• 1 2016 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 2 | 2016 JOS MIETIT, KUKA ON KANSIKUVASSA, LUE HÄN ON! • 44 Elämää Postin jälkeen • 26 Talvipäivillä ihmeteltiin Postin YT-farssia! • 6 VASTAUKSIA LUKIJOIDEN KYSYMYKSIIN Kuka tekee työt, kun väki on irtisanottu? • 20 Reitti_2_2016.indd 1 19.2.2016 13.57
• Sisältö 2 | 2016 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 21 500 kpl • Reittiin tulevat tekstit ja kuvat, mainokset ja kokousilmoitukset sekä palautteet päätoimittaja Hannele Niemi (hannele.niemi@pau.fi) puh. 040 753 2986 • Toimittaja/tiedottaja Juha Pöyry (juha.poyry@pau.fi) puh. 040 356 0567 • Osoite: John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitemuutokset ja jäsenrekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2016 4041 0428 Nro aineisto Reittiin postitus 3 7.3. 31.3. 4 8.4. 29.4. 5 9.5. 31.5. 6 8.6. 30.6. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Talvipäivät Hämeenlinnan Aulangolla 11 Puheenjohtajalta 12 Vuosityöajan lyhennys 13 Kuljetusalalle reilut työehdot! 13 Ota kantaa työeläkeindeksiin 13 Soita työsuojeluasioiden numeroon 14 Toimihenkilöiden työsuorituksen arviointi 16 Mitä sinun tulee tietää Uudesta Polusta 18 Postcrossing: postikortteja maailmalta 19 Ay-majakka: Platonista yt-neuvotteluihin 20 Kysymyspalstalla yt:t ja irtisanomiset 22 På svenska: Frågor och svar 24 In English: Questions and answers 38 Kuva joka koskettaa valokuvakilpailu 40 Menoon mukaan 42 Työttömyyskassa tiedottaa 43 Muutosilmoitus 44 Hän on 26 Elämää Postin jälkeen 29 Pakina ravuista ja lehdenjakajista 30 Ristikko 31 Kenttäpostia eläkeläisille 32 Uusiutuvan energian toiveet 35 Varo nettihuijareita! 36 Postihistoriaa 37 Salaista jääkäripostia Postimuseossa Postipaketteja Ruotsin rajalla Haaparannassa. Sota-ajan postiliikenne oli vilkasta. Maailmansodan jännitteiden vuoksi ruotsalaisten sotilaiden läsnäolo rajaseudulla oli koko ajan varsin näkyvää. KUVA: POSTIMUSEON ARKISTO PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle Reitti_2_2016.indd 2 19.2.2016 13.57
• 3 2016 Pääkirjoitus Y hteiskunnassa on palveluita, jotka luovat pohjan kansalaisten perusturvallisuudelle. Näitä ovat postipalveluiden lisäksi muun muassa junaja bussikuljetukset, koulutus, sosiaalija terveyspalvelut. Suomen julkisessa keskustelussa ja hallituksen ”kärkihankkeissa”, näitä osa-alueita on tarkoituksellisesti leimattu kannattamattomiksi ja rasitteiksi yhteiskunnalle … Onkin esitetty, että peruspalveluita on tehostettava, karsittava ja lopulta yksityistettävä! Peruspalvelut ovat turvallisen yhteiskunnan ja tasa-arvon määrittäjiä. Niitä tai niiden laajempaa merkitystä ei pidä hukuttaa talouspuheiden sanahelinään. Näinä aikoina poliittiset puheet eivät tunnu sisältävän minkäänlaista ymmärrystä tavallisen kansalaisen elämän haavoittuvuudesta tai yhteiskunPosti kulkee kaikille TEKSTI HANNELE NIEMI POSTILLA MATTI NISULA nallista ymmärrystä tekojen seurauksista pidemmällä aikajanalla. Talouspuheen taitajat käyttävät valtaa poliittista valtaa. Asioita tarkastellaan sen mittaisina ajanjaksoina, kun itse on siitä jotain hyötymässä. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Kaikista on pidettävä huolta, ei vain sen pienen kansan osan, joka on jo saanut enemmän kuin yksi ihminen tarvitsee. Postipalvelujakin on ajettu alas tarkoitushakuisesti muun muassa asiakaspalvelua huonontamalla, hintoja nostamalla, henkilöstön työmotivaatiota ja työhyvinvointia heikentämällä sekä henkilöstöä järjettömästi vähentämällä. Osa-aikatyötä ja vuokratyövoimaa on kyllä lisätty – ja samalla työnnetty ihmisiä heikomman toimeentulon vaVastailmestyneen kirjan TALOUS JA MORAALI toimittaneet tutkijat Sari Kivistö, Sami Pihlström ja Mikko Tolonen varoittavat talouspuheeseen sisältyvästä kovasta, mutta usein piilevästä vallankäytöstä. – Jos yhteiskunnallisia puheenvuoroja jaetaan sen perusteella, käytetäänkö ensisijaisesti tai jopa pelkästään talouden kieltä, ajaudutaan kohti maailmaa, jossa talouden ongelmat ratkaisemalla uskotaan voivan hoitaa myös muut yhteiskunnalliset ongelmat. GAUDEAMUS 16.2.2016 raan. Missä on päättäjien moraalinen vastuu? Jos Postissa olisi jo aiemmin ollut ymmärrystä ”luonnollisen monopolinsa” eduista, tällä hetkellä Posti voisi olla oikeassa nousukiidossa. Yhteiskunnan murros kun on tarjonnut Postille oivallisia palvelumuotoja entisten lisäksi: kotipalvelua, vartiointia, kauppa-asiointia, julkisten palveluiden vientiä kotiin, kirjastopalvelut… Voisi myös kuvitella, että näiden palvelujen hoitamiseen Postilla olisi ollut kaikki se tarvittava kokemus ja tietotaito, jota postilaisille on kertynyt vuosien saatossa. Ja vielä se postikin tulee jaettavaksi koteihin suoraan, kun tietoliikenteen haavoittuvuus kulkee kohti väistämätöntä katastrofi aan. Silloin Posti kulkee taas kaikille! Reitti_2_2016.indd 3 19.2.2016 13.57
• 4 2016 Ajankohtaista Vanhoja valokuvia kaivataan Viime lehdessä jo kerrottiinkin, että tarvitsisimme vanhoja valokuvia liiton 110-vuotisjuhlan valokuvanäyttelyä varten. Muutamia kuvia on jo tullut, mutta lisää saisi olla. Näyttely on esillä 12.–15. toukokuuta Tampereella museokeskus Vapriikissa, jossa pidetään liittovaltuuston kokous. Lisäksi kuvista tulee laaja kuvakavalkadi liiton verkkosivuille. Niitä voisi katsella vaikkapa kotikoneelta. Teetämme myös postikortteja hyvistä valokuvista. Erityisesti toivoisimme työstä ja työntekijöistä otettuja kuvia. Kuvien yhteydessä olisi hyvä olla myös tunnistetiedot: kuvaaja, kuka tai keitä kuvissa esiintyy sekä missä tilanteessa tai tilaisuudessa ja milloin kuva on otettu. Kuvia voi lähettää liiton toimistoon joko postitse tai sähköpostilla osoitteeseen: Historiakuvat/Tiedottaja Juha Pöyry, PAU ry, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki, juha.poyry@pau.fi . Muista laittaan lähetykseen yhteystietosi. Palautamme kuvat myöhemmin annettuun osoitteeseen. Apuvälinepankki käyttöön Edunvalvojille on lähetetty päivitetty apuvälinepankki sähköisessä muodossa. Apuvälinepankki voisi olla myös jokaisessa työpisteessä kaikkien nähtävillä. Ammattiosastot voisivat kokouksissaan käsitellä asiaa ja suunnitella, miten oikeat apu v älineet saataisiin laajasti käyttöön. KUVA: ANU VARSAMÄKI Reitti_2_2016.indd 4 19.2.2016 13.57
• 5 2016 Lehdestä napattua Kauppalehti 9.2.2016 Työntekijät mukaan hallituksiin –jutussa pohdittiin, miksi työmarkkinat toimivat Ruotsissa paremmin kuin Suomessa. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtajan Kjell Skoglundin mukaan naapurimaassa on käytössä myötämääräämisoikeus, joka toi työntekijöiden edustajat suurten yritysten hallituksiin. Sillä on Skoglundin mukaan ollut suuri psykologinen merkitys osapuolten yhteistyössä. Suomessa vastaavaa tapaa on Skoglundin mukaan noudatettu muun muassa telakkateollisuudessa. Kun työntekijät voivat tuoda esiin ideoitaan, yhteen hiileen puhaltaminen on helpompaa. ”Hyvä keskustelukulttuuri tarkoittaa tietojen vaihtoa, yhteisiä analyyseja ja työrauhaa.” Kalenteriin 12.-15.5.2016 Valokuvanäyttely 110-vuotisjuhlan kunniaksi Vapriikissa, Tampere Työhyvinvointisäätiön kulttuuri päivät 14.-15.5.2016 museokeskus Vapriikki, Tampere Työhyvinvointisäätiön kuntoremontteja tulevan kevään aikana (katso lisätietoja verkkosivuilta tai Reitin 2 sivulta 41): www.tyohyvinvointisaatio.fi/toiminta/ kuntoremontit/ Kesä ja kuntoremontit tulevat. Peurunka kutsuu! Toimittajan paikka avoinna PAU hakee Reitti-lehdelle toimittajaa. Lehden nykyinen päätoimittaja HANNELE NIEMi siirtyy vapaaksi toimittajaksi. Hänen työsuhteensa PAUssa päättyy kesän korvilla. JUHA PÖYRYSTÄ tulee vt. päätoimittaja 1.4. alkaen. Liiton verkkosivuilta voit katsoa tarkemmat ohjeet toimittajan työstä ja hakuohjeista. HANNELE NIEMI Reitti_2_2016.indd 5 19.2.2016 13.57
• Talvipäivien järjestelyporukka ryhmäkuvassa: Ylh. vas. SAULI TUOMISTO, KARI RAUDASKOSKI, MARKO TANNER, JANNE RAUNIONIEMI, RISTO VIRTANEN ja NICO MÄKELÄ. Alhaalla vas. PIIA WILLBERG, PIA LAAKSONEN, NELLI HONKONEN ja JARI KUURASUO. Talvipäivät Hämeenlinnassa KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄ HOTELLI AULANKO ELI KYLPYLÄHOTELLI RANTASIPI AULANKO OLI TÄMÄNVUOTISTEN TALVIPÄIVIEN PAIKKA HELMIKUUSSA. HOTELLI SIJAITSEE VANAJAVEDEN RANNALLA. 6 Reitti_2_2016.indd 6 19.2.2016 14.08
• H otelli Aulangon paikalla sijaitsi alun perin Karlbergin kartano, jonka päärakennus paloi tammikuussa 1928. Sen tilalle rakennettiin puurakenteinen hotelli-ravintola. Hotelli ympäristöineen on muuttunut aikojen kanssa. Talvisodan aikaan paikka toimi sotasairaalana ja jatkosodan aikaan Lappiin sijoitettujen saksalaisten upseerien lomanviettopaikkana. Se on ollut aikoinaan Suomen upeimpia hotelleja, jonka kuvauksellinen ympäristö kiinnosti elokuvaväkeäkin. Siellä on fi lmattu useita suomalaisia elokuvia vuosien aikana. Hyvinkäältä Hämeenlinnaan Talvipäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jari Kuurasuo toivotti paulaiset alkupuheenvuorossaan tervetulleiksi. Hän kertoi myös, kuinka Kanta-Hämeen ammattiosasto sai yllätyksellisen toimeksiannon päivien järjestämiseksi Aulangolle. Alun perin talvipäivät oli tarkoitus olla Hyvinkäällä. Viime syksynä ilmoitettu muutos aiheutti sen, että hämeenlinnalaiset saivat kädet täyteen työtä päivien järjestämiseksi. Tästä pikaisesta aikataulusta johtuen tänä vuonna urheilukilpailut ovat typistyneet pelkkään keilailukilpailuun. Tarjolla on lisäksi mahdollisuus rentoutua kylpylässä, Jari Kuurasuo totesi. Hän kiitteli järjestelytoimikunnan osanottajia hienosta työstä. Erityiskiitoksen Jari osoitti vielä Piia Willbergille, joka siirtyi Hyvinkään järjestelytoimikunnasta jatkamaan työtä yhdessä hämeenlinnalaisten kanssa. Jarin sanoin Piialla oli merkittävä panos päivien onnistumiseen. Asiaa ja yhdessäolon riemua Talvipäiville osallistui tänä vuonna yli 500 PAUn jäsentä. Kiinnostus asiapitoiseen ohjelmaan oli alusta loppuun taattu. Postin uusin yt-kierros on järkyttänyt jäsenistöä laajasti, keskustelut luonnollisesti liikkuivat tässä asiassa. Tiedonhalu näkyi osallistumisintonakin, tietoa kaivattiin ja myös saatiin. Koskaan sunnuntain työehtoklinikkaan ei ole osallistunut niin paljon kuulijoita kuin tänä vuonna. Iso sali oli täynnä, kysymyksiä riitti. Myös ammattialojen palavereissa käytiin ahkerasti läpi ajankohtaisia eri alojen asioita. Avajaisissa liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen kävi läpi liiton ajankohtaisia asioita ja Postin tilannetta. Hän kertoi viime syksyn tes-neuvotteluista ja postialan tulevaisuudesta lainsäädäntöhankkeineen. Puheenjohtaja lähetti osanottajien välityksellä viestiä ammattiosastoille: nyt on aika aloittaa keskustelut liiton tulevaisuudesta! at kädet seksi. a johtuovat tyailuun. rentoutesi. kunnan tyiskiilbergiltelytoiyhdessä arin sapä p p p p p p p p p p p p p p p p ivien osanottajien välityksellä viestiä ammattiosastoille: nyt on aika aloittaa keskustelut liiton tulevaisuudesta! Jatkammeko itsenäistä edunvalvontatyötä vai etsimmekö tulevien vuosien aikana kumppania, jonka kanssa ryhdymme tekemään edunvalvontaa isompien harteiden voimin? hän kysyi. Tällä kertaa talvipäivillä oli myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Hän toi kuulijoille hyvin ajankohtaisia terveisiä. Keskusjärjestöjen yhdistyminen, hallituksen pakkolait tai työehtosopimuskierros ensi syksynä eivät Lylyn mukaan tule olemaan helppoja tehtäviä. SAK tavoittelee Lylyn mukaan kuitenkin palkansaajien kannalta oikeudenmukaista ja työllisyyttä lisäävää työmarkkinasopimusta. Jos sopimus syntyy, maan hallituksen on vedettävä pakkolakiesityksensä lopullisesti pois, hän sanoi. TEKSTIT HANNELE NIEMI KUVAT JUHA PÖYRY, NELLI HONKONEN, HANNELE NIEMI 7 Reitti_2_2016.indd 7 19.2.2016 13.57
• 8 2016 8 2016 Paavo Mäkelä, eläkeläinen Vimpeli 1. Lomauttamalla ja kouluttamalla. 2. Tasapuolinen kohtelu kaikille työntekijöille. Työehtosopimusten noudattaminen. 3. Kehittämällä Postin toimintaa järkevällä tavalla. Tuula Syrjäläinen, postinkäsittelijä Vantaa Maarit Kuikka, postinkäsittelijä Helsinki 1. Työntekijöille täytyy antaa mahdollisuudet osallistua työn suunnitteluun jo ennen yyteetä. 2. Kannustava, kiittävä, huomioon ottava, kuunteleva, sovituissa asioissa pysyvä. 3. Kuuntelemalla työntekijöitä ja parantamalla työhyvinvointia OIKEASTI ja konkreettisesti. Talvipäivien gallupissa kyseltiin seuraavia: 1 Työnantajat käyttävät usein ytmenettelyä työntekijöiden irtisanomiseen. Kun yrityksellä menee huonosti, mitä muita vaihto ehtoja työnantajan tulisi käyttää, jotta suoranaisilta irtisanomisilta vältyttäisiin? 2 Millaista sinun mielestäsi on hyvä henkilöstöpolitiikka? Esimerkkejä! 3 Miten Posti voisi päästä tavoitteeseensa Suomen paras työpaikka v. 2020? 8 Reitti_2_2016.indd 8 19.2.2016 13.57
• 9 2016 9 2016 Keilailukisan tuloksia Miehet harrastesarja 1. Reijo Ahokas Kaakkois-Suomen os, tulos 313 2. Rami Äyhö Turun automiehet, tulos 287 3. Arto Yli-Renko Pirkanmaan osasto, tulos 285 Naiset harrastesarja 1. Taina Pylväinen Uudenmaan sanomalehdenjakajat, tulos 267 2. Anne Kähärä Uudenmaan sanomalehdenjakajat, tulos 265 3. Rauni Hautamäki Pasilan osasto, tulos 251 Kilpasarja 1. Kari Härkönen Kaakkois-Suomen osasto, tulos 306 2. Olli Peltomaa Helsingin automiehet, tulos 231 3. Elmer Kokki Kaakkois-Suomen os, tulos 223 Kiitos osallistumisesta ja onnittelut voittajille! 2016 2016 2016 2016 Tuija Valtanen, asiakasneuvoja Kuopio 1. Lomauttaminen, myös ylemmän johdon tehokkuuden tarkastelu/irtisanominen. Järjestelmien kehittäminen työtehtävien päällekkäisyyksien karsiminen. 2. Henkilökunnan kiittäminen ja muistaminen esimerkiksi jouluna tai kun työntekijä tai yksikkö on onnistunut tavoitteissa tai kehittää johdonmukaisempaa työn tekemistä. 3. Noudattamalla edellisiä ehdotuksia. Arto Niini, pääluottamusmies Salo 1. Muita vaihtoehtoja: vapaaehtoiset järjestelyt, luonnollisen poistuman hyödyntäminen pitemmällä aikavälillä. 2. Esimerkkejä: ikääntymisen ja kuormituksen huomiointi, henkilöstön arvostus: muistamiset, kahvitukset, asialliset lomaja jv-käytännöt, volyymi ja resurssi tasapainoon. 3. Vaihtamalla johdon ja parantamalla pitemmän aikavälin suunnitelmaa. Katriina Honkarila, postityöntekijä Helsinki 1. Tasekätkentä kuriin, ”hyvä veli”johtotehtävät pois! 2. Yhteinen henkilöstöpolitiikka, koska olemme kaikki palkansaajia. Ei vastakkain asetteleva. Ammattitaitoamme hyödyntävä. 3. Jaana Jokinen uusiin haasteisiin Posti Groupin ulkopuolelle. Tavoite ei ole nykyisillä toimilla mitenkään realistinen. Reitti_2_2016.indd 9 19.2.2016 13.57
