Uutisja ilmoituslehti Torstaina lokakuun 5. päivänä N:o 40 2023 114. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto ja aluehallitus vähentävät ensi vuonna kokouksiaan osana talouden sopeuttamistoimia. Samoin harvennetaan muiden toimielinten kokousrytmiä. Aluevaltuusto piti kokouksensa maanantaina Tampereella. Kokous merkitsi tiedoksi alkuvuoden osavuosikatsauksen sekä toimenpiteet talouden ja toiminnan sopeuttamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan väliarvioinnissa kiinnitettiin huomiota talouden tasapainottamisen tarpeeseen koko hyvinvointialueella. Pirkanmaan ennustettu 95 miljoonan alijäämä on kaikista hyvinvointialueista toiseksi suurin mutta asukaslukuun suhteutettuna summa on alimman kolmanneksen joukossa. Hyvinvointijohtaja Marina Erhola totesi tilanteen vaativan ripeitä toimenpiteitä. – Emme voi tuudittautua sen varaan, että saisimme alijäämän kattamiseen lisäaikaa. Palvelujen uudistamisen pitää alkaa välittömästi, sillä uudistuksen toimeenpano vie vuosia ja palvelujärjestelmän uudistuksessa on paljon tehtävää, Erhola vaati. Yhtenä talouden ja toiminnan sopeuttamistoimenpiteenä aluevaltuusto ja aluehallitus vähentävät ensi vuonna kokoustensa määrää. Myös muiden toimielinten kokousrytmiä harvennetaan. Kokousrytmiä on arvioitu uudelleen kuluvana vuonna toteutuneiden tarpeiden pohjalta. Aluevaltuusto pyrkii säästämään lisäksi kokoustilojen ja matkojen kustannuksissa. Useimpiin kokouksiin voi jatkossa osallistua etäyhteydellä. Kokouksessa tiedoksi merkityssä tarkastuslautakunnan väliraportissa kiinnitetään niin ikään huomiota taloudelliseen tilanteeseen. Merkittävä osa alijäämästä on syntynyt ulkopuolelta ostettavista palveluista, erityisesti ikäihmisten ja vammaisten palveluista. Tarkastuslautakunnan mukaan hyvinvointialueen riskeistä taloudelliset riskit näyttäytyvät kaikkein suurimpina. – Talouden tasapainottamiseen osallistuu koko hyvinvointialue. Nyt on kaikkien aika sitoutua, muuten riskit toteutuvat, painotti tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Touko Sikala (kok.) omassa puheenvuorossaan. Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Pirhan säästökuuri ulottuu ensi vuonna myös kokouksiin Toimitus Punkalaitumen Kunnon Mette Häkkinen on päättänyt kesän yleisurheilukauden kolmessa kisassa. Niistä tuliaisina oli neljä piirinmestaruutta. Piirinmestaruuden Mette sai Porissa 13.8. käytyjen kisojen 3-ottelusta, jossa lajeina olivat 60 metrin juoksu, pituushyppy ja kuulantyöntö. Koululiikuntaliiton kisoissa 20.9. Porissa 3-ottelu toi jälleen kultamitalin ja toinen mestaruus tuli 600 metrin juoksusta. 24.9. niin ikään Porissa Mette voitti 4-ottelun, jossa lajeina olivat 60 metrin juoksu, korkeushyppy, keihäänheitto ja 800 metrin juoksu. Metelle mestaruuksia Toimitus Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU Palvelusta TO-LA Keskuskoulun 5.lk myy kevätsiivoustarvikkeita. Ämpäri kaupan päälle! PE 14-18 ja LA 9-18. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 13 95 kg 8 95 kg PALVELUSTA PLUSSAKORTILLA 7 45 pkt Muista Marimekon Lokki -50 % kampanja ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 9.-11.10. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 5.-8.10. 8 50 kg Calluna 17 cm 2 85 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 450 g (6,33/kg) Pullapitko 500 g (9,90/kg) MAANANTAINA UUNITUOREET 4 95 kpl SADONKORJUUN PARHAAT! 2 69 kpl 2 29 pkt 1 49 kg Tarjoustuotteita rajoitettu määrä. Rahka 7 99 ps 19 95 kg 4 79 rs 1 99 kg 7 50 kpl GRILLISTÄ 1 19 pkt Calluna 13 cm PLUSSAKORTILLA Reilun kaupan Roosa nauha ruusukimppu 4 99 kimppu PERJANTAINA PYYMÄEN KONSULENTTI 12 95 kg Kariniemen Kananpojan koipipalat n. 1,0-1,5 kg PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA Saarioinen Ruukut ja kulhot 300 g (9,17/kg) 5 50 2 kpl 3 19 rs 19 95 kg HK Sininen lenkki 580 g (5,16/kg) 2 99 pkt PLUSSAKORTILLA Ruislimppu 500 g (5,38/kg) SAKSA KENIA Omena 2 15 ps Apetit Perunakeittokasvikset 750 g (2,87/kg) PLUSSAKORTILLA Satsuma 6 99 kpl SUOMI Porsaan kassler palana SUOMI Naudan keittoliha Naudan lehtipihvit SUOMI SUOMI Snellman Naudan jauheliha 10% 700 g (11,41/kg) Kokonainen grillibroileri SUOMI MEILLÄ TEHTY 12 95 kg SUOMI Porsaan suikaleliha SUOMI 4 49 rs Kariniemen Kananpojan fileesuikaleet 400-450 g (9,98-11,23/kg) NORJA Tuore kokonainen Nieriä raj. 2/talous Sj Ø Savustettu kirjolohifilee Kivikylän Pyörykät 300-350 g (9,11-10,63/kg) Atria Perhetilan kanan fileesuikaleet 400-480 g (9,98-11,98/kg) SUOMI 3 19 pkt Popsi Iso viitonen 900 g kuoreton (3,54/kg) Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg (5,96/kg) SUOMI Atria Gotler leikkelemakkarat 200-300 g (7,63-11,45/kg) PLUSSAKORTILLA Old El Paso Medium original vehnätortilla 326 g (3,65/kg) 10 00 4 kpl Fazer Sininen maitosuklaa sekä makuja tummasuklaa 180-200 g (11,36-13,89/kg) Ei winter Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg (5,96/kg) 7 45 pkt 5 50 2 pkt Snellman Tosi muureat kokolihaleikkeleet 130-200 g (13,75-21,15/kg) ESPANJA 3 50 2 prk Tonnikalapalat Öljyssä ja vedessä 185/130 g (13,46/kg) SUOMI 11 90 3 kpl SAKSA Jättis, Daim tai Choice Tuutit 87-103 g (8,85-11,49/kg) Rajoitus 10 kpl/talous 1 00 kpl PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 3 99 kg SUOMI
Torstaina lokakuun 5. päivänä 2 – N:o 40 – 2023 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 3. pnä lokakuuta 1913 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 5. pnä lokakuuta 1923 Rakkaamme Martti Olavi MÄKINEN 25.3.1928 13.9.2023 Kiittäen ja kaivaten Mirja Sari perheineen Mauri perheineen sukulaiset ja ystävät Hän lähti, mutt´ on vielä lähellämme tuhansin sitein meihin liittyen, ja kotihin ja liki sydäntemme jäi kaiku askelten rakkaitten. Tähtiin kun katson, nään isän ja isomummun vierellä sun. Ida Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Helmi Marjatta MÄNNISTÖ 27.4.1938 18.9.2023 Muistot kauniit voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa, ei jaksanut sydän kultainen, vaan lähdit luokse pilvien valkeiden, kyyneleet ei tuo sinua takaisin vaikka hetkellisesti sitä toivonkin. Katseesi talon pienessä ikkunassa on vieläkin muistoissani olemassa. Talletan tuon kuvan syvälle sydämeen kun pyyhin silmäkulmasta kyyneleen. Nuku siis rauhassa syvää unta ympärilläsi taivasten valtakunta. Kaivaten Simo Jari ja Margit Hanna Pirkko lastenlastenlapset Siunaus toimitettu hiljaisuudessa 29.9.2023. Kiitämme kaikkia Helmin hoitoon osallistuneita sekä siunaustilaisuuteen osallistuneita rotaryklubin jäseniä. o.s. Ylijoki Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928 Hautauspalvelu Tero Teuho Oy Valkamakatu 4, Vammala (Luther-talo), puh. (03) 511 5600 PÄIVYSTYS JA NEUVONTA 24h ? 