Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 10 | 2016 Ota talteen KOULUTUSLIITE KYTKE PALAUTUMINEN PÄÄLLE • 12 | UUSI MYYMÄLÄKONSEPTI • 14 | ROBOTIIKKA JA TYÖ • 24 Muilta mailta Postilaiset edustavat yli 80 kansallisuutta • 6 Reitti_10_2016.indd 1 15.12.2016 15.32
• Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 600 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi), toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969 633 (marjo.pihlajaniemi@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 35 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Leena Koskela Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 4041 0428 Nro aineisto Reittiin Ilmestyy 1/2017 2.1. 26.1. 2/2017 30.1. 23.2. 3/2017 27.2. 23.3. 4/2017 27.3. 27.4. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Kansainvälinen työpaikka 10 Muutoksia työaikaan 11 Puheenjohtajan palsta 12 Kytke palautuminen päälle 14 Lisätilaa tiskin eteen ja taakse 16 Esimiehet puun ja kuoren välissä 17 Päättäjän kynästä: Sari Essayah 18 Postikortit kertovat tarinoita 20 Ay-majakka: Aika entinen ei koskaan palaa 21 Eläkeuudistus astuu voimaan 22 Naiset, pyrkikään vaikuttajiksi osastojen toimikuntiin Sisältö 10 | 2016 23 Valtuuston antia 24 Loppuuko työ? Jyrääkö robotiikka? 26 Kysymyspalsta 27 På Svenska 28 In English 29 Kolumni: Kuusenhakumatkalla 30 Ristikko 31 Pakina: Paras hallitus ikinä! 32 Menoon mukaan 34 Työttömyyskassa tiedottaa 36 Hän on Katriina Ketonen Reitti_10_2016.indd 2 15.12.2016 15.32
3 2016 Pääkirjoitus Hallituksen postilakiesityksestä on käynyt selväksi kenelle lakia tehdään. Posti ja sen henkilöstö laitetaan hankintamenettelyllä eli suomeksi sanottuna pakkokilpailutuksella täysin kohtuuttoman tilanteen eteen. Lisäksi Postia edellytetään luovuttamaan käytännössä ilmaiseksi yksi keskeinen kilpailuvaltti, osoiterekisteri kilpailijoiden käyttöön. Lakiesityksen mukaan Posti velvoitetaan kilpailuttamaan jakelu niillä alueilla, joissa ei ole varhaisjakeluverkkoa. Työntekijöiden kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että vuoden välein heillä olisi huoli työpaikkansa säilymisestä, kun ei voi tietää kuka alueella postinjakelua hoitaa. 1500 jakelureitin kilpailutus ja yleispalveluvelvoitteen alueellinen eriyttäminen aiheuttaisi myös Postille merkittäviä kustannuksia. Yhtiön arvion mukaan hintalappu tälle kaikelle olisi noin 16 miljoonaa euroa ja maksajana viime kädessä asiakkaat. Toinen postilakiesityksen järjettömyys liittyy osoiterekisterin luovuttamiseen. Kilpailu varmasti lisääntyy, jos Postin tuPostilakia tehdään kilpailijoille TEKSTI JUHA PÖYRY POSTILLA MATTI NISULA lee luovuttaa lähes ilmaiseksi kilpailevien yritysten käyttöön yksi Postin kilpailuvalteista, jonka ylläpito maksaa vuosittain miljoonia euroja ja jonka rakentaminen on maksanut Postin historian aikana vähintään kymmeniä miljoonia. Outoa markkinatalouslogiikkaa on edellyttää yrityksen antavan vastikkeetta muille yrityksille sen keräämä tieto, jotta muut yritykset voivat kilpailla sen kanssa paremmin. Muutoksella mahdollistetaan se, että muut postiyritykset voivat viedä Postin verkosta vaivatta kannattavimpia massapostituseriä. Kilpailijoitahan ei kiinnosta yksittäisten asiakkaiden kirjeet, vaan isot lähetyserät, joiden tuotoilla Posti on rahoittanut lakisääteisen yleispalvelun hoitamisen koko maassa. Esitys vaarantaa yleispalvelun rahoituksen ja samalla heikentää valtion omistaman yrityksen arvoa. Esitys aiheuttaa myös toisen ongelman. Edellinen postilain muutos mahdollisti, että kuka tahansa voi perustaa postiyrityksen ilmoittamalla asiasta Viestintävirastolle. Jos nyt edellytetään, että Postilla on velvoite antaa lähes ilmaiseksi tietoja osoiterekisteristä muille postiyrityksille, niin itse asiassa kuka tahansa, joka haluaa Postin osoiterekisterin käyttöön saa sen jatkossa hyvin helposti. Myös he, joiden tarkoitus on käyttää osoitetietoja hämäräpuuhiin. Postilain valmistelu etenee ripeästi, kun eduskunta palaa helmikuussa joulutauolta. Viiden päivän jakelun säilyminen, kirjeen kulkunopeus ja postilaisten tulevaisuus on eduskunnan käsissä. Ota joulupyhien jälkeen vaalipiirisi kansanedustajaan yhteyttä ja kerro mielipiteesi. Avuksi voit käyttää liiton lausuntoa postilakiesitykseen. Lausunto löytyy liiton verkkosivuilta. Valtionyhtiön tulee palvella kansaa, ja siksi nykyisen kaltainen peli ei kerta kaikkiaan vetele. Postin on tehtävä perustehtävänsä hyvin, kohdeltava työntekijöitä arvokkaasti ja kunnioitettava postinsaajia ja -lähettäjiä sekä lehtien tilaajia. KANSANEDUSTAJA SATU TAAVITSAINEN (SD.) LÄNSI-SAVO LEHDESSÄ 14.12.2016 Työntekijöillä olisi vuoden välein huoli työpaikkansa säilymisestä Reitti_10_2016.indd 3 15.12.2016 15.32
4 2016 Ajankohtaista Työttömyyskassan joulunajan aukioloajat Asiakaspalvelu suljetaan 23.12.2016 klo 12.30. Kassa on suljettu tapaninpäivänä 26.12.2016 ja loppiaisena 6.1.2017. Ilmoittaudu Selkoa sopimuksista -kurssille Kurssi sopii hyvin PAUn jäsenille, jotka ovat käyneet Tunne liittosi, tiedä oikeutesi – kurssin. Myös ammattiosastojen toimikuntien jäsenet ovat tervetulleita. Kurssilla opiskellaan liiton lakimiehen, Iikka Avelan, johdolla tarkastellen työelämää työntekijän oikeuksien näkökulmasta. Kun saat selkoa sopimuksesta, tulee tolkkua työelämään. PAU maksaa osallistujien kurssimaksut, majoittumiset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Kurssi pidetään 25.–26.3 Hyvinkään hotelli Cumuluksessa. Ilmoittautuminen viimeistään 3.3 PAUn verkkosivujen kautta www.pau.fi VIRANOMAISPÄÄTÖS SME ry ei edusta aidosti mainosjakajia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta päätti 14.11.2016, ettei Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistyksen ja Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n sopimaa osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevaa työehtosopimusta voida vahvistaa yleissitovaksi. Osapuolten välinen työehtosopimus on jo kertaalleen vuonna 2010 vahvistettu yleissitovuutta vailla olevaksi. Marraskuussa annettu päätös on linjassa myös kesäkuussa 2015 annetun ja lainvoiman saaneen hovioikeuden päätöksen kanssa. Hovioikeus totesi päätöksessään, ettei SME ry:n voitu katsoa edustavan aidosti ja uskottavalla tavalla erillisjakelualalla toimivia henkilöitä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta päätyi yksimielisesti hovioikeuden kanssa samaan johtopäätökseen. Alalla toimivien työntekijöiden työsuhteisiin tulee soveltaa yleissitovaksi vahvistettua PALTAn ja PAUn välisen viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Jäsenemme Arimo Siren sai kultaa kansainvälisen postijärjestön IPC Drivers´ Challenge ajotaitokisassa Belgiassa 16.–17.11. Kilpailuun osallistui yhteensä kahdeksan eri maan joukkueet. Löydät vuoden 2017 koulutuskalenterin tämän lehden välistä. Löydät vuoden 2017 k tämän lehden välistä. Onnea! Reitti_10_2016.indd 4 15.12.2016 15.32
5 2016 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto. Onko sinulla jokin harrastus, jolla tasapainotat työtä? Jokin intohimo, jonka parissa tykkäät viettää aikaa? Olkoon se vaikka käsillä tekemistä, musiikkia, liikuntaa, vapaaehtoistyötä, kaikki ideat ovat tervetulleita. Sinun ei tarvitse olla lajisi paras tai kilpailuhenkinen, riittää että saat siitä virtaa arkeen. PAU alkaa julkaista jäsentensä harrastuksia vuoden alusta. Kerro omastasi marjo.pihlajaniemi@pau.fi. Valitsemme harrastuksista aina jonkun jokaiseen Reitin numeroon. Kevään kuntoremontit haussa Kevätkaudella 2017 järjestetään eri teemaisia kuntoremontteja Posti-konsernin palveluksessa oleville henkilöille. Kuntoremonttiin kuuluu myös puolen vuoden päästä järjestettävät kuntotreffi t. Kuntoremonttien tavoitteena on tukea osallistujien hyvinvointia ja omaa jaksamista. Kuntoremontteihin on haettava viimeistään 2 kuukautta ennen kuntoremontin alkua ja ensikertalaiset ovat etusijalla. Lue lisää kuntoremonteista ja hae mukaan nettisivuiltamme www.tyohyvinvointisaatio.fi • 12–17.3.2017 Haikon kartano, palautuminen ja hyvä uni (+ 22–24.9.2017) • 19–24.3.2017 Peurunka, oma jaksaminen ja muuttuva työympäristö (+ 15–17.9.2017) • 2-7.4.2017 Peurunka, voimavarat (+ 6-8.10.2017) Kuntoremonttikurssit ovat omaa aikaa, eivät työaikaa. Kaikista kursseista on mahdollisuus hakea Kelan kuntoutusrahaa. Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö maksaa kuntoremonttiviikon kustannukset ja osallistuja maksaa itse matkakulunsa osallistuessaan kuntoremonttiin. Postilaki etenee Postilain kokonaisuudistus etenee. Uudistuksen ensimmäinen vaihe astui voimaan 9.6.2016, jolloin Postin kilpailijoilta poistettiin kaikki velvoitteet. Lainmuutoksen myötä kilpailijat, käytännössä sanomalehtiyhtiöt voivat jakaa kirjeitä missä ja milloin haluavat, ilman rajoitteita. Kermankuorinnassa ainoa velvoite on ilmoittaa postitoiminnan aloittamisesta Viestintävirastolle. Kokonaisuudistuksen toisessa vaiheessa hallitus haluaa poistaa edelleen alan toimijoiden liiketoimintaa haittaavia normeja ja keventää yleispalveluvelvoitetta. Esitys postilain muuttamisesta annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnon päätöksellä. Lakiesitys käsitellään eduskunnassa kahdessa eri istunnossa, joita edeltää lain muotoutumisen kannalta tärkeä liikenneja viestintävaliokunnan käsittely. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja viranomaisia. Eduskunta voi hyväksyä hallituksen esityksen, muuttaa sitä tai hylätä sen. Päätös tehdään yksinkertaisella enemmistöllä eli yli puolet annetuista äänistä saanut kanta voittaa. Näillä näkymin hallituksen esitys menee valiokunnan ja eduskunnan käsittelyyn, kun eduskunta palaa helmikuussa joulutauolta. Uuden postilain on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2017. PAU on antanut lausuntonsa lain valmisteluvaiheessa kaikkiin lausuntokierroksiin, jotka ovat luettavissa liikenneja viestintäministeriön ja PAUn verkkosivuilla www.pau.fi . Kerro harrastuksestasi Reitti_10_2016.indd 5 15.12.2016 15.32
6 2016 6 2016 Työnkuva 6 K hureh oli 19-vuotias, kun hän saapui syyskuussa 2006 Seinäjoelle. Hänen vanhempansa olivat paenneet Myanmarista ja jääneet pakolaisleiriin rajan pintaan Th aimaan puolelle. Kun synnytyksen aika tuli, vanhemmat pääsivät läheisen Mae Hong Sonin sairaalaan ja lähtiessään heillä oli mukana pieni poika. Syntymätodistus paloi muutama vuosi myöhemmin, kun ammus osui Khurehin perheen majaan, joten virallisesti Augistino Khureh ei ennen Suomeen tuloa ollut minkään maan kansalainen. Hän pääsi vapaaehtoisten ylläpitämään kouluun, mutta vieraassa maassa moni ovi oli suljettu paperittomalta pakolaiselta. Khurehin 18 vuotta, YK:n pakolaisjärjestö UNCHR ilmoitti useiden haastatteluiden jälkeen, että perhe pääsee Suomeen. alkuperÄmaa Myanmar Augustino Khureh oli ollut vain muutaman kerran auton kyydissä ennen täysikäisyyttä. Nyt hän ajaa tottuneesti Postin täysperävaunua ja puhuu ennakoivan ajotavan hyödyistä. män ilman. Muutaman kerran he kuulivat ikävää huutelua ja kerran autoa heiteltiin kivillä. Pääasiassa ihmiset kuitenkin ottivat heidät hyvin vastaan. Khureh sai ajokortin heti seuraavana vuonna, opetteli sitkeästi kieltä ja tapoja ja päätyi kulttuurikurssin harjoittelussa Rinta-Joupin autoliikkeeseen. Siellä hän korjasi, pesi autoja ja auttoi myyjiä. Työkaverit olivat mahtavia. Opettelin suomea ja selvittelimme asioita englanniksi. Joskus he opettivat jotain kirosanojakin ja soitin opettajalle kysyäkseni merkitystä. Opettaja opasti, ettei noita sanoja kannata enää jatkossa käyttää, Khureh nauraa. Khureh oli niin pidetty, että hän sai paikan Rinta-Joupilta. Siellä hän ihastui lopullisesti autoihin ja kun kielitaito karttui, hän meni opiskelemaan logisMeille kerrottiin, että Suomessa vaikka presidentti voi istua vieressä linja-autossa. Sanoin äidille, että se kuulostaa tosi hyvältä paikalta. Pakolaisleiri sijaitsi trooppisella vyöhykkeellä vuorien välissä olevalla tasaisemmalla metsäpalalla. Jokainen Pohjanmaalla käynyt tietää, että ero Seinäjokeen on suuri. Saati sitten koko suomalaiseen elämäntyyliin. Helsingissä odottaessani siirtoa kävin vessassa ja vääntelin eri nappeja. Yhdestä napista sain vedet päälleni: en ollut ennemmin nähnyt suihkua, joten en tiennyt mitä tapahtuisi. Sitkeästi eteenpäin Alussa Augustino Khureh ja koko perhe olivat jatkuvasti sairaana kun he saivat vastaansa uuden bakteerikannan ja kylAugustino Khureh on kulkenut pitkän matkan thaimaalaiselta pakolaisleiriltä Pohjanmaan lakeuksille. Reitti_10_2016.indd 6 15.12.2016 15.32
7 2016 > tiikka-alan perustutkinnon. Yksi työharjoitteluista oli Postissa ja sinne hän myös jäi ensin parin vuoden määräaikaisilla ja nyt vakituisella sopimuksella. Aina hymyssä suin Haastattelupäivänä Khureh on ajamassa Seinäjoelta Lietoon ja takaisin. Edellisenä päivänä on käynyt ikävä vahinko: kapealla tiellä toinen rekka oli tullut liian läheltä ja vienyt osan Khurehin peilistä. En ehtinyt edes nähdä, mikä se oli. Tie on kapea ja katsoin, että pysähtyminen aiheuttaa lisävaaran, joten jatkoin matkaa. Vaikka suomi sujuu käytännön työssä hyvin, niin vahinkoraportin täyttämisessä hän oli pyytänyt apua esimieheltään – aivan kuten aina silloin, kun on kyse tärkeästä paperista, sopimuksesta tai jostain ohjeesta minkä ymmärtämisestä hän ei ole aivan varma. Arjessa ei ole suuria ongelmia, mutta virallinen kieli ja lomakkeet ovat joskus vaikeita. Kaikesta näkee, että Khureh ottaa työnsä todella kunnianhimoisesti. Puheessa vilahtelee turvaetäisyydet, taloudelliset jarrutukset ja erilaiset lisäkoulutukset, joihin hän aina hakee innolla. Hän on erikseen toivonut, että hänelle heti kerrotaan, jos hän tekee jotain väärin. Tätä kaikkea kruunaa jatkuva hymy. Jokainen työkaveri ja tuttava, jonka kanssa juttelen, kehuu Khurehia ammattitaitoiseksi ja aina hymyileväksi ja ystävälliseksi kaveriksi. Työkaverit ovat aina niin ystävällisiä ja avuliaita, Khureh kehuu takaisin kun kerron kuulemastani. Rasistisen ilmapiirin lisääntymisestä Suomessa Khureh toteaa, että hän toivoisi että ihmiset tutustuisivat ennen kuin tuomitsevat. Khurehin kaikesta puheesta kumpuaa valtava positiivisuus: hän on kiitollinen perheestä , erityisesti kahdesta pienestä tytöstään, mahdollisuudesta tehdä työtä ja elää rauhassa tavallista elämää. Olen kiitollinen, että Suomi auttoi minua ja perhettäni nollasta eteenpäin. M eszynski keskusteli 12 vuotta sitten ihanan suomalaisen naisen kanssa netissä. Kolmen kuukauden jutustelun jälkeen hän päätti tulla vierailulle Suomeen ja pian tuli vastavierailu Puolaan. Kun teimme päätöksen olla yhdessä, niin oli valittava asuinmaa. Ajattelimme, että minun olisi helpompi tulla Suomeen kuin hänen Puolaan. Meszynski oli koulutukseltaan hydrologi ja työskenteli vakituisessa työsuhteessa vesivoimalassa. Suomeen muutto oli hyppy tuntemattomaan. Parin kuukauden jälkeen hänellä oli kuitenkin jo työpaikka: avovaimo työskenteli Lahden Postissa, jonne tarvittiin lisää väkeä. Aluksi oli vaikeaa, kun ihmiset kysyivät jotain reitillä, enkä ymmärtänyt. Opin pian vastaamaan peruskysymyksiin suomeksi. Toisaalta ihmiset olivat ymmärtäväisiä, kun kerroin puhuvani vain vähän suomea. Meszynski oppi kielen nopeasti, sillä hän kuunteli radiota, televisiota ja levyjä suomeksi ja puhui kieltä kotona avovaimon kanssa. Jos töissä oli jotain, mitä hän ei ymmärtänyt, vaimo auttoi. Viisi vuotta sitten Meszynski sai vakituisen paikan Vääksyn jakelusta. Konttori on pienempi ja rauhallisempi kuin Lahden. Viihdyn tosi hyvin maaseutureiteillä. On hienoa jakaa postia keskellä ei-mitään. Meszynski ei näe mitään suuria eroja Puolan ja Suomen työkulttuurissa. Ehkä esimiesten ja työntekijöiden välit ovat Suomessa vähemmän muodolliset kuin Puolassa. alkuperÄmaa Puola Sebastian Meszynski työskentelee pienessä Vääksyn jakelussa. jj yy jj liseett ku kuin in P Puo uola lass ssaa. Meszynski kaipaa kotimaastaan Karpaattien vuoriston upeaa luontoa ja äidin tekemään zurek-keittoa. Reitti_10_2016.indd 7 15.12.2016 15.32
8 2016 8 Työnkuva Abdule Mahamed viihtyy hyvin työpaikkansa kansainvälisessä ilmapiirissä. Reitti_10_2016.indd 8 15.12.2016 15.32
