• PERJANTAI 4. JOULUKUUTA 2015 · NRO 233 6 414880 065518 1 5 4 9 PARAS PAIKALLIS LEHTI 2014 & 2015 Irtonumero 2 € raahenseutu.fi Turvakodeille on tarvetta Uusi laki siirsi turvakotien rahoituksen valtiolle. Ensi vuodelle toivotaan lisää rahaa. Uusia paikkojakin tarvitaan kipeästi. >> 11 Ensi vuosi plussalla Ensi vuoden talousarvio lupaa Raahen kaupungille ylijäämää vajaat kaksi miljoonaa. Löysäilyyn ei edelleenkään ole mahdollisuuksia. >> 6 Neljäs kirja uunista ulos Kopsalaisen Veli-Matti Mathlinin uusin runokirja pysäyttää jo nimellään. Runoilija itsekin pyrkii välillä painamaan jarrua. >> 12 Pääkirjoitus: Ilkivalta hautausmaalla tuntuu erityisen pahalta. >> 2 Rinnalle ja ylös Voimapunnerrus: Kai Södermanin käsissä rauta nousee komeasti. >> 18 Sateet: Luonto ja ihmiset alkavat saada jo tarpeekseen. >> 4 Kohta 80: Kalevi Silvolan merkkipäivän kunniaksi julkistettiin juhlakirja. >> 14 Vesa Joensuu
• 2 KESKUSTELE RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 P erheemme koira täytti hiljattain vuoden. Yhteinen matkamme alkoi Porista, Rokun synnyinkaupungista. Ensimmäiset ylinopeussakot saimme kotimatkalla noin kymmenen minuutin matkanteon jälkeen – koirajännityksen purkautumisen seurausta varmaan Vauhtia on riittänyt senkin jälkeen koiran askelvälin ja voimien kasvaessa. Pienestä ja aluksi vähän vetäytyvästä lapinkoirasta on kasvanut lyhyessä ajassa innokas pihanvartija ja rakennusmeluun tottunut sydäntenmurskaaja. Ajan kuluessa toivon, että koirastamme kasvaa lähinaapurien rakastama ja tuntema korttelikoira ja yhteiskunnan paras ystävä, legenda Koulukadun Rokusta. Samaan aikaan myös ihmislapset ovat jatkaneet kasvuaan, oman jälkikasvun ohella kasvavat myös talomme ohi kiitävät keskuskoululaiset ja Kirkkokadun päiväkotilapset. Toisiaan seuraavat vuodet ovat puhdasta aritmetiikkaa. Esikoululaisesta tulee koululainen, sitten kakkosluokkalainen ja niin edelleen. Syvin kehitys ei kuitenkaan noudata näin suoraviivaista kaavaa ja luokittelua. Muutos lapsen ajattelussa ei asetu janalle tai taulukkoon, se on pikemminkin räjähdys, jonka jäljet sinkoilevat kaikkiin suuntiin. Jos jotkut tässä yhteiskunnassa vastaavat nykyisen pääministerin tuottavuusloikkahaaveita, niin pienet lapset. Jos et usko, mieti mitä kaikkea lapset oppivat ensimmäisten elinvuotensa aikana: konttaajasta tulee kävelijä, juoksija, kiipeilijä, pyöräilijä, uimari… jokeltelijasta elehtijä, kokonaisen uuden kielen omaksuja, joka oppii joka vuosi kolmisen tuhatta uutta sanaa. Jos taloutemme kaipaa kipeästi hyvää kasvupohjaa ja sijoituskohteita, en näe tähän parempaa kohdetta kuin lapsemme, kotimme, päiväkotimme ja koulumme. Mitä varhaisempia satsaukset ovat, sen tuottavampia ja tehokkaampia ne ovat, kuten esimerkiksi ekonomisti ja nobelisti James Heckman on tutkiessaan huomannut. Jokaisessa lapsessa on tilaisuus, joka ei toistu. Hän ei kasva huomenna vaan tänään, today, hoy, heute. A Muutos lapsen ajattelussa ei asetu janalle tai taulukkoon, se on pikemminkin räjähdys.” Pääministerin priimukset Kolumni Tatu Hirvonen toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Kirjoittaja on raahelainen kansantaloustieteilijä Kolumni Tatu Hirvonen toimitus.raahenseutu@almamedia.? Kirjoittaja on raahelainen kansantaloustietilijä P attijoen hautausmaalla on tehty ilkivaltaa. Paikkojen sotkeminen ja rikkominen on aina ikävää, mutta erityisen pahalta se tuntuu, jos kohteena on lähimmäisten viimeinen leposija. Asian ikävyyttä lisää se, että kyse ei ole yhdestä, satunnaisesta ajattelemattomuudesta, vaan hautausmaalla on käyty tihutöissä aiemminkin tänä syksynä. Hautausmaihin on yleensä suhtauduttu Suomessa kunnioittavasti. Ne ovat olleet paikkoja, joissa kuljetaan rauhallisesti, puhutaan ehkä hiukan tavallista hiljaisemmalla äänellä ja varotaan astumasta sivuun kulkuväyliltä. Surijoille ja omaistensa haudoilla kävijöille on annettu rauha keskittyä omiin ajatuksiinsa. Nämä käyttäytymiskoodit on opetettu myös lapsille joko tarkoituksella tai omalla esimerkillä vaikkapa hautajaisten yhteydessä. Onko käynyt niin, että tällaista oppia ei enää perheissä anneta? Lapsia ei kuljeteta mukana hautajaisissa, koska lapset pitkästyvät niissä helposti. Ihmiset elävät pidempään ja siten myös hautajaisissa käydään ehkä harvemmin kuin ennen. Kuolema on siirretty kauas arjesta, näkymättömiin. Toivottavasti perheissä puhutaan siitä, kuinka hautausmaihin tulee suhtautua ja miksi vainajia pitää kunnioittaa. Kukaan tuskin toivoo kohdalleen sitä, että oman läheisen hauta on sotkettu. Käyttäytymissäännöt ja empatia pahasti hukassa Pääkirjoitus Päätoimittaja Sanna Keskinen sanna.keskinen@almamedia.fi ingo gallup: Mikä kirja kuvaa parhaiten Suomen itsenäisyyttä? Väinö Linnan Tuntematon sotilas Arja Nevala Aleksis Kiven Seitsemän veljestä Timo Töyräs Tove Jansson: Vaarallinen juhannus Ritva Nikola Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Mauri Kunnaksen Koiramäen Martta ja Ruuneperi Heini Larsson-Mattila
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, 92100 Raahe tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi MIELIPIDE Olin Raahen Kaatuneiden omaisten 70-vuotisjuhlassa. Olen ollut pitkään Raahen Seudun Rintamaveteraanit ry:n sihteerinä ja rahastonhoitajana. Nyt pidetty kaatuneiden omaisten tilaisuus oli ensimmäinen, johon osallistuin rintamaveteraanien edustajana. Sotaorvot saivat noin vuosi sitten oman rintamerkin, eli nuorinkin heistä oli täyttänyt tai täyttämässä 70 vuotta. Miten he ovat selviytyneet orpoudestaan? Koko 1900-luvun ajan kaatuneiden omaisten keskeinen yhteistoiminta eli pienellä liekillä. Vasta 2000-luvun alussa mielenkiinto lisääntyi ja kaatuneiden järjestöihin liityttiin voimakkaasti. Tuo yhteisen merkin saaminen on lisännyt liittymisiä järjestöön. Tärkeintä asiassa on vertaishoidon saanti ja tavallaan orpouden jälkihoidon mahdollisuus. Sota vaikutti koko väestöön, eikä kilpailu siitä, ketkä kärsivät kaikista eniten, ole hyödyllistä. Kaikki kärsivät! No olkoon, mustanpörssin kauppiaat hyötyivät. Sotalesket suorittivat valtavan urakan hoitaessaan lapsiensa lisäksi myös isäntien työt. Muistan lämmöllä Aunolan Ebbaa, hänelle jäi tila hoidettavaksi ja kaksi alaikäistä lasta. Lisäksi hän toimi pyhäkoulun opettajana. Pyhäkoulu toimi hänen pullantuoksuisessa keittiössään. Silloin monessa kodissa pullantuoksu oli tuntematon käsite, häitäkään ei ollut, eikä hautajaisissakaan lapset päässeet pullan makuun. Tärkeää oli se, että vihkoon saatiin aina lampaan kuva merkiksi pyhäkouluun osallistumisesta. Toinen vaiettu asia oli poikamiehet, jotka useita vuosia sotiessaan menettivät parhaan osan nuoruudestaan, eli sen ajan, jossa ammatti opitaan ja perhe perustetaan. He eivät päässeet palveluksessa helpolla, useimmat olivat olleet etulinjoissa rintamalla ja kokeneet sodan kauheudet. Kun he viimein sodan loputtua palasivat siviiliin, heidän oli vaikea tai jopa mahdoton päästä alkuun elämässään. Elämä oli jo tuhoutunut, alkoholi auttoi hetken ja kun niitä hetkiä oli paljon, alkoholi vei koko miehen. Muistan, että heille puhuttiin ikään kuin isännän äänellä, vaikka usein he olivat kysyjää älykkäämpiä. Joukossa oli sellaisiakin, jotka urheilussa olisivat menestyneet. Muistan kuulantyöntökilpailun, jossa tällainen sodan käynyt sankari toimi kuulan palauttajana. Hän palautti kuulan aina yli työntöringin. Hän ei osallistunut kilpailuun, sanoi vaan, että hänen kilpailut on kilpailtu. Isäni oli syntynyt 1917, mikä johti siihen, että varusmiespalvelusta sotapalvelu jatkui suoraan talvisotaan, jatkosotaan ja Lapin sotaan. Kun isäni lähti sotaväkeen suoraan rengin tehtävistä ja oli rakastunut naapurin piikaan, äitiini, palkkatulot noilta seitsemältä vuodelta olivat olemattomat. Pitkästä palvelusta johtui se, että paluu siviiliin kesti ja äidilläni oli kasvatettavana kahden poikalapsen lisäksi sodasta palaava isä. Tuohon aikaan äidit jäivät kotiin, kotia ja lapsia hoitamaan. Siitä ei maksettu palkkaa. Kun lapsien määrä kohosi kuuteen, äidin taloudenhoito oli ihmeellinen. Miten hän selviytyi 8 hengen talouden hoitamisesta kun ainoana tulona isän palkasta oli se määrä mitä perjantaipullon jälkeen jäi. Isä ei suostunut puhumaan sodasta, eli sotatraumat piti hoitaa, joten perjantaipullo oli tärkeä. Se aukaisi kielen kantimet. Isän terve tilannekomiikka auttoi hänen selviytymistään. Jäin miettimään sitä, mikä olisi se pyhä asia, joka yhdistäisi sotaorvot, sotalesket, sotainvalidit, sotaveteraanit ja rintamaveteraanit. Kun isänmaan parhaat kannattajat ovat muuttaneet kirjansa Portugaliin tai Ruotsiin ja kun poliitikot ovat ottaneet sen sanan yksityisomistukseensa, esitän yhteiseksi pyhäksi asiaksi sanan Suomi. Älkäämme antako politiikkojen tuhria sitä ja ottaa sitä politiikan keppihevokseksi. Eläköön Suomi, toivoo Risto R 70 vuoden vaitiolo Eei semmoista hälyä tai häslinkiä ole, etteikö siellä olisi Pahkalan nimeä mainittu. Ollinsaaren lumenauraajia pitäs opettaa. Heti ensilumella pukkasivat sulat nurmikot kasaan. Himmeleitä särkyy ja yhteiskuntasopimus voi kaatuu. Hallituksen työskentely on parasta laatuu. Mutta yks asia on varmaa, joulu voi olla valkoinen tai harmaa.. Vesijohto Vihanti-Pyhäjoki ajankohtainen asia. En ole sillai puolesta enkä vastaan, kunhan jostain vettä tulee. Mutta se hieman ihmetyttää, jos pellon omistajalle maksetaan enempi korvausta kuin metsän? Pellon omistajaa se kerran ”kirmasee” kunnolla silloin, kun johto kaivetaan. Karhia, kalkkia, apulantaa ja tasausta. Vuoden päästä nauris kasvaa, vesi virtaa ja on muisto vain vesijohdosta. Lieneeköhän niin, että Raahenkin asuntojen vuokratulot on osittain valuneet toisten taskuihin. Kovat on vuokrat. Mistäköhän johtunee? Kaikelle kiskonnalle tuli nyt selitys. Suuret pomot jyrää? Kuulemma Stubb osaa kielillä puhua Eikä tää oo turhaa huhua, mutta prosenttilaskutaitoa pitäs kehittää, jottei tarvitsisi jälkeenpäin anteeksi pyydellä ja virhettä selittää. Kalevassa oli Raahen rannan suunnittelusta. Kyllä kalan torimyynti on hyvässä paikassa. Meitä jalka väkeä ajatellen. Voi muitakin asioita toimittaa. Ei turistit tuoretta kalaa osta. Männistö älä mene siittä mihinkään. TeksTariT ? ? Lähetä tekstiviesti numeroon 17192 (85 snt). Kirjoita alkuun RS ASIA ja sitten viestisi. Toimitus valitsee julkaistavat viestit. ILMOITUS Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous pidetään Raahen ammattiopiston auditoriossa tiistaina 15.12.2015 alkaen klo 15.00. Kokouksessa käsitellään jäsenkuntien ja ammattiopiston ilmoitustaululla olevassa esityslistassa mainitut asiat. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä jäsenkunnissa ja ammattiopistolla 13.1.2016 virka-aikana. Raahessa 3.12.2015 Risto Rautio yhtymävaltuuston puheenjohtaja Enää 20 yötä jouluun KREIVINTORI Antinkankaantie 32, 92130 Raahe puh. 044 7550800 Palvelemme ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 6.12. suljettu Tarjoukset voimassa pe-la 4.-5.12.2015. Varaa JOULUKINKKUSI ennakkoon, varauksia otetaan vastaan Herkkutorillamme! HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ! Lämmintä ruokaa! RIISTAKÄRISTYS muusilla/kermaperunoilla -annos salaatilla 5 55 KPL 3 99 Atria viljaporsaan JUHLAKINKKU harmaasuolattu n. 7 kg, pakaste KG 59 Uunituoreet Fazer JOULUTORTUT 51 g KPL 99 K-Menu JUUREKSET 2 kg PS (0,50/kg) 5 99 HK Rypsiporsaan KINKKURULLA nahaton, tuoresuolattu n. 2-4 kg KG 1 49 Pulla-Pirtti JOULULIMPPU 500 g, siivutettu PS (2,98/kg) 1 99 PERUNA 5 kg Suomi ja TUOREKURKKU Suomi KG/PS (0,40/kg) 10 95 Takuumurea NAUDAN SISÄja PAAHTOPAISTI Suomi, raj. 3 kg/tal. KG 4 89 ERÄ! Tuore kokonainen KIRJOLOHI Suomi KG 5 99 HK KARJALANPAISTI 900 g, raj. 2 rs/tal. RS (6,66/kg) 10 00 Presidentti KAHVIT 500 g, raj. 1 erä/tal. ei special blend, goldtai black label, (6,67/kg) Ilman korttia 7,59 rs (8,43/kg) Ilman korttia ja yks. 4,39/pkt (8,78/kg) -22% -24% 3 PKT SALAATTIBAARIMME ON NYT TUPLASTI ISOMPI! UUTTA! LÄMMINRUOKABAARI! saisko tuota ylä osaa väljemmäksi, jos hieman pienentää kahta ylintä ruutua ja pudottaa sen myötä kuvia alemmas. Koska ylös pitäs saada vielä pikku teksti aukioloajasta; Olemme itsenäisyyspäivän 6.12. suljettuna. Olemme itsenäisyyspäivän 6.12. suljettuna. ERÄ! Tuore SILAKKA Suomi 2 90 KG www.raahenseutu.? facebook.com/ raahenseutu
• 4 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Lukija soittaa juttuvinkkiä maantien varrelta Luohuan suunnalta: ”Pelloilla alkaa olla yhtä paha vedenpaisumus kuin juhannuskesällä. Ei hyvältä näytä.” Maanviljelijä Tauno Paakkari Ruukista vahvistaa asian. – Tein juuri tarkastuskierroksen. Pelloilla on vesirapakoita aivan hirveästi. Jos ne pääsevät jäätymään, seurauksena on pahat jääpoltteen tuhot. Ne merkitsevät isoja uusintakylvöjä ensi keväänä. Kun muistaa millainen kesä meillä oli, niin kyllä tällainen kasvukausi saisi jo loppua. Jos maanviljelijä saisi säätää lähiaikojen säät, ensin tulisi pikkupakkasia ja vasta sitten lumi. Pakkaset kuivattaisivat aluksi pintamärkyyttä. Ja kun jäätyminen etenisi syvemmälle maaperään, pellon rakenne kuohkeutuisi samalla. Ensilumen sulaminen oli viljelijälle tervetullutta. – Paksu lumikerros tuli sulaan maahan. Sitä tässä nyt viimeksi tarvittaisiin. Jokivedet ovat korkealla taas kerran. Siikajoen Länkelänkosken sekuntivirtaama on vaihdellut 135 ja 140 kuutiometrin välillä. Vuosi sitten marraskuussa lukemat olivat samalla tasolla. Tuolloin todettiin, että eihän tämä vielä mitään tammikuuhun verrattuna: kaikkien aikojen talvitulvassa alkuvuodesta 2014 virtaama kävi pahimmillaan 250 kuutiossa. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen kertoo, että Siikajoen osalta tulvansuojelu on nyt paremmassa tilanteessa kuin aiemmin. – Tämä johtuu Uljuasta. Tulvansuojelualtaassa on nyt enemmän pelivaraa kuin aiempina vuosina, koska tänä vuonna on otettu käyttöön uudet säännöstelyohjeet. Tälläkin hetkellä altaassa on tilaa 80 sentin verran. Pyhäjoen alaosalla virtaamat ovat olleet 100 kuution luokkaa. – Kova lukemaa kun ottaa ajankohdan huomioon. Mutta ennusteiden mukaan vesi ei enää nouse, tosin viime aikojen sääennusteet ovat olleet melko kirjavia, ely-keskuksesta todetaan. Soratiet ovat pehmentyneet surkeaan kuntoon. – Kelirikkoahan tämä jo on. Ilmastonmuutoksestako johtunee, että jo useana vuonna tilanne on tupannut olemaan vaikeampi syksyllä kuin keväällä, tienpidon vastaava Pekka Toiviainen vertaa. Loputtomat sateet hukuttavat Vettä, räntää, lunta, vettä... Pello lainehtivat, soratiet löllökunnossa. Joet ja vesistöt ovat täyttyneet syksyn aikana ääriään myöten. TilasToja ? ? Arkkukarin sademittariin kertyi tämän vuoden marraskuussa 81 milliä. ? ? Lokakuussa satoi vain 37 milliä. ? ? Syyskuussa 81, elokuussa 33, heinäkuussa 82, kesäkuussa 111, toukokuussa 103, huhtikuussa 22, maaliskuussa 41, helmikuussa 20 ja tammikuussa 79 milliä. ? ? Ilmatieteen laitoksen mukaan 30 vuotisen jakson sateisin marraskuu oli vuonna 1996, jolloin Ruukin mittauspisteessä satoi 95 milliä. Vähäsateisin marraskuu oli vuonna 1993, jolloin kertyi vain 8,3 milliä. ka 618 mm mm 100 200 300 400 500 600 700 800 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 Ta m m i-m ar ra sk uu Vuotuiset sademäärät Raahen Arkkukarissa LÄ HD E: JA RI SÄ RK KÄ A Pottutie on tosi lujilla. Siellä liikennöi nykyisin rekkoja ja kuorma-autoja enemmän kuin henkilöautoja. Vesa Joensuu Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Wanhan Raahen Joulukalenteri avautuu tänään osoitteessa Kauppakatu 34. Älkää antako ränsistyneen ulkokuoren pettää, sillä tämän talon menneisyydessä on kasvanut palanen suomalaista leipomohistoriaa. Talo oli Johan ja Anna Antellin koti 1840-luvulla. Merikapteeni Johan Antell joutui syysmyrskyyn Svan-sluupilla paluumatkalla Tukholmasta 3.10.1842. Sluupin pieni miehistö teki kaikkensa, mutta merimiesten taidot eivät riittäneet pelastamaan alusta. Alus miehistöineen vaipui suolaisen meren aaltoihin. Leskeksi jäätyään Anna Antell aloitti leipomotoiminnan. Vuonna 1869 Annan liiketoiminta oli laajentunut niin paljon, että hän palkkasi toisen apulaisen. Tämä oli torppari Johan Pyhtilän Katri-tytär. Katri oli syntynyt 6.12.1850. Vuonna 1872 Anna Antell osti talon III kaupunginosan numero 19, nykyään Kirkkokatu 23. Annan elämä päättyi seuraavana vuonna. Hän oli kuollessaan vain 52-vuotias. Kohta Anna Antellin kuoleman jälkeen Annan poika Johan Petter ja Katri Pyhtilä solmivat avioliiton. Perhe muutti vuonna 1880 Ouluun, jossa toimii edelleenkin Katri Antellin nimeä kantava yritys. Nykyään talo toimii Raahen Palvelukodin Poiju-harrastetilana. Vastaava ohjaaja Anne Raetsaari kertoo talossa harrastettavan erityisesti leivontaa ja ruuanlaittoa, mikä liittyy hauskasti talon historiaan. Palvelukodin asukkaat ihastuivat Wanhan Raahen Joulukalenteriin viime vuonna ja mukaan haluttiin tänä vuonna ilman muuta. – Kävimme kävelylenkeillämme katsomassa kaikkia ikkunoita. Se oli asukkaista mukavaa, kun lenkkiin tuli jotakin uutta ja mielenkiintoista, Raetsaari kertoo. Jouluikkuna avautuu Antellien talossa Anne Raetsaari Antellien talon ovella. Parhaat päivänsä nähneessä talossa on häärännyt yhden maailman parhaimman leivonnaisen, omenahyveen kehittäjä Katri Antell. sari Jaatinen
