KESKIVIIKKO SYYSKUUN 13. PÄIVÄ 2023 N:o 37 HINTA 3,00 € pyhajarvensanomat.fi 68. VUOSIKERTA Hiisimuorin hoivan väki vietti maanantaina päiväkodilla Sadonkorjuujuhlaa tutustuen luonnonantimiin erilaisilla rasteilla. Metsänkuningas kaatui yhteistyöllä Sonja Kähkönen Sonja Kähkönen Eduskunta, Hanne Salonen Sirpa Tikka Vekarat ja Veitikat viettivät Sadonkorjuujuhlaa Jarmo on aina viihtynyt koulussa Sähkön hinta kuriin -aloite etenee 5 2 8 12 Pyhäjärven kuulumiset mukaasi. Tästä! Tilaa! 27 €/3kk (Paperija digilehti) Soita 040 772 0231 Paperija digilehti. Tarjous voimassa 20.9.2023 saakka. 3kk tilaus normaalisti 30€.
SÄHKÖN HINTA kuriin -kansalaisaloite laitettiin vireille 22. elokuuta 2022, kun Jouni Jussinniemen mitta tuli täyteen sähkön hinnan korkeisiin lukemiin. Tarvittava määrä kannatusilmoituksia saatiin kerätyksi puolen vuoden määräajassa. Aloitteessa vaaditaan, että eduskunnan on selvitettävä kiireellisellä aikataululla mahdollisuudet säätää laki hintakaton käyttöönotosta sähkön hinnoittelussa. Tavoitteena on laki, joka hinnoittelumekanismin avulla turvaa kansalaisille ja elinkeinoelämälle kohtuuhintaisen sähköenergian saannin myös poikkeusoloissa. Aloitteen vireille laitosta on kulunut jo vuosi, mutta Jussinniemi näkee, ettei kulunut aika ole muuttanut sen ajankohtaisuutta lainkaan. – Meillä on olemassa edelleen tietynlaisia hintariskejä, kun energiamarkkina ei ole enää sellainen Euroopassa, mitä se oli ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nytkin, jos meillä tulee jotain häiriöitä Ruotsin tuonnista tai meidän omista voimalaitoksistamme talvella, niin hinta tulee karkaamaan jälleen kovaksi, hän toteaa. Kuluvan syksyn aikana tämän sai moni kansalainen tuntea jälleen kukkarossaan. – Nyt syksyllä sattui niin, että toinen ydinvoimala oli suunnitellussa huollossa, Olkiluodossa tuli yllätyshuolto ja samanaikaisesti Ruotsissakin oli häiriötä verkossa, niin sähkönhinta kimposi koviin lukemiin muutamaksi viikoksi. Se jos tulee talvella, niin se on pienelle ihmiselle helvetin kallista, Jussinniemi painottaa. – Meidän täytyy saada yksityisen kuluttajan kannalta suojamekanismi aikaiseksi, että tavallinen kansalainen ei pörssipelin uhrina voi joutua pulaan – nimimerkillä kokemusta itsellänikin. KANSALAISALOITTEELLA LÄHDETÄÄN vastaamaan ensisijaisesti nimenomaan poikkeustilanteisiin. – Tarkoitus on luoda paine eduskuntaan, että valtio ryhtyy selvittämään asiaa, koska se on hoidettava kuntoon, että kukaan ei joudu olemaan pulassa sähkönhinnan takia poikkeustilanteissa. Jussinniemi kertoo, että muissa valtioissa on käytössään suojamekanismeja, jotka turvaavat tämän kaltaisissa tilanteissa kansalaisia. Hyvänä esimerkkinä tästä hän kokee Norjan, jossa on hintakatto tietylle kulutukselle, jonka yli menevästä osasta maksetaan markkinahintaa. Aloitteessa mainitaankin, että Norjassa käytössä oleva järjestely rohkaisee myös sähkön säästämiseen, mikä on ympäristönäkökulmasta perusteltua. – Tarkoitus ei ole myöskään sähköntuottajalle sellaista tilannetta aiheuttaa, että tuottaja joutuisi pulaan. Sähköntuottajalle taataan aina se jonkinlainen kate ja uusja korjausinvestoinnit. – Suomen sisällä tulisi olla sellainen velvoite, että yksityiskuluttajalle on taattava jollain suojamekanismilla se, ettei kuluttaja joudu pulaan. Meidän yhteiskunnassamme mikään ei toimi ilman sähköä ja meillä on paljon sähkölämmittäjiäkin – meillä on pakkoriippuvuussuhde sähköön. JUSSINNIEMI TOIMITTI henkilökohtaisesti kansalaisaloitteen eduskuntaan perjantaina 8. syyskuuta. Kannattajailmoitusten vaadittava 50 000 määrä paukkui rikki jo joulukuussa 2022. Keruuaika päättyi 22. helmikuuta, jolloin lopullinen kokonaiskertymä kannatusilmoituksille oli 57 381. Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloitteen taustalla toimivat vastuuhenkilöinä Jouni Jussinniemen lisäksi Joona Mielonen, Heidi Hietalahti, Mikko Kähkönen, Olli Kohonen, Hilkka Haagasekä Joonas Jormalainen. – Meillä ei ollut kiirettä keväällä jättää aloitetta eduskuntaan, koska hallituskauden loppuessa se olisi mennyt hylkyyn. Kun vaalit alkavat ja valta vaihtuu, kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauden lopussa. Täytyi odottaa, että uusi hallituskausi alkaa ja eduskunta aloittaa, jotta saatiin jättää kansalaisaloite uudelle eduskunnalle, jolloin varmistettiin se, että kansalaisaloite keretään myös käsitellä, Jussinniemi perustelee. Myös Digija viestintävirastolla meni oma aikansa, että tarkistuslaskenta saatiin valmiiksi. SONJA KÄHKÖNEN Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloite toimitettu eduskuntaan Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle Kansalaisinfossa 8. syyskuuta 2023. Kuvassa oikealta luovuttajat Jouni Jussinniemi ja Heidi Hietalahti sekä istuntoasiain päällikkö Antti Linna. Jouni Jussinniemi sai sähkölämmittäjänä tarpeekseen sähkönhinnan kohtuuttomasta noususta viime vuoden elokuussa ja laittoi yksityishenkilönä vireille Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloitteen, joka keräsi vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta joulukuussa 2022. Hallituksen vaihtuessa jäätiin odottamaan sopivaa hetkeä toimittaa aloite eduskuntaan, ja tuo hetki täyttyi viimein perjantaina 8. syyskuuta. Eduskunta, Hanne Salonen Pyhäjärvi tännään 2 2023 N:o 37 Keskiviikko syyskuun 13. päivä Nimmeensä juhlivat UUTISET Tänään Orvo Torstaina Iida, Isla Perjantaina Sirpa Lauantaina Hilla Sunnuntaina Aila Maanantaina Tytti Tiistaina Reija Pyhäjärven Sanomat on pyhäjärvinen yritys. Muistathan, että lehden tilaukseen kuuluu myös pääsy digilehteen. Kirjaudu tästä! pyhajarvensanomat.? /kirjaudu/
Kyllä! Ei! Vietätkö liian paljon aikaa puhelin kädessäsi? Seuraava kysymys: Huolestuttaako tulevan talven sähkölaskut? Kyllä Ei 74 % (32) 26 % (11) Näin vastasitte: Yht. 43 Vastaa verkossa pyhajarvensanomat.fi Viikon kyssäri on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. ”Aivan liikaa, vaikka osa puhelimen käytöstä on yleishyödyllistä asiointiakin.” ”Voin hyvällä mielellä olla puhelin kädessä ja sohvalla. Muuten olen aktiivinen, sekä monia harrastuksia.” ”Aivan liikaa ja kyllä se ärsyttää välillä. Aioin lomalla olla päivän, että käytän vain puhumiseen tai viestien laittoon, mutta ei onnistunut. Onneksi lapsenlapsen kanssa on sovittu, että hän muistuttaa käydessään: puhelin pois mummo.” ”Enemmän pitäisi keskittyä ympärillä tapahtuvaan elämään kuin luurin näyttöön.” ”Mikä on liikaa ja mikä ei? Varsin tulkinnanvarainen kysymys, mutta itse en koe olevani paljon puhelimella. Parisuhteen toinen osapuoli on tosin eri mieltä.” Viikon kyssäri PYHÄJÄRVEN CALLION FutureMINE-hankkeessa Pyhäsalmen kaivokseen kehitetään tulevaisuuden digitaalinen testikaivos, jonka tavoitteena on kehittää kaivosteollisuutta sen siirtyessä kohti digitaalisempaa ja sähköisempää aikakautta. Digitaaliset ratkaisut lisäävät henkilöstön turvallisuutta, toiminnan tehokkuutta ja vähentävät myös ympäristön kuormitusta. FutureMINE-hanke luo aidon maanalaisen sekä simuloidun digitaalisen kehitysympäristön kaivokseen, jossa kaivosteollisuuden tuotteita ja teknologiaa tutkitaan, kehitetään sekä testataan. Hankkeen yhtenä keskeisenä kohderyhmänä on akkukäyttöisen teknologian valmistajat ja käyttäjät, joiden toiminnassa korostuu uuden teknologian testaamisen ja käyttöturvallisuuden varmistaminen. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat räjähdeaineja räjähdetarvikkeiden kuljetukseen, varastointiin sekä käyttämiseen liittyvät yritykset. Pyhäjärvinen Nelli Hautamäki aloitti syyskuun ensimmäinen päivä hankkeen projektipäällikkönä. – Vastaan testi-infran rakennuttamisesta kaivokselle – olen täällä päässä vastuuhenkilönä. Projektipäällikön työhön kuuluu muun muassa myös budjetointia, asiakastapaamisia ja hyvin paljon muuta, hän kertoo. Ennen projektipäällikön kenkiin astumista Hautamäki kerkesi työskennellä noin puolitoistavuotta Kemin kaivoksella tuotannonohjaajana, urakanvalvojana sekä projektiasiantuntijana. – Nyt kun on ensimmäinen viikko Calliossa takana, niin on ollut vähän uuden opettelua, kun onkin saanut mennä töistä suoraan kotiin. On uudet rutiinit ja enemmän vapaa-aikaa myös kotona. Kemin työmaalle hän kulki joka ikinen viikko, joten Pyhäsalmi– Kemi väli tuli tutuksi. – Aloitin myös kaivostekniikan maisterin opinnot viime viikolla, että ei tässä tylsää tule, Hautamäki naurahtaa. PYHÄSALMEN KAIVOKSELLA tuore projektipäällikkö on työskennellyt yli kuuden vuoden ajan ennen lähtöään Kemiin, joten tuttuun ympäristöön sekä tuttujen ihmisten luo oli helppo palata takaisin. – Kaivosala on vienyt mukanaan jo siitä hetkestä lähtien, kun aloitin kaivosmiehen opinnot ja myöhemmin työt kaivosmiehenä. Tietysti sitä haluaa, että ala kehittyy ja on mukavaa, että saa itse olla mukana sen kehittämisessä, Hautamäki ajattelee. – Mukava porukkahan Calliossa on. Yksin ei tarvitse jäädä – porukalla mietitään ja aina saa apua, jos sitä tarvitsee. Calliossa työskentelee Hautamäen lisäksi toimitusjohtaja Henrik Kiviniemi, kehitysjohtaja Sakari Nokela sekä kiinteistöpäällikkö Veeti Kokkonen. Kehitysjohtaja Nokela kuvailee FutureMINE-hanketta Pyhäjärven Callion suurimmaksi hankkeeksi ikinä. Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy hallinnoimalle Callio FutureMINE-testikaivosprojektille on myönnetty Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Projektin kokonaisbudjetti on 2 100 000 euroa, josta Business Finlandin myöntämän avustuksen määrä on 1 050 000 euron suuruinen. Hankeaika jatkuu 2025 vuoden loppuun saakka. SONJA KÄHKÖNEN Nelli Hautamäki Callion suurimman hankkeen projektipäälliköksi Pyhäjärvinen Nelli Hautamäki aloitti syyskuun ensimmäinen päivä Callio FutureMINE – tulevaisuuden digitaalinen testikaivos -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeessa Pyhäsalmen kaivokseen kehitetään digitaalinen testikaivos, jolla voidaan vaikuttaa koko kaivosteollisuuden sähköistymiseen ja digitalisaatioon niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Nelli Hautamäki aloitti Pyhäjärven Callion FutureMINE -testikaivoshankkeen projektipäällikkönä. VIIME VIIKON Pyhäjärven Sanomissa (N:o 36) uutisoimme kaupunginhallituksen kokouksesta. Kokouksen tiedoksiannoissa tuotiin esille Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden 30.8. antama välipäätös. Pyhäjärven kaupunginvaltuusto myönsi Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy:n 250 000 euron tililimiitille sataprosenttisen takauksen kesäkuussa, josta tehtiin kunnallisvalitus heinäkuun 6. päivä. Valituksessa vaadittiin, että valtuuston päätös kumotaan ja sen täytäntöönpano kielletään niillä perustein, että kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on lainvastainen. HALLINTO-OIKEUS HYLKÄSI täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen, koska kaupunginhallitus ei ole vielä tehnyt päätöstä valtuuston päätöksen täytäntöönpanosta. Näin ollen hallinto-oikeus katsoi, ettei päätöksen täytäntöönpanoa ei ole tarpeen kieltää. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antaa päätöksensä kunnallisvalitukseen myöhemmin erikseen. Kaivosala on vienyt mukanaan jo siitä hetkestä lähtien, kun aloitin kaivosmiehen opinnot ja myöhemmin työt kaivosmiehenä. Tarkennus kaupunginhallituksen kokousta käsittelleeseen artikkeliin 3 2023 N:o 37 Keskiviikko syyskuun 13. päivä Lisää sisältöä verkossa! pyhajarvensanomat.fi Seuraa meitä myös somessa