9 2016 alkuperÄmaa Somalia Vantaan logistiikkakeskus on yksi Postin kansainvälisimpiä paikkoja, jos katsotaan siellä työskentelevien ihmisten alkuperää. A bdule Mahamed tuli Suomeen teini-ikäisenä 1990-luvulla. Hän on työskennellyt Vantaan logistiikkakeskuksessa vuodesta 2007 lähtien. Sitä ennen hän oli jakajana Helsingin Sanomilla ja eri puolilla varastohommissa. Pitkäaikainen ystäväni, joka oli Postissa töissä, vinkkasi minulle tästä paikasta. Nykyään Mahamedin työhön kuuluu ulkomailta saapuneiden tavaroiden laputus, smartpostissa työskentely ja erilaiset luisutehtävät. Hän ajaa myös trukkia. Somaliaan vertaaminen on vaikeaa, koska hän on tehnyt koko työuransa Suomessa. Ehkä Somaliassa työ on paljon manuaalisempaa ja fyysisempää kuin Suomessa. Lisäksi Suomessa ollaan järjestelmällisempiä. Mahamed ei ole kohdannut ulkonäköönsä tai taustaansa liittyviä ongelmia työpaikallaan. En ole huomannut mitään poikkeavaa minun kohdallani. Minua kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin työntekijöitä. Olen sopeutunut hyvin työyhteisössäni ja tulen toimeen työkavereiden kanssa. Hän puhuu myös hyvää suomea, joten työympäristön kieli ei tuota mitään ongelmia. Mahamed kehuukin, että juuri monikulttuurinen työyhteisö on parasta työssä. Hänen mielestään työkulttuuri on luonut pohjan hyvälle työilmapiirille. Vapaalla viiden lapsen isä on aktiivinen toimija. Vapaa-ajalla pelaan jalkapalloa ja lisäksi olen vapaaehtoistyöntekijä eri yhdistyksissä. Olen Suomen somalialaisten liiton hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja ja Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ja yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI & LEENA KOSKELA Reitti_10_2016.indd 9 15.12.2016 15.32
10 2016 Rahankäsittelypalvelut-ala Koska paikallisesti ei saatu sovittua työajan pidennykseen muutoksia, niin 1.1.2017 lukien tapahtuva vuosityöajan pidennys toteutuu seuraavasti: Työajan lyhennysvapaan piirissä (”pekkaspäivät") olevilta vähennettiin kolme pekkaspäivää. Toimihenkilöille (palkkaliite 2) päivittäisenä keskimääräisenä työaikana noudatetaan 7 tuntia 36 minuuttia ja viikoittainen keskimääräinen työaika on 38 tuntia. Osa-aikaisille työajan pidentäminen tapahtuu suhteessa työsopimuksen´ mukaiseen työaikaan. Pidennys toteutetaan palkattomasti KILPAILUKYKYSOPIMUS Muutokset työaikaan Viestinvälitysja logistiikka-ala Muutokset ovat voimassa 1.1.2017 alkaen. Vuosittaista työaikaa pidennetään ensisijaisesti paikallisesti sopimalla 24 tuntia vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisesti. Koska näyttää siltä, että paikallisia sopimuksia (tätä kirjoitettaessa postikeskuksissa käydään neuvotteluja) ei ole kovin paljon syntynyt, niin silloin mennään niin sanotun perälaudan mukaan, jossa työnantaja päättää kikyn pidennystunneista kevään neuvotteluissa sovituissa rajoissa. Työaika 7,39 päivässä Kokoaikaiselle työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, työnantaja voi teettää 8 tuntia kolmannesvuosittain seuraavin jaksoin: 1.1– 30.4 / 1.5–31.8 / 1.9–31.12. Enempää ei voi teettää ja tekemättä jääneitä pidennystunteja ei voi siirtää seuraavaan kolmannekseen. Näiltä työvuoroluetteloon merkityiltä kikyn pidennystunneilta ei kerry ns. lyhytlomalaisen vuosityöajan lyhennystä. Työaika 7,30 päivässä Kokoaikaiselle toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, työnantaja voi teettää viikon aikana 30 minuutin kikyn pidennyksen, laitettuna joko yhdelle päivälle tai jaettuna useammalle päivälle viikon aikana. Tällöin työaika voi olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Osa-aikaiset työntekijät Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Esimerkki: kuuden tunnin osa-aikaisella pidennys lasketaan 6t / 7,39 x 24 = 18 t 49 min vuodessa. PAUn kotisivuilta löytyy laskuri, jolla voit laskea kikyn pidennyksen. Muuta sovittua Teetetyiltä työajan pidennystunneilta maksetaan haittatyökorvaukset työehtosopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. viikonloppuna teetetyistä työajan pidennystunneista tehdystä työstä maksetaan lauantai -tai sunnuntailisät, vaikka työstä ei maksetakaan yksinkertaista tuntipalkkaa. Esimerkki: Yhdestä sunnuntaina teetetystä vuosityöajan pidennystunnista maksetaan jatkossa vain 100 %:n palkan suuruus (sunnuntaityökorvaus), kun normaalista sunnuntaityötunnista siitä maksetaan 200 %:n palkkaa (tunnin palkka + sunnuntaityökorvaus). Sanomalehdenjakelun osalta vuosityöajan pidennyksestä tiedotetaan vuodenvaihteen jälkeen. työajan ulkopuolisilla koulutuksilla ja tilaisuuksilla, joihin työnantaja voi määrätä osa-aikatyöntekijän osallistumaan. Esim. työehtosopimuksessa työaika 6 t päivässä. Vuosityöajan pidennys on 6 / 8 x 24 = 18 tuntia. Kalenterivuoden aikana työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä. Osittaisella hoitovapaalla olevien vuosityöaikaa ei pidennetä. Työehtosopimukseen on päivitetty osa-aikaeläkkeellä olevien työaika vuonna 2017. Työehtosopimukset löytyvät osoitteesta www.pau.fi Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimus on voimassa 1.11.2016 alkaen. Reitti_10_2016.indd 10 15.12.2016 15.32
11 2016 11 11 1111 2 2 2 2 2 2 20 20 2011 201 20 20 20 201 201 201 20 201 2011 2 2 201 20 201 20 20 20 2011 201 201 201 2 2 201 201 20 20 201 201111 2 2 2 2 201111 201 2 20 2 20 2 2 2 2 2011111 20 2 2 2 2 201 2 20 2 2 2 20 2 2 20111 2 20 2 20 20 01111 2 2 20 20 2 2 20 20 20111 20 011 2 2 2 2 1 2 20 2 2 2 2 2 2 201 2 201 20 01 20 201 20 2 2 20 01 2 20 20 2 20 2 20 20 01 201 01 2011 2 2 20 011 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Puheenjohtajan palsta Postilakiesitystä koskevat lausunnot annettiin ministeriöön 7.12. ja hetken aikaa asia oli pinnalla myös julkisuudessa. Nopeasti julkinen kiinnostus siirtyi lainsäädäntökeskustelusta postin kulkuun tai lähinnä siihen liittyviin ongelmiin. Ehkäpä lainsäädännön pykäläkiemurat on vaikeammin hahmotettavia ja postin kulku taas huomattavasti helpompi aihe käsitellä. Siitä tuntuu olevan tällä hetkellä myös jokaisella mielipide. Jakamaton posti on terminä ihan yhtä hassu kuin sanomalehden jakelussa käytetty ”ilmestymättömät päivät”. Jakamaton postikin jaetaan (ja myös ilmestymättömät päivät ilmestyvät vaikka silloin sanomalehteä ei tehdä), mutta ei siinä aikataulussa kuin ennen jaettiin, koska kaikille ei jaeta postia viitenä päivänä viikossa jokaisena viikkona (vaikka jaettavaa olisi). Postin kulku on puhuttanut nyt 2,5 vuotta ja olen asiasta puhunut kymmeniä tunteja niin postilaisten lähinnä postinjakajien, asiakaspalvelun työntekijöiden ja edunvalvojien kanssa. Myös toimittajien kysymyksiin on vastattu. Uskoisin, että minulla on käsitys siitä miksi puhumme nykyään jakamattomasta postista. Ja miksi asiaa puidaan mediassa eikä Postin sisällä niin kuin aiemmin oli tapana kritiikin kanssa tehdä – likapyykki pestään yleensä kotona, ei kaikkien kuullen. Postin omat raportit kertovat, että tänä vuonna useita miljoonia kertoja yksittäisiä talouksia ja yrityksiä on jäänyt viiden päivän jakelun ulkopuolelle. Se onko tässä raportissa kaikki tapaukset, on vain yksittäisten jakelutoimipaikkojen esimiesten tiedossa, koska he tekevät raportoinnin toimipaikasta. Koska lakisääteisiä kirjeitä on kaikista jakeluun tulevista tuotteista vain noin neljä prosenttia, niin lähellekään aina ei jakamattomaan talouteen ole ollut menossa lakisääteistä (postimerkillä varustettua) kirjettä. Tästä syystä Posti sanoo laadun olevan hyvällä tasolla ja varmasti lain edellyttämät prosentit täyttyvät juurikin lakisääteisen kirjeen osalta (1-luokan postimerkki kirjeistä 80 % pitää olla perillä jättöpäivää seuraavana arkipäivänä ja 2-luokan postimerkki kirjeistä vähintään 95 prosenttia pitää olla perillä viimeistään jättöpäivästä lukien toisena arkipäivänä ja vähintään 98 prosenttia viimeistään kolmantena arkipäivänä). Vies”Jakamaton posti” 11 • pau.fi/pa_svenska/ • pau.fi/in_english/ Jos ongelmia ilmenee, ne pitäisi myös korjata. n n n nä ä ää iiiiiiisssssss p p piii än än n na na na 9 98 8 ol ol o -es es-HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja tintävirastosta uhkasakko kuitenkin annettiin, koska yleispalvelukirjeiden viisipäiväisessä jakelussa on ollut puutteita. Postin työntekijöille hyvä laatu ei tarkoita sitä, että lakisääteiset prosentit lakisääteisten kirjeiden jakelussa toteutuvat. Hyvä laatu on jakajalle sitä, että kaikki sille päivälle jaettavaksi tuleva posti on saatu jaettua ja mieluiten vielä työajan puitteissa. Asiakkaalle hyvä laatu on sitä, että hän saa oikeina päivinä ne lähetykset, joita odottaa saavansa ja reagointia odottaviin lähetyksiin kerkeää reagoida (sairaalakirjeet ym.). Postin johdolle lakisääteiset prosentit ovat laadun mittari ja toki varmasti merkittävien lähettäjäasiakkaiden palaute otetaan myös huomioon. Kun hyvä laatu tarkoittaa fi rman sisällä eri asiaa työntekijöille kuin asiasta vastuussa oleville johtajille, niin ei ihme, että törmäyskurssilla ollaan. Oman lusikkansa likapyykkisoppaan haluavat ilman muuta laittaa myös monien medioiden edustajat, koska he ovat tai tulevat olemaan jakelun osalta Postin kilpailijoita ja Postin julkinen lyöminen on heidän etu. Posti hölmöyksissään antaa vaan lyömisen aiheita aivan liikaa. Jälkiviisaus on helppoa ja siksipä on hyvä nyt sanoa mitä olisi pitänyt tehdä. Postin sisällä olisi pitänyt käydä avoin, vuorovaikutteinen keskustelu siitä mikä on jakelun laatutaso jota tavoitellaan. Sen tason saavuttamiseksi omia, työhön sitoutuneita työntekijöitä pitäisi olla riittävästi ja heillä työvälineet kunnossa. Ja jos ongelmia ilmenee ja julkisuuteen kerrotaan, että ongelmat korjataan, niin ne oikeasti pitäisi myös korjata. Reitti_10_2016.indd 11 15.12.2016 15.32
12 2016 Tänä vuonna joulunpyhät ovat lyhyet, mutta ei työstä palautumista kannata jättää muutenkaan pelkkään loma-aikaan. M arja-Liisa ja Marjut Manka kirjoittavat uudessa Työhyvinvointikirjassaan, että työpäivän väliin ja sen päättymiseen täytyisi voida lisätä pieniä palauttavia hetkiä, sillä pelkän loman palauttavan vaikutuksen varassa sinnittely ei toimi. Työelämässä on paljon stressitekijöitä. Esimerkiksi fyysinen kuormittavuus ja aikataulupaineet aiheuttavat stressiä. Samoin vuorotyön ja pitkien työviikkojen on huomattu vaikeuttavan palautumista. Ei sovi myöskään unohtaa psykologisia rasitteita: epäoikeudenmukaiseksi koettu johtaminen, vähäiset vaikutusmahdollisuudet, tuen puute ja epävarmuus kuormittavat mieltä. Palautumista on kahdenlaista: fysiologisesti elpyminen on onnistunut, jos työntekijän elimistö on stressin aiheuttaman viriämisen jälkeen palannut takaisin perustasolleen. Psykologinen palautuminen taas tarkoittaa, että työntekijä kokee itse olevansa siinä kunnossa, että voi jatkaa työntekoa. Palauttamisjärjestelmä käyttöön Työhyvinvointi-kirjan mukaan meillä on olemassa valmis palautumismekanismi. Sen tehtävänä on palauttaa elimistö stressitilasta lepotilaan, jolloin stressin aikana kulutetut voimavarat palaavat. Mankat kertovat kirjassa tutkimuksesta, joka on tehty imettävillä äideillä. Äideillä on pitkä pinna, koska heidän elimistöstään vapautuu oksitosiinihormonia, joka laskee sydämen sykettä, verenpainetta ja pienentää veren kortisonipitoisuutta. Samalla tavalla rauhoittamisjärjestelmä aktivoituu kosketuksesta ja rauhallisista ja miellyttävistä tilanteista. Luonto on mitä parhain palauttaja. Tutkimuksissa toimistotyötä muistuttavien stressitilanteiden jälkeen luontoympäristön katselu, siellä oleilu ja tai kävely rentouttivat noin 4?7 minuutin kuluttua. Toisen tutkimuksen mukaan vaikutukset olivat vieläkin voimakkaammat, jos vihreyden lisäksi ympäristössä oli vettä. Myös kauniilla kaupunkimaisemalla voi olla samankaltainen palauttava vaikutus kuin luontomaisemalla. Kytke palautuminen päälle 12 2016 Reitti_10_2016.indd 12 15.12.2016 15.32
13 2016 Aivoja voi ohjata palautumaan myös tietoisesti. Käännä ajatukset pois työasioista kotona ja lopeta esimerkiksi työsähköpostin vilkuilu. Tämä vaatii harjoittelua ja irtipäästämistä, varsinkin jos siitä on tullut pinttynyt tapa. Toinen hyvä tapa on siirtymäriitti, eli tee töistä lähdettyäsi jotain rauhoittavaa, kuten kävele matka tai kuuntele autossa sinua miellyttävää musiikkia. Näin viestität aivoille, että on aika vaihtaa vapaalle. Tasapainota vapaalla Jos työ sisältää paljon ulkoapäin tulevia paineita ja sinusta tuntuu, ettet pysty vaikuttamaan työtaakkaasi, tasapainota sitä kotona. Tee iltaisin ja viikonloppuisin asioita, joita oikeasti haluat. Harrasta jotain, mistä saat onnistumisen tunteita. Vapaalla erityisesti uni on tärkeä palautumismekanismin toiminnan kannalta. Viikonloppuisin ja lomalla tulee usein nukuttua enemmän, mutta sillä ei voi korvata viikolla kertynyttä univajetta. Unen määräksi riittää yleensä 7-9 tuntia, mutta jatkuvat heräily tai muu häiriö heikentää unen laatua ja sen palauttavuutta. Eli laatu merkitsee ainakin yhtä paljon kuin unen pituus. Keskelle päivää Anna itsellesi mahdollisuus palautua jo työpäivän aikana. Tämä on tärkeää, sillä Mankojen mukaan pienetkin elpymishetket päivän lomassa lisäävät voimia. Koska kesken aherrusta ei voi ottaa tirsoja tai lähteä kävelylle luontoon, on keksitt muita keinoja. Työhyvinvointi-kirjassa ehdotetaan lyhyitä hetkiä, jolloin voisi sammuttaa niin sanotun automaattiohjauksen ja olla hetken tietoinen itsestään ja siitä, mitä on tekemässä. Esimerkiksi silloin voi istahtaa tuolille pariksi minuutiksi ja keskittyä itseensä: panna silmät kiinni, hengittää syvään ja rentoutua. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI KUVA ISTOCKPHOTO LÄHDE: MARJA-LIISA JA MARJUT MANKA: TYÖHYVINVOINTI, TALENTUM PRO Mankojen mielipaikkaresepti Jos työpaikalla ei avaudu ikkunasta kaunista maisemaa, voit mennä hetkeksi ajatuksissasi omaan mielipaikkaasi. Mielipaikkojen on havaittu olevan pääosin luontopaikkoja. Mielipaikassa käyminen – joko ajatuksissa tai oikeasti – elvyttää, selkeyttää ajatuksia, parantaa mielialaa ja keskittymiskykyä ja auttaa arjen huolten unohtamisessa. Kirjoita itsellesi mielipaikkaresepti, apuna voivat olla seuraavat kysymykset: 1. Millä perusteella valitset kävelylenkkisi reitin? 2. Mitä paikkoja välttelet? 3. Missä koet elpyväsi? 4. Minne askeleet vievät huomaamattasi? Voisitko löytää jonkin uuden paikan, kuvaile se itsellesi? MIELIPAIKKARESEPTI JA MUUT HARJOITUKSET LÖYTYVÄT MARJA-LIISA JA MARJUT MANKAN KIRJASTA TYÖHYVINVOINTI. 13 2016 Reitti_10_2016.indd 13 15.12.2016 15.32
15 2016 Lisätilaa tiskin eteen ja taakse V antaan vammaisneuvosto palkitsi Tikkurilan Postin myymälän esteettömyyden hyväksi tehdystä työstä. Perusteluissa mainittiin muun muassa, että asiakastilat ovat selkeät ja esteettömät, käynti suoraan kadulta, kellarissa on tilavat parkkitilat ja suora hissiyhteys. Myös ystävällinen ja avulias henkilökunta oli mainittu perusteluissa. Tikkurilan posti muutti entisen urheiluliikkeen tiloihin vuoden 2015 alusta ja sen suunnittelusta vastasi Design manager Else-Maria Hursti. Tällä hetkellä myymälässä on töissä kolme kokoaikaista ja saman verran osa-aikaisia. Uusi myymälä on valoisa, ja varsinkin aluksi asiakkaat kiittelivät sen helppoa sijaintia katutasossa, myymälän esimies Satu Eloranta kertoo. Miten konsepti näkyy tiskin takana? Edelliseen verrattuna täällä on todella avarat tilat sekä myymälän puolella että tiskin takana, Eloranta vertaa. Pääkaupunkiseudun myymälöiden työsuojeluvaltuutettu Markku Jalava kertoi, että 20 jäljelle jäävän Postin myymälöiden ulkoasuun on tulossa muutoksia. Hän on työntekijöiden edustajana sitä suunnittelevassa työryhmässä. Ensi vuoden alussa alkaa pilottina toimivan Helsinki 12:n remontti. Siellä saatujen kokemusten perusteella sama konsepti on tarkoitus levittää myös muihin myymälöihin. Työntekijän näkökulmasta uudessa konseptissa on mukana jo Tikkurilassa, Helsinki 10:ssä ja Espoon Kivenlahdessa käytössä olevat säädettävät pöydät. Jalava on saanut työryhmään mukaan myös työterveyden edustajan. Remontissa puututaan Jalavan pyynnöstä myös ilmanvaihto-ongelmaan. Pyysin myös, että tässä samalla puututaan ilmastointiin, joka ei vanhassa talossa toimi kovin hyvin. Tikkurilan Postissa on asiakkaille avarat käytävät, mahdollisuus istuutua odottamaan sekä palvelutiskit, joissa on pöytätaso myös alempana. Juuri näistä Tikkurilan myymälä sai Vantaan vammaisneuvoston palkinnon. Tikkurilan Postin myymälä palkittiin esteettömyydestä. Henkilökunta on tyytyväinen tiloihin, apuvälineitä toivottaisiin lisää. Myymälässä on pyritty kiinnittämään huomiota myös henkilökunnan ergonomiaan. Tietokoneet ja näppäimistö on säädettävissä ja kun myymälä avattiin, Mehiläisestä käytiin neuvomassa oikean korkeuden löytämisessä. Sen sijaan vaa’an sijoittaminen vasemmalle puolelle koneen ollessa oikealla, on tuntunut kömpelöltä. Tulee paljon kiertoliikettä. Työntekijöillä on jalkojen alla pehmentävät matot. Pisteistä löytyy myös levähdystuolit, mutta Elorannan mukaan niitä ei käytännössä juuri voi käyttää. Jos tuoli olisi takana, siihen kompastuisi helposti kun lähtee taaksepäin hakemaan hyllystä lähetystä. Eloranta kertoo, että työ on muuttunut fyysisemmäksi kirjeiden vähentyessä ja pakettien lisääntyessä. Myymälään on tulossa myös DHL express easy -lähettämismahdollisuus. Tämä lisää entisestään pakettien määrää. Olemme tällä hetkellä kaikki naisia ja painavat paketit tuottavat ongelmia. Onneksi lisätila on mahdollistanut, että voimme jättää painavimmat rullakoihin, ilman että niitä täytyy nostaa hyllyihin. Olemme kartoittaneet apuvälineitä, sillä jonkinlainen nostoapulaite olisi hyvä olla, Eloranta miettii. Myymälälöille uusi ulkoasu konsepti Jalava kertoo, että positiivista on ollut Helsinki 12:n henkilökunnan kuuleminen suunnitteluvaiheessa. Naapurista lainattiin pari ihmistä myymälään, että kaikki pääsivät samaan aikaan kuuntelemaan ja kommentoimaan konsulttitoimiston ehdotusta. Palaute oli ollut pääsääntöisesti positiivista. Markku Jalava kommentoi myös Satu Elorannan kaipaamia apuvälineitä pakettien nostamiseen. Espoon Tapiolan myymälässä on kokeilussa hyväksi havaittu apuväline, jonka tiedot olen toimittanut Postin työturvallisuuspäällikkö Marjo Rehnille. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI, LEENA KOSKELA 2016 15 Reitti_10_2016.indd 15 15.12.2016 15.33
