1 2016 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 7 | 2016 Käpälävaroitus Nyt hereillä, postilaki on muuttumassa • 16 TUNNOLLISUUDEN TAAKKA • 12 | JAKELUONGELMAT – JOHTO VASTAA • 14 | KIRJE POSTILLE • 23 Kokenut jakaja tietää vaaranpaikat • 6 Reitti_7_2016.indd 1 26.9.2016 14.26
Sisältö 7 | 2016 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 600 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi); toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969633, (marjo.pihlajaniemi@pau.fi) ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitemuutokset ja jäsenrekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Marjo Pihlajaniemi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2016 4041 0428 Nro aineisto Reittiin postitus 8 7.10. 31.10. 9 7.11. 29.11. 10 28.11. 19.12. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Rappurallia arvotaloissa 10 Ajankohtaisia asioita 11 Puheenjohtajalta 12 Tunnollisuuden taakka 14 Jakeluongelma jo krooninen – näin vastaa johto 16 Mistä postilain muutoksessa on kyse? 18 Ay-majakka: Postinjakelu vaakalaudalla 19 Runo kulkee reitillä 20 Poroja ja pitkiä jakelureittejä 23 Sana on vapaa: Sinulle, Posti 24 Trukkikuskista kasvoi vaikuttaja 26 PAUn rahasto: kädet töissä 28 Yt-neuvotteluiden kesä ja syksy 29 Kolumni: Suutarin lapsen kengät 30 Ristikko 31 Pakina: Muistojen mennessä 32 Päättäjän kynästä: Satu Taavitsainen 33 Kysymyspalsta 34 Frågor och svar 35 Questions and answers 36 Menoon mukaan 38 Muistokirjoitukset 41 Työttömyyskassa tiedottaa 44 Hän on Timo Holmström Pohjoisessa postinjakelun ongelmana ovat pitkät välimatkat ja ankara sää. Lue Pohjolan kuulumiset sivulta 20–21. Reitti_7_2016.indd 2 26.9.2016 14.27
3 2016 Pääkirjoitus Reitti-lehti (1/2015) kertoi puolitoista vuotta sitten pääkaupunkiseudun jakeluongelmista. Tuhannet asiakkaat jäivät yleispalveluvelvoitteesta ja palvelulupauksista huolimatta ilman posteja ja osoitteenmuutoksia jäi tekemättä. Ongelmat olivat jatkuneet jo vuoden ja niiden alkuperä oli kevään 2014 perusjakelun ylimitoitetuissa irtisanomisissa. Sittemmin tilanne on muuttunut. Tuolloin jakelujäämissä puhuttiin viikkotasolla kymmenistä tuhansista jakelupisteistä, nyt pahimmillaan jo sadoista tuhansista. Pääkaupunkiseudulta ongelmat ovat levinneet Kaakkois-, Länsija Pohjois-Suomeen. Postin selitykset ovat pysyneet kuitenkin samoina. Ongelmat johtuvat sairaslomista, konerikoista ja uusien reittien opettelusta. Tosin poikkeuksen tähän teki aluepäällikkö Juha Sauramäki kertoessaan reMaine syntyy teoista TEKSTI JUHA PÖYRY POSTILLA MATTI NISULA hellisesti Aamupostille (8.9.), että Riihimäellä ongelmien taustalla ovat yt-neuvottelut ja väen vähennykset. Postin selitykset ja toimettomuus ihmetyttävät. Miksi tämän kaiken annetaan tapahtua, kun ongelmiin olisi olemassa hyvin yksinkertainen ratkaisu; lisää jakelureittejä ja työntekijöitä, joille annetaan kunnon perehdytys. Nyt Posti menettää jatkuvasti asiakkaita ja lähetysmäärien lasku kiihtyy. Samaan aikaan Posti tarjoaa asiakkaille uusia palveluja, muun muassa ruohonleikkuuta ja lehtien haravointia. Sinänsä erinomaista, että uutta työtä kehitetään, mutta jos perustehtävää ei tehdä kunnolla, ei uudelle työllekään ole kysyntää. Postin brandi ja maine riippuu teoista. Tuoreen T-Median Luottamus ja Maine 2016 tutkimuksen mukaan Suomen huonomaineisimmat yritykset ovat tällä hetkellä Talvivaara, Caruna ja Posti. Tutkimuksessa yrityksiä arvioitiin kahdeksan maineen eri osa-alueen kautta: hallinto, talous, johto, innovaatiot, vuorovaikutus, työpaikka, vastuullisuus sekä tuotteet ja palvelut. Onko yrityksen maineella Postin hallitukselle ja ylimmälle johdolle mitään merkitystä? Toivottavasti. Ainakin työntekijät haluavat palvella asiakkaita ja tehdä työnsä kunnolla. Siihen pitää antaa mahdollisuus. Jos hallitus todella haluaa luoda työpaikkoja koko maahan, on viisipäiväinen postinjakelu perus oikeus, josta ei tule tinkiä. KANSANEDUSTAJA RIITTA MYLLER (SD.) KARJALAISESSA 19.9.2016 Jos perustehtävää ei tehdä kunnolla, ei uudelle työllekään ole kysyntää. Reitti_7_2016.indd 3 26.9.2016 14.27
4 2016 Ajankohtaista Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto. Kampanjarekka kiertää vuosina 2016–2017 ympäri Suomea kannustamassa liikkumiseen, arjen aktiivisuuteen ja terveellisiin ruokailutottumuksiin. Rekan lämpimissä sisätiloissa osallistujat pääsevät testauttamaan oman kuntonsa. Kuntoindeksi-testit sopivat kaikille, sillä ne tehdään arkivaatteissa ja rasittumatta. Mittauksien jälkeen tulokset käydään lävitse ja mietitään, miten omaan kuntoon voisi pienillä arjen valinnoilla vaikuttaa. Lisäksi testirekasta saa mukaan vinkkejä liikuntaan ja terveellisiin ravitsemustottumuksiin. Rekkakiertue on suunnattu työikäiselle väestölle, koko työyhteisölle sekä yrittäjille. Lokakuu 2016 Ajankohta Tapahtumapaikka ma 3.10.2016, klo 10–18 Raisio, Kirjastotalo ti 4.10.2016, klo 9–17 Turku, Logomo ke 5.10.2016, klo 10–17 Turku, Varvintori to 6.10.2016, klo 9–18 Turku, Kupittaan urheiluhalli pe 7.10.2016, klo 10–17 Uusikaupunki *), Kauppatori ma 10.10.2016, klo 9–18 Pori, uimahalli ti 11.10.2016, klo 9–18 Pori, uimahalli ke 12.10.2016, klo 9–18 Pori, uimahalli to 13.10.2016, klo 9–17 Harjavalta, Liikuntaja uimahalli pe 14.10.2016, klo 9–17 Rauma *) jäähalli *) Päivät on miehille suunnattuja SuomiMies seikkailee -rekkakiertuepäiviä. Keväällä 2017 Matka hyvään kuntoon -rekka kiertää PohjoisSavossa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa. Katso lisää ja ilmoittaudu kuntotestiin www.matkahyvaankuntoon.fi Tervetuloa matkaan mukaan! matka hyvinvointisi lisäämiseen – lähellä ja helposti Hyppää Matka hyvään kuntoon –kampanjarekkaan Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö on kymmenvuotisen toimintansa aikana käyttänyt tutkimus-, hankeja työhyvinvointitoimintaan lähestulkoon 12,6 miljoonan euron säädepääomansa verran rahaa. Kertyneillä sijoitustuotoilla toimintaa voidaan jatkaa vielä vuosia. Konsernissa työskenteleville näkyvintä säätiön toimintaa ovat olleet massaliikuntatapahtumat, kuntoremonttiviikot ja aktiiviperhelomat. Säätiö on kiinnostunut näiden aktiviteettien vaikuttavuudesta. Vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita selvitetään laajalla kyselytutkimuksella, jonka kohderyhmään valitaan sekä säätiön palveluita käyttänyttä että käyttämättä jättänyttä henkilöstöä. Tutkimuksen toteuttaa Työterveyslaitos. Työhyvinvointisäätiö tutkii toimintaansa PAU järjesti sosiaalisessa mediassa heinäkuussa #PAULOMAILEE-kuvakisan , jossa etsittiin parhaita kesälomavinkkejä. Voittajia valitsimme kaksi. Jirkan muistutus aurinkolasien tarpeellisuudesta keräsi eniten tykkäyksiä eli yleisön ääniä Facebookissa ja Instagramissa (PAU_liitto). Tuomariston suosikki oli Riitan vinkki neliapilan metsästyksestä. Kumpikin palkittiin 50 euron lahjakortilla. Kiitos kaikille osallistujille ja äänestäjille! Reitti_7_2016.indd 4 26.9.2016 14.27
5 2016 Joulukuussa hyvinvointikurssille – hae nyt! Palkansaajien Hyvinvointija Terveys PHT tarjoaa edullisia aktiivilomia perheille ja aikuisille ympäri vuoden ja ympäri Suomea. Tällä hetkellä haussa ovat joulukuussa alkavat hyvinvointijaksot. Erityisesti tarjolla on aikuisten 1. askel kursseja. Niissä etsitään ensimmäisiä askelia hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kurssit ovat eripituisia ja sisältävät ohjelman ja majoituksen yhden hengen huoneissa täysihoidolla. • esim. 4 vrk:n pääjakso 100 € / hlö ja 2 vrk:n seurantajakso 50 € / hlö • esim. työtön/lomautettu 4 vrk:n pääjakso / 50 € ja 2 vrk:n seurantajakso 25 €/ hlö Lue lisää ja hae sähköisesti www.pht.fi Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.? Aikuisten 1.askel-hyvinvointijakso tarjoaa mahdollisuuden omien voimavarojen kartoittamiseen, kuuntelet itseäsi ja kehoasi. Luonto, lepo ja liikunta ovat elementteinä liikkeelle lähdössä. Irrottaudut miettimään, mitkä voivat olla ensimmäisiä askeleita omaan hyvään arkeen ja kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan. jOs Et tiEdä MitEn, aNna meIdän auTtAa.* mEiLle on tärKeiNtä eTtä lähDet lIikKeEllE. *Yli 8000 aikuista on löytänyt liikunnan riemun kanssamme, haluaisimme että sinä olisit tänä vuonna yksi heistä. HUOM! SAL-lomat tukee SAK:laisia osallistujia. Aikuisten teemakursseista saat takaisin omavastuun ja perhelomilta voit hakea 50 euron takaisinmaksua. Kun olet osallistunut, laita sähköpostilla tieto, olitko aikuisten vai perheiden jaksolla sekä nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen pasi.ylitalo@sal-lomat.fi. SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta neuvoo ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, jos heillä on työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia. Maksuton palvelu on avoin kaikille ja se on osa Töissä Suomessa -hanketta. Työsuhdeneuvonta on auki maanantaista torstaihin klo 9–11 ja 12–15. Neuvontaa saa suomeksi ja englanniksi. The SAK employee rights advisory service for immigrants advises employees of foreign origin with questions or problems concerning their employment. The advice is free of charge and it is part of the Work in Finland -project. The employee rights advisory service for immigrants responds between 9 and 11 a.m. and between 12 and 3 p.m. on Monday to Thursday. Advice is available in Finnish and in English. Reitti_7_2016.indd 5 26.9.2016 14.27
6 2016 Työnkuva 6 2016 Rappurallia arvotaloissa Ovien nimilaput ja työkavereiden nimet ovat muuttuneet moneen kertaan Hannu Sjömanin lähes 47 vuotta kestäneen uran aikana. R eisiä poltteli mukavasti ja selkä oli märkä kun istuin kahvilaan. Olin ollut koko aamun postinjakaja Hannu Sjömanin kanssa reitillä. Lähes 600 osoitetta sisältäen 15 hissitöntä rappua. Upeita rappukäytäviä Helsingin ydinkeskustassa, mutta sokkeloita, vaativia postiluukkuja ja yksi kiukkuinen kissa. Näitä rappuja nyt 63-vuotias Sjöman on noussut yli neljäkymmentä vuotta viitenä päivänä viikossa. Minulle riitti hyvin yksi kerta. Kahvilassa samassa pöydässä istui nainen, joka oli töissä lähellä sijaitsevassa yrityksessä. Höpöttelimme niitä näitä ja kerroin, että olin vähän ryytynyt, koska olin ollut postinjakajan mukana ja olimme jakaneet muun muassa tälle kadulle postia. Nainen innostui: onko kyseessä se silmälasipäinen mies, joka huutaa ovella aina ”Pooostiaaa!”? Kyllä se on Sjömanin Hannu. Juuri näin hän tervehtii jokaista liikehuoneistoa reitillään. Voi, hän on meidän suosikkipostinkantaja, aina niin iloinen ja hymyilevä! Kerro paljon terveisiä, nainen pyytää. Hän hämmästyy kun kuulee, että Sjöman on jäämässä eläkkeelle helmikuussa. Eihän noin hyväkuntoinen mies voi olla eläkeiässä! Huuli lentää, jalka nousee Mutta totta se on. Hannu Sjöman on palvellut postissa 47 vuotta ja tulee eläkeikään tämän vuoden puolella. Eräs reitillä asuva mies tuli vastaan pari vuotta sitten ja ihmetteli, vieläkö sinä täällä postia kannat kun hän on ollut jo vuosia eläkkeellä. Kerroin, että tulin töihin jo lastentarhaiässä vaipat vielä jalassa, Sjöman naureskelee. Sjöman on huumorimiehiä. Hänet tunnetaan töissä ja PAUn Helsingin osastossa armoitettuna huulenheittäjänä. Ihan vaippaiässä hän ei kuitenkaan tullut palvelukseen, mutta aika lähellä. Elettiin 1970-lukua. Lähdin 17-vuotiaana hakemaan polkupyörällä töitä. Reitti_7_2016.indd 6 26.9.2016 14.27
7 2016 > 2016 Ensimmäisenä vastaan tuli Finlandia-talo. Nauroivat siellä, ettei meille noin vain tulla. Hyppäsin uudelleen satulaan, ja sitten vastaan tuli Postitalo. He kysyivät, voisinko aloittaa heti. Kerroin pyöräilleeni melko matkan, joten kysyin, että entä jos vasta huomenna. Näin sitten tehtiin ja minusta tuli valtion virkamies. Siitä lähtien Sjöman on kantanut postia. Ensin hetken Sörnäisissä yötyönä, mutta kovalle urheilijalle se oli hankala aika. Sjöman siirtyi Annankadulle, ja on sen jälkeen jakanut Punavuoren ja Eiran aluetta jalkapatikassa. Muistissa nykyiset ja menneet Juttelemme Sjömanin lajitellessa Postia. Hänen ei juurikaan tarvitse tarkistella listoista, mikä yritys on missäkin osoitteessa. Reitillä reilun parinkymmenen avaimen ja avainkoodin hallitsemiseen tarvitaan vain kahdesti lunttilappua. Lähinnä siksi, että Sjöman oli juuri palannut lomalta. Tällä alueella on paljon erilaisia kommervenkkejä. Pitää tietää menneet ja nykyiset yritykset, vaikka ovessa on vain ihmisen nimi. Samoin rappukäytävät on rakennettu niin, että osa ovista löytyykin vasta yhden oven avattua. Rappusista puhuttiinkin jo. Sjöman kertoo, että pariinkin kertaa on töihin tullut urheilullinen nuorimies, joka on uhon jälkeen joutunut myöntämään, ettei voimat riitä hikirappujen nousemiseen. 7 Reitti_7_2016.indd 7 26.9.2016 14.27
8 2016 Työnkuva Leivottaessa postikantajalle annettiin pullaa Miten te vanhat ukot jaksatte tällaista?, yksi aktiivisählynpelaaja kerran siunaili. On eri asia juosta kentällä kuin kiivetä ylöspäin. Sjöman on itsekin ollut aktiivijuoksija; Työväen urheiluliiton ja Postija teleurheilijoiden kisoissa on tullut useitakin mitaleja. Mutta täällä pärjätään siis rautaisilla reisilihaksilla. Puolivälissä kierrosta korkeimpien talojen kohdalla otsaan ilmestyy hikipisara, mutta puuskuttamista kuulen vain omasta suustani. Postinkantaminen jalkapatikassa on sen verran kovaa työtä, että harva jaksaa sitä Sjömanin tavoin työeläkkeeseen saakka. Sjöman laskee, että hänen uransa aikana toimipisteestä on lähtenyt eläkkeelle kahden käsin sormin laskettava määrä. Muut ovat joko jääneet sairaseläkkeelle tai vaihtaneet työpaikkaa. Ennen eläkevuosien lähestyessä siirryttiin jakamaan arvopostia, joka oli vähän kevyempää. Nykyään ei ole tällaista tarjolla. Sjömanin kunto on kestänyt hyvin. Kummassakin jalassa on ollut veritulppa, ja toinen on leikattukin, mutta lääkäri oli kertonut, että ilman postinkantoa tilanne olisi ollut pahempi. Lähes perheenjäsen Myös kantoalue on muuttunut Sjömanin työn aikana. Sinebrychoffi n tehtaan muuttaminen ja uudet talot toivat 800 osoitetta lisää. Pari muutakin tehdasta on muuttanut ja tilalle on tullut asuintaloja. Myös väki on muuttunut. Ennen alueella asui paljon vanhempia ihmisiä, nyt tilalle on muuttanut nuorisoa. He eivät tilaa enää lehtiä. Ennen rouvat olivat päivisin kotona ja vanhemmat ihmiset kutsuivat paljon kylään. Leivottaessa postikantajalle annettiin pullaa, joskus myös leipää tai jopa kutsuttiin syömään. Jouluna saatettiin kutsua perheen kanssa joulupöytään. Reitillä oli eräs yögrilli. Omistaja sulki ovet ennen kierrostani, mutta kehotti Osa postista tulee valmiiksi lajiteltuna, mutta lajittelukone ei toistaiseksi ole onnistunut kovin hyvin tehtävässä: kolmasosa palasi tällä reitillä uudelleenjärjesteltäväksi. Reitti_7_2016.indd 8 26.9.2016 14.27