• Jan Niemi, postityöntekijä Keuruu 1. Lomauttaminen ja osa-aikaistaminen ovat ainakin irtisanomista parempi vaihtoehto, vaikka hyviä vaihtoehtoja ei olekaan. Työvuoroja pitäisi tasata ja toimipaikkojen toteutuneita työaikoja tarkastella kokonaisuutena. 2. Henkilöstön mielipiteet pitäisi ottaa huomioon ja myös toteuttaa niitä, eikä antaa vain ylhäältä päin käskyjä mistä pitäisi säästä ja mitä toteuttaa. Työntekijöitä pitäisi aidosti kuunnella. 3. Edelleen pitäisi ottaa henkilöstöä enemmän huomioon. Henkilöstö voi tällä hetkellä aika huonosti eli aika pitkä matkahan tässä parhaaseen työpaikkaan on. Ira Vanninen, postinjakaja Nurmijärvi 1. Eläkeikää lähestyville voisi tarjota jotain omaa pakettia. Vaikka meillä Uusi polku onkin, niin sinnehän ei välttämättä pääse, vaikka sinne hakeekin. Omasta, ammattitaitoisesta henkilöstöstä täytyisi pitää kiinni. Esimerkiksi osa-aikaisia töitä pitäisi aina tarjota omalle väelle. 2. Nyt tuntuu siltä, että millään ei ole mitään väliä, ei henkilöstöllä eikä asiakkailla. Henkilökunnan hyvinvoinnista pitäisi pitää kiinni. Myös asiakkaita pitäisi arvostaa enemmän. 3. Juuri nyt tuntuu siltä, että millä eväillä?! Johdon pitäisi ottaa enemmän selvää siitä, mikä tähän tilanteeseen on johtanut? Miksi motivaatio on laskenut? Muistojen Tavasti-sali Hämeenlinnan talvipäivillä Katriina Honkarila ja Markku Jalava muistelivat haikeina Aulangon Tavasti-salin edessä Postija virkamiesliiton (PVL) lakkauttamista. Se tapahtui juuri tuossa salissa. Siellä tehtiin päätökset myös PVL:n ja Postiliiton liittofuusiosta. Silloin syntyi Postija logistiikka-alan unioni PAU. Markun ja Katriinan kainalosta pilkistävistä ketuista on tullut talvipäiväkettuja. Ne on ostettu Lahden talvipäiviltä. Tavataan Tahkolla ensi vuonna! Seuraavia talvipäiviä vietetään Kuopiossa Tahkon hiihtokeskuksessa 2017. Tavataan Tahkolla ensi vuonn Seuraavia talvipäiviä vi Kuopiossa Tahko keskuksess 10 Reitti_2_2016.indd 10 19.2.2016 13.58
• 11 2016 1111 201 201 201 2 20 201 2 20 201 2 201 2 201 201 201 201 201 01 01 201 20 2 20 2 2 2 20 2 2 20 20 201111 2 20 2 2 201 201 2 2 201 01 01 20 201 201 2 20 2 20 01 20 201 20 01 01 201 2 2 2 2 20 20 20 01 2011 2 20 201 201 2 2 2 2 11 2 2 20111 2 2 2 1 20 2011 01111 201 20 20 20 20 20 2 2 20 01 2 20 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Puheenjohtajan palsta Yli 500 PAUn jäsentä vietti mukavan ja asiaa täynnä olevan viikonlopun Hämeenlinnassa talvipäivillä helmikuun alussa. Päivien jälkeen on taas ollut helppoa kertoa, niin neuvottelupöydässä kuin mediassa siitä, mitä alamme työpaikoilla oikeasti tapahtuu ja mitä henkilöstö on siitä mieltä. Kiitos siitä jokaiselle, jotka otitte hihasta kiinni ja kerroitte oman viestinne viikonlopun aikana. Erityiskiitos vielä talvipäivien järjestelyistä vastanneille henkilöille. Viestikapula siirtyi nyt itäsuomalaisille ensi vuonna näemme Tahkolla! Talvipäivillä herättelimme keskustelua jo vuoden 2017 liittokokouksesta. Hallintopaikat eli henkilöiden valinnat niin liittovaltuustoon kuin liittohallitukseen keräävät aina suurimman kiinnostuksen. Asiana ainakaan yhtään vähemmän tärkeä ei ole se, mitä tulemme yhdessä päättämään liiton tulevaisuudesta. Sekä postialan että rahankäsittelyalan supistuessa liiton sopimusalat ja jäsenkunta pikku hiljaa pienenee. Tällöin on aika pohtia vakavasti sitä, jatkammeko matkaa itsenäisenä vai löytyisikö meille sopiva kumppani, jonka kanssa edunvalvontaa voisi hoitaa yhdessä leveämpien hartioiden voimin. En näe asiaa ainakaan tällä hetkellä ensisijaisesti talouskysymyksenä, ennemminkin voimakysymyksenä. Neuvottelutoiminnassa tavoitteena on aina saada neuvottelemalla aikaiseksi sopimus. Viime syksynä näimme mitä tapahtuu, kun neuvottelemalla asiat eivät etene. Silloin sopimustoiminta muuttuu voimalajiksi. Se, mistä toivon osastojen tilaisuuksissa ja työporukoissa keskustelua heräävän on voima: pystymmekö omin voimin saamaan sopimuksen aikaiseksi tulevaisuudessa? Viime neuvottelukierroksella kaverit eli muut liitot tulivat avuksi. Muiden liittojen tukilakkojen uhka vaikutti siihen, että lopulta valtakunnansovittelija teki sovintoesityksen. Kaveriapuun voi toki turvautua uudestaankin, mutta pysyvä neuvottelustrategia se ei voi olla. Suurempia harteita haetaan fuusion kautta myös keskusjärjestötasolla. SAK:n, STTK:n ja muutaman akavalaisen liiton yhteistyön tuloksena on syntymässä uusi isompi keskusjärjestö. Työnantajapuolella sama tehtiin reilu kymmenen vuotta sitten, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK aloitti toimintansa. Liittotasolla käynnissä on ainakin neljän SAK:laisen teollisuusliiton eli TEAMin, Metalli-, Paperija Puuliiton fuusiohanke. Yhdistymisillä jokainen hakee tehokkuutta ja suurempaa voimaa edunvalvonnan hoitamiseen. Talvipäivillä puhuimme myös luottamuksesta. Pettymys ja luottamuspula työnantajan toimintaa kohtaan tulivat ilmi lähes jokaisessa puheenvuorossa. Ihmeteltiin irtisanomisia tilanteessa, jossa nykyisestäkään työmäärästä ei selviä ilman ylitöitä eikä kaikkea postia saada jaettua. Jos talvipäivät olisivat nyt, niin ihmeteltävää niissä riittäisi Postin tulosjulkistuksen jälkeen lisää. Kun miettii Postin viimeaikaisia julkisia ulostuloja, ihan heti ei suurelle yleisölle tule mieleen, että peruspostitoiminta (Postipalvelut) teki viime vuonnakin yli 56 miljoonan euron liiketuloksen. Valtiolle tuosta tuloksesta ollaan maksamassa 18 miljoonan euron osingot. Posti on pyrkinyt kaikin tavoin luomaan mielikuvaa peruspostitoiminnan osalta, että se on tappiollista liiketoimintaa ja ainakin osittain mediassa onnistunutkin. Nyt vietetäänkin osinkojuhlia monen yrityksen toimesta. Pörssiyhtiöt maksavat tänä keväänä omistajille 11 miljardin osingot. Varsin usein isojen osinkojen taustalla ovat suuret irtisanomiset. Lisää tästä asiasta löydät ammattiliitto TEAMin perustamasta facebook-ryhmästä ”Osinkojuhlat 2016”. HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Ps. Viime viikkojen aikana on käyty työsuojeluvaltuutettujen vaaleja. Lämpimät onnittelut kaikille tehtäviin valituille, niin varsinaisille kuin varoille! Muistakaahan te uudet valitut hakeutua liiton järjestämiin työsuojelukoulutuksiin! Aika keskustella PAUn tulevaisuudesta! 11 • pau.fi/på_svenska/ • pau.fi/in_english/ Reitti-lehden puheenjohtajan palsta ruotsiksi ja englanniksi löytyy verkkosivuilta: pau.fi/pa_svenska/ ja pau.fi/in_english/ Reitti_2_2016.indd 11 19.2.2016 13.58
• 12 2016 V uosityöajan lyhennyksen piiriin kuuluu kokoaikainen ja osa-aikainen työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja joka ei ole niin sanotun pitkän vuosiloman (45 pv) piirissä. Vuosityöajan lyhennyksen suuruus on 2,25 prosenttia vuonna 2015 tehdystä säännöllisen työajan (ei ylitöitä) tuntimäärästä. Osa-aikaisten osalta työaikaan lasketaan tehdyt lisätyöt. Vuosityöajan laskentaan ei lueta mukaan poissaoloja, kuten vuosija sairaslomia tai pidettyjä joustovapaita. Vuoden 2015 joustovapaatunnit näkyvät palkkalaskelmassa tuntija suoritepalkkalaisilla 15. helmikuuta ja kuukausipalkkalaisilla 29. helmikuuta. Jos kertymän määrästä on epäselvyyttä, pääluottamusmies voi auttaa vuosityöajan lyhennyksen määrän laskemisessa. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää. Vuosityöajan lyhennyksen antaminen joustovapaana Joustovapaa vuoden 2015 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2016 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30. maaliskuuta mennessä. Jos ajankohTES-asiaa Vuosityöajan lyhennyksen pitämisestä sopiminen dasta ei sovita, niin työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Milloin vuosityöajan lyhennys alkaa kertyä? Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevät Sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevän vähintään 55–vuotiaan työntekijän säännöllisen työajan tuntimäärästä siirretään joustovapaasaldoon 3,09 prosenttia ja vähintään 60–vuotiaan 3,53 prosenttia. Lyhennystä korotetaan sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijä täyttää sanotun iän. ESKO HIETANIEMI Reitti_2_2016.indd 12 19.2.2016 13.58
• 13 2016 ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE Kuljettajille paremmat työehdot! Fair Tranport Europe -kansalaisaloitteella haetaan eurooppalaisille kuljetusalan työntekijöille parempia työja elinolosuhteita. Kansalaisaloitteeseen tarvitaan miljoona allekirjoittajaa. Suomen tavoite on 30 000 allekirjoitusta. Joukko eurooppalaisia kuljetusalan työntekijöitä käynnisti syyskuussa nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen, jolla tavoitellaan parempia ja reilumpia työehtoja sekä työolosuhteita kaikkialla Euroopassa ja kaikilla kuljetusaloilla työskenteleville. Kansalaisaloitteessa halutaan parannuksia lainsäädäntöön ja tehdään muita esityksiä, joilla varmistetaan terve kilpailu ja työntekijöiden yhdenmukainen kohtelu eri liikennemuodoissa. Toivomme, että EU-komissio näkee tämän kansalaisaloitteen mahdollisuutena tehdä todellisia parannuksia miljoonien eurooppalaisten kuljetustyöntekijöiden työoloihin, sanoo yksi kansalaisaloitteen alullepanijoista, Euroopan Kuljetustyöntekijäin liiton, ETF:n puheenjohtaja Lars Lindgren. Euroopassa työskentelee kuljetusaloilla noin 11 miljoonaa ihmistä. Monet heistä joutuvat työskentelemään ala-arvoisissa olosuhteissa vailla minkäänlaista työsuhdeturvaa. Fair Transport Europe Kansalaisaloitteeseen työolojen parantamiseksi tarvitaan miljoona allekirjoitusta, jotta aloite etenisi EU-komission ja edelleen EU-parlamentin käsittelyyn. Aikaa miljoonan allekirjoituksen saamiseksi kokoon on elokuun 2016 loppuun asti. Suomesta toivotaan 30 000 allekirjoittajaa. Enemmänkin toki saa tulla. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa www.fairtransporteurope.eu – osoitteessa. Linkin takaa löytyvät suomenkieliset ohjeet, joiden mukaan on helppo edetä. Allekirjoittamiseen ei tarvita esimerkiksi pankkitunnuksia. Numero 0295 016 620 palvelee työsuojeluasioissa Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta käynnistyi 1. helmikuuta. Kaikkialta Suomesta voi nyt soittaa arkisin kello 8.00–16.15 numeroon 0295 016 620. Neuvonnasta saa ohjausta, miten asiat saadaan kuntoon työpaikalla. Neuvontaan voi myös tehdä valvontapyyntöjä. Yhteydenotot ovat luottamuksellisia. Paras tapa on kuitenkin ensin keskustella asiasta työpaikalla yhdessä työnjohdon, työsuojeluasiamiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Jos asia ei näin selviä tai tarvitset asiantuntijan apua, ota rohkeasti puhelin käteen ja soita. MIKA ROOS ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Eläkkeiden indeksiturvan tavoitteena on varmistaa eläkkeelle siirtyvän henkilön aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkumäärä ja sen jälkeen maksussa olevan eläkkeen ostovoiman säilyminen. Työeläke on ansiosidonnainen etuus. Indeksoinnin tehtävänä on varmistaa työuran aikaiseen tulotasoon suhteutetun eläkkeen ostovoiman säilyminen. Se voidaan toteuttaa vain sitomalla eläkkeen kehitys ansiotulojen kehitykseen. Työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi on käynnistetty kansalaisaloite. Aloitteeseen vaaditaan 50 000 nimeä 24. maaliskuuta mennessä. Allekirjoittajia on jo yli 40 000. Tutustu aloitteen perusteluihin ja allekirjoita osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi Reitti_2_2016.indd 13 19.2.2016 13.58
• 14 2016 TES-asiaa A rviointi koskee palkkaliitteeseen C kuuluvia toimihenkilöitä, jotka ovat palkkaryhmissä 001– 005. Tähän ryhmään kuuluvia tehtäviä ovat muun muassa assistentti-, hallinto-, esimies-, suunnitteluja asiakaspalvelutehtävät. Uuden henkilön sekä toiseen tehtävään tai toiseen palkkaryhmään siirtyneen henkilön osalta työsuorituksen arviointi suoritetaan viimeistään neljän kuukauden sisällä työsuhteen alkamisesta tai edellä mainitusta muutoksesta. Uudella Postiin tulleella henkilöllä, oli hän sitten vakinainen tai määräaikainen, arviointi on suoritettava neljän kuukauden kuluessa ja matalin ensimmäisessä arvioinnissa annettava h-osaprosentti tulee olla vähintään viisi prosenttia. Entä jos tehtävät ovat muuttuneet? Jos työtehtäväsi ovat muuttuneet ja olet uudessa tehtävässä tai palkkaryhmässä, h-osan arviointi on myös suoritettava neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Toisin kuin uudella, vasta Postiin tulleella henkilöllä, sinulla saattaa olla pitkällinen kokemus Postin töistä. Tällöin henkilökohtaisen osan arviointi ei voi lähteä alimmasta arvioista, koska toimihenkilölle on varmasti kertynyt sellaista tietotaitoa ja osaamista, jota uudella Postiin palkatulla ei vielä ole. On Toimihenkilö, valmistaudu henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKAALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAAN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTI TULEE SUORITTAA JOKA VUOSI. ARVIOINTI ON SUORITETTAVA KEVÄÄN KULUESSA JA MAHDOLLISET KOROTUKSET HENKILÖKOHTAISEEN PALKANOSAAN TULEE MAKSAA VIIMEISTÄÄN TOUKOKUUN PALKANMAKSUN YHTEYDESSÄ. tärkeää, että sinulla on tehtäväsi vaativuuden mukainen oikea palkkaryhmä, koska arvioinnin mukainen h-osan euromäärä lasketaan kunkin palkkaryhmän taulukkopalkasta. Kun siirryt vaativampaan tehtävään Jos siirryt vaativampaan tehtävään, niin myös palkan tulee nousta. Se kuinka paljon se nousee, on osaltaan sinun sovittavissasi, mutta sanoisin, että vähintään taulukkopalkan muutoksen verran. Jos olet tehtävän muutoksen (ylempään tai alempaan palkkaryhmään) myötä sopinut tietyn euromääräisen palkan työsopimukseen, niin tätä alempaa palkkaa ei sinulle voida maksaa, vaikka h-osan arviointi sitä edellyttäisi. Työsopimuksessa sovittu palkka tietenkin nousee, jos h-osan arviointi sitä edellyttää. Työsopimuksessa sovittua palkkaa voi pitää jonkinlaisen ”pohjapalkkana”. Henkilön työsuoritusta arvioidaan siinä tehtävässä, jota henkilö hoitaa. Kaikilla tulisi olla tieto siitä, mitä omassa tehtävässä edellytetään. Esimieheltä voi pyytää tehtävänkuvauksen, jos se ei ole tarkasti henkilön tiedossa. Valmistaudu etukäteen arviointiisi Arvioinnissa tarkastellaan edellisessä tavoiteja kehityskeskustelussa asetettuja tavoitteita sekä organisaation asettamia ja esimiehen ilmaisemia odotukReitti_2_2016.indd 14 19.2.2016 13.58
