1 39 pkt ERÄ ERÄ 29 95 kg ERÄ SUOMI ERÄ Tuore Ahvenfilee Kivikylän Huiluntuhti 400g (6,86(kg) ERÄ PLUSSAKORTILLA 1 00 ps ERÄ PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA ERÄ ERÄ 9 99 24-pack PLUSSAKORTILLA 10 00 4 rs Mr. Panini Paninit 235 g (14,18/kg) 10 00 3 pkt 1 00 kpl PLUSSAKORTILLA 2 99 kpl ERÄ 5 99 kpl SUOMI ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 4.-6.9. SUPERPÄIVÄT! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 31.8.-3.9. PERJANTAINA PYYMÄEN KONSULENTTI ERÄ ERÄ 8 95 kg PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 7 99 rs 2 99 rs PLUSSAKORTILLA 5 50 2 pkt 5 50 2 pkt PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 5 50 2 rs 5 50 2 pkt 5 50 2 kpl 10 00 4 pkt 4 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 1 99 rs ERÄ ERÄ PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 10 00 3 pkt 10 00 3 kpl ERÄ 1 00 kpl 2 00 kpl PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA Porsaan kinkku palana tai suikaleena SUOMI Tamminen takuumureat Naudan paahtotai sisäpaisti Kariniemen 1 kg Kananpojan fileepihvit ERÄ SUOMI Atria Kanan koivet tai Hornet siivet 650-900 g (3,32-4,60/kg) ERÄ Saarioinen Isot burgerit 220-245g (13,27-14,77/kg) Hätälä Tuore lohifilee A-leikattu, vakuumipakattu raj. 2/talous NORJA Kivikylän Wanhanajan nakki 380 g (7,24/kg) ERÄ Kivikylän Palvarin pyörykät 350 g (7,86/kg) Kivikylän Löylylenkki 400g (6,86/kg) ERÄ Costa Rica Jauhetut kahvit 400-500g (5,00-6,25/kg) 1 erä/tal. ei Reilu kauppa ja premium blendit Porin Leipä Ruispalat 9 kpl/540 g (2,57/kg) HK Herkkumaksamakkara 300 g (5,83/kg) Atria Gouter makkaratanko 1,4 kg (4,28/kg) Pepsi Max Virvoitusjuoma 24 x 0,33 l/pl (0,96/l) sis. pantit 2,40 HK Camping grillimakkara 400g (5,00/kg) Miniluumutomaatti 250 g(4,00/kg) SUOMI ERÄ ERÄ ERÄ Dr Oetker Ristorante pizzat 216-390 g (8,54-15,42/kg) Ei gluteenittomat Apetit 300g (5,56/kg) Kasvissekoitukset ERÄ Paula Vanukkaat 4 x 125 g (4,00/kg) Soft Embo Wc-paperi 24 rl Emilia taloupaperi 12 rl valkoinen(0,49-0,66 rl) ERÄ Tuore kokonainen Lohi raj. 2/talous Vaasan Ruispalat,ohut herkku, ohut kaura 100 % tai ohut kauraherkku 6 kpl/195-225 g (4,44-5,13/ kg)rajoitus 4 ps/tal Atria Pizzat 200 g (5,00/kg) ERÄ Saarioinen Maksa-, makaroni ja lihaperunasoselaatikot 350-400 g sekä klassikko ja kasviskeitot 280-300 g (5,00-7,14/kg) Valio Polar juustopalat 350 g (8,54/kg) PLUSSAKORTILLA ERÄ Valio Oivariinit 500-600 g (6,25-7,50/kg) rajoitus 1 erä/talous Aino Kermajäätelöt 850-900 ml (3,70-3,92/l) raj.1erä/talous myös laktoosittomat Valio L aktoosittomat kreikkalaiset tai lohkeavat jogurtit 150 g (6,67/kg) Suuri erä hedelmiä mm. banaani, rypäle, omena, päärynä ym. ERÄ Atria Possun minuuttifileet 260g (9,62/kg) SUOMI Kivikylän Kunkkukinkku 220g tai Savumaukas palvikinkku 250g (11,00-12,50/kg) ERÄ Saarioinen Vispipuurot,kiisselit ja vispikset 130-300 g (5,00-11,54/kg) Elonen Superpäivät minidonitsi 12 kpl/rs (11,06/kg) Mummon Tikkutai Maalaisranskanperunat 250 g (4,00/kg) raj 3/ talous
Torstaina elokuun 31. päivänä 2 – N:o 35 – 2023 30 uutta asuntoa ensi kesäksi Punkalaitumelle on suunniteltu rakennettavaksi uusi kerrostalo ensi talven aikana. Tähän rakennukseen tulisi kolmisenkymmentä uutta asuntoa. Tontti on jo valmiina ja rakennustyöt aloitetaan vielä tämän syksyn aikana. Punkalaitumen Osuuspankki myi maanantaina tamperelaiselle Saarimäki Oy:lle noin 0,5 hehtaarin tontin kirkonkylästä vastapäätä seurakuntataloa. Tälle tontille on suunniteltu rakennettavaksi kolmikerroksinen asuntokerrostalo ns. kovan rahan talona. Aivan lähiaikoina perustetaan asunto-osakeyhtiö, joka ta– Tuleeko toukoviljasta yleinen siemenkato? Sitä alkaa moni maanviljelijä jo yleisesti peljätä. On aivan viimeisiin saakka toivottu ja odotettu, että ilmat vihdoinkin muuttuisivat vähänkin ”ihmisellisiksi”, mutta se ei näytä vaan toteutuvan. Kaurat ja ohrat ovat kovemmillakin vainioilla vihreätä kuin vihanta, tuleentumisesta ei ole edes merkkiäkään, vaikka sen aika jo olisi käsissä. Nyt kun syksy jo on aivan käsissä ja päivät lyhenevät, on perin arveluttavaa, jos hyvilläkään ilmoilla suviviljat enää valmistuisivat saatikka sitten melkein jokapäiväisellä sateella. Toisaalta taasen on hallanvaara tähänaikaan vuodesta hyvinkin läheinen, mutta kiirehtimälläkään ei suviviljoista vielä saa siementä joten on aivan maanviljelijän apealla mielellä odotettava vaikka huonoillakin toiveilla. 31.8. Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan. Mark. 7:37. 1.9. Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä teit minut terveeksi. Ps. 30:3. 2.9. Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen. Ps. 146:7–8. 3.9. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Luuk. 10:27. 4.9. Herra, älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta, kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi. Ps. 74:21. 5.9. Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 30. pnä elokuuta 1973 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 29. pnä elokuuta 1913 Päivän sanat Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 31. pnä elokuuta 1923 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 90 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 SAARIMAA OY HAUTAUSPALVELU Johanna Karlsson 045 652 7524 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, koulutettu hieroja JALKOJESI PARHAAKSI JALKOJENHOIDON AMMATTILAISET Paula Vaara 044 230 2054 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, jalkaterapeuttiopiskelija Onkiniemenkatu 18 A, Sastamala Punkalaidun kotikäynnit Ajanvaraus myös netissä vello.fi/paulantaiga Myynnissä apuvälineitä ja tukisukkia – Piispantarkastuksen piti arkkipiispa S. Johansson tuomiokapitulin asessori Hytösen ja notario Kangasmaan awustamana seurakunnassamme wiime perjantaina, lauwantaina, sunnuntaina ja maanantaina. Perjantaina oli seurakunnan tilien ja Pappilan arkiston tarkastus. Lauwantaina kuulusteltiin kahden wiime wuoden rippikoulusta päässeet, jotka warsin runsaslukuisesti oliwat kirkkoon saapuneet. Sunnuntaina wihki arkkipiispa useiden pappien awustamana rowasti A. Leiwon ja pastori J. Heinisen wirkaansa. Juhlajumalanpalweluksen jälkeen tapahtui yleinen kuulustelu. Maanantaina oli sitte Pappilassa pöyräkirjain tarkastus ja allekirjoitus. Tulemme myöhemmin julkaisemaan tarkastuksesta syntyneen pöytäkirjan kokonaisuudessaan. – Pitkämatkaisia kerjäläisiä on wiime päiwinä liikkunut paikkakunnalla, useammalle eri kielelle kyhätyillä kerjuukirjoillaan kehuwat olewansa aina Persiasta asti, jossa muka owat Jumalanpalvelukset Su 3.9. klo 10 Messu kirkossa. Kaipia, Paasikallio, Mäkinen. Kirkkokahvit kirkossa. Mukana vieraita Urjalasta. Su 10.9. