Reitti 2 Reitti 6 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 200 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 7/2019 18.8. 12.9. 8/2019 23.9. 17.10. 9/2019 28.10. 21.11. 10/2019 26.11. 19.12. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Pakettirumbaa Liedossa 10 Vuokratyöntekijöille merkittävä päätös 11 Puheenjohtajalta 12 Oikeusapu on huomattava jäsenetu 16 Nostoja hallitusohjelmasta 17 Kuljetusliitot: Yhteistyö tiivistyy 18 Postin kuljettajat AKT:hen 20 Vapaalla: Futis tempaisi mukaansa 22 Sivistyksen vuosisata 24 Sanomalehdenjakajien tie liitosta liittoon 27 Ay-majakka: Jarmo Tuominen 28 Arjen eväitä: Varo verkkohuijareita 30 Ristikko 31 Kirja: Lähiöstä lähiöön 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Marja-Liisa Manka 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 29 Muutosilmoitus ja palautekortti 6 Kymmeniä oikeustapauksia vuositt ain 14 20 Reitti_6_2019.indd 2 Reitti_6_2019.indd 2 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 ASIANTUNTIJA työehtoasiat, koulutus, viestintä Niina Pentinmäki 044 769 6434 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Osallistuuko johto säästöihin? P ostissa käynnistettiin keväällä säästöohjelma, jonka tarkoituksena on alentaa kustannuksia vähintään noin 150-200 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Säästöjä perustellaan kirjeiden volyymilaskulla. Osoitteellisia kirjeitä jaettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 14 % vähemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Postin säästötalkoisiin ovat tähän mennessä osallistuneet ainakin postinjakajat, käsittelijät, myymälöiden työntekijät, esimiehet ja hallinto. Viimeisin yt-ilmoitus tuli rahdin hallinto-, myyntija esimiestehtävistä. Vähentämistarpeeksi ilmoitettiin 30 henkilöä, vaikka kotimaan rahdissa oli ensimmäisen kvartaalin aikana pientä kasvua. Mutta yksi ryhmä on joukosta poissa. Postin johto ei ole ainakaan toistaiseksi ilmoittanut osallistuvansa säästöihin millään tavalla. Syy on johdon bonuksissa ja kannustimissa. Toiminnan tehostaminen on viime vuosina näkynyt mukavasti johdon palkkioissa. Postin toimitusjohtajalle maksettiin Postin palkkioselvityksen mukaan viime vuonna 610 924 €, lyhyen aikavälin bonuksena 82 607 € ja päälle vielä pitkän aikavälin kannustimet 294 234 €. Yhteensä lähes miljoona euroa. Pitkän aikavälin kannustimet liittyvät vuosien 2014-2016 väliseen suoritukseen. Ja kaikkihan tiedämme mitä Postille ja työntekijöille on noina vuosina tapahtunut. Postin johtoryhmä sai viime vuonna 4 661 932 €. Henkilöstölle budjetoitiin tilannekohtaisiin palkkioihin miljoona, mutta henkilöstörahaston kautta ei jaettu mitään. Onko tämä oikeudenmukaista? Reilua? Oma lukunsa valtionyhtiön säästöohjelmassa on työehtoshoppailu, jolla on pitkät juuret Postin eri toimintojen ulkoistamisesta lähtien. Poikkeuksellisen härskiksi työehdoilla kikkailun tekee nykyisin kuitenkin se, että kohteeksi otetaan työelämän untuvikot, ensi askeliaan työelämässä ottavat opiskelijat ja nuoret. Esimerkki tästä löytyy Postin ja SOLin yhteistyöstä. SOL perusti keväällä uuden tytäryhtiön SOL Logistiikkapalvelut Oy:n, joka hakee työntekijöitä postityöhön halvemmalla tessillä. Kuvio on mitä ilmeisimmin sovittu Postin kanssa. Säästöohjelma, toiminnan tehostaminen, töiden uudelleenjärjestelyt ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat yt-ilmoituksista tuttuja ilmaisuja toimenpiteille, joilla aiheutetaan irtisanotuille paljon huolta ja murhetta. Jokaisen irtisanomisluvun takana on kuitenkin ihminen, joka on helppo etäännyttää yritysjargonin ja bisneskielen taakse. Posti tekee bisnestä ja toimii kilpailulla alalla. Vaikka digitalisaatio ajaa Postia ahtaalle, olisiko edes hetkeksi syytä pysähtyä miettimään ennen seuraavia yt-neuvotteluja säästöohjelman oikeudenmukaisuutta. JUHA PÖYRY Reitti_6_2019.indd 3 Reitti_6_2019.indd 3 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Ansiomerkkejä valtuustossa PAUn kevätvaltuustossa Heimarissa jaettiin liiton hopeiset ansiomerkit ansioituneille aktiiveille. Jo aiemmin palkitun Tero Kiljusen lisäksi Timo Kuusikkoa, Tommi Matilaista ja Olli Frimania muistettiin kuljetuksen ja automiesten eteen tehdystä edunvalvontatyöstä. Varastopalveluista huomionosoitukset valtuuston kokouksessa menivät Timo Saariselle ja myöhemmin liiton toimistossa myös Jouni Sadeharjulle ja Sakari Honkoselle. Onnittelut! PAUn tyött ömyyskassan etuuskulut laskivat vuonna 2018 Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJin tilastojen mukaan työttömyyskassojen vuonna 2018 maksamat etuuskulut laskivat 18 % vuodesta 2017. Etuuskulujen laskuun on vaikuttanut aktiivimallin lisäksi osittaisen työllistymisen lisääntyminen. Työttömyyskassoista maksettiin vuonna 2018 etuuksia yhteensä 1,9 miljardia euroa. Postija logistiikka-alan työttömyyskassa maksoi vuonna 2018 etuuksia yhteensä 17,5 miljoonaa euroa, vastaava määrä vuonna 2017 oli 22,4 miljoonaa euroa. Laskua etuuskuluissa oli siis 4,9 miljoonaa euroa vuoteen 2017 verrattuna. Lasku näyttää jatkuneen myös vuoden 2019 puolella tällä hetkellä ajalta tammi-huhtikuu saatavien tilastojen mukaan. TYJin mukaan työttömyyskassojen maksamia etuuksia sai vuonna 2018 yhteensä 268 254 henkilöä ja vuonna 2017 yhteensä 309 298 henkilöä. Etuudensaajien määrä laski siis 13 prosenttia. Postija logistiikka-alan työttömyyskassa maksoi vuonna 2018 etuuksia yhteensä 2061 henkilölle kun vastaava määrä vuonna 2017 oli 2378 henkilöä. Etuudensaajien määrän lasku oli seurasta ansiopäivärahan enimmäisajan päättymisistä, eläkkeelle siirtymisistä sekä työllistymisistä. TYJin mukaan työttömyyskassojen tasoitusrahastojen keskiarvo vuonna 2018 oli 251 %, mikä vastaa työttömyyskassojen omalla vastuulla olevien etuusja hallintokulujen 2,5 vuoden määrää. Tasoitusrahasto on lakisääteinen ja sen tarkoituksena on turvata työttömyyskassan rahoitus ja maksuvalmius. Vuonna 2018 Postija logistiikka-alan työttömyyskassan tasoitusrahaston rahoitusaste nousi 139,19 prosenttiin, kun vuonna 2017 se oli vain 91,25 %. Toimisto lomailee PAUn toimisto on kesälomien vuoksi suljett una kolmen viikon ajan 8.-28.7. Edunvalvojat tai heidän varahenkilönsä palvelevat jäseniä normaalisti. Päätoimisten edunvalvojien yhteystiedot löydät osoitt eesta: www.pau.? /edunvalvonta/paaluott amusmiehet. Heimarissa palkitt iin ansioituneita. Kuvassa vasemmalta Timo Kuusikko, Timo Saarinen, Tommi Matilainen, Olli Friman ja Tero Kiljunen. Kuva Juha Pöyry Reitti_6_2019.indd 4 Reitti_6_2019.indd 4 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Jäsenpalvelujen uudistustyön vuoksi koulutuksiin ilmoitt audutaan toistaiseksi sähköpostitse juha.jaatinen@pau.? . Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta. PAUN OMA KOULUTUS PAUn sopimuskoulutus Työsuojelun peruskurssi Aika: 23.-27.9.2019 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 2.9.2019 Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuott avuuteen. Työehtojen peruskurssi Aika: 23.-27.9.2019 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 2.9.2019 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään tämän työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista ja yhteistoimintaa Postissa. OPISTOJEN KOULUTUS Opistojen sopimuskoulutus Riskien hallinta työssä: työsuojelun täydennyskurssi Aika: 9.-11.9.2019 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 9.8.2019 Kohderyhmänä ovat työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäälliköt ja –asiamiehet sekä muut työsuojelutoimikunnan jäsenet. Kurssin tavoitt eena on opett aa riskien hallinnan merkitys suunnitt elussa ja turvallisuustyössä. Kurssilla selvitetään muun muassa työsuojelun toimintaohjelman merkitystä, yrityksen turvallisuusjohtamista ja työturvallisuuslain merkitystä suunnitt elusta käytäntöön asti. Opistojen järjestökoulutus Puheenjohtajaja sihteerikurssi Aika: 23.–27.9.2019 Paikka: Kiljavan Opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 23.8.2019 Kurssin kohderyhmänä ovat yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämä sisältää sekä ammatt iosastot ett ä niiden alaosastot (työhuonekunnat, jaostot yms.). Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Uudistunut kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehitt ämistä. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, minkä jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnitt elua ja kokousasiakirjoja. Kurssilla tutustutaan myös järjestöjohtamisen periaatt eisiin. Lisäksi tehdään erilaisia harjoituksia, jotka lisäävät mm. esiintymisvarmuutt a. Neuvott elutaidon kurssi Aika: 9.–13.9.2019 Paikka: Kiljavan Opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 9.8.2019 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, jotka työssään tai luott amustehtävässään ovat käyneet tai tulevat käymään neuvott eluja ja keskusteluja työpaikalla esiin tulevien kysymysten ratkaisemiseksi. Kurssi soveltuu myös muille aiheesta kiinnostuneille. Kurssin tavoitt eena on antaa osanott ajille valmiuksia erityisesti työyhteisössä käytäviin neuvott eluja keskustelutilanteisiin valmistautumiseen. Lisäksi kurssilla käydään läpi keskustelun saatt aminen tavoiteltuun tai yhteisesti sovitt avaan tulokseen. Kurssi antaa myös valmiuksia erilaisten neuvott elijoiden ja keskustelijoiden kohtaamiseen vuorovaikutusja neuvott elutilanteissa. Taloudenhoitajien täydennyskurssi Aika: 9.–11.9.2019 Paikka: Kiljavan Opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 9.8.2019 Kurssi on tarkoitett u ammatt iosastojen kokeneille talouden hoitajille. Kurssin tavoitt eena on päivitt ää kokeneiden taloudenhoitajien tiedot, paneutua taloudenhoidon erityiskysymyksiin sekä ammatt iosaston sijoitustoimintaan. Reitti 5 Reitti_6_2019.indd 5 Reitti_6_2019.indd 5 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Reitti_6_2019.indd 6 Reitti_6_2019.indd 6 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 7 Pakett irumbaa vuorokauden ympäri Reitti 7 Liedon logistiikkakeskus avatt iin Turun lähistölle kolme ja puoli vuott a sitt en vastaamaan kasvavaan verkkokauppaan. Kolmessa vuorossa töitä paiskiva Pett eri Syväkari tuntee talon kuin omat taskunsa. Pett eri Syväkarilla on 30 vuoden kokemus postin eri tehtävistä. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti_6_2019.indd 7 Reitti_6_2019.indd 7 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 8 Työnkuva T urun postikeskuksen lajitteluja kuljetustoiminnot siirrettiin Uhrilähteenkadulta Lietoon syksyllä 2015. Liedon kiinteistö Ahtonkaarella tuli silloisen Itellan hallintaan VR Transpointin kappaletavaraliiketoimintakaupan yhteydessä vuonna 2012. Muutto tehtiin automaatio edellä. Tiesimme jo etukäteen, että täällä kone ohjaa meitä enemmän. Pelkkä pono-pohjainen lajittelu piti unohtaa. Automaatti luisut otettiin käyttöön, työ modernisoitui ja samalla yksinkertaistui. Tietyllä tapaa pelkkä lajittelutyö muuttui tylsemmäksi, kun aiempi postinumero-osaaminen ei ollut enää samassa arvossa kuin aiemmin, muistelee postiuransa Turun kympin jakelusta 30 vuotta sitten aloittanut Petteri Syväkari. Trukkikuskeja lukuun ottamatta kukaan ei tee Liedossa vain yhtä ja samaa työtä. Työvuoron aluksi tarkistetaan paikkalistalta, mitä esimies on kullekin määrännyt tehtäväksi. Työt vaihtuu osaamisen mukaan. Katson paikkani mihin mut on merkattu ja lähden sen mukaan tekemään töitä. Teen itse kaikkea kolmea vuoroa, aamua, iltaa ja yötä. Se määrittelee työtä jo jonkun verran. Syväkarin osaaminen postityössä on laajaa. Ennen keväällä alkanutta luottamusmiehen pestiä hän ehti toimia työpaikkakouluttajana 17 vuoden ajan. Tämä näkyy myös ammattitaidossa. Liedon terminaalista ei juuri tehtävää löydy, jota hän ei osaisi. Luisulajittelu, hukkaluisu, vaarallisten aineiden käsittely, sanomalehti eli entinen kirjelajittelu, erityispalvelut ja trukin käyttö ovat kaikki hallussa. Perinteinen postityö ei katoa vielä Syväkari pitää työstään juuri työn vaihtelevuuden vuoksi. Vuorotyöläistä uhkaavat unija terveysongelmatkaan eivät vaivaa. Yövuoron jälkeen on tietysti hieman väsyneempi kuin muuten. En tekisi kolmea vuoroa muuten, jollen niihin sopeutuisi ja aina saan univajeen kiinni. Tällä hetkellä neljässä viikossa joka toinen viikko on yötä ja kaksi viikkoa aamua ja iltaa. Vaikka Postissa automatisointi lisääntyy jatkuvasti, ei Syväkari koe olevansa pelkkä koneen jatke. Perinteistä postityötä riittää vielä. Ja kiirettä. Ainahan Postissa on ollut kiire odottamaan, hosutaan vaikka ei tarvitsisi. Ennen urakoitiin, nykyisin sitä ei käytännössä enää ole. Kun ikää on tullut lisää, selvää on, että työstä ei palaudu enää siihen tahtiin kuin nuorempana, hän muistuttaa. Asioihin vaikutetaan itse Petteri Syväkari valittiin Liedon terminaalin uudeksi luottamusmieheksi ja Varsinais-Suomen osaston toimikuntaan maaliskuussa. Hänen mielestä työnantajan ja työntekijöiden välillä on tällä hetkellä liikaa vastakkainasettelua. Haluan vaikuttaa Postin henkilöstöpolitiikkaan tekemällä itse jotain. Hyvä yhteistyö työnantajan ja edunvalvonnan kanssa syntyy luottamuksesta. Haasteista huolimatta sitä on jonkun verran ainakin työntekijöiden ja esimiesten kesken vielä jäljellä. Ylempään johtoon luottamusta ei niinkään ole, tosin harvemmin työntekijät heitä edes kohtaa. Luottamusmiehen työ on jatkuvaa uuden opettelua, tiedon hankintaa, vuorovaikutusta, sovittelua ja neuvottelua. Asenne luottamustehtävään tuntuu Syväkarilla olevan kohdallaan. Opiskelen näitä asioita vielä. Juttelen ihmisten kanssa ja kun multa kysytään jotain, perehdyn asiaan ja kysyn tarvittaessa pääluottamusmieheltä tai liiton toimistosta lisää. Positiivista palautetta olen saanut asioiden nopeasta selvittämisestä. Luottamusmiespäiviä Liedossa on kaksi kuukaudessa. Uuden oppimisessa edunvalvojien apuna on liiton monipuolinen kurssitarjonta. Tähän Syväkarikin tarrasi heti ensitöikseen kiinni. Edukin (Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi) olen ehtinyt jo käydä. Sieltä tuli aivan uutta intoa ja virtaa tehtävän hoitamiseen. Syväkari valitt iin keväällä Liedon luott amusmieheksi. Intoa tehtävän hoitamiseen tuli keväällä liiton kurssilta. Reitti_6_2019.indd 8 Reitti_6_2019.indd 8 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 9 Kun lajitt eluja kuljetustoiminnot siirtyivät Turusta neljä