• 15 2016 sia. Arvioinnissa eri tekijöiden vaikutus ja painoarvo kokonaisarvioon määräytyvät aina kunkin tehtävän sisällön mukaisilla painotuksilla. Yksikön johdon tulee valvoa, että arvioinnissa käytetään etukäteen tavoiteja kehityskeskusteluissa ilmoitettuja pääkriteerien painoarvoja. Yksikön sisällä samankaltaisissa tehtävissä painoarvot tulee olla samanlaisia. Jokaisen henkilön kannattaa valmistautua arviointiin käymällä läpi edellisen vuoden arviointilomake ja tavoiteja kehityskeskustelun lomake, mitä niissä on sovittu kehityskohteista, joihin voi henkilökohtaisella työsuorituksella vaikuttaa. Tuloskortti sinällään ei ole arvioinnin peruste, koska siellä saattaa olla tavoitteita ja mittareita, joihin ei pysty itse vaikuttamaan. Arviointi perustuu työsuoritukseen Työnantajan on huolehdittava siitä, että arviointimenettelyä ja erityisesti asteikkoa käytetään mahdollisimman yhdenmukaisesti kaikissa yksiköissä. Työsuorituksen arviointi on aina toteutettava objektiivisesti ja näin ollen se on riippumaton esimerkiksi yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Arviointi perustuu siis aina henkilön työsuoritukseen, eikä perusteluna voida käyttää sitä, että viime vuosi ei ollut yrityksen tuloksen kannalta hyvä. Myöskään uuden henkilön työsuorituksen arvioinnin kehittymisessä ei ole mitään prosenttimääräistä ”kattoa”, minkä verran arviointitulosta voi nostaa, vaan arviointi on tehtävä työsuorituksen kehityksen mukaan. Kun on tapahtunut esimiesmuutoksia, niin silloin esimiehen on syytä konsultoida henkilön aiemman esimiehen kanssa ennen arvioinnin suorittamisesta, jotta kokonaisnäkemys olisi oikea. Jos olet tyytymätön arvioinnin tasoon Työsuorituksen arvioinnista henkilöllä on mahdollisuus pyytää esimieheltä uusintakeskustelua, jos arvioinnissa esitetyt tiedot ja arviot eivät hänen mielestään pidä paikkaansa. Esimiehen tulee järjestää tilaisuus uusintakeskusteluun kahden viikon kuluessa pyynnön saatuaan. Henkilöllä on oikeus pyytää luottamusmies mukaan uusintakeskusteluun. Luottamusmiehen tulee tilaisuudessa ottaa kantaa esitettyihin tosiasioihin ja luoda objektiivinen näkemys siitä, mikä on oikein, kuultuaan molempien osapuolten näkemykset. Mikäli asiaa ei saada muutoin ratkaistua, suoritetaan työsuorituksen arviointi uudelleen. Käsittelyyn voi osallistua tällöin myös työsuorituksen arvioinnin tehneen esimiehen esimies. Joten, jos olet tyytymätön, pyydä uusintakeskustelu ja ota luottamusmies mukaan. Työsuorituksen arvioinnin sisältöä koskeva erimielisyys on ilmoitettava esimiehelle viimeistään ennen seuraavan vuoden työsuorituksen arviointia. Arviointia koskevan arviointija palautelomakkeet, painoarvot ja arvioinnista laadittu pöytäkirja löytyvät Pointista ja PAUn kotisivuilta. https://pau-fi.directo.fi/ extranet_jasenille/ajankohtaista/ toimihenkilot_c-liite/ ESKO HIETANIEMI LIITTOSIHTEERI 15 Reitti_2_2016.indd 15 19.2.2016 13.58
• 16 2016 E nsimmäinen asia, joka tulee vastaan Uutta polkua harkitessa, on se että työntekijä itse irtisanoo itsensä. Työnantajalle ei jää enää minkäänlaisia velvoitteita irtisanoutunutta työntekijää kohtaan. Mikäli työsuhteesi ei ole enää voimassa 15. kesäkuuta, sinulle ei makseta lomarahaa. Pitämättömät vuosilomat ja joustovapaat ynnä muut sellaiset maksetaan rahana. Lakisääteinen muutosturva ei koske itse irtisanoutunutta työntekijää (esimerkiksi työllistymisvapaa irtisanomisaikana). Uudesta polusta saatu kertakorvaus ei kerrytä eläkettä. Työvoimaviranomainen asettaa itse irtisanoutuneelle henkilölle karenssin, jonka ajalta ei makseta työttömyyspäivärahaa. Karenssin pituus on 90 päivää. Tämä karenssi kuluu maksettavan Uuden polun kertakorvauksen jaksotuksen aikana. Alle 25-vuotiaiden on syytä tarkistaa oma oikeutensa työttömyyspäivärahaan ennen Uuteen polkuun lähtemistä. Mikäli heillä ei ole minkäänlaista ammatillista koulutusta, eivätkä he ole hakeneet vähintään kahta opiskelupaikkaa, heillä ei todennäköisesti ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, vaikka työttömyyskassan jäsenehto täyttyisikin. Muista ilmoittautua TE-toimistoon! Irtisanoutuneen työntekijän tulee ilmoittautua TE toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Karenssin laskenta alkaa siitä päivästä, kun hän on ilmoittautunut TE-toimistoon, aikaisintaan kuitenkin ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Mikäli ilmoittaudut TE-toimistoon vasta myöhemmin esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen päättämisestä, karenssin laskenta aloitetaan vasta sitten. Mitä sinun tulee huomioida, jos valitset Uuden polun? UUSI POLKU –OHJELMA ON TARKOITETTU POSTIN TYÖNTEKIJÖILLE, JOTKA HARKITSEVAT UUTTA URAA TAI ELÄMÄÄ POSTIN ULKOPUOLELLA. OHJELMAN JATKOSTA SOVITTIIN VIIME SYKSYNÄ VALTAKUNNANSOVITTELIJAN MINNA HELTEEN SOVINTOESITYKSESSÄ. VALINTAA HARKITSEVIEN ON KUITENKIN HYVÄ OLLA SELVILLÄ, MILLAISIA VAIKUTUKSIA SILLÄ ON. Työnantajan maksama Uuden polun kertakorvaus jaksotetaan viimeisestä työsuhteesta lasketun päiväpalkan perusteella. Jaksotusajalta ei makseta päivärahaa. Esimerkki: Saat 4 kk:n palkkaa vastaavan kertakorvauksen, joka jaksotetaan 4 kuukaudeksi ja tänä aikana 3 kk:n karenssi kuluu. Työttömyyspäiväraha alkaa näin ollen vasta 4 kk kuluttua työsuhteen päättymisestä. Uusi polku ja YT Uusi polku on voimassa ainakin työehtosopimuskauden loppuun (31.10.2016). Yt-tilanteesta johtuen, hakuajan päättymispäiväksi työnantaja asetti 21.2.2016, jotta ennen ytneuvotteluiden loppumista tiedetään vapaaehtoisten lähtijöiden määrä. Tämänkin jälkeen Uusi polku -ohjelma on edelleen voimassa. Uusi polku ratkaisuja ei työnantaja voine myöntää enempää kuin työpaikan irtisanottavien lukumäärä olisi enintään. Koska Uusi polku –ratkaisu on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus työsuhteen vapaaehtoisesta päättämisestä, työnantaja on ilmoittanut, että nyt Uuteen polkuun lähtijät voivat päästä lähtemään aikaisintaan 31. maaliskuuta jälkeen. Kaikki vanhat hakemukset, jotka on aikanaan hylätty, on myös nostettu uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakijat ovat edelleen kiinnostuneita lähtemään. Reitti_2_2016.indd 16 19.2.2016 13.58
• 17 2016 17 Kalevi Kytönen valitsi Uuden polun Ähtäriläinen postityöntekijä Kalevi Kytönen totesi laulun sanoin, että ei ole pakko jos ei taho. Hän lopetti vakinaiset työt Postissa ja valitsi Uuden polun. Ikää oli jo kertynyt. Raskas työ rasitti kroppaa ja jaksamisen kanssa alkoi olla enemmän tekemistä. Jos olisin jatkanut, olisin joutunut sairaslomalle, hän toteaa. Kalevi keskusteli pääluottamusmiehen ja esimiehensä kanssa mahdollisuuksistaan päästä Uuteen polkuun. Hän saikin riittävästi tietoa siitä ja päätti sen turvin jäädä eläkkeelle. Kalevi sai kertakorvauksena puolen vuoden palkan. Jokaisen täytyy selvittää kohdallaan asiansa, jos aikoo Uudelle polulle. Se on kuitenkin mahdollisuus jatkaa joko koulutukseen, toiseen työhön tai vaikka eläkkeelle. Kalevi ei ole katunut päätöstään. Hänellä on nyt enemmän aikaa harrastuksille ja joskus ehtii tehdä vähän ylimääräistä tienestiäkin sen mukaan kuin itse tahtoo. TEKSTI & KUVA HANNELE NIEMI Uuteen polkuun hyväksytyille tarjotaan urakartoitusta, jossa asiantuntijan ohjauksessa käydään yhdessä läpi henkilön oma tilanne ja osaaminen. Lisäksi käydään läpi alueen työmarkkinatilannetta ja pohditaan eri vaihtoehtoja. Tämän jälkeen henkilö valitsee yhden seuraavista poluista: Uusi työ, Uusi ammatti, Oma yritys, Oma polku. SATU OLLIKAINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES Uuden polun kertakorvaus ja polkuvaihtoehdot Rahallinen kertakorvaus: • Työsuhteen kesto alle 5 vuotta, korvaus 3 kuukauden palkka • Työsuhteen kesto yli 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, korvaus 4 kuukauden palkka • Työsuhteen kesto yli 10 vuotta, korvaus 6 kuukauden palkka Reitti_2_2016.indd 17 19.2.2016 13.58
• 18 2016 O letko kyllästynyt pelkkiin laskuihin ja mainoksiin? Pistä kortti Postcrossingin kautta matkaan, niin saat terveisiä mistä päin maailmaa tahansa. Mitä enemmän kortteja lähetät, sitä useammin niitä saat. Elina Hirvirinne Suomen Postcrossing-yhdistyksestä esitteli koukuttavaa harrastusta PAUn talvipäivillä. Postcrossingin ideana on lähettää ja vastaanottaa postikortteja ympäri maailmaa. Sen aloittaminen on helppoa. Luo itsellesi ensin käyttäjäprofi ili osoitteessa www.postcrossing.com. Tämän jälkeen saat sivustolta sähköpostiisi sattumanvaraisesti toisen käyttäjän osoitteen, johon voit lähettää ensimmäisen postikorttisi. Voit saada osoitteen mistä päin maailmaa tahansa. Osoitteen mukana tulee aina ID-koodi. Lähetettävään korttiin kirjoitetaan tämä tunnus ja vastaanottajan osoite. Kun vastaanottaja saa kortin, hän rekisteröi nettiin kortissa olevalla ID-koodilla sen saapuneeksi. Sen jälkeen lähettäjän osoite ja koodi annetaan sattumanvaraisesti jollekin toiselle FAKTAA – Postcrossing Suomessa • 18 659 harrastajaa • 2 427 640 lähetettyä postikorttia • 2 445 849 vastaanotettua postikorttia • viidenneksi aktiivisin harrastajamaa maailmassa • ahkerin suomalainen postcrossaaja lähettänyt yli 15 000 korttia • maailman ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa virallinen harrastajayhdistys perustettiin Suomeen 24.10.2015 Tampereella • yhdistyksen jäseneksi voi liittyä osoitteessa www.postcrossingyhdistys.fi Postikortt eja M A A I L M A L TA käyttäjälle maailmalla. Saat häneltä sitten kortin, jonka jälkeen rekisteröit sen ID-koodilla saaduksi. Jokaista lähettämäänsä korttia kohden käyttäjä saa siis yhden kortin joltain toiselta käyttäjältä, Elina Hirvirinne täsmentää. Kortti on konkreettinen Postcrossing-sivustolla on tällä hetkellä yli 600 000 rekisteröitynyttä käyttäjää 210 eri maasta. Palvelun käyttäminen ei maksa mitään. Kuluja syntyy ainoastaan korteista ja postimerkeistä. Eniten kortteja lähetetään Saksasta (yli 4,5 milj.), Venäjältä (yli 3,7 milj.), USAsta (yli 3,4 milj.) ja Suomestakin asukaslukuun suhteutettuna paljon eli 2,5 miljoonaa. Sivustolla käyttäjä voi kertoa profi ilissa jotain itsestään ja esittää esimerkiksi toiveita korttien tai merkkien aiheista. Elinan suosikkeja ovat eläinaiheiset kortit, erityisesti possut, pöllöt ja lampaat. Välillä lähetän kortteja enemmän, välillä vähemmän. Viime syksynä innostuin oikein kunnolla ja homma lähti vähän käsistä. Sen jälkeen on ollut kortteja koko ajan matkassa, Elina kertoo. Postikortti merkitsee Elinalle paljon enemmän kuin pelkkä tekstiviesti tai somepäivitys. Kortti on konkreettinen pysyvä esine, joka jää jäljelle. Sen avulla pystyy tutustumaan uusiin ihmisiin ja kulttuureihin eri puolilta maailmaa. Postcrossaajilla oma yhdistys Viime syksynä perustetun Suomen postcrossingyhdistys ry:n tavoitteena on edistää ja elävöittää harrastuksen tunnettuutta Suomessa ja ulkomailla. Jäsenille järjestetään erilaisia tapahtumia ja matkoja sekä neuvotellaan yhteistyökumppanien tarjoamia etuja. Elina toivoo postilaisista alalle uusia harrastajia ja yhdistykseen uusia jäseniä. Usko kirjeen ja kortin säilymiseen on vahva. Ne tulevat kulkemaan aina ainakin jossain määrin. Olen crossannut yhdeksän vuotta ja harrastanut perinteisempää kirjeenvaihtoakin 25 vuotta, enkä voisi ajatella lopettavani. JUHA PÖYRY Reitti_2_2016.indd 18 19.2.2016 13.58
• 19 2016 AY-majakka 201 20 201 20 20 20 20 2 20 2 20 20 20 20 20 201 01 01 01 01 201 20 20 2 20 01 20 20 2 2 2 2 20 2 20 20 20 01 20 20 2 20 01 20 20 01 2 2 20 01 01 201 01 20 20 01 20 20 2 20 20 20 20 2 2 20 2 20 2 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 P ostin Tuotannon Platon-hanke lienee tuttu ainakin pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Kyseessä oleva hanke pitää sisällään muun muassa Postinen-kuviot sekä lajittelukonehankinnat. Juuri nämä edellä mainitut toimenpiteet aiheuttavat perusjakeluun tulevaisuudessa erittäin isoja haasteita. Perusjakeluun on viimeisen vuoden aikana työohjeena ohjeistettu jos mitä erilaisia esityöja jakelutapamenetelmiä. Viimeisin lienee koneella jakelujärjestykseen lajitellun kirjepostin jakaminen erillisestä ”nipusta”. Platonista yt-neuvotteluihin Juuri nuo kahdesta kolmesta nipusta -jakelut ovat aiheuttaneet suuresti parranpärinää eri puolilla Suomea ja tämä on varsin ymmärettävää. Vaikkakin sisällä tehty lajittelutyö on saattanut menetelmän myötä vähentyä, se on siirtynyt nimenomaan jakelun osioon. Tosin sanoen, jos jakelureitin esityöstä on vähentynyt 15 minuuttia, jakeluaika on lisääntynyt vähintäänkin tuplaten, joten työpäivä on venynyt ja työajat ovat ylittyneet aiheuttaen ylitöitä. Tämä taas on aiheuttanut sen, että siellä täällä jakajat ovat joko esimiehen luvalla tai ohjeistuksesta tai aivan omin päin ruvenneet ”varioimaan” työmenetelmiä eli siirtyneet eri nipuista jakelusta kokonaan tai osittain pois. Tämän lisäksi joissain paikoissa uudet työvälineet esimerkiksi jakajien uudet laukut on heitetty nurkkaan ja palattu taas jakamaan käsissä kannettavasta nipusta. Nyt kannattaisi huomata parisen asiaa. Annettuja työohjeita tulee noudattaa, niistä ei saa oikoen omin päin poiketa, vaikka siten ikään kuin pääsisi helpommalla tai työajan puitteissa nätisti kotisohvalle. (Sama pätee soveltuvin osin työvälineitten käyttöön.) Jos hyväksymme työohjeista oikomisen ja samaan aikaan työnantaja yhä lisää koneellisen postinlajittelun ”jalostusastetta” sekä työohjeissaan velvoittaa jakamaan useammasta nipusta, siitä seuraa ajan myötä todella ikäviä, eli siitä ”ei hyvä heilu”. Ei tarvitse olla Edison käsittääkseen sitä, että tuolla koneellisesti jakelujärjestykseen lajittelulla työnantaja pyrkii vähentämään radikaalisti jakelun esityötä, toisin sanoen jossain vaiheessa työvuoroista esityöaikoja tullaan leikkaamaan pois, vedoten alueilta saatuihin positiivisiin palautteisiin ja kokemuksiin. Ja tuo taas vie jakelureittien uudelleen muokkaamiseen ja työntekijöiden vähentämiseen. Ei siis kannattaisi, kuten kansanomaisesti sanotaan, ”kusta omille jaloilleen”. Siksipä kannatta miettiä aina pidemmälle kuin juuri meneillään olevan työpäivän helpotusta, sillä kaikissa näissä työnantajan tämän suuntaisissa hankkeissa tuppaa olemaan koira haudattuna, uskokaa se. Tätä kirjoitettaessa on juuri alkanut perusjakelun mittavat YT-neuvottelut. Posti Tuotanto on ilmoittanut tavoitteekseen vähentää perusjakelusta 630 työntekijää. Syiksi on ilmoitettu muun muassa digitalisoitumisesta johtuva lähetysmäärien rankka väheneminen sekä juuri edellä käsittelemäni Platon-hanke. Varsinainen neuvottelu, selvitys, suunnittelu ja vääntö käydään alueilla, vuoden 2014 valtakunnantason YT-kuvioista poiketen. Ja juuri se onkin tämän synkän tilanteen ainoa hieman valoisampi puoli, sillä juuri alueilla tiedetään paikalliset olosuhteet paljon paremmin kuin Postin pääkonttorin neuvotteluhuoneessa. Näistä YT-neuvotteluista on luettavissa lisää tarinaa ja infoa liiton tiedotteissa sekä seuraavissa Reitti-lehdissä. Kaikesta huolimatta, loistavanerinomaista talvea kera kireitten siimojen kaikille, sekä jaksamista ja voimia YT-neuvottelijoillemme! KIRJOITTAJA ON JUHA TORVINEN VALTAKUNNALLINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES Reitti_2_2016.indd 19 19.2.2016 13.58
