Uutisja ilmoituslehti Torstaina maaliskuun 7. päivänä N:o 10 2019 110. vuosikerta Irtonumero 1 € (sis. alv) Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ mm. ilmaja maalämpöpumput viemärikuvaukset Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria Toimitus avoinna ma-to klo 9-16 pe suljettu Lauttakyläntie 4 Puh. 02-7674256 Myytävänä Punkalaitumen Sanomien toimituksessa 35,35,Uusi painos! Odotettu, uusi painos suositusta kaskukirjasta. Ensimmäinen painos vuonna 1983 kaskujenkeruukilpailun sadosta julkaistiin vuonna 1987. ”Luannikas punkalaitumelainen virittäytyy tietyllä huumorilla jokapäiväiseen elämäänsä. Se myös kärsii huumoria ja odottaa sen tajua naapuriltaankin. Näissä merkeissä tarttukaamme tähän kirjaan.” Veteraanien kirkkopyhää vietetään ensi sunnuntaina 10. maaliskuuta. Kirkkopyhä ajoittuu talvisodan päättymistä lähimpään sunnuntaihin. Talvisota päättyi 13. maaliskuuta vuonna 1940. Punkalaitumella veteraanien kirkkopyhä alkaa klo 10 messulla Punkalaitumen kirkossa, jossa saarnaa seurakuntapastori Minna Rahko. Musiikkia esittävät Matti Lehti ja Tenho Kurka. Messun jälkeen suoritetaan kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudalla. Kirkkopyhän vietto jatkuu seurakuntatalossa pidettävässä juhlatilaisuudessa, jossa voileipäkahvien jälkeen ohjelmassa kuulaan muun muassa kanttori Sari Mäkisen ja Korsupoikien esittämään musiikkia. Veteraanien kirkkopyhä sunnuntaina Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU TOSI ON! HERKKUTORILTA! NAISTENPÄIVÄ PE 8.3. OMASTA UUNISTA Plussakortilla! Edullista! alk. to klo 12.00 Plussakortilla! MAANANTAINA Mäki-Heikkilän hiivaleipä 630 g 2 85 kpl ERÄ 3 49 kpl ERÄ Pullapitko 500 g (6,98) LOPPUVIIKON EDULLISET TARJOUKSET! Plussakortilla ! kg 9 95 Palvelusta to-la! PE Pyymäen konsulentti! Plussakortilla ! Lambi 12 rl WC-paperi ja Lambi 8 rl Talouspyyhe valkoinen 9 50 yht. ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA MA ? KE 11.-13.3. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 7.-10.3. Porsaanjauheliha vähärasv. kg 6 99 Naudanjauheliha 10 % kg 9 95 kg 24 90 Porsaan palapaisti rton Naudan ulkofileepihvit kg 9 95 Saarioinen Kaalikääryle kg 9 95 Minipotkat savustettu 2 rs 3 00 Paula 4 x 125 g Vanukkaat (3,00) Atria 450 g Herkkulenkki (5,09) 2 29 ps Saarioinen 150-200 g Kultasarjan leikkeleet (12,95-17,27) 2 59 pkt Aino 900 ml Kermajäätelöt (3,70) ei lakton 10 00 3 rs Marabou Big Taste Suklaalevyt (7,03-8,15) 4 50 2 kpl Atria 480-600 g Kanan sisäfileet (10,75-13,44) 6 45 rs Conference 1 kg Päärynä 79 rs Marokko 900 g Mansikka (7,77) ltk 6 99 Pirkka 100 g Jääsalaatti 99 ps Etelä-Afrikka 500 g Tumma rypäle (3,38) 1 69 rs Pink Lady 2 kg Omena (2,00) ltk 4 00 Ruusukimppu 15 kpl 14 90 nippu Pirkka 15 kpl Tulppaani 6 99 nippu HK Via Mikroateriat 3 49 rs HK mar. 1,2 kg Broilerin koipi 1 99 kg 2 49 rs Korpela 200 g Savusaunapalvi ja paahtokinkku (12,45) Tuore, Suomi Muikku säävaraus 4 99 kg Mokoman Jauhelihapihvit kg 14 95 ERÄ Pirkka 2 dl Kuohukerma (4,50) myös lakton 1 80 2 prk HK 700 g Lauantai (4,27) 2 99 kpl Atria 900 g Kuoreton nakki (2,94) 2 65 pkt 2 49 kpl Rievä (6,03) Tuore, Suomi Silakkafilee säävaraus 5 99 kg Pirkka Golden ja Royal Gala Omenat Italia 1 00 kg Atria 250-300 g Kanan fileesuikaleet (6,63-7,90) 1 99 rs Atria 400 g Uunilenkki (2,48) 99 kpl Saarioinen 300 g Puurot (5,56) 3 00 2 rs 4 99 kpl Arla 1,1 kg Loputon kermajuusto (4,54)
Torstaina maaliskuun 7. päivänä 2 – N:o 10 – 2019 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat maaliskuun 6. pnä 1969. Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 7. pnä maaliskuuta 1919 Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Löydät minut myös facebookista. Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Lomalla 6.-12.3. Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka kunnioititte rakkaamme Antti Marttilan muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset Lämmin kiitos! Eila Reunanen Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Su 10.3. klo 10 Veteraanien kirkkopyhä kirkossa. Messussa avustavat Matti Lehti ja Tenho Kurko, laulu. Messun jälkeen seppeleenlasku sankarihaudalla sekä juhlatilaisuus ja kirkkokahvit seurakuntatalolla. Rahko, Mäkinen. Su 10.3. klo 14 Kinkerit: Länsipää-Haviokoski-Vanttila, Haviokosken Metsästysmajalla metsästysseuran vieraana. Su 10.3. klo 18 Ilon kautta ilta kirkossa. Musiikkivieraana on Ilo ja Valo -kuoro, johtajanaan Hanna-Leena Mäkitalo. Tervetuloa toisenlaiseen messuun! Haluatko olla mukana tekemässä IKI-iltoja? Tule mukaan IkiVäkeen. Kokoonnumme 21.3. klo 17 Pappilassa suunnittelemaan 14.4. olevaa Ilon kautta iltaa. Ke 13.3. klo 18 Kinkerit: Mäenpää-Sarkkila, Kyösti ja Katriina Syrjälällä (Lunteenintie 4). Pe 15.3. klo 18.30 Virrenveisuuehtoo srk-talolla. Aiheena retket ja matkat virsissä. Su 17.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Jumalanpalveluksessa avustavat HannaMari ja Henriikka Varpula. Rahko, Uusi-Kuitti. Su 17.3. klo 14 Kinkerit: Vihalaita-Palojoki, Eeva Salosella (Palojoentie 49). Ke 20.3. klo 16 Pappilan puikot srk-talolla. Ke 20.3. klo 18 Kinkerit: Kivisenoja, Pirkko ja Eino Heikkilällä (Vuori-Mokantie 275). Lapset ja perheet: To 7.3. klo 17.30 Huvikumpu -kerho jatkuu taas Pappilassa. Säänmukaiset ulkovaatteet ja kerhotossut mukaan. Ke 13.3. klo 9:15 Naperot (päiväkerho) Pappilassa. Kerhotossut mukaan. Ke 13.3. klo 18 Vanhemmuuden tueksi -ilta Pappilassa. Keskustelemme rajoista ja niiden merkityksestä. Lapsiparkki, iltapala n. klo 19. La 16.3. klo 10 Lauantaipaussi Pappilassa. Lasten ja isovanhempien tai muiden lapsille tärkeiden aikuisten yhteinen aamupäivä Pappilassa. Nuotiopaikalla paistellaan makkaraa ja tikkupullaa, sisällä Pappilassa voi maalata itselle muistoksi palapelitaulun. Ke 20.3. klo 9.15 Perhekerho Pappilassa. Aamupuuroa noin klo 9 lähtien. Rippikoulu: La 9.3. klo 9 Rippikoulukaruselli, seurakuntaan tutustumisen päivä alkaa Pappilasta. Säänmukainen vaatetus ylle, muistiinpanovälineet ja eväät mukaan. Su 10.3. klo 15 Nuortenilta II Pappilassa. To 14.3. klo 17 Nuortenilta II Pappilassa. Lomalla: Irina Kaukinen lomalla 18.– 31.3. Kastettu: Venla Elina Katariina UusiKouvo. Kuollut: Antti Henrikki Marttila 87 v. 7.3. Armahda minua, Jumala, armahda minua, sinuun minä turvaa. Minä kätkeydyn siipiesi suojaan, kunnes myrsky on ohitse. Ps. 57:2. 8.3. Minä huudan avukseni Jumalaa, Korkeinta, hän vie asiani päätökseen. Ps. 57:3. 