• TEHOA IHMISKONEESEEN 18 • PEREHDYTYS JA TYÖNOPASTUS 23 • MITÄ JAAT, SITÄ SAAT 26 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 8 | 2020 Vuokratyöntekijä Heidi Helander Reitti Harkitsetko Uutt a polkua? haluaa samasta työstä samaa palkkaa 9 Samat työehdot kaikille! 13 14 Reitti_8_2020.indd 1 Reitti_8_2020.indd 1 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 2 Reitti 8 | 2020 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 15 150 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reitt iin ilmestyy 1 7.1. 28.1. 2 16.2. 11.3. 3 22.3. 15.4. 4 24.5. 17.6. 5 26.7. 19.8. 6 30.8. 23.9. 7 4.10. 28.10. 8 29.11. 22.12. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Kahden kerroksen väkeä 10 Osa-aikaisen tuntipalkkaisen vuosilomapalkka 11 Puheenjohtajalta 12 Oikeutta vuokratyö-ja alihankintayritysten työntekijöille 14 Uuteen polkuun? 16 EIT käsittelee vuokratyöntekijöiden perehdyttämistä 18 Tehoa ihmiskoneeseen 20 Vuosilomapäivien laskentasääntöön muutos 22 Ay-majakka: Marko Koivumäki 23 Työsuojelun perusteet: Perehdytys ja työnopastus 24 Liittovaltuusto: Halvalla ei saa hyvää 25 Suomalaiset haluavat, että työehdoista sovitaan liittojen kesken 26 Sana on vapaa: Mitä jaat, sitä saat 27 Työttömällä oikeus terveystarkastukseen 28 Kysyvälle vastataan 30 Ristikko 31 Kolumni: Joni Eriksson 32 Menoon mukaan 33 Joulupakina: Sevettijärvelle-pikana 34 På svenska 35 In English 36 Työhyvinvointisäätiön toimintaa 2021 37 Kirja: Entinen ryöstäjä muistelee 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset Hyvää joulua ja onnellista uutt a vuott a! t. PAUn toimisto 24 18 muutos a Reitti_8_2020.indd 2 Reitti_8_2020.indd 2 9.12.2020 14.26 9.12.2020 14.26
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Heikomman puolella P au käynnistää tammikuussa kampanjan vuokratyöntekijöiden ja alihankintayritysten työntekijöiden työehtojen puolesta. Kiinnitämme entistä enemmän huomiota kaikkien postialan työntekijöiden järjestäytymiseen riippumatta siitä, työskentelevätkö he Postissa, vuokratyöfi rmassa tai alihankkijalla. Kaikkien työntekijöiden etu on, että alalla maksetaan samaa palkkaa ja noudatetaan samoja työehtoja. Työntekijöiden yhdenvertaisuus on myös työnantajien etu, kun kilpailijat eivät pääse hyötymään heikommista työehdoista. Tämä on vain hurskas toive, voisi joku ajatella. Helppoa vuokratyöntekijöiden ja alihankintayritysten työntekijöiden järjestäminen PAUn jäseniksi ei tietenkään ole, mutta viime kädessä täysin välttämätöntä. Tällä hetkellä tilanne, jossa työpaikoilla tehdään rinta rinnan samaa työtä eri palkalla ja työehdoilla on yksinkertaisesti epäoikeudenmukaista ja väärin. Mikäli hyväksymme vuokratyöntekijöiden ja alihankintayritysten työntekijöiden eriarvoisen kohtelun, huomaamme pian, että yhä suurempi osa työstä siirretään heikompien työehtojen piiriin. Tämän lehden sivuilla 13-14 on lueteltu kahden työehtosopimuksen erot, joista käy selväksi, kuinka kannattavaa vuokratyöfi rmoille ja alihankkijoille on käyttää alan heikompaa työehtosopimusta. Tämä voidaan lopulta estää vain yhdellä tavalla, eli järjestäytymällä. Neuvotteluvoima syntyy siitä, että työntekijät liittyvät siihen ammattiliittoon, jonka neuvottelemaa työehtosopimusta he haluavat työhönsä sovellettavan. Eli kun vuokratyöntekijät ja alihankintayritysten työntekijät ovat liittyneet PAUn jäseniksi, syntyy liitolle neuvotteluvoima ja mandaatti painostaa työnantajia noudattamaan alan parempia työehtoja. Työntekijöiden eriarvoisuus työpaikoilla ei synny pelkästään palkasta ja työehdoista. Myös muut postilaisten edut jäävät vuokratyöntekijöiltä saamatta; muun muassa Postin erinomainen työterveyshuolto, kiitospalkkiot sekä kulttuurija liikuntaharrastusten tuki (Eazybreak). Kaikesta tästä eriarvoisuudesta ja yhdenvertaisuuden puutteesta voit lukea lisää sivulta 6, jossa nuoret vuokratyöntekijät Veeti Kilpi ja Heidi Helander kertovat kokemuksistaan. He tekevät työnsä hyvin ja sitoutuneesti ja ansaitsevat kollegoidensa tavoin parempaa. Vaatimus tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta on täysin perusteltua. Mutta mitä voimme tehdä? Palataan siihen järjestäytymiseen. Tämän lehden välistä löydät esitteen, jonka voit antaa työpaikkasi vuokratai alihankintayrityksen työntekijälle ja kertoa PAUn jäsenyydestä. Vaadimme alan yrityksiä noudattamaan vähintään alan yleissitovan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen tasoisia työsuhteen ehtoja. Tehdään tämä yhdessä. Yhdessä olemme vahvempia. JUHA PÖYRY Reitti_8_2020.indd 3 Reitti_8_2020.indd 3 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Liiton apurahat jaett u PAUn rahaston hoitokunta päätti 3.11. jakaa vuoden 2021 apurahat Tuomo Heinävaaralle (piirustus), Jukka Pesulle (klarinettiopinnot) ja Kaisu Sillanpäälle (öljyvärimaalaus). Apurahojen suuruus on 400 euroa. Vuoden 2022 apurahojen hakuajasta tiedotetaan ensi kesänä PAUn verkkosivuilla ja Reitti-lehdessä. Jäsennumerot muutt uvat PAUn jäsennumerot muutetaan 28.-30.12. välisenä aikana. Nykyisten jäsennumerojen ensimmäinen numero kaksi (2) korvataan numerolla seitsemän (7). Muutos jäsennumerossa kannattaa huomioida kirjauduttaessa liiton verkkosivuilla sähköiseen jäsenpalveluun ja jäsensivuille. Eli kun kirjaudut palveluihin, korvaa jäsennumerosi ensimmäinen numero kaksi numerolla seitsemän. Nykyiset jäsenkortit toimivat jäsennumeron muutoksesta huolimatta normaalisti. Jäsenkortti on voimassa 31.12.2021 saakka. Uudet kortit postitetaan jäsenille ensi vuoden loppupuolella. Jäsennumeron muutoksen taustalla on Postija logistiikka-alan työttömyyskassan sulautuminen Kuljetusalan työttömyyskassaan. Satu Ollikainen Postin hallitukseen Posti Group Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous valitsi kokouksessaan 16.11.2020 Satu Ollikaisen henkilöstöedustajaksi Postin hallitukseen seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen jatkuvaksi kokeiluajaksi. Ollikainen työskentelee Postin valtakunnallisena pääluottamusmiehenä vastuualueenaan erimielisyyksien käsittely ja tes:n soveltamismenettely. Ollikainen aloitti Postin palveluksessa vakituisena työntekijänä Espoon Kivenlahden jakelussa vuonna 1998. Hänet valittiin 2000-luvun alussa toimipaikan luottamusmieheksi, alueluottamusmieheksi 2004 ja pääluottamusmieheksi 2007. Valtakunnallisena pääluottamusmiehenä Ollikainen on toiminut vuodesta 2018 lähtien. Satu Ollikainen on myös PAUn 1. varapuheenjohtaja ja Helsingin osaston puheenjohtaja. k u v a : L e e n a K o sk e la Reitti_8_2020.indd 4 Reitti_8_2020.indd 4 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 5 Informaatiologistiikka-alan edunvalvontaorganisaatiosta sopimus Sopimus Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen uudesta edunvalvontaorganisaatiosta astui voimaan 1.12. Sopimus on voimassa kolmen kuukauden irtisanomisajalla toistaiseksi ja sitä sovelletaan Posti Group Oyj:ssä, Posti Oy:ssä, Posti Messaging Oy:ssä ja Posti Kiinteistöt Oy:ssä. Yhtiöissä on yksi yhteinen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sekä palkkahallinnossa yksi luottamusmies. Pääluottamusmies on kokonaan vapautettu työtehtävistä. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja palkkiot määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti. Pääluottamusmies Ossi Lillomäki jäi 1.12. eläkkeelle. Yhtiöiden pääluottamusmiehenä jatkaa toistaiseksi Hannu Lahdenperä, työsuojeluvaltuutettuna Päivi Holpainen ja Turun yksikön palkkahallinnon luottamusmiehenä Mirka Lehmus. Jotta kotiapulaisten ei tarvitsisi olla töissä vuoden jokaisena päivänä. Reilua joulua! Joulunakin tuemme työntekijöiden ihmisoikeuksia maailmalla lahjoittam alla SASK ille. Kiljava kurssitt aa taloudenhoidosta Kiljavan opistolla Nurmijärvellä järjestetään Taloudenhoitajien peruskurssi 25.-29.1.2021. Kurssi antaa perusvalmiudet ammattiosaston kirjanpidon hoitoon. Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille, toimikunnan jäsenille ja muille järjestötaloudenhoidon perusteista kiinnostuneille. Arkipäivänä pidettävälle kurssille työnantaja voi myöntää palkatonta vapaata. Työnantaja ei maksa palkkaa kurssin ajalta, mutta PAU maksaa viikon ajalta kurssistipendin 390,13 €. Liitto maksaa myös osallistujien majoitukset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Viimeinen hakupäivä on 8.1.2021. Kurssille ilmoittaudutaan kirjautumalla PAUn jäsenpalveluun osoitteessa www.pau.fi . PAU on tänäkin jouluna mukana SASKin Reilua joulua-keräyksessä. Keräyksen varat käytetään maailman kotiapulaisten ja heidän perheidensä tukemiseen. Maailmanlaajuinen koronapandemia on lisännyt tyött ömyytt ä myös Mosambikissa, jossa monen kotiapulaisen puoliso on menett änyt työnsä ja perheet ovat entistä riippuvaisempia kotiapulaisena työskentelevän puolison palkasta. Kotiapulaisten palkka on pieni: 1500–5000 meticalia. Euroiksi muutett una 18-60 euroa kuukaudessa Vuonna 2019 SASKin joulukampanjaan osallistui 30 eri ammatt ijärjestöä ja yksityisiä lahjoitt ajia. Tutustu SASKin toimintaan ja lahjoita osoitt eessa www.sask.? . PAU mukana SASKin Reilua joulua-keräyksessä Reitti_8_2020.indd 5 Reitti_8_2020.indd 5 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 6 Työnkuva Kahden kerrok s Veeti Kilpi huomasi viime syksynä Duunitorilla ilmoituksen, jossa Kuopion postikeskukseen haett iin SOL Logistiikkapalveluiden kautt a työntekijöitä. Paikka pokissa aukesi saman tien. Pian Kilpi huomasi, ett ä työpaikalla noudatetaan vuokratyöntekijöihin erilaisia työehtoja. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA VANNI KILPI Reitti 6 Reitti_8_2020.indd 6 Reitti_8_2020.indd 6 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 7 k sen väkeä -T ulin Postiin viime vuonna marraskuun alussa töihin juuri ennen lakkoa. Olisko ollut Duunitori tai vastaava mistä töitä katselin. Sollin kautta haettiin työntekijöitä ja sehän nappasi heti. Olin iloinen, että sain töitä, Kilpi muistelee. Kilpi liittyi saman tien PAUn jäseneksi ja huomasi pian olevansa lakossa. Kahden ja puolen viikon työtaistelu päättyi työntekijöiden voittoon ja postilaisten työehtoshoppailu estettiin. Vuokratyöntekijöiden tilanne ei kuitenkaan muuttunut. Tilanne oli silloin hämmentävä, kun uutisissakin sanottiin, että pakettilajittelijat pääsevät paremmalle sopimukselle. Kun menin takaisin töihin ja sain ensimmäisen palkkanauhan, niin palkka olikin yhtä huono kuin ennen. Se aiheutti vähän hämmennystä. Veeti Kilpi tekee Kuopion postikeskuksessa SOL Logistiikkapalvelut Oy:n palkkalistoilla ilta-, yöja aamuvuoroja. Teen töitä raskaalla postilla, lajittelen paketteja ja olen syötössä. Viimeiset kolme kuukautta olen ollut pääasiassa erityistehtävissä ja vaikeasti käsiteltävissä lähetyksissä. Työni teen samaan tapaan kuin postilaisetkin Postin työvaatteissa. SOL Logistiikkapalveluiden työntekijöiden osuus Kuopion pokissa on tällä hetkellä kevyellä ja raskaalla puolella 6070 työntekijän luokkaa. Jakelussa vuokratyöntekijöitä on vielä lisää. Työntekijöitä täytyy perehdyttää jatkuvasti, koska ne vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Arvioisin, että yhden sollilaisen ura pokissa on keskimäärin kolmisen kuukautta. Kausityöntekijänä yli vuoden Kilvellä on SOL Logistiikkapalveluihin määräaikainen työsopimus, jossa määräaikaisuuden peruste on kausityöntekijä. Määräajan päättymispäivämäärää työsopimuksessa ei ole määritelty. Sopimuksessa tuntipalkka on 8,90 € ja noudatettava työehtosopimus Teollisuusliiton ja Medialiiton jakelua koskeva tes. Viime vuodenvaihteessa palkka nousi 10 euroon tunti, nyt palkka on 10,80 €. Työaika vaihtelee 4-7,5 tunnin välillä. Työvuoroista sovitaan suullisesti tai kirjallisesti Contactor-järjestelmän kautta. Ne tulevat tekstiviestillä kahden viikon ajalle ja näkyviin myös Sollin omaan sovellukseen, josta ne on helppo katsoa. Työvuorot pitää kuitenkin tarkistaa vielä pokin työvuorolistoista, koska sovelluksessa saattaa olla joskus jotain häikkää. Kilpi on tehnyt töitä pokissa keskeytyksettä yli vuoden. Käytännössä ihan niin kuin olisin Postilla osarina. Tosin meillä voi olla putkeen vaikka neljä viikkoa kokoaikaisen työvuoroja, kun postissa osarin pitää sopia etukäteen, tekeekö esim. 25 tuntisen sopimuksen päälle lisätyötä. Teen joskus myös lauantain työvuoroja, viikosta 48 työvuoroja on myös sunnuntaisin. Yleissitovan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan Kilven tuntipalkka olisi 11,49 euroa, mutta nyt toisella työehtosopimuksella 69 senttiä pienempi. Vielä suurempi ero tulee kuitenkin työehdoissa. Olen itse asiassa listannut työsuhteen ehtoja, jotka meillä SOL Logistiikkapalveluissa on toisin: huonompi lähtöpalkka, ei iltalisää, ei lauantailisää, ei lisätyörahaa, yölisä vain 80 senttiä, mikä Postilla on 30 %, ei hälytysrahaa. Perehdytysrahaakaan ei makseta, vaikka sellainen Jakelun työehtosopimuksestakin löytyy. Myös kaikki henkilökuntaedut, muun muassa kulttuurija liikuntaharrastusten tuki (Eazybreak) ja Postin työterveyshuolto jää meiltä saamatta. Lisäksi siinä missä tietyt pyhät ovat postilaisille vapaaehtoisia ylityönä merkittyjä työpäiviä, voivat ne vuokratyöntekijöille olla normivuoroja paljon pienemmällä palkalla. Esimerkiksi tämän vuoden juhannusaatto oli postilaisille ylityötä, eli lisää liksaa ja sai valita, tekikö vai ei. Se sattui myös lauantaille, eli postilaisena sai lauantailisän, ylityölisän sekä pyhälisän, sollilaisena vain pyhälisän, eikä valinnanvaraa ollut tekikö vuoroa vai ei. Oikeutt a vuokratyöja alihankintatyöntekijöille! Lue lisää s. 13 Reitti 7 Reitti_8_2020.indd 7 Reitti_8_2020.indd 7 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 8 Työnkuva Kuopion postikeskuksessa seurataan tarkasti myös työtapaturmia, joissa ei huomioida kuitenkaan vuokratyöntekijöitä. Työpaikan työtapaturmalaskuri nollaantuu aina, kun työpaikalla tapahtuu sairaslomaan johtava työtapaturma. Sollilaisten