040 764 4678 Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin Nouda toimistoltamme maksuton hautausjärjestelykansio Perunkirjoitukset ammattitaidolla www.hautauspalveluteuho.? Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928 Palvelemme Punkalaitumella, Urjalassa ja Sastamalassa Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Akupunktio, jäsenkorjaus ja perinnehieronta Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 SAARIMAA OY HAUTAUSPALVELU Johanna Karlsson 045 652 7524 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, koulutettu hieroja JALKOJESI PARHAAKSI JALKOJENHOIDON AMMATTILAISET Paula Vaara 044 230 2054 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, jalkaterapeuttiopiskelija Onkiniemenkatu 18 A, Sastamala Punkalaidun kotikäynnit Ajanvaraus myös netissä vello.fi/paulantaiga Myynnissä apuvälineitä ja tukisukkia Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 LAUTTAKYLÄNTIE 970, VANTTILA P. 050-3554611 KOULUTETTU HIEROJA JÄSENKORJAUS PEKKA KOIVULA – Punkalaitumen joen perkaustöiden alottamista warten toimitetut mittaukset owat nyt loppuun suoritetut, jotta töitä sentähden woitaisiin kohdakkoin alottaa. Töiden alottaminen riippuu kuiwausosakkaiden kokouksen päätöksistä, joka kohdakkoin tullenee pidettäwäksi. Perkaustöitä tultanee wasta ensi suwena suuremmassa määrin toimittamaan. Ensi talwena tuskin wielä warsinaisia kuiwaustöitä aljettanee, ehkä jokun werran alotewalmisteita. Tampereen ammattikorkeakoulusta on 29.9.2023 Bachelor’s Degree Programme in International Business -ohjelmasta valmistunut Markus Nihti. Tutkintonimike on Bachelor of Business Administration. Jumalanpalvelukset Su 8.10. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio. Messua toteuttamassa myös Maatalousnaiset ja Eläkeliitto sekä Wallattomat. Messun jälkeen kakkokahvit ja lyhyt ohjelmahetki srk-talolla. Su 15.10. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Ojakoski. Klo 13 Messu Halkivahan kirkossa. Toimitusvuorossa Vesilahden srk. Viikkotoiminta To 5.10. klo 15 Veisaajat srktalolla. Laulattajana Hannu Keinänen. Klo 16.30–17.15 Minikepparit Pappilassa. Tasanen. Klo 17.30–18.30 Maxikepparit Pappilassa. Tasanen. Klo 18 Vapaaehtoiseksi jumalanpalveluksiin -ilta kirkossa. Illassa käydään läpi eri tehtävät ja varataan omat vuorot loppu vuoden jumalanpalveluksiin. Paasikallio. Ma 9.10. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. Ti 10.10. klo 17– 18 Puuhis Pappilassa. Isoset, Tasanen. Ke 11.10. klo 13–13.30 Ruokajako srk-talon parkkipaikalla. Kristityt yhdessä -ryhmä. To 12.10. klo 12 Omaishoitajien iltapäivä srk-talolla. Mukana Taina Alanen Pirkanmaan Omaishoitajayhdistyksestä. Klo 16.30–17.15 Minikepparit Pappilassa. Tasanen. Klo 17.30– 18.30 Maxikepparit Pappilassa. Tasanen. Kepparikerhojen syksyn viimeinen kerhokerta. Ke 18.10. klo 13–13.30 Ruokajako srk-talon parkkipaikalla. Kristityt yhdessä -ryhmä. Klo 16.30 Kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla. Mäkinen. Klo 17 Pappilan Puikot srk-talolla. Pyykkö. To 19.10. klo 11 Arkilounas srk-talolla. Hinta 5€/2€. Pyykkö. Klo 13 Torstaikerho srk-talolla. Pyykkö. Klo 13.30 Miesten illan järjestämä retki Huhtalan maatalousja kotiseutumuseoon. Lähtö srk-talolta, paluu noin klo 17. Museoon tutustuminen ja esittely, pullakahvit. Hinta 30,00/hlö. Maksu käteisellä. MYÖS NAISET OVAT TERVETULLEITA MUKAAN! Mukaan mahtuu 50 henkeä. Ilmoittautumiset petri. paasikallio@evl.fi tai 040 804 8812. Klo15 Veisaajat srk-talolla. Perinteinen toivevirsien iltapäivä. Tule ja kerro oma toiveesi. Mäkinen. Klo 18 Naisten ilta srk-talolla. Kaisa Kirkko-Jaakkola näyttää Sulo Uuton valokuvia. Ilmoittautumiset petri.paasikallio@evl.fi tai 040 804 8812. Paasikallio. Kuollut Martti Olavi Mäkinen, 95 v., Helmi Marjatta Männistö 85 v. Mark. 12:28–34 ”Mikä on suurin käsky?” kysytään päivän evankeliumissa. Jeesus vastaa tähän viisastelevaan kysymykseen tavalla, joka tunnetaan rakkauden kaksoiskäskynä. Me tunnemme sen hyvin: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tämä kehotus tunnetaan rakkauden kultaisena sääntönä ja löytyy lähes samanlaisena monesta muustakin uskonnosta. Tuskin kukaan pitää sitä huonona ideana. Vaikka joku muuten vastustaisi kristinuskon opetuksia, tämä sentään on helppo sulattaa. Kehotus lähimmäisen rakastamiseen on mukavaa tekstiä ja tuntuu kiteyttävän koko kristinuskon idean. Ja lisäksi, tätä kehotusta todella tarvitaan näinä aikoina. Me puhumme toistemme ohi ja pidämme toisia itseämme vähempiarvoisina. Pidämme huolta vain omata hyvinvoinnistamme – muut pärjätkööt omin päin. Vaikka toisten rakastamista on meille vuosituhansia tolkutettu, viesti ei vaan mene perille. Mutta luetaanpa tuo kaksoiskäsky uudestaan. Sieltä löytyy muutakin. Ennen kuin Jeesus kehottaa rakastamaan lähimmäistä, hän käskee rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Kun häneltä kysytään suurinta käskyä, Jeesus antaa siis vastaukseksi kaksi käskyä, jotka ovat samanarvoiset. Nyt tuo mukava teksti muuttuu hankalammaksi. Kuka meistä todella rakastaisi Jumalaa yli kaiken? Enemmän kuin itseään? Enemmän kuin omaa perhettä? Enemmän kuin omaa työpaikkaa, harrastuksia tai omia paheitaan? Olisimmeko todella valmiita jättämään kaiken kuten Jeesuksen kutsumat apostolit (jotka hekään eivät tätä käskyä kunnolla kyenneet täyttämään)? Voisiko Jeesus tällä tarkoittaa, että lähimmäisen rakastaminen on jo itsessään niin vaikeaa, että se on mahdollista vain, jos arvojärjestyksemme radikaalisti muuttuu? Jos kykenemme rakastamaan Jumalaa yli kaiken, silloin emme rakasta itseämme yli kaiken. Ja kun pääsemme irti itserakkaudesta, näemme helpommin lähimmäisemme hädän. Eero Hietala Kirjoittaja on TV-tuottaja, jota vetää puoleensa uskon yhtäaikainen hulluus ja järkevyys. – Vakava tapaturma lähellä oli viime viikolla Jalasjoen mylläri Eino Mäkisellä hänen laskiessaan konevoimaisella tahkolla kirvestä Jalasjoen myllyssä. Tahkoa pyörittävä, kulunut ja paikattu remmi sattui katkeamaan ja irtaantunut remmin haka tarttui Mäkisen vaatteisiin, siepaten hänet turpiiniakseliin, johon hänen vaatteensa kietoutuivat remmin mukana. Mäkisellä oli kuitenkin malttia tarttua molemmin käsin tahkotelineeseen ja pidellä siinä itseään niin, että hänen vaatteensa, aivan ihoa myöten repeytyivät ruumiin yläosasta aivan pieniksi siekaleiksi. Omituista oli, että Mäkinen sai tässä rymäkässä vain pienempiä naarmuja ja ruhSANA SINULLE Suurin käsky jeita, mutta vähällä oli ettei hän joutunut tuimasti pyörivän akselin ruhjottavaksi, apuakaan ei olisi ollut lähellä, sillä ainoastaan eräs pieni poikanen sattui silloin olemaan myllyssä. Valmistunut