9 2016 koputtamaan luukulle. Sieltä hän antoi mielellään ylijääneitä ruokia. Kerran taas menin koputtamaan. Sieltä kuuluikin lapsen ilahtunut ääni: isi! No äiti tuli nopeasti rauhoittelemaan, että nyt ei ole isä vaan postimies, Sjöman naureskelee. Nykyään harvoissa osoitteissa ollaan kotona eikä kahville olisi enää aikaakaan: reitti pitää olla jaettuna 13.45. Sjöman ei aine ehdi reittiä loppuun, sillä ylitöitä saa tehdä korkeintaan puoli tuntia. Aika siirtyä eteenpäin Eläkkeelle jääminen herättää Sjömanissa monenlaisia ajatuksia. On toisaalta hienoa, että on aikaa lapsenlapsille Helsingissä ja Savossa sekä harrastuksille kuten petankki. Toisaalta sosiaalisena ihmisenä elinpiiri kaventuu. Tulen varmasti kaipaamaan näitä ihmisiä töissä ja reitillä. Työn parhaaksi puoleksi ja moottoriksi hän mainitsee juuri työkaverit ja se oma kieli ja jutut, mikä yhdessä töitä tekeville muodostuu. Toisaalta hän on myös huolissaan työkavereista. Työtahti on koventunut ja työssäjaksaminen huonontunut. Kulta-ajat ovat takanapäin ja alasajo on nyt alkanut. TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Suurimmassa osassa taloja löytyy hissi. Sjöman selaa konelajiteltua kirjepinoa eteen ja taakse yrittäen vähentää väärin jaettujen konelajiteltujen kirjeiden määrää. Muuten reitin aikana ei ole aikaa palailla takaisin , vaan kirjeet jäävät seuraavaan päivään. Helsingin kantakaupungin postiluukut ovat haastavia. Ne saattavat olla missä tahansa kohtaa ovea ja kokokin vaihtelee jopa samassa rapussa. Sjöman kertoo, että selkä on kestänyt, mutta jakolaukku painaa ikävästi kun on kyyristeltävä. Reitti_7_2016.indd 9 26.9.2016 14.27
10 2016 KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS Lakkorikkureita ei tarvinnut perehdyttää Posti syyllistyi syrjintään pidättäessään perehdyttämisestä kieltäytyneen koko palkan. Jos sinulle on maksettu tänä vuonna Uuden polun kertakorvaus, niin voit pyytää tulontasausta ansiotulojen verotuksessa. Tulontasauksella lievennetään valtionveron progressiivisen tuloveroasteikon vaikutusta silloin, kun henkilö on saanut kerralla suurehkon tulon, jonka katsotaan kertyneen kahdelta tai useammalta vuodelta. Tulontasauksella ei muuteta edellisvuosien V iime syksynä Postija logistiikka-alan unioni PAU teki järjestöpäätöksen, jonka mukaan Postin työntekijät eivät perehdytä laillista postilakkoa murtamaan palkattua SOL Henkilöstöpalvelun rikkurityövoimaa. Vastavetona työnantaja poisti useilta työpaikoilta työntekijöitä, jotka olivat PAUn päätöksen mukaisesti kieltäytyneet perehdyttämästä vuokratyöntekijöitä vaikka olivatkin valmiita tekemään muun normaalin työnsä. Lisäksi työnantaja pidätti näiltä työntekijöiltä palkan niiltä päiviltä, joina heidät oli poistettu työpaikalta. Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi 11.8.2016 tuomion, jonka mukaan Postilla ei ollut oikeutta pidättää perehdyttämisestä kieltäytyneen työntekijän koko palkkaa. Työnantajalla oli oikeus pidättää työntekijän palkasta vain se osuus, joka vastasi perehdyttämisen osuutta koko päivän työstä. Kyseisessä tapauksessa esimies oli kysynyt työntekijältä, oliko hän halukas perehdyttämään vuokratyöntekijää, mutta työntekijä oli kieltäytynyt perehdyttämisestä ja hänet oli käsketty kotiin. Työntekijä myös kertoi, että jos hän olisi saanut jäädä töihin, hän olisi tehnyt normaalin työnsä selostamatta perehdytettävälle mitään. Käräjäoikeus velvoitti Postin maksamaan työntekijälle suurimman osan pidätetystä palkasta. Posti rikkoi myös yhdenvertaisuuslakia Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi Postin maksamaan työntekijälle 2000 euroa hyvityksenä syrjinnästä. Käräjäoikeus katsoi, että perusteettomalla palkan pidätyksellä työntekijä oli asetettu yhdenvertaisuuslain vastaisesti ammattiyhdistystoimintansa perusteella epäedullisempaan asemaan, kun hän oli PAUn jäsenenä noudattanut PAUn järjestöpäätöstä perehdyttämiskiellosta. Posti velvoitettiin maksamaan myös oikeudenkäyntikuluja yli 7000 euroa. Rikkurityövoiman käyttö voi tulla kalliiksi Näkemyksemme mukaan työnantajalla ei ollut oikeutta pidättää työntekijöiden palkkoja. Tämän vuoksi jouduimme käynnistämään yhdestä tapauksesta oikeusprosessin sen selvittämiseksi, oliko työnantaja toiminut lain mukaisesti. Tämän oikeusprosessin tuloksena sitten selviäisi, miten muiden vastaavassa tilanteessa olleiden työntekijöiden osalta voitaisiin menetellä, toteaa PAUn lakimies Iikka Avela. Viime vuoden marraskuussa vastaavassa tilanteessa oli lukuisia henkilöitä ympäri Suomea, kun Posti tyhjensi kokonaisia työpaikkoja. Mikäli käräjäoikeuden tuomio jää lainvoimaiseksi, viime syksyn rikkurityövoiman käyttö laillisen lakon aikana voi tulla Postille kalliiksi. Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, koska Posti valitti asiasta hovioikeuteen. UUSI POLKU Oletko saanut tänä vuonna Uuden polun korvauksen? verotusta. Tasattavaksi vaadittu kertatulo on osa sen verovuoden ansiotuloa, jona se on saatu. Voit ottaa yhteyttä verotoimistoon ja pyytää tulontasauksen huomioimista loppuvuoden 2016 verokortin veroprosenttiin. Lisätietoja löytyy verottajan sivuilta www.vero.fi. Kirjoita hakusanaksi ”tulontasaus ansiotulojen verotuksessa”. Pyydä tulontasausta ansiotulojen verotuksessa. Reitti_7_2016.indd 10 26.9.2016 14.27
11 2016 1111 2 2 2 2 2 20 201 20 201 201 20 2 111 2 2 2 11 20 20 201111 2 2 2 2 20 20 20 2011 201 201 2 2 201 20 20 01 201 201 2 2 20 20 201 2 20 0111 2 2 2 2 2 2 2 201 01 2 2 2 2 2 20 01 2 20 20 201 2 20 011 20 201 20 20 201 2 2 1 2 201 2 2 20 2 2 11 201 201 2 2 20 2 2 201 20 20 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Puheenjohtajan palsta Taidan nykyään toistaa papukaijamaisesti sanaa postilaki niin puheissa kuin teksteissäkin. Se kertoo, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Tulevan lain sisältö ei kiinnosta pelkästään postilaisia, joilla työpaikka saattaa olla kiinni siitä. Yllättävän moni ”tavallinen” postinsaajakin ja postittaja on ollut huolissaan, miten posti tulevaisuudessa kulkee. Ja huonostihan se saattaa kulkea, jos liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin johtaman ministeriön ajatukset asian osalta toteutuvat. PAU ja moni muu antoi liikenneja viestintäministeriölle lausuntonsa arviomuistiosta, johon oli listattu kasa vaihtoehtoja postilakiin tehtävistä muutoksista. Oli helpottavaa huomata, että emme ole ainoita, jotka puolustavat 5-päiväistä jakelua ja laadukkaita postipalveluita. Erityisesti lehtitalot etujärjestöineen ovat heränneet huomaamaan, että sanomalehti tarvitsee kaupunkikeskustojen ulkopuolella 5-päivän jakelua. Harmittavasti kuitenkin Posti kuuluu niihin, jotka haluavat harventaa jakelupäiviä kolmeen kertaan viikossa, hidastaa kirjeen kulkunopeutta sekä jakaa jatkossa kerrostaloasukkaiden postit alakerrassa sijaitseviin lokerikoihin asuntokohtaisten postiluukkujen sijaan. Virallisesti ministeriöllä ei vielä ole kantaa, vaan muistiossa on esitetty kasa erilaisia vaihtoehtoja ja vankkoja mielipiteitä. Ministeriön kannan toki voi päätellä arviomuistiosta. Yksi siinä esitetyistä mielipiteistä on, että ”yleispalveluvelvoitteen modernisointi” eli jakelupäivien karsiminen vähentää vain tehottomia työpaikkoja. Tekstin mukaan ”tehottomien työpaikkojen suojeleminen johtaa työpaikkojen menettämiseen jollain toisella, tuottavammalla alalla tai tehtävässä”. Muistiossa myös kerrotaan yleispalveluvelvoitteen modernisoinnin johtavan Postin toiminnan kehittämisen tuottavampaan suuntaan. PAU muistutti ministeriötä siitä, että postinjakelu (peruspostitoiminta) on ollut aina Postin tuottavin toiminta historiassa ja on sitä myös tällä hetkellä. Postinjakelussa ei siis ole kyse tehottomista työpaikoista ja tuottamattomasta alasta. Harva lakisääteinen peruspalvelu onnistutaan hoitamaan ilman valtion rahallista panostusta, mutta postinjakelu kuuluu niihin. Tämän päivän poliittinen trendi on palveluiden yksityistäminen. Julkinen palvelu koetaan olevan synonyymi tehottomille palveluille ja yksityinen taas tehokkaille. Ministeriö puhui muistiossa tehottomista työpaikoista ja annetuissa lausunnoissa useampi taho on toivonut postinjakelun siirtyvän yksityisten toimijoiden hoitoon. Tässä yksityistämishuumassa on huolehdittava, että postityöntekijä ei joudu työehtoshoppailun kohteeksi. Tehdään työ sitten minkä tahansa yrityksen nimen alla, niin työehtojen tulisi olla samanlaiset; tehokkuutta ei saa hakea työehtoja polkemalla. Postilla on ainutlaatuinen logistinen verkko, sillä mikään muu julkinen tai yksityinen taho ei tavoita jokaista Suomessa asuvaa jokaisena arkipäivänä. Lähes 400 vuoden historia on saavutettu luotettavalla palvelulla. Tämä kaikki pystytään tuhoamaan yhdellä lainmuutoksella. Tästä pitää postilaisten ja jokaisen kansalaisen olla huolissaan. Posti ja postinkulku ovat viimekädessä kansanedustuslaitoksen näpeissä ja siellä tehdään tällä hetkellä isoja päätöksiä. Vaikuttamisen aika on nyt. Osallistu Antakaa postin kulkea -kampanjaan. Lue lisää sivulta 16–17. HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Tehottomien työpaikkojen harhaa vastaan kampa p njaan. Lue lisää sivulta 16 17. HEIDI NIEMINEN 11 Reitti-lehden puheenjohtajan palsta ruotsiksi ja englanniksi löytyy verkkosivuilta: pau.fi/pa_svenska/ ja pau.fi/in_english/ • pau.fi/på_svenska/ • pau.fi/in_english/ Julkinen palvelu koetaan olevan synonyymi tehottomill e palveluille ja yksityinen taas tehokkaille. Reitti_7_2016.indd 11 26.9.2016 14.27
12 2016 I rtisanomiset, uudelleenjärjestelyt ja työaikaan liittyvät muutokset ovat aiheuttaneet sen, että yhä useampi jäsen kertoo kärsivänsä siitä, ettei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin on tottunut. Mehiläisen työterveyspsykologi Sari Valavuori tuntee ilmiön. Työjäljen tietoinen huonontaminen aiheuttaa tunnollisilla ja vastuuntuntoisilla ihmisillä sisäistä ristiriitaa. Voi olla todella vaikeaa antaa itselleen lupaa ajatella, ettei kukaan voisi näissä olosuhteissa tehdä enemmän tai paremmin tätä työtä. Valavuori kertoo, että usein sisäinen ristiriita on jokin epämääräinen tunne. Työntekijä murehtii vapaalla ja saattaa herätä aamuyöstä miettimään, miten selviäisi seuraavan päivän työvuorosta mahdollisimman hyvin. Työnteosta saattaa kadota ilo ja mielekkyys. Siihen ei liity enää onnistumisen tunteita ja virkistävät hetket, kuten tauot tai työkavereiden kanssa rupattelu, jää kun työntekijä yrittää kiriä. Oireena itsesyytökset Työn laatuun liittyvän riittämättömyyden tunteen ja sisäisen ristiriidan erottaa esimerkiksi työstressistä se, että työntekijä syyttää itseään. Mikä minussa on vikana, kun en saa töitäni tehtyä? Olenko liian hidas tai teenkö väärällä tavalla? Tunnollinen ihminen näkee helposti vian itsessään eikä lähde keskustelemaan ajatuksistaan muiden kanssa. Tällöin jää huomaamatta, ettei ole ainoa, joka kokee samanlaista ristiriitaa. Mikä minussa on vikana, kun en saa töitäni tehtyä? Olenko liian hidas tai teenkö väärällä tavalla? Tunnollisuu Ihminen saattaa kokea todella raskaana, jos olosuhteet eivät salli hänen tehdä työtään kunnolla. 12 2016 Reitti_7_2016.indd 12 26.9.2016 14.27
13 2016 Paha olo ei näy vain työssä vaan heijastuu myös kotiin. Epäonnistumisen tunne vain vahvistuu, jos ihminen kokee esimerkiksi, ettei hän osaa olla enää edes hyvä puoliso tai vanhempi kun huutaa ja tiuskii perheelleen. Ihminen tottuu pahaan oloon ja etsii sille jatkuvia selityksiä. Tuntuu helpommalta ajatella, että syksy nyt vain masentaa kuin että tässä on kyse isommasta ongelmasta. Valavuori kertoo, että elämän nousuja laskusuhdanteet pitäisi pystyä mittaamaan viikoissa. Jos paha olo jatkuu kuukausia ilman mitään ilmeistä syytä, olisi asialle tehtävä jotain. Pysähtyminen selkeyttää Fyysiset oireet, kuten uniongelmat, saattavat viimeistään herättää ja ohjata hakemaan apua. Vaikka ihminen tulee jonkun muun asian tiimoilta käymään, voidaan puhua yleisellä tasolla, että tällaista viesti on tullut teidän työpaikalta, oletko itse huomannut että tilanne olisi vaikuttanut omaan oloon. Vaikka sillä kertaa asiasta ei puhuttaisi enempää, on siemen kylvetty. Joskus jo pelkkä pysähtyminen auttaa oivaltamaan, mistä kenkä puristaa. Valavuori kertoo, että hänen tehtävänsä työpsykologina on usein muistuttaa onnistumisista ja faktoista. Ihminen ajattelee, että hänen omat taidot ja kyvyt ovat kadonneet. Pyrin etsimään faktoja, jotka todistavat toisin. Kun juttelemme työstä, kerron että minun korvaani kuulostaa, että teit tuon asian hyvin. Onnistumisen tunteita voi etsiä myös työn ulkopuolelta. Useimmilla asiakkaistani on jokin lääkeresepti, tapaamisillani kuitenkin pyritään laatimaan hyvinvointi/toimintaresepti. Yleensä tapaamme kolme kertaa. Tapaamisten välissä on mielellään sen verran aikaa, että ihminen ehtii kokeilla reseptiin kirjaamiaan harjoituksia ja nähdään, mikä toimii ja mikä ei. Tukea myös työpaikoilta Myös työpaikoilla voidaan antaa tukea. Joskus sisäisen ristiriidan tuoma paha olo aiheuttaa häpeää. Ei haluta tai kehdata hakeutua työterveyteen, koska ”vika on päässä”. Tähän auttaa Valavuoren mielestä puhuminen. Ilmiö pitää tehdä tunnetuksi. Kyseessä on normaali reaktio epänormaaliin tilanteeseen. Mitä enemmän ihmiset puhuvat toisilleen omista tuntemuksistaan ja asioista puhutaan yleisesti työpaikoilla ja julkisuudessa, sitä helpompi ihmisten on ymmärtää, ettei kyseessä ole heikkous. Valavuori kertoo tapauksesta, jossa työterveyteen tullut työntekijä pelkäsi ottaa tilannetta puheeksi esimiehensä kanssa, koska tiesi tämän olevan jo muuten stressaantunut. Kun työntekijä sitten rohkaistui keskustelujen jälkeen puhumaan esimiehensä kanssa, kävi ilmi että esimies oli ensinnäkin todella tyytyväinen työntekijän työpanokseen, mutta oli ollut huolissaan hänen jaksamisestaan. Keskustelu helpotti kumpaakin. Myös kokouksen tai muun tapaamisen alussa voidaan puhua yleisesti tilanteesta. Silloin esimiehen täytyy varautua, että ristiriitainen olon aiheuttama turhautuminen purkautuu. Olosuhteita voidaan puida jonkin aikaa, ja olisi hyvä ettei asiaa jätettäisi siihen. Edes pienikin ehdotus tilanteen parantamiseksi auttaa. Työntekijöille tulisi olo, että heitä on kuultu. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI KUVA ISTOCKPHOTO Näkökulman vaihto Kysy itseltäsi: miten puhuisin itselleni jos olisin joku toinen ja katsoisin tilannetta ulkopäin? Mikä estää puhumasta itselle näin? Onnistumisten ja hyvien asioiden kirjaaminen Mitkä kolme asiaa sujui tänään hyvin? Anna hyvää palautetta itsellesi! Hyvänolon lähteiden etsiminen Mistä löytyisi arkeen ja elämään takaisin niitä asioita, jotka joskus toivat hyvää oloa? Jos niiden palauttaminen ei onnistu, voisiko se olla aivan jotain uutta? 3 x kokeile näitä uuden taakka 13 2016 Reitti_7_2016.indd 13 26.9.2016 14.27