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio, Mäkinen, Pyykkö. Messuun kutsutaan erityisesti tänä vuonna 70, 75 ja 80 vuotta täyttävät henkilöt. Messun jälkeen olevaan juhlatilaisuuteen on lähetetty kutsut. Klo 13 Messu Halkivahan kirkossa. Toimitusvuorossa Punkalaitumen srk. Viikkotoiminta To 31.8. Kepparikerhot Pappilassa klo 16.30–17.15 Minikepparit, klo 17.30–18.30 Maxikepparit. Tasanen. Klo 18 SUVISOI-konsertti PERUUTETTU. La 2.9. klo 15–17 Nelivuotissynttärit Pappilassa. Tasanen, Mäkinen. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivujen kautta. Ti 5.9. klo 17–18 Puuhis Pappilassa. Isoset, Tasanen. Ke 6.9. klo 13–13.30 Ruokajako srk-talon parkkipaikalla. Kristityt yhdessä -ryhmä. Klo 16.30 Kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla. Mäkinen. To 7.9. klo 15 Veisaajat srktalolla. Virrenveisaajien syyskausi alkaa kiitosvirsillä! Mäkinen. Kepparikerhot Pappilassa klo 16.30–17.15 Minikepparit, klo 17.30–18.30 Maxikepparit. Tasanen. La 9.9. Kepparileirit leirimajalla. Klo 10–12.30 Minikepparit, klo 14–18 Maxikepparit. Lue lisää srk:n nettisivuilta/tapahtumat. Tasanen. Ma 11.9. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. Ti 12.9. klo 17–18 Puuhis Pappilassa. Isoset, Tasanen. Ke 13.9. klo 13–13.30 Ruokajako srk-talon parkkipaikalla. Kristityt yhdessä -ryhmä. Klo 16.30 Kirkkokuoron harjoitukset. Mäkinen. Klo 17 Pappilan Puikot srk-talolla. Pyykkö. Kuka tulee huoneeseen, kun sinä astut sisään? Meistä kaikista jää jälki, kun kohtaamme toisiamme. Toisten läsnäolo on kuin raikas ja virkistävä vesi, toiset tuovat mukanaan jotain muuta. Vanha tarina kertoo kahdesta olkapäällä istuvasta koirasta. Toinen on valkoinen ja toinen musta. Se, kumpaa ruokimme enemmän, saa valtaa meissä. Jos kiinnitämme huomiota vain ikäviin asioihin, arvostelemme toisia ja etsimme virheitä, ruokimme mustaa koiraa. Silloin näemme kaiken varsin ikävässä valossa. Elämän ilot ja kauneus jäävät huolten ja kielteisyyden alle. Alamme pyöriä itseään ruokkivassa negatiivisessa kehässä. Mustan koiran ruokkiminen on meille ihmisille luontaista jo evoluution perusteella. On ollut välttämätöntä tunnistaa uhat ympärillämme, jotta on selvinnyt hengissä. Enää emme tarvitse tätä ominaisuutta samassa määrin. Toiset meistä ovat saaneet syntymälahjakseen luottamuksen siihen, että elämä kantaa. Toisten meistä pitää sitä harjoitella. Vuorisaarnassaan Jeesus kehotti kuulijoita tarkkailemaan lintuja ja kedolla kasvavia kukkia. Kun lakkaamme huolehtimasta liikoja ja uskaltaudumme luottamaan siihen, että Luoja pitää meistä huolen, alamme nähdä elämän koko rikkauden ja Jumalan johdatuksen siinä. Se ei ole ikävän kieltämistä, mutta se ei ole myöskään ikävässä kieriskelyä. Tämä heijastuu kaikkeen ympärillämme, käytökseemme, puheeseemme, siihen, miten huomioimme toiset ihmiset. Jeesus kutsuu meitä kääntymykseen, mielenmuutokseen. Silloin alamme kantaa niitä hedelmiä, joita meissä kasvaa Pyhän Hengen työn tuloksena: rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, lempeyttä ja itsehillintää. Leena Tasanen Kasvatustyöntekijä Punkalaitumen seurakunta SANA SINULLE Hedelmistään puu tunnetaan muhamettilaisilta y.m. kansoilta kärsineet wainoa ja rääkkäystä. Toinen asia on kuinka paljon näissä kertomuksissa lienee perää, ja lienewätkö matkailijat edes kotoisinkaan sieltä, mistä kertowat, joten yleisön on tarkasti harkittawa ennenkuin työntäwät kaikenlaisille anojille rahojansa. Syyssateiden keskellä voi palata vielä hetkeksi kesän tunnelmiin tämän kuvan myötä. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys järjesti heinäkuun lopussa tanssit Pietarinaukiolla. Tanssittajina olivat Jämijärven pelimannit. Kuva: Anna Koski. Kesäiset tanssit Jos en ole kuusikymppisenä kasvanut aikuiseksi... niin ei sen jälkeenkään enää kannata yrittää. KIITOS! Pepe ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen. Miika 6:8. 6.9. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain. Room. 13:10. lon rakennuttaa. Alustavan suunnitelman mukaan kerrostalosta tulee yksinomaan asuntotalo ja sen rakennustöiden on suunniteltu edistyvän kuluvan syksyn aikana niin pitkälle, eetä se saadaan harjaan vielä tämän vuoden aikana. Tämä tietäisi sitä, että huoneistot valmistuisivat asuttavaan kuntoon ensi kesään mennessä. Paikkakunnallamme on ollut kiinnostusta kovan rahan asuntojen hankintaan. Jo tässä vaiheessa voivat asiasta kiinnostuneet ottaa yhteyttä Punkalaitumen Osuuspankkiin, joka ottaa vastaan ennakkovarauksia kyseisen kerrostalon asunto-osakkeisiin. Yleislääkäri Tuula Vatanen Ei vastaanottoa 1.-10.9.2023