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 5 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Huonoimmassa kunnossa on Pyhäjoen ja Vihannin välinen Pottutie. – Pottutie on tosi lujilla. Siellä liikennöi nykyisin rekkoja ja kuormaautoja enemmän kuin henkilöautoja. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on joutunut turvautumaan harvinaislaatuiseen vetoomukseen, jossa raskaan liikenteen harjoittajia pyydetään välttämään kuljetuksia Oulun eteläisen alueen sorateillä. – Kyse on yhteisestä omaisuudesta, tieverkosta. Jos se murjoutuu pahoille urille ennen pakkasten tuloa, talvihoidossa tulee ongelmia, Toiviainen perustelee. Raahen Arkkukarissa on mitattu ja tilastoitu sademääriä vuosikymmenet. Sanni ja Reijo Särkän mittausten mukaan marraskuun loppuun mennessä oli satanut 690 milliä. Se ylittää komeasti vuosituhannen vuotuisen keskiarvon, joka on 619 milliä. Mikä lieneekään määrä joulukuun lopussa. – Sadetilastot vahvistavat sen minkä omin silminkin näkee. Säät ovat muuttumassa yhä sateisempaan suuntaan, Jari Särkkä toteaa. ka 618 mm mm 100 200 300 400 500 600 700 800 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 Ta m m i-m ar ra sk uu Vuotuiset sademäärät Raahen Arkkukarissa LÄ HD E: JA RI SÄ RK KÄ Grafiikka paljastaa, ett tänä vuonna on sadellut reilusti. Joet ovat ääriään myöten täynnä, mutta virtaamien ennustetaan kääntyvän pikkuhiljaa laskuun. Vesa Joensuu Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Oulun Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Markku Illikainen ei allekirjoita ainuttakaan väitettä, joita Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry SKAL on esittänyt kirjeessään Siikajoen kuntapäättäjille ja joita siteerattiin keskiviikon Raahen Seudussa otsikolla Siikajokisten jätteitä kosiskellaan. Illikaisen mukaan SKAL on lähtenyt lobbaamaan kuntia systemaattisesti. – Samansisältöinen kirje on lähetetty useisiin muihinkin kuntiin. SKAL:in viesti on, että kunnan ei kannata liittyä osakkaaksi Oulun Jätehuolto osakeyhtiöön. Perusteluita esitetään runsaasti ja liittymismaksua moititaan ylihintaiseksi. Markku Illikainen pitää lähestymistapaa vähintäänkin kyseenalaisena. – Jos esimerkiksi liittymismaksuamme pidetään liian kalliina, se pitää myös perustella. Todellisuudessa kunnat ovat saaneet liittymismaksuihinsa täyden vastineen. Esimerkiksi Siikajoelle on rakennettu jäteasema, joka on saanut kiitosta laajasti. Lisäksi kuntaan on rakennettu ekopisteet, joitten ylläpidosta vastaamme. Tarjoamme myös maksuttomat neuvontapalvelut. Illikaisen mukaan SKAL antaa täysin virheellistä tietoa Oulun Jätehuollon kierrätysluvuista, joita väitetään oleellisesti pienemmiksi kuin todellisuudessa. Sama koskee väitteitä kuntien halukkuudesta irrottautua jätehuoltoyhtiöistä. – Halukkuutta irrottautumiseen ei ole ilmennyt. Tällä hetkellä 228 kuntaa on mukana osakeyhtiömuotoisessa jätehuollossa ja 23 kuntaa yhtymämuotoisissa. Ainoastaan kaksi kuntaa on päättänyt kilpailuttaa jätehuoltonsa. – Täytyy myös ihmetellä, että Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Lakeuden kuntien yhteistyönä laatima Jätehuoltojärjestelmän elinkeinopoliittiset vaikutukset –selvityshanke on täynnä epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Mihin on hukattu asiantuntemus? Sanoisin, että nolo homma selvityksen tekijöille. Oulun Jätehuolto: SKAL lobbaa ja vääristelee Maksuille löytyy vastinetta, Oulusta vakuutetaan. A Mihin on hukattu asiantuntemus? Sanoisin, että nolo homma selvityksen tekijöille. Markku Illikainen Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Wanhan Raahen Joulukalenterin viides luukku avautuu huomenna osoitteessa Brahenkatu 5. Rakennus kuuluu Vanhan Raahen edustavimpiin komeine kulmapilastereineen. Perimätiedon mukaan talo on tuotu Ruotsista vuoden 1810 suuren kaupunkipalon jälkeen. Kulmatalon Kauppakadun puoleiseen siipeen siirtyi Raahen ensimmäinen apteekki 1920-luvulla. Talossa asui aikoinaan muiden muassa kauppias, laivanvarustaja ja ”Lumperin tulimyllyn” omistaja Johan Sivert Lundberg. Kun Tauno Kiesvaara perheineen muutti Raaheen vuonna 1933, he asuivat aluksi tässä nykyisen apteekkimuseon talossa. Joulukalenteri-ikkunan takana asuu tyytyväinen Henri Ylikulju. – Tässä on ihan huippua. Unelmakämppä. Ikkunoista näkyy kolmeen suuntaan: kirkontornille ja Pekkapatsaalle, museolle ja tornitalolle, Henri hehkuttaa. Henri on kameransa kanssa tuttu näky Katinhännän kaduilla. Viime vuonna hän ihastui jouluikkunakalenteriin, jolloin sai oikein luvan kanssa kurkkia ikkunoiden takana. – Kaikenlainen yhteisöllisyys on tässä kaupungissa hyväksi. Muutenkin näyttää tosi siistiltä iltaisin, kun talojen ikkunoita on valaistu. Henrin joulukalenteri-ikkuna on aika korkealla, joten se asettaa hiukan haastetta koristelijalle. Hänen ikkunoidensa takana ei pysty tirkistelemään kuin tikapuilla varustautuneena. – Koska ikkuna on niin korkealla, ei siihen voi kovin pikkutarkkaa koristetta laittaa. Teemaksi valikoitui helposti Etiopia, jonne Henri matkustaa loppukuusta. Hän menee viemään terveisiä Pattasten koulun kummiluokalle. Henri työskentelee Pattasten koululla koulunkäynninohjaajana. Etiopia-teemaa viidennessä ikkunassa Henri Ylikuljun jouluikkunasta näkyy Kauppakadun ja Brahenkadun risteykseen. Muutaman viikon päästä mies on Etiopiassa. Siellä on joulu vähän myöhemmin, joten tulen sinne sopivasti lahjojen kanssa. sari Jaatinen Vesa Joensuu
• 6 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Mikko Määttä mikko.maatta@almamedia.fi Kaupunginhallituksen kokouksessaan hyväksymä Raahen ensi vuoden talousarvio on 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Sillä pystytään kattamaan suunnitelmakaudella kertynyt alijäämä vuonna 2018. – Talousarvio ei anna kuitenkaan mahdollisuutta löysäilyyn, vaan vaatii onnistuessaan ehdotonta kuria talouden seurannassa, eli helppoja hetkiä ei ole luvassa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (kesk) kommentoi. Viime vuoden tilinpäätös oli 2,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tänä vuonna tilinpäätöksen ennakoidaan päätyvän plussalle. Uutta alijäämää ei siis synny. Ensi vuonna alkavan ja vuonna 2018 päättyvän suunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 35,5 miljoonaa euroa. Enemmän kuin puolet investointeihin käytettävästä rahasta menee oppimisympäristöihin ja päiväkoteihin. Suurin yksittäinen hanke on Antinkankaan koulu, päiväkoti ja nuorisotila. Sen rakentaminen alkaa ensi vuonna ja päättyy vuonna 2018. Merikadun koulukeskuksen ja Tikkalan koulun rakentaminen jatkuvat. Saloisten koulussa aloitetaan hankesuunnittelu. Ollinsaaren päiväkodin toinen vaihe valmistuu. Vihannissa aloitetaan oppimisympäristön suunnittelu. Ensi vuoden nettoinvestoinnit ovat 10,2 miljoonaa euroa. Antinkankaan koulun ja päiväkodin rakentamiselle on varattu ensi vuodelle 3,1 miljoonaa. Merikadun koulukeskuksen rakentamiselle on puolestaan varattu 1,7 miljoonaa. Paloaseman laajennukseen on varattu 1,4 miljoonaa euroa ja katutöihin 1,6 miljoonaa. Ensi vuoden toimintakulut ovat yhteensä 167,5 miljoonaa euroa. Kasvua tähän vuoteen on 2,7 miljoonaa. Nousu johtuu lähinnä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden 1,2 miljoonan euron kasvusta. Muut suurimmat menojen lisäykset ovat opetuslautakunnassa 0,94 miljoonaa ja hallintolautakunnassa 0,38 miljoonaa. Ensi vuonna käyttötalouden toimintakate on miinuksella 137,7 miljoonaa euroa. Tämän vuoden toimintakatteeseen se heikkenee kahdella miljoonalla eurolla. Tämä johtuu hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden kasvusta sekä noin miljoonan euron yhdistymisavustuksen päättymisestä. Jos tämän vuoden talousarvio toteutuu ennusteen mukaisesti, kaupungilla on lainaa vuoden lopussa noin 145,6 miljoonaa, eli 3,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Seuraavan kolmen vuoden aikana lainamäärän odotetaan lisääntyvän 9,7 miljoonalla eurolla. Vuoden 2018 lopussa lainaa olisi 155,3 miljoonaa. Tämänhetkisten tietojen mukaan Raahen saamat valtionosuudet kasvavat tästä vuodesta 4,2 miljoonaa euroa. Raahen kaupunginvaltuuston käsittelyyn talousarvio ja budjetti tulevat ensi maanantaina. A Talousarvio ei anna kuitenkaan mahdollisuutta löysäilyyn.” Jarmo Myllymäki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suunnittelukauden lopussa alijäämä pitäisi olla katettuna. Kaupunki investoi lähivuosina eniten kouluihin. Ensi vuonna on tulossa ylijäämää TALOUSARVIO 2016 ? ? Toimintatuotot: 29,5 milj. euroa ? ? Toimintakulut: 167,5 milj. euroa ? ? Toimintakate: -137,7 milj. euroa ? ? Verotulot: 92,3 milj. euroa ? ? Valtionosuudet: 52,9 milj. euroa ? ? Vuosikate: 7,8 milj. euroa ? ? Poistot: 6,08 milj. euroa ? ? Tilikauden ylijäämä: 1,7 milj. euroa ? ? Nettoinvestoinnit: 10,2 milj. euroa Raahe investoi lähivuosina eniten kouluihin. Mikko Määttä Raahen kaupunki ja huvilapalstojen edustajat tapasivat lokakuussa. Kaupunginhallitus käsitteli teknisen lautakunnan huvilapalstojen omistajien kysymyksiin antamia vastauksia. Kaupunki ei lähde hoitamaan huvilateitä. Huvilapalstojen edustajat olisivat halunneet, että kaupunki ottaisi vastattavakseen huvilateiden kunnossapidon lukuun ottamatta teiden sivuhaaroja. Tekninen lautakunta toteaa, että yksityistielain perusteella huvilapalstavuokralaiset voidaan velvoittaa tieosakkaiksi ja osallistumaan huvilateiden kunnossapitoon. Kaupungin yksityisteiden avustusjärjestelmä koskee vain vakituista asumista. Tekninen lautakunta voi ottaa käsiteltäväkseen huvilateiden yksityistietoimitusten vireillepanon. Toimitusten yhteydessä huvilateille perustetaan tieoikeudet ja laaditaan kunnossapitoyksiköinti niille teille, jotka eivät jää kaupungin vastuulle. Ilolinnan ja Santaholman rantautumispaikkojen kunnostus alkoi syksyllä. Ilolinnan osalta työt ovat vielä kesken. Alueen pehmeät pohjamaat odottavat pakkasia ja maapohjan kovettumista. Sen jälkeen kaupunki rakentaa rantautumispaikan ja pysäköintialueen valmiiksi. Vesija viemärihuollon järjestäminen huvilatonteille kuuluu Raahen Veden vastuulle. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä taloudellisia eikä toiminnallisia resursseja suunnitella huvila-alueiden vesihuoltoa, koska halukkaita verkostoon liittyjiä ei ole ollut riittävästi. Pitkänkarin kaavoittamattoman huvilapalsta-alueen ja saaria koskevan osayleiskaavan tarkistamista koskevaa kaavoitusaloitetta ei ole vielä otettu käsiteltäväksi. Kaavoitusalue voidaan ottaa käsittelyyn ensi vuoden alkupuolella. Johtopäätöksenä voi olla, että hanketta ei oteta kaavoitusohjelmaan, koska kaavoituksella on kiireisempiä hankkeita ja Pitkässäkarissa on liian alava maa, eivätkä ELY-keskuksen määräämät alimmat rakennuskorkeudet täyttyisi. Pohjoisen saariston osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa vuonna 2000. Kaavassa on käsitelty saaristoalueen maankäyttö ja luontoarvot sekä Natura-alueen erityispiirteet. Kaavoitus ei pidä kaavan tarkistamista ajankohtaisena. Kaupunki on vastuussa kolmesta virallisesta veneväylästä. Ne ovat Tasku–Roska–Raahe, Roska–Maivaperä–Lapaluoto sekä Lapaluodon edustalta Raaheen kulkeva väylä. Virallisten veneväylien lisäksi Raahen edustalla on veneilyreittejä. Kaupunki ei ole vastuussa niiden merkitsemisestä tai ylläpidosta. Näillä reiteillä vastuu on veneilijöillä itsellään. Merivirtaukset ja jäät kuljettavat merkkejä ja maamassoja talven aikana, minkä vuoksi veneilyreitit mataloituvat ja merkit siirtyvät pois paikoiltaan. Saarissa olevien veneilyreittien opastetaulujen näkyvyyttä on parannettu elokuussa poistamalla niiden ympäristöstä kasvustot. Viemärikaivannon kohta Kauneuskanavassa on korjattu. Raahen Vesi on poistanut seurakunnan kesäkodin lähellä olevan viemärin upotuksen aiheuttaman matalan kohdan. Samalla poistettiin kanavassa ollut iso kivi, josta on ollut haittaa kauan. Huvilapalstojen edustaja kutsutaan liikennealueet-yksikön ja veneilytyöryhmän järjestämään neuvotteluun. Tarkoituksena on keskustella ajankohtaisista veneilyyn liittyvistä asioista. Vastauksia huvilakysymyksiin
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU RAAHE puh. 010 538 4600 MA-PE 7-21, LA 7-18, SU 6.12. SULJETTU w w w .k -c ity m ar ke t. ? Lisätiedot www.kesko.? / Vastuullisuus Puhelun hinta 01053-alkuisiin numeroihin sekä kiinteän ja mobiiliverkon liittymästä 8,35 snt/puh+12,09 snt/min (sis. ALV 24%). Lue lisää www.k-ruoka.? sekä www.citymarket.? Löydät meidät myös Facebookista TUNNETUSTI PARHAAT TARJOUKSET Hinnat voimassa PE-LA 4.-5.12.2015, ellei toisin mainita. Olemme suljettuna itsenäisyyspäivänä 6.12. Atria Perinteinen KARJALANPAISTI 700 g 7,07/kg Atria Viljaporsaan JUHLAKINKKU n. 7 kg pakaste Myllyn Paras TORTTUTAIKINA 1 kg 1,79/kg Fazer Sininen MAITOSUKLAALEVY (ei makusuklaat) ja Jumbo MAKEISPUSSIT 325-400 g 4,17-8,33/kg 2 69 rs Tumma RYPÄLE 500 g 5,38/kg, Espanja/Brasilia 1 69 kg PERSIMON Espanja Presidentti KAHVI 500 g 6,67/kg Raj. 1 erä/tal. Atria Perhetilan broilerin FILEESUIKALEET 250-300 g 8,33-10,00/kg yks. 2,99/rs (9,96-11,96/kg) Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 4,30 pkt (8,60/kg) 10 .-22% 3 pkt 5.2 rs Antell ITSENÄISYYSPÄIVÄN LEIVOS 2 kpl/180 g 22,16/kg PALVELUSTA, ERÄ! Tuore ruodoton KIRJOLOHIFILEE Suomi Raj. 2 kpl/tal. 16 90 kg 7 95 kg PAISTOSTAMME: Uunilämmin RIEVÄ 390 g 5,10/kg Riitan Herkku KÄPYKAKKU 700 g 14,21/kg Atria KUORETON NAKKI ja UUDISTETTU SUOMALAINEN NAKKI 500-900 g 2,21-3,98/kg 1 99 pkt Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,49/pkt (2,77/kg) -20% Atria takuumurea naudan ULKOFILEE palana 4 95 rs 3 99 kg Atria SAUNAPALVI 350 g 7,11/kg 2 49 pkt Artolla esittelyssä herkut Pajuniemeltä perjantaina 4.12. Tervetuloa! 9 95 kpl 1 79 pkt Aura SINIHOMEJUUSTO 170 g 11,71/kg Raj. 2 kpl/tal. 1 99 kpl Valio GLÖGIT 1 l 1,75/l, tumma ja vaalea yks. 1,99/prk (1,99/l) 3 50 2 prk Haapalan LEIPÄJUUSTO 500 g 9,98/kg myös vähälaktoosinen 4 99 kpl 2 95 kpl Paistovalmis naudan ULKOFILEEPIHVI n. 150 g 19,66/kg, Suomi 3 99 rs 1 99 kpl Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 2,29-2,95 kpl (7,38-11,45/kg) -27-43% 3 kpl 5 .raj. 2 erää/tal.
