• lehti lapin ihmisten helmikuu 2009 13 16 rocoloco 2 joonas kuoksa 12 asa 2 junarata kuusamoon paljo läppä n lumil ä ta Rovaniemi Kemi Tornio Kemijärvi Sodankylä Kuusamo Pello Kolari Posio Ranua Salla Levi Luosto Pyhä Ruka Ylläs
• 2 helmikuu 2009 Roihu-lehti Ikävää mutta totta Newcastlen yliopiston tutkimuksen mukaan multi-miljonäärit ovat parempia rakastajia. Tutkijat ovat havainneet useita syitä, jotka vaikuttavat siihen miten nainen nauttii seksistä. Yksi suurimmista syistä näytti olleen seksipartnerin tulot. "Havaitsimme partnerin suurempien tulojen korreloivan positiivisesti naisten raportoimaan orgasmifrekvenssiin" sanoo tutkimuksen toinen tekijä tohtori Thomas Pollet. Olen tässä usein tullut miettineeksi, että mihin perustuu Hjallis "Tha Leuka" Harkimon vetovoima? Sehän nyt on selvää, että akat juoksee rahojen perässä mutta se, että perkele ne massit vaikuttaa vielä penetraatiossaki. Mahtava vitun homma. Taantuma siis tulee merkitsemään jo ennnestäänkin köyhille, että pesää ei tule herumaan. Siksi annankin naisille nyt vinkin: Älkööt ottako persaukisia vaan ottakaa valloituksen tavattuanne heti selvää, että pullisteleeko sielä housuissa muukin kuin suonikas. Aitoa rakkautta eikä rakastelua ole olemassakaan. Linssiluteet lumilla Laskettelulasit eli goglet löytyy jokaisen naamalta kevät auringon roiskiessa säteitään kalman valkoisille kasvoillemme. Roihu otti asiakseen ottaa selvää, että minkälaiset goglet on nykypäivän trendi? Mitä vaatimuksia laskijat asettavat valittaessa linssejä eri keleille? Tsekauta tämä läppä ja paljon muuta maaliskuun numerosta joka ilmestyy pe 6.3. Lisää lasketteluun liittyvistä tuotteista löydät tämän tämän lehden sivulta 18-19! Helmikuu 2009 Kannen kuva: Juha Laine Kuvassa: Antti-Pekka Laiho, Pyhällä Tämän lehden tekivät: Laura Bruun, Jarkko-Juhani Henttonen, Kaisa Härkönen, Sakari Kitunen, Ville-Petteri Määttä, Tiina Kanninen, Anni Karvinen, Teemu Lahtinen, Henri Anunti, Marianna Lindström, Lilli Temisevä, Miikka Linna, Joonas Angeria, Terhi Korhonen, Jani Isokangas, Tuomas Kuoksa, Antti Keskitalo, Elina Sonkajärvi, Alexander Kopatz, Tero Lassila Junarata välille Kuusamo-Ruka Kuusamoon rakennetaan junarataa välille Kuusamo-Ruka. Valmistuessaan junarata lähtee liikkeelle Kuusamon lentokentältä ja koukkaa läpi Kuusamon keskustan ja puksuttaa siitä kohti Rukaa. Juna kiertää koko Rukatunturin ympäri, joten halusit tai et niin junalla tulee siis pääsemään sekä etu-, että takapuolelle Rukaa. Kaavailuissa on myös pohdittu josko radan pitäisi ylettyä myös Taivalkoskelle, mikä helpottaisi kesäisin marjanpoimijoiden siirtymistä varsin jouhevasti raapimaan puolukoita myös Kuusamon erämaihin. Syy miksi ratahaketta on ruvettu pudjaamaan löytyy siitä, että Kemijärvi varsin kuolleena kaupunkina omistaa useita kymmeniä kilometrejä täysin käyttämätöntä ratakiskoa. Nämä ratakiskon palaset siirretään nyt Kuusamoon, sillä: "Mitäpä ne Kemppalaiset sillä radalla tekee ku eihän sielä etes kukaan enää käy" kertoo varsin luotettava lähde Roihulle. Junarata valmistuu Kuusamoon kesään 2009 mennessä. Ihmisen ääni Elämää sesonkihelvetissä Bileet löytyy joka ilta, jatkot pitkin päivää Känniä,sekoilua,hyvää ja paskempaa mäihää, mut älä urpo ala ettii mitään oikeet tai aitoo, hyvin äkkii huomaat olevas ainoo! Ei oo tapana jutella selvänä, silmiin jos katot, sua aletaan pelätä. Tääl on kuule eri meininki, ihan kiva hipparinki, mut jos halusit kertoo jotain vaik unelmistas, ni eti nopeesti toiset mestat! Ketään ei tarvi kiinnostaa, ainakaan jos sua ahistaa. Mut tuo hei paljo viinaa ja pilvee, ni sul on pian koolla jengi hilpee! Älä kerro miten paljo kaipaat, älä puhu siit mikä mieltä painaa, saatat viel tunnelman latistaa, ja hupirinkiäs