9.9.1998 Tatit ovat turvallinen tapa sienestyksen saloihin AAMUTUIMAAN LAUANTAINA korit käsivarsillaan kokoontuivat sienikurssilaiset Rillankiven maastossa. 17 hengen poppooseen uskaltautui yksi mieskin. Tulevaisuuden sienestäjätoivoja edustivat äitiensä mukaan lähteneet tyttö ja poika. SIENITUNTEMUSTA JAKOIVAT Pyhäjärven 4H-yhdistyksen työntekijät Anna-Maija Ojala, Tiina Kyllönen ja Terttu Vartiainen sekä kuivausprojektista Sari Klasila. Päivän tavoitteeksi oli kirjattu oppia tuntemaan tateista yleisimpiä kauppatatteja, herkku-, punikki-, voija kangastatteja sekä niiden näköislajeja. KURSSIN VETÄJÄT korostivatkin, että sienestäminen olisi turvallisinta aloittaa juuri tateista. Niillä on niin selkeät tuntomerkit, ettei myrkyllisiä voi saada vahingossa koriinsa. Kuitenkaan monikaan, jo vuosiakin sienestänyt, ei uskalla ottaa saaliinsa sekaan tatteja. Syyksi monet sanovat, etteivät he osaa tehdä niistä ruokaa. Rouskuja, ”myrkkysieniä”, on monen mielestä helppo keittää ja säilöä suolaan. MAASTO-OSUUDEN JÄLKEEN sienestäjät kokoontuivat tuottajien majalle Lomarantaan. Tarkoitus oli grillata runsas herkkutattisaalis, mutta Pyhäjärveltä puhalsi niin navakka tuuli, ettei tulta rohjettu sytyttää. Nälkäiset täyttivät vatsansa herkullisella sienimuhennoksella. 13.9.1973 Palopoikien mainoa matka pustalle ja takaisin Pinkafield muistaa yhä vieraanvaraisen Pyhäjärven JÄLLEEN TÄNÄ vuonna oli Pyhäsalmen VPK:lla tilaisuus edustaa Suomea ja Pyhäjärveä kansainvälisissä palokuntakilpailuissa. Tällä kertaa kisojen järjestäjämaa oli Tshekkoslovakia sekä siellä isäntänä Brno:n kaupunki. Matkan tuloshan oli sarjassa 1/A ensimmäinen hopeatila, pistemäärän ollessa kaikista suomalaisista joukkueista paras. Lisäksi mainittakoon joukkueen nopeutta kuvastavan viestiesteradan voitto. Kokonaiskilvassa Pyhäsalmen VPK hävisi sekunnin kultamitaliin. MATKA SUORITETTIIN liikennöitsijä H. Rytkönen & Pojat linjaautolla kuljettajanaan Aulis Jormalainen. Seurueeseen kuului kilpailujoukkue 10 henkeä, 2 tuomaria sekä tulkki, yhteensä 13 henkeä. Joukkueen kokoonpano: Paavo Anttila, Seppo Tapaninaho, Kalle Pyykkönen, Timo Tikka, Aulis Tikkala, Matti Lehtinen, Tapio Kouvalainen, Pekka Pääkkönen, Pekka Tuikka sekä Markku Järvinen. Tuomareina Pekka Lamminaho ja Kauko Korpimäki. Tulkkina taas kerran maisteri Pekka Komu. Matkanjohtajana tällä onnistuneella matkalla toimi palopäällikkö Pekka Lamminaho. MATKAREITTI KULKI Suomesta autolautalla Puolaan Dansk’in satamaan, sieltä edelleen maan halki Tshekkoslovakiaan, edelleen Itävaltaan, Unkariin, Saksan Liittotasavallan halki Tanskaan ja sieltä Ruotsin kautta Suomeen. Liitto 18.9.1923 Yhdeksänvuotias Jutta Pääkkönen (vasemmalla) ja vuotta nuorempi Lauri Tikkanen olivat sienikurssin nuorimmat osallistujat. Palopoikien tuliaisiin ystävyyspalokunnille kuului kaksi Matti Korhosen tussityötä, joiden aiheena on Pyhäsalmen palotalo. Toinen luovutettiin Pinkafeltin palokunnalle ja toinen vietiin unkarilaisten ystävyyspalokunnan silmän iloksi. Taiteilija Korhonen ei tiettävästi ollut ihastunut tilaustyön aiheeseen, mutta koskapa joku taiteilija on ollut. Vastaanottajat joka tapauksessa iloitsivat sekä kuvan aiheesta että taiteilijan tavasta toteuttaa se. OLIN VIIME viikolla mukana Paikallislehtien päätoimittajayhdistys PPY:n opintomatkalla Tanskassa. Ohelmassa oli muun muassa vierailu Suomen suurlähetystöön, jossa tapasimme suurlähettiläs Harri Kämäräisen. Hän oli erittäin kiinnostunut ympäri Suomea saapuneiden päätoimittajien edustamien alueiden yritystoiminnasta. Suomen vienti Tanskaan on kasvussa ja vakavarainen Tanska tarjoaa paljon bisnesmahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Apua suomalaisille yrityksille Tanskan markkinoilla tarjoaa Tanskan Team Finland, johon kuuluvat suurlähetystön lisäksi Business Finlandin edustajat, Suomen Kulttuuri-instituutti ja kunniakonsulaattien verkosto. YKSI TANSKAN Team Finlandin työn painopisteistä on kasvattaa suomalaisten yritysten tuotteiden, osaamisen ja palveluiden hyödyntämistä YK:n hankinnoissa. Köpenhaminassa sijaitsee YK-kylä, jossa toimii 11 YK:n virastoa. YK tekee vuosittain hankintoja noin 18 miljardilla eurolla. Kööpenhaminassa olevien YK:n järjestöjen arvioidaan tekevän noin 40 prosenttia YK:n hankinnoista. Suomen osuus näistä hankinnoista on ollut hyvin pieni, vain noin 0,05 prosenttia. Suurlähettiläs kertoi, että Business Finlandin Philip Bank Kööpenhaminassa on erikoistunut opastamaan yrityksiä YK:n hankintaprosesseissa. Jos hankintakokonaisuudet ovat liian suuria, on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun myös yhteistyössä muiden kanssa. KÄMÄRÄINEN KERTOI myös yhdestä Euroopan suurimmista rakennushankkeista, Fehmarnin salmen alittavasta tunnelista. Noin 18 kilometrin mittainen tunneli rakennetaan elementeistä. Tunneliin tulee rautatielinjat molempiin suuntiin sekä nelikaistainen moottoritie ja huoltotunneli. Tunnelin arvioidaan valmistuvan vuonna 2029. Sitten Saksaan pääsee Tanskasta tunnin lauttamatkan sijaan kymmenessä minuutissa. Kiinteä yhteys Skandinavian ja Manner-Euroopan välillä lyhenee 160 kilometriä. Tällä tulee olemaan vaikutuksia myös suomalaisten yritysten vientiyhteyksiin ja kuljetuksiin. Suurlähettilään mukaan suomalaisia yrityksiä ei ole tunnelin urakoitsijalistauksissa näkynyt, vaikka osaamista Suomessakin varmasti olisi. Voisiko vaikka kaivoksella toimiva Callion Underground Rescue -koulutuskeskus tarjota osaamistaan rakentajille, operaattoreille tai seudun pelastuslaitoksille? SUURLÄHETYSTÖN MUKAAN Tanskassa työttömyys on erittäin alhaisella tasolla ja julkinen talous on vakaalla pohjalla. Hoitoalalla painitaan kuitenkin samojen haasteiden kanssa kuin muissakin Pohjoismaissa – hoitajista on pulaa. Terveyspalvelujen kerrottiin kuitenkin toimivan hyvin. Tanskalaisten on helppo hyggeillä – maassa voidaan hyvin. Tanskan markkinoilla mahdollisuuksia 4 Mitä kuuluu? 2023 N:o 37 Keskiviikko syyskuun 13. päivä Sanotaan Sanomista
Punkkuhyllyltä pulpettien eteen – Jarmo on aina tykännyt olla koulussa Ikosen koululla saattaa pihalla raikaa ukulelen sointi ja laulu, kun koulunkäynninohjaaja Jarmo Vaskilampi viettää välituntia oppilaiden kanssa. Vaskilampi työskenteli seitsemän vuotta Alkossa, josta suuntasi koulunkäynninohjaajaksi, eikä päivääkään ole tarvinnut katua. Eihän mikään ole niin helppoa kuin olla koulussa. Nimi: Jarmo Vaskilampi Ikä: 39 Ammatti: Koulunkäynninohjaaja Perhe: Kaksi lasta ja vaimo. Harrastukset: Lukeminen, tietokoneella pelaaminen, musiikki, lautapelit ja Pehkosen Markon vetämässä kahvakuulajumpassa ja sen jälkeisessä venyttelyssä olen nyt myös vuoden käynyt aina, kun niitä on ollut. Ensimmäisenä, kun aamulla herään, keitän kahvia. En voisi elää ilman perhettä. Pyhäjärvellä parasta on oma rauha. Vapaa-aikaansa Vaskilampi viettää mielellään muun muassa musiikin, kirjojen ja lautapelien parissa. Toisinaan lähdetään ulkoiluttamaan vanhaa Jawaa kylän pintaan. JARMO VASKILAMPI varttui aivan Vaskikellon likellä, jossa perheen äiti työskenteli kolmisenkymmentä vuotta. Kotipaikan pienellä maatilalla oli töitä, lehmiä, tupa täynnä väkeä ja asumisjärjestelyt jopa hieman erikoiset. – Minä kun synnyin, meillä asui isä, äiti, isoveli, mummu ja pappa sekä myös papan veli ja nainen, joka oli aikanaan meillä maatilalla ollut elämänsä töissä – ennen kun kaikki asuivat maatalossa samassa paikassa. Se oli vielä sellaista niin sanottua vanhaa aikaa, kun vanhemmat ihmiset asuivat siellä, missä ovat eläneet koko elämänsä, hän kertoo. Vaskilammen ollessa pieni, alle 10-vuotias, papan veli ja maatilan työntekijä muuttivat pois. Mummu ja pappa asuivat kotipaikallaan elämänsä loppuun saakka. – Se oli ihan hauskaa aikaa. Vanhemmilla ihmisillä on aina omat juttunsa, ja he kertoilivat kaikenlaisia tarinoita vanhasta ajasta. He olivat mukavia ja sellaisia ihmisiä, jotka tulivat lasten kanssa erittäin hyvin toimeen, se kun ei ole mikään itsestäänselvyys. Nykyajan ihmisten tulisikin Jarmon mielestä ottaa hieman mallia vanhemmista. – Vanhemmat ihmiset, kun ovat ikänsä eläneet keskenään, voivat sanoa toisilleen mitä tahansa, eikä sitä oteta aina niin vakavasti, hän naurahtaa. Lapsuuttaan mies kuvailee rauhalliseksi ja tasaiseksi elämiseksi. KYLÄN PINNASSA ei paljoa pörrätty alakouluikäisenä, kun kotipaikka oli hieman syrjemmässä – yläasteikäisenä sitten senkin edestä. – Yläasteikäisenähän sitä mopolla ajeltiin – kaikki ajoivat mopoilla, kun meidän ikäisemme eivät tarvinneet vielä mopokorttia. Olen syntynyt vuonna -84 ja -85 syntyneiden ja siitä nuorempien piti hommata mopokortti. Meillä oli kaikilla mopot ja ajeltiin kylällä vuorokauden ympäri aina viikonloppuisin, Jarmo naurahtaa. Nuorisoa riitti ja kylällä oli viikonloppuisin aina vilskettä. 5 Mitä kuuluu? -juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin. 2023 N:o 37 Keskiviikko syyskuun 13. päivä
