• Reitti NEUVOTTELUTULOS 11 • ENSIMMÄINEN KERTA MIELENOSOITUKSESSA 14 • HYVÄ LIIKKUVUUS 34 Pelolla johtaminen romutt aa tuloksen 30 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 10 | 2019 Tes-shoppailu estett iin 6 Järjestäytyminen ja joukkovoima ratkaisi Reitti_10_2019.indd 1 Reitti_10_2019.indd 1 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 2 Reitti 10 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 250 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Saana Lamminsivu Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 1/2020 13.1. 6.2. 2/2020 17.2. 12.3. 3/2020 25.3. 23.4. 4/2020 14.5. 11.6. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Pitkä matka sopuun 11 Neuvottelutulos 13 Puheenjohtajalta 14 Ensimmäistä kertaa mielenosoituksessa 16 Postin lakkolaisten apu ja jouluavustus 17 SAK:n edustajiston kokous 18 Viisitoista vuotta tes-shoppailua 21 Onko Suomesta tullut itsekkyyden maailmanmestari? 22 Väkivalta ja häirintä eivät kuulu työelämään 24 Onko Suomi lakkoherkkä maa? 26 Ristikko 27 Kirja: Huipputuloiset 28 Vapaalla: Valokuvaaja Jarmo Hämäläinen 30 Posti johtaa pelolla 33 Kolumni: Hengittäminen ei vähennä työtaakkaa 34 Hyvä liikkuvuus arjen avuksi 36 AKT:ltä odotetaan voimaa 37 Menoon mukaan 38 Jos jäät työttömäksi 39 Muutosilmoitukset Vallalle on päässyt itsekkyyden ihannointi. 21 14 17 6 Reitti_10_2019.indd 2 Reitti_10_2019.indd 2 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Järjestäytyminen ratkaisi 3 O lipa syksy! Elo-syyskuun vaihteesta alkaneet työtaistelut huipentuivat reilun kahden viikon totaalilakkoon, mielenosoituksiin ja useiden liittojen tukilakkoihin. Viimeistään nyt PAUn keväällä aloittama kampanja työehtoshoppailua vastaan nousi koko valtakunnan puheenaiheeksi. Kuten puheenjohtaja Heidi Nieminen toisaalla tässä lehdessä toteaa, oli jäsenten sitoutuminen yhteiseen päämäärään, työehtoshoppailun vastustamiseen huikealla tasolla. Nyt myös koko ammattiyhdistyliike lähti yhteisenä rintamana vastustamaan Postin ylimielisiä ja röyhkeitä työehtojen heikennyksiä. Liitoissa nähtiin selkeästi uhkana se, että jos suuressa valtionyhtiössä tuhansien työntekijöiden halpuuttaminen onnistuu, tulee tauti leviämään kulovalkean tavoin muillekin aloille. Ratkaisevinta työntekijöiden voitossa oli järjestäytyminen ja joukkovoima. Noihin kahteen tekijään kulminoituu lopulta ammattiliittojen olemassaolon oikeutus. Pakettilajittelijat, joita oltiin siirtämässä Teollisuusliiton ja Medialiiton Jakajia koskevaan työehtosopimukseen ovat PAUn, eivät Teollisuusliiton jäseniä. Työnantajan oli siis turha odottaa minkäänlaista työrauhaa siltä puolelta. Toinen hyvä uutinen taistelussa työehtoshoppailua vastaan tuli heti perään JHL:n puolelta, jolla on ollut omat vääntönsä Turun kaupungin omistamaa ruokaja kiinteistöpalveluja tarjoavaa yhtiötä vastaan. Koko syksyn kestänyt Arkea Oy:n henkilöstöä koskenut työehtosopimuskiista saatiin lakkojen ja neuvottelujen kautta ratkaistua työntekijöiden eduksi. Turussa Arkea siirtyy takaisin Avaintyönantajat AVAINTA:n jäseneksi ja pienipalkkaisten työntekijöiden palkat ja työsuhteen ehdot säilyvät. Työehtoshoppailun vastustaminen lakkojen kautta on kuitenkin raskas ja vaivalloinen tie. Ilmiön kitkemiseen pitää löytyä lääkkeet lainsäädännön puolelta. SAK:n marraskuussa kokoontunut edustajisto edellyttikin, että sopimusshoppailun mahdollistavaan työlainsäädäntöön pitää puuttua jo tällä hallituskaudella. Mutta mitä nuo toimet voisivat olla? Sosiaalija terveysalan ammattilaisia edustava Tehy on ehdottanut, että asian voisi hoitaa työsopimuslain muutoksella rajoittamalla työnantajan toimintaa liikkeenluovutuksissa, mikäli työnantajan ilmeisenä tarkoituksena olisi heikentää työsuhteen ehtoja. Muitakin keinoja tarvittaessa löytyy, vaikka tehtävä ei olekaan helppo. Onneksi nykyisellä hallituspohjalla lainsäädännön muutoksiin on ainakin paremmat mahdollisuudet kuin edellisellä. Toinen sopimusshoppailun estävä keino löytyy liittojen yhteistyöstä ja keskinäisestä luottamuksesta. Toisen tontille rakentamisen täytyy loppua ja sopimusten soveltamisaloja täytyy kunnioittaa. Muuten edessä on jatkuva taistelu työehtojen heikennystä vastaan. JUHA PÖYRY Reitti_10_2019.indd 3 Reitti_10_2019.indd 3 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Jäsenmäärään kasvupyrähdys Postin aikeilla halpuuttaa työntekijöiden työehdot oli positiivinen vaikutus liiton jäsenmäärään. Kolmessa kuukaudessa aikavälillä 29.8.-27.11. PAU sai 731 uutta jäsentä. Toivotamme kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi. Kuljetusliitot KL ry:n toiminnanjohtajaksi valittiin Sanna Viljakainen. Hänellä on monipuolinen kokemus järjestöjen esimiesja kehitystehtävistä. Viljakainen siirtyy tehtävään Työväen Sivistysliiton (TSL) kehittämispäällikön toimesta. Hän aloittaa tehtävässä vuodenvaihteen jälkeen. Toiminnanjohtajan pääasiallisena tehtävänä tulee olemaan Kuljetusliitot KL ry:n toiminnan käytännön johtaminen sekä kehittäminen hallituksen alaisuudessa. Kuljetusliitot KL ry:n muodostavat PAUn lisäksi Autoja Kuljetusalan Työntekijöiden liitto AKT, Suomen Merimies Unioni SMU ja Rautatieläisten Unioni RAU. KL ry valvoo, kehittää ja parantaa kuljetusja logistiikka-aloilla työskentelevien ammatillisia, palkkauksellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia etuja ja oikeuksia. Vuoden 2021 Talvipäivien järjestäjää haetaan Vuoden 2021 talvipäivien järjestäjäosasto on laitettu hakuun. Mikäli osastollasi on innokkuutta ottaa tehtävä vastaan, ota yhteyttä työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuomiseen, puh. 040 315 4401. Ensi vuoden PAUn Talvipäivät pidetään Tampereella 15.-16.2.2020. Talvipäivistä lisätietoja lehden takasivulla. Sanna Viljakainen KL ry:n toiminnanjohtajaksi Reitti_10_2019.indd 4 Reitti_10_2019.indd 4 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Lott a Kuismaselle SAK:n Duunari-stipendi 21-vuotias Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n aktiivi, leikkipuisto-ohjaaja Lotta Kuismaselle myönnettiin SAK:n edustajistossa marraskuussa vuoden 2019 Duunari-stipendi. Stipendin suuruus on 1000 euroa. Lotta Kuismasta kiitetään ammattiyhdistysaktiiviksi, joka on omalla esimerkillään saanut lukuisia muita nuoria kiinnostumaan ammattiliiton toiminnasta. – Lotta osaa tuoda liiton toimintaa ja merkitystä esiin mielenkiintoisella ja positiivisella tavalla, joka houkuttelee mukaan muitakin, todetaan stipendin perusteluissa. Ammattiliiton jäsenyyden merkitys on Kuismasen mukaan joukkovoimassa ja sen tuomissa vaikutusmahdollisuuksissa. – Jäsenyys tuo turvaa elämään ja ammattiyhdistystoiminnan kautta saa myös uusia ystäviä, Kuismanen toteaa. Lähde: SAK PAUN OMA KOULUTUS PAUn järjestökoulutus Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Aika: 14.-15.3.2020 Paikka: Tallink Spa & Conference Hotel, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 14.2.2020 Eikö palkkanauhan salat aukea? Mitä työehtosopimus kertoo lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista ja liiton jäsenyyden tuomista eduista. Kurssi on tarkoitett u alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Selkoa sopimuksesta Aika: 4.-5.4.2020 Paikka: Original Sokos Hotel Tripla Pasila Viimeinen hakupäivä: 13.3. 2020 Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suoritt aneet Tunne oikeutesi/Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammatt iosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herätt äviä aiheita. Kurssilla ollaan kuitenkin vahvasti kiinni arjessa: asioita käsitellään käytännön työelämän ja työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. OPISTOJEN KOULUTUS Opistojen järjestökoulutus Taloudenhoitajien peruskurssi Aika: 27.-31.1. 2020 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 7.1. 2020 Kurssi on tarkoitett u ammatt iosaston taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille, toimikunnan jäsenille ja muille järjestötaloudenhoidon perusteista kiinnostuneille. Kurssin tavoitt eena on antaa kurssilaiselle perusvalmiudet ammatt iosaston kirjanpidon hoitoon. Vaikutt aminen kiinnostaa minua ja työntekijöiden oikeudet ovat tärkeä asia, kertoo Lott a Kuismanen. Ilmoitt audu PAUn jäsensivujen kautt a osoitt eessa www.pau.? . Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatinen, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.? Reitti 5 Reitti_10_2019.indd 5 Reitti_10_2019.indd 5 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 6 TEKSTI HEIDI NIEMINEN, ESKO HIETANIEMI JA JUHA PÖYRY KUVAT JUHA PÖYRY, SAANA LAMMINSIVU JA VALTIONEUVOSTO Pitkä matka sopuun Viestinvälitysja logistiikka-alan tes-neuvott eluihin lyötiin painett a jo viime talvena. Helmikuussa käynnistynyt tapahtumaketju päätt yi viimein marraskuun lopussa osapuolten väliseen sopuun. Tes-neuvott elut 13.2. 27.2.3.6. 7.4. 28.29.5. 1.8. 10.8. 13.8. 14.8. Postin edustajat käyvät kertomassa PAUn liitt ohallituksen kokouksessa Postin tulevaisuuden suunnitelmista, jotka pohjautuvat laajaan konsultt ityöhön. PAUlta edellytetään vuositasolla 60 miljoonan euron säästöjä työehtosopimuksen kustannuksista. PAUn, Postin ja Paltan väliset neuvott elut, joissa käydään läpi työehtosopimuksen kustannuksia sekä mahdollisuutt a tehdä säästösopimus. Neuvott elujen aikana Posti tuo esille, ett ä tes-säästöjen vaihtoehto on vaihtaa työehtosopimus halvempaan Teollisuusliiton ja Medialiiton väliseen Jakelun työehtosopimukseen. Viimeisessä neuvottelussa 3.6. PAU esitt eli löydetyt säästöt, noin 10 miljoonaa euroa per vuosi. Työnantaja toteaa ne liian vähäisiksi ja katkaisee neuvott elut. PAU aloitt aa kampanjan työehtoshoppailua vastaan. Helsingin Sanomissa julkaistaan kampanjasta aukeaman kokoinen mainos. Samana päivänä avataan tyoehtoshoppailu.? -sivusto. PAUn liitt ovaltuusto tekee linjauksen siitä, mitkä säästöt ovat mahdollisia työehtosopimuksen osalta. Posti aloitt aa varautumisen syksyn lakkoihin tekemällä elokuun alusta lähtien kymmeniä uusia vuokratyöilmoituksia, jotka ylitt ävät reilusti Postin 10 % normaalin vuokratyömäärän. Postin johto ja hallitus matkustavat San Franciscoon. Myöhemmin käy ilmi, ett ä Kalifornian lämmössä tehdään päätös pakett ilajitt elijoiden työehtojen halpuutt amisesta. PAU saa epävirallisen tiedon, ett ä Postin hallitus tulisi mahdollisesti päätt ämään seuraavassa kokouksessaan tes-vaihdosta. PAUn tiedossa ei vieläkään ole mihin ammatt iryhmiin vaihto kohdistuu ja miten se käytännössä toteutetaan (liikkeenluovutus vai suoraan työnantajaliiton vaihto). PAUn liittohallitus tekee alustavan päätöksen työtaistelutoimista, jotka toteutetaan, jos/kun Postin toteutt ama tes-vaihto varmistuu ja tuodaan julkisuuteen. Reitti 6 Reitti_10_2019.indd 6 Reitti_10_2019.indd 6 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 7 28.8. 29.8. 3.9. 5.9. 9.9. 19.9. 9.10. 17.10. Posti laitt aa yt-kutsun seuraavalle päivälle muutamille pääluott amusmiehille, mutt a ei kerro yt:n syytä. Posti ilmoitt aa yt:ssä PEC-liiketoiminnan liikkeenluovutuksesta Posti Oy:stä Posti Palvelut Oy:hyn ja kertoo samalla työehtosopimuksen vaihtamisesta heikompaan. Heti yt:n jälkeen julkisuuteen laitetaan asiasta tiedote. Postin Point-sivustolla asiasta kerrotaan henkilöstötiedott eessa tarkemmin. PAU ilmoitt aa julkisuuteen kolmen päivän työtaistelusta, joka alkaa 1.9. klo 22.00. Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron tiedotustilaisuus. Ministeri sanoo tilaisuudessa, ett ä tes-vaihdon kohteena olevat pakett ilajitt elijat pitää tuoda osaksi PAUn ja Paltan välisiä tes-neuvott eluja. PAU lopett aa lakot. Postin pääluott amusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja PAUn liitt ohallitus kokoontuvat tilanteen takia ylimääräiseen kokoukseen. Liiton kanta on eritt äin selvä ja yksimielinen: työehtoshoppailu lähdetään estämään kaikilla käytett ävissä olevilla keinoilla. TESneuvottelut alkavat. Ensimmäinen kokous. PAUn liitt ovaltuuston tes-seminaari, jossa asetetaan PAUn lopulliset tavoitt eet neuvott eluihin. TES neuvottelut. TESneuvottelut. p tteet neuvott eluihin n. n neuvott Reitti 7 Reitti_10_2019.indd 7 Reitti_10_2019.indd 7 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 8 Tes-neuvott elut 22.10. 28.10. 31.10. 7.11. 10.11. 11.11. 12.11. PAU jätt ää ensimmäiset työtaisteluilmoitukset. Sovitt elu alkaa valtakunnansovitt elija Vuokko Piekkalan johdolla. Sovittelu. Osapuolten väliset neuvott elut ilman sovitt elijaa. Sovittelu Uudet työtaisteluilmoitukset. Jakelun, käsitt elyn ja kuljetuksen valtakunnallinen lakko alkaa. Samalla IAU aloitt aa kahden viikon tukilakon lentokentt ien postinkäsittelyssä. Postilaisten mielenosoitus työehtoshoppailua vastaan Postin pääkontt orin edessä. Merkitt ävä joukko kultt uurin ja tieteen vaikutt ajia esitt ää vetoomuksen hallitukselle ja eduskunnalle postin työehtoshoppailun lopett amiseksi. itti Reitti_10_2019.indd 8 Reitti_10_2019.indd 8 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 9 13.11. 15.11. 17.11. 18.11. 19.11. 20.11. 