14 2016 P ostinjakeluongelmat ovat kesän ja syksyn aikana nousseet julkisuudessa näkyvästi esille. Vuoden 2014 ylimitoitetun yt:n jälkeen ongelmasta tuli krooninen. Kysyimme asiasta Postin uudelta jakelujohtajalta. Diplomi-insinööri Juhani Vuola valittiin tehtäväänsä viime keväänä. Vuola on toiminut aiemmin kansainvälisissä valaistustekniikan, elektroniikan ja lääketeollisuuden tehtävissä. Nyt Vuola vastaa Postin perusja varhaisjakelusta. Uudella jakelupomolla riittää töitä. Jokainen päivä on hieman erilainen ja aina tulee uusia juttuja. Päivittäinen haaste on, miten jakelu saadaan hoidettua niin, että se on samaan aikaan kustannustehokasta, laadukasta ja turvallista, Vuola tiivistää. Jakelujäämät Juhani Vuola haluaa kääntää prosenteiksi. Saman päivän aikana meillä jäi kesällä jakamatta noin 1,5 prosenttia postista. Nämä toimitettiin perille useimmiten heti seuraavana päivänä. Kun asiakkaita on kolme miljoonaa, pienikin prosentti näyttää suurelta luvulta. Uusi jakelujohtaja vakuuttaa, että jakelu on edelleen Postin perustehtävä. Ilman muuta, ja se tulee olemaan sitä vielä pitkään. Jakelu on edelleen Postin ytimessä ja jopa meidän strategiassa lukee, että tuotanto toimii Postin kasvun moottorina. Se pitää hoitaa ja jos sitä ei hoideta, kaivamme itsellemme kuoppaa pitkässä juoksussa. Vuola haluaa lisäksi korostaa, että Posti etsii koko ajan korvaavaa työtä uusista liiketoiminnoista jakelun vähenJakeluongelma jo krooninen – näin vastaa johto Reitti-lehden saamien tietojen mukaan viiden päivän jakelun ulkopuolelle jää viikkotasolla pahimmillaan satoja tuhansia jakelupisteitä. Mitä ongelmalle aiotaan tehdä? tyessä, vaikka ruohonleikkuuta on kritisoitu pitkin kesää. Usein parhaat ideat tulevat omilta työntekijöiltämme, ja eikös meidän pitäisi kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkea uutta, Vuola kysyy. Kuopassa Jakelujäämien esitystavasta riippumatta viiden päivän jakelun ulkopuolelle jäävien asiakkaiden määrä on merkittävä. Se on ollut sitä jo kaksi ja puoli vuotta. Kuoppaa on siis kaivettu jo aika syvälle. Reilu kaksi vuotta sitten pääkaupunkiseudulta alkaneet jakeluongelmat ovat levinneet Kaakkois-, Länsija Pohjois-Suomeen. Reiteiltä jää jatkuvasti jakamatta yleispalvelutuotteita, arvoposteja, ykkösluokan kirjeitä, laboratorioja sairaalakirjeitä sekä aikakausja sanomalehtiä. Postinjakajat pitävät syynä ylimitoitettuja irtisanomisia, kroonista resurssipulaa ja työtapamuutoksia. Vuola ei halua puhua ongelmista, vaan haasteista. Ja niihin puututaan jatkuvasti faktojen kautta. Alkuun haluan erotella yleisen postinjakelun arvopostista tai sairaalakuljetuksista. Nämä erikoiskuljetukset kulkevat omissa prosesseissaan, missä toimitusvarmuus on kriittistä. Ne toimivat erittäin hyvin. Myös varhaisjakelun sanomalehdet kulkevat erikseen. Keräämme näistä jatkuvaa tilastoa, että tiedämme, mitä on oikeasti tapahtumassa. Ja sitten kun meillä on se fakta, niin sen avulla pystymme tekemään päätöksiä. Keräämme aluepäälliköiltä päivittäin tietoa, kuinka paljon jää jakamatta ja onko meillä tarpeeksi porukkaa ja toisinpäin, onko liikaa. Olemme koko ajan päivän pulssilla, Vuola vakuuttaa. Jakajien vastaus jakeluongelmiin on selkeä. Jakelureittejä ja resursseja täytyy lisätä, kaikki muu on näpertelyä. Uskon, että haasteet ja toivottomuus tulee niistä paikoista, joissa ei saada nenää vedenpinnan yläpuolelle. Jos tilastoja katsoo, niin niitä on noin viisi prosenttia meidän kaikista jakelutoimipaikoista. Elokuun tilastojen mukaan näistä noin 30 toimipaikasta vain kuudessa oli ihan selkeä korrelaatio resurssipulaan. 19 toimipaikassa ei ollut mitään korrelaatiota. Eli vaikka resursseja oli lisätty 20–50 prosenttia, niin jäämät saattoivat nousta tai laskea. Resurssi ei ole ainoa vastaus. Vuolan mielestä ongelmien syyt ovat usein paljon syvemmällä. Tilanne paranee lähtemällä kunkin paikan erityistarpeista, esimerkiksi koulutusten, uusien menetelmien, kohdennettujen tukitoimien ja tarvittaessa myös lisäresurssin avulla. Lisäksi Vuola muistuttaa, että vuokratyöntekijöitä, määräaikaisia ja vakinaisiakin on palkattu. Yhtälö on kuitenkin se, kuinka pidetään kustannukset järkevällä tasolla, laatua ja työturvallisuutta unohtamatta. Näiden kanssa haetaan sitä ratkaisua. Mutta haaste on siinä, että jos yksi toimipaikka saadaan kuntoon, niin seuraavalla viikolla meillä voi olla toisenlainen haaste toisessa paikassa. Tämä on sitä jatkuvaa johtamista. Seurataan toimipaikkoja ja tuetaan heitä. 14 2016 Reitti_7_2016.indd 14 26.9.2016 14.27
15 2016 Ylitöitä ja uhkailuja Posti muistuttaa jatkuvasti siitä, että jaettavaa on nykyään kymmeniä prosentteja vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Jos lähetysmäärä laskee, niin kuinka on mahdollista, että jakelu vie enemmän työtunteja kuin aiemmin? Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla tehtiin ylitöitä tammi-elokuun välisenä aikana kymmeniä tuhansia tunteja, ja joidenkin työntekijöiden lain sallimat ylityötuntimäärät ovat jo ylittyneet. Päivittäisseurantamme mukaan emme kokonaisuutta tarkasteltuna käytä aiempaa enemmän työtunteja. Kysymys on aina resurssien tasapainottamisesta. Joissakin tapauksissa tukeudumme ylitöihin, joskus muihin ratkaisuihin. Tilanteesta ei voi siis vetää suoraa johtopäätöstä, että työtunnit olisivat lisääntyneet, Vuola vastaa. Jouni Hagströmin pilapiirros. Kuva on alun perin julkaistu Uusi Rovaniemi –lehdessä 22.7.2016 Sen lisäksi, että esimiehen pitäisi joka päivä katsoa, mikä on toimipaikan oikea resurssi, pitäisi miettiä myös mikä on toimipaikan oikea tasapaino. Meillä voidaan käyttää kotivaroja, määräaikaisia, vuokratyöntekijöitä, tehdä ylitöitä ja palkata vakituista porukkaa. Haaste ylitöissä on kuitenkin se, että ne kerääntyvät samoille henkilöille. Ja totta kai, jos ylitöiden määrä nousee ihan älyttömäksi, niin eihän siinä ole kustannusmielessäkään mitään järkeä. Palkataan sitten mieluummin lisää määräaikaisia, jos tilanne on väliaikainen tai vakituisia, jos kyseessä on pysyvä muutos. Syksyn mittaan jakajat ovat kohdanneet jakelureitillä myös ikäviä tilanteita, kun asiakkaat ovat antaneet kovaa palautetta jakelun laatuongelmista. Ruuhkautuneen asiakaspalvelun työntekijät ovat olleet erityisen tiukoilla. Jäävuoren huippuna yksittäisiä tappouhkauksiakin on tullut. Miltä tämä kuulostaa? Tietysti pahalta. Ja vaikka ovatkin yksittäisiä, niin ne ovat henkilön kannalta dramaattisia. Nämä kulkevat kuitenkin meidän yritysturvallisuusprosessissa eteenpäin, enkä niitä lähde tässä enempää kommentoimaan. Onneksi näitä tapauksia on todella vähän ja useimmiten tilanne normalisoituu jo seuraavaan päivään mennessä. Viime kädessä sellaisiin paikkoihin ei postia jaeta, jossa tällaisia tilanteita esiintyy. Jos jossain postinjakajaa uhkaillaan, niin sitten sinne ei mennä. Työntekijämme henkeen kohdistuvat uhkaukset ilmoitetaan aina poliisille. Niissä meillä on nollatoleranssi, Vuola muistuttaa. Koulutusta ja yhteistyötä Keskeisessä ja erityisen haastavassa roolissa ovat jakelutoimipaikkojen esimiehet. Työnantaja satsaa syksyllä heidän koulutukseen. Juhani Vuolan mukaan tällä haetaan yhteisiä toimintatapoja ja menetelmiä. Puhumme resepteistä, joilla asiat hoituisivat järkevästi. Esimiehiä pyritään vapauttamaan tietokoneelta ja kokouksista enemmän ihmisten johtamiseen ja porukan tukemiseen. Tämä on tämän syksyn iso satsaus ja uskon, että sitä kautta tilanne saattaa helpottua näissäkin paikoissa, joissa on ollut pitkään haasteita. Vuola haluaa kannustaa esimiehiä ja työntekijöitä tuomaan ideoita ja vaikeuksia esiin. Osallistumalla ja avoimuudella haetaan yhdessä ratkaisuja. Mun fi losofi a on siinä, että varsinkin tuotannossa osaaminen on hyvin lähellä sitä käytännön työtä. Jos vaikeuksia ei tuoda esiin, kukaan ei pysty niihin reagoimaan. Reunaehdot kustannustehokkuus ja laatu täytyy kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa ja niiden puitteissa hakea erilaisia keinoja. TEKSTI JUHA PÖYRY 15 2016 Reitti_7_2016.indd 15 26.9.2016 14.27
16 2016 Älä jätä yhden kortin varaan Postilain valmistelua tehdään juuri näinä päivinä liikenneja viestintävaliokunnassa. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa, sillä mitään ei ole vielä päätetty lopullisesti. Osta postimerkki ja lähetä tämä kortti valitsemallesi valiokunnan jäsenelle. Sillä kerrot puolustavasi viisipäiväistä jakelua. Yksi kortti ei vielä merkitse, mutta satoja ja jopa tuhansia kortteja ei voi jättää huomiotta. Tehdään se ero yhdessä! Haluatko tehdä enemmän? Voit myös tilata kortteja lisää tuttavapiiriin jaettavaksi. Laita sähköpostia osoitteeseen marjo.pihlajaniemi@pau.fi ja kerro osoitteesi sekä montako korttia haluat. Ammattiosastojen toivotaan myös järjestävän tempauksia, joissa kortteja jaetaan ihmisille ja kerrotaan, miksi viiden päivän jakelu on tärkeä. Löydät osastokirjeestä tarkemmat ohjeet. Kerro tapahtumasta ja tilaa kortit osoitteesta marjo.pihlajaniemi@pau.fi Tässä on sinun mahdoll isuus vaikutt aa! Piirros: Ilkka Heilä Reitti_7_2016.indd 16 26.9.2016 14.27
17 2016 P ostilain toista osaa ollaan vasta valmistelemassa, joten vaikuttamisen aika on nyt. Kokosimme muutamia syitä, miksi jakeluvelvoitteen vähentäminen viidestä päivästä kolmeen tai postinkulun hidastaminen olisi ongelmallista. Miten taataan viranomaispostin kulku? Jos kolmipäiväinen jakelu toteutuu, viranomaiset ja yritykset menettäisivät tärkeän tiedotusväylän eikä korvaavaa, valtakunnallista verkkoa ole. Tällä hetkellä postin mukana kulkee esimerkiksi sairaaloiden, oppilaitosten, Kelan ja verottajan asiakasposti. Miten varmistettaisiin, ettei kutsu sairaalaan tule liian myöhään? Tai että ihmisellä on aikaa reagoida Kelan päätökseen ennen kuin valitusaika menee umpeen? Ristiriita EU-lainsäädännön kanssa Postidirektiivi edellyttää postinjakelua vähintään viitenä päivänä viikossa. Tästä on poikkeamismahdollisuus vain erityisissä olosuhteissa, joista on ilmoitettava komissiolle. Koska EU:n kautta tuleva lainsäädäntö pitää olla harmoniassa kansallisen lainsäädännön kanssa, postinjakelun harventaminen ei pitäisi olla mahdollista. Toukokuisessa parlamentin mietinMistä postilain muutoksessa on kyse? Postilakiuudistus tehdään kahdessa osassa. Ensimmäinen vaihe tuli voimaan kesäkuussa. Siinä luovuttiin valtio neuvoston myöntämistä postitoimiluvista. Nyt kuka tahansa voi aloittaa postinjakelun tekemällä ilmoituksen Viestintävirastoon. Esimerkiksi 11 lehtitalon omistama Jakeluyhtiö Suomi on ilmoittanut aloittavansa yrityspostin jakamiskokeilut mahdollisimman pian. Toinen vaihe on vaikutuksiltaan paljon suurempi. Varsinainen esitys postilain uudistamiseksi on tarkoitus viedä eduskuntaan vielä kuluvan vuoden aikana.Tällä hetkellä tiedetään arviomuistion perusteella, että toisessa vaiheessa päätetään ainakin postin yleispalvelu velvoitteen laajuudesta ja kirjeen kulkunopeudesta. Tämä kysymys kulminoituu siihen, onko Postilla velvoite jakaa postia joka arkipäivä vai typistetäänkö se esimerkiksi kolmeen päivään. PAU vastustaa yleispalveluvelvoitteen supistamista, koska se olisi tasa-arvon, palveluverkoston ja EU-lainsäädännön näkökulmasta ongelmallista. täluonnoksessa kehotettiin komissiota vahvistamaan, että alhainen väestötiheys ei muodosta perustetta jakelukertojen harventamiselle. Komissio tullee ottamaan vielä erikseen kantaa siihen, voidaanko postidirektiivin viiden päivän jakeluvelvoitteesta poiketa. Lehdet joutuvat vaikeuksiin Sanomalehtien Liiton huhtikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että viisipäiväinen postinjakelu säilyy lain takaamana kansalaisten peruspalveluna koko maassa. Isojen taajamien ulkopuolella lehdillä ei ole omaa varhaisjakelua, vaan ne tulevat muun postin mukana. Jos postilaatikoilla ei käydä enää joka arkipäivä, sanomalehdet joutuvat vaikeuksiin. Posti menettäisi asiakkaita ja lehdet joutuisivat nostamaan hintojaan, koska jakelu kallistuu. Myös aikakauslehdille ilmestymispäivällä on suuri merkitys. Harvennettu postinjakelu voi tarkoittaa käytännössä sitä, että eri paikoissa lehdet jaetaan eri päivinä. Viimeiset saisivat käteensä jo osaksi vanhentuneen lehden. Alueiden välinen tasa-arvo häviää Maaseudun pitämisessä elinvoimaisena joka arkipäivänä postia tuova ja vievä palvelu on elintärkeä, sillä monet maaseudun yritykset ja tilat ovat riippuvaisia postin ripeästä kulusta. Peruspalvelun tarjoaminen asuinpaikan mukaan olisi myös tasapuolisuuden kannalta ongelmallista. Mietinnässä on myös ratkaisu, jossa postin jakelukertoja vähennettäisiin taajamissa, mutta haja-asutusalueilla pidettäisiin ennallaan. Tämä ei toteuttaisi Postin hakemia kustannussäästöjä. Maaseudulla postinjakelun kustannukset ovat lähes kymmenkertaiset verrattuna taajamajakeluun. Työttömien määrä kasvaa Työ ei vähenisi pelkästään postialalla. Henkilöstövaikutukset näkyisivät myös painotaloissa, logistiikassa ja lehtien toimituksissa. Lähetä kortti päättäjälle! PAU kampanjoi viiden päivän jakelun puolesta. Yksi osa vaikuttamista on postikorttikampanja. Postilain uudistusta valmistellaan eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnassa. Lähetä haluamallesi valiokunnan jäsenelle viereisellä sivulla oleva kortti. Näin olet mukana tukemassa viisipäiväisen jakelun säilyttämistä. Lue PAUn lausunto liikenneja viestintäministeriölle postilain uudistamisesta osoitteesta www.pau.fi. #AntakaaPostinKulkea Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Fakta Reitti_7_2016.indd 17 26.9.2016 14.27
18 2016 18 Postinjakelu vaakalaudalla –sinuakin tarvitaan AY-majakka A mmattijärjestön tärkein tehtävä on jäsenten edunvalvonta. Näkyvimmin se ilmenee työehtosopimusten solmimisena ja niiden toteutumisen valvontana. Voidaan luonnollisesti ajatella, että tämä riittäköön palkansaajaliikkeelle. On yhteiskunnallisia voimia, joiden intressiin kuuluu työntekijöiden järjestöjen toiminnan su pistaminen pelkäksi tiukasti palkkoihin ja muihin työehtosopimuksessa sovittaviin asioihin keskittyväksi liikkeeksi. Mielestäni se ei riitä kunnolliseksi edunvalvonnaksi. Pelkkä työehtoliike ei ole tehokas jäsenten edunvalvoja, vaan tarvitaan laaja-alaisempaa edunvalvontaa. Etu/painostusjärjestönä PAU ajaa siihen järjestäytyneiden työntekijöiden asiaa paljon laajemmin. Tässä muutama paikka, jossa on syytä olla mukana vaikuttamassa. Lainsäädäntötyö. Suuri osa PAUn jäsenistä on valtion kokonaan omistaman Postin palkkalistoilla ja he suorittavat julkista palvelutehtävää. Tällä hetkellä käydään keskustelua postilain muuttamisesta. Tämä on meille erityisen ajankohtainen ja polttava aihe, sillä yksi isoimpia kysymyksiä siinä on, onko posti jaettava lakisääteisesti viitenä vai kolmena päivän viikossa. Tällä on valtava ero jäsenistön työtä ajatellen. Kaikki lainsäädäntötyö ei koske näin suoraan työtämme, mutta vaikuttaa jäsentemme työhön ja arkeen. Myös siellä on oltava hereillä. Esimerkiksi sosiaalipoliittinen lainsäädäntä vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Tästä voi antaa esimerkin lainsäädännöstä kauppojen aukioloajoista: se ei kosketa pelkästään kaupassa työskenteleviä, vaan myös esiJokaisen jäsenen panosta tarvitaan tässä työssä. merkiksi kuljetus-, varasto ja tuotantopuolen työntekijöitä. Lisäksi esimerkkitapauksemme heijastuu myös kunnalliseen päätöksentekoon. Kun työajat muuttuvat, tarvitaan uusia järjestelyjä päivähoitopaikoissa ja julkisessa liikenteessä. Jo pelkästään edellä mainittujen esimerkkien valossa voi todeta, että ammatilliset järjestöt hoitaisivat edunvalvontatyönsä huonosti, jos tämä jätettäisiin tekemättä. Voidaan puhua myös ennakoivasta edunvalvonnasta. PAUn edeltäjät, Postiliitto ja Postivirkamiesliitto, edustivat pitkään valtion virkamiehiä. Vaikuttamisen perinne päättäjiin on siten vahva liiton historiassa. Palkkavarat kun ovat tulleet suoraan valtion tuloja menoarviosta. Ongelma on, että kun edunvalvontaa tehdään näin laajalla kentällä, miehet ja naiset loppuvat kesken. Ei siis riitä, että PAUn toimisto ja päätoimiset edunvalvojat pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Tämän vuoksi heitän palloa teille. Pienetkin ponnistukset edistävät asiaamme: mielipidekirjoitukset, suorat kontaktit eduskuntaan ja muihin päättäjiin tai esimerkiksi edellisellä aukeamalla esiteltyyn kampanjaan osallistuminen ja sen sanoman levittäminen. Täytyy muistaa, että palkansaajaliike on perustettu toimimaan työntekijöiden hyväksi, ja tulosta myös syntyy parhaiten kun jäsenet ovat tukemassa liiton vaikutustyötä. Ei pidä alistua hallintoalamaiseksi, sillä olemme kaikki myös päättäjiä ja vaikuttajia. TEKSTI JUHA JAATINEN KOULUTUSSUUNNITTELIJA Reitti_7_2016.indd 18 26.9.2016 14.42