• 20 2016 Kysymyspalsta Milloin yt-neuvottelut käydään? Posti on lähettänyt neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvotteluista henkilöstönedustajille 26.1.2016. Yt-neuvottelut käynnistyivät 2.–3.2.2016. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen 16.3.2016. Kuka päättää irtisanottavat? Työnantaja. Työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä on noudatettava. Mikä on irtisanottavien vähentämisjärjestys eli missä järjestyksessä työntekijöitä irtisanotaan? Vähentämisjärjestyksessä noudatetaan työehtosopimusta, ellei yt-neuvotteluissa toisin sovita. Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuksessa (4§ 6.mom) on sovittu vähentämisjärjestyksestä näin: ”Irtisanomisen (ja lomauttamisen) yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan (tai lomautetaan) yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.” Millä tavalla työnantaja käytännössä selvittää työntekijän aseman vähentämisjärjestyksessä? Työnantaja tietää työntekijöiden työsuhteiden pituudet. Jos työnantajalla on esimerkiksi työntekijän huoltovelvollisuus tiedossa, tämä tulee vähentämisjärjestyksessä ottaa huomioon. Miten varmennetaan etukäteen, että sosiaalinen tilanne perheessä on selvitetty tai terveydentilan huomiointi on tehty? Muista kertoa tilanteestasi, esimerkiksi huoltovelvollisuuden määrästä, työnantajallesi hyvissä ajoin. Miten raskaus ja äitiysvapaalla olevia kohdellaan yt-neuvotteluissa? Äitiys-, perhe-, vanhempaintai hoitovapaalla (huom. ei koske osittaista hoitovapaata) olevat ovat automaattisesti mukana yt-neuvotteluiden piirissä, mutta heitä koskee irtisanomissuoja. Heitä ei saa irtisanoa, ellei työnantajan toiminta lopu kokonaan. YT-neuvottelut 2016 Tuotannon perusjakelua ja hallintoa koskevia kysymyksiä ja vastauksia Raskaana olevan osalta noudatetaan sääntöä, jonka mukaan raskaana olevan työntekijän irtisanomisen katsotaan johtuneen raskaudesta edellyttäen, että työnantaja on tietoinen raskaudesta. Jos raskaana oleva irtisanotaan, irtisanominen on laiton, ellei työnantaja pysty todistamaan, että raskaana oleva on valittu irtisanottavaksi hyväksyttävästä syystä (esim. jos raskaana oleva työntekijä ei pystyisi tekemään, jotain työtehtävää, jonka työpaikan säilyttäneet ovat hallinneet). Muista siis kertoa raskaudestasi työnantajalle. Miten pääsen ansiosidonnaisen päivärahan lisäpäiville (niin sanottuum eläkeputkeen)? Vapaaehtoisiin ratkaisuihin antaa mahdollisuuden Postin Uusi Polku -ohjelma. Lisäpäiville pääsee, jos vuonna 1957 ja sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 61 vuotta 500 ansiosidonnaisen päivärahan aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen loppuessa henkilön täytyy olla vähintään 59 vuotta ja 1 kk vanha. Kuinka työntekijälle ilmoitetaan irtisanomisesta? Jokaisen kanssa tulee käydä henkilökohtaiset keskustelut irtisanomisesta. PAUn jäsenen kannattaa ottaa keskusteluihin mukaan työpaikan luottamusmies tai pääluottamusmies. Mikäli henkilö on pitkällä poissaololla, irtisanominen voidaan toimittaa myös kirjeitse. Työnantaja ohjeistaa omia esimiehiään yt-neuvotteluiden jälkeen irtisanomiskeskustelujen käynnistämisestä. Kuka tekee työt, kun väki on irtisanottu? Se on työnantajan huoli. Työnantajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työt tulee hoidettua. Työntekijät tekevät työt työsopimuksessa olevan ja työvuoroluetteloon etukäteen merkityn työajan puitteissa normaalijoutuisuudella kaikki tauot pitäen. Ylitöiden tekeminen perustuu lain mukaan aina vapaaehtoisuuteen. Mitä tarkoitetaan työnantajan uudelleensijoitusvelvollisuudella? Irtisanomisaikana työnantajan tulee tarjota Postin sisällä vapaina olevia työpaikkoja irtisanotulle työntekijälle irtisanomisaikana. Tällöin avoinna olevan työpaikan tulee vastata työntekijänosaamista ja ammattitaitoa. Reitti_2_2016.indd 20 19.2.2016 13.58
• 21 2016 Mitä tarkoitetaan työnantajan takaisinottovelvoitteella? Takaisinottovelvoite on määritelty työsopimuslaissa. Työnantajan on tarjottava aiempia työtehtäviä vastaavaa työtä TE-toimistoon (työvoimatoimisto) ilmoittautuneelle irtisanotulle työnhakijalle. Takaisinottovelvollisuuden pituus on yhdeksän kuukautta. Jos pääsen takaisin töihin Postiin irtisanomisen jälkeen, palkataanko minut vanhana vai uutena työntekijänä? Jos työsuhteesi katkos on alle kahdeksan päivää, sinut palkataan vanhana työntekijänä. Voiko työnantaja palkata minut määräaikaiseksi, vaikka olen ollut ennen irtisanomista vakituinen? Työnantaja voi tarjota sinulle myös määräaikaista työsopimusta. Koskeeko uudelleensijoitusja takaisinottovelvoite myös määräaikaisia työntekijöitä? Ei koske. Kannattaako minun hakea Uusi polku -ohjelmaan? Uuteen polkuun hakeutuminen on henkilökohtainen valinta. Jokainen tekee päätöksensä oman elämäntilanteensa mukaan. Voiko Postin Uusi polku -ohjelmaan hakeutua myös yt-neuvotteluiden kohderyhmän ulkopuolelta? Kyllä. Ohjelman palvelut on tarkoitettu kaikille Posti Oy:ssä ja Posti Kiinteistöt Oy:ssä työskenteleville työntekijöille Suomessa. Otan Postin Uusi polku -ohjelman vastaan ja sanon itseni irti. Milloin saan ansiosidonnaista päivärahaa? Rahallinen kertakorvaus jaksotetaan. Jaksotuksen jälkeen saat ansiosidonnaista päivärahaa. Koska irtisanoudut itse, sinulle tulee 90 päivän karenssi, joka kuluu jaksotuksen aikana. Jos otan Uusi polku -ohjelman vastaan ja sanon itseni irti, olenko oikeutettu korotettuun ansiopäivärahaan? Sinulle maksetaan korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä, jos osallistut TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat: työnhakuvalmennus, uravalmennus, kokeilu, kuntouttava työtoiminta, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukainen omaehtoinen opiskelu. Kerryttääkö Uusi polku -ohjelman rahallinen kertakorvaus eläkettä? Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta on vahvistettu, että rahallinen tukipaketti ei kerrytä eläkettä. Kuinka verotus toimii Uusi polku -ohjelman rahallisessa kertakorvauksessa? Voinko saada myöhemmin niiden takia ”veromätkyjä?” Koska korvaus maksetaan pääsääntöisesti yhtenä eränä, kannattaa hankkia verotoimistosta vuosiverokortti. Sinulla on myös mahdollisuus pyytää tulontasausta ansiotulojen verotuksessa. Pyydä asiasta lisäselvitystä verotoimistosta tai vero.fi -verkkopalvelusta. Kuulin, että alle 25-vuotias irtisanottu työntekijä voi jäädä ilman ansiosidonnaista päivärahaa. Voiko tämä olla mahdollista? Periaatteessa kyllä. Alle 25-vuotias nuori, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, on työttömyysetuutta saadakseen haettava vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Haettavan koulutuksen ei tarvitse olla yhteishaun piiriin kuuluvaa. Työja elinkeinoviranomaisen tulee informoida työtöntä työnhakijaa yleisistä velvollisuuksista sekä työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamisen keskeisistä edellytyksistä. KYSYMYKSIIN VASTASIVAT: ESKO HIETANIEMI LIITTOSIHTEERI JUSSI SAARIKETO TYÖEHTOASIANTUNTIJA IIKKA AVELA LAKIMIES Tarvittaessa pyydä lisätietoja työpaikkasi luottamusmieheltä. Postin yt-neuvotteluihin liittyviä uusia kysymyksiä ja vastauksia päivitetään PAUn verkkosivuille www.pau.fi Reitti_2_2016.indd 21 19.2.2016 13.58
• 22 2016 På svenska När förs samarbetsförhandlingarna? Posti har skickat ett förhandlingsförslag om samarbetsförhandlingarna till personalrepresentanterna den 26 januari 2016. Samarbetsförhandlingarna inleddes den 2—3 februari 2016. Målsättningen är att avsluta samarbetsförhandlingarna den 16 mars 2016. Vem bestämmer vilka som blir uppsagda? Arbetsgivaren. Man ska följa kollektivavtalets ordningsföljd vid minskning av arbetskraft. Vad är ordningsföljd av minskning av arbetskraft, det vill säga, i vilken ordning ska man säga upp arbetstagare? Man ska följa kollektivavtalet vid ordningsföljd av minskning av arbetskraft om man inte har avtalat något annat under samarbetsförhandlingarna. I kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal (4§6mom.) har man avtalat om ordningsföljd av minskning av arbetskraft på följande sätt: ”I andra fall av uppsägning (och permittering) än av skäl beroende på den anställda bör man i mån av möjlighet iakttas en regel, enligt vilken man till sist säger upp (eller permitterar) anställda som är viktiga för företagets verksamhet eller anställda i specialuppgifter, svåra att sysselsätta och som förlorat en del av sin arbetsförmåga i samma arbets givares tjänst. I andra hand fästs även uppmärksamhet vid anställningens längd och den anställdas underhållningsskyldighet.” På vilket sätt klargör arbetsgivaren i praktiken arbetstagarens ställning vid ordningsföljd av minskning av arbetskraft? Arbetsgivaren vet längder av arbetstagarnas arbetsförhållande. Om arbetsgivaren till exempel är medveten om arbetstagarens underhållningsskyldighet, ska man iaktta detta vid ordningsföljd av minskning av arbetskraft. Hur försäkrar man i förhand att man har klargjort den sociala situationen i familjen eller iakttagit hälsotillstånd? Kom ihåg att berätta om din situation till arbetsgivaren i god tid, till exempel hur för många barn är du underhållningsskyldig. Samarbetsförhandlingar 2016 i produktionens grundutdelning och administration – frågor och svar Hur behandlar man gravida kvinnor och de som är på moderskapsledighet under samarbetsförhandlingarna? Personer som är på moderskaps-, familj-, föräldraeller vårdledighet (OBS! Angår inte partiell vårdledighet) tillhör automatiskt samarbetsförhandlingarna, men de har uppsägningsskydd. De kan inte uppsägas om inte arbetsgivarens hela verksamhet slutar. För de gravidas del följer man en regel som säger att om man säger upp en arbetstagare som är gravid anses det att detta har skett på grund av graviditeten, med förutsättning att arbetsgivaren är medveten om graviditeten. Om man uppsäger en arbetstagare som är gravid, gäller det en olaglig uppsägning om arbetsgivaren inte kan bevisa att den gravida personen har blivit objekt för uppsägning på grund av ett acceptabelt skäl (till exempel om en gravid arbetstagare inte kan utföra ett särskilt arbetsuppdrag medan de andra som har bevarat sin arbetsplats kan). Så kom ihåg att berätta arbetsgivaren om din graviditet. Hur kan jag få de extra dagarna av inkomstrelaterad dagpenning (den så kallade pensionssluss)? Postis Uusi Polkuprogram ger möjlighet till frivilliga lösningar. Extra dagar får en person som är född 1957 eller senare och fyller 61 år under tiden för 500 dagar av inkomstrelaterad dagpenning. I praktiken betyder det att personen måste vara minst 59 år 1 månad gammal vid slutet av arbetsförhållandet. Hur anmäls arbetstagaren om uppsägning? Man ska ha personella diskussioner om uppsägningen med dem alla. För den som är medlem i PAU löner det sig att ta arbetsplatsens förtroendeman eller huvudförtroendeman med i diskussionen. Om en person är på en lång frånvaro från jobbet, kan man leverera uppsägningsanmälan även i brev. Efter samarbetsförhandlingarna ger arbetsgivaren anvisningar till förmän om inledning av uppsägningsdiskussionerna. Vem ska göra allt arbete då folk har blivit uppsagt? Det är arbetsgivarens bekymmer. Arbetsgivaren har i uppgift att se till att arbetet blir utfört. Reitti_2_2016.indd 22 19.2.2016 13.58
• 23 2016 Arbetstagare arbetar enligt arbetstiden i arbetsavtalet och arbetsskiftförteckningen, i normal takt och med alla vanliga pauser. Att arbeta i övertid baserar alltid på frivillighet enligt lagen. Vad betyder arbetsgivarens omplaceringsplikt? Under uppsägningstiden ska arbetsgivaren erbjuda Postis lediga arbetsplatser till de uppsagda arbetstagare. Då ska den lediga arbetsplatsen motsvara arbetstagarens kompetens och yrkeskunskap. Vad betyder arbetsgivarens återanställningsplikt? Återanställningsplikt har definierats i arbetsavtalslaget. Arbetsgivaren ska erbjuda arbete som motsvarar tidigare arbetsuppgifter till en uppsagd arbetstagare som har anmält sig i TE-byrån (arbetsförmedling). Återanställningspliktens längd är nio månader. Om jag kommer tillbaka in i Posti efter uppsägningen, ska jag bli anställd som en gammal eller som en ny arbetstagare? Om avbrott i ditt arbetsförhållande är mindre än åtta dagar, ska du bli återanställd som en gammal arbetstagare. Kan arbetsgivaren anställa mig som en visstidsanställd även om jag hade fast anställning före uppsägningen? Arbetsgivaren kan erbjuda dig även ett visstidsarbetsavtal. Angår omplaceringsoch återanställningsplikt även visstidsanställda? Nej. Löner det sig för mig att söka till Uusi Polkuprogrammet? Att söka sig till Uusi Polku är ett personligt val. Var och en gör sitt eget beslut enligt sin personliga livssituation. Kan man söka sig till Postis Uusi Polkuprogram även utanför målgruppen för samarbetsförhandlingarna? Ja. Tjänster i programmet Uusi Polku är avsedda för alla anställda i Posti Oy och Posti Kiinteistöt Oy i Finland. Jag ska delta i Postis Uusi Polkuprogram och kommer att säga mig upp. När kommer jag få inkomstrelaterad dagpenning? Den ekonomiska engångsersättningen periodiseras. Efter periodiseringen får du inkomstrelaterad dagpenning. Eftersom du har sagt upp dig själv kommer du ha 90 dagars karens som går samtidigt med periodiseringstiden. Om jag deltar i programmet Uusi Polku och säger upp mig själv, är jag berättigad till förhöjd inkomstrelaterad dagpenning? Du ska bli betalt förhöjd tjänstedel för max. 200 dagar om du deltar i TE-byråns tjänst som befrämjar sysselsättning. Sådana tjänster är: jobbsökarträning, karriärträning, arbetsprövning, arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte, arbetskraftsutbildning, frivilliga studier och frivilliga studier enligt lagen om främjande av integration. Genererar Uusi Polku-programs ekonomiska engångsersättning pension? Nej. Hur beskattas Uusi Polkuprograms ekonomiska engångsersättning? Kan jag få senare ytterligare skatter på grund av dem? Eftersom ersättningen betalas i huvudsak som engångsersättning, löner det sig att skaffa ett årsskattekort från skattekontoret. Du har också möjlighet till att be om inkomstutjämning i beskattning. Be om ytterligare förklaring från skattekontoret eller på webbtjänsten vero.fi. Jag hörde att en under 25 år gammal uppsagd arbetstagare kan bli kvar utan inkomstrelaterad dagpenning. Kan det vara möjligt? I princip ja. En ung person under 25 år, som efter grundskolan eller gymnasiet inte har genomgått någon utbildning som leder till examen och ger yrkesfärdigheter, ska söka sig till minst två studieplatser ifråga om vilka han eller hon uppfyller kriterierna för antagning som studerande. Utbildningen behöver inte höra till gemensam ansökan. Arbetsoch näringsmyndigheten bör informera en arbetslös arbetssökande om sina allmänna skyldigheter samt om centrala förutsättningar för arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd. ESKO HIETANIEMI FÖRBUNDSSEKRETERARE JUSSI SAARIKETO ARBETSVILLKORSEXPERT IIKKA AVELA JURIST Vid behov be om ytterligare uppgifter från förtroendemannen på din arbetsplats. Nya frågor och svar gällande Postis samarbetsförhandlingar uppdateras på PAU:s hemsida www.pau.fi Reitti_2_2016.indd 23 19.2.2016 13.58