Torstaina lokakuun 5. päivänä 2023 – N:o 40 – 3 Hyvinvointialue ei ole yhdistys 5.10. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä. Iäti kestää hänen armonsa. Ps. 136:1. 6.10. Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä. Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä! Ps. 119:104. 7.10. Jeesus sanoi fariseuksille: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra.” Mark. 2:27–28. 8.10. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Matt. 22:37–39. 9.10. Anna minulle ymmärrystä noudattaa lakiasi, olla sydämestäni sille kuuliainen. Ps. 119:34. 10.10. Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi. 5 Moos. 6:4–5. 11.10. Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. 1. Joh. 2:15. Punkalaitumella syntynyt filosofian tohtori Hannu Syväoja, 90, jatkaa kirjallisten tuotosten julkaisua ahkerasti. Tällä kertaa hän on tarttunut varsin vaativaan aiheeseen ja koonnut laajan teoksen kirjailija Jalmari Finnestä (1874–1938). Kirjan nimi on ”Jalmari Finne – oudokki suomalaisessa kulttuurielämässä”. Kirjan kustantaja on Atrain&Nord. Suuri yleisö tuntee Jalmari Finnen erityisesti Kiljusen herrasväki -kirjan kirjoittajana, mutta mies oli paljon muutakin. Hän oli paitsi kirjailija, myös teatterinjohtaja ja suomentaja sekä sukuja asutushistorioitsija. Ansiokkaaksi Syväojan kirjan tekee se, että aiemmin Jalmari Finnestä ei ole julkaistu elämänkerrallista kokonaiskuvausta. Vuonna 1974 Finnen syntymän 100-vuotisjuhlavuonna ilmestyi useamman kirjoittajan kokoomateos, muut julkaisut ovat lähinnä artikkeleita tai opiskelijoiden tutkielmia. Syväoja on paneutunut kirjassaan myös Finnen ajatusmaailmaan yhteiskunnallisista asioista. Syväojan mukaan Finne oli lopulta pohjimmiltaan konservatiivi, vaikka hänen mielipiteitään aikoinaan pidettiin jopa radikaaleina. Jalmari Finneä Hannu Syväoja kuvaa maalaisromantikoksi kaupunkilaisten puristuksessa. Finne ihaili hämäläisyyttä ja maalaisväestöä kansakunnan ytimenä. Aikanaan Finne olikin suuri talonpoikien puolesta puhuja. Syväoja toteaa, että Finne oli suomalaisessa kulttuurielämässä ainutlaatuinen ja aikaansa edellä. Tästä käsityksestä kirja on saanut myös nimensä. Jalmari Finne oli ”oudokki suomalaisessa kulttuurissa”. Elämänkerta Jalmari Finnestä on järkälemäinen. Lähes 500-sivuisessa kirjassa harva kivi Finnen elämästä ja ajatuksista jää kääntämättä. Vaatimattomana miehenä tunnettu Hannu Syväoja saa olla ylpeä teoksestaan. Syväoja Jalmari Finnen elämän ja ajatusten jäljillä Juha Aro Päivän sanat FT Hannu Syväoja on tuottelias tietokirjailija. Jalmari Finnen elämänkerta on miehen 15 tietoteos. Kuva: Irma Rantanen. Sortuma tukki avattua uomaan runsaan kolmanneksen Sarkkilan koulun vaiheilla Kostilan puolella. Maamassoja on siirrelty kaivurin ja puskutraktorin avulla kauemmaksi joen rantatöyräältä. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat lokakuun 4. pnä 1973 Vesilahtelainen laulaja ja lauluntekijä Pekka Murto esiintyi kirjastossa keskiviikkona 13.9. Illan aikana kuultiin miehen tekemiä lauluja ja tarinoita lauluista. Pekka Murto oli kirjastossa liikkeellä mies&kitara-teemalla. – Tykkään tehdä lauluja tarina edellä ja haluan kertoa myös kuulijoille laulujeni syntytarinoita. Lauluissa on mukana omaakin elämäntarinaani. Vaikutteita musiikilleen Murto on ottanut kotimaisesta iskelmästä ja rockista, mutta myös amerikkalaisesta countryja rockperinteestä. Kulttuuria kirjastolle Kunnan hyvinvointiohjaaja Päivi Paija kertoo, että kirjaston tiloja tullaan jatkossa käyttämään entistä enemmän kulttuurin esiin tuomiseksi. Tarkoituksena on järjestää kirjastossa esitelmiä, konsertteja ja elokuvia. Samoin luvassa on erilaisia näyttelyitä. Ensi viikon tiistaina, Aleksis Kiven päivänä 10.10., kirjastoon saapuu kirjailija Heikki Luoma. Luoma tunnetaan muun muassa televisiossa suuren suosion saaneiden maalaiskomedioiden käsikirjoittajana. Lauluja ja tarinoita lauluista Juha Aro Pekka Murto esitti kirjastossa omia laulujaan. Ensi viikon tiistaina kirjastossa on puolestaan tavattavissa maalaiskomedioiden kirjoittaja Heikki Luoma. Kyllä minä sitten mieleni niin pahoitin Koko syksyn odotin, että omenat kypsyisivät Järvelän uimarannan lähistöllä olevan mökin puissa (2 puuta). Miksi veit ne kaikki omenat? Miksi et tullut kysymään? Olisi laitettu sato puoliksi. Olisin minäkin saanut muutaman omenan. Omenat vietiin nyt jo toisena vuotena peräkkäin. Olitko sinä asialla silloinkin? Kyllä minä niin mieleni pahoitin. Kyyneleet sumensivat silmäni. Itku pääsi! S. Vinkki Viime viikon torstaina naapuripitäjän Urjalan paikallislehdessä oli Pirkanmaan hyvinvointialueen maksettu ilmoitus, jossa kerrottiin Lähitorin loppuvuoden kokoontumisajankohdat ja niiden aiheet. Samaan aikaan Punkalaitumella paikallislehdessä Lähitorista, kuten parista muustakin Pirhan toiminnasta haluttiin kertoa asiakkaille ilmaisella järjestöpalstalla. On ymmärrettävää, että hyvinvointialue pyrkii säästöihin ja on ymmärrettävää, että hyvinvointialueen viestintäsuunnitelma lienee tällä hetkellä vielä hiomaton timantti, mutta varmaan yhtä ymmärrettävää on, ettei hyvinvointialueen ilmoittelu kuuluu järjestöpalstalle. Hyvinvointialue kun ei ole yhdistys, vaan julkinen toimija kuten vaikkapa kunta. Tietysti olisi hienoa, jos paikallislehdet voisivat ummistaa silmänsä tältä tosiasialta ja tukea Pirhaa sen pyrkimyksissä tiedottaa laajasti palveluistaan, mutta näin avokätisiä emme mekään voi olla. Lehden toiminta noudattaa normaaleita liike-elämän lainalaisuuksia ja ilmoitustuloja kaivataan, jotta ilmestyminen voidaan taata jatkossakin. Karrikoiden liika sormien lävitse katsominen voisi johtaa vaikkapa siihen, että tulevaisuudessa kausi-influenssarokotuksistakin tieto löytyisi yhdistysten käyttöön tarkoitetulta järjestöpalstalta.