16 2016 E simiehet kokevat tällä hetkellä olevansa mahdottomassa tilanteessa, työt pitäisi hoitaa, mutta Skypessä on istuttava tuntitolkulla ja kuunneltava uusien palvelujen ihanuutta. Tilastoja ja erilaisia taulukoita on täytettävä koko ajan. Millä ajalla hoidat kunnolla ne työt, jotka kuuluvat esimiehen tehtäviin? Ja jos ei ehdi, niin päälliköltä tulee noottia. Ja jos ei päällikkö hauku, niin palautetta tulee työntekijöiltä ”ruudun ääressä” istumisesta. Työajalla ei ehdi tekemään kaikkia töitä, joten omalla ajalla tekeminen tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Päälliköiden tulee valvoa liukuvan työajan työehtosopimuksen (TES 9 § 6 mom.) mukaisia saldorajoja, jotta ne eivät ylity, eikä töitä tehdä ylittyneillä saldorajoilla. Tässä on mahdollisuus pyytää esimiestä tekemään töitä ylityökorvauksella, kuten muidenkin työntekijöiden osalta. Tällöin lisääntyneestä työtaakasta saisi edes kunnon korvauksen. Tässä joitakin vapaasti lainattuja kommentteja tulleista palautteista, jotka mielestäni kuvaavat esimiesten tuntoja: Vastuuta laitetaan kentälle, mutta päättää ei saa mistään. Olen esimiehenä ja lopen uupunut tähän touhuun. Kuraa tulee niskaan koko ajan, asiakkailta, työntekijäporukalta ja johdolta. PAUn tulisi tehdä jo jotain esimies ten jaksamisen eteen, täällä kentällä pian tuuperrutaan. Ei uskalla nimellä laittaa, koska seuraavassa yt:ssä on nimi varmasti listalla. Esimiehet puun ja kuoren välissä Liiton toimistoon on tullut tuotannon esimiehiltä useita kannanottoja Postin nykytilanteesta. Kyllä tämä esimiesten työmääräongelma on varmasti Postin johdon tiedossa, mutta nyt kaivattaisiin myös johto-/päällikkötasolta tekoja, jotta tilanne korjaantuisi. Käytyjen keskustelujen pohjalta tiedän, että asiaan on jo kiinnitetty huomiota, mutta lisä ei ole koskaan pahasta. Esimiestaso on kuitenkin se porras, jonka tehtävänä on viedä johdon suunnitelmia eteenpäin työntekijöille, olivat ne hyviä tai huonoja. Aikaa tulisi olla myös perustehtävän hoitamiseen, esimiehenä olemiseen. Vallalla tuntuu olevan myös käytäntö, jossa esimiespaikkoja vähennetään ja työt siirretään muille esimiehille ja jakeluryhmävastaaville. Tässä tulee huomata, että JRV:n työajasta 25–35 % voi olla työn järjestelytehtävää. Jos 35 % osuus ylittyy, niin kyseessä onkin esimiestehtävä, josta tulisi maksaa esimiestehtävän mukainen palkka. Esimiespaikkojen vähentäminen ei varmasti millään tavalla auta edellä kerrottuihin ongelmiin, päinvastoin. Edellä oleva kirjoitus ei koske kaikkia, mutta osaa esimiehistä. Kuinka isoa osaa, sen kuulen palautteesta. Suomi on pitkä maa ja se mikä toimii kehäkolmosen sisäpuolella, ei välttämättä toimi muualla Suomessa ja päinvastoin. Samanlaiset prosessit ovat hyvä asia, mutta paikallista viilausta ja päätöksentekovaltaa olisi syytä lisätä. Työmääriin, jaksamiseen ja työn sisältöihin on syytä edelleen kiinnittää huomiota. TEKSTI ESKO HIETANIEMI LIITTOSIHTEERI Työajalla ei ehdi tekemään kaikkia töitä, joten omalla ajalla tekeminen tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Reitti_10_2016.indd 16 15.12.2016 15.33
17 2016 Päättäjän kynästä Postipalvelut pyörityksessä Sarja esittelee eri puolueita edustavien päättäjien näkemyksiä Postin tulevaisuudesta. Sarja päättyy. kuulostaa sekin, että osoiterekisterimme ovat kohta kaikkien niiden käytössä, jotka vain päättävät ilmoitusmenettelyllä ryhtyä postiliiketoimintaa harjoittamaan. Veikkaan, että sitä mahdollisuutta tullaan käyttämään. Politiikassa yleinen, mutta vähemmän arvostettu viisauden laji on jälkiviisaus. Nyt kuitenkin eduskunnassa voisimme olla etukäteen viisaita ja korjata suurimmat kuprut hallituksen esityksestä. SARI ESSAYAH (KD) KIRJOITTAJA ON KANSANEDUSTAJA JA PUOLUEEN PUHEENJOHTAJA. SARI.ESSAYAH@EDUSKUNTA.FI L ukiovuosinani kannoin postia, tai paremminkin ”jopoilin”, Lapinlahden kirkonkylän viikonlopun lehdenjakajana; ex-postilainen siis minäkin. Postin keltainen etukorillinen Jopo tuli ajo-ominaisuuksiltaan sen verran tutuksi, että en koskaan ole ymmärtänyt retroJopon hankkineita. Tosin täytyy myöntää, että sen pakkaskestävyys oli huippua; Itä-Suomessa – 35 astetta ei 30 vuotta sitten ollut mitenkään harvinaista. Lehdenjakajan naamasta näkyi suuren kaulaliinan ja pakkashuurteen keskeltä korkeintaan palanen nenänpäätä, mutta aamu-unisuus taatusti kaikkosi. Noilta vuosilta jäi mieleeni Helsingin Sanomien vimma yrittää rikkoa pohjoismaisten valtakunnallisten lehtien sivumääräennätystä. Me kantajat lähinnä manailimme, kun yritimme tunkea monen sentin paksuista nivaskaa ensin postilaukkuun ja sitten postiluukusta sisään. Eikä kyseessä ollut tuolloin tabloid-koko. Pestini postissa loppui, kun lähdin lukion jälkeen opiskelemaan. Sen jälkeen olen nauttinut Postin jakelupalveluista asiakasnäkökulmasta niin maaseudulla kuin taajamissa asuessani. Korkealle arvostukseni suomalaisen postin luotettavaan ja täsmälliseen palveluun nousi asuessani meppi-vuosinani Brysselissä. Kaikesta lähetetystä virallisesta postista oli syytä ottaa kopio, sillä perille pääsystä ei ollut varmuutta. Erityinen muisto on joulunpyhiltä, jolloin laatikkoomme kipattiin kaikki alueen epäselvät postilähetykset; useimmiten ulkomaalaisille suunnatut. Pyhien jälkeen kiikutin sitten monenmoiset kiinalaisilla, arabialaisilla ja skandinaavisilla nimillä varustetut kuoret takaisin paikalliseen postikonttoriin; ei, eivät osoitteiden tyypit asuneet meillä edes alivuokralla. Meppi-vuosiini osui myös postipalveludirektiivin uusiminen, joka velvoitti jäsenmaita avaamaan postipalveluita entisestään kilpailutukseen ja markkinaehtoisuuteen. Parlamentin keskustelussa ihmettelin tuolloin asiasta vastanneelle komissaari Michel Barnierille, kuinka kilpailu voi olla aitoa ja tasavertaista, jos yleispalveluvelvoitteen haltijan laatuja palvelutasovaatimukset ovat merkittävästi ”kermankuorija”-yrityksiä tiukemmat? Ja ennen kaikkea, millä tavoin on tarkoitus kattaa yleispalvelun tarjoamisesta aiheutuvat korkeammat kustannukset? Väänsin komissaarille rautalangasta, että esimerkiksi Suomen kaltaisessa pinta-alaltaan suuressa, mutta harvaan asutussa maassa on vaarana, että kilpailu kiinnostaa ainoastaan tiheämmin asutuilla kaupunkialueilla, joista poimitaan taloudellinen hyöty. Sen sijaan kannattamattomien harvaan asuttujen alueiden postinjakelun kustannukset jätetään yhteiskunnalle. En ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä nytkään, miksi yksityisten yritysten mahdollisuutta tehdä voittoa kannattavista markkinoista pitää tukea ajamalla yleispalveluvelvoitteen alainen postitoiminta kannattamattomaksi. Veronmaksajan näkökulmasta tämä logiikka ei avaudu. Ajattelin tuolloin, että tällaisia ratkaisuja voivat esittää vain komission virkamiehet, joilla on takaraivossaan Keski-Euroopan täysin toisenlaiset olosuhteet. Siksi hämmästys on ollut tänä syksynä suuri, kun hallituspuolueet, jotka ainakin väittävät olevansa maakuntien asialla, ovat omilla lakiesityksillään toistamassa saman virheen. Kuluttajien saaman palvelun taso heikkenee, jotta yksityiset yritykset pääsevät parhaille markkinoille. Siinä sivussa postinkantajille kaavaillaan kummallisia lisätöitä ruo honleikkuusta lumenluontiin. Postin pitää ulkoistaa postin jakelu, että pääsee leikkaamaan ruohoa? Hurjalta SARI.ESSAYAH@EDUSKUNTA.FI essa vaan kilmin poijaan ujen et jäänyt mikuutrkkivelukannäu. ratsion saan olotänä , jotkunlään ajien otta aille kantöitä Posettä alta Reitti_10_2016.indd 17 15.12.2016 15.33
18 2016 I hastukseni postikortteihin syntyi, kun olin jo luopunut postimerkeistäni ja menin vanhasta tottumuksesta paikallisen postimerkkikerhon järjestämään postimerkkija korttinäyttelyyn. Siellä oli postimerkkien lisäksi hyvin laajoja ja monipuolisia postikorttikokoelmia. Ihastuin moniin näkemiini kokoelmiin, mikä nosti keräilyviettini pinnalle vieläpä eläkeiässä. Katsellessani kyseisessä näyttelyssä postikorttikokoelmia en voinut olla toteamatta, mikä valtava tietoja tarinaPostikortit kertovat tarinoita tekstein ja kuvin Keräilijällä on mistä valita, mutta henkilökohtaiset syyt vaikuttivat lopulliseen rajaukseen. määrä noihin kokoelmien postikortteihin sisältyy monien vuosien ajalta. Postikortin ”roolihan” on toimia viestin kuljettajana ja muistoarvonsäilyttäjänä kirjoitettujen viestien ja myös niissä olevien kuvien kautta. Ne kertovat sekä lähettäjästä että vastaanottajasta sekä myös kortin piirtäneestä taiteilijasta tai kuvan ottaneesta valokuvaajasta. Nämä tekevät kortista mielenkiintoisen. Mielestäni postikortti on myös nähtävä kokonaisuutena viesteineen, kuvineen, postimerkkeineen ja ne tulisi myös olla postikäsittelyn läpikäyneitä. Reitti_10_2016.indd 18 15.12.2016 15.33
2 Sisältö Yhteystiedot ja peruutusehdot 2 Opi työelämän perusasiat – ilmoittaudu koulutukseen 3 PAUn omat kurssit vuonna 2017 4 Muu koulutus vuonna 2017 4 Edunvalvojien koulutuskartta 5 Liiton sopimuskoulutus 6 PAUn edunvalvojien alakohtaiset koulutuspäivät 7 Opistojen sopimuskoulutus 8 Liiton järjestökoulutus 9 Opistojen järjestökoulutus 10 Työväen Sivistysliiton kurssit 11 Peruutukset Ilmoita aina heti, ellet pääsekään kurssille Kun ilmoittaudut kurssille, sinulle varataan hotellista tai muusta kurssipaikasta majoitus, ja keittiö varaa ateriat ilmoitettua henkilömäärää varten. Jos kuitenkin sairastut tai sinulle tulee muu este, tulee siitä ehdottomasti ilmoittaa meille. Tämä on tärkeää, koska muuten hotelli ei voi myydä sinulle varattua majoituspaikkaa eteenpäin. Jos huone jää myymättä, hotelli laskuttaa toimitusehtojensa mukaisesti varauksen tekijää huoneesta – vaikka se olisikin tyhjä. Lasku jää usein liiton maksettavaksi, jolloin tyhjät varaukset rasittavat liiton taloutta. Tämä vaikuttaa tulevaisuuden toimintaan ja sen mahdollisuuksiin. Ilmoita siis esteestä heti, äläkä jätä sitä kurssia edeltävään päivään! Miten peruutan kurssin? Liiton järjestämät kurssit voit peruuttaa Sähköisen jäsenpalvelun kautta niin kauan kuin Ilmoittautumiset-sivulla kurssin kohdalla, viimeisessä sarakkeessa on sana ”Käsittelyssä”. Kun sinut on hyväksytty kurssille, peruuttaminen tulee tehdä joko sähköpostitse tai puhelimitse Juha Jaatinen, 050 302 8466 tai Vuokko Malinen, 040 821 5832. Minkäänlainen viesti sähköisen jäsenpalvelun kautta ei hyväksynnän jälkeen välity kurssin valmistelijoille. Kurssille ilmoittautuminen on sitova. Peruuttamatta jätetystä paikasta veloitamme ilmoittautuneelta liitolle aiheutuneet kulut ruokailun ja majoituksen osalta sekä mahdollisten peruuttamattomien matkalippujen hinnan. Peruutusmaksua ei peritä, jos on lääkärintodistus tai muu liiton hyväksymä syy. TSL:n järjestämisen kurssien peruutus ei aiheuta kustannuksia, jos se on tehty viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua. Koulutuspaikkoina toimivien hotellien yleisiin toimitusehtoihin liittyen peritään peruutusmaksu niiltä ilmoittautuneilta, jotka jäävät pois kurssilta ilmoittamatta tai jos ilmoitus tehdään myöhemmin kuin 7 vrk ennen koulutustilaisuutta. Myöhemmin kuin 7 vrk ennen koulutusta tapahtuneista peruutuksista veloitetaan henkilökohtainen peruutusmaksu 50 euroa, ellei ilmoittautuneella ole esittää lääkärintodistusta poisjäämisen perusteluksi. Jos ilmoittautuja jää pois koulutuksesta ilmoittamatta, TSL perii häneltä henkilökohtaisen veloituksen 100 euroa. Ota yhteyttä Postija logistiikka-alan unioni PAU John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Puh. 09 6131 116, faksi 09 6131 1750 Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi www.pau.fi Koulutussuunnittelija Juha Jaatinen, juha.jaatinen@pau.fi , 050 302 8466 Jäsenpalvelusihteeri Vuokko Malinen vuokko.malinen@pau.fi , 040 821 5832 Hotelli ja kurssikeskus Heimari Laitialantie 190, 52330 Heimari Puhelin: 015 727 3100 Sähköposti: hotelli@heimari.com www.heimari.com Kiljavan opisto Kotorannantie 49, 05250 Kiljava Puh. 09 276 251, faksi 09 276 2771 Sähköposti: kiljavan_opisto@kiljavanranta.fi www.kiljavanranta.fi PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 2 13.12.2016 12.43
3 Edunvalvojien koulutus Jos olet Postija logistiikka-alan unionin ammattiosaston puheenjohtaja, luottamusmies, varaluottamusmies tai työsuojeluedustaja, olet oikeutettu työaikana tapahtuvaan ammattiyhdistyskoulutukseen erikseen työnantajayhtiöiden kanssa sovittavien vuosittaisten koulutussuunnitelmien puitteissa. Kurssiajalta työnantaja maksaa osallistujan palkan, muut välttämättömät kurssikulut maksaa liitto. Tässä koulutusoppaassa esitellään erikseen sekä Kiljavan opiston että liiton järjestämät, PAUn edunvalvojien osaamisen kehittämiseksi suunnitellut ns. sopimuskoulutukseen kuuluvat kurssit. Järjestökoulutus – koulutusta kaikille jäsenille Järjestökoulutuksen tavoitteena on antaa jäsenelle valmiudet toimia ja vaikuttaa niin omassa ammattiosastossaan kuin yhteiskunnassakin. Sekä liiton että Kiljavan ja Voionmaan opistojen järjestökurssit, joilta liitto on varannut oppilaspaikkoja, on esitelty tässä oppaassa. Liitto maksaa näiden kurssien osallistujien kurssimaksut, majoittumiset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Arkipäivinä pidettäville järjestökursseille osallistumista varten työnantaja voi myöntää palkatonta toimivapaata. Tällaiseen koulutukseen osallistuminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana enintään 30 päivän ajan ei vähennä sen vuoden vuosilomaoikeutta. Järjestökurssien ajalta ei työnantaja pääsääntöisesti maksa palkkaa. PAU maksaa muuna aikana kuin viikonloppuna pidettävälle, tässä luettelossa mainitulle, Kiljavan ja Voionmaan opiston järjestämälle järjestökurssille osallistuvalle, SAK:n suositusten mukaan kurssipäivärahaa ja stipendiä viikon (5 pv) kurssiajalta yhteensä 372,05 € / viikko. Lyhyemmiltä kursseilta maksetaan päivärahaa ja stipendiä päivien lukumäärään suhteutettuna. Työväen Sivistysliiton kurssit (TSL) Liitto tarjoaa jäsenilleen kouluttautumisvaihtoehdoksi myös tässä kalenterissa esitellyt TSL:n kurssit. Liitto maksaa osallistujan kurssimaksut täysihoitoineen sekä matkakulut, mikäli asut sen verran lähellä kurssipaikkakuntaa, että ehdit matkustaa sinne kurssipäivän aamuna. Koulutusta osastojen kokouksissa Osaston kokouksiin kannattaa yhdistää myös koulutusta, jota mahdollisuuksien mukaan pyrimme tukemaan liiton asiantuntijavoimin. Opi työelämän perusasiat – ilmoittaudu koulutukseen Tässä koulutuskalenterissa on ryhmitelty erikseen sekä liiton että opistojen sopimusja järjestökoulutukset. Kurssimatkojen kustannusten korvaaminen Kurssikutsun mukana saat aina matkustusohjeet ja tiedot matkakustannusten korvausmääristä. Kursseille ilmoittautuminen Koulutukseen ilmoittautumisen pääsääntö on, että se tapahtuu PAUn verkkosivulla olevan linkin kautta (Sähköinen jäsenpalvelu) niin pitkään kuin kurssin nimi on siellä näkyvissä. Saman linkin kautta voit täydentää tietojasi liiton jäsenrekisterissä ja tarkistaa, mitä kursseja olet jo käynyt. Kerro ilmoittautumisesi yhteydessä huonekaveritoiveesi (majoitukset pääsääntöisesti kahden hengen huoneissa). Jos sinulle on tärkeää majoittua yksin, ilmoita myös tämä, sekä että olet halukas maksamaan erotuksen majoitusvaihtoehtojen välillä itse. Mikäli hotellissa on tilaa, varaamme sinulle siinä tapauksessa oman huoneen. Voit myös käyttää liiton kurssihakemuslomaketta vanhaan malliin ja lähettää sen täytettynä liiton toimistoon osoitteella PAU ry Koulutusasiat, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Lomakkeita saat ammattiosastosi opintosihteeriltä/koulutusvastaavalta tai luottamusmieheltäsi. Opistojen järjestämien kurssien kutsut lähetetään opistolta. Hae työnantajalta vapautusta työtehtävistä kurssiajalle AJOISSA Käytät sopimuskoulutuskurssille hakiessasi kumpaa vaihtoehtoa tahansa, on tärkeää, että haet työnantajaltasi opintovapaata kurssiajalle riittävän ajoissa (katso oman työehtosopimuksesi ay-koulutussopimusliite). Kiljavan opiston Kuukauden kurssille hakeutuvan on ilmoitettava opiskeluaikomuksistaan työnantajalle kuusi viikkoa ennen kurssiajankohtaa. Kurssille hyväksyminen ja kurssikutsu Kurssihakemuslomakkeen täyttäminen viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä ei vielä varmista pääsyä kurssille. Kun sovit opintovapaasta työnantajasi kanssa, on hyvä kertoa, että kun oppilasvalinnat on tehty, opisto lähettää kurssikutsut viimeistään kaksi viikkoa ja liitto omien sopimuskurssiensa kutsut noin kolme viikkoa ennen kurssia. Joskus kurssi saatetaan myös peruuttaa syystä tai toisesta. Peruuntumisesta lähetetään aina ilmoittautuneille tieto. PAUn toimistossa lisätietoja koulutuksesta antavat • koulutussuunnittelija Juha Jaatinen, 050 302 8466 • jäsenpalvelusihteeri Vuokko Malinen, 040 821 5832 PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 3 13.12.2016 12.43
