Reitti 1 Reitti Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 3 | 2018 Irtisanott u sai oikeutt a 12 TYÖKYVYTÖN VAI EI 16 • ANSIOPÄIVÄRAHA JA YRITTÄJYYS 18 • DATATALOUS 24 Robotiikkaa palvelukeskuksessa 6 Mikä ikäohjelma? 22 Reitti_3_2018.indd 1 Reitti_3_2018.indd 1 20.3.2018 11.43 20.3.2018 11.43
Reitti 2 Reitti 3 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 19450 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Hanna Kauppinen Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 4 3.4. 26.4. 5 2.5. 30.5. 6 4.6. 4.7. 7 13.8. 12.9. 8 24.9. 17.10. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Ihminen ja robotti palvelukeskuksessa 10 Posti sai valitusluvan 11 Puheenjohtajalta 12 Piirainen voitti postin 16 Työkyvytön vai ei? 18 Työttömyyskassa: Ansiopäiväraha ja yrittäjyys 20 Vapaalla: Eläimet eloon huovutuksella 22 Ikäjohtaminen lisää hyvinvointia 24 Muuttuva työ: Työntekijöiden oikeudet datataloudessa 26 Otteita työelämästä 28 Kysyvälle vastataan 29 Sana on vapaa 30 Ristikko 31 Vuosien varrelta 32 Eläkeikä – uhka vai ilo? 33 Kolumni: Joulu on peruttu 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset ja palautekortti 16 6 Kuinka työkyvytt ömyys määritellään? 12 20 Reitti_3_2018.indd 2 Reitti_3_2018.indd 2 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 769 6434 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Hanna Kauppinen, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719, 040 821 5832 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Jäseniä ei jätetä P osti irtisanoi postityöntekijä Juha Piiraisen kolme vuotta sitten alentuneen työkyvyn vuoksi. Piirainen käynnisti luottamusmiesten ja liiton oikeusavun turvin oikeusprosessin, joka päättyi Piiraisen voittoon. Työtuomioistuin määräsi työnantajan korvaamaan Piiraiselle 29 000 euroa työsuhteen perusteet tomasta päättämisestä ja liitolle 15 300 euroa oikeudenkäyntikuluista. Molempiin korvauksiin lätkäistiin vielä viivästyskorot päälle. Piirainen kertoo oman tarinansa sivulta 12. Juha Piiraisen tapaus on yksi esimerkki siitä, miksi ammattiliittoon kuuluminen on tärkeää. Liitto puolustaa jäseniään, viime kädessä oikeuteen asti. Liiton sääntöjen mukaan oikeusavustuksen saaminen edellyttää puolen vuoden jäsenyyttä ennen työriidan sattumista. Liittohallitus voi harkintansa mukaan poiketa tästä pääsäännöstä. Oikeusavustuksen myöntämisestä päättää kuitenkin aina liittohallitus. Työriidan sattuessa luottamusmiesten neuvonta, tuki ja turva ovat työntekijälle korvaamattomia. Liiton jäsentä ei jätetä yksin. Mikäli ongelmasi ei ratkea esimiehesi kanssa keskustelemalla, ota yhteys aina työpaikkasi luottamustai työsuojeluasiamieheen. Luottamusmies hoitaa palkkaukseen liittyvät, työaikaja muut sopimusasiat. Työsuojeluasiamies valvoo työympäristön turvallisuutta sekä työsuojelua koskevien säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista. Jos asiat eivät selviä työpaikallasi, ota työpaikkasi edunvalvojan kanssa yhteys omaan pääluottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. He neuvottelevat asiasta alueen työnantajan kanssa. Mikäli tilanne vaatii, niin valtakunnalliset pääluottamusmiehet tai työsuojeluvaltuutetut neuvottelevat yhtiön johdon kanssa asiasta. Mikäli tilanne ei ratkea yhtiön sisällä, neuvottelee liitto työnantajaliiton kanssa. Viime kädessä liiton lakimiehen ja liittohallituksen harkinnan mukaan asia viedään tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tänä keväänä PAU järjestää työpaikoilla jäsenhankintakampanjan, jonka avulla halutaan nostaa esille liiton jäsenyyden merkitystä. Työmarkkinoille tulevilla nuorilla harvemmin on tiedossa, kuinka tärkeää ammattiliittoon kuuluminen voi olla. Luottamusmiehen tuki, turva ja neuvonta ulottuvat vain järjestäytyneisiin työntekijöihin. Jos työpaikalla jotain sattuu, on jäsenyyden syytä olla kunnossa. Muuten voi olla liian myöhäistä. On syytä muistaa, että liiton neuvotteluvoima perustuu korkeaan järjestäytymisasteeseen. Vuosilomat, lomarahat, vanhempainvapaat, palkallinen sairausloma, työttömyysturva ja monet muut itsestään selvyyksinä pidetyt työntekijöiden oikeudet ovat jatkuvan uhan alla. Viimeksi näin kävi, kun hallitus uhkasi palkansaajia pakkolaeilla kaksi vuotta sitten. Silloin työntekijöitä puolustivat vain ammattiliitot. JUHA PÖYRY Reitti_3_2018.indd 3 Reitti_3_2018.indd 3 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla Postinjakaja Seppo Uusikorpi edustaa Postia Portugalissa Postinjakaja Seppo Uusikorpi Naantalista autoili Pos tin ajotaitomestariksi Tampereella kisatussa kotimaisessa Postin ajotaitokilpailussa 6. maaliskuuta. Tuore mestari edustaa Postia kansainvälisessä postien ajotaitokilpailussa Portugalin Estorilissä 17.–18. huhtikuuta. Kakkoskuskina kisaan lähtee Postin työturvallisuusjohtaja Marjo Rehn. Uusikorpi on työskennellyt Postin palveluksessa jo 30 vuotta. Ura alkoi Porin jakelusta ja viimeiset viisitoista vuotta on kulunut Naantalin perusjakelussa autoreiteillä. – Olen aina ollut kiinnostunut autoilusta. Työssäni hyvä ajotapa ja asiakkaiden laadukas palvelu ovat minulle ensiarvoisen tärkeitä, Uusikorpi toteaa. Ajotaitokilpailussa toiseksi tuli kuljettaja Petri Puttonen Jyväskylästä ja kolmannen sijan sai postinjakaja Tanja Alenius Valkeakoskelta. Kaikkiaan kisassa uurasti 17 kilpailijaa varhaisjakelusta, perusjakelusta ja kuljetuksesta eri puolilta Suomea. Kilpailussa testattiin ajoneuvon käsittelytaitoja ja kykyä taloudelliseen, ympäristöä huomioivaan ja turvalliseen ajotapaan sekä hyvään asiakaspalveluun. Lähde: Posti Vähemmän väkeä tyött ömyyskassan päivärahoilla Työttömyys näyttää vähenevän, kun katsoo Postija logistiikka-alan työttömyyskassan maksatuslukuja. Kassassa oli kuluneiden tammi-helmikuun aikana 142 edunsaajaa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Erityisesti ikääntyville maksettavat ansiosidonnaisen lisäpäivien päivärahat vähenivät 29,9 prosenttia ja muutkin ansiosidonnaiset 4,75 prosenttia. Koulutusajan päivärahat vähenivät 19,45 prosenttia. – Ikääntyneet eläköityvät, opiskelemaan lähteneet valmistuvat ja toivottavasti työllistyvät. Tämä on hyvä, mutta lukuihin voi vaikuttaa myös ansiosidonnaisen päivärahan lyhenemin en 500 päivästä 400 päivään. Työttömien jäsentemme tilanne on huono, jos he putoavat ansiosidonnaiselta Kelan työmarkkinatuen varaan, toteaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Luott amusmiehille uusi opas PAUn Luott amusmiehen opas on ilmestynyt. Oppaassa käydään läpi luott amusmiehen tärkeimmät tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet. Opas antaa myös vinkkejä koulutukseen, viestintään ja jäsenhankintaan. Opas postitetaan kevään aikana kaikille luott amus miehille ja varaluott amusmiehille. Kuva: Tom Tammerhag Reitti_3_2018.indd 4 Reitti_3_2018.indd 4 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 5 Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta. PAUN OMA KOULUTUS PAUn sopimuskoulutus Työehtojen peruskurssi Aika 23.–27.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 3.4. Kurssilla selvitetään työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Kurssi sopii viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä toimiville luott amusmiehille, osastojen puheenjohtajille, työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille. Työoikeuden kurssi Aika 23–27.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 3.4. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatt eita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muutt amista, työsuhteen päätt ämistä sekä muita työelämän keskeisiä säännöksiä. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suoritt amista tai ei-postilaisilta hyvää perehtyneisyytt ä omaan työehtosopimukseen. OPISTOJEN SOPIMUSKOULUTUS Työoikeuden täydennyskurssi Aika 14.–18.5. Paikka Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä 14.4. Kurssin tavoitt eena on syventää ja ajankohtaistaa työoikeudellisia tietoja ja taitoja sekä antaa lisävalmiuksia oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi työpaikalla. Kohderyhmänä ovat työoikeuden peruskurssin käyneet. TYÖVÄEN SIVISTYSLIITON KURSSIT Aina on maailmaa muutett u Aika 5.–6.5. Paikka Naantalin kylpylä, Naantali Viimeinen hakupäivä 5.4. Ammatt iyhdistysliike on ollut muutt amassa yhteiskuntaa monta kertaa. Tällä kurssilla haetaan historian isoista, menneistä muutoksista intoa ja uskoa yhteiskunnan ja maailman tasa-arvoistamiseksi. Kotisivut yhdistysavaimella Aika 19. –20.5. Paikka Break Hotel Eden, Oulu Viimeinen hakupäivä 19.4. Yhdistysavain -kotisivut käytt öön vaivatt omasti koulutuksen avulla! Tes-tilanne esillä Ahvenanmaalla PAUn Ahvenanmaan osaston vuosikokous pidettiin 10. maaliskuuta hotelli Arkipelagissa. Paikalla oli yli 30 osallistujaa. Kokouksessa valittiin osaston puheenjohtaja, hallitus ja luottamusmiehet vuodelle 2018. Puheenjohtajaksi ja luottamusmieheksi valittiin yksimielisesti Elena Lundqvist ja toiseksi luottamusmieheksi Jerry Hägglund. Kokouksessa olivat vieraina SAK:n liittojen yhteinen toimitsija Elin Sundback ja liittosihteeri Esko Hietaniemi PAUsta. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua työehtosopimustilanteesta. Työehtosopimus on päättynyt jo 31.12.2017 ja tällä hetkellä ollaan sopimuksettomassa tilassa. Työnantaja vaatii 24 tunnin vuosityöajan pidennystä ja jos sitä työntekijät eivät hyväksy, niin palkankorotus olisi vain 4,66 € kuukaudessa. Perinteisesti Ahvenanmaan yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa on noudatettu PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alalle sovittua palkankorotuslinjaa, joka nytkin on osaston vaatimuksena. Osaston kokouksessa nähtiin ainoana mahdollisuutena työtaistelutoimet, jotta neuvotteluissa päästäisiin eteenpäin. Lopuksi käytiin läpi myös PAUn tulevaisuustilanne ja mahdollinen yhdistyminen JHL:n yhteisöjärjestöksi tai tiiviimpi yhteistyö kuljetusliittojen kanssa. Kuva: Esko Hietaniemi Elena Lundqvist valitt iin Ahvenamaan osaston puheenjohtajaksi ja luott amusmieheksi. Reitti_3_2018.indd 5 Reitti_3_2018.indd 5 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 6 Työnkuva Monipuolista ja itsenäist ä Postin palvelukeskuksessa rakennetaan yhteistä toimintamallia robotiikan käytt öönotolle koko Postissa. Palveluneuvojille riitt ää kuitenkin vielä töitä. Palveluneuvoja Heidi Salli tekee tutt avuutt a robotiikan kanssa Postin palvelukeskuksessa. Reitti 6 TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT JUHA PÖYRY, ISTOCKPHOTO Reitti_3_2018.indd 6 Reitti_3_2018.indd 6 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 7 T t ä työtä P ostin palvelukeskus perustettiin viime vuoden elokuussa, kun eri toimintoja taloudesta, HR:stä, ICT:stä ja myyntija asiakaskanavien tuesta lyötiin yhteen. Nyt Postin kodinhoitohuoneeksikin kutsutussa palvelukeskuksessa etsitään yhteistä tapaa toimia ja hallita asiakasprosesseja. Palveluneuvoja Heidi Salli työskentelee Asiakasja luottotiedot -tiimin Nettisopimukset -ryhmässä, johon kuuluu kuusi henkilöä. Ryhmän täydentää robotti, jota kutsutaan Börjeksi. – Käsittelen tiimissä lähinnä yritysasiakkaiden tilauksia, sopimusmuutoksia ja irtisanomisia. Käsittelemme myös Varhaisjakelulehti kotiin -palvelun kuluttajaja Lähilaatikkosopimuksia. Suurin osa asiakkaista on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, Salli kertoo. Sallin työaika alkaa aamulla joustavasti kello 6.30:n ja 9.15:n välillä. Päivä on pulkassa iltapäivällä tai illalla, riippuen siitä mihin aikaan on työpäivänsä aloittanut. – Joustaviin työaikoihin olen todella tyytyväinen. Pystyn hoitamaan omia menojani nyt paljon paremmin kuin esimerkiksi silloin, kun olin töissä Postin myymälöissä. Järjestelmien viidakko Keskeinen osa palveluneuvojan työtä on lukuisten eri järjestelmien käyttö. Pelkästään Nettisopimukset-ryhmässä käytetään kahtakymmentä eri järjestelmää. Tiimissä jaetaan vuoroja eli käytännössä yhden viikon aikana tehdään yhtä tuotetta tai palvelua kerralla. Näihin riittää muutama järjestelmä. – Järjestelmien lisäksi meillä on myös työasemapuhelin, jossa on sähköpostijonoja. Jokaiselle palvelulle, varhaisjakelulehdelle ja hinnoittelupalvelulle on omansa. Niitä tehdään sitten koko päivä. Lisäksi on tiimipalavereja ja joskus uusiin tehtäviin liittyvää koulutusta, Salli selventää. Palvelusta riippuen Sallin tiimissä selvitetään uusien asiakkaiden kohdalta ensin taustatietoja; löytyykö asiakas jo järjestelmistä vai onko se Reitti 7 Reitti_3_2018.indd 7 Reitti_3_2018.indd 7 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 8 Työnkuva uusi. Ennen järjestelmään vientiä Intrumilta tarkistetaan tarvittaessa myös asiakkaan luottotiedot. – Yhdessä palvelussa voi tunnissa mennä parhaimmillaan viisikin tehtävää. Esimerkiksi verkkolaskutilaukset ovat nopeita, sopimuksen siirrot taas hitaampia. Asiakasja luottotiedot -tiimin Nettisopimukset-ryhmässä on käytössä mittarit, joilla mitataan tuntitasolla, kuinka paljon suoritteita on ehtinyt tehdä. Suoritteiden mittaaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista, koska tehtävät vaihtelevat ja niiden vertailu on vaikeaa. – Johonkin saattaa mennä pari minuuttia, toiseen taas kaksikin tuntia. Onneksi meidän esimies ymmärtää, että tehtävät vain ovat erilaisia. Hän painottaakin sitä, että tehdään mieluummin kerralla kunnolla ja huolella, vaikka töissä onkin tietty paine aina olemassa. Palvelukeskuksessa työn sujuvuus ja tehokkuus on pitkälti kiinni järjestelmien toimivuudesta. Kun palvelimeen tulee katkos tai joku muu häiriö, ongelmat kasautuvat. – Kun SAP-järjestelmään viedään asiakkaan tiedot, ne uivat järjestelmästä toiseen. Jos niihin