• 8 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Mikko Määttä, Sanna Keskinen toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kaatuivat keskiviikkoaamuna. Hallitus aikoo toteuttaa nyt pakkolait, joissa puututaan työntekemisen ehtoihin. Esillä ovat olleet esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi ja pisimpien loma-aikojen lyhentäminen. Lait ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Superin Raahen seudun ammattiosasto 214:n puheenjohtaja Satu Koivusipilästä sopimuksen kariutuminen tuntuu huonolta. Lähitulevaisuus vaikuttaa sekavalta. – Ei tämä tilanne nosta nykyisen hallituksen arvostusta. Hän huomauttaa, että asioihin perehtyneetkään eivät ole varmoja, mitä pakkolaeissa esitetyistä toimista pystytään toteuttamaan ja millä tavoin. Huoli on jäsenistön puolesta. Koivusipilä edustaa matalapalkkaista ja naisvaltaista alaa, jonka on todettu olevan suuri häviäjä suunnitelmissa. – On monia, joilta ei kerta kaikkiaan pystyisi mitään leikkaamaan. Kyllä se huolestuttaa ihan oikeasti. Koivusipilä peräänkuuluttaa reiluutta ja ihmettelee, ovatko EK ja hallitus ne, jotka oikeasti päättävät asioita. Yhteiskuntasopimuksen kariutuminen ei tullut yllätyksenä työntekijäeikä työnantajapuolelle. Tyylipisteitä ei syksyn neuvotteluista anneta, vaan kouluarvosana-arviointi on murskaava: – Ehdot tästä pitäisi antaa vähintään. Luokalle jättäisin jos voisin. Ja AKT:n laittaisin vielä nurkkaan häpeämään, tylyttää Oulun Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen. Hänen mielestään suurin syntipukki löytyy AKT:sta, kun taas Metalliliiton liittohallituksen jäsen Mika Vuoti osoittaa syyttävällä sormella toiseen suuntaan. – Ei tässä AKT:ta ole syytä kivellä heittää. Syynä kariutumiseen on enemmänkin EK:n kanta jäädä jatkossa pois keskitetyistä ratkaisuista. Vuotin mielestä työnantajapuolella ei ole ollut todellista halua neuvotella, koska sillä on ollut hallituksen niin sanotut pakkolait selkänojanaan. Se, että EK vaati AKT:n mukana oloa, oli Vuotin mielestä liioittelua. – Nykyisen työllisyysja kasvusopimuksen kattavuus on 90 prosenttia. Ei tämä olisi jäänyt kattavuudesta kiinni vaikka yksi liitto oliNyt mennään kovimman kautta Edessä voi olla levottomat ajat työmarkkinoilla. Etenkin ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluista ennustetaan tiukkaa vääntöä. Pakkolait ? ? Hallitus alkoi valmistella niin sanottuja pakkolakeja syksyllä, kun työmarkkinajärjestöt eivät päässet sopuun keinoista, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyä. ? ? Tavoitteena laeissa on se, että suomalaiset tekevät jatkossa palkkaansa nähden enemmän työtä kuin nyt ja siten saadaan tuottavuutta kasvatettua. ? ? Toimenpidelistalla ovat mm. lomarahojen leikkaus, ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi, juhlapyhien karsiminen ja pisimpien lomien lyhentäminen. ? ? Lakiesitysten on tarkoitus edetä eduskuntaan helmikuussa. Kyllä. Kiitos EK:n 17,07 % En. Sipilä vetää henkeä ja kohta neuvotellaan taas. Kyllä. Kiitos AKT:N 43,9 % Yhteiskuntasopimus kaatui. Uskoktko, että pakkolait tulevat voimaan? 39,02 % A ”Ehdot tästä pitäisi antaa vähintään. Luokalle jättäisin jos voisin. Jari Tuovinen Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Pattijokinen Iiris Puskala katselee sisarensa hautaa tavallista raskaammin mielin. Viime vuoden huhtikuussa kuolleen Lotta-siskon haudan – ja monen muunkin haudan päällä näkyy ohuessa lumessa kengänjälkiä. Vainajien hautarauhaa on rikottu. – Kun kuulin asiasta, tunsin kylmiä väreitä ja todella suurta vihaa, Iiris sanoo. Sisaren haudan valkoiset kynttilälyhdyt oli nakeltu kymmenien metrien päähän ja toisesta rikottu lasi. Haudoilla on kävelty ja juostu, lyhtyjen ristejä taivuteltu, kynttilöitä kaadettu ja lyhtyjä heitelty. Jalanjäljet eivät ole pikkulasten. Tämä on jo toinen kerta tälle syksylle, kun Pattijoen hautausmaalla on tehty ilkivaltaa. Iiris kirjoitti asiasta Facebookseinälleen ja päivitys lähti leviämään kulovalkean tavoin. – Toivottavasti joku tekijöistä näkee sen ja että perheissä puhutaan asiasta. Jos ilkivallan tekijät ovat jokin porukka, niin toivoisin omantunnon kolkuttavan edes yhdellä sen verran, että tunnustaisi, Iiris Puskala sanoo. Kappalainen Ville Karppelin toivoo asiasta keskusteltavan kodeissa, erityisesti Pattijoella. – Kylä kasvattakoon. Hautarauha on viimeinen kaunis oikeutemme tässä maailmassa, Karppelin sanoo. Karppelin tietää, että hautausmaalla on ajeltu mopolla ja juoksenneltu hautojen päällä. Jotkut saattavat myös käyttää hautausmaata läpikulkupaikkana. – Toivon, että hautausmaan kautta ei oikaistaisi ainakaan tällä tavoin. En osaa sanoa minkä verran kyse on tahallisesta ilkivallan halusta ja minkä verran ajattelemattomuudesta. Raahen seurakunta on tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Hautarauhaa rikottiin Pattijoen hautausmaalla Tällaista ei saa enää ikinä tapahtua. Haudalla käyminen on omaisille muutenkin aivan riittävän raskasta, sanoo Iiris Puskala. Sari Jaatinen VeSa JoenSuu
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 9 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. si sieltä pois jäänytkin. Tuovisen mukaan AKT:n pois jääminen oli ratkaisevaa. Vaikka liitto on pieni, on sillä keskeinen rooli nimenomaan Suomen viennin kannalta. – AY-liikkeellä ei tunnu olevan oikein käsitystä Suomen tilanteen vakavuudesta. Se vaikuttaa elävän yhä ajassa, jolloin Suomen taloutta pitivät pystyssä suuret ja vahvat yritykset. Nyt kasvu tulee pk-sektorin yrityksistä, jotka tarvitsevat aivan toisella tavalla joustoa kuin isot yritykset. Sekä Vuoti että Tuovinen ennakoi, että vuoden kuluttua esillä olevista työehtoneuvotteluista tulee vaikeat. Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa ensi syksyyn, joten työehtoihin kohdistuvia työtaistelutoimia ei sitä ennen nähdä. Sen sijaan poliittiset lakot ovat hyvinkin mahdollisia. – Aika näyttää onko tässä välillä toritapahtumia. Se riippuu paljolti hallituksen liikkeistä, sanoo Vuoti. – Yhtään lakkoa ei nyt auttaisi järjestää. Jos käydään pelaamaan lakkoja järjestämällä, niin sitten joku ei ole ymmärtänyt missä jamassa Suomi on, katsoo puolestaan Tuovinen. Superin Raahen seudun ammattiosasto 214:n puheenjohtaja Satu Koivusipilä on huolissaan jäsenistönsä puolesta. Epävarmuudelle ei näy tulevan loppua. Raahen Seudun kyselyyn vastanneiden lukijoiden mielestä AKT kantaa suurimman vastuun yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta. Valtaosa uskoo hallituksen pakkolakien tulevan voimaan. Mikko Määttä Raahen Vihannissa rautatieaseman ratapihalla oli ratakuorma-autosta rikottu ohjaamon lämpölaseja sekä ajovaloumpiot. Lasit oli rikottu kivittämällä 2.12.3.12.2015 välisenä aikana. Kuorma-auto ojaan Kasitieltä Elintarvikkeita kuljettava jakeluauto suistui ojaan Kasitieltä tiistaiaamuna kuuden aikaan. Auto oli tulossa pohjoisesta kohti Raahea. Onnettomuuspaikka on reilun kolmen kilometrin päässä Revonlahdelta. Kuorma-auto ajautui yli vastaantulevien kaistan ja päätyi ojaan tien vastakkaiselle puolelle. Auto pysyi koko ajan pystyssä. Henkilövahinkoja ei tullut eikä tapahtumahetkellä sattunut onneksi olemaan vastaantulijoita. Auto nostetaan aamun aikana, jolloin liikenne joudutaan pysäyttämään joksikin aikaa. Pelastuslaitoksen mukaan Kasitiellä vallitsee tyypillinen alkutalven keli. Toisin sanoen tienpinnassa on vaihtelevasti sohjoa, jäätä ja paikoin luntakin. Osittain tie on myös täysin sula. Kaikkeen täytyy yrittää siis varautua. Joulukuusiluvan saa kännykällä Pohjoissuomalaiset voivat hankkia joulukuusen valtion mailta ostamalla joulukuusiluvan kännykällä. Metsähallituksen palvelu on käytössä Lapin ja Pohjanmaa-Kainuun (entisen Oulun läänin) alueilla. Kuusenhakuluvan hinta on 4,97 euroa sekä lisäksi matkapuhelinmaksu. Luvan voimassaolo alkaa heti tekstiviestin saavuttua ja se on voimassa yhden vuorokauden. Lupaa ei voi ostaa ennakkoon. Kännykkäluvan ajankohtaa ei voi myöskään muuttaa eikä sitä voi perua. Lupa oikeuttaa hakemaan joulukuusen Metsähallituksen talouskäytössä olevasta metsästä tien varresta, enintään parikymmentä metriä tieltä. Joulukuusia ei saa hakea suojelutai retkeilyalueilta. Luvan ostajan on itse varmistettava, että kuusenhakualue on Metsähallituksen hallussa ja metsätalouskäytössä. Asian voi selvittää esimerkiksi Metsähallituksen retkikarttapalvelusta osoitteessa www.retkikartta.fi ? Joulukuusiluvan voi ostaa numerosta 0606 05 61145. Tarkemmat ohjeet sekä tiedot asiakaspalvelupisteistä löytyvät Metsähallituksen nettisivuilta osoitteessa www.metsa.fi/joulukuusilupa Kaartinen väistyy Talus tilalle Anja Kaartinen väistyy Vihannin kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan paikalta vuoden 2016 alusta ja tilalle tulee Helena Talus. Kaartinen jatkaa johtokunnan jäsenenä. Erkki Kotila ja Marjaliisa Jylhä vetäytyvät pois kotiseutuyhdistyksen johtokunnasta. Tilalle tulevat Mika Heiskanen ja Raija Mustonen. Muut jäsenet jatkavat johtokunnassa. Kokoonpano on seuraava: Helena Talus( pj.), Merja Pekkala, Merja Honkakoski, Eero Hiltunen, Leo Tuohimaa, Matti Kankaala, Kalevi Vikki, Raija Mustonen, Mika Heiskanen ja Anja Kaartinen. Nostot maltillisia Kirkollisveroprosentit pysyvät ennallaan valtaosassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista vuonna 2016. Vain 18 seurakuntataloutta eli noin 6 prosenttia maan kaikista seurakuntatalouksista nostaa veroprosenttiaan. Valtaosassa verotusta kiristävistä seurakunnista korotukset ovat 0,050,15 prosenttiyksikön suuruisia. Kirkollisveroprosentit vaihtelevat seurakunnasta riippuen yhden ja kahden prosenttiyksikön välillä. Korkeinta eli 2 prosentin kirkollisveroa maksetaan ensi vuonna yhteensä 11 seurakuntataloudessa. Ilkivaltaa Vihannin rautatieasemalla Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Fennovoima Oy hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ydinvoimalaitoksen ympäristöja vesitalouslupaa. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan nähtävillä 3.12.2015– 3.2.2016 Pyhäjoen kunnassa ja Raahen kaupungissa. Hakemuksesta voi esittää kuulutusaikana muistutuksia ja mielipiteitä. Fennovoima Oy hakee ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Pyhäjoen ja Raahen kuntien alueelle Hanhikiven niemelle sijoittuvalle ydinvoimalaitokselle ja sen varaenergiantuotannolle sekä jäähdytysveden purkurakenteiden ja suojapenkereiden rakentamiselle. Lisäksi Fennovoima Oy hakee vesilain mukaista lupaa meriveden ottoon ja käyttämiseen laitoksen jäähdytysvetenä. Hakemus ei koske ydinenergialain tai säteilylain piiriin kuuluvia asioita, kuten radioaktiivisten aineiden päästöjä ja vaikutuksia tai ydinjätteiden sijoitusta. Perämeren rannalla sijaitsevan Hanhikiven niemen alueella on voimassa ydinvoimalaitosalueen asemakaavat Pyhäjoen ja Raahen alueella. Pääosa hakemusasiakirjoista on lisäksi nähtävinä lupaprosessin ajan myös sähköisinä osoitteesta www. avi.fi/lupa-tietopalvelu. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet voidaan antaa internetin kautta sähköisellä muistutuslomakkeella, joka on osoitteessa www.avi.fi/muistutus. Kuulutusajan jälkeen aluehallintovirasto pyytää luvan hakijalta selityksen aluehallintovirastolle toimitetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Selityspyynnössä hakijalle varataan tilaisuus vastata esitettyihin vaatimuksiin ja tarvittaessa täsmentää hakemusta vaatimusten pohjalta. Tämän jälkeen lupa-asiassa pidetään tarkastus, jossa lupaviranomainen tutustuu vaikutusalueeseen ja kuulee asianosaisten näkemyksiä hakijan mahdollisesta selityksestä. Fennovoiman lupahakemus lausunnolla Fennovoiman lupahakemus on nähtävillä ja kommentoitavana 3. helmikuuta asti. Aluehallintoviraston tavoitteena on antaa päätös hakemusasiasta kesäkuuhun 2016 mennessä. Arkisto / VesA Joensuu
• 10 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Liikennevalistusnäytelmä Rajotusten mukaan keräsi Raahessa hämmästyttävän vähän yleisöä. Kohderyhmää olisi luullut ilmaiselle näytelmälle löytyvän, sillä entistä useampi kuski tien päällä on yli 65-vuotias. Tunnin kokonaisuudella oli paljon annettavaa keski-ikäisillekin, sillä se muistutti siitä, mitä on edessäpäin jos elää saa. Suomussalmen Teatteri Retikan kahden naisen esittämä Rajotusten mukaan tiivisti monta ikäihmisen tiellä liikkumisen ongelmaa. Kohtauksissa oltiin katsastuskonttorilla, lääkärin vastaanotolla ja hiippailtiin peräkylän isännän kotona, josta ei juuri autolla käydä kuin ruokaostoksilla – kaupungissa ei enää vuosiin. Lääkehän menee alas kun se on vähän makeaa. Ikääntyvän ihmisen ei ole välttämättä helppoa hellittää autonratista, jos on kymmeniä vuosia ajanut, eikä mitään ole koskaan sattunut. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski teroitti esityksen jälkeen muutamia asioita tehokkaalla ja henkilökohtaisella otteella. Yksi viesteistä oli suunnattu erityisesti miehille. – Ikääntyvien mieskuskien olisi syytä antaa välillä autonavaimet vaimollekin ja istua itse apukuskin paikalle, Kalmakoski kehotti. Ei ole harvinaista, että pariskunnasta mies yksinvaltiaasti ajaa aina autoa. Jos miehen suhtautuminen vaimon ajokorttiin on luokkaa ”bingosta olet korttisi voittanut”, on vaimolla korkea kynnys vaatiakaan itselleen ajo-oikeutta. Hankala tilanne on sekin, jos vaimo leskeksi jäätyään tarvitsisi autoa, mutta ei ole sitä vuosikymmeniin juuri ajanut. Siinä menee helposti vilkunlasia ja tulee lommoa jos jonkinlaista. – Ajotaito ei säily ellei aja. Kenenkään miehisyys ei katoa, vaikka ei autoa ajakaan. Ajokyky ei ole iästä kiinni, mutta terveydestä se voi hyvinkin olla. Ratin takana pitää nähdä ja kuulla, muistaa minne ollaan menossa ja mistä tulossa ja olla sellaisessa kunnossa, ettei tarvitse pelätä kohtausta. – Kaikki viranomaiset haluavat, että ajo-oikeus ja ajotaito säilyisi ihmisillä mahdollisimman pitkään. Se on osa elämänhallintaa,Kalmakoski sanoi. Normaali ikääntyminen ei ole este autoilulle. Huonontunut näkö korjaantuu silmälaseilla ja heikko kuulo kuulolaitteella. Reaktionopeuden hidastuminen ja lihastoiminnan heikkeneminen eivät välttämättä ole esteitä autoilulle. Kohtausriski on jo eri asia. Sydänvaivaisten ja diabeetikkojen on hoidettava sairauttaan mikäli mielivät pysyä tien päällä ja pitää siellä itsensä ja muut kanssaliikkujat elävien kirjoissa. Muistisairaus on haasteellisin kaikista, koska ihminen ei välttämättä tunne itsessään mitään sairautta. Parasta olisi jos ikääntyvä hellittäisi omaehtoisesti auton avaimista silloin kun sen aika on. Muuten siihen puuttuvat muut. – Keskustelkaa avoimesti ja olkaa rehellisiä. Autoilu pitää lopettaa hyviin uutisiin, ei huonoihin. Ja niin kauan kuin ajetaan, olisi parasta ajaa mahdollisimman uudella autolla. Kalmakoski kehotti harkitsemaan vakavasti automaattivaihteita, jotka vapauttavat tarkkailemaan liikennettä paremmin ja miettimään uuden auton vaihtoa. – Uusien autojen kori antaa paljon erehdyksiä anteeksi. 25 vuotta vanha auto suojaa teitä vain murtoosalta siitä, mitä uusi auto. Turvalaitteitakin on pitkä lista valittavaksi. Liikenneturva ja suomussalmelainen Teatteri Retikka muistuttivat keskiviikkona Raahesalissa huumorin keinoilla asioista, joita ikääntyvän kuljettajan on syytä tarkkailla itsessään. ”Vaimotkin välillä rattiin” Miten on sydämen laita? Entäpä näkö ja kuulo? Pelaako muisti? Näytelmän lääkärikohtaus muistutti, että terveydellä on ratin takana iso merkitys. Uusikaa ajo-oikeuttanne niin pitkälle kuin voitte, kannusti Eero Kalmakoski. Ikä ei ole este ajamiselle, mutta terveys voi olla. Arttu Säily Arttu Säily