4 PAUn omat kurssit vuonna 2017 kurssin nimi ajankohta kurssipaikka Varastopalveluiden edunvalvojapäivät, 23.3.–24.3. Tampere Selkoa sopimuksista 25.3.–26.3. Cumulus, Hyvinkää Puheenjohtajien neuvottelupäivät 30.3.–31.3. Kuljetusliittojen Hakaniemi-sali, Helsinki Tunne liittosi, tiedä oikeutesi (info.log) 1.4.–2.4 Cumulus Koskikatu, Tampere Tunne liittosi tiedä oikeutesi (engl. sanomalehdenjakelu) 3.4.–4.4 Rantasipi Airport, Vantaa Nuorisokurssi 8.4.–9.4. Cumulus, Turku Tunne liittosi, tiedä oikeutesi (varastopalvelut) 8.4.–9.4. Cumulus, Hämeenlinna Esimiesten työehtoviikonloppu 22.4.–23.4. Cumulus, Lahti Työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät 26.4.–28.4. Heimari, Mikkeli Osastojen sihteerien koulutuspäivä 29.4 Kuljetusliittojen Hakaniemi-sali, Helsinki Pääluottamusmiesten koulutuspäivät 3.5.–5.5. Heimari, Mikkeli Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi 8.5.–12.5. Heimari, Mikkeli Työsuojelun peruskurssi 8.5.–12.5. Heimari, Mikkeli Työehtojen peruskurssi 15.5.–19.5. Heimari, Mikkeli Työoikeuden kurssi 15.5.–19.5. Heimari, Mikkeli Luottamusmieskurssi 4.9.–8.9. Heimari, Mikkeli Työsuojelun jatkokurssi 4.9.–8.9. Heimari, Mikkeli Työehtojen peruskurssi 18.9.–22.9. Heimari, Mikkeli Työsuojelun peruskurssi 18.9.–22.9. Heimari, Mikkeli Tunne liittosi, tiedä oikeutesi 30.9.–1.10. Cumulus Jyväskylä Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät 4.10.–6.10. Heimari, Mikkeli Rahankäsittelypalveluiden edunvalvojapäivät 9.10.–10.10. Liiton toimisto, Helsinki Postinjakelun alueelliset edunvalvojapäivät 12.10.–13.10 Kuljetusliittojen Hakaniemi-sali, Helsinki Osastotoiminnan kehittämispäivät 21.10.–22.10. Kuljetusliittojen Hakaniemi-sali, Helsinki Myymälöiden edunvalvojapäivät 13.11.–14.11. Kuljetusliittojen Merisali, Helsinki Svenskspråkig organisationskurs 18.11.–19.11. Cumulus, Tavastehus Tavarankuljetusalan edunvalvojapäivät 27.11.–28.11. Kuljetusliittojen Hakaniemi-sali, Helsinki Postikeskusten edunvalvojapäivät 30.11.–1.12. Cumulus, Seinäjoki Muu koulutus 2017 kurssin nimi ajankohta kurssipaikka Ammattiosaston kotisivut Yhdistysavaimella 19.1.–20.1 Itäinen rantakatu 64, Turku Taloudenhoitajien peruskurssi 6.2.–10.2. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Ammattiosaston kotisivut Yhdistysavaimella 18.2–19.2. Hallituskatu 19, Tampere Irti jännityksestä 11.3.–12.3. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Ammattiosaston tilin-/toiminnantarkastajien kurssi 13.3.–15.3. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Puhetaito järjestötyössä 18.3.–19.3. Voionmaan koulutuskeskus, Tampere Työhyvinvoinnin jäljillä 25.3.–26.3. Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Puheenjohtajaja sihteerikurssi 27.3.–31.3. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Atk-kirjanpitokurssi yhdistyksille 4.4.–6.4. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Neuvottelutaidon kurssi 8.5.–12.5. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Yksityisyyden suoja ja työelämä 28.8.–29.8. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Minä ja työyhteisöni muutoksessa 4.9.–8.9. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Kuukauden kurssi 4.9.–15.9. ja 2.10.–13.10. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viisasta vuorovaikutusta kaikille 16.9.–17.9. Naantalin kylpylä, Naantali Taloudenhoitajien täydennyskurssi 18.9.–20.9. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Ammattiosaston kotisivut Yhdistysavaimella 23.9–24.9. Säästöpankinranta 6 C, Helsinki Porukalla parempaa työtä 7.10.–8.10. Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Aina on maailmaa muutettu 21.10.–22.10. Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Työoikeuden täydennyskurssi 23.10.–27.10. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Sosiaaliturvan perusteet 6.11.–8.11. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Puhumisen ilo 11.11.–12.11. Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Yksintyöskentelyn turvallisuus ja työväkivallan hallinta 13.11.–15.11. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Puheenjohtajaja sihteerikurssi 27.11.–1.12. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Edunvalvojien kurssit oranssilla. Kurssit kaikille jäsenille ja ei-palkalliset kurssit mustalla. PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 4 13.12.2016 12.43
5 Edunvalvojien koulutuskartta PERUSKURSSIT Työpsykologian kurssi Työoikeuden täydennyskurssi Kuukauden kurssi Työpsykologian kurssi Työoikeuden kurssi Kuukauden kurssi Taloudenhoitokurssit Työoikeuden kurssi Työpsykologian kurssi Kuukauden kurssi TÄYDENNYSKURSSIT Vuosittain tarjotaan myös kursseja Kiljavan opiston tarjonnasta. Valinnaisia kursseja vuonna 2017 ovat esim. seuraavat kurssit: Sosiaaliturvan perusteet, Yksityisyyden suoja ja työelämä, Yksintyöskentelyn turvallisuus ja työväkivallan hallinta: työsuojelun täydennyskurssi LUOTTAMUSMIEHET Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Työehtojen peruskurssi Työoikeuden kurssi Luottamusmieskurssi TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖ Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Työsuojelun peruskurssi Työehtojen peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi PUHEENJOHTAJAT Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Työehtojen peruskurssi Luottamusmieskurssi Puheenjohtajaja sihteerikurssi (ei palkallinen) 5 5 5 5 5 5 PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 5 13.12.2016 12.43
6 Liiton sopimuskoulutus Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Kurssi on PAUn edunvalvojien peruskurssi. Se on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintaelimissä toimiville. Kurssille voivat osallistua myös ammattiosastojen puheenjohtajat. Kurssilla käsitellään ihmisen toimintaa ryhmän jäsenenä, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista työpaikalla, yhteistoimintamenettelyä ja ongelmien ratkaisua sekä edunvalvontaan liittyviä keskeisiä säädöksiä. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 8.5.–12.5. Heimari, Mikkeli 18.4. Luottamusmieskurssi Luottamusmieskurssi on tarkoitettu Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssin sekä Työehtojen peruskurssin (aiemmin Tes-kurssi) käyneille luottamusmiehille ja osastojen puheenjohtajille. Tällä kurssilla kasvatetaan osallistujan taitoja hänen roolissaan vaikuttajana ja osallistuvana työyhteisön kehittäjänä. Kurssilla käsitellään myös työttömyysturvaa, työpaikan muutostilanteita ja työhyvinvoinnin edellytyksiä. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 4.9.–8.9. Heimari, Mikkeli 18.8. Puheenjohtajien neuvottelupäivät Neuvottelupäivillä käsitellään ammattiosastojen toiminnan kehittämistä, liiton päätöksentekojärjestelmää ja sopimustoimintaan liittyviä kysymyksiä. Neuvottelupäiville kutsutaan osastojen puheenjohtajat. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 30.3.–31.3. Kuljetusliittojen 10.3. Hakaniemi-sali, Helsinki Pääluottamusmiesten koulutuspäivät Kurssilla käsitellään työsuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä ja muita ajankohtaisia asioita. Koulutuspäiville kutsutaan PAUn kaikki pääluottamusmiehet. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 3.5.–5.5. Heimari, Mikkeli 12.4. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät järjestetään molemmille ryhmille yhteisenä tilaisuutena kerran vuodessa ja sinne kutsutaan kaikki PAUn näissä tehtävissä toimivat. Tilaisuudessa käsitellään niin työsuojelun kuin työehtojenkin keskeisiä, ajankohtaisia sopimusym. asioita ja pohditaan parhaita keinoja työpaikkojen hyvinvoinnin edistämiseksi ja työsuhteen ehtojen noudattamisen valvomiseksi. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 4.10.–6.10. Heimari, Mikkeli 22.9. Työehtojen peruskurssi Kurssi on tarkoitettu viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä työskenteleville luottamusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään tämän työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 15.5.–19.5. Heimari, Mikkeli 21.4. 18.9.–22.9. Heimari, Mikkeli 1.9. Työoikeuden kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluedustajille ja osastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään työoikeuden periaatteita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muuttamista, työsuhteen päättämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suorittamista aiemmin tai ei-postilaisilta vastaavasti hyvää perehtyneisyyttä omaan työehtosopimukseen. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 15.5.–19.5. Heimari, Mikkeli 21.4. • PAUn omaa koulusta, joka on tarkoitett u luott amusmiehille ja työsuojelutehtävissä toimiville, yhteistoimintaelimien jäsenille, ammatt iosastojen puheenjohtajille. • Työnantaja maksaa edunvalvojien palkan kurssiajalta. • Liitt o maksaa osallistujien majoitt umiset, ruokailut sekä kohtuulliset matkakulut. • Kurssille ilmoitt audutaan PAUn nett isivujen kautt a www.pau.? PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 6 13.12.2016 12.43
7 Työsuojelun peruskurssi Kurssi on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuottavuuteen. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 8.5.–12.5. Heimari, Mikkeli 18.4. 18.9.–22.9. Heimari, Mikkeli 2.9. Työsuojelun jatkokurssi Kurssi on tarkoitettu Työsuojelun peruskurssin käyneille työsuojeluedustajille. Tämän kurssin tarkoituksena on lisätä osallistujan taitoja hänen roolissaan osallistuvana työyhteisön kehittäjänä. Kurssilla käsitellään myös työhyvinvointia, iän merkitystä työssä sekä työpaikan muutostilanteita. Kurssilla tehdään ohjelman mukaisia kirjallisia harjoitteita. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 4.9.–8.9. Heimari, Mikkeli 18.8. Työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Kurssilla käsitellään työsuojelutoiminnan kehittämistä, vaaratilanteiden kartoittamista ja muita ajankohtaisia asioita. Koulutuspäiville kutsutaan kaikki PAUn työsuojeluvaltuutetut. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 26.4.–28.4. Heimari, Mikkeli 7.4. Koulutuspäivillä käsitellään ko. alan tai ammatt iryhmän erityiskysymyksiä, työehtosopimusta ja sopimus toimintaan liitt yviä asioita. Kurssi on tarkoitett u näiden ammatt ialojen edunvalvojille ja toteutetaan kutsukurssina. Kurssille voi ilmoitt autua sähköisessä jäsenpalvelussa jokainen, joka on saanut sähköpostitse kutsun ilmoitt autumaan ao. kurssille. Kursseja koskee samat säännöt kulujen ja palkanmaksun suhteen kuin muutakin liiton koulutusta. Aika Tilaisuus / Paikka Viimeinen hakupäivä 23.3.–24.3. Varastopalveluiden 6.3. edunvalvojapäivät, Tampere 9.10.–10.10. Rahankäsittelypalveluiden 28.9. edunvalvojapäivät, liiton toimisto Helsinki 12.10.–13.10. Postinjakelun alueelliset 2.10. edunvalvojapäivät, Helsinki 13.11.–14.11. Myymälöiden edunvalvojapäivät, 20.10. Helsinki 27.11.–28.11. Tavarankuljetusalan 2.11. edunvalvojapäivät, Helsinki 30.11.–1.12. Postikeskusten 6.11. edunvalvojapäivät, Seinäjoki 26.4.–28.4. Heimari, Mikkeli 7.4. PAUn edunvalvojien alakohtaiset koulutuspäivät Alakohtaiset koulutuspäivät näkyvät sähköisessä jäsenpalvelussa vasta sen jälkeen, kun kohde ryhmä on saanut kutsun ilmoittautumaan (reilu kuukausi aiemmin). PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 7 13.12.2016 12.43
8 Opistojen sopimuskoulutus • Kiljavan opiston tarjoamaa koulusta, joka on tarkoitett u luott amusmiehille ja työsuojelutehtävissä toimiville, ammatt iosastojen puheenjohtajille. • Työnantaja maksaa edunvalvojien palkan kurssiajalta (vain alla mainitut kurssit). • Liitt o maksaa osallistujien majoitt umiset, ruokailut sekä kohtuulliset matkakulut. • Kurssille ilmoitt audutaan PAUn nett isivujen kautt a www.pau.? Kuukauden kurssi Kurssi on tarkoitettu peruskurssit käyneille luottamusmiehille, ammattiosastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville ja se koostuu kahdesta kahden viikon mittaisesta jaksosta (10+10 pv). Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa näkökulmaa ay-liikkeen tehtäviin ja ay-aktiivin rooliin muuttuvassa työelämässä. Kurssi lisää sekä yhteisöllisiä että henkilökohtaisia viestintäja vuorovaikutustaitoja. Jaksojen välissä osallistujat tekevät oman toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä, itse valittuja, ohjattuja välitehtäviä. Vain enimmiltään 2 oppilaspaikkaa. Hyväksyty(i)lle toimitetaan tieto valinnasta hakuajan jälkeen. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 4.9.–15.9. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 4.8. (I jakso) 2.10.–13.10. Kiljavan opisto, Nurmijärvi (II jakso) Minä ja työyhteisöni muutoksessa – työpsykologian kurssi (PAU + PAM) Kurssi on tarkoitettu perusja jatkokurssin käyneille luottamusmiehille, työsuojeluhenkilöstölle ja osastojen puheenjohtajille. Kurssi antaa valmiuksia työpaikan muutostilanteiden kohtaamiselle ja niistä selviytymiselle. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 4.9.–8.9. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 11.8. Työoikeuden täydennyskurssi (PAU+PAM+SEL+Sähkö) Kurssi on tarkoitettu Työoikeuden kurssin käyneille luottamushenkilöille. Tavoitteena on syventää ja ajankohtaistaa tietoja ja taitoja sekä antaa lisävalmiuksia oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 23.10.–27.10. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 25.9. Sosiaaliturvan perusteet Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluedustajille sekä yrityksen henkilöstöasioista vastaaville. Kurssin tavoitteena on, että kurssilainen tuntee työstä syntyvän sosiaaliturvan perusteet; miten työttömyysturva tai eläkkeet määräytyvät, millaiset oikeudet sairastuessa on tai miten opiskelun voi järjestää työaikana. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 6.11.–8.11. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 13.10. Yksintyöskentelyn turvallisuus ja työväkivallan hallinta Työsuojelun täydennyskurssi, jossa kohteena ovat työsuojeluedustajat erityisesti niillä työpaikoilla, joissa työntekijät työtehtävissään joutuvat työväkivallan tai yksintyöskentelyn riskien kohteeksi. Tavoitteena on oppia kartoittamaan ennakoivasti turvallista toimintaa yksin työskenneltäessä ja löytää keinoja ehkäistä väkivaltaa. Kurssilla hyödynnetään olemassa olevia toimintamalleja ja käytännön ratkaisuja. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 13.11.–15.11. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 13.10. Yksityisyyden suoja ja työelämä Kurssi sopii luottamusmiehille ja työsuojeluedustajille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia hoitaa yksityisyyden suojaa ja henkilötietoihin liittyvät asiat käytännössä yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Kurssin avainsisältöjä ovat henkilötietojen käsittelyn yleisten periaatteiden lisäksi mm. terveydentilatietojen käsittely, päihdetestaus ja muut henkilötestit, tekninen valvonta ja henkilöstön edustajan rooli tietosuoja-asioissa. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 28.8.–29.8. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 1.8. PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 8 13.12.2016 12.43