Torstaina lokakuun 5. päivänä 4 – N:o 40 – 2023 Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelurakenneselvityksiä niin terveydenhuollon kuin vanhusja vammaispalveluiden osalta viedään eteenpäin virkavaltaisesti ja syrjäseutujen realiteetit unohtaen. Tätä mieltä ovat Sirkka Madekivi ja Pekka Karppanen, jotka edustavat punkalaitumelaisia vammaisia ja ikäihmisiä Pirhan vaikuttamistoimielimissä. Sirkka Madekivi kuuluu hyvinvointialueen vammaisneuvostoon ja Pekka Karppanen puolestaan vanhusneuvostoon. Neuvostot ovat vaikuttamistoimielimiä, joilla ei ole päätösvaltaa, mutta jotka voivat ottaa asioihin kantaa ja tehdä esityksiä. Kokouksia on järjestetty kuukausittain. – Pitkiä istuntoja ne ovat. Fiksuja alustuksia on päästy kuulemaan monista aiheista ja niiden jälkeen keskustelut tahtovat venyä pitkiksi, kuvailee Sirkka Madekivi kokouksia. Pekka Karppanen on samalla linjalla. – Kokouksissa on paljon asiantuntijoita ja pitkiä esityksiä. Kaipaisin heidän virkamieskielen tilalle selkokieltä ja tiivistämistä. Vanhusneuvoston jäsenillä on runsaasti kokemusta päätöksenteosta, joten meille on turha tulla pitämään tunnin esitelmää kokoustekniikasta, Karppanen naurahtaa ja lisää, että pitkät esitelmät vievät terävimmän terän keskusteluilta. – Laskin, että itselläni on 358 sivua erilaisia selvityksiä luettavana ja niitä on ollut laatimassa 52 ihmistä. Vaikka hoitajia ei tahdo löytyä tarpeeksi, valmistelupuolella ei tunnu olevan resursseista pulaa, Karppanen naurahtaa. Pienet unohtuvat Sirkka Madekiven mielestä hyvinvointialueen päätöksenteossa voimakkain ääni kuuluu maakuntakeskuksesta ja sen liepeiltä. – Ei Tampereella tajuta, että pienillä paikkakunnilla ei ole samanlaisia palveluita tarjolla. Ei täällä voida laskea liikkumista joukkoliikenteen varaan, koska sellaista ei ole. Ei ole myöskään vammaispalvelutoimistoa, kuten muissa Pirhan jäsenkunnissa, josta voi käydä kysymästä neuvoa. – Totta kai tätä ilmiötä kokouksissakin kritisoidaan. Onko tämän ajan vammaisilla tai vanhuksilla taitoa käyttää digipalveluita? Tai miten he pääsevät vaikka Punkalaitumelta palveluiden luo esimerkiksi Sastamalaan. Sellainen tunne tulee väkisin, ettei pienen paikkakunnan ihmisillä ole tässä muutoksessa suurtakaan merkitystä. Yhdenvertaisten palveluiden periaate ei jatkossa tule toteutumaan, Madekivi sanoo. Pekka Karppanen sanoo suoraan, että Punkalaitumella on syytä varautua lähipalveluiden katoamiseen. – Vaikka kuinka haluaisin, ne eivät tule jatkumaan. Itse olen antanut oman lausuntoni asiassa ja vanhusneuvosto laatinut omansa, mutta jos suoraan sanon, epäilen mahtaako kukaan näitä lausuntoja lukea. Minulle on tullut tunne, että onko Pirhassa päätösvaltaa muilla kuin virkamiehillä. Pirhan rakenneselvityksessä on todettu, että lähipalveluita korvataan lisäämällä digipalveluita ja liikkuvia palveluita. Ajatuksena tämä on Sirkka Madekiven ja Pekka Karppasen mukaan aivan hyvä. – Mutta ne ovat olemassa vain ajatuksen asteella. Ei ole mitään konkretiaa, mitä palvelut tulisivat olemaan ja miten ne järjestetään, Karppanen huomauttaa. Sirkka Madekivi muistuttaa siitä, että vaikka liikkuvat palvelut tulisivatkin Punkalaitumelle, pitäisi asiakkaiden edelleen liikkua nykyiseen malliin. – Jos liikkuva palvelu tulisi vaikka terveysasemalle, olisi ihmisten edelleen matkustettava jollain konstilla palvelun luokse. Kaksikkoa arveluttaa sekin, että punkalaitumelaiset lähtisivät tulevaisuudessa sankoin joukoin asioimaan sosiaalija terveyspalveluita saadakseen Sastamalassa. – Nyt terveysasemaa käyttää vuosittain noin 950 asiakasta ja laboratoriopalveluita vielä suurempi joukko. Jos heidät ohjataan Sastamalaan, alkaa mennä vastaanotto sielläkin tukkoon. – Kyllä tämä vähän ikävä tilanne on. Perustettiin hyvinvointialue, mutta siitä tuleekin pahoinvointialue. Omasta mielestäni Pirhassa suuremmat kulut ovat jossain muualla kuin pienten terveysasemien toiminnassa, Pekka Karppanen tuumii. Jotain hyvääkin kuitenkin löytyy vanhuspalveluiden uudistussuunnitelmista. – Pirkanmaalla on laitospaikat suunniteltu lakkautettavaksi. Punkalaitumella ei laitospaikkoja ole, muistuttaa Sirkka Madekivi. Siitä Madekivi ja Karppanen ovat yhtä mieltä, että Pirhan rakenteiden uudistuessa yksityisille terveyspalveluille on Punkalaitumellakin tilausta. Ihmiset huolissaan Punkalaitumen vanhusja vammaisneuvoston puheenjohtaja Hilkka Välläri on todennut, että ihmisillä on huoli sote-palveluiden tulevaisuudesta. – Varsinkin torilla joka torstai tulee joku asiasta puhumaan. Ja se on tietysti tarkoituskin. Yhteyttä pitääkin ottaa. – Kunnan vanhusja vammaisneuvostolle ei ole tullut lausuntopyyntöä liittyen Pirhan suunnitelmiin sen paremmin kunnan kuin hyvinvointialueenkaan suunnalta. Tietysti olemme valmiit lausumaan, jos tällaista pyydetään, Välläri sanoo. Hän pohtii sitä, miten paikalliset yhdistystoimijat ja kunta voisivat helpottaa kuntalaisten sopeutumista edessäpäin häämöttävään palvelu-uudistukseen. – Digitaidot ainakin tulevat korostumaan ja etenkin vanhusten ja vammaisten kohdalla niihin täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Digipalvelut eivät tee autuaaksi, ellei palvelua osaa käyttää. Kuljetusliike Finska teki 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Punkalaitumen, Huittisten ja Sastamalan seurakunnille runsaan 20 000 euron lahjoituksen. Lahjoituksen luovuttivat Timo Finska ja Ilkka Nykänen ja vastaanottivat Piia Vuori, Leena Tasanen ja Silja Haavisto. Kuva: Mira Helander. Vanhusja vammaisneuvoston edustajat: Syrjäseutujen realiteetit unohtuvat rakenneuudistuksessa Juha Aro Sirkka Madekivi on Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaisneuvoston jäsen ja Pekka Karppanen kuuluu vanhusneuvostoon. Hilkka Välläri johtaa Punkalaitumen kunnan vanhusja vammaisneuvostoa. Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina Punkalaitumen kunnan ja Finest Future Oy:n välisen yhteistyön aloittamisen. Aiemmin yhteistyön oli siunannut kasvatusja opetuslautakunta, mutta kunnanjohtaja Tuija Ojala käytti otto-oikeutta päätökseen. Kunnanhallituksen päätöksen tueksi on valmistunut vaikutusten ennakkoarviointi (EVA). Hallitus hyväksyi yhteistyön sekä valtuutti lukion rehtorin allekirjoittamaan tulevan yhteistyösopimuksen lukion ja yhtiön välillä. Kunnanhallituksen jäsen Marja Wakkala (sdp.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Punkalaitumen kunnanhallitus kokoontui maanantaina päättäen muun muassa seuraavat asiat: – Merkittiin tiedoksi osavuosikatsaus 31.8.2023 tilanteessa. Sen mukaan kunnan tilikauden ylijäämä kuluvalta vuodelta on 760 533 euroa. – Käytiin evästyskeskustelu ensi vuoden talousarvion sekä vuosien 2025–2026 taloussuunnitelman laadinnasta. – Päätettiin, ettei Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy:lle myönnetyistä tertiäärilainoista peritä korkoa vuosina 2023– 2031. Yhteensä kyseisiä lainoja on noin 213 000 euroa. – Esitetään kunnanvaltuustolle, että se hyväksyisi Punkalaitumen kunnan kotouttamisohjelman. Kotouttamisohjelma on lain edellyttämä ja se tulee hyväksyttää valtuustossa vähintään neljän vuoden välein. – Käytiin keskustelu hallintosäännön teknisestä päivittämisestä. Muutostarpeita on havaittu neljässä hallintosäännön pykälässä. Keskustelua on käyty myös suunnittelutarveratkaisujen kirjaamisesta ja lautakuntien ratkaisuvallan määrittelemisestä sopimuksissa. Päivitetty hallintosääntö tulee hyväksyttäväksi valtuustossa 18.12. Finest Future hyväksyttiin Toimitus Kunnanhallitus kokoontui Toimitus
Torstaina lokakuun 5. päivänä 2023 – N:o 40 – 5 KA-Teamin punkalaitumelainen rallikuljettaja Arttu Lähdeniemi ajoi uransa parhaan kauden viime viikonloppuna päättyneessä SM5luokan rallisarjassa. Arttu sai kartturinsa Jukka Toivosen kanssa SM-hopeaa ja kauden kruunasi SM Kokkola -rallin voitto. – Hopeakin tuntuu hyvältä. Viisi vuotta on nyt SM5-luokkaa ajettu ja totta kai tämä oli paras kausi tähän mennessä. Aiempi paras sijoitus oli neljäs, Arttu Lähdeniemi sanoo. Arttu ja Jukka osallistuivat jokaiseen seitsemään osakilpailuun, joista kuusi parasta lasketaan mukaan yhteistuloksiin. Kolme voittoa, kaksi kolmossijaa ja viitossija nostivat yhteispisteet hopean arvoisiksi. – Viimeinen kisa oli mukava päättää voittoon. Mitään jossiteltavaa ei sen osalta jäänyt, koska parempaan ei ollut mahdollisuutta, Arttu tuuumii. – Kun on sarjaa ajanut näinkin monta vuottaa, alkaa kokemus kasvaa. Silläkin varmaan oli vaikutus hyvään menestykseen. Osaan luottaa nuotteihin ja uskallan ajaa niiden mukaan erikoiskokeet. SM-kultakin oli Artun mukaan lähes käden ulottuvilla. – Lahden rallissa olimme kolmansia ja hävisimme voittajalle vain 1,9 sekuntia. Kisavoiton menetimme yhdessä ”ysikymppimutkassa”, kun spinnattiin. Siihen kului 15 sekuntia. Kuten rallissa usein on nähty, viimeisen päälle viritetyt autot kärsivät myös teknisistä vaikeuksista. – Kuopion rallissa jouduimme keskeyttämään, kun sähkösarja rikkoutui. Jyväskylässä hajosi voimansiirto ja nelivetoautosta tuli hetkeksi takaveto. Ensi kausi kiinni rahoituksesta Kauden päätyttyä luokan kakkossijaan, on Arttu Lähdeniemen tulevaisuus rallin osalta vielä avoin. – Paljon riippuu rahoituksesta. Kaikki kustannukset ovat nousseet ja yhteistyökumppaneita on aina vain vaikeampi saada. SM5-luokassa yhden kauden kulut ovat Artun mukaan noin 120 000–150 000 euroa. Ykkösluokassa kustannukset nousevat tästä vielä noin sadalla tuhannella. – KA-Teamin tallipäällikkö ja manageri Kari Ali-Rantala tekee tietysti ihan jokapäiväistä työtä rahoituksen eteen, Arttu kertoo. Paljon kauden aikana rahaa kuluu esimerkiksi auton renkaisiin. – Renkaiden hinta on noussut 300 eurosta yli 500 euron. Jokaisessa rallissa renkaita kuluu 10–12, Tunturirallissa jopa 16. – Säästöä on haettu sillä, että siirryimme käyttämään bensiinin sijaan etanolia. Kilpabensan litrahinta on seitsemän euroa, etanolin vain 1,5 euroa litralta. SM-hopeaan päättyneen kauden Arttu Lähdeniemi ajoi Mitsubishin Lancer EVO 10:llä. Hevosvoimia nelivetoautossa on 340 ja vääntöä riippuen käytettävästä ajo-ohjelmasta 550–604 Nm. Punkalaitumen 4H-yhdistyksen tuoremehuasema on ollut syksyn toiminnassa. Tänä vuonna omenasato on määrältään normaali, mutta omenat ovat tavallista mehukkaampia, sanoo HannaMari Vuorisalo. Mehuasema aloitti toimintansa omenoiden satokauden alkaessa ja Vuorisalo lupaa, että mehun puristusta jatketaan niin kauan kuin satoa riittää. – Asiakkaita on käynyt aivan normaaliin tapaan. Sellaista ryntäystä, kuin korona-aikana, ei ole ollut. Eija Ukkonen oli asiakkaana mehuasemalla Haukankoskella pari viikkoa sitten. Hän oli tuonut puristettavaksi kahta eri omenalajiketta. – Nykyään monet taitavat laittaa omenamehun muovipussiin, mutta minä pesin vanhoja pulloja. Se on ekologista, Ukkonen naurahtaa. Juha Aro Punkalaitumella keskikoulun vuonna 1962 päättäneet oppilaat ovat pitäneet säännöllisesti yhteyttä luokkakokousten merkeissä. Järjestyksessään kuudes tapaaminen