21.11. Sovittelu. Paatero vaatii Postia lopettamaan vuokratyövoiman käytön lakon ajaksi. Paatero sanoo lausunnossaan, ett ä valtionyhtiöiden ei tule käytt ää rikkurityövoimaa missään olosuhteissa. Sovittelu. Palta vetää esityksen pois Teollisuusliiton jakelutessistä, jonka pohjalta neuvoteltiin melkein kaksi kuukautt a. Neuvott eluja käydään nyt Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen pohjalta. Sovittelu. Sovittelu. Valtakunnansovitt elija jätt ää ensimmäisen sovintoehdotuksen. PAU ilmoitt aa heti sovitt elijalle, ett ä se tulee hylkäämään kyseisen ehdotuksen, mutt a sovitt elija haluaa, ett ä viralliset vastaukset jätetään vasta seuraavana päivänä. AKT:n tukilakko Posti Kuljetus Oy:ssä alkaa. AKT:n jäsenet pidätt äytyvät myös muilla työpaikoilla Posti Oy:n tavaroiden ja lähetyksien käsitt elystä. Merimies-Unionin tukilakot alkavat muun muassa kotimaanliikenteen yhteysaluksilla. PAU hylkää sovitt elijan sovintoehdotuksen. JHL:n tukilakko sulkee tavaraliikenteen ratapihat, myös junien kunnossapito on lakossa 20.11. saakka. RAU:n vuorokauden mitt ainen tukilakko rautateiden tavaraliikenteessä alkaa. Postilaisten mielenosoitus työehtoshoppailua vastaan Eduskuntatalolla kerää satoja osanott ajia. Sirpa Paateron tiedotustilaisuus: Posti ja PAU pyysivät selvitysmiehet ratkomaan pakett ilajitt elijoita koskevaa riitaa. Selvitysmiehinä toimivat Lauri Ihalainen, Ann Selin, Jukka Ahtela ja Lasse Laatunen. Pääministeri Antt i Rinne tuomitsee eduskunnan kyselytunnilla jyrkästi työehtoshoppailun. Merimies-Unioni laajentaa tukilakkoja. Sovittelu. Reitti_10_2019.indd 9 Reitti_10_2019.indd 9 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 10 Tes-neuvott elut 24.11. 25.11. 26.11. 23.11. 22.11. PAUn edustajat selvityshenkilöiden kuultavana. Suomen Elintarviketyöläisten Liitt o SEL aloitt aa tukilakon Postin kuljetusten käsitt elykiellolla elintarvikealan yrityksissä. Selvityshenkilöt jätt ävät esityksensä koskien pakett ilajitt elijoita. Vastaus asiaan pitää antaa seuraavana päivänä klo 15.00 mennessä. Sovittelu. Valtakunnansovitt elija jätt ää myös työehtosopimuksen osalta toisen sovintoehdotuksen. Aikataulu venyy ja vastaaminen molempiin esityksiin tapahtuu noin klo 18.00. Vähän ennen vastaamista käy selväksi, ett ä Medialiitt o ei selvityshenkilöiden esitystä hyväksy, joten PAU joutuu hylkäämään myös valtakunnansovitt elijan sovintoehdotuksen. PAU ilmoitt aa jatkavansa lakkoja 22.12. saakka. Samalla lakot laajenevat myymälöihin ja toimihenkilöihin. Päivän aikana haetaan ratkaisua neuvott eluosapuolten välillä pakett ilajitt elijoita koskevaan riitaan. Illalla vielä tapaaminen sovitt elijan luona. IAU:n tukilakot laajenevat koko lentoliikenteeseen. Merimies-Unionin tukilakot pysäytt ävät muun muassa Suomen lipun alla olevat matkustaja-alukset satamiin. AKT:n tukilakko pysäytt ää paikallisja lähiliikenteen HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. Samalla AKT ilmoitt aa laajentavansa tukilakot 28.11. satamiin. PAM tukee PAUn tes-neuvott eluja kieltämällä Postin jakeluverkossa kulkevien pakett ien ja kirjeiden käsitt elyn asiamiesposteissa. Sähköliiton tukitoimet seitsemässä postija logistiikkakeskuksessa kuudella paikkakunnalla alkavat. Osapuolet jatkavat neuvotteluja ja tekstien tekemistä edellisenä iltana löydetyn ratkaisuvaihtoehdon mukaisesti. Illansuussa pakett ilajitt elijoita koskevan asian osalta alkaa olla valmista ja siirrytään sovitt elijan luo. Sovitt elija jätt ää sovintoehdotuksen, joka on sisällöltään vastaava kuin 24.11. Osapuolet hyväksyvät sovintoehdotuksen ja allekirjoitt avat neuvott elutuloksen uudesta pakett ilajitt elijoita koskevasta työehtosopimuksesta. Posti Palvelut Oy hakee Paltan jäsenyytt ä pakettilajitt elijoita koskevalta osin ja eroaa samalla Medialiiton jäsenyydestä samoilta osin. Lakot Postissa päätt yvät. Myös tukilakot lopetetaan. 27.11. Reitti_10_2019.indd 10 Reitti_10_2019.indd 10 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 11 TEKSTI JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija, ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri PAU torjui neuvottelukierroksella työnantajan tavoitteet merkittävistä palkan alennuksista ja työehtojen heikennyksistä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukseen. Työehtoshoppailu estettiin, kun pakettilajittelijoille neuvoSopimuskauden pituus 26.11.2019-31.10.2021 Palkankorotukset 2019 Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, joka on sidottu teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden sovittavaan tasoon. Yleiskorotuksen suuruuden määrittelyn laskentamalli löytyy kokonaisuudessaan sovintoehdotuksesta (26.11.). Vuoden 2020 palkankorotukset määräytyvät samalla periaatteella, kuin vuoden 2019 palkankorotukset. Erilaiset lisät Iltatyölisä, yötyölisä, työhönsidonnaisuuslisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus, lisätyökorvaus, ylityökorvaukset ja arkipyhäkorvaus säilyvät ennallaan. Seuraavia tes:n määräyksiä ei sovelleta ajanjaksolla 26.11.2019-31.10.2021: aattopäivänlisä, joustovapaalisä, sairauslomalisä, vuosilomalisä, postinjakelun urakointikorvaus. Työaika Ei pitene. Kokoaikaisen työntekijän työaika 7.39 h/päivä (tai 7.30 h/päivä) säilyy ennallaan. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys säilyy ennallaan (24 tuntia vuodessa). Työvuoron pituus on kokoaikaisella työntekijällä vähintään 4 tuntia (aiemmin 5) ja enintään 9 tuntia. Paikallisesti on voitu sopia toisin, kuten aiemminkin. Työvuoroluettelo Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahden (aiemmin neljän) kalenteriviikon pituiselle työjaksolle. Työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti edellyttäen, että työvuoroluettelo on työpaikalla jatkuvasti työntekijöiden ja edunvalvojien nähtävillä. Lakot päätt yivät – mitä neuvott elutulos pitää sisällään? Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus Vuosilomat ”Pitkät lomat” säilyvät Posti – kotelopöytäkirjassa. ”Lyhytlomalaisten” vuosityöajanlyhennys pysyy ennallaan. Joustovapaajärjestelmä Säilyy ennallaan. Lisäksi osapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on rakentaa työaikapankkimääräykset nykyisen joustovapaajärjestelmän tilalle. Uudet määräykset voidaan ottaa käyttöön sopimuskauden kuluessa. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuva palkan osa (moduulit) Säilyvät ennallaan. Luottamusmiesorganisaatio Neuvottelujen yhteydessä sovittiin uudesta luottamusmiesorganisaatiosta. Nykyinen lm-organisaatio on voimassa tammikuun 2020 loppuun saakka. Pääluottamusmiesvaalit pyritään käymään tammikuun loppuun mennessä. Työterveyshuolto Säilyy ennallaan. Uusi polku Posti Oy:ssä ja Posti Kiinteistöt Oy:ssä pysyy voimassa työnantajan Uusi polku-ohjelma sekä ohjelmassa määritelty kertakorvaus 31.10.2019 voimassa olleen tasoisena. Sopimuskauden aikana Uusi Polku-ohjelmaan tehtävät muutokset käsitellään työnantajan ja henkilöstönedustajien kanssa Uusi polku -ohjausryhmässä. Jakeluverkkojen yhteiskäyttö (”Virtautus”) Jos Posti siirtää tuotteita Posti Palvelut Oy:hyn tai vastaavaan Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevan tytäryhtiön sopimukseen ja se johtaa perusjakelun työntekijöiden irtisanomiseen, maksetaan irtisanomispalkan lisäksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava kertakorvaus. Korvausta ei makseta, jos työntekijä kieltäytyy omalla paikkakunnalla Posti Oy:ssä tarjotusta uudesta työstä. Irtisanomisella tulee olla ajallinen yhteys tuotteiden siirtoon. teltiin PAUn ja Paltan välinen oma työehtosopimus, joka vastaa sisällöltään (poikkeuksena työterveyshuolto ja sopimus kausi) Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Reitti_10_2019.indd 11 Reitti_10_2019.indd 11 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 12 Mikä on sopimuskauden pituus 1.12.2019-31.1.2022 Palkankorotukset 2019 ja 2020 Palkankorotukset toteutetaan samalla tavalla kuin sovitaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen osalta. Erilaiset lisät Iltatyölisä, yötyölisä, työhönsidonnaisuuslisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus, lisätyökorvaus, ylityökorvaukset ja arkipyhäkorvaus säilyvät ennallaan. Seuraavia tes:n määräyksiä ei sovelleta ajanjaksolla 26.11.2019-31.1.2022: aattopäivänlisä, joustovapaalisä, sairauslomalisä ja vuosilomalisä. Työaika Ei pitene. Kokoaikaisen työntekijän työaika 7.39 h/päivä säilyy ennallaan. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys säilyy ennallaan. Työvuoron pituus on kokoaikaisella työntekijällä vähintään 4 tuntia (aiemmin 5) ja enintään 9 tuntia. Paikallisesti on voitu sopia toisin, kuten aiemminkin. Työvuoroluettelo Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahden (aiemmin neljän) kalenteriviikon pituiselle työjaksolle. Työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti edellyttäen, että työvuoroluettelo on työpaikalla jatkuvasti työntekijöiden ja edunvalvojien nähtävillä. Vuosilomat ”Pitkät lomat” säilyvät. Pitkät lomat kirjattuna tessiin suoraan. ”Lyhytlomalaisten” vuosityöajanlyhennys säilyy ennallaan. Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus Joustovapaajärjestelmä Säilyy ennallaan. Lisäksi osapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on rakentaa työaikapankkimääräykset nykyisen joustovapaajärjestelmän tilalle. Uudet määräykset voidaan ottaa käyttöön sopimuskauden kuluessa. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuva palkanosa (moduulit) Säilyvät ennallaan. Ryhmävastaavan ”moduuli” poistettu. Kts. kohta toimihenkilöt. Luottamusmiesorganisaatio Neuvottelujen yhteydessä sovittiin pakettilajittelijoille (PEC) yhdestä päätoimisesta pääluottamusmiehestä. Työterveyshuolto Posti Palvelut Oy:ssä on heikompitasoinen työterveyshuolto kuin Posti Oy:ssä. Tästä tiedotetaan vielä erikseen, kun yksityiskohdat on selvitetty. Uusi polku Ei käytössä Posti Palvelut Oy:ssä. Toimihenkilöt Kaikkiin aiemmin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite C:ssä olleisiin toimihenkilöihin noudatetaan Medialiiton ja Teollisuusliiton sekä viestintäalan toimihenkilöt Grafi net ry:n välistä työehtosopimusta. Ryhmävastaavat, jotka ovat allekirjoittaneet työsopimuksen siirtymisestä Grafi net tessin piiriin voivat neuvotella palaamisesta VL-TES:n piiriin, jos he haluavat palata postityöntekijän työtehtäviin. Ryhmävastaavan työtehtävissä jatkaviin noudatetaan Grafi netin työehtosopimusta. Tes-neuvott elut Katso video neuvott elutuloksesta PAUn Youtube-kanavalta! Reitti_10_2019.indd 12 Reitti_10_2019.indd 12 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 13 R R R R R R R R Re R R R Re R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Re Re Ree Re Ree Reee R R R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Reee R R R R R Re Re R Re Re R R Re Re R Ree R R Re R Re Re R Re Re Re Ree R Re Ree R R R R R Ree R Re R Reeee R R R R Re Reee R R Ree Re Re Reeeee R Re R Ree Re Ree Re Re Re Ree R Ree R R R Re Re R Ree R R R Re Reeeeee R R R R R Reeeeee R R R R Reeeeeee R R R R R Re R R Reee R R R Ree R R Re R R R R R R R R R R R R R R it it it iit it it it it iit it it it it it it itt it itt it it it it it iit iit itt it iit it it iit it it iitt iitt iiit iit it it it it iit it it it iit it iitttt it it iit it it iit it ittttti ti ti ti ti ti ti tii ti ti ttti ti ti ti ti ti tii ti ttti ti ti ti tii tii ti ti ti tti tii tti tii ttti tttii ti ti ti ti ti tttii ti tiiii ti tii tii ti ti ti ti tti tii tiii ti tiii tiiiii 13 13 1113 13 1113 13 3 13 3 3 13 1111111113 13 3 113 113 13 3 3 3 3 3 1113 3 3 113 113 13 3 3 113 3 3 13 3 113 13 3 1113 3 13 13 3 13 3 113 113 3 113 113 3 3 3 3 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 13 Solidaarisuudessa on voimaa P ostialalla työntekijät, postinjakajat ja -käsittelijät, ovat olleet pitkässä lakossa ennen tätä syksyä vuonna 1963. Toimihenkilöillä pitkä lakko oli vuonna 1986. Aiemmin työtaisteluilla haettiin reiluja palkankorotuksia tai muita merkittäviä parannuksia työehtosopimukseen. Tänä syksynä käytiin puhdas puolustustaistelu nykyisistä työsuhteen ehdoista. Lakko ei koskaan ole tavoite, vaan siihen joudutaan, kun neuvottelut eivät muilla keinoin etene. Tällä kertaa työnantaja Posti myös varmisti sen, että sopimuksettomassa tilassa ajaudutaan nopeasti lakkoihin, kun se siirsi pakettilajittelijat 1.11. halvemman työehtosopi muksen piiriin eli työehdot heillä heikkeni välittömästi edellisen sopimuskauden päättyessä. Postialan osalta asiat saatiin taistojen jälkeen maaliin 27.11. Tuosta on nyt kulunut pari viikkoa eli tässä välissä on ollut hetki aikaa analysoida tapahtunutta sekä seurata niin politiikan tapahtumia kuin muita tes-neuvottelupöytiä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että postilakko tukilakkoineen oli vain alkua työmarkkinakierrokselle, jossa työnantajapuolen tavoitteena on ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden työehtojen heikentäminen. Edellinen maan hallitus heikensi työntekijöiden asemaa lainsäädännön kautta, joka toki työnantajaliittoja ja heidän taustatoimijoita miellytti. Ammattiyhdistysliike laitettiin myös isompien lainsäädäntöheikennysten pelossa sopimaan kilpailukykysopimuksesta, joka lisäsi palkatonta työaikaa. Jälkikäteen tätä on arvosteltu ja syystä. Kevään vaaleissa valta vaihtui ja Etelärannassa ymmärrettiin hyvin nopeasti, että poliittista tukea työehtoheikennyksille ei ole enää saatavissa ja palkansaajalle negatiivisia lainsäädäntöhankkeita tuskin tullaan kokemaan, niin kauan kuin hallituspohja pysyy nykyisenkaltaisena. Yhä useampi onkin huomannut, että