• 24 2016 In English When will the co-determination negotiations take place? Posti has sent a negotiations proposal of the co-determination negotiations to the employee representatives on the 26.1.2016. The co-determinations started 2.–3.2.2016. The goal is to complete them by 16.3.2016. Who decides the ones to be dismissed? Employer. Order of reduction written in the collective bargaining agreement must be observed. What is the order of reduction of the ones to be dismissed, i.e. who will be dismissed first and who last? The collective bargaining agreement tells how to follow the order of reduction, unless agreed otherwise in the co-determination negotiations. Communications and Logistics Collective Agreement (Section 4, subsection 6): ”In connection with termination of layoffs not owing to the employee, the rule must be adhered to, if possible, that the last employees to be discharged or laid of shall be those important to the company’s business or needed in special tasks, employees who are difficult to employ, and employees who have lost some of their work ability during work for the employer in question. Secondarily, also the duration of the employment relationship and the amount of the employee’s responsibility for supporting others are taken into account.” In what manner does the employer in practice determine an employee’s status for the order of reduction? The employer knows the lengths of employment in person. If an employee’s responsibility for supporting others is known, it must be taken into account for the order of reduction. How to verify in advance that the social situation of the family has been determined or consideration of the state of health has been made? Don’t forget to tell of your situation, e.g. the amount of responsibility for supporting others, to the employer well in advance. Co-determination negotiations 2016 of Basic Delivery and Administrative tasks – Questions and answers How are those on pregnancy or maternity leave treated in the co-determination negotiations? Those on maternity, family, parental or child care leave (excluding partial child care leave) are automatically in the scope of co-determination negotiations but they are subject to protection against dismissal. They cannot be dismissed unless the employer will cease actions. Pregnancy complies with the rule that the dismissal of a pregnant employee is considered attributable to pregnancy provided that the employer is aware of the pregnancy. If a pregnant employee is dismissed, it is an illegal dismissal, unless the employer can prove that the pregnant person has been chosen to be dismissed for an acceptable reason (e.g. the pregnant employee would be unable to cope with some work task that those who keep their jobs have coped with). So please don’t forget to tell your employer about your pregnancy. How do I get to the additional earnings-related unemployment allowance days system (s.c. unemployment pathway to retirement)? The New Path (Uusi Polku) program of Posti gives room for voluntary solutions. If a person born in 1957 or later earlier will have his/her 61st birthday during his/her 500 earnings days of the earningsrelated unemployment allowance, he/she will be entitled for the additional allowance days’ system. In practice this implies that at the end of the employment the person must be at least 59 years and one month old. How is an employee given notice of termination? If is essential that personal conversation of the termination with every person is carried out. It is advisable that a member of PAU takes with the shop steward or the chief shop steward of the work place. If the person is on a long absence, the termination can also be delivered by mail. The employer shall instruct their superiors after the co-determination negotiations on launching the termination conversations. Who will do the job when the personnel is dismissed? It is the employer’s problem. The employer must see to it that the work is done. Employees will do the job according to the working hours mentioned in the employment contract and the previously Reitti_2_2016.indd 24 19.2.2016 13.58
• 25 2016 made rota on normal speed taking all the pauses. Working overtime is according to the law always voluntary. What does the relocation obligation of the employer mean? During the term of notice the employer is obliged to offer open employments within Posti for the dismissed employer. This implies that the open employment must meet the knowledge and skills of the employee. What does the take back obligation of the employer mean? The take back obligation is defined in the Employment Contracts Act. If the employer needs new employees within nine months of termination of the employment relationship for the same or similar work that the employee given notice had been doing, the employer shall offer work to this former employee if the employee continues to seek work via an employment and economic development office. If I get back to work for Posti after dismissal, will I be hired as an old or new employee? If the break in your employment contract is less than 8 days, you will be hired as an old employee. Can the employer hire me a fixed-term contract, though I’ve been previously permanent? The employer has the right to offer you also a fixed-term contract. Does the relocation and take back obligation apply also to fixed-term employees? No, it does not. Will it be useful for me to apply to the New Path program? Applying to New Path is a personal choice. Everyone makes one’s own decision according to one’s own situation in life. Is it possible to apply for the New Path of Posti also from outside the target group of redundancies? Yes. The services of the New Path are available for all the employees in Finland working for Posti Oy and Posti Kiinteistöt Oy. If I choose the New Path of Posti and resign voluntarily, when will I be entitled to the earnings-related allowance? The financial lump compensation is allocated in time. After the allocation you will be entitled to the earnings-related allowance. As you resign voluntarily, you will have a 90 days’ waiting time that will pass during the allocation. If I accept the New Path program and resign, am I entitled to increased earnings-related allowance? You will be paid increased earnings-related allowance for max 200 days, if you participate to the services to promote employment agreed with the Employment and Economic Development Office. The services to promote employment include: job training, career coaching, experimentation, rehabilitative employment, employment training, independent study and independent study under the Act on The Promotion of Integration. Will the monetary lump sum of the new path accrue pension? No, it won’t. How is the taxation working in the new path monetary lump sum? Can I get later on ”surtaxes” because of them? As a general rule, as the compensation is paid in one installment, it pays to get a new tax card from the tax office. You will also have the opportunity to request income equalization of income tax. Ask for further clarification from the tax office or online service vero.fi. I heard that a dismissed employee younger than 25 years may be left without an earnings-related unemployment allowance. Is this possible? In principle, yes. A young person less than 25-year-old, who has not completed a post-primary school or secondary school leading to a professional skills training degree, in order to apply for unemployment benefit must apply for at least two studying places which the student meets the criteria of admissibility. The education sought does not need to be covered by the joint application. The authority of the Ministry of Employment and Economy should inform unemployed jobseekers on general obligations and the main conditions of receiving unemployment allowance or labor market support. ESKO HIETANIEMI UNION SECRETARY JUSSI SAARIKETO WORK CONDITIONS EXPERT IIKKA AVELA JURIST If required, please ask more info from the shop steward of your work place. New questions and answers concerning the codetermination negotiations of Posti will be updated to the web site www.pau.fi. Reitti_2_2016.indd 25 19.2.2016 13.58
• 26 2016 Tutkijat ja Yle seuraavat Postista irtisanottuja POSTISTA VIIME VUOSINA IRTISANOTUT YLI VIISIKYMPPISET OVAT SEKÄ TUTKIJOIDEN ETTÄ YLEISRADION MIELENKIINNON KOHTEINA. IRTISANOTTUJEN VAIHEITA SEURATAAN KOLMEN VUODEN AJAN. K un Tampereen yliopiston tutkijat hakivat tutkimuskohteeksi ihmisiä, joiden elämässä nykyisen työelämän muutospaineet näkyisivät erityisen hyvin, suuntautui heidän katseensa Postista irtisanottuihin yli 50-vuotiaisiin henkilöihin. – Globaalista markkinatilanteesta ja nykyisestä työmarkkinatilanteesta seuraa, että monet ihmiset ovat joutumassa irtisanomisen kohteiksi. Hankalimmassa asemassa ovat ikääntyneet työntekijät, joille uudelleen työllistyminen voi olla vaikeata, Kohti kaksitahti -Suomea -hankkeen tutkija Jari Luomanen kertoo. Hankkeessa yritetään tuoda esille ihmisten arkitodellisuus tilastojen takaa. – Tapaamme ihmisiä ja seuraamme heidän elämäänsä usean vuoden ajan. Sillä tavalla piirtyy esiin ikääntyvän työttömän arki; minkälaista on eläkeajan suunnittelu tai miten onnistuu uuden työn löytäminen. Tutkimme sitä, mistä aineksista heidän hyvä elämänsä koostuu. Postin kulttuuri katoamassa Miksi tutkimuskohteeksi valikoituivat juuri Postista irtisanotut ihmiset? – Posti on esimerkki toimialasta, joka on kokonaisuudessaan isossa murroksessa. Postille on tyypillistä, että siellä on paljon pitkiä työuria. Pitkäänhän ajateltiin, että valtion leipä on kapea mutta pitkä, eli toisin sanoen työpaikka on toTEKSTI TARU BERNDTSON KUVAT PEKKA TYNELL/YLE della turvattu. Nyt haastatteluissa on lisäksi tullut esille se, että Posti työyhteisönä ja postilaisuuden käsite ylipäätään on muuttumassa. Tämä on karua, mutta meidän näkökulmastamme mielenkiintoista ajankuvaa, Jari Luomanen sanoo. Hanke alkoi viime vuoden maaliskuussa. Tietoja kerätään paitsi haastattelujen myös esimerkiksi laajan kyselytutkimuksen avulla, jonka yhteydessä yli 3 000 entistä postilaista tulee saamaan kyselylomakkeen. Tutkimuksen rahoitus on saatu Koneen säätiöltä ja Työsuojelurahastolta. Ensimmäisiä alustavia tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa tämän vuoden lopussa. Entiset postilaiset myös tv:ssä Elämää Postin jälkeen -sarjassa seurataan kolmen vuoden ajan kahdeksan entisen postilaisen vaiheita. Hankkeesta vastaava Ylen sosiaalija terveystoimittaja Tiina Merikanto kertoo, että sarjan ensimmäiset jaksot ovat nähtävissä nettisivuilla. Tarkoitus on, että entisiä postilaisia tavataan säännöllisesti ja myös sen mukaan, kun päähenkilöiden elämässä tapahtuu muutoksia, esimerkiksi joku löytää työpaikan. – Uusia käänteitä on tapahtunut ja sarjan kaksi seuraavaa osaa on jo työn alla. En kuitenkaan osaa vielä kertoa niiden esittämispäivää. Elämää Postin jälkeen -sarjaa tehdään monimediaalisesti. Ensimmäinen juttusarja nousi esiin esimerkiksi Ylen aamutelevisiossa, A-studiossa ja radion ajankohtaisohjelmissa. Sarjan kaikki osat tulevat myös nettiin. Tiina Merikanto toteaa, että Postista lähteneiden tarinat kertovat valtavasta murroksesta suomalaisessa työelämässä. – Tuskin vielä tajuammekaan, minkä mittaluokan muutoksesta on kysymys. Muutokset tuskin jäävät tähän. Näillä sivuilla esiintyvät Irmeli Haapakorpi-Valve ja Eero Leino ovat kaksi ohjelmasarjan kahdeksasta päähenkilöstä. Seuraa Elämää Postin jälkeen -sarjaa netistä: http://yle.fi/uutiset/elamaa_postin_jalkeen_ yle_seuraa_mista_loytyy_uusi_tyo_ja_tarkoitus/851969 Tampereen yliopiston tutkimushankkeen nettisivut: http://www.uta.fi/yky/2ts/index.html Reitti_2_2016.indd 26 19.2.2016 13.58
• 27 2016 Kuljetusesimies, projektipäällikkö, kuljetuspäällikkö, laatuja työsuojelupäällikkö, logistiikkapäällikkö, tuotantoja korvauskäsittelijä, työnjohtaja, asemamies ja lähetti. Näiden nimikkeiden alla ruskolainen EERO LEINO ehti työskennellä saman työnantajan palveluksessa 30 vuoden työuransa aikana aluksi VR:llä ja lopulta Postissa. 47-vuotias Leino irtisanottiin runsas vuosi sitten, kun Posti päätti lopettaa kuljetusesimiehen tehtävän. Jo aiemmin kuljetuspäällikkönä Leino oli taipunut alentamaan palkkaansa, kun kuljetuspäälliköistä luovuttiin. Kuvioon kuuluu, että nyttemmin Posti on palauttanut kuljetuspäällikön tehtävän. Kuljetusesimies Eero Leino toivoo TE-keskuksen palvelevan työhaluisia työttömiä enemmän. Laaja osaaminen käyttöön Uudelleen työllistyminen on osoittautunut vaikeaksi. – Tähän mennessä olen lähettänyt lähes 150 hakemusta, mutta näyttää siltä, että työssä kertynyttä laajaakaan osaamista ei arvosteta nykyään kovin korkealle: muodolliset tutkinnot ovat ne, joita kysytään. Olen toki itsekin kouluttautunut työn aikana suorittamalla esimerkiksi materiaalitoimintojen sekä kemikaalivaraston valvojan tutkinnon. Eero Leino toivoisi TE–toimistolta enemmän tukea työllistymiseen. – Kaipaisin ennen muuta ohjaavaa ja neuvovaa palvelua. Olen esimerkiksi kysellyt paljon erilaisista kursseista, joilla voisin täydentää osaamistani. Usein vastauksena on vain, etten voi sille tai tälle kurssille osallistua, koska opintopisteitä kuukautta kohden tulisi liikaa ja työttömyyskorvauksen saaminen vaarantuisi. Meitä työhaluisiakin työttömiä on, toivoisin, että meihinkin satsattaisiin välillä! Reitti_2_2016.indd 27 19.2.2016 13.58