9.3. Palatkaa Herran, Jumalanne, luo, sillä hän on anteeksiantava ja laupias, hän on kärsivällinen ja hänen hyvyytensä on suuri. Joel. 2:13. 10.3. Koska meillä siis on suuri ylipappi, joka on kulkenut läpi taivaiden, Jeesus, Jumalan Poika, pysykäämme tässä tunnustuksessa. Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Hepr. 4:14–16. 11.3. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. Ps. 91:5. 12.3. ”Tehdäkseen teidät nöyriksi hän piti teitä nälässä ja ruokLähes neljä sataa hiihtäjää laturetkellä Sunnuntaina 2.3. hiihdetty laturetki onnistui erittäin hyvin. Utuinen talvisää oli houkutellut lähes neljäsataa paikkakuntalaista laduille. Hiihtäjillä oli valitta– Wapauderistit rinnassa kotiin palasi Isonkurjen isäntä, jääkäriwääpeli U. Koiwisto wiime wiikolla Helsingistä. Siellä nimittäin wietettiin helmik. 25 p:nä muistopäiwää sen johdosta, että silloin oli wuosi kulunut siitä, kun urheat jääkärimme palasiwat kotiin Saksasta, alkaakseen heti senjälkeen woittoisan rynnistyksensä päin moninkertaista wihollislaumaa, joka isännöi ja mellasti Suomessa. Urhokkaimmille jaettiin nyt palkinnoksi wapaudenristejä y.m. kunniamerkkejä. Niinpä koristi U. Koiwistonkin rintaa ensimmäisen luokan wapaudenristi nauhoineen sekä Suomen ensimmäisen luokan wapaudenmitali siniwalkeine nauhoineen. Sitä paitsi lahjoittiwat Suomen naiset jääkäreille kauniin rinnassa kannettawan muistomerkin kiitollisuuden osoitukseksi urheille pojille. Loimaalaiset oliwat jo aikaisemmin muistaneet poikiansa lahjoittamalla heille komean kunniamitalin. Hywin ansaittuja nuo kunniamerkit oliwatkin, kun ajattelemme niitä uhrauksia mitä nuorukaiset saiwat tehdä lähtiessään kauas wieraalle maalle, kowia kokemaan ja kärsimään, mielessä wain yksi päämäärä, pelastaa maame sen wanhan wihollisen, ryssän wallasta. Etunenässä rynnistiwätkin jääkärit ja woitto saatiin. Päivän sanat ki teitä sitten mannalla, jota ette olleet ennen maistaneet, eivät myöskään teidän isänne. Hän halusi osoittaa teille, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo.” 5. Moos. 8:3. 13.3. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Ps. 91:11–12. vana kaksi lenkkiä, joko lyhyempi, noin 30 kilometrin mittainen tai hieman yli 60 kilometriä pitkä hiihtolatu. Kummallekin ladulle ilmaantui sunnuntaiaamuna hiihtäjiä. Järjestelyistä huolehti kunnan urheilulautakunta. Huolto eri pisteissä toimi moiteettomasti. Näitä huoltopisteitä oli sijoitettu Vartiolaan, Länsipäähän, Jutin, Koskioisten, Kanteenmaan ja Oriniemen kouluille. Ruokailumahdollisuus oli järjestetty Vartiolaan ja Länsipään koululle. Hiihto sujui melko hyvin vain muutamia suksia katkesi. Laturetkeen osallistui sekä nuoria että vanhoja. Vanhimmat, lähes 70 vuotiaat olivat Uuno Heliniemi ja Sulo Uutto. Nuorinta polvea edusti mm. kymmenvuotias Heikki Kestilä, joka pisteli urhoollisesti pitkän lenkin, siis noin 60 km. Tällainen koko pitäjää käsittävä tempaus tuntuu olevan suosiossa, sillä laturetkeilijöitä oli tällä kertaa lähes 100 enemmän kuin viime talvena. Retken järjestäjät haluavat tässä yhteydessä kiittää kaikkia, jotka omalta osaltaan antoivat apuaan. Onhan tällaisen retken järjestelyissä omat huolensa, latujen avaamiset, tarjoilut, ruoanlaitot ym. Emäntien osuus huoltopuolella oli ensiarvoisen tärkeätä. Kalle Ensorinne 1928–2019 Kalle syntyi Punkalaitumen Roukanmaassa 3.7.1928 ja kuoli 12.2.2019. Hän oli kuollessaan 90-vuotias. Lapsuus maatalon ainoana poikana oli onnellinen, vaikka kotitalo paloi Kallen ollessa parivuotias. Nuoruuteen vaikutti sota-aika. Kalle aloitti poikkeusluvalla rippikouluikäisenä ajamaan hevosella maitoa meijeriin isän ollessa sodassa. Sotilaspoikatoiminnassa Vartiolan ilmavalvonnan tukena Kalle ehti olla mukana. Kotona hoidettiin puutarhaa, pidettiin karjaa ja tehtiin tietysti maatalon töitä. Eläimiä kohdeltiin aina hyvin, ja karja sai palkintoja. Sen aikaisella mittapuulla hyvä karja tarkoitti, että maito oli lähes nykyistä kermaa. Koiria oli parhaimmillaan useita, myös hoitokoiria. Kotitalo sijaitsi Yhivuoren ”syrjässä” johon rakennettiin puusta kunnon hyppyrimäki kylän nuorisolle. Alastulorinne oli autotiellä, joten yhden piti vahtia liikennettä. Kallen isä oli sähköja puhelinasentaja, ja Kallekin pääsi näitä töitä harjoittelemaan. Armeijan Kalle suoritti Parolassa moottoripyörälähettinä. Sivuvaunullisella moottoripyörällä hän kuljetti päällystöä kotoa varuskuntaan ja takaisin. Hevonen vaihtui autoon maidon ajossa 50-luvun alkupuolella. Meijeriltä löytyi myös vaimo Irja. Irja ja Kalle vihittiin 1956 Kajaanissa. Tytär syntyi vuotta myöhemmin. Punkalaitumelta muutettiin Perniöön ja sitten Illoon. Kallen työpaikka oli laivan konemiehenä Kokemäenjoen seudun uittoyhdistyksellä. Pisimmän työuran hän teki Kallion Osuusmeijerin koneenhoitajana Kivisenojalla vuodesta 1965 meijerin lopettamiseen vuoteen 1981 asti. Kalle suoritti Turussa alikonemestarin tutkinnon. Keikkatöinä Kalle ajoi välillä Tammisen Hannun linja-autoa. Bingo oli suosittua siihen aikaan. Loput työvuotensa Kalle toimi kunnan laitosmiehenä. Tehtäviin kuului mm. vesilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon hoito. Vesimittareita lukiessa monet kuntalaiset viimeistään tulivat tutuksi. Kallen elämässä riitti rakennusprojekteja. Jo vuonna 1959 rakennettiin mökki Sammakkojärvelle, myöhemmin useita rakennuksia mökille Nerkoolla ja sitten vuonna 1983 hirsitalo piharakennuksineen Vesilahdentielle. Kiviaidan ja kellarin Kalle sovitteli kivi kiveltä paikoilleen. Kalle oli kätevä käsistään, teki puutöitä, metallitöitä ja korjaili kaikenlaista. Periaate oli, että jos ei tee hyvin, ei kannata tehdä ollenkaan. Etenkin eläkevuosina myös matkustelulle jäi aikaa. Lapin kuume vei lukemattomia kertoja pohjoiseen. Lapsenlapsetkin pääsivät näille matkoille mukaan. Myös ulkomailla kiinnostavissa paikoissa käytiin. Mökkeily ja marjastus olivat mieluisia. Museolla Kalle oli monia vuosia käyttämässä ”onkapannua” ja talkootyössä mukana. Persoonana Kalle oli ahkera, rauhallinen ja sovitteleva. Hän oli hyvä ja turvallinen isä ja isoisä. ”Hyvän, ahkeran ihmisen muisto niin paljosta kertoa voi. Se kertovi kaikesta siitä, mi elämän aateloi. Siitä kertovat tuhannet tunnit, työn ääressä vierineet ja keveät – sekä raskaat jo vaienneet askeleet.” Teksti: Marja Kuparinen (Kirjoittaja on Kalle Ensorinteen tytär) VAINAJIA Ihanat naiset ja fiksut puolisot: Huomenna Naistenpäivänä KAIKKI NORMIHINTAISET KOSMETIIKKATUOTTEET -15%! Hymyn verran parempaa palvelua!