rajut työehtojen heikennysvaateet työehtosopimuspöydissä ovat ehkä jopa enemmän taktiikka kriisiyttää nykyistä hallituspohjaa kuin hakea säästöjä työehdoista. Työnantajapuolella lasketaan laajojen ja yhteiskuntaa ravistavien lakkojen aiheuttavan lopulta myös hallituskriisin, niin kuin jo postilakon ja siitä johtuvien tukitoimien aikana kävikin, ja sen lopulta johtavan myös uusiin vaaleihin ja Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK) enemmän miellyttävään hallituspohjaan. Talven ja ensi kevään aikana nähdään, onnistuuko työnantajapuoli taktiikassaan ja aiheuttamillaan lakoilla kaatamaan hallituksen. Postialalla työrauhaa on nyt pariksi vuodeksi. Olen huikean ylpeä koko meidän porukasta. Teistä jokaisesta jäsenestä, edunvalvojista ja liiton toimiston työntekijöistä. Kaikki laittoivat itsensä likoon ja menivät kohti yhdessä päätettyä tavoitetta. Lakko piti jäsenten osalta hienosti, lakkovahdit jaksoivat kylmässä marraskuun viimassa ja niin moni teistä laittoi itsensä myös julkisuudessa likoon eli annoitte kasvot sille, mitä työnantajan edellyttämät heikennykset olisi oikeasti tarkoittaneet. Kiitos! Saimme taistelussamme korvaamatonta tukea muiden liittojen jäseniltä. Ilman tukilakkoja lopputulos ei varmasti olisi ollut näin onnellinen. Postilaisten voitto oli ammattiyhdistysliikkeen voitto. Näitä voittoja tarvitaan lisää jo tämän talven aikana. Solidaarisuudessa on voimaa! Reitti_10_2019.indd 13 Reitti_10_2019.indd 13 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 14 Ensimmäinen mielenosoitus oli Suvi Saraivalle positiivinen kokemus. Kuvassa Suvi viemässä terveisiä Postin johdolle Pasilan Ilmalassa. Reitti 14 Reitti_10_2019.indd 14 Reitti_10_2019.indd 14 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 15 S uvi Saraiva sai Postin pääkonttorin mielenosoitukseen kutsun edeltävänä perjantaina Facebookin kautta. Vaikka omasta jakelutoimipaikasta ei työkavereita lähtenytkään mukaan, päätti Saraiva suunnata entisen postilaisen kyydissä Pasilaan. Ajattelin aluksi, että siellä olisi ollut vihainen ja jopa vähän aggressiivinenkin ilmapiiri. Mulle tuli kuitenkin tosi hyvä mieli siitä, että pystyin juttelemaan muiden kanssa ja oltiin heti kavereita. YLE Areena lähetti mielenosoituksen suorana lähetyksenä ja mediaa oli muutenkin runsaasti paikalla. Myös Suvi sai vastata toimittajien kysymyksiin. Niihin en ollut kyllä valmistautunut mitenkään, ennemminkin lakkovahtina odotin, että paikallislehti Aamuposti olisi tullut haastattelemaan. Aamupostin sijaan Saraiva pääsi lausumaan kuitenkin mielipiteitä työehtojen halpuuttamisesta koko Suomen kansalle. Nuoren naisen kommentteihin kiinnitti huomionsa myös YLE Perjantain toimitus, joka tekee Saraivasta parhaillaan dokumenttia. Oikeuden lähett iläät Suvi Saraiva päivysti työpaikan lakkovahtina lakon ensimmäisellä viikolla joka päivä. Lakkovahtivuoroja oli sovittu aamukuudesta aina iltapäivään kello kahteentoista saakka. Olimme lakkovahtivuorossa aina vähintään kaksi kerrallaan. Meitä oli about Ensimmäistä kertaa mielenosoituksessa ja lakkovahtina Hyvinkääläinen Suvi Saraiva osallistui elämänsä ensimmäisiin mielenosoituksiin marraskuussa Postin pääkontt orilla ja Eduskuntatalon portailla. Ensimmäisellä lakkoviikolla Saraiva toimi päivitt äin myös lakkovahtina Riihimäen jakelussa. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY 50 työntekijää ja 20 lakkovahtia. Se onnistui tosi hyvin. Lakkovahdeilla oli Riihimäellä lakkovahtiboksi lukittuna työpaikan lähelle, josta löytyi pullaa, karkkia ja lämmintä vaatetta. Yksi työkaveri askarteli sen kotona semmoisesta muoviboxista ja vanerista, laittoi siihen lukot ja kaikki. Lisäksi Suvi perusti ystävänsä kanssa lakkovahdeille oman Whatsapp-ryhmän, jolle annettiin nimeksi Oikeuden lähettiläät. Ryhmän kautta raportoitiin muun muassa työpaikalle ilmaantuneista rikkureista ja vuokratyöntekijöistä. Arvostusta ei enää ole Suvi Saraiva tuli Postiin töihin kolme vuotta sitten jouluapulaiseksi työskenneltyään sitä ennen kaupan kassalla, porrassiivoojana ja R-kioskissa. Suvilla on noin kuudensadan talouden polkupyöräreitti Peltosaaressa, joka on pienellä alueella ja sijaitsee lähellä toimipaikkaa. Reitin jakamiseen menee noin kaksi ja puoli tuntia ja suurin osa työvuorosta on esityötä. Suvi on viihtynyt työssään hyvin, mutta jokin on viime aikoina muuttunut. Kun aloitin, saimme vielä ihan lähimmiltäkin esimiehiltä arvostusta. Meihin luotettiin, ei ollut sellaisia pilkuntarkkoja ohjeita, että näin ja näin pitää toimia. Pääasia oli, että hommat tuli tehtyä. Silloin koin saavani arvostusta. Nyt tulee koko ajan uusia toimintaohjeita, reseptejä jne. mitä pitäisi tehdä. Enää ei tule arvostusta, se on suurin asia mikä siinä on muuttunut. Postin työehtoshoppailu herätti Suvissa aluksi epäuskoisia ajatuksia ja hänen mukaan tämä on syventänyt entisestään kuilua johdon ja työntekijöiden välillä. Päällimmäisenä tässä on ollut mielessä epäoikeudenmukaisuuden tunne, joka hajottaa hyvin paljon. Tulevaisuus auki Postin tilanne ja ala-arvoinen henkilöstöpolitiikka on saanut myös Suvin miettimään omaa tulevaisuuttaan. Suvi kehuu työkavereitaan, mutta harmittelee johdon ja työntekijöiden välille syntynyttä luottamuspulaa. Alussa olin ylpeä työstäni ja työpaikastani ja siitä että tein työni hyvin. Asiakkailtakin sain hyvää palautetta iloisuudestani ja reippaudestani. Mutta nyt olen alkanut katselemaan muita töitä ja miettinyt opiskelua. Vähän on toinen jalka jo ulkona, Saraiva pohtii. Iloisen ja reippaan Suvin tulevaisuuden haaveet vaihtelevat päivittäin. On niin paljon, mitä haluaisin tehdä; opettaja, tulkki, toimittaja tai lentoemäntä? Pidän kaikkia ovia auki. Jos lähden, niin toivottavasti voin parin vuoden päästä katsoa taakseni ja todeta, että ehkä tässä Postin murroksessa oli jotain hyvääkin. Reitti_10_2019.indd 15 Reitti_10_2019.indd 15 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 16 M atalapalkkaiset postilaiset ryhtyivät lakkoon työnantajan työehtoshoppailua vastaan silläkin uhalla, että palkanmaksu keskeytyy pitkäksikin aikaa. Laukaalainen sairaanhoitaja Mira Rantalankila pisti toimeksi, kun sai kuulla erään postilaisen taloushuolista lakon aikana. Rupesin miettimään, että tämä koskettaa kyllä useampaakin kuin yhtä postilaista. Sain siitä idean, että varmasti löytyy auttajia, jos vain löytyy joku kanava, Rantalankila kertoo. Rantalankila keksi perustaa Facebookiin Postin lakkolaisten apu ja jouluavustus-ryhmän, johon on ilmoittautunut yli kolmekymmentä henkilöä ympäri Suomea organisoimaan lahjoituksia ja lahjoituspyyntöjä tukea tarvitseville postilaisille. Lahjoitukset ja lahjoituspyynnöt menevät yhteyshenkilöiden kautta, joihin voi olla yhteydessä, jos haluaa lahjoittaa tai tarvitsee apua. Omasta tilanteestaan ei välttämättä tarvitse kertoa, vaikka moni on sitä perustellutkin. Postin lakkolaisia on tuettu muun muassa ruokalahjakorteilla, apteekkiostoksilla ja hygieniatuotteilla. Joulu näkyy siinä, että monet ovat tarjonneet joulukinkkuja-, laatikoita ja leipomuksia. Osa on halunnut ostaa lapsille joululahjat, joulusuklaita ja joulukalentereita. Pirkanmaalla toimitettiin jopa ratsastuslahjakortti, että perheen lapsi saa jatkaa harrastusta. Eikä lemmikkejäkään ole unohdettu. Mustista ja Mirristäkin on toimitettu ruokaa. Raha ei ryhmässä vaihda omistajaa. Miran Facebook-ryhmä tuli lakkolaisten avuksi Tähän mennessä jo yli 160 taloutt a on saanut apua Postin lakkolaisten apu ja jouluavustus -ryhmästä. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA MIRA RANTALANKILAN ARKISTO Lahjakortti on kuitenkin poliisin mukaan hyväksyttävissä, koska se on rinnastettavissa lain mukaan tavaraan, Rantalankila muistuttaa. Autt amisen mentaliteett i omasta ammatista Facebook-ryhmässä on listat siitä mitä on tarjolla eri maakunta-alueilla ja mitä apua on heti saatavilla. Julkaisuja valvotaan niin, ettei yksikään mene läpi ilman että yhteyshenkilöt ovat tarkistaneet, että ne ovat asiallisia ja ryhmän henkeen liittyviä. Olemme kertoneet ryhmässä myös siitä, miten henkilötietoja käsitellään. Olemme varmistaneet ihmisten olleen lakossa eri keinoilla, pyytäneet esimerkiksi lähettämään kuvan jäsenkortista tai Postin palkkalaskelmasta. Auttamisen mentaliteetti Mira Rantalankilalle tulee sairaanhoitajan ammatista mielenterveysja päihdepuolelta. Kokemusta löytyy myös siitä, kuinka some tällaisissa tilanteissa toimii. Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi oli vuonna 2017 syntyneille villasukkakeräys, jossa olin Turun alueen keräysvastaavana. Siitä jäi selkärankaan, kuinka tuollainen apu on hyvä suunnitella ja organisoida Facebookin kautta. Ryhmän sivu löytyy Facebookista hakusanalla Postin lakkolaisten apu ja jouluavustus. Ryhmän kautta voi hakea apua vuoden loppuun saakka. Jos et ole Facebookissa, ota yhteyttä sähköpostilla osoitteella lakkolaisapu@gmail.com. Reitti_10_2019.indd 16 Reitti_10_2019.indd 16 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 17 Edustajiston kokouksen avauspuheenvuorossa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta viittasi työehtoshoppailuun kysymällä onko työnantajien tavoitteena halvan työn Suomi. – Näyttää siltä, että työnantaja haluaa romuttaa suomalaisen sopimusyhteiskunnan ja työehtosopimuksiin perustuvat työelämäsuhteet. Onhan tätä yritetty jo hyvän aikaa, mutta yritykset käyvät yhä röyhkeämmiksi ja läpinäkyvimmiksi. Eloranta kummeksui työnantajien intoa irtautua molempia osapuolia huomioivasta ja kunnioittavasta työehtosopimustoiminnasta. Työelämän muutoksen hallinta nimenomaan vaatii hyvää sopimusja yhteistoimintaa osapuolten kesken. – Tämän totesi viimeksi OECD raportissaan, jossa ay-järjestäytymisen ja työehtosopimustoiminnan rapautuminen nähtiin uhkana tasapainoiselle ja taloudellisesti kestävälle työelämälle. Postin toimintaa Eloranta piti härskeimpänä. Työehtosopimuksen vaihdolla pyritään romuttamaan pienipalkkaisten työehtoja entistä heikommiksi. PAUn ja ay-liikkeen vastaus on ollut selvä – työehtodumppaus ei käy, Eloranta paalutti. PAUn edustajat SAK:n edustajiston kokouksessa 22.11. vasemmalta oikealle Leo Harra, Kari Lempinen, Erja Hakkola ja Lena Müller-Salonen. SAK:n edustajisto: Tes-shoppailu estett ävä SAK:n edustajiston kokous käytiin marraskuussa ristiriitaisissa tunnelmissa. Yksimielisyys sentään löydett iin työehtoshoppailun vastustamisesta. Harra arvosteli Teollisuusliitt oa Pääluottamusmies Leo Harra piti heti kokouksen aluksi puheen, jossa hän hyökkäsi Teollisuusliiton kimppuun. Harra viittasi puheessaan mainosjakajien keltaiseen työehtosopimukseen, jota vastaan PAU on taistellut toistakymmentä vuotta. Mitä tekee Teollisuusliitto? Teollisuusliitto solmii sopimuksen Medialiiton kanssa, joka lähes vastaa ansiotasoltaan keltaisen liiton sopimusta. Teollisuusliitto vetää PAUn vuosikymmenen työn vessanpöntöstä alas ja panee kannen kiinni, Harra jyrisi. Toisen sivalluksen Harra antoi mahtiliiton toiminnasta koskien Postin pakettilajittelijoita. Keskellä postilakkoa Teollisuusliitto sopi Medialiiton kanssa PAUn selän takana pakettilajittelijoille kahden vuoden siirtymäajan halpatessiin, vaikka PAU taisteli nimenomaan Postin tes-shoppailua vastaan. Lisäksi Teollisuusliitto väitti vielä julkisuuteen, että ”tähän mennessä kauhean moni ei ole ollut kiinnostunut niistä ihmisistä, jotka tällä hetkellä työskentelevät tämän työehtosopimuksen piirissä”. No mitä helvettiä PAU on ollut tässä muuta tekemässä, kun pitänyt näiden ihmisten puolta?, Harra kysyi. Lempinen vaati ay-liikkeeltä ryhtiliikett ä Kari Lempinen kysyi puheessaan vuorostaan sitä, onko ay-liike sisäisesti riittävän vahva ja yhtenäinen torjumaan työnantajaleirin törkeitä tes-muutoksia. SAK:laisessa perheessä on jatkanut valitettavasti leviämistään syöpäläinen. Se on toisen tontille rakentamista, eli liiton työehtosopimusalalle, työnantajan kannalta edullisemman työehtosopimuksen salliminen ja tuleminen sekä myös valitettavasti tekeminen. Lempinen muistutti, että tästä haastavasta ongelmasta on jauhettu usealla foorumilla jo monta vuotta peräkkäin ja silti sen vaan sallitaan jatkuvan. Koko ammattiyhdistysliikkeen uskottavuus kärsii siitä, että mahdollistamme toisen pesän likaamisen. Kyllähän näitä työnantajan luomia paineita työehtoihin riittää nykyään aivan tarpeeksi muutenkin. Edustajiston päätöslausumassa SAK vaati, että sopimusshoppailun mahdollistavaan työlainsäädäntöön täytyy puuttua jo tällä hallituskaudella. Myös liittojen yhteistä solidaarisuutta alleviivattiin. Työnantaja pyrkii siirtämään useilla aloilla työntekijöitä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Tämä on torjuttava tarvittaessa kovinkin ottein. Nyt jos koskaan liittojen yhteistyön on oltava vahvaa, päätöslausumassa todettiin. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Reitti_10_2019.indd 17 Reitti_10_2019.indd 17 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 18 R R R R R R R R R Re Re Re Re Re Re R Re R R Re Re R Re R R R R R R R R R R R R R R R R Re R Re R R R R R Re R R R R R Re R R R R R Re R R Re R R R iiiit itt iit it iitti ti ti tiii tii ti ti ti 18 1118 8 8 18 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 18 18 18 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 118 118 8 8 8 8 8 8 8 8 111111118 1118 8 8 8 8 8 8 8 8 8 11111118 18 18 8 8 8 8 111118 18 18 8 8 8 8 18 118 8 8 18 8 8 118 8 8 8 118 18 8 8 8 8 118 8 8 8 18 18 8 8 8 8 1118 8 8 8 8 8 18 1118 8 8 8 8 1118 8 8 8 8 8 8 8 11118 18 8 18 8 8 8 8 18 118 8 8 8 8 8 18 8 8 118 8 8 8 8 18 18 8 8 8 8 8 1118 8 8 8 8 11118 118 8 118 8 18 8 15 vuott a työehtoshoppailua TEKSTI TIMO KÄRKKÄINEN KUVA KARI HULKKO ”Jos työ, työpisteet, rukkaset ja työnjohto säilyvät ennallaan mutt a työnantajayrityksen nimi muutt uu, ja ihmiset siirretään näin toiseen työehtosopimukseen, kyseessä on mielestäni niin sanott u valeoikeustoimi. Toimenpiteen ainoa tarkoitus on siis pystyä laillisesti maksamaan ihmiselle alempaa palkkaa. Tämä pitää pystyä estämään lailla.” Toimihenkilöunionin TU:n (nykyinen Ammatt iliitt o Pro) jäsenet lakkoilivat teleoperaatt ori DNA:n työehtoshoppailua vastaan vuodenvaihteessa 2009 – 2010. 18 Reitti_10_2019.indd 18 Reitti_10_2019.indd 18 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 19 E x-pääministeri Antti Rinne kuvasi näin Helsingin Sanomissa (29.11.) työehtoshoppailun luonnetta ja osui todennäköisesti aika oikeaan. Ilmiöstä käytetään vaihtelevia nimiä kuten sopimusshoppailu tai työehtojen halpuuttaminen. Postin sopimuskiistassa pitkään työtaisteluun joutunut PAU on määritellyt, että työehtoshoppailu tarkoittaa työtekijöiden siirtämistä halvemman työehtosopimuksen piiriin, jotta työnantaja saa kustannussäästöä tai kilpailuetua. Työehtoshoppailusta on uutisoitu ainakin vuodesta 2005 lähtien. Tuolloin se sai julkisuutta muun muassa SAK:n sisällä ammattiliittojen itsensä välisinä niin sanottuina rajariitoina. SAK joutui tuolloin ensimmäistä kertaa laatimaan pelisääntöjä ja suosituksia ammattiliittojen jäsenten siirtymiselle tilanteissa, joissa työnantaja vaihtaa työnantajaliittoa ja sen myötä työehtosopimusta. ”Ongelmia tulee pääosin työnantajien liikkeistä. Yritykset vaihtavat työnantajaliittoa, kun syystä tai toisesta katsovat yrityksen toimialan muuttuneen toisen työehtosopimuksen piiriin. Työelämän rakennemuutos hämärtää tulevaisuudessakin toimialojen rajoja ja on entistä vaikeampi määritellä, mitä toimialaa mikin yritys edustaa”, SAK:n työympäristöosastoa tuolloin johtanut Lauri Lyly kuvasi tilannetta. Kemianliiton taistelu Foxconnia vastaan Pian kävi ilmi, ettei aina ollut kyse aidosta toimialan muutoksesta. Saatiin työoikeuden ennakkotapauksia, joissa tulkittiin, että noudatettavan työehtosopimuksen määrää ensisijaisesti, minkä alan työtä tehdään eikä mihin työnantajaliittoon yritys kuuluu. Ehkä ensimmäisiä tapauksia oli silloisen Kemianliiton taistelu Nokialle kännykänkuoria valmistaneen Foxconnin työehtoshoppailua vastaan vuoden 2005 alussa. Kyse oli entisestä kotimaisesta Eimo –yhtiöstä, joka oli myyty monikansalliselle Foxconnille. Yritys oli vaihtanut työnantajaliittoa Kemianteollisuus ry:stä Teknologiateollisuus ry:hyn vuonna 2004. Uuden sopimuskauden alkaessa vuoden 2005 alussa Foxconn pyrki vaihtamaan yrityksessä noudatettavan työehtosopimuksen Kemianliiton tekemästä muovituoteteollisuuden sopimuksesta teknologiateollisuuden sopimukseen, joka oli sille halvempi. Kemianliitto katsoi, että yrityksessä oli yhä noudatettava muovituoteteollisuuden työehtosopimusta, koska valtaosa tuotannosta oli tätä alaa. Kyse oli 600 liiton jäsenestä ja satojen eurojen pudotuksesta kuukausiansioihin. Liitto ryhtyi parin viikon lakkoon, jonka aikana työnantaja pyöritti tehtaitaan muun muassa virolaisella vuokratyövoimalla. Lopulta Foxconn taipui soveltamaan muovituoteteollisuuden työehtosopimusta runsaaksi vuodeksi eteenpäin. Samalla aloitettiin neuvottelut toimialan vaihtoon liittyneiden työnantajaliittojen eli Kemianteollisuuden ja Teknologiateollisuuden ja työntekijäliittojen Kemianliiton ja Metalliliiton kesken siitä, mitä sopimusta noudatetaan pidemmän päälle. Foxconnin toiminta Suomessa hiipui kuitenkin muutamassa vuodessa. Kemianliitolla oli samaan aikaan vastaavanlainen ongelma rakennusten sisäilmastoja putkijärjestelmiä toimittavan Uponorin kanssa, joka myös oli siirtynyt Teknologiateollisuus ry:hyn. Vuonna 2005 työehtoshoppailua vastaan lakkoili lisäksi ainakin Sähköliitto, koska liiton mukaan talotekniikkayritys Are Oy oli vaihtanut työnantajaliittoa yrittäen yksipuolisesti alkaa soveltaa toista, työntekijöille huonompaa työehtosopimusta. Liiton mielestä sopimuksen vaihdolle ei ollut perusteita, koska sähköasentajien työt Are:lla eivät olleet muuttuneet ja tosiasialliset työtehtävät ratkaisivat. Toimihenkilöt törmäsivät shoppailuun vuonna 2009 STTK:laisen Toimihenkilöunionin TU (nykyinen Ammattiliitto Pro) pitkä lakko teleoperaattori DNA:ssa vuodenvaihteessa 2009 – 2010 lienee ensimmäisiä kertoja, kun toimihenkilöjärjestö joutui työtaisteluun työehtoshoppailun vuoksi. Lakkoilu alkoi joulukuussa ja päättyi vasta tammikuun lopussa. TU sai yhdeksän työtuomioistuimen tuomiota laittomista lakoista. Liitto ilmoitti puolustavansa jäseniään ”niin pitkään kun rahaa riittää” ja sen sakot nousivat yli 140 000 euroon. Kyse oli vajaan 200 toimihenkilön lakosta ja DNA:n ulkoistamista asiakaspalvelunsa palveluneuvojista. TU vaati, että ulkoistettuihin toimihenkilöihin sovellettaisiin edelleen liiton ICT-alan sopimusta, jonka se oli solminut Tietoja tekniikka-alojen työnantajaliitto Tiklin kanssa. Työnantaja halusi heidät palvelualojen sopimukseen, jonka oli solminut Palvelualojen ammattiliitto PAM. TU:n sopimus DNA:n kanssa oli katkolla ja liitto perusteli lakkoja sillä, että toimihenkilöitä oltiin siirtämässä alihankkijoiden kautta halvempien, puhelinpalveluiden ja yhteispalvelukeskusten työehtosopimusten piiriin. Liitto väitti, että tämä tarkoitti "nollatyösopimuksia" ja että ihmisiä kutsuttaisiin töihin tarpeen mukaan. TU:n tuolloinen puheenjohtaja Antti Rinne tiivisti kiistan sanoen, että puhelinoperaattori halusi siirtää osan henkilöstöstä 30 prosenttia halvemman työehtosopimuksen piiriin, jolloin toimihenkilön kuukausiansiot saattoivat pudota alle köyhyysrajan. Liiton laskelmien mukaan DNA:lle edullisimman sopimuksen soveltamisen takia toimihenkilöiden kuukausitulot uhkasivat laskea jopa alle tuhannen euron. ”Vaikka lakko on tuomarien ja työnantajien silmissä laiton, niin tavallisten työssäkäyvien ihmisten silmissä se on moraalisesti oikeutettu”, Rinne sanoi. "DNA yrittää hakea kilpailuetua polkemalla palkkoja", TU:n sopimusalavastaava Arto Heikkilä syytti. TU ilmoitt i puolustavansa työntekijöitä niin pitkään, kuin rahaa riitt ää. Reitti_10_2019.indd 19 Reitti_10_2019.indd 19 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 20 Työnantajaliitto Tikli ja Toimihenkilöunioni eivät julkistaneet lakon päätyttyä syntyneen sopimuksen yksityiskohtia. JHL taisteli neljä vuott a halpuutusta vastaan armeijan ruokahuollossa SAK:lainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on joutunut taistelemaan työehtoshoppailua ja sopimusten halpuuttamista vastaan kymmenkunta vuotta. Ne ovat liittyneet valtion ja kuntien ulkoistamisiin ja yhtiöittämisiin. Näyttävimpiä kiistoja on ollut Leijona Catering 2010 –luvun alussa. Se alkoi, kun armeijan ravitsemispalvelut yhtiöitettiin valtio-omisteiseksi yhtiöksi vuonna 2012. Työntekijät siirtyivät uuden yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Kyse oli vajaan 500 työntekijän työehtojen halpuutuksesta. Heistä 80 prosenttia oli naisia. Kun uusi yhtiö aloitti vuoden 2012 alussa, se päätti soveltaa majoitusja ravitsemisalan työehtosopimusta siihenastisen JHL:n solmiman sopimuksen sijaan. Tämä tarkoitti JHL:n mukaan yhtiöön siirtyneiden työntekijöiden palkkojen, lisien ja korvausten heikentymistä sekä vuosilomien lyhentymistä. Palkat alenivat jopa 400 eurolla kuukaudessa. Työehtojen halpuutuksen vastaisessa taistelussa oli mukana STTK:lainen Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL. Liitot lakkoilivat ja vetosivat valtion omistajaohjauksesta vastaavaan ministeriin ja puolustustusministeriin. Henkilöstöä ei siirretty halvempaan sopimukseen heti, vaan he saivat neljän vuoden suoja-ajan, jonka aikana palkkoja ei saanut alentaa eikä etuihin koskea. Suoja-aika päättyi vuonna 2016. Leijona Cateringissa alettiin noudattaa majoitusja ravitsemisalan sopimusta. Henkilöstön palkat laskivat. Liitot olisivat halunneet jatkaa suoja-aika sopimusta, mutta Leijona Catering ei. Yhtiö ei olisi johdon arvion mukaan ollut kilpailukykyinen markkinoilla. ”Yhtiön on saatettava kustannusrakenteensa samalle tasolle kuin se on kilpailevilla yrityksillä. Käytännössä tämä merkitsee muiden alalla toimivien yritysten kanssa vertailukelpoisia työehtosopimuksia”, Leijona Cateringin toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo ilmoitti. Arkean shoppailu jakaa Turun vihreät Hieman Postin valtakunnallisen työehtoshoppailukiistan katveessa on käyty paikallista Turun kaupungin Arkea Oy:n shoppailukiistaa. Arkea syntyi vuonna 2012, kun Turku yhtiöitti ruoka-, siivousja kiinteistönhoitopalvelunsa. JHL on lakkoillut jo toistamiseen tänä syksynä riidassa. Sen mukaan sopimusshoppailu tiputtaisi entisestään pienipalkkaisten työntekijöiden kokonaisansioita noin 15–30 prosenttia. JHL:n osalta kyse on 600 jäsenen työehdoista. Tähän asti Arkeassa on noudatettu JHL:n solmimaa Avaintyönantajat Avainta ry:n sopimusta, mutta työehtosopimukset vaihtuvat matkailuja ravintolapalvelut MaRan työehtosopimukseen ja Kiinteistötyönantajien KITA ry:n työehtosopimukseen ensi huhtikuussa. Yhtiö perustelee sopimuksen vaihtoa sillä, että sen talous ei tänä vuonna ole ollut tavoitteiden mukainen. Arkea kuitenkin ennustaa tekevänsä tänäkin vuonna voittoa. ”Työehtoshoppailulla ja työehtoja heikentämällä yritetään saada mahdollisimman paljon voittoa. Me emme tällaista menettelyä hyväksy, emme kuntaomisteisessa Arkeassa emmekä valtion omistamassa Postissa”, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo. ”Arkea toimii markkinoilla ja töistä kilpaillaan muiden alan yritysten kanssa, joissa noudatetaan MaRan ja Kitan työehtosopimuksia”, Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi puolustautuu. Turun arkeasoppaa maustaa, että shoppailu on siunattu poliitikkojen miehittämässä kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Se sai jaoston porvarien ja vihreiden tuen, vasemmisto ja perussuomalaiset vastustivat. Turussa Vihreiden Arkea –linjaa on noussut vastustamaan Vihreän liiton perustajiin kuuluva politiikan tutkija Rauno Mickelsson. Mickelsson arvostelee julkisessa Facebook -profi ilissaan, että ”yhteiskunnan eliittiin ryhmittyvillä vihreillä ei ole tajua samaistua pienempipalkkaisiin keittiötyöläisiin, vaikka he esimerkiksi puoluekokouspuheissaan puhuvat sydämeenkäyvästi heikompiosaisista”. Mickelsson pitää työehtoshoppailua vastenmielisenä. Kaupunginhallituksen konsernijaostoa johtava vihreiden Jukka Vornanen vastaa hänelle facebookissa, että Arkea joutuu kilpailemaan muiden yritysten kanssa: ”Kilpailijoilla on käytössä alan yleiset tessit, Arkealla kunnallisia työehtoja myötäilevä tes. Mikäli kilpailutuksissa ei pärjätä ja yhtiö tekee tappiota, ei yhtiössä voida pitää työntekijöitä, joille ei ole töitä.” Toim.huom. JHL ja Arkea Oy pääsivät työehtosopimuskiistassa sopuun 5.12. Työehtoshoppailu estett iin ja Arkea siirtyy takaisin Avaintyönantajat AVAINTA:n jäseneksi. Sopimus tulee voimaan 1.1.2020. Leijona Cateringissa alett iin noudatt aa majoitusja ravitsemisalan sopimusta Reitti_10_2019.indd 20 Reitti_10_2019.indd 20 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 21 SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen puhui julkisuudessa postilakon jälkimainingeissa siitä, että työmarkkinoilta on kadonnut tai kovaa vauhtia katoamassa luottamus. Lauri käytti jo hieman kliseeksi muodostunutta käsitettä luottamusyhteiskunta ja pohti sitä, onko työmarkkinoiden ilmapiirissä havaittavissa oleva kiristyminen tekemisissä luottamusyhteiskunnan katoamisen kanssa. Jos saa veikata, niin uskoisin hänen tarkoittaneen viime vuosina käsin kosketeltavissa ollutta työnantajaleirin suunnanmuutosta kohti entistä häikäilemättömämpää voitonpyyntiä ja työntekijöistä piittaamattomampaa johtamiskulttuuria: kaiken, työntekijät mukaan luettuna, voi ja pitää uhrata, jos tällä vain saadaan kasvatettua yritysten voittoja. Valitettavasti yritysten toimivilla johdoilla, joilla ei useasti edes ole omia sijoituksia yrityksessä, tuntuu olevan ainoana päämääränä oman asemansa korostaminen omistajien silmissä ja tätä kautta omien taloudellisten etujensa ajaminen. Niin sanotusta ammattijohdosta TEKSTI SIMO ZITTING, puheenjohtaja, Suomen Merimies-Unioni KUVA SMU/JUKKA-PEKKA FLANDER Onko Suomesta tullut itsekkyyden maailmanmestari? on tullut ammattirahastajien luokka, jolle tärkeintä on omien bonustensa ja palkkioidensa kasvattaminen sekä maineen kerääminen kovan luokan saneeraajina: kovalle saneeraajalle löytyy aina paikka auringosta ja uudesta yrityksestä, kunhan ensin edellinen yritys työntekijöineen on saatu säästettyä hengiltä. Tässä järjettömässä ja lyhytnäköisessä voittojen perässä juoksemisessa on unohtunut se, että yrityksen tärkein voimavara on sen työvoima. Jos työnantajan ja yrityksen henkilökunnan välinen vuorovaikutus ja toisen osapuolen kunnioitus katoaa, yrityksen alamäki alkaa olla tosiasia. Ilman luottamusta osapuolten välille on vaikea rakentaa sopua ja tulevaisuutta. Postin