• 28 2016 Tuusulalainen IRMELI HAAPAKORPI-VALVE ehti työskennellä Postissa 43 vuotta erilaisissa tehtävissä postinjakelusta virkamiespuolelle. Esimiestehtävissä kului 30 vuotta. Työt loppuivat vuoden 2015 alussa juuri kun Haapakorpi-Valve oli ehtinyt täyttää 60 vuotta, kun palveluesimiesten tehtävät lakkautettiin. – En ollut irtisanomisesta erityisen pettynyt, olinhan tehnyt jo pitkän työuran ja ajattelin, että nyt olisi vihdoin aikaa toteuttaa haaveita ja omistautua harrastuksille. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan, sillä sairastuin esimerkiksi niin, että polveni alkoivat Parempia kuulumisia oireilla pahasti. Ehkä vuosien varrella kasaantuneet vaivat ja stressi laukesivat töiden päätyttyä kerralla, niin että olin vähän aikaa jopa liikuntakyvytön. Irmeli Haapakorpi-Valve painottaakin, että myös esimiestehtävissä työskentelevien pitäisi muistaa huolehtia kunnostaan ja terveydestään. – Esimiehenähän sitä on ennen kaikkea huolestunut alaistensa jaksamisesta ja oma hyvinvointi unohtuu. Postilla on hyvät työterveysja liikuntapalvelut, niitä kannattaisi ilman muuta käyttää niin kauan kuin siihen on mahdollisuus. Onneksi uusi vuosi on tuonut uuden paremman käänteen Haapakorpi-Valveen elämään. – Vaivat ovat sen verran helpottaneet, että olen taas pystynyt osallistumaan yhdistystoimintaan ja alkanut suunnitella työhön paluutakin. Vaikka en surekaan sitä, mistä olen jäänyt pois, niin olen kaivannut lisää tekemistä ja rytmiä elämään. Olenkin juuri allekirjoittanut työsopimuksen osa-aikaisesta siivoustyöstä. Irmeli Haapakorpi-Valve oli juuri ehtinyt täyttää 60 vuotta, kun Posti lakkautti hänen työnsä. Reitti_2_2016.indd 28 19.2.2016 13.58
• 29 2016 “E rikoista porukkaa.” Näin totesi äitivainaja aikoinaan lehdenjakajista, kun oli ystävystynyt muutamien kollegojeni kanssa Helsingin Munkkiniemessä. Porukka on vaihtelevaa mutta totta on, että sanomalehdenjakajan elämässä monet asiat ovat nurin kurin. Yöunille hän käy milloin käy, riippuu persoonasta. Herääminen on kuitenkin varsin yhdenmukaista: Paljon ennen kukonlaulua tai muita aamun merkkejä. Suunnilleen silloin, kun yö tihentyy ja osa muista ihmisistä on vasta menossa nukkumaan. Ajattelin nuorena jakajana pateettisesti, että minulla on ikään kuin valtakirja yöhön, pätevä syy. Pimeässähän on oudompaa. Ärsykkeitä on vähemmän, jolloin niihin reagoidaan tarkemmin ja ollaan enemmän varuillaan. Joukkoja ei yöllä ole liikkeellä, ainakaan rauhanajan oloissa. Yksilöitä tulee vastaan harvakseltaan. Tervehtiminen on silloin kaupungissakin paljon herkemmässä. Omalta kannaltani huikkaan “Huomenta!”, vaikka kello ei olisi vielä kahtakaan. Eipä sen puoleen, lukuisina öinä ei näy ristin sielua tuntikausiin. Tulee lopulta aamu vastaan ja yötyöntekijät vetäytyvät koteihinsa. Useimmille heistä aamiainen ei merkitse uuteen päivään virkoamista, päinvastoin. Silmät alkavat lurpsahdella kiinni ja he käyvät nukkumaan juuri päivän koittaessa, valtaväestön rientäessä töihin sekä muihin aktiviteetteihin. Itse jakotyön luonteessa on myös tapahtunut takaperoisia muutoksia. Lehtien levikit pienenevät ja jakokokonaisuudet suurenevat. Työn alkamisaika on hilautunut 90-luvun 04:stä nykyiseen 1.30:een, ja valmistakin pitää tulla aikaisemmin. Lisäksi meillä palkat ovat jo vuosia kehittyneet negatiivisesti eli kutistuneet. Ovatko yöjakajat täten kuin rapuja, jotka kulkevat takaperin vetisessä ympäristössään ja makailevat päivät koloissaan lähteäkseen taas illalla liikkeelle? Ei nyt sentään. Ravut nimittäin hengittävät varpaidensa kautta, parittelevat jaloillaan ja pissaavat päästään. Sitä paitsi lehdenjakajan maailma on täysin vetinen vain massiivisten sateiden ja loskakelien aikaan. Ravut ovat vähentyneet vesissämme monin paikoin. Mutta varhaisjakaja menee yhä eteenpäin yössä, niin lumituiskussa kuin kesän valossa. Vielä on paperilehti lukijoiden enemmistölle mieluisin käyttöliittymä. Ja lehtitaloille talouden selkäranka. Auringonlaskun ala, sanoo moni. Kaikkien näkymien ei kuitenkaan tarvitse olla pelkkää taantumista tai perääntymistä. Eivätkä yöihmiset kavahda auringonlaskuja. VELI-PEKKA SALMINEN PAKINAKILPAILU Reitti-lehti on käynnistänyt pakinankirjoituskilpailun. Lähetä liuskan pituinen tekstisi lehden toimitukseen. Parhaat julkaistaan vuoden aikana Reitti-lehdissä. Julkaistuista maksetaan pieni palkkio. Lähetä tekstisi osoitteella: hannele.niemi@pau.fi. Ravuista ja lehdenjakajista Reitti_2_2016.indd 29 19.2.2016 13.58
• 30 2016 30 AVAINSANA Lähetä avainsana 7.3.2015 mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi ............................................................................................................................................. Tilinnumero ............................................................................................................. Kotipaikka .................................................................................................................................. Puhelin ..................................................................................................................... Ristikko oli mielestäni : vaikea sopiva liian helppo Reitti_2_2016.indd 30 19.2.2016 13.58
• 31 2016 T U N E L I A A T K R U I S A K A V E R U U S O S A N O T T O U T E J A K O V Ä L I O U A K U T K R I S S E S M Y S S Y V A I N K E K E A A A L O E C V I T O A N T T I P E H M O T R L A U A N T A I T A N S S I T A K I M H U K A A S I V I S L A T A H E T A L P L L A I K A L U I H U U H A T A I L O S E T A A S A V U O/U A H J O K I S A V A A A T R E A L A V U L I A S P A L E L L A S E A L I T K U T E L L A A N T E N N I A A R T E E T RISTIKON AVAINSANA Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Jos haluat, voit myös kertoa mielipiteesi, oliko ristikko helppo, sopiva vai vaikea. Lisää rasti avainsanalistan vieressä olevaan ruudukkoon. JOS HALUAT OSALLISTUA ARVONTAAN Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankkitilin numero lähetettäviin tietoihin. Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne sähköisesti tai postitse lähetetyt vas taukset, joissa on edellä mainitut tiedot! Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. RISTIKKOARVONNAN VOITTAJAT Ristikkoarvonnassa 1/2016 voitto osui seuraaville: Merja Uosukainen Imatralta ja Kirsti Valkonen Nokialta. Arvontaan osallistui 221 vastaajaa! Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. (ratkaisu 1 / 2016) Kenttäpostia E läkkeelle siirtyminen tai jääminen ei tarkoita, että ihmisen pitäisi jäädä yhteiskunnallisten asioiden ulkopuolelle. Ikä ihmiset voivat vaikuttaa monella eri tavalla oman elinympäristönsä muokkaamiseen ja elinolojensa parantamiseen – ja niin kuin pitääkin! Nyky-yhteiskunta, eritoten hallitus, kohtelee meitä erilailla kuin työssä olevia. Tässä muutama esimerkki: tiesitkö, että eläkeläinen maksaa eläkkeestään enemmän veroa kuin työssä oleva samansuuruisesta palkastaan ikäihmiset joutuvat sairastamaan omaan laskuunsa, ei ole enää työnantajan kustantamaa työterveyshoitoa. Tämän tyyppisiä ja monia muitakin asioista joutuu kohtaamaan eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Etsi tietoja ja osallistu Uutta tietoa, neuvoja tai piristystä voi hakea muiden eläkeläisten ja ikäihmisten seurasta. Jos asuinalueellasi tai lähiseudulla toimii eläkeläisjärjestöjä, mene mukaan ja liity jäseneksi. Pääkaupunkiseudulla toimii Pääkaupunkiseudun Posti-Telen eläkkeensaajien yhdistys. Siihen voivat liittyvä nykyiset eläkeläiset tai aikoinaan Posti-Telellä työskennelleet henkilöt puolisoineen. Uudet jäsenet saavat Tallink Siljan etukortin, joka oikeuttaa koko A-C-luokan hyttiin Päivä Tukholmassa –risteilylle välillä HelsinkiTukholma-Helsinki (Silja Symphony tai Silja Serenade). Voit myös valita reitin Turku-Tukholma-Turku (Siljan Baltic Princess, 23 tunnin ristely). Etukortin saa jäsenmaksunsa maksanut uusi jäsen, jonka tiedot yhdistys on toimittanut keskusliittoon. Näin löydät meidät Yhdistys kokoontuu jokaisen kuukauden ensimmäinen ja kolmas torstai PAUn Helsingin osaston toimistossa kello 11. Osoite on Siltasaarenkatu 4, Helsinki 53 (Hakaniemi). Tule tutustumaan porukkaan ja morjestamaan entisiä työkavereita! PEKKA KORHONEN ELÄKELÄINEN PASILASTA PUH. 040 5522 388 Elämä ei ole harmaata ikäihmiselle Reitti_2_2016.indd 31 19.2.2016 13.58
• 32 2016 32 32 32 32 32 32 32 2 2 2 20 20 201 20 20 20 20 2 2 2 6 LUNASTAAKO UUSIUTUVA ENERGIA TOIVEET? LÄMPENEVÄTKÖ KOTIMME, HURISEVATKO KODINKONEEMME JA LIIKKUVATKO AUTOMME JO LÄHITULEVAISUUDESSA AURINGON, TUULEN TAI MAAN UUMENISTA JOHDETTAVAN LÄMMÖN AVULLA? PÄÄTÖKSET ENERGIAMUODOISTA OVAT POLIITTISIA, SIKSI NYKYISENKIN HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET VAIKUTTAVAT PITKÄLLE KANSALAISTEN TULEVAISUUTEEN. TEKSTI TARU BERNTSON KUVA ISTOCKPHOTO 32 Reitti_2_2016.indd 32 19.2.2016 13.58
• 33 2016 33 33 2016 U usiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä Suomessa on tällä hetkellä 36 prosenttia. Tavoite vuodelle 2020 on 38 prosenttia. Nykyään suurin osa uusiutuvasta energiasta syntyy sellunkeiton sivutuotteena, sillä metsäteollisuuden jäteliemet on suurin uusiutuvan energian lähde. Vesivoimalla uusiutuvasta energiasta tuotetaan 14 prosenttia. Suomen energiavalintoja ohjaavat EU:n asettamat päästötavoitteet. Vuoteen 2050 mennessä koko energiajärjestelmän eli sähköntuotannon, lämmitysjärjestelmien sekä liikenteen tarvitsema energia pitäisi onnistua tuottamaan kokonaan päästöttömästi. Kasvihuonekaasujakin pitäisi pystyä vähentämään ainakin 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Onko realistista ajatella, että teollisuus, kotitaloudet ja liikenne saisivat kaiken tarvitsemansa energian päästöttömästi uusiutuvista energialähteistä esimerkiksi 50 vuoden kuluttua? Poliittinen valinta Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti sekä johtava tutkija Pasi Vainikka vetää VTT:llä suurinta uusiutuvan energian hanketta Suomessa. Hankkeessa luodaan perusperiaatteita uusiutuvaan energiaan perustuvalle energiajärjestelmälle. Vainikka korostaa tulevan energiavalinnan poliittista luonnetta: Joko jatkamme nykyisen kaltaista fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen käyttöä niin että kehitämme hiilidioksidin talteenottoa ja loppusijoitusta tai sitten lisäämme merkittävästi ydinvoiman käyttöä. Kolmas vaihtoehto on, että rakennamme järjestelmän, joka perustuu aurinkoja tuulivoimaan. Lopullinen järjestelmä voi olla sekoitus näitä kaikkia, yhteistä niille on yleinen energiaa käyttävien toimintojen sähköistyminen. Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka SAK:sta toteaa, että käytännössä EU:n asettamia päästötavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman ydinvoimaa. Näemme, että ydinvoima on välttämätön ylimenokauden energiana. On vaikea kuvitella, että vielä vuonna 2050 voisimme pärjätä kokonaan uusiutuvalla energialla – ratkaisu tulisi niin kalliiksi, että valtion tai kuntien budjeteista tuskin löytyisi sellaisia rahoja. Tosin juuri tällä hetkellä energiamarkkinoilla on sellainen nurinkurinen tilanne, ettei oikein mihinkään energiamuotoon investoiminen ole taloudellisesti kannattavaa. Energian markkinahinta on alhaisempi kuin vuosiin. Aurinko ja tuuli tärkeitä Björkbacka ihmettelee sitä, että nykyinen hallitus on panostamassa uusiutuvaan energiaan lähinnä vain metsähakkeen ja biomassan käytön kautta. Hänestä puu pitäisi käyttää ensisijaisesti enemmän arvoa tuottavaan toimintaan. En myöskään usko, että metsistä voidaan saada niin paljoa metsähaketta tai puupellettejä, että niistä olisi täysin kivihiilen korvaajiksi. Tarvitaan myös muuta uusiutuvaa energiaa. Minua hämmästyttää se, että aurinkovoima tuntuisi puuttuvan Suomen energiapaletista tulevaisuuden suunnitelmissa kokonaan. Tuulivoimankin painotus on itse asiassa ollut hieman laskussa. Pasi Vainikka muistuttaa, että Suomen energiapolitiikan suuntaa mietittäessä olisi järkevää ottaa huomioon myös se, minkälaisia energiavalintoja muualla maailmassa tehdään. Esimerkiksi Kiinassa, Kaliforniassa ja Etelä-Amerikassa on huomattu, että on jo halvempaa tuottaa sähköä auringolla ja tuulivoimalla kuin fossiilisilla polttoaineilla tai ydinvoimalla. Lähitulevaisuudessa näillä alueilla tulee olemaan suuri kysyntä aurinkoja tuulivoimaan liittyvistä ratkaisuista, Vainikka sanoo ja jatkaa: Suomen energiasektorin vientituotteiden pitäisi liittyä tähän trendiin, muuten odotuksemme sektorin vientituloista voivat olla täysin ylimitoitettuja – huolimatta siitä, mitä aurinkoja tuulivoima täällä nyt maksaa. Tuulivoiman osuus energian tuotannosta Suomessa oli viime vuonna prosentin luokkaa, aurinkoenergian osuus on toistaiseksi häviävän pieni. Itse asiassa aurinkoenergian osalta tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, koska sitä ei edes tilastoida vielä Suomessa. Vainikan mukaan aurinkoenergia tuli kannattavaksi erityisesti toimistoja pienteollisuuskiinteistöille viime vuonna. Auringosta ja tuulesta saatavaan energiaan liittyvä suuri ongelma on se, miten niiden avulla saataisiin tuotettua tasaisesti sähköä. Sellaista energiajärjestelmää ei ole vielä olemassa, joka pystyisi sietämään aurinkoja tuulienergian vaihtelua niin paljon kuin sitä pitäisi sietää eikä myöskään energiavarastoja juurikaan ole. Näitä asioita tutkitaan paljon tällä hetkellä. Uskon, että tämän ongelman ratkaisu on lähellä, Pasi Vainikka sanoo. > 33 Reitti_2_2016.indd 33 19.2.2016 13.58
• 34 2016 34 Uusiutuvan energian paletista löytyy useimmiten sopiva ja taloudellinen vaihtoehto omaan taloon tai mökkiin. Ennen remonttia tai rakentamista kannattaa puolueettoman ammattilaisen kanssa selvittää, mikä olisi järkevin ratkaisu. Pienrakentamisen ja energiatehokkuuden asiantuntija SAMI SEUNA Motivalta kertoo, että uusista pientaloista jo noin puolet lämpiää maalämmöllä. Alhainen korkotaso suosii maalämmön kaltaisia kalliimpia investointeja. Uudistaloihin sen pariksi rakennetaan nykyään useimmiten vesikiertoinen lattialämmitys, mikä onkin otollinen ratkaisu maalämmön hyötysuhteen kannalta. Saneerauskohteissa vesipatterijärjestelmien yhteydessä hyötysuhde ei ole niin hyvä, mutta siltikin jos energiantarve on suuri, remontti kannattaa usein. Auringosta energiaa Seuna kertoo, että muutaman viime vuoden aikana talonrakentajat ja remontoijat ovat alkaneet toden teolla kiinnostua myös aurinkosähköstä ja –lämmöstä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana aurinkopaneelien hinta on suorastaan romahtanut ja tämä näkyy aurinkopaneelien kysynnässä. Aurinkolämpö sopii parhaiten öljytai miksei sähkölämmityksenkin pariksi ainakin käyttöveden lämmitykseen. Myös mökillä aurinkolämpökeräimet käyttöveden lämmityksessä voivat olla aktiivisella mökkeilijällä järkevä sijoitus. Niiden lisäksi voi hankkia ilmalämpöpumpun, joka viilentää kesällä ja säilyttää talvella ylläpitolämmön pienellä kulutuksella. Sami Seunan mukaan jotkut sähköyhtiöt jo ostavat aurinkopaneelien tuottamaa ylijäämäsähköä. Kun otetaan huomioon siirtohinnat ja verot, niin parhaimmillaankin sähköstä voi saada vain kolmanneksen kuluttajan maksamaan Pientalo voi olla ekotalo kokonaishintaan verrattuna. Järkevintä on siis hyödyntää paneeleita niin, että sähkön voi käyttää itse. Säädöillä nopeasti säästöä Tarkan euron omakotiasuja huolehtii ainakin patterien termostaattien säädöistä. Usein vanhassa vesikiertojärjestelmäisessä talossa patteritermostaatit tavallaan unohdetaan ja ajatellaan, että ne voi vaihtaa joskus patteriuusinnan yhteydessä. Kuitenkin monessa talossa saataisiin isot säästöt jo pelkästään patterien termostaattien ja venttiilien uusimisella eikä suurempia investointeja tarvita lainkaan. Seuna kertoo, että usein rakentajat ja remontoijat yrittävät laskea hyvin tarkkaan investointien hyötysuhteita ja takaisinmaksuaikoja. Hän kuitenkin muistuttaa, että täysin pitäviä laskelmia ei aina pysty tekemään. Talot ja mökit ovat loppujen lopuksi yksilöitä ja myös esimerkiksi energian kulloinenkin hinta sekä korkotaso vaikuttavat. On selvää, että mieltymyksetkin ohjaavat valintoja. Esimerkiksi aurinkopaneeleihin sijoittamalla saa varmasti puhdasta sähköä – se on todellinen ekoteko. TEKSTI TARU BERNTSON Osoitteita: http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta http://www.lampputieto.fi/ http://energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/ TIESITKÖ: Uusiutuva ja päästötön eivät ole sama asia Uusiutuvaa energiaa on esimerkiksi aurinko-, tuuli-, vesija bioenergia sekä maalämpö. Päästöttömiä tai hyvin vähäpäästöisiä energialähteitä ovat esimerkiksi aurinko, tuuli, vesi ja ydinvoima. Reitti_2_2016.indd 34 19.2.2016 13.58