pidettiin 15.9. kahvila Myötätuulessa. Kokoontuminen alkoi Punkalaitumen yhteiskoululta, jossa rehtori Arto Asa esitteli vuona 2020 valmistunutta uutta koulurakennusta. Kahvila Myötätuulessa nautitun lounaan jälkeen muisteltiin mennyttä kouluaikaa ja vaihdettiin kuulumisia. Kokouksen puuhaajana toimi Heikki Paloheimo, joka kertoo, että keskikoulun ensimmäisellä luokalla 1957–58 oli yli 40 oppilasta. Vuosien mittaan oppilasmäärä pieneni ja viidennellä luokalla 1961–62 oppilaita oli enää 34. Luokan oppilaista on elossa 25. Luokkakokoukseen osallistui 17 henkeä. Seuraava luokkakokous on tarkoitus järjestää kahden vuoden kuluttua. Mehukkaita omenoita tänä syksynä Entiset keskikoululaiset kokoontuivat Keskikoulun vuonna 1957 Punkalaitumella aloittaneet kokoontuivat luokkakokoukseen. Eturivissä vasemmalta Riitta Paarma (Turunen), Tarja Murtoniemi (Hännikäinen), Ahti Aro, Pekka Seppälä, Heikki Paloheimo, Lea Jääskeläinen ja Taisto Välimaa. Takarivissä vasemmalta Lea Vesa (Rantanen), Kaarina Jokela (Haapaniemi), Juhani Tanski, Aira Rautionmaa (Männistö), Kaija Korppoo (Seppälä), Juhani Reinilehto, Pertti Rantanen, Pekka Simula ja Erkki Teinilä. Kuva: Vesa Mikkonen. Toimitus Arttu Lähdeniemelle SM5-luokan hopeaa Juha Aro Arttu Lähdeniemi (oik.) ja kartturi Jukka Toivonen (vas.) päättivät rallikauden osakilpailuvoittoon. Samalla varmistui SM5luokan kakkostila. Etualalla KA-Teamin tallipäällikkö Kari AliRantala. Kuva: Elina Takku. Eija Ukkonen laskee omenamehua lasipulloihin 4H-yhdistyksen mehuasemalla Haukankoskella. Suosittua mehuasemaa pyörittää toiminnanjohtaja Hanna-Mari Vuorisalo.
Torstaina lokakuun 5. päivänä 6 – N:o 40 – 2023 ”Niin, vanha mylly kertoa vois monta tarinaa”, lauloivat Matti Louhivuori ja Metro-tytöt. Liitsolaan vanhan myllyn tarina olisi voinut päättyä piankin, elleivät Taisto ja Tapio Tervekoski, isä ja poika, olisi ryhtyneet hatunnoston ansaitsevaan pelastusoperaatioon. Heti sotien jälkeen rakennettu mylly seisoo Liitsolassa tiiviin kyläasutuksen keskellä aivan Sammaljoentien varressa. Voi hyvin kuvitella, kuinka sen edustalla on jauhatuspäivinä ollut ruuhkaa. – Hevosilla viljat siihen aikaan myllyyn tuotiin isoissa säkeissä. Muistan sen mukulasta hyvin, sanoo Taisto Tervakoski. Liitsolan myllyn rakensi tai rakennutti sodan jälkeen Isoviitaniminen mies. Hän rakensi myllyn viereen asuintalon ja myllyn alapuolella toimi saha. Viimeiset jauhot myllyssä jauhettiin 1960–70-lukujen taitteessa. Vuonna 1986 Taisto Tervakoski osti Isoviidan vuonna 1947 rakentaman asuinrakennuksen ja sille lohkaistiin oma tontti. Mylly jäi tässä vaiheessa omalle tontilleen ja se alkoi hiljalleen ränsistyä. Jossain vaiheessa sivuosan kattokin petti. Viime keväänä Tervakosket päättivät puuttua myllyn kohtaloon ja ostivat sen helsinkiläiseltä omistajalta itselleen. – No perkule, kun sitä alkoi olla kamala jo koko kylän kattella. Mukavampi on tulla pirtistä pihalle, kun rakennus on kunnossa, naurahtaa Taisto Tervakoski etsien perusteluja aloitetulle korjausurakalle. Tapio puolestaan lisää, että Liitsolan omaleimaisen kylänraitin varrella kaikista muista rakennuksista on pääsääntöisesti pidetty hyvää huolta. Kunnostamalla ränsistyneen myllyrakennuksen kylän ilme komistuu entisestään. Tähän mennessä mylly on saanut pintaansa uutta lautavuorta lahonneen tilalle. Hyvin säilynyttä vanhaa seinää on peitetty uudella maalilla. – Vanhoja ikkunoita on kunnostettu ja tuon sivuosan romahtanut katto korjattu. Julkisivun puolen lipan uusimme vastaamaan alkuperäistä. Jossain vaiheessa sitä oli pidennetty, Tapio kertoo. Korjausurakka on vielä kesken. – Paljon on tekemättä. Nosturissakin loppui vara, kun rakennus on niin korkea. Pitää saada jostain korkeampi nosturi. Yhtä kaikki, urakka etenee, siitä isä ja poika ovat varmoja. Kaikki vanhan myllyn vehkeet Kun vanhaan myllyyn astuu sisään, hämmästyy sitä, kuinka paljon vanhaa on vuosikymmenten jäljiltä säästynyt. – Kyllä täältä kaikki vanhan myllyn vehkeet löytyy, mutta kivipari puuttuu, Taisto Tervakoski näyttää. Tosiaan, vanha kivimylly kivineen on jossain vaiheessa viety pois. Mutta paljon muuta on säilynyt. Puurunkoiset elevaattorit ovat paikoillaan. Samoin myllyistä tulevat puiset jauhotorvet, joista voi lukea, mitä jauholaatua mistäkin torvesta tulee. Viisikerroksisen rakennuksen kolmannesta kerroksesta löytyy edelleen sihtimylly ja vehnän kuorimakone. – Sen verran olen sitä pyöräyttänyt, että osat liikkuvat edelleen, Tapio Tervakoski naurahtaa. – En tiedä, ketkä ovat sodan jälkeen olleet tätä myllyä rakentamassa, mutta kun räknää, niin on siinä ollut puusepällä kova tekeminen, Taisto tuumii. Liitsolan harjanteisella mäellä ei myllyä ole ollut mahdollista käyttää vesivoimalla. Sodan jälkeen tuulivoimakaan ei enää ollut muotia. Niinpä mylly on toiminut sähköllä. Alimmassa kerroksessa on iso sähkömoottori, jolla myllyt saatiin pyörimään. Jokaisessa kerroksessa on myös valta-akseli, joka jakoi voimaa eri koneille ja elevaattoreille. Sen verran iso sähkön käyttäjä mylly on ollut, että sille on rakennettu tiilestä oma muuntamoVanhan myllyn tarina ei päättynyt Juha Aro Tapio ja Taisto Tervakoski ryhtyivät viime kesänä kunnostamaan Liitsolan vanhaa myllyä. Urakkaa riittää edelleen, mutta valmistakin on syntynyt. Heti sotien jälkeen valmistuneen myllyn sisällä on edelleen jauhatuksessa käytettyjä koneita. Kuljettimista voi vielä kouraista vanhoja jauhoja. Viimeiset jauhatukset myllyssä tehtiin 1969– 1970.