työtapaturmat ei kuitenkaan tilastoja nollaa. Epäoikeudenmukaisuuden tunne päällimmäisenä Postissa työntekijöitä kohdellaan siis eri tavalla riippuen siitä mitä työehtosopimusta noudatetaan. Miltä siis tuntuu, kun vieressä oleva työntekijä tekee tismalleen samaa työtä täysin eri työehdoilla ja palkalla? Kyllähän tämä herättää paljon kysymyksiä, että mitä tässä on taustalla. Mielestäni en tee kuitenkaan huonoa työtä. Teen aina parhaani, eikö sitä arvosteta? Se on vähän ärsyttävää. Epäoikeudenmukaisuuden tunne on ehkä se päällimmäinen. Sollin työntekijöiden keskuudessa tilanne herättää välillä kiivastakin keskustelua. Kilpi haluaisi tilanteeseen jonkin näköisen kompromissin. Paras ratkaisu mielestäni olisi se, että jos tällaista Sollin palvelua ja eri työehtosopimusta käytetään, niin siihen olisi vaikka joku 2-3 kuukauden koeaika, jonka jälkeen siirryttäisiin postin sopimukseen. Tietysti ideaalitilanne olisi se, että käytettäisiin heti oikeaa työehtosopimusta, koska onhan se kuitenkin täysin väärin, että sitä kierretään. Itse työssä Veeti Kilvellä ei ole mitään ongelmia. Mies tykkää työstään ja aikoo jatkaa Postilla. Jos unohdetaan kaikki työehtokikkailu ja muu, niin kyllähän itse duuni on ihan mukavaa. Koen, että olen siinä ihan hyvä ja meillä on pokissa hyvä porukka. Minkään muun kanssa ei ole ongelmaa, kuin se että tunnen olevani toisen luokan kansalainen, kun olen siellä töissä. Se on se epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Sen kun saisi pois, niin Postihan olisi ihan helkkarin hyvä paikka olla töissä. Reitti_8_2020.indd 8 Reitti_8_2020.indd 8 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 9 Heidi Helanderin työ pysyi samana, mutt a palkka laski Heidi Helander meni kesätöihin Varkauden postiin kolme vuott a sitt en. Alussa työnantaja oli Posti, joka vaihtui pian SOL Logistiikkapalveluun. Työ ei muutt unut, mutt a työehdot heikkenivät. Aloitin Postin kesätyöntekijänä vuonna 2017. Tein monipuolisesti kaikkia töitä. Olin lajittelussa, kärryja autoreiteillä. Puolen vuoden jälkeen minulta kysyttiin, haluanko siirtyä SOL Logistiikkapalveluihin, koska Postin kirjoilla minua ei pystytty enää pitämään. Se oli sitten valinnan paikka, muistelee Helander. Palkkaa ei tuossa vaiheessa vielä pudotettu, mutta muita työehtoja kyllä. Syynä oli työehtosopimuksen vaihtuminen Teollisuusliiton ja Medialiiton Jakajia koskevaan työehtosopimukseen. Pian palkkakin putosi reippaasti, kun Helander muutti elokuussa 2019 Lahteen ja aloitti työt kauppakeskus Valon yhteydessä olevassa jakelutoimipaikassa. Varkaudessa minulle maksettiin 12,50 euroa/tunti, täällä 9,58 euroa. Silloin ei ollut muutakaan työtä tarjolla ja jollainhan ihmisen on elettävä. Sollin mukaan palkka nousee jakelutessin mukaan viiden vuoden kuluttua, mutta aika jännää kyllä, miten palkka voi Postissa olla kaupunkikohtainen. Heidi Helanderilla on SOL Logistiikkapalveluissa 0-tuntisopimus, jolla hän on jakanut postia Lahden keskustassa ja Saksalan teollisuusalueella. Jos työtarjousta ei pysty ottamaan aina vastaan, se vaikuttaa töiden saamiseen myös jatkossa. Keikat ovat vaihdelleet yhdestä päivästä kahteen viikkoon. Pidemmät pätkät ovat olleet syyslomalla ja jouluna. Onhan se jännää miten samasta työstä ei makseta samaa palkkaa. Musta se on ihan naurettavaa. Ihan oikeesti. Olen sitä Sollilta monta kertaa kysynyt, mutta sieltä on vain vastattu, että palkka nousee sitten viiden vuoden kuluttua. Onneksi Helanderin toimeentulo ja tulevaisuus ei ole kiinni pelkästään Postista ja Sollista. Olen nuorisoja vapaa-ajan ohjaaja ja opiskelen parhaillaan ammattikorkeassa yhteisöpedagogiksi. Elokuusta lähtien olen toiminut määräaikaisella sopimuksella Vääksyn yhteiskoulussa koulunkäynninohjaajana. Seuraavaksi Helander tekee Postissa keikkaa taas jouluna, mutta pienemmällä palkalla ja huonommilla työehdoilla kuin työkaverit. Postin tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma 2019-2020 alkaa lauseella ”Posti on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työpaikka. Meillä on 0-toleranssi kaikenlaiseen syrjintään tai epätasa-arvoiseen kohteluun liitt yen”. Tämä ei pidä paikkaansa. Reilu vuosi sitt en päätt yneellä postilakolla työntekijät vastustivat onnistuneesti Postin työehtoshoppailua, joka olisi toteutuessaan romutt anut työntekijöiden toimeentulon ja työehdot. Varsinainen ongelma eli työehtoshoppailu kuitenkin jatkuu. Postin Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei toteudu Kommentt i vuokratyöntekijöihin ja alihankkijoihin noudatetaan Jakelun työehtosopimusta, joka on niin palkkojen kuin muidenkin työehtojen osalta huomatt avasti heikompi kuin PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus. Postissa työntekijät tekevät siis vierekkäin samaa työtä eri palkalla ja työehdoilla. Tämä on väärin. Vuokratyöntekijöiden ja alihankkijoiden kohtelu on syrjivää ja epäoikeudenmukaista ja vastoin Postin omia eett isiä ohjeita. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY 9 Reitti_8_2020.indd 9 Reitti_8_2020.indd 9 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 10 TEKSTI JUSSI SAARIKETO, liitt osihteeri KUVA LUKANS BALZEK / UNSPLASH Osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkkaan parannusta Työehtosopimusosapuolet työnantajaliitt o Palta ja ammatt iliitt o PAU ovat sopineet tarkentavan tulkintaohjeen osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle työntekijälle. Työnantajaliitto Palta ja ammattiliitto PAU ovat sopineet tarkentavan tulkintaohjeen, mitä työehtosopimukseen perustuvia palkkoja, palkanosia tai korvauksia lasketaan mukaan laskettaessa prosentuaalista vuosilomapalkkaa osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle työntekijälle. Tarkennukset koskevat Viestinvälitysja logistiikka-alan, Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevaa työehtosopimusta. Parannusta vuosilomapalkkaan tulee käytännössä ns. lyhytlomalaiselle osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle. Osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka paranee vuodesta 2021 alkaen niillä henkilöillä, joille kertyy vuosityöajan lyhennystä. Asia sai alkunsa, kun yksi luottamusmies alkoi tutkimaan tarkemmin vuosilomapalkan muodostumista työpaikalla. Jatkossa joustovapaaksi vaihdettu työehtosopimuksen mukainen vuosityöajan lyhennys huomioidaan sen lomanmääräytymisvuoden vuosilomapalkassa, jolloin vuosityöajan lyhennys on siirretty joustovapaaseen. Vuosilomapalkan perusteena (josta lasketaan prosentuaalinen vuosilomapalkka) olevaan työssäoloajan palkkaan lisätään joustovapaaseen siirretyn työajanlyhennyksen ajalta maksettava palkka, joka lasketaan siirtohetken mukaisella yksinkertaisella tuntipalkalla. Joustovapaaksi vaihdettu vuosityöajan lyhennys huomioidaan vuosilomapalkassa 1.4.2020 – 31.3.2021 lomanmääräytymisvuodesta lukien. Tämä toteutuu siten käytännössä ensimmäisen kerran helmikuussa 2021. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2020 – 31.3.2021 vuosilomapalkassa huomioidaan vuonna 2020 kertynyt joustovapaaksi vaihdettu vuosityöajan lyhennys. Tätä aiemmin joustovapaaksi vaihdettuja vuosityöajan lyhennyksiä ei huomioida vuosilomapalkassa. Vuosilomista ja vuosilomapalkan muodostumisesta on kirjotettu tarkemmin Reitti-lehdessä 4/2020 sivuilla 18-19 (voit lukea lehden osoitteessa www.lehtiluukku.fi /lehti/reitti). Samalla osapuolet vahvistivat yhteiseksi tulkinnakseen, että työehtosopimukseen perustuvia lomarahoja, arkipyhäkorvauksia tai lisätyökorvauksen korotusosaa (20 %) ei lisätä vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan. Tämä vastaa myös aiemmin voimassa ollutta käytäntöä. R R R R R R R Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re R R Re R R R R Re Reiiit it it ittttttti ti ti ti ti ti ti t 10 10 10 110 10 10 10 1 j y y , y Reitti 10 Reitti_8_2020.indd 10 Reitti_8_2020.indd 10 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 11 R R R R R R R R R R R R R R R R R Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R R R R Re R Re R Re Re Re Re Re Re R R R R R R R R R R Ree R R R R R R R R R Re Re Re R R R R R R R R R Re Re R R R R R R R Re R R R R R R Reeee R R Ree R R R R R R R Reeeeee R R R Ree R R R R Reeee Re Reeeeee R R R Reeeee Reeee R Reee Re Re Ree R Re Re R Re Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R iiiit iit it it it it it it itt it it it iiiit it it iiit it itt it it itt it iit it it it it itt iiit it iit it itt iiitt it iiit it iittti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tti ti ti tttti ti tii tti tiii tti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tiii tiiiii tttiii tiiiiii 1111111111 1111 11 11111 111 11 11 1111111111 11111111 111 111111 11111 111111 111 11 11 11 1111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Pakett ilogistiikka on korona-ajan voitt aja Postilaisilla on käynnissä juuri nyt vuoden työntäyteisimmät päivät. Vielä iso määrä joulukortteja ja joulupaketteja pitää saada perille ennen kuin Suomen Turku julistaa joulurauhan. Ennen joulun viettoa, pakettien ja korttien keskeltä, onkin hyvä hetki vielä miettiä verkkokaupan ja siihen liittyen postialan tulevaisuutta. Postialalla työskentelevät ovat saaneet jo sähköpostijärjestelmien alkuajoista alkaen kuulla tekevänsä työtä auringonlaskun alalla. Lähes kaiken postilaatikkoon tulevan on ennustettu siirtyvän sähköisiin verkkoihin. Kaikki ovat tienneet digitalisaation etenevän, erimielisyyttä on ollut vain siitä, kuinka nopeasti asiat tapahtuvat. Nyt puheet ovat kuitenkin hieman siirtyneet ainaisista postimäärän vähenemiskäppyröiden päivittelyistä hämmästelemään isoja pakettimääriä. Toimialat voidaan tämän vuoden jälkeen jakaa niin sanottuihin koronahäviäjiin ja koronavoittajiin. Verkkokauppa ja pakettilogistiikka ovat selkeästi koronavoittajia. Toki pakettien määrä on kasvanut jo pitkään, mutta nyt siinä on otettu valtava harppaus eteenpäin. Viisi vuotta sitten uutisoitiin uudesta hienosta ennätyksestä. Postissa oli käsitelty vuoden 2015 jouluna ensimmäistä kertaa yhdessä viikossa yli miljoona pakettia. Tänä jouluna voidaan toivottavasti uutisoida ensimmäisestä yli kahden miljoonan pakettiviikosta. Miljoona pakettia viikossa on tänä vuonna ollut jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Ennen kolmen miljoonan viikkovauhtia, on varmasti nykyisten Postin rakennusten ja laitteiden kapasiteetissa tullut raja vastaan, joten monia uudistuksia tullaan varmasti tarvitsemaan tulevina vuosina. Pari miljoonaa pakettia viikossa ei vielä postialaa ja sen työpaikkoja pelasta, mutta paljon on työtä pakettien lajittelussa ja kuljettamisessa automaatteihin, muihin noutopisteisiin tai asiakkaille jo tälläkin hetkellä. Pakettikäyrä suuntaa hienosti ylöspäin ja kukaan ei vielä osaa ennustaa kuinka isoista luvuista puhutaan kymmenen vuoden päästä. Joka tapauksessa tulevina vuosina pakettilogistiikkaan syntyy iso määrä uusia työpaikkoja, jotka osaltaan auttavat korvaamaan perinteiseltä postialalta häviäviä töitä. Tästäkin syystä jokainen postilainen on varmasti hyvillään uusista pakettiennätyksistä ja jokainen joulupaketti halutaan saada jouluksi perille. Verkkokaupan jättiläisestä Amazonista on kasvanut biljoonan dollarin (tuhannen miljardin) yhtiö ja sen toimitusjohtaja Jeff Bezos on historian ensimmäinen henkilö, joka on kerännyt 200 miljardin dollarin edestä henkilökohtaista varallisuutta. Yhtiön talousjohtaja sanoi tänä vuonna myynnin ja kysynnän menneen ”katosta läpi”. Kyseenalaista kunniaa Amazon on kerännyt työnantajana. Amazonin varastotyöntekijät useassa maassa tekevät töitä erittäin huonoissa työolosuhteissa ja hyvin pienellä palkalla. Viime kuussa Amnesty International julkaisi selvityksen, jonka mukaan Amazon estää työntekijöitä järjestymästä ammattiliittoon ja panostaa seurantateknologiaan, jolla se valvoo työntekijöitä myös heidän vapaa-ajallaan. Vaikka Suomi on kansainvälisesti katsottuna pieni markkina, niin kasvava bisnes kiinnostaa varmasti myös isoja toimijoita. Amazonin kaltaista työnantajatoimintaa tänne ei kaivata. Monin tavoin erilainen ja outo koronan värittämä vuosi alkaa olla lopuillaan. Ensi vuosi tuo toivottavasti mukanaan ratkaisun tämän maailmanlaajuisen pandemian taltuttamiseen ja pääsemme taas pikkuhiljaa elämään normaalia arkea. Toivotan teille jokaiselle PAUn jäsenelle ja läheisillenne niin itseni kuin koko liiton puolesta rauhallista ja onnellista joulun aikaa! Reitti_8_2020.indd 11 Reitti_8_2020.indd 11 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 12 OIKEUTTA vuokratyöja alihankintayritysten työntekijöille PAU kampanjoi tammikuussa vuokratyöja alihankintayritysten työntekijöiden puolesta. Jos hyväksymme heille heikommat työsuhteen ehdot, niin hyvin nopeasti yhä suurempi osa työstä siirretään heikompien työehtojen piiriin. Työehtosopimus on tärkein työsi ehtoja käsittelevä dokumentti. Erot eri työehtosopimusten välillä ovat valtavia. Ei varmasti ole yhdentekevää mitä palkkaa saat, tuleeko ilta-, yöja viikonlopputöistä lisiä, ovatko arkipyhät palkallisia, kertyykö sinulle joustovapaata tai lakia pidempiä vuosilomia, saatko lomarahaa, onko sairasloma-ajalta mahdollista saada palkkaa, pitääkö työnantajan noudattaa irtisanomistilanteissa vähentämisjärjestystä ja niin edelleen. Samaan aikaan kun sinä hyödyt työehtosopimuksesta, voi työnantaja ajatella sen olevan liian kallis paperi ja pyrkiä siitä eroon. Työnantajalla on pari keinoa päästä eroon liian kalliiksi kokemastaan työehtosopimuksesta. Työntekijällä on toki myös keinoja saada työnantaja noudattamaan tekemäänsä työhön parempaa työehtosopimusta. Neuvott eluvoima tulee järjestäytymisestä Yksi työnantajan keino tuli meille tutuksi syksyllä 2019 ja 2017. Perustamalla uuden yhtiön, jonka työnantaja liittää itselleen sopivaan työnantajaliittoon jäseneksi, se voi saada käyttöönsä itselleen mieluisamman