• 35 2016 N etin käyttäjän kannattaa muistaa ainakin yksi sääntö: Älä koskaan klikkaa sähköpostin mukana tullutta linkkiä, jollet ole ehdottoman varma siitä, mihin linkki johtaa ja luota viestin lähettäjään. Myös ruudulle ilmestyvien bannerien linkkejä on varottava. • Sinulle on saapunut lähetys! Klikkaa linkkiä ja kirjaudu pankkitunnuksillasi seuraamaan lähetyksen kulkua. • Onneksi olkoon, olet voittanut! Klikkaa tästä ja lunasta palkintosi. • Tietokoneellasi on virus! Klikkaamalla puhdistat koneesi. • Paypal –tilillesi on murtauduttu! Klikkaa linkkiä ja kirjaudu tunnuksillasi varmistamaan tilisi turvallisuus. • Sinulla on maksamaton lasku! Klikkaa linkkiä ja kirjaudu pankkitunnuksillasi hoitamaan asia. Huijari haluaa tietosi Netin käyttäjän on syytä pysyä terveen epäluuloisena. Esimerkiksi kaikki tarjoukset ja kilpailut, jotka vaikuttavat liian hyviltä ollakseen totta, ovat aina huijausta. Et ole koskaan ”jo voittanut” miljoonaa euroa. Mikään verkkosivusto ei myöskään voi tietää, jos koneellasi on virus – vain virustorjuntaohjelmasi voi kertoa sen. Pankkisi tai mikään muukaan luotettava sivusto ei koskaan pyydä sinua kirjautumaan tilillesi sähköpostilinkin kautta. Oikean pankin kirjautumissivun tunnistaa siitä, että osoitekentän vasemmassa reunassa näkyy vihreän lukon kuva. Linkkien kautta rikolliset kalastelevat henkilöja pankkitunnuksiasi tai asentavat koneeseesi haittaohjelman. Haittaohjelma pystyy seuraamaan jokaista näppäimen painallustasi ja näin varastamaan esimerkiksi käyttämäsi käyttäjätunnukset ja salasanat. Katso linkkiä – älä klikkaa Miten turvallisen linkin sitten voi erottaa huijarin linkistä? Sähköpostitai nettilinkin turvallisuutta voi tutkia siten, että ohjaa hiiren linkin päälle klikkaamatta linkkiä. Tällöin selaimen alareunaan ilmestyy osoite, joka kertoo, mihin linkki oikeasti johtaa. Voit myös aina mennä siihen palveluun, johon sinun toivotaankin menevän, mutta palvelun pääsivun, ei linkin kautta. Esimerkiksi saat ilmoituksen vaikkapa siitä, että Paypal–maksupalvelutilillesi on murtauduttu ja epäilet tämän olevan mahdollista. Mene Paypalin sivuille normaaliin tapaan kirjoittamalla osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä selaimeesi tallentamiasi kirjanmerkkejä. Jos järjestelmä on lähettänyt sinulle viestejä, näet viestit kyllä tililtäsi. Ilmoita poliisille Huijausviesteille on tyypillistä se, että niissä kehotetaan toimimaan kiireesti. Tavoitteena on tietysti, ettei käyttäjä pysähtyisi miettimään toimiaan tai jopa kysymään neuvoa. On siis Nettihuijari kalastaa klikkauksia VARO HUIJAUSTA Saitko tekstiviestin Postin nimissä? Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus varoitti 2. helmikuuta uudesta tekstiviestin välityksellä leviävästä tietojenkalastelusta, jossa teemana on Postiin saapunut paketti. Kalasteluyrityksessä tekaistun paketin saapumisilmoituksen saanut kuluttaja houkutellaan kirjautumaan huijaussivustolle verkkopankkitunnuksilla. Tekstiviestin lähettäjänä on nähty ainakin Live Posti 1. Muista levitystavoista ei tässä vaiheessa ole tietoa, viranomainen varoitti. Jos joku erehtyy tällaisissa tapauksissa antamaan omat pankkitietonsa, kannattaa nopeasti ottaa yhteyttä omaan pankkiinsa. Myös Posti varoitti tiedotteellaan asiakkaitaan haksahtamasta huijaukseen. Posti ei koskaan lähetä tekstiviestejä, joissa pyydetään pankkitunnuksia. ymmärrettävää, että toisinaan joku aina lankeaa loveen ja tulee huijatuksi. Kun vahinko on jo tapahtunut, ei asiaa kannata nolostella, vaan levittää tietoa varoitukseksi muille. Jos olet joutunut huijauksen uhriksi, tee poliisille rikosilmoitus. Jos olet tullut kirjautuneeksi pankkitunnuksilla sivustolle, jota alat epäillä huijaukseksi, ota heti yhteys pankkiin ja sen jälkeen poliisiin. TEKSTI TARU BERNDTSON JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU TIETOTURVA-ASIANTUNTIJA SAMI ORASAARTA VIESTINTÄVIRASTON KYBERTURVALLISUUSKESKUKSESTA. Seuraavista artikkeleista saat lisätietoja: Miten toimia, jos joudut verkkorikoksen uhriksi: https://www.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/tietoturvanyt/2015/06/ttn201506250937.html Esimerkkejä verkkohuijauksista sekä muuta tietoa aihepiiristä: https://www.viestintavirasto.fi/tilastotjatutkimukset/katsauksetjaartikkelit/2014/nainmeitahuijataan-raportti.html Pidä virustorjuntaohjelmasi ajan tasalla sekä päivitä käyttöjärjestelmäsi ja muut ohjelmasi aina kun ohjelma tarjoaa päivitystä. Ota tärkeistä tiedostoista varmuuskopiot. Reitti_2_2016.indd 35 19.2.2016 13.58
• 36 2016 Asuntona keittiö ja kamari PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle S uomen Postiljooniyhdistyksen Tampereen kokouksessa oli valittu toimeenpaneva komitea. Komitea alkoi selvittää, miten postiljooneilla menee. Maakuntiin lähetettiin kyselyjä, maksetaanko missä kirjeenkantorahoja ja paljonko työpäivän pituus on. Tietää haluttiin sekin, mitä maksoi ruisleipä ja sianliha, silakat ja peruna. Polttopuiden laatuakin tiedusteltiin ja sitä, mitä syli puita maksaa. Yhteenvetoja esitettiin myös pormestarin todistuksella annettuna, mitä maksaa vuokrata keittiö ja kamari. Sellainen asunto asetuksen mukaan postiljoonille kuului. Työpäivien pituudet vaihtelivat paikkakunnittain. Vuonna 1906 pisintä päivää puskettiin Tammisaaressa, kahtatoista tuntia päivässä. 8–10 tunnin päivät olivat yleisimpiä. Helsingissä ja Turussa tehtiin yli kymmentä tuntia. Jo tuolloin keskusteltiin ylimääräisten postiljoonien asemasta. Ansiot olivat pienet. Iisalmelainen O. Martikainen oli ollut 16 vuotta ylimääräisenä postiljoonina ja saanut alkuaan markan päivässä. Martikainen oli hakenut postipiiritarkastajalta palkanlisäystä. Hänelle oli vastattu, että täytyy hakea sivutoimi, jos mieli elää. Mitähän mietti Martikainen vastauksen kuultuaan? Tässä vaiheessa Postiljooniyhdistykseen kuului toista sataa jäsentä, joista puolet oli helsinkiläisiä. Moni asia oli saatu eteenpäin omin voimin ja sairasapua oli maksettu jo 16 jäsenelle. Jäseneksi pääsi maksamalla 10 markkaa kertaluontoisena pääsymaksuna ja 2 markkaa kuukausittain. Yhdistys puolestaan aikoi antaa sairausapua ja hautausapua. TEKSTI SEPPO KINNUNEN KUVITUS POSTIMIES-LEHTI 36 2016 Reitti_2_2016.indd 36 19.2.2016 13.58
• 37 2016 Salaista jääkäripostia P ostimuseossa avautui maaliskuun 13. päivä hyvin merkittävä Suomen itsenäisyyden syntyhistoriaan liittyvä teemanäyttely ”Salaista jääkäripostia”. Näyttely on avoinna vuoden. Se kertoo jääkäreiden kirjeiden ja päiväkirjojen kulusta Saksasta salaisia reittejä pitkin Ruotsin kautta kotiväelle Suomeen. Suoraan ei voinut lähettää, koska Saksa ja Venäjä olivat sodassa. Suomi oli silloin vielä autonomisena suurruhtinaskuntana osa Venäjää. Näyttely kertoo jääkäreiden kirjeenvaihtoon ja päiväkirjamerkintöihin perustuvista kokemuksista: pettymyksistä, iloista, koti-ikävästä ja jopa nälästä. Esillä on myös erittäin harvinaisista yksityiskokoelmista saatua esineistöä. On ehkä paikallaan hiukan valaista jääkärien taustahistoriaa. Siten näyttelystäkin saa enemmän irti. Aloitetaan vuoden 1914 marraskuusta, jolloin maamme venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen aiheuttaen luonnollisesti laajaa suuttumusta kansalaisten keskuudessa. Tämä ja heinäkuussa syttynyt ensimmäinen maailmansota herättivät aktivistien piirin. Varsinkin ylioppilasnuoriso reagoi asiaan voimakkaasti. Venäjän huono sotamenestys vaikutti siihen, että Suomen itsenäisyystaisteluun tähtäävä liike järjestäytyi ja päätti ryhtyä hankkimaan aseita sekä sotilaallista koulutusta nuorille suomalaisille. Asiassa käännyttiin luonnollisesti Venäjän vihollisen Saksan puoleen luvaten vastineeksi aseellista kansannousua Venäjää vastaan. Näin Saksan ja aktivistien intressit kohtasivat suotuisalla tavalla. Tammikuussa 1915 Saksan sotaministeriö teki päätöksen järjestää sotilaallista koulutusta noin 200 suomalaiselle Lockstedtin harjoitusleirillä. Jo saman vuoden keväällä määrä nostettiin 1 200:aan ja lopulta 2000 mieheen. Alkoi jääkäreiksi koulutettavien värväys maanlaajuisella maan alaisella organisaatiolla. Värvätyksi saatiin lopulta lähes 1 900 nuorta miestä, joiden sosiaalinen tausta kattoi hyvin koko suomalaisen yhteiskunnan. Näin syntyi jääkäriliike. Alkoi hyvin rankka ja kurinalainen preussilainen koulutusvaihe. Koulutettavista jääkäreistä muodostettiin 1916 oma joukko-osasto, Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27. Sotakokemuksen saamiseksi joukko-osasto lähetettiin Saksan itärintamalle Misse-joelle ja Riianlahden rannikolle sekä seuraavan vuoden tammikuussa Aa-joelle Liettuaan. Näiden sotakokemuksien jälkeen pataljoona siirrettiin Libauhun, missä se sai upseerija aliupseerikoulutuksen. Sen lippu vihittiin Libaun Pyhän kolminaisuuden kirkossa ja jääkärit vannoivat sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle. Jääkärien pääjoukko yhteensä, 950 miestä, saapui 25.2.1918 Vaasaan kahdella laivalla, joita jäänmurtaja Sampo avusti satamaan. Seuraavana päivänä Vaasan torilla jääkäripataljoonaa oli vastaanottamassa paraati ja ylipäällikkö kenraali Mannerheimin. Tämän jälkeen jääkärit sijoitettiin uusiin tehtäviin hallituksen joukko-osastoihin. Jääkäripataljoona 27 hajotettiin 13.2.1918. Jääkäreiden koulutusreissu Saksaan kesti kolme vuotta. Oli luonnollista, että sinä aikana syntyi kova henkinen paine kirjoittaa omaisille kotiin Suomeen. He ymmärsivät, että kirje oli elonmerkki, jota odotettiin malttamattomana kotona. Yhtä malttamattomina odotettiin vastauskirjettä Suomesta. Ongelmana oli vain se, ettei jääkäreiden kirjeenvaihto onnistunut sotatilan vuoksi normaalia postireittä pitkin. Kirjeiden kulku kotimaahan ratkaistiin siten, että ne kulkivat Saksasta salaisten postilaatikoiden kautta. Näiden laatikoiden osoitteet kuuluivat yleensä Tukholmassa asuville yhdyshenkilöille, jotka postittivat kirjeet edelleen omaisille Suomeen. Saksan matkan ja sodan erottamille omaisille jääkärien lähettämistä kirjeistä ja myös heidän pitämistä päiväkirjoista tuli ”best-sellereitä”, joita luettiin yhä uudestaan ja uudestaan. Niitä säästettiin tuleville sukupolville, koska niiden historiallinen arvo ymmärrettiin. Tästä johtuen jääkärien tuottamaa kirjallista materiaalia on säilynytkin huomattavan paljon. Tätä materiaalia ja harvinaista esineistöä on esillä näyttelyssä Postimuseossa museokeskus Vapriikissa Tampereella. Lähde tutustumaan kyseiseen näyttelyyn. Käväise myös Postimuseon Viestinviejät-näyttelyssä, jos et ole vielä ehtinyt käydä. TEKSTI MATTI ASUNTA, TAMPERE KUVAT POSTIMUSEON ARKISTO, NELLI KESKIOJA Birger Lembergille kotimaasta lähetetyn kirjeen kuori osoittaa hyvin, kuinka monimutkaista postin lähettäminen jääkäreille oli. 37 2016 Reitti_2_2016.indd 37 19.2.2016 13.58
• 38 2016 Kuva joka koskettaa REITTI-LEHDEN VALOKUVAKILPAILU Akvaarioelämää AKI JALAVA, Rusko Bendh for the Dead SANNA VÄNSKÄ, Espoo Luonno n puolest a SAMI KORHON EN, Lieksa Saunan jälkeen AKI JALAVA, Rusko Joukkoliikennettä Turkissa SEPPO KANERVA, Espoo Aattoyö VEIKKO. K. MARKKULA, U Reitti-lehti järjesti lukijoiden toivomuksesta valokuvakilpailun. Kuvia tulikin melko runsaasti. Ne olivat pääosin luontokuvia, mutta kuvasivat myös ihmisiä ja eläimiä. Palkintoraati graafinen suunnittelija Pauliina Lindholm , tiedottaja Juha Pöyry ja päätoimittaja Hannele Niemi valitsevat maaliskuun lopussa kuvista kolme parasta. Voittaneet kuvat julkaistaan huhtikuun lehdessä ja sen jälkeen voittajille lähetetään heidän palkintonsa. Kaikki kuvat ovat nähtävillä myös PAUn facebook-sivulla ja verkosivulla www.pau.fi/viestintä/reitti-lehti. 38 2016 Reitti_2_2016.indd 38 19.2.2016 13.58
• 39 2016 Uusikaarlep yy Nakki pissatauolla telkän pöntöllä PIRKKO TILUS, Himanka Perjantai-illan rauha SIRPA MÄKELÄ, Paalijärvi Haloilm iötä ihailem assa VEIKKO K MARKKU LA, Uusikaa rlepyy Sokea Roope ja sen pikkuve li ULLA HAAPAM ÄKI, Jalasjär vi Joulupukin odotusta Olarissa ARJA VALTANEN Naisia menossa pyykille Bangladeshissa STEFAN KNOPMAN, Espoo Rivitalo PAULI KAUPPINEN, Helsinki 39 2016 Reitti_2_2016.indd 39 19.2.2016 13.58