tulee joku katkos, työ vaikeutuu. Joihinkin järjestelmiin pystyy manuaalisesti viemään asioita, mutta toiset järjestelmät ovat taas riippuvaisia toisista. Katkoksia on onneksi harvoin ja ne kestävät vain tunnin pari kerrallaan, Salli tarkentaa. Työ tekijäänsä opett aa Palveluneuvojan työ on monipuolista, itsenäistä ja vapaata, jossa pystyy määrittelemään kuinka nopeasti työnsä tekee. Työtä tauotetaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Varsinaisia ruuhkahuippuja ei ole, mutta muutokset Postin tuotteissa, tuote-ehdoissa ja laskutuksissa näkyy työmäärässä. – Kun Posti alkoi viime keväänä laskuttaa paperilaskuista erikseen, verkkolaskutilausten määrä kasvoi valtavasti. Tämä näkyi jonossa nopeasti. Myös viime kesän muutokset varhaisjakelun tuote-ehdoissa ja hinnoissa vaikuttivat. Työ Postin palvelukeskuksessa vaatii Sallin mukaan huolellisuutta, asiallisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja hyvää suomen kielen taitoa. – Tässä työssä täytyy miettiä, kuinka selittää asiakkaalle ymmärrettävästi asioita, jotka ovat itselle tuttuja. Heidi Salli sai nykyiseen tehtäväänsä noin kuukauden kestävän perehdytyksen. Työn kautta opetettiin ja opittiin. – Asioita käydään läpi palvelu kerrallaan ja täällä on tarkat kirjalliset ohjeet tuotteittain kuinka toimitaan. Työssä oppii kaiken aikaa uutta. Meillä on myös lähivalmentajia, joilta voi kysyä ja jotka neuvovat tarvittaessa. Työn suurimmat haasteet liittyvät Sallin mielestä järjestelmien tilapäiseen toimimattomuuteen ja tietojärjestelmien hitauteen, jotka hidastavat työn tekoa ja asiakkaiden palvelemista. – Jos järjestelmiä on liikaa, niiden syväosaaminen on hankalaa. Onneksi meidän tiimissä on hyvät ohjeet jokaisesta tuotteesta ja palvelusta joita käsittelemme. Ohjeita päivitetään myös säännöllisesti. Työkaverina robott i Kun Postin asiakas tekee verkossa nettisopimusta, hän ei tule heti ajatelleeksi asioivansa robotin kanssa. Postin palvelukeskuksessa on otettu käyttöön robotiikkaa, joka tarkoittaa käytännössä pilvipalvelua eli soft aa, joka mallintaa ja automatisoi yksinkertaisia työsuorituksia. Käytännössä tämä tarkoittaa verkkolomaketta, jolla tilataan asiointiportaalitunnus. Kun asiakas tekee tilauksen, robotti käy ensin lomakkeen läpi. Se tarkistaa esimerkiksi asiakkaan nimen, y-tunnuksen, yhteystiedot, laskutusosoitteen ja Postin asiakasnumeron. – Osa tilauksista ei tule meille suoraan, vaan robotti vastaa niistä suoraan asiakkaalle. Mutta jos asiakas on täysin uusi tai lomakkeeseen on kirjoitettu esimerkiksi nimi y-tunnuksen paikalle, se tulee meille. Robotille on määritelty tietyt asiat ja jos niihin tulee poikkeamia, ne tarkistetaan, Salli kertoo. Asiantuntijaja toimihenkilötehtävissä rutiinitehtäviä siirretään lähitulevaisuudessa yhä enemmän robottien hoidettavaksi. Resursseja halutaan ohjata lisäarvoa tuottaviin palveluihin ja samalla vapauttaa asiantuntijoiden ajankäyttöä vaativampiin tehtäviin. Työn automatisointi ja robotiikka herättää monia kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vielä vastauksia. Varmaa on vain se, että muutos on pysyvää. ”Täytyy miett iä, kuinka selitt ää asiakkaalle ymmärrett ävästi asioita, jotka ovat itselle tutt uja.” Reitti_3_2018.indd 8 Reitti_3_2018.indd 8 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 9 Postin palvelukeskusta vetää Kalle Kallén, joka aloitt i tehtävässä viime keväänä. Ennen Postia Kallén on toiminut muun muassa Keskolla erilaisissa taloushallinto-, projektija kehitysjohdon tehtävissä. Neljästä eri toiminnoista viime elokuussa syntynyt palvelukeskus työllistää noin 200 henkilöä. – Tehtävämme on tarjota yhdenmukaisia, tehokkaita ja korkealaatuisia palveluita ja mahdollistaa Postin strategian toteutt aminen. Olemme myös yksi strategian toteutt amisen mahdollistaja, Kallén tiivistää palvelukeskuksen perustehtävän. Kallén korostaa henkilöstön merkitystä toiminnan kehitt ämisessä. – Henkilöstön hyvinvointi, motivaatio ja arvostus ovat meille tosi tärkeitä. Henkilöstön rooli asiakkaiden palvelemisessa on aivan keskeinen. Strategian toteutt amisessa kiinnitetään paljon huomiota siihen, kuinka henkilöstö saadaan mukaan sen toteutt amiseen. Yksi palvelukeskuksen avainsana on toiminnan jatkuva kehitt äminen. – Sen ajatus lähtee siitä, ett ä työntekijät, jotka työtä tekevät, ovat työn parhaita asiantuntijoita. He itse määritt ävät tavoitetilan ja prosessin, kuinka siihen päästään. Reitti 9 tuntilan ja prosesn. Robotiikka mallintaa ja automatisoi yksinkertaisia työsuorituksia. Robotiikkaa ja jatkuvaa kehitt ämistä Postin palvelukeskuksessa käynnistyi helmikuussa RPA (Robotic Process Automation) -projekti, jonka tehtävänä on luoda yhteinen toimintamalli robotiikan käytt öönotolle koko Postissa. Yksinkertaistaen RPA:ssa on kyse soft asta, joka imitoi ihmisen tapaa käytt ää erilaisia järjestelmiä. Robotille opetetaan samoja liikesarjoja mallintamalla yksinkertaisia työsuorituksia. – Robotiikka tulee varmasti mullistamaan tulevaisuudessa tavan, jolla teemme töitä. Postin palvelukeskuksessa parin vuoden sisällä robott i tulee olemaan jokaisessa tiimissä yksi tiimin jäsen. Varmasti työn luonne muutt uu, kun yksitoikkoisten työtehtävien määrä pienenee. Globaalisti ajateltuna palvelukeskuksiin tulee kuitenkin tulevaisuudessa enemmän työtehtäviä kuin niitä ehditään automatisoida. Reitti 9 Reitti_3_2018.indd 9 Reitti_3_2018.indd 9 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 10 Posti sai valitusluvan pilott itapaukseen ... Turun hovioikeus antoi marraskuussa 2017 tuomion syksyn 2015 perehdytyskieltoja ja palkan pidätyksiä koskevaan pilottitapaukseen. Tapauksessa Posti Oy oli velvoitettu korvaamaan työntekijälle pidätetyn palkan sekä maksamaan yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 2000 euroa. PAU uutisoi tuolloin hovioikeuden tuomiosta, mutta ratkaisu ei ollut vielä lopullinen, koska Posti Oy:llä oli vielä mahdollisuus valittaa tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Periaatteellisesti kysymys oikeudesta palkan pidättämiseen ja syrjinnästä oli merkityksellinen. Hovioikeuden tuomion jälkeen olikin odotettavissa, että Posti Oy valittaisi tuomiosta vielä korkeimpaan oikeuteen. Sen sijaan epävarmaa oli, myöntääkö korkein oikeus valituslupaa vai ei. Käytännössä korkeimmalla oikeudella on hyvin laaja harkintavalta sen suhteen, mitä tapauksia se ottaa ennakkoratkaisuina käsiteltäväkseen. Siten ei ollut itsestään selvää, eteneekö tapaus korkeimman oikeuden varsinaiseen käsittelyyn vai päättyykö asian käsittely siihen, että korkein oikeus ei myönnä valituslupaa. Nyt tämä epävarmuus on ratkennut. Korkein oikeus myönsi 1.3.2018 Posti Oy:lle valitusluvan asiassa. Näin ollen lopullinen ratkaisu asiaan saadaan vasta korkeimman oikeuden käsittelyn ja tuomion myötä. Asian käsittelyaikataulu on nyt kirjaimellisesti Korkeimman käsissä, mutta PAU tiedottaa ja uutisoi asiasta, kun pilottitapaukseen on saatu lopullinen ratkaisu. IIKKA AVELA lakimies Korkein oikeus määräsi SOS-Lapsikylä ry:n maksamaan neljälle lapsikylävanhemman sijaiselle yhteensä 155 000 euron työaikakorvaukset. Kiista koski Punkaharjun SOS-Lapsikylän vanhempia sijaistaneiden työaikaa. Työnantajan tulkinnan mukaan sijaisten työ ei kuulu työaikalain piiriin, koska heidän asemansa on itsenäinen. Työnantaja ei määrää heidän työaikansa pituutta eikä sillä ole mahdollisuutta valvoa työajan käyttöä. Niinpä sijaisille ei työnantajan mielestä tarvinnut maksaa mitään työaikakorvauksiakaan. Kanteen nostaneen JHL:n mielestä sijaisten työ kuuluu kuitenkin työaikalain piiriin, koska työnantaja määräsi heidän työaikansa sekä työsopimuksissa että kuukausi etukäteen laaditussa työvuoroluettelossa. Sijaiset hakivat saamatta jääneitä työaikakorvauksia vuosilta 2006–2009, yhteensä neljältä kokonaiselta vuodelta. Työnantajan mielestä sijaisten työaikakorvaukset vuosilta 2006 ja 2007 olisi kuitenkin pitänyt hylätä vanhentuneina. Ratkaisevaa saatavien vanhenemisen kannalta on se, sovelletaanko korvauksiin työaikalain vai työsopimuslain säännöstä. Korkeimmalta oikeudelta merkitt ävä tuomio työaikakorvauksista Työaikalain mukaan saatava vanhenee kahdessa vuodessa, työsopimuslain mukaan vasta viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä. Korkein oikeus päätti soveltaa työaikalakia. Päätöksen perusteluissa todetaan, että koska kantajien kaikki vaatimukset ovat perustuneet työaikaa koskevaan sääntelyyn, on myös niiden vanhentumista arvioitava työaikalain kannesäännöksen pohjalta. Palkanmaksussa tehtyihin virheisiin kannattaakin reagoida viivytyksettä, koska jos saatavasta tulee riitainen, niin asian selvittämiseen ja mahdolliseen kanteen nostamiseen kuluu aikaa. Kannattaakin tarkistaa palkkalaskelma jo silloin kun sen saa. Kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa, niin mahdolliset virheet on myös yleensä helpompi oikaista. Myös palkkalaskelmien säilyttäminen on tärkeää. Valitettavan usein on tapauksia, joissa jälkikäteen syntyy erimielisyyttä palkasta, mutta asian selvittäminen vaikeutuu, kun palkkalaskelmat on hävitetty tai kadonneet. Lähde: motiivilehti.? Reitti_3_2018.indd 10 Reitti_3_2018.indd 10 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 97 kansanedustajaa Keskustasta, Kokoomuksesta ja Sinisistä oli viime kesänä sitä mieltä, että Postin tulee jatkossa kilpailuttaa yleispalvelukirjeen jakelu niillä alueilla, joilla ei ole erillistä sanomalehden varhaisjakelua. Yleispalvelukirjehän on lain mukaan käteismaksutavoilla maksettu kirje eli yleisimmin kirje tai kortti, jossa on postimerkki. 79 kansanedustajaa oppositiosta vastusti kyseistä lain muutosta, joten kilpailutuksen kannalla olevien kanta tuli uudeksi lain kohdaksi ja tätä lainmuutosta Posti tällä hetkellä laittaa käytäntöön. Viestintävirasto määritteli alueet, joilla Postin pitää kilpailutus tehdä. Ne postinumeroalueet, joilla on 100% varhaisjakelupeitto, jäävät kilpailutuksen ulkopuolelle. Kaikilla muilla postinumeroalueilla yleispalvelukirjeen jakelu kilpailutetaan. Tämän seurauksena Suomen pinta-alasta 82 % on kilpailutuksen kohteena. Tuolla alueella asuu noin 1,3 miljoonaa henkilöä. Kilpailutettavalla alueella jakelureittejä on noin 1700. Eli jos kaikki kilpailutettavien alueiden yleispalvelukirjeet menisivät kilpailijoiden jaettavaksi, niin sillä olisi vaikutusta noin 1700 jakajan ”reppuun” eli jaettavan määrä laskisi näillä reiteillä yleispalvelukirjeiden verran. Postin helmikuisen tiedotteen mukaan kilpailuun ilmoittautui mukaan lähes 350 yritystä. Näille yrityksille on lähetetty tarjouspyyntö ja tarjous heidän on jätettävä viimeistään aprillipäivänä. Myös Posti itse osallistuu kilpailuun. Postin tapa kilpailuttaa ei oikein kilpailijoita miellytä. He haluaisivat enemmän eli muutakin kuin lain edellyttämän yleispalvelu kirjeen jakelun mukaan kilpailutukseen. Tätä mielipidettä lehtitalot toivat vahvasti esille jo silloin kun lainmuutosta vuosi sitten käsiteltiin eduskunnassa. Lehtitalojen omat sanomalehdenjakeluverkot kaipaavat kovasti lisää jaettavaa, jotta varhaisjakelun kustannuksia olisivat jakamassa muut tuotteet sanomalehden kanssa. Näitä tuotteita haluttaisiin Postin jakeluverkosta omaan verkkoon. Kilpailutuksessa voittaa halvimman hinnan antanut toimija. Laki edellyttää, että 1.7.2018 alkaen yleispalvelukirjeet jakaa kilpailun voittanut toimija. Postin pitäisi olla tässä kilpailussa vahvoilla. Miettikääpä vaikkapa 200 kilometriä pitkää jakelureittiä jossakin Suomen haja-asutusalueilla. Sen varrella voisi olla esimerkiksi 300 taloutta, johon posti jaetaan. Sinne menee siis keskimäärin 36 yleispalvelukirjettä päivässä. Posti jakaa nuo kirjeet tällä hetkellä muun postin joukossa. Jos kilpailun tällaisella jakelureitillä voittaa joku muu kuin Posti, sillä on jaettavana 36 kirjettä ja ajettavaa matkaa tosiaan 200 kilometriä päivässä. Pelkästään yleispalvelukirjeiden kanssa tuon lenkin ajaminen tulee varmasti kalliimmaksi kuin mitä se tulee silloin, kun yleispalvelukirjeet jaetaan muun postin joukossa. Kilpailijalla täytyy siis olla valmiiksi jotain muutakin tekemistä tuolla lenkillä, jotta se pystyy halvimman hinnan kilpailutuksessa antamaan. Kilpailun voittajan kanssa tehdään sopimus pääsääntöisesti vuodeksi eli vuoden päästä tämä kaikki tehdään uudestaan. Toki tässä välissä Viestintävirasto käy taas läpi sanomalehtien varhaisjakelualueet eli kertoo Postille ne alueet, missä kaikkialla kilpailu tulee järjestää. Kun laskee yhteen työn, jota Viestintävirasto ja Posti tämän uuden lainsäännöksen osalta tekevät, saadaan tällekin kilpailutukselle mukavan suuruinen hintalappu, jonka maksavat Postin asiakkaat postimaksuina. Jotkut lainmuutokset saisivat jäädä aprillipiloiksi. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti jj Postikilpailun maksavat asiakkaat Postin pitäisi olla kilpailussa vahvoilla. Reitti_3_2018.indd 11 Reitti_3_2018.indd 11 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 12 Piirainen voitt i Postin TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Posti irtisanoi Juha Piiraisen työsuhteen alentuneen työkyvyn vuoksi. Työtuomioistuin piti irtisanomista laitt omana ja tuomitsi työnantajan maksamaan Piiraiselle työsopimuksen perusteett omasta päätt ämisestä 29 000 euroa. Reitti 12 J uha Piirainen aloitti postiuransa Pasilan postikeskuksessa vuonna 1979. Muutaman postivuoden jälkeen Piirainen kokeili varastohommia, maalarin töitä ja makkaran valmistusta HK:lla, kunnes palasi takaisin Postiin vuonna 1988. Suurimman osan postivuosistaan Piirainen vietti Vantaan logistiikkakeskuksessa trukkikuskina lastausja purkutehtävissä. Kaikki sujui hyvin vuoden 2002 työtapaturmaan ja hoitovirheeseen saakka. Reitti_3_2018.indd 12 Reitti_3_2018.indd 12 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 13 Reitti 13 Reitti_3_2018.indd 13 Reitti_3_2018.indd 13 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 14 – Kaaduin työmatkalla sillä seurauksella, että oikeasta polvesta meni patellajänne poikki. Leikkauksessa Töölön sairaalassa polveen jäi sulamattomia ompeleita ja sitä jouduttiin korjaamaan muutama vuosi myöhemmin yksityisessä sairaalassa. Kesti vuoden verran, ennen kuin polvi alkoi taas toimia, Piirainen kertoo. Piirainen kykeni palaamaan takaisin töihin vuonna 2006, vaikka vammasta jäi 25 prosentin työkyvyn alentuma. Onni oli kääntänyt miehelle kuitenkin selkänsä. Toinen työtapaturma sattui kolme vuotta myöhemmin logistiikkakeskuksessa, kun hän nosti painavaa tuplalavaa pystyyn. Lavan panta meni poikki, paino tuli yhdelle kädelle ja käsi vääntyi. Käden keskihermo vaurioitui. – Kuului vain napsahdus, kun jänne meni poikki. Vuonna 2010 Piirainen jäi väliaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle vammoista aiheutuneen alentuneen työkyvyn vuoksi. Työkokeilun sijasta potkut Seuraavaksi oli vuorossa osa-aikainen työkokeilu, joka alkoi huhtikuussa 2013. Piiraisen vammoja ei työkokeilussa kuitenkaan huomioitu. Työkokeilun piti käsittää vain trukilla ajamista, mutta tosiasiassa se sisälsi samoja työtehtäviä kuin ennenkin. Tätä ei Piiraisen fysiikka enää kestänyt. Työkokeilu keskeytettiin pari kuukautta myöhemmin. Juha Piiraisen viimeinen verkostopalaveri pidettiin joulukuussa 2014, jolloin sovittiin siitä, että työnantaja kartoittaisi mahdollisuudet kevyempiin työtehtäviin Helsingin postikeskuksessa tammikuun 2015 aikana. Asian selvittämistä varten sovittiin pidettäväksi palaveri 2. maaliskuuta. Uuden työkokeilun sijasta Piirainen sai palaverissa potkut. Osittain työkykynsä Postille menettäneelle miehelle ei ollut enää käyttöä. Posti perusteli irtisanomista sillä, ettei Piirainen kykene tekemään postityöntekijän tehtävää, eikä Postilla ole tarjota hänelle enää muuta työtä. – Tulihan se yllätyksenä ja vitutti suuresti. Tuntui kuin olisi vedetty matto jalkojen alta. Olin asennoitunut niin, että pääsen edes johonkin jotain tekemään. Olin kuitenkin ollut Postissa iät ja ajat ja terveytenikin siellä menettänyt, Piirainen muistelee. Työtä olisi ollut Erityisen loukkaavaksi Piiraisen kohtelun tekee se, että työnantaja olisi helposti voinut räätälöidä hänen jäljellä olevaan työkykyynsä sopivia tehtäviä. Tällaisista tehtävistä työtuomioistuimelle tekivät perusteellisen selvityksen Veturitien pääluottamusmies Timo Jantunen ja Pasilan postikeskuksen pääluottamusmies Jari Pellikka. Piirainen kiittelee luottamusmiehiä korvaamattomasta tuesta. – Jantunen ja Pellikka tekivät ison työn. En olisi varmasti tullut toimeen ilman heitä. Jantusen kanssa ollaan vanhoja työkavereita ja Pellikka tuntee taas pokin kuin omat taskunsa. Posti olisi halutessaan pystynyt järjestämään Piiraiselle sopivia osa-aikaisia työtehtäviä muun muassa hinnoittelupalvelussa, koodauksessa, kirjeselvittelyssä, isojen ja pienten kirjeiden lajitteJuha Piiraisen lähes 30 vuott a kestänyt postiura päätt yi laitt omaan irtisanomiseen. Osan työkyvystään menett änyt mies voitt i työantajansa työtuomioistuimessa. Reitti_3_2018.indd 14 Reitti_3_2018.indd 14 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 15 Työnantaja on vastuussa työkykynsä menett äneestä työntekijästä Työsopimuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä korvaavilla työjärjestelyillä. Tätä tukee myös työsuhteessa noudatettava lojaliteettiperiaate sekä aikaisempi oikeuskäytäntö. Aikaisemmissa tapauksissa huomioon on otettu muun muassa työntekijän pitkään kestänyt työsuhde sekä se, että osa työkyvystä on menetetty vastaajana olleen työnantajan palveluksessa. Piiraisen tapauksessa puoltavana seikkana pidettiin myös sitä, että Postissa on aiemminkin siirretty osan työkyvystään menettäneitä työntekijöitä toisiin tehtäviin. Työsopimuslaki • Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä (7 luku 1 §). • Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista (7 luku 2 § 2 mom.) • Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön (7 luku 2 § 3 mom.) • Työnantaja on velvollinen tarjoamaan työntekijälle ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä (7 luku 4 § 1 mom.) Miten toimia vastaavassa tilanteessa? • Ota välittömästi yhteys omaan pääluottamusmieheesi. • Pyydä pääluottamusmiestä selvittämään, onko työnantaja kartoittanut korvaavan työn mahdollisuudet asianmukaisesti ja riittävän kattavasti. • Jos riittävää selvitystä ei ole tehty, pääluottamusmiehen on syytä kartoittaa jäljellä olevan työkyvyn mukaiset korvaavat tehtävät ja toimittaa selvitys työnantajalle. • Mikäli työnantaja ei ota pääluottamusmiehen laatimaa selvitystä huomioon, on asia mahdollisesti syytä riitauttaa. IDA NUMMELIN lussa, osoiteselvityksessä sekä vastauslähetysten lajittelussa ja tallennuksessa. Postissa on jo vuosia ollut käytäntönä, että vastaavissa tilanteissa työntekijälle on räätälöity tehtävä, jossa on otettu huomioon työntekijän jäljelle jäänyt työkyky. Työnantaja laiminlöi työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoitetta, kun se ei selvittänyt ja järjestänyt Piiraiselle muuta työtä. Lisäksi hänelle soveltuviin työtehtäviin palkattiin tammikuun 2015 aikana useita työntekijöitä vakituiseen ja määräaikaiseen työsuhteeseen. Yksimielinen tuomio Juha Piiraisen irtisanominen riitautettiin ja työtuomioistuimen pääkäsittely pidettiin viime vuoden syyskuussa. Helmikuussa työtuomioistuin antoi tuomion, joka velvoittaa Postin suorittamaan Juha Piiraiselle korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 29 000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi työnantajan maksettavaksi tulevat PAUn oikeudenkäyntikulut 15 373,40 euroa viivästyskorkoineen. Tuomio oli yksimielinen. Kuultuaan tuomiosta Piiraisen olo oli luonnollisesti tyytyväinen ja helpottunut. – Kyllä tässä on ollut pitkät kolme vuotta, mielialat on menneet ylös ja alas. Piirainen sai laittomista potkuista korvaukseksi reilun vuoden palkan, kun maksimikorvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Korvaukset ovat Suomessa pieniä työnantajan aiheuttamaan haittaan ja kärsimykseen nähden. 56-vuotiaalla Piiraisella olisi ollut osa-aikaisenakin vielä kymmenisen vuotta työelämää Postissa jäljellä. Vakuutusyhtiö maksoi aluksi Piiraisen käsivammasta sataprosenttista eläkettä, mutta myöhemmin Ortonissa tehdyn työkykyarvioinnin jälkeen tapaturmaeläke puolitettiin. Hakemus on meneillään Ilmariselle täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. – Jos ne ei myönnä, valitan siitä potilasvahinkolautakuntaan. Työelämään paluu riippuu Ilmarisen päätöksestä. Potilasvakuutuksen lääkäri on sitä mieltä, että olen täysin työkyvytön, vakuutusyhtiön lääkäri taas toista mieltä. Piirainen voisi osatyökyvyttömyyseläkkeelläkin siis töitä tehdä, mutta epäselvää on, mitä työ voisi olla. – Yksi ehdotti uimavalvojan hommaa kysymättä osaanko mä edes uida. Yksikätinen uimavalvoja… että kyllähän tässä paljon koomisiakin piirteitä on ollut, Piirainen hymähtää. Reitti 15 Reitti_3_2018.indd 15 Reitti_3_2018.indd 15 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 16 S airautta hoitava lääkäri on suositellut potilaalleen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista. Tämä hakee sitä, mutta työeläkeyhtiö hylkää hakemuksen. Noin joka neljäs ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä hakeva joutuu tällaiseen tilanteeseen. Miten työkykyä arvioidaan työkyvyttömyyseläkettä haettaessa? Miksi oikeutta eläkkeeseen arvioi vakuutuslääkäri eikä hoitava lääkäri? Miksi arviot voivat mennä ristiin? – Työkyvyttömyys on juridinen käsite, joka määritetään laissa. Se ei ole diagnoosi, joka voidaan tehdä. Eri laeissa määritellään eri tavoin, mitä työkyvyttömyys tarkoittaa ja mitä siitä seuraa, pohjustaa Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs. Hän on vakuutuslääkäri sekä Telan työkykyja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja. Ja niitä erilaisia työkyvyttömyyden määritelmiä on Suomen lainsäädännössä peräti 11. Osaksi, täysin vai ammatillisesti työkyvytön? Työeläkelaissa on kolme erilaista työkyvyttömyyden määritelmää: osatyökyvyttömyys, täystyökyvyttömyys ja erikseen yli 60-vuotiaita koskeva ammatillinen työkyvyttömyys. Yli 60-vuotiaan ei enää oleteta kouluttautuvan uuteen ammattiin, jos entiseen ei pysty. Nuorempien kohdalla tätä harkitaan. Julkisella sektorilla on omat määritelmänsä työkyvyttömyydelle – sillä puolella kaikkien työkykyä verrataan ihmisen omaan työhön. Merimieseläkelaissa, tapaturmavakuutuslaissa ja kansaneläkelaissa on omat määritelmänsä. Työkyvytön sairausvakuutusvai työeläkelain mukaan? Suurimmat määritelmien erot löytyvät sairausvakuutuslain ja eläkelakien välillä. Sairausvakuutuslaissa työkyvyttömyyden määritelmä on ammatillinen. Kun ihminen sairastuu niin, että hän ei pysty suoriutumaan omasta työstään ja on sen takia oikeutettu saamaan Kelalta sairauspäivärahaa, hän on ns. ammatillisesti työkyvytön. Tilanne muuttuu, jos hän sairastaa niin vakavasti ja kauan, että eläkkeen hakeminen tulee ajankohtaiseksi. Siinä tilanteessa työkyvyttömyyttä arvioidaankin työeläkelakien mukaan. Työeläkelainsäädännön mukaan ihmisen työkykyä verrataankin yleisesti mihin tahansa sellaiseen työhön, jota hänen voisi ”kohtuudella edellyttää tekevän”. Huomioon otetaan ihmisen koulutus, aiempi toiminta, ikä ja asuinpaikka. Työkyvytön vai ei? Työkyvytt ömyys on kipeä asia. Vielä kipeämpi se on, jos työkyvytt ömyyseläkett ä hakee, mutt a ei saa sitä. Miksi niin käy? Miten työkykyä arvioidaan työeläkeyhtiössä? TEKSTI TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA KUVA ISTOCKPHOTO Reitti_3_2018.indd 16 Reitti_3_2018.indd 16 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 17 fakta Työkyvytt ömyyseläke tiiviisti • Työeläkejärjestelmästä sai työkyvytt ömyyseläkkeitä 2016 noin 153 000 henkilöä. • Noin 20 000 ihmistä vuodessa jää työkyvytt ömyyseläkkeellä Suomessa. • Yleisimmät syyt työkyvytt ömyyseläkkeeseen 2016: mielenterveyden häiriöt, tukija liikuntaelinsairaudet, hermoston sairaudet. • Joka viides työkyvytt ömyyseläkkeen saajista 2016 oli alle 45-vuotias – heidän työkyvytt ömyyseläkkeensä oli keskimäärin 905 € . • Uusista työkyvytt ömyyseläkehakemuksista 28 % hylätään. • Yleisimpiä syitä hylkäämiseen: Vaivaan ei ole löytynyt lääketieteellistä syytä. Hakijan työkyky ei riitä omaan työhön, mutt a toisen laiseen työhön se riitt äisi ehkä kuntoutuksen kautt a. Työkyvytt ömyyseläkett ä haetaan liian aikaisin. • Laki edellytt ää vähintään vuoden yhtäjaksoista työkyvytt ömyytt ä ennen kuin eläke voidaan myöntää. Lähde: Eläketurvakeskus Arvio työkyvystä voi muutt ua, vaikka terveys ei – Ihmisen terveydentila ei siis muutu miksikään, mutta arvio työkyvystä voi muuttua, kun sairausvakuutuslain puolelta siirrytään toisen lain puolelle. Omaan työhönsä työkyvytön voi olla työkykyinen johonkin toiseen työhön, Kivekäs selittää. Tämän takia hylkäyspäätöksen yhteydessä arvioidaan yleensä samalla, voisiko kuntoutuksesta olla hakijalle apua. Jos katsotaan, että hän voisi palata työelämään sitä kautta, hän saa kuntoutusoikeuspäätöksen. Jos hän aloittaa kuntoutuksen, hän saa siltä ajalta korkeampaa tukea kuin työkyvyttömyyseläke olisi. Tämä on merkittävä asia varsinkin nuorille. Jos ihminen joutuu jäämään nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle, hänellä voi olla vasta hyvin vähän tai ei lainkaan työuraa takanaan. Silloin hänen eläkkeensä on pieni. Kuntoutuksen kautta paluu takaisin työelämään antaa paremman toimeentulon – jos paluu on mahdollinen. Dokumenteilla haetaan myös tasapuolisuutt a Kun päätöstä ihmisen työkyvystä tehdään, päätöksen on perustuttava lääketieteellisiin löydöksiin. Lääkäriliitto ohjeistaa näin: ”Johtopäätöksen tueksi on esitettävä tosiasiat ja tutkimustulokset niin, että ulkopuolinen voi niiden perusteella päätyä samaan johtopäätökseen.” Tämän vuoksi arvio työkyvystä tehdään työeläkeyhtiöissä papereiden perusteella. Lääkärinlausunnoista, sairauskertomuksista ja muista ihmisen sairaudesta ja sen hoitohistoriasta kertovista dokumenteista etsitään lääketieteelliset faktat: • mikä sairaus on, • miten sitä on hoidettu, • miten paljon ihmisen toimintakyky on sairauden takia alentunut, • miten sairauden ennustetaan etenevän. Dokumentteja on paljon. Kun ihminen hakee ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä, hakemuksessa on keskimäärin viisi lääkärinlausuntoa sairauden eri vaiheista. Lausuntoja voi olla esimerkiksi ortopediltä, fysiatrilta ja työterveyslääkäriltä. Paperien pohjalta päätettäessä myös tasapuolisuus toteutuu paremmin. – Kun ratkaisu tehdään dokumenttien perusteella, siihen ei vaikuta se, millainen kuva ihmisestä välittyy ja miten hän asiansa esittää, Kivekäs kuvaa. Myös myönteiset työkyvyttömyyseläkepäätökset tehdään pelkästään dokumenttien perusteella. Yli 70 prosenttia hakijoista saa myönteisen päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Lääkäreillä erilaiset roolit Työkyvyttömyyseläkeratkaisu ei kuitenkaan koskaan ole vain yhden ihmisen käsissä. Eläkeratkaisut tekee ryhmä, johon kuuluu eläkeratkaisijoita, kuntoutuksen asiantuntijoita, juristeja ja pääsääntöisesti useita eri aloille erikoistuneita vakuutuslääkäreitä. Päätöksentekoon paperien pohjalta ohjaa myös se, että hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin roolit ovat erilaiset. Hoitavan lääkärin tehtävä on koettaa parantaa ja auttaa potilasta. Vakuutuslääkärin rooli on ottaa kantaa siihen, onko ihminen oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen tai muuhun etuuteen. Vakuutuslääkärin on lääketieteellisen osaamisensa lisäksi tunnettava sosiaalietuuksia koskeva lainsäädäntö ja lakien määrittämät kriteerit. Hän ei saa osallistua millään tavalla hakijan hoitoon eikä hoitosuhdetta saa syntyä. Ainutkertaisia, mutt a yhdenvertaisia hakemuksia Jokainen työkyvyttömyyseläkkeen hakija on ainutkertainen. Samalla kaikkien hakijoiden on oltava keskenään yhdenvertaisia. – Suomessa on noin 22 000 työikäistä lääkäriä. Jos hoitava lääkäri päättäisi työkyvyttömyyseläkkeestä, päätöksenteossa linjat eroaisivat toisistaan ehkä paljonkin. Päätöksenteko ei olisi tasapuolista, Kivekäs sanoo. – Keskitetympi päätöksenteko on yhdenvertaisempaa. Kelassa ja eläkeyhtiöissä tiedetään, millaisia päätöksiä vastaavissa tilanteissa on aikaisemmin tehty ja seurataan, millaisia päätöksiä muutoksenhakuelimet tekevät. Reitti_3_2018.indd 17 Reitti_3_2018.indd 17 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 18 Reitti 18 Y ritystoiminnan aloittava henkilö on tähän saakka joutunut työttömyyskassalta päivärahaa hakiessaan monenlaisen selvittelyn eteen. Ensimmäinen selvitettävä seikka on yleensä yritystoiminnan kesto ja sen laajuus, sillä molemmilla on vaikutusta oikeuteen saada ansiopäivärahaa. Sivutoimiselle yrittäjälle tai itsensä työllistäville päiväraha voidaan maksaa soviteltuna (yritys)tulot huomioiden. Päiväraha voidaan maksaa soviteltuna myös silloin, kun henkilö työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään yhdenjaksoisesti enintään kahden viikon ajan. Työttömyyskassa toteaa työjakson keston hakijan ilmoituksen tai muun saatavilla olevan selvityksen, kuten toimeksiantosopimuksen perusteella. Yritys toiminnan katsotaan kestävän yli kaksi viikkoa jos toimeksiantosopimus on laadittu palvelun tilaajan kanssa yli kahden viikon ajalle, vaikka työtä ei olisikaan tehty jokaisena päivänä, jona sopimus on voimassa. Jos työn kesto ei ole kahta viikkoa pidempi, voidaan päivärahaoikeus ratkaista suoraan työttömyyskassassa. Sen sijaan siinä tapauksessa, kun päivärahan hakija työllistyy yrittäjänä yli kahden viikon ajan, pyytää työttömyyskassa Tyött ömyyskassa Ansiopäiväraha ja yritt äjyys TEKSTI SARA MALINEN, etuuskäsitt elijä Tyött ömyysturvassa henkilö katsotaan yritt äjäksi, jos hän tekee ansiotyötä olematt a varsinaisessa työtai virkasuhteessa tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Satunnainen työ, jota ei tehdä työsuhteessa ansainta tarkoituksessa, lasketaan myös yritystoiminnaksi. työvoimapoliittisen lausunnon yritystoiminnan pääja sivutoimisuudesta TE-toimistosta, mikäli yritystoiminta on aloitettu palkkatyösuhteen aikana. Työttömänä aloitetusta yritystoiminnasta ei pyydetä lausuntoa ensimmäisen neljän kuukauden aikana 1.1.2018 lähtien. Yritystoiminnan katsotaan alkavan aikaisintaan silloin, kun tuotannollinen tai taloudellinen toiminta alkaa. Aloittamisajankohtaa voidaan tulkita myös erilaisten rekisterimerkintöjen avulla, kuten arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri tai Verohallinnon työnantajarekisteri. Jos henkilö on ollut samanaikaisesti palkkatyössä kokoaikaisesti, päätoimisen yritystoiminnan katsotaan alkaneen vasta palkkatyön päätyttyä. Yritystoimintaa pidetään sivutoimisena yleensä silloin, kun sitä on harjoitettu kokoaikatyön ohella vähintään kuuden kuukauden ajan. Erilaisia yritt äjiä tyött ömyysturvan näkökulmasta Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä tarkoittaa henkilöä, joka tekee työsuorituksia toimeksiantosopimusten perusteella siten, että työsuoritus muistuttaa sen epäitsenäisen luonteen takia palkansaajana tehtävää työtä. Yksityinen elinkeinonharjoittaja harjoittaa toimintaa omissa nimissään ja Reitti 18 Reitti_3_2018.indd 18 Reitti_3_2018.indd 18 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 19 Reitti 19 omistaa toimintaansa liittyvän omaisuuden yksityishenkilönä. Hän ei omista yritysomaisuutta tai harjoita toimintaa minkään oikeushenkilön (esim. Oy, Ky) kautta. Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla voi olla toiminimi tai hän voi työskennellä esimerkiksi laskutuspalveluyrityksen kautta aivan kuten palkansaajaan rinnastettava yrittäjäkin. Yrittäjän perheenjäsenet täyttävät yrittäjämääritelmän työskennellessään yrityksessä. Pelkästään omistaminen tai sukulaisuussuhde eivät tee kenestäkään yrittäjää. Yrittäjäksi katsotaan yrityksen osaomistaja tai perheenjäsen, jos hän omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheenjäsenensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa. Tai jos hän tai perheenjäsen omistavat vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee työntekijänä. Yritt äjän asemaan vaikutt avat lakimuutokset 1.1.2018 alkaen Työttömyysturvalakia muutettiin vuoden alussa siten, että työttömänä aloitetun yritystoiminnan pääja sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Tällä lakimuutoksella on haluttu madaltaa kynnystä aloittaa yritystoiminta ja toisaalta nopeuttaa päivärahahakemusten käsittelyä, sillä TE-toimiston ei tarvitse heti tutkia yriReitti 19 tystoiminnan laajuutta vaan ainoastaan todeta sen alkamispäivä. Työtön voi saada ansiopäivärahaa ainakin neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloitettuaan. Yritystoiminnan tulot vähentävät tänä aikana ansiopäivärahan määrää. Lisäksi yritystoiminnan aloittanut on ensimmäisen neljän kuukauden aikana velvollinen vastaanottamaan TE-toimiston tarjoamaa työtä tai koulutusta ja voi näistä kieltäytyessään saada karenssin. Jos yritystoiminta katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa. Pidempikestoista sivutoimista yritystoimintaa harjoittavien yritystulot sovitellaan viimeksi vahvistetun verotuspäätöksen perusteella. Lyhytkestoisen yritystoiminnan tulot pyritään sovittelemaan ansaintaperiaatteen mukaisesti. Juuri aloitetun pidempikestoisen yritystoiminnan työtulot huomioidaan päivärahan hakijan toimittamien tuloselvitysten perusteella. Yrittäjänä työskentelemällä voi myös täyttää aktiivimallin edellyttämän aktiivisuusedellytyksen, jos henkilö ansaitsee yritystoiminnassa 65 maksupäivän mittaisen tarkastelujakson aikana yhteensä vähintään 23 % yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta ansiosta (241 euroa vuonna 2018). Päätoiminen yritt äjä Yritystoiminta ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Näin ollen jos palkansaajakassan jäsen ryhtyy harjoittamaan päätoimista yritystoimintaa, kannattaa hänen liittyä yrittäjäkassan jäseneksi. Yrittäjäkassaan voi liittyä, kun ottaa yrittäjäntai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (YEL, MYEL). Vakuutuksen vuositulo on vähintään 12 576€ (vuonna 2018). Ansiopäivärahaan on oikeus yrittäjällä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 kk ajan ja täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenenä 48 kk kuluessa. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyneelle kuuluu niin kutsuttu jälkisuoja-aika. Tämä tarkoittaa, että hänelle voidaan työttömyyden aikana maksaa ansiopäiväraha palkansaajana kertyneen työssäoloehdon perusteella, jos yrittäjän työssäoloehto ei ole täyttynyt ja yritystoiminnan aloittamisesta on kulunut alle 18 kuukautta. Yritystoiminnan aloittanut voi jäädä tämän 18 kuukauden ajaksi palkansaajakassan jäseneksi tai siirtyä yrittäjäkassaan. Huomattavaa on kuitenkin, että yrittäjän työssäoloehto ei kerry palkansaajakassassa. Reitti_3_2018.indd 19 Reitti_3_2018.indd 19 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 20 e Re Re Re Reee R Re Re Re Re Re Re Re R R R R R R R R R R Re Re Re Re R R Re Re Re R R R R Re Re R R R R Re Re Re R R R Re R R Re R R R Ree R R R R Re R Re Re Re Re R R R Re R Re Re R Re R R Ree Reeeee R R R Ree R R Reee R Reit it it iiiiiiiitt iiiiiiiiiiiiiiiiitti ti ti tttt 222220 20 20 22220 20 220 20 20 20 20 222 Vapaalla Eläimet eloon HARRASTUS Huovutus | NIMI Jaana Kanerva | MILLOIN Tunti pari illassa | MOTTO Huovutett u sydän on lämmin TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti 20 huovutuksell a Työsuojeluvaltuutett u Jaana Kanerva teki surutyötä huovutt amalla edesmenneen suomenhevosensa. Taidonnäyte voitt i paikallisen käsityökilpailun. Reitti_3_2018.indd 20 Reitti_3_2018.indd 20 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 21 Reitti 21 21 Reitti 21 J aana Kanerva asuu metsätilalla Enon Majoinvaaran kylässä viidenkymmenen kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Maastoratsastuksen, metsästyksen ja eräharrastuksen lisäksi Kanervan vapaa-aika kuluu huovutuksen parissa. Tossut, kintaat ja kaulahuivit ovat saaneet seurakseen joukon maatiaiskotieläimiä, joista Kanerva luo hämmästyttävän ilmeikkäitä ja eläviä. – Omasta pihapiiristä löytyy malleja moniin eläimiin. Huovutus on tullut siinä sivussa eläinharrastusten myötä. Ideat huovutustöihin ponnahtaa pihapiirin lisäksi ystäviltä ja tuttavilta. Moni on halunnut muiston omasta lemmikistä. Viime aikoina Kanerva on huovuttanut kyyttölehmiä, suomenlampaita, suomenpystykorvia, lapinkoiria ja maatiaiskissoja. Pielisjokiseutu-lehden käsityökilpailun viime marraskuussa voittanut suomenhevonen Ensi Ajatus rekineen on Kanervalle erityisen tärkeä ja läheinen. Upea taidonnäyte on hieno kunnianosoitus 110-vuotiaalle suomenhevoselle ja vanhalle ystävälle. Hevosen huovuttamiseen meni aikaa 150 tuntia. Ensi Ajatus on kauttaaltaan villaa, vain aisoissa on rautalankaa. – Se oli semmoinen kaveri, joka oli vaihtanut omistajaa monta kertaa, kun eivät sillä pärjänneet. Ajoin 17 vuotta meidän kaikki polttopuut tällä hevosella. Ensi Ajatus jouduttiin lopettamaan, kun se tuli sokeaksi 25-vuotiaana, Kanerva kertoo. Neulalla, saippualla ja vedellä Huovutuksessa erilaisia tekniikoita on niin paljon kuin mielikuvitusta löytyy. Kanerva käyttää töissään suomenlampaan villaa, joka karstataan kehräämöllä ennen huovutusta. – Villassa on kuituja ja kun villaa lähdetään muokkaamaan, kuidut menee limittäin ja lomittain ja ne tiivistyvät. Näin siitä saa vahvaa huopaa, jota voi käyttää moniin eri tarkoituksiin. Eläinten pienoismallit Kanerva tekee neulahuovutustekniikalla, jossa työvälineenä käytetään terävää huovutusneulaa. Neulahuovutuksessa villan kuidut kiinnittyvät toisiinsa huovutusneulalla pistelemällä, jolloin villa huopuu itsestään ilman saippuaa ja vettä. – Se on hirveän hidasta ja aikaa vievää hommaa. Eläinhahmo lähtee muotoutumaan pienestä mytystä kerros kerrokselta. Lopuksi muotoilen, katson jostain kuvasta vähän mallia, miltä esimerkiksi hirvi näyttää. Sitten siinä täytyy tietenkin taiteilijan omaa näkemystä olla vähän mukana, ilmettä ja muuta. Isommissa töissä Kanerva käyttää perinteistä hierontatekniikkaa, jossa saippualla liukastettua villaa huovutetaan kerros kerrokselta. Vedellä ja saippualla huovutetaan tilantarpeen vuoksi yleensä kesällä ulkona. Hevonen avuksi Jaana Kanerva sai kipinän harrastukseensa 20 vuotta sitten naapurikylältä Pyytivaaralta. Kylällä oli kehräämö, jossa tehtiin huovutusvillaa ja järjestettiin kursseja. Nyt Kanerva opettaa itsekin huovutusta eri kylätapahtumissa ja kerhoissa. Ensi heinäkuussa Enon Sikrevaaran leirikeskuksessa on mahdollisuus tutustua Kanervan vetämänä hevoshuovutukseen, jossa hevosen ja ponin avulla huovutetaan villasta suuria huopatöitä, mm. seinävaatteita, tuolinpäällisiä ja peittoja. Hevoshuovutus on peräisin Mongoliasta, jossa asumuksina käytettävien jurttien päälliset ovat huovutettua villaa. Karstattu ja karstaamaton villa asetellaan kerroksittain kankaan päälle, ja kääritään pressun sisään rullaksi. Hevonen vetää rullaa, ja liike huovuttaa suurenkin työn pienemmällä vaivalla. Huovutusta on tehty kesällä myös Joensuun osaston puuhapäivillä osaston mökeillä. – Puuhapäivän puitteissa on tarkoitus tuoda enemmänkin jäsenten harrastuksia esille. Siellä on ollut huovutusta, lapsille poniratsastusta ja askartelua. Yhdessä tämä on paljon kivempaa. Jaana Kanervan upeita huovutustöitä voi ihastella HepoVillan Facebook -sivuilla. JUHA PÖYRY Jaana Kanervan huovutett uja maatiaiskotieläimiä on esillä toukokuussa Mikkelissä Urpolan Luontokeskuksessa. Reitti_3_2018.indd 21 Reitti_3_2018.indd 21 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 22 Ikäjohtaminen lisää työhyvinvointia Työurien pidentämisen paineet ovat lisänneet keskustelua ikäjohtamisesta. Ikäjohtaminen ei kuitenkaan tarkoita vain iäkkäämpien, vaan myös kaikenikäisten työntekijöiden johtamista heidän toiveidensa, tarpeidensa ja elämänvaiheensa mukaan. TEKSTI MATLEENA KANTOLA KUVAT HANNA KAUPPINEN T arve ikäohjelmaan nousi esille PAUn viimeisimmässä liittokokouksessa. Ikäohjelmaa valmistelevan työryhmän tavoitteena on miettiä, mitä liitto voi tehdä oman ikäohjelman aloittamisen hyväksi. Työryhmän aikomuksena on myös tehdä asiasta esitys PAUn liittohallitukselle. – Liitto ei voi tehdä ikäohjelmaa Postille tai muulle alalla toimivalle yritykselle. Sen sijaan voimme esimerkiksi käynnistää neuvottelut ikäohjelmasta työnantajapuolen kanssa ja asettaa neuvottelutavoitteita, joissa ikäohjelman sisältöjä on huomioitu, kertoo työympäristövaliokunnan puheenjohtajana toimiva työsuojeluvaltuutettu Marko Koivumäki. Työterveyslaitoksella puhutaan ikäjohtamisen sijaan työurajohtamisesta, jossa pyritään tunnistamaan kunkin työntekijän henkilökohtainen osaaminen, elämäntilanne ja voimavarat sekä tuen tarve. Kun työntekijä kokee pystyvänsä hallitsemaan omaa uraansa, hän voi toteuttaa paremmin sekä omia että organisaation tavoitteita. – Olemme kehittäneet yhteistyössä organisaatioiden kanssa erilaisia vertaisryhmämenetelmiä, joilla eri-ikäisiä työntekijöitä voidaan tukea heidän työuransa eri vaiheissa. Työuran loppupäässä on erityisen tärkeää, että työntekijä uskoo osaamiseensa ja ammattitaitoonsa ja haluaa jatkaa mahdollisimman pitkään töissä, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen sanoo. PAUn työryhmän suunnittelemasta ikäohjelmasta löytyisi senioriohjelman lisäksi omia kohtia muissa elämäntilanteissa oleville, kuten työn ja perheen yhdistämistä pohtiville lapsiperheille. – Esimerkiksi kuuden aamuvuorot voivat olla rankkoja yksinhuoltajaäidille, jonka pitää viedä uniset lapset päiväkotiin lumisohjossa ennen työvuoron alkua, Koivumäki sanoo. Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä voidaan puolestaan ylläpitää erilaisilla järjestelyillä, kuten helpottamalla tehtäviä erilaisin apuvälinein tai muuttamalla postinjakajien reittiä. Reitti_3_2018.indd 22 Reitti_3_2018.indd 22 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 23 Abloyn ikämestarit pysyvät kunnossa Abloyn ikämestarimalli on yksi esimerkki onnistuneesta ikäohjelmasta. Abloyn työntekijöiden ikärakenne oli vuosituhannen vaihteessa henkilöstöjohtaja Satu Krohnsin mukaan ”kaksikyttyräinen kameli”. – Meillä oli paljon eläkeikää lähestyviä työntekijöitä, kuoppa välissä ja sitten taas runsaasti nuorempia ihmisiä. Olimme huolissamme siitä, miten osaamisen käy, kun paljon samanikäisiä ihmisiä oli oletettavasti lähdössä eläkkeelle samaan aikaan, Krohns sanoo. Abloyssa lähdettiin hakemaan omaa ikäohjelmamallia. Alussa ohjelmalle oli parin vuoden kokeilujakso. Yhtiön johto päättää yhä vuosittain ohjelman jatkosta, rakenteesta ja sisällöstä. Abloyn ikäohjelman piirissä olevia 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä kutsutaan ikämestareiksi. Kun työntekijä täyttää 60 vuotta, hän alkaa ansaita ikävapaita. Ikävapaat ovat ylimääräisiä vapaita, joiden tarkoitus on tukea palautumista työvuoden aikana. Edellytyksenä ikävapaiden saamiselle on, että henkilö on osallistunut kuntotestiin vuosittain. Testin avulla työntekijä pysyy tietoisena siitä, vaikuttaako ikääntyminen omaan fyysiseen kuntoon. – Kuntotestissä voi saada ammattilaiselta ohjausta ja neuvontaa kuntoiluun liittyvissä asioissa. Testin tulos tulee vain työntekijälle itselleen, eikä työnantaja kerää testituloksia.Tällä hetkellä 60-vuotias saa neljä ikävapaata kalenterivuodessa. Ikävapaat lisääntyvät päivällä per kalenterivuosi kunnes henkilö on täyttänyt 65 vuotta. 65 ikävuodesta eteenpäin ikävapaat pysyvät yhdeksässä päivässä. Kun Abloyn työntekijät eivät eläköityneet heti ensimmäisellä mahdollisella hetkellä, eläkkeelle siirtymisessä tuli hajontaa. Myös korkeampien ikäryhmien tukija liikuntaelinsairaudet sekä muut sairauspoissaolot ovat vähentyneet ohjelman myötä. Ohjelman alussa esimiehiä valmennettiin ikääntymisen vaikutuksista. Lisäksi koko henkilökuntaa infottiin esimerkiksi siitä, mikä ero on varttuneemman ja nuoremman ihmisen töistä palautumisella. Ikämestareiden kunnia-asia on siirtää omaa osaamistaan nuoremmilPAUn työryhmän suunnitt elemasta ikäohjelmasta löytyisi senioriohjelman lisäksi kohtia myös muissa elämäntilanteissa oleville, kuten työn ja perheen yhdistämistä pohtiville lapsiperheille. le työntekijöille. Osaamisen siirto toimii myös toisinpäin, kun nuoremmat työntekijät opettavat esimerkiksi tietotekniikkataitoja vanhemmille työntekijöille. Aluksi työyhteisöä mietitytti, miten työt hoidetaan kun osa työntekijöistä on ikävapailla. Ikävapaat ovat kuitenkin auttaneet työntekijöitä palautumaan töistä, tuoneet ikämestareille uutta energiaa ja auttaneet koko työyhteisöä. Muita työntekijöitä ei ole unohdettu. – Ikäohjelma kääntyy itseään vastaan, jos toiset saavat etuja ja toiset taas eivät mitään. Meillä on koko henkilöstölle liikuntaja kulttuurietuuksia sekä vahva työterveyshuolto. Saarioisten seniorit siirtävät osaamistaan nuorille Pitkät työurat ja työsuhteisiin sitoutuminen ovat olleet tyypillisiä Saarioisten Sahalahden tehtaalla. Sahalahti halusikin valmistautua suurten ikäluokkien eläköitymiseen. – Idea oli siinä, miten saamme 40 vuotta maksalaatikkoa paistaneen Ritvan osaamisen ja hiljaisen tiedon siirrettyä seuraavalle sukupolvelle, Sahalahden tehtaanjohtaja Anu Lempinen sanoo. Sahalahden tehtaalla päätettiin vuonna 2004 aloittaa senioriohjelma, joka on sittemmin laajentunut myös muille Saarioisten tehtaille. Senioriohjelmaan pääsevät 55 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti viisi vuotta yhtiön palveluksessa. Senioriohjelmassa on keskeistä, että työntekijän toiveita kuunnellaan. Esimerkiksi työntekijää kierrätetään mahdollisimman vähän tuotantolinjalla, jos hän niin haluaa. Lisäksi pyritään siihen, ettei seniorin tarvitse tehdä kolmivuorotyötä. Myös vuorotteluvapaiden hakemisessa seniori pyritään asettamaan etusijalle. – Jos seniori siirtyy keveämpään työhön, emme lähde muuttamaan palkan kiinteää osaa, mutta muuttuvia osia muutetaan. Meillä kertyvät palvelusvuosipalkkiot ja lomarahat voi saada vapaina lomasesonkien ulkopuolella. Lisäksi työterveyslääkärin suosittelema fysikaalinen hoito korvataan osittain. Sahalahden senioriohjelma sai vuonna 2010 työelämäpalkinnon. Palkintosummalla kehitettiin paikallista työhyvinvointitoimintaa, kuten kohdennettuja ja ohjattuja liikuntaryhmiä työkyvyn ylläpitämiseen. PAUn työryhmä suunnittelee ikäohjelmaa, jossa voitaisiin myös tarjota erilaista koulutusta työntekijöille. Liiton verkkosivuilla voisi olla ikäohjelmalle omat intrasivut, josta löytyisi lisätietoa esimerkiksi kuntoutuksesta, eläköitymisestä tai Kelan tuista eri elämäntilanteissa. Myös työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten koulutuksella voitaisiin parantaa työntekijöiden edunvalvontaa. – Olennaista on nyt laatia riittävän rajattu mutta kokonaisvaltainen ikäohjelmapaketti. Jos työnantaja on halukas lähtemään keskusteluun ikäohjelmasta ja kokee sen hyödylliseksi, meillä on win-win-tilanne, Koivumäki kiteyttää. – Ei se Lasse Virénkään enää maailmanennätyksiä juokse, veistelee postinjakaja Seppo Pantt ila. Kuusikymppinen Pantt ila on huomannut, ett ä työn tekeminen on iän myötä hidastunut. Kasausapu voisi toisinaan kelvata, jott a reitille pääsisi vähän aikaisemmin. Joskus joku voisi jakaakin jonkun lohkon, ett ei ikäihmisillä menisi ylitöiksi. Pantt ilaa kuitenkin arvelutt aa, kuka sellaisen lisätyön tekisi, kun nuoremmilla työkavereillakin on jo töitä riitt ämiin. Reitti_3_2018.indd 23 Reitti_3_2018.indd 23 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 24 Muutt uva työ Datatalous ja tekoäly TEKSTI IDA NUMMELIN KUVA ISTOCKPHOTO Reitti 24 D igitaalinen teknologia vaikuttaa yhä laajemmin niin yksityiskuin työelämässäkin. Verkkokauppa, älylaitteet ja sosiaalinen media ovat jo arkipäivää samoin kuin työnantajan suorittama tiedonkeruu ja valvontakin. Kaiken tämän keskiössä on data, jota jaamme, ripottelemme ja luovutamme lähes kaiken toimintamme yhteydessä. Google-haut, puhelinsovellukset, kanta-asiakaskortit ja viranomaisten rekisteritiedot ovat kaikki osa yksityishenkilöinä jättämäämme datajalanjälkeä. Datajalanjälki seuraa meitä myös työelämään. Ansioluettelot, suoriutuvuusraportit ja kehityskeskustelut kasvattavat tuota jälkeä omalta osaltaan. Vähän kuitenkaan tiedetään siitä, miten työnantajat käyttävät työntekijöistään keräämäänsä tietoa. Tiedon keruun, käytön ja käsittelyn oikeudenmukaisuutta ei ole tarkasteltu riittävästi työntekijän näkökulmasta ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Data – uusi kulta Data on nousemassa yhdeksi maailman arvokkaimmista resursseista ja siitä puhutaankin sekä uutena kultana että uutena öljynä. Tämän hetkisten arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä data muodostaa globaalista bruttokansan tuotteesta 15–20 prosenttia. – kuinka varmistaa työntekijöiden oikeudet uudessa datamaailmassa? Datatalous on läsnä jo lähes kaikilla elämän osa-alueilla ja työn antajat hallinnoivat suuria määriä työntekijöitään koskevaa tietoa. Kansainvälinen ay-liike näkee, ett ä on aika ryhtyä toimiin työntekijöiden tietoja yksityisyydensuojan turvaamiseksi sekä työelämän valtasuhteiden tasapainon säilytt ämiseksi. Suurin osa maailman datasta on teknologiajättien kuten Googlen, Amazonin ja Facebookin käsissä. Ison osan tästä datasta nämä teknologiajätit myös saavat täysin ilmaiseksi hyödyntämällä ihmisten jälkeensä jättämää datajalanjälkeä. Esimerkiksi Facebookille monet meistä antavat päivittäin paljon tietoa itsestään täysin huomaamattaan ja vapaaehtoisesti – harva meistä kuitenkaan pysähtyy miettimään, mihin kaikkea antamaamme tietoa käytetään ja kuka sen tiedon lopulta omistaa. Monet maat, joissa hallinnon digitalisaatio on jo pitkällä, ovat lähteneet etsimään vastauksia ja ratkaisuja datan omistamisen kysymyksiin ja ongelmiin. Japanissa valmistellaan julkisesti hallinnoituja datapankkeja, jotka tuovat ihmisille apua siinä, mitä dataa he haluavat antaa yritysten käytettäväksi. Virossa taas pyritään lainsäädännön kautta tukea ihmisten mahdollisuutta hallinnoida dataa, jota heistä on olemassa. Valitettavan monet maat kuitenkin ovat jääneet jälkeen datatalouden kehityksessä eikä niillä ole keinoja tukea kansalaisiaan oman datansa hallinnoinnissa tai edes siinä, että ihmisillä olisi mahdollista saada tietoonsa, mitä dataa heistä ylipäänsä on kerätty. Tekoäly valtaa alaa työpaikoilla Tekoälyhän ei ole mikään uusi ilmiö – ensiaskeleensa se otti jo 50 vuotta sitten. Digitalisaation myötä tekoäly on noussut kuitenkin aivan uudelle tasolle erityisesti koneellisen oppimisen myötä. Kun tekoäly mahdollistaa järjestelmien kehittymisen ilman varsinaista ohjelmointia, pystytään dataa käyttämään hyödyksi huomattavasti tehokkaammin kuin aikaisemmin. Tekoälyä tuodaan työpaikoille sekä tukemaan että korvaamaan työntekijöitä. Hoitoalalla on jo paljon esimerkkejä siitä, kuinka tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntämällä voidaan tukea työntekijöiden työtä ja työssä jaksamista. Toisaalta kuitenkin on arvioitu, että automatisoimalla voitaisiin suorittaa nopeammin ja tehokkaammin 50 prosenttia nykytyöstä. Reitti_3_2018.indd 24 Reitti_3_2018.indd 24 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 25 Reitti 25 Työntekijöiden turva ja oikeudet datataloudessa 10 periaatett a 1) Työntekijöillä tulee olla pääsy ja määräysvalta kaikkeen heistä kerätt yyn dataan. 2) Datan käsitt elyyn pitää sisällytt ää kestäviä turvallisuusmääräyksiä. 3) Datan keruussa tulee noudatt aa datan minimalisoinnin periaatett a. 4) Datan käsitt elyn tulee olla läpinäkyvää. 5) Yritysten tulee kaikessa toiminnassaan noudatt aa yksityisyyden suojaan ja perusoikeuksiin liitt yvää lainsäädäntöä. 6) Työntekijöillä tulee olla oikeus saada tietoonsa heistä kerätystä datasta johdett ujen päätösten perusteet. 7) Biometrisen datan keruuta tulee vältt ää. 8) Työntekijän sijainnin paljastavien välineiden käytölle tulee luoda säännöt. 9) Datan hallinnointia varten tulee perustaa yrityskohtaiset hallintoelimet. 10) Kaikki yllä mainitt u tulisi viedä työehtosopimuksiin. Eett inen tekoäly 10 periaatett a 1) Järjestelmien tulee olla läpinäkyviä. 2) Järjestelmiin tulee sisällytt ää ”Eett inen musta laatikko”. 3) Tekoäly tulee valjastaa palvelemaan ihmiskuntaa ja ympäristöä. 4) Tekoälyn käytön tulee olla ihmisen hallinnassa. 5) Tekoälyn syrjivä käytt ö tulee estää. 6) Tekoälyn luomat hyödyt tulee jakaa mahdollisimman laajasti koko ihmiskunnalle. 7) Tekoälyyn siirtymisessä tulee varmistaa perusoikeuksien ja -vapauksien toteutuminen. 8) Tekoälylle tulee luoda maailmanlaajuinen hallintajärjestelmä. 9) Robott ien vastuullisuus tulee kieltää. 10) Tekoälyn käytt öä aseteollisuudessa tulee rajoitt aa. Tarkemmin näihin UNI Global Unionin vuonna 2017 laatimiin periaatt eisiin voi tutustua osoitt eessa www.thefuturewoldofwork.org. Työelämässä tekoälyä hyödynnetään paljon myös henkilöstöhallinnossa muun muassa rekrytointien, yt-neuvotteluiden ja organisaatiouudistusten sekä tehokkuusarviointien yhteydessä. Monet henkilöstöhallinnon prosesseista onkin jo mahdollista automatisoida, mikä tarkoittaa sitä, että monessa kohtaa inhimillinen harkinta ja pohdinta jäävät prosessista pois. Kansainvälinen ay-liike tekee tärkeää selvitystyötä Kansainvälinen ay-liike katsoo, ettei aikaa ole hukattavaksi, kun kyseessä ovat työntekijöiden oikeudet omaan dataansa. Kansainvälinen ay-järjestö UNI Global Union on paneutunut datatalouden ja tekoälyn teemoihin yhtenä järjestön toiminnan painopisteistä. UNI Global Unionin tavoitteena on, että sekä työntekijöillä että ammattiliiton edunvalvojilla olisi mahdollisuus päästä käsiksi dataan, jota työnantaja heistä kerää; vaikuttaa siihen, muokata ja tarvittaessa poistaa sitä. Järjestö tekee työtä edistääkseen kansainvälisten standardien luomista työntekijädatan läpinäkyvän keruun, käsittelyn ja käytön varmistamiseksi. Tähän työhön UNI Global Union toivoo myös kansallisten ammattiliittojen ryhtyvän. Tekoälyn ja datan käytön läpinäkyvyys korostuvat, kun henkilöstöhallinnon prosessit automatisoituvat. Ilman pääsyä tai oikeutta omiin tietoihinsa ja siihen, mihin järjestelmät perustavat päätöksensä ja ratkaisunsa jäävät työntekijät auttamatta alakynteen. Tästä syystä on tärkeää korostaa sitä, että tekoälyä käytettäessä ihmisten pitäisi aina olla sekä osallisena että vastuullisena tekijänä – myös tässä ammattiliittojen rooli nousee keskiöön. UNI Global Unionin mukaan kansallisen ja kansainvälisen ay-liikkeen tulee työskennellä aktiivisesti työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi myös datataloudessa. Näin voidaan estää uuden merkittävän epäsuhdan muodostuminen työnantajan ja työntekijän välisiin voimasuhteisiin. Reitti_3_2018.indd 25 Reitti_3_2018.indd 25 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 26 Postimuseo etsii vanhoja valokuvia Haluatko lahjoittaa Postimuseolle postiin liittyviä paperikuvia tai digikuvia täysine käyttöoikeuksineen? Kuvia voi lähettää joko skannattuna osoitteeseen helena.kuczka-kattainen@postimuseo.fi t ai osoitteella Postimuseo, Häkiläpolku 3, 33100 Tampere. Museo skannaa paperikuvat ja palauttaa ne omistajan niin halutessa. Liitä kuvan mukaan tietoja kuvasta: mihin kuva liittyy, missä ja milloin se on otettu ja keitä kuvassa esiintyy. Myös laajempi kuvaan liittyvä tarina on tervetullut. Muista kertoa myös omat yhteystietosi. Lisätietoja antaa Postimuseon kuva-arkistosta Helena Kuczka-Kattainen, puh. 0400 697 224. Sanoma Media Oy on irtisanonut sanomalehtien varhaisjakelusopimuksen Postin kanssa Keravan, Järvenpään, Pornaisten, Kellokosken, Hyvinkään, Hyrylän ja Jokelan alueilla. Tämä tarkoittaa yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista Postissa alueiden varhaisjakeluhenkilöstön osalta. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat yhteensä 105 varhaisjakajaa. Henkilöstövaikutukset täsmentyvät neuvottelujen edetessä. Posti jakaa Sanoma Median julkaiseman Helsingin Sanomat nykyiseen tapaan Keravalla 11. kesäkuuta asti, Tyött ömyys ajaa eläkkeelle Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus paljastaa, ett ä tyött ömyys kasvatt aa riskiä joutua eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää merkitt ävästi. Ekonomisti Satu Nivalainen ja erikoistutkija Noora Järnefelt tarkastelivat yli 50-vuotiaidenpalkansaajien eläkkeelle siirtymistä ETK:n rekisteritiedoista vuosilta 2005–2013. Tutkimus osoitt aa, ett ä yli 50-vuotiaina koett u tyött ömyys vaikeutt aa huomatt avasti mahdollisuuksia jatkaa työmarkkinoilla vanhuuseläkeikään asti. Tutkimuksessa seuratuista miehistä joka neljäs oli kokenut tyött ömyytt ä ja naisista taas joka kuudes. Vaikka naisista harvempi oli kokenut tyött ömyyttä, heidän kohdallaan eläköitymisriski oli miehiä suurempi. Naisilla tyött ömyys nimitt äin nelinkertaistaa varhaisen eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyden, kun miehillä vastaavasti todennäköisyys kolminkertaistuu. Ott eita työelämästä YT-neuvott elut alkoivat varhaisjakelussa Keski-Uudellamaalla Järvenpäässä 13. elokuuta asti ja muilla listan alueilla 3. joulukuuta asti. Sanoma tiedottaa alueiden muuttuvista jakelujärjestelyistä lehden tilaajille. Posti Palvelut Oy jakaa alueella Helsingin Sanomien lisäksi myös muita sanomalehtiä varhaisjakelussa. Palvelu jatkuu nykyiseen tapaan. Tilanteest a neuvotellaan lehtitalojen kanssa ja mahdollisista muutoksesta viestitään erikseen. Posti hoitaa jatkossakin Helsingin Sanomien jakelun pääkaupunkiseudulla ja osassa Uuttamaata. Lähde: Posti Reitti_3_2018.indd 26 Reitti_3_2018.indd 26 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 27 Perehdy eläkeasioihin työeläkekoulussa! Työeläkevakuuttajat TELA ry järjestää pitkin vuotta alueellisia maksuttomia työeläkekouluja, joissa paneudutaan selkokielisesti työeläkejärjestelmään sekä ajankohtaisiin eläkeasioihin. Työeläkekoulut keväällä 2018: • Mikkeli 4.4. • Kouvola 11.4. • Vaasa 18.4. • Pori 25.4. • Maarianhamina 2.5. (ruotsinkielinen) Työeläkekoulut on tarkoitettu muun muassa palkansaajajärjestöjen luottamushenkilöille, aktiiveille sekä jäsenille. Jos eläkeasiat mietityttävät, laita oman alueesi koulutus jo kalenteriin! Ilmoittautua voit osoitteessa www.tela.fi/tyoelakekoulu. Verkko-ostoksille saman päivän pakett itoimitus kuutena päivänä viikossa Verkkokauppojen toimitusten nopeutuminen on kansainvälinen trendi, joka saavuttaa nyt myös Suomen. Suomalaiselle verkkokaupalle tarjoutuu etulyöntiasema, kun Posti avaa verkkokaupan saman päivän toimitukset kuutena päivänä viikossa. Syksyllä 2018 alkavan palvelun piirissä on ensin pääkaupunkiseutu, palvelualue laajentuu myöhemmin. Postin pakettipalveluista vastaavan johtajan Toni Laaksosen mukaan Posti mahdollistaa tällä palvelulla suomalaiselle verkkokaupalle etulyöntiaseman. – Suomalaisten verkkokauppainto on selvässä kasvussa. Suomalaiset kuluttajat haluavat verkkokauppaostoksilleen nopeat toimitukset ja paketin vaivattoman vastaanottotavan. Saman päivän toimitukset kuutena päivänä viikosta on yksi Postin palveluista, joilla haluamme tarjota nimenomaan suomalaiselle verkkokaupalle etulyöntiaseman, sanoo Laaksonen. Saman päivän toimituksen piirissä ovat verkkokauppaostokset, jotka asiakas on tilannut kello 12 mennessä. Nämä Postipaketit Posti kuljettaa vastaanottajilleen pääkaupunkiseudulla samana päivänä tilauksesta kuutena päivänä viikossa. Paketit toimitetaan esimerkiksi marketeissa, kauppakeskuksissa ja taloyhtiön omissa tiloissa oleviin Postin automaatteihin. Lähde: Posti Löntagaren har slutat utkomma som papperstidning – beställ nyhetsbrevet Fackcentralen FFC:s svenskspråkiga tidning Löntagaren har slutat utkomma i pappersform. Tidningen ersätt s av ett elektroniskt nyhetsbrev som utkommer varannan vecka. Nyhetsbrevet går inte automatiskt till alla som har fått Löntagaren, utan man måste själv beställa nyhetsbrevet på adressen www.lontagaren.? /nyhetsbrev. Nyhetsbrevet gratis. De senaste nyheterna om facket, arbetslivet och arbetsmiljön ? nns också i fortsätt ningen på lontagaren.? och på facebook.com/lontagaren. Posti Reitti_3_2018.indd 27 Reitti_3_2018.indd 27 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 28 PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Minna Koskinen, etuusvastaava Onko sinulla kysytt ävää? Vastine aiheett omaan varoitukseen Sain esimieheltäni varoituksen, joka on mielestäni aiheeton. Mitä voin tehdä? Varoituksen antamista koskevasta menettelystä sinänsä ei ole TES:ssa tai laissa määräyksiä. Lain mukaan riittää, että se annetaan. Suppeimmillaan se voi tarkoittaa sitä, että esimies kertoo työntekijälle suullisesti antavansa varoituksen. Työntekijä ei voi vaatia, että varoitusta varten pidettäisiin kuulemistilaisuutta, johon hän voisi pyytää avustajaa. Varoituksen aiheellisuutta ei voi saattaa erikseen tuomioistuimen ratkaistavaksi eikä aiheetonta varoitusta voi vaatia tuomioistuimessa peruutettavaksi. Varoituksen aiheellisuus tutkitaan vain, jos työnantaja joskus vetoaa siihen irtisanomisen yhteydessä ja itse irtisanominen riitautetaan. Tällaisen tilanteen varalta aiheettomana pitämäänsä varoitukseen kannattaa antaa vastine, jossa esittää oman perustellun näkemyksensä siitä, miksi varoitus on aiheeton. Vastineella voi jälkikäteen osoittaa, että työntekijä on pitänyt varoitusta aiheettomana. Joskus voi kulua pitkiäkin aikoja varoituksen ja mahdollisen irtisanomisen välillä. Tällöin asioiden muistiin palauttamiseksi voi olla hyvä, että oma näkemys on kirjattu vastineeseen. Vastine kannattaa antaa työnantajalle kirjallisesti vaikkapa sähköpostilla, jotta se on tarvittaessa jälkikäteen käytettävissä. Sisällöllisesti vastine voi olla aika suppea. Riittää, että siinä – toteaa pitävänsä varoitusta aiheettomana – perustelee mielipiteensä kertomalla, miten on käyttäytynyt ja miksi käytös ei ole ollut epäasiallista . Kuinka näytt ää syrjintä toteen? Meille palkattiin aluepäälliköksi Seppo Suosikki, vaikka tehtävää haki myös Pirita Pätevä. Mielestäni Pirita olisi ollut tehtävään paljon parempi, koska hän on kokenut. Seppo Suosikki taas ei osaa lukea eikä kirjoittaa ja hänen suullinen antinsa on huonompaa kuin papukaijallani. Epäilen, että Piritaa ei valittu tehtävään, koska hän on nainen ja aktiivinen osaston toiminnassa. Onko Piritaa syrjitty ja mitä voin asiassa tehdä? Lähtökohtaisesti työnantaja saa valita työntekijän vapaasti ja päättää itse, kuka on mieluisin, sopivin ja pätevin tehtävään. Tätä vapautta on kuitenkin rajoitettu. Valinta ei saa perustua syrjivään tekijään, kuten sukupuoleen, ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen tai ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Sen sijaan valinta on lainmukainen, jos valinta perustuu johonkin muuhun syyhyn kuin syrjivään tekijään, vaikka toinen henkilö olisikin esimerkiksi iäkäs ulkomaalainen. Ongelmallista syrjintäepäilyissä on se, että näyttötaakka on syrjintään vetoavalla. Hänen on näytettävä toteen kolme seikkaa: A) henkilö on asetettu huonompaan asemaan, B) huonompaan asemaan asetettu henkilö täyttää jonkun kielletyn syrjintäkriteerin ja C) valinta on johtunut nimenomaan tuosta syrjintäkriteeristä. On helppoa osoittaa, että Pirita Pätevä on ay-aktiivi ja hänet on asetettu huonompaan asemaan, koska häntä ei ole valittu tehtävään. Lisäksi pitäisi vielä pystyä osoittamaan, että nämä osat kytkeytyvät yhteen eli Pirita Pätevää ei ole valittu siitä syystä että hän on ay-aktiivi. Tämä voi olla vaikeaa. Päätös voidaan katsoa lailliseksi, jos Seppo Suosikki on työnantajan subjektiivisen näkemyksen mukaan parempi. Rajanveto on hiuksenhieno. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän osalta tasa-arvolaki helpottaa hieman syy-yhteyden näyttämistä. Henkilö, joka kokee tulleensa syrjityksi sukupuolensa perusteella, voi vaatia työnantajalta selvityksen valintaperusteista. Pirita Pätevä voi pyytää tuon selvityksen, jos pystyy omalta osaltaan kuvaamaan ja yksilöimään ominaisuudet, joiden mukaan hänellä on parempi ammattitaito ko. tehtävään. Kysyvälle vastataan Reitti_3_2018.indd 28 Reitti_3_2018.indd 28 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 29 Re Reit itti ti 29 29 Lähetä teksti: juha.poyry@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimimerkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. S a n a o n v a p a a Säällisestä palkasta taskurahaksi – näin se käy Reitti 29 P AUn puheenjohtaja Heidi Nieminen käsitteli eräässä kirjoituksessaan huonoa henkilöstöpolitiikkaa. Yhtenä esimerkkinä oli Postin varhaisjakelu, joka on erityisesti pääkaupunkiseudulla pantu järistyksen kouriin tänä vuonna. Jakajathan sysättiin tytäryhtiö Posti Palvelut Oy:hyn ja sitä myöten ammattiliitto TEAM:in noudattamaan työehtosopimukseen. Palkanheikennykset olivat työntekijöille merkittävän suuria tai järkyttäviä, tällaisella asteikolla mennään. Asian ydin on siinä, että samaan työhön on erilaisia työehtosopimuksia. Tämä on antanut Postille mahdollisuuden sinänsä loogiseen argumentointiin kriisissä olevan alan kilpailutilanteesta. Jakajien kannalta kiistämätön pointti on ansiotason romahtaminen. Palkat ovat ”joustaneet” alaspäin jo vuosia, nyt viedään vielä kertarysäyksellä jopa kymmeniä prosentteja. Omat tuloni lehdenjakajana kehittyivät 30 vuoden ajan jokseenkin normaalisti, vuoteen 2011 asti. Nyt näyttää siltä, että tuohon vuoteen verrattuna vuoden 2018 palkkakertymäni on kutistunut hulppeasti 48 prosenttia. Siinä on huumorissa repimistä. Työmäärässä ja työhön käytetyssä ajassa on tapahtunut yksi mainittava muutos, kun siirryttiin uuteen työvuorokiertoon. 7 työyötä ja 1 vapaapäivä muuttuivat muotoon 6+2. Muilta osin työmäärä ei ole vähentynyt. Lehtimäärien pienentyessä jakelureittejä on suurennettu. Toisin sanoen: sama työsuoritus mutta palkasta on hävitetty jopa puolet. Siitä henkilöstöpolitiikasta. Takuupalkkaosiot saatiin aikoinaan neuvoteltua niille kokeneemmille jakajille, joiden palkkaa uhkasi raju pudotus Postin silloisten toimenpiteiden johdosta. Nyt tuo leikkaus toteutetaan. Millaista on ollut Postin viestintä tähän liittyen? Takuupalkat on leimattu täysin epäreiluksi ja ansaitsemattomaksi erityiseduksi, jota on maksettu muka tekemättömästä työstä. Siis palkasta viedään puolet ja päälle herjataan vielä, että jakaja on saanut rahaa tyhjästä. Tähän Postin linjaukseen on englannin kielessä osuva ilmaus, to add insult to injury. Nykytodellisuudessa sanomalehdenjakaja jää usein ilman minkäänlaista palkkaa tekemästään työstä. Uusimmat piiriaikojen mittaukset on nimittäin tehty nuorten jalkojen ja ihanteellisten olosuhteiden mukaan. Sadesäällä, talvella tai missä tahansa viivyttävässä tilanteessa jakelusta ei voi suoriutua noiden aikojen puitteissa. Edellä olevat huomiot voi tietysti kuitata mielensäpahoittajan nurinaksi. Postialan syvällinen murros on tosiasia. Ei kuitenkaan ole kovinkaan kunniakasta se, miten lähes 400-vuotias perinnerikas yhtiö joitakin toimiaan tänä päivänä puolustelee. VELI-PEKKA SALMINEN Kekkosen aikana aloitt tanut lehdenjakaja Reitti_3_2018.indd 29 Reitti_3_2018.indd 29 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 30 Reitti_3_2018.indd 30 Reitti_3_2018.indd 30 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 31 Vuosien varrelta Kirja Reitti 31 Nuorissa oli tulevaisuus TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA PAUN ARKISTO M oni liiton n y k y i n e n aktiivi on saanut ay-kipinän liiton nuorisotoiminnan kautta. Postiliiton nuorisotoiminta käynnistyi vuonna 1976, kun Espoon Lepolammella järjestettiin osastojen nuorisovastaavien kokous. Kokouksen aloitteesta liittotoimikunta päätti perus taa nuorisojaoston, joka kirjattiin myös sääntöihin. Liiton ensimmäinen nuorisokurssi järjestettiin seuraavana vuonna Pyhätunturilla, johon osallistui 28 henkeä. Sittemmin nuorisotoiminnan moottorina on toiminut nuorisovaliokunta, joka on valittu neljäksi vuodeksi eli liittokokouskaudeksi kerrallaan. Vuosina 1993–97 Postiliitossa toimi poikkeuksellisen aktiivinen nuorisovaliokunta. Jukka Kalliokoskesta, Juha Torvisesta, Tero Kelkasta, Pauli Iltolasta ja Marko Koivumäestä tuli myöhemmin pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Pääluottamusmies Tero Kelkka muistelee blogissaan PAUn verkkosivuilla, kuinka nuorisovaliokunta haastoi silloista pääjohtaja Pekka Vennamoa Postin henkilöstöpolitiikasta. Vennamo oli liikelaitosuudistuksen jälkeen luvannut, ettei kenenkään tarvitse olla huolissaan työpaikkojensa