9 Liiton järjestökoulutus • PAUn tarjoamaa koulutusta, joka on tarkoitett u kaikille jäsenille ellei kurssi-ilmoituksessa ole muuten määritelty. • Työnantaja ei pääsääntöisesti maksa palkkaa kurssiajalta. • Liitt o maksaa osallistujien majoitt umiset, ruokailut sekä kohtuulliset matkakulut. • Kurssille ilmoitt audutaan PAUn nett isivujen kautt a www.pau.? Esimiesten työehtoviikonloppu Kurssin tarkoituksena on syventää esimiestehtävissä toimivien omiin työehtoihin vaikuttavien määräysten tuntemista sekä työehtosopimuksissa että työlainsäädännössä, sekä tarjota foorumi kohderyhmään kuuluvien omalle pohdinnalle ajankohtaisissa yhteisissä asioissa. Kurssille otetaan esimiestehtävissä toimivia PAUn jäseniä. Kurssin vetäjänä toimii liiton lakimies. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 22.4.–23.4. Hotelli Cumulus, Lahti 31.3. Nuorisokurssi Nuorisokurssi on kohdennettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Kurssilla käsitellään nuorten asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä sekä työsuojelua ja ajankohtaisia asioita. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 8.4.–9.4. Hotelli Cumulus, Turku 17.3. Osastojen sihteerien koulutuspäivä Yksipäiväisenä pidettävä tilaisuus on suunnattu ammattiosastojen sihteereille ja toimikunnan jäsenille. Kurssilla käydään läpi kokoustekniikkaa, kokousasiakirjoja ja toiminnan suunnittelua. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 29.4. Kuljetusliittojen 7.4. Hakaniemisali, Helsinki Osastotoiminnan kehittämispäivät Tämä koulutustilaisuus on tarkoitettu osastojen tiedottajille ja myös niille toimikuntien jäsenille, jotka haluavat parantaa osaston tiedotustoimintaa. Koulutuksen painopiste on sosiaalisen median soveltamisessa järjestön tiedottamisessa. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 21.10.–22.10. Kuljetusliittojen 2.10. Hakaniemi-sali, Helsinki Tunne liittosi, tiedä oikeutesi Kurssi on tarkoitettu erityisesti uusille jäsenille, mutta myös muille, joita työelämän sopimusten mukaiset oikeudet kiinnostavat. Kurssilla käsitellään ammattiliiton ja ammattiosastojen toimintaa ja päätöksentekoa ja osallistujat saavat myös perustiedot kokoustekniikasta. Osanottajat saavat oman työehtosopimuskirjan, jonka avulla yhdessä selvitellään työehtoja. Lisäksi kerrotaan sosiaalietuuksista ja liiton jäsenpalveluista. Kursseista kolme on kohdennettu eri ammattiryhmille: informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä oleville ja varastopalveluissa työskenteleville sekä sanomalehdenjakajille, joille kurssi tänä vuonna tarjotaan englanninkielisenä. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 1.4.–2.4. Hotelli Cumulus Koskikatu, Tampere, info.log 3.3. 3.4.–4.4. (engl.)Hotelli Rantasipi Airport, sanomalehdenjakelu 6.3. 8.4.–9.4. Hotelli Cumulus Hämeenlinna, varastopalvelut 19.3. 30.9.–1.10. Hotelli Cumulus Jyväskylä 4.9. Selkoa sopimuksista Kurssia suositellaan ensisijaisesti niille PAUn jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne liittosi, tiedä oikeutesi -kurssin aiemmin ja jotka vielä eivät toimi edunvalvojina. Kurssi sopii hyvin myös osaston toimikuntien jäsenille. Kurssilla opiskellaan työehtosopimusta monipuolisesti, edelleen omien oikeuksien lähtökohdista tarkastellen. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 25.3.–26.3. Hotelli Cumulus, Hyvinkää 3.3. Svenskspråkig organisationskurs För medlemmar som jobbar i Posti. Tidpunkt Kursplats Sista anmälningsdag 18.11.–19.11. Hotell Cumulus, 30.10. Tavastehus Lär dig känna dina arbetsvillkor För medlemmar i Posten Åland. Tidpunkt Kursplats Sista anmälningsdag Anmälas senare PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 9 13.12.2016 12.43
10 Opistojen järjestökoulutus • Kiljavan ja Voionmaan opiston tarjoamaa koulusta, joka on tarkoitett u kurssi-ilmoituksessa määritellyille henkilöille. • Arkipäivinä pidett äville järjestökursseille osallistumista varten työnantaja voi myöntää palkatonta toimivapaata. Osallistuminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana enintään 30 päivän ajan ei vähennä sen vuoden vuosilomaoikeutt a. • Työnantaja ei pääsääntöisesti maksa palkkaa kurssiajalta, mutt a liitt o maksaa muuna aikana kuin viikonloppuna pidett ävälle kurssipäivärahaa ja stipendiä viikon (5 pv) kurssiajalta yhteensä 372, 05 € / viikko. Lyhyemmiltä kursseilta maksetaan päivärahaa ja stipendiä päivien lukumäärään suhteutett una (vain alla mainitut kurssit). • Liitt o maksaa myös osallistujien majoitt umiset, ruokailut sekä kohtuulliset matkakulut. • Kurssille ilmoitt audutaan PAUn nett isivujen kautt a www.pau.? Ammattiosaston tilin-/toiminnantarkastajien kurssi Kurssi sopii ammattiosastojen toiminnantarkastajille, taloudenhoitajille ja toimikunnan jäsenille. Kurssilla annetaan perustiedot tilin/toiminnantarkastuksen sisällöstä ja yhdistyksen tilinpäätöksen yleisistä periaatteista, tuloslaskelmasta, taseesta, tilinpäätöksen käsittelystä ja kirjanpitomateriaalin säilytyksestä. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 13.3.–15.3. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 7.2. Puhetaito järjestötyössä Kurssin kohderyhmänä ovat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammattiosaston eri toimijat. Kurssi antaa valmiuksia selviytyä kiperistäkin puhetilanteista, tavoitteena on mm. itseluottamuksen ja mukavuuden lisääntyminen esiintymistilanteissa. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 18.3.–19.3. Voionmaan koulutuskeskus, 17.2. Tampere Neuvottelutaidon kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, jotka ovat käyneet ja tulevat käymään neuvotteluja ja keskusteluja. Kurssi soveltuu myös muille aiheesta kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on antaa osanottajille valmiuksia erityisesti työyhteisössä käytäviin neuvotteluja keskustelutilanteisiin valmistautumiseen. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 8.5.–12.5. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 7.4. Atk-kirjanpitokurssi yhdistyksille Kirjanpitokurssilta saat eväät yhdistyksen kirjanpidon helppoon ja taloudelliseen ratkaisuun. Kurssille voi osallistua henkilö, joka haluaa oppia kahdenkertaisen kirjanpidon perusteet tietokoneella. Ohjelman hintaan sisältyy Taseri-kirjanpito-ohjelma, jonka avulla oman osaston kirjanpidon voi jatkossa hoitaa. Ohjelma rekisteröidään osaston nimelle. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 4.4.–6.4. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 3.3. Puheenjohtajaja sihteerikurssi Kurssin kohderyhmänä ovat ammattiosastojen puheenjohtajat ja sihteerit. Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssilla tutustutaan järjestöjohtamisen periaatteisiin. Lisäksi tehdään erilaisia harjoituksia, jotka lisäävät mm. esiintymisvarmuutta. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 27.3.–31.3. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 3.3. 27.11.–1.12. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 27.10. Taloudenhoitajien peruskurssi Kurssi on tarkoitettu ammattiosastojen taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille ja toimikunnan jäsenille. Kurssin tavoitteena on antaa kurssilaiselle perusvalmiudet ammattiosaston kirjanpidon hoitoon. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 6.2.–10.2. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 14.1. Taloudenhoitajien täydennyskurssi Kohderyhmänä ovat ammattiosastojen kokeneet taloudenhoitajat. Tavoitteena on päivittää taloudenhoitajien tiedot, paneutua taloudenhoidon erityiskysymyksiin sekä opetella täyttämään ammattiosaston veroilmoitus. Myös osallistujat voivat lähettää toiveitaan kurssilla käsiteltäviksi asioiksi. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 18.9.–20.9. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 18.8. PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 10 13.12.2016 12.43
11 Työväen Sivistysliiton (TSL) kurssit • TSL:n tarjoamaa koulusta, joka on tarkoitett u kaikille liiton jäsenille. • Työnantaja ei pääsääntöisesti maksa palkkaa kurssiajalta. • Liitt o maksaa osallistujien kurssimaksut, majoitt umiset, ruokailut sekä matkakulut, jos asut sen verran lähellä kurssipaikkakuntaa, ett ä ehdit matkustaa sinne kurssipäivän aamuna. Matkalaskulomakkeet saat PAUn toimistosta. • Kurssille ilmoitt audutaan PAUn nett isivujen kautt a www.pau.? • Kurssien lisäinfot TSL:n neuvontapalvelusta 020 745 7611 Viisasta vuorovaikutusta kaikille Yhä useammalla on työkaverina ja asiakkaina monenmaalaisia ihmisiä. Rakentavan vuorovaikutuksen periaatteet toimivat myös silloin, kun osapuolten taustat ovat erilaiset. Tällä kurssilla perehdytään rakentavaan vuorovaikutukseen yleisesti ja siihen, mitä on hyvä ottaa erikseen huomioon monikulttuurisissa tilanteissa. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat kehittää vuorovaikutustaitojaan Aika Paikka 16.9.–17.9. Naantalin kylpylä, Naantali Puhumisen ilo Esiintymisja ilmaisutaitojen kehittäminen toiminnallisilla harjoituksilla antaa varmuutta erilaisissa tilaisuuksissa puheenpitäjänä, kokousedustajana ja vieraana. Kurssilla käsittelyssä ovat mm. ensivaikutelma ja kontakti, viestin rakentaminen ja perusteleminen sekä sanaton viestintä puheen ohessa. Kurssi sopii henkilöille, jotka työssään tai luottamustehtävissään valmistelevat ja pitävät puheenvuoroja. Tarkemmat tiedot TSL:n neuvontapalvelusta 020 745 7611. Aika Paikka 11.11.–12.11. Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Irti jännityksestä Koulutus tarjoaa eväitä esiintymiskynnyksen ylittämiseen, puheenvuorojen esittämiseen ja palautteen vastaanottamiseen. Kurssilla haetaan luovuutta ja rohkeutta vaativiinkin esiintymistilanteisiin. Aika Paikka 11.3.–12.3. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Aina on maailmaa muutettu – Intoa ja uskoa maailman tasa-arvoistamiseen Ammattiyhdistysliike on ollut muuttamassa yhteiskuntaa monta kertaa. Tällä kurssilla haetaan isoista, menneistä muutoksista intoa ja uskoa luoda suunnitelmia yhteiskunnan ja maailman tasa-arvoistamiseksi myös nyt ja tulevaisuudessa. Tätä varten otetaan haltuun keskeiset väitteet, joilla ”nykymenoa” perustellaan – ja haetaan parempia perusteluja ja toiminnan välineitä oman ja yhdistyksen toiminnan tueksi. Kurssi sopii kaikille maailman muuttamisesta kiinnostuneille. Aika Paikka 21.10.–22.10. Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Työhyvinvoinnin jäljillä Työhyvinvointi koostuu monista osatekijöistä, joihin voimme yhdessä vaikuttaa. Erityisesti työyhteisön tuki ja hyvä ilmapiiri auttavat yhteisöä jaksamaan. Kurssilla vahvistetaan työyhteisötaito-osaamista ja harjoitellaan rakentavaa vuorovaikutusta. Kurssi sopii sekä luottamushenkilöille että kaikille työyhteisön jäsenille. Aika Paikka 25.3.–26.3. Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Porukalla parempaa työtä Miten yhdessä edistämme työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin jäljillä -kurssille sopiva jatkokurssi. Tällä kurssilla asioita tarkastellaan enemmän yhteisöllisestä kuin yksilön näkökulmasta. Kartoitetaan oman työpaikan kipukohdat SAK:n ”Hyvä työ”-testillä ja tunnistetaan, miten työntekijät yhdessä, ammattiosaston ja työpaikkatoiminnan kautta voivat parantaa työhyvinvointia ja korjata epäkohtia. Kurssi sopii sekä ay-aktiiveille että rivijäsenille. Aika Paikka 7.10.–8.10. Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Ammattiosaston kotisivut Yhdistysavaimella Aika Paikka 19.1.–20.1 Itäinen rantakatu 64, Turku Oppitunnit ovat torstaina ja perjantaina klo 9.00–15.00 18.2.–19.2. Hallituskatu 19, 5 krs, Tampere Oppitunnit ovat lauantaina 10.00–16.00 ja sunnuntaina 9.00–15.00 23.9.–24.9. Säästöpankinranta 6 C, Helsinki. Oppitunnit ovat lauantaina klo 10.00–16.00 ja sunnuntaina klo 9.00–15.00 PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 11 13.12.2016 12.43
12 12 12 Toimitus Juha Jaatinen, Juha Pöyry ja Marjo Pihlajaniemi Kuvat Marjo Pihlajaniemi Taitto Point Panic Oy / Pauliina Lindholm Painatus ForssaPrint 2016 Tutustu kurssitarjo ntaan myös verkkosivu illamme osoitteessa www.pau. fi PAU_koulutusliite_210x290_2017.indd 12 13.12.2016 12.43
20 2016 2016 20 Aika entinen ei koskaan enää palaa AY-majakka Poteroiden kaivaminen ja monttuun jumittuminen ei vie asioita eteenpäin. Ay-terveisiä täältä terminaalitöistä Helsingin Veturitieltä. Ensivaikutelma siirryttäessä Vantaan logistiikkakeskuksesta entisiin Transpointin tiloihin oli lievästi sanottuna shokeeraava. Uudenkarheista tiloista muuttaminen Postimuseota vastaavaan toimintaympäristöön on tuottanut monenlaista haastetta ja vaatinut työntekijöiltä hurttia huumoria, jotta ovat osaansa sopeutuneet. Yhteinen unelma uudesta terminaalirakennuksesta auttaa jaksamaan nyt talvikeleillä, kun ”sisätiloissa” saa kiskoa kaiken liikenevän työvaatetuksen ylleen ja silti tuntuu, että viima puree vähän väliä. Ei käy kateeksi jakelun porukkaa, joka painaa sään armoilla vuodesta toiseen nurisematta. Toisin kuin me herkkähipiäiset lämpimissä sisätiloissa mieluusti työskentelevät vilukissat. Työskenteleminen ns. sekatyöpaikassa, jossa on rinnakkain sekä suoraan Postiin työsuhteessa olevaa porukkaa että vuokratyövoimaa, tuottaa edunvalvonnan näkövinkkelistä rutkasti lisää duunia ja harmaita hiuksia. Tosin ovat kuulemma muuallakin Postin työyksiköissä päässeet maistamaan tätä herkkua, jossa jengiä lappaa sisään ja ulos kuin niistä kuuluisista Hesan Sokoksen pyöröovista. Ei tarvitse katsella telkkarista eri lottoarvontoja, riittää kun tarpeeksi läheltä seuraa jokapäiväistä resurssien arvontaa, jota nykyaikaiseksi joustavaksi työntekemisen malliksi muodikkaasti kutsutaan. Ja se lopullinen joustaminen on tässä mallissa varattuna ihan sen duunarin palkkapussin osalle. Pitkään ja hartaasti on tämän asian tiimoilta tahkoa Veturitielläkin väännetty, mutta olemme kuitenkin lopulta päätyneet mieluummin laihaan sopuun, kuin lihavaan riitaan työnantajan kanssa. Jotenkin yhteiselo tuntuu sujuvan, kun niistä kipeistäkin asioista pystytään käymään aitoa vuoropuhelua. Poteroiden kaivaminen ja monttuun jumittuminen ei vie asioita eteenpäin. Kun ratkaisujen etsimisen sijaan keskitytään vain loan heittämiseen puolin ja toisin, on tuloksena iänikuinen loputon valitus ja jupina. Toistaiseksi ainakin logistiikan näkövinkkelistä asiat sujuvat mallikkaasti. Pitkän laskukauden päätteeksi ollaan päästy jonkinlaisen kasvun uralle. Myös Postin uusi satsaus Veine-kaupalla syvemmälle elintarvikelogistiikan maailmaan tuo toivottavasti lisää kasvupotentiaalia logistiikan toimintaan. Tämän orastavan kasvun kun vielä saisi kääntymään toistaiseksi voimassaoleviksi Postin työsuhteiksi, niin olisi edunvalvontaelämä mallillaan. Onneksi joitain työtehtäviä on sentään saatu rekrytoitua tällekin puolelle, eivätkä kaikki työsuhteet ole valuneet vuokratyöksi. Työnantajakin on ilmeisesti tullut siihen lopputulokseen, ettei kaikki lähtötilanteessa ruusuiselta näyttävä ja houkutteleva ole kuitenkaan se kokonaistaloudellisin ja järkevin vaihtoehto. Jos on Postin toimintaympäristö myllerryksessä, niin sitä on myös edunvalvonta. PAU on uutta toimintamallia etsivän Posti-konsernin kanssa ihmeissään. On varmasti haastavaa sorvata seuraavasta työehtosopimuksesta entistä virtaviivaisempi, jos uusia palveluita ja ideoita sataa lisää nykyiseen tahtiin. Rokkana tässä sopassa on vielä armas valtiovalta, joka vaalikausittain saattaa vaihtaa Postin suuntaa omistajaohjauspolitiikassa kulloinkin voimassaolevien voimasuhteiden mukaisesti. Muutostahti on ollut sen verran nopeaa, että jos jotain pitäisi arvailla PAUn tulevaisuuden kuvioista, voisi melkoisella varmuudella todeta, että pieleen meni arvaus. Ainoa mikä on varmaa, on se että Postin aika entinen ei koskaan enää palaa. Tämä on työntekijän näkövinkkelistä valitettavaa. Veturitien ja Tuusulan Huurrekujan porukat toivottavat Reitti-lehden lukijoille hyvää joulua ja jaksamista uudelle vuodelle. TIMO JANTUNEN PÄÄLUOTTAMUSMIES, VETURITIEN TERMINAALI 20 Reitti_10_2016.indd 20 15.12.2016 15.33