• 40 2016 Menoon mukaan VUOSIKOKOUKSIA Oulun Automiehet 035 Aika lauantaina 5.3.2016 klo 14 Paikka Oulun Postikeskus, Takalaanilantie 2, Oulu Tervetuloa sääntömääräiseen vuosikokoukseen! Toimikunta Tampereen osasto Aika keskiviikkona 9.3.2016 kello 17.30 Paikka Cumulus Koskikatu (kokoustilat) Käsitellään sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi mahdollista nimenmuutosta sekä mahdollisia sääntömuutoksia. Ennakkoilmoittautumiset ruokailun vuoksi puheenjohtajalle, sihteerille tai rahastonhoitajalle torstaina 3.3.2016 mennessä. Tervetuloa! Toimikunta Varsinais-Suomen osasto Aika lauantaina 12.3.2016 kello 12 (klo 11.30 kahvit) Paikka Ravintola Taito, auditorio, Datacity (ent. Alabama) Osoite Lemminkäisenkatu 14-18 B, Turku Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat ja –valinnat. Liiton tervehdys ja ajankohtaiset asiat kertoo työsuhdeasiantuntija Jussi Saariketo. Kokouksen jälkeen tarjolla maittava ateria (sis. 2 avec-juomaa + kahvi/tee). Ilmoittautuminen (varapuheenjohtaja Mauri Iljin puh. 040 723 2505 ja mauri.iljin@posti.com) ruokailun vuoksi viimeistään perjantaina 4. maaliskuuta klo 9 mennessä. Ulkopaikkakuntalaisille matkakulukorvaus. Tervetuloa! Toimikunta Länsi-Suomen osasto Aika lauantaina 12.3.2016 klo12 Paikka Kahvila-ravintola Torni Osoite Vesitorninkatu 2, 26100 Rauma. Kulkuohje Valtatie 8 kupeessa, Eteläkadun, Lensunkadun ja Kaunisjärvenkadun ympyrästä Nummenkadun kautta Vesitorninkadulle. Käsiteltävät asiat: vuoden 2015 toimintaja tilikertomus sekä toiminnantarkastajien lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat. PAUn työehtoasiantuntija Jussi Saarikedon puheenvuoro muun muassa YTja TES-asioista. Ajankohtaiset alueelliset asiat välittää pääluottamusmiehet Esa Majalahti, Arto Niini ja työsuojeluvaltuutettu Kari Salonen. Osasto tarjoaa kokouksen osanottajille ruokailun. Matkakulut maksetaan laskua vastaan vähennettynä omavastuuosuus (paikallisbussimaksu). Porin jakelukeskuksesta lähtee bussi tai muu kuljetus klo 10.45 ja se kiertää tarvittaessa Porin linja-autoaseman kautta lähtien sieltä klo 10.50. Bussitai muu kuljetus kulkee valtatie 8 pitkin. Kuljetukseen ilmoittautumiset Porin edunvalvonnan numeroihin viimeistään ke 9.3. Jos Ugin + ympäristön tai Huittisten-Euran + ympäristön alueelta on riittävästi lähtijöitä, järjestetään näiltä alueilta yhteiskuljetus. Ugin alueelta ilmoittautumiset Ari Heikkilä puh. 040 5200 503, Huittisten-Euran alueelta Kari Salonen puh. 0400 709 118. Keskiviikkoaamuna 9.3. alueiden luottamusmiehet keräävät kokoukseen ilmoittautuvien nimet. Ennakkotiedot osanottajista tarvitaan ruokailun vuoksi. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kyselemään! Toimikunta Postija logistiikka-alan asiantuntijat Aika lauantaina 12.3.2016 Eckerö Linen m/s Finlandialla. Sitovat ilmoittautumiset Kari Tanskaselle (kari.o.tanskanen@posti.com) viimeistään torstaina 4.2. Tervetuloa! Toimikunta Helsingin automiehet os. 020 Aika lauantaina 12.3.2016 klo 14 Paikka Ravintola Ostrobotnia (BOTTA) 3. krs Osoite Museokatu 10, 00100 Helsinki Osaston vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta, esitellään vuoden 2015 tilija toimintakertomus, hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma 2016. Lisäksi hyväksytään osaston aloitteet PAUn kevätvaltuustolle. Huom. työpaikkojen esitykset ja aloitteet toimikunnalle viimeistään 1.3. PAUn ajankohtaiskatsaus liittosihteeri Esko Hietaniemi. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa päivällisen. Muista mainita ilmoittautuessa mahdollinen erityisruokavalio. Sitovat ilmoittautumiset kokousruokailuun tiistaihin 1. maaliskuuta mennessä. Arto Räsänen 040 553 4095 tai Tero Kiljunen 040 827 6498. Tervetuloa keskustelemaan ja vaikuttamaan! Toimikunta Uudenmaan sanomalehdenjakajat Aika keskiviikkona 16.3.2016 klo 17 Paikka Ravintola Harlekiini Osoite Kauppatori 1, Hyvinkää Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus. Kutsuvieraana paikalla kertomassa ajankohtaisista työsuojeluasioista erityisvaltuutettu Juha Jyrkinen. Ruokailun vuoksi ilmoitathan tulostasi viimeistään perjantaina 11.3. Ruokailuvaihtoehtona päivän liha tai kala, ilmoita valintasi ilmoittautuessa: Kirsi Ojanperä 0400 909 242, kirsi.ojanpera@ posti.com tai Sari Salonen 050 564 8672, sari.salonen@posti.com. Tervetuloa mukaan! Toimikunta ja puheenjohtaja Imatran osasto Aika perjantaina 18.3.2016 klo 18 Paikka Sos.dem. kokoustiloissa Osoite Esterinkatu 11, Imatra Käsitellään: Sääntömääräiset vuosikokousasiat, toimintakertomus ja tilikertomus 2015, toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 ja toimihenkilövalinnat. Kokouksessa ruokatarjoilu. Ennakkoilmoittautumiset ruokailun takia 11.3.2016 mennessä: Jouko Rossi puh. 040 410 8992 tai Kaisa Rossi puh. 050 303 6747. Tervetuloa! Toimikunta Kainuun osasto Aika lauantaina 19.3.2016 klo 11 Paikka Hotelli Kajaani Osoite Onnelantie 1 Käsitellään osaston sääntömääräiset vuosikokousasiat ja kokoukselle esitetyt muut asiat. Tilaisuuteen sisältyy ruokailu. Sitova ilmoittautuminen pe 11.3.2016 mennessä joko tekstiviestillä puh. 050 598 1806 tai sähköpostiin jarmokvist@netti.fi. Tervetuloa! Toimikunta Lappeenrannan osasto Aika lauantaina 19.3.2016, klo 14 Paikka Hotelli Patria Kokoukseen osallistuville ruokailu klo16. Sitovat ilmoittautumiset 11.3. mennessä, puh. 040774 0933/Minna. Tervetuloa! Toimikunta Reitti_2_2016.indd 40 19.2.2016 13.58
• 41 2016 Helsingin Osasto Aika lauantaina 19.3.2016 alkaen klo 11 Paikka Hotelli Arthurin juhlasali Hotelli Arthur sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa rautatieaseman välittömässä läheisyydessä osoitteessa Vuorikatu 19, 00100 Helsinki. Osaston vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta, esitetään vuoden 2015 tilija toimintakertomus, hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma 2016. Lisäksi palkitaan vuoden edunvalvontateko 2015 (työpaikkojen aloitteet toimikunnalle viimeistään 11.3.). Päätetään myös kokouksen kannanotosta, hyväksytään osaston esitykset PAUn kevätvaltuustolle, erotetaan lakkorikkurit osaston ja liiton jäsenyydestä. PAUn ajankohtaiskatsauksen esittää puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokous on PAUn Helsingin Osaston 110-vuotisjuhlakokous, joten luvassa on hieman juhlaohjelmaa ja –tarjoilua. Tavan mukaisesti kokouksen jälkeen osasto tarjoaa puffet-lounaan ravintola Arthurissa. Sitovat ilmoittautumiset kokousruokailuun tiistaihin 11.3. mennessä toimitsija Juha Jaatiselle, puh. 0400 773 577 tai info@pauhki.net. Muista mainita myös mahdollinen eritysruokavalio. Jäsenkortti mukaan. Tervetuloa keskustelemaan ja vaikuttamaan! Toimikunta Kanta-Hämeen osasto Aika lauantaina19.3.2016, klo 13 Paikka Kerhoravintola Seiska, Suomen kasarmit, Hämeenlinna. Vuosikokouksessa käsitellään osaston sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Paikalla on liiton työsuhdeasiantuntija Jussi Saariketo. Kokouksen jälkeen osallistujille tarjotaan lounas. Tervetuloa! Toimikunta Vaasan osasto 161 Aika lauantaina 19.3.2016, klo 13 Paikka Jakelukeskus, Meijerinkatu 2-4 Osaston sääntömääräinen kevätkokous. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja suunnittelemaan yhdessä tulevaa! Mahdolliset yhteydet kaj.johansson@posti. com tai puh. 050 378 5554 Vaasan osaston huvilavaraukset Huvilavaraustoiveet (kesä, heinä ja elokuu) tulee toimittaa KIRJEITSE maaliskuun loppuun mennessä osoitteella: PAU Vaasan osasto/ Huvilavaraus, PL 4711, 65101 Vaasa. Kirjeeseen tulee laittaa: Nimi, yhteistiedot ja haettava aika. Toimikunta käsittelee määräaikaan mennessä tulleet hakemukset huhtikuun alussa ja ilmoittaa niistä henkilökohtaisesti. Toimikunta Kymen osasto Aika perjantaina 1.4.2016 kello 17 Paikka Pohjola-talon edustustilat Osoite Kauppamiehenkatu 4, Kouvola Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Mukana PAUn järjestöpäällikkö Seppo Kinnunen. Ilmoittautumiset ruokailua varten viimeistään 29. maaliskuuta: tero.kelkka@posti.com tai tekstiviestillä 040 558 9652. Tervetuloa! Toimikunta Hyvinkään osasto 108 Aika lauantaina 2.4.2016 klo 14 Paikka Ravintola Harlekiini Osoite Kauppatori 1, Hyvinkää Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Ruokailu kokouksen jälkeen. Ilmoittautumiset viimeistään 18.3. mennessä Juhalle puh. 040 821 6903 tai juhakumpuniemi@luukku.com. Tervetuloa! Toimikunta Kuopion automiehet Aika lauantaina 19.3.2016, klo 15-17 Paikka Kuninkaankatu 19, Postitalo, käynti Museokadun puolelta Kokouksen jälkeen mahdollisuus saunomiseen Kuopio 10:n tiloissa. Osasto järjestää pientä tarjoilua. Ilmoittautuminen osaston nettisivujen kautta. 26.2. mennessä www.kuopion automiehet.pau.fi. Tervetuloa! Toimikunta VUODEN 2016 KUNTOREMONTIT Haikko 6.–11.3.2016 ja 2.–4.9.2016 Peruskuntoremonttikurssi 3.–8.4.2016 ja 7.–9.10.2016 Peruskuntoremonttikurssi Peurunka 17.–22.4.2016 ja 7.–9.10.2016 Kuntoa ja hyvää mieltä kuntoremonttikurssi Peurunka 22.–27.5.2016 ja 11.–13.11.2016 TULES, niska-hartia-selkä kuntoremonttikurssi Peurunka 2.–7.10.2016 ja 7.–9.4.2017 Parempi voida vireämmin, kuntoremonttikurssi suunnattu +50-vuotiaille ja kuntotreffit tarkentuu myöh. Rokua 4.–29.4.2016 Luontokuntoremontti, suunnattu pohjoisen alueen henkilöstölle Tarkemmat ohjeet ja hakemukset löytyvät Työhyvinvointisäätiön sivuilta osoitteesta www.tyohyvinvointisaatio.fi/toiminta/kuntoremontit/. Reitti_2_2016.indd 41 19.2.2016 13.58
• 42 2016 Työttömyyskassa PAUN TYÖTTÖMYYSKASSA: Postin massairtisanomiset nostivat työttömyysmenoja V uonna 2015 PAUn työttömyyskassa maksoi ansiopäivärahaa 2 252 hakijalle yhteensä 21 029 258 euroa (19 162 527 €/v. 2014). Ansiopäivärahaa saaneiden päivärahojen keskimääräinen perustepalkka oli 2 038,18 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen päiväraha 56,92 euroa päivässä/ brutto. Kaikkiin maksettuihin etuuksiin verrattuna työttömyysajan muiden ansiopäivärahojen ja koulutuksen perusteella maksettujen ansiopäivärahojen nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli euromääräisesti suurin. Maksatuksen nousu johtuu Postin (Itellan) massairtisanomisista vuonna 2014. Koulutuksen perusteella maksettujen päivärahojen voimakas nousu on kassan mielestä selkeä osoitus siitä, että postista työttömäksi jäänyt pyrkii tosissaan työllistymään myös jatkossa, vaikka sitten kouluttautumalla uuteen ammattiin. Suurin euromääräinen lasku oli iän ja pitkän työttömyysajan perusteella maksettavissa lisäpäivärahoissa. Se johtuu näiden hakijoiden pääsystä vanhuuseläkkeelle. Myös vuorottelukorvausta saaneiden määrä laski. Arvion mukaan vuorottelukorvausten maksatuksen lasku johtuu vuorotteluvapaan ehtojen kiristyksistä. Vuorottelukorvauksia maksettiin 161 hakijalle yhteensä 868 206, 00 euroa. Vuorottelukorvausta saaneiden korvausten keskimääräinen perustepalkka oli 2 276,60 euroa kuukaudessa ja keskimääräinen korvaus 49,69 euroa päivässä/brutto. ANNIKA SKOGBERG PAUN TYÖTTÖMYYSKASSAN JOHTAJA Maksetut etuudet 2015 Muutos ed. vuoteen % Lisäpäivien päivärahat 3 726 044 17,25 Lomautusajan päivärahat 114 250 111,80 Muut ansiopäivärahat 13 448 712 18,35 Korotetut ansio-osat ja muutosturvat 157 706 30,82 Ylläpitokorvaukset 34 571 30,82 Koulutusajan päivärahat 2 771 354 75,83 Korotetut ansio-osat ja muutosturva 395 734 103,26 Ylläpitokorvaukset 380 887 64,45 Vuorottelukorvaukset 868 206 11,39 Kaikki etuudet yhteensä 21 897 464 14,27 POSTIJA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖTTÖMYYSKASSA Posti osoitteeseen: PL 189, 00531 HELSINKI Puhelin: 09 6131 1780 Sähköposti: pau.tk@pau.fi Palvelupuhelimesta voi tiedustella etuuden maksupäivää numerosta: 0600 97099, toimii kaikkina vuorokauden aikoina. Muina aikoina voit asioida verkossa kirjautumalla työttömyyskassan verkkopalveluun. Ohje löytyy työttömyyskassan verkkosivuilta. Jos joudut työttömäksi, ilmoittaudu heti TE-toimistoon! Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. • Puhelinpäivystys ajalla 1.9.-31.5: ti-ke klo 9-11, ma ja to klo 13-15 • Puhelinpäivystys ajalla 1.6.-31.8: ti klo 9-11 ja to klo 13–15 Reitti_2_2016.indd 42 19.2.2016 13.58
• 43 2016 • PAU ry • MUUTOSILMOITUKSET Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI. PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi tai pau@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Päivi Vuovirta, 050 411 2195 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, REITTI, KALENTERI Hannele Niemi, 040 753 2986 TIEDOTTAJA, TOIMITTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 61311 724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 040 821 5832 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ........................................................... P./sähköp.os. ...................................................................................................................................... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa .................................... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn .......................................... eläkkeelle ............................................... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? ..................................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................. LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus ________________________________________________ Kiitos ilmoituksestasi! asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? .................................................................. tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava 43 Reitti_2_2016.indd 43 19.2.2016 13.58
• PRO2 Nelli Honkonen luottamusmies, nuorisovastaava Kuka olet Nelli Honkonen? Olen postityöntekijä Hämeenlinnasta, 27-vuotias, syntynyt Saarijärvellä. Onko sinulla perhettä? Avomies, joka on aito hämeenlinnalainen. Miten kauan olet ollut Postissa? Perusjakelussa olen työskennellyt kuutisen vuotta, ensin Riihimäellä ja sen jälkeen Hämeenlinnassa. Millaisia luottamustehtäviä sinulla on? Luottamusmies olen ollut vuodesta 2013 alkaen. Kanta-Hämeen ammatti osastossa olen nuorisovastaava ja varapuheenjohtaja. Nuorisovaliokunnassa olen ollut 2014 joulukuusta alkaen. Millaisia asioita nuorisovaliokunnassa on käsitelty? Itse asiassa koko tänä aikana se ei ole kokoontunut. Odotan kovasti ensimmäistä tapaamista ja mahdollisuutta olla mukana sen toiminnassa. Miten nuoret osallistuvat ay-toimintaan? Monet nuorista eivät valitettavasti arvosta ay-toimintaa. Työsuhde-etuja pidetään itsestään selvyytenä. Kuitenkin ne ovat olleet ay-liikkeen kovan työn tulos. Vuosikokoukseenkin on vaikea saada nuoria mukaan. Itse olen ollut jo opiskelija-aikana aktiivi. Ay-aktiivisuus on antanut paljon tietoa ja uusia ystäviä. Mitä harrastat? Valokuvausta, lukemista ja leipomista! Leipomisharrastus alkoi ensin kokeilumielessä. Harrastus vei mukanaan, nyt keksin uusia reseptejäkin. Joskus on kiva ilahduttaa muita ihmisiä leipomuksilla. Lukeminen on joskus puurtamista, mutta useimmiten ilo. Koulu aikana piti lukea Sinuhe Egyptiläinen. Se jäi kesken silloin, mutta nyt taistelin sen loppuun saakka. Hiljattain luin myös Tulen ja jään laulut (Game of Th rones), josta pidin todella paljon. Mistä haaveilet? Vaikea kysymys, jos ajattelen kysymystä realistisesti. Toivon ainakin, että tilanne työrintamalla rauhoittuisi ja saisimme kaikki keskittyä työn tekemiseen. Onhan minulla kyllä yksi henkilökohtainenkin haave: oma kahvila! Mikä on mottosi? Kaikki koulutus on aina hyväksi! TEKSTI HANNELE NIEMI KUVA MIKKO MUJUNEN Reitti_2_2016.indd 44 19.2.2016 13.58