19 2016 Runo kulkee reitillä Ystävykset kehittivät palvelun, jossa postilla on merkittävä rooli. Heikuran ja Töyssyn Avattava-runopalvelulle postinkantaja on kuin kolmas yhtiökumppani Asiakaslupauksen täyttämiseksi tarvitsemme luotettavan kumppaniin, joka vie tuotteen perille, Heikura kertoo. E lisa Heikura ja hänen ystävänsä Saara Töyssy pitivät kumpikin runoista, mutta heillä oli yksi ongelma: niitä ei tullut koskaan luettua. Tein jopa prograduni runoudesta, mutta jotenkin siihen oli vaikeampaa tarttua kuin proosaan, Heikura kertoo. Tämä ajoi ystävykset ideoimaan tapoja, joilla runon luo olisi helpompi päästä. Halusimme, että runo on mahdollisimman helppo hankkia. Saaran alkuperäinen idea oli, että runon voisi ostaa kaupassa käydessään – heräteostoksena muiden ostosten päälle. Koska laajan jakeluverkon perustaminen oli liian suuri pala purtavaksi, idea realisoitui verkkopalvelu Avattavaksi. Sieltä kuka tahansa saattaa tilata itselleen tai toiselle runon. Idea on yksinkertainen: ostaja valitsee runon teeman annetuista vaihtoehdoista ään änsssäää säää n n ru u-gge ge g ll-l sst s aa,, p p paaaa aaa ooo.. ap p apooo-o sssstä täääää t . ol o li-u upee-kkau u-m mui u --am m am m am miiid deeeeaaaa a kksii. i.. sseelll-ttttseeeee e e iis is is ii ttta ta ta t ja kertoo osoitteen. Runo lähetetään kirjeenä vastaanottajalle sovittuna aikana. Sisältö paljastuu vasta avatessa. Ihmiset saavat nykyään niin vähän postia, varsinkaan mukavaa, että jo pelkkä kirje on ihana yllätys. Runon voi tilata itselle tai toiselle tervehdykseksi juhlaan tai tsemppirunoksi elämänmuutokseen. Jos runo itsessään kiehtoo, mutta ei tiedä mistä aloittaa, Heikura suosittelee Runokuuta. Siinä Avattava lähettää kuun jokaisena perjantaina uuden runon. Runon perään voi liittää oman tervehdyksen ja lahjan antajan nimen. Koska itse runo on yllätys, olemme luoneet työkaluja helpottamaan ostosten tekemistä. Runon voi valita kategorian mukaan, esimerkiksi valmistuneelle tai hääparille. Tai symbolin avulla, kuten kaikissa tilanteissa toimivat kkkkkir ir i ----an n n anaa. a.. hä hä h h hä h n n ää jjooo tte terrrrr ook ok o sssi si ss ääään n n taa aaaa, iinä nä nää nää p p p p p p perr eee -vveh h h h-mmee m tosaatessttuvulvva vvatt t t ok-yleisrunot tai lapsille sopivat. He eivät itse kirjoita runoja, vaan tekevät yhteistyötä suomalaisten runoilijoiden kanssa. Heikura ja Töyssy eivät ole koskaan saaneet palautetta, että runo ei ole miellyttänyt vastaanottajaa. Kiitosta on sen sijaan tullut. Vaikka emme tunne vastaanottajaa, olemme saaneet palautetta, että runo on tuntunut henkilökohtaiselta. Eniten tilataan rakkausja onnittelurunoja. Heikura ja Töyssy aikovat ottaa valikoimaan myös suruun ja kuolemaan liittyvät runot. Ne toimivat vaihtoehtona suruadressille ja puhuvat silloin kun omat sanat eivät riitä. Lue lisää www.avattava.fi. TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI 2016 19 Reitti_7_2016.indd 19 26.9.2016 14.27
20 2016 Poroja ja pitkiä jakelureittejä Maanantai 22.8. Keminmaan terminaali Ylitornion jakelu Pellon jakelu Kolarin jakelu Muonio henkilöstötilaisuus Tiistai 23.8. Kittilän jakelu Inarin kylmälähtöpaikka Ivalo henkilöstötilaisuus Keskiviikko 24.8. Sodankylän jakelu Rovaniemen terminaali Rovaniemi henkilöstötilaisuus Pohjoisen pisimmillä reiteillä kännykästä katoaa kuuluvuus ja jakajalle suositaan varusteeksi kuivia halkoja. Pellon jakelu. Sisko Saukkokorpi (vas.) ja Kati Granath. Selin Aarne Karjalainen. Muonion henkilöstötilaisuus. Kauno Havela (vas.) ja Pekka Brunni Keminmaan terminaali. Lauri Hänninen (vas.) ja Kari Korkeala. Jyrki Sutinen. 20 2016 Reitti_7_2016.indd 20 26.9.2016 15.08
21 2016 L ajitteluhyllyt ovat identtisiä oltiin sitten Mikkelin tai Muonion postinjakelun lähtöpisteessä. Myös ongelmien perimmäinen syy on yhteinen: liiallisten irtisanomisten seurauksena työntekijöitä on liian vähän. Tästä seuraa turhautumista: jakajat kokevat, että heidän työpanostaan ja ammattitaitoa ei arvosteta. Niin kuin muuallakin Suomessa, Pohjolan postinjakajat ovat huolestuneita suunnitelmista siirtyä kolme kertaa viikossa tapahtuvaan postinjakeluun. Seurauksena olisi taas uusi irtisanomisaalto postijakajien keskuudessa. Postinjakelun valtakunnallinen pääluottamusmies, Kari Lempinen, Lapin alueellinen pääluottamusmies, Jyrki Sutinen ja koulutussuunnittelija Juha Jaatinen tekivät elokuussa työpaikkakiertueen Länsi-Pohjassa ja Lapissa. Joillakin työpaikoilla joukkoa täydensi jakelupäällikön sijaisena toiminut Seppo Keisu. Pituutta reissulla oli 1 500 km. Pohjoisen reitit ovat pitkiä Myös paikallisia ilmiöitä löytyy. Pohjoisessa jakelureitit pisimmillään ovat yli 300 kilometrin mittaisia. Suurilla haja-asutusalueilla sanomalehti on jakelun runkotuote. Pitkältä reitiltä ei käännytä takaisin työajan loppuessa. On varsin järjetöntä palata yli sadan kilometrin päässä jakelun lähtöpisteeseen, vaikka työaika ei riitä. Ylä-Lapissa on myös sellaisia jakelureittejä, joissa matkapuhelimen kenttä katoaa. Talvipakkasilla jakajilla on hyvä olla mukana mm. kuivia halkoja nuotion tekemistä varten. Asiakaspalaute on henkilökohtaista Pienillä paikkakunnilla postinjakaja on tietynlainen julkisuuden henkilö. Jos postinjakelu ajoittuu myöhäiseen aikaan tai posti, usein sanomalehti, jää jakamatta, asiakaspalaute kohdistuu suoraan postinjakajalle. Tämä aiheuttaa ahkeralle ja työhönsä sitoutuneelle työntekijälle kiusallisia tilanteita ja ahdistusta. Tutun henkilön postin haluaisi jakaa mahdollisimman aikaisin ja laadukkaasti. Ilmiöön kuuluu myös, että monien tuntema postijnakaja saa vastata postia koskeviin kysymyksiin vaikkapa kaupassa. Myös jakajan henkilökohtaiseen puhelimeen soitetaan. Porot ja muut eläimet riskejä Me etelän ihmiset tiedämme kyllä, että Lapissa on poroja, mutta harvoin tulee mieleen niiden yleisyys ja se, että porot kulkevat pitkin väyliä. Tiellä liikkuvat porot ja muut suuremmat eläimet aiheuttavat autoilevalle postinjakajalle vaaratilanteita. Varsinkin kun ilmat heikkenevät ja tulee pimeää, on tielle ryntäävä poro tai muu eläin suuri vaara. Tämän vuoksi paikallinen pääluottamusmies Jyrki Sutinen vaatii painokkaasti lisävaloja Postin jakeluautoihin. Vaatimus ei ole kohtuuton. Jo ensimmäinen porokolari voi olla kohtalokas. Liiton edustajat aina tervetulleita Postinjakelun ongelmat ovat samankaltaisia eri puolilla maatamme. Paikallinen ilme löytyy kaikkialta. Kiertäminen Pohjolassa vaatii pitkien etäisyyksien vuoksi enemmän aikaa kuin muualla. Etelästä tulleet ”liiton herrat” ovat tervetulleita vieraita. Tämä tekee käynneistä palkitsevia. Länsi-Pohjan ja Lapin postinjakajat ovat luonnollisesti PAUn viestin, myös kasvotusten annettuna, ansainneet. TEKSTI & KUVAT JUHA JAATINEN Torstaina 25.8. Kemijärven jakelu Kemi henkilöstötilaisuus Rovaniemen henkilöstötilaisuus:. Etualalla Jaana Hirvioja Ivalon henkilöstötilaisuus. Vasemmalta Anja Krigsholm, Rauno Rauhala ja Tuula Sieppi. Kari Lempinen. 2016 Fakta Reitti_7_2016.indd 21 26.9.2016 15.08
22 2016 U udistuvalla tupakkalailla on vaikutuksia myös työpaikkojen työsuojeluun, erityisesti kuljetusalalla, terminaaleissa ja vastaavilla aloilla. Jatkossa ajoneuvojen ja työkoneiden ohjaamossa ei saa tupakoida poikkeuksena yritys, jossa kulkuneuvo on yksinomaan yrittäjän itsensä tai hänen perheenjäsenensä tai työntekijän omassa käytössä. Silloin kun on kyseessä ajoneuvon (henkilöauto, pakettiauto, kuorma-auto jne.) tai työkoneen (trukki, nosturi jne.) ohjaamo tai hytti, niin työnantajan tulee kieltää näissä tupakointi. T ulevaisuuteen pitäisikin katsoa realistisin silmin. Kun osastolta vähenevät niin tekijät kuin tulot, pitää jäsenille etsiä uusi koti. Osaston purkaminen vaatii kaksi kokousta, ja niissä on saavutettava 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä, mikäli äänestyksiä tarvitaan. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana osastojen purkautumisesta on hyvin harvoin jouduttu äänestystilanteeseen. Purkautumista ennen on tuo uusi koti selvitettävä. Tilanne on aika helppo, jos kaikki jäsenet ohjautuvat vain yhteen tiettyyn osastoon ja/tai osastolla ei ole OSASTOKUULUMISIA Osastoja yhdistynee lähivuosina useita Yhdistymisten taustalla on suureksi osaksi se, että useiden osastojen jäsenmäärät vähenevät Postin toimenpiteiden takia rajusti. Tällaisia tilanteita tulee eteen useammille osastoille. Tällä hetkellä PAUssa on 73 osastoa. kiinteää omaisuutta. Jos osastolla on esimerkiksi mökki, tilanne on hieman mutkikkaampi ? mutta eipä tuokaan tilanne ole mitenkään ylivoimainen. Muutoin on hyvä vertailla, miten mahdollinen uusi osasto on toiminut ja mihin käyttänyt varojaan ja verrata sitä omaan toimintaan. Pelisääntöjä voi sopia, jos halutaan turvata jatkossa vaikkapa purkautuvan osaston ammattikunnalle edustus esimerkiksi toimikunnassa. Jos osasto omistaa mökin, on sen käytölle sovittava myös pelisäännöt. Nämä taas kannattaa tehdä tietylle, voisiko sanoa ylimenokauden, ajalle. Normaalissa tilanteessa osaston kaikkien jäsenten tulee olla samanarvoisessa asemassa. Kun purku on tehty, osaston toimikunta toimii pesänhoitajana niin kauan, että kaikki asiat tulevat hoidetuksi. Purusta tulee ilmoittaa PAUn liittohallitukselle ja yhdistysrekisteriin. Osaston arkistossa olevat vanhat pöytäkirjat, asiapaperit ja valokuvat tulee toimittaa Työväen arkistoon. Jos näköala osastossa on alaspäin, niin kaksi neuvoa voisi antaa. Osaston purun kanssa kannattaa laittaa toimeksi. Hidastelu huonontaa kaikkien asemaa. Toinen neuvo on, että osaston historian aikana kertynyt varallisuus kannattaa viedä mukana uuteen osastoon eikä niitä pidä tärvätä. TEKSTI SEPPO KINNUNEN JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ TYÖSUOJELU Tupakkalaki uudistui Työnantajan tulee käsitellä asia työpaikalla työntekijöiden kanssa ja laittaa näkyvälle paikalle esille tupakoinnin kieltävät kyltit tai tarrat. Työnantajan tulee myös valvoa, että tupakointikieltoa noudatetaan. Sähkösavukkeen käyttö rinnastetaan perinteiseen tupakkaan. Uuden lain mukaan tupakointikiellot liittyvät myös sähkösavukkeen käyttämiseen ja tupakoinnista syntyviin savuun, höyryyn ja hiukkasiin. TEKSTI MIKA ROOS TYÖEHTOASIANTUNTIJA ainäelee uan uös aja Reitti_7_2016.indd 22 26.9.2016 14.27
23 2016 > 23 23 201 2016 6 > > Sana on vapaa Lähetä teksti: marjo.pihlajaniemi@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Juttusi voidaan julkaista joko reilusti nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero) täytyykuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät pelkästään toimituksen tietoon. Y hteisen matkamme varrella olemme kokeneet niin paljon. Olemme oppineet toisiltamme, antaneet sen mitä pystymme sekä pyrkineet kulkemaan käsi kädessä myötäja vastoinkäymisissä. Olemme pitäneet katseet toisissamme emmekä kiinnittäneet ulkopuolisiin huomiota. Olemme auttaneet toisiamme sekä rakentaneet yhteistä tulevaisuutta.Aloit vähitellen kuitenkin osoittaa merkkejä, että yhteinen tulevaisuutemme ei välttämättä ole kovin pitkä. Olin aamuisin pukeutunut vaatteisiisi ja ajatellut lämmöllä sinua, hakenut turvaa collegesta ja ylpeydellä kertonut sen olevan sinun. Jossain vaiheessa sinä muutuit ja myös tyylisi muuttui. Uusi tyylisi oli minulle sopimaton ja vaatteesi tuntuivat pahalta, eivätkä ne enää tehneet minulle onnellista oloa. Tunsin uusissa huutavan kirkkaissa vaatteissasi olevani naurunalainen ja kenkäsi saivat jalkani kipeäksi ja känsäiseksi. Aloit määrätä pukeutumistani, mikä tuntui melkein vapaudenriistolta. Sinusta tuli vaativampi ja kyttäävämpi ja unohdit yhteisen luottamuksen kokonaan. Kemiamme eivät enää kohdanneet ja seurassasi oli paha olla. Huomasin, että kunnioituksesi minua ja ystäviäni kohtaan katosi täysin ja kaipaamamme arvostus jäi puuttumaan. Huomasin olevani päivä päivältä kyynisempi seurassasi ja oma iloisuuteni oli pakattuna sielun syövereihin niin syvälle, että luulin kadottaneeni sen kokonaan. Päätös erostamme ei ollut helppo, mutta hiljalleen olen alkanut huomata, että elämä taas voittaa. Huomaan hymyileväni 23 useammin sekä ajattelevani asioista positiivisesti. Usko omaan itseeni on vähitellen noussut ja uskallan nyt jo ajatella, että minulla on mahdollisuus löytää sinua parempaa. Muistetaan siis yhteinen taipaleemme kasvattavana kokemuksena, ei kaduta eikä mietitä huonoja aikoja. Muistellaan upeita persoonia ja niitä onnenhetkiä, jotka olemme ystäviemme kanssa viettäneet. Muistellaan niitä nauruntäytteisiä päiviä, jolloin suhteemme oli pelkkää auringonpaistetta. Muistetaan parhaimpina ne päivät, jolloin opetit minulle uutta ja suhteemme tuntui ikuiselta. Sanon sinulle vielä pari sanaa. Kunnioita yhteisiä ystäviämme ja arvosta heidän panostaan. Pidä heistä huolta, sillä ilman heitä olet vain suuri rahtilaiva ilman moottoria maailman merillä. Pelkällä kipparilla kun et kovinkaan kummoista matkaa itseksesi taita. Muista, että he ovat sinun tukenasi vaikeinakin aikoina, valmiita taistelemaan, jotta pääsisit taas jaloillesi. Kunnioita ja arvosta, siihenhän ne hyvät suhteet perustuvat. Osoita välittäväsi, niin hekin välittävät sinusta. Rakkaus kun ei koskaan toimi yksipuolisena, kuten meidän suhteemme todisti. Toivotan sinulle valoa tulevaisuuteen, kiittäen ja kunnioittaen entinen postilainen On tullut aika sanoa hyvästit. Kuten olemme molemmat varmasti huomanneet, ovat tiemme erkanemassa. Haluaisin muistaa sinua vielä pienellä kirjeellä, jotta välttyisimme epäselvyyksiltä. Osoita välittäväsi, niin hekin välittävät sinusta. Sinulle, posti Elina Uusitalo Reitti_7_2016.indd 23 26.9.2016 14.27
24 2016 A ntero Palmolahti tutustui työelämään jo 13-vuotiaana varastohommissa ja juoksupoikana. Postiura alkoi postinjakelussa Tampereella 45 vuotta sitten tammikuussa 1971. Armeijan jälkeen Palmolahti siirtyi postinvaihtoon trukkikuskiksi. Postinvaihto liittyi läheisesti postivaunuihin ja rautatiekuljetuksiin. Pudotettiin Tampereelle tulevista junista ja rekoista postia ja pistettiin tilalle lähtevää. Esimerkiksi kun Helsingistä tuli postivaunu, otettiin pääkaupungista Tampereelle tuleva posti alas ja pistettiin pohjoiseen menevät sinne. Nykyisin postikeskusten lastaus ja purku vastaa lähinnä samaa työtä. Ammattiosaston toimintaan Palmolahti lähti mukaan vuonna 1986, kun hänet valittiin työyksikön luottamusmieheksi ja työsuojeluasiamieheksi. Sittemmin Palmolahti toimi osaston puheenjohtajanakin useita vuosia. Päätoimisen edunvalvojan ura alkoi pari vuotta myöhemmin, kun Palmolahdesta tuli Tampereen postialueen pääluottamusmies. Vajaan vuoden jälkeen Matti Kuhlbergin jätettyä tehtävänsä, titteli muuttui piirin pääluottamusmieheksi. Sitäkään en ehtinyt tehdä kuin vuoden, kun piirit lopetettiin organisaatiouudistuksen myötä. Vuoteen 1991 asti olin kuljetusalueiden pääluottamusmies, jonka jälkeen aloitin sanomalehdenjakelun valtakunnallisena pääluottamusmiehenä. Vaikuttamista ja yhteistyötä Antero Palmolahti ajautui omien sanojensa mukaan ay-uralle vahingossa. Palmolahdella ei ollut minkäänlaista aatteellista taustaa tai aiempaa käsitystä ammattiosaston tai -liiton toiminnasta. Alkuperäinen tavoite oli lähteä katsomaan vain työyksikön asioita. Sitten mä vain jäin sille tielle ja homma röyhähti aika nopeasti käsiin, Palmolahti muistelee. Suurin motiivi edunvalvontatyölle oli vaikuttaminen ja yhteistyön tekeminen työnantajan kanssa. Trukkikuskista kasvoi vaikuttaja Pääluottamusmies Antero Palmolahden läksiäisiä vietettiin elokuussa. Eläkkeelle siirtyneestä Palmolahdesta kasvoi vuosikymmenien aikana liiton ja Postin vahva vaikuttaja. 24 2016 Reitti_7_2016.indd 24 26.9.2016 14.27