rankasti harventaa. Ei täällä semmosta tunneta, tulevaisuus? -äh,eiköhän oteta! Kuvaajat Teemu Lahtinen Ville-Petteri Määttä Päätoimittaja Topi Tossavainen 040 580 2502 topi.tossavainen@roihulehti.com Palaute, juttuvinkit ja terveiset toimitus@roihulehti.com Ilmoitusmyynti ja -aineisto ilmoitukset@roihulehti.com Ulkoasu ja taitto Antti Ahvonen Puisto Design & Advertising www.puistonpenkki.fi Julkaisija: Artefact Bros Ay Toimitusjohtaja Jaakko Tossavainen 044 289 4592 jaakko.tossavainen@roihulehti.com Paino: Lapin Kansa Oy, Rovaniemi Levikki alue: Lapin lääni Painosmäärä: 15 000 Roihu-lehden jakelu tammikuussa 2009 Alue: Lapin lääni Lehtitelineet: 80 kpl Irtonumeropisteet: lukemattomia helmikuu 2009 Hyötyliikunta on perseestä Työyhteisöissä on nykyään tapana vältellä kaikenlaista hyötyliikuntaa siitä syystä, että tuoreimpien tutkimusten mukaan kaikenlainen ilonpito aiheuttaa liian aktiivisia ja reippaita työntekijöitä eikä firmojen pamput enään ehdi keksiä järkevää tekemistä alamaisilleen. "Yhteisellä päätöksellä teimme sopimuksen kaikkien työntekijöiden kanssa ettemme enää järjestä minkäänlaista liikuntaa saatika kannustematkoja kylpylöihin. Liikunta myös vapaa-aikana on täysin kiellettyä, sillä on liian suuri riski maksaa sairaspäivärahaa mikäli rapakuntoinen työntekijämme innostuu jostakin liikunnasta" perustelee kantaansa suuryrityksen pomo kun tiedustelin syytä ihmisten liikkumattomuuteen. On toki totta, että stabiilissa ilmapiirissä vältytään varmemmin turhilta ideoilta, jotka saattaisi huonoimmassa tapauksessa johtaa neronleimauksiin. Toteuttakaa flekmaattista elämäntapaa myös kotona ja kannustakaa lapsianne luovuutta sekä liikkumista vastaan. Enemmän tietokoneita ja pleikkareita. Vähemmän luistimia, suksia sekä potkupalloja!! Roihu - Lapin ihmisten lehti Seuraava Roihu ilmestyy perjantaina 6.3.2009. Varaa ilmoitustilasi nyt! ilmoitukset@roihulehti.com
• Tilaaa Roihu kotiin... Hojooooooo !!! Tilaa vuoden Roihu-lehdet lahjaksi etelän vetelälle kaverilles, itelles tai kelle vaan. Roihu-lehti kotiin kannettuna 35 /vuosi (11 numeroa). Lähetä tilauksesi osoitteeseen toimitus@roihulehti.com. Ilmoita tilausta tehdessäsi omat yhteystietosi (nimi, osoite ja puhelinnumero) sekä tarvittaessa henkilön osoitetiedot jolle haluat Roihun lahjaksi antaa. Voit käyttää myös oheista kuponkia. Saatuamme tilauksen lähetämme varmistusviestin ja maksuohjeet. Ilahduta itseäsi tai ystävääsi! Maksajan tiedot Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Lehden saajan tiedot Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Postita tilaustiedot osoitteeseen: Roihu-lehti, Vapaudentie 18 B 22, 96100 Rovaniemi
• 4 ihmiset puhuvat Rakkaudesta hiljaa, kuiskaten akkaus. Kaikki suomea lukevat tuntevat tämän sanan. Jokaisessa kielessä on rakkautta merkitsevä sana, useampiakin. Ja vaikka loskassa kahlaaminen onkin yhtä kaukana rakkaudesta kuin Matti Vanhanen pätevästä, niin helmikuussa rakkautta juhlistetaan kokonaisen päivän ajan. Tämä korttikaupan kukoistuksen päivä on tietysti ystävänpäivä, 14.2. Kyseinen perinne on saapunut Suomeen suoraan turhan krääsän ihmemaasta, Ameriikasta. Näillä leveyksillä ystävänpäivä on merkitty kalenteriin ensimmäistä kertaa vuonna 1987, ja nykyään se on toiseksi suosituin korttipäivä heti joulun jälkeen. Nimityksenä ystävänpäivä on kuitenkin hieman harhaanjohtava; alunperin Pyhän Valentinuksen päivää on vietetty antiikin Roomassa marttyyrikuoleman kärsineen Valentinuksen kunniaksi. Historiantutkijat eivät tosin ole päässeet selvyyteen siitä, juhlittiinko useampaa Valentinusta, ja jos ei, niin mikä oli k.o. hepun kuolinvuosi. No, historiallisilla seikoillahan ei tietenkään ole minkäänlaista merkitystä meille, jotka elämme herran