vastikään päättynyt lakko on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun yrityksen johto päättää keinoja kaihtamatta leikata ja heikentää huomattavasti yrityksen työntekijöiden etuja. Puhutaan työvoimakustannusten leikkaamisesta ja kilpailukyvyn säilyttämisestä, vaikka kyse on nimenomaan työntekijöiden palkkojen laskemisesta. Uskomatonta on, että Postin ylin johto – tosin toimitusjohtaja tajusi lähteä jo ennen konfl iktia – ei tähän päivään mennessä ole osoittanut minkäänlaista katumusta Postin työntekijöitä kohtaan osoittamastaan ylimielisyydestä ja röyhkeydestä. Luottamuksen puute, johon Lauri Ihalainen viittasi, on tosiasia. Suomalaiseen työnantajakulttuuriin ja varsinkin sen etujärjestöihin on pesiytynyt uusi menestyjiä ja kovia ammattijohtajia ihannoiva kulttuuri, jossa pisteitä saa työvoimakustannusten leikkaamisesta ja kunniamerkkejä työvoiman vähentämisestä. Kukaan ei enää ole kiinnostunut rakentavasta yhteistyöstä työntekijöiden ja heitä edustavien ammattijärjestöjen kanssa: vallalle on sen sijaan päässyt itsekkyyden ja omien etujen ajamisen ihannointi. Tässä kilpajuoksussa rehellisyys ja luotettavuus sekä omien sanojen ja tekojen takana seisominen ovat unohtuneet. Näyttää siltä, että on pakko yhtyä Ihalaisen huoleen. Onko Suomesta tullut pikkuhiljaa itsekkyyden maailmanmestari. Kuljetusliitot Reitti_10_2019.indd 21 Reitti_10_2019.indd 21 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 22 Reitti 22 U usi kansainvälinen ihmisoikeussopimus häirinnän ja väkivallan poistamiseksi työelämästä hyväksyttiin kesäkuussa. Sopimus on ensimmäinen työelämässä esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumista koskeva kansainvälinen työkalu ja merkittävä askel väkivallan ja häirinnän kitkemiseksi työelämästä. Meillä on nyt hyväksytty määritelmä väkivallasta ja häirinnästä, ja tiedämme miten ja kenen tulee toimia niiden estämiseksi, toteaa ILOn tiedotteessa järjestön työn laadusta vastaavan osaston johtaja Manuela Tomei. Sopimuksella laajaa suojelua Uusi sopimus tuo voimassa olevaan kansainväliseen sääntelyyn käsitteellisiä eroavaisuuksia ja laajentaa häirinnän ja väkivallan torjumista myös varsinaisen työpaikan ulkopuolelle – sopimuksessa käytetäänkin tarkoituksella laajempaa työelämän käsitettä suppeamman työpaikan käsitteen sijasta. Sopimus kattaa niin psyykkisen, fyysisen ja taloudellisen kuin seksuaalisen ja sukupuoleenkin perustuvan häirinnän ja väkivallan työelämässä. Soveltamisalaan kuuluvat tosiasiallinen työntekopaikka ja työmatkat sekä työnantajan järjestämät majoitukset ja sosiaaliset tapahtumat. Lisäksi sopimus kattaa työhön liittyvän viestinnän eri välineillä. Myös henkilöllinen soveltamisala on laaja, sillä se kattaa sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijät palvelussuhteen oikeudellisesta luonteesta riippumatta. Työsopimussuhteessa olevien työntekijöiVäkivalta ja häirintä eivät kuulu työelämään Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on hyväksynyt historiallisen sopimuksen, joka kieltää väkivallan ja ahdistelun työpaikoilla. Sopimuksen hyväksyneet maat sitoutuvat edistämään nollatoleranssia työpaikoilla tapahtuvaa häirintää kohtaan sekä suojelemaan työntekijöitä väkivallalta. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO den lisäksi sopimus suojelee muun muassa harjoittelijoita, työnhakijoita ja vapaaehtoisia sekä työnantaja-asemassa olevia henkilöitä. Tärkeä askel työelämän tasa-arvolle Sopimuksessa tunnustetaan jokaiselle oikeus työelämään ilman häirintää ja väkivaltaa – myös ilman sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai henkilön haavoittuvaan asemaan perustuvaa häirintää ja väkivaltaa. Huomattava edistysaskel on myös se, että jatkossa kotiväkivallan seurausten vaikutukset mahdollisuuksiin osallistua työelämään tunnustetaan kansainvälisellä tasolla. Reitti 22 Reitti_10_2019.indd 22 Reitti_10_2019.indd 22 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 23 Reitti 23 Sopimuksella onkin suuri kansainvälinen merkitys erityisesti naisten ja tyttöjen osallisuuden, tasa-arvon ja työelämään osallistumisen edistämiseksi. Voimaantuloa odotellaan vielä Sopimus tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun kaksi sopimusvaltiota ovat sen ratifi oineet. Ensisijainen vastuu työntekijöiden suojelusta kuuluu jatkossakin työnantajille, mutta uusi sopimus asettaa velvoitteita työntekijöiden suojelemiseksi myös sen hyväksyneiden maiden hallituksille. Sopimuksen ratifi oivien maiden on kehitettävä kansallista lainsäädäntöään väkivallan kieltämiseksi työpaikoilla sekä ryhdyttävä ennaltaehkäiseviin toimiin esimerkiksi tiedotuksen ja toimenpideohjelmien muodossa. Suomalaisista työmarkkinajärjestöistä muun muassa SAK odottaa hallitukselta aktiivisuutta, jotta Suomi olisi ensimmäisten sopimuksen ratifi oivien maiden joukossa, sillä myös Suomessa olisi viimeinkin syytä laatia tarkempaa sääntelyä häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi. Työpaikkaväkivalta Euroopan komissio määritt elee työpaikkaväkivallan tapahtumaksi, joissa henkilöä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään tämän työhön liitt yvissä oloissa ja joka suoraan tai epäsuorasti vaarantaa tämän turvallisuuden, hyvinvoinnin tai terveyden. Työpaikkaväkivalta voi ilmetä fyysisenä väkivaltana, mutt a myös uhkailuna tai pelott eluna ja kiusaamisena tai ahdisteluna ja se voi olla työpaikan sisäistä tai työpaikan ulkopuolelta tulevaa. Väkivallalla ja sen uhalla on merkitt äviä vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin, huolimatt a siitä, ett ä vain harvoin tilanteista aiheutuu fyysisiä vammoja. Vaikka työpaikalla ei olisi ilmennyt väkivaltatilanteita, jo pelkkä tietoisuus väkivallan uhasta voi aiheutt aa haitallista työkuormitusta. Ohjeita työntekijälle • Noudata annett ua ohjeistusta. Perehdy työnantajan työturvallisuusohjeisiin ja osallistu koulutuksiin. Vaaratilanteissa toimimista voi myös harjoitella ja suunnitella etukäteen. Postin ohjeet väkivaltatilanteissa toimimiseen löytyvät Turvallisuusohjeita postilaisille -vihkosesta. • Jos joudut tekemisiin uhkaavasti käytt äytyvän henkilön kanssa, kiinnitä huomio uhkaajan ilmeisiin ja eleisiin. Muista pysyä rauhallisena ja kuuntele. Puhutt ele uhkaajaa selkeästi, rauhallisesti ja lyhyesti. Älä lähde oikaisemaan sekavasti käytt äytyvän henkilön puheita äläkä vähätt ele tai nolaa uhkaajaa. Pyri olemaan joustava ja selvitt ämään syy uhkaajan käytökseen sekä järjestämään uhkaajalle mahdollisuus perääntyä. • Jos tilanne kehitt yy uhkaavaksi, jatka uhkaajan kehon kielen tarkkailua ja pyri hälytt ämään apua huomaamatt omasti. Älä koske tai tartu uhkaajaan kiinni, pidä riitt ävä etäisyys äläkä käännä uhkaajalle selkääsi. Säilytä itselläsi mahdollisuus perääntyä, mutt a älä kuitenkaan sulje uhkaajan pakoreitt iä. Pidä kätesi näkyvillä ja vältä äkkinäisiä liikkeitä. Pidä huolta, ett et vaaranna omaa, työkavereiden tai asiakkaiden turvallisuutt a – älä yritä olla sankari! • Raportoi aina esimiehellesi työssä ilmenneistä väkivaltatai uhkatilanteista ja käy tilanne läpi. Ole tarvitt aessa yhteydessä työterveyshuoltoon ja täytä tapaturmailmoituslomake. Työpaikkaväkivalta korvataan työtapaturmana Työtehtävistä johtuneesta pahoinpitelystä aiheutuneet vammat ovat työtapaturmaja ammatt itautilain mukaan korvatt avia työtapaturmia, jotka on syytä ilmoitt aa vakuutusyhtiöön. Koska kyse on myös rikoksesta, ilmoitetaan väkivaltatapauksista aina poliisille. Jos vammat ovat vakavia, tulee niistä ilmoitt aa myös työsuojeluviranomaiselle. Reitti_10_2019.indd 23 Reitti_10_2019.indd 23 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 24 Kirja alkaa harvinaisen hyvin paikkaansa pitävillä sanoilla ”Lakot eivät ole erityisen suosittuja. Niiden hedelmät ovat”. Näin alkaa tämä luku ja se pitää harvinaisen hyvin paikkansa. Harvalle tulee heti mieleen, että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on vuoden 1905 Suurlakon tulosta. Palkankorotukset, viisipäiväinen työviikko ja vaikkapa lomarahat ovat enemmän tai vähemmän tuloksia lakkoilusta. Lakot ovat poliittisena toimenpiteenä ja työmarkkinakeinona vanhaa perua. Ensimmäinen palkkakiistan yhteydessä dokumentoitu lakko on vuodelta 1768 Englannin Sunderlandista, jossa merimiehet uhkasivat vetää (strike down) laivojen purjeet alas, ellei heidän palkkojaan koroteta. Työtaistelu päättyi merimiesten voittoon. Suomen ensimmäinen lakko oli yli sata vuotta myöhemmin, 1872, jolloin 45 latojaa, kirjatyöntekijää, lakkoili neljä päivää. Lakon tuloksena latojat saivat noin 15 prosentin korotuksen urakkapalkkoihin. Kirjassa esitellään esimerkkinä työväen tappioon päättyneestä lakosta Englannin hiilikaivoistyöläisten lähes vuoden kestänyt lakko vuosina 1984-1985. Lakko todettiin oikeudessa laittomaksi, koska National Union of Mineworkers, ei ollut toiminut lain mukaisesti ja järjestänyt jäsenäänestystä lakkoon ryhtymisestä. Murskatappioon päättyneen lakon seurauksena suurin osa Ison-Britannian hiilikaivoksista suljettiin ja ay-liikkeen vaikutusvalta saarivaltiossa romahti. Miten kakku jaetaan? Kirjassa avataan myös sanahirviö ”Funktionaalinen tulonjako”. Kyseinen sanapari tarkoittaa tuotannontekijätulojen (tässä tapauksessa enimmäkseen palkkojen) jakoa palkkatulon ja yritysten voittojen välillä. Kansainvälisiin tutkimuksiin ja tilastoihin nojaten Koskela toteaa, että maissa, jossa kyky lakkoilla on heikko tai ay-liikkeen toimintamahdollisuudet ovat vähissä, työnantaja vie valtaosan tuottavuuden kasvusta. Vähitellen yhteiskunnan tulonjako alkaa suosia pääomaa ja suurituloisia. Mitkä tekijät sitten vaikuttavat työtaistelumahdollisuuksiin? Mitä paremmin työväki on järjestäytynyt, sen paremmat mahdollisuudet sillä on työtaistelun keinoin parantaa asemaansa. Yhä suurempaan merkitykseen on noussut julkisuus. Varsinkin nykyisen sosiaalisen median aikana, jolloin julkisuuteen voidaan jakaa minkälaista (perätöntä) sisältöä tahansa, voi lähes sanoa, että STTK:n ekonomisti Antt i Koskela on kirjoitt anut Kalevi Sorsa -säätiön kustantamana tiiviin yleisesityksen suomalaisista lakoista otsikolla ”Hanskat tippui – Lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa”. Kirjassaan Koskela käy läpi lakkoilun historiaa, lakkojen muotoja ja syitä. TEKSTI JUHA JAATINEN, koulutusja järjestötoimitsija Onko Suomi lakkoherkkä maa? lakot ratkaistaan julkisuudessa. Kuluvan vuoden PAUn työtaistelussa palkansaajille oli suurta etua siitä, että julkisuus ja sitä kautta kansalaisten tuki oli postityöläisten tukena. Työtaisteluitt en sääntelystä ja lakon kustannuksista Myös lainsäädäntö vaikuttaa työtaisteluihin eli kuinka työtaisteluoikeus ja järjestäytymisvapaus on turvattu lainsäädännössä. Vuoden 1961 Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa lakko on säädetty ihmisoikeudeksi. Myös Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n yleissopimuksessa 87 on lakon todettu olevan työntekijöiden oleellinen oikeus. Kirjailijan esittelyn pohjalta karkeasti voidaan todeta, että ns. perinteinen lakko on kaikissa demokratioissa laillinen. Yleensä on niin, että työnantajapuolen mielestä lakot aiheuttavat suurta vahinkoa tuotannolle ja koko maan taloudelle. Työntekijäpuoli esittää asiat maltillisemmin. 2010-luvulla lakoilla menetettiin keskimäärin noin 100 000 työpäivää, kun samaan aikaan sairaspoissaolojen vuoksi menetettiin keskimäärin yli 15 miljoonaa työpäivää vuodessa. Jatkuvia lakkoja? Lakkomuodosta lienee maassamme ”eksoottisin” on italialainen lakko, jossa ei suinkaan poistuta työpaikalta, vaan työtä tehdään hidastellen, jokaista ohjetta pilkuntarkasti noudattaen. Myös lakkoilun kehitystä Suomessa käydään läpi. Aina ei lakkoilu ole ollut laillista. Laittoman lakon määritelmä vaihtelee maittain. Suomessa lakko on laiton, jos se kohdistuu voimassa olevaa työehtosopimusta vastaan. Lakko voi olla myös laiton, jos se ei sisällä laissa määrättyä kahden viikon ilmoittamisaikaa. Suomi on lakkoherkkä maa työnantajien ja heitä myötäilevän lehdistön mukaan. Antti Koskela todistaa kuitenkin tilastojen avulla, että Suomi on Pohjoismaisessa vertailussa keskitasoa ja eurooppalaisessa vertailussa, hieman keskitason yläpuolella lakkoherkkyydessä. Vuosikymmenien kuluessa Suomen työmarkkinoiden lakkoherkkyys on laskenut roimasti. Kirjan lopuksi on johtopäätösten aika. Koskelan näkemyksen mukaan järjestäytynyt työväenliike ja sen työtaisteluvalmius on keskeinen luokkayhteiskuntaa torjuva piirre. Tämän kirjoittajan on helppo yhtyä tähän näkemykseen. Antti Koskela on kirjoittanut mielenkiintoisen ja varsinkin PAUlaisten näkökulmasta ajankohtaisen yleisesityksen lakkoilusta. Aiheessa olisi Koskelalle työtä myös syvemmälle menevään tutkimusja kirjoitustyöhön. Reitti_10_2019.indd 24 Reitti_10_2019.indd 24 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 25 Antt i Koskela: Hanskat tippui – Lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Kalevi Sorsa -säätiö ISBN 978-952-5689-88-4. Tietokirja löytyy osoitt eesta www.sorsafoundation.? /? /category/julkaisut. Esimerkki funktionaalisesta tulonjaosta Yhdysvalloissa. Kun ammatt iliitt ojen jäsenten osuus työllisistä on laskenut, hyvätuloisimman kymmenen prosentin osuus tulonjaosta on samaa tahtia noussut. (Lähde: Economic Policy Institute) Työtaistelussa menetetyt työpäivät (keskimäärin vuodessa jaksolla 2007-2016), 1000 palkansaajaa kohden. (Lähde: Institut der deutcher Wirtchaft Kölm 2018) Reitti_10_2019.indd 25 Reitti_10_2019.indd 25 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 26 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 37 Reitti_10_2019.indd 26 Reitti_10_2019.indd 26 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 27 Kirja Reitti 27 Suomen rikkaimpaan promilleen kuuluvan keskimääräiset bruttotulot ovat 684 000 euroa vuodessa, joista hän maksaa veroa 236 000 euroa. Hänen veroprosenttinsa on 34, saman verran kuin noin 50 000 euroa vuodessa tienaavalla palkansaajalla. Tulonsiirtoja hän nauttii itse 26 000 euroa vuodessa. Ansioituneet tutkijat Anu Kantola ja Hanna Kuusela ovat tehneet ison urakan kartoittaessaan suomalaisen yläluokan mielenmaisemaa. Tutkimustaan varten he haastattelivat 90 Suomen rikkaimpaan promilleen kuuluvaa henkilöä selvittääkseen, mitä nämä ajattelevat itsestään ja muista. Kirjassa perijät, johtajat ja yrittäjät kertovat elämästään, yhteiskunnallisista näkemyksistään ja tutkijoiden mukaan yllättävänkin vahvoista kytköksistään politiikkaan. Lakimuutokset hoituvat puhelinsoitolla, tai näin ainakin annetaan ymmärtää. Monen mielestä ay-liike ja parlamentarismi joutavat romukoppaan, lähestulkoon koko sosiaaliturva ja julkiset palvelut myös. Suomi näyttäytyy heille kerhona, jonka menestymistä demokratia ikävästi jarruttaa. Eliitin mielestä kansa ei ymmärrä, miten Suomea kuuluisi johtaa ja mihin suuntaan. Yhteiskunnallisista ongelmista syytetään varsin kovasanaisesti kaikkein köyhimpiä samalla, kun omaa asemaa oikeutetaan sankaritarinoilla. Työttömiä ja toimeentulotukiasiakkaita demonisoiva ”me ja ne” -puhe on silmiinpistävän voimakasta. Haastateltavilta ei erikseen kysytty mielipidettä köyhistä tai sosiaalituilla elävistä, vaan he toivat näkemyksensä oma-aloitteisesti mukaan haastatteluihin. Kirjoittajat avaavat tutkimusmetodeja ja haastateltavien tulorakennetta kirjassa kiitettävästi. He huomauttavat myös, että veroparatiiseihin tulonsa piilottaneet jäivät tutkimuksen ulkopuolelle, koska haastateltavat on löydetty verotietojen pohjalta. Köyhät ovat pilalla, terveisin eliitt i Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset. Vastapaino 2019. TEKSTI EMILIA KUKKALA Reitti_10_2019.indd 27 Reitti_10_2019.indd 27 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 28 Re Re Reeit it itti ti 28 28 Vapaalla NIMI Jarmo Hämäläinen, Helsinki | AMMATTI Postityöntekijä, Helsinki 39 HARRASTUS Valokuvaus, lisäksi elokuvat, jalkapalloilun seuraaminen | MOTTO Kohti valoa! H ämäläinen työskentelee Helsinki 39:ssä Konalan toimipaikassa Postin yrityspisteen hoitajana. Hänen tehtävänään on lähinnä ottaa vastaan postia, jota yritykset tuovat pitkin iltapäivää. Työpäivä on kuuden tunnin mittainen, mutta lisätunteja hän saa välillä jakeluun liittyvistä töistä. Vuosien varrella postityö ja Posti yrityksenä ovat muuttuneet paljon. Välillä se on johtanut harmillisiin tilanteisiin. Vastikään päättyi yli kahden viikon postilakko. – Tilanne ei ole hyvä työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta. Pitemmän päälle osaava työvoima katoaa Postista, Hämäläinen toteaa lyhyesti. Harrastus vastapainoa työlle Työn vastapainoksi olisi jokaisella hyvä olla jonkinlainen harrastus. Hämäläisellä se on valokuvaus. – Paras olisi opetella kuvausta nykyäänkin vaikkapa 1970-luvun fi lmikameralla, jossa ei ole mitään automaattisäätöjä. Nykykameroissa on liikaa automatiikkaa ja moni käyttääkin pelkkiä automaattiasetuksia, jolloin kuvaamisen perusasiat jäävät oppimatta. Valokuvaushan perustuu nimensä mukaisesti valoon. Valonsäteet tallen– Seitsemisentoista vuott a sitt en menin valokuvauskurssille. En ollut aikaisemmin ott anut edes lomakuvia millään kameralla. Kurssilla käytiin läpi valokuvauksen perusteet, kuvaustekniikasta alkaen. Siitä valokuvaus minulla lähti, postityöntekijä Jarmo Hämäläinen muistelee. TEKSTI & KUVA AKI KORHONEN Somessa kuvia on paljon, mutt a siellä ne kärsivät in? aation, muistutt aa Jarmo Hämäläinen. Reitti 28 Reitti_10_2019.indd 28 Reitti_10_2019.indd 28 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 29 Reitti 29 29 29 Reitti 29 tuvat kuvaa otettaessa valoherkälle pinnalle, jolloin sille muodostuu kuva. Perinteisesti tallennusalustana on käytetty fi lmiä, mutta pääsääntöisesti kuva tallentuu nykyisin digikameroiden kennoille. Filmikuvaus on jäänyt lähes kokonaan digikuvauksen varjoon. – Digikuvauksen alkuaikoina olin itsekin varsin kiinnostunut siitä. Yritin kanniskella mukanani koko ajan kameraa, koska digikuvauksen juttuhan on se, että vaikka kamerat olivat kalliita, kuvaaminen oli halpaa ja tuloksen näki heti, Jarmo kertailee. Filmikuvauksen hiipuessa kuvanvalmistuksesta jäi aikaa vievä vaihe pois. Digikuva on periaatteessa heti käyttökelpoinen, ellei sitä halua käsitellä. Digikuvaus on nopeaa ja helppoa. Siksi siitä niin moni innostuukin. Aina on kamera saatavilla, jos vain kännykkä on mukana. – Lähdin digiin täysillä mukaan. Käytin pelkästään digikameraa ja kuvasin kaikkea. Myöhemmin huomasin, ettei se ehkä olekaan ihan minun juttuni ja aloin kuvaamaan taas fi lmille. – Digin rasittavuus on siinä, että kuvia tulee paljon ja niiden käsittelyyn ja valitsemiseen menee paljon aikaa. Sellainen turhauttaa. Filmikuvaukseen keskittyy paljon paremmin. Kiinnostus kuvaamiseen Hämäläinen miettii pitkään, mikä kuvauksessa viehättää. – Yllättävän vaikea sanoa. Jokin siinä vain on. Ehkä se on sisäisen ilmaisun tarve tai paikka, ja se yhdistyy minulla etenkin fi lmikuvaukseen. Osaako kirjailijakaan välttämättä sanoa, mikä ajaa kirjoittamaan? Tällä hetkellä Hämäläinen on paneutunut pääasiassa muotokuvaukseen ja mustavalkofi lmiin. Mustavalkofi lmissä ja -kuvauksessa miellyttävät monet eri materiaalit ja kehitteet, joilla saa erilaista kuvaa. Digikamerassa on aina sama kenno, eikä vaihtoehtoja samalla tavalla ole. Hän hyväksyy kaikesta huolimatta myös digikuvauksen. – Filmipuristi en ole! Malleja Hämäläinen ei etsi kovin aktiivisesti, mutta heitä löytyy kuvattavaksi helpostikin vaikkapa valokuvausharrastajien Facebook-ryhmistä. Hän keskittyy enimmäkseen kuvaamaan usein tuttuja malleja, joiden kanssa on tehnyt töitä aiemminkin. Hämäläinen on jäsenenä helsinkiläisessä Stubio ry:ssä, jolla on jäsenten käytössä oma studio. Ulkopuolisilla sinne ei ole pääsyä. Some on kaksiteräinen miekka Kuvista suurin osa menee mallien omiin sosiaalisen median kanaviin, kuten juurikin Facebookiin ja Instagramiin, mutta onpa jokunen kuva ja malli päätynyt mallitoimiston listoillekin. – Some on aika kaksiteräinen miekka. Kuvia on hyvä saada esille, mutta muistaako kukaan niitä kovin pitkään. Kuvia on paljon ja ne kärsivät infl aation. Hämäläinen on opiskellut valokuvausta omatoimisesti ja kehittynyt harrastuksessaan siihen pisteeseen, että on pitänyt myös näyttelyitä. Instagramistakin löytyy valokuvaajatili. – Kameraseuran näyttelyssä minulla oli viimeksi 20 muotokuvaa esillä. Sain erityyppistä, mutta positiivista palautetta. Ihminen kun katsoo potrettia, aina on ihmisillä omia henkilökohtaisia mieltymyksiä. Se tietysti vaikuttaa, innostuuko katsoja kuvasta vai ei. Uusia näyttelyjä hänellä ei ole tällä tietoa tulossa. Kuvien myynti ja ammattilaisuuskin ovat käyneet mielessä. – On minulle joskus tullut kyselyitä, josko myisin kuviani. Toive tietysti olisi, että saisin kuvista kunnon hinnan. Kuvakirjojakin olen ajatellut koota, mutta en ole juurikaan printtikuvia tehnyt. – Olen kyllä miettinyt kuvaamista ammatikseni. Valokuvaus vain on käymistilassa tällä hetkellä. Rahaa ei alalla liiemmälti ole jaossa. Ammattilaisena pitäisi alkaa ottaa toimeksiantoja ja pitäisi olla kova intohimo kuvaamiseen. Minulla ilmeisesti on, mutta välillä kuvaaminen turhauttaa. Olen varsin on-off -tyyppinen kuvaaja. Vanha ja uusi aika kohtaavat Kuvaukseen hän käyttää niin sanottua keskiformaatin kameraa, jossa fi lmi on kooltaan yli 35 millimetriä, mutta alle 4x5 tuumaa. Perinteisin fi lmikamera on 35 millimetrin fi lmikokoa käyttävä kinofi lmikamera, jollaisia ovat käytännössä kaikki harrastajaja näppäilytason fi lmikamerat. Ne ovat edelleen parhaita kameroita aloitteleville fi lmikuvaajille. – Keskikoon kameran kuvaformaatti on neliö. Olen viehättynyt siihen. Sehän on jo muinainen formaatti. Samaa käyttää Instagram. Siinä vanha ja uusi aika tavallaan kohtaavat. Valokuva on säilyttänyt arvonsa ja voimansa edelleen. Vaikka suurin osa Jarmo Hämäläisen vapaa-ajasta menee valokuvaukseen, hän on myös elokuvien ja jalkapalloilun ystävä. HJK:n ja Huuhkajien peleihin löytyvät kausikortit. – Harrastukset auttavat jaksamaan työssä. Nett iportfolio: www.krop.com/jahama Malli: Doris/Promodel. Kuva: Jarmo Hämäläinen ”Harrastukset autt avat jaksamaan työssä” Reitti_10_2019.indd 29 Reitti_10_2019.indd 29 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 30 ”Miten ihmeessä kaikki ongelmat tulivat aina enemmän tai vähemmän yllätyksinä Nokian hallitukseen? Vastaus on pelko, joka oli tarttunut kaikkialle organisaatiossa. Työntekijät välttivät kantamasta vastuutaan, eikä ongelmista puhuttu. Syntyi nurkkakuntia, kinaa ja kiistaa. Luovien ihmisten kunnianhimo tyrehdytettiin politikoinnilla ja byrokratialla. Kyseenalaistaminen oli kiellettyä, tietoa ongelmien perimmäisistä syistä pantattiin ja vaikeiden kysymysten esittäjä leimattiin riidanhaastajaksi”. Risto Siilasmaa kirjassa Paranoidi optimisti, Tammi 2018. Tuotantoesimiehenä toiminut Sanna pitää Postin vertaamista Nokiaan osuvana. -Keskijohto pimittää ja kaunistelee asioita. Postin ylin johto toimii ainakin osittain väärän tiedon varassa ja luulee, että kaikki menee hyvin, Sanna lataa. Käytännön esimerkkeinä tosiasioiden pimittämisestä Sanna kertoo jäämämäärien systemaattisen vääristelyn. Joskus päivän onnistuminen varmistettiin jättämällä mainokset jakamatta. Pelko silmätikuksi joutumisesta ja työpaikan menettämisestä leimasi kaikkea kanssakäymistä kollegojen ja ylemmän johdon kanssa. Tämä johti hänen mukaansa jopa absurdeihin tilanteisiin. TEKSTI REITIN TYÖRYHMÄ Pelolla johtaminen romutt aa tuloksen ja rampautt aa ihmisen Yhtenä syynä kännykkäjätt i Nokian romahdukseen on nähty yrityksessä vallinnut pelolla johtamisen kultt uuri. Yhtiö vaikeni ongelmista, vaiensi kritisoijat ja kielsi kyseenalaistamisen. Tutt u toimintakaava myös Postissa. Neljä postilaista kertoo omista kokemuksistaan huonosta johtamisesta. -Kahden kesken käytiin kriittisiä keskusteluja, mutta isommassa porukassa mieli muuttui virallisen linjan mukaiseksi. Helpointa oli vaan tuijottaa pöytää ja yrittää olla näkymätön, Sanna kertoo Sanna yritti useasti esittää ideoitaan ylöspäin. Suoraviivaiseen tapaansa hänellä oli tapana ohittaa komentoketju ja ottaa suoraan yhteyttä kyseisestä asiasta vastaavaan instanssiin. Useimmiten vastaus kehitysehdotuksiin oli joko vaikeneminen tai asian vähättely. Lisäksi tuli nuhtelu lähiesimiesten ohittamisesta ja muistutus asemasta organisaatiossa. Suoranaista uhkailua Sanna ei sano kokeneensa. Asia tehtiin selväksi teoilla. -Ihmisiä vaan katoili. Isommissa kokoontumisissa oli aina tilalla uusia naamoja. Kadonneet olivat usein kriittisimpiä ajattelijoita tai ahkerimpia innovaattoreita. Kaikille oli sanomatta selvää, että kyseenalaistajille tulee seuraamuksia, Sanna sanoo. Henkinen lamaannus menee läpi organisaation Myös Sannan kollegaa Jyrkiä on toistuvasti ”palautettu ruotuun”. -Pysy lestissäsi, älä kritisoi ja tee kuten käsketään. Olin useita kertoja puhuttelussa omapäisyyteni takia. Viesti oli selvä: Kyseenalaistaa ei saa, eikä kenttätason työnjohdolta toivota kehitysehdotuksia, Jyrki kertoo. Postin toimintamallissa asiat sanellaan ylhäältä ilman mahdollisuutta vuorovaikutukseen. Jyrki näkee tämän johtaneen mekaaniseen päivittäisjohtamiseen; esimiehet tyytyvät vain tekemään pakolliset rutiinit. Kehitystä ei haeta. -Pitkittyessään tämä johtaa passiiviseen johtajuuteen. Vastuunpakoilua korostaa hätäily ja huono päätöksenteko. Ensin pitäisi toteuttaa uudistus, mikä mahdollistaisi tehostamisen. Postilla kerta toisensa jälkeen ensin tehostetaan ja vasta sitten uudistetaan. Posti ei opi virheistään, Jyrki kertoo kritisoimistaan asioista. Hän on havainnut, että henkinen lamaannus menee läpi koko Postin organisaation. Myös päällikköja johtajataso pelkää. -Useat johtajat myönsivät kahden kesken ongelmat ja rohkeudesta kiitettiin. Varoitt avia esimerkkejä halutt iin tehdä näytt ävästi myös pelotevaikutuksen takia. Reitti_10_2019.indd 30 Reitti_10_2019.indd 30 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 31 Asioista kuitenkin kehotettiin vaikenemaan, eikä esitettyihin epäkohtiin puututtu, Jyrki sanoo. Sekä Sanna että Jyrki ovat todenneet, että henkilöstöltä tulee hyviä ideoita käytännön tekemiseen. Paikallisesti toimivia ratkaisuja myös otetaan yleisesti salaa käyttöön. Tämä on johtanut siihen, että toimipaikoissa asiat tehdään eri tavoin. Virallisesti kaikki tehdään reseptien tai muiden yhteisten ohjeistusten mukaisesti. Kuitenkin esimerkiksi zippausta ja kolmen kimpun jakelua ei monessa paikassa aiotakaan ottaa käyttöön. Resurssien varmistaminen omapäisellä kikkailulla kuten työsopimuksien ja työtuntien ”piilottelulla” on yleistä. ”Anna nimiä vaan, niin hoidetaan ne pois” Molemmat