25 2016 Olen aina ollut ehdottomasti sitä mieltä, että luottamusmiesten täytyy pystyä hoitamaan ja rakentamaan asioita yhteistoiminnassa. Luottamuksen kautta saadaan tuloksia aikaan. Vakanssi sanomalehdenjakajien pääluottamusmiehenä oli yhteensattumien summa. Posti oli aiemmin ulkoistanut sanomalehdenjakeluja strategisista syistä, mutta lähti valtaamaan niitä 1990-luvulla takaisin. Postiliitto ja Posti sopivat, että sanomalehdenjakeluun voidaan valita aluksi määräaikainen valtakunnallinen pääluottamusmies. Sittemmin pestistä tuli vakituinen, kun Posti vakiinnutti asemaansa varhaisjakelussa. Aikaansa sanomalehdenjakajien edunvalvojana Palmolahti muistelee lämmöllä. Sanomalehdenjakajat olivat unohdettuja ihmisiä. Kukaan ei ollut oikein keskittynyt heidän työehtoasioihin. Vaikka mittajärjestelmän käytöstä oli jo sovittu, sitä ei noudatettu. Ensimmäiset kymmenen vuotta meni siihen, että kiersin kenttää tapaamassa jakajia. Jälkikäteen ajateltuna se oli kuitenkin ehkä sitä parasta aikaa. Se antoi kaikista eniten. Sanomalehdenjakelun lisäksi Antero Palmolahti hoiti myös osoitehuoltopalvelun eli OTSin edunvalvontaa. Järjestöllisiä tehtäviä riitti Postiliiton liittovaltuustossa ja -hallituksessa. Kun henkilöstön edustus lopetettiin valtionyhtiöiden hallituksissa, Palmolahti siirtyi silloisen Itella-konsernin strategiseksi pääluottamusmieheksi. Olin ylimmässä johtoryhmässä ja konsernin yt-ryhmissä. Minun tehtäväni oli katsoa kokonaisuuksia ja postilaisten selviämistä alan murroksessa. Tehtävä oli tavallaan kokonaisuuden hahmottamista ja prosessissa mukana olemista. Asioilla on aina kaksi puolta Postin hallitukseen henkilöstön edustajaksi Palmolahti valittiin vuonna 1999. Hallituspaikka oli vastuullinen ja se opetti paljon. ellyyä h hta ääeen aassttä ssun en es. un aaaaa-eeeet et et et et-ssskkkkaaa iiitttttt m mm m m mm iin in in n iin iiiiiin eeeeeeeeeeen n n n n aaaaaaaaa--rrrrro ro roo rrrro roo aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaallllllllllllssssssssss oooooooooooooo-oiiiiiiiiiiin n n n n n n n n n n n n ooooooooo-ooooooooooo in iiin in in n in in iin in n in n n in in jjjjjjja aa ääääääää-iissss is-äääääääääää oooooottttttttt aaaaaaaaa.. aaaaaa9 9 9 9. sssssssssssse ee e eeee Yhtiön hallituksessa oppi näkemään, että viime kädessä kaikilla asioilla on kaksi puolta. Kun hallitus pystyy työskentelemään niin, että kaikkien jäsenten mielipiteet otetaan huomioon, siellä pystyy vaikuttamaan yllättävän paljon. Kun hallitus pohtii henkilöstön kannalta vaikeita asioita, niihin pystyy tuomaan hyvissä ajoin porukan kannalta tärkeitä näkökulmia. Henkilöstön edustajan täytyy yrityksen hallituksessa pitää huoli myös fi rman kokonaisedusta. Aiheuttiko tämä koskaan ristiriitatilanteita? Yksittäisten asioiden osalta joskus, mutta kokonaisuuksien osalta ei. Yleisesti ottaen on niin, että jos yrityksellä menee hyvin, niin henkilöstölläkin menee hyvin. Kysymys on enemmän sitten niistä jakosuhteista. Vaikeinta oli lähinnä se, että hallituksessa sai paljon tietoa, jotka olivat kuitenkin salassa pidettäviä. Tieto toi joskus tuskaa, kun luottamuksellisista asioista ei voinut etukäteen henkilöstölle puhua. Sittemmin valtionyhtiöiden hallituksissa on siirrytty käytäntöön, jossa henkilöstön edustus toteutuu ainoastaan johtoryhmätasolla. Henkilöstön edustusta ei ole siis enää nykyisin valtionyhtiöiden hallituksissa, harvoin hallintoneuvostoissakaan. Palmolahti toivoo, että henkilöstö saa hallituspaikkansa joskus takaisin. Henkilöstön edustus hallituksessa on tärkeää, koska hallituksen jäsenet tulevat yritysmaailmasta ja aivan muilta aloilta. He eivät tunne talon käytäntöjä, eivätkä välttämättä tiedä kuinka päätökset vaikuttavat yhtiön sisällä. n n, oon sn nllä n n. aalootta een aan ssuss, eeilä eeeen nn oooaa, a, a, iiä. ää kkkk---eeeeeeen n n kkkk n n n n---aan an an an aa ssssssssssssssss nnn n nn-o, o, o ssssa a aa ssssssaa aa a eeeeeeett t tt iil il il il il il il il illl iil---öööööäääääää-Luovuutta ja luottamusta Antero Palmolahdella on vuosikymmenten kokemus erilaisista edunvalvontatehtävistä työpaikkatasolta aina yhtiön hallitukseen asti. Jotain näkemystä Palmolahti voi antaa myös siihen, millainen on hyvä neuvottelija. Se on luovuuskysymys. Täytyy pystyä hakemaan erilaisia ratkaisuja. Jos on kaksi sellaista neuvottelijaa, jotka tulevat oman esityksensä kanssa ja niillä ei ole mitään muuta ajatusta kuin oma esitys, niin siitä aika harvoin syntyy mitään. Tarvitaan luovuutta ja luottamusta. Eri vaihtoehdoista täytyy pystyä luottamuksellisesti keskustelemaan. Neuvotteluja ei voi myöskään lähteä liian aikaisin julkisesti repostelemaan. Palmolahti seuraa Postin asioita myös eläkkeellä ja toivoo, että peruspostitoimintaa ei unohdeta. Karkealla tasolla ajateltuna Postin pitäisi keskittyä nyt perinteisen liiketoiminnan järkevään hoitamiseen. Sellaiseen, jossa lehtitalot voivat olla jakeluketjussa mukana, ettei tämä pirstoudu monille eri toimijoille. Se on mielestäni keskeisin asia. Sen jälkeen voidaan rauhassa ja maltilla katsoa mitä muuta liiketoimintaa siinä voi tehdä. Jakelujen yhdistäminen jossain määrin olisi järkevää, muuten lehtitalot pohtivat itse, kuinka he tulevat sen hoitamaan. Eläkkeellä pitkäaikaisen pääluottamusmiehen kalenteri tyhjenee, mutta reissaaminen ei pääty. Haastattelun jälkeen tunnetulla kalamiehellä oli edessä kalareissut Kuusamoon, Haminaan ja Ahvenanmaalle. Videoiden kuvaamiselle ja moottoripyöräilyllekin on nyt paremmin aikaa. Neljän seinän sisällä Antero Palmolahti ei siis viihdy. Luottamustehtävistäkin jää jäljelle vielä Hotelli Heimarin ja Postin henkilöstörahaston hallitusten puheenjohtajuus, jonka toiminnassa Palmolahti on ollut mukana sen perustamisesta lähtien. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Antero Palmolahti pitää äärimmäisen tärkeänä, että työntekijät järjestäytyvät. Asioita viedään parhai ten yhdessä eteenpäin. Ensimmäiset kymmenen vuotta kiersin kenttää tapaamassa jakajia. Se antoi kaikista eniten. 25 2016 Reitti_7_2016.indd 25 26.9.2016 14.27
26 2016 Kädet töissä Käsityöharrastaja Anne Malinen uskoo, että intohimo tekemiseen pitää liikkeellä läpi elämän. Anne Malisella on kotona yksi huone täynnä materiaaleja ja päässä jatkuvasti suunnitelmia seuraavista projekteista. Reitti_7_2016.indd 26 26.9.2016 14.27
27 2016 - E n ole koskaan yksinäinen enkä mieti, ettei olisi mitään tekemistä. Tämä harrastusten kirjo on lahja. Anne Malinen sai keväällä PAUn rahastosta 250 euron apurahan taidetarvikkeiden hankintaa varten. Hän halusi hankkia summalla muun muassa värejä, teloja ja prässin kopiografiikkaa varten. Kopiografiikka on uusin innostus, mutta on vaikea löytää jotain käsityölajia, mitä Malinen ei olisi kokeillut. Oppinsa hän ammentaa kansalaisopiston valikoimasta. Viime vuonna yritin vähentää ja osallistuin vain 13 kurssille. Tänä vuonna olen menossa ainakin helmityökurssille, rautalankaa vääntämään, pastellitöihin, taidelaboratorioon, vesivärikurssille, risukurssille… Ainoastaan keramiikasta ja takomisesta Malinen on todennut, etteivät ne sovi raskautensa takia hänen kropalleen. Moni on kysynyt, kuinka Malisella on aikaa kaikkeen tähän. Kun lapset olivat pieniä, työvuorot olivat kaksiosaisia. Kävin kursseilla aamuja iltapäivävuoron välissä ja ehdin olla lasten kanssa illat kotona. Tämä on terapiaa, jossa tekeminen on tärkeämpää kuin lopputulos. Jossain vaiheessa käsityöt kiinnostivat niin paljon, että hän suoritti vuorotteluvapaalla tarpeiston valmistajan koulutuksen. Silloin tuntui, että kaikki mitä olen opiskellut, on tähdännyt tähän. Koulutuksen jälkeen hän työskenteli seitsemän vuotta teatterin tarpeistonhoitajana, kunnes palasi vanhaan työhönsä. Oli ihanaa palata Postiin. Osasin arvostaa eri tavalla työtä: teatterin iltavuorot vaihtuivat päivätyöksi ja tietenkin tuttua työyhteisöä oli ollut ikävä. Malinen suoritti vielä Lahden kansaopiston 1300 tunnin käsityötaiteen perusteet ja syventävät kurssit sisältäneet Raita-opintokokonaisuuden. Into ei vaan laannu, vaikka 50-vuotis ”käsityötaitelijajuhla” on jo juhlittu. Vanhat työt muistuttavat kehityksestä. Tulee uusia tekniikoita ja vanhat palaavat taas muotiin. Käsityöpiireissä pyörii tuttu porukka. Tämä on terapiaa, jossa tekeminen on tärkeämpää kuin lopputulos. TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI PAUn rahastosta apurahoja jaettiin 2016 seuraavasti: • Ari Komulainen. Kameraseura ry:n kurssit Jussi Aallon työpajaan ja Lightroom-kurssi, 370 euroa. • Hanna Korhonen. Luontoliikunta-ala työhyvinvoinnin osana, 500 euroa. • Anne Malinen. Taidetarvikkeita kevään työskentelyyn, 250 euroa. • Riitta Richard. Englanninkielisen blogin pitäminen, 200 euroa. Lisäksi SAK:n Kulttuurirahasto jakoi aiemmin keväällä apurahat PAUn jäsenistä Joni Feldtille 800 euroa harrastusbändi The Handshaken toisen pitkäsoitto albumin julkaisuun ja Timo Luukkaselle 500 euroa valokuvausvälineistön hankintaan. Apurahojen hakuaika on muuttunut Hakuaika on jatkossa aina elokuussa. Muutoksen vuoksi vuonna 2017 ei myönnetä apurahoja. Vuoden 2018 apurahat tulevat hakuun vuoden 2017 elokuussa. Ilmoitamme sekä verkkosivuillamme että Reitti-lehdessä, kun haku alkaa olla ajankohtainen. Reitti_7_2016.indd 27 26.9.2016 14.27
28 2016 Yt-neuvotteluiden kesä ja syksy Ovi on käynyt tiuhaan tahtiin Postin eri osissa. Osa syistä on tullut ulkopuolelta, osa on Postin omia järjestelyjä. Kaakkois-Suomi postinumeroalue 45–49 ja 53–56 Yt-neuvottelut päättyivät 22.6. Lopputuloksena 86 työntekijää vähennetään ja 7 osa-aikaistetaan. Tämän lisäksi lähes 80 postilaista valitsi Uusi Polku -ohjelman tai irtisanoutui vapaaehtoisesti. Posti perusteli henkilöstövähennyksiä koneellisella lajittelulla, joka tulee Postin mukaan vähentämään manuaalisen lajittelun tarvetta. Seinäjoki varhaisjakelu Yt-neuvottelut päättyivät 21.7. Kohderyhmänä olivat 6 sanomalehdenjakajaa sekä 33 yhteistekijää. Neuvotteluiden alussa vakinaisen henkilöstön irtisanomistarve oli enintään 7 henkilöä, mutta lopulta ketään ei jouduttu irtisanomaan eläköitymisten OpusCapita/FAO-liiketoimintayksikkö Yt-neuvottelut päättyivät 7.9. Neuvottelut koskivat Espoon/ Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Tampereen ja Turun toimipisteitä. OpusCapita keskittää palvelutuotannon toiminnot Jyväskylään. Toimipisteet Kuopiossa ja Turussa lakkautetaan. Yt-neuvotteluiden alussa kohderyhmään kuului 126 työntekijää; 91 toimihenkilöä ja 35 ylempää toimihenkilöä. Neuvotteluiden tuloksena vähennystarve on yhteensä 34 vakituista työsuhdetta sekä 12 määräaikaista. Vähennykset toteutetaan irtisanomisin sekä mahdollisin eläkejärjestelyin. OpusCapita perusteli yt-neuvotteluja Finance and Accounting Outsourcing (FAO) -liiketoimintayksikön Suomen toimintojen tappiollisella toiminnalla ja uudelleenorganisoinnilla. Viinikkalan varasto Yt-neuvottelut päättyivät 12.9. Neuvottelut koskivat varastotoimintojen keskittämistä erillisestä Viinikkalan varastosta Voutilan verkkokauppalogistiikan palvelukeskukseen. Neuvottelujen päättyessä kohderyhmään kuului 120 vakituista työntekijää. Neuvotteluiden alussa vähennystarve oli enimmillään 70 työsuhdetta. Neuvotteluiden päätyttyä vakinaisia irtisanottavia on 28. Vapaaehtoinen ratkaisu löydettiin 42 henkilölle Uusi polku-ohjelman avulla. . Oulu varhaisjakelu Yt-neuvottelut päättyivät 19.8. Suunnitellut muutokset voivat aiheuttaa irtisanomisia. Arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve on enintään 47 henkilöä, joista arviolta vapaaehtoisin ratkaisuin pystytään hoitamaan 15 henkilöä (mm. hyväksytyt Uusi Polku -hakemukset). Henkilöstön vähennystarve perustuu Sanoman päätökseen luopua varhaisjakelusta Oulun alueella. Uusimaa varhaisjakelu Yt-neuvottelut päättyivät 31.8. Neuvotteluiden kohderyhmään kuului 547 henkilöä ja arvioitu irtisanomistarve oli 370 henkilöä. Tuotantotyöntekijöiden osalta vakinaisen henkilöstön irtisanomistarve on enintään 193 henkilöä. Arviolta 86 voidaan hoitaa vapaaehtoisin ratkaisuin. Toimihenkilöiden vakinaisen henkilöstön irtisanomistarve on enintään 39 henkilöä, josta arviolta 8 voidaan hoitaa vapaaehtoisin ratkaisuin. Yt-neuvottelujen taustalla on Sanoman ilmoitus Postille siitä, että se luopuu varhaisjakelusta osassa Uuttamaata. Toimitusketjuratkaisut -yksikkö/ varastopalvelut 1.9. alkaneiden yt-neuvottelujen kohteena on yhteensä 588 henkilöä. Työnantajan arvion mukaan vähennystarve on enintään 75 henkilöä. Tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen lokakuun loppuun mennessä. Posti perustelee yt-neuvotteluja asiakasrakenteen muutoksella, josta yhtenä esimerkkinä on merkittävän asiakkaan, Anttilan konkurssi. Helsingin Sanomat lopetti varhaisjakelun osassa Uuttamaata ja Oulun seudulla, Postin suurasiakas Anttila meni konkurssiin ja toimintamalleja muutetaan. Siinä muutamia perusteluita, miksi Posti on irtisanonut työtekijöitä viimeisen puolen vuoden aikana. Useat ovat myös valinneet Uusi polku -ohjelman tai irtisanoutuneet, joten todellinen vähennys on suurempi kuin irtisanottujen määrä. Irtisanominen on jokaiselle sen kohteeksi joutuneelle raskas asia. Muista, että liiton ja työttömyyskassan jäsenyys takaavat ehdot täyttäville työttömyyskorvauksen lisäksi ansiopäivärahan. Etu ei ole automaattinen, vaan se täytyy hakea. Ohjeet löytyvät tämän lehden sivulta 42. Reitti_7_2016.indd 28 26.9.2016 14.27