Torstaina elokuun 31. päivänä 2023 – N:o 35 – 3 MLL:n Punkalaitumen yhdistyksen lasten ja isovanhempien päivä keräsi talonpoikaismuseo Yli-Kirralle melkoisen joukon väkeä lauantaina 19.8. Tällä kertaa museonmäellä päästiin kokeilemaan tiskirättien painantaa, kivien maalausta sekä kasvomaalausta. Myös aarretta etsittiin ahkerasti. MLL tarjosi kävijöille lihakeittoa ja museoyhdistys lapsille jäätelön. – Lasten ja isovanhempien päivä on ollut aina suosittu tapahtuma ja olemme sitä jo pitkään järjestäneet. Suosittu se näyttää olevan tänäänkin, tuumi MLL Punkalaitumen yhdistyksen puheenjohtaja Katja Tanski ottaessaan vieraita vastaan. Omien lapsenlastensa Reetan ja Petrin kanssa museolle oli lähtenyt muun muassa Leena Tahvanainen. – Osallistuimme jo viime kesänä tähän tilaisuuteen ja oli niin mukava reissu, että päätimme tulla nytkin. Rensselit pykälään Juha Aro Punkalaitumen kirkossa saatiin nauttia korkeatasoisesta musiikista perjantaina 18.8. sopraano Piia Rytkösen ja tenori Veli-Pekka Varpulan konsertissa, jossa paikallisväriä edustivat viulistisisarukset Hanna-Maria ja Henriikka Varpula. Ilta rakkaudelle -konsertin ohjelmisto oli koottu monipuoliseksi. Alussa kuultiin kattaus Oskar Merikannon sävellyksiä. Heti konsertin ensimmäinen kappale, Rytkösen ja Varpulan duettona laulama ”Soipa kieli”, paljasti, että illasta saattoi odottaa hienoa musiikkikokemusta. Klassisessa osuudessa Merikannon lisäksi valinta oli osunut tietysti Sibeliukseen, jonka sävellyksiä kuultiin kolme. Lisäksi mukana oli yksi Tostin ja yksi Verdin sävellys. Konsertin jälkipuolella päästiin sitten hieman uudempien rakkauslaulujen äärelle Andrew Lloyd Webberistä Lauri Ylöseen. Molemmat solistit osoittivat, että kiinnitys Wienin valtionoopperan kuorossa on ansaittu. VeliPekka Varpulan Merikanto-tulkinnoista erityisesti esiin nousi Merellä, joka soi kirkossa mahtavana, jopa uhkaavana. Varpulan päästäessä äänensä valloilleen, oli kuultava yksinkertaisesti uljasta. Piia Rytkösen ääni ja tulkinnat olivat ylivetoja, ehkä jopa konsertin suola. Olipa kyse sitten keinahtelevasta Merikannon Paitaressusta tai Verdin Leonoran aariasta oopperasta Il Trovatore, tahtoi iho nousta kananlihalle. Erityisen kaunis oli Lauri Ylösen ja Paula Vesalan yhteistyönä syntynyt Rakkauslaulu. Myöskään pariskunnan duetot eivät jättäneet juuri toivomisen varaa maallikkokuulijalle, kuten konsertin ensimmäinen kappalekin heti osoitti. Konsertin jälkipuoliskolla Oopperan kummituksesta tuttu All I ask of You ja West Siden Storyn Tonight soljuivat ja soivat kauniina. Esitykset säesti pianisti Sauli Lämsä. Säestäjien ja solistien yhteispeli oli varmaa, ja Lämsän säestys myötäili solisteja onnistuneesti. Hanna-Maria ja Henriikka Varpula toivat oman hienon lisän konserttiin viuluesityksillään. Lahjakkaiden nuorten soittajien neljän kappaleen joukosta esiin nousi erityisesti hienosti soitettu Myrskyluodon Maija. Konsertin juontaja Veikko Varpula koetti ohjeistaa ennen konsertin alkua yleisöä sopivista aplodien paikoista, mutta vaikea oli neuvoa noudattaa. Esitykset saivat spontaaneita ja ansaittuja aplodeja. Taputettiinpa esiintyjät lavalle jopa encoren toivossa. SeMahtava konserttielämys kirkossa kin saatiin Rytkösen ja Varpulan laulaessa Merikannon Oi kiitos, sä Luojani armollinen. Veli-Pekka Varpula esiintyi Sauli Lämsän säestämänä Punkalaitumen kirkossa viime vuonna. Nyt oli vuorossa esiintyminen Rytkösen kanssa. Toivottavasti nyt aloitettu perinne saa jatkoa myös ensi vuonna. Piia Rytkönen ja Veli-Pekka Varpula esittelivät monipuolisia laulutaitojaan Punkalaitumen kirkossa. Säestäjänä toimi Sauli Lämsä. Juha Aro Henriikka ja Hanna-Maria Varpula tulkitsivat viuluilla muun muassa Myrskyluodon Maijan. Lapset ja isovanhemmat museonmäellä Veera, Vienna ja Viivi Sipilä painoivat kuvia tiskirätteihin. Museolle lapset toi isoäiti Pirkko. MLL:n puheenjohtaja Katja Tanski otti vastaan Petri, Reetta ja Leena Tahvanaisen. Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaa koskeva kuulemiskierros on käynnissä. Ikaalisissa Pirha sai kansalta ”Herran nuhdetta” yli kolmen tunnin ajan. Viikon päästä torstaina vastaava tilaisuus järjestetään Akaassa. Siellä punkalaitumelaisillakin on mahdollisuus kertoa mielipiteensä muun muassa paljon puhuttaneesta lakkautuslistasta. Urjalan kunta ilmoitti viime viikolla järjestävänsä yhteiskuljetuksen kuntalaisille Akaan tilaisuuteen ja samaa ajatusta noudatetaan myös Punkalaitumella. Nyt on mahdollista lähteä kunnan kustannuksella kertomaan ”Tampereen herroille” syvien rivien ajatuksia. Kuinka moni lähtee, jää nähtäväksi. Toivottavasti kyyti tulee täyteen. Ei sillä, ettäkö Pirhan johto välttämättä palvelunkäyttäjää kuuntelisi. Todennäköistä on, että kun leikkauslista on tehty, sen takana pysytään. Mutta yrittänyttä ei laiteta, sanotaan. Jos ei muuta, niin lähtemisen pontimena voisi toimia vaikkapa johtavien virkamiesten palkkojen ”hienovaraiset”, useiden tuhansein eurojen tarkistukset kuukausitasolla, verrattuna heidän aiempiin palkkoihinsa. Rensselit pykälään ja täysillä päin!
Torstaina elokuun 31. päivänä 4 – N:o 35 – 2023 Paikalliset yrittäjät kokosivat tuotteitaan myyntiin Punkashoppiin keskipitäjälle kesäkaudeksi. – Kokemukset ovat olleet positiiviset. Etenkin kesäja heinäkuussa ihmisiä kävi paljon, ja he myös ostivat tuotteita, kertoo Jenni Karinen. Karisen mukaan Punkashopin löysivät paikkakuntalaisten lisäksi kesäasukkaat ja kesälomailijat. – Kauimmaiset kävijät taisivat olla Saksasta asti. Melkein jokaiselle kävijälle lähti myös jotain mukaan kaupasta. Suosituimpia ostoksia olivat jalkojenhoitotuotteet, kortit ja huulirasvat. – Pyykkipoikapussit tekivät kauppansa niin hyvin, että niitä jouduttiin valmistamaan lisää. Mutta myös kalliimpia myynnissä olleita tuotteita ostettiin. Punkashopissa oli mukana tänä kesänä 11 paikallista yrittäjää ja kunta. – Kokemus on ollut jopa hämmentävän hyvä. Kauppa pyöräytettiin käyntiin aika nopealla aikataululla, mutta se on ollut menestys. Jatkoa ajatellen nyt on saatu arvokasta kokemusta, kuvailee kunnan elinvoimakehittäjä Henna Ärrälä. Hän kertoo kaupan kävijöiltä tulleen ostosten lomassa myös palautetta ja ideoita kunnan suuntaan. Jenni Karinen ja Henna Ärrälä kiittelevät myös Punkashopin tiloja. Ne saatiin käyttöön Punkalaitumen Osuuspankilta entisestä pankkikiinteistöstä aivan Urjalantien varresta. Pankki kustansi remontin vaatimat aineet ja yrittäjät tekivät talkoilla työt. Myönteisten kokemusten myötä Punkashopissa mukana olleet yrittäjät joutuvat pohtimaan myös sitä, jatketaanko yhteistyötä ja missä muodossa tulevaisuudessa. – Myös jatkoa varten on jo joitain suunnitelmia, mutta asiat tarkentuvat, kunhan olemme nyt mukana olleiden kanssa pitäneet pienen loppumatinean. Kiinnostusta kyllä olisi, Jenni Kairinen sanoo. Kaksikko toivoo, että mikäli Punkashopin toimintaa jossakin muodossa jatketaan, mukaan lähtisi lisää paikallisia