pitävät entistä tuotantoesimiesporrasta hyvänä näköalapaikkana joka suuntaan. Sannan mukaan tuotantoesimiehet nähtiin kuitenkin johdon puolelta ongelmallisena ryhmänä. -Ylin johto pelkäsi heidän olevan liikaa rivimiesten puolella, olivathan he pahimmassa tapauksessa ylenneet työntekijäportaasta esimiehiksi. Liian läheiset suhteet henkilöstöön eivät mahdollistaneet kovan linjan toteuttamista, siksi tästä portaasta pyrittiin pääsemään eroon. Vuoden 2019 organisaatiouudistus sen vihdoin mahdollisti, Sanna kertoo. Vuonna 2014 esimiehille luotiin ohjeistus, jonka tarkoituksena oli ”alisuorittajien” savustaminen pois yrityksen palkkalistoilta. Ohjeistus sisälsi selkeän toimintamallin alkaen alisuorittamisen mittaamisesta käytännön jatkotoimenpiteisiin. Postille myös palkattiin terveysalan ammattilainen turvaamaan työnantajan näkemykset ”vastapainoksi” työntekijän työterveydestä mahdollisesti saamalle tuelle. Sanna ja Jyrki eivät kumpikaan lähteneet innokkaasti alisuorittaja-jahtiin, vaikka siihen kovasti kannustettiinkin. Varoittavia esimerkkejä haluttiin tehdä näyttävästi myös pelotevaikutuksen takia. -Sanottiin, että ”anna nimiä vaan, niin hoidetaan ne pois”. Tämä on herkkä asia, itse pyrin ohjaamaan ihmisiä heidän vahvuuksiensa mukaan ja järjestämään tarvittaessa heille lisäopetusta, Sanna sanoo. -En reagoinut ohjeistukseen mitenkään. Ihmiset tekevät asioita eri nopeudella, samaan muottiin pakottaminen ei onnistu. Enemmän koetin kannustaa työntekijöiden ja kenttäjohdon yhteistyöhön, Jyrki toteaa. Alisuorituskeskustelusta työkyvytt ömyyseläkkeelle Matti kertoo, että kutsu alisuorittajakeskusteluun tuli yllätyksenä kesken työpäivän. -Tilanteessa ei tietenkään ollut valmiutta antaa selkeitä vastauksia tai esittää järkeviä vastalauseita, Matti muistelee. Keskustelusta saatu huomautus toimi pelotteena aluksi hyvin. Matti jätti tauot pitämättä eikä kieltäytynyt ylitöistä. Lopulta stressi ja uupumus johtivat sairaslomalle. Ikä toi mukanaan myös fyysisiä vaivoja, joten lyhyiden työjaksojen jälkeen oli lopulta tosiasiat tunnustettava ja edessä oli jääminen työkyvyttömyyseläkkeelle. -Tietenkin ikääntyessä tekemiseni hidastui, sitä en voi kieltää. Mielestäni en saanut reitin kasaamiseen sen enempää apua kuin muutkaan. Pidin työstä ja olin mielestäni työkykyinen. Mutta kun tarpeeksi monta kertaa sanotaan, että et selviä työstäsi, alkaa siihen itsekin uskoa, Matti sanoo. Lähiesimiehet joutuvat toteutt amaan järjett ömät työmenetelmäuudistukset oman työpaikkansa uhalla. Reitti_10_2019.indd 31 Reitti_10_2019.indd 31 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 32 Myöhemmin Matin esimies pahoitteli kahden kesken tapahtunutta. -Hän sanoi toimineensa itsekin uhan alaisena. Hän olisi menettänyt oman työpaikkansa, jos ei olisi toiminut kuten käskettiin, Matti kertoo. Työterveyshuollolle hän haluaa antaa kiitosta. Hänen mukaansa lääkärit ovat hyvin perillä talon julmasta henkilöstöpolitiikasta ja heikkoihin kohdistuvasta vainosta. Matti kehottaakin pitämään kynnyksen avun hakemiseen matalana. ”Pidä ylpeytesi” Mitä tahansa ehdotin, esimies tyrmäsi asian ja nolasi julkisesti. Lopulta töihin ahdisti mennä. Pahimpaan aikaan en nukkunut sunnuntain ja maanantain välisinä öinä ollenkaan. En halunnut leimaantua ja jäädä unettomuuden vuoksi sairaslomalle. Usein kuultu lause oli ”ulkona on jonossa tulijoita, jos työt ei maistu”, Sari kertoo vaikeista vuosistaan. Sari arvelee vainon johtuneen hänen suorapuheisuudestaan. Sari rohkeni porukan puolesta tuomaan esiin epäkohtia ja kehitysehdotuksia. Esimies ei ollut Sarin mukaan tehtäviensä tasalla, eikä tämä kestänyt kritiikkiä. Muutamien pitkien fyysisistä ongelmista johtuvien sairaslomien jälkeen Sarilla oli edessä työssäselviytymiskeskustelu. Keskustelu meni Sarin mukaan henkilökohtaisuuksiin. Muun muassa poissaolojen syyksi epäiltiin alkoholinkäyttöä, vaikka sairaudesta oli lääkärintodistus. Ongelmat olivat pahimmillaan muutama esimies sitten. Nykyisen esimiehen kanssa asiat sujuvat hyvin ja eikä työssäsuoriutumista epäillä. -Kukaan ei ole sinua ylempänä, älä nöyristele ketään. Työnjohdollisessa asemassa joku voi olla, mutta ihmisinä olemme kaikki samanarvoisia. Ja pitäkää elämässänne muutakin kuin työ, Sari lähettää terveisiä ihmisille, jotka pelkäävät mennä töihin. Mikä neuvoksi? Yhteyttä ottaneet rivityöntekijät kertovat vihjailuista, uhkailusta, vähättelystä, vainoamisesta ja vaientamisesta. Yllättävän moni kuitenkin antaa ymmärrystä lähijohdolle. Lähiesimiehet joutuvat toteuttamaan ylimitoitetut henkilöstövähennykset ja usein järjettömät työmenetelmäuudistukset oman työpaikkansa uhalla. Pelolla johtamisen kulttuuri menee näin läpi koko Postin organisaation. Ovatko osasyynä juuri Nokialta Postille siirtyneet johtajat, jotka ovat jääneet kiinni vanhentuneeseen, toimimattomaksi todistettuun johtamistapaan? Pelolla johtaminen ei kuulu moderniin, kehittymään pyrkivään avoimeen yrityskulttuuriin. Mikä nostaisi Postin pois surkean henkilöstöpolitiikan mutasarjasta? Voisiko keinoina olla läpinäkyvyys, läsnäolo ja luottamus? Ainakin oranssiliekistä on tullut niin iso vitsi, että sen kyllä voisi jo unohtaa Haastateltujen nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Kukaan ei ole sinua ylempänä, älä nöyristele ketään. Reitti_10_2019.indd 32 Reitti_10_2019.indd 32 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 33 Hengitt äminen ei vähennä työtaakkaa Liiallinen tehtävämäärä ja jatkuva kiire eivät vähene kepulikonstein Kolumni TIINA TORPPA ........................................ on helsinkiläinen toimitt aja ja viestinnän koulutt aja, jonka omaan työhön liitt yy vahvasti Posti. Kulkevathan aikakauslehdet, sanomalehdet ja ammatt ilehdet juuri postitse tilaajilleen. M editaatio. Tavoitteet. Hiljainen tieto. Ajanhallinta. Kaikkea tätä ja paljon muuta tietokirjat tarjoilevat välineeksi työssä käyville. Ammattini vuoksi seuraan työelämää käsitteleviä tietokirjoja. Niitä kirjoittavat konsultit, psykologit, työnohjaajat ja tietysti entiset johtajat. Mukaan mahtuu bloggaajia, pappeja, urheilijoita ja lähes keitä vain. Monen kirjan kaunis ajatus on auttaa työelämässä olevia selviytymään. Jotkut jopa lupaavat tehdä lukijansa onnelliseksi. Uusin villitys on työkirjat, joita täyttämällä aukeaa milloin mikäkin menestyksen tie tai suuri tavoite. Kun monta vuotta sitten tutustuin mindfulnessiin eli tietoisuustaitoihin, en olisi ikinä uskonut, kuinka paljon sitä tyrkytetään työelämän ongelmiin. Hengitä, hengitä ja rentoudu. Ymmärrän, että on hyödyllistä lähestyä avoimesti omaa itseä, arkea ja jaksamista. Josko jokin tekniikka toimisi vaikkapa uniongelmiin. Työikäisistä noin 30 prosenttia kärsii uniongelmista vähintään kolmena yönä viikossa. Se on paljon. Moni varmasti kokee mindfulness-harjoitusten auttavan nukkumista. Olen itsekin omalla rahallani käynyt mindfulness-kurssin ja aikuisten unikoulun. Välillä teen pienen rentoutusharjoituksen ennen nukkumaanmenoa. Yksilötasolla nukkumisen, jaksamisen ja jopa keskittymisen ongelmiin voi saada apua rentoutusharjoituksista. Tietoisen läsnäolon taidot voivat ehkä auttaa kohtaamaan ja kuuntelemaan toisia ihmisiä entistä aidommin. Vuorovaikutus on työelämätaito, jota voi aina kehittää. Kaikesta huolimatta on vaikeaa ymmärtää, että kenenkään yksilön saati koko tiimin kyky hengittää ja rentoutua edistäisi esimerkiksi oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä. Entä kuinka tietoisuusharjoitus tai mikään ajanhallinnan kikka auttaa, jos työkuorma vain viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen on äärimmilleen viritetty. Eräälle haastateltavalleni työterveys ehdotti rentoutusryhmää. Siihen osallistuvat työntekijät kokoontuvat säännöllisesti, osallistujien nukkumista ja kehoa seurataan antureilla vuorokausikaupalla ja niin edelleen. Haastateltava sanoi olevansa yleensä avoin, mutta hänen rajansa kulki tässä. Anturien antamien raporttien pitäisi jäädä työterveys huoltoon. Mutta edes teoreettinen mahdollisuus, että työnantaja ja esimiehet voisivat tarkastella ihmisen tietoja vapaa-ajalta on epäilyttävä. Toki työterveyshuolto saa hakea keinoja auttaa ihmisiä jaksamaan. Silti tärkein keino lienee oikeudenmukainen johtaminen ja realistinen työtaakka. Niitä ei saa kirjoista, ei kursseilta eikä jaksamisen ryhmistä – ei edes työterveyshuollosta. Tietenkin hyvä johtamiskoulutus tai -opas voi auttaa pomoa jakamaan työt paremmin ja jopa kehittää kykyä toimia oikeudenmukaisesti. Tosin moni pomokin elää puun ja kuoren välissä, jos jaettavia töitä vain on liikaa. Liiallinen tehtävämäärä ja jatkuva kiire eivät vähene kepulikonstein. On myös tutkimustietoon pohjautuvia tietokirjoja. Kiinnostavia kirjoja viime vuosilta ovat aivotutkijoiden, Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven, teos Aivot työssä, ja tutkija Pasi Pyöriän toimittama Työelämän myytit ja todellisuus. Kotimainen kaunokirjallisuuskin käsittelee työelämää. Arto Virtasen kirja Varasto on jo klassikko, ja siitä on tehty elokuvakin. Pauliina Suden romaani Pyramidi kuvaa hyytävästi työelämää ja verkostomarkkinointia. Pauliina Susi samoin kuin Pekka Hiltunen on kuvannut myös meitä toimittajia ja mediataloja nykyajassa. Jo niitä ennen ilmestyi Venla Hiidensalon nuoren freelancer-toimittajan elämästä kertova Mediahuora. Eikä siinä kirjassa kukaan meditoi. Reitti 33 Reitti_10_2019.indd 33 Reitti_10_2019.indd 33 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 34 Hyvä liikkuvuus arjen avuksi Hyvä liikkuvuus ei tarkoita spagaatiin venymistä tai siltaan taipumista, vaan arjen toimista selviämistä helposti ja ilman kipua. Liikkuvuuden ylläpidosta on hyötyä niin työssä kuin harrastuksissakin. K enkien laittaminen jalkaan, kahvikupin kurkottaminen ylähyllyltä ja varpaankynsien leikkaaminen kuulostavat kovin arkisilta asioilta. Ne voivat kuitenkin käydä hankaliksi, jos liikkuvuus on heikkoa tai nivelissä on kipuja. Liikkuvuuden ylläpitäminen auttaa ensisijaisesti tavallisia arjen toimintoja. – Liikkuvuutta on tutkittu paljon, ja se vaikuttaa kaikkeen – työn lisäksi esimerkiksi liikunnan harrastamiseen. Huono liikkuvuus ja kireydet vaikeuttavat lihasvoiman harjoittamista, sillä riittävä voimantuotto ei välttämättä onnistu, jos liikeradat jäävät vajaiksi. Kestävyysliikunnassakin täytyy soveltaa sellaisia lajeja, joihin oma liikkuvuus riittää, sanoo ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta. Ikääntyessä elastisuus vähenee Liikkuvuus koostuu selkärangan ja nivelten liikkuvuudesta sekä lihasten ja niveltä ympäröivien kudosten venyvyydestä. Liikkuvuus on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat monet asiat, kuten perinnölliset ja hormonaaliset tekijät, ikä, nivelten ja jänteiden kunto sekä myös ulkoiset tekijät, kuten mahdolliset vammat nivelissä. Myös liikuntatottumukset vaikuttavat. – Iän myötä liikkuvuuden harjoittamisen tarve vain lisääntyy. Ikääntyessä esimerkiksi kollageenin tuotanto vähenee ja sidekudosten ja jänteiden elastisuus pienenee. Lisäksi naisilla hormonaaliset muutokset vaihdevuosien aikaan voivat aiheuttaa nivelten jäykkyyttä ja näin vaikuttaa liikkuvuuteen, Onatsu toteaa. Liikkuvuuden ylläpitämiseen kannattaa panostaa, sillä menetetyn liikkuvuuden palauttaminen on huomattavasti hankalampaa kuin esimerkiksi heikentyneen lihasvoiman kehittäminen. Iän myötä nivelissä ja lihaksissa tapahtuu joka taTEKSTI TERHI TAIKAVAARA KUVITUS TUOMO HEINÄVAARA pauksessa muutoksia, joten vastarinta kannattaa aloittaa ajoissa säännöllisellä liikkuvuusharjoittelulla. – Harjoittelua ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa. Siihen kannattaa kuitenkin suhtautua kärsivällisesti, sillä tulokset eivät välttämättä näy parissa viikossa. Liikkuvuuden harjoittamiseen on hyvä hakea ammattilaisen apua. Etenkin jos olo tuntuu kivuliaalta tai kovin kankealta, motivaatiota voi olla työlästä löytää. Esimerkiksi työfysioterapeutin antamat ohjeet voivat toimia hyvänä alkusysäyksenä. Osaava fysioterapeutti pystyy myös huomioimaan kokonaistilanteen ja antamaan oikeanlaisia harjoitteita, jotta kuormitus ei kohdistu vääriin paikkoihin. Tarpeen työssä kuin työssä Liikkuvuusharjoituksissa tärkeintä on säännöllisyyden lisäksi monipuolisuus. Jos työstä tulee yksipuolista kuormitusta, kannattaa kysyä ammattilaiselta ohjeita tilanteen tasapainottamiseen. Yhdessä työfysioterapeutin kanssa voi myös miettiä, miten työtapoja voisi muuttaa, jotta lihakset ja nivelet eivät kuormittuisi väärällä tavalla. Fyysisesti raskasta työtä tekevän on hyvä muistaa venytellä erityisesti isoja lihasryhmiä, kuten pakaraja jalkalihaksia sekä selkälihaksia. Istumatyössä jännittyvät eniten ylävartalon lihakset, kuten niska-hartiaseutu sekä jaloista lonkankoukistajat ja takareidet. – Lyhyitä liikkuvuusharjoitteita on hyvä tehdä usean kerran päivässä työpäivän lomassa. Istumatyössä kannattaa nousta välillä ylös ja venytellä vaikkapa lonkankoukistajia ja takareisiä, tehdä ylävartalolle kiertoharjoituksia sekä venyttää hiukan hartioita ja niskalihaksia. Näin elvytetään myös verenkiertoa lihaksissa ja nivelissä, Onatsu vinkkaa. Monelle venyttelystä saattavat ensimmäisenä tulla mieleen pitkät venytykset hankalissa asennoissa. Työpäivän ohessa tehtävät venytykset voivat kuitenkin olla pumppaavia, niin sanottuja dynaamisia