puolesta. Toisin kuitenkin kävi. Yhtiöittämisen jälkeen moni määräaikainen sai lähteä. Vennamo joutui pian puolustuskannalle, kun aktiiviset nuoret pitivät asiasta meteliä eri tilaisuuksissa ja Postimieslehdessä. Pääjohtaja kutsui nuorisovaliokunnan Helsingin Postitalon 9. kerrokseen keskustelemaan, mistä kenkä puristaa. Entinen liikenneministeri ja ammattipoliitikko kohtasi liiton keltanokat. Liiton nuorisovaliokunta mallia 1993–97. Ylhäällä vasemmalta Jukka Kalliokoski, Juha Torvinen, Tero Kelkka, Juha Tuominen, Jussi Hämäläinen, Arto Brandt, valiokunnan sihteeri Seppo Kinnunen ja Pauli Iltola. Alhaalla vasemmalta Marko Koivumäki, Anna-Mari Vikman, Leena Laisi ja Lisbeth Rinne. Gösta ei jäänyt postiin Timo Kalevi Forss pureutuu Gösta Sundqvistin elämäkerrassa Leevi and the Leavingsin myytt iseen johtohahmoon. Espoossa vuonna 2003 vain 46-vuotiaana kuollut Sundqvist jätt i jälkeensä useita klassikkobiisejä, joista on tullut osa suomalaista sielunmaisemaa ja kansallista identiteett iämme. Mitä kuuluu Marja-Leena, Pohjois-Karjala, Teuvo maanteiden kuningas, Sopivasti lihava ja monet muut klassikot ovat kestäneet aikaa vuosikymmeniä ja saavat yhä uusia kuulijoita. Nerokkaiden sanoitusten ja sovitusten lisäksi tämä johtuu siitäkin, ett ä Gösta oli lauluissaan aina heikomman puolella. Riipaisevan tosia tarinoita laitapuolen kulkijoista, transvestiiteista, rikollisista ja päähän potkituista 19 albumissa riitt ää. Kuunnelkaa vaikkapa kappaleita Jos Helsinki on kaunis, Pimeä tie mukavaa matkaa tai Elina, mitä mä teen? Karheaa, mutt a kaunista. Gösta teki paljon muutakin. Yli 700 radiokuunnelmaa, valmensi jalkapallojoukkue Johanneksen Dynamoa, loi ratikkakuski Aarne Tenkasen yhdessä Kai ”Kaide” Järvisen kanssa, kirjoitt i pakinoita jne. Käsitt ämätt ömän tuott elias mies. Ja olihan Gösta töissä postissakin. Postin lajitt elukeskukseen Helsingin Ruskeasuolle marssi vuonna 1975 laiha pitkätukkainen nuorukainen, joka saatt oi käytt ää punaisia housuja tai saappaita. Meno postissa oli tuohon aikaan kosteaa, boheemia ja rentoa. Sundqvist tarkkaili postimiesten touhuja ja tallensi varmasti myöhempää käytt öä varten aineksia biiseihin ja kuunnelmiin. Onneksi Gösta ei jäänyt postiin töihin. Olisimme menett äneet aika paljon. JUHA PÖYRY Reitti_3_2018.indd 31 Reitti_3_2018.indd 31 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 32 G erontologia on nimenomaan vanhenemista tutkiva tiede. Tämä meitä eläkeläisiä läheltä koskettava aihe veti kokoussalin täyteen yhdistyksemme jäseniä. Olimme ensimmäinen yliopiston ulkopuolinen ryhmä, jolle professori Jylhä avasi tuoreen tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen mukaan eläköidymme tänä päivänä paremmassa kunnossa kuin samanikäiset 2000-luvun alussa. Siitä selviää myös, että 65–74 vuotiaiden määrä on kasvanut ja että 60-vuotiaana elinvuosia on edessä vielä noin 26 vuotta. Vanhenemisen laatu on kuitenkin paljolti kiinni meidän omasta toiminnasta. Siinä pelottaa eniten fyysinen haurastuminen ja terveyden heikkeneminen sekä aseettomaksi muuttuminen. Eläkeikä – uhka vai ilo? Gerontologian professori Maria Jylhä piti aiheesta eritt äin mielenkiintoisen esitelmän Pirkanmaan Posti-Tele -senioreiden tammikuun kuukausikokouksessa. Esitelmän aihe ja esityksen korkeatasoisuus saivat runsaasti kehuja kokouksen päätytt yä. Jylhän ”resepti” eläkeikää lähestyville ja meille jo siitä nauttiville oli hyvin selvä. Se perustui nimenomaan Gerontologian tutkimuskeskuksen ikääntymistä koskevaan tutkimukseen, joka oli kohdistunut terveisiin 60–65 vuotiaisiin. Tutkimukseen osallistuneista 22 % kävi kokopäivätöissä, 58 % oli eläkkeellä ja loput yhdistivät työn ja eläkkeen. Tuo edellä mainittu Jylhän ”resepti” eläkeikää lähestyvälle sisältää monta elämisen ohjetta. Yksi tärkeimmistä on aivojen kunnossapito, sillä vain niille ei elimistössä ole varaosia. Yli 50-vuotiaana ehtii vielä tehdä elämäntaparemontin, jos haluaa vanheta mahdollisimman omatoimisena ja terveenä. Kuinka voit sitten edistää terveyttäsi ja hyvinvointiasi? Jylhällä oli tähän kyseisen tutkimuksen tuloksen kautta saadut selvät ”lääkkeet”: TEKSTI MATTI ASUNTA KUVA ISTOCKPHOTO • ei tupakkaa • kohtuus alkoholissa • hyvä ravitsemus • liikuntaa ja liikuntaa • sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, elämän tarkoituksellisuus • kiinnostus elämään Eläkeiän pidentyessä noilla edellä mainituilla ”lääkkeillä” • ystävyys ja perhesuhteet muuttuvat • neljän-viiden sukupolven perheet yleistyvät • sisarussuhteet kestävät kauemmin kuin koskaan • avioliitot kestävät • syntyy uusia harrastusja vapaaehtoistyön malleja • ”kolmas ikä” – ikäkausi keski-iän ja vanhuuden välissä voi olla antoisaa aikaa • se on ilo, joten nauti siitä. Reitti_3_2018.indd 32 Reitti_3_2018.indd 32 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 33 Joulu on perutt u Mielestäni toisten ihmisten solvaaminen on väärin. Kolumni Reitti 33 U skallan väittää, että joskus ihmisten mielipiteisiin on liian helppoa vaikuttaa. Helppoa on kyseenalaistamatta mennä sen mukana, mitä suurimmissa uutislähteissä kirjoitetaan. Sanoma, jota yritän tällä verbaalisella taituroinnillani sanoa, on yksinkertainen. Haastakaa totuus. Kysykää itseltänne, ovatko artikkeleiden kirjoittajat itse onnistuneet pysymään puolueettomina? Älä anna kirjoitetun sanan syrjäyttää omaa maalaisjärkeäsi. Olen mielestäni kiukkuisen persoonan täysi vastakohta. Kuitenkin viime päivinä median säälimättömässä pyörityksessä ollut Brother Christmas saa höyryn nousemaan korvistani. Tätä kirjoittaessa hermojani yksitellen katkova tapaus on yhtä uunituore kuin juuri uunista ulos napattu sämpylä. Koko jupakan aloitti Helsingin Sanomien tekemä juttu, joka julkaistiin 25. helmikuuta. Artikkeli säälimättömästi maalaa Ari Koposen kehittämästä hahmosta Brother Christmasista julman ja itsekkään kuvan. Juttu sivuuttaa mielestäni täysin kokonaisuuden tärkeimmän aspektin. Onko kukaan pysähtynyt miettimään tätä niiden henkilöiden näkökulmasta, joita Koponen on auttanut? Otetaan esimerkiksi kuolemansairas 7-vuotias Neea, jonka matka Ruotsiin seuraamaan suosikkiartistinsa keikkaa kustannettiin Koposen toimesta. Entäpä ikimuistoiset syntymäpäiväjuhlat kahdelle pojalle, joita heidän äitinsä pääsi viimeisen kerran saattohoidosta seuraamaan? JONI ERIKSSON ........................................ Kirjoitt aja on harjavaltalainen postiauton kuljett aja, joka rock’n rollin kuuntelemisen lomassa tekee havaintoja modernin maailman menosta. Hesarin antaman lähtölaukauksen jälkeen lusikkansa soppaan ovat heittäneet niin Ilta-Sanomat kuin 7 Päivää -lehtikin. Näissä on käyty läpi hänen yksityisviestejään, jotka sisältävät rasistisia viittauksia sekä loukkaavia termejä. Seiskan kiiltävillä sisäsivuilla mehustellaan väitetystä seksikokemuksesta erään fi tness-kaunottaren kanssa. Haluan tehdä täysin selväksi sen, että mielestäni toisten ihmisten solvaaminen on väärin. Tuntuu kuitenkin siltä, että nyt halutaan sivuuttaa kokonaan kaikki se hyvä, jota ihmiset ovat saaneet. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että kyse on viesteistä, joiden ei ollut tarkoitus päätyä julkisuuteen. Näillä ei ole mitään tekemistä hänen hyväntekeväisyytensä kanssa. Sama asia olisi hyllyttää poliisi virastaan, koska viime ryyppyreissulla virtsasi laitamyötäisessä apteekin ikkunaan. Kuolema on peruuttamaton asia. Me kaikki sen jonain päivänä tulemme kohtaamaan. Epäoikeudenmukaista maailmankaikkeudessa on ottaa keskuudestamme pois niitä, joiden elämä on vasta muutaman askeleen verran vanhentunut. Joten, jos riveistämme löytyy ihminen, joka on valmis omistamaan aikaansa näiden sielujen auttamiseen, meidän muiden tehtävä on tukea tätä urheaa yksilöä toiminnassaan. Kukaan meistä ei ole pyhimys, kun oikein peiliin katsotaan. Reitti_3_2018.indd 33 Reitti_3_2018.indd 33 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 34 Menoon mukaan Pirkanmaan osaston kevätvuosikokous Aika: 7.4.2018, klo 12.00 (kahvi klo 11.40 alkaen) Paikka: Hotelli Cumulus (Scandic), Koskikatu 5, 33100 Tampere Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen määräämät asiat, mm. tilikertomus ja toimintakertomus toimintavuodelta 2017. Kokouksen vieraana on PAUn koulutussuunnittelija Juha Jaatinen. Jäsenten matkakulut osaston kokoukseen maksetaan Tampereen liikenteen kulkureittien alueen ulkopuolelta voimassa olevan TKL:n taksan ylittävältä osalta halvimman matkustustavan mukaan. Oman auton käyttö Tampereen ulkopuolelta saapuville: Omalla autolla tulevalla kilometrikorvaus on 0,21€/km, kun kyydissä on toinen osallistuva, maksu on 0,31€/km, jos kyyditettäviä osallistujia on kaksi tai enemmän maksu on 0,41€/km. Oman auton ja linja-auton tai junan käyttäjiltä vähennetään TKL:n voimassa olevan edestakaisen matkalipun hinta (6€). Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa lounaan. Kaikki rohkeasti mukaan kokoustamaan! Jäsen, osallistu ammattiosastosi toimintaan! Tervetuloa! PAUn Pirkanmaan toimikunta Kymen osaston vuosikokous Aika: 7.4.2018 klo 16.00 Paikka: Pohjola-talon edustustilat, Kouvola (Kauppamiehentie 4) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa toimintaja tilikertomus vuodelta 2017, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä henkilövalinnat vuodelle 2018 ja jäsenten esittämät asiat. Osasto tarjoaa ruokailun kokouksen jälkeen. Ennakkoilmoittautumiset ruokailua varten 03.04. mennessä tero.kelkka@posti.com tai tekstiviestillä 040 558 9652. Postimiesten Lepokodin kannatusyhdistys Aika: 4.5.2018 klo 12.30 Paikka: PAUn toimisto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Toivotamme yhdistyksen jäsenet tervetulleeksi kokoukseen. Postiliiton Pirkanmaan Eläkeläiset tekee ruskaretken Pyhätunturille lomakeskus Luppoon 8.–15.9.2018. Lähtö lauantaina 8.9. Tampereelta linja-autolla klo 7.00 ja Jyväskylästä klo 9.00. Perillä Lupossa olemme illallisen aikaan. Paluu lauantaina 15.9. Tampereelle noin klo 21.30. Menoja tuloeväistä jokainen huolehtii itse, mutt a perillä Lupossa lähes hotellitasoinen majoitus ja laadukas täyshoito. Perillä tehdään retkiä luontoon ja muuta kaikkien kesken yhdessä sovitt avaa ohjelmaa, Lapin kastett a unohtamatt a. Pirkanmaan eläkeläisten ruskaretki Luppoon Lupon ruskaretkiä olemme tehneet jo vuodesta 1980 alkaen, mutt a aina on uutt a nähtävää ja koett avaa leppoisassa hengessä mukavien matkakumppaneiden parissa. Perillä linja-auto on käytössämme koko viikon. Matkan hinta 462,50 €, jos lähtijöitä on 40. Kysy lisää ja ilmoitt audu 1.6.2018 mennessä: Voitt o Palmio, 050 3233 909 tai sähköpostilla vote.palmio@gmail.com. Lähde mukaan leppoisan porukan mukaan viett ämään kunnon lomaviikkoa Lapissa. Postimuseo toivoo postilaisilta tarinoita, jotka liittyvät Postiin tai työhön postissa. Kerro meille esimerkiksi tilanteista, jotka ovat tapahtuneet asiakkaiden tai työporukan parissa. Tai kuvaile, kuinka olet sopeutunut työssäsi muutoksiin. Ei kannata kaihtaa myöskään mahdollisia vaikeuksia. Arjen tarinat ovat ihan parhaita. Tarina voi olla äsken tai aikoja sitten sattunut tapaus, joka sinulle on jäänyt mieleen. Tarinan ei tarvitse olla pitkä; muutaman lauseen kertomuksetkin ovat tervetulleita. Lähetä tarinasi meille 30.6.2018 mennessä. Arvomme tarinoita lähettäneiden kesken viisi kahden hengen matkaa julkisilla kulkuneuvoilla Postimuseoon Tampereelle, lounaan Vapriikissa sekä tutustumisen Postimuseoon lauantaina 8.9.2018. Postimuseo juhlistaa 8.9. Postin 380-vuotissyntymäpäivää erilaisin tavoin. Hyödynnämme tarinoita Postimuseon näyttelytoiminnassa ja viestinnässä turvaten tarinoita lähettäneiden henkilöllisyyden. Tarinat tallennetaan myös Postimuseon arkistoon tutkimuskäyttöön. Lähetä tarinasi 30.6. mennessä osoitteella Postimuseo, Häkiläpolku 3, 33100 Tampere tai sähköpostilla info@postimuseo.fi . Muista laittaa tarinaan yhteystietosi, sähköpostiosoitteesi sekä puhelinnumerosi. Kysy lisää: Helena Pärssinen, puh. 0400 806909, helena.parssinen@postimuseo.fi Kerro tarinasi ja voita matka Postimuseoon Reitti_3_2018.indd 34 Reitti_3_2018.indd 34 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 35 Ristikon ratkaisu A L E P A O R A S P A R U T T O L U E S I N E U K K O T I N A T S O U L L K K T K E H Y S S O T A I V A N A P O R A R Y S Ä T R I J S A L E N R E I P A S E T U V A A K A A S I A L A A A S A R J I S L M P I I N A T T U T E K E L E A N K A R A H O T E L L I T T E V T Y Y L I A U L A A R A M E A P I I R U J E L P O T A S K A T K I I L L O K E H U A I S K I A S L I K I S T Y S D I O R T O I V E I I D A A N U P O J A S M I N I T T I I A S Ä Ä T Y S A N A Palautett a ja arvonnan voitt aja lehdestä 2/2018 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Eino Manninen. Onnittelut voittajalle! Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä pakettikortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. In Memoriam Kesäkoti Mäntyniemi PAUn Varsinais-Suomen osasto toivottaa postilaiset tervetulleiksi kesäpaikkaansa Mäntyniemeen, joka sijaitsee noin 8 km päässä Turun kauppatorista linja-auto reitin varrella. Turussa tapahtuu kesällä 2018 lähes jokaisella viikolla jotakin kiinnostavaa ja Mäntyniemi tarjoaa hyvän tukikohdan käydä tutustumassa kaupungin tarjontaan. Mäntyniemi on oiva vaihtoehto myös niille, joita kiinnostaa enemmän luonto ja mökkeily. Vuokralaisten käytössä ovat kanootit ja soutuvene. Kentällä pääsee futaamaan. Hyvää kalastusaluetta riittää ja laiturilta voi hypätä ponnusta meriveteen. Vuokrahinnat 2018 3.6.