Torstaina lokakuun 5. päivänä 2023 – N:o 40 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2023 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 Etusivu..............1,03 e/pmm 1-väri 1,13 e/pmm 4-väri 1,23 e/pmm Muut sivut........0,93 e/pmm 1-väri 1,03 e/pmm 4-väri 1,13 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2023: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. rakennus. Se on aivan myllyn takana, lähes seinässä kiinni. – Kyllä tässä paljon kyläläisiä on poikennut katsomassa, ja ihan muualta tulleita ohikulkijoitakin. Kaikki ovat sanoneet, että hienoa, kun myllyä nyt kunnostetaan, sanovat Taisto ja Tapio Tervakoski. Mitään sen erikoisempaa jatkokäyttöä isä ja poika eivät ole vanhalle myllylle miettineet, kunhan rakennus on ehostettu ja sisätilatkin raivattu. Mutta kuten Taisto Tervakoski sanoo: On se mukavampi kattella. Kyltit puisissa jauhotorvissa kertovat, mitä tuotteita myllyssä on valmistettu. Myllyn jokaisessa kerroksessa on järeä valta-akseli, jolla kerroksessa olleita laitteita pyöritettiin. Neljännen kerroksen ikkunasta avautuu näkymä Oriniemen suuntaan peltoaukeille. Punkalaitumen Rotaryklubi Kokoontuminen ke 11.10. Mogulissa. Keskustelua aiheesta karjalaisen siirtoväen sopeutuminen Punkalaitumelle. Alustaa H. J. Paukku. 4H 36Karuselli 3–6 lk ma ja ke klo 13–15 KaruSellilla. Monitoimikerho 1–6 lk to klo 15.30– 16.30 KaruSellilla, 1–6 Vapari ma klo 14–15 Vaparilla ja monitoimikerho 1–6 lk ma klo 15–16 Vaparilla. Punkalaitumen Latu ja Polku ja Vertaisveturit Talviuinti pe klo 16–20 ja su klo 16–20. Ke 11.10. Senioreiden kävelyja voitas-reenit klo 11– 11.45 liikuntahallissa. 11.10. klo 18 Pitäjänpolku tutuksi; lähtö kunnantalon edestä yhteislenkille. Seurat toimivat -palsta jatkuu takasivulla... Seurat toimivat Hoitajatädit Luin lehdestä, että kuntaamme on valittu vanhusja vammaisneuvosto. Mitähän sekin tekee ja paljonko sillä on rahaa käytössään hyvinvointialueen aloitettua toimintansa valtion varoin? Eläkeläisiä Punkalaitumella toistaiseksi riittää. Olen 86 vuotta vanha hoitotyön veteraani. Vastavalitun toimikunnan on syytä muistaa, että olemme kunnalle enemmän tulolähde kuin menokohde. Maksamme veroa eläkkeestä ja omaisuudesta. Olemme myös työnantajia, minuakin käy hoitamassa joka päivä kolme hoitotätiä. Olen ollut ja olen saamastani hoidosta tyytyväinen. Heille hakisin sosiaaliturvakeskusliiton prinikoita, ovathan he entisiä kunnan työntekijöitä tai yksityisyrittäjiä. He ovat myös hyvää silmänruokaa, vaikka olenkin näkövammainen. Nämä pirteät plikat ovat pirteitä ilonpillereitä. Muistan, kun varusmiespalvelun loppuaikoina ”vanhoina” lauloimme ”Ohi on, ohi on, tämä marssimme pian ohi on”. Minulle on kerrottu, että Viipurin hiippakunta toimii nykyisin Tampereella. Minun satakuntalainen sydämeni sykkii arkkihiippakuntaan. Toivon, että seurakuntamme kirkkoherra tulevaisuudessakin astelee arvokkaasti liperit heiluen seurakuntamme kirkkoon pitkin riippusiltaa. Armorikasta Joulun odotusta armon vuonna 2023! Matti Roukka Virsilaulun ystävä Terveisiä eduskunnasta Suomen talous käännetään työllä Orpon hallitus aloitti vaikeassa julkisen talouden tilanteessa: Suomen valtion velka on kestämättömällä uralla. Tämä hallituksen on pakko oikaista, jotta Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös nuorille ja tuleville sukupolville. Hallitusohjelmaan sisältyy kuuden miljardin euron tasapainottamistoimet, jotta velkasuhde saadaan hallintaan. Kolmannes tasapainottamisesta on laskettu työllisyyden kasvun varaan. Suomen työllisyysaste on viimeisen kahdeksan vuoden aikana noussut, mutta ei ole vielä riittävällä pohjoismaisella tasolla. Sen sijaan velkaa Suomella on tuplasti enemmän kuin Ruotsilla ja Tanskalla. Marinin hallituksen aikana työllisyys nousi lähinnä koronaelvytyksen ansiosta. Rakenteelliset uudistukset jäivät eläkeputken poistoa lukuun ottamatta tekemättä. Työllisyys nousee, kun sekä työn tekemisestä, että työn teettämisestä tehdään nykyistä kannattavampaa. Orpon hallituksen tavoitteena on, että työ kannattaa aina suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyö on aina osa-aikatyötä kannattavampaa. Tähän päästään alentamalla työn verotusta, uudistamalla työttömyysturvaa ja kehittämällä työnhakijoiden palveluja. Yli 65-vuotiaita eläkeläisiä kannustetaan töihin tuplaamalla työtulovähennys. Uusia työpaikkoja on mahdollista syntyä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Viimeisen kahden vuoden aikana työnantajayritysten määrä on laskenut 10 prosenttia, vaikka yksinyrittäjien määrä on kasvussa. Tämä kertoo siitä, että työntekijän palkkaaminen koetaan suureksi riskiksi. Hallituksen tavoitteena on alentaa erityisesti pk-yritysten työllistämiskynnystä helpottamalla määräaikaisten työsuhteiden käyttöä alle vuoden kestävissä työsuhteissa, selkeyttämällä henkilökohtaista irtisanomista ja vapauttamalla alle 50 hengen yritykset yt-lain säännöksistä ja takaisinottovelvoitteesta. Toimitusvarmuus on kansainvälisessä kaupassa tärkeä kilpailukykytekijä. Siksi poliittisia lakkoja, tukilakkoja ja laittomia lakkoja on tarpeen säädellä keskeisten kilpailijamaiden tapaan. Paikallinen sopiminen ulotetaan TES:n sallimissa rajoissa myös järjestäytymättömään. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisen työn kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa siten myös palkanmaksuvaraa. Orpon hallituksen tavoitteena on pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Korkeampi työllisyys on elinehto hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi. Vaarana on, että putoamme muiden pohjoismaiden kyydistä. Nyt on uudistusten aika ja ne aloitetaan heti ensi viikolla, kun Orpon hallituksen ensimmäinen budjetti tulee eduskunnan käsittelyyn, Arto Satonen Työministeri (kok.) Sastamala
