RYHMÄVASTAAVA PILOTTI LAAJENEE 10 • KUNTAVAALIT 16 • TYÖNTEKIJÄN SANANVAPAUS 18 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 3 | 2021 Reitti Transvalin Janne Kuoremäki siirtelee rekkojen perävaunuja Yhteisjakelun toteutumisessa isoja eroja 14 6 Kuka oli Heimarissa asunut Mathilda Holm? 24 Reitti_3_2021.indd 1 Reitti_3_2021.indd 1 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 2 Reitti 3 Reitti 3 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 14 650 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmestyy 4 24.5. 21.6. 5 26.7. 23.8. 6 30.8. 27.9. 7 4.10. 1.11. 8 29.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa 2 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Vetomestarilla siirrellään rekkojen perävaunuja 10 Ryhmävastaava pilotti laajenee 11 Puheenjohtajalta 12 Nykyinen neuvottelujärjestelmä mainettaan parempi 14 Yhteisjakelun toteutumisessa isoja eroja 16 Kuntavaalit 18 Työntekijän sananvapautta loukataan usein 20 Työsuojelun perusteet: Työtapaturmat 21 Jäikö sairausajan palkka saamatta 22 Postimerkkeilykö harrastusten hautausmaalle 24 Lönnrotin kasvattitytär asui Heimarissa 26 Työehtosopimusten rajariitoja selvitellään 27 Hiillineutraali tulevaisuus 28 Otteita työelämästä 30 Kysyvälle vastataan 31 Ay-majakka: Juha Torvinen 32 Arjen eväitä: Mielihyvää, kiitos! 34 Menoon mukaan 36 Ristikko 37 Puhetta taloudesta: Elina Pylkkänen 38 På svenska 39 In English 41 Kirja: Liian lempeä mies 42 Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaan 43 Muutosilmoitukset 14 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Jokaisella on oikeus puhua toimittajille. 18 24 Reitti_3_2021.indd 2 Reitti_3_2021.indd 2 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 2 Reitti 3 Pä äk ir jo itu s PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Omistajapolitiikan periaatepäätöksen mukaan Huom! Seuraava Reitti ilmestyy 17.6. Aineistopäivä 24.5. P AUn kampanja työehtoshoppailua vastaan ja vaatimus kokoaikatyön säilyttämiseksi ovat poikineet kirjallisia kysymyksiä kansanedustajilta. Vasemmistoliiton kansanedustaja, Postin hallintoneuvoston jäsen Pia Lohikoski esitti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselle (sd) Postin henkilöstöpolitiikasta. Lohikoski kritisoi valtionyhtiötä työntekijöiden osa-aikaistamisesta samalla kun työtä siirretään alihankintaan halvemmilla työehdoilla. Lohikoski vaatii myös kokoaikaisen työn säilyttämistä postilain uudistamisen yhteydessä. Kysymys kuului: ”Onko hallituksen omistajaohjauksen linjaus se, että Posti voi siirtää omat työntekijänsä osa-aikaisiksi ja teettää osan työstä alihankkijoilla omia työntekijöitään halvemmalla? Mihin toimenpiteisiin omistajaohjaus aikoo ryhtyä sen edistämiseksi, että Posti toimii jatkossa yhteiskuntavastuullisesti ja työsuhteiden laadun varmistaen ja tarkastellaanko postilain muuttamisessa mahdollisuutta järjestää postilaisten työsuhteet kokopäiväisiksi?” Saman suuntaisen kysymyksen esitti myös kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi, joka tuomitsi Postin henkilöstöpolitiikan, jolla luodaan kahden kerroksen väkeä: ”On Postin oma henkilökunta, joilla on paremmat palkat ja paremmat edut. Sen lisäksi on henkilöstövuokrausyrityksen kautta olevat työntekijät, jotka tekevät samaa työtä, mutta palkkaus ja edut ovat huomattavasti heikommat”, Kilpi huomautti. Varsinainen kysymys kuului näin: ”Hyväksyykö hallitus Postin harjoittaman työehtoshoppailun vai aikooko hallitus puuttua siihen, että Postista saadaan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työpaikka sen työntekijöille? Vastauksessaan edustaja Lohikoskelle omistajaohjausministeri Tuppurainen huomautti, että yhtiöstä saamiensa tietojen mukaan alihankintaa Posti on käyttänyt jakelu-, kuljetusja logistiikkapalveluissaan jo vuosikymmenien ajan. Tuppurainen vakuutti painottavansa Postin hallitukselle ja johdolle sitä, että jakelupäivien muutoksen toteuttaminen on tehtävä aktiivisessa vuoropuhelussa henkilöstön kanssa osaavan henkilöstön riittävyys sekä työssäjaksaminen turvaten. Edustaja Kilpeä omistajaohjausministeri muistutti siitä, että työvoimaa vuokraavat henkilöstövuokrausyritykset ja alihankkijat päättävät itse henkilöstönsä työehdoista tai henkilöstöeduista ja että omistajaohjauksen periaatepäätöksen mukaisesti yhtiöiden operatiiviset asiat, kuten käytännön henkilöstöasiat, kuuluvat yhtiön hallituksen ja toimivan johdon vastuulle. Valtionyhtiöiden omistajapolitiikasta päätetään valtioneuvostossa yhdessä hallituspuolueiden kesken. Omistajaohjausta sitoo vahvasti myös osakeyhtiölaki, jonka mukaan valtionyhtiöidenkin tehtävä on tuottaa mahdollisimman suurta voittoa omistajille. Toisaalta valtionyhtiöiltä edellytetään myös hyvää henkilöstöpolitiikkaa. ”Realiteeteista” huolimatta herää kysymys, miksi tämä ei näy vahvemmin omistajaohjauksessa. < JUHA PÖYRY Reitti_3_2021.indd 3 Reitti_3_2021.indd 3 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 4 Reitti 5 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kiinnostaako liiton historia? Oletko kiinnostunut liiton historiasta? Postitamme kaikille halukkaille ilmaiseksi Arto Jokelan kirjoittaman historiateoksen Oikeutta hankkimassa -tutkimus postiliittolaisesta ammattiyhdistystoiminnasta 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Järjestöhistorian lisäksi 544-sivuinen teos kertoo luonnollisesti myös paljon Postin historiasta ja alan muuttumisesta sadan vuoden aikana. Tilaukset osoitteella juha.poyry@pau.fi tai 040 356 0567. Päivitä jäsentietosi! Onko jäsentietosi ajan tasalla? Omat jäsentiedot voi tarkistaa ja päivittää PAUn sähköisessä jäsenpalvelussa, jonne pääset kirjautumaan osoitteessa www.pau. fi. Tarkistathan jäsenrekisteristä, että sinulla on myös ajan tasainen puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Näin voimme lähettää suoraan jäsenille kohdennettuja tekstiviestejä ja esimerkiksi noin kerran kuukaudessa ilmestyvän uutiskirjeen. Muistathan, että jäsennumero muuttui vuoden vaihteessa. Jäsennumeron ensimmäinen numero 2 vaihtui numeroon 7. Tämä tulee huomioida, kun kirjaudut palveluihin. < Liittokokoukselle 29 esitystä Ammattiosastoilta saapui kesän liittokokoukseen 29 esitystä. Liittokokousedustajia osastot valitsivat määräaikaan mennessä 103 kpl. Muutama osasto ilmoitti valitsevansa kokousedustajia vielä määräajan jälkeen. Edellisessä liittokokouksessa vuonna 2017 esityksiä oli 115 ja kokousedustajia 180. PAUn XXVI liittokokous pidetään koronatilanteen salliessa Helsingin Paasitornissa 2.–4.6.2021. < Reitti_3_2021.indd 4 Reitti_3_2021.indd 4 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 4 Reitti 5 Reitti 5 Kansalaisaloite kirjeäänestyksestä Kansalaisaloite-palvelussa on tehty kansalaisaloite vaalilain uudistamiseksi, jossa oikeus kirjeäänestykseen laajenisi kaikille äänioikeutetuille. Kirjeäänestys on tällä hetkellä mahdollista vain ulkomailla. Äänestäminen on yksi perustuslaissa luetelluista perusoikeuksista. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kirjeäänestysmahdollisuus lisättiin vaalilakiin vuonna 2018, mutta se koskee vain äänioikeutettua, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, tai joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestyksen ajan ja vaalipäivän. Lakiehdotuksessa tämä ehto poistuisi. Posti ja postilaiset voisivat kirjeäänestyksen toteuttajana olla osaltaan auttamassa pandemiatilanteessa demokratian toteuttamisessa. Aloitetta voi kannattaa kansalaisaloitepalvelussa osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8113. < Työpaikkaselvityksessä esiin nousseiden asioiden johdosta usean kimpun jakelun ergonomiaa tutkitaan laajasti tämän kevään aikana Pirkanmaalla. Tutkimus toteutetaan Mehiläisen toimesta yhteistyössä Postin ja työsuojeluorganisaation kanssa. Tutkimusmenetelminä ovat kyselytutkimus ja jakelutyön havainnointi. Selvitys on alkanut kyselytutkimuksella Nokian Kolmenkulman ja Pirkkalan jakelukeskusten sekä Hämeenkyrön ja Messukylän kevytlähtöpaikkojen työntekijöille. Kyselyssä työntekijät kertovat omia kokemuksiaan kolmen kimpun jakelusta. Havainnointiosuudessa Mehiläisen tiimi jalkautuu tutkimaan muun muassa kerrostalojakelua eri kulkuvälineillä. Vaihtelevia käytäntöjä autoja rahtiskootterijakelussa tallennetaan GoPro-kameroilla kevään aikana useiden jakaWWjien reiteillä. Selvityksen on määrä valmistua alkukesään mennessä. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisesti työergonomian parantamisessa. Sitä tullaan käyttämään mahdollisesti myös pohjana kolmen kimpun jakelun riskienarvioinnissa. Koronatilanteella voi olla vaikutusta tutkimuksen kenttätyöhön. < Vakuutuksista maksettiin jäsenille yli 100 000 euroa PAUn ottamasta tapaturmaja matkustajavakuutuksesta maksettiin vuonna 2020 jäsenille yhteensä 107 301 euroa. Tapaturman hoitokuluja korvattiin 164 kappaletta, joiden korvaussumma oli 61 535 euroa. Matkustajavakuutuksen muita hoitokuluja maksettiin 74 kappaletta ja niiden korvaussumma oli yhteensä 39 677 euroa. Pysyvän haitan korvaukseen johtaneita tapaturmia maksettiin 2 kappaletta ja niistä maksettiin 6 089 euroa. Jäsenten tapaturmaja matkustajavakuutus on merkittävä jäsenetu. Vakuutuksen piiriin kuuluvat maksavat jäsenet ja sellaiset jäsenet, joiden työstä poissaoloon ja jäsenmaksujen puuttumiseen on hyväksyttävä syy. Lisätietoja vakuutuksista osoitteessa www.if.fi/pau. < TEKSTI PASI KARPPI Ergonomiatutkimus kolmen kimpun jakelusta Reitti_3_2021.indd 5 Reitti_3_2021.indd 5 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 6 Reitti 7 Työnkuva Reitti 6 Reitti_3_2021.indd 6 Reitti_3_2021.indd 6 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 6 Reitti 7 Vetomestarilla siirrellään rekkojen perävaunuja Suomen suurimmassa sisälogistiikkatalo Transvalissa työskentelee noin 5000 logistiikkaalan ammattilaista. Vetomestarin kuljettaja Janne Kuoremäki on yksi heistä. 7 TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti_3_2021.indd 7 Reitti_3_2021.indd 7 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 8 Reitti 9 Työnkuva V antaan Viinikkalassa Suokalliontiellä otettiin heinäkuussa 2018 käyttöön yli kolmen futiskentän kokoinen digitaalinen rahtiterminaali, joka työllistää noin 300 henkilöä. 26 000 neliömetrin kokoisessa terminaalissa on 155 purkuja lastauslaituria sekä katettu kuormaushalli, jossa on viisi sivulaituria. Terminaalin pihalla pyörii rekkaralli vuorokauden ympäri lähes tauotta vuoden jokaisena päivänä. Rekkojen perävaunuja siirretään laitureihin ja laitureilta pois niin sanotulla terminaalitraktorilla eli vetomestarilla. Työkoneella on painoa 10 000–12 000 kiloa. Vetomestarin kuljettajia on viisi kolmessa vuorossa. Aamuvuorossa yksi, illassa kaksi ja yössä kaksi. Poikkeuksena maanantait ja tiistait, jolloin myös aamussa on kaksi kuljettajaa, joista toinen on kansainvälisen puolen vetomestari, kertoo koneen kuljettaja Janne Kuoremäki. Kuoremäki tekee pelkkää aamua kuudesta iltapäiväkahteen. Kiireellisin aika on aamukuudesta yhdeksään, jonka jälkeen on rauhallisempaa. Kahden aikaan tahti taas kiihtyy. Yhden työvuoron aikana perävaunun vetoja ehtii tulla noin 60. Kuoremäen mukaan työssä vaaditaan ennen kaikkea kärryjen peruuttamistaitoa, tarkkaavaisuutta, itsehillintää ja rauhallisuutta. Massiivisen työkoneen kuljettamiseen ei vaadita muodollista koulutusta. Peruuttamistaidon oppii vain tekemällä ja harjoittelemalla. Tabletti tuo lisää tehokkuutta ja työturvallisuutta Janne Kuoremäki aloitti Transvalilla vuonna 2005 ja on siitä lähtien toiminut vetomesTerminaalitraktori eli vetomestari Terminaalitraktori eli vetomestari on erikoisajoneuvo, jota käytetään perävaunujen ja lauttavaunujen siirtelyyn terminaaleissa ja satamissa. Vetomestari kykenee puoliperävaunujen ja muiden vastaavien hinattavien kuormien vaakasuuntaisiin siirtoihin. Ajoneuvo painaa noin 10 000–12 000 kiloa. Ensimmäiset terminaalitraktorit valmisti Ottawa-niminen yritys vuonna 1958. Suomen sana vetomestari tulee Sisu Auton kehittämästä Vetomestari-terminaalitraktorista. Tunnettuja terminaalitraktorimerkkejä ovat mm. Kalmar, Ottawa, Mafi, Terberg ja Capacity. Kalmarja Ottawa-tuotemerkit ovat suomalaisen Cargotec Oyj:n omistuksessa. Lähde: Wikipedia tarikuljettajana eri toimipisteissä. Muutama vuosi sitten Kuoremäki kokeili hommia myös varastopuolella, mutta palasi kuitenkin pian vetomestarin rattiin. Terminaalityö on Kuoremäen uran aikana muuttunut paljon ja kehitys vetomestarin hytistä katsottuna on ollut pelkästään positiivista. Nyt työssä kiinnitetään huomiota päästöihin ja ennen kaikkea työturvallisuuteen. Merkittävä työturvallisuutta edistävä tekijä on kuljettajien käyttämä tabletti, jonka avulla työn johto ilmoittaa terminaalin sisältä kuljettajille mitä kärryjä siirretään oville ja ovilta pois. Tabletti on helpottanut työtä todella paljon ja tuonut lisää tehokkuutta ja työturvallisuutta. Kun työmääräykset tulee suoraan tablettiin, minulla on vapaat kädet hoitaa konetta. Ei tarvitse enää kirjoittaa ja huudella niin paljon lälläriin (la-puhelimeen). Tabletin avulla pystyn keskittymään vain koneen ajamiseen. Työturvallisuuteen kiinnitetään Transvalissa muutenkin paljon huomiota ja sitä korostetaan koko ajan kaikessa toiminnassa. Terminaalipuolella, jossa liikutellaan rekkaliikenteen keskellä isoja massoja, turvallisuuden pitääkin olla ykkösjuttu. Panostaminen työturvallisuuteen näkyy myös tilastoissa. Maaliskuussa julReitti_3_2021.indd 8 Reitti_3_2021.indd 8 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 8 Reitti 9 kaistun vastuullisuusraportin mukaan koko Posti-konsernin, johon Transvalkin kuuluu, tapaturmataajuus laski edellisestä vuodesta 13 %. Pakettimäärän kasvu näkyy Transvalissa Janne Kuoremäki näkee alan tulevaisuuden valoisana. Verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu koronavuotena on tuonut lisää työtä myös Transvalille. Postin osa-aikaistetuillekin on tarjottu töitä Transvalin puolella, niin että työtunteja tulisi mahdollisimman paljon. Pakettien kasvu on näkynyt meilläkin yllättävän kovana ja tämähän on todella hieno asia. Tietää vain lisää töitä. No, tämä onkin ollut sitten koronassa se ainut positiivinen asia, Kuoremäki huomauttaa. Janne Kuoremäki on toiminut viime vuoden marraskuusta lähtien myös Transvalin PKS-terminaaliin pääluottamusmiehenä. Aiempaa edunvalvontakokemusta miehellä on AKT:n puolelta, jossa hän toimi liiton terminaalijaostossa ja työpaikan luottamusmiehenä. < Transvalin historia • 1994 Suomen Transval Oy perustettiin, palveluna terminaalipalvelutoiminta, noin 10 työntekijää. • 1999 Henkilöstöpalvelutoiminto käynnistyi. • 2002 Varastopalvelutoiminta käynnistyi. • 2014 Teollisuuspalveluja pakkaamistoiminta käynnistyi, Transval osti Vindea Oy:n, syntyi Transval Group. 2000 logistiikan ammattilaista, liikevaihto yli 100 Me. • 2017 Myymäläpalvelutoiminto käynnistyi Suomessa, Virossa ja Latviassa. Transval osti Humanlink Oy:n. Samana vuonna Posti Group perusti Solemo Oy:n kanssa Flexo Palvelut Oy:n (1300 logistiikan ammattilaista, 350 000 m2 varastotilaa). • 2019 Posti Group osti Transval Groupin, Transval ja Flexo yhdistyivät. 