Torstaina maaliskuun 7. päivänä 2019 – N:o 10 – 3 Sote sekoittaa vaalit TERVETULOA Kanssamme yhteiseen KIRKKOPYHÄN viettoon sunnuntaina 10.03.2019 Klo 10.00 Messujumalanpalvelus kirkossa seppeleenlasku sankarihaudalle voileipäkahvit seurakuntatalossa ohjelmassa mm. kanttori Sari Mäkisen ja Korsupoikien musiikkia TERVETULOA Sotaveteraanit Kauppakulma 1 A 1 Puh. 02-767 4763 Av. ark 9-17, la 9-13 Kesälaitumen KUKKA www.kesalaitumenkukka.fi Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. Tarjouspäivät: Orkideat Sitrukset Viherkasvit Tervetuloa! Antti Marttilan muistolle Antti syntyi vuonna 1931 Koskioisten kylä-Marttilan maalaistaloon. Vuonna 1935 Antin isä Arvo ja setä Niilo vetivät pitkää tikkua, kumpi asuisi kylä-Marttilan talossa ja kumpi Metsärannan talossa, jonka heidän toimelias äitinsä Iida oli rakennuttanut. Lyhempi tikku osui Arvolle ja näin veljekset vaihtoivat taloja. Metsärannasta tuli Antin lapsuudenkoti hänen ollessaan 4-vuotias. Arvon ja Ellin perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi lasta. Muistan isän kertoneen talvisesta päivästä vuonna 1940, jolloin Metsärannan tietä alkoi taloa kohti lähestyä kaksi mustiin pukeutunutta hahmoa – toivat surullisen tiedon perheen isän kaatumisesta talvisodassa. Lasten elämä maalaistalossa ilman isää oli työntäyteistä. Onhan se varmaankin ollut rankkaa, mutta työnteolla oli oma iso merkityksensä tulevaisuudelle – oppi monia taitoja ja yritteliäisyyttä, kun oli tartuttava toimeen pienestä pitäen. Metsärannassa viljeltiin monenlaista – pellavaa, viljakasveja, perunaa ja hernettä. Pellavat loukutettiin saunan parvessa, rohtimet vietiin Finlaysonin tehtaalle Tampereelle. Eläimiä kasvatettiin, oli lehmiä, sikoja ja kanoja. Eläimien nahat parkittiin ja suutari kävi valmistamassa kengät taloissa. Antin lapsuudessa Koskioisilla toimi Virvosen kauppa, josta ostettiin flanellikangasta ja siitä sitten kylän ompelija valmisti lapsille vaatteita. Iän karttuessa Haritun räätäli ompeli Metsärannan pojille poikien vaatteet. Antin touhukkuus näyttäytyi ahkeruutena ja osaamisena. Jo pikkupoikana Antti valmisti vanhan polkupyörän osista kahvimyllyn. Ennen juhlapyhiä talossa piti kiillottaa kuparipannut. Pannujen kuuraaminen Metsärannan prännissä kuuluu olleen Antin lempipuuhaa. Metsärantaan tehtiin oma paja, jossa kylän seppä kävi takomassa raudasta työkaluja. Tämän raudan takomisen taidon Anttikin oppi jo nuorena miehenä. Maanviljelystä helpottamaan hankittiin kotitaloon traktori, varsin aikaisessa vaiheessa, pian sodan jälkeen. Ensimmäinen autokin oli Metsärantaan ostettu jo ennen kuin Antilla oli virallista ajolupaa. Ei ihme, että se autoilu alkoi isää myöhemmin kiinnostaa. Antti iski silmänsä Leenaan 1950-luvun alun nuorten riennoissa. Ihan tarkkaa tietoa ei ole tapahtuiko tämä Tursankankaan nuorisoseuran iltamissa vai kenties Koskioisilla Ryssänlinnan kalliolla nuorison keinutapahtumassa. Kerran kävi niin, että Antti kavereineen ajeli Metsärannan ”kantti kertaa kantti kertaa räystäs” -autolla Leenan kotitalon pihan kautta monta kierrosta. Vihdoin Leena oli tajunnut, että häntä kaivataan. Polkupyörillä nuoret kävivät Särkän lavalla tanssimassa. Siellä Leena ja Antti oppivat jenkat, polkat ja valssit. Tanssi olikin pariskunnan mieluinen harrastus. Häitä vietettiin Leenan kotitalossa Jallinojalla vuonna 1953. Antin elämä on ollut toimeliaisuuden aikaa – työtä, paljon työtä ja lastenkasvatusta, mutta onneksi myös seurustelua ystävien kanssa ja mieluisia harrastuksia. Jo nuorena miehenä Antti ryhtyi harjoittamaan kuorma-autoilua sivutoimisen maanviljelyn ohella. Kuorma-autoilu-ura alkoi puutavaran kuljetuksella, mutta vaihtui soranajoon 1960-luvulla, jolloin Suomessa tieverkostoa rakennettiin todenteolla melkeinpä yötä päivää. Myöhemmin maatalouskaupan viljaja tarvikeajot sekä maanparannuskalkin kuljetus ja levittäminen pelloille työllistivät yritteliään Antin. Kuorma-autoiluhommissa isäni ja hänen kavereidensa hengenlähtö oli lähellä. 1960-luvulla Vehkajärvellä pidettiin jäärata-ajoja ja rataa auratessa jää rikkoutui Scanian alta. Viime hetkellä miehet pelastautuivat ennen kuin auto vajosi järven pohjaan. Muistan miten hiljainen isä tuli Peltomäen pirttiin ja etsi kaapista kuivia vaatteita itselleen. Maanviljelys oli Antin sydäntä lähellä ja siinä hän toimi kehitysmyönteisesti. Muistan miten isä raivasi kitukasvuisesta suometsästä lisää peltoa. Peltojen salaojituksessa isä oli kylässä edelläkävijä. Hieman ennen 60-vuotispäiviään Antti luopui kuormaautoilusta ja keskittyi maanviljelyyn hankittuaan Katilan tilan Koskioisilta. Viljanviljelyn ohella sikalatoiminta työllisti täysipäiväisesti. Isä osasi korjata koneet itse ja sai tämän taidon tartutettua hienolla asenteellaan myös lapsenlapsiinsa. Pojat olivat aina tervetulleita mukaan remonttihommiin. Isälle oli tärkeää ihmisten auttaminen. Hän piti aktiivisesti yllä myönteistä talkoohenkeä. Isä kuului 35 vuoden ajan Punkalaitumen Rotary-klubiin ja oli sitä kautta osallistumassa hyväntekeväisyysja palvelutoimintaan esimerkillisellä tavalla, milloin kuljettamassa vanhuksia kirkkoon, milloin remontoimassa tai siivoamassa paikkoja. Parikymmentä vuotta isä toimi Punkalaitumen Ammattiautoilijat ry:n johtokunnassa ja siitä viitisen vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Lopetettuaan ammattiautoilun, yhdistys kutsui isän kunniajäsenekseen. Isä piti hyvää huolta kunnostaan, ehkäpä pääasiassa fyysistä, raskasta työtä tekemällä. Muistan miten hän osallistui Punkalaitumen ympäryskunnat kiertävään 90 km:n laturetkeen tuosta vaan. Ja voittipa hän useamman kerran ammattiautoilijoiden yleisurheilukilpailutkin. Kiertävä pokaali jäi isän haltuun, kun urheilukilpailujen pito hiipui. Isä opetti yrittäjähenkisyyttä omalla esimerkillään. Isän työnteko oli aikoinaan alkanut jo lapsena. Työtä hän teki ajoittain jopa kahdessa vuorossa ja vielä eläkeikäisenäkin hän jatkoi ahkerasti työteliästä elämäntapaansa. 70-vuotiaana Antti luopui Katilan tilanpidosta ja ryhtyi ”rengiksi”, kuten hän itse pilke silmäkulmassaan sanoi. Vuosien ajan isä ajoi pitäjältä lähes joka päivä Koskioisille Katilan tilalle auttamaan talon töissä. Isän sydän oli kotikylällä maatalouden parissa. Ahkerassa isässä oli myös sellainen leikkisä huumoripuoli. Monissa hauskoissa jutuissa hän VAINAJIA oli mukana. 1970-luvulla hänet kruunattiin missiksi ammattiautoilijoiden iltamissa Jalasjoen nuorisoseurantalolla. Muistan tämän hassutteluohjelman hyvin, sillä isä lainasi missikilpailuun puseroani ja se oli sitten entinen pusero sen illan jälkeen. Leikkisyys säilyi lähes elämän loppuun asti – Antti vihelteli hoivakodissaan ohi kulkeville hoitajille. Isän sairastuminen vuonna 2009 oli ikävä asia, niin hänelle itselleen, kuin meille läheisille. Vaikeinta oli huomata, miten aiemmin niin toimelias mies ei enää kyennyt arjen askareisiin ilman tukea. Onneksi isä pääsi muuttamaan vuonna 2013 Sastamalaan Tupahoivan ryhmäkotiin, joka tarjosi aivan upeaa ja ihmistä kunnioittavaa hoivaa muistisairaille. Kun isä siirtyi Tupahoivaan, siellä hänet puettiin suoriin housuihin, siistiin paitaan ja parta ajettiin – isä oli sanonut hoitajalle: ”Nyt on ihmisellä arvo”. Isäänsä muisteli tytär Aila Marttila Punkalaitumelainen Heimo Alajoki, 68, on asetettu ehdolle kevään eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomessa Seitsemän tähden liikkeen listalla. – Punkalaitumelta on ”tähtiliikkeellä” jo yksi ehdokas, joten katsottiin mielekkääksi asettua ehdolle naapurimaakunnassa, perustelee Heimo Alajoki. Alajoki on aiemmin ollut ehdolla kahdesti eduskuntavaaleissa ja kahdesti eurovaaleissa. Kanteenmaan Metsästysseura ry:n pidettiin 17.2. seuran omalla majalla. Läsnä oli 26 jäsentä. Kokouksen aluksi kunnioitettiin hetken hiljaisuudella kesällä pois nukkuneen Urpo Järvisen muistoa. Ms ILON lahjoittaman hirvipatsas -kiertopalkinnon syksyn ensimmäisen seuruejahdista ammutusta hirvestä sai Teemu Vahala. Hirvi oli Teemun ensimmäinen. Pienpeto kiertopalkinnon sai Jorma Jalonen. Kokousta johtamaan valittiin Arto Lintunen ja sihteeriksi Lasse Välimaa. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous hyväksyi edellisen toimintakauden toimintakertomuksen sekä myönsi tilija vastuuvapauden tilivelvollisille ja johtokunnalle. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Janne Kittilä. Johtokunnan uusiksi jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Lasse Välimaa ja Aki Saarinen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Juha Kouvo ja Ilari Nikula. Toiminnantarkastajiksi valittiin Jaakko Välimaa ja Jarno Ollula. Toimintakauden 2019 toimintasuunnitelma sekä tuloja menoarvio hyväksyttiin. Lisäksi valittiin yhdistyksen toiminnalle tarpeelliset jaokset. Uudeksi jäseneksi valittiin Lauri Syrjälä. Tänä vuonna yhdistyksen perustamisesta tulee 70 vuotta. Teksti: Lasse Välimaa KaMs:n talvikokous Alajoki ehdolle vaaleissa Heimo Alajoki lähtee Mersullaan kiertämään vaalikenttiä naapurimaakuntaan. Soteja maakuntauudistus jaksaa hämmentää yhteiskuntaa ja valtakunnan politiikkaa hallituskauden loppuun asti. Nyt näyttää siltä, että pitkissä rahkeissa oleva vääntö uhkaa sekoittaa jopa lähestyvien eduskuntavaalien kuviot. Uudistuksen pomputtelu eduskunnan perustuslakisekä sosiaalija terveysvaliokunnissa on johtamassa siihen, että eduskunnan istuntokautta joudutaan pidentämään. Alkuperäinen ajatus oli, että eduskunnan viimeinen täysistunto pidetään perjantaina 15. maaliskuuta. Nyt näyttää varmalta, että istuntokautta jatketaan 26. maaliskuuta asti. Huhtikuun 14. päivän eduskuntavaaleihin istuntokauden pidentämisellä voi olla yllättävän suuri vaikutus. Iso osa nykyisistä kansanedustajista on asettunut ehdolle vaaleissa ja vaalikoneistoja on hiottu iskuun niin, että maaliskuun puolivälissä kampanjat pääsevät todenteolla liikkeelle. Nyt näyttää käyvän toisin. Edustajat ja heidän taustaryhmänsä joutuvat rukkaamaan kalentereitaan uuteen uskoon. Monen jo sovitun vaalitilaisuuden toteutuminen saattaa olla mahdotonta eduskunnan täysistunnon vuoksi. Niille ehdokkaille, joita kansanedustajan mandaatti ei ”rasita”, tilanne on jopa herkullinen. Kansanedustajuus on tunnetusti ollut valtti vaaleissa. Nyt sotesekoilu on viemässä tuon edun kymmeniltä ehdokkailta.