Torstaina lokakuun 5. päivänä 8 – N:o 40 – 2023 Tilamyymälä ja lihan vastaanotto avoinna arkisin: Maanantai, tiistai ja torstai klo 8-12 Keskiviikko ja perjantai klo 8-17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Sunnuntaina 8.10. klo 13-15 Metsästysseura Haukan ampumaradalla avoimet ovet / Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen ampumapäivä Arpajaiset nuorisotoiminnan hyväksi Majalla kahvitarjoilu ja nuotiolla makkaraa Paavo Hietaniemi Sissokselta paikalla Metsästyskoiria Haukantie 120, 31810 Oriniemi Ilmakivääriammuntaa Ampumasimulaattori Jousiammuntaa Haulikkoammuntaa Kivääriammuntaa Tule kokeilemaan eri ampumalajeja ja tutustumaan metsästysharrastukseen! jokaiselle jotakin… -20% Av. ma-pe 9.30-16.30 Tervetuloa! Seuraa meitä Facebookissa T:mi Katariina LOPPUVIIKON KAIKKI HOUSUT Olemme avoinna myös lauantaina 7.10. 9.30-13.00 Paljon kaikkea lämmintä syksyyn koko perheelle! NUOHOUSTA NOKINENÄ OY Puh. 040-824 0022 PUNKALAITUMEN RIISTANHOITOYHDISTYS järjestää Metsästäjätutkintotilaisuudet 16.10. ja 19.10. klo 18.00 Metsästysseura Haukan majalla Haukantie 120, 31810 Oriniemi. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys VAPAAEHTOINEN HUUTOKAUPPA Kuolinpesän omistama maatilankeskus jolla asuinrakennus, talousrakennuksia, tontti 0,750 ha su 8.10.2023 klo 12.00 , kohteeseen tutustuminen klo 11.00. Os. Salmenojantie 443, 32620 Rutava Huittinen. Huutokauppaehdot paikan päällä. Meklarina Soini/Eura. Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) RAITTINEN Puh. 0400-790 833. Tervetuloa! PUNKALAITUMEN TORILLA maanantaina 9.10. klo 9.30 -15.30 . Kotimaista, puhdasta, makeaa OMENAA: LOBO (isoa). Myös hyvälaatuista hiekkamaan PERUNAA : Annabelle ja Afra. Myös KARPALOITA . DIGIKAHVILA KIRJASTOLLA Kysymys kuntalaisille Millaisia palveluita tai palveluyrityksiä kaipaisit lisää Punkalaitumelle? Vastaa 31.10. mennessä. Vastata voit kunnan nettisivuilta ajankohtaista -osiosta löytyvällä lomakkeella, sähköpostilla henna.arrala@punkalaidun.fi tai tipauttamalla vastauksesi kunnantalon postilaatikkoon. Digikahvila tiistaina 10.10. klo 13.00-14.30, aiheena kirjaston nettipalvelut. KIRJAILIJAVIERAILU KIRJASTOLLA Maalaiskomedioista tuttu kirjailija Heikki Luoma vierailee Punkalaitumen kirjastolla tiistaina 10.10. klo 17.30. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Yhdistys-ilta kunnantalon valtuustosalissa torstaina 12.10. klo 17.30 alkaen. Ohjelmassa mm.: kumppanuusyhdistys Artteli esittäytyy kertoen Pirhan järjestöyhteistyöryhmästä, Lähellä.fi -verkkopalvelusta ja järjestöagenteista. Lisäksi ajankohtaisia asioita kunnasta. Tervetuloa! YHDISTYS-ILTA VAATEMYYNTI Punkalaitumen torilla PERJANTAINA klo 9 -12 Paula Järvinen Huom! Vuoden viimeinen kerta! Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tiistaisin EL:n kuntosalivuoro Pakarilla klo 16–18. Pe 6.10. klo 10 Äijävirtaa ryhmän skipbopelit Karusellissä. Su 8.10. klo 10 Eläkeliiton kirkkopyhä. Samalla sadonkorjuun kiitosmessu yhdessä Maatalousnaisten kanssa. Messun jälkeen kakkokahvit ja lyhyt ohjelmatuokio. seurakuntatalolla. Jos tarvitset kuljetusta, soita Pekka 0505589884. Ma 9.10. klo10.30 Bocciapelit Liikuntahallissa. Ma 9.10. klo 16 Tanssiharjoitukset Keskuskoulun juhlasalissa. Ke 11.10. klo 14.30 Tertun vetämä tarinatupa Kulmakamarissa. Pe 13.10. klo 10 Eevan vetämä Käsityökerho Karusellissä. La 28.10. klo 19 Kellonsiirtotanssit Jalasjoen Nuorisoseuratalolla. Hyvää tanssimusiikkia Kaijan ja Jussin tahdittamina. Matkat ja teatterit: Kaamoksentorjuntaristeily Baltic Princesilla 15.11. klo 18.30–16.11. klo 16.30. Lähtö torilta, aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. To 7.12. klo 19 näytäntöön Pokka Pitää Tampereen Komediateatteriin. Ilmoita nopeasti mukaan. Viimeistään 30.10. mennessä Hilkalle 040 5824 377. Ma 11.12. Päivämatka Lehmirantaan. ruokailu klo 12. Pikkujoulukonsertti Heidi Pakarinen ja VeliMatti Friman klo 15, jonka jälkeen kahvit ravintolassa. Lopuksi tanssia 1 setti. Aikataulu myöhemmin. Lisätietoja matkoista Hilkalta 040 5824 377 tai hilkka.vallari@gmail. com. Katso matkoista lisätietoja yhdistyksen matkavastaavan sivuilta. Loimaan Seudun Sydänyhdistys Sydänkerho ti 10.10. klo 16 Tuulensuun palvelukeskuksessa. Mukana Tiia-Maija Uusitalo V-S Sydänpiiristä. Punkalaitumen Sosialidemokraatit Muista kokoontuminen pe 6.10. klo 19.00 Koskioisten työväentalolla. Johtokunta klo 18.00. Ks. ilmoitus ed. lehti. Punkalaitumen MK/UA Kuukausikokoontuminen Pietarinvirastossa pe 6.10. klo 19. Oriniemen Martat Kerho 17.10. klo.13 pankinkulmassa, Pirjo ja Raili puhuvat puuroista. Puuropäivä 26.10., ilmoita viimeistään kerhossa puurosi, jonka aiot tehdä. Punainen Risti Kulmakamarin aukioloajat ovat ti klo 11–14, ke klo 11–14 ja to klo 13–16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30– 15. Kirpputori avoinna ti klo 14–18, to ja la 9–13. SPR Ystävät -kerho 10.10. 14–16 Kulmakamarilla. Jalasjoen Nuorisoseura Talolla perinteinen Kierrätystapahtuma/Syysmyyjäiset 7.10. klo 1014. Otamme vastaan paperia ja pahvia, tapahtumaan voit tuoda myös isommat erät kierrätettäväksi. Myyjäksi myyjäisiin haluava, ilmoita itsesi Piialle 040 7536 522. Lottaperinneyhdistys Huittisten seutu Kuukausitapaaminen Kuninkaisten järjestötilassa ke 11.10. klo 14 alkaen, osoite Sahakatu 2. Pia Huhtala tulee kertomaan henkilökohtaisesta turvallisuudesta. Kahvitarjoilu. Kanteenmaan Metsästysseura Hirvimiehet Talkoot majalla 7.10. klo 9. Talkoisiin osallistumattomien odotetaan kartuttavan kahvikassaa. Seurat toimivat -palsta jatkuu... MLL Perhepeuhula sunnuntaisin klo 15.30–16.30 liikuntahallissa. Perhekahvila KaruSellillä parittomien viikkojen tiistaisin klo 17.30– 19.30.