4600 logistiikan ammattilaista. • 2020 Transval osti KV Turva Oy:n, kasvu myymäläpalveluissa, erityisesti etämonitorointipalveluissa. Yhteensä noin 5000 ammattilaista. Liikevaihto 205,8 miljoonaa euroa. • Palvelukokonaisuuksia: sisälogistiikka eli materiaalivirtojen käsittely asiakkaiden tiloissa, omissa varastoissa tarjotut ulkoistetut varastointipalvelut, asiakaskohtaiset kuljetusratkaisut, henkilöstöpalvelut, myymäläpalvelut (hyllytys, verkkokauppakeräily, hävikinhallinta, etämonitorointi, turvamyyjä), pakkaussuunnittelu, kokoonpanotyö ja konsultointi. • Transvalilla on kolme merkittävää ISO standardia: Laadunhallintajärjestelmät, ympäristöjärjestelmä sekä työterveyden ja työturvallisuuden johtaminen Sipooseen uusi varasto Ensi vuoden aikana Transvalille valmistuu Sipoon Bastukärriin uusi 30 000 neliömetrin ja 400 000 kuution kokoinen varastorakennus, jossa investoidaan vihreän energian ratkaisuihin. Rakennuksen lämmityksessä hyödynnetään maalämpöratkaisuja ja sähkön tuotannossa aurinkoenergiaa. Energia, jota ei tuoteta kohteessa, hankitaan hiilivapaana energiana. Varastossa on noin 70 000 lavapaikkaa. Pihalla on 28 lastauslaituria yhdistelmäajoneuvoille ja 10 lastauslaituria pakettiautoille. Uusi varasto tarjoaa työtä noin sadalle logistiikan ammattilaiselle. Investoinnin kokonaiskustannus on noin 37 miljoonaa euroa. < Kuva: Posti Reitti_3_2021.indd 9 Reitti_3_2021.indd 9 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 10 Reitti 11 Pilotti on koskenut Helsingin postikeskuksen vastauslähetykset ja hinnoittelupalvelun, selvitys ja manulajittelun, Kuopion postikeskuksen, Porin, Alavuksen, Kirkkonummen, Rovaniemen ja Tikkurilan jakeluiden ryhmävastaavia. Pilotti laajeni huhtikuun alusta alkaen koskemaan noin kolmasosaa ryhmävastaavista. Laajennettua aluetta ei ole vielä vahvistettu. Laajennettu pilotti on sovittu 1.4.2021 – 30.9.2021 väliseksi ajaksi. Ennen pilotin päättymistä päätetään pilotin tulevaisuudesta. Ryhmävastaavan työtehtävät jakautuvat toimenkuvan mukaan määräytyviin esimiestyötä tukeviin tehtäviin ja työnjohdolliseen työhön, sekä tuotannolliseen työhön. Esimiestyötä tukevien tehtävien ja työnjohdollisen työn, sekä tuotannollisen työn määrää seurataan ryhmävastaavan tekemien tehtäväleimausten perusteella. Pilotissa maksetaan ryhmävastaaville leimauksien perusteella esimiestä tukevasta työstä vastuulisää. Vastuulisät A (3,5 €/h) ja B (4 €/h) riippuvat ryhmävastaavan perustyötehtäväleimauksista. Pilotissa työnantaja yhteistyössä edunvalvonnan kanssa sijoittavat henkilöt Aja B-ryhmiin annettujen työnkuvien perusteella. Nyt jatkuvassa pilotissa on sovittu vastuulisään maksukatto. A-ryhmän toimenkuvassa maksukatto on 570 €/kk ja B-ryhmässä 650 €. Maksukatto vastaa kokoaikaisen esimiestä tukevan tehtävän tekemistä kuukaudessa (163 h). Lisä maksetaan kuukausittain, mutta aina edellisen kolmen kuukauden keskiarvon mukaisesti seuraavat kolme kuukautTEKSTI SATU OLLIKAINEN, valtakunnallinen pääluottamusmies & JARMO TUOMINEN, työehtoja järjestöasiantuntija KUVA PASI KARPPI Ryhmävastaava pilotti laajenee Viime elokuussa alkanut ryhmävastaava pilotti laajenee koskemaan noin kolmasosaa ryhmävastaavista. Reitti kertoi vuosi sitten Tampereen Messukylän jakelun ryhmävastaava Janne Heinosen työstä. ta. Lisäksi ryhmävastaaville maksetaan normaalisti palkkaliitteen P mukaista taulukkopalkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Mikäli leimattavat tunnit jäävät alle työehtosopimuksen modulin arvon (228,77 €), maksetaan ryhmävastaavalle kuitenkin vähintään moduli. Vastuulisää maksetaan myös poissaolotilanteissa. Mikäli ryhmävastaavan tekemien esimiestyötä tukevien tehtävien ja työnjohdollisen työn määrä, tehtyjen leimausten perusteella, muuttuu oleellisesti, hänet voidaan siirtää vastuulisästä toiseen tai vastuulisän piiriin. Ruokaja kahvitauot eivät kuulu vastuulisän piiriin. Työnantajalla on myös oikeus määrätä tuotannollisen työn sekä esimiestyötä tukevien tehtävien ja työnjohdollisen työn määrä. Ryhmävastaavan tulee noudattaa työnantajan ilmoittamaa tehtävien/työn määrää. Jos tehtävien määrästä ja niihin käytettävästä ajasta on epäselvyyttä, tulee tämä epäselvyys saattaa valtakunnallisen pääluottamusmiehen ja työnantajan tietoon. Ryhmävastaavien sijaisten osalta neuvottelut ovat vielä kesken mahdollisen vastuulisän osalta. Sijaisille maksetaan joka tapauksessa vähintään työehtosopimuksen mukaisesti modulia. Mikäli tehtävä loppuu tai työnantaja muuten irtisanoo henkilön kyseisestä tehtävästä, menetellään palkkaliite P 2. Erityisvastuuseen ja erityisosaamisen perustuva palkanosa -kohdan mukaisesti, eli maksetaan tehtävässä oloajan mukainen irtisanomisaika moduulia sekä vastuulisää. Pilottiin osallistuville ryhmävastaaville ja palvelupäälliköille on tarkoitus tehdä kysely kevään aikana, jossa kysellään heidän näkemyksiään pilotista, sen toimivuudesta ja kehitysehdotuksista. Pilotin aikana valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen ja Postin edustajat tarkastelevat pilotin toimivuutta kuukausittain ja käyvät läpi mahdollisia esiin nousseita epäkohtia. Tarvittaessa tehdään muutoksia esille tulleisiin epäkohtiin. Jos pilotin aikana syntyy epäselvyyttä, voi kaikissa asioissa ottaa yhteyttä liiton edustajana toimivaan Ollikaiseen ja työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuomiseen < Reitti_3_2021.indd 10 Reitti_3_2021.indd 10 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 10 Reitti 11 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Työehtosopimusjärjestelmää moukaroidaan voimalla uusiksi T yöehtosopimuksia työkseen neuvotteleville tästä vuodesta on tulossa historiallinen. Kahden ison työnantajaliiton irtaantuminen tes-neuvotteluista romuttaa työehtosopimusten yleissitovuuden monella alalla ja iso määrä työntekijöitä jää tästä syystä työehtosopimusten ulkopuolelle ensi talvesta lähtien. Työehtosopimusjärjestelmää moukaroidaan nyt työnantajien toimesta voimalla uudenlaiseksi ja kukaan ei tiedä mitkä sen lopulliset vaikutukset ovat. Eihän tämä viimeisin työmarkkinakäänne mikään yllätys ole. Kaikille palkansaajille avoin Yleinen työttömyyskassa YTK eli niin sanottu Loimaan kassa perustettiin 1991 viemään pois valtaa palkansaajaliikkeeltä ja antamaan sitä takaisin työnantajapuolelle. Loimaalainen tekstiilija nahka-alan yrittäjänä toiminut Juho Paloheimo, joka toimi Loimaan kassan johtajana yli 20 vuotta, perusteli työttömyyskassan perustamista varsin suoraan ammattiyhdistysliikkeen vastaisena toimena. Kolmessakymmenessä vuodessa YTK on kerännyt melkein puoli miljoonaa jäsentä eli yli 20 prosenttia palkansaajista on vakuuttanut työttömyysturvansa sen kautta. Mitä enemmän on YTK:n jäseniä, jotka eivät järjestäydy ammattiliittoihin, sitä varmempi työnantajapuoli voi olla siitä, että työehtosopimuksista irtaantuminen onnistuu. Loimaan kassasta ei makseta lakkokorvauksia työtaisteluilla työehtojaan puolustaville. PAUn neuvottelemien työehtosopimusten osalta ei ainakaan vielä ole kuulunut, että työnantajaliitto Palta olisi seuraamassa Teknologiateollisuuden ja Metsäteollisuuden työnantajaliittojen jalanjäljissä. Viestinvälitysja logistiikka-alan sopimusneuvotteluja ollaan aloittelemassa kevään aikana ihan perinteisin tavoin – toki etäyhteyksiä käyttäen. Isoja kysymysmerkkejä meidänkin neuvottelupöytiin tulee, kun perinteiset ”avaaja-alat” ovat nyt täysin tuntemattomassa tilanteessa. Meillä on jo usealla sopimuskierroksella sidottu tulevien vuosien palkankorotuksia isojen vientialojen korotuksiin ja nyt tätä mahdollisuutta ei ole. Jos jatkossa vientiyrityksissä on satoja yrityskohtaisia työehtosopimuksia eritasoisilla korotuksilla, niin vaikeaksi tai mahdottomaksi menee vientivetoisen korotusmallin säilyttäminen. Meidän sopimusten tulevia palkankorotusmalleja on tässä vaiheessa vielä täysin mahdoton veikata. Ammattiliitot neuvottelevat myös jatkossa työehtosopimuksia. Mutta vain niihin yrityksiin, joissa voima riittää sopimuksen aikaansaamiseen. Työehtosopimusten ulkopuolisilla aloilla ja yrityksissä työehdot jäävät työnantajan hyvän tahdon varaan. Tämän jälkeen työntekijät joko järjestäytyvät ja hakevat voimalla parempia työehtoja tai hyväksyvät uudet entistä heikommat työja palkkaehdot. Palkkadumppaus eli alemmilla palkoilla kilpailu lisääntyy silloin kun osa yrityksistä jää työehtosopimusten ulkopuolelle. Työehtosopimuksilla on perinteisesti työnantajapuoli ostanut työrauhaa. Nyt työrauhan ilmeisesti luotetaan säilyvän ilman sopimusta. Ensi talvi alkaa näyttämään osuuko Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden työnantajat tässä oikeaan. < Reitti_3_2021.indd 11 Reitti_3_2021.indd 11 7.4.2021 13.59 7.4.2021 13.59
Reitti 12 Reitti 13 A mmattiliittojen yhteistyöjärjestö Teollisuuden palkansaajat TP julkaisi helmikuun lopulla paikallista sopimista käsittelevän selvityksen Irti keskitetystä, kohti paikallista? Neljä myyttiä paikallisesta sopimisesta. Turun, Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat Paul Jonker-Hoffrén, Markku Sippola ja Satu Ojala erittelevät neljä yleistä väitettä paikallisesta sopimisesta: 1) Suomessa on jäykät työmarkkinat, 2) Paikallinen sopiminen lisää työllisyyttä, 3) Paikallinen sopiminen parantaa tuottavuutta ja 4) Paikallinen sopiminen lisää työnantajan määräysvaltaa työpaikalla. Selvittäjäkolmikko pitäytyy vastauksissaan korostetusti tieteellisiin tutkimuksiin, mutta sai puristetuksi kyllä/ei-vastaukset kaikkiin neljään väitteeseen. Ei näyttöä työn lisääntymisestä Satu Ojalan mukaan Suomen työmarkkinoita pidetään jäykkinä, koska palkat eivät jousta alaspäin. Toisaalta meillä on kriisilausekkeet työehtosopimuksissa (TES), lomautusjärjestelmä ja irtisanominen käy verrokkimaita helpommin. Eli lyhyesti: Suomen työmarkkinat eivät ole jäykät. TP: Nykyinen neuvottelujärjestelmä mainettaan parempi, luottamusta saisi olla lisää TP on selvittänyt paikallisen sopimisen neljä yleisintä väitettä: Suomen työmarkkinat ovat jäykät, paikallinen sopiminen lisää työllisyyttä, tuottavuus paranee ja työnantajan valta lisääntyy. TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN Reitti_3_2021.indd 12 Reitti_3_2021.indd 12 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 12 Reitti 13 Joustoja TES-määräysten alle voitaisiin paikallisissa sopimuksissa tehdä vain siinä tapauksessa, että yleissitovuutta purettaisiin. Suomessa 89 prosenttia työntekijöistä työskentelee alalla, jossa on yleissitova TES. Ojalan mukaan yleissitovuuden (”perälaudan”) poisto heikentäisi jo nyt heikossa työsuhteessa olevien asemaa. Toinen myytti saa samanlaisen kohtelun Paul Jonker-Hoffrénilta. Tieteellistä täyttöä työllisyyden paranemisesta ei ole. Päinvastoin hänen mukaansa keskitetty neuvottelujärjestelmä näyttää tuottavan korkeamman työllisyysasteen. Kolmas väite saa sekin kieltävän vastauksen Jonker-Hoffrénilta. Tuottavuus voi nousta monesta syystä kuten myyntihinnan parantumisen, innovaatioiden ja markkinoinnin kautta. Eivätkä ne välttämättä liity paikalliseen sopimiseen. Pahimmillaan jos palkkataso laskee paikallisen sopimisen takia, vähenee myös työnantajan halu tehostaa tuotantoa. Markku Sippola erittelee neljättä myyttiä, työnantajan määräysvallan kasvua. Hän nojaa luottamusmiehille tehtyihin kyselytutkimuksiin, ja kyllä: perälaudan ja yleissitovuuden poisto johtaisi työn halpuutuksen helpottamiseen. Silloin työntekijöiden kilpailu työpaikoista kiristyisi ja työnantajan sanavalta lisääntyisi. Yhteenvetona tutkijakolmikko pitää nykyistä neuvottelujärjestelmää maineettaan parempana. He kysyvät myös, mitä tuotaisiin Saksasta, Ruotsista tai Tanskasta tilalle, jos yleissitovuus purettaisiin. Markku Sippola ehdottaa tuotavan keskinäistä luottamusta työnantajien ja työntekijöiden välille. ETLA: näyttöä löytyy Selvityksen julkaisutilaisuudessa tutkimusta arvioi työnantajien ETLA:n tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Hän kiitteli paikallisen sopimisen termien selkeyttämisestä, mutta oli löytänyt tutkimusnäyttöä niin, että työllisyys paranee ja tuottavuus nousee paikallisen sopimisen myötä. Hän ei usko palkkajouston mahdollisuuden johtavan palkkojen polkumyyntiin, koska työantajilla on harvoin tarvetta palkkojen laskuun. Kauhasen mukaan on paljon näyttöä, että paikallinen sopiminen nostaa palkkoja. Vastakommentissa TP:n selvityksen tekijät totesivat, etteivät Saksan palkkajoustot laskeneet olemassa olevia pakkoja, mutta uusien työsuhteiden palkkoja kyllä. Ja mitä heikommassa asemassa työntekijä oli, sitä enemmän. < ”Paikallisia tehty paljon” Mikä on paikallisen sopimisen tilanne PAUn kentässä, liittosihteeri Jussi Saariketo ? Meidän kentässä paikallisia sopimuksia onkin tehty paljon, ja meillä on aiemmilta vuosilta hyviä kokemuksia Postissa. Saarikedon mukaan suurin Postissa sovellettava Viestinvälitysja logistiikka-alan yleissitova työehtosopimus mahdollistaa lukuisia mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti. Viime vuosina ongelmaksi on kuitenkin noussut sopijaosapuolten välinen keskinäinen luottamuksen puute, sanoo Saariketo. Liian usein työnantaja haluaa rajata sopimisen koskemaan useita työpaikkoja, joissa olosuhteet ovat erilaiset. Aidosti paikallisista asioista ei siis aina usein haluta neuvotella. Hänen mukaansa pahimmillaan Postissa työnantajan edustajat ovat jopa painostaneet sopimiseen mallilla ”ota tai jätä”. Sopimusehdot on siis saneltu valmiiksi ja asiasta ei neuvotella. Paikallinen sopiminen ei ole esimerkiksi palkkojen alentamista tai työehtojen heikentämistä muuten. Sopimisessa pitää olla aito win-win-periaate, jossa myös työntekijät saavat jotain eikä pelkästään työnantaja, Saariketo toteaa. Ongelmana hän näkee myös sopijaosapuolten erilaiset lähtökohdat: työnantajapuolella on kaikki tieto laajasti käytettävissä, kun luottamusmiehelle annetaan usein vain hyvin rajatusti tietoa sopimisen tueksi. < TP:n selvitys on ladattavissa verkosta: https://tinyurl.com/ PaiksopTP Reitti_3_2021.indd 13 Reitti_3_2021.indd 13 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 14 Reitti 15 J akeluverkkojen yhdistämistä on toteutettu Urjalassa, Merikarvialla, Mäntässä ja Virroilla. Yhdistäminen tehdään sellaisilla postinumeroilla, joissa varhaisjakelua hoitaa Postipalvelut Oy. Jakelun painottamisen yöjakeluun mahdollistaa 1.1.2020 tehty yrityskauppa, jolla Posti osti Aamulehden omistaman Alma Manun varhaisjakelutoiminnan. Kaupan myötä 800 Teollisuusliiton työehtosopimuksella toimivaa varhaisjakajaa siirtyi Postipalvelut Oy:lle. Pilottipaikat ovat kevytlähtöpisteitä, joissa ei ole omaa esityötä. Osoitteellinen posti tulee jakelujärjestyksessä MSM-ja TEKSTI & KUVAT PASI KARPPI Päiväpostia siirretään varhaisjakeluun Yhteisjakelun toteutumisessa isoja eroja Posti pilotoi varhaisjakelun ja päiväjakelun yhdistämistä neljällä paikkakunnalla. Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet odotetun haasteellisia, mutta myös onnistumisia on saavutettu. CAMS-kimpuissa. Lehdenjakelun yhteydessä viedään kaikki muu posti paitsi paketit, pikakirjeet, kirjatut kirjeet, pikkupaketit sekä maksikirjeet. Ne viedään edelleen päiväjakelun toimesta. Samalla jaetaan myös yöjakelusta mahdollisesti jakamatta jääneet postit. Yhteisjakelun yhteydessä varhaisjakajat siirtyivät käyttämään myös Postin tuotantotiloja sekä jakelukalustoa. Aiemmin lehdenjakajat käyttivät omia autoja ja polkupyöriä. Tämä on luonnollisesti aiheuttanut massiivisen reittiuudistuksen autoreittien osalta siirryttäessä jakamaan oikealta ohjattavilla autoilla. Päiväjakelun työntekijöiden puolella uudistukseen on suhtauduttu rauhallisesti, koska yt-neuvottelut eivät aiheuttaneet henkilöstövaikutuksia toimipaikkojen vaihtojen ja vapaaehtoisten järjestelyjen ansiosta. Tunnelmaa kuvataan odottavaksi. Yöjakelun laajentumista ja uusia yt-neuvotteluita pelätään, minkä vuoksi halukkuutta omalla nimellä kommentoitiin ei ole. "Meille korostettiin, että kokeilua ei saa moittia ja sille pitää antaa kaikki tuki." Reitti_3_2021.indd 14 Reitti_3_2021.indd 14 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 14 Reitti 15 -Meille korostettiin, että kokeilua ei saa moittia ja sille pitää antaa kaikki tuki. Jotkut lyhytnäköisesti riemuitsivatkin siitä, että omat työt vähenivät, erään pilottipaikkakunnan postityöntekijä kertoo. Yksinäistä puurtamista Päiväjakelu ja varhaisjakelu toimivat saman Posti-nimen alla, mutta käytännössä toiminta on varsin eriytynyttä. Palkan maksaja on eri firma, kummallakin on eri esimiehet, liitot, työehtosopimukset ja sitä kautta erilaiset työehdot. Haastatellut päiväja yöjakajat eivät koe ainakaan vielä olevansa samaa porukkaa. Jotkut pelkkää jakelua tekevät eivät koe kuuluvansa mihinkään työyhteisöön. Yksinäistä puurtamista tämä nykyään on. Työkavereita ei juuri näe, ihan sama ovatko he töissä päivällä tai yöllä, kevytlähdön päiväjakaja kommentoi. Urjalassa on neljä työntekijää yöjakelussa, päiväjakelussa on yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Merikarvialla varhaisjakelussa on kaksi, päiväjakelua pyörittää kolme osa-aikaista. Käytännöt ovat vakiintuneet, mutta ajoittain kuljetusten aikataulut tuottavat ongelmia. PAUn Satakunnan alueen pääluottamusmies Mauri Alanen kertoo, että päiväjakelua työllistää ajoittain iso paikkaustarve. -Kaikki tavara ei ehdi pokista yöjakeluun aikataulussa. Pahimmassa tapauksessa lehdet tulevat kimpuissa ja ne pitää lajitella jakelujärjestykseen. Urjalassa ei ollut kevytlähdössä pöytiä, joten lajittelu jouduttiin tekemään lattialla. Riskienarvioinnissa tähän ilmi tulleeseen epäkohtaan vaadittiinkin korjausta, Alanen kertoo. Mänttä ja Vilppula kuuluvat varhaisjakelun esimies Thomas Kivirannan alueeseen. Hänen mukaansa ensimmäinen iso haaste marraskuisessa yhteisjakelun aloituksessa oli työntekijöiden rekrytointi. Fyysisesti raskaaseen osa-aikaiseen yötyöhön ei tulijoita pikkupaikkakunnilla jonoksi asti ole. Mäntässä aloitus on ollut muutenkin ongelmainen. Siellä jakeluiden yhdistämisessä onkin otettu aikalisä. -Mäntässä on tehty vasta niin sanottu perusreittioptimointi, eli varhaisjakelu toimii vielä Alma Manun ajoilta perityllä reittirakenteella, Kiviranta kertoo. Virroilla selätettiin ongelmat Virroilla uusilla reiteillä aloitettiin sanomalehtijako 34800-postinumerolla 3. marraskuuta. Yhdistetty jakelu alkoi 24.11. Postinumeron lehdenjako pyöri aikanaan kolmella jakajalla. Nyt reitit on pilkottu osiin, joten niistä voidaan rakentaa erilaisia työvuoroja. Viikonpäivästä riippuen kokonaisuus hoidetaan 4–6 työntekijällä. -Volyymi yllätti, vaikka tiesimme, mitä tuotteita meille oli siirtymässä. Alkuvaiheessa reitit jouduttiin ajamaan jopa kolmeen kertaan, Kiviranta kertoo. Käytäntöjen vakiinnuttua ja rutiinin kartuttua ongelmat saatiin selätettyä helmikuun aikana. Virtain varhaisjakajat kertovat, että yöjakelussa usean kimpun jakelua on käytetty aina. Itse työmenetelmässä ei siis ollut opettelemista. -Konelajittelun virheet kuitenkin aiheuttavat ylimääräistä vaivaa, Sanna Ahova harmittelee. Käytännön työssä isoin muutos oli Postin autojen käyttöön ottaminen. Oikealta ohjaaminen ja automaattivaihteet tulivat nopeasti tutuiksi. Autojen kunto on kuitenkin jakajien isoin murhe. Hinausauton numero on tullut tutuksi. -Valitettavasti jokaisesta pikkuviasta ei uskalla valittaa. Auto voi odottaa korjauslupaa korjaamolla pitkiäkin aikoja, Maukka Isotalo kertoo. Oman auton käytöstä palkan päälle maksetun verottoman kilometrikorvauksen poistuminen harmittaa osaa jakajista, vaikka oma auto kuormittavalta ajolta nyt säästyykin. Varhaisjakajat ovat tietoisia alan työehtosopimusten eroista. Erityisesti PAUn tessin 30 prosentin yötyölisää tuntipalkkaan he pitävät kiinnostavana. -Tulihan meidänkin tessiin yhden sentin korotus yölisään, kun se nousi 81 senttiin!, Marko Ihainen nauraa. -Työehtosopimuksia ei oikein osaa vertailla. Varmaan molemmissa on puolensa. Teollisuusliiton tessiin on tottunut, vuodesta 2013 alkaen varhaisjakajana toiminut Isotalo sanoo. -On palkka joka tapauksessa isompi kuin työttömyyskorvaus, marraskuussa työt aloittanut Saki Järvinen korostaa. Työhyvinvoinnin kannalta isoimpana parannuksena jakajat mainitsevat kunnolliset taukotilat päiväjakelun tiloissa. Kaikkiaan Virtain yöjakajat näkevät postilaisiksi siirtymisen pelkästään positiivisena asiana. -Pelkkien lehtien jako oli välillä puuduttavaa puurtamista. Nyt yöt ainakin ovat värikkäämpiä, Isotalo summaa. < 3 Varhaisjakajat Saki Järvinen, Sanna Ahova, Maukka Isotalo ja Marko Ihainen kuuntelevat, kun esimies Thomas Kiviranta käy läpi ajankohtaisia asioita. 4 Osa jakeluautoista on lähes ympärivuorokautisessa käytössä yhteisjakelupaikoissa. Maaseudulla kilometrejä kertyy ja jakajien mukaan se myös näkyy autojen kunnossa. Reitti_3_2021.indd 15 Reitti_3_2021.indd 15 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 16 Reitti 17 KUNTAVAALIT siirtyvät kesään – muista äänestää Kuntavaalit päätettiin siirtää koronaepidemian vuoksi huhtikuulta kesäkuulle. Uusi vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021. Vaalien siirron vuoksi ennakko äänestysaikaa pidennetään kotimaassa kahteen viikkoon 26.5.–8.6.2021. Ehdokashakemuksia on mahdollista täydentää vielä 4.5. saakka. Reitti-lehden saamien tietojen mukaan 19 liiton jäsentä on asettunut ehdolle kesän kuntavaaleissa. Esittelemme tässä tietoomme tulleet ehdokkaat. Ailasmaa Tapio 70 v. postityöntekijä, eläkkeellä, Vasemmistoliitto, Rauma Hokkanen Kari 62 v. postityöntekijä, SDP, Uusimaa Hytönen Marko 54 v. postityöntekijä, SDP, Laukaa Jaakkonen Mauri 61 v. postityöntekijä/työtön työnhakija, Vasemmistoliitto, Kemi Kalliokoski Jukka 53 v. strateginen pääluottamusmies, SDP, Seinäjoki Koivisto Markus 62 v. valtiotieteen maisteri, sanomalehdenjakaja (irtisanottu tuta-perustein 2016), SDP, Porvoo Kuikka Maarit 49 v. postityöntekijä, Vasemmistoliitto, Helsinki Lempinen Kari 61 v. tuntiopettaja, SDP, Lahti Lindblad Anders 51 v. postityöntekijä, SDP, Porvoo Reitti_3_2021.indd 16 Reitti_3_2021.indd 16 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 16 Reitti 17 Kuntien tärkein tehtävä on järjestää palveluja kuntalaisille. Vaikka sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät todennäköisesti tulevan kuntavaalikauden aikana hyvinvointialueiden järjestettäväksi, jää kuntien vastuulle siitä huolimatta merkittäviä palveluja. Tällä hetkellä kuntien lakisääteisinä tehtävinä sosiaalija terveyspalvelujen lisäksi ovat muun muassa varhaiskasvatus, peruskoulu, kulttuuri-, nuorisoja kirjastotoimet, vedenja energiatuotanMüller-Salonen Lena 52 v. työsuojeluasiantuntija, SDP, Aura Nieminen Heidi 41 v. PAUn puheenjohtaja, lakimies, SDP, Vihti Perttilä Timo K. 67 v. eläkeläinen, valitsijayhdistys, Vantaa Rautiainen Petri 57 v. prosessiteknikko, perussuomalaiset, Lohja Rossi Jouko 42 v. postityöntekijä, SDP, Imatra Simos Timo 62 v. postityöntekijä, SDP, Porvoo Sundström Jesper 53 v. pääluottamusmies, SDP, Vaasa Sutinen Jyrki 54 v. postityöntekijä/pääluottamusmies, SDP, Rovaniemi Töyrylä Salli-Irene 58 v. postityöntekijä, SDP, Uusimaa Vikström Matti 62 v. pieni työmies, SDP, Turku. SAK:n kuntavaalikoneessa lisää ehdokkaita to, jätehuoltoja ympäristöpalvelut sekä kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. Kaikki palvelut ovat oleellisia kuntalaisten hyvinvoinnin ja elämän sujuvuuden kannalta. Voit ilmoittaa ehdokastietosi myös SAK:laisen ay-liikkeen kuntavaaliehdokkaiden ehdokasgalleriaan, josta äänestäjä voi etsiä sopivan ehdokkaan ammattiliiton, puolueen ja/tai kunnan perusteella. SAK:n kuntavaalikone löytyy osoitteesta kuntavaalikone.fi. Reitti_3_2021.indd 17 Reitti_3_2021.indd 17 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 18 Reitti 19 T oimittaja soittaa ja kyselee työpaikan asioista. Mitä hänelle voi kertoa? Pitääkö haastatteluun pyytää lupa pomolta? Haastattelujen antaminen kuuluu jokaisen oikeuksiin. Työntekijällä on oikeus itse päättää, haluaako puhua julkisuudessa vai ei. Toisaalta työntekijä ei voi sanoa haastattelussa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa mitä tahansa. Sananvapauden lisäksi työntekijällä on työsopimuslain määräämä lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan. Jokaisella on oikeus puhua toimittajille ja puuttua asiallisesti epäkohtiin. Työnantajan epäasiallinen mollaaminen ei käy. Työntekijän sananvapautta loukataan usein T EKSTI TUA ONNELA KUVA JUHA PÖYRY Syksyllä 2019 postilaiset olivat paljon esillä julkisuudessa. Paketti lajittelijat Jukka Kosonen ja Filip Djordjevic antoivat haastattelun MTV 3:lle. Sananvapautta loukataan usein Sanavapauden loukkaukset työpaikoilla ovat yleisiä. SAK:n maaliskuussa julkaiseman kyselyn mukaan peräti joka neljännellä työpaikalla työnantaja on perusteettomasti rajoittanut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden oikeutta kertoa näkemyksiään työpaikkaa koskevista asioista julkisesti. SAK:laisten alojen luottamushenkilöille tehdyn kyselyn mukaan yleisimmin työpaikoilla kielletään kommentoimasta työpaikkaa koskevia asioita sosiaalisessa mediassa ja antamasta haastatteluja medialle. Joillakin työpaikoilla on myös kielletty mielipidekirjoitukset tai vaadittu, että työnantaja saa tarkistaa mahdolliset haastattelut ennen julkaisemista. Osa luottamushenkilöistä kertoo, että toimittajilta on evätty pääsy työpaikalle. Mitkään tällaiset rajoitukset eivät lähtökohtaisesti kuulu lojaliteettivelvollisuuteen. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sanoo, että työntekijöillä on perustuslain takaama oikeus ilmaista mielipiteensä myös julkisuudessa. Myös Julkisen sanan neuvosto korostaa, että ketään ei voi ennalta estää kertomasReitti_3_2021.indd 18 Reitti_3_2021.indd 18 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 18 Reitti 19 Työntekijän sananvapautta loukataan usein ”Sananvapaus on tärkeä koko yhteiskunnalle” Julkisen sanan neuvoston JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen on huolissaan työntekijöiden sananvapauden rajoittamisesta. Hän pitää SAK:n kyselyn lukuja kovina. Tietoja työntekijöiden sananvapauden perusteettomasta rajoittamisesta on tullut aiemminkin, ja siihen on myös JSN ottanut kantaa. Tilanteesta pitää edelleen olla huolissaan. Sanavapaus on tärkeä koko yhteiskunnalle. Tärkeää tietoa jää saamatta, jos ihmiset eivät uskalla puhua, Hyvönen sanoo. Hänen mukaansa työntekijöiden vaientaminen jää helposti piiloon. En ole nähnyt esimerkiksi maiden välistä vertailua työntekijöiden sananvapaudesta. Sellainen olisi kuitenkin olennainen. Hyvönen kannustaa kertomaan Julkisen sanan neuvostolle, jos työpaikalla rajoitetaan sananvapautta perusteettomasti, etenkin jos rajoituksilla estetään antamasta haastatteluja ja tietoja medialle. Neuvoston tehtäviin kuuluu paitsi hyvän journalistisen tavan tulkitseminen myös sananvapauden puolustaminen. MITÄ SAA SANOA? Työntekijällä ON oikeus: • Antaa haastattelu ja kertoa toimittajalle omasta työstään • Kertoa sosiaalisessa mediassa työstään • Tarkistaa omat lausumansa lehtijutusta mutta kieltäytyä lähettämästä niitä pomon tarkastettaviksi • Nostaa julkisuudessa esiin olennaisia työhön liittyviä epäkohtia, kunhan arvostelu on asiallista ja totuudenmukaista • Ajaa julkisuudessa työntekijöiden etuja • Vapaa-ajallaan osallistua politiikkaan, ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja edustaa erilaisia mielipiteitä kuin pomollaan on Työntekijällä EI ole oikeutta: • Solvata työnantajaa julkisuudessa epäasiallisesti • Nostaa epäkohtia esiin pelkässä vahingoittamistarkoituksessa • Haukkua asiakkaita tai ihmisryhmiä niin, että siitä on haittaa työnantajalle • Esittää yrityksen arvojen vastaisia näkemyksiä sellaisessa tilanteessa, jossa hän edustaa yritystä • Paljastaa liikesalaisuuksia • Levittää työnantajasta väärää tietoa ta näkemyksiään julkisuudessa. Kielto puhua toimittajille on siis yksiselitteisesti perusteeton. Arvostella saa, solvata ei Lojaliteettivelvollisuutta joudutaan pohtimaan silloin, kun työntekijällä on pahaa sanottavaa työnantajastaan tai hänen sanomisensa saattavat haitata yritystä. Arvostelu sinänsä ei ole kiellettyä. Esimerkiksi vuonna 2015 Julkisen sanan neuvosto otti kantaa tapaukseen, jossa Postin pääluottamusmies oli saanut varoituksen kerrottuaan sanomalehden haastattelussa Postin jakeluongelmista. Neuvosto paheksui varoitusta ja katsoi sen kohdistuvan työntekijän sananvapauteen. ”Kansalaisten kuuluu saada tietää, miksi posti ei kulje luvatulla tavalla”, neuvosto lausui. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on moneen kertaan linjannut, että työntekijöiden pitää voida tuoda olennaisia epäkohtia esiin. Haukkuminen haukkumisen vuoksi sen sijaan ei käy. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ei esimerkiksi herunut ymmärrystä työntekijöille, jotka olivat julkaisseet työnantajastaan törkeän ja halventavan pilakuvan. Suomessa käräjäoikeus puolestaan on käsitellyt esimerkiksi tapausta, jossa työntekijä mollasi työnantajaansa netissä ja kehotti boikotoimaan yrityksen tuotteita. Tätä ei katsottu hyväksyttäväksi. Kritiikkiä esitettäessä rajanveto sananvapauden ja lojaliteettivelvollisuuden välillä menee tapauskohtaisesti. Kyse on myös sävystä, jolla puhutaan. Valitettavasti Suomessa lojaliteettivelvollisuutta on tulkittu aika tiukasti, kun taas Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut enemmän painoarvoa sananvapaudelle, Ilveskivi sanoo. SAK:n luottamushenkilökyselyn mukaan on yleistä, että työntekijöiden sanomiset julkisuudessa ovat johtaneet työpaikoilla toimenpiteisiin. Useimmin työnantaja on kutsunut työntekijän keskusteluun tai puhutteluun tai antanut työntekijälle varoituksen. Joissakin tapauksissa työntekijä on jopa irtisanottu. Nimettömänäkin voi puhua Jos työnantaja yrittää rajoittaa työntekijöiden sananvapautta perusteettomasti, Ilveskivi kehottaa kertomaan asiasta ensimmäiseksi luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Tarvittaessa voi turvautua ammattiliiton apuun. Liitto tarvitaan apuun viimeistään siinä vaiheessa, jos julkisuudessa puhumisesta on seurannut potkut. Jos työnantajan reaktiot pelottavat, toimittajille voi joissain tapauksissa puhua myös nimettömänä. Lähdesuoja suojaa silloin haastateltavaa, eikä toimittaja paljasta tämän nimeä. – Voi tietysti miettiä, mistä se kertoo, jos viestintää yritetään rajoittaa. Eihän hyvillä työpaikoilla ole tarvetta vaientaa työntekijöitään, Ilveskivi sanoo. < Jutussa on käytetty lähteenä myös Katja Mäkeläisen pro gradu -tutkimusta Sananvapaus työja virkasuhteessa erityisesti lojaliteettivelvollisuuden näkökulmasta. Reitti_3_2021.indd 19 Reitti_3_2021.indd 19 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 20 Reitti 21 Työsuojelun perusteet Työtapaturmat Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien varalta. Reitti 20 TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija Vakavat tapaturmat Työnantajan on ilmoitettava vakavasta työtapaturmasta poliisille ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle – ilmoittamatta jättäminen on rangaistava teko. Työtapaturma katsotaan vakavaksi, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma. Vaikealaatuisia vammoja ovat mm. • leikkaushoitoa vaativa murtuma • vaikea sijoiltaanmeno • ruumiinjäsenen, esimerkiksi sormen menetys • aivovamma, josta on jäänyt lievääkin haittaa • puheen, näön tai kuulon kadottaminen tai pysyvä heikentyminen • laaja palovamma tai paleltuma • pahasti rumentava epämuotoisuus Työtapaturma Työtapaturma on äkillinen ja odottamaton, ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla kotoa työhön ja päinvastoin tai työnantajan määräämän työtai asiointimatkan aikana. Tapaturmasta ilmoittaminen Tapaturman sattuessa, siitä tulee ilmoittaa viipymättä esimiehelle ja varmistaa, että tapaturmailmoitus täytetään ja lähetetään vakuutusyhtiöön. Tärkeää on, että työnantaja saa kaiken tarpeellisen tiedon ilmoituksen täyttämistä varten. Tapaturma ja sen olosuhteet on siis syytä kuvata esimiehelle tarkkaan. Hoitoon hakeutuminen Tapaturman jälkeen hoitoon on syytä hakeutua mahdollisimman pikaisesti. Hoitoon hakeutumisen viivästyminen hankaloittaa tapaturman ja vamman välisen lääketieteellisen syy-yhteyden osoittamista ja voi johtaa jopa tapaturmakorvausten epäämiseen. Korvattavuuteen voi vaikuttaa myös se, miten huolellisesti vammaan tai sairauteen johtaneet tapahtumat on kuvattu hoitoasiakirjoissa ensimmäisten hoitokertojen yhteydessä. Tapaturma ja sen olosuhteet on siis syytä kuvata tarkkaan myös lääkärille. Tapatumatutkinta Tapaturma ja siihen johtaneet tekijät on tutkittava työnantajan toimesta. Lisäksi työnantajan on pidettävä luetteloa työpaikalla sattuneista tapaturmista. Vakavien tapaturmien tutkintaan osallistuu myös työsuojeluviranomainen. Vakavampien työtapaturmien jälkeen työyhteisölle on järjestettävä tapahtuneen jälkipuintia, jolla pyritään lieventämään tilanteen aiheuttamaa stressiä ja auttamaan henkilöstöä toipumaan tilanteesta. Reitti_3_2021.indd 20 Reitti_3_2021.indd 20 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 20 Reitti 21 Reitti 21 L iiton toimisto saa säännöllisin väliajoin yhteydenottoja, joissa kerrotaan, että työnantaja on evännyt sairausajan palkan kokonaan tai osittain johonkin tiettyyn sairauskoodiin vedoten. Mitään listausta siitä, mitkä sairauskoodit oikeuttavat tai eivät oikeuta sairausajan palkkaan, ja moneltako päivältä palkka tulisi kunkin diagnoosin perusteella maksaa ei kuitenkaan ole olemassa. Palkanmaksuvelvollisuus Sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden määrittää se, onko työntekijällä jokin sairaudeksi luokiteltu tila. Työnantajan velvollisuus sairausajan palkanmaksuun perustuu työehtosopimukseen ja viime kädessä työsopimuslakiin eikä esimerkiksi Kelan sairausvakuutuslain kriteereihin Jäikö sairausajan palkka saamatta? Työsopimuslaki määrittää, että työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija perustuviin sairauspäivärahapäätöksiin. Palkan maksamatta jättämisen perusteeksi ei siis riitä se, että Kela ei korvaa kyseisestä sairaudesta sairauspäivärahoja työnantajalle. Sairauskoodit Sairausajan palkkaan oikeuttavat lähes kaikki lääkärintodistuksessa käytettävät kansainväliset ICDeli sairauskoodit, koska ne kertovat, että henkilöllä on jokin lääketieteessä määritelty sairaus. Esimerkiksi mielenterveysongelmiin liittyvät F-koodit oikeuttavat työntekijän lähtökohtaisesti aina sairausajan palkkaan ja koko sairausloman keston ajalta. Sen sijaan Z-koodeja käytetään erilaisissa työntekijän poissaolotilanteissa ja niiden taustalla ei ole aina palkanmaksuun oikeuttavaa sairautta. Työnantaja voi tulkinnanvaraisissa tilanteissa pyytää tarkempia selvityksiä. Jos lääkärintodistuksessa on tulkinnanvaraisen sairauskoodin lisäksi jokin yksiselitteinen koodi, muodostuu palkanmaksuvelvollisuus selkeän sairauskoodin perusteella. Yhteys edunvalvontaan Palkkaa ei siis voi jättää vain maksamatta tietyn lääkärintodistukseen merkityn koodin perusteella vaan palkanmaksuvelvollisuus tulee aina selvittää tapauskohtaisesti huomioiden sairauden laatu ja sairausloman pituus. Jos sairausajan palkka kuitenkin jää tai on jäänyt maksamatta, on syytä olla välittömästi yhteydessä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen. < Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta palkkaa, koska lääkärintodistukseen oli merkitty diagnoosiksi työuupumus. Työnantaja oli pyytänyt työntekijältä asiassa lisäselvitystä, mikä oli tullut työntekijän tietoon vasta tämän Työuupumus kääntyi palkalliseksi Työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä oli oikeus sairausajan palkkaan työuupumuksen vuoksi määrätyn sairausloman ajalta. palattua töihin. Tuomioistuin katsoi, että työnantajan olisi pitänyt olla selkeämpi lisäselvityspyynnössään sekä, että työntekijän toimittama lääkärintodistus oli osoittanut työntekijän työkyvyttömyyden riittävällä tavalla. < Reitti_3_2021.indd 21 Reitti_3_2021.indd 21 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 22 Reitti 23 F ilateelisen kokoelman keräämisessä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Postimerkkejä on julkaistu lukemattomista aiheista maailmalla. Vain mielikuvitus on filatelistilla rajana. Millaista mahtaa postimerkkien käyttö ja keräily tulevaisuudessa olla, kun kirjepostin lähettäminen ja merkkien tarve tasaisesti laskee? Tuleeko Suomesta pelkkä postimerkkivaltio San Marinon, Liechtensteinin ja Monacon tapaan? Maa, jossa postimerkkejä julkaistaan lähinnä keräilijöille myytäväksi, eikä käytettäviksi postilähetyksiin. – Tuskin tulee, vastaa Postin design manager Tommi Kantola, jonka vastuulla on postimerkkien tuottaminen Suomessa. Pois lukien Ahvenanmaa, jossa toimii oma posti. Kantola tähdentää, että postimerkkejä julkaistaan nyt ja jatkossa ensisijaisesti kuluttajia varten. Merkeillä on yhä menekkiä postimaksukäytössä. – Seuraamme toki käyttötarvetta jatkuvasti, mutta kyllä merkkejä julkaistaan entiseen malliin edelleen. Julkaisusuunnitelma elää jatkuvasti ja vaihtelee hieman eri vuosina, mutta suuria eroja ei julkaisumäärissä ole ollut. Posti julkaisee vuoden 2021 alkupuolella kahdeksan uutta postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 23 erilaista merkkiä. Koko vuonna julkaistaan yhteensä 16 aihetta ja 49 erilaista merkkiä. – Pyrimme pitämään merkkivalikoiman houkuttelevana, eikä filateliaa olla unohtamassa, Kantola sanoo. Suomalaiset postimerkit ovat saaneet korkeasta tasostaan tunnustusta maailmalla useasti. Palkintoja on tullut monissa eri kansainvälisissä kilpailuissa, mutta Italiassa pidetyssä vuosittaisessa Asiagon kansainvälisessä kilpailussa suomalainen postimerkki on ollut voittajana peräti kuusi kertaa. Ensimmäisen kerran 1980. Tuorein voitto on vuodelta 2017. Kisa on järjestetty jo 50 kertaa ja sitä on kutsuttu filatelian Oscar-kilpailuksikin. TEKSTI AKI KORHONEN KUVAT POSTI Joutaako postimerkkeily harrastusten hautausmaalle postimerkkien käytön hiipuessa? Filatelia eli postimerkkeily on yksi suosituimpia harrastuksia maailmassa. Suomessa sen suurin suosio lienee ollut 1980luvulla, mutta edelleen postimerkit herättävät tunteita käytön vähenemisestä huolimatta. Suomalaiset äänestivät vuoden 2020 kauneimmaksi postimerkiksi Netta Tiitisen suunnitteleman Pienen haaveilijan. Postimerkki heijastelee lapsen rohkeutta, intoa, uteliaisuutta ja välittömyyttä. Reitti_3_2021.indd 22 Reitti_3_2021.indd 22 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 22 Reitti 23 Postimerkkeily voi olla täydentäväkin harrastus Suomalaisen filatelian tulevaisuus vaikuttaa päällisin puolin turvatulta, mutta harrastajakunta alkaa olla ikääntynyttä ja uusia harrastajia on harvassa. Suomessa toimii silti yhä noin 70 Filatelistiliiton jäsenyhdistystä, joista suurin osa on paikallisia, yleiskerhoksi luettavia postimerkkikerhoja. On myös valtakunnallisia erikoiskerhoja. – Kerhoissa on ollut joitakin poistumia pienemmillä paikkakunnilla, mutta vanhimmat kerhot ovat yli satavuotiaita ja toiminnaltaan vireitä, sanoo Filatelistiliiton hallituksen puheenjohtaja Petteri Hannula. Kerhot ovat olennainen osa filateliaharrastusta. Niissä harrastajat tapaavat toisiaan ja täydentävät kokoelmiaan. – Filatelia on selkeästi vanhemman väen harrastus. Nuoria ei juuri ole. Muut harrastukset vievät nuorempia, mutta jossakin 40-ikävuoden kohdilla saatetaan alkaa kaipaamaan rauhallisempia harrastuksia ja huomata myös filatelia, Hannula kertoo. – Järjestäytyneiden kerääjien määrä on lievässä laskusuunnassa, mutta merkkikauppa käy huutokaupoissa ja liikkeissä. Kyllä se kertoo siitä, että keräilijöitä on edelleen kerhojen ulkopuolellakin. Hannulan mukaan kerättävästä materiaalista ei ole pulaa. Suomalaiset filatelistit keskittyvät keräämään kotimaan tuotteita – osa vanhaa ja osa uutta, mutta ulkomaihinkin suuntautuneita on. Suosituimmat kohteet ovat Ruotsi ja Saksa. Mitä voisi sanoa aloittelevalle filatelistille? Mahdollisesti sille nuorelle tai vanhemmallekin, joka mielii uutta harrastusta. – Postimerkkeilyn avulla voit yhdistää eri harrastuksia. Jos olet kiinnostunut pääharrastuksenasi vaikkapa linnuista, voit aloittaa siinä ohessa keräämään lintuaiheista postimerkkikokoelmaa. Merkkien keräilyllä on helppo yhdistää eri harrastuksia ja saada uutta intoa ja tietoakin, kuvailee Hannula. Postilaisilla on oma filateliakerho Harva nykyään enää tietää, että postilaisillakin on oma postimerkkikerhonsa, Postija telefilatelistit, joka kokoontuu Helsingissä. Kerhon nimi juontuu ajoilta, jolloin Posti ja Tele toimivat vielä yhteisenä laitoksena. Kerhon puheenjohtaja Tapani Ruotanen kuvailee itseään ikipostilaiseksi ja on toiminut kerhossa jo pitkään. Hänkin kaipaa uusia, etenkin nuoria jäseniä toimintaan mukaan, koska aktiivijäsenet ovat jo 60–70-vuotiaita ja heitä on enää hieman toistakymmentä. – Haikealta tuntuu. Joskus aikoinaan osallistuimme kerhona näyttelyihin ja kävimme ulkomaillakin, mutta nyt tästä on tullut vanhojen harrastus. Videopelit ja muut ovat vieneet nuoret. Olisi ihme, jos joku alle 20-vuotias tulisi toimintaan mukaan. Yritellään silti vielä jäljellä olevalla porukalla jatkaa, Ruotanen toteaa. Omalta osaltaan myös postikäytäntöjen muuttuminen on vienyt mielenkiintoa keräilijöiltä. Lähetyksiä ei enää välttämättä leimata, ja postimerkillisiä lähetyksiä ei ole liikenteessä enää niin paljon kuin takavuosina. – Oleellinen tekijä monelle keräilijälle on, että kerätään merkkejä, jotka ovat postaalisen tehtävänsä tehneet eli ovat leimattuja. Leimatkin ovat oleellinen osa filateliaa. Kun postimerkkejä ja leimoja ei käytetä kovin paljon, se pudottaa kiinnostusta, harmittelee Ruotanen. Toivotaan, että filatelia pysyy harrastekartalla vielä pitkään, sillä se on mielenkiintoinen ja yleissivistäväkin harrastus, kun siihen perehtyy syvällisemmin. Moni on saanut kipinän filateliaan perittyään vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan postimerkkitai postikorttikokoelman. Filateelisilla tuotteilla ei miljonääriksi tulla, mutta suomalaisista merkeistä on julkaistu luetteloita, joista saa osviittaa merkkien keräilyarvosta. Filateliasta kiinnostuneet voivat hakea alasta tarkempaa tietoa Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilta filatelisti.fi, josta löytyvät myös postimerkkikerhojen yhteystiedot. Jospa Postija Telefilatelistikin saisivat uusia jäseniä nykypostilaisista. < Suomalainen Jokamiehenoikeudet-postimerkkijulkaisu voitti vuonna 2017 ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä postimerkkitaiteen kilpailussa, joka järjestetään vuosittain Asiagossa Italiassa. Kuvittaja Jussi Kaakisen suunnittelema postimerkkivihko palkittiin kilpailun parhaana matkailu-sarjassa. Reitti_3_2021.indd 23 Reitti_3_2021.indd 23 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 24 Reitti 25 R enkivouti F.J. Helanderin tytär Mathilda Holm syntyi Nummella Kovelan Ylitalossa 3.3.1857. Talon iäkkäät lapsettomat omistajat, luutnantti Fredrik Holm rouvineen ottivat tytön kasvatikseen ja antoivat hänelle sukunimensä. 10-vuotiaana Mathilda pääsi kasvattivanhempiensa mukana vierailukäynnille Sammattiin, Lönnrotin 15-huoneiseen Nikun taloon, jonne hän asettui pian asumaan. Mathildasta tuli Lönnrotin perheenjäsen ja tyttärien Idan, Elinan ja Theklan uskollinen ystävä. Vuonna 1931 ilmestyneessä Lönnrotin elämäkerrassa Aarne Anttila kirjoittaa lasten ystävyydestä muun muassa näin: ”Kymmenet säilyneet kirjeet ja runot todistavat tätä sydänten ystävyyttä ja yhteisiä harrastuksia. Tallella on vielä mm. eräs runo, johon kuhunkin säkeistöön Ida, Elina ja Thekla Lönnrot sekä Matilda Holm ovat kukin sepittäneet oman säkeensä. Sellainen yhteishenki vallitsi tässä neitosryhmässä, että runossa eivät pihtienpitämät tunnu.” Kirjeenvaihtoa Ida-tyttären kanssa Anttila kertoo kirjassa saaneensa Mathilda Holmilta elämäkerran aineistoksi kymmeniä Lönnrotin tytärten kirjeitä, runoja ja piirroksia. Holmin luovuttama aineisto avasi kirjailijalle korvaamattomalla tavalla tietoja Lönnrotin kodista ja lähimmästä elinympäristöstä. Uskotulleen Mathildalle Ida kirjoitti ”pitkiä, milloin ylen tunteellisia, milloin hulluttelevan lystikkäitä tai kärkeviä kirjeitä”. Esimerkiksi isänsä suomen kieltä Ida Lönnrot nimittää keväällä 1880 kömpelöksi, jolla ”ei ole mitään kirjallisuutta ja jota ei kannata osata enempää kuin mitä välttämättömästi tarvitaan arkipuheessa”. Mathildaa hän kehoittaa suomea kuitenkin opiskelemaan: ”Ensi kesänä on Sinun alettava puhua suomea, koko maailman kaikkein kauneinta kieltä, on hyvin tyhmää, ettei osaa sitä paremmin.” vietti viimeiset vuotensa Heimarissa Viime syksynä Heimarin arkiston tyhjennyksessä löytyi satoja postikortteja, jotka kuuluivat Heimarissa vuosina 1923–1928 asuneelle Mathilda Sofia Holmille. Postikorttien joukossa oli ruotsinkielinen muistokirjoitus, josta löytyi hämmentävä tieto. Mathilda Holm oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kokoajan, kielen tutkijan ja lääkäri Elias Lönnrotin kasvattitytär. Lönnrotin elämäkerran kirjoittaja Aarne Anttilan mukaan Mathilda Holm oli ”harvinaisen hyvämuistinen, älykäs ja sydämellisessä herttaisuudessaan elävä havaintomerkki kodista, jossa hän oli viettänyt elämänsä parhaat päivät.” Reitti 24 TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT MERIKARVIA-SEURA, POSTIMUSEO, PAU Reitti_3_2021.indd 24 Reitti_3_2021.indd 24 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 24 Reitti 25 1868 leskeksi jääneellä Elias Lönnrotilla oli viisi lasta, joista esikoispoika Elias kuoli vain 2-vuotiaana vuonna 1850. Tyttäristä Elina, Thekla ja Maria kuolivat 18-, 19ja 22-vuotiaina kurkkumätään ja keuhkotautiin. Vuonna 1855 syntynyt Ida