Torstaina maaliskuun 7. päivänä 4 – N:o 10 – 2019 Punkalaitumella rikottiin kolmantena vuotena peräkkäin valkohäntäpeurojen kaatoennätystä helmikuun puolivälissä päättyneessä jahdissa. Peuroja paikkakunnalla kaadettiin yhteensä 1 804 yksilöä. Lupien käyttöaste oli 100 prosenttia. Valkohäntäpeurojen lupia Punkalaitumelle oli myönnetty menneelle jahtikaudelle yhteensä 1 200. Metsästäjien tavoitteena oli peurakannan kasvun leikkaaminen ja kannan vähentäminen. Tämän vuoksi verotus kohdistui aikuisissa peuroissa erityisesti naaraisiin. Saaliiksi saatiinkin 364 naaraspeuraa, 232 urosta sekä 1 208 vasaa. – Uskon, että kasvu saatiin tällä saalismäärällä leikattua, varsinkin kun naaraiden osuus aikuisista peuroista oli 69 %. Se tarkoittaa, että vasoja syntyy keväällä vähemmän. Luultavasti kanta jopa pienenee tällä tuloksella, arvioi Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalervo Loponen. Punkalaitumella peuroja kaadettiin tuhatta hehtaaria kohti 47,5, mikä on Riistakeskuksen Satakunnan toimialueella ylivoimaisesti eniten. – Peurakannan todellista kokoa on vaikea arvioida, vaikka nykyään käytössä olevan Oma riista -järjestelmän ansioista kannan seuranta onnistuu lähes reaaliajassa. Maalis-huhtikuun vaihteessa Luonnonvarakeskus julkaisee omat laskelmansa ja se tulee vaikuttamaan myös ensi syksyn lupamääriin, Loponen kertoo. – Oma näkemykseni on, että ensi kaudelle lupia voisi tulla jopa enemmän. Viime syksynä jahti aloitettiin mahdollisimman aikaisin, kuten ohje oli ja loppukaudesta luvat loppuivat jopa vähän kesken. Metsästäjillä oli intoa jatkaa jahtia ja peurojakin oli. Valkohäntäpeura oli viime vuonna osallisena Punkalaitumella 113 liikenneonnettomuudessa. Metsäkauriskolareita oli viisi. – Kauriskolarien määrä on kasvussa. Se kertoo, että kauriskantakin on kasvussa, Kalervo Loponen toteaa. Peurakaadot jakaantuivat jahtiporukoittain niin, että Metsästysseura Haukka sai saaliiksi 175 aikuista peuraa ja 350 vasaa, Jalasjoen Metsästysseura 160 aikuista ja 320 vasaa ja Punkalaitumen Metsästysseura 145 aikuista ja 300 vasaa. Kanteenmaan Metsästysseuran saalis oli 85 aikuista ja 150 vasaa ja Metsästysseurue Kotkan 43 aikuista ja 64 vasaa. – Viimeiset viisi vuotta tätä on mietitty, ja suunniteltu, että alamme tehdä itsellemme töitä, kertovat AV Konex -autokorjaamon Kivisenojalle perustaneet Arttu Lähdeniemi ja Valtteri Niekka. Kaksikolla on nuoresta iästään huolimatta jo runsaasti kokemusta autoista ja niiden korjaamisesta. Saman kulmakunnan poikina Arttu ja Valtteri ovat olleet ystäviä lapsesta asti. – Sen takia oli luontevaa, että perustamme yhdessä yrityksen. Molemmilla meillä on suoritettuna myös autonasentajan ammattitutkinto, kaksikko kertoo. Tuntumaa koneisiin nuorilla miehillä on lapsesta asti. – Ensimmäinen peltoauto taisi ilmestyä pihaan, kun olin viisivuotias. Autoja tuli hankittua useampiakin. Niitä sitten korjailtiin ja tutkittiin, Arttu kertoo. AV Konex hoitelee autojen ja maatalouskoneiden korjaukset ja huollot laidasta laitaan. – Ihan perushuollosta vaativampiinkin korjauksiin. Nykyautot ovat pitPunkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous järjestettiin Koulutintin tiloissa. Paikalle saapui runsaslukuinen kokousväki. Ennen kokousta Punkalaitumen RHY:n puheenjohtaja Heikki Vanha-Kuitti taustoitti viime metsästyskauden tilannetta. – Metsästyskausi on loppupuolella ja jahdit on saatu pääosin käytyä. Yksi lupa saatiin ilvekseen ja sekin on jo kaadettu, kertoo Vanha-Kuitti. – Hirvijahti meni täällä nappiin, mutta jahdin jälkeen voi todeta, että kanta jäi melko suureksi. Valkohäntäpeuroja Punkalaitumella ammuttiin 47,5 yksilöä 1000 hehtaaria kohden. Kaadettujen peurojen pääluku oli 1 804, jatkaa Vanha-Kuitti. Ennen kokousta myös Satakunnan riistakeskuksesta Reima Laaja kertoi piirin tasolla kuluneesta metsästyskaudesta. – Metsästäjien arvion mukaan hirvikanta olisi tippunut jahdin myötä 11 % Satakunnan alueella. Valkohäntäpeurojen jahdissa kanta ei lähde muuten laskuun, kuin naaraita ammuttaessa, mitä saatiinkin hyvin tällä kaudella toteutettua, sanoo Laaja. Laaja myös kommentoi tämän alueen susitilannetta, joka on monin paikoin herättänyt keskustelua. – Susia on Satakunnan alueellakin havaittu jonkin verran ja saattaa näyttää jopa siltä, että susikanta on mahdollisesti kasvamassa, jatkaa Laaja. Lisäksi hän kertoi lakimuutoksista sekä muista ajankohtaisista asioista. Kokouksen alettua puhetta valittiin johtamaan Matti Ala-Viikari. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös, toimintakertomus sekä myönnettiin vastuuvapaudet hallitukselle, toiminnanohjaajalle ja muille tilivelvollisille. Kokouksessa myös vahvistettiin kuluvan vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma. Kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Erovuoroiset hallituksen jäsenet, Ari Syrjälä ja Janne Uusi-Kämppä sekä heidän varaedustajansa, valittiin uudelle kaudelle vuosiksi 2019–2021. Kokouksen kuluessa käytiin muissa asioissa myös keskustelua Punkalaitumen museon riistanpyyntialueen kunnostamisesta. Siihen toivottiin vetäjien löytymistä sekä metsästysseuroja mukaan. Riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa käsiteltiin petoasioita Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen Koulutintissä osallistui yli 30 yhdistyksen jäsentä. Riistanhoidonneuvoja Reima Laaja totesi susikannan olevan olevan kasvussa Satakunnan alueella. Kolmas peräkkäinen ennätysvuosi peurajahdissa Lapsuudenystävät perustivat autokorjaamon Linda Lähdeniemi Juha Aro kälti tietokoneohjattuja mutta vikakoodin kerrottua, mistä vika löytyy, on loppu enemmän perusmekaniikkaa. Harjoitamme myös pienimuotoista autokauppaa, Arttu ja Valtteri kertovat. Tilat yritykselleen kaksikko löysi Kivisenojalta Valtterin mummulan tyhjilleen jääneestä navettarakennuksesta. Yrittäjäkaksikkoon ja AV Konexin tiloihin voi käydä tutustumassa lauantaina järjestettävässä avajaistapahtumassa. Arttu Lähdeniemi ja Valtteri Niekka ovat perustaneet autojen ja maatalouskoneiden huoltoa tarjoavan AV Konexin Kivisenojalle.