vuott a sitt en Lietoon, oli henkilöstöä terminaalissa vielä noin 150. Nyt Liedossa työskentelee reilu 90 Postin omaa työntekijää, joista 4-5 on osa-aikaista omasta tahdosta. Viime vuoden kesän jälkeen nostettiin kokoaikaiseksi kahdeksan henkilöä, sanoo alueen pääluott amusmies Tommi Tienpää. SOLlin vuokratyöntekijöitä Liedossa on 72, joita käytetään vuorokauden aikana noin 20 henkilön verran. Loma-aikana ja ruuhkahuippuina heitä on luonnollisesti enemmän. Pienistä tuntimääristä johtuen vaihtuvuus on suurta. Pienistä suuriin Jos riittää haasteita ja työnsarkaa paikallisen luottamusmiehen tehtävissä, on sitä edessä koko ay-liikkeellä. Työja elinkeinoministeriö julkaisi keväällä selvityksen palkansaajien järjestäytymisasteesta. Selvityksestä kävi ilmi, että vuonna 2017 miehistä enää vain runsas puolet ja naisista kaksi kolmannesta kuului ammattiliittoihin. Petteri Syväkari kuitenkin uskoo, että ay-liikkeellä on yhteiskunnassa vielä paikkansa. Työntekijöiden oikeuksista täytyy pitää kiinni. Voima löytyy yhteistyöstä. Kukaan työntekijä ei ainakaan kiistä sitä, etteikö työelämässä pitäisi mennä sopimusten mukaan ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Liittofuusioita pitäisi tehdä enemmän ja rakentaa pienistä liitoista isompia kokonaisuuksia. Muutama iso liitto on kymmeniä pienempiä vahvempi. Tuoreen luottamusmiehen mukaan liittojen pitäisi tuoda asioita myös selkeämmin esiin ja puhdistaa omaa julkikuvaansa. Tällä Syväkari viittaa Kojamoon ja ay-liikkeen asuntosijoittamiseen liittyvään keskusteluun. Toimintaa pitää terävöittää myös erilaisilla kampanjoilla. Olisi ollut äärimmäisen tärkeää, että esimerkiksi työehtoshoppailu olisi otettu puheeksi jo viime vuoden lopulla, siitä olisi voinut saada vaikka vaalikysymyksen. Liedossakin käytetään vuokratyövoimaa Työtä tarjotaan monille entisille määräaikaisille, jotka ovat olleet vanhassa pokissa, Tienpää kertoo. SOL on soveltanut Teollisuusliiton jakelun työehtosopimusta myös käsitt elyn työtehtäviin. Liedossa vuokratyöntekijöille maksetaan vielä ainakin toistaiseksi palkka oikean eli PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan. Medialiiton ja Teollisuusliiton sopimus kun ei tunnista postin käsitt elytyötä lainkaan. Liedon logistiikkakeskus korvasi Turun postikeskuksen lajitt eluja kuljetustoiminnot. Pääluott amusmies Tommi Tienpää valvoo työntekijöiden etuja Varsinais-Suomen alueella. Reitti_6_2019.indd 9 Reitti_6_2019.indd 9 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 10 M ääräaikaisen työsopimuksen perusteeksi ei kelpaa pelkkä käyttäjäyrityksen toimeksiannon kesto. Näin linjasi korkein oikeus 16.5.2019 antamassaan ennakkopäätöksessä. Tapauksessa 13 vuokratyöntekijää oli työskennellyt muun muassa keräilijän, varastotyöntekijän ja asentajan tehtävissä useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa. Työsopimuksiin kirjattuina määräaikaisuuden perusteina oli vaihdellut muun muassa kausiluonteinen työ, tuotantoja palveluhuipun tasaaminen, toimeksiantajan tilapäinen työvoiman tarve tai asiakkaan määräaikainen tilaus. Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli, olivatko määräaikaisuuksien perusteet päteviä vai tuliko työsuhteita pitää toistaiseksi voimassa olevina. Tapaus on siinä mielessä merkittävä, että vastaavia määräaikaisuuden perusteita käytetään varsin usein henkilöstöä vuokraavien yritysten työsopimuksissa. Korkein oikeus totesi ensinnäkin, että peräkkäisten työsopimusten lukumäärä oli vaihdellut kolmesta noin kymmeVUOKRATYÖNTEKIJÖIDEN määräaikaisten työsuhteiden perusteista merkitt ävä päätös IIKKA AVELA, lakimies neen ja työsuhteet olivat kestäneet yhteensä noin vuodesta vajaaseen kolmeen vuoteen. Itse ratkaisussa oikeus kiinnitti huomiota siihen, että pelkkä epävarmuus tarjottavan työn riittävyydestä ei yksinään ole hyväksyttävä syy käyttää määräaikaisia työsopimuksia. Yleisenä määräaikaisuuden perusteena yrityksessä oli käytetty ”tilapäistä työvoiman tarvetta” tai ”asiakkaan määräaikaista tilausta”. Korkeimman oikeuden mielestä ilmaisut olivat niin yleisiä, ettei niiden perusteella voinut arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Lisäksi määräaikaisuuden perusteet eivät olleet sidoksissa mihinkään objektiivisesti havaittavissa olevaan tapahtumaan. Kun määräaikaisuutta ei voitu selittää muulla kuin käyttäjäyrityksen toimeksiannon kestolla, korkein oikeus katsoi, että määräaikaisten työsopimusten käytölle ei ollut riittävää perustetta ja työsuhteet tuli katsoa toistaiseksi voimassa oleviksi. Kyseisessä tapauksessa työntekijöiden työsuhteet olivat päättyneet, kun heidän viimeiset määräaikaiset sopimukset olivat päättyneet eikä niille ollut tullut jatkoa uuden määräaikaisuuden tai toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen muodossa. Työsuhteet olivat siis päättyneet ilman irtisanomisaikaa. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöillä oli tässä tapauksessa oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkka. Sen sijaan korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä työntekijät eivät saaneet, koska korkein oikeus katsoi, että tapauksessa työnantajalla olisi ollut oikeus päättää työsuhteet tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Johtopäätöksenä tuomiosta voidaan todeta, että henkilöstöä vuokraavien yritysten pitää pystyä perustelemaan määräaikaisen työsuhteen perusteet paremmin kuin vain viittaamalla asiakasyrityksen tilauksen kestoon. Korkeimman oikeuden ratkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan korkeimman oikeuden internetsivuilta ja Finlex-palvelusta. Parhaiten tapauksen löytää tunnisteella KKO 2019:45. Reitti_6_2019.indd 10 Reitti_6_2019.indd 10 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 11 R R R R R R R R Re R R R Re R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Re Re Ree Re Ree Reee R R R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Reee R R R R R Re Re R Re Re R R Re Re R Ree R R Re R Re Re R Re Re Re Ree R Re Ree R R R R R Ree R Re R Reeee R R R R Re Reee R R Ree Re Re Reeeee R Re R Ree Re Ree Re Re Re Ree R Ree R R R Re Re R Ree R R R Re Reeeeee R R R R R Reeeeee R R R R Reeeeeee R R R R R Re R R Reee R R R Ree R R Re R R R R R R R R R R R R R R it it it iit it it it it iit it it it it it it itt it itt it it it it it iit iit itt it iit it it iit it it iitt iitt iiit iit it it it it iit it it it iit it iitttt it it iit it it iit it ittttti ti ti ti ti ti ti tii ti ti ttti ti ti ti ti ti tii ti ttti ti ti ti tii tii ti ti ti tti tii tti tii ttti tttii ti ti ti ti ti tttii ti tiiii ti tii tii ti ti ti ti tti tii tiii ti tiii tiiiii 11111111111111 11 11 11111 111111111111 11111 11111 111111 11 1111 1111 111 1111 1111 11 111111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Tutt uja viestejä Pohjoismaista J uhannusviikolla oli vuosittainen Pohjoismaiden postialan liittojen (NPU) hallituksen kokous. Kokouksessa käydään aina läpi varsin seikkaperäisesti postialan ajankohtainen tilanne jokaisessa Pohjoismaassa. Digitalisaatio, kilpailu ja postimäärien väheneminen on toistunut jo useampana vuotena jokaisen maan katsauksessa. Ammattiliiton edustajana sitä väistämättä pohtii eri maiden onnistumista tässä vaikeassa tilanteessa henkilöstöpolitiikan kautta. Ja varsin huonot arviot sen osalta saavat kaikki Pohjoismaiset Postit, vaikka osittain hyvinkin erilaisilla toimilla on pyritty ratkaisuja hakemaan. Kaikki tiesivät jo pitkän aikaa postimäärien kääntyvän laskuun ennen 2010-lukua ja kaikki siihen yrittivät tahoillaan varautua muun muassa uusilla liiketoiminta-ajatuksilla, mutta ei siinä oikein kukaan onnistunut. Eikä tämä näy pelkästään henkilöstökyselyissä. Myös kansalliset yritysten mainetta tutkivat tutkimukset ovat karua luettavaa Pohjoismaisille Posteille. Suomessa Posti oli viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa kolmanneksi heikkomaineisin yritys ja Ruotsissa Posti (Postnord) oli nostanut sijoituksensa toiseksi heikkomaineisimmasta yrityksestä neljänneksi heikkomaineisimmaksi. Tanskalaiset kollegat kertoivat, että kukaan ei heillä enää halua kertoa olevansa Postissa töissä. Färsaarilla Posti on laitettu julkisella ilmoituksella myyntiin. Suomen Postin erityispiirre alan murroksessa muihin Pohjoismaihin verrattuna on ollut voimakas pyrkimys halventaa työntekijöiden nykyisiä työsuhteen ehtoja. Tässä toki on taustalla se, että kaikki Postin kotimaiset kilpailijat käyttävät alan halvempaa työehtosopimusta ja saavat siten kilpailuetua Postiin verrattuna. PAU onkin kevään aikana istunut Postin ja työnantajaliitto Paltan kanssa säästöneuvotteluissa, joissa työnantaja on tehnyt esityksiä työehtoheikennyksistä. PAUn hallitus ja valtuusto käsittelivät esityksiä toukokuun kokouksissa ja työnantajan toivomia leikkauslistoja ei oltu valmiita hyväksymään ja säästöneuvottelut katkesivat tämän jälkeen. Posti otti vuonna 2017 sanomalehdenjakelussa käyttöön halvemman työehtosopimuksen ja sen seuraus oli raju palkkojen pudotus, työehtojen heikennys ja valtava henkilöstövaihtuvuus. Tänä vuonna kesä-heinäkuun aikana postinjakeluun ja käsittelyyn on tuotu halvempi työehtosopimus vuokratyön kautta. SOL lakkasi tarjoamasta työntekijöille vuokratyötä Postissa SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta ja pakotti heidät siirtymään SOL Logistiikkapalvelut Oy:hyn, jos halusi töiden Postissa jatkuvan. Kaikki muu säilyi yhtiön vaihtuessa töiden osalta ennallaan, paitsi palkka ja työehdot, jotka työehtosopimusta vaihtamalla heikennettiin. Jäin NPU:n kokouksen jälkeen kesälomalle. Ensimmäistä kertaa valmistauduimme PAUn toimistolla lomaan tekemällä kaiken varalta suunnitelmat Postin mahdollisia uusia tes-shoppailu toimia varten. Tuoreessa muistissa on, että sanomalehdenjakelun osalta tes-vaihdoksesta ilmoitettiin kaksi vuotta sitten juhannuksen jälkeisellä viikolla. Toivotaan, että saamme tällä kertaa kaikki viettää rentouttavan kesän sekä loman! Reitti_6_2019.indd 11 Reitti_6_2019.indd 11 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 12 Liiton oikeusapu OIKEUSAPU on huomatt ava jäsenetu PAUn tarjoama oikeusapu mahdollistaa erimielisyyksien selvitt ämisen vaikka korkeinta oikeutt a myöten, jos sille katsotaan olevan tarvett a. TEKSTI IIKKA AVELA & HANNA KAUPPINEN KUVAT JUHA PÖYRY, ISTOCKPHOTO, POINT PANIC T yösuhteen päättämisperusteita, työaikoja, palkkoja ja monia muita asioita määritellään lainsäädännössä sekä työehtoja työsopimuksissa, mutta pykälien tulkinnasta voidaan olla eri mieltä. Kun osapuolet eivät löydä yhteisymmärrystä jostain työsuhteeseen liittyvästä asiasta, liitto auttaa selvittämään asian. Tyypillinen erimielisyys etenee niin, että asiasta neuvotellaan ensin työnantajan ja paikallisen luottamusmiehen kesken. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen pääluottamusmiehen tai valtakunnallisen pääluottamusmiehen tasolla, erimielisyys etenee liittoon. Liiton sisällä asian käsittely alkaa sillä, että asiaan tutustutaan erimielisyyspöytäkirjassa ja sen liitteissä olevien tietojen pohjalta. Tämän jälkeen työntekijältä ja luottamusmiehiltä kysytään tarvittavat lisätiedot ja selvitykset. Kun tapauksen tosiseikat ovat selvillä, arvioidaan, kuinka vankalla pohjalla erimielisyydessä esitetyt vaatimukset ovat. Kun asia on liitossa otettu haltuun, aloitetaan liittotason neuvottelut työnantajapuolen kanssa. Käytännössä erimielisyyspöytäkirja toimitetaan täydentävine lisäselvityksineen Postia edustavaan työnantajaliitto PALTAan (Palvelualojen työnantajat ry), minkä jälkeen asia otetaan käsittelyyn seuraavassa liittotason erimielisyysneuvottelussa. Näissä neuvotteluissa on usein käsiteltävänä samanaikaisesti useampia erimielisyyksiä. Samaa erimielisyyttä saatetaan joutua käsittelemään useammassa neuvottelussa, jos asiassa joudutaan hankkimaan lisäselvityksiä tai jos asiassa selvitetään sovinnollisen ratkaisun edellytyksiä. Samaan aikaan liittotason neuvottelujen kanssa asia esitellään liittohallitukselle. Mikäli liittotasonkaan neuvotteluissa asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, selvitetään, onko oikeudenkäyntiin riittävät edellytykset. Käytännössä oikeudelliset perusteet on tähän mennessä jo selvitetty, mutta viimeistään tässä vaiheessa on selvitettävä myös, onko tapauksen tueksi varmasti saatavissa riittävästi todistelua – henkilötodistajat mukaan lukien. Tämän jälkeen asiasta tehdään usein liittojen välinen erimielisyyspöytäkirja. Asia käsitellään uudestaan liittohallituksessa oikeusavun myöntämistä varten. Kun oikeusapu on myönnetty, oikeudenkäynnin valmistelu aloitetaan. Tapauksesta riippuen oikeudenkäynti voidaan antaa liiton ulkopuolisen asianajotoimiston hoidettavaksi. Reitti_6_2019.indd 12 Reitti_6_2019.indd 12 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 13 Valitusjärjestys Käräjäoikeuden tuomiosta voidaan jatkokäsittelyluvalla valittaa hovioikeuteen ja hovioikeuden päätöksestä puolestaan korkeimpaan oikeuteen, jos KKO antaa valitusluvan. Työtuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa. Reitti 13 Mitä tapahtuu, kun oikeusapu on myönnett y? Kun oikeusapu on myönnetty, saatetaan asia tapauksesta riippuen joko työtuomioistuimen tai käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Siellä asian käsittely alkaa haastehakemuksen laatimisella, jossa esitetään työntekijäpuolen vaatimukset. Tämän jälkeen työnantaja antaa kirjallisen vastauksen haastehakemuksen vaatimuksiin. Usein asioissa järjestetään tämän jälkeen vielä suullinen valmistelu, jossa riita-asiaa tarkennetaan ja valmistellaan itse pääkäsittelyä. Varsinainen oikeudenkäynti tapahtuu sitten pääkäsittelyssä, jossa kuullaan myös todistajat ja otetaan vastaan muu todistelu. Jäseneltä oikeudenkäynti edellyttää yleensä sitä, että hän keskustelee tapauksestaan asiaa hoitavan juristin kanssa ja tulee tarvittaessa kertomaan asioita suullisesti pääkäsittelyyn. Oikeudenkäyntien kesto voi vaihdella paljon asiasta riippuen. Joskus käsittely voi kestää vuoden, mutta poikkeuksellisesti asian käsittelyyn voi valituksineen mennä useita vuosia. Liitt ohallitus päätt ää oikeusavun myöntämisestä Ennen kuin tullaan siihen pisteeseen, että oikeusapua myönnetään, on erimielisyydestä käyty työehtosopimuksen mukaiset neuvottelut: ensin luottamusmiesten avulla ja sitten liittotasolla. Oikeusavun myöntämistä harkittaessa