Lönnrot kuoli 50-vuotiaana Italiassa vuonna 1915. Mathilda Holm kertoo, ettei ”perhepiirissä sattuneet surut synkentäneet eivätkä katkeroittaneet Lönnrotin mieltä, vaan lisäsivät hänen myötätuntoansa ja avarsivat sen piiriä sekä johtivat häntä entistä enemmän palvelemaan ja hoivaamaan lähimmäisiänsä…” Elias Lönnrot nukkui pois kotonaan Sammatissa 19.3.1884. Kalevalan luojan ja suomen kielen uudistajan kuolemaa oli viimeisenä yönä todistamassa kanslianeuvos Borgin ja Ida Lönnrotin lisäksi myös Mathilda Holm. Holm kuvaa Lönnrotin viimeisiä hetkiä näin: ”Maaliskuun 18 päivän ilta oli tuskaisa ja rauhaton...valituksen sanaa tai ääntä ei kuitenkaan ilmoille päässyt. Myöhemmin noin klo 10 tienoissa, asettui tuska ja näytti siltä kuin olisi sairas päässyt nauttimaan oikein leppoisaa oloa…Tuota rauhaisaa olotilaa noine pienine havahduksineen jatkui kaiken yötä, kunnes 19 päivän auringon ensimmäisten säkeiden leikkiessä seinällä vuoteen yllä Elias Lönnrotin suuri, jalo henki oli, enemmittä tuskitta, muuttanut majaa, oli siirtynyt, siirtynyt ikään kuin aamuruskon siivillä niihin rauhan majoihin, jotka ovat valmistetut rauhan tekijöille...” Testamentti Heimarille Lönnrotin ja suomalaisen kansakoulun isän Uno Cygnaeuksen neuvosta Mathilda Holm kävi läpi Tammisaaren seminaarin. Mathilda ehti toimia kansakoulunopettajana vain kolme vuotta vuosina 1880–1883. Keuhkotauti, Lönnrotin kodin vitsaus uhkasi hänenkin elämäänsä ja sairauden vuoksi Mathildan oli pakko jättää opettajan tehtävät. Vuosi Lönnrotin kuoleman jälkeen Mathilda pääsi harjoittelijaksi Tammisaaren postikonttoriin, josta hän siirtyi Merikarvian ensimmäiseksi postinhoitajaksi vuosiksi 1890–1902. Merikarvialta Mathilda Holm lähti Nauvoon, jossa hän toimi postitoimiston hoitajana vuoteen 1923 saakka. Saman vuoden elokuussa Mathilda erosi virastaan täysin palvelleena ja siirtyi viettämään vanhuuden päiviä juuri avattuun lepoja vanhainkoti Heimariin. Mathilda Holm kuoli 71-vuotiaana Mikkelin lääninsairaalassa 18.8.1928. Mathilda oli testamentannut koko omaisuutensa Heimarille, joka piti sisällään arvopapereita, pankkitalletuksia, kirjoja, tauluja ja erilaista irtaimistoa. Omaisuuden arvo oli noin 30 000 markkaa. Mathilda haudattiin toiveensa mukaan Ristiinan hautausmaalle. Muistokirjoituksissa Lönnrotin kasvattityttärestä ja postitoimiston hoitajasta sanottiin muun muassa näin: ”Vaikka Mathilda Holmin elämänpuitteet olivat vaatimattomat, oli hänen rikas henkensä sytyttävä ja ohjaava niissä piireissä, mihin hän joutui (…) Expeditööri Fanny Ilvesviitta laskiessaan heimarilaisten seppelettä puhui lämpimästi suurisieluiselle ystävälle sekä luki Suomen Kirjallisuuden Seuran tervehdyksen tälle Elias Lönnrotin muiston vaalijalle kiittäen erityisesti Lönnrotin viimevuosien kuvauksista ja arvokkaista kirjeistä, jotka neiti Holm oli Seuralle luovuttanut. < Lähteet: Aarne Anttila, Elias Lönnrot, elämä ja toiminta. Suomen Kirjallisuuden Seura 1931, toinen painos 1985. Suomen Postiyhdistyksen Postitorvilehdet 8 ja 9/1928. Merikarvia-Seura ry, Lauri Hakosalon Vanhoja muistellensarja. Muistokirjoitukset Mathilda Holmin postikorttikokoelmassa. Postikorttilöytö avasi kiehtovan tarinan Viime elokuussa Heimarista löytynyt, pääasiassa postinhoitaja Mathilda Holmille kuulunut postikorttikokoelma pitää sisällään satoja hyvin säilyneitä kortteja vuosilta 1900–1952. Kortteja on säilytetty huolella omissa korttialbumeissa ja kansioissa. Suurin osa korteista on lähetetty Holmille Merikarvian ja Nauvon postitoimistoon. Uudemmat kortit on osoitettu Heimarin muille asukkaille. Kokoelmasta löytyy myös valokuvia 16-vuotiaan Ida Lönnrotin taitavista lyijykynäpiirroksista. Alkuperäiset piirrokset ovat kuuluneet Holmille, jotka hän luovutti ennen kuolemaansa Suomen Kirjallisuuden Seuralle. < Mathilda Holm Nauvon postinhoitajana 1900-luvun alkupuolella. Heimari oli liitolla lähes sata vuotta Suomen Postiyhdistys osti Heimarin postivirkamiesten lepokodiksi vuonna 1922. Tila toimi aiemmin puutarhaja maanviljelyskouluna. Tilan kauppahinta oli 100 000 markkaa, josta 80 000 markkaa rahoitettiin keräystuloilla ja loput pankkilainalla. Toiminta Heimarissa alkoi kesäkuussa 1923. Heimari-aatteen äitinä pidetään ekspeditööri Fanny Ilvesviitaa, josta tuli koko lepokoti-idean kantava voima. Lepokodin sääntöjen mukaan Heimarin piti tarjota koti, elanto ja hoito eläkkeellä oleville turvattomille postivirkamiehille. Vanhainkodon lisäksi Heimari oli alun perin tarkoitettu myös lyhyempää oleskelua varten. Syksyllä 1939 ja talvella 1940 Heimari oli täynnä sotapakolaisia. Jatkosodan aikaan kesällä 1941 Heimari oli Saksan armeijan yhteysesikunnan käytössä. Vaskilinna eli Aurala ostettiin Heimarin tilan yhteyteen konkurssipesän huutokaupasta vuonna 1950. Auralan hinta oli miljoona markkaa. Karjanhoito ja maanviljelys lopetettiin Heimarissa vuonna 1959 ja vanhainkotitoiminta lakisyistä vuonna 1966. Tämän jälkeen Heimari keskittyi järjestötoimintaan ja koulutukseen. Heimarin uusi päärakennus valmistui vuonna 1981. Heimari myytiin St Michel Resort Oy:lle alkuvuodesta 2021. Aurala jäi liiton omistukseen. < Heimarin päärakennus vuodelta 1927. Reitti 25 Reitti_3_2021.indd 25 Reitti_3_2021.indd 25 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 26 Reitti 27 T yöministeri Tuula Haatainen käynnisti helmikuussa selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta. Selvityshenkilöiksi on nimetty varatuomari, oikeustieteen maisteri Minna Etu-Seppälä (Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja) ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting (Merimiesunionin ex-pj). Selvitystyön tarkoituksena on muun muassa kartoittaa työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja niiden syitä. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Tarkoituksena on lisäksi tunnistaa keinoja ja mekanismeja, joilla riitojen ratkaisemista voidaan helpottaa. Selvityshenkilöt hakevat myös keinoja, joilla voidaan ehkäistä työrauhahäiriöitä, jotka liittyvät rajariitoihin. Ratkaisuesitykset voivat koskea toimintatapoja tai liittyä lainsäädäntöön. 7 Simo Zitting on Merimiesunionin entinen puheenjohtaja. (Kuva: JukkaPekka Flander) 5 Minna Etu-Seppälä toimii Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtajana. (Kuva: Kemianteollisuus) Työehtosopimusten rajariitoja selvitellään TEKSTI JUHA PÖYRY – Työehtosopimusten rajariidat aiheuttavat enenevässä määrin epäselvyyksiä työmarkkinoilla. Helppoja ja suoraviivaisia ratkaisuja asian korjaamiseksi tuskin on. Selvitystyö on kuitenkin syytä tehdä, jotta työmarkkinajärjestöillä on käytössään kaikki mahdolliset kehittämisehdotukset työrauhan säilyttämiseksi ja riitojen ratkaisemiseksi, sanoo työministeri Tuula Haatainen. Selvitys luovutetaan kirjallisena työja elinkeinoministeriölle viimeistään 31.8.2021. Selvitykseen perustuvat kehittämisehdotukset, jotka liittyvät työmarkkinajärjestöjen toimintaan, valmistellaan kaksikantaisesti työmarkkinajärjestöjen välillä. Mahdolliset lainsäädännön kehittämiseen liittyvät esitykset valmistellaan kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa. < Reitti_3_2021.indd 26 Reitti_3_2021.indd 26 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 26 Reitti 27 S iirtyminen hiilineutraaliin maailmaan asettaa paljon paineita monille elinkeinoille ja toimialoille. Samalla käydään keskustelua monien työpaikkojen muutoksesta, vähenemisestä ja jopa katoamisesta. On tärkeää, että siirtymä suunnitellaan ja toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaisen siirtymän onnistumiseksi olennaista on, että työntekijöiden uudelleen kouluttautumista tuetaan jo murroksen varhaisessa vaiheessa. Olennaista on, että siirtymää suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sekä lainsäätäjien että työelämän edustajien kanssa. Koulutus keskiöön Ympäristöministeriön asettama työryhmä on laatinut raportin, jossa esitellään laajasti oikeudenmukaista siirtymää edistäviä toimenpiteitä. Työelämän murroksen tunnistamista ja työpaikkojen tarpeiden kartoittamista piHiilineutraali tulevaisuus – työn tekijöiden tarpeet huomioiden Hiilineutraaliuteen siirtymisestä puhuttaessa puhutaan usein myös oikeudenmukaisesta siirtymästä, millä viitataan oikeudenmukaisuuteen myös työelämän murroksen kannalta. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA SHUTTERSTOCK Lisää tietoa aiheesta: Ympäristöministeriön Kestävä elvytys -raportti detään raportissa ehdottoman tärkeinä toimenpiteinä oikeudenmukaista siirtymää suunniteltaessa. Tämän lisäksi murroksen vaatima koulutustoiminta nostetaan raportissa keskiöön. Koulutustarpeet vaihtelevat työpaikoittain ja toimialoittain, joten tarvittavat koulutustoimenpiteet vaihtelevat työpaikkansa menettävien uudelleenkoulutuksesta työntekijöiden olemassa olevan osaamisen kehittämiseen. Olennaista on myös turvata koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen tarvittavat resurssit ja rahoitus. Taloudellinen oikeudenmukaisuus Siirtyminen hiilineutraaliin talouteen luo paljon uusia työpaikkoja, mutta aiheuttaa myös väistämättä työpaikkojen häviämistä. Oikeudenmukaisella siirtymällä pyritään varmistamaan, että samalla kun siirtymän tuomat edut jaetaan mahdollisimman tasaisesti, taloudellisesti menettäviä tuetaan. Oikeudenmukaisen siirtymän valmistelussa suunnitellaan toimenpiteitä, joiden on tarkoitus lieventää siirtymän yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä turvata niiden ihmisten hyvinvointi, joita muutokset eniten koskettavat. Tässä tarkastelussa on tärkeää huomioida, että siirtymä täytyy toteuttaa myös sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. < Reitti_3_2021.indd 27 Reitti_3_2021.indd 27 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 28 Reitti 29 Otteita työelämästä Amazonin työntekijät järjestäytymässä AP News uutisoi jättiyhtiö Amazonin kohtaavan historiansa suurimman järjestäytymisyrityksen, kun lähes 6000 varastotyöntekijää Alabaman Bessemerissä äänestää, liitytäänkö työpaikalla vähittäismyynnin, tukkukaupan ja tavaratalojen työntekijöiden RWDSU-liittoon. Tulos selviää kevään aikana. Amazon tunnetaan hyvin liittovastaisena yhtiönä ja se on pyrkinyt viivästyttämään äänestämistä siinä onnistumatta. Myös Alabaman republikaanivoittoinen osavaltio tunnetaan liittovastaisista laeistaan. Alabama Daily News arvoi, että onnistuminen järjestäytymisessä voisi käynnistää ketjureaktion ay-toiminnalle yhtiössä. Sen mukaan Black Lives Matter -liike ja pandemia-ajan epäinhimilliset työskentelyolosuhteet ovat luoneet taistelutahtoa. Suurin osa Alabaman ja myös Bessemerin varaston työntekijöistä on mustia. < EMILIA KUKKALA Teknologiateollisuus lopettaa tes-toiminnan Teknologiateollisuus ry jysäytti maaliskuun lopussa työmarkkinapommin, kun se ilmoitti lopettavansa alakohtaisen työehtosopimustoiminnan. Samalla Teknologiateollisuus ilmoitti perustavansa uuden erillisen yhdistyksen – Teknologiateollisuuden työnantajat –, johon ne jäsenyritykset, jotka haluavat alakohtaista työehtosopimustoimintaa edelleen tehdä, voivat liittyä. Mikäli käy niin, että uuden yhdistyksen jäsenyrityksillä on selvästi alle puolet toimialan työntekijöistä palkkalistoillaan, työehtosopimusta ei voida lain mukaisesti vahvistaa yleissitovaksi. Teknologiateollisuuden peliliike näyttää tähtäävän juuri tähän, joka on jatkoa Metsäteollisuuden aiemmalle ilmoitukselle vetäytyä työehtosopimuksista. < Ruotsin Foodoralle työehtosopimus Ruotsin kuljetustyöntekijöiden liitto (Transportarbetareförbundet) ja Foodora neuvottelivat helmikuussa maan ensimmäisen alustatalouden työehtosopimuksen, jolla taataan yhtiön pyöräja mopoläheteille muun muassa kiinteä tuntipalkka sekä ylityöja viikonloppukorvaukset. Sopimuksessa sitoudutaan myös palkankorotuksiin, korvauksiin pyörien ja työvaatteiden huolloista, eläkkeisiin ja vakuutuksiin. Työehtosopimuksen piirissä on yli 2000 lähettiä. -Tämä on uraauurtava askel koko keikkataloudelle Ruotsissa, mutta myös Euroopassa. Tämä osoittaa, että ruotsalainen malli toimii ja että myös alustatyötä on säänneltävä työehtosopimusmallin puitteissa. Tämä on tärkeä askel meille, kun nyt saamme omat edustajamme työpaikoille, sanoo kuljetustyöntekijöiden liiton puheenjohtaja Tommy Wreeth. < Uupumus, sekavuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, näköhäiriöt ja pyörtyily ovat rakennustyöntekijöiden oireita Qatarin jalkapallon MM-kisojen helteisillä rakennustyömailla. Siksi ILMAN LIITTOA EI OLE OIKEUKSIA Qatarissa työntekijöillä ei ole oikeutta perustaa ammattiliittoa. He eivät uskalla raportoida epäkohdista, sillä se voi johtaa työpaikan menettämiseen. Työolot paranevat vain, jos työntekijöillä on oikeus kuulua ammattiliittoon ja neuvotella työehdoistaan. SASK tukee Nepalista Qatariin tulevia siirtotyöntekijöitä. PAU on SASKin jäsenjärjestö. Sinunkin osastosi voi parantaa työelämän ihmisoikeuksia kannatusjäsenenä. Tukimaksu on 50 senttiä per jäsen. Lue ohjeet: sask.fi/tule-mukaan/kannatusjasenet Uber-kuskeille työntekijästatus Britanniassa Mobiili-sovellukseen perustuva henkilökuljetuspalveluyritys Uber myönsi maaliskuussa Britanniassa kuskeilleen työntekijästatuksen ja oikeuden esim. minimipalkkaan, lomarahaan ja eläkkeisiin. Korkein oikeus päätti helmikuussa, että Uberin kuljettajia täytyy kohdella Britanniassa työntekijöinä, eikä itsenäisinä yrittäjinä. Uberilla on Britanniassa 70 000 kuljettajaa ja sen päätöksellä arvioidaan olevan suuri merkitys koko Britannian 5,5 miljoonan ihmisen keikkatalouteen. < Kuva: Uber Reitti_3_2021.indd 28 Reitti_3_2021.indd 28 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 28 Reitti 29 Uupumus, sekavuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, näköhäiriöt ja pyörtyily ovat rakennustyöntekijöiden oireita Qatarin jalkapallon MM-kisojen helteisillä rakennustyömailla. Siksi ILMAN LIITTOA EI OLE OIKEUKSIA Qatarissa työntekijöillä ei ole oikeutta perustaa ammattiliittoa. He eivät uskalla raportoida epäkohdista, sillä se voi johtaa työpaikan menettämiseen. Työolot paranevat vain, jos työntekijöillä on oikeus kuulua ammattiliittoon ja neuvotella työehdoistaan. SASK tukee Nepalista Qatariin tulevia siirtotyöntekijöitä. PAU on SASKin jäsenjärjestö. Sinunkin osastosi voi parantaa työelämän ihmisoikeuksia kannatusjäsenenä. Tukimaksu on 50 senttiä per jäsen. Lue ohjeet: sask.fi/tule-mukaan/kannatusjasenet Reitti_3_2021.indd 29 Reitti_3_2021.indd 29 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 30 Reitti 31 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Veera Kekäle, lakimies • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Jussi Saariketo, liittosihteeri • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysyttävää? Saako lomautusten aikana käyttää vuokratyöntekijöitä tai alihankintaa? Meiltä lomautetaan porukkaa, mutta samaan aikaan työnantaja käyttää vuokratyöntekijöitä ja alihankintaa. Onko tämä oikein? Olennaista on se, mitä työtä vuokratyöntekijä tai alihankinta tekee. Mikäli kyse on siitä, että vuokratyöntekijä/alihankkija tekee esim. joka perjantai tietyn reitin, saa hän tehdä sitä jatkossakin, jos kyseiseen reittiin ei ole kohdistunut vähentämistarvetta, vaikka perjantaisin olisi Postin omia työntekijöitä lomautettuna. Sen sijaan ei voida ottaa uusia vuokratyöntekijöitä tai lisätä vuokratyön ja alihankinnan määrää tekemään sellaista työtä, josta oma työntekijä on lomautettu, ellei lomautettua työntekijää ole pyydetty takaisin töihin. Jos omat työntekijät eivät suostu palaamaan, sitten voi olla sallittua ottaa lisää ulkopuolista työtä lomautettujen tilalle. Toki tällöin tulee myös pohdittavaksi se, onko lomautukselle ylipäätään perusteita. Olennaista on siis, tekeekö vuokratyöntekijä/alihankkija lomautuksen aikana samaa työtä kuin ennen lomautustakin vai lomautettujen työtä. Palkanmaksu koronalle altistumisepäilyn aikana Minut määrättiin karanteeniin, koska olen altistunut koronalle. Olen kuitenkin terve, eikä minulla ole mitään oireita. Saanko silti karanteenin ajalta palkkaa tai jotain muuta korvausta? Karanteenin ajalta työntekijä on oikeutettu Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan. Päivärahan maksamisen edellytyksenä on, että tartuntatautilaissa tarkoitettu viranomainen on määrännyt työntekijän karanteeniin tartuntatautilain nojalla. Tartuntapäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä. Työntekijän päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut töissä. Päivärahan määrässä huomioidaan myös mahdolliset palkan lisät (esim. vuorolisät). Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemään työtään ja hänelle aiheutuu siitä ansionmenetystä. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa saman lapsen perusteella samalta ajalta vain yhdelle huoltajalle kerrallaan. Tartuntatautipäivärahaa pitää hakea 2 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen haluat saada etuutta. Työnantaja voi hakea päivärahan, jos se maksaa palkkaa työntekijän poissaolon ajalta. Tartuntapäivärahaan ei ole kuitenkaan oikeutta esimerkiksi • jos teet työsi etätyönä eikä ansionmenetystä synny • olet lomalla, eikä ansionmenetystä siksi synny • olet muusta syystä, esimerkiksi sairausloman vuoksi, poissa työstä eikä ansionmenetystä siksi synny • olet omaehtoisessa karanteenissa esimerkiksi työnantajan, opiskelupaikan tai hallituksen suosituksesta • odotat covid-19-testin tulosta kotona, eikä sinulla ole tartuntatautilääkärin päätöstä karanteenista Lisätietoja tartuntatautipäivärahasta ja sen hakemisesta saat täältä: www.kela.fi/ tartuntatauti_nain-haet Miksi en saanut PAUn uutiskirjettä? Miksi en saanut PAUn uutiskirjettä, vaikka muut kaverit töissä kertoivat sen saaneensa? PAUn uutiskirje lähetetään kaikille PAUn jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet käytössään olevan sähköpostiosoitteen. Myös useat ammattiosastot voivat lähettää jäsenilleen tiedotteita jäsenrekisterin tiedossa oleviin sähköposteihin. On ensiarvoisen tärkeää, että yhteystiedot ovat jäsenillä kunnossa. Pääset päivittämään omat tietosi sähköiseen jäsenpalveluun osoitteessa www. pau.fi. Jäsenpalveluun kirjaudutaan jäsennumerolla, joka alkaa nykyisin numerolla 7. Ensimmäistä kertaa kirjauduttaessa jokaisen täytyy tilata uusi salasana omaan sähköpostiin. Mikäli käytössäsi ei ole sähköpostiosoitetta, ota yhteys PAUn jäsenrekisteriin, Katja Johansson, puh. 040 821 5836. Reitti_3_2021.indd 30 Reitti_3_2021.indd 30 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 30 Reitti 31 Koronaa ja silleen T ämän kirjoitushetkellä on kulunut reilu vuosi yhä vallitsevan koronapoikkeustilanteen käynnistymisestä. Tuolloin viime keväänä ei varmaan kukaan uskonut poikkeusolosuhteitten jatkuvan näin pitkään ja toimien välillä kiristyvän, välillä hieman höllentyen. Moni meistä uskoi, että kyseessä on normi influenssan kaltainen kuvio ja se on taputeltu kesään mennessä. Vaan toisin kävi. Poikkeustilanteessa eläminen, sekä työelossa että sen ulkopuolella yksityiselämässä on varmasti rassannut itse kunkin päänuppia ja ainakin jollain tavoin muuttanut omaa toimintaa ja suhtautumista asioihin. Töissä on omat rajoituksensa ja erityisvaateet (maskit ja muut kuviot) ja siviilielossa eri toimijoiden kiinniolot ja muut olosuhderajoitteet – ja suositukset. Näitten kanssa olemme oppineet pääsääntöisesti elämään vuoden aikana lähes kivuitta, muutamien yksittäisten rissaajien toimintaa lukuun ottamatta. Mutta tilanne on se mikä on ja vaikka varmaan kukaan tervelamppuinen ei siitä nauti, tämän kanssa vaan on elettävä. Töissä toimintaa varmaan on hankaloittanut juuri nuo työnantajan määräykset; maskeja on pidettävä (tai terveydellisistä syitä visiiriä), taukotilojen kalusteita on harvennettu, käsiä pitää pestä ja käsidesin kanssa lotrattava. Jotkut, lähinnä astronauttiopiston jäsenet foliohatuissaan väittävät, että näillä työnantajan määräyksillä se haluaa tahallaan töitämme hankaloittaa ja jopa kiusia. No, onhan meillä Suomessa (onneksi) mielipideja sananvapaus, mutta toteanpa vain, että työnantaja toimii juurikin päinvastoin. Työnantajalla on jo lainkin mukaan työsuojeluvelvoite eli sen on kannettava huolta työntekijöistään ja nuo edellä mainitut toimenpiteet ovat juuri sen suuntaisia. Lisäksi todettakoon, että vaikka Suomen lain mukaan ei toistaiseksi voida maskipakkoa asettaa, voi työnantaja sen määrätä direktio-oikeudellaan, semminkin kun kyseessä on työturvallisuuteen liittyvä toimenpide. Siis työpaikoille ja työtehtäviin. Henkilökohtainen ajatusmaailmani ei muuten riitä ymmärtämään esim. lauantaina 20.3. astronauttiopistolaisten mielenosoitusta Helsingissä. Samaan aikaan ao. alueella ollaan lähes hälytystilassa taudin leviämisen suhteen ja nämä foliohatut ehdoin tahdoin toimivat kaikkien ohjeistusten ja määräysten vastaisesti. Ihan oikeesti, ja vielä erään valtiovallan edustajan ja kunnallisvaaliehdokkaan voimin! Tämä korona-aika on tehnyt puhutusta digiloikasta jo lähes digikolmiloikan. Porukka on siirtynyt enenevissä määrin digimaailmaan, ts. laskut tulee sähköisenä, samoin lehdet. Samaan aikaan meidän kilpailijamme postinjakelussa (joita tällä hetkellä on 17) kahmii jaettavaa ”lihat kupista”periaatteella eli ottavat kaupungit ja taajamat jaettavakseen, jättäen Postille ne kannattamattomat alueet, kilpailuetuna hinta (tässä siis isoimpana tekijänä se ”toinen TES”). Postilla on Postilain mukainen yleispalveluvelvoite eli se joutuu jakamaan jokaiseen talouteen, kannatti tai ei ja kilpailijamme (JYS eli Jakeluyhtiö Suomi eri jakeluyhtiöineen) toimitusjohtajansa hymynaamoin nauraa olemattomaan partaansa. Digitalisaatio ja kilpailu yhdessä ovat aikaan saaneet ison loven Postin tulokseen, ja tämä taasen on näkynyt monin eri työnantajatoimin, esim. lomautuksina. Näistä riittäisi sanottavaa kysta kyllin, mutta toisella kertaa se. Verkkokauppa on sekä digihumpan että koronan myötä kasvanut huimasti. Ja tämä hyvä! Vaikka kasvavalla pakettipostin määrällä ei korvata tuota osoitteellisen printtipostin vähenemää, niin jotain sentään. Samaan aikaan odotellaan uutta postilakia, johon toivottavasti on sisään kirjoitettu mahdollisuus erilaisiin jakelumalleihin ja toisaalta valtiontukeen Postille. Tällä saattaisi olla edellytykset siihen, että kokoaikaisuus työsuhteissa voitaisiin isolti säilyttää, vaikkakin se toisaalta tarkoittaisi työntekijämäärän vähenemistä. Tosiasiat kun tunnustettava tässäkin on. Summa summarum, tämä koronaaika on kaikille ollut hankalaa, tavoin jos toisinkin. Mutta ”ojista noustaan”, lauloi Lapinlahden linnut aikoinaan ja toisaalta ”ei se niin mene, ettei jotenni mene”, totesi Kalle Päätalon setä KummunKalle. Hyvää, mutta loistavaa kevättä ja tulevaa liittokokouskesää kaikille. < JUHA TORVINEN valtakunnallinen pääluottamusmies ja basisti Poikkeustilanteessa eläminen on varmasti rassannut itse kunkin päänuppia. Ay-majakka Reitti_3_2021.indd 31 Reitti_3_2021.indd 31 7.4.2021 13.50 7.4.2021 13.50
Reitti 32 Reitti 33 E rilaiset kriisit, kuten avioero, irtisanominen tai globaali pandemia voivat saada ihmisen tavoittelemaan mielihyvää erilaisilla nopeilla ja addiktoivillakin tavoilla. Kriisit voivat myös tarjota tilaisuuden pysähtyä ja miettiä, mistä hyvää oloa voisi saada kestävästi ja terveellisesti. Rakkausvaiheen kiintymystilassa, jossa rakastumisvaiheen huuma on jo selätetty, päärakkaushormonit dopamiini, serotoniini ja oksitosiini virtaavat tasaisesti. Lääkäri Emilia Vuorisalmea kiinnosti, miten tuon terveyttä edistävän tilan voisi saavuttaa myös ilman parisuhdetta, ja hän kehitti noille hormoneille perustuvan, 12-osaisen kestävän rakkauden reseptin. Mielihyvää, kiitos! Hyvänolon tunteet voidaan nähdä hormonitoiminnan tuotteina. Lääkäri Emilia Vuorisalmi kertoo, kuinka yksilöllistä hormonitoimintaa tasapainottamalla voi tavoitella kestävää hyvinvointia. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVITUS AUNIS AHONEN Arjen eväitä Serotoniinilla pelkoja vastaan Serotoniini liittyy turvan, arvostuksen ja järjestyksen tunteeseen. Jos henkilökohtainen turvallisuudentunne on vahvalla pohjalla, sietää paremmin myös kriisejä ja epävarmuutta. Turvallisuuden, arvostuksen ja järjestyksen tunteiden lisääminen voi tuntua haastavalta kriisin keskellä, mutta Vuorisalmen esittelemät ainesosat ovat tässä reseptissä lopulta aika yksinkertaisia. – Tärkein lähtökohta olisi se, että me kokisimme olevamme turvassa. Pelkojamme lietsotaan koko ajan, ja pelottava uutinen saa aikaan samanlaisen hormonaalisen vasteen kuin meitä fyysisesti uhkaava tilanne. Voimme kuitenkin säädellä tunteita omien ajatustemme voimalla. Jos huomaa pelkäävänsä, voi esimerkiksi ajatella kolme asiaa, jotka ovat tässä hetkessä hyvin. Vuorisalmi painottaa pelkojen työstämisen tärkeyttä muistuttaen, että jokaisen menneisyys ja traumat ovat yksilöllisiä ja niiden työstämiseen saatetaan tarvita ammattiapua ja aikaa. Osa saattaa olla etuoikeutetussa tilanteessa, jossa pysähtyminen antaa tilaa itsetutkiskeluun ja pelkojen työstämiseen. Postialan jatkuva murros ja yt-kierre järsivät ihmisten kokemaa arvostuksen tunnetta. Välillä kuitenkin kuulee tarinoita, että irtisanominen oli lopulta tullut kuin tilauksesta, koska se oli pakottanut pysähtymään, kohtaamaan pelkonsa Reitti_3_2021.indd 32 Reitti_3_2021.indd 32 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 32 Reitti 33 ja miettimään, missä on hyvä ja mistä saa iloa – ehkä lähteä tavoittelemaan unelmia, joita kohti ei olisi koskaan uskaltanut lähteä vakituisen työsuhteen turvasta. – En halua aliarvioida työnsä menettäneen taloudellista hätää ja aitoa huolta, mutta parhaissa tapauksissa viisi vuotta myöhemmin voi huomata hyvät puolet siitä, että oravanpyörä lakkasi pyörimästä, Vuorisalmi muistuttaa. Dopamiinilla kohti unelmia Dopamiini on hormoni, joka saa ihmisen liikkeelle. Se motivoi ponnistelemaan kohti tavoitteita ja ottamaan riskejä. Vuorisalmen mukaan kestäviä dopamiinin lähteitä voi löytää merkityksen tunteen, luovuuden ja unelmoinnin parista. Vaikka ulkoinen maailma on muuttunut hyvin epävarmaksi ja uutiset pelottaviksi, voi koettaa unelmoida edes pienesti. Vuorisalmi ottaa esille sen, että monet haaveilevat eläkkeelle pääsystä. – Mitä siellä eläkkeellä odottaa, mitä voisi tuoda tähän päivään? Jotkut haluavat viettää enemmän aikaa läheisten kanssa, ja nyt se onkin tullut mahdolliseksi. Se fiilis, minkä unelman toteutuminen meille loisi, voi olla saavutettavissa jo nyt, kun vaan pysähdymme aidosti miettimään, millaisesta tunteesta haaveilemme. Poikkeusoloissa näköalojen ja motivaation ylläpitäminen voi käydä haasteelliseksi. Dopamiinia voi lisätä kehossaan 1. Järjestä kotisi Viihtyisä ja järjestyksessä oleva koti antaa hallinnan tunnetta ja lisää serotoniinin virtaa – siksi jotkut haluavat siivota krapulassa, jolloin serotoniinit ovat alhaalla. Mieti, mikä kotona häiritsee ja miltä haluaisit sen näyttävän. Pilko projekti pieniin osiin, käy tavarasi läpi ja luovu siitä, mitä et tarvitse. 2. Aseta pieniä tavoitteita Nopeita ja terveellisiä dopamiinipiikkejä voi saada asettamalla päivään pieniä tavoitteita. Listaa päivän tehtävät ja aloita helposta, jotta saat onnistumisen tunteesta lisävirtaa. Kokeile, pystytkö hoitamaan kotityön määräajassa. Kiitä itseäsi tehtälistaamalla päivän tehtävät ja raksimalla niitä yli sitä mukaa kun hommat etenevät. Voi käyttää luovuutta valitsemalla erilaisen reitin ulkoillessa tai matkalla kaupasta kotiin. Isommassa kuvassa voi miettiä arvojaan ja sitä, miten ne ovat linjassa oman elämän sisällön kanssa. Vuorisalmi kannustaa myös miettimään, mitkä pienet asiat tuottavat itselle iloa, ja miten niitä voisi tehdä enemmän. Se voi johtaa isomman merkityksellisyyden äärelle. – Mä huomasin, että tykkään tehdä tietynlaisia somesisältöjä, ja kun aloin tehdä niitä enemmän, niiden tekemisestä on puolivahingossa tullut merkityksellistä. Saan päivittäin palautetta, miten pienet vinkit ovat auttaneet ja voimaannuttaneet ihmisiä. Kun teemme asioita, joista pidämme, saamme niistä usein voimaa ja pystymme näin myös antamaan enemmän ympärillemme. Oksitosiini yhdistää Oksitosiini on hormoni, joka liittää ihmisiä toisiinsa. Sitä syntyy erityisesti kosketuksessa, joten se on olennainen niin aikuisten välisissä intiimeissä suhteissa kuin lasten ja vanhempien välillä. Se lisää kiintymystä ja luottamusta sekä vähentää stressiä. Vaikka oksitosiini liittyy erityisesti fyysiseen kosketukseen, ei karanteeniin joutuneen yksineläjänkään tarvitse kokea jäävänsä sitä vaille. Sitä voi saada niinkin yksinkertaisesti kuin halaamalla itseään tai puuta. Myös aineeton kosketus, kuten sananmukaisesti koskettava taide ja kulttuuri, tuottaa oksitosiinia. Olennaista oksitosiinin tuotannolle onkin kokemus siitä, että on kosketuksissa ympäristöönsä. Sitä voi saada konkreettisesti kävelemällä paljain jaloin, makoilemalla lämpimällä rantakalliolla ja pulahtamalla siitä uimaan. Tai pitämällä yhtä ihmisten kanssa. – Työyhteisössä avun pyytäminen ja -antaminen luo heti oksitosiinisuhteen, joka lisää luottamuksen ja levollisuuden tunnetta molempiin suuntiin. Nyt jos koskaan avun pyytäminen ja antaminen on tärkeää. Haavoittuvuuden näyttäminen ja avun pyytäminen antaa toiselle mahdollisuuden auttaa ja lisää oksitosiinin virtaa. Yhteisöllisyys on myös monelle iso kiitollisuuden lähde ja kiitollisuuden tunne puolestaan tehokas oksitosiinin lähde. Vuorisalmi muistuttaa, että kiitollisuus tahtoo jäädä selviytymistilassa paitsioon. Siksi kannattaa harjoitella huomaamaan arkisia kiitollisuuden aiheita. Se auttaa näkemään niitä entistä enemmän. – Muistutan usein, että kiitollisuus on kuin lihas, jota pitää välillä aktivoida ja jumpata. Aidossa kiitollisuuden tilassa ihmisen keho myös palautuu stressistä. Voimme siis ajatuksen voimalla vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme. < Kolme tapaa tasata mielihyvähormonejasi vän suorittamisesta pienellä voitontanssilla, olantaputuksella tai kehumalla itseäsi ääneen. 3. Harjoittele kiitollisuutta Kirjoita ylös viisi asiaa, joista olet kiitollinen. Pysähdy miettimään asioita, jotka tuottavat sinulle iloa ja mielenrauhaa. Osoita kiitollisuutta ihmisille, jotka ovat jollain tavoin elämäsi varrella auttaneet sinua. Haasta itsesi tekemään tämä 10 päivän ajan. Lähde: Emilia Vuorisalmi: Rakkaus haltuun, WSOY 2020. Katso myös: www.docemilia.com ja Instagram:@docemilia. Reitti_3_2021.indd 33 Reitti_3_2021.indd 33 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 34 Reitti 35 Menoon mukaan PAU Etelä-Kymen osasto 103 vuosikokous Aika: 23.4.2021 klo 18.30 Paikka: Kotkan postinjakelun kahvihuone, Takojantie 32 48230 Kotka Koronarajoitusten takia tarvittaessa jakaudumme ryhmiksi tietokoneiden ääreen Teams-kokoukseen. Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Ruokailun ja kuljetusten järjestelyjen vuoksi toivotaan ilmoittautumiset mielellään 21.4 mennessä sähköpostilla anna. pensola@gmail.com tai tmarkkula@gmail. com. Kokouksen jälkeen osallistujille on tarjolla lounas. Tervetuloa. Lepokodin kannatusyhdistyksen vuosikokous Aika: 17.5.2021, klo 14.00 Paikka: PAUn toimisto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Mikäli osallistut kokoukseen Teamsilla, ota yhteys Lena Lahteen, lena.lahti@pau.fi. Lahden osaston jäsenillä vapaa sisäänpääsy Suomen Moottoripyörämuseoon PAUn Lahden osaston jäsenillä on mahdollisuus tutustua Suomen Moottoripyörämuseoon ilman sisäänpääsymaksua. Museoon pääsee ilmoittamalla kassalla olevansa PAU:n Lahden osaston jäsen. Sisäänpääsy koskee samalla koko perhettä. Museo on auki keväästä syksyyn ja etu on voimassa kauden 2021 loppuun asti. Suomen Moottoripyörämuseo sijaitsee Lahdessa osoitteessa Veistämönkatu 1. Suomen Moottoripyörämuseon nettisivut: www.moottoripyoramuseo.fi Kainuun osaston mökkejä vuokrattavana Kainuun osastolla on kaksi mökkiä vuokrattavana PAUn jäsenille kesällä 2021. Mökit sijaitsevat n. 25 km Kajaanista Oulunjärven rannalla. Rantaan on n. 40 metriä. Rantanäkymänä mahtava Ärjänselkä. Mökki 1 on v.-85 valmistunut hirsimökki noin 45m2. Tupakeittiö ja takka, makuuhuone ja nukkumaparvi. Tilaa noin 5 henkilölle. Mökki 2 noin 65m2 on rakennettu 60-luvulla. Siinä on kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, jossa takka ja keittokomero. Majoitustilaa on 7 henkilölle. Alueella on erillinen sauna, puuliiteri/varasto, grillikatos, rantaterassi, vene, kanootti ja Biolan-kuivakäymälä. Mökeissä on sähköpatterit. Hyvä hiekkainen uimaranta. Puhdas vesilaitoksen pohjavesi tulee vesipisteeseen pihalle ja saunaan. Katso lisää kuvia PAUn Kainuun osaston kotisivuilta www.paukainuunosasto.pau.fi. Hinnat: Mökki 1 Vuorokausihinta 50 €. 1 viikko 320 €. Mökki 2 Vuorokausihinta 40 €. 1 viikko 250 €. Molemmissa mökeissä vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Maksu tulee suorittaa ennakkoon osaston tilille: FI32 4600 0010 7156 35. Tiedustelut: Jarmo Kvist puh. 050 598 1806, sähköposti: jarmokvist@netti.fi tai Matti Jokelainen puh. 044 566 7119, sähköposti: mattijokelainen8@gmail.com. < Tervetuloa Mäntyniemeen! PAUn Varsinais-Suomen osasto toivottaa postilaiset tervetulleiksi kesäpaikkaansa Mäntyniemeen, joka sijaitsee noin 8 km päässä Turun kauppatorista linja-autoreitin varrella. Mäntyniemi on oiva vaihtoehto niille, joita kiinnostaa luonto ja mökkeily. Vuokralaisten käytössä ovat kanootit ja soutuvene. Kentällä pääsee futaamaan. Hyvää kalastusaluetta riittää ja laiturilta voi hypätä ponnusta meriveteen. Vuokrahinnat 3.6.–19.8.2021 • Hirsimökki 1–2: 170 €, muu aika 110 €/vko • Hirsimökki 3: 260 €, muu aika 160 €/vko • Pohjatalo: 220 €, muu aika 140 €/vko • Koko talo: 210 €, muu aika 130 €/vko Tilaussaunan mahdollisuus osaston jäsenille 30 €/2h ja ulkopuolisille 30 €/2h (ei saunapäivinä). Sauna on lämpimänä tiistaina, perjantaina ja lauantaina. Harkinnan mukaan, jos on saunojia, voidaan sauna lämmittää muinakin päivinä. Naiset klo 17.00–19.00 ja miehet klo 19.30–21.30. Suihkut ovat päivittäin mökkiläisten käytössä. Mahdollisuus perhesaunaan saunapäivinä klo 12–16, tunnin jaksoissa 10 €/tunti. Tilaussauna ja sali osaston jäsenille 50 € kerta ja ulkopuolisille 110 €. Reitti_3_2021.indd 34 Reitti_3_2021.indd 34 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 34 Reitti 35 Nuotiorantaan lomailemaan Nuotioranta on PAUn Lahden osaston omistama vapaa-ajanviettopaikka, joka sijaitsee Päijänteen rannalla, luonnonkauniilla Asikkalan Pulkkilanharjulla, Lahdesta noin 45 km pohjoiseen. Nuotiorannasta vuokrataan kesä-, heinäja elokuussa kahta mökkiä (mökit 2 ja 9), joiden vuokra-aika on enintään 11 vuorokautta. Touko-, syysja lokakuussa vuokrattavana on neljä mökkiä (mökit 1,2,3 ja 9), joiden vuokra-aika on enintään kuukausi. Vuokrahinta sisältää astiat ja vuodevaatteet (ei liinavaatteita). Mökeissä on peitteet, keittotaso, kahvinkeitin, mikrouuni, jääkaappi ja kaasulämmitin. Takkahuoneessa on kaikkien käytettävissä sähköuuni, pakastin ja televisio. Mökit, kuten myös yleinen piha-alue, sauna ja takkahuone sekä ulkokäymälä on sähköistetty. Nuotiorannan järjestyssäännöt löytyvät jokaisesta mökistä ja takkatuvasta. Niihin on hyvä tutustua. Pakettiin kuuluu jokapäiväinen saunomismahdollisuus, veneen käyttöoikeus ja kalastuslupa. Mökkiä kohden on yksi kalastuslupa, joka kattaa yhden katiskan, verkon ja uistelumahdollisuuden. Huomioi, että tarvitset lisäksi oman valtakunnallisen kalastusluvan. Kalastustarvikkeita ei ole talon puolesta. Nuotiorannan vuokrat 2021 • PAUn Lahden osaston jäsenet/muut PAUn jäsenet • 1.6.–31.8. ma-to tai pe-su 40 euroa/85 euroa • koko viikko 80 euroa/150 euroa • toukokuu ja syyskuu 9 euroa vrk/18 euroa vrk • 215 euroa kk/mökki • ulkopuoliset vuokraajat: ma-to tai pe-su 110 euroa tai 200 euroa/viikko Varaukset ja lisätiedot seuraavista puhelinnumeroista: osaston puhelin 040 856 4171, mökki-isäntä Eka Petäjä 040 828 2927 ja mökkiemäntä Outi Petäjä 040 575 6402. Jos puhelimeen ei pystytä vastaamaan, niin soitamme takaisin. Osaston kotisivuilta lahdenosasto.pau.fi löytyy lisätietoa mökkien varaamisesta ja valokuvia Nuotiorannasta. Jos suunnitelmasi muuttuvat ja jätät perumatta mökkivarauksen ilman pätevää syytä, perimme maksun korotettuna. Nuotiorannan osoite: Uupionkärki 31, 17240 Kalkkinen < Rovaniemen osaston mökki vuokrattavissa PAUn jäsenille PAU Rovaniemen osaston Peurajärvellä sijaitseva mökki Peuranpesä on vuokrattavissa nyt myös Rovaniemen alueen ulkopuolisille jäsenille. Päärakennus (hirsi) on noin 42 m2. Valmistumisvuosi 1974. Rakennus on viime vuosina sisältä ja päältä remontoitu. Ulko bio-wc. Varustukseen kuuluu: keittiö, jossa kaasuliesi uunilla, pirtti, jossa takka, makuutilat 5–7 hengelle, terassi noin 10 m2, sähkö aurinkopaneeleilla, tuulimyllyllä ja aggregaatilla (bensa 98-oktaaninen), valot, jääkaappi ja tv sähköllä. Varustukseen ei kuulu vesijohtoa tai viemäröintiä. Talousja juomavesi haetaan noin 2 km:n päästä tienvarressa olevasta lähteestä, pesuvesi järvestä. Sauna ja pukuhuone (hirsi) noin 21 m2, terassi 15 m2. Vierasmökki (hirsi) noin 12 m2, pikkukeittiö ja makuutilat 4–6 hengelle. Liiterivarasto. Grillikatos noin 20 m2, jossa kaasugrilli ja kalusteita. Lisäksi veneja kalastusmahdollisuus (verkko ja vapakalastus). Mökkikausi alkaa kesäkuun alkupuolella. Päivitetyt vuokraushinnat löytyvät Rovaniemen osaston kotisivuilta pauroi. yhdistysavain.fi. Kokonaiset viikkopaketit varattavissa ennakkoon 31.5. asti, tämän jälkeen voidaan varata muita vapaita ajankohtia normaalisti. Varaustilanne nähtävissä vain osoitteessa www.päivyri.fi. Käyttäjätunnus: pauroi, salasana: peura. Tarkista ja valitse vapaa ajankohta varauksellesi. Maksujen tulee olla suoritettuna kaksi päivää ennen varauksen alkamista osaston tilille, muutoin aika katsotaan peruutetuksi. Ilmoittamisen laiminlyönnistä peritään 20 € maksu. Avaimet yms. tietoa isännältä Aarne Kiviniemi 040 244 9633 tai Mikko Virolainen 040732 3311. Maksut: PAU Rovaniemen osasto ry, Danske Bank tili: FI 71 800018 700 96824. Lisäinfoa, kuvia ja ajo-ohjeet osaston kotisivuilta www.pauroi.yhdistysavain.fi < Mökkien vuokra-aika on pääsääntöisesti viikko su-su. Viikonloppuvuokra on 130 €/100 € muu aika ja vuorokausi 50 €. Viikkomökeissä on sähköhella, ruokailuvälineet, jääkaappi, mikroaaltouuni ja TV (myös digiboksi). Peitot ja tyynyt talon puolesta. Pyyhkeet, lakanat, pussilakanat ja tyynyliinat oltava majoittujilla omasta takaa. Juokseva lämmin vesi kaikissa viikkomökeissä, biologiset ulkovessat erikseen miehille ja naisille mökkien läheisyydessä. Lisätietoja ja vuokraukset: Isäntä Jani Grönberg, Lumikonkatu 7 I 281 20240 Turku, puh. 040 174 9919, jg1976@luukku.com. Kuvia, videoita ja tarkempia tietoja Mäntyniemen mökeistä osoitteessa www.varsinais-suomi.pau.fi. < Reitti_3_2021.indd 35 Reitti_3_2021.indd 35 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 36 Reitti 37 1 2 8 3 ÄRTYISÄ PILALLA LYÖDÄ ASIA ------VALTAVÄYLÄ SUURI JÄRVI VARMASTI MUUAN KIRJAILIJA LEON HEVIBÄNDI VALAISEVA TASAARVON ASIALLA GALLUPISSA ROSBERG VASTAKOHTA LYHETÄ VAPINA MAITOALALLA NENÄ TOISINAAN SHARON KUNTOILUPAIKKA TEORIAT VINKUMISTA -K VARMOJA 5+5 MAKAILEVA MONI PIHVI 7 4 6 5 Laadinta: Jyrki Takala EI PIHISTELE SUOJAAN 5+5 MONI PIHVI HÄPEILEVÄ KALLIO VAINIO KÄTKEÄ JULKI RÖYKKIÖ AINA OSAVALTIO TAITAA MERKITTY KOULUJA EI JYRKKÄ KARTASTO AIVAN OVI KISSOJA KIRJASTA LEMU PELTOTÖIHIN HYÖDYT SUKUPUUSSA IHOT LEIPÄÄN VATSA IHAAN YSTÄVÄ VASTUSTUSTA AURINGONJUMALA SPRINTTERI KORTETMAA AVATTUJA KORISTEKASVEJA MUKANA KUULASUMU SYÖTY TIUHAAN KUKKOHOVI BERNER Laadinta: Jyrki Takala AVATTUJA TIUHAAN RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 Reitti_3_2021.indd 36 Reitti_3_2021.indd 36 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 36 Reitti 37 Reitti 37 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. P utouksen sketsihahmon hokema vuosien takaa oli ”ruttokansantuote”. Tulee mieleen tuo näyttelijä Kari ”Hissu” Hietalahden hahmo ja hänen hokemansa, kun katsoo pandemian kourissa olevaa maailmaa ja maailmantaloutta. Varmaan kulkutauti nimeltään korona saa paikkansa maailmanhistorian kirjoissa aikanaan, vaikka sen jäljet ihmiskuntaan ja talouteen pieniksi jäisivätkin. Vielä tosin ei tiedetä tappioita, mutta jo nyt voidaan sanoa, että tätä globaalia kulkutautia seurauksineen ei voi verrata aiempiin. Olemme vaurastuneet niin merkittävästi, ettei esim. 1300-luvulla raivonnutta ruttoa eikä edes viime vuosisadalla ihmishenkiä niittänyttä espanjan tautia voida samaistaa koronapandemiaan millään osa-alueella. Rokote covid-viruksen taltuttamiseksi keksittiin puolessa vuodessa eri puolilla maailmaa, ja globaali yhteistyö taudin voittamiseksi ja ainakin taloudellisten vaurioiden korjaamiseksi on ollut tehokasta. Ihmisen eliniän nousun tärkein selittävä tekijä on juuri vaurastuminen. Sen voi havaita selkeästi yksinkertaisella esimerkillä: olisitko työtön tai sairas mieluummin tänään vaiko sata vuotta sitten? Nyt elämänkriiseissä turvana on yhteiskunta, jolta voi jopa vaatia saada apua hädässä, ja ympärillä näkyvä infrastruktuuri antaa suojaa maksutta meille jokaiselle. Perustuslaissa luetellut oikeutemme ovat ihmeellisen anteliaat: oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen (§ 18; § 19 ja § 16). BKT:n avulla mitataan vuotuista kotimaisen tuotannon määrää ja arvoa, ja sen ajallista muutosta seurataan vertaamalla tuotannon tasoa aiempiin kvartaaleihin tai edelliseen vuoteen. BKT:n mittaustapa on yhteisesti sovittu kansainvälinen konventio siten, että myös vertailu eri maiden välillä on mahdollista, vaikkakaan ei aina täydellistä. BKT ei mittaa väestön hyvinvointia. Se suhteutetaan vertailukelpoisuuden nimissä väestömäärään, eli maavertailuissa mittarina on BKT/capita. Mutta taloudellisen hyvinvoinnin jakautumisesta tämä mittari ei kerro yhtään mitään. Rikkaissa öljyvaltioissa tulot voivat olla erityisen epätasaisesti jakautuneet kansalaisten kesken, mutta silti nämä maat loistavat BKT-vertailun kärjessä. Meidän vaurautemme on suurelta osin kollektiivista eikä yksityisiin taskuihin sujahtanutta, minkä tunnusmerkkeinä ovat rahastoiva eläkejärjestelmä, hyvinvointipalvelut ja perustuslain mukaiset kansalaisoikeudet. Toinen tärkeä varoitus BKT-vertailua tehdessä liittyy termeihin virta ja varanto. Olemme jatkuvasti kilpasilla Ruotsin kanssa. Mikään ei hivele itsetuntoamme enemmän kuin se, että Ruotsi ohitetaan. Suomen BKT/capita on ollut etenkin Nokia-kukoistuksen aikaan korkeampi kuin Ruotsin, mutta silti valitsisin meille mieluummin Ruotsin statistiikan kuin Suomen. Yhtä vuotta ilmentävä talouskasvu voi olla korkeampi, mutta vaurauden taso, josta käsin vertailua tehdään, on aivan eri luokkaa Ruotsissa kuin Suomessa. Toki Suomi voi kuroa eroa umpeen, jos kasvu on monena vuotena peräkkäin Ruotsia korkeampi. Kansankunnan varallisuustasoa (varanto) ei siis saa unohtaa, kun maita vertaillaan vuosikasvun (virta) perusteella. Huolestuttava tekijä BKT/capita -vertailuluvussa on myös nimittäjä. Koska Suomen väkiluku, ja eritoten lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee koko ajan, voi vertailuluku näyttää hetkellisesti hyvältä, mutta suru hiipii puseroon ennen pitkää, koska työikäisen väestön määrä kertoo talouden kantokyvystä pidemmällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa, että kestävyysvaje on totta. Kestävyysvaje tarkoittaa, että näillä julkisten velvoitteiden tasolla emme kykene kantamaan vastuuta koko väestöstä enää tulevaisuudessa, jos työvoimaa tai tuottavuutta ei saada kasvatettua merkittävästi. BKT ei myöskään kerro kansakunnan henkisestä varallisuudesta yhtään mitään. Se, missä Suomi on kärkimaa maailmassa, on onnellisuus, jota pönkittävät korkea moraali ja luottamus sekä järjestelmäämme että toisiimme. Näillä rakennusaineilla saamme hyvinvoinnin ja vaurauden kasvamaan jatkossakin, etenkin kriisiaikoina ja ruttovuosina. < Perustuslaissa luetellut oikeutemme ovat ihmeellisen anteliaat: oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Puhetta taloudesta Ruttokansan tuote Reitti_3_2021.indd 37 Reitti_3_2021.indd 37 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 38 Reitti 39 På svenska Palautearvonnan voittaja lehdestä 2 /2021 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Mike Santana. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Får hyrda arbetstagare eller underleverantörer anlitas under permitteringar? Vi permitterar folk, men samtidigt anlitar arbetsgivaren hyrda arbetstagare och underleverantörer. Är det rätt? Det väsentliga är vilket arbete den hyrda arbetstagaren eller underleverantören utför. Om det är fråga om att en hyrd arbetstagare/underleverantör t.ex. gör en viss rutt varje fredag, får hen göra det även i fortsättningen, om det inte har funnits något minskningsbehov för rutten i fråga, även om Posti på fredagar har egna anställda som är permitterade. Däremot kan nya hyrda arbetstagare inte anställas eller antalet hyrda arbetstagare och underleverantörer ökas för att utföra sådant arbete för vilket egna arbetstagare har permitterats, om inte den permitterade arbetstagaren har ombetts återgå till arbetet. Om de egna arbetstagarna inte går med på att återgå till arbetet, kan det vara tillåtet att anställa mer utomstående arbetskraft i stället för de permitterade. Då bör man dock också överväga om det över huvud taget finns grunder för permittering. Det väsentliga är alltså huruvida den hyrda arbetstagaren/underleverantören under permitteringen utför samma arbete som före permitteringen eller de permitterades arbete. Löneutbetalning vid misstanke om exponering för corona Jag sattes i karantän för att jag har exponerats för corona. Men jag är frisk och har inga symtom. Men får jag lön eller någon annan ersättning under karantänen? Under karantänen har arbetstagaren rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom som Folkpensionsanstalten betalar. En förutsättning för utbetalning av dagpenning är att den myndighet som avses i lagen om smittsamma sjukdomar har bestämt att arbetstagaren ska hållas i karantän med stöd av lagen om smittsamma sjukdomar. Dagpenning vid smittsam sjukdom är en full ersättning för inkomstbortfall. Arbetstagarens dagpenning bestäms enligt den lön som arbetstagaren skulle ha fått om hen hade arbetat. I beloppet av dagpenningen beaktas också eventuella lönetillägg (t.ex. skifttillägg). Även vårdnadshavare till ett barn under 16 år kan få dagpenning vid smittsam sjukdom, om barnet har förordnats att vara hemma för att förhindra spridning av en smittsam sjukdom och vårdnadshavaren därför är förhindrad att utföra sitt arbete och därigenom förorsakas inkomstbortfall. Dagpenning vid smittsam sjukdom kan på basis av samma barn betalas för samma tid till endast en vårdnadshavare åt gången. Dagpenning vid smittsam sjukdom ska sökas inom 2 månader från den dag då du vill få förmånen. Arbetsgivaren kan ansöka om dagpenningen, om arbets givaren betalar lön för tiden för arbetstagarens frånvaro. Rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom finns dock inte t.ex. • om du utför ditt arbete som distansarbete och det inte uppstår inkomstbortfall • du är på semester och inkomstbortfall uppstår därför inte • du är borta från arbetet av någon annan orsak, till exempel på grund av sjukledighet, och inkomstbortfall uppstår därför inte • du är i frivillig karantän till exempel på rekommendation av arbetsgivaren, studieplatsen eller regeringen. • du väntar på resultatet av covid-19-testet hemma, och du har inte av smittskyddsläkaren fått ett beslut om karantän. Mer information om dagpenning vid smittsam sjukdom och ansökan om dagpenning finns här: www.kela.fi/ tartuntatauti_nain-haet Varför fick jag inte nyhetsbrevet från PAU? Varför fick jag inte nyhetsbrevet från PAU trots att mina arbetskamrater fick det? Nyhetsbrevet från PAU skickas till alla PAU-medlemmar som har uppgett den e-postadress som de använder. Också flera fackföreningsavdelningar kan skicka meddelanden till sina medlemmar till den e-postadress som finns i medlemsregistret. Det är ytterst viktigt att medlemmarna har korrekta kontaktuppgifter. Du kan uppdatera dina uppgifter i den elektroniska medlemstjänsten på adressen www.pau.fi. Inloggning i medlemstjänsten sker med ett medlemsnummer som för närvarande börjar med 7. När man loggar in den första gången måste var och en beställa ett nytt lösenord till sin e-post. Om du inte har någon e-postadress, kontakta PAUs medlemsregister, Katja Johansson, tfn 040 821 5836. < Reitti_3_2021.indd 38 Reitti_3_2021.indd 38 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 38 Reitti 39 In English Ristikon ratkaisu N H Y M Y I L E V Ä E R Ä S U R I S L E D I K I S S P Ä Ä T K E S Ä O N I C O I S T O N E O P I T N I I S T E T T Y I N I N Ä A R L A T A A T U T D R R A O L L A A N U K K E L I I N T I A T L U U T O N N O S A L A T A L Ä J Ä A N N I K K I U T A H U O L U K I O T L O I V A A L L E U K S I A T L A S N O I T A K A T I T M U T N A V U T H I P I Ä T E H J Ä T M A H A A Ä L A A K E R I A N N I I N A L I I T E U S V A A N N E T A S T E R I T R I S O T T O S U U T S A H A U S E I N Is the use of agency staff or subcontracting allowed when employees are temporarily laid off? People are being laid off in our company, yet at the same time the employer is using agency staff and subcontracting. Is this right? The important thing here is what the agency staff or subcontractor does. If, for example, an agency worker/subcontractor does a particular round e.g. every Friday, they can continue to do that round if there is no need to reduce the workforce on that round even if Posti’s own employees are laid off on Fridays. On the other hand, no new agency staff can be taken on and nor can the amount of agency work or subcontracting be increased to do work from which a company’s own employee has been laid off unless that employee has been asked to return to work. If the company’s own employees decline to return, it may be permissible to take on additional external labour to replace those laid off. Naturally, it will also be necessary to consider whether there are any grounds at all for layoffs. So, to sum up, the important thing is whether the agency worker/subcontractor does the same work during layoff as the employees did before being laid off. Pay during suspected exposure to corona I have been ordered to remain in quarantine because I have been exposed to corona. However, I’m healthy and have no symptoms. Do I get paid or can I get some other compensation while in quarantine? Employees are entitled to an infectious disease allowance from Kela while in quarantine. Payment of the allowance requires that the authority referred to in the Communicable Diseases Act has ordered the employee into quarantine under the Communicable Diseases Act. Infectious disease allowance is full compensation for loss of earnings. The allowance the employee receives depends on the pay he or she would have received had they been in work. The amount of the allowance also takes into account any pay increments such as increments for shift work. Also the guardian of a child aged under 16 years can receive an infectious disease allowance if the child has been ordered to stay at home to prevent the spread of an infectious disease and this is why the guardian has been prevented from working and has incurred a loss of earnings accordingly. Infectious disease allowance can be paid to only one guardian at a time over the same period for the same child. You must apply for infectious disease allowance within two (2) months of the date from which you wish to receive the benefit. The employer can apply for the allowance if it pays the employee’s wages during the employee’s absence. You are not entitled to infectious disease allowance if, for example, • you work remotely and so there is no loss of earnings • you are on holiday and so there is no loss of earnings • you are absent from work for some other reason such as sick leave and so there is no loss of earnings • you are in voluntary quarantine following, for example, the employer’s or Government’s recommendations or the recommendations at your place of study • you are waiting for Covid-19 test results at home and you do not have a decision on quarantine from the physician responsible for infectious disease control. You can find out more about the infectious disease allowance and how to claim it at: https://www.kela.fi/web/en/infectious-disease-how-to-claim Why don’t I get PAU’s newsletter? Why haven’t I received PAU’s newsletter even though workmates say they have? PAU’s newsletter is sent to all PAU members who have notified us of their valid email address. Also many trade union local chapters can send members news to emails known in the membership register. It is of prime importance for members to keep their contact information up to date. You can update your own information through the electronic service at www. pau.fi. Use your membership number, which nowadays starts with 7, to log in to the service. When logging in for the first time, you need to order a new password to your own email. If you do not have an email address, please contact PAU’s membership register, Katja Johansson, tel. 040 821 5836. < Reitti_3_2021.indd 39 Reitti_3_2021.indd 39 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 40 Reitti 41 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Reitti_3_2021.indd 40 Reitti_3_2021.indd 40 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 40 Reitti 41 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Kirja M uusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä on hämmästyttävän tuottelias. Yli 40 vuotta kestäneellä urallaan hän on julkaissut 35 albumia ja kirjallinen tuotanto pitää sisällään romaaneja sekä tietokirjoja ja niitä on kertynyt yhteensä peräti 34 kappaletta. Nyt Röyhkä tekee kuitenkin kirjailijana uuden aluevaltauksen, sillä maaliskuussa ilmestynyt ”Liian lempeä mies” on hänen ensimmäinen dekkari. Kirja on syntynyt yhteistyössä entisen rikospoliisin Anneli Aunolan kanssa. Aunola kirjoitti ensin luonnosomaisen tekstin, joka perustuu hänen 1990-luvun lamavuosien rikostutkimuksiin ja Röyhkä muokkasi tekstin lopulta romaanin muotoon. Rikosromaanin päähenkilö on vanhempi konstaapeli Alisa Aro. Eräänä päivänä hänen työpöydälleen tulee tapaus, jossa yksinhuoltajaäidin 10-vuotias poika on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Aro ryhtyy tutkimaan tapausta, jonka taustalta paljastuu lopulta laajempi pedofiilirinki. Teos lähestyy rikoksia ja niiden selvittelyä lähinnä poliisien näkökulmasta. Kirja kuvaa hyvin poliisien arkista työtä. Suurin ansio siitä kuuluu Aunolan pitkään ja monipuoliseen työuraan poliisina. Röyhkä on puolestaan aina ollut kirjailijana selkeäsanainen ja se tyyli sopii hyvin dekkarigenreen. Alisa Aro on uskottavasti rakennettu henkilöhahmo. Hän on kolmen lapsen yksinhuoltaja, joka elää harmaata arkea, johon tuo väriä orastava työpaikkaromanssi. Vaikka Aro on kokenut poliisi, ei hän kuitenkaan onnistu aina sulkemaan omaa tunnemaailmaansa pois käsiteltävistä rikoksista. Kaksikon kirjan sivuilta avautuu myös näkymä poliisityön byrokratiaan. Aro haluaa tehdä työtään niihin hyvin kuin se lain mukaan on mahdollista. Poliisijohto tuijottaa puolestaan määrärahoja ja on valmis pistämään pisteen paisuville tutkimuksille. Teoksessa pedofiilien uhrit ovat lapsia, jotka ovat pudonneet tai putoamassa yhteiskunnan turKauko Röyhkän uusi aluevaltaus on dekkari lama-Suomesta Kauko Röyhkä – Anneli Aunola: Liian lempeä mies. 335 sivua, CrimeTime. TEKSTI JUHANI STYRMAN vaverkkojen läpi. Se tuo jopa laajempaa näkökulmaa suomalaisen lastensuojelun tilaan. Onko mikään muuttunut sitten 1990-luvun? Sitä voi miettiä, kun kirjan uhrien kohtaloa peilaa joulukuun 2020 tapahtumiin Helsingissä, jossa 16-vuotiaan pojan elämä päättyi, kun järjestelmä ei pystynyt tunnistamaan ongelmia ja auttamaan teinipoikaa vaikeassa elämäntilanteessa. Liian lempeä mies on vetävästi kirjoitettu peruspoliisiromaani, jonka suola on vahva autenttisuuden tuntu. Kaksikko on löytänyt kirjoittamiseen yhteisen sävelen: konstaapeli Alisa Aron tutkimuksista on tulossa kokonainen trilogia. Röyhkän tapaan, Aunola on myös muusikko, hän on soittanut klarinettia poliisien soittokunnassa ennen poliisiuraa. < Reitti_3_2021.indd 41 Reitti_3_2021.indd 41 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 42 Reitti 43 Reitti 42 Reitti 42 Työttömyysturva KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, katutaso 00530 Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 HELSINKI PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 9–12 + ti myös 13–15 VERKKOSIVUT: www.kuljetusalantk.fi Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaan Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on väliaikaisesti korotettu 500 euroon kuukaudessa tai vastaavasti 465 euroon neljän viikon hakujaksolla. Suojaosan korotus on voimassa aikavälillä 1.6.2020–30.6.2021. Suojaosan ylittävältä osalta palkka vaikuttaa päivärahaan vähentävästi. Suojaosa (ja päivärahan hakujakso) määräytyvät palkanmaksujakson mukaan. Lain voimassaolon päätyttyä työtulon suojaosa on 300 euroa. Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella. Lakimuutos koskee aikavälillä 12.6.2020–30.6.2021 alkavia työsuhteita. Lomautetun opiskelun päätai sivutoimisuutta ei tutkita TE-toimistossa ajalla 16.3.2020–31.12.2021. Tavallisesti sivuja päätoimisuus tutkitaan ja päätoimiset opinnot estävät työttömyysturvan saamisen. Osa työttömyysturvalain määräaikaisista muutoksista päättyi Vuonna 2020 koronaviruspandemian johdosta työttömyysturvalakiin säädettiin joitakin määräajan voimassa olevia muutoksia, joista osa päättyi 31.12.2020. Enimmäisaika ja omavastuuaika kuluvat jälleen 1.1.2021 alkaen. Ajalla 1.7.2020–31.12.2020 maksettu päiväraha ei kerryttänyt enimmäisaikaa ja lomautetuilla vastaavasti laskuri ei pyörinyt ajalla 16.3.–31.12.2020. Onkin hyvä huomioida, että ansiopäivärahan enimmäisaika alkaa kulua jälleen 1.1.2021 lähtien ja tämä koskee myös lomautettuja päivärahan saajia. Vuoden 2021 alusta myös omavastuuaika tuli otettavaksi henkilöillä, joiden työssäoloehto täyttyy 31.12.2020 tai sen jälkeen ja lisäksi sellaisilla henkilöillä, joilla työssäoloehto on täyttynyt jo aiemmin, mutta joille alettiin maksaa päivärahaa vasta vuoden 2021 puolella. Omavastuuaika on viisi arkipäivää tai osa-aikatyötä tekevällä tätä aikaa vastaava tuntimäärä. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömyys turvan suojaosan korotusta jatketaan kesäkuun loppuun. Myös liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys saa jatkoa. Osa määräaikaisista lakimuutoksista kuitenkin päättyi. Lyhennetty 13 viikon työssäoloehto ei ole enää käytössä vuoden 2021 puolella. Vuoden 2020 aikana voitiin käyttää 13 viikon työssäoloehtoa, mikäli tavanomainen 26 viikon työssäoloehto ei jäsenyysaikana täyttynyt. Lisäksi edellytettiin, että työssäoloehtoon oli kertynyt vähintään yksi viikko 1.3.2020 jälkeen ja maksaminen alkoi viimeistään 31.12.2020. Työssäoloehdon tuli silloin täyttyä viimeistään 30.12.2020. Työttömyyskassa vastaa ansiopäivärahan maksamisesta jäsenilleen Oikeudesta ansiopäivärahaan säädetään työttömyysturvalaissa ja ansiopäivärahaa koskevat kysymykset osoitetaan aina suoraan Kuljetusalan Työttömyyskassalle. Työttömyyskassojen ja ammattiliittojen tehtävät on eriytetty siten, että työttömyyskassat vastaavat jäsentensä ansioturvasta ja vuorottelukorvausasioista ja ammattiliitojen tehtävänä on solmia jäsentensä työehtosopimukset ja valvoa näiden ehtojen noudattamista. Ammattiliitot pyrkivät myös yhteiskunnallisen päätöksenteon kautta vaikuttamaan työntekijöiden elinolojen parantamiseen. Sen sijaan työttömyyskassan maksamista etuuksista ammattiliitot eivät vastaa. Yhdessä ammattiliittojen ja työttömyyskassojen tehtävänä on näin ollen kattavien palveluiden tuottaminen työikäisille. Jos sinulla herää kysymyksiä työttömyyskassojen maksamista etuuksista, voit olla yhteydessä työttömyyskassaan tietoturvallisesti Netta-verkkopalvelun kautta. Netta on käytettävissä niin tietokoneella, tabletilla kuin älypuhelimellakin, kunhan laitteellasi on internetyhteys. Kassan puhelinpalvelu palvelee maanantaista perjantaihin klo 09–12 ja tiistaisin myös klo 13–15. < Lisätietoja etuuksien hakemisesta myös: www.kuljetusalantk.fi/etuuksien-hakeminen/ SARA MALINEN, etuuskäsittelijä ANNIKA SKOGBERG, palveluja kehitysjohtaja Reitti_3_2021.indd 42 Reitti_3_2021.indd 42 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51
Reitti 42 Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 3 | 2021 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 1.6. mennessä ja voita 20 € Reitti_3_2021.indd 43 Reitti_3_2021.indd 43 7.4.2021 13.51 7.4.2021 13.51