21 2016 Oletetaan, että koko karttunut eläke 61-vuotiaana olisi 1300 euroa. Siitä 50 % on 650 euroa. Sitä vähennetään varhennusprosentilla 9,6, eli lopulta eläkettä maksetaan 588 euroa. Tämä eläke vielä kerrotaan elinaikakertoimella, jonka suuruus riippuu eläkkeen ottamisvuodesta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on näin ollen vielä elinaikakertoimen verran pienempi kuin tuo 588 euroa. Vähennys on pysyvä. Jos lopun ottaa vanhuuseläkeiässä, niin lopullinen eläke on sitten kokonaisuudessaan 588 + 650 = 1238 euroa ennen elinaikakertoimilla tarkistamista. Lisäksi tulee mahdollisesta työskentelystä osittaisen eläkkeen ottamisen jälkeen ansaittu eläke. Lykkäyskorotus Jatkaessaan työuraa yli oman vanhuuseläkeiän alarajan, korotus nostaa lopullista eläkettä merkittävästi. Jos eläkettä ei ota maksuun heti vanhuuseläkeiän alarajalla, eläkkeeseen saa 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen jokaiselta kuukaudelta eli 4,8 % vuodessa. Nykyinen superkarttuma 4,5 %, jota on maksettu yli 63-vuotiaana tehdystä työstä, poistuu. Oletetaan, että sinulle on karttunut alimpaan vanhuuseläkeikään mennessä eläkettä 1400 euroa kuukaudessa ja päätät lykätä eläkkeellesiirtymistäsi vuodella. Oletetaan lisäksi, että tämän vuoden aikana sinulle karttuu palkastasi uutta eläkettä 45 euroa. Vuoden kuluttua siirtyessäsi eläkkeelle, karttunutta eläkettäsi (1400 + 45 = 1445 euroa) korotetaan lykkäyskorotuksella 4,8 %:lla. Näin eläkkeesi on noin 1614 euroa kuukaudessa ennen elinaikakertoimen vaikutusta. Eläkeikärajat nousevat vaiheittain ja eläkettä karttuu yhtäläisesti eri-ikäisille. Lisäksi käyttöön tulee uusia eläkemuotoja ja osa-aikaeläke lakkaa. Eläkeuudistus koskee vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä. Sen ulkopuolelle siis jäävät jo maksussa olevat ja jo ansaitut eläkkeet. Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäiset, joiden eläkeikä alkaa nousta portaittain. Heidän eläkeikänsä on 63 vuotta 3 kuukautta. Eläkeikä nousee kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes eläkeikä vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä on 65 vuotta. Eläkkeelle siirtymisikä säilyy joustavana ja työntekijä voi itse valita eläkkeelle siirtymisensä alimmassa eläkeiässään tai siitä viiden vuoden kuluessa. Vuoden 2017 alusta eläkettä karttuu kaikille 1,5 prosenttia koko vuoden palkasta vähentämättä siitä mitään eli jokaisesta ansaitusta sadasta eurosta kertyy 1,50 euroa eläkettä. Poikkeuksen tästä muodostavat vain 53–62-vuotiaat. Heille eläkettä kertyy 1,7 prosenttia vuosiansiosta vuoden 2025 loppuun saakka. Eläkettä alkaa karttua työntekijöille jo 17-vuotiaasta lähtien. Eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuma on 1,5 prosenttia. Osittainen vanhuuseläke 61-vuotiaana työntekijä voi siirtyä osittaiselle vanhuuseläkkeelle. Tämä tulee poistamaan nykyisen osa-aikaeläkeen. Muutoksen yhteydessä luovutaan osa-aikatyötä koskevasta vaatimuksesta eikä eläkkeeseen liity palkkatai työaikaseurantaa. Eläke on tällöin 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä tarkistettuna elinaikakertoimella. Tätä eläkettä vähennetään vielä 0,4 prosentilla kuukausittaisella (4,8 % vuodessa) varhennusvähennyksellä, johon lasketaan kaikki kuukaudet vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämiseen asti. ELÄKEUUDISTUS Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta Verkosta löytyy useita eläkelaskureita. Työuraeläke Työuraeläke on uusi etuus työeläkejärjestelmässä ja sen ikäraja on 63 vuotta, näin eläkkeelle siirtymisen on mahdollista hieman alinta vanhuuseläkeikää aiemmin. 38 vuoden työura työssä on työuraeläkkeen myöntämisen edellytyksenä. Työn on täytynyt olla rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa. Työuraan lasketaan myös äitiys-, isyysja vanhempainrahakaudet enintään kolmen vuoden ajalta. Lisäksi sallitaan vähäiset keskeytykset työstä lomautuksen, sairauden tai tilapäisen työttömyyden vuoksi. Lisäksi myöntämisen edellytyksenä on että raskaan työn seurauksena työntekijän mahdollisuudet työssä jatkamiseen ovat heikentyneet mutta työntekijällä ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Mikä ei muutu? Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki, perhe-eläke ja indeksisuoja säilyy. Palkattomien aikojen eläkekertymät pysyvät ennallaan. Näitä ovat perhevapaat, työttömyysja sairauspäiväraha ja vuorotteluvapaa. Työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke säilyvät ennallaan, eikä niihin ole tulossa muutoksia. TEKSTI MIKA ROOS TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Eläkeuudistus koskee vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä. Reitti_10_2016.indd 21 15.12.2016 15.33
22 2016 E nnen viime liittokokousta PAUn toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma tavoitteineen päivitettiin, ja tavoitteet liittokokousedustajien ja hallintoelimien sukupuolijakaumaksi asetettiin siten, että naisten tasa-arvovaje pyrittiin silloin puolittamaan. Tasa-arvovajeella tarkoitetaan tilannetta, että esimerkiksi valtuustoon valitaan jompaakumpaa sukupuolta vähemmän kuin heitä on liiton äänivaltaisessa jäsenistössä. Liittokokousedustajien ja liiton molempien hallintoelinten valinnoissa tasa-arvotilanne tosiaan nytkähti eteenpäin vuonna 2013, joten saatoimme olla melko ylpeitä. Vaikka emme päässeet vielä ihannetilanteeseen, liikuimme kuitenkin selvästi tasa-arvoisempaan suuntaan. Emme viime vuosina ole erityisen näkyvästi korostaneet määrällisen tasa-arvon merkitystä esimerkiksi osastotoiminnassa. Lieneekö syynä harhakuvitelma, että tämä sinänsä luonnollinen asia on itsestään selvää? Jos osaston toimikunnassa on miehiä ja naisia samassa suhteessa kuin jäsenistössä, pitäisi sen todennäköisemmin johtaa siihen, että toimintamuodoista tulee sekä miehiä että naisia kiinnostavaa. Tehdään asioita, mitä juuri meidän jäsenkunta kaipaa! Naiset osaavat parhaiten kertoa mikä naisia kiinnostaa, miesten kiinnostuksen kohteet saattavat olla toiset. PAUn naiset, pyrkikää vaikuttajiksi osastojen toimikuntiin PAUn tasa-arvo kaipaa aktiivista vaalimista. Se ei edelleenkään synny itsestään, vaikka meillä on liitossa naispuheenjohtaja ja maassakin oli jo presidenttinä nainen. Vaarana on koko osastotoiminnan ”ukkoutuminen” ja naisten passivoituminen. Liittohallitus päivitti PAUn toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tavoitteineen taas nyt syksyllä, jotta sen sanoma ehditään levittää ensi vuoden liittokokousta edeltävien valintojen tekijöille. Tasa-arvosuunnitelma on luettavissa PAUn jäsensivuilla osoitteessa www.pau.fi . Olen tähän toiminnalliseen tasa-arvosuunnitelmaan liittyen koonnut tilaston sekä viimeettä tämänvuotisista osastojen toimikunnista, mikä ei ole kaikilta osin mukavaa luettavaa. Vuonna 2012 osastoista, joita oli silloin 82, oli toimikuntansa puolesta ”ihannetilassa” 25, eli niissä naisten osuus toimikunnassa vastasi osaston äänivaltaisten naisten prosentuaalista osuutta. Vuonna 2015 ihannetilassa oli enää 12 osastoa 76:sta! Tämän vuoden luku on samoin kriteerein tarkasteltuna 15, kun kaikkien osastojen yhteismäärä on 72. Järjestövaliokunta haluaa jatkossa hieman lieventää tarkasteluasteikkoa niin, että ihannetila tarkoittaa enintään kymmenen prosenttiyksikön heittoa tavoitteesta, sillä pienissä toimikunnissa yhden henkilön vaikutus on prosenteissa merkittävä. Näin lievennetyllä tavalla tarkastellen tavoitteenmukaisia toimikuntia on kolmannes kaikista. Pidän hälyttävänä sitä, että osastojen toimikuntia valittaessa tasa-arvonäkökulma on nyt unohdettu liian monessa osastossa. Jos osastossa satoja naisia edustaa toimikunnassa vain yksi nainen, tilanne on mielestäni jo kriittinen. Vaarana on koko osastotoiminnan ”ukkoutuminen” ja naisten passivoituminen ja osallistumattomuus. Tasa-arvon kunnioittaminen näkyy osastojen toiminnassa. Jos haluatte mukaan naisia (tai miehiä, osastosta riippuen), tehkää toiminnastanne kiinnostavaa myös sen toisen sukupuolen silmissä! ”Ei niitä (naisia) saa toimikuntaan” on usein kuultu turhautuneen oloinen toteama. Lieneekö se ihan totta? Haastan osastojen aktiiviset naiset seuraavassa kokouksessa, on se sitten syksyllä tai keväällä, ilmoittamaan kiinnostuksensa osastotyöhön ja toimikunnan jäseniksi! Pääsette ammattiyhdistystoiminnassa vaikuttamaan huomattavasti paremmin ja lisäämään monessakin osastossa liian pieneen rooliin jäänyttä naisnäkökulmaa. TEKSTI PÄIVI VUOVIRTA KOULUTUSSUUNNITTELIJA, JOKA POISTUU NYT ELÄKEPÄIVIÄ VIETTÄMÄÄN KANNUSTAEN OSASTOJEN MIEHIÄ JA NAISIA HUOMIOIMAAN TOISENSA TASA-ARVOISESTI MYÖS HENKILÖVALINTOJA TEHDESSÄ. 22 2016 Reitti_10_2016.indd 22 15.12.2016 15.33
23 2016 L iittovaltuuston kokousta edeltävänä päivänä Etelä-Suomen aluejärjestö järjesti kuljetusliittojen Hakaniemi-salissa paneelikeskustelun postilaista. Tilaisuuteen osallistui usean puolueen kansanedustajia. Sali oli tupaten täynnä ja postilaisten huoli hallituksen lakiesityksestä meni kansanedustajille perille useissa kommenteissa. Valtuusto jatkoi keskustelua postilaista omassa kokouksessaan. Aiheesta alusti laajasti ja yksityiskohtaisesti liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen. Luettuani tämän 94 sivua pitkän lakiesityksen ja perustelut, täytyy sanoa, että kylmää kyytiä on tulossa. Esityksessä on kolme isoa ongelmaa ja muita pienempiä hölmöyksiä. Liiton lausunnossa ministeriölle tulemme keskittymään näihin isompiin ja merkittävimpiin asioihin, Nieminen totesi. Suurin ongelma lakiesityksessä liittyy kirjeen kulkunopeuteen, jolla on samalla suuri vaikutus jakelupäivien määrään. Kulkunopeuden hidastaminen viikkoon mahdollistaisi käytännössä 2-3 päivän jakelun. Tässä on iso ristiriita, kun 17 §:ssä todetaan, että postit kerätään ja jaetaan viitenä päivänä viikossa ja hajan osalta poikkeuksetta viitenä päivänä viikossa. Lainvalmistelun aikana nousi julkisuudessa voimakkaasti esiin sanomalehtien jakelun tulevaisuus maaseudulla. Tähän paineeseen esityksessä todetaan, että yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Postitoiminnan murros ja valmisteilla oleva postilaki pisti syysvaltuuston miettimään liiton tulevaisuutta ja mahdollista fuusiohanketta. Mutta ei ole taattua, että sanomalehti jaetaan viitenä päivänä viikossa. Se ei ole yleispalvelutuote, vaan markkinaehtoinen. Muita hallituksen postilakiesitykseen liittyviä puutteita ovat muun muassa haja-asutusalueen jakelureittien pakkokilpailutus ja Postin osoiterekisterin luovuttaminen kilpailijoille. Yksin vai yhdessä? PAUn liittovaltuuston syyskokoukseen oli kutsuttu kolmen liiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, edustajat kertomaan liiton toiminnasta sekä siitä, millaisia kumppaneita he olisivat PAUlle tulevaisuudessa. PAMin puheenvuoron piti sopimuspäällikkö Annika Rönni-Sallinen ja AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen. JHL:stä ei päässyt ketään paikalle. Valtuusto kävi aiheesta vilkasta keskustelua ja esitti Rönni-Salliselle ja Piiraiselle lukuisan määrän tarkentavia kysymyksiä. Valtuusto päätti jatkaa keskustelua liiton tulevaisuudesta kevätvaltuustossa. Liiton puheenjohtajalle annettiin valtuudet valmistella valtuuston kevätkokoukseen mahdollisesti muidenkin liittojen esittelytilaisuuksia. Polttavien ajankohtaisteemojen lisäksi syysvaltuusto käsitteli liiton toimintaja taloussuunnitelman ja osastojen aloitteet. Valtuusto päätti myös ensi vuoden jäsenmaksusta, joka säilyy ennallaan (1,59%). TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Valtuusto pohti liiton tulevaisuutta Reitti_10_2016.indd 23 15.12.2016 15.33
24 2016 T ekoälyn asiantuntija Harri Valpala kertoi Tulevaisuuden tutkimuksen seuran marraskuussa pidetyssä seminaarissa aasialaisesta Go-lautapelistä ja koneesta, joka opetteli itsenäisesti pelaamaan tuota peliä. Lopulta kone voitti alan huipputaitajan. Keinoäly nappasi mestaruuden. Mihin kaikkeen itsenäisesti oppiva kone voikaan venyä? Koneet kykenevät yhdistelemään ja käsittelemään valtavan määrän tietoa. Kone on väsymätön, sen aivoja voi skaalata isommaksi tai pienemmäksi ja sillä on tarkka muisti. Kone voi luoda omia käsitteitä ja arvioida, mikä on tärkeää mikä ei. Kone ei vaadi vuosilomaa eikä pekkaspäiviä. Teknologia on helpottamassa vaikeita sairauksia. Yksi lähitulevaisuuden laite on aivoproteesi, josta uskotaan olevan apua alzheimerin tautia sairastaville. Mattimeikäläinen tässä yhteydessä tietenkin pohtii, miten pieni lisäLoppuuko työ? Robotiikka ja tekoäly ovat tulevaisuutta – mutta missä kaikkialla ja korvaako se ihmisen? muisti voisi olla hyvästä. Joka tapauksessa uusia ihmisen varaosia kehitellään elämää helpottamaan ja nämä jos mitkä ovat hienoja asioita. Mitkä työt hoitaa kone? Valpala uskoi, että koneet tekevät tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisten töitä. Ensin niille siirtyy rutiininomainen tietotyö. Ja onhan sitä jo paljon siirtynytkin. Hyvinä esimerkkeinä vaikkapa lennonvaraukset tai junalippujen ostot, joita voimme tehdä omilta koneiltamme kohtuullisen luotettavasti. Häviäjinä Demos ajatushautomon tutkija Julia Jousilahti piti köyhiä ja läntistä keskiluokkaa. Hän arvioi, että Suomesta katoavat matalan koulutusvaateen työpaikat. Toisaalta yhdistelmä kone ja ihminen avaavat uusia ja vaativampia työpaikkoja matalan koulutustason omaaville työntekijöille. Tästä ovat esimerkkeinä Uber-henkilökuljetuspalvelut ja Airbnb-majoituspalvelut. Itse pidin yllättävänä, että useamman kerran päivän aikana toistui, että korkeasti koulutettujen työt voitaisiin automatisoida. Valpala totesi, että tietotyötä on helpompi automatisoida kuin esimerkiksi sorminäppäryyttä vaativaa fyysistä työtä. Jousilahti arvioi, että esimerkiksi merikapteenin työt voisi hoitaa kone, mutta erityisen vaativan ja henkilömäärältään pienen merityön, kuten luotsin työpaikat tulevat säilymään. Samoin ihmisten välistä vuorovaikutusta ja empatiaa vaativia työpaikkoja on vaikea automatisoida. Myös uhka Ihan mutkatonta robotiikka ja keinoäly eivät ole. Professori Martti Lehto Jyväskylä yliopistosta on tutkinut tähän liittyvää turvallisuutta. Uhkia hän näki ja paljon. Vuonna 2025 arvioidaan maailmassa olevan jo 100 miljardia laitetta sensoreineen. Keinoäly on jo tuolloin monella henkilökohtaisessa käytössä. Keinoälyssä itsessään ovat vaaroja nähneet mm. Stephen Hawking ja Teslan omistaja Elon Musk, joten pelkästään hurraata eivät kaikki varauksettomasti huuda. Lehdon mukaan mikrosirut ovat haavoittuvia ja niitä voidaan myös ihan tarkoituksella saastuttaa. Keinoälyssä ollaan jo niin pitkällä, että nyt turvallisuusasioita vain paikkaillaan. Tämä kuulosti huolestuttavalta. Lehto kertoi esimerkin auto-onnettomuudesta Yhdysvalloissa. Tässä Teslan robottiauto ajoi kuorma-auton perään ja kuljettaja kuoli. Kuka oli syyllinen? Kuljettaja, Tesla vai koneen ohjelmoija? Entä kuinka helppoa tai vaikeaa olisi pahantahtoisen toimijan kaataa vaikka sähkön kantaverkko? Tai lähtisitkö sinä lentokoneeseen, joka lentäisi ilman miehistöä? Sotilaskäytössä robotiikkaa on käytetty jo pitkään. Lehto tiesi, että Yhdysvalloissa miehittämättömien sotilaskäytössä olevien lentokoneiden lentotunnit ylittävät jo miehitettyjen. Taistelutanner voi tulevaisuudessa täyttyä roboteista. Työn luonne muuttuu? Viimeisenä pommina Harri Valpala totesi, että lopulta ihmistyötä ei enää tarvita. Miten ihmiset sitten pärjäävät? Muuan kuulija kapinoi ajatusta vastaan perustellen, ettei digitalisaatio kuitenkaan vastaa siihen, että ihmisillä on ruokaa, asuntoja, lämpöä ja vaatteita. Julia Jousilahden mielestä työt muut24 2016 Reitti_10_2016.indd 24 15.12.2016 15.33
25 2016 25 tavat muotoaan. On vastikkeellista työtä ja vastikkeetonta. Jälkimmäisestä hyvänä esimerkkinä on wikipedia, jota täydennetään nyt ilmaiseksi. Aiemmin kallis ja harvojen käsissä oleva tieto on nyt kaikkien saatavilla ja ilmaista. Jousilahden mielestä juuri vastikkeellisia eli palkkatyöpaikkoja häviää. Globalisaatio on nähtävissä. Yksi työvaihe, vaikkapa suunnittelu, voidaan tehdä Suomessa, valmistus on sitten jossain muualla ja logistiikka ohjataan jostain kolmannesta maasta. Näinhän on ollut jo pitkään. Työ menee sinne, missä sitä kannattaa tehdä ja jotenkin se kannattavuus arvioidaan. Miten sitten leipä hankitaan, jos työt loppuvat? Monet alustajat uskoivat perustulon nimeen. Rahoitus ei sitten olekaan enää pikku juttu. Joku toivoi, että asia ratkaistaisiin ennen kuin syntyy uusi nuijasota. Itse olen samoin jo pitkään uskonut, että työpaikat vähenevät vähenemistään. Eivät kertalaakilla vaan tasaista ja tuhoisaa alamäkeä. Viime aikoina kuullut ilonpilkahdukset Suomen uusista teollisuustyöpaikoista eivät tämän junan suuntaa minusta muuksi muuta. Kun teknologian avulla lisäksi myös ihmisten eliniän odote nousee aivan toisenlaisille kymmenille, ollaan visaisten kysymysten edessä. Jonkinlainen lohtu on se, ettei tämä kehitys jää pelkästään Suomen iloksi ja ongelmaksi. Se kohtaa koko ihmiskunnan. Myös älykkäiden koneiden suhteen joudutaan tekemään eettisiä päätöksiä, mihin koneita voidaan käyttää ja mihin ei. Entä mitä osia ihmiseen voi lopulta laittaa? Sekoittaisiko se pieni lisämuisti kuitenkin koko pään? TEKSTI SEPPO KINNUNEN JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! toivottaa PAUn henkilökunta 2016 25 Reitti_10_2016.indd 25 15.12.2016 15.33