toimijoita. – Tekijöitä ja erilaisia tuotteitahan täältä Punkalaitumelta löytyy enemmän, mitä nyt oli esillä. Kehotamme ottamaan rohkeasti yhteyttä, mikäli tällainen yhteistyö vähääkään kiinnostaa, kannustavat Jenni Karinen ja Henna Ärrälä. Voimisteluja urheiluseura Tuisku lahjoitti Suomen Luonnonperintösäätiölle Oriniemessä omistamansa metsäalueen. Reilun hehtaarin kokoinen alue nimetään seuran mukaan Tuiskunmetsäksi. – Tämä meni nyt niin, kuin vanhat tuiskulaiset ja tämän kodan rakentajat toivoivat, summaavat Pentti Salonen, Valde Nummelin, Juhani Savikko ja Katriina Salmi istuskellessaan ”Rusakkokerhon laavulla” Oriniemessä keskellä vanhaa metsää. Tuisku hankki nyt luonnonsuojeluun lahjoitetun metsäpalstan 1950-luvulla, koska seurassa oli virinnyt ajatus urheilukentän rakentamisesta. Ajat muuttuivat ja väki väheni, joten ajatuksesta luovuttiin. Vuonna 1997 rakensi ”Rusakkokerho” metsään kodan. Rusakkokerhon kokoonpano eli mutta siihen kuului ja aktiivisia kodan rakentajia olivat ainakin Aaro Leppänen, Pentti Gröndahl, Matti Ylinen ja Seppo Aalto. – Isäni Aaro Leppänen oli Tuiskun puheenjohtajana vuosikymmenet. Hän ja muut pitkänlinjan tuiskulaiset pohtivat, miten Tuisku säilyisi jonkin näköisenä tuleville polville ja halusivat, että metsä pysyisi kaikkien ilona pitkään, kertoo Katriina Salmi. Vanhana metsämiehenä Valde Nummelin katselee komeita kuusia. – Kyllä niiden ikä toiselle sadalle menee, hän tuumii. – Alue on oletettavasti hömötiaisen viimeisiä turvapaikkoja. Lähialueilla on tavattu myös liito-oravia. Keväällä tutkimme komeita havupuita sekä monenikäistä sekametsää kasvavan alueen tarkemmin, kertoo puolestaan Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg. Hänen mukaansa Luonnonperintösäätiössä ollaan lahjoituksesta erittäin kiitollisia. Vahva urheiluseura Voimisteluja urheiluseura Tuisku alkoi toimintansa Oriniemen-Liitsolan työväenyhdistyksen alaosastona vuonna 1913 ja omaksi yhdistyksekseen se irrottautui vähän myöhemmin. Nyt yhdistyksessä on enää 14 jäsentä ja toimintaa ollaan lopettamassa. Metsän keskelle makkaravalkeiden ääreen kokoontuneet jäsenet intoutuvat muistelemaan Tuiskun monipuolista urheilutoimintaa. Yhdistyksessä pelattiin lentopalloa Oriniemen kylän kentällä, hypättiin pituutta, korkeutta ja seivästä jäykällä seipäällä, työnnettiin kuulaa ja juostiin. Jalkapalloakin pelattiin. – Oriniemen-Liitsolan työväentalolla oli Punkalaitumen ensimmäinen urheilukenttä, jossa juoksurata oli 250 metriä. Kenttä rakennettiin vuonna 1916 ja syynä oli se, että tuiskulaiset olivat kyllä kovia juoksijoita mutta eivät hallinneet kaarrejuoksua, eivätkä siksi pärjänneet kisoissa, Katriina Salmi kertoo. Vielä 1960-luvulla seura hankki juoksumenestystä piiritasolla. Tästäkin on elämään jäänyt hauska tarina. – Porissa miesten joukkue voitti viestijuoksun TUL:n kisoissa, mutta Porin Tarmo teki protestin. Juoksu uusittiin ja toisessa kisassa Tuiskun joukkue voitti Tarmon vielä ensimmäistä kisaa selvemmin. Tuisku lahjoitti metsän Luonnonperintösäätiölle Juha Aro Valde Nummelin, Juhani Savikko, Pentti Salonen ja Katriina Salmi ihailevat Luonnonperintösäätiölle siirtyneen urheiluseura Tuiskun metsän maisemia Oriniemen Sörkässä. Punkashopista positiiviset kokemukset Juha Aro Kunnan elinvoimakehittäjä Henna Ärrälä ja yrittäjä Jenni Karinen kuvailevat Punkashopin ensimmäistä toimintakesää posiitiviseksi yllätykseksi. Asiakkaita poikkesi Punkalaitumen Osuuspankin vanhassa konttoritilassa tasaisesti ja mukaan lähti myös paikallisten yrittäjien tuotteita.
Torstaina elokuun 31. päivänä 2023 – N:o 35 – 5 Punkalaitumelaislähtöisen Ella Paijan esikoisromaani Soita minulle karusellin kelloa julkaistiin keväällä. Kirja toteutti kirjoittajansa pitkäaikaisen haaveen. – Minulla on lapsesta asti ollut unelmana kirjoittaa kirjoja ja saada ne julkaistuksi, Ella Paija kertoo. Kustannusyhtiö Tammen kustantama romaani kertoo kesästä huvipuistossa ja ratkoo samalla kadonneen pikkulapsen arvoitusta. Kirjan rakenne ei ole romaanille aivan tyypillinen ja erityinen oivallus Ella Paijalta on, että kirjassa sielun saa myös kallioinen huvipuisto. Kovasti muuten Tampereen Särkänniemen oloinen. – Kirjoitusprosessi ei ollut yksiviivainen, vaan kesti kaikkiaan 12 vuotta. Olin opiskeluaikana töissä Särkänniemen huvipuistossa ja kirja lähti liikkeelle realistisena kesätyökuvauksena. Kustantajilta tuli kyllä rohkaisevaa palautetta, mutta kukaan ei julkaissut kirjaa. Niinpä hylkäsin käsikirjoituksen pöytälaatikkoon joksikin aikaa, mutta asia jäi vaivaamaan ja ryhdyin myöhemmin työstämään kirjaa uudestaan. Silloin keksin huvipuistollekin äänen. Lopulta ihmissuhdekuvauksesta tuli jännitysromaani, Ella kertoo. Lopullisesti kirjan päätymistä kustantamon julkaistavien teosten listalle edesauttoi varmasti myös se, että Ella lähetti osia käsikirjoituksestaan JH Erkon kirjoituskilpailuun ja sai kunniamaininnan. – Tunnustus tuli sopivalla hetkellä. Olin jo menettämässä toivoani kirjan suhteen. Esikoiskirjailijan tie ei ollut siis suoranaisesti kullalla silattua voittokulkua. – Paremminkin vuoristoratamainen prosessi. Välillä olin flow-tilassa ja kirjoitin kiihkeästi. Kustantamojen hylkäysten jälkeen masensi ja olin vailla uskoa omaan menestykseen. Kustantamonkin kanssa kirjaa työstettiin parin vuoden ajan. Nyt tuntuu sitten oudolta, kun kirja ei enää kuljekaan mukana, Ella naurahtaa. Hän uskoo, että kirjoittaminen jatkuu myös tulevaisuudessa. – On minulla toki ideoita ja jotain olen kirjoittanutkin, mutta prosessit ovat sellaisia, ettei voi tietää, miten menee. Uskon, että jossain muodossa tulen kirjoittamaan jatkossakin. Kannustusta kotoa ja koulusta Ella Paija tuumii, että niin kotoa kuin koulusta saatu kannustus on ollut hänelle tärkeää kirjoittajan uran kannalta. – Anja-mummo istutti varmaan sen ihan ensimmäisen siemenen kirjoittamiseen. Teimme yhdessä lehtiä, satuja ja tarinoita. Hän kannusti lukemiseen ja julkaisi itsekin runo-, satuja muistelmakirjoja, Ella viittaa isoäitiinsä Anja Aronojaan. Erityisen kiitoksen hän suuntaa myös Keskuskoulun