työehtosopimuksen. Pakettilajittelijoiden osalta työehtosopimuksen vaihtaminen jäi vain yritykseksi, mutta sanomalehdenjakajien osalta työnantaja onnistui vaihtamaan työehtosopimuksen. Loppupeleissä asia ratkesi voimalla. Työntekijöille voima tulee hyvästä järjestäytymisasteesta eli siitä, että työntekijät kuuluvat mahdollisimman kattavasti ammattiliittoon ja saavat muilta järjestäytyneiltä tukea kamppailuihinsa. Toinen tapa päästä eroon työnantajan mielestä liian kalliista työehtosopimuksesta on käynnissä Postin työpaikoilla juuri tällä hetkellä. Oletko vakituisessa työsuhteessa Postissa? Jos olet, niin vieressäsi työskentelevä vuokratyöntekijä saa todennäköisesti pienempää palkkaa kuin sinä. Samoin kasaamasi jakelureitin jakajaksi lähtevä alihankkijan työntekijä saa todennäköisesti pienempää palkkaa. Myös kaikki muut vuokratyöntekijöihin ja alihankkijan työntekijöihin noudatettavat työsuhteen ehdot ovat todennäköisesti heikommat kuin mitä sinuun noudatetaan. Tässä kohtaa ei kannata olla itsekäs ja miettiä, että se mikä koskee muita, ei onneksi koske minua. Jos hyväksymme vuokratyöntekijöiden ja alihankintatyöntekijöiden heikommat työsuhteen ehdot, niin hyvin nopeasti työstä yhä suurempi osa siirtyy heikompien työehtojen piiriin. Siksi jokaisen postilaisen kannattaa olla kiinnostunut työkaveriinsa noudatettavista työsuhteen ehdoista ja olla mukana vaatimassa oikeudenmukaista kohtelua ja samoja työehtoja vuokratyöntekijöille ja alihankintatyöntekijöille. Tässä muutama esimerkki siitä, mitä eroja PAUn ja Medialiiton työehtosopimuksissa on: Palkka ja palkanlisät PAUn TES Medialiiton TES Tuntipalkka: 11,49 €–14,60 € 9,02 €–10,29 € Moduulit: 106,33 €/224,50 € Ei moduuleja Iltatyölisä: 20 % korotett u tuntipalkka Ei iltatyölisää Yötyölisä: 30 % korotett u tuntipalkka Yötyölisä 0,81 €/tunti (8–9 % tuntipalkasta) Lisätyökorvaus: 20 % korotett u tuntipalkka Ei lisätyökorvausta Lauantaityökorvaus: 25% korotett u tuntipalkka Ei lauantaityökorvausta Hälytysraha, arkipyhäkorvaus Ei hälytysrahaa tai arkipyhäkorvausta HUOM! Anna tämä esite työpaikkasi vuokratyötai alihankintayrityksen työntekijälle ja tarjoa hänelle PAUn jäsenyytt ä! Reitti_8_2020.indd 12 Reitti_8_2020.indd 12 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 13 Työntekijät vaikutt avat yhdessä Työnantajan keinot vaikuttaa sovellettavaan työehtosopimukseen on siis edellisellä sivulla kerrotut, mutta onneksi myös työntekijöillä on keino vaikuttaa työsuhteensa ehtoihin. Yksinkertaisimmillaan sovellettava työehtosopimus on laillisesti vaihdettavissa näin: 1. Yrityksen työntekijät järjestäytyvät siihen ammattiliittoon, jonka neuvottelemaa työehtosopimusta halutaan työhön soveltaa ja tes:n soveltamisala sen mahdollistaa. 2. Työntekijät ja liitto neuvottelevat yrityksen kanssa työntekijöihin sovellettavista työsuhteen ehdoista. 3. a) Neuvottelut tuottavat tulosta. Hyvä! b) Yritys ei suostu neuvotteluiden jälkeen tekemään parannuksia työsuhteen ehtoihin. 4. Liitto ilmoittaa lakoista työriitojen sovitteluista annetun lain mukaisesti. 5. Työrauhavelvoitetta ei ole, koska yritys ei sovella lakon toimeenpanevan liiton työehtosopimusta. 6. Lakot ja mahdolliset tukilakot. Ensimmäinen ja tärkein askel on siis saada riittävä määrä vuokratyöja alihankintayrityksen työntekijöistä liittymään PAUn jäseniksi, jonka jälkeen liitolle syntyy oikeus ja mahdollisuus hakea jäsenilleen parempia työsuhteen ehtoja kyseisissä yrityksissä. Työehtosopimusten yleissitovuus ja normaalisitovuus Normaalisitova työehtosopimus sitoo vain niitä työnantajia, jotka ovat järjestäytyneet työnantajaliittoon. Hyvä esimerkki normaalisitovasta työehtosopimuksesta on Medialiiton Jakelua koskeva työehtosopimus. Sitä noudattavat ne jakelualan yritykset, jotka ovat Medialiiton jäseniä. Muut kuin Medialiiton jäsenet eivät voi sitä noudattaa. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös niiden työnantajien, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä. Yleissitovuudesta säädetään työsopimuslaissa. Yleissitovuudesta päättää sosiaalija terveysministeriön yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Päättäessään lautakunta arvioi muun muassa sitä, miten paljon alan työntekijöistä on työnantajaliittoon järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa. Vahvistamislautakunta päätti 14.9.2020, että PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus on meidän alalla yleissitova myös jatkossa, niin kuin se on ollut tähänkin asti. Työnantajaliitto Palta on kuitenkin valittanut lautakunnan päätöksestä työtuomioistuimeen. Jos Paltan valitus menestyisi työtuomioistuimessa ja menettäisimme työehtosopimuksen yleissitovuuden, ei alan järjestäytymättömillä työnantajilla olisi velvoitetta noudattaa mitään työehtosopimusta eli esimerkiksi vähimmäistuntipalkkaa ei olisi säädetty missään. Muut työehdot PAUn TES Medialiiton TES Työaika: 7,39 t/pvä ja 38 t 15 min./vko > ylityökynnys Työaika: 8 t/pvä ja 40 t/vko > ylityökynnys Palkallinen sairausloma: (työsuhde väh. 1 kk) 4 vko–3 kuukautt a Palkallinen sairausloma: (työsuhde väh. 1 kk) 45–105 päivää Sairastuminen vuosiloman aikana: ei omavastuupäiviä Sairastuminen vuosiloman aikana: 6 omavastuupäivää Joustovapaat eli palkalliset vapaat Ei joustovapaita Taukokirjaukset ja käytännöt Ei määräyksiä tauoista Työterveyshuollon sopimus Työterveyshuolto huomatt avasti heikompi Reitti_8_2020.indd 13 Reitti_8_2020.indd 13 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 14 Harkitsetko Uutt a polkua? Lue tämä ensin! Postin Uusi polku-tukiohjelma käynnistyi tammikuussa 2014 ja se on voimassa toistaiseksi 31.10.2021 saakka. Ohjelman piiriin kuuluvat Postin henkilöstö (Suomessa) pois lukien Posti Messaging Oy, Posti Kuljetus Oy ja Posti Palvelut Oy. TEKSTI JUHA PÖYRY PIIRROS TUOMO HEINÄVAARA Reitti_8_2020.indd 14 Reitti_8_2020.indd 14 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 15 Ohjelmaan pääsemisen edellytys on, että työntekijän pysyvä työsuhde Postissa on kestänyt 12 kuukautta. Uusi polku-menettelystä ja prosessin vaiheista saat tarkempaa tietoa esimieheltäsi tai Pointista. Uusi polku edellyttää omaa irtisanoutumista, joka merkitsee työttömyysturvalain kannalta seuraavia asioita • Muista ilmoittautua aina viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Oikeuden päivärahaan menettää, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi ilman hyväksyttävää syytä 6 kk kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. • Uusi polku kertakorvaus jaksotetaan palkan luonteiseksi eli ansiosidonnaista päivärahaa ei makseta ajalta, jota kertakorvaus vakipalkkana vastaa. Jos saat esimerkiksi 6 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, et saa päivärahaa 6 kuukauteen. Oman irtisanomisen myötä tulee myös 90 päivän karenssi, joka kuluu samanaikaisesti jaksotuksen kanssa. • Päivärahan suuruuden voi laskea www.tyj.fi sivuilla olevalla laskurilla. • Jos osallistut työllistämistä edistäviin palveluihin, voit saada korotettua päivärahaa 200 päivältä. Tämä vain sillä edellytyksellä, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. • Alle 25-vuotiaiden on syytä tarkistaa oma oikeutensa työttömyyspäivärahaan, jos ottaa Uuden polun. Mikäli sinulla ei ole minkäänlaista ammatillista koulutusta, sinun tulee tarkistaa mitä velvollisuuksia sinulla on hakea opiskelupaikkaa, jotta et menettäisi oikeutta työttömyyspäivä rahaan, vaikka työttömyyskassan jäsenehto täyttyisikin. • Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan jälkeen 65 ikävuoteen saakka niin sanottuina lisäpäivinä, jos olet syntynyt vuonna 1957-1960 ja täytät 61 vuotta ennen kuin ansiopäivärahan enimmäisaikasi täyttyy tai olet syntynyt vuonna 1961 tai sen jälkeen ja täytät 62 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy. Lisäksi henkilöllä täytyy olla työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Huom! Neuvottelut eläkeputken poistamisesta päättyivät tuloksettomina 30.11. Hallituksen ratkaisut olivat vielä auki lehden mentyä painoon. • Työttömänä työnhakijana, sinun tulee ottaa vastaan TEtoimiston tarjoamaa työtä, joka saattaa tarkoittaa, että tulet Postiin takaisin työhön vuokratyöntekijänä. Uusi polku ja tuntityöntekijä • Uusi polku -korvaus lasketaan irtisanoutumista edeltäneen viimeisen puolen vuoden työssäolon mukaan. • Ansiosidonnaisen tai sovitellun päivärahan maksamisesta tai määrästä ota yhteys PAUn työttömyyskassaan. Uusi polku ja vuonna 2017 asti myönnetyt osa-aika eläkeläiset • Kertakorvaus maksetaan kokoaikaisen työajan mukaan. • Osa-aikaeläke loppuu, koska työ loppuu. • Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan osa-aikaeläkettä edeltäneen kokoaikaisen työsuhteen mukaan. • Kertakorvaus jaksotetaan normaalisti noin 3–6 kk pituiseksi, jona aikana päivärahaa ei makseta. Uusi polku ja osatyökyvytt ömyyseläkeläinen • Kertakorvaus maksetaan voimassa olevan työsopimuksen palkan mukaisesti. • Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen jatkuu. • Kertakorvaus jaksotetaan ennen eläkettä olleen koko aikaisen palkan mukaan, johon huomioidaan työajan lyhentyminen eläkepäätöksen mukaisesti. • Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan ennen eläkettä olleen kokoaikaisen palkan mukaan. Kokoaikaisena maksetun palkan mukaan lasketusta ansiopäivärahasta vähennetään maksettava eläke, jolloin saadaan maksettavan päivärahan suuruus. Uusi polku ja verotus • Hae verotoimistosta muutosverokortti, jolloin palkan laskenta ei peri aiemman kuukausikohtaisen veroprosentin + lisäprosentin mukaan. • Hae (ei myönnetä ilman hakemusta) verottajalta tulontasausta maksettuun kertakorvaukseen. Uuden polun rahallinen kertakorvaus, lasketaan vakiintuneesta palkasta • Työsuhde kestänyt alle 5 vuotta = 3 kuukauden palkka • 5 – 10 vuotta = 4 kuukauden palkka • Yli 10 vuotta = 6 kuukauden palkka Vertailuna tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotun työntekijän irtisanomisaika • Enintään 1 vuosi = 14 päivää • Yli 1 vuosi – 4 vuotta = 1 kuukautta • Yli 4 vuotta – 8 vuotta = 2 kuukautta • Yli 8 vuotta – 12 vuotta = 4 kuukautta • Yli 12 vuotta = 6 kuukautta Muuta huomioitavaa • ”Lopputilin” yhteydessä sinulle maksetaan pitämättömät vuosilomat, säästövapaat, joustovapaat. • Uusi polku korvaus ei kerrytä eläkettä. • Koska kyseessä on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, voit neuvotella saatko sinulle sopivan irtisanomisajankohdan. Uusi polku periaatteiden mukaan työsuhteen tulee päättyä kuitenkin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun työntekijä on saanut tiedon hyväksymisestä ohjelmaan. • Työnantajalla ei ole takaisinottovelvollisuutta, koska kyseessä on oma irtisanoutuminen. • Lomaraha maksetaan, jos työsuhteesi on vielä voimassa 15.6 • Mieti vielä tarkkaan Uuteen polkuun lähtemistä, jos sinulla ei ole mitään suunnitelmia tulevaisuudesta. Reitti_8_2020.indd 15 Reitti_8_2020.indd 15 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 16 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsitt elee KKO:n päätöstä Postin vuokratyöntekijöiden perehdytt ämisestä Syksyllä 2015 Posti esti työntekijöiden työnteon lähett ämällä heidät työpaikalta kotiin, koska he eivät suostuneet perehdytt ämään SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokratyöntekijöitä. Samalla Posti pidätt i työntekijöiden palkan. Asiaa puidaan nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelut ajautuivat syksyllä 2015 sopimuksettomaan tilaan. Posti reagoi lakonuhkaan rekrytoimalla vuokratyöntekijöitä SOL Henkilöstöpalvelut Oy:stä, joiden avulla lakkoja voitaisiin murtaa. PAU antoi tilanteessa perehdyttämiskiellon, jonka mukaan työntekijöiden ei tarvitse perehdyttää työpaikalle tulevia vuokratyöntekijöitä. Perehdyttämiskiellon tarkoituksena oli estää ulkopuolisen työvoiman käyttöä mahdollisen tulevan lakon aikana ja siten turvata alkavaa laillista lakkoa. Kiellon seurauksena Posti päätyi poistattamaan useissa toimipaikoissa PAUn perehdyttämiskiellon mukaisesti toimineet työntekijät. Työntekijöiltä pidätettiin lisäksi palkat. EIT tutkii, rikott iinko ILO:n sopimusten järjestäytymisvapautt a PAU nosti asiassa yhden pilottikanteen, jonka seurauksena Posti Oy velvoitettiin maksamaan käräjäja hovioikeuden tuomion mukaan korvauksia työntekijälle. Työnantaja sai asiassa valitusoikeuden korkeimpaan oikeuteen (KKO) ja viime vuoden huhtikuussa KKO kumosi käräjäja hovioikeuden tuomiot äänin 3-2. KKO:n tuomio linjasi, että työtaistelutilanteessa työnantajan lojaliteettivelvollisuus on alentunut ja siten työnantajalla oli oikeus poistattaa työntekijöitä työpaikalta ja pidättää heidän palkkansa. KKO:n tuomion takia muut asiassa nostetut kanteet jouduttiin peruuttamaan. PAU valitti KKO:n päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) ja nyt ihmisoikeustuomioistuin on ottanut valituksen tutkittavaksi. Valituksella haetaan tulkintaa siitä, oliko työntekijän poistattaminen ja palkan pidättäminen vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten takaamaa järjestäytymisvapautta ja siten myös mahdollisesti ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan turvaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden ja yhdistymisvapauden suojan alaan. PAUn tulkinnan mukaan tässä tapauksessa valittu työtaistelutoimi, eli perehdytyskielto, kuuluu kyseisen artiklan soveltamisalaan sekä ammattiyhdistysoikeuden ydinsisältöön. Työnteon keskeyttäminen ja palkan pidättäminen työtaistelutoimenpiteeseen osallistumisen vuoksi on siten loukannut työntekijän 11 artiklan mukaisia oikeuksia. EIT:llä ei ole valtaa kumota tai muuttaa KKO:n ratkaisua, mutta se voi ottaa kantaa siihen, oliko KKO:n tuomio linjassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamien velvoitteiden kanssa. Työntekijäpuolelle myönteisellä ratkaisulla olisi tulevaisuudessa laajempaa vaikutusta laintulkintaan sekä työnantajien