Torstaina maaliskuun 7. päivänä 2019 – N:o 10 – 5 Edellisviikon tiistaina Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys järjesti perinteisen kerhon Palvelukeskus Pakarissa. Paikalla oli yli 70 henkilöä. Iltapäivän ohjelmassa oli kahvien juontia, rupattelua, yhteislauluja sekä vanhojen valokuvien tunnistamista. Tilaisuuden aloitti Kauko Ali-Rantala tervetulosanoilla, jonka jälkeen vuorossa oli yhteislauluja Reijo Rantasen ja Vesa Berggrenin johdolla. Kaisa Kirkko-Jaakkola esitteli tämän jälkeen Sulo Uuton ottamia vanhoja valokuvia. – Ensimmäiset kuvat ovat 1920-luvun alusta ja yhteensä löytyy noin 17 000 negatiivia. Monet kuvat herättivät kysymyksiä, että mistä ihmeestä kyseinen kuva onkaan otettu. – Kuvat ovat ehkä hieman vanhoja, ettette te voi tunnistaa välttämättä niistä ketään, mutta löytyisikö kuvista tuttuja paikkoja tai tuttuja kasvonpiirteitä. Monissa kuvissa ei ole tietoa, henkilöistä, jotka niissä esiintyvät, sillä niitä ei ole pystytty negatiiveihin kirjoittamaan. Kirkko-Jaakkola tästä syystä kyseli kuvista ja saikin joitakin tietoja kerättyä talteen. Punkalaitumella kokoontuu viikoittain yli kolmekymmentä naista ja miestä rauhallisen tehokkaille asahi-tunneille. Liikkeet ovat verkkaisia, ne tehdään seisaallaan ja ilman hyppyjä. Liikkeet verryttävät kehoa mukavasti, kehittävät samalla tasapainoa ja auttavat hartianseudun ja niskakipuihin. Tunnin jälkeen stressi on helpottanut ja mieli on hyvä. Kun perusteet on oppinut, asahia voi harjoitella aivan itsekseenkin kotona tai työpaikalla taukoliikuntana. Laji sopii myös ulkoilmaharjoitteluun. Se sopii urheilijalle palautusliikunnaksi ja työikäiselle niska-hartia-seudun vetreyttämiseen ja ryhdin kohentamiseen tai vaikka esiintymiskuumeen lieventämiseen. Ikääntyvän arkeen asahi tarjoaa hyvää venyttelyä, jalkavoimia ja varmuutta tasapainoon. Asahi on kehitetty Suomessa. Vaikutteita on saatu itämaisista lajeista, mutta taustalla on länsimainen lääketiede. Liikuntamuodon kehittäjiä ovat filosofian tohtori Timo Klemola, kamppailulajien valmentaja Ilpo Jalamo, liikuntavalmentaja Keijo Mikkonen ja sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Yrjö Mähönen. Punkalaitumella on onni: meillä on osaava ohjaaja, Hanna Okkeri, jonka stressivapailla asahitunneilla rauhoittuu ja virkistyy. Tätä terveysliikuntaa voi harjoittaa jokainen ikään tai kuntoon katsomatta. Kaikissa kunnissa asahia ei olekaan tarjolla! Punkalaitumen kunta tarjoaa kaikille avoimen, maksuttoman asahi-hyvinvointipäivän lauantaina 16. maaliskuuta klo 12–14 Liikuntahallilla. Tuolloin pääsee kokeilemaan asahia ohjatusti ja kuulemaan yhden tämän liikuntamuodon kehittäjistä, erikoislää”Kuulumisia kunnasta” on kolumnipalsta, jolla kunnan luottamushenkilöt sekä viranhaltijat ja työntekijät pääsevät kertomaan ajatuksiaan Punkalaitumen kunnan ajankohtaisista asioista sekä omasta työstään. Kunnantalolla on nyt pari kuukautta eletty uuden kuntapäällikön aikaa. Pienen alkulämmittelyn jälkeen onkin ryhdytty tositoimiin ja hyvä ja mutkaton yhteistyö lähti helposti liikkeelle, kun tuttu tyttö tuli joukkoon mukaan. Tänä vuonna on jo monia asioita saatu eteenpäin, mm. elinvoimaohjelma on hyväksytty ja kuntalaisten osallistamista ja vaikutusmahdollisuuksia on lähdetty kehittämään. On mietitty kuntamarkkinointia, selvitetty asumispalveluiden tilannetta ja pähkäilty, mistä löydetään etenkin tekniseen toimeen uudet tekijät. Sääntelyä riittää Kaikkien ulkoa tulevien ja ”itse-aiheutettujen” tehtävien lisäksi puurretaan myös niitä perustehtäviä. Lait, säännöt, ohjeet ja suositukset edellyttävät kuntia laatimaan monenmoisia strategioita, suunnitelmia, ohjelmia ja ohjeita. Osa niistä näkyy kuntalaisille, osa niistä laaditaan sisäiseen käyttöön. Välillä kaikkien sääntelyjen tarpeellisuutta tulee kyseenalaistettua, edistävätkö ne oikeasti kuntalaisten hyvinvointia tai parantavatko ne kuntalaisten saamia palveluita. Lait ja säännökset ovat toki tarpeen, mutta ne ovat samat niin isoille kaupungeille kuin pienelle Punkalaitumen kunnallekin. Ehkä pienessä kunnassa, pienellä organisaatiolla osa asioista oikaistaan eli otetaan käyttöön se kuuluisa maalaisjärki. Hyviä talousuutisia Viime vuoden tilinpäätös alkaa olla hahmossaan ja tällä kertaa taloudesta on parempaa kerrottavaa. Vuoden 2018 talousarviossa viimeisellä rivillä oli pitkä miinus ja vuoden aikana on monenlaisia säästötoimenpiteitä mietitty ja toteutettukin. Sosiaalija terveysmenojen osalta menot jäivät lähes miljoonan pienemmäksi kuin oli arvioitu. Alitusta oli sekä erikoissairaanhoidossa että Sotesin laskutuksessa. Haluamme olla positiivisia ja iloita hyvästä tuloksesta, mutta olemme myös käyneet keskustelua siitä, että ovatko kuntalaiset saaneet tarvitsemansa palvelut. Kolikolla on aina kaksi puolta. Sote-säästöjen lisäksi ennakoitua parempaan tulokseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi arvioitua parempi verotulokertymä. Myös käyttötalouden tulot ovat olleet ennakoitua suuremmat ja menot ovat jääneet alle arvion, osin säästötoimenpiteistä johtuen. Hyvä tulos ei kuitenkaan poista valtionosuuksien tason pudotusta yli miljoonalla eurolla ja jatkossakin taloustalkoita tarvitaan. Positiivisesti eteenpäin Jokaisella asuinpaikalla on omat hyvät ja huonot puolensa ja valintoja tehdään sen mukaan, mikä kullekin on tärkeää. Tule kotiin -hanke on tuonut hienosti esille niitä kaikkia hienoja, hyviä ja positiivisia asioita, joita meillä Punkalaitumella on. Kunnan elinvoiman parantamiseksi on kuntaa markkinoitava ja siinä me kaikki, niin kunnan työntekijät kuin asukkaatkin olemme markkinointivastaavia. Olemme kiistatta parhaita asiantuntijoita, mutta myös tärkeitä avainhenkilöitä kertomaan, minkälaista on asua Punkalaitumella. Tänä vuonna kuntamme täyttää 380 vuotta. Mitään suurisuuntaisia suunnitelmia emme ole juhlavuoden varalle tehneet, mutta otamme mielellämme vastaan ehdotuksia, miten sitä juhlistaisimme. Paikkakunnallamme järjestetään erilaisia tapahtumia runsain mitoin, mutta juhliahan ei ole koskaan liikaa. Oili Mölsä hallintoja talousjohtaja Kuulumisia kunnasta Uudet tuulet puhaltaa Asahi – suomalaista ihmeliikuntaa Hanna Okkeri ohjaa tiistaisin Keskuskoulun juhlasalissa asahia. Viime tiistaina mukana oli kolmisenkymmentä ”ihmeliikunnasta” innostunutta naista ja miestä. käri ja asahivalmentaja Yrjö Mähösen luennon asahin terveysvaikutuksista. Pientä tarjoiluakin on luvassa. Tähän tarjoukseen kannattaa tarttua ja tulla tutustumaan tähän hienoon lajiin – yksin tai kaverin kanssa. Teksti: Annikki Mäkinen ja Kaisa Kirkko-Jaakkola Eläkeliiton kerho suosiossa Linda Lähdeniemi Eläkeliiton kerho kokoaa säännöllisesti yhteen kymmenpäisen joukon yhdistyksen jäseniä eri aihepiirien pariin.