luokanopettajalle Virpi Niemiselle sekä kirjailija Kirsti Ellilälle. – Virpin muistan äärimmäisen kannustavana opettajana, joka huomasi lahjani kirjoittamiseen. Kotoa löysin vanhan luokkalehden, johon oli kirjoittanut novellin. Virpiä muistan todella lämmöllä. – Toinen on kirjailija Kirsti Ellilä. Hän piti Punkalaitumella nuorille kirjoittajapiiriä, johon osallistuin jotain vuosia. Minulle sattui hyvä tuuri, että paikkakunnalla oli noihin aikoihin sellaistakin tarjolla. Kirsti kirjoitti minulle myös suosituksen, kun hain Orivedelle kirjoittajalukioon. Tietysti Punkalaitumen kirjasto tuli innokkaalle lukijalle tutuksi ja siellä kirjastonhoitaja Raimo Jokinen. Lukutaidon eriytyminen huolestuttaa Ella Paija työskentelee tällä hetkellä Helsingissä Maunulan ja Paloheinän kirjastoissa erikoiskirjastonhoitajana. Hän on erikoistunut lasten ja nuorten kirjastotyöhön. – Jo pidempään lasten ja nuorten lukutaito on eriytynyt ja olen siitä huolissani. Osa heistä lukee äärettömän hyvin ja sitten on yhä enemmän niitä, jotka lukevat tosi heikosti, Ella sanoo. Tilanne näkyy hänen mukaansa konkreettisesti muun muassa kouluyhteistyön kohdalla. Opettajat pyytävät usein helppolukuista ja lyhyttä luettavaa, jotta nuoret jaksaisivat keskittyä lukemiseen. – Tämä on iso haaste, koska lukutaidon ja keskittymisen tarve tai tarve omaksua tietoa, ei häviä yhteiskunnasta mihinkään. Siihen, mitä pitäisi tehdä, minulla ei ole ratkaisua. Kirjasto tietysti pyrkii tarjoamaan monipuolista luettavaa nuorille ja innostaa heitä lukemaan. – Toivoisin, että lapsille ja nuorille pystyisi tuomaan myös kirjoittamisen iloa. Kirjoittaminen on hyvä väline ilmaista omia ajatuksia ja tuntemuksia. Tätäkin näkökulmaa yritän työssäni viedä eteenpäin. Ella Paija kokee myös, että lukukokemus ei pääty kirjan kansien sulkemiseen. – Lukukokemus jatkuu vielä lukemisen jälkeen. Luetusta voi ajatella itsekseen, keskustella ja tai kirjoittaa siitä vaikka omia ajatuksiaan. Tekstin työstäminen jatkuu ja tällaistakin näkökulmaa lukemiseen toivoisin lapsille ja nuorille. Punkalaitumen kunnan uusi hallintoja talousjohtaja Timo Oravainen on elokuun alusta lähtien perehtynyt uuteen virkaansa eläkkeelle jäävän ja virkaa pitkään hoitaneen Oili Mölsän opastuksella. – Oilin mukana lähtevät isot saappaat. Koska niitä saappaita ei voi lainata, minun pitää tehdä omat jälkeni. Timo Oravainen (53) on työuransa aikana saanut tuntumaa niin julkiseen kuin yksityiseen sektoriin. Hän on työskennellyt muun muassa opetusministeriössä budjettivalmistelijana ja valtionvarainministeriössä projektipäällikkönä. Porilaisessa Enersense International Oy:ssä hän toimi hallintojohtajana. Kokemusta on kertynyt myös järjestökentän tehtävistä. Oravainen on toiminut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä sekä Suomen Opiskelijakuntien liiton pääsihteerinä, Suunnistusliiton toimistopäällikkönä ja Kaukalopallounionin toiminnanjohtajana. Punkalaitumelle Oravainen tuli Keskustan Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtajan tehtävästä. – Paljon ehtii, kun ei kävele kädet taskuissa, Oravainen naurahtaa. – Vuosien varrella olen oppinut monenlaisia toimintatapoja, luonut paljon verkostoja ja saanut kokemusta ihmisten kanssa tekemisestä. Niistä on varmasti hyötyä uudessa työssäni. Toisaalta hyvä hallinto, menettely ja laki ovat myös kiinnostaneet aina. Punkalaitumen kunnan hallintoja talousjohtajan tehtäviin kuuluu päätettävien asioiden valmistelu, talouden suunnittelu ja seuranta sekä toiminen vastuualuejohtajana hallintotoimessa. – Asioita on opeteltu vauhdilla ja olen kiitollinen, että olen voinut tutustua työhön yhdessä Oilin kanssa kuukauden ajan. Olen onnellinen, että henkilökunta on osaava ja monipuolinen kokonaisuudessaan. – Päätöksenteon valmistelussa on oltava tarkka, sillä sanamuodoilla ja -valinnoilla on merkitystä. On pyrittävä selkeään ja täsmälliseen virkakieleen. Monisanainen voi ehkä olla, mutta ei monitulkintainen, Oravainen pohtii. Punkalaitumen kunnan talous on tällä hetkellä hänen mukaansa terveellä pohjalla. – Mutta suu säkkiä myöten on elettävä, eikä lihavia vuosia ole tiedossa tulevaisuudessa. Kaikkien hallitusohjelman suunnitelmien vaikutusta kuntien valtionosuuksiin ei vielä tiedetä. – Tietysti palveluiden osalta huolestuttavat koulupuolen sosiaalipalveluiden tulevaisuus sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmat. Hyvinvointialueuudistuksen tarkoitus ei pitänyt olla palveluiden lakkauttaminen pienistä kunnista ja uusien johtajien palkkaaminen, vaan palveluiden kehittäminen ja parantaminen. Punkalaitumen maisemia Kannuksesta Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva hallintoja talousjohtaja kuvailee kotoisiksi. – Täällä on ihmisen kokoinen maalaismiljöö. Oopperakuoroa, sukellusta ja juurileipää Vapaa-ajallaan Timo Oravaisella on niin liikunnallisia kuin kulttuurillisia harrastuksia. – Olen kuulunut vuodesta 2018 lähtien Sataoopperan kuoroon, vaikka tänä syksynä on pakko jättää harjoitukset väliin. Edellinen esityksemme oli Straussin Lepakko. Olen myös soittanut pianoa ja trumpettia sekä haitaria. Aiemmin kirjoittelin myös runoja pöytälaatikkoon. Liikuntaharrastuksiin puolestaan kuuluvat uppopallo ja uinti. – Aiemmin harrastin myös laitesukellusta enemmän niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. – Uusimpana harrastuksenani on juurileivonta. Sen aloitin kolmisen vuotta sitten, Oravainen kertoo. Niinpä maanantaina Oili Mölsän työpisteellä odottikin lämpimäisinä muhkea ja vastaleivottu, spelttiä, vehnää ja ruista sisältänyt juurileipä. Kunnan talous terveellä pohjalla Kunnan uusi hallintoja talousjohtaja Timo Oravainen harrastaa juurileivontaa. Maanantaina hän toi Oili Mölsälle lämpimäisinä komean juurileivän. Punkalaitumella, syvällä etelässä ja satakuntalaisen leivän juurilla leipä, on mitä sopivin tuominen. Juha Aro Esikoisromaani syntyi pitkän prosessin tuloksena Juha Aro Ella Paijan unelma oman kirjan julkaisusta toteutui esikoisromaanin ”Soita minulle karusellin kelloja” ilmestymisen myötä. Kuva: Leena Pihkala.