26 2016 Kysymyspalsta Jatkuuko Uusi Polku? Meillä on työpaikalla epäselvyyttä siitä, jatkuuko Postin Uusi Polku-ohjelma. Liitolta on tullut tiedotteita kikystä, mutta ei mitään Uudesta Polusta. Miten on, jatkuuko Uusi Polku ja kuinka kauan? EPÄTIETOISET Uudessa Polussa on aina puolen vuoden ohjelmakausi. Seuraava kausi on varmasti voimassa 1.1.2017–30.6.2017. Jatkosta ei ole toistaiseksi varmaa tietoa. Ohjelmaan on tehty pieniä muutoksia, mutta korvaustaso säilyy entisellään. Tarkempia tietoja tulevista muutoksista saadaan vuoden vaihteessa. Lisätietoja Uusi Polku-ohjelmasta saat valtakunnallisesta palvelunumerosta 020 452 5008 tai PAUn jäsensivuilta www.pau.fi. JARMO NIEMI, KÄSITTELYN JA KULJETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES Miksi mainosjakaja saa niin surkeaa palkkaa? Aloitin tänä syksynä mainosjakajana. Yllätys oli melkoinen, kun sain käsiini ensimmäisen palkkalaskelman. Jakelureitilläni on noin 500 taloutta ja viiden tunnin työstä käteen jäi viisitoista euroa. Miten palkka voi olla näin pieni? MAINOSJAKAJA Mainosjakelussa palkkaus perustuu kpl-korvauksiin, jotka ovat todella pienet. Käytännössä tuntipalkaksi muodostuu muutama euro. Jakeluyhtiöiden pitäisi noudattaa mainosjakelualalla yleissitovaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta (tes). Yleissitovan tes:n kpl-korvaukset ovat merkittävästi suurempia kuin jakajille nyt maksetaan. Mainosjakelualalla on käyty vuosien ajan eri oikeusasteissa työehtoriitaa siitä, kumpaa työehtosopimusta, Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n vai PAUn, alalla pitäisi noudattaa. Useat mainosjakajat ovat saaneet tuhansien eurojen palkkasaatavia viivästyskorkoineen, kun oikeus on katsonut, että PAUn työehtosopimusta pitäisi noudattaa. Helsingin hovioikeus päätti kesällä 2015, että SME ry:tä ei voida pitää valtakunnallisena työntekijöiden yhdistyksenä, joka voisi edustaa työntekijöitä ja solmia pätevästi työehtosopimuksia. Vuotta myöhemmin Korkein oikeus päätti, ettei se anna hovioikeuden tuomiosta helsinkiläiselle jakeluyhtiölle valituslupaa. Tästäkään huolimatta jakeluyhtiöt eivät maksa jakajille riittävää palkkaa. Vastaavasti PAU on vienyt lisää palkkasaatavia oikeuteen. Sinun kannattaa säilyttää työsopimus, palkkalaskelmat, tiedot jaetuista mainoksista ja niiden kpl-korvauksista. Tee todisteellinen palkkasaatavailmoitus työnantajalle, jossa vaadit itsellesi yleissitovan tes:n mukaista palkkaa. Ja tietenkin PAUn jäseneksi kannattaa liittyä. Meiltä saat apua ja neuvoja. PAU edustaa aidosti mainosjakajia, ei työnantajien perustama SME ry. JUHA PÖYRY PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti_10_2016.indd 26 15.12.2016 15.33
27 2016 På svenska Fortsätter Uusi Polku? Vi har på arbetsplatsen haft oklarheter angående Postis program Uusi Polku. Förbundet har skickat meddelande on konkurrensavtalet, men ingenting om Uusi Polku. Hur är det, kommer Uusi Polku att få fortsättning och hur länge? DE OSÄKRA Uusi Polku har alltid en programperiod på ett halvt år. Det är säkert att den nästa perioden gäller 1.1.2017–30.6.2017. Om fortsättning har vi hittills inte en säker information. Det har gjorts några små ändringar i programmet, men ersättningsnivån kommer att stanna desamma . Ytterligare uppgifter om de kommande ändringarna kommer vid årsskiftet. Mera uppgifter om programmet Uusi Polku får du från det riksomfattande servicenumret 020 452 5008 eller på PAUs hemsida www.pau.fi. Varför reklamutdelare får så dålig lön? Jag började i höstas som reklamutdelare. Det var en stor överraskning för mig att få den första löneberäkningen. Det finns cirka 500 hushåll på min utdelningsrutt och för fem timmars arbete fick jag femton euro i handen efter skatterna. Hur kan lönen vara så liten? REKLAMUTDELARE I reklamutdelning baserar lönen på stycketalsbaserad ersättning, något som är mycket liten. I praktiken blir timlön då några euro per timme. Utdelningsbolag borde på reklamutdelningsbranschen följa Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens allmänbindande kollektivavtal (tes). Stycketalsbaserade ersättningar av det allmänbindande kollektivavtalet är betydligt större än vad reklamutdelare nu betalas. På reklamutdelningsbranschen har det förts i åratal en arbetsvillkorstvist i olika rättsinstanser om vilket av kollektivavtalen, Suomen Mainos jakajien Etujärjestö SME ry:s kollektivavtal eller PAUs kollektivavtal, ska det följas på branschen. Många reklamutdelare har lönefordringar på flera tusen euro med dröjsmålsräntor då domstolen har ansett att det borde följas PAUs kollektivavtal. Helsingfors hovrätt fattade beslut på sommaren 2015 att SME ry inte kan behandlas som ett riksomfattande förbund för arbetstagare och som kunde representera arbetstagare och binda giltiga arbetsavtal. Ett år senare bestämde högsta domstolen att inte bevilja utdelningsbolaget besvärsrätt i hovrättens avgörande. Trots detta betalar utdelningsbolagen inte tillräcklig lön för reklamutdelare. Samtidigt har PAU tagit mera lönefordringar till domstolen. Det lönar för dig att bevara arbetsavtalet, löneberäkningar, uppgifter om de utdelade reklamen och deras stycketalsbaserade ersättningar. Gör ett anspråk på lönefordran till arbetsgivaren, där du kräver lön enligt det allmänbindande kollektivavtalet. Och naturligtvis lönar det sig att bli medlem i PAU. Från oss får du hjälp och rådgivning. PAU är en äkta representant för reklamutdelare, något som SME ry inte är för förbundet har grundats av arbetsgivare. KONKURRENSAVTALET Ändringar i arbetstiden Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen Ändringarna gäller från den 1 januari 2017. I enlighet med konkurrenskraftsavtalet 2016 förlängs den årliga arbets tiden med i genomsnitt 24 timmar i första hand med hjälp av lokalavtal. Eftersom det ser ut att det inte blir många lokalavtal (det förs förhandlingar i postcentralerna samtidigt då jag skriver detta), så kör vi enligt den så kallade ”perälauta” som betyder att arbetsgivaren bestämmer om konkurrensavtalets förlängningstimmar i ramarna av avtalsförhandlingarna i våras. Arbetstid 7,39 timmar om dagen Arbetsgivaren kan låta en arbetstagare på heltid med regelbunden arbetstid på 7 timmar 39 minuter om dygn och 38 timmar 15 minuter om veckan arbeta 8 timmar i fyra månaders mellanrum i följande perioder: 1.1–30.4 / 1.5–31.8 / 1.9–31.12. Det är inte tillåtet att låta arbeta mera och de förlängningstimmar som inte blir utförda kan inte flyttas till den följande perioden av fyra månader. För dessa förlängningstimmar av konkurrensavtalet som antecknas i arbetsskiftsförteckningen intjänar en person med förkortad semester inte förkortning av arbetstiden. Arbetstid 7,30 h om dagen Arbetsgivaren kan låta en tjänsteman/anställd på heltid med regelbunden arbetstid på 7 timmar 30 minuter om dygn och 37 timmar 30 minuter om veckan arbeta 30 minuter längre för en vecka p.g.a. konkurrensavtalets förlängning av arbetstiden på så sätt att detta antecknas för en dag eller divideras för flera dagar för en veckas tid. Då kan arbetstiden vara högst 8 timmar om dygn och 38 timmar om veckan. Deltidsanställda För deltidsanställda realiseras förlängningen av arbetstiden i förhållande till arbetstidens längd som har avtalats i arbetsavtalet. Exempel: för en deltidsanställd med sex timmars arbetstid kalkyleras förlängningen av arbetstiden 6h / 7,39 x 24 = 18 h 49 min om året. Det finns en räknare på PAUs hemsida för att hjälpa dig att kalkylera förlängningen av arbetstiden p.g.a. konkurrensavtalet. Övrigt avtalat Skadeersättningar för förlängningen av arbetstiden betalas enligt kollektivavtalet. Detta betyder att till exempel timmar för förlängningen av arbetstiden som utförs under veckoslutet betalas det ersättning för lördagsoch söndagsarbete även om det inte betalas enkel timlön för arbetet. Exempel: För en timme av förlängningen av arbetstiden på söndag betalas det i framtiden lön endast för 100 % (ersättning för söndagsarbete),medan för en normal arbetstimme på söndag betalas det lön för 200 % (lön för en timme + ersättning för söndagsarbete). Tidningsutdelning meddelas förlängningen om arbetstiden efter årsskiftet. Kollektivavtalen finns på adressen www.pau.fi // Reitti_10_2016.indd 27 15.12.2016 15.33
28 2016 In English Will Uusi Polku continue? At our workplace we are not sure if Postis Uusi Polku-program will continue in the future or not. The Union has been sending some bulletins on the Competitiveness pact but nothing about Uusi Polku. So how is it, will Uusi Polku continue and for how long? THE UNCERTAIN There is always a program period for six months in Uusi Polku. The next period will surely be valid between 1.1.2017–30.6.2017. At the moment we do not have confirmed information whether Uusi Polku will continue in the future or not. A few changes have been made in the program but the compensation level remains the same. Further information about the upcoming changes will be available at the turn of the year. For more information about Uusi Polku-program please call the the national service number 020 452 5008 or visit PAUs member site www.pau.fi. Why is an advertisement distributor so low paid? I started delivering advertisements in autumn. It was a big surprise to get my first payslip. On my delivery route there is about 500 households and after having worked for five hours I got fifteen euros after taxes. How the pay can be so low? ADVERTISEMENT DISTRIBUTOR The basis for the piece rate for delivering advertisements is very low. In practise the hourly pay will then be only a few euros. The distribution companies should follow the Collective Labour Agreement for the Communications and logistics sector that is universally binding. The piece rate in the universally binding Collective Labour Agreement is significantly higher as the piece rate the deliverers paid at the moment. A dispute concerning advertisement distribution has been submitted to several instances of the Finnish court, concerning whether the Collective Labour Agreement of Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry or the Collective Labour Agreement of PAU should be followed on the secto r. Several advertisement distributors have filed wage claims with interests as the court has taken the view that PAUs Collective Labour Agreement is the one that shall be followed. The Court of appeal in Helsinki decided in summer 2015 that SME ry cannot be seen as a nationwide union that could represent the employees and make valid Collective Labour Agreements. One year later the Supreme Court decided not to grant a leave to appeal the decision of the Court of Appeal. Despite of this, the distributors are not paid enough by the distribution companies. Accordingly, PAU has filed more wage claims to the court. I would recommend you to keep the employment contract, the pay slips, information about the distributed advertisements and the piece rate of them. File a wage claim to your employer and claim to get paid according to the universally binding Collective Labour Agreement. Of course it is recommended for you to become a member in PAU. We offer you help and advice. PAU truly represents the advertisement distributors, something that SME ry does not as it is established by the employers. COMPETITIVENESS PACT Changes in working time Communications and logistics The changes will be valid from 1.1.2017. In accor dance with the Competitiveness pact the annual employee working time will be increased by 24 hours, at first hand by local agreements. Because it looks like there will not be many local agreements (when I’m writing this, there are some negotiations going on in Postal Centrals), we will follow the so called “perälauta” (tailgate), which means that the employer decides how the inreased working time of the Competitive pact will be realized within the limits negotiated last spring. Working hours 7,39 a day For a full-time employee with regular working hours of 7 hours 39 minutes a day and 38 hours 15 minutes a week, the employer may allow work for 8 hours three times a year in the following periods: 1.1–30.4 / 1.5–31.8 / 1.9–31.12. It is not allowed to work more. The increased working hours that will not be performed cannot be moved to another period of four months. The increased working hours based on the Competitiveness pact shall be marked in the shift list. There will not be accumulation of shortening of working hours for these increased working hours for employees with so called short holidays. Working hours 7,30 a day For a full-time employee with regular working hours of 7 hours 30 minutes a day and 37 hours 30 minutes a week, the employer may increase the working hours with 30 minutes during a week, on either one day or divided for several days of a week. Then the working time shall be at maximum 8 hours a day and 38 hours a week. Part-time employees For the employees working part-time the increase of working hours will be accomplished in relation to the length of the working hours in the employment contract. Example: calculation of the increased working hours for an employee working six hours a day: 6th/ 7,39 x 24 = 18 h 49 min a year. There is a calculator on PAUs website to help you calculate the increase of working hours based on the Competitiveness pact. Other agreements For the performed increased working hours the employees will be paid working hour compensation according to the Collective Labour Agreement. This means that for instance for the increased working hours that have been performed during a weekend there will be compensation of Saturday and Sunday bonuses, even if the basic work is not paid per hour. Example: For one hour of performed increased working time on a Sunday will in the future be paid only 100 % of the pay (Sunday bonus), whereas the pay for a normal working hour on Sunday will be 200 % of the pay (pay for one hour + Sunday bonus). For newspaper distribution the increase of working time will be announced after the turn of the year. The Collective Labour Agreements can be found in www.pau.fi // Reitti_10_2016.indd 28 15.12.2016 15.33
29 2016 olivat todella jännittäviä, kun rämmittiin paksussa lumessa ja ihan konkreettisesti vapistiin palamisesta. Näin ennen silloin 1950ja -60 luvuilla. Oli kyllä hauskojakin joulukuusen ottomatkoja. Kerrankin pysäytin linja-auton erään jo kauankatsotun kuusen kohdalle. Autossa sattui kuitenkin juuri ja juuri silloin olemaan yksi miesmatkustaja. Kysyin häneltä, että satutteko tietämään, että kenen metsää tässä on, että voisin kysyä lupaa joulukuusen ottamiseksi. Mies vastasi, että se on minun metsää, ota vain kuusi jos sattuu olemaan miellyttävä. Vastasin hänelle iloisena, että olipa hyvä tuuri, kun metsänomistaja oli juuri nyt kyydissä. Otin kuuKolumni N eljättä vuosikymmentä kestäneen autopostimiehen ja postiautokuljettajan työurani ajalta on kertynyt paljon joulumuisteluita. En uskokaan, että nämä muistelot olisivat edes tärkeimmästä päästä, mutta useat joulun vietot majailuhuoneissa eri linjojen päässä olivat kuitenkin mieliinpainuvia. Vaimo ja keskenkasvuiset lapset joutuivat viettämään tätä suurta pyhää pukkitouhuineen ilman isän kotonaoloa. Tämä oli tietenkin usean kollegan kohtalo aina jouluisin. Tulihan tähän sitten vuosien vieriessä helpotuksia, kun sai jollakin linjan päässä olevassa tallissa seisovalla pakettiautolla yötä myöden ajaa kotiin, vain päivärahan menettäen. Olihan niitä jännittäviäkin tapauksia, kuten joulunaluksen kuusivarkaudet muutama päivä ennen joulua jo kesäkeleillä katsotuista paikoista. Nythän tuon jo uskaltaa kertoa, kun aikaa on kulunut vuosikymmeniä. Nämä kuusivarkaudet HEINO LUUKINEN KIRJOITTAJA TOIMI POSTIN PALVELUSSA VUOSINA 1954–1992 AUTOPOSTIMIEHENÄ JA POSTIAUTONKULJETTAJANA. Kuusenhakumatkalla sen hyvillä mielin luvan saatuani. Tämä mies jäi kyydistäni seuraavalla kirkonkylällä ja ojentaessaan minulle matkalippuja hän kuiskasi, että ei se minun metsää ollut, mutta pitäähän sinunkin joulukuusi saada. Eipä tarvinnut sitäkään kuusta varastaa. Huonommin kävi kuitenkin Eikalle. Likomärkänä metsästä rämpien, parimetristä kuusta perässään vetäen hän huomasi, että postiauton vieressä seisoskeli noin 15-vuotias poika polkupyöräänsä nojaten. Poika sanoi heti Eikalle, että se on sitten 60 markkaa isäni määräämän hinnan mukaan tai ajetaan pitäjän poliisin luo. Eikka koetti pojalta rahanarvon tuntevana miehenä tingata, mutta hinta oli isän määräämä. Eikka virkavalan tehneenä miehenä arvioi tilanteen helpommaksi maksaa se mikä pyydettiin. 29 2015 Ei se minun metsää ollut, mutta pitäähän sinunkin joulukuusi saada. Reitti_10_2016.indd 29 15.12.2016 15.33