29 2016 Kolumni T ein itselleni testin, tosin vähän niin kuin vahingossa. Löysin kaupasta mieleiseni kengät, joista ei kuitenkaan löytynyt juuri sitä minun tavallisesti käyttämääni kokoa. Ajattelin kuitenkin joustavuuden nimissä kokeilla hyllystä löytyvää pienempää kokoa ja yllätyksekseni pienen ponnistelun jälkeen tuo oli ihoa myötäilevänä räpylöissäni. Jätin kengät jalkaan ja kipitin kenkäparin kanssa kassalle maksamaan. Samaisen päivän aikana menoni alkoi taantua hiljalleen varovaisemmaksi, sillä kenkä perskeles hiersi toisen jalan kantapäätä ikävästi. En kuitenkaan lannistunut vähästä, vaan jatkoin kengillä iltaan asti. Lopputulos ei ollut mukavaa katseltavaa. Ilkeän näköisiä rakkoja hoivatessani oivalsin, että liian pienissä kengissä käveleminen on hölmön hommaa. Mielestäni Postin johdonkin pitäisi tarkastella Postin resurssiasioita joskus tästä liian pienien kenkien näkökulmasta. Tarkoituksellisesti liian pieniksi lasketuista henkilöstöresursseista kehittyy ongelmien vyyhti, mikä ei ole enää laastaroitavissa: henkilöstö väsyy, esimiehet kyynistyvät, työilmapiiri huononee, edunvalvonta hyppää laukoille, yhteistoiminta kärsii, asiakkaat valittavat, yleisönosastot huutavat hoosiannaa ja niin edelleen. MARKO KOIVUMÄKI KIRJOITTAJA ON TURUN, SAARISTON JA VAKKA-SUOMEN 20–23 ALUEEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU. Suutarin lapsenkin kengät tarvitsevat oikean kokoisen lestin… Onko liian pieneksi laskettu resurssi sitten edes kustannuskurin näkökulmasta järkevää? Ylityönä työn teettäminen on todella kallista. Osa-aikaisen lisätyö maksaa 20 % enemmän työnantajalle meidän työehtosopimuksessa. Jos kyseessä on vuokratyöntekijä, vuokrafi rma ottaa välistä omansa. Pitäisikö meidän kaikkien liittää kätemme ristiin ja iltarukouksessamme toivoa kovasti, että Postin johtajat sisäistäisivät oikean kokoisten kenkien logiikan? Asiassa on myös sisällä sellainen totuus, että oikean kokoisilla kengillä koko yritys saattaisi juosta joustavasti ja ketterästi ihan toisenlaisen lopputuloksen myös Postille. Asiakkaat kiittäisivät ja henkilöstötyytyväisyys nousisi nopeasti. Ylityöt vähenisivät ja yhteistoiminta palaisi paremmalle tasolle. Mahtaisiko johtaja Punolan yksikön räätälöimät Postin uudet lisäpalvelutkin tarttua palvelukonseptiimme paremmin? Liian pienet kengät eivät ole suinkaan pelkästään meidän postilaisten painajainen. Lähija perushoitajista 93 % on huolissaan hoidon laadusta, ja moni on harkinnut alanvaihtoa. Useat miettivät, pystyvätkö he terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Työntekijöillä on vahva halu tehdä työnsä laadukkaasti asiakkaan parhaaksi, mutta tällä hetkellä siihen ei anneta mahdollisuutta. Moni joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Tämä kaikki, koska työnantaja pyrkii selviytymään nykyisellä henkilöstömäärällä työmäärästä, joka on kasvanut huomattavasti. Onko tuttua myös Postista? Sopivanlaisella selittelylläkään ei tahdo saada liian pieniä kenkiä muovautumaan oikean kokoiseksi. Jos jakelutoimipaikasta jää rullakkotolkulla jakamatta postilähetyksiä jäämien muodossa, niin selittelyt lehtien palstalla ja keskustelufoorumeissa jäävät aika ohuiksi – siitäkin huolimatta, että selitysmantran on laatinut joku Postin silmäätekevä johtaja. Hyvä kysymys on, että kannattiko liian pienien kenkien logiikka viedä myös asiakaspalveluun. Ihmiset eivät kauan jaksa soittaa sellaiseen puhelinnumeroon, mistä ei kukaan vastaa – ei edes kymmenien minuuttien odottamisen jälkeen. 29 2015 Sillä kenkä perskeles hiersi toisen jalan kantapäätä ikävästi. Reitti_7_2016.indd 29 26.9.2016 14.27
30 2016 AVAINSANA Lähetä avainsana 12.10.2016 mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi ............................................................................................................................................. Tilinnumero ............................................................................................................. Kotipaikka .................................................................................................................................. Puhelin ..................................................................................................................... Ristikko oli mielestäni : vaikea sopiva liian helppo Reitti_7_2016.indd 30 26.9.2016 14.27
31 2016 J M U K I P O I S A L A V U U S A A I R A U R K U P U U T K A I N A S U T E M M A L S U S I O K A U L A I L U I N I N Ä O R S I N O I N T U K O S N I K I T A K I L A Ä S E S I K K O K I E R T Ä V Ä T K M U T A U N E T F U T U U R I T R A P N I S O U S K A H E P U T A R A V A R U U D E S S A T O I M I A A S I A I L L A N N U T S T A I L I V A L A A L I S T A A A A V A T A I N T E T A I N L I H I S S A U L A L M U A O L U E T K L I M P I T S A T A A A J A A I O N I Ristikon avainsana Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Jos haluat, voit myös kertoa mielipiteesi, oliko ristikko helppo, sopiva vai vaikea. Lisää rasti avainsanalistan vieressä olevaan ruudukkoon. Jos haluat osallistua arvontaan Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankki tilin numero lähetettäviin tietoihin. Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne sähköisesti tai postitse lähetetyt vas taukset, joissa on edellä mainitut tiedot! Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Ristikkoarvonnan voittajat Ristikkoarvonnassa 6/2016 voitto osui seuraaville: Leena Mutanen Joensuusta ja Seppo Leskinen Lahdesta. Arvontaan osallistui 231 vastaajaa. Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. (RATKAISU 6 / 2016) Muistojen mennessä eli kuinka onnellinen taisin olla Anopin muisti alkoi reistailla jokunen vuosi sitten. Ensin hän naurahteli asialle, sitten huolestui, nykyään vain hetkittäin tajuaa tilansa ja on yleensä onnellisen tietämätön siitä, missä mennään. Muisti ja muistot ovat nykytietämyksen mukaan hiukan eri asioita. Puhumattakaan muistelmista. Niissä esimerkiksi poliitikot ovat oman elämänsä sankareita, ja tiputtelemalla joukkoon päivämääriä ja muutaman, jo sopivasti edesmenneen, julkisuuden henkilön, ne muuttuvat todeksi. Määritelmä subjektiivinen ei alkuunkaan riitä, emävalhe on jo lähempänä. Mitä kauemmas taaksepäin antaa ajatuksen viedä, sitä aurinkoisemmilta kesät tuntuivat, olut oli aina sopivan viileätä ja kankkuset kirpeän nostalgisia. Aika ei ainoastaan paranna haavoja, se joskus poistaa ne kokonaan. Jopa mitä karmein lapsuus, jos onnistuu siitä selviämään, pitää sisällään hymyjä, ystävällisiä sanoja ja hetkellisiä onnen pipanoita. Näistä luovimmat meistä rakentavat ehjän aikuisuuden. Sillä totuushan on, että meidän kaikkien lapsuus oli kamala, puhumattakaan murrosiästä. Kun joku aloittaa lauseensa sanalla muistaakseni, vastuu siirtyy välittömästi kuulijalle, jonka tehtävä on poimia totuus tai opastus puun ja heinän välistä ? Jos sellaisia sattuu olemaan. Oikeudenkäynneissä on täysin hyväksyttyä hokea ettei muista, ja siitä huolimatta inttää täydellistä syyttömyyttään. Lautamiehet ja tuomarit nyökyttelevät, vähintäänkin hengessä, syytetylle, joka sanoo olleensa niin humalassa, että... Totuus on niin viime vuosisataa. Edellisessä jutustelin muistamisen suhteellisuudesta, seuraavassa hiukan liukuvista faktoista. Tekisi melkein mieli väittää, että pelin säännöt ovat muuttuneet. Ja eivät hyvään suuntaan. Britit ja ne muut saarivaltion asukit äänestivät muutaman vuoden jahkailun jälkeen Euroopan erostaan, ilmeisesti haluten pitää luokkayhteiskuntansa. Hiukan yli puolet totesi uhmakkaasti, että tasa-arvo, solidaarisuus, ja kaupanteonja liikkumisen vapaus ovat huonompi vaihtoehto eristäytymiselle, talouden jähmettymiselle ja punnan arvon romahtamiselle. Ei siinä mitään, tyhmyys ei ole lainvastaista. Joskus toilailusta voi jopa oppia. Mutta se kampanja! Vähänkin touhua seuratessa kävi selvästi ilmi, että EU-jäsenyyden puolustajille oli sallittua käyttää vain ikävystyttäviä faktoja, kun taas Brexit-porukalla oli vapaus mihin vaan, kunhan siitä sai hyvän sloganin julisteisiin. Ihan esimerkkinä voi mainita, että EU-jäsenyys ei sinällään vaikuta mitään suhteessa pakolaisiin, vaikka nämä borikset ja nigelit näin vaahtosivat. Ja kaupan esteiden kasvettua eron jälkeen, myös brittien verotaakka itseasiassa kasvaa. Eli niitä vältettyjä jäsenmaksuja ei voikaan siirtää suoraan sosiaalisiin parannuksiin. Mutta nämä ikäänkuin unohtuivat kamppanjatiimellyksessä. Kiitos ymmärtämisestä! DUUNIPEIKKO Reitti_7_2016.indd 31 26.9.2016 14.27
32 2016 paa sataatuhatta postinsaajaa. Lainsäädännön pitäisi olla tarpeeksi tiukka ja rikkomuksiin tulisi olla sanktiot. Valtionyhtiön tulee palvella kansaa. Haluan Postin tekevän perustehtävänsä hyvin ja kohtelevan työntekijöitään arvokkaasti ja oikein. Postin työntekijät ovat valitettavasti kohdanneet huonoa johtamista. Väkeä on yritetty hiljentää ja luottamusmiesten toimintaa vaikeutettu. Kaiken kukkuraksi pääministeri Sipilä Postia omistajaohjaavana ministerinä antaa tämän tapahtua ja kertoi tukevansa kaikkia Postin johdon toimenpiteitä. Toivon, että keräätte kaikki epäkohdat ja toimitatte ne pääluottamusmiestenne tietoon. Meillä ei ole varaa siihen, että tietävimmät vaikenevat millään alalla. SDP:n tavoite valtion omistajaohjauksessa on, että kaikkien valtionyhtiöiden on oltava esimerkillisiä henkilöstöpolitiikassa ja kohtuullisia johdon palkoissa. Sellainen toiminta, joka perustuu nollatuntisopimuksiin ja palkansaajien halpuuttamiseen, ei ole kestävällä pohjalla. Postin palveluita ja jakelua hoitamaan tarvitsemme motivoinuita, hyvinvoivia ja palkallaan toimeentulevia työntekijöitä. Onneksi PAU sai laitettua aisoihin työntekijöiden palkkoja polkevat mainosjakeluyritykset. Tämä oli suuri teko Postin kilpailukyvyn kannalta. Riittävien ja yhdenvertaisten postipalveluiden varmistaminen koko maassa nyt ja tulevaisuudessa on valtion tehtävä. Ministeri Anne Berner ilmeisesti esittää tänä syksynä, ettei postia jaetPäättäjän kynästä J uha Sipilän hallitus pelottelee Suomen velkaantumisella. Siitä huolimatta hallitus ottaa velkaa entistä enemmän. Pienituloisilta ihmisiltä ei ole leikattu siksi, että Suomen velkaantuminen loppuisi, vaan siksi että jäisi jakovaraa suurituloisille. Suomen kansa maksaa hyvin raskaan hinnan siitä, että Sipilä, Timo Soini ja Petteri Orpo jakavat rahaa omille etupiireilleen ja tekevät lovea valtion kassaan keventäen mm. miljoonaperintöjen verotusta. Samaan aikaan he tekevät leikkaukset työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, kotihoidontukeen, kansanja takuueläkkeeseen, opintorahaan ja lapsilisään. Jostain piti saada rahaa rikkaiden veroalennuksille. Etuusleikkaukset yhdistettynä palkankorotusten jäädytykseen, lomarahojen leikkaamiseen, työntekijän työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun korotukseen kasvattavat taloudellista eriarvoisuutta ja köyhyysaste kasvaa. Suomi ja suomalaiset eivät kestä tällaista. Siitä huolimatta hallituspuolueet esiintyvät voittajina. Sipilältä, Soinilta ja Orpolta unohtui, että harva suomalainen tuntee itsensä voittajaksi. Voittajiksi eivät myöskään koe itseään Postin työntekijät, postinsaajat eivätkä Postin asiakkaat. Asema on heikentynyt raskaasti viimeisten vuosien aikana. Postin johto ei ole välittänyt postin kulusta. Työntekijöitä ei ole palkattu riittävästi eikä postin jakaminen viitenä arkipäivänä ole toteutunut. Asian kuntoon saattaminen olisi aika yksinkertaista, mutta Postin johto ei ole sitä halunnut tehdä. Eikä ole ilmestynyt sellaista jämäkkää viranomaista, joka tämän asian patistaisi kuntoon. Nythän viiden päivän jakeluvelvoite rikkoutuu joka päivä osalta postinsaajia. Pahimpina viikkoina tämä on koskenut useamMinne Posti kulkee? Lainsäädännön pitäisi olla tarpeeksi tiukka ja rikkomuksiin tulisi olla sanktiot. taisi enää viitenä päivänä viikossa, vaan harvemmin. Ihmiset laitettaisiin eriarvoiseen asemaan eri puolella Suomea. SDP ei tätä hyväksy. Posti pitää jakaa viitenä päivänä viikossa joka puolella Suomea. Sanomalehdet ovat syystäkin huolissaan tulevaisuudestaan. Paras tapa turvata sanomalehtien jakelu olisi, että ne määriteltäisiin yleispalvelutuotteeksi ja jakelu rahoitettaisiin yhdessä alan toimijoiden kesken ilman veronmaksajien tukea. Jokainen Postin työntekijä voi vaikuttaa Suomen ja Postin suunnan kulkuun vaaleissa. Seuraavat ovat ensi keväänä, jolloin voi heittää uurnaan vastalauseen hallituspuolueiden toimille. SATU TAAVITSAINEN (SD.) ENSIMMÄISEN KAUDEN KANSANEDUSTAJA MIKKELISTÄ, LIIKENNEJA VIESTINTÄVALIOKUNNAN JÄSEN, POSTIN HALLINTONEUVOSTON JÄSEN Sarja esittelee eri puolueita edustavien päättäjien näkemyksiä Postin tulevaisuudesta. 2 201 201 201 201 201 201 20 20 01 01 01 01 01111 2 201 20 201 01 20 01 01 011 201 20 011 201 2 201 20 20 201 20 01 2 2 2 2 2 201 201 201 2 2 2 20 20 201 2 2 201 201 201 2 2 2 2 20 011 201 01 2 2 2 2 20 011 01 20 2 2 20 20 01 01 01 201 2 2 2 2 1 201 201 2 20 0111 201 20 20 201 20 0111 01 01 01 20 20 01 20 20 20 01 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 POSTIN HALLINTONEUVOSTON JÄSEN Reitti_7_2016.indd 32 26.9.2016 14.27
33 2016 Kysymyspalsta Ky Lä am leh os Muutoksia töissä, kuinka paljon perehdytystä ja opastusta? Lounastauolla kävimme keskustelua viime aikojen reittimuutoksista ja nimenomaan niiden omaksumiseen tarvittavista opetteluajoista. Meilläkin on ollut tiuhaan perättäisiä reittimuutoksia. Keväällä oli suurempi mylläys huhtikuussa ja heti toukokuussa tuli käyttöön kesäreitit. Työntekijät ovat kokeneet kauttaaltaan niin, että muutosten hallitsemiseen tarvittava opettelu on ollut vähäistä ja ylimalkaista, jopa työtä ja sen tekijöitä halveksivaa. Uusia jakelualueita on opastajan kanssa kiireellä ajettu läpi ja suullisesti neuvottu tyyliin: menet sitten tuosta tuonne ja sen jälkeen tonne... Perusteluna pikamenetelmälle on ollut se, että työntekijä on asunut paikkakunnalla tai tuntee taajamaa. Kanta on kuulema jakelupäällikön linjaama. Kysymmekin: 1. Mihin lakeihin työhön ohjaus ja opastus perustuvat? 2. Onko opastuksesta kirjauksia työehtosopimuksessa tai onko siitä olemassa suulliseen sopimukseen sisältyvää yleisesti hyväksyttyä käytäntöä? 3. Onko se paikallisesti sovittava asia? 4. Voiko työntekijä kieltäytyä sellaisesta työvuorosta, johon on saanut vaillinaisen opastuksen tai sitä ei ole ollut ollenkaan? KAPPEERAITEISET Vastaus 1. Työnantajan velvollisuus antaa perehdytystä sekä opastusta ja riittävät tiedot työpaikan haittaja vaaratekijöistä perustuu työturvallisuuslakiin ja sen 14 §:n. Lain mukaan opetuksen ja perehdytyksen tavoite on, että työntekijä osaa tehdä työnsä oikein ja oikeilla työtavoilla. Työnantajan tarkkailuvelvoitteeseen kuuluu muun muassa tarkkailla työtapojen turvallisuutta. Työntekijälle annettua opastusta ja ohjausta on tarvittaessa täydennettävä, jos tarkkailu osoittaa puutteita opetuksessa ja ohjauksessa muutostilanteessa. 2. Työehtosopimuksessa ei ole kirjausta työhön opastuksesta. Henkilöstökoulutusta koskeva säännös löytyy työehtosopimuksen pykälästä 41. Liiton ja työnantajan välillä ei ole mitään suullistakaan sopimusta perehdytyksen ja opastuksen kestosta. Postilla saattaa olla omia sisäisiä ohjeita. Niistä saatte parhaiten tietoa päätoimisilta edunvalvojilta. Postilla lienee myös lainperusteluissa mainittuja kirjallisia ohjeita. Niistä voitte kysyä esimieheltä, uskoisin niiden löytyvän Pointista. 3. Kyllä on. Postin työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa työpaikan työsuojeluparin muodostavat työpaikan esimies ja työsuojeluasiamies. Sopimuksen mukaan työparin voi kutsua koolle kumpi osapuoli tahansa, ja sen on kokoonnuttava viimeistään kahden viikon aikana. Työsuojeluasiamies ja luottamusmies voivat pyytää palaveria ja käydä neuvonpidon siitä miten teidän työpaikalla perehdytys tulee järjestää ja varmistua, että kaikki osaavat työtehtävät. Näihin kuuluu tietysti reitin osaaminen siten, että työn voi tehdä turvallisesti. 4. Ei voi. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Tämä säännös löytyy työturvallisuuslain 23 §:stä. Vakava vaara on tässä suurempi kuin työhön tavanomaisesti sisältyvä vaara. Työtä ei kuitenkaan muilta osin saa jättää tekemättä ja vaarasta ja työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnjohdolle välittömästi. MIKA ROOS TYÖEHTOASIANTUNTIJA Omavastuu joustovapaissa Olen töissä Postissa. Jos sairastun vuosilomalla tai joustovapaalla onko minulla lomissa kuuden päivän omavastuuaika, jonka aikana sairastan omaan piikkiin ja vasta tämän jälkeen voin pyytää lomani siirtoa? KYSYVÄ Vastaus Joustovapaassa ei ole sairastamisen osalta omavastuuaikaa. Työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi, kunhan työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään ja pyytää joustovapaan siirtämistä ilman aiheetonta viivästystä (TES 22.2 §). Viestinvälitys ja logistiikkaalan työehtosopimuksen mukaan omavastuuaikaa ei ole myöskään vuosilomissa. Jos työntekijä esittää selvityksen työkyvyttömyydestään ja pyytää loman siirtoa, loma siirretään pidettäväksi myöhemmin (TES 35.2 §). IIKKA AVELA LAKIMIES Reitti_7_2016.indd 33 26.9.2016 14.27