Torstaina elokuun 31. päivänä 6 – N:o 35 – 2023 Punkalaitumen yhteiskoulun vuosina 1958 ja 1959 aloittaneet oppilaat kokoontuivat tapaamiseen Mäenpään työväPunkalaitumen Kuntoa edustavaa 11-vuotiasta Mette Häkkistä voi hyvällä syyllä sanoa monen eri urheilulajin taitajaksi. On sitten kyse kesätai talvilajeista, Meten nimi löytyy tulosten kärkipaikoilta. Ensimmäisen virallisen SM-kultansa Mette sai ampumajuoksun pikakisasta pari viikkoa sitten. Kauhajoella järjestetyissä ampumajuoksun SM-kisoissa Mette kilpaili N13-sarjassa eli jotkut kilpasiskoista saattoivat olla lähes pari vuotta punkalaitumelaista vanhempia. – Lauantain yhteislähdössä oli viides. Sakkoja tuli kolme. Sunnuntain pikakisassa sakot jäivät yhteen. Lauantain yhteislähtökisasta hampaan koloon jäi tieto, että yksi sakkokierros vähemmän olisi tuonut ensimmäisen SM-kullan päivää aikaisemmin. Kauhajoen SM-kisoissa tehtiin jonkinlaista historiaa siinäkin mielessä, että Häkkisen perheeseen tuli samana päivänä kolme pikakisan SM-kultaa. Meten äiti Anna-Liisa voitti oman sarjansa N45 ja isä Jani puolestaan vastaavan miestensarjan mestaruuden. Perheen aikuiset voittivat lisäksi SM-pronssia M120-sarjan viestijoukkueessa. Juoksua, hyppyä, hiihtoa, jalkapalloa Kuten jutun alussa todettiin, Mette Häkkinen on monen urheilulajin taitaja. Häneltä onnistuvat hyvällä menestyksellä eri yleisurheilulajit, maastojuoksu, ampumajuoksu, hiihto ja ampumahiihto sekä hirvenjuoksu. Mitalisaldo valtakunnan tasoa myöden on eri lajeissa melkoinen. Lisäksi Mette pelaa Lauttakylän Lujan 12-vuotiaiden joukkueessa jalkapalloa ykköstasolla. – Äitinä voin sanoa, että kalenteria on jouduttu järjestelemään, että tyttö pääsisi kaikkiin harrastuksiinsa ja kilpailuihin, AnnaLiisa Häkkinen naurahtaa. Valintoja joudutaankin välillä tekemään. Iän karttuessa lahjakas urheilija joutuu myös miettimään sitä, mihin lajeihin ryhtyy keskittymään. – Sitäkin asiaa olemme miettineet, ja minäkin olen sanonut Metelle, ettei luonnonlahjoilla ja sisulla menestystä tule loputtomasti. Esimerkiksi kilpakaverit pystyvät treenaamaan yleisurheilua hallissa läpi vuoden helpommin kuin Mette, pohtii Jani Häkkinen. Koulukin täytyy tietysti pitää mielessä, mutta sen suhteen Metellä ei sen paremmin omien sanojensa kuin vanhempienkaan mukaan ole ollut ongelmia. Harjoittelu vie kuitenkin aikaa. – Melkein joka päivä jotain treenaan. Mitään harjoitteluohjelmaa ei ole, menen niin kuin hyvältä tuntuu, Mette itse kertoo. Myös urheiluseura Kunnon suuntaan lähtee kiitoksia. – Kunnon jaostot ovat mahdollistaneet sen, että olemme päässeet mukaan piirin leirityksiin ja pystyneet käymään treeneissä myös naapuriseurassa, Anna-Liisa Häkkinen toteaa. Seuraavaksi Mette kertoo valmistautuvansa PM-neliotteluihin ja jalkapallosarja jatkuu edelleen. Sitten odotellaankin taas talven lumia ja yleisurheilun hallikisoja. Mette on monen lajin mitalisti Juha Aro Mette Häkkinen voitti ampumajuoksun SM-kultaa Kauhajoella. Voitto toi 11-vuotiaalle Metelle ensimmäisen virallisen Suomen mestaruuden. Luokkakokous Mäenpäässä Toimitus Punkalaitumen yhteiskoulun vuosina 1958 ja 1959 aloittaneita oppilaita kokoontui Mäenpään työväentalolle. Sastamalalaisen kuljetusyhtiö Finskan jätteenkeräysautot ovat tuttu näky myös Punkalaitumella. 50-vuotiaan yrityksen toimitusjohtaja Timo Finska ei pidä kuitenkaan alan kilpailua terveenä, sillä hänen mielestään jätehuoltoa ollaan kuntaomisteisten yritysten kautta ”kunnallistamassa”. Timo Finska kokee, että vastikään voimaan astunut uusi jätelaki ja kunnallisten jätehuoltoyritysten linjaukset siirtävät jätehuoltoa koko ajan kuntayritysten ja heidän tytäryhtiöidensä hoidettavaksi. – Pakkausjätteiden kerääminen taloyhtiöistä kiellettiin, seuraavaksi loppuu biojätteen keräys taloyhtiöistä ja omakotiasujilta. Me saamme kerätä vain paperia ja sekajätettä yksityishenkilöiltä. Siirtokuormaus, jota me olemme toteuttaneet ja joka vähentää ajettuja kilometrejä, on tehty kunnallisessa järjestelmässä hankalaksi. – Kotitaloudessa asuva ihminen saa kyllä ostaa asunnon ja auton, mutta ei saa päättää, miten järjestää taloutensa jätehuollon, Finska kuvailee. Hän on kritisoinut nykyistä menoa, ja etenkin alueen kunnallista jätehuoltoyhtiötä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:tä muun muassa lehdistössä mielipidekirjoituksissaan. Eikä hän sanojaan säästele myöskään haastattelussa. – Onko oikein, että kuntayhtiö tulee tytäryhtiöidensä kautta kilpailemaan jätehuoltobisnekseen? Peräänkuulutan hommassa moraalia, myös kuntapäättäjiltä. – Uskon, että tulevaisuudessa sekajätteen keräyskin pyritään ”kunnallistamaan”. Se hävittää kaikenlaisen vastavoiman kuntayrityksiltä. Olen tietysti surullinen siitä, että kaltaisiltamme yrityksiltä viedään leipää suusta, Finska sanoo. Pumppuautosta alkuun Finska Oy:n perusti vuonna 1973 Timo Finskan isä Ilkka. – Tai hän aloitti hieman varkain jo vuonna 1972. Isällä ei ollut vielä sillä hetkellä liikennelupaa, mutta oli hommattu pumppuauto ja sillä aloitettiin jätekaivojen tyhjennys. – Kun isä perusti yrityksen, olin pikkupoikana usein mukana ”hantin” puolella. Silloin oli erilaista. Kun jossain käytiin tyhjentämässä kaivo, piti aina jäädä syömään tai ainakin kahville. Nyt asiakkaamme huomaa jäteauton käynnin siitä, että keräysastia on päivän aikana tyhjentynyt. Finska Oy:n toiminta laajeni 1970-luvun puolivälin vaiheilla siirtolavoihin, joihin jätteitä kerättiin ja siitä toiminta on kasvanut Timo Finskan sanoin maltillisesti. Uusimpia ovat monilokeroautot, joihin voi kerätä lajitellut jätteet. Puolen vuosisadan aikana muutos jätehuollossa on ollut melkoinen. Ennen jätevedenpuhdistamoja suurin osa jätevesistä laskettiin vesistöihin. Nykyään kaikki jätevedet kulkeutuvat jätevedenpuhdistamojen kautta. Ennen monella oli oma kaatopaikka jossain, nykyään ei ole kaatopaikkoja missään. Lajittelu ja kierrätys ovat, tai ainakin pitäisi olla, ajan termejä. – Nykyään on niin, ettei oikeastaan ole sellaista paskaa, joka ei jonkun rullan läpi menisi, Timo Finska naurahtaa. Toimitusjohtaja Timo Finska: Jätehuollon ”kunnallistaminen” uhkana Juha Aro Toimitusjohtaja Timo Finska ja Punkalaitumella jätteiden keräystoiminnasta yrityksessä vastaava Harri Väkinen toteavat lajittelun ja kierrätyksen olevan jätehuollossa ajan tärkeimmät termit. entalolle lauantaina 19.8. Tapaamiseen osallistui kaikkiaan viitisenkymmentä entistä oppilasta. Tapaaminen sujui mukavan yhdessä olon merkeissä. Muisteluiden lomassa kajautettiin myös yhteislauluja sekä syötiin lounas. Sunnuntaina osa vieraista kokoontui vielä Punkalaitumen kirkkoon messuun, jossa saarnan piti rovasti Pekka Turunen. Hän on Punkalaitumen seurakunnan kappalaisena vuosina 1956–1960 toimineen Ville Turusen poika.