30 2016 e2e4 90 % 1 dl AVAINSANA Lähetä avainsana 9.1.2017 mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi ............................................................................................................................................. Tilinumero ............................................................................................................. Kotipaikka .................................................................................................................................. Puhelin ..................................................................................................................... Ristikko oli mielestäni : vaikea sopiva liian helppo Reitti_10_2016.indd 30 15.12.2016 15.33
31 2016 T H K O R U S Ä E S U O L A U S I R A N Ä L L I M A N T A A N N E T T E S T E I N E R T I E T O L A A R T E L A V T Y Y L I T I K O R K E A A V A L P A S A P E A K E N I A U U S I T U N N I S T A M A T O N M U S E A A U R A T S A L A O I T I E S V E S I K A N N U I D U T R E T U A S E I N Ä T O M M E L V M O Ä S S Ä T I S K E Ä A O S A A B A L E T R A V I R A T A A V I I S I E D E S J A L A N S E I S K E S Ä L A J I K A A R N E M I N I T A A T O S T I E T Ristikon avainsana Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Jos haluat, voit myös kertoa mielipiteesi, oliko ristikko helppo, sopiva vai vaikea. Lisää rasti avainsanalistan vieressä olevaan ruudukkoon. Jos haluat osallistua arvontaan Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankki tilin numero lähetettäviin tietoihin. Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne sähköisesti tai postitse lähetetyt vas taukset, joissa on edellä mainitut tiedot! Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Ristikkoarvonnan voittajat Ristikkoarvonnassa 9/2016 voitto osui seuraaville: Unto Kolehmainen, Helsinki ja Eino Meri, Vantaa. Arvontaan osallistui 189 vastaajaa. Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. (RATKAISU 9 / 2016) PARAS HALLITUS IKINÄ! Kukaan ei varmastikaan luule, että tarkoitan nykyistä. Vaikka Persut viimein saatiin ottamaan hiukan vastuuta huuteluistaan, on heidän tyylinsä palannut populistiseen änkyröintiin suosion laskun myötä. Soini pyrkii viisaasti olemaan mahdollisimman paljon poissa maasta, ja pudottelee lohkaisujaan Plokissaan. Muut vastuuseen sysätyt puoluetoverit toimivat ja säntäilevät kukin persoonallisen tyylinsä mukaisesti. Esimerkiksi Jari Lindström näyttää ummetuksesta kärsivältä joutuessaan toistuvasti pahoittelemaan tekemisiään. Kokoomus ei ole toipunut puheenjohtajan vaihdoksestaan, mistä kertoo ikävästi se, että Sanni Grahn-Laasonen näkyy heistä eniten julkisuudessa, eikä hyvällä tavalla. Sana ”hampaaton” tulee mieleen, mutta se voi johtua Stubbin nykyisestä näkymättömyydestä. Kepu tuntuu yhä selvemmin perääntyvän vuosikymmenten takaiseen isäntäpolitiikkaansa, jopa Sipilän murre tulee nykyisin esiin selvemmin. Taustalla häärää ylimielinen ja kaikkitietävä Vanhanen. Kun puhutaan siitä, että hallitus on joutunut ottamaan taka-askelia, nousee mieleen länkkäreissä tapahtuvat, toki visuaalisesti liioitellut ampumiset, joissa uhri lennähtää metritolkulla taaksepäin. Kulttiohjaaja Sam Peckinpah käytti elokuvissaan usein myös hidastuksia, joka sekin kuvaa tämän hallituksen toimia. Levottomuutta herättääkin, että parhaat päätöksensä nykykokoonpano on tehnyt peruessaan vanhoja päätöksiään. **** Jokin aika sitten iltapäivälehdissä oli uutinen tutkimuksesta, jossa vertailtiin 63 maan kansalaisten empaattisuutta. Suomi ei pärjännyt kovin hyvin. Joku, siis kotimainen, asiantuntija pohdiskeli että suomalaisten empatia ei vain näy hyvin ulospäin. Tämän, ja pari muutakin eroa, voi todeta vaikkapa missä tahansa paikallisbussissa, jossa on ei-perisuomalaisilta näyttävä ryhmä. Siinä kun valtaväestön edustajat katselevat tiukasti kännykkäänsä tai ulos, tämä ryhmä rupattelee innokkaasti ja loputtomasti omalla kielellään ilman että aiheet tuntuvat loppuvan. Tämä aiheuttaa ansaittua katkeruutta. Kun me täällä syntyneet ja kasvaneet tapaamme, niin keskustelu on pääosin käyty, kun toinen kysyy ”Mites?”, ja toinen vastaa, että ”Mitäs tässä.”. **** Tämä on viides pakinani lehdessä, ja viimeinen ainakin tällä erää, joten kiitän ja kumarran kaikkia niitä, jotka vaivautuivat lukemaan edes osan. Hassuttelun joukkoon olen ajoittain yrittänyt salakavalasti jemmata minulle tärkeitä aiheita ja omia erittäin subjektiivisiä mielipiteitäni. Mutta pääasiassa ne ovat olleet hassuttelua. Siispä hyvää ja rentoa joulun odotusta ja vielä kerran kiitos ymmärtämisestä! DUUNIPEIKKO Reitti_10_2016.indd 31 15.12.2016 15.33
32 2016 Menoon mukaan TURNAUSKUTSU www.ayjalkapallo.info Pelimuoto: 11 pelaajaa + vaihtomiehet. Otteluaika 2 x 25 min. Täysimittainen kenttä. Lohkot: kilpaja harrastesarja. Kilpalohkoon sijoitetaan kansainväliset joukkueet ja osa kotimaisista joukkueista. Osallistumismaksu 300 euroa. Ilmoittautumiset 24.2.2017 mennessä osoitteella: Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 Lahti tai sähköpostilla: international.tournament@pp.phnet.?, puhelin: 041 584 9964. Mestaruusturnauksen suojelijana toimii puheenjohtaja Kimmo Suomi, Työväen Urheiluliitto TUL ry Otteluarvonnat 3.3.2017, Hotelli Restel Cumulus, Lahti. Cumulus on myös turnauksen virallinen majoitus (ammattiliittosopimus). Vuoden 2016 voittajat olivat: TUL (kilpasarja), Peace United/EVL (harrastesarja). TERVETULOA MESTARUUSTURNAUKSEEN! Järjestyksessään 34. ammattiyhdistysliikkeen jalkapallon mestaruusturnaus 17. – 19.3.2017 Lahti, Mukkulan jalkapallohalli PAUn arvokäsittelijät kutsuu: Muualla kuin Avarnilla työskentelevien jäsenten osaston ruokailu Aika 25.2.2017 klo 18.00 Paikka Ravintola Pyy (Tampere) Sitovat ilmoittautumiset 10.2.2017 mennessä osoitteeseen sami.kymalainen@avarn.fi. Lisätietoja toimitetaan ilmoittautuneille. PAU:n Arvokäsittelijät ry:n toimikunta (Vanha Tampereen osasto) Elisabet II:n postimerkkiaarteet Postimuseoon Postimuseo avaa Vapriikissa 28.4. näyttelyn, joka esittelee ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa maailman ensimmäiset postimerkit kuningatar Elisabet II:n kokoelmasta sekä fi lateelisia aarteita Postimuseon omasta kokoelmasta. Kuningatar Elisabet II:n kokoelman harvinaisuuksia ei ole aiemmin nähty Pohjoismaissa. Esillä on maailman ensimmäisten postimerkkien ja ehiöiden (1840) valmisteluun liittyviä ainutlaatuisia kohteita, kuten ehdotuksia ja koevedoksia sekä ensimmäisen päivän lähetyksiä. Postimuseo esittelee omista kokoelmistaan harvinaisuuksia Suomen ensimmäisistä vuonna 1856 julkaistuista 5 ja 10 kopeekan postimerkeistä sekä vuoden 1845 ehiöistä. Ehiöissä postimaksu on valmiiksi maksettu. Näyttely on esillä Postimuseossa 28.4.–28.5.2017. Esimiesja Erityisryhmät ry:n toimikunta tiedottaa: Sääntömääräinen vuosikokous Aika 21.1.2017 klo 13.00 Paikka Hotelli Ilves (Hatanpään valtatie 1, Tampere) Kokouksessa käsitellään osaston 9 b §:ssä määritellyt asiat, toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2016, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 ja osaston puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta. Sitovat ilmoittautumiset 9.1.2017 mennessä sihteeri Monna Ojalle monna .oja@posti.co m/ 020 45 20521. Hotelli Ilves sijaitsee Rautatieaseman ja Linja-autoaseman läheisyydessä. Osasto avustaa matkakustannuksissa halvimman matkustustavan mukaisesti. Matkakustannuksiin liittyvissä asioissa ota yhteyttä ennakkoon Monna Ojaan. Reitti_10_2016.indd 32 15.12.2016 15.33
33 2016 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi PAUn 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Nyt kaupan päälle SELVIYTYMISTUR VA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin? Reitti_10_2016.indd 33 15.12.2016 15.33
34 2016 Työttömyyskassa tiedottaa TYÖTTÖMYYSKASSAN ASIOINTIAJAT 1.9.–31.12.2016 maanantaista perjantaihin klo 9?15 OSOITE Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 Työttömyysturvalakiin muutoksia Ajalla 1.9.?31.12.2016 maanantaisin klo 13.00–15.00, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.00–11.00 sekä torstaisin klo 13.00–15.00, Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksupäivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. Telefaksi: 09 6131 1789. TYÖTTÖMYYSKASSAN YHTEYSTIEDOT: H allituksen tavoitteena on ollut uudistaa sosiaalija työttömyysturvaa. Lakimuutoksin halutaan kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksojen kestoa, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja lisäksi säästää julkisia voimavaroja. Lakimuutoksien tavoitteena on 200 miljoonan euron vuosittainen säästö ansioturvamenoihin. Lakimuutokset astuvat voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017. Enimmäiskesto lyhenee Ansiopäivärahan kesto lyhenee nykyisestä 500 päivästä 400 päivään. Sellaisilla henkilöillä, joilla on enintään kolme vuotta työhistoriaa työttömyyspäivärahaoikeuden alkaessa, päivärahan enimmäisaika lyhenee 300 päivään. Poikkeuksen lakiin tekevät kuitenkin sellaiset työttömät, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta. Heillä päivärahan enimmäiskesto säilyy 500 päivänä kuten tähänkin saakka edellyttäen, että heillä on työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Omavastuuaika pitenee Omavastuuaika pidennetään nykyisestä viidestä arkipäivästä seitsemän arkipäivän mittaiseksi. Seitsemän päivän omavastuuaika koskee henkilöitä, joiden omavastuuajan ottaminen alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. Omavastuuaikaan pätee kuitenkin edelleen, että se asetetaan kerran työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa kohti. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta, jos edellisestä omavastuuajasta on alle vuosi aikaa. Päivärahan korotusosia leikataan Pitkän työuran perusteella maksettavasta 90 päivän korotusosasta luovutaan kokonaan. Pitkän työuran perusteella voidaan maksaa korotusosaa 30.6.2017 asti, jos henkilön työsuhde päättyy viimeistään 31.12.2016. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan edelleen maksaa korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä, mikäli työllistämistä edistävästä palvelusta on sovittu työttömän henkilön työllistymissuunnitelmassa. Korotusosia alennetaan kuitenkin nykyisestä 58/35%:sta 55/25%:n. Tämä tarkoittaa, että korotettu ansio-osa on jatkossa 55 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukasipalkka ylittää taitekohdan (vuonna 2016, 3104,60 €), ansio-osa on ylimenevältä osalta 35 %. Korotusosan tason muutos tulee voimaan välittömästi ilman siirtymäaikaa 1.1.2017 kaikilla työttömillä ja tason muutos koskee niin pitkän työuran perusteella maksettavaa korotusosaa kuin TE-palvelun ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa. 60 vuotta täyttäneet työllistämisvelvoitteen piiriin Työllistämisvelvoite alkaa koskea 60 vuotta täyttäneitä. Heillä työssäoloehto voi kertyä työsuhteen lisäksi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos palvelu on järjestetty 60 vuotta täyttäneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella. Päivärahaa voidaan lisäksi maksaa minkä tahansa työllistämistä edistävän palvelun ajalta enimmäisajan sitä estämättä tässä samassa tilanteessa. Jos työssäoloehtoon on luettu aikaa, jona henkilö on ollut työllistymistä edistävässä palvelussa, päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen. Kyseinen lakimuutos on hyväksytty vuonna 2014, mutta sitä aletaan soveltaa 1.1.2017. TEKSTI SARA MALINEN PAUN TYÖTTÖMYYSKASSAN ETUUSKÄSITTELIJÄ Reitti_10_2016.indd 34 15.12.2016 15.33
35 2016 • PAU ry • MUUTOSILMOITUKSET PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719 PROJEKTITYÖNTEKIJÄ Sari-Anne Salminen, 044 703 2311 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ........................................................... P./sähköp.os. ...................................................................................................................................... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa .................................... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn .......................................... eläkkeelle ............................................... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? ..................................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................. LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus ________________________________________________ Kiitos ilmoituksestasi! asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? .................................................................. tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava 35 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI. Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Reitti_10_2016.indd 35 15.12.2016 15.33
PRO2 Katriina Ketonen Piikkiöläinen palvelumyyjä, joka pitää veneilystä ja joulusta. Kuka olet Katriina Ketonen? Olen 54-vuotias palvelumyyjä ja työskentelen Turku kympin myymälän kassapalvelussa. Asun Piikkiössä ja perheeseen kuuluu mies ja kaksi aikuista poikaa. Millainen työura ja koulutus sinulla on? Ylioppilaana kesäapulaisen pestini Postissa on kestänyt jo 37 vuotta. Työurani alkoi Raisiosta. Siihen aikaan siellä oli viisi omaa postia, joissa kiersin ensimmäiset kymmenen vuotta. Sen jälkeen olen kierrellyt paljon ympäri Länsi-Suomea. Viimeiset 7-8 vuotta olen ollut Turussa töissä. Yt-neuvottelujen kohteena olen ollut todella monta kertaa ja olen joutunut aina miettimään, kuinka tässä käy. Mihin Postin omia myymälöitä vielä tarvitaan? Asiakkaiden palveluun. Vaikka puhutaankin siitä, että asiakkaat haluavat automaatteja, eivätkä jonottaa, niin kyllä sekä vanhat että nuoret arvostavat henkilökohtaista palvelua. Meiltä voi kysyä ja meiltä saa oikean vastauksen, mitä ei aina kauppojen myymälöistä saa. En halua mitenkään aliarvioida niiden henkilökuntaa, mutta eihän siellä seitsemän tunnin koulutus vastaa sitä, mikä tieto ja kokemus meille postipalveluista on vuosikymmenien aikana tullut. Kerro normipäivästäsi Myymälämme on auki aamukahdeksasta iltakahdeksaan, työvuorot sijoittuvat 7.15 ja 20.15 väliin. Työni sisältää normaalia kassatoimintaa, asiakkaiden neuvomista, opastamista ja palvelua. Turku on yliopistokaupunki ja meillä on asiakkaina paljon myös ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka haluavat henkilökohtaista palvelua muun muassa pakettien lähettämisessä kotimaahan. Mikä on parasta työssäsi? Asiakkaat. He ovat omanlaisiaan, joilla on omat tarpeet. Vaikka en ole vielä kauan tässä myymälässä ollutkaan, niin heistä on tullut jo hyvän päivän tuttuja. Asiakkaiden vuoksi tätä työtä tehdään. Mitä työsi on sinulle antanut? Hyviä työkavereita ja tuttavuuksia. Se on opettanut myös kärsivällisyyttä ja taitoja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Millainen edunvalvontaura sinulla on? Työsuojeluasiamiehenä aloitin vuosituhannen taitteessa. Toimin myös koko Turun alueen luottamusmiehenä ja varatyösuojeluvaltuutettuna. Mitä harrastat? Ulkoilua, veneilyä ja sanaristikoita. Meillä on vähän alle seitsemänmetrinen retkeilyvene, jossa on jääkaappi ja keittomahdollisuudet. Olemme kierrelleet saaristossa ja käyneet muun muassa Utössa ja Bengtskärissä. Ahvenanmaakin on tullut pari kertaa kierrettyä. Veneilyssä on parasta se, että kun lähdet laiturista, olet jo perillä. Kuinka vietät joulusi? Olen jouluihminen. Polttelemme kynttilöitä ja nautimme aattona yhteisen jouluaterian perheen kesken. Käymme myös isovanhempien luona ja menen laulamaan kauneimpia joululauluja Piikkiön kirkkoon. Mistä haaveilet? Omasta mökistä Lapissa järven tai joen rannalta. Mikä on elämässäsi tärkeintä? Perhe eli mieheni, lapset ja muut läheiset. Mikä on mottosi? Elämä on… TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_10_2016.indd 36 15.12.2016 15.33