–19.8 ja muu aika Hirsimökki 3 250€ 150€/vko Pohjatalo 210€ 130€/vko Hirsimökki 1–2 160€ 100€/vko ja koko talo 200€ 120€/vko Vuokra-aika on pääsääntöisesti viikko su-su. Viikonloppuvuokra on 130€/100€ muu aika ja vuorokausi 50€. Mäntyniemen isäntänä toimii Jorma Toukoniemi, 050 303 5559 jormatou@gmail.com. Kuvia, videoita ja tarkempia tietoja Mäntyniemen mökeistä osoitteessa www.varsinais-suomi.pau.fi Vesa Lehtonen 14.2.2018 jää ikuisiksi ajoiksi mieliimme päivänä, jolloin pidetty työkaverimme Vesa Lehtonen poistui keskuudestamme. Päivä oli myös ystävänpäivä ja sana ystävä kuvaa täydellisesti Vesaa niin töissä, kuin vapaa-aikanakin. Vesan poismenoa ei voi koskaan tulla ymmär tämään, koska sen ei pitänyt olla mahdollista. Ei voi käsittää, että vielä edellisenä iltana Vesa heitti herjaa meidän kanssa terminaalissa kuten aina ennenkin. Ja seuraavana päivänä Vesa ei enää ole kanssamme. Vesan henki kuitenkin tulee olemaan aina keskuudessamme, emmekä saa unohtaa sitä ihanaa ihmistä, joka loi positiivista ja iloista ilmapiiriä työyhteisömme keskuudessa. Vaalikaamme siis Vesan muistoa ja tukekaamme toisiamme tänä järkyttävänä surunhetkenä, koska sitä Vesakin toivoisi. Olet aina sydämissämme ja ajatuksissamme, rakas ystävämme Vesa. Oli ilo tuntea sinut kaikki nämä vuodet. Kaipuu ja ikävä eivät häviä koskaan. ANTTI KALENIUS Kouvolan kuljetusterminaali Reitti_3_2018.indd 35 Reitti_3_2018.indd 35 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 36 På svenska Svaromål till en omotiverad varning Min förman gav mig en varning som enligt min åsikt saknar grund. Vad kan jag göra? Kollektivavtalet eller lagen innehåller inte regleringar om förfarandet för att ge en varning. Enligt lagen räcker det att en varnings ges. Den smalaste betydelsen kan vara att förmannen muntligen uttrycker till den anställda att denne ska ges en varning. Arbetstagaren kan inte kräva att det skulle arrangeras en hearing som arbetstagaren kunde delta tillsammans med ett biträde. Justering av en varning kan inte separat skickas till domstolen för övervägande och man kan inte kräva för återkallelse av en omotiverad varning. Grunder för en varning utreds endast ibland om arbetsgivaren åberopar det i samband med upp sägningen och den själva uppsägningen bestrids. I en sådan situation lönar det sig att ge ett svaromål för en omotiverad varning. Svaromål ska innehålla välgrundade åsikter som visar varför man tycker att varningen saknar grund. Med hjälp av svaromål kan man senare visa att arbetstagaren har ansett varningen vara omotiverad. Ibland kan det ta även längre tid mellan en varning och den eventuella uppsägningen. För att senare komma ihåg ärendet kan det vara bra att den egna åsikten har dokumenterats i svaromålet. Det är bäst att skicka svaromålet till arbetsgivaren skrift ligen till exempel per e-post för att det kan användas även senare vid behov. Innehållet i svaromålet kan vara ganska smalt. Det räcker att arbetstagaren – konstaterar att anser varningen vara omotiverad – motiverar sin åsikt genom att berätta hur han eller hon har betett sig och varför beteendet inte har varit olämpligt. Hur kan diskriminering bevisas? Vi har fått en ny regionchef Herr Favorit även om också Fröken Duktig hade sökt uppgift en. Jag tycker att Fröken skulle ha varit mycket bättre val för uppgift en, för hon är erfaren. Herr Favorit kan varken skriva eller läsa och muntligt kan även min pappegoja uttrycka sig bättre. Jag tror att Fröken inte har blivit utvald till uppgift en eft ersom hon är en kvinna och arbetar aktivt för fackavdelningen. Har hon nu blivit diskriminerad och vad kan jag göra? Som utgångspunkt kan arbetsgivaren välja fritt sina arbetstagare och bestämma själv vem som är den bästa, den lämpligaste och den duktigaste för uppgift en. Det fi nns ändå gränsningar för denna friheten. Valet får inte basera sig på en diskriminerande faktor såsom kön, ålder, ursprung, nationalitet, språk, religion, övertygelse, åsikt, politisk verksamhet eller verksamhet i en fackförening, familjerelationer, hälsa, invaliditet, sexual läggning eller övriga skäl som anknyter sig till personen. I stället är valet lagligt om det baserar sig på någon annan skäl än en diskriminerande faktor, även om den andra personen skulle t.ex. vara en äldre utlänning. Problematiskt i misstänkta diskrimineringsfall är att parten som appelerar för diskriminering har bevisbördan för sitt påstående. Han eller hon ska bevisa tre faktorer A) personen har fått en sämre ställning, B) personen i den sämre ställningen fyller en av kriterierna för diskriminering och C) utvalet beror endast på detta diskrimineringskriteriet. Det är lätt att bevisa att Fröken Duktig är aktiv medverkare i facket och att hon har fått en sämre ställning för hon inte har blivit utvald till uppgift en. Därtill skulle man även bevisa att dessa faktorer anknyter sig till varandra, dvs. att Fröken Duktig har inte blivit utvald därför att hon är en aktiv medverkare i fackföreningen. Det kan vara svårt. Beslutet kan anses vara lagligt om Herr Favorit är bättre val enligt arbetsgivarens subjektiva åsikt. Gränsen är känslig. Jämställdhetslagen underlättar bevisandet av kausalitet för diskriminering på grund av könet. En person som upplever diskriminering på grund av könet kan kräva en utredning om utvalskriteriena från arbetsgivaren. Fröken Duktig kan fråga eft er en sådan utredning om hon för sin del kan beskriva och specifi cera egenskaperna som visar att hon skulle vara mera kompetent för uppgift en i fråga. PAU:s Ålandsavdelningen höll sitt årsmöte 10.3. på hotell Arkipelag, med över 30 deltagare på plats. Mötet valde ordförande, styrelse och förtroendemän för året 2018. Till ordförande och förtroendeman valdes enhälligt Elen Lundqvist och till andra förtroendeman valdes Jerry Hägglund. Som gäst på mötet fans FFC:s ombudsman Elin Sundback och PAU:s förbunds sekreterare Esko Hietaniemi. På mötet diskuterades aktivt om den rådande situationen på förhandlingsfronten. Kollektivavtalet Elen Lundqvist valdes till ordförande och förtroendeman för Ålandsavdelningen. B il d : E sk o H ie ta n ie m i Åland debatt erade kollektivavtalet gick ut redan 31.12.2017 och är nu i avtalslöst till stånd. Arbetsgivaren krav är att årsarbetstids förlängs med 24 timmar och om arbetstagarna inte godkänner det, kommer löneförhöjningen att vara endast 4,66€ i månaden. Praxis har varit att Ålands företagsvisa avtalet följt samma löneförhöjnings linje som PAU:s Kollektivavtal för logistikoch kommunikationsbransch, samma krav är vad avdelningen nu har. Avdelningens möte såg strejk åtgärder som enda lösning på att få förhandlingarna att framskrida. Som avslutning gjordes en genomgång av PAU:s framtid, en möjlig organisations medlemskap inom JHL eller ett tätare samarbete mellan transport förbunden. Reitti_3_2018.indd 36 Reitti_3_2018.indd 36 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 37 In English Counterpart to an unjusti? ed warning I got a warning from my supervisor which in my opinion is unjustifi ed. What can I do? Th ere are no specifi c instructions in collective agreement or law concerning issuing of warning. Th e law says it is enough when it is issued. In the narrowest sense it could imply the usage where a supervisor tells orally to an employee issuing him a warning. An employee cannot claim a hearing occasion to be held in which he/she could ask an attendant to represent him/ her. Th e justifi cation of a warning can neither be submitted separately to the court nor an unjustifi ed warning may be required in the court to be cancelled. Th e justifi cation of a warning is only examined if the employer sometimes invokes it at the time of dismissal and the dismissal itself is challenged. In the event of such a situation, it is advisable to provide a counterpart with a reasoned opinion on why the warning is unjustifi ed. By making a counterclaim one can aft erwards indicate that the employee has considered the warning as unjustifi ed. Sometimes it may take a long time between a warning and a possible termination. In that case, to restore the memory of things, it may be good that your view is recorded in the counterpart. It is worth giving the answer to the employer by writing, for example, by e-mail, so that it can be retrieved when needed. In content the counterpart may be concise. It is enough to let know that you consider the warning to be unjustifi ed to argue your opinion by telling how you have behaved and why your behaviour hasn’t been inappropriate. How to prove discrimination to have taken place? Th ey hired Danny Darling as our regional manager, though there was among applicants Paula Profi cient. In my opinion Paula would have been a lot better for the post, because she is experienced. On the other hand, Danny is illiterate, bad writer and my parrot beats him as an orator. I have doubts Paula was not chosen for the post because she is a woman and a local branch activist. Has there been discrimination against Paula and what can I do in this matter? In principle, the employer can choose the employee freely and decide for himself who is the best, most suitable and competent person. However, there’s a limit. Choice must not be based on a discriminatory factor such as sex, age, origin, nationality, language, religion, belief, opinion, political or trade unionism, family relationships, health, disability, sexual orientation or any other person-related cause. Instead, the choice is legitimate if the choice is based on something other than a discriminating factor, even if the other person is, for example, an elderly immigrant. One problematic thing in discrimination suspicion is that the burden of proof is with the one who claims having been discriminated. He/she has to prove three things: A) the person is placed in a worse position; B) the disadvantaged person fulfi lls some of the prohibited discrimination criteria and C) the choice is precisely because of that discrimination criterion. It is easy to prove that Paula Profi cient is a union activist and she has been placed in a worse position as she hasn’t been chosen to the post. In addition, it should be proven that these facts are linked i.e. Paula Profi cient was not elected for the fact that she is a union activist. Th is could be diffi cult. Th e decision can be considered legitimate if Danny Darling in the employer’s subjective view is better. Drawing the line is subtle. With respect to gender-based discrimination, the Equality Act makes it easier to establish a causal connection. A person who feels discriminated against on the basis of their sex may require the employer to fi nd out the criteria for selection. Paula Profi cient may request that explanation if she is able for her part to describe and identify the characteristics that she has a higher level of professional qualifi cation for the post. Reitti_3_2018.indd 37 Reitti_3_2018.indd 37 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. KOTISIVUT: www.pautk.fi Telefaksi: 09 6131 1789 Jos jäät tyött ömäksi Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi. Työnhaku tulee olla voimassa myös silloin, kun teet osa-aikatyötä ja haluat hakea soviteltua päivärahaa. Voit ilmoittautua työnhakijaksi verkossa osoitteessa www. te-palvelut.fi . Tarvittaessa työnhaun voi aloittaa myös paikanpäällä TE-toimistossa. Työnhaun käynnistyttyä TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, johon ansiopäivärahan maksaminen perustuu. Täytä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun olet ollut työttömänä noin kaksi viikkoa. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Muista kuitenkin lähettää hakemuksesi kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi alkamisesta, ettei hakemus myöhästy. Etuutta ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman painavaa syytä. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Kassa ottaa huomioon omavastuuajan ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät. Voit täyttää hakemuksen joko paperisena tai verkossa työttömyyskassan sähköisessä asiointipalvelussa www. pautk.fi > Asioi verkossa. Liitä päivärahahakemuksen mukaan seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomakorvaus ja -raha sekä mahdolliset muut maksetut erät, kuten kertakorvaus ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa tulee ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio muutosturvan maksumääräyksestä tai Uusi Polku -sopimuksesta. • Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Työttömyyden alkaessa saatat haluat tilata uuden verokortin ansiopäivärahaa varten. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena. Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi/ verokortti . Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi. Lähetä jatkohakemus Saat ensimmäisen päätöksen mukana kassasta kirjeen. Kirjeessä neuvotaan, miltä ajalta voit täyttää seuraavan hakemuksen. Jatkossa voit hakea päivärahaa aina joko neljän viikon (ma-su) tai kalenterikuukauden jaksoissa. Saat paperisen hakemuksen aina maksuilmoituksen mukana, mutta voit myös täyttää hakemuksen verkkopalvelussa osoitteessa www.pautk.fi . Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Reitti_3_2018.indd 38 Reitti_3_2018.indd 38 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 3 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 10.4. mennessä ja voita 20 € Reitti_3_2018.indd 39 Reitti_3_2018.indd 39 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44
LA2 Posti Ab Posti Green henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 19 Suomen edullisin henkivakuutus MAKSAA VAIN PIZZAN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. JÄSENETU Reitti_3_2018.indd 40 Reitti_3_2018.indd 40 20.3.2018 11.44 20.3.2018 11.44