arvioidaan, onko tapaus sellainen, että siinä esitetyille vaatimuksille on riittävät juridiset perusteet ja toisaalta, jos tapauksessa tarvitaan todistelua, että asiassa on saatavissa riittävästi näyttöä vaatimusten tueksi. Jos esimerkiksi vaatimuksen tueksi ei ole mitään näyttöä tai vaatimukselta puuttuu juridinen pohja, oikeusapua ei myönnetä. o En m se sit Neuvott elu on ensisijainen keino Erimielisyydet olisi hyvä saada ratkaistua puhumalla suoraan esimiehen kanssa. Jos asia ei kuitenkaan ratkea, siitä neuvotellaan ensin luottamusmiehen, sitten pääluottamusmiehen ja sen jälkeen valtakunnallisen pääluottamusmiehen tai liiton toimitsijoiden ja työnantajapuolen edustajien kanssa. Liitt o i L Erimielisyys Oikeudellinen riita, josta osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen. Erimielisyydet voivat koskea muun muassa: palkkasaatavia työsuhteen perusteettomia päättämisiä työehtojen yksipuolisia muutoksia syrjintää työehtosopimusmääräysten tulkintaa Erimielisyysneuvottelu Käydään työntekijäja työnantajaliittojen ammattilaisten välillä. Oikeusapu Oikeusapu tarkoittaa, että liitto tukee jäsentä oikeudenkäynnissä. PAUn tarjoama oikeusapu kattaa sekä omat että vastapuolen oikeudenkäyntikulut ilman omavastuuta tai korvauskattoa. Työsuhdeasioissa oikeudenkäyntikulut voivat helposti jo käräjäoikeudessa nousta 10 000 euroon per osapuoli. Kulut nousevat huomattavasti, jos tuomiosta valitetaan. Useissa vakuutuksissa tai muissa oikeusapujärjestelmissä voi olla esimerkiksi useamman sadan euron omavastuu ja lisäksi korvauskatto, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että työntekijällä oikeudenkäyntiin liittyy huomattava kuluriski. Liiton oikeusavussa on siis kyse merkittävästä tuesta. Reitti_6_2019.indd 13 Reitti_6_2019.indd 13 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 14 Liiton oikeusapu Perusteeton työsuhteen päätt äminen 1) Mitä tapahtui? Mainostenjakaja oli työskennellyt yli kymmenen vuotta jakeluyhtiön palveluksessa. Työsuhteen viimeiset vuodet työntekijä oli tehnyt piirejään pääasiassa jalan kärrynsä kanssa. Työnantaja olisi toivonut, että jakajalla olisi ollut oma auto käytettävissä jakelua varten. Jakajalla ei kuitenkaan ollut varaa hankkia uutta autoa hajonneen tilalle. Työnantaja päätti yksipuolisesti mainostenjakajan työsuhteen lopettamalla tuotteiden toimittamisen jakajalle ja ottamalla pois hänen jakelussa käyttämänsä kärryn. Työsuhteen päättämisessä ei noudatettu irtisanomisaikaa. 2) Kuka vaati ja mitä? Työntekijälle vaadittiin korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja lisäksi vaadittiin, että työnantaja maksaa työntekijälle irtisanomisajan palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta. Korvauksena vaadittiin 24 kuukauden palkkaa, koska työntekijän oli hyvin vaikea työllistyä uudelleen, työsuhde oli kestänyt pitkään ja työsuhteen päättämistapa oli ollut erityisen moitittava. 3) Mitä työnantaja vastasi? Työnantaja väitti, että työsuhde olisi päätetty yhteisymmärryksessä ja toissijaisesti työsuhteen päättämiseen olisi ollut joka tapauksessa hyväksyttävä syy: työntekijällä ei ollut käytössä omaa autoa. 4) Miten oikeus ratkaisi asian? Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että työnantajan väite ei pitänyt paikkaansa, työsuhteen päättämisestä ei oltu sovittu. Käräjäoikeus katsoi myös, että jakaja oli viimeiset vuodet pystynyt hoitamaan tehtävänsä ilman omaa autoa, jolloin auton puuttuminen 85% 42 Vuonna 2018 ratkenneista varsinaisista erimielisyyksistä n. 85 % saatiin ratkaistua sovinnolla jossain vaiheessa. Vuonna 2018 tuomioistuimissa oli käsiteltävänä yhteensä 42 oikeustapausta, jotka ovat koskeneet PAUn jäseniä. Muutaman erimielisyyden osalta kantajina on ollut lukuisia jäseniä, enimmillään yli 350. Tositarinoita tuomioistuimista Laitt omia irtisanomisia, työehtosopimuksen rikkomista, korvauksia ja sakkoja. PAUn jäseniä koskevia tapauksia käsitellään oikeudessa kymmenitt äin joka vuosi. ei voinut olla hyväksyttävä syy työsuhteen päättämiseen. Työnantaja velvoitettiin maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkka ja lisäksi korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 18 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Työvuoroluett elo -ongelma 1) Mitä tapahtui? Postin kahdessa jakelutoimipaikassa oli ollut toistuvasti ongelmia: työvuoroluetteloita ei oltu pidetty nähtävillä. Työvuoroluettelot eivät olleet ajoissa seinällä ja niiltä puuttui tietoja. Kun samat ongelmat jatkuivat, pääluottamusmiehet vaativat, että ongelmien korjaamisen lisäksi työnantajan tulee maksaa työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietoisesta rikkomisesta. Työnantaja kuitenkin kieltäytyi työehtosopimuslain mukaisen hyvityssakon maksamisesta. 2) Kuka vaati ja mitä? PAU vaati työtuomioistuimessa, että Posti Oy velvoitetaan maksamaan työehtosopimuslain mukaista sakkoa työehtosopimuksen tietoisen rikkomisen perusteella. Lisäksi Postia vaadittiin korvaamaan kantajan eli PAUn oikeudenkäyntikulut. 3) Mitä työnantaja vastasi? Vastauksessa Posti väitti, että toistuvissa työvuoroluetteloa koskeneissa laiminlyönneissä oli kyse erehdyksistä ja kiisti työehtosopimuksen tieten rikkomisen. Reitti_6_2019.indd 14 Reitti_6_2019.indd 14 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 15 4) Miten oikeus ratkaisi asian? Työtuomioistuin katsoi, että Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen työvuoroluettelon laatimista ja nähtävillä pitämistä koskeva määräys on selkeä ja Postin on pitänyt olla tietoinen velvoitteen sisällöstä. Lisäksi velvollisuuden täyttämisessä oli ollut puutteita, vaikka pääluottamusmiehet olivat toistuvasti huomauttaneet asiasta. Kun laiminlyönnit olivat jatkuneet toistuvista huomautuksista huolimatta, työnantajan katsottiin tietoisesti rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä. Posti tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa 2200 euroa ja korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yli 6000 euroa. Laiton irtisanominen 1) Mitä tapahtui? Postikeskuksen työntekijän työkyky oli alentunut ja työntekijä oli ollut pitkällä sairaslomalla. Työntekijän, työnantajan ja työterveyden välillä käytiin verkostoneuvotteluissa läpi työntekijän työkykyä ja työmahdollisuuksia. Jatkotoimenpiteiden osalta todettiin, että työkokeilumahdollisuutta postikeskuksesta selvitetään. Työnantaja kuitenkin päätyi irtisanomaan työntekijän työkyvyn pysyvän aleneman perusteella. Työntekijän ja luottamusmiesten mielestä postikeskuksesta löytyi lukuisia tehtäviä, joista olisi voitu järjestää työntekijälle työkykyyn sopiva työkokonaisuus. Pääluottamusmies oli tehnyt luettelon näistä tehtävistä. 2) Kuka vaati ja mitä? Kun työnantaja ei ollut selvittänyt, voitaisiinko irtisanominen välttää sijoittamalla työntekijä niihin työtehtäviin, jotka työntekijän ja edunvalvonnan mielestä sopisivat työntekijän työkykyyn, työntekijäpuoli katsoi irtisanomisen olevan laiton. Työnantajalta vaadittiin korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. 3) Mitä työnantaja vastasi? Työnantaja kiisti vaatimukset vedoten siihen, että työmahdollisuuksia olisi selvitetty ja että postikeskuksen tehtävät olisivat sellaisia, että niissä vaaditaan parempaa työkykyä. Lisäksi työnantaja piti työtehtävien järjestelyä hankalana. 4) Miten oikeus ratkaisi asian? Työtuomioistuin katsoi, ettei työnantaja ollut selvittänyt, voitaisiinko irtisanominen välttää sijoittamalla työntekijä muihin työtehtäviin. Työnantaja ei ollut verkostoneuvottelun jälkeen järjestänyt työkokeilua niihin tehtäviin, jotka edunvalvonnan mielestä sopisivat työntekijälle. Työtuomioistuin katsoi, että työnantajalla olisi ollut mahdollisuus järjestellä töitä ja räätälöidä niitä. Työkokeilu olisi siis ollut järjestettävissä. Koska työkokeilua ei ollut järjestetty, asiassa ei voitu katsoa, että ehdotetut tehtävät eivät olisi soveltuneet työntekijälle. Työnantajan katsottiin laiminlyöneen selvitysvelvollisuutensa ja irtisanominen oli siten laiton. Työnantaja velvoitettiin maksamaan korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkka ja lisäksi korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yli 15 000 euroa. Liiton juristi neuvott elee, koulutt aa ja käy oikeutt a "PAUssa juristin tehtäväni ovat moninaiset. Toisin kuin isommissa liitoissa meillä ei ole erillistä oikeudellista yksikköä, vaan oikeudellisten asioiden ja erimielisyyksien lisäksi olen mukana PAUn muissakin toiminnoissa. Tavalliseen työviikkoon kuuluu usein erilaisia kokouksia ja neuvott eluja ja välillä myös edunvalvojien koulutt amista ja toki myös oikeusprosessien istuntoja. Tyypillisiä toistuvia kokouksia ovat esimerkiksi PALTAn kanssa käytävät neuvott elut PAUn jäsenten erimielisyysasioista, liitt ohallituksen kokoukset liiton toiminnan kannalta keskeisistä asioista sekä työlainsäädännön uudistamista käsitt elevät SAK:n työryhmät, joissa tuon esiin PAUn jäsenten kannalta tärkeitä kehitt ämistarpeita. Lisäksi normaaliin työpäivään kuuluu edunvalvojien ja jäsenten neuvontaa. TES-neuvott elut vievät suuren osan työajasta silloin kun ne ovat käynnissä. Tavallinen työpäivä alkaa usein sillä, ett ä käyn läpi sähköpostit ja hoidan ensin akuutit asiat pois alta. Tämän jälkeen jatkan esimerkiksi kesken jääneen oikeudenkäyntikirjelmän laatimista. Usein työpäivän aikana on vähintään yksi kokous tai palaveri, jotka useimmiten osuvat iltapäivään. Aamupäivällä keskustelemme muiden toimitsijoiden kanssa heidän pöydälleen tulleista monimutkaisemmista tai tulkinnanvaraisista tapauksista. Lounaan jälkeen käyn mahdollisessa kokouksessa ja sen jälkeen jatkan vielä kesken jääneitä oikeudenkäyntikirjelmiä tai käyn läpi uusia tapauksia tai vireillä olevissa tapauksissa tulleita vastapuolen kirjelmiä. Muun työn ohessa vastailen edunvalvojien ja jäsenten puheluihin ja suunnitt elen sekä valmistelen tulevia edunvalvojien koulutuksia. Päivän päätt eeksi usein käyn vielä läpi sähköpostit ja pyrin vastaamaan mahdollisimman moneen. Välillä työtehtäviä joutuu priorisoimaan ja jotkut tapaukset joutuvat valitett avasti odott amaan, etenkin silloin kun olen koulutt amassa, työmatkoilla tai jos TES-neuvott elut ovat käynnissä. Samoin jos on isompia oikeudenkäyntejä, niin niihin valmistautumiseen pitää myös varata aikaa, jolloin asioita joutuu laitt amaan tärkeys-/kiireellisyysjärjestykseen. Kaikki tapaukset kuitenkin käsitellään." IIKKA AVELA, lakimies Reitti 15 Reitti_6_2019.indd 15 Reitti_6_2019.indd 15 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 16 Reitti 16 Sisällön puolesta Rinteen hallituksen ohjelmasta haluan nostaa kaksi perustavanlaatuista eroa edellisen hallituksen ohjelmaan. Pyrkimyksenä ei ole pakonomainen tarve valtiontalouden tasapainoon, vaan talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Taloussuhdanteita pyritään tasaamaan mm. menoja ja veroja välineenä, ei pelkkiä menoleikkauksia, käyttäen. Toiseksi, uusi hallitus ilmoittaa toimivansa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sipilän hallitus joutui jatkuviin kahnauksiin palkansaajaliikkeen kanssa pyrkiessään sanelemaan työmarkkina-asioissa. Postia koskevat kirjaukset Mitä hallitus aikoo ohjelmansa mukaan tehdä postille? Otsikon ”Toimiva viestintä ja tiedonvälitys” alla mainitaan posti ja postipalvelut. Postipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus halutaan turvata koko maassa, myös haja-asutusalueella ja saaristossa. Postilain tarkastelun lähtökohtana on yleispalveluvelvoitteen toteutuminen. Maksuton Poste restante -palvelu säilyy niille henkilöille, jotka eivät voi muuten vastaanottaa postia. Hallitus aloittaa myös pari selvitystä Postia koskien. Posti Group Oyj:n osinkovaateiden kestävyys ja vaihtoehdot postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa selvitetään. Pakettiautomaatteja edistetään joka kuntaan. Ylipäätänsä lähtökohtana on moniäänisen tiedonvälityksen turvaaminen, ei pelkkä jakelubisnes. Nostoja hallitusohjelmasta Antt i Rinteen muodostama viiden puolueen (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitt o ja Ruotsalainen kansanpuolue) hallitus sai kesäkuun aluksi valmiiksi neuvott elutuloksen hallitusohjelmastaan. Seuraavassa muutamia nostoja ohjelmasta palkansaajan, erityisesti postiduunarin näkökulmasta. TEKSTI JUHA JAATINEN Valtionyhtiöt Koska Posti on 100% valtion omistama osakeyhtiö, otsikon ”Omistajapolitiikka” alta löytyy muutama mielenkiintoinen kirjaus henkilöstön näkökulmasta. Yhdeksi keinoksi tarkastella valtion omistusta on ilmaistu kansantalouden kokonaisetu. Tämän voi ajatella tarkoittavan postipalvelujen osalta sitä, että julkisen palvelun tarjoaminen tasavertaisesti palvelee mainittua kokonaisetua, vaikka koko maassa jakelu ei olekaan liiketaloudellisesti kannattavaa. Valtionyhtiöiden perusarvoksi hallitusohjelma linjaa yhteiskuntavastuun, jossa tulee ottaa huomioon toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. Koulutusta murrosaloilla työskenteleville Jokainen meistä tietää, että postitoiminta on murrosala ja suurella todennäköisyydellä useaa pitkään Postissa työskennellyttä uhkaa työttömyys. Tähän Rinteen hallitusohjelma tarjoaa muun muassa aikuiskoulutusta ratkaisuksi. Ohjelma tunnistaa, että digitalisaatio ja työn murros muuttavat matalan muodollisen koulutuksen vaativia töitä. Tämä korostaa uudelleenkoulutuksen tarvetta näillä aloilla työskenteleville. Tähän osaamispulaan ja heikkoihin perustaitoihin toteutetaan nopean aikavälin keinoja koulutuksen toteuttamiseksi. Lisätään työelämässä muunto-, täydennysja erikoistumiskoulutusta. Halutaan parantaa työntekijöiden työsuhdeturvaa ja parantaa aikuisilta mahdollisesti puuttuvia perustaitoja. Edellä mainittuja palveluita kehitetään yksilön tarpeiden pohjalta. Palkansaajien ponnekkaasti vastustama työttömyysturvan aktiivimalli hävitetään ja tilalle tulee lähtökohdaltaan työttömän tai työttömyysuhan alla olevan henkilön aktivointiin, kannustamiseen ja kouluttamiseen, ei piiskaamiseen, pohjaava ajattelu. Ohjelma perustuu vaalitulokseen Nostin tässä jutussa hallitusohjelman omasta mielestäni palkansaajan ja postiduunarin näkökulmasta tähdellisimmät kysymykset. Oikeastaan kaikki tämän 190-sivuisen kirjan asiat koskevat palkansaajaa, oli sitten kysymys harmaan talouden suitsemisesta, Eurooppa-politiikasta tai vaikka työmatkapyöräilyn edistämisestä. Useimmat näistä hallitusohjelman kirjauksista ovat viitteellisiä, joten meidän kaikkien tehtävä on omien kanaviemme kautta muuttaa nämä meille myönteiset sanat ”lihaksi” – politiikan teoiksi. Joka tapauksessa tätä hallitusohjelmaa lukiessa ja verratessa sitä edellisen hallituksen ohjelmaan tulee ilmiselväksi, että äänestämisellä on väliä – on tärkeää minkä ryhmän edustaja vetää hallitusneuvotteluja. Hallitusohjelma perustuu hallituspuolueiden vaalien alla esittämiin tavoitteisiin. Koko hallitusohjelma on varsin kiinnostavaa luettavaa yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneille. Sähköisessä muodossa ohjelma löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta: www.valtioneuvosto.fi / rinteen-hallitus/hallitusohjelma. Reitti_6_2019.indd 16 Reitti_6_2019.indd 16 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 17 Viime keväänä 24. toukokuuta 2018 teimme suomalaista kuljetusalojen työmarkkinahistoriaa. Viisi SAK:laista kuljetusliittoa (AKT, PAU, SMU, VML ja RVL) perustivat Kuljetusliitot KL ry:n. Perustava kokous oli Kiljavan opistolla ennen SAK:n edustajiston kokousta. Lisäksi syksyllä VML sekä RVL fuusioituivat ja kahdesta liitosta syntyi yksi Rautatiealan Unioni RAU ry. KL:n säännöt hyväksyttiin Patenttija rekisterihallituksessa (PRH). Kuljetusliiton hallinnosta tuli pieni ja ketterä, malli haettiin Teollisuuden Palkansaajat TP:stä. Hallituksessa on jokaisesta liitosta yksi jäsen sekä henkilökohtainen varajäsen. KL:n syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman sekä talousarvion kuluvalle vuodelle. Ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti SMU:n puheenjohtaja Simo Zitting. Puheenjohtajuus on kiertävä siten, että jokainen liitto on vuorollaan vetovastuussa. PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen aloitti 1. varapuheenjohtajana, RAU:n puheenjohtaja Tero Palomäki 2. varapuheenjohtajana sekä allekirjoittanut 3. varapuheenjohtajana. Projektipäällikkönä sekä lähiesimiehenä toimii SMU:n talouspäällikkö Jussi Katajainen. Tämän vuoden alusta vajaa kymmenen kuljetusliittojen yhteistä työntekijää siirtyi KL:n palvelukseen. He vastaavat muun muassa jäsenrekisterin koordinoinnista, itc-palveluista, vahtimestaritehtävistä, kulunvalvonnasta, puhelinvaihteen hoidosta sekä siivouspalveluista. Ensi vuoden 2020 alkuun mennessä KL:n tavoitteena on tiivistää entisestään sellaisia tukitoimintoja, joista on luontevasti löydettävissä synergiaetuja. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi viestintä, mukaan lukien painettu jäsenlehti, verkkolehti, kotisiKohti tiiviimpää yhteistyötä vut ja sosiaalisen median kanavat. Jäsenrekisterien, talousja lomakiinteistöasioiden sekä oikeudellisten yksiköiden yhdistämiset ovat myös selvitystyön alla. Työttömyyskassojen mahdollisen laajentumisen osalta jatkoselvitykset ovat käynnissä. Yhteinen edunvalvonta tai työehtosopimusyhteistyö eivät ole myöskään poissuljettuja tulevaisuudessa. Yhdistämisen hyötyjä selvitellään työryhmissä, joihin osallistuvat liitoista ne henkilöt, jotka selvityksen kohteena olevaa työtä parhaillaan tekevät. Selvitystyön valmistumisen jälkeen päätökset tehdään jokaisessa KL:n jäsenliitossa erikseen. Henkilöstön osalta on jo aikaisemmin todettu, että yt-neuvottelujen seurauksena ei ole eikä tulla lomauttamaan tai irtisanomaan yhtään työntekijää. Henkilöstömuutokset toteutetaan esimerkiksi eläköitymisprosessien yhteydessä. Sen sijaan työtehtäviin voi tulla muutoksia, kun organisaatiota rakennetaan uudelle pohjalle. Tällä hetkellä olemme jokaisen neuvottelukierroksen alla uudistaneet ”kaveria ei jätetä” -sopimuksen, joka takaa kaikille ns. yleisen linjan mukaiset sopimusehdot. Tätä sopimuspohjaa on luonnollista jatkaa Kuljetusliitot KL ry:n kautta. Työnantajapuolen rivien tiivistymistä ei voida jäädä katselemaan sivusta myöskään Hakaniemessä. On hyvä muistaa, että joukossa on voimaa! Toivon aurinkoista ja rentouttavaa kesää meille kaikille. Ammattiyhdistysterveisin MARKO PIIRAINEN, puheenjohtaja Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Kuva: AKT Kuljetusliitot Reitti_6_2019.indd 17 Reitti_6_2019.indd 17 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 18 AKT:n jäseniksi siirtyvät Postin kuljett ajat haluavat valtakunnallisen työpaikkakohtaisen ammatt iosaston. P osti Oy:n kuljetustoimintoimintojen liikkeenluovutus Posti Kuljetus Oy:lle 1. maaliskuuta kosketti 1 386 työntekijää, joista 275 oli aiemmin AKT:n työehtosopimuksen piirissä. PAUn sopimuksen piirissä olevista kuljettajia on 835 ja toimihenkilöitä 275. PAUn tessissä olleet kuljettajat ovat pääasiassa ns. palvelukuljettajia eli tekevät pakettiautolla postipakettien jakelutyötä. Vajaat sata heistä ajaa raskasta liikennettä. AKT:n tessin piirissä olevat ovat lähes kaikki raskaan liikenteen kuljettajia. Työntekijät siirtyivät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kuljettajiin noudatetaan lokakuun loppuun asti Palvelualan työnantajien PALTA:n ja Postija logistiikka-alan unionin Postin kuljett ajat AKT:n jäseniksi TEKSTI & KUVAT ARTO JOKELA PAUn työehtosopimusta. Marraskuun 1. päivästä lähtien kuljettajiin sovelletaan Autoalan työnantajaliiton ALT:n ja AKT:n välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta. Toimihenkilöt siirtyvät ALT:n ja ammattiliitto ERTO:n solmiman työehtosopimuksen alaisuuteen. Työntekijöille tämä merkitsee myös ammattiliiton vaihtumista. Kuljettajat siirtyvät AKT:n ja toimihenkilöt ERTO:n jäseniksi. Valtakunnallinen ammatt iosasto PAUn kuljettajien luottamusmiehet ja osa ammattiosastojen puheenjohtajista pitivät 15.4. Helsingissä tilannetta käsitelleen kokouksen. Siinä esille nousivat mm. halu perustaa AKT:n alaisuuteen valtakunnallinen ammattiosasto ja toive ns. pitkälomalaisten lomaetujen turvaamisesta. Vuonna 1993 tai sitä aiemmin Postin palveluksessa olleiden vuosiloma on 15 päivää pidempi kuin mitä vuosilomalaki asiasta säätää. Neuvott eluihin pyritään Postin kuljettajien valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu ja PAUn hallituksen jäTavoitt eena on neuvotella Postin kuljett ajile niin hyvä sopimus kuin mahdollista. Reitti_6_2019.indd 18 Reitti_6_2019.indd 18 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 19 Lena Müller-Salonen ja Risto Lintula näkevät kuljetusten keskitt ymisen yhteen ammatt iliitt oon hyvänä asiana. ? AKT:llä on vahvan liiton ja hyvän neuvott elijan maine. Joskus se kuitenkin näytt ää vähän ahtaajien liitolta, tuumii Müller-Salonen. Lintula on samaa mieltä. Paitsi siitä, ett ä AKT olisi ahtaajien liitt o. ? Kun satamat seisovat, niin se näkyy ja tuntuu heti kaikkialla, hän pohtii syitä ahtaajien näkyvään rooliin. Esimerkiksi AKT:n hallinnossa paikat määräytyvät ammatt ikunnan koon mukaan. AKT:n suurimman ammatt iryhmän muodostavat yhdistelmäajoneuvojen ja kuorma-autojen kuljett ajat. Toiseksi suurin on linja-autonkuljett ajat. AKT:ssä on myös kaksi valtakunnallista ammatt iosastoa matkatoimistovirkailijoilla sekä lentoemännillä ja stuerteilla. Voimaa ja taitoa Müller-Salonen ja Lintula sanovat, ett ä tulevaisuudessa tarvitaan sekä voimaa ett ä taitoa. Postissa on käyty jatkuvia yt-neuvott eluja ja väkeä vähennett y kovalla kädellä. sen, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Lena Müller-Salonen nostaa esille samoja asioita kuin luottamusmiehet. Lisäksi hän on huolissaan työsuojelun ja edunvalvonnan näkymistä. Posti Oy:llä on kuljetuksessa päätoiminen työsuojeluvaltuutettu sekä erityisvaltuutettu, jonka toimenkuvaan on kuulunut työsuojelun kehittäminen. Lisäksi jokaisessa toimipisteessä on työsuojeluasiamies. Kuljettajilla on Posti Oy:ssä lisäksi kaksi päätoimista pääluottamusmiestä, joista toinen hoitaa postialueita 00-19 ja toinen 20-99. Heidän lisäkseen kuljettajilla ja käsittelyllä on yhteinen valtakunnallinen päätoiminen pääluottamusmies. Hän pohtii myös sitä, löytyykö AKT:ssä riittävästi postialan tuntemusta, mutta toteaa, että ongelma ratkeaa, jos kuljetusliittojen yhteinen liitto syntyy. Samassa tilassa Müller-Salosen kanssa Liedossa Ahtonkaari 5 sijaitsevassa terminaalissa työskentelevä Posti Kuljetuksen AKT:n kuljettajien pääluottamusmies Risto Lintula sanoo, että tavoitteena on neuvotella Postin kuljettajille niin hyvä sopimus kuin mahdollista. Tätä varten Posti Kuljetuksen pääluottamusmiehet pitivät yhteisen kokouksen juhannuksen alla. AKT:n tes nuorille parempi PAUn ja AKT:n kuljetuspuolen työehtosopimukset ovat Müller-Salosen ja Lintulan mukaan jokseenkin tasavertaiset. ? Jos toinen on yhdessä kohtaa parempi niin toinen on sitten toisessa, sanoo Müller-Salonen. Yhdessä kohtaa AKT:n sopimus on heidän mukaansa kuitenkin parempi: se antaa nuorille nopeammin kokemuslisiä. Kirjoitus on julkaistu myös AKT-lehdessä 6-7/2019. Risto Lintula ja Lena Müller-Salonen vaativat työehtoshoppailun lopett amista. Työsuojeluvaltuutett u ja PAUn hallituksen jäsen Lena Müller-Salonen näkee Postin kuljett ajien siirtymisessä AKT:n jäsenyyteen hyviä puolia, mutt a myös ongelmia, joihin on suhtaudutt ava vakavasti. Ammatiltaan hän on yhdistelmäajoneuvonkuljett aja. Vahvempi yhdessä Työehtoshoppailulle pitää saada stoppi. Posti on pyrkinyt häikäilemätt ömästi hyötymään myös ns. työehtoshoppailusta eli siirtämään työntekijöitä halvempaan työehtosopimukseen. Postinjakeluun ja käsitt elyyn on palkatt u SOL:n vuokratyöntekijöitä Teollisuusliiton työehtosopimuksella, joka on kymmeniä prosentt eja PAUn sopimusta heikompi. Työehtoshoppailusta on käyty keskusteluja SAK:n, PAUn ja Teollisuusliiton kesken. PAU käynnisti aiheesta myös keväällä valtakunnallisen kampanjan. Ei laitonta, mutt a moraalitonta Posti ilmoitt i 29.4. siirtävänsä Liedon varastoja terminaalityöntekijät Transval Oy:n palvelukseen. Siirto tapahtui 1.5. ? Ei laitonta, mutt a täysin moraalitonta, sanoo Lintula. Lintula ja Müller-Salonen uskovat, ett ä sama on edessä Postin muissakin terminaaleissa. He uskovat myös, ett ä tässäkin takana on pyrkimys laskea palkkoja halvemman tessin avulla. Lintula ja Müller-Salonen vaativat, ett ä työehtoshoppailulle on saatava loppu. ? Tästä sekä PAUn ett ä AKT:n edustajat puhuivat myös SAK:n edustajistossa toukokuussa, sanoo Müller-Salonen. Reitti_6_2019.indd 19 Reitti_6_2019.indd 19 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 20 Re R Re Re R R R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Reeee Re Re Reee Re Re R R R Re Ree Re R R it it it itt it it ittt it it itt iittt itt it it it it it it it it iit iit it it it it it iitt it it iit it i ti ti ti ti ttti ti ttiiii ttii ttii tiiiiiii tiiii ti tiiiii ttiiiiiii ti tiiiiii ti tiiiiiii tiiii tti tiiiii tiii ti ti tii ti tiiii tiiiii ttiiiii tiiiii tiiii tii 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 Vapaalla Futis tempaisi mukaansa Oli aika, jolloin Mari Kotonen ei ollut lainkaan kiinnostunut liikunnasta. Nyt hän on jalkapallojoukkueen johtaja, seuran hallituksen jäsen ja Naisten kympin juoksija. Reitti 20 Mari Kotosen löytää Rajamäen Urheilupuistosta lähes joka päivä, sillä perheen kolme lasta treenaavat siellä. TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN S e tapahtui olosuhteiden pakosta. Mari Kotosen mies Jarmo pelasi aikoinaan jalkapalloa Rajamäen Kehityksessä eli RaKessa ja johdatti kaikki pariskunnan neljä lasta lajin pariin jo nuorella iällä. Mari ei ollut koskaan kovin kiinnostunut lajista, mutta kävi puoliväkisin katsomassa perheenjäsenten pelejä parinkymmenen vuoden ajan. Viime syksynä 13-vuotiaan Venla-tyttären joukkue Helmipallot hajosi. Silloinen valmentaja koki jääneensä liian yksin kolmen peliryhmän kanssa ja siirtyi naapuriseuraan. Tavoitteellisemmat pelaajat lähtivät siinä vanavedessä ja jäljelle jäi hajanainen joukko. Silloin Maria pyydettiin joukkueenjohtajaksi. – Sain vähän neuvoja edeltäjältäni, mutta myös istuin iltoja lukemassa netistä, mitä se joukkueenjohtaja oikein tekee. Joukkueenjohtaja on linkkinä seuran ja joukkueen välillä, yhteyshenkilönä valmentajan ja vanhempien välillä ja Reitti_6_2019.indd 20 Reitti_6_2019.indd 20 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 21 Reitti 21 Reitti 21 Mari Kotonen on 13-vuotiaiden tytt öjen joukkueenjohtaja. Puoliso Jarmo valmentaa 11-vuotiaan Roope-pojan joukkuett a. Kuvassa vanhempiensa kanssa perheen kolmas pelaaja, 8-vuotias Justus. yleisenä asioiden järjestelijänä. Mari on tottunut organisoimaan ja toimimaan ihmisten kanssa työssään Nurmijärven perusjakelussa ryhmävastaavan sijaisena. Mari päätti, että Helmipalloista tulee avoin, mukaan ottava ja tasa-arvoinen joukkue. Sitä on rakennettu positiivisella ja kannustavalla asenteella. Jokainen saa olla oma itsensä. Mari päätti myös, että hän haluaa olla joukkueenjohtaja, joka on siellä missä tapahtuu. – On paljon helpompi kommunikoida noiden tyttöjen kanssa, kun ne tuntee sut ja sä tunnet ne. Niistä onkin tullut tosi rakkaita. Vaikeuksista voitt oon Alku oli vaikeaa, koska joukkue koostui kolmen erillisen peliryhmän rippeistä. Pelaajat hakivat paikkojaan eivätkä tunteneet toistensa pelityylejä. Peleihin mentiin fi ilis korkealla ja palattiin kallella kypärin, mutta vähitellen homma alkoi sujua mallikkaammin kuin koskaan. – Tytöt on sanoneet, että monen dominoivan pelaajan lähdettyä syntyi tilaa niille, jotka olivat aiemmin jääneet toisten varjoon. Sieltä on löytynyt ihan uusia tähtiä, Mari toteaa. Joukkueen valmentajat ovat tyttöjen isiä. He antavat kaikille pelaajille tasaisesti peliaikaa, vaikka tasoeroja onkin: toiset ovatkin vetäneet nappikset jalkaan ensimmäisen kerran viisivuotiaana ja toiset viime syksynä. Helmikki-maskotti ja kannustuskyltit kulkevat mukana siellä missä joukkuekin, ja porukan hyvä energia tunnetaan jo laajemminkin. Vaikka tuloksista ei ensisijaisesti pelata, kuin ihan vähän – ja ehkä juuri siksi – koko joukkueen pelaaminen on ihan eri luokkaa kuin alkuvuodesta. Tyttöjen itseluottamus on kasvanut huimasti. Joukkue noussee hyvin todennäköisesti ensi vuonna Uudenmaan piirisarjassa ylemmälle tasolle. Yhdessä tekemistä Mari on vaikuttunut yhteishengestä, jonka joukkue on kehittänyt. Tytöt treenaavat neljä kertaa viikossa ja ovat usein viikonloppuisin turnauksissa, mutta tekevät yhdessä paljon muutakin kuin pelaavat. He lähtevät vaikka kaatosateessa plogging-lenkille, eli keräämään roskia lenkkeilyn