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 11 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Siikajoen perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa tietää, paljonko kunnalle aiheutuviin kustannuksiin tulee säästöä, jos Siikajoenkylän hammashoitolapalvelut siirretään Ruukkiin, kuten hyvinvointikuntayhtymän talousarvioon on kirjattu. Valtuustoryhmä uskoo, että uuden hammashoitoyksikön perustamisella Ruukkiin tavoitellaan ainoastaan Siikajoenkylän hammashoidon alasajoa. – Se tulee edesauttamaan kaikkien palveluiden lakkaamista Siikajoenkylän terveysasemalla. Ruukin asiakkaiden tarpeella ei uuden hoitoyksikön perustamista Ruukkiin pysty perustelemaan, sillä Ruukin hammashoitola toimii hyvin ja jonotusajat ovat lyhyet, toteaa perussuomalaistenvaltuustoryhmä. Perussuomalaisten valtuustoryhmän sihteeri Henna Kupsalan mielestä lakkauttamisten on perustuttava päätöksiin, joiden pohjana on laskelmat eri vaihtoehtojen kustannuksista ja arviot vaikutuksista kuntalaisten arkeen. – Valtuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä en ole nähnyt laskelmia, joihin palveluiden keskittäminen Ruukkiin perustetaan. Hammashoitolan lakkauttamisesta tulee aiheutumaan kunnalle esimerkiksi kuljetuskustannuksia, kun koululaiset ja autottomat vanhukset pitää saada palveluiden äärelle Ruukkiin. Tällöin tämä osa hammashoidon kustannuksista tulee suoraan kunnan pussista maksettavaksi sen lisäksi, ettei hammashoito ole välttämättä muutoinkaan Ruukissa sen edullisempaa kuin Siikajoenkylällä. Minun mielestäni Siikajoen kunnalla pitäisi olla oikeus itse päättää ja voimakkaasti ohjata hyvinvointikuntayhtymää siitä, missä ja miten palveluita tarjotaan, sillä kuntahan palvelut kaikkinensa maksaa, Kupsala huomauttaa. Kysymys: Paljonko keskittäminen säästää? Keskittämisen vaarana on myös se, että säännönmukainen hammashoidossa ja tarkastuksissa käynti jää vähemmälle, kun matka huomattavasti pitenee, toteaa valtuustoryhmän sihteeri Henna Kupsala. Arkisto / VesA Joensuu Mikko Määttä mikko.maatta@almamedia.fi Valtio otti rahoitusvastuun turvakodeista tämän vuoden alusta. Enää turvakotiin tulijoilla ei tarvitse olla maksusitoumusta kunnalta. Muutos on madaltanut kynnystä hakea apua turvakodista, Raahessa torstaina vieraillut Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä sanoo. – Kynnys hakea apua on edelleen liian korkea, Särkelä toteaa. Tänä vuonna valmistuneen selvityksen mukaan monet turvakoteihin hakeutuneet ihmettelivät, miksi he eivät hakeneet apua jo aikaisemmin. Särkelä sanoo, että apua kannattaa hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nyt turvakodissa vietetyn ajan määrittelee turvakodin sosiaalityöntekijä eikä se, kuinka pitkän jakson kunta voi turvakodissa kustantaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki sopimukset palveluntuottajien kanssa 2,5 vuodeksi. Vuodenvaihteessa voimaan tulleessa laissa sopimuskauden pituudeksi määriteltiin maksimissaan viisi vuotta. Särkelä pohtii, että sopimusten lyhyys johtuu siitä, että muutos tuli voimaan nopeasti ja nyt halutaan kerätä kokemusta. Raahen turvakoti palvelee kaikkiaan 17 kunnan suuruista aluetta. Tähän mennessä apua tarvitsevia ei ole tullut muualta kuin Raahesta. Uuden lain myötä tähän on todennäköisesti tulossa muutos. Se vaatii sitä, että tietoa turvakodeista viedään entistä enemmän kuntien sosiaalija terveyspuolen johtajille. Valtiolta saatu määräraha tälle vuodelle on 11,3 miljoonaa euroa. Särkelä kertoo, että ensi vuodelle rahoitusta olisi tarkoitus saada nostettua. Helppoa se ei tule olemaan. Rahoitus siirtyi valtiolle, koska Suomi allekirjoitti Istanbulin sopimuksen, eli naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen. Suomen osalta sopimus astui voimaan elokuun alussa. Turvakotien maantieteellinen kattavuus on heikko. Esimerkiksi Lapin ainoa turvakoti sijaitsee Rovaniemellä ja Satakunnassa ei ole yhtään turvakotia. Euroopan neuvoston arvion mukaan Suomessa pitäisi olla turvakodeissa 500 perhepaikkaa. Tällä hetkellä paikkoja on 114. Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla pelkästään lokakuun puoleen väliin mennessä tänä vuonna satoja turvakotiin hakeutuneita aikuisia jouduttiin ohjaamaan kriisipalvelun kautta muualle, koska turvakodeissa ei ollut paikkoja. Ensisijalla ovat aikaisemmin monesti olleet lasten kanssa turvaan hakeutuneet. – On ajateltu, että yksinäiset ihmiset saavat apua jostain muualta, Särkelä sanoo. Särkelä aloitti Ensija turvakotien liiton pääsihteerinä vuoden alussa. Valintansa jälkeen hän on kiertänyt liiton jäsenyhdistyksiä. Raahen yhdistys oli 30 yhdistyksestä 27:s. A On ajateltu, että yksinäiset ihmiset saavat apua jostain muualta.” Riitta Särkelä Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Uusi laki madalsi kynnystä hakea apua turvakodeista. Kuntien taloudellinen tilanne ei määrittele avun kestoa. Valtio otti vastuun turvakodeista FAKTA ? ? Suomessa on 19 turvakotia. ? ? Ensija turvakodin liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä turvakoteja niistä on 11. ? ? Kahtta turvakotia pitää yllä jokin muu järjestö. ? ? Turvakotiin voi tulla yksin tai lasten kanssa. ? ? Ensija turvakotien liitto aloitti turvakodit kokeiluna Raha-automaattiyhdistyksen tuella 1979. ? ? Sen jälkeen auttaminen tapahtui kuntien maksusitoumusten varassa. Riitta Särkelä toivoo, että apua haettaisiin ajoissa. VesA Joensuu
• 12 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Nyt on pakko takertua lillukanvarteen, kun se on niin kiinnostava. Kopsalaisen Veli-Matti Mathlinin neljäs runokokoelma on nimeltään Kuunsolmu. Nimi tarkoittaa sekä astrologista että astronomista tapahtumaa, joka toistuu 18 vuoden, 7 kuukauden ja 9 päivän välein. Ihmisen elämässä kuunsolmun kohdalla palataan yksiin ja samoihin menneisyyden asioihin. Tämän syklin polttopisteet on tietysti ihan pakko omalta kohdalta laskea. Veli-Matti itse naurahtaa käyneensä jo tässä pisteessä ja toteaa elämänsä muuttuneen – ja jo vähän aiemminkin. Elämä on täydentynyt ja ruuhkautunut, kuten missä tahansa lapsiperheessä. – Ei kuunsolmuun tarvitse uskoa, mutta sillä ajatuksella on mukava leikkiä. Itseensä on hyvä pysähtyä muutenkin ja palautua tilaan, jossa muistaa mikä on, Veli-Matti sanoo. Itseensä pysähtymisestä voi ottaa tavan aina silloin kun se onnistuu. Veli-Matti sanoo itse nauttivansa yksinäisistä aamuista, jolloin vaimo on lähtenyt töihin ja tyttäret päiväkotiin ja eskariin. – Aikaa on oltava itselle, perheelle ja parisuhteelle. Näiden kolmen olisi oltava tasapainossa. Itsensä kanssa keskustelu voi olla pelottavaa. ”Mitä minä haluan?” on niin perustavaa laatua oleva kysymys, että siihen vastaaminen saattaa johtaa elämän täysremontointiin. Runouskin on pysähtymistä, hetkeen tarttumista ja sen hetkisten tuntojen tiivistämistä. – Pysähdyn ja saatan hämmästellä, kuinka turhia jotkut asiat ovat. Se on sellainen oivaltamisen hetki. Oma mieli tekee monista asioista isoja ongelmia, vaikka ne eivät sitä oikeasti olisi. Kuunsolmun runoissa on pohdiskelevia tekstejä, mutta myös aforistisia sävyjä. Veli-Matti kokee runoutensa teemojen pysyneen koko lailla samoina kirjasta kirjaan. Kirjoittamisen metodi on nopea, eikä mies juurikaan viilaile runojaan. Runo on aina syntyhetkensä tuotos, ikään kuin dokumentti hetkestä. – Idea muhii päässä. Ensin se on epämääräinen tunne ja sitten se tulee ulos aika valmiina. En halua hioa tekstejä, ettei niistä katoaisi se alkuperäinen tunnelma. Tekstien julkaiseminen on VeliMatista kuin omien ajatusten pyyteetöntä jakamista lukijoiden kanssa. Runot saavat tulla rauhassa, silloin kun niiden aika on. Mies ei tee kokoelmaa tekemällä tehden. – Esikoiskokoelman julkaiseminen oli kauheaa – mitä muut siitä ajattelevat – mutta ei enää, VeliMatti nauraa. Mutta se runoilijan identiteetti? – Siihen liittyy tietty kiusallisuuden tunne. En ole oikein sisäistänyt runoilijaa, enkä halunnutkaan, ettei se lukitsisi minua mihinkään lopulliseen. Pysäytyskuvia runomuodossa Veli-Matti Mathlin julkaisi neljännen runokokoelmansa. Se kutsuu pysähtymään ja keskustelemaan itsensä kanssa. Fakta ? ? 39-vuotias Veli-Matti Mathlin asuu vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa Kopsassa. ? ? Opettaa seitsemättä vuotta puutarhataloutta Kempeleen Pirilässä. ? ? Julkaissut runokokoelmat Aamun kolme hetkeä, 2011, Mielen puolelta, 2012, Moskiittoverkko, 2013 ja Kuunsolmu, 2015. ? ? Uusinta saa BoD-verkkokaupasta, tilaamalla kirjakauppaan ja Veli-Matilta itseltään. Arvostan runoutta ytimekkäänä ilmaisumuotona. Siinä kiehtoo miten sanoilla voi osoittaa tiettyyn suuntaan ja miten asioita kiteytetään, sanoo Veli-Matti Mathlin. Arttu Säily TÄNÄÄN PERJANTAINA Kaupat avoinna klo 21 saakka Ilotulitus klo 21 RAAHESSA pe–la 4.–5.12. TÄNÄÄN HÄRKÄTORILLA • klo 18.00 Pikku Kakkosesta tutut MALTTI JA VALTTI • n. klo 18.30 jouluista ohjelmaa • klo 19.00 Keskuskoulun musiikkiluokkien kuoro Liikkeissä: • joulutarjouksia • arvontaa • kaunein jouluikkuna kilpailu Kauppaviikonloppu TERVETULOA OSTOKSILLE! JOULUN
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 13 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Tasavallan Presidentti antaa itsenäisyyspäivänä kaikkiaan 3760 kunniamerkkiä. Arvoltaan korkeimman Suomen Valkoisen Ruusun suurristin saa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Aimo Pekka Vihervuori Helsingistä. Raahessa kunniamerkin saa 19 , Siikajoella 5 ja Pyhäjoella 5 henkilöä. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: käräjätuomari Jyrki Pauli Määttä, Raahe. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki: tehtaanjohtaja Kari Tapani Ojala, Raahe, ja toimitusjohtaja Ari Olavi Pohjola, Raahe. Suomen Leijonan ritarimerkki: kaupunginlakimies Leena MikkolaRiekkinen, Raahe, ja palveluesimies Virpi Marja Helena Niemi, Raahe. Myös Oulunsalossa asuva Raahen koulutuskuntayhtymän johtaja Jukka Pekka Ansamaa sai Suomen Lejonan ritarimerkin. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi: lehtori Sari Johanna Hidén, Pyhäjoki, ylikemisti Pirjo Mirjami Ketola, Pyhäjoki, palveluesimies Virpi Anita Sammalkangas, Revonlahti, ja museonjohtaja Eija Kaarina Turunen, Raahe. Suomen Leijonan ansioristi: toimistopäällikkö Eero Olavi Keinänen, Ruukki, teollisuuspalopäällikkö Ari Alpo Pöllänen, Raahe, suunnittelupäällikkö Pekka Johannes Röpelinen, Raahe, hankintapäällikkö Pekka Antero Similä, Raahe, ja koulunjohtaja Mervi WuolteenahoSoralahti, Raahe. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein: osastosihteeri Pirkko Tellervo Karjala, Siikajoki, ylikonstaapeli Jaakko Martti Antero Kinnunen, Raahe, rakennusmestari Pentti Olavi Koskela, Siikajoki, rakennusmies Lauri Iisak Lepistö, Siikajoki, terveydenhoitaja Ritva Elisabet Nauha, Raahe, suunnittelija Heikki Jaakko Riikonen, Raahe, luokanopettaja Kaisa Elina Tornberg, Pyhäjoki, ja sairaanhoitaja Elisa Kristiina Vetoniemi, Pyhäjoki. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali: vanhempi rikoskonstaapeli Heikki Samuli Eskola, Raahe, hallinnollinen assistentti Sirkku Tuulikki Leinonen, Raahe, vanhempi rikoskonstaapeli Marko Tapio Salo, Raahe, tulenkestävän materiaalin asentaja Jouko Vasankari, Raahe, ja vanhempi suunnittelija Juha Esko Vasankari, Raahe. Suomen Valkoisen Ruusun mitali: laitosmies Timo Henrik Riihijärvi, Raahe ja hoitaja Teija Tarja Sisko Ukonsaari, Pyhäjoki. 29 ansioitunutta palkitaan merkillä Käräjätuomari Jyrki Määttä on yksi 19 raahelaisesta kunniamerkin saajasta. Määtän saama Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki on tänä itsenäisyyspäivänä arvoltaan korkein Raahen alueelle tuleva kunniamerkki. Raahen seutukunnasta löytyi 29 kunniamerkillä palkittavaa sunnuntaina vietettävän itsenäisyyspäivän kunniaksi. Arvoltaan korkeimman merkin saa käräjätuomari Jyrki Määttä. Arkisto / roy ViitAnen kg 98 kg 5 99 kg 4 99 Banaani, Ecuador Kirjolohifilee, Suomi 2/talous Kunnon karjalanpaisti 500g 4 49 3 50 1 39 99 2,53-3,76/kg kpl á 1,29 pss kenno Fazer puikulat 370-550g Torttutaikina 500g Luuton juhlakinkku 2,5-7kg Natura kermajuusto 1kg tavallinen tai 17% 3 pkt Dava Foods Maalaismuna M10 580g 1,71/kg raj. 2 kennoa/talous 2,33/kg Respons shampoot 250ml tai hoitoaineet 200ml 9,00-11,25/l 4 50 á 2,69 2 plo Fazer Present konvehtirasia 260g Voimassa pe-la 4.5.12. 11,41/kg Naisten ja miesten toppahousut C ja D mitoitus 16 95 24 95 Tyttöjen ja poikien toppahousut 130-170 Joulutalo Yllätysten E l i ntarviket a rj o uk s et vo i mas sa pe 4.12 .-l a 5. 12.2 015, e ll ei t ois in main ita ( va i n k otit alo uksille ). www.HHnet .fi Aherramme arkena lepäämme sunnuntaina! RAAHE Ma-pe 8-21 la 8-18 12 20 HHcafen perinteinen joululounas la 5.12 klo 10.30-16 nimi: puh: Pe ja la 4.-5.12. kävijöiden kesken arvotaan 2 kpl perinteistä joulukinkkua (pakaste) Juhlamokka 500g 3 99 rasia 2 89 pkt 5,78/kg 1 /talous 7,98/kg á 3,99 8 90 3 rs
• Tänä vuonna 2. adventti sattuu samalle päivälle kuin itsenäisyyspäivä. Voi olla, ettei juuri kukaan muu ole asiaa kummemmin pohtinut, mutta tiedän monen papin miettineen kumpaan keskittyä tulevana sunnuntaina; kansalliseen itsenäisyyteen vaiko toisen adventin teemaan (Kuninkaasi tulee kunniassa). Itsenäisyyspäivän vietto on suomalaisille yhä suuri asia. Itsenäisyytemme alkuajoista lähtien on silloin valtiovallan määräyksestä pidetty jumalanpalvelus. Myös kirkkojärjestys edellyttää, että ”jumalanpalvelus pidetään itsenäisyyspäivänä ja valtiollisten tilaisuuksien yhteydessä, niin kuin siitä on säädetty tai erityisiä tilaisuuksia varten määrätty” (KJ 2: 2). Jumalanpalveluksessa kiitetään maamme vapaudesta ja itsenäisyydestä sekä rukoillaan isänmaan ja kansan puolesta. Hyviä, painavia syitä, jotka nojaavat pitkään kansalliseen perinteeseen. Toki aina voi syystäkin kysyä, mitä nuo sanat vapaus ja itsenäisyys merkitsevät vuonna 2015. Eiköhän kuitenkin jotakin? Tänäkin vuonna jumalanpalvelusten jälkeen laskemme kukat sankarihaudoille. Suomalainen, virallisen protokollan mukainen tapa, on viettää päivää sananmukaisesti haudanvakavasti. Itsenäisyys on vaatinut kovimman mahdollisen hinnan. Toisen adventtisunnuntain sanoma ei valitettavasti ole suomalaisille enää läheskään yhtä luonnollinen. Sen aiheena on Kristuksen tuleminen aikojen lopulla. Kuinkakohan moni suomalainen uskoo uskontunnustuksen kohdan: on tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita? Että raamattu oikeasti ilmoittaa tulevia tapahtumia? Oli niin tai näin, molemmat aiheet ovat tärkeitä. Toinen on totta jo nyt ja kaiken työn ja vaalimisen arvoinen (itsenäisyys). Toinen tulee tapahtumaan ja on lopulta ensimmäistä monin verroin tärkeämpi (Jeesuksen paluu). Toinen maallista hyvää, toinen taivaallista. Ville Karppelin Raahen seurakunnan kappalainen Pattijoen alueella 14 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 A Aina voi syystäkin kysyä, mitä nuo sanat vapaus ja itsenäisyys merkitsevät vuonna 2015. Eiköhän kuitenkin jotain?” Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Työhuone – vai pitäisikö tätä sanoa kirjastoksi – on kodikkaasti sekaisin. Kirjojen ja mappien määrä on ylittänyt käytettävissä olevan hyllytilan jo aikoja sitten. Kirjoituspöydällä tietokoneen näppäimistö on siirretty hetkeksi syrjään mustan vahakantisen ruutuvihon tieltä. Runot ja asiatekstit syntyvät ja tallentuvat tietokoneen avulla, mutta päiväkirjamerkinnöissä mikään ei korvaa täytekynää ja ruutuvihkoa. – Vihkoja on kertynyt kymmeniä ja taas kymmeniä. Näissä on miltei koko eletty elämä, Kalevi Silvola naurahtaa ja nostaa uusimman vihon esille. Vuosi 2015 on enää vajaata kuukautta vaille täyteen kirjoitettu. Taustalla uutislähetys julistaa yhteiskuntasopimuksen kaatuneeksi. Kalevi Silvolan otsalle nousee varjo. – Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Meillä vallitsee uskomaton kyvyttömyys ja pimeys. Emme enää osaa tulla toimeen keskenämme. On vain öykkäröintiä ja elämällä leikittelyä. Tämä on niin surullista. Ikkunasta avautuu näkymä ensilumen valaisemalle pihalle. Tuuletusikkunasta kantautuu vaimea kohina. Meri on melkein vieressä. – Meri on meille tärkeä. Käymme vaimon kanssa joka päivä kävelylenkillä ja useimmiten reitti suuntautuu rantapoluille. Samassa kasvoille nousee poikamainen hymy. – Kun haluamme herkutella, menemme käymään lapsuuteni maisemissa Pyhäjoen Jukonperän Reikäpetäjän rämeellä. Silloin otetaan mukaan eväsreppu ja kamera. Rakennamme nuotion tai peräti rakovalkean ja nautimme luonnon rauhasta. Tosin sekin on rajallista, sillä tuulivoimaloiden rakennustyöt on jo aloitettu. Moni runojen ystävä on odotellut, josko Kalevi Silvolalta ilmestyisi uusi runokirja – kun joulukin on lähestymässä. Vielä pitää malttaa. – Myönnetään, että viitisenkymmentä runoa on arvioitavana eräällä äidinkielenopettajalla. Joten saattaa olla, että joskus vielä runokokoelman julkaisen. Runojen kirjoittaminen ei muuten ole niin helppoa kuin moni saattaa kuvitella. Tekstiä ei voi koskaan ottaa, vaan se annetaan. Kahdeksankymppinen ei ole ikävuosiensa näköinen, se on pakko sanoa. – Habitukseen en ota kantaa, mutta kannattaa yrittää pitää huolta omasta kunnostaan. Juoksemaan en enää pysty, mutta kävelen sitäkin ahkerammin. Ehkä silläkin on vaikutuksensa, että koen elämän suurena lahjana, olen jokaisesta päivästä kiitollinen. Ja että saan elää yhdessä paremman puoliskoni kanssa tätä tavallista elämää. Eläkkeellä olo on mukavaa, vaikka yleismaailmallinen tilanne ei rohkaise. Kyllä se on kuulkaa niin, että irrallaan Jumalasta on vaikeampi selviytyä kuin hänen yhteydessään. A Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Meillä vallitsee uskomaton kyvyttömyys ja pimeys. Emme enää osaa tulla toimeen keskenämme. Kun elämä antaa meille uuden päivän, se on tärkeä ja arvokas lahja, 80-vuotias Kalevi Silvola miettii. Kirjoittamisen lähteet eivät ehdy KuKa ? ? Kalevi Silvola täyttää 9. joulukuuta 80 vuotta. ? ? Raahen kirkkoherra 1977– 1999. ? ? Teologian tohtori, dosentti, kirjoittaja. Kuusi runoteosta, lisäksi yksi Kerttu Kastellin ja Heikki Silvolan kanssa, kolme romaania, neljä tieteellistä tutkimusta. ? ? Päivänsankarin kunniaksi on julkaistu juhlakirja Menossa mukana. ? ? Syntymäpäiväseurat ystäville Raahen seurakuntakodilla ti 8.12. Vuoden 2015 ruutuvihkossa on jäljellä enää muutama viikko. Päiväkirjan pitäminen alkoi jo kouluvuosina. Tuulikki NousiaiNeN Taivaallista ja maallista ViiKonlopuKsi