6 Viikon varrelta – Nykyään tuntuu, että kun viikonloppuna sattuu ajamaan kylän poikki, niin eihän siellä ole ikinä ketään, näin yleistettynä. Meidän nuoruudessamme sitä porukkaa oli. Meidän aikanamme oli Wäinö, jossa kulki nuoria ja siihen aikaan oli vielä oikeita diskoja – Pohdin disko oli aina aivan täynnä. Jarmo ajattelee, että silloin eletty nuoruus Pyhäjärvellä on hyvin erilaista kuin se, mitä nuoret tänä päivänä elävät. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa, niin oli jo silloin. – Oli ehkä turvallisemman ja tasaisemman oloista. Oli sellaisia ihmisiä, joita piti varoa ja kaikki tiesivät, että ne henkilöt ovat nämä ja ne ovat tuolla – ei mennä sinne. Nykyään on ehkä sellaista harmaata aluetta enemmän, tai ainakin minulla on sellainen mielikuva, hän arvelee. SAATUAAN VALKOLAKIN oli seuraavaksi suuntana armeija. Ennen ja myös jälkeen armeijan nuori mies työskenteli puolen vuoden pätkät Ikosen koululla koulunkäynninavustajana, kun parisen kymmentä vuotta sitten työhön otettiin myös ilman koulutusta. – Lukion ja armeijan jälkeen silloinen tyttökaveri, nykyinen vaimo, pääsi Pietarsaareen ammattikorkeakouluun matkailupuolelle. Hain itsekin opiskelemaan, mutta en päässyt niihin, mihin halusin, kun en välttämättä ollut ihan hirveästi panostanut opiskeluihin lukion aikana, Jarmo naurahtaa. Kun haluttua opiskelupaikkaa ei irronnut, päätti Jarmo opiskella sellaista alaa, minkä koulutuksen ei arvellut menevän kuitenkaan hukkaan. – Pääsin AMK:ssa tradenomin koulutukseen Pietarsaaressa. Kävin kansainvälisen kaupan koulutusohjelman, enkä päivääkään ole niitä töitä tehnyt, enkä haluaisikaan – ei kiinnosta yhtään. – Oli vielä kaksikielinen koulu, osittain ruotsinkielinen ja ruotsin keskiarvoni oli 5,5 lukiosta. Helppoa oli, kun hymyili vaan ja nyökkäili, Jarmo nauraa. Ammattikorkeakoulun aikana ja vielä muutaman vuoden sen jälkeenkin hän työskenteli Pietarsaaressa Kivikangas Oy:llä, joka on tunnettu etenkin kalastajien keskuudessa. – Kun vaimo sai täältä töitä, niin muutettiin takaisin Pyhäjärvelle, kun minäkin olin saanut jo paperit ulos koulusta. Olin varmaan puolisen vuotta työttömänä ja pääsin Alkolle töihin. Olin siellä melkein päivälleen seitsemän vuotta töissä. ALKOSSA TYÖSKENNELLESSÄÄN Jarmo opiskeli työn ohessa Haapaveden opiston kautta koulunkäynninohjaajaksi. – Onhan siinä melkoinen harppaus, mutta minuuttiakaan en ole katunut! Sanotaanko vaikka näin, etten kokenut Alkon työtä omakseni. Ikosen koululla hän työskentelee nyt jo seitsemättä vuotta. Myös Emolahden koululla Jarmo kerkesi olla töissä ennen koulun lakkauttamista. Alkon tiskiltä pulpetin taakse on matkaa, mikä koulunkäynninohjaajan työssä veti puoleensa? – Olen aina tykännyt olla koulussa, ihan aina. Se ei tarkoita, että olen ollut hyvä tai että olen siellä mitään tehnyt, mutta olen aina tykännyt olla siellä, Jarmo hymähtää. – Eihän mikään ole niin helppoa kuin olla koulussa. Sinulle sanotaan moneltako sinä sinne tulet, sinulle sanotaan joka tunti erikseen, mitä sinä teet siellä, milloin menet syömään. Sitten taas sanotaan, mitä sinä teet ja, että nyt sinun pitää lähteä pois täältä. Vaihtelevuus virkistää myös mukavasti työarkea. – Sinulla on viikko-ohjelma, mikä on tavallaan sama aina, mutta joka viikon aikana tapahtuu miljoona asiaa, mitä ei ole etukäteen suunniteltu. Ja lasten kanssa tietysti tulee aina toimeen – helpommin kuin aikuisten, Jarmo nauraa. – Työ on vain minulle todella luontainen. Saa olla omana persoonanaan paljon, eikä ole liian jäykkää, vaikka toki töissä pitää olla sellainen kuin pitää. Jarmo on kiitollinen siitä, ettei hänen ole tarvinnut olla työttömänä juuri ikinä. MIEHEN VAPAA-AIKA täyttyy moninaisista harrastuksista sekä perheen kanssa yhdessä olosta. Jarmon perheeseen kuuluu kaksi lasta sekä vaimo. – Meidän perheemme on hyvin erilainen kuin oma lapsuuden perheeni. Pakolliset asiat pitää hoitaa kuten kuuluu, mutta ei mennä kuitenkaan liian tiukalla meiningillä. Ei se ole niin vakavaa aina, hän tuumii. Ajallisesti eniten vapaaaikaa harrastuksista täyttää musiikin kuuntelu, pelaaminen ja tietokoneen kanssa kikkailu. Muutaman vuoden ajan Jarmo on soitellut ukulelea St. Lake Ukulele Brosissa. – Mielellään soittelisi useamminkin, keikathan ovat aina mukavia. Keikalla on mukava soittaa, mutta uusia biisejä olen äärimmäisen laiska harjoittelemaan – isolla ilmeellä mennään, hän paljastaa nauraen. Vaikka keikkasoitot ovatkin mukavia, ei Jarmo ole koskaan kokenut olevansa luonteeltaan mikään esiintyjä, eikä hän kauheasti pidä olla muutoinkaan esilläolosta. – Keikat jännittävät aina aivan hirvittävästi, mutta parin biisin jälkeen sitä rupeaa ajattelemaan, että ei tämä ole niin vakavaa ja antaa mennä vaan. St. Lake Ukulele Brosin kokoonpano koostuu entisistä ja nykyisistä pyhäjärvisistä soittomiehistä. Bassoa soittaa Aatto Pennanen, rumpuja Raimo Väyrynen sekä ukulelea Arto Riihijärvi laulamisen lisäksi. – Meillä on tosi hyvä porukka. Meidän rumpalimme on ammattimuusikko, joka on soittanut koko ikänsä rumpuja miljoonassa bändissä ja on myös rummunsoitonopettaja. Basisti on koko elämänsä soittanut bassoa, ja hän on ollut Kokkolassa rehtorina. Hänkin on soittanut eri bändeissä, ja on soittanut Dannyn ja kaikkien muiden kuninkaitten kanssa, Jarmo naurahtaa. – Riihijärven Artonhan kaikki Pyhäjärvellä tuntee, hänkin on ikänsä soittanut kitaraa. Sitten on minä, joka en ennen ole soittanut yhtään mitään ennen tätä. Kertaakaan ei ole tullut bändikavereilta noottia, että olisi soitto mennyt huonosti, vaikka Jarmosta onkin joskus biisi, jos toinenkin, mennyt penkin alle. – On hauska, kun he ovat kaikki opettajia, ja aina tsemppaavat sitten; Hyvin meni! Jarmo karjaisee ja nauraa perään. Musiikkiharrastus näkyy toisinaan työelämässäkin. – Joskus soitan huvikseen koulun pihalla välitunneilla – lapset tykkäävät, kun soittaa ja laulaa. Uudemmat opettajat sitten ihmettelevät, että mistä ne lapset oppivat noita kappaleita, kun minähän en osaa lastenlauluja, soitan Eppuja ja Leeviä, hän hymyilee. LASTEN HARRASTUSTEN kautta Jarmo on löytänyt itsensä myös vastuuhenkilönä junnujen pesäpallosta. Aikataulujen sovittamista hän kuvailee kauheaksi, mutta muutoin pesäpallon vetäminen on ollut hauskaa. – Kaikista mielenkiintoisinta siinä ei ole ne pelit, vaan ne vastustajan valmentajat. Seuraan sitä, miten he reagoivat pelitilanteisiin, koska variaatioita on. Joillekin jokainen peli on Superpesiksen finaali, ja jotkut ovat sitten hyvinkin rennolla otteella, niin kuin itsekin olen. On hauskaa seurata, miten eri tavalla voi suhtautua eri asioihin. Vauhdikkaan pesäpallon rinnalla mies tykkää uppoutua kirjojen maailmaan. – Nyt on tullut luettua todella vähän, mutta aina olen lukenut jonkun verran, ja nuorempana hyvinkin paljon. Luen lähinnä Stephen Kingiä. Kingin kirjoja minulla on monta metriä hyllyssä itselläni. – Myös Terry Pratchettin kirjat ovat tosi hyviä, niihin kannattaa tutustua. Kirjat ovat vähän niin kuin fantasiakirjoja, joissa pilkataan normaalia fantasiakirjallisuutta ja nykyajan elämää. Jarmo kuuluu kahdeksanhenkiseen kirjakerhoon, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Piirissä jokainen valitsee tietyllä kriteerillä kerran kuukaudessa kirjan luettavaksi, jolle annetaan lopuksi pisteet. – On ihan hauskaa, miten eri tavoin samasta kirjasta voi ajatella. Yksikin kirja oli sellainen, että joka ikinen sivu otti päähän. Minua ihan suututti lukea sitä kirjaa, se oli ihan hirvittävä. Sitten toinen antaakin kirjalle arvosanaksi ysin. ITSEÄÄN JARMO kuvailisi sopeutuvaksi ja kokee osaavansa toimia erilaisissa tilanteissa lyhyelläkin varoitusajalla. Toisaalta myös hän on luonteeltaan sellainen ihminen, että jos jokin asia ei kiinnosta, ei se myöskään ole osa hänen elämäänsä. Harrastusmahdollisuuksien kantilta hän katsoo kotipaikkakunnallaan menevän hyvin. – Pyhäjärvi on näitä pieniä kaupunkeja, jotka ikävä kyllä pienenee koko ajan. Väkiluku vähenee ja sehän vaikuttaa kaikkeen muuhunkin – jos on porukkaa vähemmän, niin on myös kaikkea vähemmän, hän tuumii. – Vieruskunnista ja muista pienistä paikkakunnista mitä olen kuullut, niin Pyhäjärvellä on kuitenkin moni asia huomattavasti paremmin kuin jossain muualla. Pyhäjärvellä liikuntatarjontaa sekä erilaisia kerhoja riittää niin nuorille kuin aikuisillekin aina naisvoimistelijoiden, seurakunnan sekä kaupungin järjestämänä. – Pyhäjärvellä pääsee edullisesti ja monipuolisesti eri jumppiin ja muihin liikuntajuttuihin – eihän näillä hinnoilla muualla pääse yhtään mihinkään. Kaupungin lasten erilaiset kerhot ovat todella suosittuja ja melkein täynnä varmaan kaikki. – Liikuntatarjontaa on Pyhäjärvellä varmasti keskitasoa paremmin, ja talvella ajetaan 30 000 kilometriä latua tuonne metsään, että hiihtolatua kyllä löytyy, Jarmo nauraa. SONJA KÄHKÖNEN Jatkoa edelliseltä sivulta. Jarmo Vaskilampi työskentelee Ikosen koululla koulunkäynninohjaajana. Kouluympäristö on aina ollut Jarmosta mukava ja hänelle luontainen. Onhan siinä melkoinen harppaus, mutta minuuttiakaan en ole katunut! Sanotaanko vaikka näin, etten kokenut Alkon työtä omakseni. Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