lomassa. – Nämä on kuitenkin 13-vuotiaita. Jos meillä on tässä perjantai-iltana yhteistä tekemistä, joka vetää puoli joukkueellista jengiä, niin se on aika hyvä, Mari kehuu. Tänä keväänä tytöt hankkivat sponsorit uusiin pelipaitoihin. Lisäksi seura järjestää talkoovoimin esimerkiksi Rajamäki-cupia. Tytöt ja vanhemmat ovat aina innolla mukana talkoissa, missä vain tarvitaan. Kun Mari imaistiin kerralla syvälle joukkueen ja jaoston toimintaan, löysi hän itsensä myös seuran hallituksesta. Jalkapallosta tuli kerralla tosi iso juttu. – Nyt mä katson jopa jotain liigapelejä ja analysoin niitä miehen kanssa kuin paraskin kommentaattori. Poikien pelit pitää nähdä aina mahdollisuuksien mukaan myös. En pidä yhtään pöllöinä enää ihmisiä, jotka vouhottaa jostain lajista. Mari kokee lähentyneensä myös lasten kanssa, kun jalkapallosta on tullut koko perheen yhteinen juttu. – Kun vain mies valmensi, minä jäin usein kotiin. Sitten kun tämä joukkueenjohtajan pesti kaatui mulle, niin ajattelin, että miksen voisi olla siellä missä muukin perhe. Haave toteutui Nyt RaKen äideilläkin on oma höntsäjoukkue, joka valmistautuu ensimmäiseen turnaukseensa. – En ole ikinä pelannut jalkapalloa, mutta eiköhän se siitä. Tyttöjen valmentaja opetti meitä sen verran, että osattaisiin potkasta palloa oikealla tekniikalla. Aikuisena uusien asioiden opettelu ei ole niin helppoa kuin nuorena. Mari tunnustaakin, että paikkojen kestäminen hieman arveluttaa, mutta pelaaminen on vain ”aika makeeta”. Nuorempana Mari pelasi koripalloa, mutta se jäi. Välillä kiloja kertyi sen verran, että urheilu ei olisi edes tuntunut kivalta, mutta nyt se on taas helpompaa ja hauskempaa. – Olen viimeisen kuukauden käynyt neljä kertaa viikossa salilla ja juoksin juuri Naisten kympin, koko matkan! Itku tuli sen jälkeen. Se oli useamman vuoden haave, jota varten treenasin, kun ehdin salin ja lasten treenien välillä. Ja vaikka se vähän hullulta kuulostaa, niin mä myös fi llaroin töihin. Nyt on täytynyt vähän priorisoida menoja, kun siinä menee kuitenkin se 40 minuuttia sivu. Marin jakelureitillä on 23 kerrostalorappua, joista kahdessa on hissi, mutta ne ei tunnu missään, ”sehän on ihan normisettiä”. – En oikein tiedä miten tämä tämmöiseksi meni, mutta liikunnasta tulee niin hieno fi ilis, että mun puolesta saa mennäkin näin. Reitti_6_2019.indd 21 Reitti_6_2019.indd 21 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 22 K ansan valistaminen ja sivistäminen liittyivät 1800-luvun loppupuoliskolla maassamme nousevaan kansallisuusaatteeseen. Katsottiin, että vastuun ottaminen omista asioista kansalaisena edellytti sivistystä. Aivan tyhjästä ei tarvinnut lähteä: rippikoulun käymiseksi oli oltava edes jonkinmoinen lukutaito ja kun kansakouluasetus annettiin vuonna 1866 osasi vuonna 1880 yli kymmenvuotiaista suomalaisista jo 97,6% lukea. Ensimmäinen sivistysjärjestö, Kansanvalistusseura, aloitti toimintansa 1874. Sen tehtäväksi kirjattiin: ”Hyödyllisen, helppohintaisen ja kansantajuisen kirjallisuuden toimittaminen ja tämän kaltaisen kirjallisuuden levittäminen ynnä tiedon ja sivistyshalun herättäminen muillakin tarkoituksenmukaisilla keinoilla.” Sivistyksen valoa Suomi muuttui teollistumisen myötä 1800-luvun loppupuolella, teollisuus imi väkeä maaseudulta kaupunkeihin. Tästä seurasi köyhälistölle lisää sosiaalisia ongelmia, työolot olivat kurjat, asunnot olivat varsinaisia loukkoja. Maahamme leviävä sosialismin aate tarjosi ratkaisuja kaupunkien ja maaseudun vähäväkisten ongelmiin. Ensiksi sivistyksen valoa tähän kurjuuteen tarjosivat sosiaalisesti vastuulliset tehtaanomistajat ja muut edistykselliset porvarit. Seurallisissa kokouksissa tarjottiin työläisille laulua, lukemista ja luentoa. Työväen Sivistysliitt o on sivistänyt suomalaisia jo sadan vuoden ajan Julkaisija ja toimitt aja Reinhold von Becker käytt i tiett ävästi ensimmäisenä Suomessa sanaa ”sivistys” painett una. Sana ilmestyi hänen perustamassaan Turun Wiikko-Sanomissa 1820-luvun alussa. TEKSTI JUHA JAATINEN KUVA TYÖVÄEN ARKISTO Lienee tunnetuin työväen valistajaporvari oli rottinkitehtailija Viktor Julius von Wright, Helsingin Työväenyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Toiminnan tavoitteeksi kuvattiin ”edistää työväen säästäväisyyttä, sopua, hyvää oloa, koulunkäyntiä, sanomalehtien lukemista, esitelmäin kuuntelemista ja tietojen etsimistä kirjoista ja keskusteluista.” Maltillinen, ei-sosialistinen työväenliike ei riittänyt sosialismista radikalisoituneelle väelle, vaan se alkoi järjestäytyä itse. Suomen Työväenpuolue perustettiin 1899 Turussa ja vuonna 1903 Työväenpuolue muutti Forssan kokouksessaan nimensä muotoon ”Sosialidemokraattinen Puolue Suomessa” ja hyväksyi radikaalin tavoiteohjelman, joka myöhemmin tunnettiin ”Forssan ohjelman” nimellä. TSL perustetaan Maltillinen, sinänsä hyvää tarkoittava sivistystyö ei myöskään riittänyt työväen edustajille, jotka halusivat sivistystyötä omista lähtökohdistaan. Lappeen sosiaalidemokraatit tekivät aloitteen vuoden 1913 puoluekokouksessa, että perustettaisiin ”kirjastoja valistustoiminnan ohjausja keskusliike, joka tarpeen mukaan laajentaisi toimintansa ja työtapansa Kansanvalistusseuran kaltaiseksi”. Tässä vaiheessa esitys ei kuitenkaan ottanut tulta eikä siitä edes keskusteltu puoluekokouksessa. Muutenkin kaikenlaiset sivistyshankkeet hautautuivat 1914 alkaneeseen suursotaan ja Suomen 1918 sisällissodan melskeisiin. Kuitenkin pian sodan jälkeen jaloilleen päässeen työväenliikkeen maltillisen sosiaalidemokraattisen osan edustajat huomasivat tarpeen aatteellisen linjan selkiyttämiseen ja kulttuurityöhön. Tärkeitä hahmoja tässä vaiheessa olivat fi losofi an tohtori ja tiedemies Väinö Voionmaa ja kansanedustaja Miina Sillanpää. Sosialidemokraattinen nuorisoliitto teki aloitteen sivistysliiton perustamisesta ja valmistelutyön jälkeen Työväen Sivistysliiton perustava kokous pidettiin sosialidemokraattisen puolueen tiloissa 1. syyskuuta 1919. TSL:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Voionmaa, josta tuli eräs maamme johtavia sivistysasian ajajia. Voionmaa toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1947 ja hänet valittiin kahdesti ulkoministeriksi ja kerran kauppaja teollisuusministeriksi. Vaikka liitto perustettiinkin sosiaalidemokraattien toimesta, liiton tavoitteet olivat puoluepoliittisia asioita korkealentoisemmat. Kultt uuria työväelle Työväenliikkeestä lähtöisin olevia opettajia ei liiton aloittaessa juurikaan ollut, joten tuolloin aloitettiin myös opintojohtajien koulutukset ja samoihin aikoihin käynnistettiin TSL:n näihin päiviin jatkunut julkaisutoiminta. Liiton käynnis tämässä opintokerhotoiminnassa opiskeltiin mm. sosialismin historiaa, kaunokirjallisuutta, yhteiskuntaoppia, puhetaitoa ja suomen Reitti_6_2019.indd 22 Reitti_6_2019.indd 22 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 23 Teollistuminen vauhditt i viime vuosisadan alkupuolella kaupungistumista, joka synnytt i uuden alaluokan, työläisköyhälistön. Kuvassa työläisäiti viiden lapsensa kanssa asunnossaan Helsingissä 1910. (Kuva Työväen Arkisto) kieltä. TSL:n alkuvuosina näihin yleissivistäviin aineisiin oli vain harvalla pääsy, joten työväen yleissivistävää toimintaa tarvittiin. Yleissivistävä toiminta sisälsi myös esimerkiksi kirjanvälitystoimintaa ja kotiopintoja, joiden tueksi perustettiin TSL:n kirjeopisto. TSL on pysynyt hämmästyttävällä tavalla ajan hengessä mukana. Suurimman kasvun liiton toiminta koki 1960-1970 -luvuilla, jolloin kulttuuritoiminta nousi opintotoiminnan rinnalle; vietettiin jätkän kulttuuripäiviä, aloitettiin Merimieskulttuuripäivät ja perustettiin vuonna 1972 Työväen musiikkitapahtuma, joka yhä järjestetään. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että Scandian vuonna 1969 julkaisema, kultalevymyyntiin yltänyt Työväenlauluja -levy perustui TSL:n laulujen kokoamistyöhön. TSL maksoi levyn julkaisemisesta takuusumman. Tilauskursseja tarpeiden mukaan Koulutustoiminta on muuttunut ajan myötä. Suomen pohtiessa 1990-luvun puolivälissä Euroopan unioniin liittymistä antoi TSL erittäin laadukasta Eurooppa-koulutusta. Samaan aikaan iskenyt talouslama toi valikoimiin työttömien koulutuksen. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana koulutus on laajentunut tietotekniikan kysymyksiin ja julkaisutoiminnassa näkyy esimerkiksi globalisaation vaikutus. Nykypäivänä TSL järjestää lisäksi muun muassa digitaitoihin ja työpaikkojen järjestämiseen liittyvää koulutusta, julkaisee Aikamerkki-verkkolehteä ja erilaisia podcasteja. PAUn aktiivien on hyvä muistaa, että yhdistyksillä, ammattiosastoilla ja erilaisilla yhteisöillä on mahdollisuus tilata TSL:ltä mieleisensä kurssi, joka räätälöidään tilaajan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Voidaan sanoa, että nyt 100 vuotta täyttävän Työväen Sivistysliiton merkitys suomalaisten, Suomen, sivistämisessä on ollut merkittävä. Nykyisten valeuutisten ja mölyäärioikeiston aikana tarve sivistykseen ei ole vähentynyt – päinvastoin. Yli sata vuotta sitten lausutut Väinö Voionmaan sanat ovatkin edelleen ajankohtaiset: ”Sivistyksen pääperusteisiin kuuluvat äly ja tieto, tunne ja siveys. Ei ole olemassa eri älyä ja eri tietoa yläluokkaa ja alaluokkaa varten.” Lähde: Blå? eld Ville (2019): Hengenpimeytt ä vastaan, puheenvuoroja sivistyksestä. Reitti_6_2019.indd 23 Reitti_6_2019.indd 23 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 24 L ehdenjakajakunnan järjestäytyminen alkoi vuonna 1944 Helsingissä, jolloin perustettiin Helsingin Sanomalehdenjakajat ry. Tämä ja muut perustetut jakajaosastot sekä myös Postin palveluksessa olleet lehdenjakajat kuuluivat Liikeliittoon aina vuoteen 1977 asti, jolloin liittojen keskisellä sopimuksella jakajat jaettiin työnantajan mukaan Kirjaliittoon ja Postiliittoon siirtyviin. Pääkaupunkiseudulla lehdenjakajat olivat Helsingin Kirjatyöntekijäyhdistyksen ammattialakerhona vuosina 1977-1983, kunnes marraskuussa 1983 perustettiin Sanomalehdenjakajien tie liitosta liitt oon vie Sanomalehdenjakajien järjestäytymisen historia on pitkä ja vaiheikas. Jakajat ovat kuuluneet useisiin liitt oihin ja aiemmilla muutostilanteilla on yhtymäkohtia viime aikojen tapahtumiin. oma osasto Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry. Myös Uudellemaalle perustettiin omia osastoja. Huhtikuussa 2003 Posti osti Sanoma Oy:n vuonna 1995 Uudellemaalle perustaman Leijonajakelun ja kaupan myötä noin 1800 jakajaa siirtyi sen palvelukseen. Viestintäliiton työehtosopimus oli tuolloin voimassa vuoden 2005 loppuun ja vuoden 2006 alusta Uudenmaan kaikki osastot ja yksittäiset jakajina toimivat jäsenet siirtyivät Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry:hyn. Järjestökentässä oli nyt kaksi sovellettavaa työehtosopimusta; postilaisilla omansa ja yksityisten lehtitalojen työntekijöillä omansa. PAUn vuodet 2006 – 2017 PAUhun siirryttäessä vanhoille lehdenjakajille taattiin takuupalkat. Uusvanhalla pääkaupunkiseudun osastolla oli pääluottamusmies, kaksi alueluottamusmiestä varamiehineen ja Uudellamaalla vielä omansa. Työsuojelussa oli päätoiminen valtuutettu varamiehineen ja työsuojeluasiamiesverkosto. PAUn sopimusten palkat ja monella myös takuupalkat ylläpitivät vähintään entistä ansiotaTEKSTI JUHA KOSKINEN KUVAT MARA LEPPÄ, HANNELE WIKMAN, MARJO PIHLAJANIEMI M a ra L e p p ä Sanomalehdenjakelussa viime vuosikymmenet ovat olleet myllerrysten aikaa. Reitti_6_2019.indd 24 Reitti_6_2019.indd 24 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 25 soa. Vapaayöt lisääntyivät kun siirryttiin niin sanottuun 6+2 -järjestelmään eli kahteen kiertävään vapaaseen. Vuonna 2009 palkkausjärjestelmää muutettiin kappaleperusteisemmaksi. Kun tilauskannat alkoivat vuoden 2012 aikoihin laskea, pienenivät myös palkat. Maahanmuuttajien määrä pääkaupunkiseudun varhaisjakelussa kasvoi nopeasti vuodesta 2008 alkaen, joka näkyi myös osaston jäsenmäärän kasvuna ja monikansallistumisena. Uuden vuosikymmenen puolivälissä osasto oli jo selvästi muuttunut maahanmuuttajaenemmistöiseksi. Uudellamaalla ja Sisä-Suomessa maahanmuuttajien määrä jäi vähäisemmäksi. Vuosien 2006 ja 2017 välisenä aikana koettiin lehdenjakelussa myös monet piiriremontit ja reittioptimoinnit sekä jakelun organisaation muutaman vuoden välein tapahtuneet muutokset. Postin toimintatavatkin muuttuivat. Vuonna 2015 koettiin lehdenjakajien historiallinen lakko. Uusimaa pilkotaan ja yt-neuvott eluista tulee arkipäivää Jakelukilpailu kiihtyi, kun lehtitalot kiinnostuivat hankkimaan jakeluita takaisin itselleen. Aiemmin Postin hoitama Turun Sanomien jakelu siirtyi lehden tytäryhtiölle. Jakeluyhtiö Suomi perustettiin 2015 koordinoimaan useiden lehtitalojen varhaisjakeluita valtakunnallisesti. Sen osakasyhtiöistä ne, joilla oli oma varhaisjakelu hankkivat postitoimilupia voidakseen jakaa kirjeitä ja aikakauslehtiä yöaikaan. Sanoma Oy loi oman yrittäjäpohjaisen freelancer-jakajien käyttöön pohjautuvan Early Bird -toimintamallin, jonka esikuva oli otettu Hollannista. Toiminta aloitettiin kokeiluna Karkkilassa keväällä 2016. Järjestelmästä tuli pysyvä ja se levittäytyi jo seuraavana syksynä Nummi-Pusulaan ja Mäntsälään. Syksyllä 2017 varhaisia lintuja haettiin jo Vihtiin ja Nurmijärvelle. Posti irtisanoi jakajat, koska työtä ei enää ollut. Uudenmaan varhaisjakelualuetta pilkottiin maakunnan muillakin laidoilla. Syksyllä 2016 käytiin yli 500 Uudenmaan jakajaa koskevat yt-neuvottelut. Joulukuussa sanomalehdet siirtyivät päiväjakeluun lännessä Bromarvista Inkooseen ja idässä välillä Pernaja-Ruotsinpyhtää. Rannikkokaupungeissa jakelu kuitenkin jatkui Postin varhaisjakelussa. Kahden rakennemuutoksen seurauksena Uudeltamaalta hävisi suuri joukko varhaisjakajien työpaikkoja vuosina 2016 2017. Maakunnan entiset pienet jakajaosastot olivat jo ehtineet yhdistyä Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:ksi. Uuteen yhtiöön osastot lopett avat Huhtikuussa 2017 Posti perusti uuden tytäryhtiön Posti Palvelut Oy:n. Kaakkois-Suomen jakajilla oli välillä työnantajina ollut Posti, välillä yksityinen työnantaja. Kun jakelu vaihtui nyt yksityiseltä Postille, siirsi Posti kaupan myötä tulleet noin 400 jakajaa uuden tytäryhtiönsä työntekijöiksi. Tytäryhtiö Posti Palvelut Oy oli liittynyt työnantajaliitto Medialiittoon, jolloin sovellettavaksi työehtosopimukseksi tuli tytäryhtiön osalta silloisen ammattiliitto TEAMin (nykyisin Teollisuusliitto) solmima työehtosopimus. Postilla oli nyt konsernissa kaksi saman alan työehtosopimusta ja TEAMin solmimaa halvempaa sopimusta laajennettiin koskemaan kaikkia Postin varhaisjakajia. Tämä tapahtui siirtämällä kaikki loput parituhatta varhaisjakajaa Posti Palvelut Oy:n työntekijöiksi 1.7.2017 alkaen. Valtaosa lehdenjakajista työskenteli pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. PAUn työehtosopimus oli voimassa 31.10.2017 asti ja työehtosopimuksen vaihto oli edessä 1.11.2017 lukien. Siirtymäkauden ehtoja koskevat neuvottelut alkoivat. Uusi sopimus oli palkkauksen osalta huonompi ja etenkin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asema ja palkkaus olivat oleellisesti vanhaa heikompia. Sopimuskauden päättyessä vanhat edunvalvojat menettivät valtuutensa. Aikaansaadun siirtymäsopimuksen mukaan palkkauksessa oli neljän kuukauden siirtymäjakso kompensoidulla palkalla. Maaliskuusta 2017 alkaen jäsenmaksujen työnantajaperintään kelpasivat enää TEAMin liittoon kuuluvat. Syksy 2017 oli jakajille muutosten ja keskinäisten jännitteiden aikaa myös pääkaupunkiseudun osaston sisällä. Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajien ylimääräisessä kokouksessa 26.9.2017 osaston vanha toimikunta sai äänestyksessä epäluottamuslauseen ja tilalle valittiin uusi toimikunta. Loppusyksystä myrskyt vähän laimenivat ja tulevaisuudesta oli tehtävä päätöksiä. Kahdessa kokouksessa osasto teki lopetuspäätöksen. Mahdollisuutta siirtyä kokonaisena osastona TEAMiin ei käytetty. Uutta toimikuntaakaan ei pystytty valitsemaan. Pääkaupunkiseudun osasto oli loppuvaiheessaan PAUn suurimpia. Jäseniä oli eläkeläiset mukaan lukien noin 1150 henkeä. Kotimainen työssäkäyvä jäsenkunta oli pääasiassa yli 50-vuotiaita kun taas maahanmuuttajat olivat selvästi nuoremPostin sanomalehdenjakajia Espoon Viherlaaksossa marraskuussa 2013. H a n n e le W ik m a n Reitti_6_2019.indd 25 Reitti_6_2019.indd 25 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 26 pia. Kieliä ja kansallisuuksia oli kymmenittäin. Osaston lakkautuspäiväksi tuli 19.12.2017. Myös Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry teki samana syksynä lopetuspäätöksen. Jälleen kirjatyöntekijäyhdistyksessä Muutamat jakajat siirtyivät jo loppusyksystä 2017 TEAMin jäseniksi, jossa sopimukset ja edunvalvonta nyt olivat. Uusi liitto sijoitti jakajat väliaikaisesti Helsingin Kirjatyöntekijäyhdistykseen, missä jakajat olivat olleet kolmannesvuosisata aiemmin. Aineellinen omaisuus oli päätetty siirtää osaston lopetuskokouksessa Helsingin Kirjatyöntekijäyhdistykseen perustettavalle sanomalehdenjakajien työhuonekunnalle. Alkoi jakajien hidas liiton vaihto. TEAMin sijasta siirryttiin Teollisuusliittoon, joka oli syntynyt TEAMin ja kahden muun teollisuusalan liiton fuusioituessa vuoden 2018 alussa toimintansa aloittaneeksi suurliitoksi. Osa pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan jakajista siirtyi Helsingin Kirjatyöntekijäyhdistykseen, osa jäi PAUhun. Helsingin Kirjatyöntekijäyhdistyksen jakajat pitivät tammikuun loppupuolella työhuonekunnan perustavan kokouksen. Helmikuun alussa ehdittiin pitää vielä luottamusmiesvaalit, joissa entisen osaston pääluottamusmies Tapani Varis valittiin luottamusmieheksi. Hän siirtyi kuitenkin jo toukokuun alussa eläkkeelle ja uudessa ehdokasasettelukokouksessa ei tehtävään halukkaita enää ilmaantunut. Toimen palkkaehtoja pidettiin huonoina. Jakajakunta vaihtuu vauhdilla pks-alueella Kompensaatioajan jälkeen jakajakunnan normaali vaihtuminen vauhdittui. Kotimainen jakajakunta supistui entisestään. Myös maahanmuuttajataustaisia jakajia lähti joukoittain työstä. Posti haki jatkuvasti uusia varhaisjakajia. Omien työntekijöiden puuttuessa käytettiin yhä enenevässä määrin vuokrafi rmojen ja alihankkijoiden työntekijöitä. Naiset katosivat lähes tyystin jakelusta. Myös kansallisuudet vaihtuivat. Jakajakunta nuoreni, sillä uudet taloon tulleet olivat säännöllisesti nuoria ulkomaalaisia. Ilmiö ei koskenut vain pääkaupunkiseutua, vaan työvoimaa haettiin Kotkassa, Jyväskylässä, Uudellamaalla jne. Uusia työntekijöitä tuli töihin, mutta monet myös lähtivät lyhyen ajan kuluttua ja taas rekrytoitiin uusia työntekijöitä. Kuvainnollisesti jakelussa alkoi olla hollituvan piirteitä. Jakajien palkkaus oli tuntuvasti laskenut ja monien takuupalkkoja saaneiden kohdalla olivat ansiot romahtaneet. Uusi sopimus oli raamisopimus ilman täydentävää paikallissopimusta. Teollisuusliiton sopimuksen hyvä puoli oli yötyöhön kuulunut erillinen talviloma. Uudellamaalla oli edessä yt-neuvottelut, joita kävi ensin luottamusmies ja joita jatkettiin henkilöneuvotteluina. Kesällä 2018 Järvenpää ja Kerava siirtyivät EarlyBirdille ja joulukuussa olivat vuorossa Pornainen, Tuusula ja Hyvinkää. Syksyllä tiedettiin jo uudesta yt-kierroksesta. Siuntio, Lohja ja Kirkkonummi siirtyisivät juhannuksen 2019 seutuvilla EarlyBirdille. Samaan kierrokseen kuuluivat myös Raaseporin, Hangon ja Karjaan jakajien yt-neuvottelut. Näille alueille löytyi jakelun jatkajaksi belgialainen PPP Finland Oy. Postin varhaisjakelu päättyisi näissä taajamissa syyskuussa 2019. Ketkä seuraavaksi? Järjestäytyneistä etenkin maahanmuuttajataustaisista jakajista valtaosa poistui puolentoista vuoden aikana Postin palkkalistoilta. Kotimaiset työhön jääneet jakajat muodostivat enemmistön työhuonekunnassa, jolle kuluvan vuoden alun jatkovuosikokouksessa saatiin vielä valituksi toimikunta. PAUn jäseniksi jääneistä työssä käyvistä jakajista vain harvat siirtyivät itse maksaviksi jäseniksi. Uusmaalaiset jakajat ovat pääosin menettäneet työpaikkansa jäädessään työttömäksi tai vaihtaneet kokonaan alaa. Entinen pääkaupunkiseudun suurosasto on kuin ilmaan haihtunut. Sen pitkäaikaiset toimijat ovat nykyisin pääosin eläkkeellä. Uusien jakajien järjestäytyminen on poikkeuksellista ja tapahtumien johdosta vanhan jäsenkunnan luottamuksessa ay-toimintaan on toivomisen varaa. Jo työsuhteiden lyhytaikaisuus vie pohjan tulevalta järjestäytymiseltä. Jakajien kohtalo riippui monesta eri tekijästä. Jakajien keskinäinen yhteydenpito työn yksinäisen luonteen vuoksi oli hankalaa ja osasto hajaantui kriittisellä hetkellä. Lisäksi työnantaja oli tinkimätön toimissaan ja jakajien asema kahden liiton välisessä loukussa oli hankala. Tällä jakajien tarinalla on merkityksensä, koska jatkoa voi seurata toisilla ammattialoilla, mahdollisesti jälleen Postissakin. Kehitykseen voi tuoda muutoksen vain liittojen ja keskusjärjestön saumaton yhteistyö. Työsopimuslainsäädännön tulkinta ja muuttaminen ovat tässä työssä avainasemassa. Tatjana Meos jakelureitillä Helsingin yössä toissa kesänä. M a rj o P ih la ja n ie m i Reitti_6_2019.indd 26 Reitti_6_2019.indd 26 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 27 Reitti 27 Työntekijöiden edunvalvonta, kenen tehtävä? L iitto sopii jäsenilleen mahdollisimman hyvät työehdot. Sopimiseen tarvitaan toisinaan jäsenten apuja lakkoina tai ylityökieltoina. Mitä useampi työntekijä kuuluu ammattiliittoon, joka sopii paikalliset työehdot, sen helpompi heille on työehdoista sopia. Puhutaan myös työtaistelutoimien pitävyydestä, sillä tarkoitetaan juurikin sitä kuinka iso osa työpaikan työntekijöistä on vaatimassa työehtoihin parannuksia. Jos järjestäytymisaste laskee, on vaikeampi saada sovittua työehtoihin parannuksia. Liiton toinen päätehtävä, työehtojen sopimisen lisäksi on valvoa sovittujen työehtojen noudattamista. Liitot kouluttavat tätä tehtävää varten luottamusmiehiä. Luottamusmiehiä pitää löytyä jokaiselta työpaikalta, tai sitten pitää olla sovittuna alueellinen luottamusmiesorganisaatio. Jos luottamusmiehiä ei ole valittuna, kuinka valvotaan työehtojen noudattamista? Kaksi vuotta sitten Posti siirti varhaisjakelun Posti Palvelut Oy:ssä tehtäväksi. Samalla vaihdettiin PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus Teollisuusliiton Jakelun työehtosopimukseksi. Palkkataso tippui huomattavasti. Toinen suuri tiputus tapahtui edunvalvonnassa. Teollisuusliiton työehtosopimuksessa on sovittu huomattavasti heikommin luottamusmiesten ajankäytöstä. Tämä johti siihen, että aiemmin päätoimiselle pääluottamusmiehelle tarjottiin muutamaa päivää kuukaudessa edunvalvontaan. Pääluottamusmies totesi, että kyseistä edunvalvontatyötä ei kykene tarjotulla sopimuksella tekemään ja jäi tehtävästä pois. Sittemminkään ei ole tehtävään saatu uutta pääluottamusmiestä, eikä työpaikan luottamusmiestä. Kun ei ole edunvalvontaa, pääsee työnantaja soveltamaan työehtosopimusta tahtomallaan tavalla. Palkat ovat juuri sillä tasolla kuin minimissään voivat olla. Tämän vuoden aikana Posti on siirtänyt jo useita henkilöstöryhmiä toisten työehtosopimusten alaisuuteen. Tosin muutos henkilöstölle realisoituu vasta kun PAUn työehtosopimus lakkaa 31.10.2019. En niinkään ole huolissani kuljetustai varastoalan työntekijöistä, joiden tulevat työehtosopimukset ovat melko lähellä PAUn työehtosopimuksen tasoa, tosin heikennyksiä näillekin ryhmille tulee kirjauksiin melkoisesti. Huonommin käy niille SOLin työntekijöille, joiden työehdot vaihdetaan jakelussa ja käsittelyssä Teollisuusliiton jakelun työehtoihin. Palkka putoaa reilusti, vuosityöajanlyhennystä ei enää kerry, edunvalvonta huononee. Jos tähänkään asti ei SOLin työntekijöillä ole ollut omia luottamusmiehiä, ei vastaisuudessa ole varmaan sitäkään edunvalvonnan tasoa tarjolla. Tähän asti Postissa työskennelleet edunvalvojat ovat neuvoneet ja opastaneet näitä vuokratyöntekijöitä, mutta kun mennään toiseen työehtosopimukseen ei neuvontaa enää työpaikoilla ole. Teollisuusliitolla lienee resurssit kohdennettu joihinkin muihin työehtosopimuksiin, päätellen siitä, että eivät ole lähes kahteen vuoteen saaneet Posti palveluiden jakelua järjestettyä ja rakennettua sinne edunvalvontaorganisaatiota. Pelko kasvaa vielä isommaksi, jos Posti siirtää kaiken jakelun ja käsittelyn kyseiseen työehtosopimukseen. Kuinka hoituu useiden tuhansien työntekijöiden edunvalvonta, jos pienemmänkään joukon kanssa ei ole onnistuttu? Olen aina suosittanut, että kannattaa kuulua siihen liittoon, jonka työehtosopimusta työsopimuksen mukaan noudatetaan. Tämän suosituksen antaminen tilanteessa, jossa työehdot heikkenevät paljon ja edunvalvonta ontuu tai sitä ei ole, on todella vaikeaa. JARMO TUOMINEN työehtoja järjestöasiantuntija Ay-majakka Reitti_6_2019.indd 27 Reitti_6_2019.indd 27 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 28 Vältä verkkohuijaus TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA TUOMO HEINÄVAARA ”Hyvä asiakaamme, Verkkopankin käytt äjiä koskeva PSD2-direktiivin astui voimaan 13.01.2019 tästä johtuen verkkopalveluiden käytt äjien on tehtävä järjestelmäpäivitys ja päivitt ää yhteystiedot ajantasalle. Päivitä tietosi ja tehkää järjestelmäpäivitys tästä.” Beurling-Pomoell muistuttaa, ettei ole iso vaiva avata hakukone ja kirjoittaa sinne kyseinen kampanja tai tarjous. – Jos kyseessä on huijaus, niin siitä todennäköisesti on jotain tietoa netissä, Beurling-Pomoell vinkkaa. Matt imeikäläisiä ja rikollisliigoja Verkkohuijaukset ovat monitasoinen rikollisuuden muoto. Toisaalla tavallinen kaveri tekee pieniä voittoja internetin kauppapaikoilla myyden tuotetta, jota ei ole olemassakaan. – Yksityishenkilö voi laittaa vaikkapa ilmoituksen vuokrattavasta kesämökistä nettiin, ja kun otat yhteyttä, hän sanoo, että nyt on tosi paljon kyselyitä – jos haluat tämän, sinun täytyy maksaa varausmaksu tilille heti. Sen jälkeen ilmoitus ja ilmoittaja katoavat, Beurling-Pomoell kertoo. E thän vain mene klikkaamaan yhtään mitään. Jo sen, että pankki lähestyisi kirjoitusvirheitä vilisevällä sähköpostilla, pitäisi soittaa hälytyskelloja. Googlaamalla ”PSD2 huijaus” selviääkin, että pankin nimissä on taas liikkeellä huijausviestejä. Taustojen tarkistaminen on yksi Kuluttajaliiton Huijarit kuriin! -hankkeen pääviesteistä, kertoo pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Kuluttajaliitto yhteistyökumppaneineen aloitti verkkohuijausten vastaisen kampanjoinnin, kun ihmiset alkoivat saada tunnettujen kauppaketjujen nimissä aidon näköisiä viestejä. Viesteissä kerrottiin upeista tarjouksista tai arvontavoitoista, joiden lunastamiseksi täytyi vain antaa vähän tietoja. Maksamalla esimerkiksi viiden euron lunastusmaksun uudesta älypuhelimesta saattoi sitoutua maksamaan huijarille isoja summia. Arjen eväitä Reitti 28 Reitti_6_2019.indd 28 Reitti_6_2019.indd 28 26.6.2019 14.19 26.6.2019 14.19