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 15 Seurakunnat Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Nyt on maavoimien vuoro Pekka Söderlund pekka.soderlund@almamedia.fi Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan mittavan puolustusvoimauudistuksen jälkeen Suomen puolustus on uskottavassa kunnossa. Hyvän puolustuskyvyn ylläpitämiseksi on kuitenkin jatkuvasti satsattava kalustoon ja materiaaliin. – Edellisen vaalikauden aikana monet maavoimien tärkeät hankkeet viivästyivät tai suoritettiin vain osittain, joten nyt on maavoimien vuoro saada materiaalista kehitystä. Se on minun toimikaudellani selkeä ykkösasia. Satsaus on mahdollista hallituksen myöntämän lisärahoituksen ansiosta. Minun tehtäväni on valvoa, että nämä asiat toteutetaan, kertoo Niinistö. Satsaus maavoimiin on tärkeää tehdä nyt, sillä 2020-luvulla satsataan muualle. – Seuraavalla vuosikymmenellä koittavat merivoimien Laivue 2020-hanke ja ilmavoimien Hornetien seuraaja-hanke. Silloin satsataan niihin puolustushaaroihin, joten nyt on maavoimien vuoro. Ministerin mukaan maavoimissa on tällä hetkellä isoja puutteita monessa asiassa. – Meillä on puutteita esimerkiksi panssarintorjunnassa, ilmatorjunnassa sekä johtamisja viestijärjestelmissä. Meillä on puutteita ampumatarvikkeista, jopa taistelijan peruskaurasta, eli rynnäkkökiväärin patruunoista raskaan tykistön ammuksiin. Viime aikoina on käytetty liikaakin ampumatarvikkeiden sota-ajan varastoja. Meidän pitää mennä ostoksille, että näihin puutteisiin saadaan korjausta lähivuosien aikana. Marraskuun puolivälissä tapahtuneet Pariisin terrori-iskut vaativat todennäköisesti Suomeltakin toimenpiteitä. – Ranska on pyytänyt EU:n valtioilta Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa ja siihen EU-maat suostuivat. Ranska pyytää jokaisen valtion kahdenkeskisiin neuvotteluihin, missä selviää mitä Suomen antama apu voisi olla. Suomi ei voi lähettää sotilaitaan johonkin Ranskan kohteeseen, mutta kyseessä voi olla puolustusvoimien näkökulmasta asiantuntija-avusta, materiaaliavusta tai kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista. Todennäköisin vaihtoehto on, että Ranska pyytää Suomelta viranomaisyhteistyötä. – Yleisellä tasolla Suomen antama apu voisi olla viranomaisyhteistyötä ja tässä Pariisin tapauksessa se olisi poliisiyhteistyötä ja tiedustelutietojen vaihtamista. Näin ainakin itse kuvittelisin, että Suomen antama apu olisi tämän tyyppistä, toteaa puolustusministeri Jussi Niinistö. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomen puolustus on uskottavassa kunnossa Pekka Söderlund RAAHEN VAPAASEURAKUNTA Brahenkatu 15 Su 6.12. Jumalanpalvelus (eht.), Risto Wotschke klo 16. Ti 8.12. Sana ja rukous klo 18. HELLUNTAISEURAKUNTA RAAHEN SEUTUKUNTA Reiponkatu 40 / www.raahehlsrk. com Su 6.12. Ehtoollisjumalanpalvelus klo 11. Ma 7.12. Vertaisryhmä päihderiippuvaisten läheisille klo 18. Rukousilta Kopsassa klo 19 Ti 8.12. Rukousilta klo 18. Ke 9.12. Rukouspysäkki klo 10–12. Annan päivän lauluhetki klo 18 To 10.12. Hyvän Sanoman ilta klo 18, Ravikatu 1H kerhohuone. Pe 11.12. Nuortenilta klo 19 Majakassa. La 12.12. Joulumyyjäiset klo 15. Joulugaala klo 16, liput ennakkoon seurakunnan kirjanmyynnistä. Nuortenilta klo 19 Majakassa Su 13.12. Jumalanpalvelus klo 11, Jarmo Karppinen. Valitse itsellesi sopivin tapa lukea. Niin tiedät mitä paikkakunnallasi tapahtuu. Meille kaikille niin rakas Eeli Matti LANTELA s. 14.6.1939 Paavola k. 6.11.2015 Raahe Kaivaten Eila Juha Kari ja Sari Tomi ja Sini Kauniina nauhana vuosien päivät helmenä jokainen muistoksi jäivät. Elämän päivien ketju on kallis, helmist’ ei yhdenkään kadota sallis. Rakkaamme on siunattu haudan lepoon läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. RAAHE-kalenteri 2016 Raahe ennen ja nyt Myynti Suomalainen kirjakauppa * Kaavin Kiven muistomerkit * tunnetusti kauniit kukkalaitteet * kaiverrukset, kultaustyöt * kotimaiset arkut laajasta valikoimasta * edulliset kuljetushinnat 45 v. Sovionkatu 10, RAAHE p. 223 7367, ilt.koti 223 8205, p. 0400-382 444 www.raahenkukka.com Asiantuntevaa palvelua jo 43v. Kukkatilaukset p.(08) 222943 Kirkkokatu 25 Raahe www.korhosenkukkatalo.com p.(08) 222944 iltaisin p.040 549 1825 Kattava tietopaketti veloituksetta Kaikki hautausjärjestelyt edullisesti ja luottamuksella Laadukkaat sidontatyöt ja monipuolinen tuotevalikoima Hautakivet Kaiverrukset Entisöinnit Lyhdyt Koristeet Tervetuloa neuvottelemaan Suunnittelemme kiven toiveittenne mukaan. l Laaja valikoima arkkuja l Kuljetukset edullisesti l Kauniit ja yksilölliset sidontatyöt l Siunaustilaisuuksien valokuvaus l Kaikki palvelut katutasossa l Meiltä myös laadukkaat hautakivet Kirkkokatu 37 Raahe www.havia.fi Hautauspalvelu p. 220 660 (24 h) Kukat puh. 220 770 PALVELEMME SINUA SURUN KOHDATESSA Hautauspalvelu
• 16 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Raahen Seudun Senioriopettajat ry Joulupuuro Kreivinajan isossa salissa to 10.12. klo 13.30. Tule mukaan laulamme myös joululauluja. Pattijoen Metsästysseura Poikkeusluvan perusteella tapahtuvan ilveksen metsästyksen infoja ilmoittautumiskokous majalla ti 15.12. klo 18. Raahen Alueen Sydänyhdistys Vietämme joulujuhlaa Raahen seurakuntakodin isossa salissa su 13.12. klo 13. Eläkeliiton Pattijoen yhdistys Ma 7.12. klo 12 vietämme pikkujoulua seurakuntatalolla ruokailun ja jouluohjelman merkeissä, arvottavana herkkukori. La 12.12. klo 11.30 lähdemme Oulun teatteriin bussilla Pattijoen torilta. Teatteriliput jaetaan menomatkalla sekä kerätään matkan hinta. Teatteriesityksen jälkeen ruokailemme Rauhalassa. Seuraava kokoontuminen ti 19.1.2016 Hengarissa. Raahen Seudun Hengitysyhdistys Hallituksen kokous Kreivinajassa ti 8.12. klo 18. Raahen Pelastakaa Lapset Hallituksen kokous ma 7.12. klo 17 Kreivinajan toimintatuvassa, samalla pidetään v.2016 hallituksen järjestäytymiskokous. Raakel ry Raakelin joulujuhlassa ma 7.12. klo 15 on myös arvontaa, johon järjestäjät ovat hommanneet palkintoja. Mutta toivotaan myös juhlaan tulevien tuovan arvontaan palkintoja. Toimintakeskus Kreivinajan yhdistystoimikunta järjestää joulujuhlan ma 14.12. alk. klo 12.30. Tarjoamme puuroa, soppaa ja torttukahvit. Monipuolista jouluista ohjelmaa ja yhteislauluja. Tuttu henkilö Korvatunturilta tulee meitä tervehtimään. Pattijoen Metsästysseura Rauhoitus! 5.12.2015 AJOK (ajokoe). Koemaastoalue: Vanha Raahen kaupungin raja-valaistu kuntoratarautatie-Siikajoen kunnanraja-Relletintie-kantatie 88-Hongistontiekastellintie-Jokiperäntie-taas kantatie 88-Koskenkorvantie-Jokelantie alue. Rauhoitus! 5.12.2015 HIRV (hirvenhaukkukoe). Koemaasto: Kursun alue. Rauhoitus! 6.12.2015 AJOK(ajokoe). Koemaastot: Huopakin alue(kastellintie-kalliontiekannistontie-pattijoki-ylitalontiejokelankyläntie) sekä Juntinkorpi, Saksikorpi, Yhteinenkangas, Turkkikorpi alue (kantatie 88-hongistontie-latvaoja-kunnanraja-relletintie) siis yhteensä kaksi koemaastoa. Eläkeliiton Raahen yhdistys Ma 7.12. senioritanssijat harjoittelevat klo 9.30 Paradisessa. Ma 7.12. puutyöpiiri askartelee klo 16 Merikadun koululla. Ti 8.12. laulu-/ohjelmaryhmän harjoitukset klo 13 Paradisessa, kaikki esiintyjät paikalle. Esiintymiset Ma 7.12. Hopeataurissa klo 13, to 10.12. Pattijoen seurakuntakodilla klo 12 ja Pe 11.12. Joulujuhlassa klo 12 Raahen seurakuntakodilla. Ti 8.12. tiistaikerhossa klo 15 syysarpajaiset ja myyjäiset, lahjoituksian otetaan mielellään vastaan. To 10.12. tuppikerho pelaa klo 14 Kreivinajassa. Pe 11.12. vietämme yhdistyksen joulujuhlaa klo 12 Raahen seurakuntakodilla. Luvassa monipuolista ohjelmaa, puuroa, soppaa ja torttukahvit, tervetuloa mukaan. Päätämme syyskauden tähän ja jatkamme tiistaikerhon merkeissä 12.1.2016. JärJestöt, lisää sivulla 24 Sirpa Rauhaniemi sirpa.rauhaniemi@almamedia.fi Neljästä adventtikynttilästä yhdessä on jo lepattanut liekki, muut odottavat vielä vuoroaan. Kynttilöiden ja jouluvalojen sytyttäminen liittyy olennaisena osana adventtiaikaan. Vielä kynttilöitäkin selvempi merkki joulukauden alkamisesta on Hoosianna, joka tänäkin vuonna kajahti niin kirkoissa kuin radioaalloilla ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Ensimmäinen adventti on yksi suosituimmista kirkkopyhistä. Jouluperinteet elävät yhä niin vahvana, että Hoosiannaa ja Kauneimpia joululauluja kokoontuvat laulamaan nekin, jotka muulloin käyvät harvoin kirkossa. Jouluajan katsotaan alkavan ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Se on ilon juhla, josta alkaa jouluun valmistautuminen ja uusi kirkkovuosi. Adventtikynttilät korostavat vuoden pimeimpänä aikana valon lisääntymistä. Jouluhan on valon juhla, sillä kristillisen perinteen mukaan Jeesus, maailman valo, tulee pimeyden keskelle. Adventtikynttelikköön kuuluu neljä kynttilää, sillä yhtä monta adventtia edeltää joulua. Ensimmäisenä adventtina sytytetään vain yksi neljästä kynttilästä, toisena adventtina toinen ja kolmantena kolmas, kunnes viimeisenä adventtina liekki saa palaa kaikissa neljässä erimittaisessa kynttilässä. Jokaisella kynttilällä on oma merkityksensä. Ensimmäisenä syttyy joulun odotuksen, toisena jouluilon, kolmantena joulurauhan ja neljäntenä rakkauden kynttilä. Läheskään kaikista kodeista ei enää adventtikynttelikköä löydy, mutta jouluvaloja sitäkin enemmän niin sisäkuin ulkotiloista. Kun päivä on lyhyt, juuri kynttilät ja valot luovat sen oikean joulutunnelman. Joululaulujen sesonki alkaa nimenomaan ensimmäisestä adventista. 1800-luvun puolivälistä lähtien lauletun Hoosiannan lisäksi joululauluja kuulee niin seurakuntien järjestämissä Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa, radiokanavilla ja televisiossa kuin kauppojen taustamusiikkina. Hoosiannan ja adventtikynttilöiden lisäksi pitkään elänyt perinne on adventtikalenteri, joka on kuulunut suomalaiseen joulunodotukseen 1930-luvulta lähtien. Alun perin luukkujen takaa löytyi kristillistä kuvastoa, mutta yhteys adventtiin on hämärtynyt ja nykyään puhutaankin joulukalenterista. Ensimmäinen luukku avataan joulukuun ensimmäisenä päivänä riippumatta siitä, minä päivänä ensimmäistä adventtia vietetään. Nykyisin vahvasti adventtiaikaan liittyviä perinteitä ovat joulumyyjäiset ja –markkinat. Monilla paikkakunnilla avataan adventtikauden alussa valaistu joulukatu ja samalla kaupallinen joulu pukkiparaateineen. Keskeiselle paikalle valaistaan myös koko kaupungin yhteinen joulukuusi. A Kun päivä on lyhyt, juuri kynttilät ja valot luovat sen oikean joulutunnelman.” Perinteet: Neljän adventtiviikon ajan perinteisiin kuuluvat kynttilät, kalenterit ja joulumusiikki Adventti valmistaa jouluun tausta ? ? Adventti-sana tulee latinankielisestä ilmaisusta adventus Domini, Herran tuleminen. Adventin tarkoitus on valmistaa joulun eli Jeesuksen syntymäjuhlan viettoon. ? ? Adventtia on alettu viettää 300–400 -luvuilla Etelä-Euroopassa. ? ? Myös adventtikalenteri on lähtöisin Saksasta. 1930-luvulla partiojärjestöt toivat perinteen ensin Ruotsiin ja sitten Suomeen. Suklaakalenterit tulivat Suomeen 1980-luvulla. Jokaista adventtia varten sytytetään oma kynttilä. Neljäntenä adventtina kaikissa kynttilöissä saa palaa liekki. Henry rantaniemi
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 17 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Tuleva superpesiskausi pääsee vauhtiin äitienpäivänä 8. toukokuuta. Tuolloin Pattijoen Urheilijat avaa kautensa Kouvolassa. Ensimmäinen kotiottelu pelataan seuraavana torstaina, jolloin Rännärin nurmelle vastustajaksi saapuu Joensuu. Superpesistä nähdään tulevalla kaudella ennätysmäärin. Superpesis jatkaa Suomen suurimpana naisten palloilusarjana ja miesten puolella mukana on peräti 14 joukkuetta ensimmäisen kerran kauden 2001 jälkeen. – Tosifaneille on tiedossa hieno kesä. Erityisesti Oulun ja Seinäjoen seuduilla pelejä riittää lähes jokaiselle päivälle, toimitusjohtaja Jussi Pyysalo kertoo. Oulun alueella paikallispelejä riittää, sillä PattUn lisäksi Oulun Lippo Pesis ja Kempeleen Kiri nousivat miesten superpesikseen. PattU kohtaa molemmat paikallisvastustajat jo toukokuun aikana, tosin vieraskentillä. Superpesistä pelataan pääsääntöisesti 22 paikkakunnalla tulevalla kaudella. Sekä miesten että naisten otteluita nähdään Jyväskylässä, Kankaanpäässä, Kempeleessä ja Seinäjoella. Luvassa on myös erikoisotteluja suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Kuopiossa ja Tampereella. – Sotkamon Jymyn lisäksi Seinäjoen JymyJussit tuo yhden kotiotteluistaan Helsinkiin, Pyysalo kertoo. Superpesiskautta rytmittää ItäLänsi-tapahtuma Kouvolassa 1.-3.7. Heinäkuun huipennuksen aloittaa miesten puolella täysi ottelukierros tiistaina 5.7. sekä sitä seuraavat revanssiottelut 10.7. ja 12.7. Samat otteluparit kohtaavat toisensa kahteen kertaan peräkkäisillä kierroksilla. – Revanssiotteluissa on jo mahdollisuus ratkaista esimerkiksi sarjanousijoiden paremmuus Oulun seudulla, Pyysalo toteaa. Sarjaohjelma julki – PattU aloittaa vieraissa Rännärillä superpesiksen kotipelit alkavat äitienpäivän jälkeisenä torstaina 12. toukokuuta. Ensimmäinen paikallispeli Oulu-Raahe pelataan 19. toukokuuta. Kempele-Raahe peli pelataan 31. toukokuuta. Arkisto / VesA Joensuu www.rautia.? www.ojanrauta.? Rakentajankatu 2, Raahe p. 044 7997 500 Meille soittaminen ei maksa ylimääräistä! Avoinna: ark. 8–18, la 9–14 Konstmide PUUKYNTTELIKKÖ 9-osainen, iso kaari valkoinen AIRAM IKKUNATÄHTI LED 80 cm kidekoristeet sisäja ulkokäyttöön HAUTAKYNTTILÄ HANSA 36H FP VALKOINEN 2 KPL Kahden kappaleen hautakynttiläpakkaus. Paloaika 36 tuntia. FXA ULKOTULI 6 kpl 45x105 mm Paloaika 4–5 tuntia LYHTY RISTIKKO 29 cm valkoharmaa PORO HARMAA pun. nenä Salim POROKORISTE 30 cm valkoharm. puuta JOULUTONTTU SEISOVA 72 cm SYPRESSI 60-80 cm, 17 cm ruukku Chamaecyparis Ellwoodii JOULURUUSU 12 cm ruukku Helleborus Niger AMARYLLIS Sipulikoko 26-28 12 cm ruukku AMARYLLIS Ferrari red tai valk. 12 cm ruukku LED VALOSARJA 120 lediä sisäja ulkokäyttöön LED VALOSARJA 40 lediä sisäja ulkokäyttöön SISÄJATKOJOHTO 3-osainen, 1,4 m johto SISÄJATKOJOHTO 3-osainen, 3 m johto SISÄJATKOJOHTO 6-osainen, 1,4 m johto kytkin PÖYTÄKYNTTILÄ 8 kpl, 40x80 mm, paloaika 9 tuntia, pun/valk LYHTY METALLIA Kaunis 24 cm korkea kiiltäväpintainen metallilyhty. Saatavana 4 eri värissä. HAUTAKYNTTILÄ LED Ø 7 cm kork.12 cm 29,95 12,90 7,95 5,95 3,95 5,95 16,95 7,95 4,25 6,95 6,95 29,90 5,90 19,60 5,00 3,90 1,95 2,95 1,00 pkt 37,90 50:lle ensimmäiselle 1 pkt/asiakas ISO VALIKOIMA TONTTUJA! Joulu on jo ovella...
• 18 URHEILU&LIIKUNTA RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi Kai Söderman nappasi elämänsä kolmannen SM-mitalin viikonloppuna Forssassa. Aikaisemmat voimapunnerruksen SM-mitalit hän on saavuttanut kevyemmissä painoluokissa. Tänä Vuonna Söderman kisasi alle 105-kiloisten sarjassa. – Seurasin rankinglistoja ja ajattelin, että 93-kiloisten sarjassa on liian kova taso, joten päätin lähteä isompien sarjaan. Sarjan nosto vaati mieheltä kovan tankkauksen. Lähtöpaino Södermanilla oli alle 93 kiloa. Kisapainoksi hän sai 96,10 kiloa. – Paljon piti syödä grilliruokaa ja kantaa limsaa mukana. Ei tahdo paino tarttua muuten, Söderman naurahtaa. Södermanin tankkaus tuotti odotetun tuloksen, sillä hän nosti parhaimman kisatuloksensa tähän saakka. Hän nosti ensimmäisellään 170, toisella 170,5 ja viimeisellä 180 kiloa. Kultamitalin nappasi viime vuodenkin ykkönen Jarno Leppämäki, jonka paras tulos oli 207,5 kiloa. Hopeaa punnersi Janne Moisio 190 kilon punnerruksellaan. – 180 kiloa tuntui nousevan ihan kevyesti, mutta 185 ei olisi enää lähtenyt. Mikäli Söderman haluaisi hätyytellä Leppämäen tulosta, pitäisi massaa olla entistä enemmän. Hän huomauttaa, että kultamitalisti ja hopeamitalisti olivat molemmat yli 103-kiloisia. – Kun nostetaan maksimipainoja, niin kroppa tarvitsee myös rasvaa ja lihakset nesteitä toimiakseen kunnolla. Söderman on kuitenkin tyytyväinen kauden päätöskisan suoritukseensa, sillä pronssissa oli kiinni kolme kaveria. – Kisassa oli vastassa kovia miehiä, joten olen erittäin tyytyväinen pronssiin. Voimapunnerrus poikkeaa perinteisestä penkkipunnerruksesta siten, että voimapunnerruksessa jaloilla ei saa ottaa tukea maasta tai penkistä vaan jalat pidetään ylhäällä. Söderman sanoo, että vastalihaksilla ja selkälihaksilla on iso merkitys tasapainon hallinnassa. Myös ojentajilta vaaditaan paljon itse punnerrussuorituksessa. Söderman treenaa Raahen Kuntoklubilla neljä kertaa viikossa. Yhdellä treenikerralla kuluu aikaa salilla noin 1,5 tuntia. Viikon aikana hän käy läpi jokaisen lihasryhmän. Voimapunnerrusta hän treenaa erityisesti vain kisojen alla. – Haluan varmistua siitä, että kisasuoritus menee hyvin. Kun kisamatkat ovat pitkiä, ei sinne kannata lähteä hölmöilemään. Toistot ovat avain menestykseen, sillä jos tietää hallitsevansa lajin, on itseluottamuskin kohdallaan ja tulokset mitaliluokkaa. – Olin tosi itsevarma, kun lähdin kisaan. Tiesin, että jos teen oman parhaani, niin mitali tulee, Söderman kertoo. Voimapunnerrus on vain pieni mukava lisä Södermanin normaaliin treeniin. Hän sanoo, että kisamenestys ruokkii aina nälkää jatkaa lajin parissa. Söderman on ahkera treenaaja, mutta kenties myös lahjakas voimapunnertaja, sillä vuodesta 2010 kilpaa punnertanut Söderman on koko ajan ollut viiden parhaan joukossa. – Uskoisin, että ensi vuonna käyn taas parit kisat, mutta sarjaa pitää sitten taas miettiä, Kai Söderman sanoo. Raahelainen Kai Söderman nosti voimapunnerruksen SMkisoissa pronssille viikonloppuna alle 105-kiloisten sarjassa. Tankkaus tuotti tulosta 90 kiloa nousee vielä kevyesti. Kai Söderman nosti SM-kisoissa parhaimmillaan 180 kiloa. Vesa Joensuu 1 Raahe Powerin naisten 2-sarjajoukkue hävisi sunnuntaina Oulun NMKY:lle vierasottelussa 3-2 (24-26 25-18 25-9 24-26 15-5). Alkusarja päättyy sunnuntaina kotisalissa alavieskalaisten vierailuun. Raahe Power Viri su 6.12. klo 14 2 Raahen Jääkiekkoklubin naiset avaavat Suomi-sarjan ottelut tuplapeleillä Kärpät Akatemiaa vastaan. RJK Kärpät Akatemia su 6.12. klo 12.45 3 Raahe-Kiekko aloitti ryhtiliikettä pari viikkoa sitten. Jatkuuko nousujohteinen suunta viikonloppuna? Ensi askeleet raahelaiset ottavat lauantaina Kuusamossa. Sunnuntaina kotihalliin saapuu paikallisvastustaja Oulaisista. Raahe-Kiekko Kiekko-Haukat su 6.12. klo 16 4 Kiekkoa maaliin yrittävät myös RJK:n G08-juniorit isännöidessään lauantaina Leijonaliigan turnausta Raahessa. Turnauksessa pelaavat myös Pyhäjoen Joki-Kiekko, Pyhäjärven Pohti ja Ylivieskan Jääkarhut. Leijonaliiga-turnaus La 5.12. klo 9.30 12.20 5 Raahen Pyöräilijät ajattavat maailmanlaajuisen fatbikepäivän kunniaksi 2-3 tunnin lenkin. Lähtö jäähallilta. Global Fatbike Day La 5.12. klo 12. Roy Viitanen Seuraamme tällä palstalla alueemme urheilijoiden kilpailuja ja muita liikuntatapahtumia. Tiedätkö jonkin tapahtuman? Ilmoita meille toimitus.raahenseutu@ almamedia.fi UrheilUtärpit Paksupyörä eli fatbike on hauska kulkuväline, jolla pääsee lumisessakin maastossa eteenpäin. Huomenna lauantaina vietetään maailmanlaajuista fatbike-päivää. arkisto / anssi Jokiranta Vesa Joensuu Kolmen lapsen isä viihtyy Kuntoklubilla neljänä päivänä viikossa. Voimapunnerrusta hän harjoittelee erityisesti vain kisojen alla.