7 Viikon varrelta PYHÄJÄRVISLÄHTÖINEN JONNA Niskanen toimi viisi kuukautta korkeakouluharjoittelijana Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjäryhmässä. Vuonna 2017 perustettu Venäjä-ryhmä (The Russian Military and Security Research Group) toimii Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksella tarkoituksenaan tutkia nykyajan sotilasja turvallisuuskehitystä sekä venäläisen ajattelun teoreettisia ja historiallisia merkityksiä. Ryhmä päivittää toiminnastaan blogiinsa. – Aloitin viiden kuukauden korkeakouluharjoittelun viime maaliskuussa, ja harjoittelu päättyi nyt elokuussa. Päädyin hakemaan tähän harjoitteluun omien mielenkiinnon kohteiden ja tietysti opintojeni kautta, Niskanen kertoo. NISKANEN ON humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineenaan venäjän kieli ja kulttuuri. Hän on opiskellut myös turvallisuuden ja strategisen analyysin opintokokonaisuuden Jyväskylän yliopistossa sekä Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntijaopintoja Aleksanteri-instituutissa. – Tutkintoon harjoittelu ei ole minulla pakollinen, mutta koen sen erittäin hyödylliseksi tulevaisuutta ajatellen. Harjoittelun aikana työskentelin osana Venäjäryhmää. Tutkin esimerkiksi Venäjän toimintaa arktisella alueella, ja siitä kirjoittamani raportti löytyykin ryhmän blogista. Äänitimme myös tästä aiheesta jakson Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon ytimessä -podcastiin, joka löytyy Spotifysta. Arktisen alueen lisäksi Niskanen tutki Venäjän uutta ulkopolitiikan konseptia, joka julkaistiin viime maaliskuussa. – Konsepti linjaa Venäjän ulkopolitiikan sisältöä. Kokonaisuudessaan harjoittelu antoi kattavan kuvan niin Maanpuolustuskorkeakoulun kuin Venäjä-ryhmän toiminnasta, kehityin kirjoittajana ja sain varmuutta valitsemalleni urapolulle. Venäjä-tutkimus on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa! Jonna on asunut aikaisemmin Venäjällä. – Olen asunut Venäjällä kaksi pidempää jaksoa ja opiskellut venäjän kieltä ja sen kulttuuria jo usean vuoden ajan, joten niistä on tullut iso osa minua niin ammatillisesti mutta myös ihan muutenkin. On hyvä muistaa, että esimerkiksi kielen puhuminen ei ole automaattisesti yhteydessä siihen, että kannattaisi Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Tämänhetkinen maailman poliittinen tilanne on toki muuttanut asioita myös omalta kohdaltani. Esimerkiksi Venäjällä matkustaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista. PERJANTAINA JUHLITAAN demokratian päivää. Useissa yhteyksissä todetaan Venäjän olevan uhka demokratialle. – Kyllähän Venäjän toiminta on jo pitkään osoittanut, että näin on. Tutkiessani Venäjän ulkopolitiikan konseptia esiin nousi Venäjän näkemys omasta itsestään yhtenä maailman voimakeskuksista. Konseptin mukaan Venäjä pyrkii kohti uutta moninapaista maailmaa, jossa sen yhteistyö suuntautuu lännestä kohti globaalia etelää. Vaikka maailman rauha on järkkynyt, ei Suomella ole tässä hetkessä suoranaista hätää. – Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat huonot, eikä muutosta ole ainakaan lähitulevaisuudessa nähtävissä. Sodan täytyy ensin loppua. Venäjä ei ole Suomelle tällä hetkellä sotilaallinen uhka. Venäjä käy sotaa tällä hetkellä Ukrainassa. Kuten puolustusministeri Häkkänen vasta sanoi, niin voidaan nukkua ihan rauhassa, Niskanen toteaa. MITÄ TAVALLISEN suomalaisen tulisi ymmärtää Venäjästä ja sen toiminnasta? – Venäjän toimintaa on vaikea ymmärtää, vaikka olisi pitkään sen parissa toiminutkin. Yksi tapa on lähteä tarkastelemaan asioita historian kautta. Hyvä luento löytyy YouTubesta, jossa käsitellään Venäjän strategista kulttuuria, ja jonka pohjalta on sittemmin kirjoitettu kirjakin ”Miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii”. Kirjan kirjoittajat ovat Martti J. Kari ja Antero Holmila. Nyt harjoittelun tultua päätökseen jatkuvat Jonnan opinnot kohti maisterin papereita. – Aloitin viime viikolla lukuvuoden Helsingin yliopistolla, ja tarkoituksena on saattaa opinnot nyt loppuun ja valmistua. Tavoitteena on saada maisterinpaperit ensi syksyyn mennessä, katsotaan sitten sen jälkeen, mihin elämä vie! JOONAS KÄRKKÄINEN Venäjä-tutkimus on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa Jonna Niskanen perehtyi itänaapurin toimintaan korkeakouluharjoittelussa. Hän tutki harjoittelussaan Venäjän toimintaa arktisella alueella. 15. syyskuuta vietetään demokratian päivää. Ukrainan sodan myötä yhä useampi tuo esille sen, että Venäjä on uhka demokratialle. Tämän näkemyksen jakaa myös Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän harjoittelijana toiminut Jonna Niskanen. Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat huonot, eikä muutosta ole ainakaan lähitulevaisuudessa nähtävissä. Jonna Niskasen albumi Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
8 Viikon varrelta SUNNUNTAIN JA maanantain välisenä yönä noin yhden aikaan oli karhu käynyt kaurassa Särkiperällä, jonka myötä Osmo Tikan luotsaama karhuporukka kokoontui heti maanantaiaamuna 4. syyskuuta Kuusenmäelle puoliseitsemältä aamulla. – Me lähdettiin koiramiesten kanssa aamulla liinaamaan teitä sieltä ympäriltä, missä karhu oli käynyt, jos löydettäisiin jälkiä ja nähtäisiin, mihin suuntaan se on mennyt. Jälkiä ei löydetty, mutta Oskarin koirat rupesivat haukkumaan karhua joskus kahdeksan jälkeen, Jouni Komu kertaa. Kaksi Tikan koiraa haukkuivat alkuun karhua, jonka jälkeen Osmo laittoi kolmannen koiransa haukulle ja Komu omansa, jotta ensimmäiset koirat saavat hengähtää. Ensimmäinen ampumatilanne tulikin sen jälkeen Komun tähtäimeen. – Karhu tuli kohti sellaisessa vanhan pellon pohjassa, mikä kasvaa nyt koivua, joten siinä risukossa näkyvyys oli erittäin huono. Karhu tuli kymmenen metrin päähän meitä kohti, mutta en pystynyt ampumaan, kun koirat olivat ampumalinjalla edessä ja takana. Kontiainen jatkoi matkaansa kohti passissa ollutta Pauli Jääskeläistä, joka oli valinnut passipaikkansa metsästyskokemuksensa pohjalta – oltiinhan nyt hänen kotikentillään Kuusenmäen laitamilla. – Siinä olen ikäni metsästänyt, niin tunnen melkein kaikki kannot ja kolot sekä tiet ja pellot alueelta. Hirveä on metsästetty alueella monta kymmentä vuotta, ja olen vähän sitä mieltä, että sieltä mistä hirvet kulkevat, niin samasta paikasta kulkee myös karhu. – Menin sellaiselle paikalle, mihin olen joskus hirvenkin ampunut, että kyllä se varmaan tähän karhukin tulee. Ei minun tarvinnut siinä odotella kuin vajaa tunti, kun karhu tuli paikalle, Jääskeläinen kertoo. Pauli pääsi turvallisesti ampumaan karhua ilman, että koirat olisivat olleet linjalla ja näin ollen vaarassa. Laukaus ei kuitenkaan kaatanut karhua välittömästi. – Kyllä se on niin sitkeä eläin, että jonkin matkaa meni vielä ampumisen jälkeen, ja Jouni pääsi sitten seisovan haukun ottamaan ja karhun lopettamaan, ja hyvä niin. – Karhu tuli sivuttain minusta ohi – olisiko ollut parikymmentä metriä ampumamatka, kun ammuin ja se tippui niille jalansijoilleen, Jouni kertoo. MAANANTAIAAMUINEN KARHUJAHTI sai päätöksensä, kun 140-kiloinen nuorehko aikuinen uroskarhu kaatui Särkiperän ja Valtatie 27 väliin Kurrennevalle, Kuusenmäen metsästysseuran maille hieman yhdentoista jälkeen. Karhu pysyi koirien hallinnassa ja haukussa koko kolmisen tuntia. – Minulla ja Oskarilla oli jahdissa todella hyvät koirat, niin ei hätää ollut ja muillakin olisi vielä lisää ollut koiria. Näin alkusyksystä, kun tahtoo olla lämpimät kelit ja koirat voivat vielä olla hieman kesäkuntoisia, niin ne tahtovat sipata. Meillä on ollut sellainen taktiikka, että aina välillä lisätään tuoreita koiria, ettei karhu joudu hukkaan, Jouni kertoo. Karhunmetsästyksessä koira on äärimmäisen tärkeä työkalu. – Pakkohan se on koira olla, ei se muuten onnistuisi tämä homma. Erittäin tärkeää on juuri sellaiset koirat, niin kuin Oskarin vanhin koira, mikä löytää karhun ylös – havainto oli kumminkin monta tuntia vanha kuten myös jälki, minkä perään pääsi. Kovan työn tekivät jahdin ensimmäiset koirat, jotka löysivät karhun ylös! YHTEISTUUMIN KAADETTU karhu oli molemmille metsästäjille ensimmäinen. Metsästysharrastusta Jounilla on takanaan parisen kymmentä vuotta, joista noin viisi hän on ollut osa myös karhunpyyntiä. 65-vuotiaalle Paulille metsästyskokemusta on kertynyt jo 50 vuotta. – Karhunmetsästys on kaikkeen muuhun metsästykseen verrattuna monta kertaa haastavampaa. Se on metsänkuningas ja vaikea saalis saada – nimensä mukainen, hän ajattelee, jonka myös Jouni allekirjoittaa. – Itselläni on hirvikoiria, ja paljon on tullut hirviä pyydettyä. Näin alkusyksystä koirilla pystyy myös karhua jahtaamaan, Komu lisää. Koskaan aiemmin hän ei ole edes ampumatilanteeseen karhun kohdalla päässyt, jonka vuoksi Jouni tuumii, että sekin kertonee, kuinka haasteellinen metsästettävä karhu oikeastaan on. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen päässyt itse ampumaan karhua. Takavuosina Liittoperälle ammuttiin karhu, niin pääsin siihen viereiseltä passilta näkemään. Olen ikäni liikkunut metsässä ja tämä on toinen kerta, kun näin juoksevan elävän karhun. Se väistää aina ihmistä, Pauli puolestaan kertoo. KAADETTU KARHU hyödynnetään kokonaisuudessaan. Nyt kun karhu kaatui Jääskeläisen ja Komun toimesta, miehet sopivat keskenään, että talja päätyy tällä kertaa viimeisen laukauksen ampuneen Jounin haltuun. – Muistohan siitä ampujalle jää. Karhun kallo menee meidän metsästysseuramme talon vitriiniin, kun karhu meidän seuramme alueelle kaadettiin ja minulle tulee siitinluu. Minä teen siitä taikakalun itselleni, ensimmäisen laukauksen ampunut Jääskeläinen naurahtaa. – Liha pitää trikiinitarkastaa. Jo keskiviikkona tuli tieto, että eläin oli puhdas, Komu tietää kertoa. – Siitä ei aivan hirveästi tuollaisesta 140-kiloisesta karhusta loppujen lopuksi lihaa tule, mutta liha paloitellaan, laitetaan vakuumiin ja porukan kesken myyntiin, että itse kukin saa ostaa, joka haluaa, Jääskeläinen lisää. SEURAN TÄLLE syksyä myönnetty ainokainen karhunkaatolupa on nyt käytetty. – Sopivaa uroskarhua on etsitty, ja sellainen saatiin. Ei mielellään naarasta pyydetä, Komu kertoo tyytyväisenä. – Luvat ovat tiukassa. Viime syksynä Itä-Suomessa eväsivät lupia, niin minusta vähän näyttää, että karhukanta on kasvanut. Metsänkuningas kaatui kahden metsästäjän laukauksiin Kurennevalla Tikan Osmon karhuporukkan jahti sai päätöksensä maanantaina ennen puoltapäivää, kun 140-kiloinen uroskarhu kaatui Kuusenmäen metsästysseuran alueella Kurennevalla. Metsänkuningas kaatui Pauli Jääskeläisen ja Jouni Komun yhteistyöllä. Komun Jounille maanantainen kaato oli ensimmäinen hänen kaatamansa karhu. Jounin vierellä myös karhua haukkunut oma koira, Lehtikankaan Leka. Jounin kotialbumi Vaikka Pauli Jääskeläinen on harrastanut metsästystä jo viitisenkymmentä vuotta, oli karhunkaato hänelle ensimmäinen. Karhunmetsästys on kaikkeen muuhun metsästykseen verrattuna monta kertaa haastavampaa. Se on metsänkuningas ja vaikea saalis saada. Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