Torstaina maaliskuun 7. päivänä 6 – N:o 10 – 2019 Yliluutnantti Ville Seppä kertoo kolmiosaisessa kirjoitussarjassa kokemuksistaan Etelä-Libanonin rauhanturvatehtävissä. Rauhanturvaoperaatio, rauhanturvaaminen ja rauhanturvaaja ovat hieman myyttisiä käsitteitä, jolloin luonnollisesti mielipiteetkin muodostuvat enemmän tai vähemmän faktoihin perustuen. Yksiselitteistä ja oikeaa kuvausta näistä onkin mahdoton antaa, johtuen jo pelkästään siitä, että kaikki operaatiot ovat keskenään erilaisia. Tämä taas johtuu merkittävästi siitä, mikä organisaatio operaatiota johtaa ja millä mandaatilla toimitaan. NATOn johtamat operaatiot Afganistanissa ja Kosovossa poikkeavat EU-johtoisista Afrikan ja entisen Jugoslavian alueiden sekä YK:n johtamista Lähi-idän operaatioista. Myös jokaisen rauhanturvaajan mielipiteet ja kokemukset ovat yksilöllisiä, vaikka tiiviissä joukossa toimitaankin. Suomalainen rauhanturvajoukko koostuu pääasiassa eri-ikäisistä reserviläisistä, muutamat avaintehtävät on käsketty aktiivipalveluksessa työskenteleville sotilaille. Palkattuun henkilökuntaan kuuluvan sotilaan ei velvoiteta virkaurallaan osallistuvan rauhanturvaoperaatioon, mutta ei myöskään osallistumista jarruteta, päinvastoin kannustetaan, etenkin ensikertalaisia. Olen itse ollut siitä hyvässä asemassa, että olen saanut osallistua moniin kansainvälisiin harjoituksiin ja saanut kouluttaa Suomen Kansainvälisiin Valmiusjoukkoihin (SKVJ) valittuja varusmiehiä. Tämä koulutus antaa hyvät pohjat, mutta ei missään nimessä ole edellytys osallistumiselle rauhanturvaoperaatioon. Tästä huolimatta en ole ollut kovin innokas hakeutumaan itse operaatioon, vaikka mahdollisuuksia onkin ollut. Olen kokenut työni kotimaassa mielekkääksi ja ei se ajankohtakaan ole tuntunut koskaan sopivalta. Edessä häämöttävä kotimaan työnkuvan muutos ja avoinna oleva mieleinen tehtävä mieleisessä operaatiossa lopulta muutti mielen, kotijoukkojen suostumuksella. Motiiveina kokemuksen ja ammattitaidon kartuttaminen, ehkä myös viimeisen tämänkaltaisen tehtävän hyödyntäminen. Etukäteen oli tiedossa, että vastoin yleistä uskomusta tulotaso pysyy korkeintaan entisellään. Verovapaan auton hankkiminenkin on kaukana menneisyydessä ollut mahdollista, sen sijaan tutut laskut odottavat kotimaassa maksajaansa. Suurimmat valmistelut ja valmistautuminen liittyi kaikkien asioiden ja rutiinien järjestelyihin kotimaassa, erityisesti kotona. En olisi edes harkinnut lähtöä, ellen olisi ollut aivan varma, että kotijoukot pärjäävät. Ja hyvin pärjäsivätkin. Kaikki Suomen lähettämät rauhanturvaajat käyvät tehtävästä riippuen eri mittaiset koulutusjaksot, jotka toteutetaan pääosin Porin prikaatissa, Säkylässä. Minun osaltani jakso oli kolmiosainen ja kesti yhteensä noin kaksi kuukautta. Koulutusja valintatilaisuuden nimellä kulkevalle jaksolle kutsutaan tehtäviin hakeutuneet ja valitut reserviläiset sekä tehtäviin suunnitellut aktiivisotilaat. Tilaisuudet alkavat kaikkien osalta 12 minuutin juoksutestillä, jossa operatiivisiin tehtäviin suunnitellun tulee juosta vähintään 2500m ja esikuntasekä huollon tehtäviin suunnitellun vähintään 2300m. Testi on kertaluontoinen ja yksiselitteisen karsiva. Oma tehtäväni oli jääkärikomppanian vääpeli, joka tarkoitti kuulumista operatiiviseen joukkoon ja 2500m ylitystä ”cooperissa”. Tämän jälkeen suomalaisen pataljoonan avainhenkilöstö, ml. jääkärikomppanian johto varustettiin asiaan kuluvin varustein ja edessä oli viikon tutustumismatka tulevalle toiminta-alueelle. Matkan tavoite oli tietenkin tutustua paikallisiin oloihin, toimintaympäristöön, omaan tehtävään mutta myös tuleviin läheisimpiin työkavereihin. Vaikka tuo kaikki tapahtui viikossa, melko pinnallisesti, oli matka yksi tärkeimmistä kokemuksista koko palvelusajalla. Edeltäjäni oli oman palveluksensa puolivälissä, sanoi tuntevansa koti-ikävää mutta myös kovasti osasi opastaa monessa asiassa. Hyviä käytänteitä oli turha muuttaa, mutta ehkä luontaisesti vaihtoehtoisten toimintatapamallien hahmottelun aloin mielessäni. Ajankohta oli lähes kuuminta mahdollista, elokuun loppua. Kuumuuden ja huonolta tuntuvan ilmanlaadun lisäksi päällimmäisinä mieleen jäivät aivan holtiton liikennekäyttäytyminen, rajan takana siintävä vehreä sekä ilmeisen hyvinvoiva Israel ja rajan tällä puolella oleva rutikuiva kivikkoinen mutta iloisia ja tyytyväisiä ihmisiä vilisevä köyhä Libanon. Jonkinlaista oppia oli sekin, että yhtä pöytäkuntaa lukuun ottamatta koko matkaseurueemme ja meitä isännöineet edeltäjämme sairastuivat Noro-virukseen toiseksi viimeisenä iltana paikallisravintolassa ruokailun seurauksena. Paluumatka ja seuraavat kaksi viikkoa olivat kokemus, joskaan ei suunniteltu tai toivottu. Ennen marraskuista palveluksen alkua sain vielä viikon verran oppia YK:n rahaliikenteestä, materiaalin hallinnasta ja huollosta. Viimeinen kuukausi ennen rotaatiolentoa kului koko pataljoonan yhteisessä toimialueharjoituksessa Säkylässä, jossa annettiin perustiedot ja -taidot niihin tilanteisiin ja olosuhteisiin mitä odotettavissa oli. Sisältö oli tuttua, mutta oppilaan rooli olikin suorastaan rentouttavaa verrattuna tutumpaan kouluttajan rooliin. Marraskuun 8. päivän aamuyöllä Beirutin lentokentän ovien avauduttua vastaan iski jo tuttu Lähi-Idän tuoksu ja ilma, mutta ei kovin lämmin. Bussi kuljetti tuon lähes saman perehtymismatkalla olleen joukon tukikohtaamme Kokemuksia Libanonista 2 Libanonin luonnosta löytyy muun muassa skorpioneja. PunKun D2-joukkueen kotiturnaus Punkalaitumella ja tyttösäbää Sastamalassa 3.3. Olipahan taas hieno salibandypäivä PunKulaisilla sunnuntaina 3.3.! Hiihtolomaa viime viikolla viettäneet pelaajat ja perheet olivat iloisilla ilmeillä, hyvällä asenteella ja mukavan sankoin joukoin liikuntahallilla heti aamusta lähtien. Kotijoukkue PunKu aloitti tutusti päivän pelit klo 11 porilaista Karhut White-joukkuetta vastaan. Pelin alku oli hieman levoton, johtuen varmasti osittain hieman erilaisesta jännityksestä, jota kotikentällä palaaminen pitkästä aikaa tuo mukanaan ja edellisistä peleistäkin oli kulunut lähes kuukausi. Kotiturnaukseen oli saatu ilahduttavan paljon pelaajia liikkeelle, joka kuitenkin aiheutti alkuun hieman hakemista pelipaikkojen ja -rytmityksen suhteen. Karhut onnistuivatkin ensiksi maalinteossa mutta sitten edettiinkin tasaisesti maaleilla molempiin päihin. Pallonhallinta oli PunKulla mutta Karhut onnistuivat nopeilla vastaiskuilla sinnittelemään PunKun tahdissa aina toisen erän loppuun saakka. Maalivahti Topias Kaapu oli myös mies paikallaan torjuen monet porilaisten maalintekoyritykset varmasti ja rauhallisesti! Kotiyleisön iloksi PunKu otti pelin kuitenkin kolmannessa erässä haltuun kokonaisvaltaisesti (3.erä PunKulle 0–4) ja voitti ottelun lopulta Joni Yli-Parrin laukomalla kovalla 3–6 lämärillä. Muita maalintekijöitä olivat Tapio Kankaanpää, Eemil Siuko ja Riku Räsänen. Toisessa ottelussa vastaan tuli SB Naantali, jonka kanssa PunKu on yleensä pelannut erittäin tasaisia otteluita (eliittikarsinnassa tasapeli, kilpasarjan ensimmäisessä kohtaamisessa yhden maalin voitto). PunKuun verrattuna selvästi isompikokoinen Naantali jäi tässä kohtaamisessa PunKun jalkoihin jo ensimmäisessä erässä. Maalivahti Elias Mettäsen huikea torjunta heti ottelun alkuun antoi myös joukkueelle sopivasti lisäpotkua. – Aktiivista tekemistä, kaverille ei suotu hetkenkään rauhaa, huolellista koko kentän puolustuspeliä, summasi valmentaja Marko Härkälä pelin jälkeen. Selkeä voitto viidellä eri maalintekijällä ( Valtteri Lampinen, Tapio, Riku, Ville Marjamäki ja Kalle Suojanen), loppulukemat Kotiturnaus ja tyttösäbää D2-joukkue otti täydet pisteet kotiturnauksestaan sunnuntaina. Kuva: Minna Harakka. 6–2 ja täydet pisteet kotiturnauspäivästä saivat hymyn nousemaan niin pelaajien, valmentajien kuin kannustajienkin kasvoille. Sarjataulukossa voitot tarkoittivat nousua sarjan kolmanneksi. Onhan se sanomattakin hienoa pelata välillä niinkin, että katsomossa kannustamassa on mummuja, pappoja, tätejä, setiä ynnä muita tuttuja ja kavereita, jotka eivät kauemmaksi pelejä pääse seuraamaan. Bonuksena vielä 2006ja 2007-syntyneiden Vihreiden Vipeltäjien pitkäaikainen päävalmentaja Tomi Hyvönen oli saapunut katsomaan päivän toista peliä ja siitä joukkue sai takuulla lisäenergiaa ja halua näyttää – ja hienosti näyttivätkin! Myös tyttöjen salibandyjoukkue pelasi sunnuntaina kaksi ottelua Telilä-liigaa Sastamalassa ja heilläkin peli kulki oikein mallikkaasti; kotiintuomisina 4–2 voitto huittislaisesta SBS RuPusta ja niukka 3–4 tappio SBT PaPolle, eteenpäin mennään siis selvästi tälläkin energisellä joukolla! Teksti: Päivi Marjamäki PunKun tyttöjen salibandyjoukkue osallistui Telilä-liigan turnaukseen Sastamalassa. Kuva: Toni Nieminen. Punkalaitumen Kunnon 15-vuotias Nina Välimäki jatkaa vahvaa kehittymistään. Nina voitti pronssia lauantaina ampumahiihdon normaalimatkan SMkisoissa Mikkelissä. Sunnuntaina hän taisteli tiukasti aina viimeiselle ampumapaikalle asti yhteislähdössä mitaleista sijoittuen seitsemänneksi. Nico Välimaa, 9v., kävi kokeilemassa 13-vuotiaiden sarjassa saaden näin mukavia kisakokemuksia tosi isoista kisoista. Samoissa kisoissa säännöllisesti Punkalaitumella Porttikallion upealla ampumahiihtostadionilla harjoitteleva Turkka Nieminen, 16v., joka edustaa SHS:aa otti pronssia lauantaina ja sunnuntaina hopeaa. SM-kisat jatkuvat maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa. Nina Välimäelle SM-pronssia PunKun Nina Välimäki voitti SM-pronssia Mikkelissä.