toimintaan vastaavissa tilanteissa. TEKSTI JUHA PÖYRY Reitti 16 Reitti_8_2020.indd 16 Reitti_8_2020.indd 16 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 17 Kuvakaappaukset Iltalehden verkkosivuilta 25.11.2015 ja Ylen verkkosivuilta 11.11.2015. Laura Hellgren oli yksi Postin työntekijöistä, joka poistett iin marraskuussa 2015 työpaikaltaan, kun hän kieltäytyi PAUn työtaisteluohjeiden mukaisesti perehdytt ämästä vuokratyöntekijöitä. Hellgren työskenteli tuolloin Espoon Niitt ykummun jakelussa. Meiltä kysytt iin yksi kerrallaan, perehdytätkö. Jokainen liitt oon kuuluva ja kuulumatonkin työntekijä vastasi, ett ä en. Osaa porukasta, jotka oli ehtineet lähteä jo reitille, ei enää poistett u, mutt a heidänkään ei annett u tehdä enää seuraavana päivänä töitä. Yritin kyseenalaistaa työnantajan toimintaa, koska meillä oli aika paljon postia jaett avana. Postit jäi asiakkailta sitt en niiltä päiviltä saamatt a. ”Luulin, ett ä tämä jutt u jo haudatt iin” Mutt a eihän se tilanne esimiehellekään mikään helppo ollut, Hellgren muistelee. Lopulta työnantajan oli pakko antaa työntekijöiden tehdä työnsä, ett ä ihmiset saivat postinsa. Espoon lisäksi työntekijöitä poistett iin työpaikoilta ainakin Vantaalla, Helsingin Malmilla sekä Tampereen ja Jyväskylän postikeskuksissa. Se, ett ä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ott aa käsiteltäväkseen suomalaisten työntekijöiden järjestäytymisvapauteen ja työtaisteluoikeuteen liitt yvän asian on harvinaista. EIT kysyy Suomen hallitukselta, puututt iinko tässä tapauksessa työntekijöiden yhdistymisvapauteen ja syrjitt iinkö työntekijöitä ihmisoikeussopimuksen vastaisesti. Laura Hellgrenille tieto EIT:stä tuli yllätyksenä. Luulin, ett ä tämä jutt u jo haudatt iin. Olihan tämä vähän yllätys, ett ä siellä jossakin se vielä menee. Mutt a toisaalta eihän yksi viisi vuott a byrokratian ratt aissa hirvitt ävän pitkä aika ole. Mitään suurempia odotuksia ei Lauralla EIT:n suhteen ole, mutt a mielenkiinnolla hän odott aa mitä EIT asiasta aikanaan lausuu. Jos tämä on ennakkotapaus, niin hyvähän se olisi ett ä tämä päätt yisi meidän eduksi. Reitti 17 Reitti_8_2020.indd 17 Reitti_8_2020.indd 17 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 18 Tehoa ihmiskoneeseen Työn rationalisoinnilla on pitkät juuret. TEKSTI & KUVA ARTO JOKELA Sodanjälkeinen aika Suomessa oli levotonta. Alkoholi maistui sodan traumatisoimille miehille, rikollisuus rehotti ja Neuvostoliitto oli voimissaan. Myös vallankumousta pelättiin. Oma haasteensa oli sotakorvausten maksaminen. Sitä varten perustettiin Sotateollisuuden valtuuskunta Soteva ja uutta teollisuutta. Tehtaat ja telakat piti saada toimimaan tehokkaasti ja niiden palvelukseen saada riittävästi työntekijöitä. Tehokkuuteen haettiin ratkaisua amerikkalaislähtöisellä työn rationalisoinnilla. Suomen Teollisuuden Työnjohto-opisto perustettiin 1946. Tehokkuuteen linkittyi myös ay-liikkeen tavoite työsuojelun kehittämisestä. Työnantajat alkoivat ymmärtää, että työtapaturmat haittasivat tehtaiden toimintaa ja tulivat sitä kautta kalliiksi. Työterveyslaitos perustettiin 1950. Parempi ihmiskone Historiantutkija Mona Mannevuo käsittelee työnteon rationalisointia kirjassaan Ihmiskone töissä – Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa. Siinä hän tarkastelee myös aikakauden koulutetun eliitin käsitystä ns. hyvästä työntekijästä sekä sitä, miten työväestöä taivutettiin tähän muottiin. Rationalisointioppien kehittäjät Henry Fordista lähtien ovat määritelleet ns. hyvän työläisen, ihmiskoneen. Ja siinä sivussa työmoraaliltaan kunnon kansalaisen. Historiantutkimuksessa puhutaan ns. sosiaalisesta insinööritaidosta, jolla paitsi muovataan ihmistä, myös etsitään hänelle paikka työelämässä ja sitä kautta yhteiskunnassa. ? Ihminen oli koneeseen verrattuna ylivertainen moniosaaja, joka saattoi oppia myös uutta, sanoo Mannevuo. Ihmiseen kannatti siis panostaa. Millainen sitten oli sotien jälkeisen eliitin käsitys hyvästä ihmiskoneesta? Perusoletus oli, että työläinen oli ahkera ja vaatimaton. Hän ei levittänyt huhuja eikä osallistunut vasemmistolaiseen toimintaan. Kannustettavaa olivat omakotiasuminen, urheilu ja muut ”kunnolliset” harrastukset. Tunteet olivat sodan jälkeisessä rationalisointiajattelussa lähestulkoon kiellettyjä. Liiallinen tunteellisuus rinnastettiin mielenterveysongelmiin, jotka niputettiin eri muodoissaan psykopaatti-käsitteen alle. Valtiollinen projekti Ihminen nähtiin Mona Mannevuon mukaan inhimillisenä koneena, josta saatiin paras hyöty ohjaamalla hermostollinen energia työn tekemiseen. Vapaa-ajalla energia piti suunnata kehittäviin harrastuksiin. Näin ihminen pelastettiin mm. rikollisuudelta, juopottelulta ja myöhemmin myös huonoilta TV-ohjelmilta. Teollisessa yhteiskunnassa laiskuus oli synti, samoin turha lorviminen tai levoton elämä. Mannevuo kuvaa sotakorvausvuosien rationalisointia valtiolliseksi projektiksi. Valtio huolehti kansalaisistaan, mikä merkitsi, että ihmisille etsittiin töitä jopa väkisin. Täystyöllisyyden ihanne oli sosiaalipolitiikkaa, sillä työ oli sosiaaliturva ja keino löytää paikka yhteiskunnassa. Se oli myös ainoa malli, millä Suomi selvisi sotakorvauksistaan. Myös ay-liike hyväksyi työn ”järkeistämisen”. SAK tosin vaati, että työntekijä otetaan siinä huomioon. Mona Mannevuo, Ihmiskone töissä – Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutt a tavoitt elemassa, Gaudeamus 2020. Tutkimuksen historiallinen kaari katt aa ajanjakson 1900-luvun alusta tähän päivään. Uutt a alla auringon? Mikä hyvän ihmiskoneen määritt elyssä on muutt unut? Mona Mannevuon mukaan suurimmat muutokset ovat siinä, ett ä nyt tunteista suorastaan pitää puhua ja ett ä vaatimatt oman työmyyrän sijasta arvostetaan supersuoritt ajia, vaurautt a ja menestystä. Sekin on muutt unut, ett ä nyt ihmisen odotetaan ott avan enemmän vastuuta itsestään. Avuksi luodaan erilaisia aktiivimalleja, joiden pitäisi kannustaa häntä eteenpäin kohti yritt äjämäistä asennett a. Vanhastaan tutt uja odotuksia jälkiteollisen ajan ihmiskoneelle ovat mielen tasapaino, elämänhallinta ja liikunnallisuus. Ihanteena on edelleen tehokkuus niin töissä kuin vapaa-ajalla. Aiheesta kirjoitti myös Lauri ”Tahko” Pihkala jo vuonna 1909 kirjassaan Joka miehen koneoppi, eli liikunnon merkitys: Puhtaus, sopusointuisuus sekä niiden tuloksena työkyky, siinä kolme päämäärää. Reitti_8_2020.indd 18 Reitti_8_2020.indd 18 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 19 Re R Re Re R Re Re R R it it it ittt it i ti ti ti ttttttti tti ttti ttttti 19 19 19 19 19 9 ? Sotakorvausaikana huomatt iin, ett ä hyvä työmies ei ollut aina hyvä työnjohtaja. Sen sijaan saatett iin menett ää hyvä työmies ja saada huono työnjohtaja, joka riiteli kaikkien kanssa, kertoo tutkija Mona Mannevuo työn tehostamisoppien taustoista. Taylorismi on 1910-luvulla kehitett y työn tehostamisen oppi. Sen on ajateltu kadonneen jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Onko näin käynyt? Mona Mannevuo vastaa, ett ä vältt ämätt ä ei. Digiaika on voinut synnytt ää digi-taylorismin, sillä digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen seuraamisen tehokkaammin kuin koskaan ennen. Taylorismi heijastuu mm. siinä, ett ä puhutaan työn sujuvoitt amisesta. Käytännössä se tarkoitt aa tehostamista, hukka-ajaksi katsotun ajan minimoimista. Tästä ovat osansa saaneet esimerkiksi linja-autonkuljett ajat Postin työntekijät, joiden aikataulut ovat niin tiukkoja, ett ä niissä pysyminen ja taukojen pitäminen on ajoitt ain mahdotonta. Mona Mannevuo pohtii, ett ä myös tutkijat ovat unohtaneet ns. tavalliset työläiset. Tutkimuksia on runsaasti mm. somevaikutt ajien, poliitikkojen ja yliopistotutkijoiden työstä. Sen sijaan kuljetusalalla työskentelevien työn raskautt a ja työssä uupumisen syitä ei juurikaan ole tutkitt u. Digiajan taylorismi Reitti 19 Reitti_8_2020.indd 19 Reitti_8_2020.indd 19 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 20 P ääsääntöisesti lomapäivien lukumäärä pienenee tällöin noin yhdellä kuudesosalla. Muutos on pääpiirteittäin yksinkertainen, mutta taustalla sillä on vaikutusta lomapäivien lisäksi myös esimerkiksi lomapalkan laskentaan. Muutos tapahtuu vaiheittain 2021 – 2022 Postin eri henkilöstöryhmissä ja yhtiöissä. Syksyllä 2019 työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä osapuolet (Palta ja PAU) sopivat ns. vuosilomatyöryhmän perustamisesta. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin, että ”sen tarkoituksena on tarkastella mahdollisuuksia vuosilomapäivien laskentasäännön uudistamiseksi”. Työryhmä työskenteli hyvässä hengessä kuluvan vuoden huhtikuusta syyskuun loppuun ja yhteinen lopputulos saavutettiin syksyllä. Osapuolet sopivat, että tulevat muutokset koskevat Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen lisäksi myös Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviä henkilöitä. Muutos ei koske Ahvenanmaan työehtosopimusta eikä Viestinvälitysja logistiikka-alan palkkaliitteessä D (sanomalehdenjakelu) työskenteleviä. Tämän työryhmän työn lopputulos on esimerkki siitä, että vaikka koko postiala elää voimakasta murrosvaihetta, myös vaikeassa tilanteessa työehtosopimusja neuvottelujärjestelmä toimii. Posti (konserni) on sitoutunut muutokseen, mutta (muu) yritys voi päätökselTEKSTI JUSSI SAARIKETO, liitt osihteeri Vuosilomapäivien laskentasääntöön tulossa suuri muutos PAUn työehtosopimusten soveltamisaloilla (pois lukien Ahvenanmaa) siirrytään vuosilomissa vuosilomalain ja työehtosopimuksien mukaisesta arkipäivälaskennasta (6 päivää viikossa) lomapäivälaskentaan (5 päivää viikossa). lään noudattaa edelleen voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä työehtosopimuspöytäkirjassa sovittujen määräysten sijaan (työehtosopimuksen) sopimuskauden päättymiseen saakka. Uuden vuosilomajärjestelmän piiriin siirtymiseen sovellettavista siirtymäsäännöksistä sovitaan seuraavien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä tarkemmin. Muutos toteutetaan kustannusneutraalisti, mikä tarkoittaa sitä, ettei kukaan voita tai häviä muutoksessa. Tämä oli molemmille sopijaosapuolille tärkeää. Mitä muutos tarkoitt aa käytännössä työntekijöille ja toimihenkilöille? Vuosilomapäivien laskentasäännön muutos on taustavaikutuksiltaan suuri ja sillä on lomapäivien lukumäärien lisäksi vaikutusta useaan eri kohtaan työehtosopimuksen eri pykälissä. Esimerkiksi vuosilomapalkka, lomaraha jne. lasketaan eri laskukaavalla jatkossa verrattuna nykytilanteeseen. Työntekijöille muutos näkyy onneksi yksinkertaisempana, koska loma-ajalta saatu palkka ja loman pituus ei kokonaisuudessa muutu. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosilomapäiviä kertyy muutoksen toteuduttua lukumäärällisesti vähemmän ja samalla niitä kuluu lomaa pidettäessä nykyistä vähemmän. Vuosiloman pituus säilyy kuitenkin nykyisellä tasolla jokaisen henkilön näkökulmasta. Uusi laskentasääntö poikkeaa vuosilomalain mukaisesta ns. kuuden päivän säännöstä ja samankaltainen laskentatapa on ollut aikaisemmin käytössä esimerkiksi kunta-alan työehtosopimuksissa. Muutoksella yksinkertaistetaan lomapäivien laskentatapaa ja samalla nykyisestä ns. irtopäivien laskentasäännöstä päästään eroon. Tämä tarkoittaa sitä, että muissa kuin kokonaisten kalenteriviikkojen lomissa vuosilomapäivien laskeminen on nykyisellä järjestelmällä ollut työlästä, koska jokaista pidettyä viittä yksittäistä lomapäivää kohden on kulunut aina kuudes lomapäivä (ns. laskennallinen lauantai). Jatkossa muutoksen jälkeen lomapäiviä kuluu vuosilomalla kokonaiselta kalenteriviikolta kuuden sijaan viisi ja lyhyemmältä ajalta (vajaa kalenteriviikko) yhdestä neljään lomapäivää työpäivien ja arkipäivien lukumäärästä sekä loman pituuden mukaan. Muutos parantaa tulevaisuudessa myös niiden osa-aikaisten työntekijöiden asemaa, jotka saavat soviteltua päivärahaa työttömyyskassasta. Vuoden 2019 työttömyysturvalakiin tulleet muutokset ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa vuosiloma-aikaan sijoittuvalta sovittelujaksolta on usein menettänyt työttömyysturvan Loma-ajalta saatu palkka ja loman pituus ei kokonaisuudessa muutu. Reitti_8_2020.indd 20 Reitti_8_2020.indd 20 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 21 Posti laski virheellisesti työssäolon veroisiksi päiviksi viikon lomasta vain viisi päivää, jolloin vuosilomalain mukainen työssäoloehto 14 pv ei täyttynyt, eikä henkilöille kertynyt vuosilomapäiviä. Asia on nyt korjattu, ja näiden h enkilöiden puutteellisen lomarahan erotus maksettiin marraskuun palkanmaksun yhteydessä ja oikea vuosilomasaldo näkyy joulukuun palkkalaskelmassa. Henkilöt, jotka ovat olleet koko viikon vuosilomalla, ovat oikeutettuja kuuteen työssäolonveroiseen päivään, koska lomapäiviäkin kuluu täydellä lomaviikolla kuusi. Lakko alkoi 11.11.2019 ja päättyi 27.11.2019. Mikäli henkilö oli lomalla 11.11-17.11 välisen ajan ja töissä normaalisti kuukauden muut normaalit työpäivät ja lakossa 18.11-27.11 kertyi henkilölle työssäolopäiviä ja työssäolopäivän veroisia päiviä 14. Näin ollen henkilön vuosilomakertymä on marraskuun osalta normaali, eikä lakko vaikuta hänen vuosilomaoikeuteensa. Aiheesta oli laajempi kirjoitus Reitissä 2/2020. Lehti on luettavissa osoitteessa www.lehtiluukku.fi /lehti/reitti. (soviteltu ansiopäiväraha) ko. jaksolta, koska vuosilomapalkkaa maksetaan nykytilanteessa kuudelta vuosilomapäivältä viikossa (kokonainen kalenteriviikko). Muutoksen jälkeen vuosilomapalkkaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa ja tämä parantaa em. henkilön tilannetta työttömyysturvan kannalta. Milloin vuosilomapäivien laskenta muutt uu? Uudet määräykset tulevat voimaan Posti Groupissa vaiheittain sen mukaisesti, kun palkanmaksujärjestelmän uudistusprojektin mukainen järjestelmä otetaan käyttöön kussakin yrityksessä. Alustavan arvion mukaan