9 Viikon varrelta TALVISET LUMIVALLIT, Ollintien jyrkkä mäki, korkeat reunakiveykset, portaat rakennuksiin ja liian jyrkät luiskat muun muassa koetaan liikkumista haittaaviksi Pyhäsalmen keskustassa. Esteettömyskävelyllä kierrettiin kaupungintalolta Makasiinitorille ja seurakuntakeskukseen ja löydettiin sekä hyviä että huonoja kohtia esteettömyyden kannalta. Asiantuntijana oli liikennesuunnittelija Elina Lämsä Destialta. Hän antoi hyviä vinkkejä, joita paikalliset voivat viedä eteenpäin esteettömyyden parantamiseksi. Voimaan tulleen esteettömyysdirektiivin siirtymäaikaa on jäljellä vajaat kaksi vuotta. – On hyvä, että on penkkejä torilla ja myös tien ylitysten kohdalla. Ne voisivat olla värikkäitä, helpommin erottuvia, Lämsä havainnoi. Alaympyrän jälkeen kaupungintalolle päin oleva Ollintien suojatie on Lämsän mielestä toimiva, siitä pääsee rollaattorilla ja pyörätuolilla ja suojatien päässä on tuntoon perustuva reuna näkövammaisille. – Istutukset ovat jo korkeita. Keskellä ajoväylää oleva pensas peittää auton näkyvistä suojatielle mennessä. Hankaluuksia tuottavat routavauriot jalkakäytävillä. Niissä voi horjahtaa tervekin kulkija, pyöräilijä ja skuutilla ajava. Rakennuksiin johtavat luiskat ovat usein liian jyrkkiä ja vailla kaiteita. Kaltevuuden tulisi olla enintään 5 prosenttia. Loivassakin luiskassa voi olla kynnys, johon kulku tökkää. Käsijohteet eli kaiteet, joista voi nykäistä helpottavat pyörätuolilla liikkuvaa. Makasiinitorille Elina Lämsä lisäisi esteettömän parkkipaikan. Torin pinta on hyvä. VANHUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Taimi Piippo kertoi, että apuvälineitä käyttäviä pelottaa kulkea Kaislarantaan vievällä Tikkalantiellä autojen seassa etenkin talvella, kun tie entisestään kapenee. Lämsä kertoi kylätiekokeiluista, joilla autoliikennettä on rauhoitettu tekemällä tie yksikaistaiseksi. Kevyt liikenne kulkee kahta puolta autokaistaa. – Kun on aika päällystää tie uudelleen, tällaisen muutoksen voisi tehdä. Ulko-ovi tulisi saada auki samanlaisella voimalla kuin maitopurkin nostaminen. Elina Lämsä mittasi kalapuntarilla kaupungintalon oven avaamiseen tarvittavaa voimaa. Se on nelinkertainen suositukseen verrattuna. Asiaa auttaa kuitenkin se, että ovessa on matalalla soittokello, jolla voi pyytää apua. Hyvää on myös pystykahvat, joihin pyörätuolissa istuvakin ulottuu. LÄMSÄ EVÄSTI vanhusja vammaisneuvostolaisia tekemään yhteistyötä viranomaisten, tienpitäjien ja yrittäjien kanssa esteettömämmän kulkemisen edistämiseksi. Hän laatii katselmuksesta raportin, joka voi olla pohjana neuvotteluille. – Odottakaa raporttia ja sitten kutsukaa koolle ylläpitäjät ja yrittäjät ja miettikää yhdessä, miten parhaiten voitte edistää esteettömyyttä, Elina Lämsä neuvoi. Kirsi Haapea Kohti esteettömyyttä Vanhusja vammaisneuvostojen koolle kutsumalla esteettömyskävelyllä viime viikon tiistaina tuli paljon tietoa ja vinkkejä Pyhäsalmen taajaman kehittämiseen helppokulkuisemmaksi kaikille. Torilla on asiallinen pinta ja penkkejä. Esteetön parkkipaikka tarvittaisiin, Elina Lämsä Destialta kertoi Pyhäjärven vanhusja vammaisneuvostojen edustajille esteettömyyskävelyllä. Elina Lämsä mittasi kaupungintalon oven avaamiseen tarvittavaa voimaa kalapuntarilla. Runsaan 4 kilopondin voima on neljä kertaa suurempi kuin suositus. Metsänkuningas kaatui kahden metsästäjän laukauksiin Kurennevalla Vaikka Pauli Jääskeläinen on harrastanut metsästystä jo viitisenkymmentä vuotta, oli karhunkaato hänelle ensimmäinen. Harri Forss Meidänkin kylällämme tässä Kuusenmäellä on näköhavaintoja ollut tänä kesänä ja syksynä, että kyllä niitä karhuja on. Karhunmetsästys on luvanvaraista touhua ja hyvä niin, Jääskeläinen painottaa. Vaikka metsänkuningas kaatuikin kahden miehen laukauksiin, on karhu metsästysporukan yhteinen. Se on porukassa pyydetty, ja porukassa ammuttu. – Meidän metsästysporukkamme vetäjä, johtaja ja luvanhakija Osmo Tikka on oikea ammattilainen karhunmetsästyksessä. Hän tietää, missä ne karhut asustelevat. Varmasti monta viikkoa on tällekin syksyä niitä katsellut ja osasi kaivella karhun esille, Pauli Jääskeläinen summaa. – Koko karhuporukassa on mahtava yhteishenki ja koirat mahtavia, Jouni Komu lisää. SONJA KÄHKÖNEN Muistilist Suomenselän Muisti ry Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistin neuvontapiste maanantaisin klo 9-14 ilman ajanvarausta. Kaikille avoimet aivotreenit maanantaisin klo 14-15. Muistibingo ke 13.9. klo 13.00. Kahvittelua ja bingoilua muistisairautta sairastaville ja läheisille. Kirstin porinapiiri keskiviikkoisin klo 17.15. Lisätietoja greta.kauranen@suomenselanmuisti.fi , puh. 040 026 8711 Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry Biljardikerho tiistai ja perjantai klo 8-11 Asematien Nuokkari Keilailupiiri torstaisin keilahallilla, vuorot 12-13 ja 13-14 Bocciapiiri lauantaisin klo 9.30 keskuskoulun liikuntasali Lentopallopiiri maanantaisin klo 15.30 Ikosen koululla Kerhon sijaan vierailemme kutsuttuna torstaina 21.9 Nivalan yhdistyksen kerhossa. Linja-auto rautatieasema 8.30, uimahalli 8.35. Kyytimaksu 5 euroa kerätään matkalla. Ilmoittaudu ennakolta kyydin ja tilatarpeen vuoksi Maijalle 044-0196610. Lasse Hoikka&Souvarit konsertti Ylivieskassa 28.10.2023. Ilmoittautuneet, maksakaa matkan hinta 70 euroa 23.9 mennessä EL:n Pyhäjärven yhdistyksen tilille FI32 5375 0320 1091 15. Vielä muutama paikka jäljellä, soita Maijalle 044-0196610. Perinteinen pikkujoulumatka nyt Kivitippuun 29.111.12.2023. Matkan hinta noin 205 euroa/hlö sisältäen majoituksen 2hh, aamiaiset, tulokahvit, päivällisen ja joulubu? een, ohjatun vesijumpan, ohjelmallisen pikkujoulun sekä karaokeettä orkesteritanssit. Varmista lähtösi Paavolle puh. 0400-388661 syyskuun aikana. Kotisivut: www. elakeliitto.fi /pyhajarvi Seniorit Syyskausi alkaa tänään 13.9. klo 11-13.00 Asematien nuokkarilla. Tervetuloa. Sydänyhdistys Sydänkerhon syyskauden aloitus maanantaina 18.9.2023 klo 15.00 Päiväkeskus Virikkeessä. Vierailijana palvelupäällikkö Henna Somppi, Taukokankaan Kuntoutus Oy. Aiheena Taukokankaan ajankohtaiset kuntoutusasiat, sydänkuntoutus ym. Sydänyhdistyksen 50v-juhla 24.9.2023 Srk keskuksessa. Keilausta torstaisin klo 12-13 ja 13-14 Keilahallilla. Kuntosali perjantaisin terveyskeskuksen kuntosalilla klo 14.00-16.00. Hinta 3€/käyntikerta – laskutetaan jälkikäteen. Pyhäjärven Naisvoimistelijat Rentouttava aamuverryttely-Jumppa jatkuu Tiistaisin klo 10.00 10.45 Asematie 1, Pyhäsalmi Tervetuloa! Elä unoha näitä Keittiö -ym. kalusteet edullisesti Kiuruvedeltä TOIMI-kaluste 040 531 2709 Pyhäjärve kuulumise mukaas. Tilaa! 27 €/3k (Paperija digilehti) Soit 040 772 0231 Tarjous voimassa 20.9.2023 saakka. 3kk tilaus normaalisti 30€. Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
10 Hengenravintoa ”LAPSIA SYNTYY ja kuolleita itketään”, vastasi joskus vuosia sitten eräs kollega työkuulumisista. Papin työn suuri etuoikeus on olla läsnä ihmiselämän merkkihetkissä. Ristiäiset ja häät ovat tietysti suuren ilon ja onnen juhlaa: kiitollisuus elämän ihmeestä tai rakkauden ja kumppanuuden löytymisestä liikuttavat pappiakin. Joskus minulta kysytään, eikö ole raskasta olla mukana hautajaisissa lähes viikoittain. Kyllä surevien suru koskettaa. Elämän hauraus ja rajallisuus on aina pysäyttävää. Mutta hautajaisissa on myös paljon kaunista ja lohdullista. Vaikka suru olisi suuri ja kaipaus kipeä, hautajaisten tunnelma voi silti olla levollinen ja täynnä toivoa. Kun ihmiset sipaisevat vielä kerran arkun pintaa tai jakavat muistojaan, voi vakuuttua, että rakkaus ei koskaan katoa. Se on kuolemaakin väkevämpi. RAKASTETUIMMAT HAUTAJAISVIRRET ovat lähes poikkeuksetta kiitosvirsiä. Suurimmankin menetyksen alla voi kokea kiitollisuutta siitä ajasta, mikä on ollut ja siitä, mitä on saanut yhdessä jakaa. Kiitollisuudessa, joka versoo hentona surun keskellä, on jotain hyvin liikuttavaa. Ja sen voi aistia saattoväestä, kaikkien kyynelten lävitse. Kiitollisuus elämän lahjasta ja lopulta myös ikuisen elämän lahjasta lävistää surun pimeyden kuin tähdet tumman taivaan. KULUVA VIIKKO on kirkkovuodessa kiitollisuuden viikko. Se herättelee huomaamaan, mitä kaikkea hyvää Jumala on tehnyt. Kiitollisuus luo levollisuutta ympärilleen ja on mitä suurimmassa määrin Jumalan lahja ja ihme. Mieli, joka täyttyy kiitollisuudesta, ei ummista silmiä kärsimykseltä tai surulta. Mutta kiitollinen mieli erottaa vierellä kulkevan, meitä kaiken läpi kantavan, Jumalan ja nousee lausumaan Hänelle: Kiitos! Mirva Ahola kirkkoherra Pyhäjärven seurakunta Kiitos sulle, Jumalani Unsplash Seurakuntatiedot Hautaan siunattu: Erkki Olavi Kohonen 79 v. ja Kari Heikki Nuorti 82 v. Jumalanpalvelukset ovat nähtävissä Facebook Liven kautta sekä kuunneltavissa nettiradiosta, www. pyhajarvenseurakunta.fi/ nettiradio Keskiviikko 13.9. klo 10.30 Kultaisen iän kerho srk.keskuksessa. Asiaa lääkkeistä, Pyhäjärven apteekki. klo 13.30 lapsikuoron harjoitukset Mikkelinpäivää varten. Aluksi välipala. klo 13.00 ry:n varttuneiden kerho Koskelan mökillä, Pöydänpääntie 15. Torstai 14.9. klo 10.00 Gospel-jumppa srk.keskuksessa. Perjantai 15.9. klo 18.00 lauluseurat ry:llä. Sunnuntai 17.9. (16. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. klo 12.00 pyhäkoulu ry:llä. Maanantai 18.9. klo 18.00 päiväkerho rauhanyhdistyksellä. Keskiviikko 20.9. klo 13.30 lapsikuoron harjoitukset Mikkelinpäivää varten. Aluksi välipala. Sunnuntai 24.9. (17. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. Lähimmäisen kammari avoinna ma-pe klo 10-14 ja Kirpputori Löytösoppi ma, ke ja pe klo 10-14. Tulossa hiljaisuuden joogapäivä la 14.10. Tervetuloa tutustumaan ja osallistumaan! Lisätietoa ja sitovat ilmoittautumiset 10.10. mennessä Mirva Ahola p. 0400 714503, mirva.ahola@evl.fi. Kirkkoherranvirasto poikkeuksellisesti suljettuna ti 19.9. Puhelinnumerot: Kirkkoherranvirasto 0400 395220, avoinna ma-to 9.00-12.00 Kirkkoherra Mirva Ahola 0400 714503 Seurakuntapastori Heli Hänninen 0400 395222 Vt. diakoni-lähetyssihteeri Tea Jouhki 040 5118674 Vt. nuorisotyönohjaaja Stiina Matinniemi 040 7356351 Nuorisotyönohjaaja Maija Huuskonen 040 708897 SU 17.9. Lähetyskokous klo 11, kahvio, arvonta TI 19.9. Rukousilta klo 18 TERVETULOA TILAISUUKSIIN! KUUNTELE PUHELINHARTAUS 0206582698 PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA Sunnuntain sana Siunaus toimitettu Pyhäjärven Kirkossa 2.9.2023. Lämmin kiitos kaikille meitä surussamme tukeneille! Rakkaamme Sylvi Kyllikki OJALA o.s. Ojalainen s. 22.9.1930 Kurkijoki k. 30.7.2023 Pyhäjärvi Kun muistelemme yhteisiä teitä, kuinka sä ahkeroit, rakastit meitä. Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä, on sydän, silmät täynnä kyyneleitä. Äitiä ja mummoa rakkaudella muistaen Pirjo ja Jukka Markku ja Päivi Janiika ja Eino, Matias Pertti Palveleva ja luotettava Palotie 1, PYHÄSALMI | 040 6565080 Palvelemme MA-PE 9-17, LA 9-14, SU sulj. KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO www.kukkamarleena.? • Arkut • Arkut • Uurnat • Uurnat • Surusidonta • Surusidonta • Hautakivet • Hautakivet Luotettavaa hautauspalvelua Luotettavaa hautauspalvelua Puutarhan Puutarhan Kukka Kukka Yhteistyössä Hautaustoimisto Venla www.ronkonkukkatarha. PUUTARHAN KUKKA Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi puutarhan.kukka@co.inet. 08 780 777 NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRANSIJAISUUS Pyhäjärven seurakunnassa on haettavana viransijaisuus lapsija varhaisnuorisotyössä 19.10.20232.9.2024. Tarkempi hakuilmoitus www.pyhajarvenseurakunta.?/uutiset Hakemukset 22.9.2023 klo 16 mennessä: pyhajarvi.seurakunta@evl.? Tiedustelut kirkkoherra Mirva Ahola, p. 0400 714 503, mirva.ahola@evl.? ja nuorisotyönohjaaja Maija Huuskonen p.040 708 8975 maija.huuskonen@evl. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Pyhäjärven ortodoksisessa tsasounassa perjantaina 22.9.2023 klo 11.00. Muistotilaisuuden pidämme kutsuttujen kesken. Lämmin kiitos Pyhäjärven kotihoidon ja vuodeosaston henkilökunnalle rakkaamme hyvästä hoidosta. Rakkaamme Väinö Juhani KUDJOI s. 2.3.1949 Polvijärvellä k. 8.9.2023 Pyhäjärvellä Ei mahdu se asia sanoihin, ei lauseisiin, ei kyyneliin, miten paljon sä meille merkitset. On kuvasi piirtynyt sydämiin, sinä ansaitset parhaimmat kiitokset. Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Pirjo Anu ja Mikko Säde Samu ja Emmi Tuuli Minna ja Juha Rasmus Emilia Arttu Siskot perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
11 Kulttuuri RUOTASEN PÄIVÄKODILLA aloitetiin arki maanantaiaamuna Sadonkorjuujuhlalla, jossa Hiisimuorin hoivan lapset pääsivät tutustumaan moninaiseen satoon kolmella eri rastitehtävällä. Päiväkodin lapset saivat testata kädentaitojaan pihalla piirtämällä ja värittämällä asvalttiin erilaisia vihanneksia, kun taas viereisellä rastilla kerättiin pihamaalle karanneet vihannekset takaisin omiin koreihinsa. Koreihin lajiteltiin jokaiselle tutut perunat, tomaatit, porkkanat, perunat, herneet, sipulit sekä punajuuret. SISÄLLÄ KOLMATTA rastia veti Pyhäjärven Marttojen Kaisa Tapaninaho. Marttojen maistelupisteellä hämmästeltiin ja maisteltiin monenlaista herkkua. Tuttu porkkana maistui lapsille ja kesäkurpitsan palat hävisivät hetkessä leikkuulaudalta parempiin suihin. Vihreällä palkopedillä makaavat kirkkaan pinkit ruusupavut herättivät ihastelua. – Pavuista tulee massu vähän kipeäksi, jos niitä syö raakana, niin ne pitää aina keittää ennen syöntiä, Tapaninaho opasti hyvinkin innokkaita pieniä maistelijoita. Maistelupisteellä oli esillä satoa aina viljasta sieniin sekä kaaleihin ja papuihin ja kaikille tuttuihin porkkanoihin ja tomaatteihin. SONJA KÄHKÖNEN Hiisimuorin Vekarat ja Veitikat tutustuivat syksyn satoon Ryhmäperhepäiväkoti Hiisimuorin hoivan lapset viettivät maanantaiaamuna Sadonkorjuujuhlaa tutustuen monenlaisiin luonnonantimiin päiväkodille järjestetyillä rasteilla. Kesäkurpitsa oli lapsien mieleen. Ollin taiteellinen luovuus pääsi valloilleen ja päärynä saikin ylleen sinisen värin. Kaisa Tapaninaho luotsasi Marttojen maistelupistettä ja esitteli lapsille monenlaista syötävää luonnosta. Liljan silmiin maasta pisti kirkkaan punainen tomaatti. Katso kuvagalleria verkosta! Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
12 Lukijalta Tekstiviestit Tekstiviestit Kaivosalan retkeilypäivät 1.-3.9. Kiitos seurasta, oli kivaa. Ennenkaikkea kiitokset Jounille ja Juhalle opastuksesta ja hyvästä kyydistä. Vuoden päästä taas tavataan! Kerttu ja Jukka Ruotoistenmäki Äänekoskelta Kun tuota pankkiirin taloa ei ilmeisesti tule keskelle kylää, niin voisiko tuon nurmikon edes leikata siitä kohti ja vähän siistiä. Hapsottelee vähän sieltä täältä. -Mietin vain WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä numeroon 040 772 0231 Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. Lähetä viestisi TEKSTIVIESTIT -palstalle! -PALSTA PALSTA Hiihtokausi 2023– 2024 polkaistaan kotimaan arvokisojen osalta käyntiin tulevana viikonloppuna Vuokatissa hiihdettävillä rullahiihdon SMkisoilla. POHTI SKITEAM on mukana Vuokatin kisoissa peräti 13 hiihtäjän voimin, koko kärkikaartin Joni Mäen, Niilo Moilasen ja Juuso Haaralan johdolla. Keväällä Pohti SkiTeamiin liittynyt naishiihtäjien ryhmä on myös mukana. Näin he saavat tulikasteensa SkiTeamin punakeltaisissa väreissä. Myös viime talven nuorten Suomen mestari ja moninkertainen SM-mitalisti Eemil Juntunen ja seuran tuore vahvistus M18-sarjan Suomen mestari Daniel Onnela osallistuvat viikonlopun kilpailuun. SM-HIIHTOJEN OHJELMASSA ovat lauantaina sprintit ja sunnuntaina kymmenen ja viiden kilometrin kilpailut. Hiihtotapa on molempina päivinä vapaa. Kilpailut hiihdetään viime keväänä avatulla ja paljon kehuja saaneella Vuokatin uudella rullahiihtoradalla. Kilpailut striimataan suorina lähetyksinä ISTV-kanavalla. Lisätietoa kilpailusta löytyy kisajärjestäjän VuokattiSportin verkkosivuilta. Vieraskynä Kauko Tikkanen Hiihtokauden avaus Vuokatissa Vuokatin kisaan osallistuu myös Pohti SkiTeamin naisten tiimi: Oona Kettunen, Ellanoora Haapalehto, Tuuli Raunio, Ilana Onnela ja Sonja Leinamo. Lukijan runo Milloin pelko unohtuu? Rakkaus tilalle rantautuu. Näkisimme toisemme, emme vain vihaamme. Katsot toista ihmistä, näet hänen silmistä valon, joka kantautuu, rakkaudeksi antautuu. Tulemmehan valosta, täällä opiskelemassa. Rakkaus on ikuisuus, uusi tulevaisuus. Sirpukka Liikkeellä YK:N YLEISSOPIMUKSEN mukaan valtioiden tulee kaikin keinoin pyrkiä ehkäisemään rasismia sekä kriminalisoida rotusyrjintä ja kiihottamista kansanryhmää vastaan. Kiihottamisella tarkoitetaan esimerkiksi julkista uhkaamista tai solvaamista etnisen alkuperän tai vastaavan syyn perusteella. Tämä spektaakkeli on käynnistynyt jo kauan ennen nyt käynnissä olevaa hallitukseen osallistuvan persupuolueen ministereiden puheita ja kirjoituksia. Se on vain jatkumoa sille kiihottamiselle kansanryhmää vastaan ja vihapuheille, joita persupuolueen edustajat ovat käyneet jo siitä saakka, kun Timo Soini toi sen Toni Halmeen muodossa valtiopäiville, joten muistellaan vähän. KUN TURVALLISUUSVALVOJA, kansanedustaja Olli Immonen kirjoitti 2015 suuren kohun saaneen haaveilunsa "vahvasta ja urheasta kansakunnasta, joka kukistaa painajaisen nimeltä monikulttuurisuus", hän avasi näin poliitikoille tien rasistiselle vihapuheelle. Häntä komppasi välittömästi juuri valittu PS:n puheenjohtaja, filosofian tohtori, silloinen meppi ja nykyinen puhemies Jussi Halla-aho: "Minäkin pidän monikultturismia rumana kuplana". Hän sai tuomionsa uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kun hän kirjoitti, että "islaminuskonto on pedofiliauskonto ja että ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen ja ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre". Tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sai myös sahuri, kansanedustaja Teuvo Hakkarainen kirjoitettuaan: "Muslimit pois tästä maasta! Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja". Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen tuomittiin juuri kolmatta kertaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomiota Riikka Purra kommentoi, ettei tuomio vaikuta Tynkkysen asemaan puolueessa. Nyt kun kyseinen puolue on hyväksytty kokoomuksen avuksi köyhiä kurmoottamaan, heidän ministereistään jo yksi joutui eroamaan ja Riikka Purra sekä Wille Rydman joutuvat mittauttamaan luottamustaan eduskunnassa ”mustien säkkien” ja muiden rasististen kirjoitustensa vuoksi. RASISMI EI ole kompromissiasia. Rasismia on tai ei ole. Tuo hallituksen kompromissipaperi on lähinnä naurettava, eikä se tarkoita yhtään mitään eikä johda mihinkään. Se ei muuta mitään, sillä ei koira karvoistaan tai seepra raidoistaan eroon pääse. Tätä kirjoitettaessa hovioikeus käsittelee parhaillaan myös Päivi Räsäsen homoihin kohdistuneita kiihottamispuheita kansanosaa vastaan. Näin piskuinen uskontopuolue on kantamassa korttaan kekoon persuja riivaavaan kiihottamiseen, vihapuheisiin ja rasismiin. Samalla me kansalaiset joudumme seuraamaan tuota arvotonta ja vastenmielistä spektaakkelia, jota teatterilavojen sijaan esitetään parlamentissamme. Seppo Kinnunen Rasismispektaakkeli Pittää sannoo Pittää sannoo UKRAINAN SOTA, jota myös Venäjän hyökkäyssodaksi kutsutaan, on päivittäinen uutisaihe; toimittajat haastattelevat asiantuntijoita, jotka eivät pysty ennustamaan sodan lopputulosta enempää kuin tavalliset television katsojat. Aiemmissa suursodissa rauha on saavutettu vasta silloin, kun sodan toinen osapuoli on täysin alistettu vastustajan ylivoimalla. Saksa liittolaisineen, Suomi mukaan lukien, joutui antautumaan liittoutuneiden Normandian maihinnousun ja Neuvostoliiton suurhyökkäyksen seurauksena. Toinen maailmansota lopullisesti päättyi Japanin antautumiseen, kun Yhdysvallat elokuussa 1945 atomipommilla tuhosi Hiroshiman ja Nagasakin, mikä vaati satoja tuhansia ihmisuhreja. NYT MENEILLÄÄN olevassa sodassa tähän mennessä kumpikaan osapuoli ei ole ollut ylivoimainen; suuria tappioita vain tulee molemmin puolin. Sodan alussa ennustettiin, että Venäjä ylivoimallaan nopeasti alistaa Ukrainan, mutta lännen tuen ja ukrainalaisten kasakoiden jälkeläisten taistelumentaliteetin ansiosta Ukraina on pystynyt pitämään puoliaan varsin tasaväkisesUkrainan sota pattitilanteessa sä taistelussa. NYT VOI vain toivoa, että historia ei toistaisi itseään, eli että rauhan saavuttaminen vaatisi vielä raskaamman sodankäynnin. Tällä hetkellä kuitenkin molemmat osapuolet pyrkivät ratkaisemaan konfliktin voittamalla sodan, ja toimitaan enemmän tunteella kuin järjellä. Ihanneratkaisu olisi, että puolueeton taho saisi osapuolet saman pöydän ääreen ja konfliktille haettaisiin molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Antti Tapaninaho Rakkaus Rasismi ei ole kompromissiasia. Aiemmissa suursodissa rauha on saavutettu vasta silloin, kun sodan toinen osapuoli on täysin alistettu vastustajan ylivoimalla. Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