Reitti 29 Kuinka vältt ää huijatuksi tuleminen? • Älä luota sokeasti sähköpostin lähett äjätietoihin. • Älä luota kaikkiin verkkosivustoihin. • Tarkista selaimen kohdeosoite – se voi poiketa aidosta vain yhdellä merkillä. • Tarkista selaimen tietoliikenteen salaus. • Jos epäilet, ett ä salasanasi on murrett u, vaihda se. • Käytä eri salasanaa eri palveluissa. Kuinka tunnistaa nett ihuijaus? • Viestissä on katt eett omia lupauksia. • Viestissä on uhkailua ja kiristystä. • Sivusto ei ole aito. • Tietosi tai maksusuorituksesi tarvitaan nopeasti. Jos tulit huijatuksi, • tee rikosilmoitus. • ilmoita myös asianosaisille: rahoituslaitokselle ja taholle, jonka nimissä huijaus on tehty. • estä lisävahingot: vaihda salasanasi, sulje kortt isi. • saat apua Kulutt ajaliiton lisäksi Kyberturvallisuuskeskuksesta ja Rikosuhripäivystyksestä. Lähde: Kyberturvallisuuskeskus Toisaalla ammattimaiset rikollisliigat tehtailevat aidonnäköisiä verkkokauppasivustoja ja huijausviestejä. Se vaatii enemmän osaamista, mutta se on myös tehokasta. Viestejä voi lähettää kerralla kymmeniä tuhansia kalastelemalla saatuihin yhteystietoihin, ja aina joku tulee jymäytetyksi. Globaalilla tasolla voitot ovat isot ja riskit olemattomat. Vastikään Yle esitti dokumentin ghanalaisista romanssihuijareista. Kyseessä on ammattikunta, jonka työ on vedättää verkossa euroja eurooppalaisilta. Häpeä pois! Rikosuhripäivystyksen mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2016 yhteensä 24 666 verkossa tapahtunutta rikosta. Yleisimpiä niistä olivat erilaiset petokset. Identiteettivarkaus eli toisen henkilöllisyydellä esiintyminen lisättiin rikoslakiin vuonna 2015, jonka jälkeen niistä on kirjattu yhteensä 5 767 rikosilmoitusta. Suurin osa verkossa tehdyistä rikoksista jää kuitenkin raportoimatta. – Yksi syy tälle on häpeä. Ihminen häpeää, kun on mennyt lankaan. Yksi pääviesteistämme onkin: Häpeä pois! Vaikenemalla pelaa vain näiden rikollisten pussiin, Beurling-Pomoell sanoo. Yleensä rikosilmoitus tehdään silloin kun on menetetty isoja summia rahaa. Tietojenkalastelua raportoidaan harvemmin, mutta siitäkin voi seurata ikävyyksiä. Yleensä rikolliset tavoittelevat rahaa tai valtaa, ja informaatioyhteiskunnassa tiedoilla voi saada molempia. Tarkkana sietää olla myös salasanojen kanssa. – Jos joku pääsee käyttämään sähköpostitai sometiliäsi, nimissäsi voidaan vaikkapa laittaa kaverillesi viesti, jossa muka kerrot olevasi matkoilla, tulleesi ryöstetyksi ja tarvitsevasi nopeasti rahaa päästäksesi kotiin. Nimissäsi voidaan myös häiritä ihmisiä tai vaikuttaa yleiseen mielipideilmastoon, kertoo Beurling-Pomoell. Hän kehottaakin aina ajoittain tarkistamaan oman Facebook-tilin lokista, onko siellä toimintaa, jota ei tunnista omakseen. Käytä luott okortt ia! Ihmiset tekevät yhä enemmän verkkoostoksia ja luottokorttitietojakin tulee kirjoiteltua sinne sun tänne. BeurlingPomoell kehottaa miettimään aina, minne niitä luovuttaa. – Jos luovutat niitä VR:lle, voit kuvitella niiden olevan paremmassa turvassa kuin jossain tuntemattomassa kiinalaisessa verkkokaupassa. Huijarit kuriin -kampanja kuitenkin suosittelee vahvasti käyttämään luottokorttia verkko-ostoksissa, koska se luo valtavasti turvaa. Tämä voi tuntua joistakin suomalaisista kummalliselta, sillä luottokorttia voidaan pitää ylivelkaantumisen välineenä. – Tuttu ja luotettavakin yritys voi mennä konkurssiin. Silloin luottokorttimaksun saa takaisin, mutta tilisiirtoa tai pankkikorttimaksua ei. Tämä johtuu siitä, että luottokorttifi rma on välissä luomassa luottamusta, Beurling-Pomoell toteaa. Toinen riski verkko-ostoksilla on se, että yritys paljastuu huijariksi. Maksettua tuotetta ei tulekaan tai se on jotain muuta kuin mitä luvattiin, eikä yrityksen asiakaspalvelussa vastaa kukaan. – Silloinkin luottokorttiyhtiö auttaa. Koska he ovat luoneet mahdollisuuden maksaa kyseiselle fi rmalle, he myös vastaavat siitä, että se toinen puoli on luotettava. Internetin jalkakäytävä Beurling-Pomoell vertaa internetissä liikkumista kadulla liikkumiseen. Aiemmin puhuttiin katurikollisuudesta ja -turvallisuudesta, mutta nykyään ihmiset viettävät enemmän aikaa internetin valtaväylillä kuin konkreettisilla kaduilla. – Kävelemme jalkakäytävällä autotien sijaan, koska autojen seassa olisi vaarallista. Mutta kuinka moni osaa samanlaiset perussäännöt netissä liikkuessaan? Niiden pitäisi olla aivan samanlaista perustietoa, mutta sen opettamiseen ja sisäistämiseen tarvitaan valtavasti työtä. Millainen sitten on internetin jalkakäytävä? – Luotettavimpia ovat suuret verkkokaupat, jotka ovat tunnettuja toimijoita – kunhan niiden sivustot tai viestit eivät ole väärennettyjä. Pienempien ja tuntemattomien kauppojen kohdalla kannattaa tutustua niiden taustoihin. Lisäksi luottamusta rakentaa se, että kyseiseen tahoon saa yhteyden esimerkiksi puhelimitse. – Voit olettaa, että saat yhteyden tuttuun isoon toimijaan. Jos et ole varma, niin soita. Voit sanoa, että halusit vain varmistaa, että asiakaspalvelunne oikeasti toimii ja vastaa. Yleensähän asiakaspalveluun soitetaan vasta sitten, kun ongelmia ilmenee. Siinä vaiheessa voi huomata, ettei siellä vastaa kukaan. Ja sitten ollaankin jo siellä ajoväylällä. Lisätietoja: www.kulutt ajaliitt o.? /hankkeet/huijarit-kuriin/ Twitt er ja Facebook: @huijausinfo Reitti_6_2019.indd 29 Reitti_6_2019.indd 29 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 30 ? RISTIKON RATKAISU SIVULLA 35 Reitti_6_2019.indd 30 Reitti_6_2019.indd 30 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 31 Reitti 31 Kirja Reitti 31 Hanna-Riikka Kuisma. Kerrostalo. Like 2019. Lähiöstä lähiöön TEKSTI EMILIA KUKKALA Seuraavan kerran kun kysellään, minne työläiskirjallisuus ”katosi”, niin muistakaa, että porilainen Hanna-Riikka Kuisma on yksi vastaus kysymykseen. Hänen viides romaaninsa Kerrostalo sijoittuu lähiön rapistuvaan kerrostalokompleksiin poimien valokeilaan niitä ihmiskohtaloita, jotka eivät ole kaupungistumisen ja rakennemuutoksen voittajia. Kirjailijan aiemmassakin tuotannossa on hahmoja, jotka eivät niin sulavasti solahda keskiluokkaiseen unelmaan. Kerrostalokompleksin kuvauksesta tulee ensin mieleen aikoinaan edistyksellisen futuristinen Merihaka kävelykansineen, mutta pian tähdennetään, että tapahtumapaikka on keskisuuressa teollisuuskaupungissa eikä Helsingissä. Merihaka olisikin aivan liian viihtyisä ja gentrifi koitunut miljöö rapistuvaksi lähiön vuokrakasarmiksi. On jokseenkin huvittavaa, miten monissa arvioissa Kerrostaloa on kuvattu dystopiaksi, ikään kuin sen kuvaamia miljöitä ei paikka paikoin ja aika ajoin olisi ollut jo olemassa. Omiin silmiini kerronta on arkisen naturalistista, kikkailematonta, ja juuri siksi vahvaa. Tosin huumemaailman kuvaus ei kaikilta osin tunnu aivan uskottavalta – toinen kysymys on, missä määrin alakulttuuria voi tai edes kuuluu täysin autenttisesti kääntää romaaniksi. Yhtä kaikki Kuisman lähiönoir on ihmisläheistä ja osoittelematonta. ”Jos minulla jokin ideologia on, niin olen heikon ja köyhän puolella. Minusta äänen ansaitsevat myös sellaiset ihmiset ja tarinat, joita usein kuvataan vain jossain Alibin tai Seiskan sivuilla”, Kuisma sanoi Satakunnan Kansassa (13.3.2019). Näiden ihmisten mielenmaisemien kuvaajana ja tarinoiden kiteyttäjänä Kuisma on terävä. On tärkeää, että ihmiskohtaloita kuvataan kaunistelematta, eikä köyhyyttä romantisoida. Ikävä kyllä naturalistinen kuvaus antaa aina aihetta myös sellaisiin alentaviin pölhöpolitisointeihin, mitä vaikkapa Markus Ånäs esittää Suomen Kuvalehdessä (18.4.2019): ”Kerrostalo osoittaa, mihin nykyinen vastikkeeton sosiaalitukijärjestelmä on johtanut. Keskenään sekoileva kansanosa ei töitä tee, jos huoraamista, varhaiseläkkeellä oleskelua, huumekauppaa ja hakkaamista ei lasketa.” Oman tulkintani mukaan Kerrostalo kertoo enemmän rakennemuutoksesta, luokkayhteiskunnasta ja asumispolitiikasta kuin niin sanottujen alaluokkien laiskuudesta ja pahuudesta. Kerrostalon henkilöiden moralistinen kauhisteleminen siitä, etteivät nämä ”ole kunnollisia” ja käy töissä, kertoo surullista tarinaa sekä yhteiskunnallisesta että kirjallisesta lukutaidottomuudesta ja ylempien luokkien matalaotsaisesta luuppaamisesta omissa kuplissaan. ”Selviytyny edellisestäkää lamasta, täs toimeentulo hiuskarvan varassa, mielenterveys alituisessa vaarassa ku lähikaupan kassa”, kuten Petos väkevästi ilmaisee Lähiöstä lähiöön -biisissä (Toivo parasta ja pelkää pahinta, 2010). Reitti_6_2019.indd 31 Reitti_6_2019.indd 31 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 32 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Niina Pentinmäki, asiantuntija • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Sairastuminen kesälomalla Työskentelen postinjakajana ja olen jäänyt jo kesälomalle, mutta sairastuin nyt rajuun fl unssaan ja kuumeeseen. Lääkäri määräsi minulle koko viikon tänään maanantaista sunnuntaihin sairauslomaa. Miten minun tulee menetellä ja miten lomapäivien nyt käy? Olet tehnyt aivan oikein, kun olet käynyt lääkärillä saadaksesi lääkärintodistuksen sairauspoissaolosta. Pelkkä lääkärintodistus ei kuitenkaan riitä, vaan sinun tulee sairastumispäivänä heti muistaa myös erikseen pyytää loman siirtämistä muuhun ajankohtaan. Kun menettelet näin, jää sinulle työkyvyttömyyden vuoksi säästöön kuusi lomapäivää (ma-su) kalenteriviikon ajalta. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty loma tai loman osa ei automaattisesti asetu alkuperäisen loman jatkeeksi, ellei näin erikseen sovita. Työnantajan on kuitenkin annettava siirretty kesäloma lomakautena eli 30.9. mennessä. Jos työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn kesäloman antaminen lomakaudella ei onnistu, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Lomaraha palkatt omalla vapaalla Jäin nyt muutamaksi kuukaudeksi palkattomalle vapaalle Postista toukokuussa ja olen kuukausipalkkainen kokoaikainen työntekijä. Lomapäivät ovat kertyneet minulle kuitenkin täydeltä lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2018 – 31.3.2019 väliseltä ajalta (eli 30 päivää). Saanko ollenkaan lomarahoja nyt kesällä? Kyllä sinulle kuuluu maksaa lomarahat. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan lomarahojen maksuedellytykseksi riittää, että työsuhteesi on voimassa 15. kesäkuuta. Vaikka olisi palkattomalla poissaololla kesäkuussa niin lomaraha maksetaan sen hetkisen voimassa olevan kuukausipalkan mukaan. Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Kaikki palkattomat vapaat käyttäytyvät samalla tavalla paitsi armeijassa olevalle maksetaan lomaraha vasta kun palaa töihin. Lisätietoa lomarahan laskennasta tai määrästä voit kysyä omalta luottamusmieheltä tai pääluottamusmieheltäsi. Pitkälomalaisen lomakorvaus Pitääkö paikkansa tieto, jonka mukaan työsuhteen päättyessä ei maksettaisi rahana 45 päivän lomaoikeuden omaaville yhdeksää viimeistä lomapäivää? Kyllä pitää, asia on kirjattu Posti Oy:tä koskevaan yrityskohtaiseen työehtosopimuspöytäkirjaan (ns. Kotelosopimus). Pöytäkirjan 7 §:ssä Erityisiä vuosilomamääräyksiä todetaan, että lomakorvaus maksetaan enintään 36 lomapäivältä. Tämä tarkoittaa, että jos lomanmääräytymisvuoden 1.4.2018 – 31.3.2019 aikana on kertynyt lomaa 36 + 9 pv ja henkilö on pitänyt kertyneestä lomasta 30 pv ennen työsuhteen päättymistä, hänelle maksetaan lomakorvausta kuudelta päivältä. Kuluvan lomanmääräytymisvuoden 1.4.2019 – 31.3.2020 aikana kertyneitä lomia työnantaja ei pysty määräämään pidettäväksi tämän vuoden puolella, joten ne maksetaan automaattisesti lomakorvauksena. Oikaisu Reitissä 5/2019 myymälöiden yt:tä ja postikontt oreiden historiaa käsitt elevässä jutussa (Painajainen päätt yy pian) oli virhe. Kontt oriverkon historiaa kuvaavan graa? n mukaan lukutaitoisten määrä vuonna 1880 oli 13% ja vuonna 1900 30%. Oikea ilmaisu olisi ollut lukuja kirjoitustaitoisia. Vuonna 1880 yli 10-vuotiaista suomalaisista ainakin autt avasti lukutaitoisia oli peräti 97,6 %. Tämä johtui pitkälti Katekismuksen ulkoa päntt äämisestä monenkirjavissa kyläja kiertokouluissa. Kirjoitustaito ei kulkenut kuitenkaan käsi kädessä lukutaidon kanssa. Reitti_6_2019.indd 32 Reitti_6_2019.indd 32 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 33 Reitti 33 Aika ott aa parviäly käytt öön Työhyvinvointi ei ole temppuja tai stand up -tilaisuuksia, vaikka niitäkin joskus tarvitaan. Kolumni MARJA-LIISA MANKA ........................................ Kirjoitt aja on työhyvinvoinnin dosentt i, joka toivoo, ett ä työhyvinvoinnissa siirrytään sanoista tekoihin. O let liian hätäinen, sanoo mieheni usein. En ainakaan työhyvinvoinnin saralla. Olen tehnyt vuodesta 1975 työtä helpottaakseni ihmisten elämää. Aluksi se toki kosketti nuorten ammatinvalintaa ja opiskelua. Sittemmin keskityin työhyvinvoinnin kehittämiseen, aluksi erilaisilla työpaikoilla, mutta innostuksen kasvaessa koko Suomessa ollessani työhyvinvoinnin professorina ja nyt dosenttina. Työhyvinvointia onkin opetettu jo 15 vuotta Tampereen yliopistossa. Selvitin työhyvinvoinnin kehittymistä viimeisten 15 vuoden aikana alkuvuoden juhlaseminaariin. Järkytyin: työpaikkojen pahoinvointi oli entisellä tasolla. Yhtä paljon henkistä kuormittumista, mutta myöskään työn fyysinen kuormitus ei ole vähentynyt. Entistä vähemmän on työntekijöillä vaikuttamismahdollisuuksia, yhtä paljon esiintyy työpaikkakiusaamista kuin aiemminkin. Kaikki tämä lukuisista kehittämisohjelmista huolimatta. Viimeisin iso kehittämisohjelma on yrittänyt tehdä Suomesta Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Nyt työhyvinvoinnissa halutaan olla maailman paras vuoteen 2030 mennessä uuden hallitusohjelman mukaan. Konstitkaan eivät ole uusia: yhteistyössä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa, vahvistamalla yhteistyöhön ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria ja myös työn, terveyden ja työkyvyn tutkimusja kehittämisohjelman avulla. Kuulostaa perin juurin perinteiseltä. Tutkittu on ja kehitetty on sadoilla miljoonilla euroilla. Ihan riittävästi tietääksemme jo nyt, mitä pitäisi tehdä. Kun tein väitöstutkimustani broileriteurastamossa, kysyin työntekijöiltä, mitä pitäisi tehdä, jotta työhyvinvointinne paranisi? Että puukot olisivat terävät ja kanat eivät tippuisi kuljettimilta. Että voisimme käyttää omaa päätämme ja vaikuttaa työhömme. Työhyvinvointi ei ole temppuja tai stand up-tilaisuuksia, vaikka niitäkin joskus tarvitaan. Se on arjen kehittämistä kuten Irja Askola runoili 90-luvulla erään kehittämisohjelman päätöstilaisuuteen: ”kuulut gurut eivät meille kelvanneet, loistoluennot eivät luottamusta loihtineet, meidänhän on toistemme tueksi tultava, kiinnostuttava näkemään, mitä työtoveri osaa ja minäkin. Tavalliseen päivään riittävät tavallisen ihmisen taidot: kuuntelee, kun puhutaan, vastaa, kun kysytään, auttaa, jos pystyy ja kertoo, jos tietää.” Meillä on hyvät puitteet: olemme jo maailman onnellisin maa, vaikka moni ei sitä uskokaan. Työhyvinvoinnin kehittämisen historiassa on otettu myönteisiäkin askeleita: katse on monella työpaikalla suunnattu toimintatapojen remonttiin, yhdessä johdon ja työntekijöiden kanssa. Käskemisen ja vahtimisen sijasta on alettu luottaa niin työntekijöihin kuin heidän taholtaan myös esimiehiin. Tämä näkyy työn tuloksessa ja uusien ideoiden keksimisessä. Työnilokin kasvaa ja ruokkii itse kunkin terveyttä. Puukkojen teroittaminen ei enää riitä digiaikana, vaan nyt on teroitettava aivot. Jokaisella on muuten miljardeittain hermosoluja, mutta käytön puutteessa niiden väliset yhteydet rusinoituvat. Nyt on aika ottaa jokaisen aivot, parviäly, käyttöön työpaikoilla, jos mielimme maailman parhaiksi. Työelämän tutkijat ovat jo konstinsa pöydälle lastanneet. Ei enää kokeilla, vaan pannaan toimeksi. Reitti_6_2019.indd 33 Reitti_6_2019.indd 33 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 34 Menoon mukaan Työmiehen lauantai Työväenmuseo Werstaan suomalaisten alkoholihistoriasta kertova Työmiehen lauantai on aikamatka kieltolain ja keskioluen vapautuksen vuosiin. Kieltolaki astui voimaan sata vuotta sitten 1. kesäkuuta 1919 ja keskiolut puolestaan vapautettiin ruokakauppoihin ja olutravintoloihin 50 vuotta sitten vuoden 1969 alussa. Näyttelyn tarina alkaa raittiusliikkeen noususta 1800-luvun lopussa ja kuinka se kytkeytyi työväenliikkeeseen. Näyttelyssä voi esimerkiksi kuunnella raittiusmiehenäkin toimineen Väinö Voionmaan puhetta alkoholin valtaa vastaan 1900-luvun vaihteesta, tai lukea maineikasta kertomusta Turmiolan Tommista. Näyttely on avoinna 5.1.2020 saakka Työväenmuseo Werstaalla Tampereella, osoitteessa Väinö Linnan aukio 8. Työhyvinvointisäätiö on varannut yksityistilaisuuden Linnanmäen huvipuistoon 25.8.2019 klo 9.30–13.00. Tapahtuma on suunnatt u Posti-konsernin työntekijöille ja heidän perheilleen. Oman yrityksen henkilökortilla huvipuistoon pääsee max. 5 henkilöä/kortt i. Tilaisuuteen voivat ilmoitt autua Postikonsernin työntekijät, heidän puolisonsa ja alle 18-vuotiaat lapset, ruokakunta. Ruokakunnaksi katsotaan myös isovan hempien kanssa osallistuvat lastenlapset. Lue lisää tapahtumasta Työhyvinvointisäätiön kotisivuilta ja ilmoitt audu mukaan: www.tyohyvinvointisaatio.? . Linnanmäelle elokuussa Reitti_6_2019.indd 34 Reitti_6_2019.indd 34 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 35 Ristikon ratkaisu H A A T L A S I A U R A U R O S H I R V I U N T O S I I S L E I T U N O T T L K E N A A R A S K O P L A G A R Y V I S U I H U V I L A P A A K K U T A I V E Ö L J Y S U O T A L L A N G E E L I T N K L U M I N Ä K I M E T V A I M E A S I T Ä A Ä I L M I R A O T Ä M Y R I H I U S S I N E T O T J R M U O D O T R S E R I T E S A T A I V A N I Y S I T T I R R I U K E H Y S E M O T O T S O U T O P I S T I T A S S U T K A P P A T E L A V I A T A S E I S T U S A P O T T I Palautearvonnan voitt aja lehdestä 5/2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Tero Koski. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Postija logistiikka -alan unioni PAU @PAU_liitt o Kutsu PVL-aktiivien tapaamiseen Entisten Postin toimihenkilöliitto PVL-aktiivien (laaja tulkinta) tapaaminen Heimarissa 13.-15.9.2019. Viikonlopun tavoitteena tavata vanhoja tuttuja, käydä hyviä keskusteluja, nauttia Heimarista ja sen luonnosta eli viettää laatuaikaa. Heimari tarjoaa meille viikonlopun seuraavin hinnoin: • Perjantai-iltana salaattibuff ee, keitto 11,00€ • Lauantai lounasbuff ee 13,00€, päivällisbuff ee 16,00€ • Sunnuntai lounasbuff ee 18,00€ • Huoneet aamiaisineen ja saunoineen: • 2 hh 85,00€ / huone /vrk • lisävuode 25,00€ • 1 hh 60,00€ / huone /vrk Ilmoittautumiset suoraan Heimariin elokuun loppuun mennessä sähköpostiin hotelli@heimari.com, puhelimitse 015 727 3100. Ilmoittautuminen merkillä PVL-tapaaminen. Mainitkaa myös mitä em. palveluita haluatte käyttää. Nähdään suurella joukolla Heimarissa! Merellinen Seurasalmi Turun postija lennätinurheilijat TuPLU:n kesäkoti Seurasalmi avaa ovensa kesäkaudeksi niin lomailijoille kuin viikonlopun viettäjillekin. Seurasalmi on TuPLU:n ja yhteistyökumppaneiden, kuten PAUn Varsinais-Suomen osaston jäsenten käytössä oleva kesäkoti Kemiön Santasaaressa luonnonkauniilla paikalla. Siellä on neljä viihtyisää lomamajaa sekä mahtava alue kaikenkokoisille asuntovaunuille. Mökkejä vuokrataan kesäkuukausina viikon pituisina jaksoina ja muina aikoina sopimuksen mukaan, myös viikonlopuiksi. Alueella on myös sähköistetty matkailuvaunualue, jolla voi pistäytyä päiväseltään, olla viikonlopun tai hankkia vaunupaikan vaikka koko kesäkaudeksi. Jokainen Seurasalmen vuokrattava mökki on varusteltu perusjutuilla: kaikki ovat kalustettuja, varustettu vuodevaattein (omat lakanat ja tyynyliinat), jääkaapilla sekä keittoja ruokailuvälineillä. Kaikissa mökeissä on oma televisio. Seurasalmen vuokrat ja maksut vuonna 2019 • Majat: Honka, Hirsi 140 € / viikko, 100 € / viikonloppu • Majat: Kuusi, Ruska, 160 € / viikko, 120 € / viikonloppu • Matkailuvaunut: 120 € / viikko, 50 € / viikonloppu • Matkailuvaunut: 250 € toukokuu–syyskuu Jos kiinnostuit, ota yhteyttä isännöitsijä Harri Jaatiseen puh. 040 557 6360 tai sähköpostitse: harri.jaatinen@pp2.inet.fi Reitti_6_2019.indd 35 Reitti_6_2019.indd 35 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 36 På svenska Insjuknande under semestern Jag arbetar som postutdelare och är redan på semester, men jag är nu förkyld och har feber. Jag är sjukskriven av läkare från måndag till söndag. Hur ska jag agera och vad ska ske med mina semesterdagar? Du har agerat på rätt sätt när du har gått till läkare för att få ett intyg för sjukskrivningen. Det räcker ändå inte med bara ett läkarintyg. Du ska komma ihåg att be om att semestern fl yttas fram till senare tidpunkt. På så sätt sparar du sex semesterdagar per kalendervecka (mån-sön) på grund av arbetsoförmögenhet. Förfl yttning av semester eller en del därav på grund av arbetsoförmögenhet ställs inte automatiskt till slut av den originella semestern, utan det ska avtalas separat. Arbetsgivaren ska ändå bevilja dig en förfl yttad semester under den pågående semesterperioden, dvs. tills den 30 september. Om det inte lyckas, ska den förfl yttade semestern beviljas under följande semesterperiod, senast till slut av kalenderåret i fråga. Semesterersätt ning under oavlönad frånvaro I maj började jag ett par månaders oavlönad ledighet från Posti. Jag är heltidsanställd med månadslön. Jag har ändå intjänat semesterdagar under det hela semesterkvalifi kationsåret 1.4.2018 – 31.3.2019 (dvs. 30 dagar). Kommer jag nu få semesterpenning på sommaren alls? Du ska få semesterersättning. Enligt Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal förutsätter betalning av semesterersättning att ditt arbetsförhållande är giltigt den 15 juni. Även om du skulle ha oavlönad ledighet i juni, betalas semesterersättning enligt den giltiga månadslönen. Semesterersättning betalas i samband med löneutbetalning i juni. Alla oavlönade ledigheter beter sig på samma sätt, trots de som fullgör värnplikten: de får semesterersättning först då de återkommer till jobbet. Ytterligare uppgift er om semesterersättningens räkningssätt och mängder kan du fråga från din förtroendeman eller huvudförtroendeman. Semesterersätt ning för arbetstagare med rätt till 45 vardagars semester Stämmer det att personer med rätt till 45 dagars semester inte skulle få betalt de nio sista semesterdagarna i pengar vid arbetsförhållandets slut? Ja, det stämmer. Saken har antecknats i det företagsspecifi ka kollektivavtalsprotokollet gällande Posti Oy (så kallad Kotelosopimus på fi nska). Protokollets 7 § Speciella semesterbestämmelser säger att semesterersättning betalas högst för 36 semesterdagar. Det betyder att om en person har intjänat 36 + 9 semesterdagar under semesterkvalifi kationsåret 1.4.2018 – 31.3.2019 och om personen har tagit 30 semesterdagar av den intjänade semestern före arbetsavtalets slut, betalas semesterersättning för sex dagar. Arbetsgivaren kan inte bestämma att under det pågående semesterkvalifi kationsåret 1.4.2019 – 31.3.2020 intjänade semesterdagar skulle tas under det här kalenderåret, så de betalas automatiskt som semesterersättning. Reitti_6_2019.indd 36 Reitti_6_2019.indd 36 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 37 In English Falling ill during the summer holiday I work as a mail deliverer and started my summer holiday but got now sick with a bad fl u and fever. Today, the doctor prescribed me sick leave for the whole week, from Monday to Sunday. What should I do next and what will happen to my holiday days? You were right to go to the doctor to get the doctor’s certifi cate for the sick leave. However, in addition to the doctor’s certifi cate you also need to request for your holiday to be transferred to another later time and you should request this on the fi rst day of your sickness. When you do this, 6 holiday days (Mon-Sun) will be saved because of the incapability of working due to your sickness. Note that the holiday postponed because of the sickness will not automatically be transferred to the end of the originally planned holiday unless separately agreed so. However, the employer must grant the transferred holiday during the summer holiday season before the end of the 30th of September. If such granting of holiday is not possible, holiday must be granted during the holiday period in the calendar year following the original holiday period, but no later than by the end of that calendar year. Holiday bonus and unpaid leave I am a full-time monthly paid worker of Posti but since May I have been on an unpaid leave for a few months. I have earned full holiday from the holiday determination year of 1 April to 31 March (that is 30 days). Am I entitled to holiday bonus at all this summer? You are entitled to holiday bonus. According to the collective labor agreement for the Communications and logistics sector, an employee whose employment relationship is in eff ect on 15 June is paid a holiday bonus. Even when you are on an unpaid leave in June, the holiday bonus will be paid according to your current monthly salary. Th e holiday bonus will be paid in connection with the regular salary payment in June. A holiday bonus is paid in this manner whatever the reason for the unpaid leave, only exception being conscripts (holiday bonus is paid upon the return to work of a conscript aft er the completion of military service). You will get more information regarding the calculation or the amount of holiday bonus from your own regional or national shop steward. Holiday compensation for those entitled to long holiday If you are entitled to 45 annual holiday days and your work relationship ends is it true that 9 holiday days out of 45 will not be compensated at all? Yes that is true, it has been agreed upon in the company-specifi c protocol regarding Posti Oy (the so called Kotelosopimus). In the 7 § (Special cases aff ecting annual-holiday provisions) of the protocol it is stated that the holiday compensation will be paid for maximum of 36 days. Th is means that if during the holiday determination year of 1.4.2018 – 31.3.2019 altogether 36 + 9 days have been earned and you have been on a holiday for 30 days, a holiday compensation for 6 days will be paid at the end of the work relationship. Holiday days that have been earned during the current holiday determination year of 1.4.2019 – 31.3.2020 will be automatically paid as a holiday compensation because the employer can’t order holidays to be kept during this year. Reitti_6_2019.indd 37 Reitti_6_2019.indd 37 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Osa-aikatyön palkka vaikutt aa tyött ömyysetuuteen vasta palkanmaksupäivänä 1.4.2019 alkaen astui voimaan työttömyysturvaa koskeva lakimuutos, jonka johdosta siirryttiin ansaintaperusteisesta työtulon sovittelusta maksuperusteiseen sovitteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että osa-aikaisesta tai satunnaisesta työstä ansaittu palkka vaikuttaa työttömyysetuuteen vähentävästi vasta siinä vaiheessa, kun palkka on maksettu. Lyhennetylle työviikolle lomautettujen henkilöiden kohdalla käytössä on edelleen ansaintaperusteinen sovittelu. Lakimuutos on tehty lisäämään tulojen säännöllisyyttä osaja keikkatyötä tekevillä. Soviteltua päivärahaa haettaessa pyydetään merkitsemään hakemukseen työtunnit erityisellä huolellisuudella ja ilmoittamaan arvioitu palkanmaksupäivä, mikäli palkkaa ei ole hakujaksolla tehdystä työstä vielä maksettu. Kassalle tulee edelleen toimittaa tilinauha ja työsopimus siinä vaiheessa, kun nämä dokumentit on työantajalta saatu. Esimerkkejä työtulon sovitt elusta 1. Matti aloittaa osa-aikatyön heinäkuussa. Heinäkuun palkka maksetaan 15.8. Matti saa täyden päivärahan heinäkuulta ja työtulo sovitellaan eli vähennetään elokuun ansiopäivärahassa. 2. Tytti on kokonaan työtön ja hakee päivärahaa ensimmäistä kertaa 1.6. alkaen. Hänelle maksetaan 15.6. lomarahaa ja -korvausta toukokuussa päättyneen osa-aikatyön perusteella. Lomaraha ja -korvaus sovitellaan, sillä tulot on saatu osa-aikatyöstä. 3. Tauno hakee päivärahaa kesäja heinäkuulta. Hän on tehnyt kesäkuussa osa-aikatyötä, jonka palkka maksetaan 21.7. Tauno aloittaa osa-aikatyön palkanmaksupäivänä yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön. Taunon työtuloa ei huomioida ollenkaan, vaan hän saa täyden päivärahan ajalta 1.4.-20.7. Kokoaikatyön ajalta hänellä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Sovitellun päivärahan maksaminen osa-aikatyön, enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ja lomautuksen ajalta edellyttää, että työtä tehdään enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Lomautetun työaikaa tarkastellaan kalenteriviikoittain. Osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön vastaanottaneen työaikaa tarkastellaan joko neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksolla. Esimerkki työajan tarkastelusta 1. Hertta tekee toukokuussa 140 h työtä ja alan kokoaikaisen työntekijän työaika on 40 h viikossa. 80% enimmäistyöajasta on 137,6 h. Palkka ajalta 1.-15.5. (70 h) maksetaan 31.5. ja palkka ajalta 16.-31.5. (70 h) maksetaan 15.6. Hertta saa soviteltua päivärahaa sekä toukoettä kesäkuussa. Enimmäistyöaika ei hänellä ylity, sillä työajan tarkastelussa huomioidaan ne tunnit, jotka ovat sovittelujaksolla maksetun palkan perusteena. Työssäoloehdon täyttymistä ja työttömän aktiivisuutta seurataan samoin perustein kuin ennenkin. Tämä saattaa aiheuttaa tilanteita, jolloin palkkalaskelmaa joudutaan odottamaan, kun työssäoloehto täyttyy ja palkka maksetaan jälkikäteen. 2. Pekka tekee jatkuvaa osa-aikatyötä, jonka palkka maksetaan säännöllisesti ansaintakuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä. Pekka hakee päivärahaa kalenterikuukauden jaksoissa. Pekan työssäoloehto täyttyy 12.5. ja toukokuun palkka maksetaan 20.6. Jotta päivärahan suuruus voidaan laskea uudelleen, pitää Pekan toimittaa kassaan luotettava selvitys toukokuun palkasta ennen kuin toukokuun hakemus voidaan käsitellä loppuun. SARA MALINEN etuuskäsitt elijä Kuva: TYJ Reitti_6_2019.indd 38 Reitti_6_2019.indd 38 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 6 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 19.8. mennessä ja voita 20 € Reitti_6_2019.indd 39 Reitti_6_2019.indd 39 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Reitti_6_2019.indd 40 Reitti_6_2019.indd 40 26.6.2019 14.10 26.6.2019 14.10