järjestelmäuudistus on toteutettu kokonaisuudessaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämän hetken arvion mukaan ensimmäisiä henkilöstöryhmiä tulee siirtymään uuteen vuosilomalaskentasääntöön vuoden 2021 kesään mennessä. Muutoksen yhteydessä on kuitenkin hyvä huomioida jo etukäteen, että myös vanhat lomapäivät viedään ja muutetaan uuteen järjestelmään. Osapuolet ovat yhtä mieltä, että lomat pyritään pitämään ennen siirtoa siten, että siirtohetkellä jäljellä olevista lomapäivistä muodostuu vain täysiä viikkoja. Vanhat lomapäivät muutetaan niin, että jäljellä olevat kokonaiset lomaviikot 6 (päivää) muutetaan 5 lomapäiväksi. Ajankohdista ja käytännön muutoksista niin työnantaja kuin liittokin tiedottavat vielä tarkemmin. TEKSTI JARMO TUOMINEN työehtoja järjestöasiantuntija Olitko vuosilomalla ja lakossa marraskuussa 2019? Reitti_8_2020.indd 21 Reitti_8_2020.indd 21 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 22 Reitti 22 Työturvallisuudessa on menty ammatt imaisempaan suuntaan O len ollut erilaisissa työsuojelutehtävissä mukana jo viime vuosituhannen lopulta asti. Muistan vielä ajan, jolloin hyvin hoidettu työsuojelutapahtuma tarkoitti sitä, että mentiin työpaikalle ja tehtiin havainnot siitä mitä sen käynnin aikana tapahtui tai saatiin selville. Raportti työpaikkakäynnistä sisälsi listauksen havainnoiduista epäkohdista, jotka sitten toimitettiin tiedoksi mahdollisimman arvovaltaisella jakelulistalla eteenpäin. Joissakin tapauksissa esimiehelle saattoi jäädä selittäjän rooli. Mielestäni yhteistoiminta on kehittynyt vuosien varrella parempaan suuntaan. Pääsääntöisesti tavoitteet ovat yhteneväisiä ja usein myös tavoitellaan ratkaisukeskeisyyttä yhteistyössä. Ennen hyvän työsuojelutoimijan ominaisuuksiin kuului olennaisesti hyvä auktoriteetti, millä pystyi haastamaan paikallisen työnjohdon siitä miksi ko. epäkohtia ylipäätään oli olemassa ja miksei niille ole tehty mitään. Turvallisuushavainnot olivat yleensä työsuojeluhenkilön havaintoja ja työsuojelutapahtuma oli tavalla tai toisella ulkoinen tapahtuma työpaikan normaalista työarjesta. Huippu työsuojelutoimija oli sellainen, joka pystyi siltä seisomalta sanomaan, miten asiat pitää olla. Muutos tässä asiassa on ehkä mennyt siihen suuntaan, että hyvä työsuojelutoimija pystyy nyt etsimään mitä olennaista tietoa voisi olla saatavissa ja sovellettavissa johonkin asiaan. Ymmärretään myös, että työpaikoilla tapahtuu ja tehdään useita asioita, mihin ei aina löydy yksiselitteisiä oikeita vastauksia. Hyvä yhteistoiminta vaatii usein asioiden ja vaihtoehtojen selvittämistä sekä erilaisten avainhenkilöryhmien kokoontumisia ja osallistumisia. Valitettavan usein hyvienkin asioiden toteutumisen esteeksi tai hidasteeksi tulee rajallinen raha tai resurssi. Hyvin tehdystä ja perusteellisesta riskienarvioinnista voi nousta esille monia riskejä, joita ei kuitenkaan hyvästä tahdosta huolimatta pystytä poistamaan tai edes pienentämään kokonaan. Lähes joAy-majakka kaisesta Postin työyksiköstä minun alueellani löytyy paikallinen työsuojeluasiamies. Valitettavan paljon on hajontaa työpaikkojen välillä siinä, kuinka paljon työsuojeluasiamiestä käytetään ja kuinka paljon hän voi toimia tehtävässä oman työnsä ohella. Työsuojeluasiamiehen oma aktiivisuus ja hänelle annettava resurssi työsuojelutehtävien hoitamista varten vaihtelevat myös paljon eri yksikköjen välillä. Työturvallisuusasiat ovat kokonaisuudessaan menneet Postissa valovuoden verran ammattimaisempaan suuntaan tämän vuosituhannen puolella. Käytännön toiminnan tasolla ja asenteissa on vielä paljon tehtävää, että kaikki saadaan samalle viivalle. Kiire, stressi, tuotantopaineet, aliresursointi ja myös ulkoiset muuttujat, kuten esim. sää ja liikennekäyttäytyminen tuovat aina omat haasteensa työturvallisuudelle. Psykososiaalisen kuormituksen hallintaan liittyvät haasteet tuntuvat olevan kovassa nousussa. Tämän päivän työsuojeluun on tullut mukaan monenlaisia uusia asioita, näkökulmia ja myös työvälineitä. Ammattimainen työturvallisuusjohtaminen on tuonut työpaikoille turvallisuushavaintoja, turvallisuuskävelyjä ja turvavartteja. Turvallisuushavaintojen tekeminen on nykyisin sitä, että kuka tahansa voi havainnoida työympäristöään ja tehdä turvallisuuteen liittyvistä asioista havaintoja INCYYN kuvan tai jopa videon kanssa joko omalla tai fi rman älypuhelimella. Ennen työsuojelutoimija teki työpaikkakäynnillään viisi havaintoa siitä mitä näki tai sai selville. Nyt jos jokainen työntekijä tekee vaikka yhden turvallisuushavainnon, tulee siitä moninkertainen määrä entiseen verrattuna.Voidaan perustellusti sanoa, että meillä on kaikki avaimet käsissämme turvallisemman työn ja työpaikan näkökulmasta. Turvavartteja ja turvatuokioita pidetään todella paljon työpaikoilla ajankohtaisista työturvallisuusasioista. Turvallisuuskävely on yhdessä määritetty tapa tehdä yhteistoiminnassa havainnointikierros, dokumentoida havainnot ja tiedottaa havainnoiduista asioista. Yleisin Suomessa käytetty mittari on tapaturmien taajuus, eli LTA (lost time accidents), suhteessa miljoonaan työtuntiin. Tapaturmaksi luokitellaan sellaiset onnettomuudet, jotka vaativat yli päivän poissaoloa työstä. Tilastojen mukaan Suomessa tapaturmataajuus on vajaa 30. Teollisuudessa luku on 33. Postissa on ajoittain päästy tälle tasolle tai lähelle, mutta todella haastavalta tuo tavoite tuntuu. Paljon on vielä matkaa nolla tapaturman tasolle. Tähän lopuksi voisin sanoa, että jos entisaikojen työsuojelutoimijoilla olisi ollut käytössään nykyajan välineet; älypuhelimet, internet/Google, INCY ja Audits ym. kuinka erinomaisia he olisivatkaan olleet kaikkine tietoineen ja taitoineen. Ja toisaalta kuinka hyviä tämän päivän työsuojelutoimijat olisivat, jos heillä olisi sama karisma, osaaminen ja auktoriteetti? MARKO KOIVUMÄKI työsuojeluvaltuutett u Lounais-Suomi/Turku Reitti_8_2020.indd 22 Reitti_8_2020.indd 22 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 23 Työsuojelun perusteet TEKSTI IDA NUMMELIN työympäristöasiantuntija Reitti 23 Perehdytys ja työnopastus Riitt ävän katt ava perehdytys on turvallisen ja terveellisen työn perusedellytys. Hyvä perehdytys ja työnopastus ovat myös ennakoivan työsuojelun lähtökohta. Työsuojelulaki velvoitt aa työnantajan tarjoamaan työntekijöille riitt ävän perehdytyksen. Erityisen tärkeää perehdytt äminen ja sen jälkeinen opastus on työn haitt aja vaaratekijöiden aiheutt amien terveyshaitt ojen vältt ämiseksi. Työnantajan tulee myös seurata, ett ä annett uja ohjeita noudatetaan sekä puutt ua siihen, jos niitä ei noudateta. Työnopastussuunnitelma Perehdytyksen ja työnopastuksen tueksi on hyvä olla kirjallinen suunnitelma, jolla seurataan perehdytyksen ja opastuksen etenemistä. Suunnitelman tulee perustua työn haitt ojen ja vaarojen arviointiin ja opastuksessa on syytä kiinnitt ää huomiota vaarojen tunnistamiseen ja vaaratilanteiden ennalta ehkäisemiseen. Häiriötilanteisiin ja puhdistussekä huoltotöihin on laaditt ava kirjalliset ohjeet, joita voidaan käytt ää hyödyksi opastuksessa. Työsuojeluasiat on hyvä liitt ää osaksi opastusta ja luonteva keino tähän on työsuojeluhenkilöstön asiantuntemuksen hyödyntäminen. Myös työpaikan pelisäännöistä keskustelu, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistaminen tai väkivallan uhkatilanteissa toimiminen ja liiallisen henkisen kuormitt umisen ennakointi kuuluvat opastukseen. Keitä perehdytetään? Perehdytt ämisen ja työnopastuksen piiriin kuuluvat kaikki henkilöstöryhmät myös vuokrat yöntekijät ja kausityöntekijät. Perehdytyksen tarkoituksena on tutustutt aa työntekijä työpaikan olosuhteisiin sekä oikeisiin työtapoihin. Erityisen tärkeää perehdytys on uuden työntekijän aloitt aessa ja muutostilanteissa. Perehdytyksen lisäksi työntekijää tulee opastaa työssään. Tavoitt eena on, ett ä kaikki työntekijät osaavat tehdä työnsä terveellisesti ja turvallisesti. Opastus on riitt ävällä tasolla, kun työntekijä osaa tehdä työnsä oikeita työtapoja noudatt aen. Perehdytyksessä ja työnopastuksessa tulee huomioida työntekijän koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Jos työntekijän toimintatavoissa huomataan puutt eita, on opastusta täydennett ävä. Samoin opastusta on täydennett ävä, jos työja toimintatapoihin tulee muutoksia. Työnopastusta tarvitaan, kun • työ tai työntekijä on uusi • työtehtävät tai työmenetelmät vaihtuvat • uusia koneita, laitt eita tai aineita otetaan käytt öön • työtehtävä toistuu vain harvoin • turvallisuusohjeita on laiminlyöty • satt uu työtapaturma tai havaitaan ammatt itauti • havaitaan puutt eita annetussa työnopastuksessa • tilanne poikkeaa tavanomaisesta • havaitaan virheitä toiminnassa • huomataan puutt eita tuott eiden ja palvelujen laadussa. Työnopastuksen tukena mm. • käytt öohjeet ja käsikirjat • työturvallisuusja opastusohjeet • vaarojen ja riskien arvioinnit • tapaturmaselvitykset ja läheltä piti -raportit • prosessikuvaukset • valokuvat ja videot Perehdytys ja opastus järjestetään • työn haitt ojen ja vaarojen estämiseksi • työstä aiheutuvan turvallisuutt a tai terveytt ä uhkaavan haitan tai vaaran vältt ämiseksi • säätö-, puhdistus-, huoltoja korjaustöiden sekä häiriöja poikkeustilanteiden varalta • täydennetään tarvitt aessa ja työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapoja tarkkaillaan jatkuvasti Reitti_8_2020.indd 23 Reitti_8_2020.indd 23 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 24 Kokouksen aluksi valtuuston varapuheenjohtaja Tero Kelkka muistutti osallistujia turvaväleistä ja maskien käytöstä, joita halukkaille oli kokouksessa tarjolla. Koronaepidemia on vaikeuttanut kuluneen vuoden aikana huomattavasti osastojen toimintaa. Liekö koronalla ollut syynsä myös siihen, ettei osastoilta saapunut taaskaan valtuustolle yhtään aloitetta. Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen kertoi puheenvuorossaan kassafuusiosta, joka toteutuu vuoden vaihteessa, kun Postija logistiikka-alan työttömyyskassa sulautuu Kuljetusalan työttömyyskassaan. Fuusiolla on suuri merkitys liiton taloudelle, kun kassamaksu pienenee. Kokonaisjäsenmaksu ei ensi vuonna nouse ja on edelleen 1,59%, josta työttömyyskassan osuus on 0,57%. Niemisellä oli positiivisia uutisia kerrottavana myös tes-puolelta. Sosiaalija terveysministeriön alainen työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti 14.9. Viestinvälitysja logistiikka-alan tessin yleissitovuuden. Yleissitovuudesta eri mieltä ollut Palta päätti valittaa lautakunnan päätöksestä kuitenkin työtuomioistuimeen. Liitt ovaltuusto: Halvalla ei saa hyvää PAUn liitt ovaltuuston syyskokous vedett iin hybridimallilla kuljetusliitt ojen tiloissa Helsingissä 5.–6.11. Valtuusto muistutt i kannanotossaan, ett ä postinjakelun laatuongelmiin vaikutt aa työehtoshoppailu, jakelukilpailu ja huonot ratkaisut henkilöstöpolitiikassa. Vuokratyö, liitt okokous ja postilakiuudistus Vaikka viime syksyn lakko esti Postin työntekijöiden työehtoshoppailun, on työnantaja jatkanut työehtojen halpuuttamista yhä voimakkaammin vuokratyön ja alihankinnan kautta. PAU käynnistää tammikuussa kampanjan vuokratyöntekijöiden ja alihankintayritysten työtekijöiden järjestämiseksi PAUn jäseniksi. Liiton tavoitteena on, että myös heihin sovelletaan jatkossa yleissitovaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Liiton toimisto ja hallitus ovat aloittaneet valmistelut myös ensi kesän liittokokoukseen, joka pidetään Helsingin Paasitornissa 2.-4.6.2021. Osastojen esitykset liittokokoukselle tulee toimittaa liittohallitukselle 10.2. ja kokousedustajat kymmenen viikkoa ennen kokousta eli 24.3. mennessä. Ensi vuonna on tiedossa myös päätöksiä uudesta postilaista. Valtiosihteerityöryhmä ehdotti elokuussa, että postinjakelussa siirryttäisiin kolmen päivän jakeluun vuoden 2022 alusta. PAUn tavoitteena on, että uudistuksen myötä kokoaikainen työ pystyttäisiin turvaamaan, jotta palkalla pystyisi myös elämään. Mutta kuinka kirjoittaa lakiteksti, jolla ajetaan Posti jakamaan postia kokoaikatyönä, ei osa-aikaisilla, kysyi Nieminen. Laatu edellytt ää kunnon työehtoja Syksyllä media piti taas kerran esillä postipalvelujen laatua. Valtuusto muistutti kannanotossaan, että postinjakelun laatuongelmat eivät johdu yksistään Postista. Suomessa toimii Postin lisäksi tällä hetkellä 16 jakeluyritystä, jotka jakavat kirjeitä, lehtiä ja mainoksia. Kilpailevissa jakeluyrityksissä noudatetaan niin ikään vuokratyöyritysten ja alihankkijoiden tapaan alan heikompaa työehtosopimusta. Postinjakelussa kilpailua hupenevista markkinoista käydään työntekijöiden työehtoja ja palkkoja polkemalla. PAUn liittovaltuusto painottaa, että suomalaisten luottamus Postiin ja yleisesti postinjakelun laatuun voidaan yhä palauttaa. Käytännössä tämä edellyttää inhimillistä henkilöstöpolitiikkaa ja työehtokikkailun lopettamista. Turvavälit olivat valtuuston kokouksessa kunnossa. Osa valtuutetuista osallistui kokoukseen myös etänä. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Reitti_8_2020.indd 24 Reitti_8_2020.indd 24 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 25 L iittotason sopimista työehdoista kannattavat kyselyssä erityisesti työntekijät (70 %) ja toimihenkilöt (69 %). Asiantuntijatehtävissä työskentelevistä 62 prosenttia on tätä mieltä. Palkankorotuksista erikseen kysyttäessä lähes puolet (45 %) on sitä mieltä, että palkankorotuksista pitäisi neuvotella ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä. Työpaikkatason sopimista palkoista kannattaa 29 prosenttia vastaajista. Vain viidennes (20 %) on valmis neuvottelemaan palkankorotuksista itse työnantajan kanssa. – Liittoihin luotetaan, kun on kyse työsuhteen ehdoista. Erityisesti työntekijäasemassa olevat – siis SAK:n liittojen jäsenet – kokevat, että liittojen välinen sopiminen on paras ja turvallisin vaihtoehto työehdoista sopimiseen, toteaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Palkankorotusten sopimista työpaikoilla kannattavat muita enemmän Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajat sekä ylimpään ja keskijohtoon kuuluvat henkilöt. Kokoomuksen kannattajista 35 prosenttia kannattaa palkankorotuksista sopimista työpaikalla työntekijöiden ja työnantajan edustajien kesken ja 39 prosenttia haluaa sopia korotuksesta itse työnantajan kanssa. Perussuomalaisten kannattajilla vastaavat luvut ovat 26 ja 30 prosenttia. Liittotason sopimista palkankorotuksista kannattavat erityisesti SDP:n (61 %) ja Vasemmistoliiton (75 %) kannattajat sekä työntekijät (54 %) ja toimihenkilöt (47 %). Suomalaiset haluavat, ett ä työehdoista sovitaan liitt ojen kesken Suomalaisista 64 prosentt ia haluaa, ett ä työehdoista, kuten palkoista, neuvott elevat tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Tämä käy ilmi SAK:n teett ämästä kyselystä. TEKSTI SAK KUVA ARTO JOKELA – Paikallisesta sopimisesta puhutaan paljon. Mahdollisuudet ja edellytykset paikalliseen sopimiseen vaihtelevat kuitenkin eri toimialoilla ja ammattiryhmissä. Työntekijäasemassa olevat arvostavat ja luottavat ammattiliitoihin ja haluavat, että ne sopivat palkoista. Tutkimuksessa kysyttiin myös, missä vähimmäispalkoista pitäisi sopia. Vastaajista lähes puolet (44 %) katsoo, että vähimmäispalkoista pitää sopia ammattija työnantajaliittojen kesken, jotta alakohtaiset erot voidaan ottaa huomioon. Reilu kolmannes (36 %) on sitä mieltä, että kaikkia koskevat vähimmäispalkat pitäisi säätää laissa. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä 18–64-vuotiasta henkilöä. SAK:n kysely: Työehdoista sopimisen vaihtoehdot: www.sak.fi /aineistot/tutkimukset/tyoehdoista-sopimisenvaihtoehdot Reitti_8_2020.indd 25 Reitti_8_2020.indd 25 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 26 Re Reit itti ti 26 26 S a n a o n v a p a a Lähetä teksti: Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Marraskuun 27. päivä tuli vuosi täyteen työehtosopimusneuvotteluiden ja postilakon päättymisestä. Posti julkaisi lokakuussa vuoden 2020 kolmannen osavuosikatsauksen. Vuoden tulos tähän mennessä näyttää vuoden tapahtumiin peilaten kohtalaisen hyvältä, vaikkakin postipalveluiden liikevaihdon lasku ja osoitteellisen postin väheneminen ei ole kehitystä hyvään suuntaan. Työnantajapuolta tuntuu edelleen kaihertavan syksyn 2019 raskas, lopulta jäsenistön kannalta tyydyttävään tulokseen johtanut työtaistelumme, kun vielä vuosi lakon jälkeenkin pitävät sitä yhtenä merkittävänä syynä volyymin vähenemiselle verkossamme. Toki koronan ja ”toimintaympäristön muuttumisen” lisäksi. Se on turhaa jurnutusta. Väittäisin, että tiistain ”kevennetyllä jakamattomuudella” on ollut suurempi vaikutus osoitteellisen jaettavan vähentymiseen. Yhtä lailla myös kesän aikana toteutetulla ja tammikuussa jatkettavalla perjantaikevennyksellä. Asiakkaat kokevat, että postia ei jaeta tuolloin, vaikka pontevasti toisin koetettaisiin selitellä. Mutta onko tämä vuoden 2019 lakon syytä? Entäpäs sitten päivän pari sovitun ilmestymispäivän jälkeen jaetut lähetykset tai toista viikkoa matkalla seikkailevat kirjelähetykset, saati iltamyöhään venyvä jakelu, jopa kaupunkien keskustoissa. Eli sellainen toiminta ja palvelun taso, jota Postilta ei ole totuttu näkemään, ja joka ei olisi tullut kuulonkaan vielä muutamia vuosia sitten. Näillähän ei arvatenkaan ole vaikutusta negatiiMitä jaat, sitä saat Reitti 26 visen asiakaskokemuksen syntymiseen, osoitteellisen postin vähenemiseen tai luisumiseen kilpailijoidemme verkkoon. Kilpailijat kun kertovat volyymiensa kasvaneen. Vai olisiko vain vuoden 2019 lakon syytä? Tällaisista asioista työntekijämme saavat toistuvasti suoraa palautetta kentällä. Eikä tämä palaute kohdistu työntekijöihin, tai heitä edustavaan ammattiliittoon, vaan Postiin yrityksenä ja sen heikentyneeseen toimintaan siinä tehtävässä mikä on Postin perusta, sekä niihin, jotka ovat oikeasti vastuussa siitä. Tällaiset viestit tuntuvat menevän ohi päättävien korvien. Tuudittaudutaan vain siihen, mikä näyttää mittareissa hyvältä. Ja kyllä, pakettijakelun toimiminen osoittaa, että homma toimii silloin, kun halutaan. Pitäisi myös ymmärtää, että isossa kuvassa meitä kaikkia koskettavan näkyvimmän peruspalvelun laadun alasajo heikentää kokonaiskuvaa kaikesta Postin toiminnasta, mikä peittää alleen myös sen hyvän. Palataanpa vielä syksyyn 2019. Mitenhän se meni johdon omasta mielestä. Oliko silloinen Postin hallitus ja johto sen verran naiiveja, etteivät osanneet ottaa niinkin törkeitä tes-esityksiä laatiessaan huomioon lakon ja sen vaikutusten mahdollisuutta? Tuskin. Sen ennustaminen ei vaatinut kultakalamaljaa kummempaa kristallipalloa. Yksikään jäseniään puolustava liitto, saati yksittäinen työntekijä, ei voi taistelematta hyväksyä sellaisia heikennyksiä palkkaan tai työehtoihin mitä tarjolla oli. Reitti_8_2020.indd 26 Reitti_8_2020.indd 26 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 27 Tyött ömällä oikeus terveystarkastukseen Moni työtön ei tiedä oikeudestaan hakeutua työkykyä ja kuntoutus tarpeita kartoitt avaan terveystarkastukseen. Terveystarkastuksen tarkoituksena on tukea työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia. Terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota työttömän hyvinvointiin ja terveyteen sekä elämäntilanteeseen ja elintapoihin. Lisäksi tarkastellaan työnhakuun vaikuttavaa työja toimintakykyä. Terveystarkastuksessa laaditaan henkilökohtainen palvelutai hoitosuunnitelma, mihin kirjataan työkyvyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi olennaiset suunnitelmat ja tavoitteet. Lisäksi sovitaan suunnitelman seurannasta. Suunnitelman tarkoituksena on auttaa työtöntä hahmottamaan omaa tilannettaan sekä tukea työkyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Suunnittelun lähtökohtana on työttömän henkilökohtaiset tarpeet sekä arvio omasta tilanteestaan. Lisätietoa työttömän terveystarkastuksesta saa oman kunnan terveyskeskuksesta. IDA NUMMELIN työympäristöasiantuntija Lopputuloksenhan me tiedämme… …”Sä tilasit, mä toin”just sitä mitä tilasit. Jos lakko todellakin on työnantajapuolen mielestä suuri syy jaettavan postin vähenemiseen, ehdottaisin, että menette peilin eteen ja onnittelette itseänne, kun hävetäkään ette osaa. Juurisyy lakkoon löytyy sieltä. Postin hallituksessa sekä johtoportaassa käynyt tuuletus, mm. vaihtuneet hallituksen puheenjohtaja, puolet hallituksesta ja toimitusjohtaja osoittaa, että jälkipyykkiä on pesty oikein kunnolla. Vaikka PAUta ja sen jäseniä, meitä postin ammattitaitoisia työntekijöitä, on työnantaja turhankin läpinäkyvästi koettanut syyllistää lakon varjolla, ei meillä työntekijöillä ole mitään syytä ripotella tuhkaa päällemme. Kannattaa nimittäin huomioida, että Postin parantunut tulos on syntynyt sen työtaistelun tuloksena sovituilla lähestulkoon entisillä työja palkkaehdoilla työtä tehden. Ja työtä tehtäisiin vielä paremmin, jos meitä kuunneltaisiin, ja siihen annettaisiin mahdollisuus. Enpä malta olla kysymättä työnantajalta, että olisiko volyymin lasku ollut maltillisempaa ja tulos vieläkin parempi, jos paljon helpomman tien kautta ilman työtaistelua, neuvottelemalla olisi päädytty samaan lopputulokseen? Näin vuosipäivänä on sopiva hetki pyyhkiä taulu puhtaaksi ja aloittaa alusta. Toivottavasti kantapään kautta tullut kokemus antaa työnantajalle uuden näkökulman toimia jatkossa toisin. Vuoropuhelun ja yhteistyön kautta, omien työntekijöiden ammattitaitoa myös suorittavan portaan arvostaen ja asiakkaita rehellisesti palvellen Posti pärjää parhaiten. Ei hakemalla porsaanreikiä sovitusta tai tekemällä kahden kerroksen väkeä. Sellainen osoittaa halveksuntaa työntekijöitä, mutta myös asiakkaita ja itse työtä kohtaan. Postin onkin syytä ottaa onkeen sanonta: Mitä jaat, sitä saat. JYRKI SUTINEN postityöntekijä, pääluott amusmies Reitti_8_2020.indd 27 Reitti_8_2020.indd 27 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 28 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Juha Pöyry, tiedott aja • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Jussi Saariketo, liitt osihteeri • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Voiko sairauteni olla irtisanomisperuste? Olen ollut poissa työstä noin kahden vuoden ajan sairauteni vuoksi. Voiko työnantaja irtisanoa minut vedoten sairauteeni ja pitkään poissaoloon? Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Pääsääntöisesti työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa ei voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Terveydentilan vuoksi irtisanominen on kuitenkin mahdollista, jos työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Ennen irtisanomista työnantajan on kuitenkin selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Mikä ihmeen ammatt itehtävä? Työehtosopimuksessa palkkaliite P:n taulukkopalkoissa mainitaan perustehtävä ja ammattitehtävä. Mitä tuolla ammattitehtävällä tarkoitetaan ja kuinka sitä vastaavan palkan voi saada? Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:ssa palkkaliitteessä P on palkkaryhmät erikseen perusja ammattitehtävälle. Tämä jaottelu eri palkkaryhmien välillä on ollut jo pitkään (vuodesta 2005) käytössä. Tätä ennen oli useampia osaamistasoja palkkaluokissa. Perustehtävän määritelmä kuuluu näin: ”Yhden toimenkuvan tai enintään kahden jakelureitin tekijä”. Kun työntekijä on perehtynyt työtehtäviin ja hallitsee useamman toimenkuvan tai enemmän kuin kaksi jakelureittiä sekä niihin läheisesti kuuluvat työt, palkka tulee nostaa ammattitehtävän palkkaryhmään. Tästä käytetään siis määritelmää ”Viestinvälitystyö”. Työntekijän tulee olla myös käytettävissä useamman toimenkuvan työhön tai jakelureittiin, jotta hän on oikeutettu ammattitehtävän mukaiseen palkkaan. Jos työntekijä haluaa tehdä kuitenkin vain yhtä toimenkuvaa tai 1-2 jakelureittiä, on hänellä tällöin mahdollista omasta vaatimuksestaan pysyä myös perustehtävässä. Toisaalta, jos työntekijän tehtäviä on vähennetty niin paljon ettei ammattitehtävän määritelmä täyttyisi, ei työnantajan tule suoraan pudottaa työntekijää perustehtävään, koska osaamisvaje ei synny työntekijästä johtuvasta syystä. Mikäli työnantaja on muuttamassa palkkaryhmää, on syytä aina olla yhteydessä omaan luottamusmieheen. Lisäksi kaikkiin erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuviin palkanosiin (ns. ”moduuli”) oikeuttavat työtehtävät siirtävät työntekijän automaattisesti ammattitehtävän mukaiseen palkkaluokkaan, vaikka hän tekisi vain yhtä jakelureittiä/toimenkuvaa. Oman kuukausitai tuntipalkkasi voit tarkistaa palkkataulukoista oikean palkkaryhmän kohdalta. Muista huomioida myös kokemusvuodet palkkataulukossa. Lisää neuvoja palkan tarkistamisessa saat omalta luottamusmieheltäsi. Voiko moduuleja (erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia palkanosia) poistaa? Alueellani työnantajalla tuntuu nyt pyrkimyksenä olevan poistaa erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia palkanosia (ns. ”moduuli”). Voiko niitä työntekijöiltä noin vain poistaa ja jos voi, niin millä perusteella? Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:ssa palkkaliite P:ssä on erilaisia erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia palkanosia, josta käytetään myös ammattislangina puhekielessä sanaa ”moduuli”. Erityisvastuuseen ja -osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan, kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa. Tämä palkanosan maksaminen on siis kytketty työntekijään eikä esimerkiksi tiettyyn vuoroon tai reittiin. Työehtosopimuksen mukaan: ”Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään toistaiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityisvastuuseen ja –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, selvitetään uusien tehtävien palkkaryhmä. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos ennakoidaan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asianomaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.” Työantajalla on siis oikeus poistaa myös tämä moduuli, mikäli työtehtävä muuttuu siten, että edellytykset maksamiselle eivät enää täyty. Asia tulee käydä läpi sekä henkilön tai henkilöiden ja heitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli sinuun työntekijänä kohdistuu tällaisia toimia, on syytä olla välittömästi yhteydessä omaan luottamusmieheen. Reitti_8_2020.indd 28 Reitti_8_2020.indd 28 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 29 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Reitti_8_2020.indd 29 Reitti_8_2020.indd 29 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 30 FONTTI RISTIKON RATKAISU SIVULLA 35 Reitti_8_2020.indd 30 Reitti_8_2020.indd 30 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 31 Reitti 31 Kolumni Masentuneen puheenvuoro Hieman yli puolet kaikista myönnetyistä työkyvytt ömyyseläkkeistä johtuu nyt masennuksesta sekä siihen liitt yvistä lieveilmiöistä. JONI ERIKSSON ........................................ Ulvilalainen kynäniekka, joka etsii väsymätt ä uusia haasteita. ”E lämä tuntuu mustavalkoiselta. Kuin koko olemassaololtani olisi riistetty kaikki värit, ja tilalle jätetty vain kaikki harmaan tuskaiset sävyt. Millään ei ole mitään merkitystä. Vaikka raudanharmaa taivas peittäisi auringon iäksi, en sitä huomaisi. Tiedostan ympärilläni olevan maailman sekä siellä minusta välittävät ihmiset, mutta mieleni vankila karkottaa kaiken hyvän luotani”. Tämä on vain yksi esimerkki masennuksesta kärsivän ihmisen mielenmaisemasta. Vaikka tuo pirullinen sairaus ei minusta koskaan ole otetta saanut, olen pitkään seurannut sen kaiken tuhoavaa vaikutusta lähietäisyydeltä käsin. Halusin hyväksyttää alun katkelman eräällä läheiselläni, jotta kuvailu olisi todenmukainen. Hän on kärsinyt vakavasta depressiosta koko aikuisikänsä. Elämänhalun liekki on ollut lähellä tukahtumista monesti, mutta lopulta hän on joka kerta onnistunut kaivamaan itsensä ylös masennuksen kaivamasta kuopasta. Me suomalaiset olemme synkkyyteen taipuvaista kansaa. Eikä mikään ihme, kun hieman aihetta syvemmin pohdiskelee. Jatkuva vesisade, pimeys, joka väistyy vain katuvalojen keltaisessa loisteessa ja nyky-yhteiskunnan jatkuvasti kiihtyvä elämän rytmi. Lyödään päälle vielä työpaikka nollatuntisopimuksella sekä postilaatikossa odottava maksuhäiriömerkintä, niin paikka itsemurhatilastoissa on murheellisen lähellä. Suomen Mielenterveys ry:n julkaisema artikkeli työkyvyttömyyseläkkeistä on hyvin valaiseva. Suomalaisten fyysinen kunto on parantunut vuosien saatossa, mikä tarkoittaa tukija liikuntaelinsairauksien takia työelämästä poistuvien määrän vähentyneen merkittävästi. Mielenterveyden saralla asia on toinen. Hieman yli puolet kaikista myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu nyt masennuksesta sekä siihen liittyvistä lieveilmiöistä. OECD:n tuoreen mittauksen mukaan niiden aiheuttamat kustannukset koostavat 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat tuottavat paljon rasitetta yhteiskunnan kannateltavaksi. Tätä mielessä pitäen olisi siis järkevää, että masennuksesta kärsivälle tarjottaisiin tarvittava määrä tukea. Valtioneuvoston selvitys aiheesta kuitenkin kertoo, että vain noin puolet apua tarvitsevista ihmisistä saavat sitä riittävästi. En edes yritä lähteä nojatuolistani ehdottamaan miten yhteiskunta voisi paremmin hädänalaisia auttaa, sillä niitä solmuja ei ammattikoulun koulima yhdistelmäajoneuvon kuljettaja osaa avata. Se mitä itse kukin meistä tosin voi tehdä, on olla masennuksesta kärsivän tukena. Ei tarvitse, eikä pidä osata puhumalla ratkoa rikkinäistä mieltä. Siitä on väistämättä enemmän haittaa kuin hyötyä. Riittää että olet lähellä. Reitti 31 Reitti_8_2020.indd 31 Reitti_8_2020.indd 31 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 32 Menoon mukaan Eläkeläiset kokoontuvat taas talvipäivillä PAUn Talvipäivien yhteydessä Seinäjoella 20.2.2021 järjestetään myös oma eläkeläistapahtuma, jossa tuodaan esille ikäihmisille tärkeitä asioita. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki eläkeläisten asioista kiinnostuneet jäsenet. Tapahtuma järjestetään omissa tiloissa samaan aikaan ammattiryhmäpalaverien kanssa. Turvallisuudesta ei tässäkään tilaisuudessa tingitä. Pidämme riittävät turvavälit ja huolehdimme käsidesillä hygieniasta. Myös kasvomaskeja on kaikille osallistujille tarjolla. Noudatetaan siis turvaohjeita ja nähdään Talvipäivillä. PEKKA KORHONEN, eläkeläinen Pasilasta PAUN XVI TALVIPÄIVÄT 20.–21.2.2021 Ennakkotietoa trysköistä! Seinäjoella tryskätähän PAUn XVI talavipäivillä 20.-21.2.2021. Kisaalemma sähälys (maalivahti + 5 kenttäpelaajaa), lentopallos (4-6 kenttäpelaajaa) ja keilaalus (kilpasarja naiset/miehet 3 sarjaa ja harrastelijat naiset/miehet 1 sarja). Näihin kisoohin pitää ilmoittautua etukätehen 10.1.2021 mennessä allekirjoittaneelle. Heti kinkun sulattelun jälkehen ole siis asialla, jos haluat kilipaalla. Laitanpahan tähän vielä kaikille varuuksi Pohojalaaset maski nkäyttöohojehet, jos siihen aikahan vielä on suositus maskinkäytölle: • Pidä sitä rättiä suun ja nenän tukkeena. • Älä tuki liika likelle kaupoos tai muis yleisötilaisuuksis. • Pese käsiä usein, pese käsiä mennen tullen ja kuivaa hyvin. • Älä räi ketään päin. • Älä kaiva nenää, johona ne pöpöt asuu. • Huolehri, jotta ei mukulakkaa unohra näitä ohojeeta. • Älä kopeloo kaupas joka tomaattia tai herelmää. • Oo ystävällinen niillekki, jokkei jostakin syystä oo pannut maskia noukkahansa. • Muista jotta, ku irrootat maskin, ota korvalenkiistä kiinni ja laita roskihin. Jos käytät kangasmaskia, niin laita maskin lisäksi pussihin mäntysoopaa ja vettä. Hulujuta ja kaada vesi pois. Ota viä uusi huuhteluvesi kraanasta ja hulujuta uurestaan sitä pussia, tyhyjää pussi ja paa maski sille varattuhun astiahan ja keitä 5 min. Saat olla ittehes tyytyvääne, kunet ainakaan itte sitä koronaa levitä ympäriinsä. Laittakaahan fl ikat ja klopit päivämäärät ylähälle, näistä tryskööstä ei kannata jäärä pois. Tervetuloa lakeuksille, nähärähän silloon turvallisissa merkeissä! JUKKA KALLIOKOSKI jukka.kalliokoski@posti.com, järjestelytoimikunnan pj. Vaasan osasto kokousti turvallisesti Vaasan osasto piti syyskokouksen 28.11. Sokos Hotel Vaakunassa osaston omat koronamaskit päällä. Osasto valitsi kokouksessa toimikunnan ja puheenjohtajan. Puheen johtajana jatkaa Mika Koskimäki. Koskimäki ja Kaj Johansson valittiin osaston liittokokousedustajiksi, varalle Marko Kortelainen. Kokouksen osanottajat ylh. vasemmalta Sami Meriruoho, Marko Ojala, Maarit Haanpää, Juha Alamikkelä, Marko Kortelainen, Rainer Back, Mika Koskimäki, Timo Heinänen ja Anttoni Vielmaa. Alhaalla vasemmalta Juha Varvikko, Kaj Johansson ja Markku Jouppi. K u v a : K a j Jo h a n ss o n Reitti_8_2020.indd 32 Reitti_8_2020.indd 32 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 33 Re Re R R R R R itti ti 33 33 33 33 33 33 33 3 Kelpo Kuljetuksen entinen pääluottamusmies Pentti Romo on kuollut. Romo menehtyi 75-vuotiaana 13.11.2020. Pentti Romo toimi pitkään Postin automiesten edunvalvojana, muun muassa Turun Automiesten puheenjohtajana, sihteerinä ja luottamusmiehenä. Postiliiton hallituksen varajäsenenä Romo oli vuosina 1993-97 ja valtuuston jäsenenä 1985-93. Vuonna 1996 Romo valittiin Veikko Antosalon jälkeen Posti Oy:n kuljetushenkilöstön pääluottamusmieheksi. Posti yhtiöitti vuonna 1999 runkoja aluekuljetuksen Posttransport Oy:ksi. Yhtiön nimi vaihdettiin parin kuukauden jälkeen Kelpo Kuljetus Fi Oy:ksi, jonka pääluottamusmiehenä Romo toimi eläköitymiseensä (2006) saakka. Postija logistiikka-alan unioni PAU ottaa osaa omaisten ja läheisten suruun. Cust Omer astui sisään Box By Posti -interiööriin. Jouluaattoaamuinen loskainen Keskuskatu jäi selkänsä taakse. Hän kiepsautti reppunsa selästä ja otti kolmetoista askelta eteenpäin. Outoa, ei ketään näkyvissä, ei univormuasuista sisäänheittäjääkään ollut kadulla vastassa. Kuinka voin auttaa? Cust hätkähti, äänettömästi tilaan rullaillut olento tiiraili häntä uteliain näkimin. Mitä? Kuka... mikä te olette? Asiakaspalvelija kiskaisi metallinhohtoisille täysparrakkaille kasvoilleen hymyntapaisen ja ojensi vasemman kädenmuotoisen ottimensa. Antakaa reppunne ja mennään rohkeasti peremmälle, turha jäädä tähän oven eteen tukkeeksi, ties vaikka pian asiakkaita alkaisi vyöryä sisään oikein ruuhkaksi asti. Cust nyökkäsi kuuliaisesti ja ojensi punaisen reppunsa. Kiitos, ja vastauksena kysymykseenne, olen ensimmäisen kiireellisyysluokan palvelubotti. Voitte kutsua minua Parcel Botiksi. PeeBee käy yhtä hyvin, jos pidätte lyhenteistä. Tehkää hyvin ja seuratkaa minua, oletan, että haluatte lähettää jotakin jollekin jonnekin. Parcel käännähti ketterästi ympäri ja Cust seurasi. Mitä helkutaa, en ole käynyt postissa varmaan kymmeneen vuoteen, eikä niitä juuri missään olekaan... Kas niin, perillä ollaan. Jos sallitte, niin tyhjennän repussanne olevan materiaalin, ja sitten katsellaan yhdessä sille sopiva lähetysformaatti. Cust katseli ympärilleen. Muita asiakkaita ei näkynyt, kenties aikainen aamu oli siihen syynä tai... Just! Minähän arvasin: ruskeat goretex-talvikengät, kokoa 42. Näille meillä on passeli lähetyssetti erikoistarjouksessa, ja kun vaikutatte piponne pirteän värin perusteella joviaalilta EU-kansalaiselta, niin voin antaa 20 prossan alennuksen joulun kunniaksi. Ja nyt olkaa ystävällinen ja kertokaa, minne ohjaamme lähetyksen? Cust nielaisi. Botin tuijotus oli yhtä aikaa tungetteleva ja auttamishaluinen, ikään kuin se olisi pystynyt aistimaan hänen ajatuksensa, tunkeutumaan... en kai mä ole menettämässä... Sevettijärvelle, postinumero muistaakseni 99930. Sinne sen saa toimittaa, pikkuserkku asuu Näätämön kylässä. Ja jos mahdollista, niin mieluusti pikana. Muistan toki, että nyt on jouluaatto, mutta jos kattava palveluvalikkonne pystyy venymään, niin olisin todella otettu. Tiedän, että olisi pitänyt olla aiemmin liikkeellä, mutta ymmärsin omnipotenteista sloganeistanne, että ihan kaikki on mahdollista. Botti hätkähti, sen leuka valahti kaksi millimetriä alaviistoon. Sitten se alkoi nauraa. Herra Botti, mikä teille tuli? Näytätte, sanoisinko ei-niin-läsnäolevalta. Vaikka samaan aikaan hirnutte kuin vastakengitetty lämminveriravuri. Parcel Bot vaikeni. Kenkäpari katosi pöydältä. Arvon asiakas, lähetys toimitettu. Hyvää ja rauhallista joulua! TANSKAS-KARI Sevett ijärvelle pikana! 33 PAUn Muonion osasto purkautuu Muonion osasto purkaa toimintansa 31.12.2020. Jäsenet tulevat siirtymään 149 PAUn Rovaniemen osastoon 1.1.2021. Muutos ei aiheuta jäsenille toimenpiteitä. Lämpimät kiitokset kuluneista vuosikymmenistä kaikille osaston jäsenille! Toimikunta In memoriam Pentt i Romo Reitti_8_2020.indd 33 Reitti_8_2020.indd 33 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 34 På svenska Palautearvonnan voitt aja lehdestä 7 /2020 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Silja Vihanne. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Vad är en yrkesuppgift ? I tabellöner i Kollektivavtalets lönebilaga P nämns gruppuppgift och yrkesuppgift . Vad betyder en yrkesuppgift och hur kan man få lön som motsvarar det? I lönebilaga P i Kollektivavtalet för kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen anges olika lönegrupper för grundoch yrkesuppgift er. Denna delning mellan olika lönegrupper har varit i bruk redan länge, sedan 2005. Före det fanns det fl era kompetensnivåer i lönegrupperna. Grunduppgift defi nieras som en ”Uppgift med en befattningsbeskrivning eller utdelare på högst två utdelningsrutter”. När en arbetstagare har bekantat sig med arbetsuppgift erna och behärskar fl era befattningar eller fl era än två utdelningsrutter samt uppgift er som är nära förbundna till dem, ska lönen höjas till yrkesuppgift ens lönegrupp. Det här kallas för “Kommunikationsförmedlingsarbete”. För att vara berättigad till lön för yrkesuppgift ska arbetstagaren även vara tillgänglig för ett arbete eller en utdelningsrutt med fl era befattningar. Om arbetstagaren ändå vill ha endast en befattning eller 1-2 utdelningsrutter, har han eller hon möjlighet till att på egen begäran stanna i grunduppgift . Och å andra sidan, om antalet arbetstagarens arbetsuppgift er har minskat så mycket att defi niering av en yrkesuppgift inte skulle fyllas, ska arbetsgivaren inte släppa arbetstagaren till grunduppgift , eft ersom kompetensunderskottet beror inte på arbetstagaren. Om arbetsgivaren håller på att byta lönegrupp ska man alltid kontakta förtroendemannen. Därtill berättigar alla lönedelar som baserar sig på specialansvar och specialkompetens (en sk. ”modul”) löntagaren automatiskt till yrkesuppgift ens lönegrupp, även om han eller hon skulle utföra endast en utdelningsrutt/befattning. Du kan kolla din egen månadseller timlön i lönetabellen enligt den rätta lönegruppen. Kom ihåg att iaktta även erfarenhetsår i lönetabellen. Ytterligare uppgift er om kontroll av lön får du av din förtroendeman. Kan moduler dras bort? (lönedelar som baserar sig på specialansvar och specialkompetens) På mitt område verkar arbetsgivaren sträva till att ta bort lönedelar som baserar sig på specialansvar och specialkompetens (sk. ”moduler”). Går det att endast ta bort dem från arbetstagaren och om ja, på vilka grunder? I lönebilaga P i kollektivavtalet för kommunikationsförmedlingsoch logistikbranchen fi nns det olika lönedelar som baserar sig på specialansvar och specialkompetens. På fackspråk kallas det för ”moduler”. Lönedel som baserar sig på specialansvar och -kompetens utbetalas då arbetstagaren har blivit utvald till uppgift en och arbetet enligt uppgift en inleds. Utbetalning av denna lönedel är alltså bunden till arbetstagaren och inte till t.ex. ett visst skift eller rutt. Enligt kollektivavtalet: ”Arbetstagaren utses till uppgift en antingen tills vidare eller för viss tid. Om det i uppgift erna för arbetstagare, som utsetts till uppgift en, sker ändringar av varaktig natur så att han eller hon inte längre placerar sig i kretsen för uppgift er tillhörande specialansvar eller -kompetens, klargörs de nya uppgift ernas lönegrupp. Uppgift sändring som beror på andra orsaker än på arbetstagaren föregrips för avlöningens del genom att informera vederbörande arbetstagare om ändringen senast inom ramen för uppsägningstiden förtid i uppgift en enligt bestämmelserna i kollektivavtalet.” Arbetsgivaren har således rätten till att dra bort även den här modulen om arbetsuppgift en ändras så att förutsättningen för dess utbetalning inte längre fylls. Ändringen ska behandlas tillsammans med personen/personer i fråga och förtroendemannen. Om du som arbetstagare blir objekt för sådana åtgärder, kontakta omedelbart din förtroendeman. Kan min sjukdom vara grunden för uppsägning? Jag har varit borta från jobbet för ungefär två år på grund av min sjukdom. Kan arbetsgivaren säga upp mig genom hänvisning till min sjukdom och en lång frånvaro? Arbetsgivaren får säga upp ett tills vidare giltigt arbetsavtal endast på grund av en saklig och vägande skäl. I huvudsak kan arbetstagarens sjukdom, handikapp eller olycksfall inte anses vara en saklig och vägande skäl för uppsägning. Uppsägning på grund av hälsotillstånd är ändå möjligt, om arbetstagarens arbetsförmåga har väsentligt minskat på grund av en sjukdom, handikapp eller olycksfall för så lång tid att det inte rimligen kan förutsättas att arbetsgivaren fortsätter avtalsförhållandet. Före uppsägning ska arbetsgivaren dock förklara om uppsägning kan undvikas genom att placera arbetstagaren till andra uppgift er. Reitti_8_2020.indd 34 Reitti_8_2020.indd 34 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 35 In English