13 Liikkeellä Kilometrikisa 1.5.2023–30.9.2023 Kilometrikisan ajantasaiset tulokset: Kilometrikisan tulokset on päivitetty lehteen tiistaina 12.9. kello 10.00. Pyhäjärvi polkee Kilometrikisassa kuntasarjan toisella sijalla 166466,5 kilometrin yhteistuloksella, mikä tekee 34,4794 kilometriä asukasta kohden. Pyhäjärvi-joukkeessa kilometrejä kartuttaa 146 polkupyöräilijää. Viikko 18 Pyhäjärvi tulee tänäkin vuonna tekemään erinomaisen tuloksen Kilometrikisassa. Maanantai-iltana kuntasarjan kärkipaikka oli 5 101 kilometrin päässä, joten voittaakseen Pyhäjärvi tarvitsee lisää pyöräilijöitä mukaan! –Jarmo Niemi Lamminahon Ahton frisbeegolf-jaoston puuhaama rata valmistuu syksyn aikana. HONKAVUOREN UUTTA frisbeegolf-rataa on suunniteltu jo vuodesta 2019. Alueelle on valmistumassa uusi 18-väyläinen rata. Aiemminkin alueella on voinut frisbeegolfia harrastaa, mutta nyt edessä on tuore rata. – Käytännössä puhutaan täysin uudesta radasta, jossa vanhoja väyliä hyödynnetään vain osin, avaa Juhani Kalanen. Radan suunnittelusta vastaa Lamminahon Ahton frisbee-jaosto. – Ensin suunnittelimme uutta 12-väyläistä rataa mutta nälkä kasvoi syödessä ja rata päätettiin muuttaa täyspitkäksi 18-väyläiseksi. Vanhan radan horsmikkoa ja pajukkoja ei uudelta radalta löydy kuin lajiin olennaisesti kuuluvan satumaisen huonon tuurin avulla. Radan rakennus on hyvällä mallilla ja valmis rata opasteineen tulee käyttöön syksyn aikana. – Radan rakennus on kaikekseen hyvällä mallilla vaikkakin työ on ollut hidasta ja muutoksia on jouduttu tekemään suunnitteluvaiheessa paljonkin. Radan suunnittelussa ensiarvoisen tärkeää on ollut se, että se sulautuisi Honkavuoren vaihtelevaan metsäiseen maastoon mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman pienillä luonnon muokkauksilla. Myös alueen muu käyttö on huomioitu mahdollisimman hyvin, alue on kuitenkin monipuolinen ulkoilualue. UUDELLE RADALLE on jo mahdollista päästä pelaamaan. Väylät ovat heittovalmiina. – Ainoastaan kuudelta väylältä puuttuu valmiit heittopaikat. Koko radalta uupuvat opasteet. Tällä hetkellä radalla voi siis myös harrastaa frisbeegolf-suunnistusta, etsimällä heittopaikat ja korit! Ahton sivuilta löytyy kartta, mihin uudet väylät on merkitty. Rata päivittyy myös frisbeegolfradat.fi-sivustolle. MINKÄLAISEKSI RATAA voisi kuvailla? – Kyseessä on sopivan haastava metsäinen rata, jonka suunnittelussa on pyritty huomioimaan myös pelaajaystävällisyys. Väylät ovat suhteellisen lähellä toisiaan ja pitkiä siirtymiä tai risteäviä väyliä ei ole. Par tulos on 56, radan ihannetuloshan on heittäjästä itsestä kiinni. Pisin väylä on noin 200 metriä ja suurin korkeusero väylällä noin 30 metriä, tietää Kalanen. – Toivomme tietysti, että radalle tulee paljon käyttöä ja pelaajat saa siitä hyviä kokemuksia! Muistakaa huomioida alueen muut käyttäjät – aina ennen heittoa tulee katsoa, että väylä on vapaa. Muistetaan myös pitää paikat siistinä. JOONAS KÄRKKÄINEN Uusi 18-väyläinen frisbeegolf-rata valmistumassa Honkavuoren maastoon valmistuu syksyn aikana 18-väyläinen frisbeegolf-rata. HUOLIMATTA SEURAN syysretkestä, seuran kilpailutoimikunta päätti järjestää kilpailun lauantaina 2. syyskuuta. Tavoitteena oli tavoittaa vähemmän kilpailleita, mutta heitä ei saatu paikalle kuin kaksi. YHDEKSÄN REIÄN kilpailun voitti Lari Lappalainen pisteillä 22. Tapani Röytiö oli kilpailun toinen 2pisteen turvin 20pisteellä, ennen kolmanneksi sijoittunutta Rauno Vehkalahtea. Arvontapalkintojen myötä kaikki kilpailuun osallistuneet palkittiin. Vieraskynä Toni Vihavainen Golfaten kohti syksyä Metsästysseurat kilpailivat hirvitorvija haasteammunnoissa SUNNUNTAINA 3. syyskuuta ammuttiin Jokikylän ampumaradalla kilpaa. Metsästysseurat kilpailivat keskenään Hirvitorvija haasteammunnoissa. Osallistujia oli kuusitoista. Kilpailujen järjestelyistä vastasivat Liittoperän Erä ja Riistanhoitoyhdistys. HAASTEAMMUNTA (10 ls, 100 m) 1. Kalevi Lohva, Lohvan Erä, 92 p 2. Antti Tapaninaho, Lohvan Erä, 88 p 3. Ensio Tapaninaho, Lohvan Erä, 87 p 4. Jouko Järvi, K-RM, 86 p 5. Seppo Malila, Parkkiman MS, 79 p 6. Martti Kauranen, K-RM, 78 p 7. Markku Vironen, Vuohto-Erä, 78 p 8. Aaro Rauha, Liittoperän Erä, 77 p 9. Risto Heinonen, JMS, 76 p 10. Kari Tapaninaho, Lohvan Erä, 75 p 11. Väinö Pääkkö, Liittoperän Erä, 70 p 12. Lauri Jauhiainen, JMS, 67 p 13. Mika Heinonen, JMS, 66 p 14. Jouko Ruotsalainen, Liittoperän Erä, 62 p 15. Jouko Hirvimäki, JMS, 60 p JOUKKUEKILPAILU (3 ampujaa) 1. Lohvan Erä 255 p 2. Liittoperän Erä, 209 p 3. JMS, 193 p HIRVITORVI-AMMUNTA (6 ls, 75 m, liikkuvaan hirvikuvioon) 1. Kalevi Lohva, Lohvan Erä, 53 p 2. Antti Tapaninaho, Lohvan Erä, 48 p 3. Ensio Tapaninaho, Lohvan Erä, 42 p 4. Kari Tapaninaho, Lohvan Erä, 40 p 5. Markku Vironen, Vuohto-Erä, 40 p 6. Heikki Kopponen, Eränkävijät, 39 p 7. Mika Heinonen, JMS, 38 p 8. Väinö Pääkkö, Liittoperän Erä, 37 p 9. Aaro Rauha, Liittoperän Erä, 34 p 10. Risto Heinonen, JMS, 32 p 11. Martti Kauranen, KRM, 31 p 12. Jouko Järvi, K-RM, 25 p 13. Jouko Hirvimäki, JMS, 22 p 14. Jouko Ruotsalainen, Liittoperän Erä, 21 p 15. Hannu Manninen, Harjun Erä, 21 p 16. Lauri Jauhiainen, JMS, 11 p JOUKKUEKILPAILU (3 ampujaa) 1. Lohvan Erä 143 p 2. Liittoperän Erä 92 p 3. Jokikylän MS 71 p Vieraskynä Heikki Kopponen Hirvikävelyn kaupunginmestaruus ratkottiin HIRVENJUOKSUN/-KÄVELYN HARJOITUKSET saatiin päätökseen Niinimäen ampumaradalla torstaina 31. elokuuta. Harjoituskertoja oli kesän aikana yhteensä viisitoista, joissa osanottajia 26 eri kilpailijaa ja kilpailusuorituksia yhteensä 216. Seppo Malila ja Kari Tapaninaho kävivät kaikissa viidessätoista harjoituskilpailuissa. Kävijöitä oli myös muilta paikkakunnilta; Kiuruvedeltä, Vieremältä, Pielavedeltä, Haapajärveltä ja Oulusta. KAUPUNGINMESTARUUSKILPAILUN TULOKSET: 1. Jouko Järvi, 1124 p. 2. Aaro Vaskilampi, 1098 p. 3. Markku Vironen, 1080 p. 4. Seppo Malila, 1078 p. 5. Tarmo Lipsonen, 1072 p. 6. Kari Tapaninaho, 1062 p. 7. Teuvo Kulju, 958 p. 8. Lauri Jauhiainen, 934 p. 9. Albin Tikkanen, 868 p. 10. Ensio Tapaninaho, 842 p. 11. Tuomo Lipsonen, 790 p. Vieraskynä, Jouko Järvi Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
14 Elä unoha näitä 1) Pyhäsalmen Infra Oy on hakenut aluehallintovirastolta ympäristönsuojelulain mukaista lupaa toiminnan lopettaneen kaivoksen maanalaisten tilojen kuivanapitoon sekä kuivanapitovesien käsittelyyn ja johtamiseen Pyhäjokeen Pyhäjärven kaupungissa (Dnro PSAVI/8734/2021). 2) Suomen Energiavarasto Oy on hakenut aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa veden ottamiseen pumppuvoimalaitoksen käyttöä varten Pyhäjärvestä Pyhäjärven kaupungissa (Dnro PSAVI/7626/2022). Kuulutukset ja asiakirjat ovat nähtävillä 7.9.–16.10.2023 osoitteessa https://ylupa.avi. . Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden antamiseen ilmenevät kuulutuksista. Pohjois-Suomi Pohjois-Suomi ILMOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISISTA HAKEMUKSISTA Maanmittauslaitos on päätöksellään 8.9.2023 hakemuksen mukaisesti myöntänyt Neoen Renewables Finland Oy:lle kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 84 §:n mukaisen tutkimusluvan Pysäysperä-Itämäki voimansiirtolinjan tutkimista varten. Tutkittava alue sijaitsee Pyhäjärven ja Haapajärven kaupunkien alueilla. Tutkimuslupa on voimassa kolme vuotta. Se oikeuttaa maastotutkimuksiin 500 metrin levyisellä alueella suunnitellun voimajohdon keskilinjan molemmin puolin. Päätös ja valitusosoitus ovat nähtävissä Maanmittauslaitoksen verkkosivulla: https://www.maanmittauslaitos.fi /kuulutukset ja kaikissa palvelupisteissä. Asiakirjoista voi myös pyytää jäljennöksiä Maanmittauslaitoksen kirjaamosta, kirjaamo@maanmittauslaitos.fi , puhelin 029 530 1115. Yhteydenotossa on mainittava asianumero MML 43049/03 04/2023. Tiedoksisaannin päätöksestä katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun tämä ilmoitus on julkaistu (8.9.2023) Maanmittauslaitoksen verkkosivulla. Anna Maria Mäenpää Maanmittausinsinööri (DI) Maanmittauslaitos ILMOITUS TUTKIMUSLUVAN MYÖNTÄMISESTÄ p. 040 705 3738 FYSIOTERAPIA • Fysioterapia • Hieronnat • Veteraanikuntoutus • Kotikäynnit Ollintie 16 86800 PYHÄSALMI p.040-576 3566 JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Kokouksia Latvasten vesiosuuskunnan SYYSKOKOUS Heino Hännisellä 22.9. klo 19.30. Hallitus kokoontuu samassa paikassa 18.30. SUPER AO 212. Sääntömääräinen SYYSKOKOUS VASKIKELLOLLA 28.9.23. Hallitus kokoontuu klo 16.00 jonka jälkeen yleinen kokous. klo 17 Käsitellään sääntömääräiset asiat . Lisäksi aiheena liittohallitusvaalien ehdokkaiden asettaminen, että vaalipiirikokous edustajien valitseminen. Sekä muut esille tulevat asiat. mm jouluruokailu. TERVETULOA SYYSKOKOUKSEEN! Pohti SkiTeam ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS torstaina 21.9.2023 klo 18.00 Honkavuoren Hiisituvalla. Tervetuloa! Johtokunta Askarruttaak joki asi ? Vinkka meill ! toimitus@pyhajarvensanomat.? TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 14.-17.9.2023 ELLEI TOISIN MAINITA. OSTOSKORI Ilman Plussa-korttia 1,39-1,79 ps (3,92-8,14/kg) 2 PKT ATRIA Hiillos grillimakkarat 400 g (5,63/kg) 4 50 2 PKT/ -22 % Plussa-etu Ilman Plussa-korttia 2,89 pkt(7,23/kg) ERÄ FAZER Puikula pehmeämpi 100 kaura 4 kpl/220 g, Puikula täysjyväruis 6 kpl/330 g OULULAINEN Reissumies täysjyväruis 355 g tai Reilu pehmopalat kaura 6 kpl/350 g (2,82-4,55/kg) 1 00 PS -28-44 % Plussa-etu 1 49 RS K-MENU Conference päärynä 1 kg (1,49/kg) Alankomaat 89 KPL Ilman Plussa-korttia 0,99 kpl 11,00-13,20/kg) VAASAN Roosa nauha -pullat 75-90 g (9,89-11,87/kg) -10 % Plussa-etu 6 KG SNELLMAN Maatiaispossun maustamaton tai sweet & sour kassler n. 1,1-1,5 kg Sweet & sour vain K-Kaupoista 99 Rypälemix Vihreä/tumma 500 g (2,98/kg) Italia Punajuuri, porkkana tai lanttu 1 kg (0,99/kg) Suomi 1 49 RS 99 PS Calluna 13 cm Saksa 11 90 3 KPL Yksittäin 4,50 kpl 3 KPL. -8 % Plussa-etu KOFF Gin lonkerot 5,5 % 6 x 0,33 l tlk (6,88/l) Sis. pantit 0,90 14 52 6-PACK Ilman Plussa-korttia 15,78/6-pack (7,52/l) sis. pantit 0,90 Voimassa 28.8.2023 alkaen 6PACK -27-35 % Plussa-etu SERTO JA ERISAN Pyykinpesunesteet 750-850 ml ja pyykinpesujauheet 750 g-1 kg (4,71-5,33/l, 4,00-5,30/kg) 8 00 2 KPL Ilman Plussa-korttia 5,49-6,19 kpl(6,53-7,40/l, 5,49-7,59/kg) 2 KPL MAINARI TAKEAWAYSTA MA-LA 11-21 SU kiinni Otamme vastaan myös puhelintilauksia! Soita 08 772 7800 Otamme vastaan myös puhelintilauksia! Soita 08 772 7800 Pizzat, burgerit ja ateriat! Avoinna MA-LA 7-21 SU 9-21 K-Market Pyhäjärvi 08 7727800 arto.makimartti@k-market.com Lounaslistat sekä Mainari Takeawayn ruokalistat löydät K-Ruoka.fi! www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-pyhajarvi/ruokalistat Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