venytyksiä. Silloin venytykseen ei jäädä, vaan liikkeen ääriasennossa vain käydään ja liikettä ylläpidetään koko ajan. – Dynaamiset venytykset ovat hyvin nivelystävällisiä. Niitä voi tehdä esimerkiksi viidestä kymmeneen kertaa. Erillisenä harjoituksena voi sitten tehdä hieman pidempiaikaisia venytyksiä, joissa lihasta venytetään noin 20–30 sekuntia. Liikkuvuusharjoitt elu osaksi arkea Venyttely kannattaa sisällyttää arjen rutiineihin, sillä lyhyetkin venyttelyhetket ylläpitävät toimintakykyä. Liikkuvuusharjoittelua voi yhdistää esimerkiksi tutun kävelylenkin yhteyteen tekemällä muutaman perusvenytyksen ennen ja jälkeen lenkin. Joku voi innostua venyttelemään televisiota katsellessa tai kotiaskareiden välissä. Näin harjoituksia saa ujutettua arkeen kuin huomaamatta. – Myös paljon liikkuva kaipaa lihasten huoltoa ja palauttavaa venyttelyä, jotta voi ehkäistä vammoja ja kipeytymistä. Liikkuminen on taloudellisempaa, kun liikkuvuus on kunnossa ja keho liikkuu luonnollisesti, Tanja Onatsu muistuttaa. Olipa sitten sohvaperuna tai himoliikkuja, on hyvä muistaa liikkuvuusharjoittelun perusasiat: Säännöllisyys ja monipuolisuus ovat valttia. Kipua ei saa tuntua, eli liikkeen tulee olla pehmeä, ei repivä. Toki kaikki venytykset voivat tuntua aluksi hieman ikäviltä, jos venyttely on jäänyt viime aikoina vähemmälle, mutta tuntemukset menevät melko nopeasti ohi. Sinnikkyys kannattaa, sillä liikkuvuusharjoittelussa, jos missä, kärsivällisyys palkitaan. Reitti_10_2019.indd 34 Reitti_10_2019.indd 34 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 35 Testitulokset: Erinomainen Keppi menee ympäri hartioita kapeammalla ott eella. Hyvä Keppi menee ympäri hieman hartioita leveämmällä ott eella. Keskiverto Keppi menee ympäri leveimmällä ott eella. Lievä kireys (tunnistat kireimmän kohdan). Vältt ävä Keppi menee ympäri leveimmällä ott eella. Selvä lihaskireys. Heikko Keppi ei mene ympäri leveimmälläkään ott eella. Selvä lihaskireys. Testaa hartiaseudun liikkuvuus Hartiaseudun liikkuvuutt a voi testata yksinkertaisella keppitestillä. Hartiaseudun kireys viestii yleensä myös muista kireyksistä kehossa. Tee testi jumppakepillä tai harjan varrella, joka on noin 130 sentt iä pitkä. Käytä testissä aina samaa tai samanpituista keppiä. Seiso lantion levyisessä haara-asennossa ja ota kepistä niin leveä ote kuin pystyt. Tavoitt eena on viedä keppi suorilla käsillä pään yli vartalon taakse, pakaroiden päälle. Älä vie keppiä väkisin taakse, vaan lopeta liike, kun lihakset kiristävät ja estävät puhtaan suorituksen. Jos keppi menee helposti vartalon taakse, kavenna otett a, kunnes liike ei enää onnistu. Mitt aa tällöin käsien etäisyys toisistaan ja merkitse tulos ylös vertailua varten. Reitti_10_2019.indd 35 Reitti_10_2019.indd 35 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 36 AKT järjesti lokakuun alkupuolella Rovaniemellä AKT:hen siirtyville Postin kuljettajille tiedotustilaisuuden. Tilaisuuden veti ja AKT:n työehtosopimusta esitteli AKT:n Rovaniemen aluetoimitsija Jari Mäkitalo. Postikuljetus Oy:n palveluksessa palvelukuljettajina työskentelevillä Jukka Mäläskällä ja Urpo Mertalla on kummallakin takanaan pitkä ura Postin palveluksessa. Mäläskä aloitti Postin palveluksessa noin 30 vuotta sitten ja toimii nykyisin Postin Rovaniemen terminaalin kuljettajien luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä sekä AKT:n puolella määräaikaisena työsuojeluasiamiehenä. Merta aloitti puolestaan autopostimiehenä noin 35 vuotta sitten ja toimi aikoinaan Postiautomiesten ammattiosaston puheenjohtaja. Nyt hän on PAUn Rovaniemen osaston varapuheenjohtaja. Kummallakin on takana siis pitkäaikainen jäsenyys ja toiminta Postija logistiikka-alan unionissa ja sen edeltäjässä Postiliitossa. Marraskuun alussa ammattiliitto vaihtui kuitenkin AKT:hen. AKT:ltä odotetaan voimaa TEKSTI & KUVA ARTO JOKELA Rovaniemellä esiteltiin postilaisille AKT:n työehtosopimusta ja keskusteltiin tulevasta toiminasta. Miehet kuvaavat muutosta haikeaksi, mutta ymmärtävät tilanteen. On tärkeätä, että kuljettajat kuuluvat yhteen liittoon. ? AKT:ssä on voimaa takana. On se sen verran iso liitto, sanoo Merta. Postin murros Merta ja Mäläskä ovat harmissaan Postin jatkuvasta poukkoilusta ja murroksesta. He kuvaavat sitä niin, että aina johdon vaihtuessa 5?6 vuoden välein talossa alkavat puhaltaa uudet tuulet. ? Ensin ollaan kaikki yhtä ja samaa perhettä ja seuraavassa käänteessä kaikki hajautetaan, sanoo Merta Paikallisella tasolla tämä näkyy mm. siinä, että Rovaniemen terminaalissa kuljettajien esimies vaihtui viime vuonna 4 kertaa. Postin nykyistä menoa palkkashoppailuineen ja johdon muhkeine palkkioineen he pitävät täysin käsittämättömänä. Jutt u on julkaistu aiemmin AKT-lehdessä nro. 10/2019 Jukka Mäläskä ja Urpo Merta ovat PAUn ja sen edeltäjän Postiliiton pitkäaikaisia jäseniä. Liiton vaihtoa AKT:hen he kuvaavat haikeaksi, mutt a sanovat samalla, ett ä kuljett ajien saaminen samaan liitt oon on hyvä asia. Reitti_10_2019.indd 36 Reitti_10_2019.indd 36 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 37 Ristikon ratkaisu M P I E T E M Ä S V E R I A S T E L L A A R V O T L R O S E I R I N A K R I M T I I S T A I E S I A I K A A N N I S A L L I V A E H I U T A L E E T H U L I S T A H A R S O I K I I M I E S O T S A P A N T A A R A R A T H U E N I T E N L U M E N T U L O E T A N A L P M U K I S E M A T T A S O L A H A L U I R A K K I S A T M U O V I T A L U S I A S I A A A L T O P E L T I K A N N E L L A K U M E U S A L E T I K O N I P O R I S A N O I T U S T E I N I T Palautearvonnan voitt aja lehdestä 9/2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Heikki Siuruainen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Menoon mukaan Työhyvinvoinnin erikoislehti TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai lomakkeen lisätietoja-kenttään koodi talvi2019 ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm. 85 €). www.tttlehti.? > Lehden tilaus OTA TTT-LEHTI AVUKSESI, KUN • kaipaat tukea ja vinkkejä työhösi • kehitätte työpaikallanne uutta • haluat luotettavaa tietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta. TILAA MAKSUTON UUTISKIRJE www.tttlehti.? > Lehden tilaus > Tilaa uutiskirje Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry:n vuosikokous Aika: Lauantaina 14.3.2020 Paikka: Eckerö Linen m/s Finlandia Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, mm. vuoden 2019 tilinpäätös ja toimintakertomus, valitaan puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet sekä toiminnantarkastajat, käsitellään sekä hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2020. Lisäksi käydään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Sitovat ilmoittautumiset Kari Tanskaselle, kari.o.tanskanen@posti.com, viimeistään perjantaina 24.1.2020. Reitti_10_2019.indd 37 Reitti_10_2019.indd 37 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Jos jäät tyött ömäksi Miten toimin jos jään kokonaan tyött ömäksi tai olen ositt ain työtön? 1. Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Voit hoitaa ilmoittautumisen TE-palveluiden sähköisessä Oma asiointi -palvelussa. Lisätietoja saat TE-toimiston verkkosivuilta www.te-palvelut.fi . Voit aloittaa työnhaun myös TE-toimistossa. TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jota ilman kassa ei voi maksaa päivärahaa. 2. Täytä ensimmäinen päivärahahakemus. Sähköisen hakemuksen voit täyttää ja lähettää verkkopalvelustamme tai tulostaa lomakkeen kassan verkkosivuilta. Hakemuslomakkeita saa myös työja elinkeinotoimistosta. Mitä liitt eitä toimitan hakemukseen? Useasti hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Jos edellisestä työttömyydestäsi on alle 26 viikkoa, lähetä palkkatiedot siltä ajalta kun et ole hakenut kassalta päivärahaa. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: • Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. • Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Lisätietoa tarvittavista liitteistä saat hakemuslomakkeesta, kassan verkkosivuilta tai tarvittaessa kysy työttömyyskassalta. Tarvitaanko hakemuksen liitt eeksi verokortt i? Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, prosentti on kuitenkin vähintään 25 %. Voit halutessasi pyytää verottajalta muutosverokortin etuutta varten, tällöin ennakonpidätyksesi toimitetaan muutosverokortin tietojen mukaisesti. Mahdollinen portaikkotai muutosverokortti tulee toimittaa alkuperäisenä kassaan. Milloin ja miten lähetän hakemuksen ja liitt eet? Lähetä hakemus työttömyyskassalle, kun olet ollut noin kaksi viikkoa työttömänä. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Päiväraha tulee kuitenkin hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, päivärahaa ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman erityisen painavaa syytä. Hakemuksen ja liitteet voit toimittaa sähköisesti verkkopalvelun kautta www.pautk.fi tai lähettää ne meille postitse osoitteeseen Postija logistiikka-alan työttömyyskassa, PL 189, 00531 HELSINKI. Milloin voin lähett ää jatkohakemuksen ja mitä sen liitt eeksi tarvitaan? Lähetä jatkohakemus aina joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa tai sen ohjeen mukaan minkä olet kassalta saanut. Päiväraha tulee hakea takautuvasti, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluessa. Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Päivärahaa voi hakea myös verkkosivulta tulostettavalla lomakkeella tai lomakkeilla, joita saa TE-toimistosta. Kokonaan työttömän jatkohakemukseen ei tarvita liitteitä, mikäli tilanteessasi ei ole tapahtunut muutoksia edellisen hakemuksesi jälkeen. Jos olet tehnyt työtä hakujaksolla, lähetä palkkalaskelmat tai – todistukset haettavalta jaksolta sekä kopio mahdollisesta työsopimuksesta, mikäli sitä ei vielä kassalle ole toimitettu. Lähetä selvitykset myös muista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa maksettavaan etuuteen ja sen määrään. MINNA KOSKINEN etuusvastaava Reitti_10_2019.indd 38 Reitti_10_2019.indd 38 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 10 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 13.1. mennessä ja voita 20 € Reitti_10_2019.indd 39 Reitti_10_2019.indd 39 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45
• PAUn XV Talvipäivät pidetään Tampereella, Solo by Sokos Hotel Tornissa 15.–16.2.2020 osoitteessa Ratapihankatu 43, 33100, Tampere. Talvipäivien ohjelmassa on kokoustoiminnan ja kansanedustajapaneelin lisäksi markkinatori, salibandyturnaus ja keilailua. PAUn jäsenillä on ilmainen sisäänpääsy liiton jäsenkortilla Museokeskus Vapriikin Postimuseoon sekä muihin museoihin ja näyttelyihin. Ammatt iryhmäpalaverit Talvipäivillä pidetään perinteiseen tapaan ammattiryhmäpalaverit ajankohtaisista asioista. Pääluottamusmiehet vetävät oman alan ammattiryhmäpalaverit lauantaina 15.2. klo 14–16.00. Eläkeläisille oma tilaisuus Talvipäivillä järjestetään oma tilaisuus myös eläkeläisille. Tilaisuus pidetään samaan aikaan ammattiryhmäpalaverien kanssa. Lisätietoja Pekka Korhoselta, puh. 040 552 2388. Majoitukset Talvipäiville on varattu majoituskiintiöitä seuraavasti: Torni 150 huonetta, Villa 50 huonetta ja Ilves 150 huonetta. Suosittelemme varaamaan majoituksen ennen 20.12.2019. Huoneiden hinnat, hintoihin sisältyy buff et-aamiainen: • Solo Sokos Hotel Torni Tampere. Solo 1 hh 135 €/huone / yö, Solo 2 hh 155 € /huone/yö, Solo up 1 hh 155€ /huone/yö ja Solo up 2 hh 175 €/huone/yö. • Orginal Sokos Hotel Villa. Standard 1 hh 123 €/huone/yö, Standard 2 hh 143 € /huone/yö, Superior 1 hh 143€ /huone/yö, Superior 2 hh 163 € /huone/yö ja Junior sviitti 250€/huone/yö. • Orginal Sokos Hotel Ilves. Standard 1 hh 125 €/huone/yö, Standard 2 hh 145 €/huone/yö, Superior 1 hh 145€ /huone/yö, Superior 2 hh 165 € /huone/yö. PAUn XV Talvipäivät Sokos Hotel Tornissa Tampereella 15.–16.2.2020 Majoitusvaraukset kiintiötunnuksella PAU Talvipäivät sokos.hotels@sok.fi tai numerosta 020 1234 600. Yli 11 hlö ryhmät sales.tampere@sokoshotels.fi tai 020 1234630. Mikäli aiemmin tehty majoitusvaraus perutaan, tulee se tehdä 20.12.2019 mennessä. Ruokailut Talvipäivillä on tarjolla lauantaina lounas ja illallinen sekä sunnuntaina lounas. Perjantaina 15.2. saapuvat hoitavat ruokailunsa itse. Ruokailut tilataan ja maksetaan osastojen kautta omalla lomakkeella liiton tilille. Tilaukset 15.1.2020 mennessä. Muistakaa ilmoittaa myös erikoisruokavalioista. Salibandy ja keilailu Talvipäivien salibandyturnaus järjestetään Kauppi Sport Centerissä ja keilaus Kaupin keilahalissa. Nämä molemmat sijaitsevat kolmen kilometrin päässä Tornista. Salibandyyn otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä kahdeksan joukkuetta. Keilailuun otetaan osallistujia ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 60. Sarjat: naiset ja miehet harrastajat, sekä naiset ja miehet amatöörit. Ilmoittautumiset 10.1.2020 mennessä: antti.kiuru@posti.com Paikallisliikenne Talvipäivillä järjestetään kuljetukset kokoushotelli Tornin, urheilupaikkojen, museokeskus Vapriikin ja hotelli Ilveksen välillä. Talvipäivien järjestäjänä toimii PAUn Pirkanmaan osasto. Lisätietoja: järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, antti.kiuru@posti.com, 0400 931 745. Reitti_10_2019.indd 40 Reitti_10_2019.indd 40 11.12.2019 15.45 11.12.2019 15.45