34 2016 På svenska Ändringar i arbetet. Hur mycket handledning och introduktion? Vid lunch diskuterade vi ruttsändringar som vi har haft på sistone, och särskilt inlärningstider som man behöver för att adoptera dem. Vi har även ofta haft flera ruttsändringar i rad. På våren hade vi en större renovering i april och redan i maj blev sommarrutterna giltiga. Arbetstagarna i enlighet tycker att inlärning som behövs för att behärska ändringarna har varit oklart och marginellt, och det har även föraktat arbetet och dess utförare. Man har kört igenom nya utdelningsrutter snabbt med handledaren och anvisningarna har varit muntliga i stilen : först kör du hit och sen dit och sen dit… Grunden för denna snabba utbildningsmetoden har varit att handledaren har varit bosatt på området eller känner till tätorten. De säger att utdelningschefen har samma ställning. Därför vill vi fråga: 1. På vilka lagar baserar sig arbetshandledning och undervisning i arbete? 2. Innehåller kollektivavtalet bokföringar om handledning eller finns det en allmänt godkänt praxis om vad som ingår i ett muntligt avtal? 3. Har det varit en sak som kan avtalas lokalt? 4. Kan en arbetstagare tacka nej till ett arbetsskift som han eller hon inte har fått tillräckligt handledning för eller handledning inte alls? KAPPEERAITEISET Svar 1. 1. Arbetsäkerhetslagen och dess 14 § bestämmer att arbetsgivaren är förpliktad att handleda samt utbilda arbetstagarna så att de har tillräckliga uppgifter om arbetsplatsens skadaoch riskfaktorer. Enligt lagen strävar utbildning och arbetshandledning till att arbetstagaren kan utföra sitt arbete rätt och säkert. Arbetsgivaren är förpliktad att observera även bland annat arbetsmetodernas säkerhet. Handledning och utbildning som arbetstagaren har fått måste vid behov kompletteras om observationen ger bevis på brist på utbildning eller styrning vid ändringar. 2. Kollektivavtalet innehåller inte en rekommendation om arbetshandledning. Kollektivavtalets 41 § innehåller en bestämmelse om personalutbildning. Det finns inte något skriftligt eller muntligt avtal om arbetshandledningens eller undervisningens längd mellan förbundet och arbetsgivaren. Posti kan eventuellt ha några egna interna anvisningar. Om dem kan ni bäst få information från intressebevakare som arbetar på heltid. Posti kanske har även några skriftliga anvisningar som nämns på laggrunderna. Om dem kan ni fråga era förmän, jag tror att de finns på Point. 3. Ja. Avtalet om Postis arbetarskyddssamarbete säger att arbetsplatsens arbetarskyddspar består av arbetsplatsens förman och arbetarskyddsombudsman. Enligt avtalet vilkendera av parterna kan sammankalla arbetsparet och de ska då ha möte senast under två veckors tid. Arbetarskyddsombudsman och förtroendeman kan be om ett möte och diskutera hur man ska arrangera handledning på er arbetsplats och hur man säkerställer att alla kan utföra sina arbetsuppgifter. Naturligtvis innehåller detta även ett säkert sätt att köra sina utdelningsrutter i arbetet. 4. Nej. Arbetstagaren har rätt att vägra arbeta om det förorsakat en allvarlig skada för arbetstagarens eget eller andra arbetstagares liv eller hälsa. Denna bestämmelse finns på arbetarskyddslagen 23§. Här är den allvarliga risken större än faran som vanligen ingår i arbetet. Man får dock inte annars lämna arbetet outfört och arbetsledning ska omedelbart anmälas om faran och vägran att ta emot arbete. MIKA ROOS EXPERT I ARBETSVILLKOR Självrisktid med flexledighet Jag arbetar på Posti. Om jag blir sjuk under årssemester eller flexledighet, har jag sex dagars självrisktid då jag är sjuk på min egen kostnad? Och kan jag först därefter be om förflyttning av semestern till en annan tidpunkt? FRÅGARE Svar Det finns inte någon självrisktid med flexledigheterna gällande sjukledighet. Arbetsoförmögenhetstid anses inte vara en del av flexledighet, om arbetstagaren anmäler om sin arbetsoförmögenhet och ber om förflyttning av flexledighet utan omotiverat dröjsmål (kollektivavtal 22.2 §). Enligt kommunikationsoch logistikbranschens kollektivavtal finns det inte någon självrisktid med årssemestern heller. Om arbetstagaren företer en pålitlig utredning över sin arbetsoförmögenhet och ber om förflyttning av semestern, bör semestern förflyttas till en senare tidpunkt (kollektivavtal 35.2 §). IIKKA AVELA ADVOKAT Reitti_7_2016.indd 34 26.9.2016 14.27
35 2016 In English Changes of work, how much training and education? During our lunch break we were discussing of the latest route changes and especially the times needed for learning them. We have among others had many fast repeated route changes. During last spring a larger turmoil was carried out in April and already in May summer routes were introduced. It has been a general feeling among employees that there has been much too little and sketchy training needed for change management and it has been contemptuous of workers. New delivery areas have been driven thru with a training person in a great haste and workers given oral advice: “you go there and there and after it…”. Brief training occasions have been justified on the fact that the employee has lived in the neighborhood or knows the quarters. This stand point is reportedly lined by some distribution manager. Our questions are: 1. On which laws are training and teaching based on? 2. Does collective bargaining agreement have text concerning training or are there generally accepted practices based on oral contract? 3. Is the issue a locally agreeable matter? 4. Can an employee refuse to take such a work shift for which he/she has got incomplete guidance or none at all? KAPPEERAITEISET Answer 1. 1.The employer’s duty to give training and education and sufficient information of the defects and risk factors is based on Occupational Safety and Health Act section 14. The law provides that the training and education aims at giving employee knowledge to do his/her work right and in proper working methods. Monitoring obligations of employee include ao monitoring the safety of working methods. Training and education given for employees must, if necessary, be complemented in case monitoring shows shortcomings in change-related training and education. 2. There is no text concerning training for work in the collective bargaining agreement. The provision on personnel training can be found in the collective agreement section 41. There is neither any oral agreement between the union and employer on the duration of training and education. Posti may have own internal instructions. For them please ask your full-time trustees. Posti probably has also written instructions mentioned in rationales of laws. For those ask supervisor, they are probably found in the intranet of Posti. 3. Yes it is. In the contract of work safety and health cooperation of Posti a work safety pair is made up of the supervisor of work place and the occupational safety and health delegate. According to the contract the work pair can be summoned by any party and must convene latest in two weeks’ time. Occupational safety and health delegate and shop steward can summon up meeting and negotiate of the way the training is to be arranged at your work place and make sure that all employees know how to work. This know-how includes safe job skills of particular routes. 4. No he/she cannot. An employee has a right to leave off work in case ” the work causes a serious risk to an employee’s own or other employees’ life or health, the employee has the right to leave off such work.”. This provision is in the section 23 of Occupational Safety and Health Act. A serious risk in this case is bigger than what is normally present at such a work. It is not, however, allowed to leave the work undone in other circumstances and the potential danger and leave off must be notified to the supervisor immediately MIKA ROOS WORK TERMS EXPERT Own liability of flex holidays I work in Posti. If I fall ill during my annual holiday or flex holiday, do I have for these holidays a six days’ own liability period during which I spend sickness time on my own cost and after which I can ask for post poning my holiday? ASKING Answer There is no own liability period of flex holiday during sickness. Time of incapability to work is not counted as flex holiday, provided that the employee notifies of his/her incapability and asks for postponing his/ her holiday without undue delay (Collective Bargaining Agreement, section 22.2). According to the CBA of communications and logistics neither annual holidays include own liability period. If the employee provides notification of his/her incapability and asks for a postponing his/her holiday, the holiday will be postponed to be spent later on (CBA, section 35.2). IIKKA AVELA LAWYER Reitti_7_2016.indd 35 26.9.2016 14.27
36 2016 36 Menoon mukaan Posti-Telen ja Gold Linen Oloneuvos -pikkujouluristeily Aika: 27.11.–29.11.2016 Paikka: Viking Gabriella, Helsinki-Tukholma-Helsinki Kaikki kuljettajat ja postilaiset seuralaisineen ovat tervetulleita mukaan! Majoitus A-luokan 2 hengen hyteissä, hinta 140 euroa, joka sisältää majoituksen, päivälliset mennen tullen juomineen sekä aamiaiset ja tervetuliaiskahvit. Kokoontuminen Viking Linen terminaalissa sunnuntaina 27.11. klo 13–14. Tulokahvit ja kokous klo 15.00–16.30 kansi 10. Ruokailut menomatkalla ensimmäisellä kattauksella klo 17.30–19.00. Paluumatkalla kattaus Ruotsin aikaa klo 16.30–18.00. Maanantaina vapaata ohjelmaa. Tiistaina 29.11. palataan Helsinkiin klo 10.10. Sitovat ilmoittautumiset 31.10. mennessä! Ilmoittaudu seuraaville henkilöille: Risto Dahlberg, Tampere 040 832 1343 Heikki Haavikko, Lappi 0400 694 003 Pirkko Hassinen, Espoo 040 543 2405 Arto Helander, Varikon vanhat 040 593 2707 Jouni Huovinen, Kajaani 040 506 0790 Lauri Jurvala, Helsinki 0400 151 384 Esko Karri, Seinäjoki 0400 667 383 Viljami Kulju, Oulu 040 772 4456 Antti Lehmus, Posti 0400 691 735 Hannu Nirhola, Helsinki 0400 688 002 Asko Saviaho, Posti 0400 503 330 Seppo Vanhanen, Itä-Suomi 050 347 7230 Raimo Väänänen, Oulu 040 590 4654 Lisätietoja: Seppo Vanhanen, 050 347 7230 Kurjenkatu 5, 80160 Joensuu Linja-autokuljetukset: Kokkola-Vaasa-Seinäjoki-Tampere-Helsinki Rovaniemi-Oulu-Jyväskylä-Helsinki Nurmes-Joensuu-Lappeenranta-Kouvola-Helsinki Kuljetukset myös Tukholmassa järjestetty. Postin biljardimestaruuskilpailut Aika: 5.11.2016 Paikka: Galaxie center, Tampere, Rautatienkatu 27 Pelimuotona 9-pallo. Pelit alkavat noin klo 11.30. Osallistumismaksu 5 € pelaaja. Ilmoittautumiset sähkö postilla 28.10 mennessä isto.kuusisto@posti.com tai tero.kelkka@posti.com Lisätietoja: Tero Kelkka 040-5589652 Isto Kuusisto 040-8229515 PAUn Pääkaupunkiseudun toimihenkilöt tiedottaa: Sääntömääräinen syyskokous Aika: 22.10.2016 klo 12 Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Kokouksessa valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta. Lisäksi hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2017. Ruokailun järjestämiseksi ilmoittaudu viimeistään 6.10.2016 Laura Meriläiselle laura.merilainen@posti.com Tule mukaan vaikuttamaan osastosi toimintaan! PAUn Hämeen-Uudenmaan osasto tiedottaa: Sääntömääräinen syyskokous Aika: 12.11.2016 klo 10.30 alkaen Paikka: Viking XPRS, lähtö Katajanokan terminaalista Käsitellään sääntömääräiset ja muut kokoukselle esitetyt asiat, kevätkokouksesta siirretty tilinpäätös ja vastuuvapaudesta päättäminen. Lisäksi valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet. Ilmoittautumiset 9.10.2016 mennessä Markku Jalava: markku.jalava@posti.com tai 0400 288 222 KOKOUSKUTSUT n dimestaruuskilpa 016 Reitti_7_2016.indd 36 26.9.2016 14.27
37 2016 V alamon munkkiluostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus. Meitä matkalaisia oli 48 ja otimme kaksi eri ryhmää. Toinen tutustui oppaan johdolla pääkirkkoon ja toinen isä Andreaksen johdolla viinin ja viskin valmistukseen. Isä Andreas lähti Turusta 23 vuotta sitten luostariin. Ensin hän toimi luostarin taloudenhoitajana ja siirtyi sen jälkeen viinin valmistukseen. Viskin valmistus alkoi syksyllä 2014. Luostariviskiä tehdään yhdessä Hermannin viinitilan kanssa. Valamon viskitislaamon investointi maksoi miljoona euroa. Kirkkoviini menee seurakuntien käyttöön. Viinituvassa saimme Lähes 50 Turun Postisenioria osallistui Valamon ja Kuopion reissulle. Kuvassa osa senioreista Isä Andreaksen kanssa. Turun Posti-Seniorit syysmatkalla Valamossa ja Kuopiossa Syysmatka suuntautui 25–26.8 Valamon luostariin ja Kuopioon. maistaa kahta eri marjaviinilaatua sekä viskiä. Monet ostivat hienosta myymälästä hyviä marjaviinejä sekä kaikenlaisia luostariin viittaavia tuotteita. Ravintola Trapesan lounas oli hyvä. Ei ihme, että Valamon luostarissa käy yli satatuhatta matkailijaa vuosittain. Valamosta siirryimme Kuopioon, remontoituun Cumulus-hotelliin. Perjantaiaamu valkeni aurinkoisena ja aamiaisen jälkeen ryhmä käveli torille. Torilla oli elonkorjuutapahtuma, joten siellä riitti vilskettä. Turkulaisena täytyy tunnustaa, että Kuopion tori on elävämpi ja siistimpi kuin Turun tori. Kauppahalli piti myös katsastaa. Osa ryhmästä kävi satamassa, eräät olivat käyneet siellä jo edellisenä iltana. Huoneen luovuttamisen jälkeen lähdimme ylös Puijolle ja söimme lounaan Puijon Majalla. Vatsat kylläisinä aloitimme kotimatkan Turkuun, jonne saavuimme illan hämärtyessä. Oli turvallista istua bussissa, kun ratissa istui oma kuskimme, Nukin Simo. Turun Posti-Seniorit on yksi virkeimmistä Postin eläkeläisryhmistä. Senioreilla on hyvä yhteydenpito ammattiosastoomme, jolta saamme avustusta matkoihimme. TEKSTI PERTTI SIIKA KUVA REINO INTOVUORI Reitti_7_2016.indd 37 26.9.2016 14.27