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU Vielä perjantaina ja lauantaina 4.–5.12. S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE: PYSYVÄSTI EDULLINEN RUOKAKORI. TUTUSTU HINTOIHIN JA VALIKOIMIIN: O us auppas . OSUUSKAUPPASI TARKOITUS ON TUOTTAA PALVELUJA JA HYÖTYJÄ OMISTAJILLEEN. Olemme Halpuuttaneet jo yli 1000 tuotteen hintaa. 2 99 Marli Perinteinen glögitiiviste 0,5 l (5,98/l) Kotimaista Karjalanpaisti 600 g (6,63/kg) 1 69 Sunnuntai Piparitaikina 500 g (3,38/kg) 9 95 Panda Juhlapöydän konvehdit 3-pack 3 x 300 g (11,06/kg) 2 99 Rönkä Naudan paisti, jauhettu 300 g (9,97/kg) HK Pieni juhlakinkku n. 2,8 kg, pakaste. Snellman Naudan maustettu sisäpaisti n.1,2 kg 6 89 kg 10 90 kg Coca-cola 2-pack 1,5 l /pll. (0,63/l) Sis. pantit. 2 69 1 89 Saarioinen Kermatai valkosipulikermaperunat 320 g (5,91/kg) 3 49 Presidentti Kahvi 500 g (6,98/kg) EDULLISTIMME PYSYVÄSTI OMISTAJAN RUOKAKORIA! 3 98 PRISMA RAAHE Ma-pe 7–21 La 7–18 Su 6.12. suljettu
• 20 LUONTO RAAHEN SEUTU Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Linnustonsuojelujärjestö BirdLife Suomi tarjoaa mahdollisuuden osallistua suomalaisten kololintujen suojeluun. Se tapahtuu tilaamalla ja lahjoittamalla joululahjaksi linnunpönttöjä. BirdLifen lintuharrastaja rakentavat ja vievät metsään lahjoitettuja pönttöjä vastaavan määrän oikeita linnunpönttöjä ennen ensi kesän pesimäkautta. Lahjoittaja saa puolestaan taiteltavan linnunpöntön muotoisen joulukortin, jonka voi antaa ystävälle, pystyttää joulupöytää koristamaan tai vaikkapa kiinnittää joulukuuseen. Pönttökortissa on teksti: ”Teidän puolestanne BirdLifen asiantuntijat ovat rakentaneet linnunpöntön ja vieneet sen suomalaiseen metsään.” Lahjapönttöä ei siis lähetetä tilaajalle eikä lahjan saajalle, vaan linnuille sinne, missä tarve on suurin. Tilaamista varten on lomake BirdLifen nettisivuilla. http:// www.birdlife.fi/lahjapontto/ Pikkulinnun pönttö maksaa 20 euroa, kottaraispönttö 30, telkän 50, haukan 60 ja pöllönpönttö 75 euroa. Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on liian vähän lahopuita ja luonnonkoloja. Joulumieltä myös linnuille BirdLife jakaa joulumieltä myös linnuille linnunpönttöjen myötä. Arkisto Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Kauempaa katsottuna puitten runkojen välistä erottuu pelkkä lammikko. Mutta kun menee lähemmäksi, veden pinnassa erottuu jännittävää väreilyä. Aivan kuin syvällä pinnan alla kiehuisi hiljakseen. Autojen äänet erottuvat hyvin. Malmitielle on matkaa vajaat parisataa metriä, mutta ei anneta sen nyt häiritä. Ollaan Viitajärven luontopolun lähituntumassa. Ympäristön koskemattomuudesta päätellen lähteellä ei ole käyty pitkiin aikoihin. Ei luontokappaleita, ei ihmisiä. – Tuohesta tehty lippi on yleensä ollut jossakin lähipuun oksanhangassa, mutta eipä näy enää sitäkään, Jari Särkkä ihmettelee. Onneksi kameralaukussa on muovinen muki. Vesi on niin kylmää, että hampaita vihloo. Kirkastakin se on. Ja raikasta, vaikka vain kivenheiton päässä lähteestä on liejuisia ja pahanhajuisia ruostesilmäkkeitä. Luonnonkasvien kartoittajalle lähteet ovat mielenkiintoisia kohteita, koska niiden vaikutuspiiristä saattaa löytää erikoisia kasveja. – Lähdeveden mukana pintaan nousee kasvien tarvitsemia mineraaleja. Muutamat lajit viihtyvät lähteiden vaikutuspiirissä, koska kasvupaikka pysyy sulana läpi vuoden. Viitajärven lähde on saanut naapurikseen kasvin nimeltä lettorikko. Vaarantuneeksi luokiteltu kasvi suosii kalkkipitoista kasvupaikkaa. Loppukesästä se avaa keltaiset, melko isokokoiset kukkansa. Luonnontilaisista lähteistä ei ole erikseen kattavaa rekisteriä, Raahen ympäristösihteeri Vesa Ojanperä kertoo. – Maanomistajilla lähteet ovat tiedossa, jos ne ovat tulleet esille metsälain kohteina. Muutamia lähteitä on merkitty tuulivoimaloihin liittyvässä YVA-menettelyssä tai kaavoituksen yhteydessä. Jari Särkkä on törmännyt kasvien kartoitusretkillänsä moniin lähteisiin, jotka ovat käytännössä mennyttä kalua. – Lähteitä on kaiveltu ja asennettu kaivonrenkaita. Sellainen operaatio muuttaa virtausolosuhteita niin paljon, että enää ei voi puhua lähteestä vaan paremminkin kaivosta. Lähteiden merkitys on muuttunut aikojen saatossa. Ennen sähkön ja vesijohtojen aikakautta lähteet olivat tärkeitä juomaveden antajia niin karjalle kuin ihmisille. Tasaisen kylminä säilyviä lähteitä käytettiin yleisesti maidon ja myös muiden helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säilyttämiseen. Pohjaveden purkautumistavan mukaan lähteet luokitellaan allikkolähteisiin, purolähteisiin ja tihkupintoihin. Suomen peruskarttoihin on merkitty reilut 30 000 lähdettä. Eniten lähteitä on maastoissa, joilla on runsaasti harju-, reunaja kumpumoreenimuodostelmia. Lähdekeskittymiä on enemmän Pohjois-Suomessa kuin etelässä. Tämä johtuu pohjoisen kosteammasta ilmastosta ja suuremmasta kosteusvaihtelusta. Lähteet ovat käymässä yhä vähemmäksi Raahen maisemista. Viitajärven luontopolun varrelta löytyy vielä yksi. Lähteen vesi on raikasta ja happipitoista Milloin olet viimeksi päässyt maistamaan raikkaaseen lähdeveteen keitettyä kahvia? LuonnonLähteitä ? ? Raahen alueen ylivoimaisesti suurin lähde on Pyhäjoen ja Vihannin rajamailla sijaitseva Pitkäslähde. ? ? Suomen suurin lähde on Lapin pohjoisilla perukoilla oleva Sulaojan lähde. Suuri, lampimainen lähde on Utsjoen kunnassa, kantatie 92:n varrella kymmenisen kilometriä Karigasniemestä itään. Lampi on noin 250 metriä pitkä ja leveimmillään 50 metriä. Pohjavettä purkautuu lähdelampeen noin 400 litraa sekunnissa. Purkautuvan veden lämpötila on noin 3 astetta ympäri vuoden. ? ? Sulaojan lähde saamelaisten vanha pyhä paikka, ja lähteen vedellä on uskottu olevan parantavia vaikutuksia. ? ? Lähteet ovat rauhoitettuja. tuulikki NousiAiNeN Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Tapahtui Maijanpauhan talvilinturuokinnalla keskiviikkona aamupäivällä. Kirjoittaja on Henri Ukonaho, lintuharrastaja ja luontokuvaaja: ”Lintuja siinä seuratessa Kärppä kipitti ruokintapaikan ohi määrätietoisen näköisenä ja palasi hetken kuluttua pyydystämänsä hiiren kanssa (on se helppoa kun sen osaa). Ruokinnalla lintujen/Kärpän touhuja seuratessa kuului selkäni takaa normaalia raskaamman kuuloinen siipien lyöntiääni ja sitten tömähdys lähikeloon. Mikähän sinne laskeutui? Samalla hetkellä Valkoselkätikka tömpsähti tullen sekin vauhdilla laudalle syömään. Siinä istuessani vertailin mielessäni tikan kokoa kuulemaani laskeutumisääneen ja jostain syystä ajatus alkoi hymyilyttämään. Varovasti taivutin päätäni taaksepäin kunnes näin selkäni takana näkökentässäni ylösalaisin olevan kelon ja sen nokassa oli istumassa Viirupöllö. Se katseli minua ja seurasi samalla jotain vähän kauempana olevaa. Käänsin katseen varovaisesti samaan suuntaan. Kärppähän se siellä. Pöllö lähti sitä kohti joutuen kumminkin kaartamaan sivummalle risujen takia. Sama toistui useita kertoja tunnin aikana, pöllö vaihtoi kyttäysoksan paikkaa mökkiteiden suuntaisesti niiden reunoja myötäillen ihan näköetäisyydellä ja Kärppä vaihtoi aina eri suuntaan. Lopulta ne painuivat isojen kuusien suojaan näkymättömiin, mitenhän lienee päättynyt sekin jahti? Samaan aikaan myös Käpytikat nahistelivat keskenään ja olivat Viirupöllöäkin melko lähellä välillä, mutta sitä näytti kiinnostavan enemmän Kärpän touhut. Siinä meni melkein neljä tuntia huomaamatta tapahtumarikkaassa luonnon tarjoamassa näytelmässä.” Aamiaisvieraita Maijanpauhassa Viirupöllöjä on ollut liikkeellä Raahen alueella, varmaankin viime kesän pesueet levinneet uusia reviirejä etsiessään. HeNri ukoNAHo
• TELEVISIO 21 Perjantaina 4. joulukuuta 2015 RAAHEN SEUTU C10 // Tv-viikko Aamulehti // Perjantaina 27. marraskuuta 2015 Tv1 Tv2 MTv3 NeloNeN Yle TeeMa Sub Perjantai 4.12. liv FRii Tv5 KuToNeN ava JiM Yle FeM Fox HeRo Salibandyn MM-kisat Tampereella alkavat naisten alkusarjan ottelulla Norja–Suomi. Ottelun selostaa Matti Härkönen. Salibandyn MM: NOR–FIN, TV2 klo 18 10.45, 11.30 ja 12.10 Maaginen Criss Angel (7). 12.50 ja 13.40 Tricked (7). 14.30, 14.50, 15.10 ja 15.30 Deittikamera. 15.50 Koirakuiskaaja. 16.40, 17.00, 17.20 ja 17.40 Deittikamera. 18.00 Loop Looks: Minna Parikka. 18.10 ja 19.00 90210 (7). 19.55 Hero-lyhäri: This is my Office. 20.00 ja 20.50 NCIS Los Angeles (12). 21.45 Elokuva Viimeinen manaus (16). 23.20 90210 (7). 0.10 90210 (7). 1.00 Deittikamera. 1.20 Deittikamera. 1.40 Deittikamera. 2.00 Deittikamera. 6.00 Sky News. 6.22 FOX Kids: Sketsiä!. 6.34 Olipa kerran planeetta Maa. 7.00 Velhokoira Merlin. 7.12 Lelumaan Niksu. 7.25 Vipo – lentävän koiran seikkailut. 7.40 ja 7.45 Karhuherra Paddington. 7.52 Trollz. 8.19 Power Rangers Megaforce. 8.44 Transformers – Rescue Bots. 9.08 Hot Wheels. 9.30 Hyvää huomenta Karita!. 9.55 Sara La Fountain. 10.30 Aivopelit. 11.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol. 12.00 Jaakon matkassa. 13.00 Amishit: Rintamakarkurit. 14.00 80-luvun parhaat. 15.00 Porshe 911. 16.00 Dubain lentokenttä. 17.00 Ruoan tarina. 18.00 Aivopelit. 18.30 Järjestelmänmurtajat. 19.00 Alanyan sankarit. 20.00 ja 20.30 Typerät videot. 21.00 Criminal Minds. 21.55 Elokuva Rush Hour 3. 23.40 Elokuva Kohti uutta. 1.30, 1.55, 2.30, 2.55, 3.25 ja 3.55 How I Met Your Mother. 4.25 Sky News. 7.25 SVT: Gomorron Sverige. 8.15 SVT: Julkalendern. 8.30 SVT: Rapport. 8.43 SVT: Gomorron Sverige. 11.00 SVT: Vem vet mest?. 11.30 SVT: Kryddigt med Camilla Plum. 12.00 SVT: Hem till byn. 13.00 SVT: Sy, sy, sy. 13.30 SVT: Love i Finland. 14.00 SVT: Nordkalotten 365. 14.30 SVT: Edit: Dirawi. 15.25 Aikamatka (7). 15.50 Hiukkasmysteeri (7). 16.20 Yksineläjä Severin. 16.50 Tanskan hovin keittiössä: Château de Cayx. 17.20 Obs debatt. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri. 18.30 Arkistosta revittyä: Nuoriso aktivoituu. 19.00 Tanskan kauneimmat kodit. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 19.55 Belle Epoque. 20.00 Dok: Kauppiaan talosta presidentinlinnaksi. 20.31 Klik!. 20.45 Oddasat. 21.00 SVT: På spåret. 22.00 SVT: Skavlan. 23.00 SVT: Dokument inifrån: Asylärende Snowden. 0.00 SVT: Favela i Rio. 0.15–0.33 SVT: Aktuellt. 5.05 Ennustaja-TV. 9.00 Hurja remontti. Kausi 7. Jakso 26/29. Rallia ja rajuja otteita. 10.00 Korealaisen keittiön aakkoset. Kausi 1. Jakso 12/13. Hummeria ja hotdogeja. 10.30 Jaksa paremmin. Kausi 4. Jakso 16/20. Uniasiantuntija Vesa Tuominen vierailee rap-artisti Signmarkin luona. 11.00 Farmi (S). 12.00 Candice sisustaa. 12.30 Sinkkuillallinen. 13.30 Hurja painonpudotus. 14.30 Jutta ja huikeat häädieetit. 15.30 Huippumalli haussa. 16.30 Siipan suku on pahin. 17.00 Siipan suku on pahin. 17.30 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK. 18.30 Sport Girl 2016. 19.00 Sinkkulaiva. 19.30 Sinkkulaiva. 20.00 Toisenlaiset äidit. 21.00 Paratiisihotelli. 22.00 Paratiisihotelli. 23.00 Ruotsin miljonääriäidit. 0.00 Ruotsin miljonääriäidit. 1.00 Sinkkulaiva. 1.30 Sinkkulaiva. 2.00 Sinkkulaiva. 2.30 Sinkkulaiva. 3.00 Huippumalli haussa. 4.00 Ennustaja-TV. 8.20 Bad Dog. 9.10 TV Shop Tvins. 12.10 Houstonin eläinpoliisit. Kausi 9, osa 3. Rita-hurrikaanin tuhon jäljiltä pelastettiin yli 10 000 eläintä. 13.05 Bad Dog. 13.55 Pomo keittiössä. 14.25 Pomo keittiössä. 14.50 Kakkukuningas. 15.15 Kakkukuningas. 15.45 Tosielämän hätäpuhelut (12). 16.10 Jon ja Kate +8. Kausi 3, osa 27. Laatuaikaa kahden. 16.40 Houstonin eläinpoliisit. 17.30 Tahdon morsiuspuvun!. 18.00 Tahdon morsiuspuvun!. 18.30 Himoshoppaajien haaste. 19.30 Charlotte Crosbyn haasteet. 20.30 Elokuva Madea’s Family Reunion (12). (Madea’s Family Reunion, komedia, USA, 2006) 22.30 Seksileikeistä ensiapuun (12). 23.25 Naismurhaajat. 0.20 Eläinten kuudes aisti. 1.10 Alaston salaisuuteni (12). 1.40 Alaston salaisuuteni (12). 2.05 Tamron Hallin rikostutkimukset. 2.55 Naismurhaajat. 3.50 Eläinten kuudes aisti. 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Onnenarpa. 10.50 Ennustaja-TV. 11.00 Britannian paras leipomo. Kausi 1. Jakso 19/20. Kakut kuuluisiksi. 12.00 Huijari pilasi elämäni. Kausi 1. Jakso 3/5. Aurinkorantojen asuntohuijausta. 13.00 Jyrki Sukulan makujen maa. 13.30 Hell’s Kitchen. 14.25 Top Chef. 15.20 Haasta Hans. 16.15 JIM D: Steve Jobs muutti maailmaa. 17.10 Amerikan paras ravintola. 18.05 Australian rajalla. 18.35 Australian rajalla. 19.05 Guinness World Records. 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät. 21.00 Entisöintipaja. 21.30 Entisöintipaja. 22.00 Firmat kuntoon. 23.00 Villit nettivideot (12). 23.30 Villit nettivideot (12). 0.00 Villit nettivideot (12). 0.30 Villit nettivideot (12). 1.05 Amerikan rumimmat tatuoinnit. 1.35 Amerikan rumimmat tatuoinnit. 2.05 Täysillä tutkaan (S). 2.35 Täysillä tutkaan (S). 3.05 Ennustaja-TV. 6.00 Aamun AVAus. 9.20 Jamie Oliverin helpot herkut. 9.50 Grand Designs – unelma-asunnot. 11.55 Lääkärit. 12.50 Muodin huipulle. 13.50 Makuja ja elämää. 14.05 Täydellinen Mrs. Vanderpump. 15.00 Kardashianit. 16.00 Kallista kipua (12). 17.00 Lemmen viemää (S). 18.00 Elixir Fitness & Sport. 18.30 Elixir Life. 19.00 Pientä pintaremonttia. 20.00 Vaimot vaihtoon UK. 21.00 Elokuva Cyrus (12). 22.50 Kardashianit. 23.50 Mentalist (12). 0.45 Yön AVA. 6.30 Grillimestarit. 7.25 American Chopper. 8.15 LA Ink. 9.10 TV Shop Tvins. 12.10 Isojalan jäljillä. 13.00 Grillimestarit. 13.50 Selviytyjäkaksikko. 14.40 Hengenvaarallinen saalis. 15.35 American Chopper. 16.30 LA Ink. 17.20 Selviytyjäkaksikko. 18.15 Hengenvaarallinen saalis. 19.10 ja 19.40 Justimus. 20.05 ja 20.35 Tuhoutunut sekunneissa. 21.05 Luonnon uskomattomat voimat. 22.00 Fast n’ Loud. 22.55 Wheeler Dealers. 23.50 Shield – Lain varjolla (12). 0.40 Las Vegas (7). 1.30–2.25 Tavallista elämää. 7.05 Pulmuset (S). 7.35 Pulmuset (7). 8.00 Akvaariomestarit. 8.50 Jenkkimetsurit. 9.45 TV Shop Tvins. 12.45 Kadonneet (7). 13.40 Goldbergit (S). 14.05 Hulluna sinuun (S). 14.30 70’s show (12). 15.00 70’s show (12). 15.25 Kadonneet (7). 16.20 Pulmuset (S). 16.50 Pulmuset (S). 17.15 Hulluna sinuun (S). 17.45 Goldbergit (S). 18.10 70’s show (12). Paljasta peppua Point Placessa. 18.40 70’s show (12). Marista seonneet. 19.05 Elokuva Tomcats (12). (Tomcats, komedia, USA, 2001) O: Gregory Poirier. 21.00 Racing Extinction. 22.45 Bear Grylls: Voita pelkosi (7). Kausi 1, osa 5. Mike ja Mark. 23.40 Alastomat selviytyjät (7). Kausi 1, osa 5. Asetutaan Borneolle. 0.35 Elokuva Tomcats (12). 2.15 Elokuva Oma pikku agenttini (12). (Guarding Tess, komedia, USA, 1994) O: Hugh Wilson. 3.55 Kadonneet (7). 05.55 Prisma Studio. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Puoli seitsemän. 10.00 Tohtori Intiasta (7). 2/10. Päiväkirja. (U) 10.45 Löytöretkiä maailmaan. Matka aavikon halki. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Alueuutisia. 12.15 Yle Oddasat. 12.19 Oddasat. 12.35 Murdochin murhamysteerit (12). Rikosetsivä lomailee. (U) 13.25–14.40 Elokuva Muhoksen mimmi (S). (Suomi, 1952) O: Jorma Nortimo. Mv. 14.45 Sielunsieppaaja (S). (U) 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Oddasat. 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 15.55 A-studio: Talk. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.10–17.55 Tohtori Intiasta (7). 3/10. Nuoret sydämet. (U) 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Kotikylä (12). Uusi sarja Kausi 1, 1/6. 20.00 Pressiklubi. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 21.05 A-studio. 21.35 Elokuva Hercule Poirot: Kellot (12). (The Clocks/2009) Nuori nainen löytää ruumiin, jota ympäröivät seisahtuneet kellot. N: David Suchet 23.05 Yle Uutiset. 