Ristikon ratkaisu L A U S E K E K I S A A J A A R T O A V I O I V A U S S I R I S T Ä S U L A T U S T A I N S Ä Ä T M U O R I I L O I S E T O T U K S E T S T E E P O S S T O N E I J L N A A L I E L T O N O P O T J O R M A M A S U L O K A S I L K U N T A T R A P N A S E V A Ä J O T T I M E T K A R M I V A A R A R E E N A T A V O N A I S E T N L M A H O R K A T U N E L M A M A I L I K A J O K U I N U M O N E E N M A K U U N S E O T A A A V A I T S E Can an illness be grounds for dismissal? I have been absent from work for about two years due to an illness. Can the employer dismiss me on the grounds of my illness and long absence? Th e employer can terminate an employment contract only for a factual and compelling reason. As a rule, an employee's illness, injury or accident cannot be considered a valid and weighty ground for dismissal. However, dismissal on grounds of illness is possible if the employee's capacity for work has been substantially reduced for a long time due to illness, injury or accident so that the employer cannot reasonably be expected to continue the contract. Before dismissing, however, the employer must determine whether the dismissal could be avoided by placing the employee in another job. What is a professional task? In the collective agreement, the table salaries in Appendix P mention a basic task and a professional task. What does a professional task mean and how can the corresponding salary be obtained? In the collective labor agreement for the communications and logistics sector the salary appendix P contains salary groups for basic and professional tasks. Th is division between diff erent pay groups have been in use for a long time (since 2005). Prior to this, there were several skill levels in the grades. Th e defi nition of the basic task reads as follows: “Author of one job description or up to two distribution routes”. When an employee is familiar with the duties and manages more than one job description or more than two distribution routes and the jobs closely related to them, the salary should be raised to the salary group of the professional position. Th erefore, the defi nition of “messaging work” is used. An employee must also be available for more than one job description or distribution route in order to be entitled to a salary in accordance with the professional function. However, if the employee wants to make only one job description or 1-2 distribution routes, it is then possible for them to remain in the basic task at their own request. On the other hand, if the employee's duties have been reduced to such an extent that the defi nition of a professional function would not be met, the employer should not directly drop the employee to the basic position, because the skills shortage does not arise due to the employee. If the employer is changing the salary group, it is always advisable to contact your shop steward. In addition, jobs that entitle you to all salary components based on special responsibilities and special skills (the so-called “module”) automatically transfer the employee to the grade according to the professional task, even if they do only one distribution route/job description. You can check your monthly or hourly salary from the salary tables for the correct salary group. Be sure to also consider years of experience in the payroll. For more advice on reviewing your salary, contact your shop steward. Can modules (salary components based on special responsibilities and special skills) be removed? In my area, the employer now seems to be working to eliminate pay components based on special responsibilities and special skills (the so-called “module”). Can they just be removed from employees and if so, on what basis? In the collective labor agreement for the communications and logistics sector the salary appendix P contains various salary components based on special responsibilities and special skills, of which the word “module” is also used in colloquial language. Th e salary component based on special responsibility and competence is paid when the employee has been selected for the position and the work begins. Payment of the salary component is thus linked to the employee and not, for example, to a specifi c shift or route. According to the collective agreement: “Th e employee is assigned to the task either until further notice or for a fi xed term. If the duties of the person assigned to the task until further notice are changed permanently such that the employee’s work no longer lies within the scope of the task requiring special responsibility and expertise, the salary group for the new tasks is determined. Task changes not resulting from the employee are anticipated with respect to a new salary by notifying the employee in question of the change no later than with the term of notice for termination of the employment contract determined according to the duration of performance of those duties.” Th e employer therefore has the right to delete this module if the job changes in such a way that the conditions for payment are no longer met. Th e matter should be reviewed with both the person or persons and the shop steward representing them. If you, as an employee, are subjected to such actions, you should contact your own shop steward immediately. Reitti_8_2020.indd 35 Reitti_8_2020.indd 35 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 36 Tähän ja muihin työelämän hyvinvointikysymyksiin etsitään vastauksia SAK:n Maailman onnellisin työkansa? -podcast-sarjassa. Maailman onnellisin työkansa? -sarja www.sak.?/podcast. Jaksot löytyvät myös Spotify ja Apple Podcast -palveluista. JOS OMAN TYÖN SISÄLTÖÄ EI VOI MUUTTAA, NIIN MITÄ VOI MUUTTAA? Covid-19 pandemia näyttää rajoittavan Postin Työhyvinvointisäätiön toimintamahdollisuuksia kesään saakka. Vuoden jälkimmäiselle puoliskolle on alustavasti varattu kaksi merkittävämpää tapahtumaa. Särkänniemen huvipuisto on Posti-konsernin yhtiöiden työntekijöiden ja heidän perheidensä käytettävissä sunnuntaiaamupäivän 22. elokuuta. Perinteinen liikuntaviikonloppu Antin Askel järjestetään Laukaan Peurungassa 25. – 26. syyskuuta. Hyvinvointivalmennuksia, jotka kokeneemmat käyttäjät tuntevat kuntoreTyöhyvinvointisäätiön toimintaa vuonna 2021 montteina, järjestetään vuoden loppupuoliskolla. Teemoina ovat mm. tukija liikuntaelimet sekä hyvinvointi, varttuneempien työntekijöiden jaksaminen, painonhallinta, muutostilanteet ja aivan uutena useampivuotiseksi suunniteltu osatyökykyisille suunnattu hyvinvointivalmennuspaketti. Näistä kaikista tiedotamme pandemiatilanteen parantuessa kotisivuillamme www.tyohyvinvointisaatio.fi . Totuttuun tapaan säätiö tukee alueellisesti ideoituja liikuntaja kulttuuritilaisuuksia sekä eläkeläistoimintaa. Näidenkin osalta painopiste on syytä asettaa kesän jälkeiseen aikaan. Tukiasioista lisätietoa saa asiamies Esa Vilkunalta, esa.vilkuna@tyohyvinvointisaatio.fi . Säätiö rahoittaa viestintäja logistiikka-alan työhyvinvointia edistävää tutkimustoimintaa. Käynnissä olevista hankkeista merkittävimmät kohdistuvat ulkoisen tukirangan, eksoskeletonin käyttöön alan raskaissa työtehtävissä. Vuonna 2021 käynnistetään uusia tutkimushankkeita. Reitti_8_2020.indd 36 Reitti_8_2020.indd 36 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 37 Kirja Ruotsin arvokuljetusryöstöjä 2000-luvun alussa tehtailleen Toni Tuunaisen elämäkerta kertoo, miten Tuunainen ajautui rikollisuuteen ja lopulta irrottautui siitä. Nykyisin Tuunainen tekee työtä muun muassa nuorisokodeissa olevien nuorten parissa ja luennoi kokemusasiantuntijana oppilaitoksissa. Kirjassa käydään lapsuudesta alkaen läpi kaunistelematta niitä tekijöitä, jotka johtivat Suomessa syntyneen ja lapsena Ruotsiin muuttaneen miehen syrjäytymiseen ja nuorisorikollisuuteen. Rikollisen elämän eri puolia kuvataan glorifi oimatta, vaikka myös näennäisestä pintaliidosta kerrotaan. Kirja kuvaa hyvin, millaiset olosuhteet ja tunnekokemukset altistavat päätymään rikollisen uralle: juurettomuus, rikkoutuneet ihmissuhteet, väkivalta, epäoikeudenmukainen kohtelu ja liian suurten asioiden kanssa yksin jääminen jo lapsena. Huono-osaisuus siirtyy sukupolvesta toiseen, yksin sitä on vaikea katkaista. Se, että ihminen joutuu luottamaan viime kädessä vain itseensä eikä voi näyttää heikkouttaan tai haavoittuvuuttaan, saa hakemaan turvaa päihteistä ja omaa paikkaansa alamaailmasta. Se, että sellaisista olosuhteista päätyy rikolliseksi, ei ole ihme. Se, ettei päädy, on. Entinen ryöstäjä muistelee TEKSTI EMILIA KUKKALA Toni Tuunainen & Gunnar von Sydow: Olin Ruotsin etsityin rikollinen. Alkuteos: Jag var Sveriges mest jagade rånare – Mina år som yrkes kriminell. Suom. Sirje Niitepõld. 275 sivua. Like 2020. Norsborgin lähiöissä varttunut Tuunainen ei väistele kerronnassa omaa vastuutaan – päinvastoin – mutta tuo selkeästi ilmi myös sen, että monen huono-osaisen ihmisen kohdalla on liioiteltua puhua valinnasta, kun kysymys on selviytymisestä. Sitä paitsi rikollinen elämä ruhjoo rikollista itseään kirjaimellisesti. Kun kavereita on putoillut viereltä kyllin kauan ja skene sen kuin raaistuu, alkaa tie tuntua loppuun käydyltä. Irtautumisyrityksiä tarvitaan kuitenkin useampi ennen viimeistä onnistunutta irtiottoa. Aina tarvitaan ”se viimeinen keikka”, jonka tuoman vaurauden turvin voisi lopulta asettua aloilleen. Lopulta viimeinen iso keikka on myös se, joka menee mitä kammottavimmalla tavalla pieleen. Rikosten suunnittelua ja toteutusta kirjassa kuvataan kiitettävällä tarkkuudella. Kertojanäänen väri vaihtelee sen mukaan, millainen keikka on tekeillä: jotkin rikokset tuntuvat jännittäviltä ja niissä onnistuminen palkitsevalta siinä, missä toiset herättävät vastenmielisyyttä tekijässäänkin. Tuunaisen katuvan oloinen ja itsekriittinen ote ei poista sitä tosiseikkaa, ettei kaidalla tielläkään ole aina kovin järkeviä vaihtoehtoja tarjota. On järjetöntä, että lahjakkaalle ihmiselle, joka ei kykene pidemmän päälle tappavan tasaiseen työrytmiin ja toisten pompoteltavana olemiseen, ei ole yhteiskunnassa muuta paikkaa. Niistäkin, jotka siihen kykenevät, huomattavan suuri osa pitää sitä kohtuuttomana. Moni itsenäinen, oma-aloitteinen ja sinnikäs tapaus ei löydä paikkaansa tässä yhteiskunnassa muualta kuin sen varjopuolelta – olkoonkin, että varjopuolen lupaukset omasta paikasta ja helpommasta elämästä osoittautuvat lähes aina kangastuksiksi. Kerronta on tiivistä ja havainnollista, tunnetasoa kuvataan hyvin ja se luo selityksen tapahtumille. Väkivallan kuvausta tai edes mainintoja väkivaltatapauksista kirjassa on silmiinpistävän vähän, vaikka pari käydäänkin tarkemmin läpi. Ehkä tämä on tietoinen ratkaisu olla mässäilemättä niillä. Kirjaan sisältyy myös ”shokkipaljastus”: Tuunainen on Suomessa suositun pitkän linjan räppärin Julma H:n serkku. Artistiin viitataan kirjassa Henrinä. Reitti_8_2020.indd 37 Reitti_8_2020.indd 37 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 38 Reitti 38 Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–11 ja 13–15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma-to klo 10–15 KOTISIVUT: www.pautk.fi Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Muutoksia tyött ömyyskassan aukioloaikoihin ja päivärahan hakemiseen vuodenvaihteessa Postija logistiikka-alan työttömyyskassa sulautuu Kuljetusalan työttömyyskassaan 1.1.2021. PAUn työttömyyskassan hakemusarkisto sekä jäsenrekisteritiedot tullaan siirtämään osaksi Kuljetusalan työttömyyskassan tietojärjestelmää joulukuun kahden viimeisen viikon aikana. Tietojen siirrosta aiheutuu käyttökatko kassan käsittelyjärjestelmään sekä Netta-verkkopalveluun aikavälillä 23.12.2020-3.1.2021. Käyttökatkon ajan työttömyyskassa on suljettu, puhelinpalvelua ei järjestetä, eikä päivärahoja pystytä maksamaan. Poikkeuksellisesti täysin työtön tai te-palveluun osallistuva päivärahanhakija voi täyttää joulukuussa hakemuksen tarvittaessa normaalia lyhyemmältä hakujaksolta, jotta päiväraha ehditään maksaa ennen joulunpyhiä. Kuljetusalan tyött ömyyskassan yhteystiedot 1.1.2021 alkaen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3-5, katutaso, Helsinki (toistaiseksi suljett u) Postiosoite: PL 65, 00531 Helsinki Kassan puhelinpalvelu 09 613 111 (ma-pe klo 10.00 -14.00) Verkkosivut: www.kuljetusalantk.? Jatkohakemusten viimeinen jättöpäivä on perjantai 18.12.2020. Kyseisenä päivänä jätetyt jatkohakemukset pyritään käsittelemään ja päivärahat maksamaan ennen joulua, jos kassalla on hakemusten käsittelyyn tarvittavat tiedot. Osa-aikatyötä tekevän jäsenen tulee kuitenkin täyttää hakemus normaalia palkanmaksujaksoa vastaavaa hakurytmiä noudattaen. Kuljetusalan työttömyyskassan toiminta käynnistyy maanantaina 4.1.2021. Tällöin jäsenet voivat lähettää hakemuksia ja liitteitä kassalle verkkopalvelun kautta normaalisti ja olla kassaan yhteydessä puhelimitse. Asiakaspalvelu Siltasaarenkadulla on vielä toistaiseksi suljettu koronaviruspandemian leviämisen estämiseksi. SARA MALINEN etuuskäsitt elijä Huom! 23.12. saakka. Reitti_8_2020.indd 38 Reitti_8_2020.indd 38 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 8 | 2020 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 11.1. mennessä ja voita 20 € Reitti_8_2020.indd 39 Reitti_8_2020.indd 39 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03
Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi. Ilman työehtosopimusta Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen TES Lainsäädäntö Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Arkipyhäkorvaukset Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkka äityslomalta ja isyysvapaalta Ryhmähenkivakuutus TES Lainsäädäntö (laissa vain itsenäisyyspäivä) Yleisitova työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. Reitti_8_2020.indd 40 Reitti_8_2020.indd 40 9.12.2020 14.03 9.12.2020 14.03