38 2016 P ostin valtakunnallisena pääluottamusmiehenä pitkään toiminut Lindegren menehtyi pitkällisen sairauden murtamana Kangasalla 26.7.2016. Hän oli syntynyt 4.12.1936 Tampereella. Isä-Elmarin ja veljensä Erkin jälkiä seuraten Matti aloitti Postin palveluksessa 1954 ja ennen siirtymistään postipiirin pääluottamusmieheksi 1972 hän toimi postivaihto-osastolla, joka olikin yksi Matin ”oppikouluista” tuleviin tehtäviin. Sen työporukkaan kuului useita vahvoja ammattiyhdistysvaikuttajia. Vuoden 1973 liittokokouksessa hänet valittiin postimiesten valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi. Jakelun valtakunnallisena pääluottamusmiehenä hän oli vuodesta 1990 alkaen. PT:n eläkesäätiön hallituksen jäsen Lindegren oli vuodesta 1994 vuoteen 1997, jolloin hän jäi eläkkeelle. Lindegren oli vahvasti ja voimakkaasti mukana niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla edunvalvontatehtävissä muun muassa Postiliiton Tampereen osaston puheenjohtajana ja sen edustajana liittokokouksissa . Postiliiton liittovaltuuston jäsen hän oli vuosina 1966–1969. Hänen puheenjohtajakautensa osuivat Rautatienkadulle rakennettavan ja valmistuneen uuden postitalon suunnitteluvaiheisiin. Hänen mielestään ammattitaidotonta ison yrityksen johtamista oli, ettei henkilökunnan mielipiteitä tilaratkaisuissa kysytty eikä henkilöstön edustusta kutsuttu edes talon vihkiäisjuhlaan. Näitä laineita tasoiteltiin sitten aina eduskuntatasolla saakka. Matti Lindegrenin muistolle Lindegren oli valtakunnallisella tasolla Postin ammattiyhdistyspioneerien joukossa. Hän herätti kentällä ihastusta, vihastusta ja kaiketi vähän kauhuakin työnantajan keskuudessa. Näin joskus myös omien joukossa. Tampereen osaston kokouksissa hänen puheenvuoroilleen nyökyteltiin hyväksyvästi, joskus jopa taputettiin. Monet kuulijat putosivat kuitenkin kärryiltä heti alkumetreillä. Tajuttiin toki, että Matti tietää mitä puhuu, mutta voisikohan hänelle mennä puhumaan omista murheistaan? On se niin viisas, että etten mää kehtaa, ajateltiin. Se oli väärä tulkinta: hänen työhuoneensa ovet olivat tasapuolisesti avoinna kaikille. Hän tiesi Postin organisaatiosta, luottamusmiesjärjestelmästä ja luottamusmiesten mahdollisuuksista vaikuttaa kaiken tarvittavan. Hän oli kiistatta tämän alan älykkö reaalielämän esimerkkeineen ja visioineen. Matti oli myös muun muassa rakentamassa ja uudistamassa silloista jakelun mittajärjestelmää, työn vaativuustasoon perustuvaa palkkausta sekä vetämässä jakajien uutta työvaateprojektia. Vuoden 1966 liittokokouksessa Matille ja toiselle Matille (Kuhlberg) valaistui liiton ja sen osastojen toimintamalli ja varsinkin tapa, jolla silloinen liiton puheenjohtaja Paavo Markkola suvereenisti hallitsi Postimies-lehden kautta jäsenkenttää. Tästä syntyi ajatus tiedotustoiminnan organisoinnista oman jäsenkunnan keskuudessa. Ensimmäinen Tammer-Posti ilmestyi vuonna 1967 jatkaen ilmestymistään edelleen 2000-luvulla. Harva tiesi, että Matti oli nuoruusvuosinaan kansallisen tason pyöräilijä Tampereen Pyörä-Pojissa. Myöhemmin työn vastapainona oli trap-ammunta kangasalalaisessa Kymppi-64 ampumaseurassa, jonka puheenjohtajana hän oli vuosina 1985–1987. Pirkanmaan osaston aikansa voimakolmikko Lindegren, Kuhlberg ja Jouko Toivonen ovat nyt poissa.Viimeisenä heistä oli Linkun vuoro. TEKSTI TUOMO KOIVISTO KIRJOITTAJA ON MATTI LINDEGRENIN TYÖTOVERI JA YSTÄVÄ Reitti_7_2016.indd 38 26.9.2016 15.07
39 2016 P ostiliiton entinen puheenjohtaja Ensio Rantanen menehtyi keuhkokuumeen jälkeisiin komplikaatioihin Espoossa 19.6.2016. Rantanen oli syntynyt Hyvinkäällä 28.4.1930. Ensio Rantanen aloitti postimiesuransa 15-vuotiaana Hyvinkäällä 1.1.1945. Postimiesliitto sai aktiivisen jäsenen Rantasesta jo varhain. Rantanen toimi Hyvinkään osaston puheenjohtajana ja luottamusmiehenä useita vuosia 1950-luvulla. Hän oli perustamassa Hyvinkäälle myös Kiinteistötyöntekijöiden liiton osastoa, oli sen puheenjohtajana, luottamusmiehenä ja liittokokousedustajana. Rantanen opiskeli 1950-luvun puolivälissä Ammattiyhdistysopiston pitkän kurssin ja sen jälkeen kansantaloutta, sosiaalipolitiikkaa, valtio-oppia ja suoEnsio Rantasen muistolle men kieltä Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Tampereella. Päätoimiset ay-tehtävät Ensio Rantanen aloitti vuonna 1960 keskusjärjestö VY:n (myöhemmin VTY) ensimmäisenä sihteerinä. Samalla hän toimi Vy tänään -lehden päätoimittajana ja toimitussihteerinä. Postiliiton palveluksessa Rantanen aloitti vuonna 1964 työaikaneuvottelijana ja Postimies-lehden toimitussihteerinä. Rantanen valittiin liiton puheenjohtajaksi vuoden 1977 liittokokouksessa. Liittoa vuodesta 1954 johtanut Paavo Markkola oli ilmoittanut hyvissä ajoin ennen kokousta, ettei asetu enää ehdolle. Rantanen voitti puheenjohtajaäänestyksessä tamperelaisen pääluottamusmies Matti Lindegrenin äänin 143– 103. Rantasen puheenjohtajuus päättyi kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua sairaseläkkeelle siirtymisen takia 1.4.1980. Ensio Rantasta pidettiin älykkäänä, es iintymiskykyisenä ja nopeasti asioihin reagoivana miehenä. Rantanen luki paljon, lähinnä proosaa ja kaunokirjallisuutta; Waltaria, Hemingwayta, Steinbeckia ja Dostojevskia. Rantasen joskus räiskyvääkin persoonaa tasoitti myös musiikki ja kuorolaulun harrastaminen. TEKSTI JUHA PÖYRY Liittoa 23-vuotta johtanut Paavo Markkola luovutti puheenjohtajuuden Ensio Rantaselle (oik.) vuoden 1977 liittokokouksessa. Reitti_7_2016.indd 39 26.9.2016 14.27
40 2016 Katso KUINKA VOIT VARAUTUA KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löytyy nyt yhdestä paikasta. henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Reitti_7_2016.indd 40 26.9.2016 14.27
41 2016 Muutoksia työttömyysturvaan vuoden 2017 alusta Hallitus on esittänyt työttömyysturvalakiin muutoksia, joita eduskunta ei ole tosin vielä vahvistanut. Ehdotuksen mukaan työttömyyspäivärahan enimmäiskesto lyhenisi 500 päivästä 400 päivään. Vastaisuudessa tämä 400 päivää olisi siis pääsääntö, johon tosin olisi kaksi poikkeusta. Ensinnäkin työttömyyspäivärahan enimmäiskesto olisi 300 päivää, jos työntekijällä olisi työssäoloa yhteensä enintään 3 vuotta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 17 vuotta. Työssäolo tarkoittaa työhistoriaa saman tai eri työnantajien palveluksessa. Jos työssäoloa on ehtinyt kertyä yli kolme vuotta, sovellettavaksi tulisi 400 päivän enimmäiskesto. Toinen poikkeus koskisi 58 vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Heillä enimmäiskesto olisi 500 päivää, jos hän on täyttänyt työttömyysturvalain mukaisen ”työssäoloehdon” 58 vuotta täytettyään. Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että työntekijän on pitänyt olla töissä 26 kalenteriviikkoa ennen työttömäksi jäämistä laissa säädetyn tarkastelujakson aikana. Hieman monimutkaiselta kuulostavaa sääntöä voi havainnollistaa esimerkillä: Pirjo on työskennellyt vuosia kokoaikaisena Postin palveluksessa. YT:n seurauksena hänen työsuhteensa irtisanottiin päättymään perjantaina 27.1.2017. Pirjo täyttää 58 vuotta 26.1.2017. Koska Pirjo täyttää työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään, Pirjolla työttömyyspäivärahan enimmäiskesto on 500 päivää. Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentämisen lisäksi hallitus on esittänyt, että työttömän omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään ja eräisiin korotusosiin ja korotettuihin ansio-osiin tehtäisiin heikennyksiä tai jopa poistettaisiin kokonaan. TEKSTI IIKKA AVELA LAKIMIES Moni nuori ei liity ensimmäisten työsuhteidensa aikana työttömyyskassaan, vaikka he voisivat jäsenenä saada ansiopäivärahaa. Jo 18 tunnin työ viikossa puolen vuoden ajan täyttää ansiopäivärahan työssäolovaatimuksen. Työttömyysvakuutus on nuorille erityisen tärkeä, sillä työttömyyden riski on nuorena korkea. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle jäävät useimmin pienituloiset ja epäsäännöllisissä työsuhteissa olevat nuoret. Suurin osa näistä nuorista täyttäisi ansiopäivärahan työssäolovaatimuksen ja voisi näin saada ansiopäivärahaa työttömyyden aikana. Työttömyyskassaan voi liittyä jo opiskellessa. Tällöin ansiopäivärahan työssäolovaatimus voi kertyä opintojen ohella esimerkiksi kesätai osa-aikatöissä. Jos nuori ei valmistuttuaan löydä heti työtä, hän saa kassan jäsenyyden ansiosta ansiopäivärahaa työttömyyden ajalta. Työttömyyskassojen jäsenmaksut määräytyvät alakohtaisen työttömyyden mukaan. Jäsenmaksu voi olla tasasuuruinen tai riippua tuloista. 2000 euroa kuukaudessa ansaitsevan vuosittainen jäsenmaksu kassassa on keskimäärin 115 euroa. TEKSTI ANNI ALAJA TYÖTTÖMYYSKASSOJEN YHTEISTYÖJÄRJESTÖ TYJ Työttömyyskassan jäsenyys on nuoren tärkein vakuutus Työttömyyskassa tiedottaa k ysymys Työsuhteeni loppuu joulukuussa. Koskevatko muutokset minua? VASTAUS: Työttömyyspäivärahan enimmäiskestoon kaavaillut muutokset koskisivat niitä henkilöitä, joiden päivärahakauden enimmäis aika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. Jos työttömyyspäivärahaa on siis alettu maksaa aikaisemmin, sovelletaan nykyisen lain mukaisia sääntöjä päivärahan enimmäiskestosta. Reitti_7_2016.indd 41 26.9.2016 14.27
42 2016 Työttömyyskassa tiedottaa 1 Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömänä päivänä . Tämä koskee sekä irtisanottuja että Uusi Polku-paketin vastaanottaneita. Myös osa-aikaistetuilla soviteltua päivärahaa hakevilla tulee olla työnhaku voimassa, jotta työttömyysetuutta voidaan maksaa. Työnhakijaksi ilmoittautumisen voit tehdä sähköisesti osoitteessa www.te-palvelut.fi . Asiointi tapahtuu verkkopankkitunnuksin tai sähköisellä henkilökortilla. 2 Täytä ansiopäivärahahakemus oltuasi työttömänä kaksi viikkoa. Hakemus täytetään takautuvasti ensimmäisellä kertaa kahden viikon ajalta ja jatkossa joko neljän viikon tai kuukauden jaksoissa . Huomioithan, että etuutta voi hakea enintään kolme kuukautta taannehtien, jotta hakemuksesi ei vanhene. 3 Liitä päivärahahakemuksen mukaan seuraavat liitteet • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomakorvaus ja -raha sekä mahdollinen muutosturva, Uusi Polku-korvaus tai muu erillinen kertakorvaus. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio muutosturvan maksumääräyksestä tai Uusi Polkusopimuksesta. • Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhem painrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivu toimisesta yritystoiminnasta. Jos jäät työttömäksi 4 Työttömyyden alkaessa saatat haluta tilata uuden verokortin ansiopäivärahaa varten. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena. Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi / verokortti. Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi. TYÖTTÖMYSKASSAN YHTEYSTIEDOT TYÖTTYYSKASSAN ASIOINTIAJAT • Ajalla 1.1. 30.4.2016 ja 1.9 31.12.2016 maanantaista perjantaihin klo 9?15 • Ajalla 1.5 31.8.2016 maanantaista torstaihin klo 9?15, perjantaisin klo 9?14.00 OSOITE Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS puh. (09) 6131 1780 Ajalla 1.1.?31.5.2016 ja 1.9.?31.12.2016 maanantaisin klo 13.00–15.00, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.00–11.00 sekä torstaisin klo 13.00–15.00, Ajalla 1.6.?31.8.2016 Puhelinpäivystys: tiistaisin klo 9.00–11.00 ja torstaisin klo 13.00–15.00, Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksupäivästä, kun maksu on tallennettu maksatusjärjestelmään. Telefaksi: (09) 6131 1789. Reitti_7_2016.indd 42 26.9.2016 14.27
43 2016 • PAU ry • MUUTOSILMOITUKSET PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi tai pau@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Päivi Vuovirta, 050 411 2195 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA Reitti-lehti ja kalenteri Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 61311 724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ........................................................... P./sähköp.os. ...................................................................................................................................... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa .................................... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn .......................................... eläkkeelle ............................................... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? ..................................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................. LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus ________________________________________________ Kiitos ilmoituksestasi! asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? .................................................................. tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI. Reitti_7_2016.indd 43 26.9.2016 14.27
PRO2 Timo Holmström Hangossa viihtyvä postinjakaja, joka toivoo vähemmän hosumista ja enemmän määräysvaltaa alueelle. Kuka olet Timo Holmström? Työskentelen postinjakajana Hangon jakelutoimipaikassa. Toimin myös työpaikkani luottamusmiehenä ja Tammisaari–Hanko -osaston puheenjohtajana. Olen tehnyt koko postiurani täällä Hangossa ja toiminut myös lähtevässä kirjeessä ja sisämiestehtävissä. Edunvalvontaa olen hoitanut yli 30 vuotta. Miksi lähdit edunvalvojaksi? Reima Turkki houkutteli minut aikoinaan mukaan. Pidän tärkeänä, että työpaikalta löytyy aina joku, joka edustaa työntekijöitä. Olen saanut vuosikymmenien aikana edunvalvonnalta paljon; uusia ystäviä ja tukea aina tarvittaessa niin liiton toimistosta kuin pääluottamusmieheltäkin. Myös liiton kursseja on tullut käytyä. Mikä edunvalvonnassa on haasteellisinta juuri nyt? Jatkuva kiristäminen, vähemmällä porukalla yritetään selvitä. Toiminta on liikaa ylhäältä ohjattua. Pääkaupunkiseudulta ohjaillaan liikaa alueiden toimintaa. Pitäisi muistaa, että Länsi-Uusimaa on kuitenkin alueena aivan eri juttu. Keskustelua ja suunnittelua täytyisi olla enemmän. Nykyisin hosutaan liikaa sinne tänne. Meidän esimiehellä ja aluepäälliköllä on niin valtava alue, että heilläkään ei ole riittävästi aikaa. Millainen on hyvä luottamusmies? Ennen kaikkea hyvä kuuntelija. Porukan eli meidän kaikkien etuja pitää tietysti ajaa ja puolustaa. Millaisena näet Postin tulevaisuuden? Mahdollisuuksia on, mutta Postin pitäisi muistaa satsata ennen kaikkea perustehtävän hoitamiseen, laatuun ja logistiikkaan. Asiakkaiden täytyy saada sitä, mistä he maksavat. Jos palvelu on hyvää, niin kyllä ihmiset haluavat käyttää Postin palveluita jatkossakin. Missä on menty pieleen? Esimerkiksi terminaaliuudistuksessa, laatikkoryhmittelyissä ja jakeluaikojen muuttamisessa. Teemme hallaa vain itsellemme, jos päivän lehti jaetaan viiden jälkeen illalla. Monet asiakkaat täällä Hangossakin ovat tilanneet muiden alueiden lehtiä ja haluavat sen ajoissa. Jos jakelu ei toimi, koko Postin maine kärsii. Mitä harrastat? Omakotitalossa ja pihassa riittää hommia. Tykkään myös ulkoilla paljon. Mikä Hangossa on parasta? Hanko on kaunis kaupunki meren äärellä ja täällä on luonto lähellä. Hangossa satsataan matkailuun ja kesätapahtumiin paljon. Tämä on vähän kuin etelässä asuisi. Mistä haaveilet? Mitäs sitä kuuta taivaalta hakemaan, kun tyytyy vähään. Terveys on tietysti tärkeintä. Oletko perheellinen? Omaa perhettä ei ole, mutta minulla asuu veli Ruotsissa. Hänen kaksi poikaansa ovat myös läheisiä. Mottosi? Muutos on myös mahdollisuus. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Reitti_7_2016.indd 44 26.9.2016 14.27