23.10 Newsroom (12). Kausi 2, 2/9. Operaatio Genua. 00.05 Puoli seitsemän. 00.35–01.00 Hunderby (12). 6/8. (U) 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.12. 06.52 Lintumiehet. 06.58 Tanssi tarttuu. Rock’n roll. 06.59 Laura (S). Laura rannalla. 07.11 Närpiäiset (S). 07.25 Metkat Mesiläiset (S). 07.32 Pikku Kakkosen posti. 07.38 Stella ja Sami (S). 07.54 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S). 08.02 Töötti ja Pulteri (S). 08.23 Jenni (7). 08.50 Kerrostaloelämää (7). 09.00 Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja. 10.00 New Yorkin herkut. 4/8. 10.30 Makumatka Italiaan. 4/6. 11.00 Pastakeittiön kutsu. 4/4. 11.30 Luontomatkalla Australiassa. 8/8. 12.00 Valomerkki. 6/8. (U) 12.30 Valomerkki. 7/8. (U) 13.00 Onko onni vain bluffia?. 13.30 Erätulilla. 14.00 Fårbergin metsästäjät. 15.10 FOLK-raati. 15.40 Villi kortti. 16.30 Eläimet lähellä sydäntä. 2/8. 17.00 17.00 Pikku Kakkonen. 17.49 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S). 18.00 Salibandyn MM: NOR –FIN. Naisten alkusarjan ottelu Norja–Suomi. Tampere. 20.20 Uinnin EM. Lyhyiden ratojen EM-kilpailut. Neljäs kilpailupäivä. Netanya, Israel. 20.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S). 21.00 21.00 SuomiLOVE. 22.00 Yle Uutiset. 22.05 Urheiluruutu. 22.10 Koukussa (16). 5/10. 23.00 Totuuden treffit. 4/8. 23.50 The Mob Doctor (16). 7/13. 00.30 The Mob Doctor (16). 8/13. 01.15 Siskonpeti (7). 8/12. 01.40–04.00 FOLK-raati. 05.30 Aamusää. 06.00 Studio55.fi. 06.25 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.fi. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.35 Mitä tänään syötäisiin?. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S). 10.10 Emmerdale (7). 10.40 Emmerdale (S). 11.10–12.05 Lääkärit. Äärirajoilla. 13.35 Voitolla yöhön. 11/11. UNICEF Voitolla yöhön kutsuu suomalaiset mukaan auttamaan maailman hädänalaisia lapsia. 15.10 Mitä tänään syötäisiin?. 15.15 Pilanpäiten. 15.25 Mike & Molly (S). Painu Mudlickiin!. Kausi 5, 17/22. 15.55 Salatut elämät (7). Osa 2909: Kari vinkuu, vonkuu ja vokottelee. 16.25 Mahtavimmat jouluvalot. 2/5. 17.00 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). Vihamielinen valtaus. 17.55 Mitä tänään syötäisiin?. 18.00 Emmerdale (S). Pettyneen pastayllätys. 18.30 Emmerdale (7). Salaiset samppanjakutsut. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (7). Osa 2910: Rullaati rullaa, Aki Nikkinen. 20.05 Elokuva Kekkonen tulee! (12). 21.00 21.50 Pilanpäiten. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Elokuva Independence Day – maailmojen sota (12). (Independence Day, USA 1996) O: Roland Emmerich. 01.25 Eurojackpot ja Jokeri. 01.30 Mustamaalattu (7). Kausi 1, 4/10. Paljastus. (U) 02.30–06.00 Voittostudio. 05.00 Ennustaja-TV. 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 06.15 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 06.30 Pound Puppies (S). 06.55 Avaruusnappulat (S). 07.00 Red Caps (S). 07.30 Lego Ninjago (7). 08.00 Merieläinten pelastajat. 10/26. Karvaiset karkurit. 08.30 Eläinten ABC. 23/26. 09.00 Hauskat eläinvideot. Kausi 1. Jakso 76/76. 09.10 Gordon Ramsay – pannu kuumana. Kausi 1. Jakso 6/9. Wellingtonin pihvi. 10.15 Malibu Country (S). 9/18. 10.50 Onnenarpa. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.50 Tavaa ja voita. 8/8. 14.45 Hauskat eläinvideot. Kausi 1. Jakso 12/76. 15.15 Malibu Country (S). 10/18. 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana. Kausi 1. Jakso 7/9. Suklaakakkujen taisto. 16.50 Hurja painonpudotus. Kausi 3. Jakso 10/26. Ahmimista äidinkaipuuseen, osa 2. 17.00 17.50 Leijonan luola USA. Kausi 1. Jakso 8/15. Sukkien pelastus. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Hyvät ja huonot uutiset. 2/10. Vieraana Ville Myllyrinne. 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta. Osa 6/10. 20.58 Keno. 21.00 21.00 Elokuva Neljät häät ja yhdet hautajaiset (12). (Four Weddings and a Funeral/Britannia 1994). O: Mike Newell. 23.25 SM-Liiga: Illan Parhaat. 23.30 Elokuva RoboCop 2 (16). (RoboCop 2/USA 1990). Tieteistoimintatrilleri. O: Irvin Kershner. 01.55 Paratiisihotelli. 19/20. 02.55 Leijonan luola USA. 8/15. 03.55–05.00 Ennustaja-TV. 04.00 Teematieto. 16.00 Hurtigruten. 1/2. Koosteeseen on kerätty parhaita paloja 12 tunnin lähetyksestä henkeäsalpaavissa vuonomaisemissa. 17.00 18.00 Valitut sanat. “.and in real life, it doesn’t work like that.” Helsinki Lit -tapahtumassa Maija Vilkkumaan vieraana kanadalainen Emma Hooper. 18.30 Elävä arkisto: Toivo Kärki 100 vuotta. (2015) Suosikkisäveltäjä Toivo Kärjen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Marko Gustafsson esittelee aiheeseen liittyvän arkisto-ohjelman. 18.32–19.55 Toivo Kärki, unta ja totta. (1980) Henkilökuva säveltäjä Toivo Kärjestä, hänen elämästään ja musiikistaan. Haastatteluiden lisäksi kuullaan myös poimintoja Kärjen monipuolisesta sävellystuotannosta. 20.00 Bailey, muotikuvaaja. Henkilökuva. 21.00 21.30 Elokuva Elämäni ilman minua (S). (My Life Without Me/ Kanada 2003) O: Isabel Coixet. 23.15 Don’t Stop Believing: Everyman’s Journey. (U) 00.55–04.00 Teematieto. 06.00 Voittostudio. 08.00 Astral TV. 10.00–11.00 Lemmen viemää. 14.00 Unelmakoti puoleen hintaan. Elämänmuutoksia. 15.00 Lily Cole taiteen parissa. Fiona Banner. 16.00 Pomo piilossa UK. Hoitotyön hankaluudet. 17.00 17.00 Walker, Teksasista (12). Muistinmenetys. 18.01 Simpsonit (7). Perhetarkastus. 18.30 Miehen puolikkaat (S). Prinssi kerjäläisenä. 19.00 Naapurit-tuloslähetys. 19.05 Myytinmurtajat. Miehemme korkkareissa. 20.00 Isän tyttö (7). Varoitus veneilijöille. Kausi 4, 3/24. 20.30 Simpsonit (7). Avain totuuteen. 21.00 21.00 Elokuva Painajainen Elm Streetillä (16). (A Nightmare on Elm Street, USA 2010) O: Samuel Bayer. 22.55 Ikuisesti nuori. 23.55 Eurojackpot ja Jokeri. 00.00 Arrow (16). 01.00 Vampyyrien sukua (16). 01.55–06.00 Voittostudio. Uusi draamasarja kertoo englantilaisen alaluokan, pienviljelijöiden ja työläisten elämästä 1900-luvulla. Jokseenkin keskellä Englantia sijaitsevassa kylässä elämä ei ole nostalgista ja kaunista, vaan karua taistelua. Kehyskertomuksessa Britannian toiseksi vanhin asukas muistelee vuosisadan mittaista elämäänsä dokumenttia varten. Hänen muistelujensa kautta käydään läpi maan ja maailmanhistorian suuret tapahtumat ja mullistukset. 6 Kotikylä, TV1 klo 19 Elämä on karua taistelua
• 22 TELEVISIO RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 C4 // Tv-viikko Aamulehti // Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Tv1 Tv2 MTv3 NeloNeN Yle TeeMa Sub Lauantai 5.12. liv FRii Tv5 KuToNeN ava JiM Yle FeM Fox HeRo Seikkailutoimittaja Olly Steeds yrittää selvittää, minkälaista oli elää lainsuojattomana Sherwoodin metsissä. 6D: Näin eli Robin Hood, Kutonen klo 21.05 8.05–9.45 Täysillä tutkaan (S). 9.45 Tricked (7). 11.25 Amerikan kovimmat keräilijät. 12.55–14.15 Deittikamera. 14.15 90210 (7). 15.45 Under the Dome (12). 18.00–19.35 Deittikamera. 19.35 NCIS Los Angeles (12). 20.25 NCIS Los Angeles (12). 21.15 Elokuva The New Daughter (16). (The New Daughter/USA 2009). O: Luis Berdejo. 23.10 Kuudes aisti (12). 0.05 Kuudes aisti (12). 1.00–3.00 Elokuva Räjähdyspisteessä (16). (Blown Away/USA 1994). O: Stephen Hopkins. 6.00 Sky News. 6.17 Lelumaan Niksu. 6.29 Chuckin ja ystävien seikkailut. 6.51 Viidakon Ykä. 7.16 My Little Pony. 7.38 Pound Puppies. 8.01 Karhuherra Paddington. 8.24 Casperin kummituskoulu. 8.48 Prätkähiiret. 9.13 Avatar 3. 10.04 Hot Wheels. 10.27 Pac-Man. 10.52 Karhuherra Paddington. 11.04 Paddington menee elokuviin. 11.25 Elokuva Cheerleader-skandaali. 13.05 Eläinten Fight Club. 14.05 ShowHau. 14.35–17.30 How I Met Your Mother. 6 jaksoa. 17.30 Järjestelmänmurtajat. 18.00 Alanyan sankarit. 19.00 ##### puhelinmyyjät!. 20.00 Villeimmät videot. 20.30 Villeimmät videot. 21.00 Villeimmät videot. 21.30 Villeimmät videot. 22.00 Elokuva Seraphim Falls. 0.10 Dubain lentokenttä. 1.05 Dubain lentokenttä. 2.05 Vankilassa ulkomailla. 3.05 Vankilassa ulkomailla. 4.05 Sky News. 9.00 SVT: Philofix. 9.20 SVT: Piñata. 9.45 SVT: Julkalendern: Tusen år till julafton. 10.00 SVT: Rapport. 10.05 SVT: Fråga doktorn. 10.50 SVT: Programtablå. 11.00 SVT: Vem vet mest? 11.30 SVT: Debatt. 12.15 SVT: Kinas mat. 12.45 SVT: Strömsö. 13.25 SVT: Vägen till Nobelpriset. 14.00 Dok: Kauppiaan talosta presidentinlinnaksi. 14.30 Aikamatka (7). 14.55 Ootsä joku vammainen? 15.25 Laivakokin matkassa. 15.55 Efter Nio. 16.55 Kypsien naisten kapina. 17.25 Tanskan kauneimmat kodit. 17.55 TV-nytt. 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri. 18.30 Schrödingerin kissa. 19.00 Osoite: Rooma: Cai Lerche. 19.30 TV-nytt. 19.40 Sportnytt. 19.50 Arkkitehtuurin helmiä. 20.00 Solsidan – Onnea onkimassa (S). 20.25 Taiotaan tähteistä. 20.30 Magnus Fredrik Skielm (12). 21.00 Nuottien matkassa. 22.00–0.00 SVT: 22.00 Robins. 22.30 Karl Johan. 23.00 Sibelius i Korpo. 0.00 City State. 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Pelasta perheemme, Supermarjo!. 10.00 Suomen paras leipomo. 11.00 Junior MasterChef Suomi. 12.00 Sinkkuillallinen. 13.00 Sinkkuillallinen. 14.00 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt. 14.30 Hurja painonpudotus. 15.35 Hurja painonpudotus. 16.30 Emily Owens (12). 17.30 Emily Owens (12). 18.30 Jutta ja huikeat häädieetit. Kausi 1. Jakso 5/10. Kun Krista ja Henri. 19.30 Risteyksessä (7). Kausi 1. Jakso 4/10. Sanna Kiisken tarina. 20.30 Sport Girl 2016. Kausi 1. Jakso 5/7. Treenamisen mittaaminen. 21.00 Greyn anatomia (12). Kausi 12. Jakso 3/24. Vaikeita valintoja. 22.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Kausi 1. Jakso 2/12. Hotelli Posiolla. 23.00 Sinkkulaiva. 23.30 Sinkkulaiva. 0.00 Sinkkulaiva. 0.30 Sinkkulaiva. 1.00 Valheen vangit (12). 2.00 Lätkävaimot (S). 3.00 Ennustaja-TV. 8.25 Bad Dog. 9.20 TV Shop Tvins. 12.20 Charlotte Crosbyn haasteet. 13.15 Bad Dog. 14.05 Tahdon morsiuspuvun! 14.35 Tahdon morsiuspuvun! 15.00 Himoshoppaajien haaste. 15.55 Pilasin ulkonäköni. 16.50 Hulppeat hääkakut. 17.45 Oho, olen raskaana! (12). 18.10 Oho, olen raskaana! 18.40 FriiD: Brittihovin skandaalit ja tähtihetket. 19.40 Pan Am (7). Kausi 1, osa 5. Monte Carlo. 20.30 Vaara kaupungin yössä. Kausi 2, osa 8. 21.30 Verisukulaisia. Kausi 3, osa 11. 22.25 Pahuuden ytimessä. Kausi 2, osa 9. 23.20 Seksileikeistä ensiapuun (12). Kausi 1, osa 17. 0.15 Aphrodite Jones ja kuuluisat rikokset (7). Kausi 3, jakso 6. 1.05 Intohimon uhrit. Kausi 2, osa 14. 2.00 Tappavat synnit. Kausi 3, osa 6. 2.50 Naismurhaajat. Kausi 7, osa 11. Kausi 7, osa 11. 3.40 Eläinten kuudes aisti. Kausi 1, osa 18. 5.00 Ennustaja-TV. 7.00 Onnenarpa. 8.30 Jaksa paremmin. 9.00 Haasta Hans. 10.00 Haasta Hans. 11.00 Maailman parhaat kalapaikat. 12.00 Panttilainaamo. 12.30 Panttilainaamo. 13.00 Panttilainaamo. 13.30 Panttilainaamo. 14.00 Panttilainaamo. 14.30 Panttilainaamo. 15.00 MasterChef Kanada. 16.00 Rikkaiden panttilainaamo. 17.00 Amerikan kovimmat keräilijät. 18.00 Guinness World Records. 19.00 Panttilainaamon autospesialistit. 19.30 Panttilainaamon autospesialistit. 20.00 Panttilainaamon autospesialistit. 20.30 Panttilainaamon autospesialistit. 21.00 Suomen Tulli. 22.00 Australian rajalla. 22.30 Australian rajalla. 23.00 Villit nettivideot (12). 23.30 Villit nettivideot (12). 0.00 Villit nettivideot (12). 0.30 Villit nettivideot (16). 1.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (12). 2.00 Muinaiset avaruusoliot (12). 3.00 Ennustaja-TV. 6.00 Aamun AVAus. 9.30 Jamie Oliverin helpot herkut. 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa. 11.00 Jamie Oliverin etniset herkut. 12.00 Kevin McCloudin ekomökki. 14.00 Upeat skandikodit. 15.00 Vaimot vaihtoon USA. 18.00 Valtiatar (12). 19.00 Vuosia nuoremmaksi. 20.00 Ensitreffit alttarilla Tanska. 21.00 Sinkkuelämää (12). 21.35 Sinkkuelämää (12). 22.10 Sinkkuelämää (12). 22.45 Täydellinen kesä (S). 23.15 Täydellinen kesä (S). 23.45 Mentalist (12). 0.40 Yön AVA. 6.40–9.15 LA Ink. 9.15 TV Shop Tvins. 12.15 LA Ink. 14.00 Valassodat. 14.50–18.25 Wheeler Dealers. 4 jaksoa. 18.25 Huutokauppakuninkaat. 18.55 Huutokauppakuninkaat. 19.25 Arvotavara rahaksi. 20.10 Stephen Hawking: Suuri suunnitelma. 21.05 6D: Näin eli Robin Hood. 22.00 Luonnon uskomattomat voimat. 22.55 Idän erikoisjoukot. 23.45 Tuhoutunut sekunneissa. 0.15 Tilt. 0.45 Las Vegas (12). 1.30 Shield – Lain varjolla (12). 2.25 Justimus. 2.50 Justimus. 6.55 Bear Grylls: Voita pelkosi (7). 7.50 Houstonin eläinpoliisit (7). 8.45 Kaikki kissoista. 9.35 TV Shop Tvins. 12.35 Kate +8. 13.30 Amish Mafia. 14.25 Dawson’s Creek (S). 15.20 Elokuva Viimeinen asema (12). (The Last Station, draama, Saksa/Venäjä/Iso-Britannia, 2009). O: Michael Hoffman. Leo Tolstoin viimeiseen elinvuoteen keskittyvä historiallinen draama kuvaa kirjailijan myrskyisää avioliittoa. 17.15 Murhasta tuli totta (12). 18.10 Maailman hauskimmat kotivideot. 19.05 Meidän perheen tähdet. 20.00 Myyntimies Jethro. 21.00 Elokuva Frost/Nixon (12). (Frost/Nixon, draama, USA, 2008). O: Ron Howard. 23.10 Punainen uhka (12). 0.05 Elokuva Kelly nudistileirillä (18). (Kelly’s First Nudist Retreat, erotiikka, USA, 2008). O: Francis Locke. 1.40 Racing Extinction. 3.20 Maatilan prinsessa. 3.50 Maatilan prinsessa. 4.20 Maatilan prinsessa. 08.00 Yle Uutiset. 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan. Kausi 2, 2/6. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Ylen aamu-tv. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Ykkösaamu. 10.45 YleLeaks. (U) 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Yle Alueuutisia. 12.19 Oddasat. 12.35 Dokumenttiprojekti: Siperian Jeesus (S). 13.50 Mittatilaustyönä. Käsineentekijä. 14.05 Prisma: Suuri ihmisodysseia. 1/3. Tri Niobe Thompson johdattaa meidät löytöretkelle ihmisen esi-isien jalanjäljille. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Pisara. (Miika 4:3). HD 15.15 Luontohetki: Eläintarinoita. Kävelevä männynkäpy. (U) 15.40 Rakkauden sanoma. (U) 16.00 Doc Martin (12). K. 5, 1/8. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 17.10 Inhimillinen tekijä. Kannabiksen käyttö yleistyy. (U) 18.00 Yle Uutiset. 18.10 Urheiluruutu. 18.15–18.40 Kätilömies. Uusi sarja 1/6. Ne nuoret. 18.45–19.30 Avara luonto: Yellowstonen naarassusi. 19.35 Shetlandsaarten murhat (12). Kausi 1. Punaista tomua 2/2. 20.30 Yle Uutiset. 20.50 Urheiluruutu. 21.00 21.15 YleLeaks. 21.30 Uutisvuoto. Vieraiksi saapuvat toimittajat Peter Nyman ja Annika Damström. 22.00 Tartu Mikkiin. (U) 22.50 Tartu Mikkiin: Jatkot. (U) 23.40–00.40 Murtuva maailma (12). 3/5. (U) 07.45 Pikku Kakkonen. 07.46 Nimipäiväonnittelu: 5.12. 07.48 Pingu (S). Museossa. 07.53 Pikku Kakkosen posti. 08.00 Dinotassut (S). 08.12 Albi Lumiukko (S). 08.18 Lauludiplomi. 08.41 Hilla ja avaruuden Eetu (S). Täydellinen väri. 08.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S). 09.00 Karvinen special (7). 10.05 Kandit. Kausi 2, 7/8. (U) 10.32 Kandit. Kausi 2, 8/8. (U) 11.00 Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja. 12.00 Marja Hintikka Live. 8/10. 12.50 Siskonpeti (7). K. 2. 8/12. 13.15 Urheiluviikonloppu. 13.20 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka. Kilpailumatka 10 km. Östersund, Ruotsi. 14.45 Ratsastuksen maailma. 15.10 Pikaluistelun maailmancup. Kolmas osakilpailu. Inzell. 15.55 Urheiluviikonloppu. 16.20 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka. Kilpailumatka 7,5 km. Östersund, Ruotsi. 