15 Elä unoha näitä Parraat palavelut 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. 08-780062 ma-pe 8-18 la 9-15 l<UNTCOPl)TE Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: Pia Ahola pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Fysio-ja lymfaterapia Aikuisten neurologinen fysioterapia Geriatrinen fysioterapia Lasten fysioterapia MDT-terapia, Akupunktio Kinesioteippaus, Hieronnat Faskiakäsittely Veteraanikuntoutus Myös kotikäynnit KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. • Avoinna: ma-pe 8 -17, la-su suljettu puhelun hinta 1,25 €/puh +1,00 €/min +pvm PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0100 3020 Kelan tilaus 0800 93377 • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT 040 700 0090 4 HAMMASLÄÄKÄRI Jukka Tikanmäki Itahisa Tiikkainen Ajanvaraus puh. 08 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 08 782 100 Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntosali-ravintovalmentaja, PT, Marjut Ruotanen • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KINESIOTEIPPAUS • KUNTOSALI • SPINNING • KUNTOSALIVALMENNUS • RAVINTOVALMENNUS • PT-PALVELUT Laguksentie 1, p. 08-780 980 www.fysio-sport. Jalkahoitaja Marita Junno Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 Ollintie 17, Pyhäsalmi 0400 178964 lvikainulainen@co.inet.? Etsimme itsenäiseen työskentelyyn tai alalla ollutta LVI-ASENTAJAA työsuhteeseen. LVI-KAINULAINEN OY Haapajärvi – Haapavesi – Kärsämäki – Pyhäjärvi Asiantuntevaa lakipalvelua perheja perintöasiat kauppakirjojen laadinta kaupanvahvistukset lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot HENKILÖASIAKKAIDEN LAKIPALVELUT HAAPAJÄRVI lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 HAAPAVESI pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 PYHÄJÄRVI, KÄRSÄMÄKI, HAAPAJÄRVI oikeusnotaari Krista Nevasaari 010 257 6573 KANNUS Hannele Nissilä 010 257 6519 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? Soita 040 772 0231 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? Soita 040 772 0231 • Henkilöautojen ja raskaankaluston rengastyöt ja -myynti • Kausisäilytys Niilontie 9, 86800 Pyhäsalmi p. 041 310 9778 juhamatic oy juhamatic oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *tietokoneet *tietokonehuollot *puhelimet *tabletit *dronekuvaukset Lasermerkkaukset -metalliin/lasiin -nahkaan, puuhun Luoti 0,5L termos lasermerkattuna 25,N im i Pyhäjärvi-palapelit 500/1000/1500 palaa 30,-/37,-/45,Toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. 9-13) teija.pesonen@ pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Toimittaja Sonja Kähkönen 040 169 7350 sonja.kahkonen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden kestotilaus 80€/vuosi sisältää paperija digilehden. Huom! Jätäthän ilmoituksesi lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Postin varhaisjakelupäivystys: Ark. klo 8–16, p. 0100 4090 llmestymispäivä: keskiviikko Ilmoitusten jättö: perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat.fi Myyntipäällikkö Minna Montonen 040 772 0231 (ark. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,25 e 1,55 e Muut sivut 1,00 e 1,24 e Kuolinilmoitukset 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,46 e 0,57 e Perheilmoitukset (maks. 50pmm) 20,16 e 25,00 e Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13 p. 040 772 0231 Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) Luotettava. Nopea. Tavoitettava. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. www.pyhanet. Vanha Pyhäjärventie 7, 86800 Pyhäsalmi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO www.ehtpiiponniemi. Pehkosenkuja 4 85800 Haapajärvi 0400 777 757 Avoinna MA-TO 9-16 JARMO PIIPONNIEMI Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37
16 Elä unoha näitä Hyppää bussiin kaupungintalon pihasta klo 10! Kyyti klo 12.30. Metsähiisi tarinoi ja johdattaa Hiiden-Oravaan: kahvio, makkaranpaistoa, vanhojen työvälineiden näyttely, musiikkia, diaesitys. Mäkikylän monitoimitalolle: kaivoksen näyttelyn avajaiset, kahvio, kiipeilyseinä, leikkihuone. Vuorihiisi tavattavissa! Piirustuskilpailu lapsille. Arpajaiset. Paluukyyti kaupungintalolle klo 15.15. Ilmoittaudu kyytiin 20.9. mennessä: 044-4457606, leena.mulari@pyhajarvi.? Koko perheen KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄ LA 23.9. Torilla To 14.9. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaLukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. (Hinta merkkimäärän mukaan). Jätä ilmoitus osoitteessa: pyhajarvensanomat.fi/rivi-ilmoitus/ Halutaan vuokrata Vuokralle tarjotaan HALUTAAN VUOKRATA PELTOA 044-3178030 Vuokralle tarjotaan tilava saunallinen YKSIÖ. p. 040 717 8611 PE 22.9. Pielavesi Suojala klo 19 LA 23.9. Keitele Liikuntahalli klo 14 SU 24.9. Kiuruvesi Kiurusali klo 13 SU 24.9. Pyhäjärvi VPK:n sali klo 19 Pe 6.10. Lapinlahti Sali klo 19 La 7.10. Spa Hotel Runni klo 14 Su 8.10. Paisuan Ahteela klo 14 RAKAS ENO YLÄ-SAVON KIERTUE T E A T T E R I S U J O E S I T T Ä Ä Varaukset 040 517 6435 Liput 20e/15e Pörsänmäen taiteellinen kyläteatteri KalaPoint (ENT. KALAPISTE) KalaPointin myyntiauto Pyhäsalmen torilla to 14.9. klo 13-14:30 Lämmintä MYKYROKKAA! Mykyrokan suuren suosion vuoksi, myyntiin varattu reilu määrä mykyrokkaa! Lämmintä lämminsavukirjolohi leetä, uunituoreet ahven-, muikku-, lohija lihakukot, savumuikkua, graavija kylmäsavulohileetä, tuoretta kuha-, haukija ahven leetä, kotimaista kirjolohta, sekä muut kalatuotteemme! Voit varata tuotteitamme ennakkoon numerosta 0407707298, tuotteiden riittävyyden varmistamiseksi. Tervetuloa ostoksille! Antintie 1-3, Pyhäsalmi 041 313 4827 ravintolaharun.? Ravintolasta maistuvat pizzat, kebabit, hampurilaiset! Avoi a Maanantaina klo 14.00-21.00 Tiistaina klo 14.00-20.00 Keskiviikkona klo 14.00-20.00 Torstaina klo 14.00-21.00 Perjantaina klo 14.00-20.00 Lauantaina klo 9.00-17.00 Sunnuntaina SULJETTU Lipunmyynti sulkeutuu (1) tuntia aikaisemmin. Uimahalli avautuu yleisölle lauantaina 16.9. T vetuloa! Tulkaapa rohkeasti tutustumaan mitä meiltä löytyy miehille alusvaatteista ja farkuista ym. housuista sekä paidoista päällysvaatteisiin saakka! Hinnat meillä eivät edelleenkään päätä huimaa ja kokoja löytyy jopa 8XL-kokoon saakka ! HUOM.! Voitte esittää myös toivomuksen! jos ei löydy heti, niin yritetään tilata! PALVELEVA VAATEKAUPPA SINGI AVOINNA: MA-PE KLO 9-17 ja LA KLO 9-14! • Torikatu 4, Kiuruvesi p. 017-566708 • Puistotie 19, Pielavesi p. 040-5741267 Uutuuks ia tulee lähes viiko ain miehille ja naisille! Tervetulo a tutustum aan! Mei ä asusteet joka päivän käy öön myös miehille! Ke-La Farkkupäivät! VeryNice, LeeCooper farkkutarjouksia, arvontaa! Tällä viikolla tapahtuu! Torstaina 14.9. RINTALIIVIEDUSTAJA koko päivän, nyt lisänä uusi mallisto jopa 130N kokoon! Leveälahkeinen farkku 50€ Tule, tutustu syksyn vaatemallistoon, osallistu arvontaan! Huom! Liike poikkeuksellisesti suljettu tiistaina 19.9. Selänteen ympäristöja rakennusvalvonnan sekä tukipalveluyksikkö Selman palvelut siirtyvät Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungeille 1.10.2023: • Haapajärven kaupungin ympäristöpalvelut vastaa 1.10.2023 alkaen ympäristöterveydenhuollon palveluista Haapajärvellä, Kärsämäellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun palveluista Haapajärvellä, Kärsämäellä ja Reisjärvellä. • Pyhäjärven kaupunki vastaa 1.10.2023 alkaen ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan palveluista Pyhäjärvellä. • Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungit hoitavat talousja henkilöstöhallintopalvelut itsenäisesti Toimipisteiden osoitteet Toimipisteet säilyvät ennallaan Haapajärven kaupungintalolla (Kirkkokatu 2, 85800 Haapajärvi), Pyhäjärven kaupungintalolla (Ollintie 26, 86800 Pyhäsalmi), Kärsämäen vanhalla kunnanvirastolla (Keskuskatu 14, 86710 Kärsämäki) ja Reisjärven kunnantalolla (Reisjärventie 8, 85900 Reisjärvi). Eläinlääkäreiden yhteisvastaanotto jatkaa Haapajärvellä osoitteessa Erkkiläntie 1 ja Pyhäjärven pieneläinvastaanotto osoitteessa Paavolantie 1. Postiosoitteet Haapajärven kaupunki, Ympäristöpalvelut Pyhäjärven kaupunki Kirkkokatu 2 Ollintie 26 85800 Haapajärvi 86800 Pyhäsalmi Puhelinnumerot Henkilökunnan puhelinnumerot ja eläinlääkäreiden ajanvarausja päivystysnumerot säilyvät ennallaan. Sähköpostiosoitteet Ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan tavoittaa osoitteesta ymparistoterveydenhuolto@haapajarvi. . Haapajärven, Reisjärven ja Kärsämäen ympäristönsuojeluja rakennusvalvontaviranomaisen virallinen s-posti pyydetään lähettämään Haapajärven kaupungin kirjaamon osoitteeseen haapajarvi@haapajarvi. . Pyhäjärven ympäristönsuojeluja rakennusvalvontaviranomaisen virallinen s-posti pyydetään lähettämään Pyhäjärven kaupungin kirjaamon osoitteella pyhajarvi@pyhajarvi. . Henkilökunnan @selanne.net-loppuiset sähköpostit poistuvat käytöstä. Tilalle tulevat 1.10.2023 alkaen @haapajarvi. ja @pyhajarvi. -loppuiset osoitteet sen mukaan, minkä kaupungin palvelukseen henkilö siirtyy. Nettisivut Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen sivut www.selanne.net suljetaan 31.10.2023. Palveluiden tiedot löytyvät jatkossa www.haapajarvi. ja www.pyhajarvi. . PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN TOIMINTA PÄÄTTYY 30.9.2023! 040 772 0231 ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko syyskuun 13. päivä 2023 N:o 37