Torstaina elokuun 31. päivänä 2023 – N:o 35 – 7 Matti Roukka kyseli viime viikon lehdessä Kesiö-nimisestä erakosta. Heikki Keskumäki poikkesi kertomassa toimituksessa omat tietonsa henkilöstä. Keskumäen mukaan Kesiön etunimi oli Kaarlo tai Kaarle, tuttavallisesti Kalle. Kesiö itse oli sitä mieltä, ettei hänen sukunimensä viitannut kesään, vaan siihen, että hän eroaa tavallisista ihmisistä ja kesii kuin rasvaisen sian nahka. Kesiötä pidettiin kylähulluna omalaatuisten tapojensa vuoksi, mutta Keskumäki uskoo hänen olleen järkevä ja fiksu ihminen. Mies asui Lintukankaassa Niittymäessä, jossa on edelleen jäljellä hänen asumuksensa perustuksia. Asunto oli karu, sillä sen runko oli rankapuista tehty ja eristeenä toimivat turve, sammal ja oljet. Mies söi mitä vain ja kuinka paljon vain. Esimerkiksi teurastamojen jätteet kelpasivat ravinnoksi. Kun eräässä talossa Huhtamon Ilmiössä kuoli hevonen, annettiin Kesiölle sen takareisi. Tämä reisi roikkui sitten hänen vajassaan ja siitä mies vuoli veitsellään lihaa. Kesiön loppu oli Keskumäen tietämän mukaan surkea. Eräällä kerjuumatkallaan hän oli poikennut Alastaron Tammiaisissa Saarikon torppaan. Koska mies oli epäsiisti ja syöpäläisetkin vaivasivat, osoitettiin hänelle yöpaikka saunasta, jossa oli kuivattu maltaita. Kesiö ryhtyi saunassa syömään puoliksi kuivuneita maltaita, jotka turposivat hänen mahalaukussaan niin, että se halkesi. Kalle Kesiön maallinen vaellus päättyi Keskumäen mukaan jo ennen sotia. Rauha Ukrainaan Miksi kukaan ei puhu Ukrainan rauhasta, suunnittele rauhanneuvotteluja? Miksi ei haluta rauhaa koko maailmaan? Kuka sitten vastakkainasettelusta ja sodasta hyötyy? NATO on yksi hyötyjä, lisää (tyhmiä) jäsenmaksun maksajia. Sekä suurin hyötyjä on USA:n aseteollisuus. USA:lle jopa hyvä tilanne, tällä kertaa aseteollisuus hyötyy, tappamatta USA:n omia sotilaita. Ukrainan Presidentti Zelensky hyötyy. Ennen sotaa helmikuussa 2022 Zelenskyn kannatus Ukrainassa oli lähellä 20 %, nyt sodan aikana kannatus ollut jopa yli 70 %. En sittenkään ihmettele, miksi kukaan ei puhu Ukrainan rauhasta, eikä suunnittele rauhanneuvotteluja. Antti Levomäki Sipoonkorven ajattelija Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2023 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 Etusivu..............1,03 e/pmm 1-väri 1,13 e/pmm 4-väri 1,23 e/pmm Muut sivut........0,93 e/pmm 1-väri 1,03 e/pmm 4-väri 1,13 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2023: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Toimitus mistä. Jos digitaitosi kaipaavat päivittämistä, kirjaston asiointipisteellä autetaan huoliilmoituksen jättäjää. Tärkeämpiä linkkejä ovat huoli aikuisesta https://www.pirha.fi /huoli-ilmoitus, huoli lapsesta https://www.pirha.fi/lastensuoj eluilmoitus. Monenmoisista kiireettömistä havainnoista voit jättää poliisille vinkin https://poliisi.fi/nettivinkki. Kiireellisissä tapauksissa tulee soittaa hätänumeroon 112 tai sosiaalipäivystykseen 0500 625 990. Ilmoittaminen on välittämistä ihmisestä. Kuulumisia kunnasta Tuija Ojala kunnanjohtaja Huoli-ilmoitus Kaupallinen yhteistyö Monet punkalaitumelaiset ovat tänä kesänä olleet syvästi huolissaan. Huolta on kannettu lapsista, jotka eivät saane kotonaan tarpeeksi ruokaa, puhtautta, rakkautta tai saavat liikaa vaikutteita ”aikuisten” maailmasta. Huolta kannetaan nuorista, jotka liikkuvat öisin ja ovat laiminlyödyn oloisia. Huoli on aikuisista, jotka vetäytyvät yksinäisyyteen, siisteys alkaa horjua ja pullo on paras ystävä. Huolta kannetaan naapurin rouvasta, jolla on usein suru puserossa ja käsivarret mustelmilla. Huolestuttaa vanhus, jolta läheinen käy eläkepäivinä huijaamassa rahat. Huolta kannetaan naapurista, jonka luona käy remujengi riekkumassa ja ilman kutsua tietenkin. Huoliin on aihetta. Pitkän tuhopolttosarjan päälle koettiin heinäkuussa vakava kirjastoon kohdistunut ”murhapolttoyritys”. Paikkakunnalle on alkanut syntyä epävirallisia päihteiden anniskelupaikkoja, parkkipaikoilla ja yksinäisissä risteyksissä kerrotaan myytävän kovia huumeita. Huhutaan pikkutilojen uusista pienviljelijöistä, jotka viljelevät ”omiksi tarpeiksi”. Isossa viitekehyksessä huolestuttaa kauas kaikkoavat lähipalvelut, mielenterveystyön rapautuminen, otteensa menettävä kuntouttava työtoiminta sekä monet muut rakenteelliset muutokset, jotka väistämättä saapuvat meillekin tänne onnen laaksoon. Koronakierre on heikentänyt yhteisömme immuniteettia ja vanhan taudin päälle kömpivä lintuinfluenssakin ahdistaa. Ihmisten elinkeinot ja työpaikat ovat kokeneet kovia Ukrainan sodan, Venäjän kauppasulun, energiakriisin ja laman melskeissä. Mitä ihmettä huolestunut voi tehdä? Yksilötasolla ensimmäinen välittämisen keino on keskustelu. Kysymys ”Mitä sulle kuuluu?” voi jo avata padon. Puhuminen ongelmista toisen kanssa voi voimistaa siihen, että uskaltaa hakea itselleen apua ja katkaista ”pahan” kierteen. Henkilökohtaisiin ongelmiin ratkaisu löytyy aina omasta itsestä ja omasta tahdosta. Tottahan se on, että paikkakunnallamme asunnottomuus, päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Kunnanjohtajan, kunnanhallituksen tai valtuuston keinoin ei juurikaan voi yksittäistä ihmistä auttaa. Tärkeintä on saattaa huoli toimivaltaisen viranomaisen tietoon ja tehtävälistalle. Tavalliselle tallaajalle huoli-ilmoituksen tekeminen on oikeus. Huoliilmoitus on yhteys viranomaiseen ja järjestäytyneen yhteiskunnan silmät ja korvat. Ilmoituksen voi jättää anonyymisti, mutta yhteystietojen jättäminen auttaa asian selvittäPresidentti Sauli Niinistö 75 vuotta Välitän näin lehden välityksellä syntymäpäiväonnittelut Tasavallan presidentille punkalaitumelaisten puolesta! Sanalla Niinistö on myönteinen kaiku Punkalaitumella. Myönteinen muisto jäi Niinistöistä myös Punkalaitumelle. Kunnallisneuvos Paavo Niinistö toimi pitkään työlaitoksen liittohallituksessa. Hän vaali täLoimaan Seudun Sydänyhdistys Ohjatut vesijumpat alkavat Vesihovissa to 7.9. klo 11.15. Jatkuvat torstaisin samaan aikaan. Etelä-Satakunnan autoteknillinen yhdistys ESATY seniorit: Kokoontuminen joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai, Härkäpari, Huittinen, klo 9.30. Nähdään 3.9. Punkalaitumen Metsästysseura Harjoitusammunnat Haviokoskella su 3.9. klo 16. Valvontavuorossa ryhmä Raitala. Valvontaryhmä paikalle klo 15.45. Sanomarastit Ti 5.9. Hoopinkallio. Opastus Vampulan keskustasta. Ratamestarina LLuja. Punkalaitumen MK/UA Kokoontuminen Pietarinvirastossa pe 1.9. klo 19. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tiistaisin kuntosali avoinna Pakarilla klo 16–18. Pe 1.9. klo 9.30 Ulkopelejä Vartiolan kentällä. Säävaraus. Pe 1.9. klo 13 Yhdistyksen virkistymispäivä SRK:n leirimajalla. Lounastarjoilu. Ma 4.9. klo 10.30–12 Boccia-harjoitukset Liikuntahallissa. Ke 6.9. klo 14 Laula, leiki ja liiku -tilaisuus Vanhustentalojen kerhotiloissa. Leena ja Vesa laulattaa, Seija ja Sinikka avustavat. Kahvit tarjoaa K-Supermarket Pouru. Su 10.9. klo 10 Alueen 4 kirkkopyhä Mouhijärven kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodilla, Kinkerikuja 2. Ma 11.9. klo 14 Syyskuun kerho Pakarilla. Esitelmä Aija Lindroos. Ma11.9. klo 18 Tanssiharjoitukset Jalasjoen NS-talolla. La 16.9. klo 19 Vanhan-ajan iltamat. Mäenpään Työväentalolla. Iltamaohjelman jälkeen tanssia Kaija Pietilän ja Jussi Henttosen säestyksellä. Matkat ja teatterit: To 14.9. klo 17 lähtö torilta Pokka Pitää Tampereen Komediateatteriin. Maksun voi suorittaa yhdistyksen tilille tai autossa käteisenä. Hintaan sisältyy lippu, väliaikatarjoilu ja matka. Lippuja myös varattu 7.12.näytökseen. Ke 4.10. Sokkomatka. Varaa paikkasi Hilkalta 040 582 4377. Kaamoksentorjuntaristeily Baltic Princesilla 15.11.–16.11., varaa paikkasi nopeasti Hilkalta 040 582 4377. Ateriavaraukset voi varata etukäteen matkan yhteydessä. Laivalla orkesterina Finlanders. Lähtö torilta, aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Katso matkoista lisätietoja yhdistyksen matkavastaavan sivuilta. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunnat to 31.8 klo 18 alkaen MS Haukan radalla. Jatkuu takasivulla... Seurat toimivat ten Punkalaitumen ja Niinistöjen yhteisiä muistoja. Hän myös ennusti varsin varhain Sauli Niinistön loistavan poliittisen tulevaisuuden. Tasavallan presidentillä on kolme loistavaa virka-asuntoa. Ihmettelen sitä, että Punkalaitumella kirkkoherra on verotuksellisista syistä hylkäämässä pappilan asuntonaan. Minun mielestäni pappilan tulisi olla kulttuurihistoriallinen suojelukohde. Punkalaitumelaiset olisivat hyvin tyytyväisiä, jos tasavallan presidentti vaimoineen julistautuisi pappilan suojelijaksi. Suosittelen myös Punkalaitumen pappilaa Niinistöjen sukukokouksen pitopaikaksi. Matti Roukka Tietoa Kesiöstä
Torstaina elokuun 31. päivänä 8 – N:o 35 – 2023 Tilamyymälä avoinna to klo 12 17 pe klo 8 17 Lihan vastaanotto avoinna pe klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi NUOHOUSTA NOKINENÄ OY Puh. 040-824 0022 Lomailen lokakuun. Kaikki tuotteet syyskuun ajan -20 %. Tervetuloa! Kaikki tarvitsemasi lakipalvelut luotettavasti ja viivytyksettä. Ota yhteyttä, laitetaan lakiasiasi kuntoon. OTM Maarit Levoniemi 040-8297421 Suomalaisen luonnon monimuotoisuus on arvokasta pääomaamme, jonka suojeleminen on meidän kaikkien vastuulla. Parhaiten se onnistuu, kun teemme kestäviä valintoja elämäntapojemme suhteen eli miten asumme, liikumme, syömme tai kulutamme. Pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus. Suomen luonnon päivää vietetään 26. elokuuta. Tee elämäntapatesti ja mieti, miten sinä voisit pienentää hiilijalanjälkeäsi. elamantapatesti.sitra.fi LEHDEN LOGO Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Suomen luonnon upeat hiilisiepparit Metsämänty on yleisin puulajimme ja pitkäikäisenä myös mitä mainioin hiilinielu. METSÄMÄNTY, Pinus sylvestris Hiirenvirna kuuluu suomalaisiin hernekasveihin. Sen rento varsi käyttää muita kasveja hyväkseen kurkottaessaan kohti valoa. Tämän kiipeilytaitonsa takia kasvi ei tarvitse ravinteita ja energiaa paksun varren kasvattamiseen. HIIRENVIRNA, Vicia cracca Ruskorahkasammal on ruskea tai rusehtavan vihreä sammal, jonka voi kohdata yleisimmin puustoisilla rämeillä. RUSKORAHKASAMMAL Sphagnum fuscum Aholeinikki on monivuotinen leinikkikasvi, jonka tieteellinen nimi polyanthemos, ’monikukkainen’, kuvaa hyvin kasvin viehättävää ulkonäköä. Aholeinikki viihtyy kuivahkoilla ahoilla ja se on melko yleinen Eteläja Keski-Suomessa. AHOLEINIKKI, Ranunculus polyanthemos Ahdekaunokki on persoonallinen, 30–80 cm korkea kaunotar, joka viihtyy erityisesti kuivilla niityillä ja kedoilla. Sen parasta kukinta-aikaa on heinä–elokuu. AHDEKAUNOKKI, Centaurea jacea Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Tämä valoa rakastava puu sitoo hiiltä tehokkaasti varsinkin kasvukautenaan. RAUDUSKOIVU, Petula bendula YHTEISKULJETUS PIRHAN ASUKASTILAISUUTEEN Pirkanmaan hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuden palveluverkkouudistuksesta. Kunta järjestää yhteiskuljetuksen Akaassa torstaina 7.9. klo 17.30-19 olevaan tilaisuuteen. Yhteiskuljetus lähtee Punkalaitumen torilta klo 16.15. Urjalantien varrelta pääsee myös kyytiin. Ilmoittauduthan kuljetukseen maanantaihin 4.9. mennessä kunnan nettisivuilla ajankohtaista -osiossa olevan linkin kautta tai puhelimitse tietohallintosihteeri Kaija Sepälle, puh. 040 778 0651. TUOREMEHUASEMA avoinna. Mehuaseman ajanvaraukset p. 040 187 2603. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry La 28.10. koko perheen retki Lautasella 2023 -messuille Helsinkiin. Lähtö klo 8 Sastamalan linja-autoasemalta ja klo 8.30 Huittisten Härkäpakarilta. Viinija ruokamessut samalla lipulla. Yhdistys maksaa yhteiskuljetuksen. Ystävä mukaan. Ilm. 10.10. mennessä p. 040 090 0579/Mirja. Punkalaitumen Latu ja Polku ja Vertaisveturit Talviuinti pe klo 16–20 ja su klo 16–20. La 2.9. #ihanjokaisenaamuliikuntaa klo 10–11 Yhteiskoulun piha-alueella. Ke 6.9. Senioreiden kävelyja voitas-reenit klo 11–11.45 liikuntahallissa. MLL Puhetta parisuhteesta -luento to 14.9. klo 19 Yhteiskoulun aulassa, Pullerinkuja 1, Punkalaidun. Ilm. ja tiedot erityisruokavaliosta 11.9. mennessä Essille, p. 040 831 3285. Talonpoikaismuseo Yli-Kirra Talkoot museolla tiistaisin. Kokoontuminen klo 17.30 salirivissä. Kaikki mukaan leppoisaan talkooporukkaan, Kaikille löytyy jotain puuhaa. LC Punkalaidun Ke 6.9. klo 19 hallitus kokoontuu KaruSellissa. 4H 36Karuselli 3–6 lk ma ja ke klo 13–15 KaruSellilla. Monitoimikerho 1–6 lk to klo 15.30–16.30 KaruSelilla. VMK Tänään ajellaan Haukan radalle. Jukka ja Aulis tarjoaa makkarat. Samalla voi kokeilla halutessaan pistooliammuntaa. Lähtö Kimpalta klo 18. Mäenpään työväentalo Ke 6.9. 11–16 Avoimet ovet: klo 14 Kaisa Kirkko-Jaakkola esittelee Sulo Uuton vanhoja valokuvia (euroopan kulttuuriperintöviikko). La 16.9.klo 19 Vanhan ajan iltamat (Eläkeliitto) La 23.9. klo 16 Kupletin juoni -konsertti / Jussi Asu ja Martti Heikkilä. Punainen Risti Kulmakamarin aukioloajat ovat ti klo 11–14, ke klo 11–14 ja to klo 13–16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30–15. Kirpputori avoinna ti klo 14–18 to ja la 9–13. Terveyspiste avoinna ti 5.9. klo 11– 14, p. 041 318 6650. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 6.9. ei kokoontumista. Seurat toimivat jatkuu edelliseltä sivulta... Kaikkea ihanaa syksyyn Tervetuloa tutustumaan! Liike suljettuna to 7.9. ja pe 8.9 . Av. ma-pe 9.30-16.30 VAATEMYYNTI Punkalaitumen torilla ma 4.9. klo 10-13 Kenkäkuorman loppuunmyynti: kävely-, terveys-, jokasäänja talvikengät HÄVITYSHINNOIN! T:mi Ulla Pajuniemi, Kankaanpää Paula Järvinen Naisille syksyn uutta.