17.00 17.45 Salibandyn MM: SUI – FIN. Naisten alkusarjan ottelu Sveitsi – Suomi. Tampere. 19.15 Uinnin EM. Lyhyiden ratojen EM-kilpailut. Neljäs kilpailupäivä. Netanya, Israel. 20.00 SuomiLOVE. Mukana Antti Tuisku, Haloo Helsinki, Paleface, Anna Puu, Iso H, Scandinavian Music Group, Uniikki ja Pelle Miljoona. 21.00 21.00 Totuuden treffit. 4/8. Johanna ja Kari. 21.50 Yle Uutiset. 21.55 Urheiluruutu. 22.05 Elokuva Viiden vuoden kihlaus (12). (The Five-Year Engagement/USA 2012). O: Nicholas Stoller. 00.10 Firma (16). 19/22. 00.55 Fresh Meat (16). K. 3, 5/8. 01.40–04.00 FOLK-raati. 06.00–07.05 Voittostudio. 08.05 Chuggington (S). 08.20 Littlest Pet Shop (S). 08.50 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa (S). Osa 27/27. 09.05 Winx-klubi (7). Pisara-minimaailma. K. 7, 17/26. 09.35–10.05 Pokémon (7). 10.35 Salatut elämät (7). Osa 2906: Peppi menee raajan yli. 11.05 Salatut elämät (7). Osa 2907: Eva ja Monica eivät tiedä miten päin olla. 11.35 Salatut elämät (7). Osa 2908: Ulla on yksityisyrtittäjä. 12.00 Salatut elämät (7). Osa 2909: Kari vinkuu, vonkuu ja vokottelee. 12.30 Salatut elämät (7). Osa 2910: Rullaati rullaa, Aki Nikkinen. 13.00 Elokuva Rio (S). (Rio, Yhdysvallat). 14.55 Strongman Champions League 2015. Strongman Finnish Open Lahti. 15.55 Top Gear Special: James May’s Cars of the People. Totalitaariset autot. Kausi 1, 1/3. 17.00 17.00 MTV Sport: Ravikunkku. Toto76-ravit Jyväskylän Killerillä. 18.00 Kädettömät kokit. Jarppi Leppälä. Kausi 1, 1/10. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.10 Uutisextra. 19.20 MTV Sport Uutiset. 19.30 Putous. 21.00 21.00 Selviytyjät. Yhtä suurta perhettä. Kausi 28, 7/16. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.10 Päivän sää. 22.15 Lotto ja Jokeri. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Elokuva Wallander: Pilvilinna (12). (Wallander: Luftslottet, Ruotsi 2006). O: Anders Engström. 00.25 Rouva Ministeri (12). Kaikki mikä on tehtävissä. K. 2, 2/22. 01.25–06.00 Voittostudio. 05.00 Ennustaja-TV. 07.30 Onnenarpa. 09.00 Hauskat eläinvideot. Kausi 1. Jakso 7/76. 09.30 Hauskat eläinvideot. Kausi 1. Jakso 8/76. 10.00 Star Wars Rebels (7). Kausi 1. Jakso 5/15. 10.30 Pomo piilossa. Kausi 1. Jakso 2/6. Ravintola kiikarissa. 11.35 Eläinten ABC. Kausi 1. Jakso 19/26. Erikoiskykyjä. 12.05 Hauskat eläinvideot. Kausi 1. Jakso 70/76. 12.10 Jukebox. Kausi 1. Jakso 4/6. Kaija Koo ja Jonne Aaron. 13.15 Mitä tuli tehtyä. Kausi 2. Jakso 2/10. 14.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Kausi 1. Jakso 1/12. Ylläsjärven tunturihotelli. 15.20 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Kausi 1. Jakso 2/12. Hotelli Posiolla. 16.20 Kauppaneuvos Jethro (S). Kausi 1. Jakso 1/12. Käärme asuntonäytössä! 17.00 17.20 Kauppaneuvos Jethro (S). Kausi 1. Jakso 2/12. Turkulainen Tampereella! 18.25 HS-uutiset. 18.28 HS-sää. 18.30 Tripla. Kausi 1. Jakso 9/10. 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta. Osa 6/10. 20.58 Keno. 21.00 21.00 Elokuva Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (12). (Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides/USA 2011). O: Rob Marshall. 23.50 SM-Liiga: Illan Parhaat. 23.55 Elokuva The House of the Devil (16). (The House of the Devil/USA 2009). O: Ti West. 01.50 Paratiisihotelli (S). Kausi 1. Jakso 20/20. 02.50 Kauppaneuvos Jethro (7). Kausi 1. Jakso 4/12. (U) 03.50–05.00 Ennustaja-TV. 04.00 Teematieto. 10.00 Cinema Komunisto (7). Dokumenttielokuva. 11.45 Matka Edeniin (S). 13.20 Rikostarinaa etsimässä. (U) 14.20 Valitut sanat: Tila sanojen välissä. 14.50–15.19 Magnum – tarina valokuvan takana. 7/10. 15.25 Historia: Freedom Summer 1964. 2/2. 16.25 Yle Live: Global Citizen Festival. (U) 17.00 17.25 Jouni Kaipaisen viulukonsertto. Kantaesitys vuodelta 2006. 18.05–19.25 Sirpaleiden tanssi (7). Teema tanssii. 19.30–20.22 Historia:áRajamaa. 2/2. 20.30 Näytelmän synty faktasta fiktioksi. Dokumentti. 21.00 21.00 Maaseudun tulevaisuus. Kansallisteatterin Maaseudun tulevaisuus -näytelmän tv-versio. 23.20 Uusi Kino: Poistoja (S). Mika J. Ripatin lyhytelokuva. 23.30 Uusi Kino: 12 näkökulmaa (S). (U) 00.25–04.00 Teematieto. 06.00–08.00 Voittostudio. 11.00 Mike & Molly (S). 11.30 Tyhjätaskut (12). 12.00 Kolme miestä ja tyttö (S). Baarikierros. Kausi 4, 15/22. 12.30 Lähiöunelmia (7). 13.00 Isän tyttö (7). Varoitus veneilijöille. Kausi 4, 3/24. 13.30 Last Man on Earth (S). Uusi alku. Kausi 1, 9/13. 14.00 Middle (S). Heckien sota. 14.30 Middle (S). Yhteispeliä. 15.00 Catching Hell. R 16.00 Valehtelevat viettelijät (12). Vapaapudotus. K. 4, 20/24. 17.00 17.01 Valehtelevat viettelijät (12). Kausi 4, 21/24. 18.00 Elämää Philadelphiassa (12). Älykoe. 18.30 Duudsonit (12). 19.00 Naapurit-tuloslähetys. 19.05 X Factor UK. 20.45 Pilanpäiten. 21.00 21.00 Elokuva Seven (16). 23.30 X Factor UK. 01.10 Extant (12). Kausi 2, 8/13. 02.00 Supernatural (12). Pitkin hampain. Kausi 9, 12/23. 02.55 David Hasselhoff Show Ruotsi. Kausi 1, 10/10. 03.50–06.00 Voittostudio. Entinen poliisi Matthew (Darren Boyd) on pistänyt pillit pussiin poliisina ja on nyt vilkkaan synnytysosaston ensimmäinen miespuolinen kätilö. Hän on osaston kummajainen sekä sukupuolensa että supliikkinsa ansiosta. 6 Kätilömies, TV1 klo 18.15 Osaston kummajainen Pohjaksi näytelmälle Ennen Maaseudun tulevaisuus -näytelmän televisioversion ensi-iltaa nähdään dokumentti, joka on alustus paitsi näytelmään myös ohjaaja Leea Klemolan ajatteluun. 6 Näytelmän synty faktasta fiktioksi, Yle Teema klo 20.30
• Perjantaina 4. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 23 SUDOKU, vaStaUS taKaSivUlla SarjaKUvat SUPERMUKULA • B. VIRTANEN • AJAN SÄVEL Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. 3 6 5 8 2 8 4 1 5 2 1 7 8 4 1 5 6 8 9 7 6 8 1 9 5 1 5 1 7 9 2 3 6 7 5 © Bulls Aurinko nousee: 9:55 Aurinko laskee: 14:29 Nimet: Airi, Aira. Miete: Ihmiset tungeksivat valoon, eivät paremmin nähdäkseen vaan paremmin loistaakseen. Friedrich Nietzsche Sana: Ylpeät silmät nöyrtyvät, ylpeä varsi taipuu, sinä päivänä Herra yksin on ylhäinen. Jes. 2:11 Päivyri Lämmintä Suomessa toissapäivänä Kylmää toissapäivänä Paikallisennuste tänään Kotimaa iltapäivällä Kotimaa 20 25 30 15 10 5 0?C +5 +10 +15 +20 +25 +30 Odotettavissa tänään Oulun seudulla Sää vuosi sitten PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI Vihanti Meteorologi Juha Föhr ?0 ?1 ?0 ?0 4 Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina ?0°C 7 +2°C 6 +4°C 9 +1°C 5 Nyhamn +6,6 °C Muonio ?19,7 °C Heikkoa tai kohtalaista idän puolelle kääntyvää tuulta. Pilvistyvää ja illalla etelästä alkaen lumisadetta, vähitellen sakeaa. Päivälämpötila 0...?1 astetta. Kruunupyy Oulunsalo Ylivieska +2°C 1 +2°C 3 +2°C 3 la su ma Joensuu Kajaani Lahti Oulu Rovaniemi Pori Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Vaasa Kemi 3 7 3 ?3 5 ?2 3 ?3 1 6 3 8 5 ?2 6 1 6 1 4 2 7 5 6 4 ?3 5 2 5 ?2 2 4 2 6 5 2 1 1 ?1 ?3 ?3 ?3 16 12 12 8 www.raahenseutu.fi Fellmanin puistokatu 4, 92100 Raahe Sitoutumaton Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsenlehti. Kustantaja: Alma Media Kustannus Oy. Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani. Ilmestymispäivät: maanantai, keskiviikko ja perjantai. Luotettavia uutisia jo vuodesta 1919. 006593–86–36 Irtonumero 2 € Tilausasiat 010 665 9015 Palvelemme ma–pe klo 8–15.30 fax (08) 220 702 Raahen Seudun JAKELUHÄIRIÖT klo 08.00–15.30 010 665 5185 asiakaspalvelu.raahenseutu@almamedia.fi Asiakaspalvelu 010 665 5185 Minna Lattunen Sanna Tjäder Toimitus 010 665 5180 Päätoimittaja Sanna Keskinen 050 562 7068 Tiedät mistä täällä puhutaan www.raahenseutu.? Tilaajille maksutta facebook.com/ raahenseutu PIKKUJOULUTANSSIT Raahen työväentalolla la 5.12. klo 19-22 Tanssittajana Orkesteri Satumaa Avonnassa joulukinkkuja, pääsylipun numerolla. Liput 10 €. Tervetuloa! Järj. Musictime PIKKUJOULUTANSSIT Raahen työväentalolla la 5.12. klo 19-22 Tanssittajana Orkesteri satumaa arvonnassa joulukinkkuja, pääsylipun numerolla. liput 10 €. tervetuloa! Järj. Musictime Myös KARAOKE! TÄNÄÄN Li p p u 10 si s. ep . T.T. PURONTAKA & Tähtitaivas HAAVEET TODEKSI! Tule Liminkakylälle – Onnellisten ihmisten kylälle! Meiltä löytyy unelmatalollesi tontti, kohtuullista korvausta vastaan. Tiedustelut Kylätoimikunnan puh.joht. Jaakko Jukkola p. 040 728 3829.
• 24 RAAHEN SEUTU – Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Raahen Seudun Hengitysyhdistys Vielä paikkoja Kokkolan teatteriin musiikkinäytelmään iskelmätaivaan kirkkaimmasta tähdestä Olavi Virrasta la. 30.1.2016 klo 14. Ilmoittautumiset Seijalle, puh. 050-4071941 15.12. mennessä. Raahen yhteislyseon ja lukion seniorit Su 29.11. osallistumme Naisten messuille ja 9.12. Annanpäiville. Syksyn viimeinen kokous on 7.12. klo 12 lukion varastolla. Koulumuistoja näyttelymme on kirjastossa esillä joulukuun loppuun. Raahen Seudun Senioriopettajat Teatteriretkelle lähtijät, linjaauto lähtee 5.12. klo 11.15 Ouluun. Seurat JärJeStöt, liSää Sivulla 16 Raahen Ponnistus ry, RaaPo SBT Tapaninpäivän, la 26.12. salibandyn kinkunsulatteluturnaus Raahen liikuntahallilla. Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot puh. 040 7157409. FC Raahe Tervetuloa uudet ja nykyiset pelaajat, tytöt ja pojat, oman ikäluokan harjoituksiin piirisarjaja harrastejoukkueisiin Arina Areenalle. Paikalle 15 min ennen aloitusta. Vakuutus korvaa silloin, kun on säärisuojat. Mukaan oma pallo, vesipullo ja juoksuradalle lenkkarit, kenttäalueelle nappulat jos on. Uudet pelaajat voi tulla suoraan harjoituksiin ja puhua siellä valmentajan kanssa tai yhteydenotto valmentajaan etukäteen. Omaehtoisen harjoittelun valvottu vuoro ArinaAreenalla ti klo 16-17. Lisätietoa www.fcraahe.fi FC Raahe Futisliiga 99-04 Tervetuloa harjoituksiin uudet ja nykyiset tytöt ja pojat. Harjoitukset Arina Areenalla ma ja ke 18.3020.15. Vuonna 99-01ja 04-syntyneille pojille oma ryhmä. FC Raahe tytöt 00-03 Harjoitukset Arina Areenalla ma 17-18. Lisätietoa Janne P. 0500 489600 FC Raahe tytöt 04-07 ArinaAreenalla treenit ma 18-19. Lisätietoa Janne K. 040 8220561 FC Raahe 02-pojat Poikien piirisarjajoukkueen harjoitusvuoro ArinaAreenalla ti, ke ja pe 16.45-18. Lisätietoa www.fcraahe.com. FC Raahe 03-pojat Poikien piirisarjajoukkueen harjoitusvuoro ArinaAreenalla ti ja ke 18-19 ja pe 16.45-18. Lisätietoa Janne P. 0500 4896. FC Raahe P05-pojat ArinaAreenalla treenit ti 18-19 ja to 18-19. Lisätietoa Roy 040 718 2134 FC Raahe 06 pojat ArinaAreenalla treenit ma 17-18 ja ke 18-19. Lisätietoa Roy 040 718 2134. FC Raahe 07 pojat ArinaAreenalla treenit ma 17-18 ja ke 18-19. Lisätietoa Janne K 040-8220561. FC Raahe 08 ArinaAreenalla treenit ma 18-19 tytöille ja pojille. Lisätietoa www.fcraahe.com FC Raahe 09-10 ArinaAreenalla treenit ma 18-19 tytöille ja pojille. Lisätietoa Jyrki 0405804204. FC Raahe Seuran kollariasujen/ tuulipukujen sovitus ja tilaus oman joukkueen treeneissä. Tiedustelut Marika 040 5708274. Jari Sillanpää lähtee tien päälle keväällä Jari Sillanpää 20 vuotta huipulla -konserttikiertueen merkeissä. Konsertit vastaavat osaltaan Sillanpään juhlavuoden jälkeensä jättämään nälkään ja suureen kysyntään. Kuluneen vuoden aikana Jari Sillanpään nimi ikuistettiin maamme viihdehistoriaan tavalla, johon vain harva artisti on yltänyt. Elokuussa taiteilija vietti samanaikaisesti 50-vuotissyntymäpäiviään sekä Tangokuninkaaksi kruunaamisensa 20-vuotisjuhlaa Helsingin olympiastadionilla yhdessä 40 000:n konserttivieraan kanssa. Lauantaina 2. huhtikuuta raahelaisia hemmotellaankin toden teolla Raahen liikuntahallissa, jossa on odotettavissa täysi hallillinen katsojia Jari Sillanpään huimasta lavakarismasta ja hittikavalkadista nauttimassa. Konsertissa on väliaika. ? Jari Sillanpää 20 vuotta huipulla -konsertti lauantaina 2.4.2016 Raahen liikuntahallilla. Ovet aukeavat klo 18.00 ja konsertti alkaa klo 19.00 (konsertissa on väliaika). ? Liput: Lippupalvelusta Jari Sillanpää konsertoi Raahen liikuntahallilla huhtikuussa Jari Sillanpää konsertoi huhtikuussa Raahessa. Arkisto/Jenni GästGivAr 1 3 4 7 6 9 2 5 8 7 2 8 4 1 5 3 6 9 6 5 9 2 8 3 1 4 7 8 4 1 3 5 7 9 2 6 2 6 3 8 9 1 5 7 4 5 9 7 6 2 4 8 3 1 9 7 2 5 4 8 6 1 3 4 8 5 1 3 6 7 9 2 3 1 6 9 7 2 4 8 5 © Bulls Kauppaviikonloppu JOULUN RAAHESSA pe–la 4.–5.12. TERVETULOA OSTOKSILLE! TÄNÄÄN HÄRKÄTORILLA • klo 18.00 Pikku Kakkosesta tutut MALTTI JA VALTTI • n. klo 18.30 jouluista ohjelmaa • klo 19.00 Keskuskoulun musiikkiluokkien kuoro • ilotulitus klo 21 LIIKKEISSÄ • liikkeet avoinna klo 21 saakka • joulutarjouksia • arvontaa • kaunein jouluikkuna kilpailu SuDOKuvaStauS FO RD TR AN SI T CO N N EC T – Pi de m m än pä äl le pa ra s. FO RD TR AN SI T CO NN EC T Jo pa 3, 4 m et riä pi tk ä ku or m at ila . U ud en Fo rd Tr an si t Co nn ec tin vä lis ei nä n lä pi la st au sl uu kk u se kä m uu nn el ta va 2pa ik ka in en et um at ku st aj an is tu in ov at äl yk kä itä ra tk ai su ja . Kä yt än nö lli ne n uu si Fo rd Tr an si t Co nn ec t on ke hi ty ks en kä rje ss ä. FO RD TR A N SI T CO N N EC T al ka en 24 .6 95 ,8 2 € (s is . to im .k ul ut 60 €) fo rd .? Fo rd Tr an sit Co nn ec t -m al lis to al ka en 24 .6 95 ,8 2 € (a ut ov er ot on su os itu sh in ta 19 .15 € + ar vio itu au to ve ro CO pä äs tö llä 12 9 g/ km 4.9 45 ,8 2 € + to im itu sk ul ut 60 €) . Fo rd Tr an sit Co nn ec t CO -p ää st öt 115 –1 29 g/ km ja EU -y hd ist et ty ku lu tu s 4, 4– 5,6 l/ 10 km . Ku va n au to er iko isv ar us te in . •Transit Custom 310 2.2 TDCi 155hv Limited L2 H1 •Transit 350 2.2 TDCi 155hv AWD Trend L3 H2 -neliveto Paikan päällä pakumyyjämme Jari Lepistö, p. 040 5068 976 WETTERI OULU ÄIMÄKUJA 2 I WETTERI.FI MA-PE 8-18, LA 10-15 RANNIKON TARVIKKEEN SYNTTÄREILLÄ NÄHTÄVÄNÄ JA KOEAJETTAVISSA TÄNÄÄN KLO. 10-15 PERINTEISESTI SAVUSTETTUA PORONJA POSSUNLIHAA sekä kalatuotteita Raahen torilla la klo 9-12. Varaa jouluksi savukinkku, savuporoa ja kalkkuna. Tmi Esko Turpeinen JOULUMYYJÄISET 5.12. klo 12–17. Myytävänä: käsintehtyjä joulukoristeita, kynttilöitä, saippuoita ja kransseja. Joulupukki vierailee. Glögitarjoilu. Rapakontie 5, Arkkukari. Tervetuloa! Tuoretta KALAA JA YPPÄRIN KALATUOTTEITA Pyhäjoen torilla pe klo 12-12.45 TORILTA MYYDÄÄN KAIKENLAISTA Nyt sitä saa lahjaksi ja joulupöytään! VALKOSIPULI-MATTI Kampuksen joulutorilla. Tervetuloa maistamaan! Pekanpäivien suosikki nyt DVD:nä PIKKUKAUPUNGIN VÄKIÄ 3 Citymarketista, BRR:stä, Raahen Musiikista, Tiina Elinasta ja Ouluntien Kipsalta. NYT LOPPUVODEN RAJU TARJOUS! Ennestäänkin edullisista hinnoista, -15 % loppuhinnasta. Koskee huoltoja, korjauksia, hitsauksia, vikakoodien lukuja ja ruostesuojauksia. Huollot ja korjaukset kaikkiin merkkeihin takuutyönä ja ilman viikkojen odotusta! MMK-AUTOPALVELU Yrittäjäntie 3, p. 044 971 1178 LEIKKAUKSET ILMAN AJANVARAUSTA Käsittelyt ajanvarauksella Nyt 3 tekijää! Fellmanin puistokatu 19 Puh. (08) 222 206 Palvelemme ma-pe 9-17 www.paapaja.fi Joulukalenteri Facebookissa! Päivän kalat PERATTU SILAKKA 4,90/kg NORJA LOHI FILE 13,90/kg SIIAN MÄTI 100 g / 6,90 rs PE-LA, K-Market Pattijoki INGO kirjakauppiaana Pattijoen K-Marketissa tänään perjantaina ja huomenna lauantaina. Raahen torilla la 17.10. Ihanat lisäja säilöntäaineettomat paikan päällä voissa paistetut KALAPIHVIT. Seuraa meitä Facebookissa M-tori Tyrnävä Tervetuloa kaupoille! (Säävaraus) Raahen torilla la 5.12. Paikan päällä savustettua KALAA ja voissa paikan päällä paistettuja KALAPIHVEJÄ. Seuraa meitä Facebookissa M-tori Tyrnävä Tervetuloa kaupoille! (Säävaraus)