Torstaina maaliskuun 7. päivänä 2019 – N:o 10 – 7 Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3325 LT 2017 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. AlmaManu Oy – Tampere 2019 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaisjakelu: P. 0800 9 6675 (ark. klo 6-11. la-su klo 7-11, maksuton) tai jakelupäivystys@almamedia.fi. Päiväjakelu: P. 02-7674256. Perusjakelu p. 02 7674256. ILMOITUSHINNAT 1.1.2019 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2019: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv. Puurakentamista lisättävä Puu on erinomainen, taatusti kotimainen rakennusmateriaali, josta on Suomessa rakennettu terveellisiä ja turvallisia rakennuksia kautta aikain. Puu on uusiutuvaa ja työllistävää. Puu sitoo paljon puhuttua hiilidioksidia, rakenteet ovat terveitä, hengittäviä, puurakennuksessa ihminen voi hyvin. Puurakentaminen kuluttaa energiaa huomattavasti vähemmän kuin betoni ja teräs. Seitsemän kymmenestä lomaasunnon rakentajasta päätyy hirteen. Kun itselle tekee, pyrkii varmasti parhaaseen lopputulokseen. Myös julkisessa rakentamisessa puu on käyttökelpoinen materiaali. Aikoinaan hirsinen koulu löytyi lähes joka kylästä, kunnes betoni ja elementtirakentaminen kaappasivat vallan. Työja elinkeinoministeriössä valtakunnallinen puurakentamisohjelma on kärkihanke. Useissa poliittisten puolueiden ohjelmissa puurakentamisen lisääminen mainitaan. Kunnat ja kaupungit kyhäävät kilvan ilmasto-ohjelmiaan. Muutamissa kunnissa on ryhdytty oikeasti toimeen. Joensuuareena 14,600 neliömetriä on rakennettu puusta. Imatralla kohoaa puinen koulukeskus 11,000 neliötä. Rovaniemelle 8-kerroksinen puinen opiskelijakerrostalo. Pirkanmaalla ainakin Punkalaidun on liittynyt edelläkävijöiden joukkoon uudella hirsikoulullaan. Kuntapäättäjät ovat avainasemassa puurakentamisen edistämisessä. Suomalainen puutalo voi tulevaisuudessa olla merkittävä vientituote paperin ja sellun rinnalla. Mikko Nurmo Metsätalousinsinööri Pohjoisseudun Toimintayhdistys Vaparilla: Ma 11.3. klo 19 naisten sähly. Ti 12.3. klo 17 liikettä arkeen -jumppa. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 13.3. Vierailu: Dinolift. Huom! Klo 18 kohteessa. Ke 20.3. esitelmävuoro: Harri Lumme. To 27.3.–31.3. Nizzan matka. Avec Ke 3.4. Jessica: Apteekkarin esittäytyminen. Punainen Risti Kevätkokoontuminen 20.3. klo 18.30 Kulmakamarilla, Pihlajatie 1. Hallitus klo 18.00. Pikkupurtavaa tarjolla. Kulmakamari: Kulmakamari avoinna ti klo 11–14, ke klo 11–15 ja to klo 13–16. Punkalaitumen Karjalaseura Su 17.3. klo 12.30 tarinakerho vanhustentalojen kerhohuoneessa. Hallituksen palaveri puoli tuntia aikaisemmin. Punkalaitumen Sotaveteraanien veteraani-, puoliso-, leskija kannattajajäsenet Muistakaa kokoontuminen to 14.3. klo 14 Pakarissa. Kahvitarjoilu. Huomionosoitus. Muistakaa kirkkopyhämme 10.3. klo 10 messukirkko, jonka jälkeen seppeleenlasku Sankarihaudalle ja voileipäkahvit sekä ohjelmaa seurakuntatalossa. Kuljetusapua tarvitsevat, ottakaa yhteys Heikki Laurilaan puh. 0400 830 887. Sastamalan seudun keliakiayhdistys Pe 15.3. klo 11–13 lounastapaaminen ravintola Wareliuksessa, Ratakatu 5, Sastamala. Ilmoittaudu viim. 8.3. Ainolle p. 040 417 4989. Aiheena tulevat tapahtumat. Metsästysseura Haukka Muistathan kaikille avoimet makkaravalkeet katoksilla (Aukka, Mustakorpi ja Tuisku) huomenna pe 8.3. klo 17.30 alkaen. Punkalaitumen Martat Martta-ilta Toimintanurkassa 12.3. klo 18. Raijan kahvit ja askartelua. Punkalaitumen Kunto Hiihtojaosto: Ke 13.3. klo 18 Kunnon mestaruushiihdot Porttikalliolla, tyyli vapaa. Ilm. viim. 7.3. Satulle tekstiviestillä p. 050-5834043. Ampumajaosto: Ampumakoulu torstaisin klo 18–19. Salibandyjaosto: D1-joukkueen (2005 syntyneiden) salibandyturnaus liikuntahallilla la 9.3. klo 10–17. Paikalla puffetti. Punkalaitumen Harmonikat Torstaina 7.3. ei ole harjoituksia. Jatketaan 14.3. ja pyritään vetämään harjoituksia joka torstai, kevääseen asti. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys To 7.3. klo 13–14.30 Toimintanurkassa Vapaaehtoistoiminnan tapaaminen. Pe 8.3. klo 12–14.45 käsityökerho Toimintanurkassa. La 16.3. klo 12–14.45 Tarinatupa SPR:n Kulmakamarissa. (Huom. päivä) Ma 18.3. klo 14 kerho Pakarilla. Tietoviisaskisa. Mukana Osuuspankki. Karaoke: Eläkeliiton Satakunnan piiri järjestää 23.5. Yyterissä piirin karaokekilpailut. sarjat 50-69 v ja 70+ naiset ja miehet. Sarjansa voittaja valitaan valtakunnalliseen kilpailuun. Jos olet kiinnostunut omasta yhdistyksessäsi kilpailuista ilmoita Hilkalle puh 0405824377. Aluekarsinta pidetään 19.3. Ravintola Aitolassa Viialankatu 24 Huittinen, Kilpailu alkaa klo 15.30. Osallistujat pyydetään paikalle klo 15.00. Teatterimatka: Pe 12.4. klo 13 Enni Mustosen Järjen ja tunteen tyttäret Porin teatterissa. EL:n yhdistysten kutsut: La 16.3. klo 12 Suodenniemen urheilutalolla Hippalot, ohjelmaa, tanssia, arpoja. Musiikista vastaa Seppo Niemi. Ke 20.3. klo 12 Kokemäen yhdistyksen 45-vuotisjuhlaan Kokemäen Seuratalolle. Ilmoita Hilkalle 0405824377 10.3. mennessä. Su 24.3. klo 14 Urjalan Säätiötalolla Toivo Kärki -konsertti. Pe 29.3. klo 13–17 Kiukaisten Panelian seuratalolla Iloinen iltapäivä. Vieraana Lasse Liemola. Tulevat matkat: Maaseudun terveysja lomahuollon tuetut lomat vuodella 2019 on haettavissa. Niitä on Lehmiranta 23.– 28.4., Härmän kylpylä 11.–16.8. ja Suomen Latu Kiilopää 22.–27.9. Hakuaika 3 kk ennen lomaa. Hakukaavakkeita saa Hilkalta tai suoraan MTH:n sivuilta. DigiApu Anteron puh. 0465202029, ottakaa häneen yhteyttä ja sovitte ajan tietokoneen ja kännykän käytössä. Tietoa löydät myös täältä: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Latu ja Polku Lähtö Ylläkselle 9.3. klo 8 K-Supermarket Pourulta. Talviuinti Kivirannassa perjantaina klo 17 alkaen. 4H-sarka Nurkka36 ti klo 15– 17, Nurkka ke klo 15– 19. Nurkka36 to 15–17, Nurkka pe klo 15–19. Pohjoisseudun kerho ti klo 18.15– 19.45. Keskustan kerho pe 0-3-luokkalaiset klo 16–17 ja 4–6-luokkalaiset klo 17.30–18.30. MLL Perhekahvila tiistaisin klo 10–12 Toimintanurkassa torin laidalla. Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallilla klo 15.30–16.30. Perhesähly alle 10-vuotiaille vanhempineen klo 16.30–17.30. Seurat toimivat myöskin jo tuttua reittiä, ikkunat huurussa, noin kolme tuntia, raskas suojaliivi ja kypärä päässä, tätä se sitten kai olisi. Tietenkään nukkumisesta ei tullut kenelläkään mitään, mutta onneksi tukikohdassa odotti omat ”yksiömme”. Mutta kylmähän siellä oli, eikä olleet edeltäjämme huomanneet peittoja järjestää. Reput auki, jotain yövaatetta päälle, muutama tunti unta ja reippaasti vielä aamupäivän ensimmäisille oppitunneille, sateessa. Hetkinen, ei tämmöisestä ilmasta oltu kyllä sovittu! Ensimmäinen viikko meni asettuessa taloksi, osallistuessa YK:n pakollisille oppitunneille sekä ehkä tärkeimpänä, viimeisten tietojen ja oppien omaksuminen edeltäjiltämme. He olivat viikon meidän kanssamme toimialueella ja samaan aikaan kun he lähtivät, saapui meidän rotaatiomme pääjoukko ja komppaniamme miehistö. Kokemuksesta viisastuneena, peitot heillä olivat sängyissään valmiina odottamassa ja muutenkin arki sekä työtehtävät lähtivät nopeasti pyörimään. Suomen Kansainvälinen Joukko Libanonissa (SKJL) kuului irlantilaisten johtamaan IRISHFINN-pataljoonaan. Irlantilaisen pataljoonan komentajan apulaiskomentajana toimi suomalainen everstiluutnantti. Pataljoonan esikunta muodostui yhdeksästä eri toimistosta, joissa lähes kaikissa päällikkönä oli irlantilainen ja hänellä apurinaan suomalainen. Samalla periaatteella toimi myös pataljoonan huollollinen tukiosa, Battalion Support Group (BSG). Operatiivisen joukon muodostivat kaksi jääkärikomppaniaa, Alfa ja Bravo, sekä tiedustelukomppania, Recce. Meidän Alfa-komppaniassamme oli 12 hengen johtoja komentoosa sekä kolme, 33 sotilaan jääkärijoukkuetta, eli yhteensä 111 sotilasta. Jotta kielikylpyä ei olisi ollut iirinkieltä puhuvien irlantilaisten ja tukikohdan kulunvalvonnasta vastanneiden iloisten ja viluisten fiziläisten kanssa tarpeeksi, niin yhden jääkärijoukkueen komppaniassamme muodostivat Eesti Kaitseväen (Viron Puolustusvoimat) lähettämät sotilaat. Ammattisotilaille ja jääkärikoulutuksen saaneille reserviläisille perustaistelumenetelmät ja tehtävä ”hyökkää-lyö-tavoitevalmistaudu jatkamaan...” on lähes selkäytimessä. Nyt tuo pitikin yhtäkkiä taivuttaa muotoon ”valvo-tue-avusta”. Varsinaista vihollista ei ole, kaikille pitää olla ystävällinen ja kohtelias, mutta koko ajan pitää olla valmius voiman tai jopa aseen käyttöön itsepuolustukseksi tai jos YK:n omaisuutta tai henkilöstöä uhataan. Aseistus ja kalusto olivatkin parasta mahdollista, mutta juuri tuo YK:n mandaatin mukainen tehtävä ja sen noudattaminen tuotti asennoitumispuolella yksilöstä riippuen vaihtelevasti haasteita. Neuvoteltujen sopimusten ja rajavyöhykkeen kunnioittamiseen liittyviä toimintoja valvottiin ajoneuvotai jalkapartioin vuorokauden jokaisena tuntina ja vuoden jokaisena päivänä. Tukemisella tarkoitetaan paikallisen armeijan, Libanon Armyn Forcen (LAF) kouluttamista, yhteispartiointia ja muuta yhteistyötä. Avustaminen oli monisäikeisempää. Vesipullon luovuttaminen peltoaan kyntävälle maanviljelijälle tai merkittävän rahallisen panoksen kohdentamista esim. veden puhdistuslaitosten, kouluolojen tai terveydenhuollon parantamiseen. Jälkimmäiset toteutettiin toki pääasiassa jääkärikomppanian ulkopuolisin voimin. Silti siviili-sotilasyhteistyö (CIMIC) kosketti kaikkia ja suomalaisten vuosien aikana rakentamaa luomaa hyvää mainetta oli helppo pitää yllä. ”Suomen lippu on paras henkivakuutus, näyttäkää sitä ja käyttäytykää sen mukaisesti”, oli eräs ohjenuora, jonka matkaan saimme. Komppaniamme partioinnin vastuualue oli lopulta melko pieni. Tiet, mutkat, risteykset, kylät ja osa ihmisistäkin tuli nopeasti tutuiksi. Oman mielenkiintoisen mausteensa toimintaamme toi sen sijaan yhdellä joukkueella miehitettävä etutukikohta, joka sijaitsi aivan Israelin rajalinjassa kiinni. Siellä aina kuukauden kerrallaan olleen joukkueen aika ei käynyt pitkäksi, valvoessaan sopimusten noudattamista. Etutukikohta sijaitsi linnuntietä noin 8 km päässä päätukikohdastamme, mutta ajomatkaan meni noin puoli tuntia. Ruuan laitosta huolehti suomalainen kokki mutta muilta osin etutukikohdassa piti elää ja olla omin voimin ja toimin. Huollolliset materiaalitäydennykset kuuluivat yhtenä kokonaisuutena minun työnkuvaani, niinpä reitit etutukikohtaan ja sen materiaalin hallinta tulivat tutuiksi. Komppanian vääpeliä kutsutaan ehkä leikkisästikin komppanian äidiksi, ehkä ei kuitenkaan suotta. Ikäeroa minun ja nuorimpien komppaniamme miesten välillä oli 20 vuotta. Vaikka en kokemusta tästä tehtävästä omannutkaan, tiesin mitä odotettavissa oli ja jonkinlaiset toimintatapamallitkin olin mielessäni luonut. Hyvin onnistuimme, yhdessä, työkavereina. Ei tarvinnut ääntä korottaa, ei oikeastaan edes varsinaisesti käskeä. Mainitun komppanian huollon johtamisen lisäksi tärkeimmät työtehtäväni olivat komppanian kiinteistöistä, rahaliikenteestä, siisteydestä, järjestyksestä ja paloturvallisuudesta huolehtiminen. Eikä varmaan vähäisimpänä kurin ja järjestyksen valvominen. Tai ehkä kuvaavammin sanottuna yhteishengen luominen, kohottaminen, ylläpitäminen ja seuraaminen. Teksti: Ville Seppä
Torstaina maaliskuun 7. päivänä 8 – N:o 10 – 2019 22 € Myynnissä Punkalaitumen Sanomien toimituksessa. Käteismaksu. Kirja toimitetaan myös postitse (postituskulut lisätään hintaan). 40,40,SORVIN LASTUJA Matti Roukan kirjoituksia Punkalaitumen Sanomissa vuosilta 1964-2017 AJANKUVIA KUUDELTA VUOSIKYMMENELTÄ Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 Pitääkö Jonesin hakkapeliitat Urjalan liukkailla jäillä? Ottaako Walttu mustaa kiinni ja tarjoileeko Tenho lättyä teippiin 10.3. klo 15.00? Hoivaja kotipalvelu Kaisa Männistö puh: 045 170 0204 kotihoivakm@gmail.com Nappulahiihdot Porttikalliolla 10.3.2019 klo 13.00 Sarjat 3, 4, 6, 8 ja 10 vuotta, tytöt ja pojat, perinteinen tyyli. LC Punkalaidun Buffetti Ilmoittautumiset pe 12.4. mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 050 548 9661 tai ville.seppa@punkalaidun.fi Perinteiset pääsiäisen LENTOPALLOja SÄHLYTURNAUKSET Punkalaitumen liikuntahallissa: Lentopallo pe 19.4. ja sähly la ? su 20. ? ? 21.4. Laitumen Pallo ry TERVETULOA! kilpaja harrastesarjoissa Loimaan Seudun Sydänyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS tiistaina 26.3.2019 klo 18.00 Tuulensuun Palvelukeskus, Huvilakatu 32. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus Lounais-Pirkanmaan Vammautuneet ry Kevätkokous ke 27.03.2019 klo 16 alkaen Tmi A-S Välimäen Lounasravintola. Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Hallitus Punkalaitumen Reserviläiset ry:n varsinainen KEVÄTKOKOUS pidetään perjantaina 15.3.2019 klo 18.30 Jalasjoen metsästysseuran majalla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta kokoontuu klo 18. Tervetuloa! Hallitus Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Erikoistarjous PE 8.3. Riistakauden Päättäjäiset Myymälässä . tarjouksia . maistiaisia Punkalaitumen Naisyrittäjien yhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS pidetään 27.3.2019 klo 18.00 lounaskahvila Mokomassa (Kauppakatu 3). Paikalla kunnanjohtaja Tuija Ojala. Kahvitarjoilu. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus Järjestäjät Teatteri Rollo ja Punkalaitumen kulttuuritoimi Teatteri Rollon esitykset Punkalaitumen kirjastossa 19.3.2019 Senioriteatteriesitys: Hukkareissu klo 12.00-13.00 Lastenteatteriesitys: Lue, laula, kirjoita klo 9.30-10.15 Kuva: Nanna Saarhelo Loppuhuipennuksena eläkeläisten ja yleisön yhteinen nitrodisco! Itsepalvelukirjainkaupassa lapset saavat osallistua laulun sanoittamiseen. Senioriteatteriesityksessä laulun ja soiton lisäksi erikoista urheilua. Vapaa pääsy!