vuonna 2009 ja juhlistamme ystävänpäivää lähinnä markkinatalouden aivopesun seurauksena. Kirjoittaja on kovin pahoillaan siitä, että humalaisella teorioinnillaan syrjii seksuaalivähemmistöjä, mutta jos ei syrjisi, tämäkin kolumni olisi paisunut kirjan tasolle. teksti: Marianna Lindström R Dope me up with dopamine Rakkaus, jota ystävänpäivä juhlistaa, on kuitenkin läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Osalle meistä se on henki ja leipä, toisille jatkuva kaipuun kohde. Elämämme kuluessa kaikki kulminoituu rakkauteen. Sen menettää, sen löytää, sen saa, rakkaus on akseli, jonka ympärillä elämämme pyörivät, ja jos eivät pyöri, sitä pidetään äärettömän harmillisena asiana. Ja koska rakkaudelle on lyöty niin monta tapaa manifestioitua, joudun tarkentamaan, että rakkaudesta puhuessani en tarkoita äidinrakkautta enkä platonista rakkautta enkä edes rakkautta materiaan, vaikka tästä olisi syytä kirjoittaa sivu jos toinenkin. Ei, minä tarkoitan romanttista rakkautta, tätä länsimaisen kulttuurin kivijalkaa, jolle kaikki tietämämme perustuu. Rakkautta verrataan usein hulluuteen. Tämä ei ole kauhean kaukana todellisuudesta. Elimistössä rakastuminen aiheuttaa stressin kaltaisen olotilan, jonka seurauksena kortisonin sekä serotoniinin tuotanto nousee, dopamiinien aineenvaihdunta aivoissa lisääntyy ja aivoissa oikean puoliskon prefontaalisen aivokuoren toiminta vaimenee. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että rakastunut ei tunne kipua, pelkoa, surua, nälkää, janoa. Kaikki mitä rakastunut tuntee, on rakkaus itsessään, joten eikö yhden ihmisen tuottamaan tunteeseen keskittymistä voisi sanoa kansankielellä hulluudeksi? Vojakkala, here I come! Biologisista seikoista huolimatta, tai ehkä juuri niiden vuoksi pidämme rakkauden olemassaoloa itsestään selvänä. Rakkaus on käsite tunteelle, jonka me kaikki haluamme kokea kerta toisensa jälkeen. En kuitenkaan näkisi sitä mitenkään huonona asiana; ajatus jatkuvasta euforiasta ei ole mitenkään vastenmielinen. Ei, se, mikä eniten rakkaudessa vituttaa, on sen romantisointi. Rakkaus ja romantiikka kulkevat käsi kädessä, sitä ei käy kieltämän. Koko sanaa ajatellessa tulee ensimmäiseksi mieleen seksuaalinen, romanttinen rakkaus, joka johtaa ennemmin tai myöhemmin omakotitaloon, kahteen lapseen, koiraan ja ikuiseen onneen. Eikä tämäkään ajatus ole periaatteessa kauhean vastenmielinen. Meinaan, että eikös meistä jokainen tavoittele jotain variaatiota ky- seisestä asetelmasta? Mies, kissa, ja kolmio keskustasta. Nainen oman kesämökin laiturilla. Pellavapäisiä mukuloita yhteisellä maatilalla. Rohkenen väittää, että jokainen etsii rakkautta. Jokainen kaipaa sitä, haluaa sitä, mitenkäs muuten me lisääntyisimme ja täyttäisimme maan? Mutta kysymys kuuluu, miksi ihmeessä? Tästä seuraakin yllättävä veto, sen sortin paljastus, ettei kukaan teistä nähnyt tämän tulevan; rakkauden tarkoitus on nimenomaan ajaa meidät lisääntymään. Nyt päästään asiaan. Muistattehan Romeon ja Julian? Rakkaus ei ole Shakespearen tragiikkaa. Se ei ole Titanicin huuruisia ikkunoita, Disneyn onnellisia loppuja, ei Bonnie Tylerin Heartachea. Rakkaus sellaisena käsitteenä, jona me sen tunnemme, rönsyilevän romanttisena, on illuusio. Rakkautta ei ole. menoksi. Näiden kemiallisten yhdisteiden tarkoituksena on taata se, että ensinnäkin lisäännytään ja sen jälkeen huolehditaan jälkikasvusta. Kahden ihmisen rakkaus varmistaa, että lapset selviävät; kaksi vahtijaa on aina parempi kuin yksi, varsinkin jos sapelihammastiikeri vaanii luolan nurkilla. Joten, kun on tullut selväksi se, että rakastuminen on hormonimyrsky, jonka tarkoitus on tukea biologista olemassaolon tarkoitusta, lisääntymistä, jäljelle jää vain yksi kysymys; miksi me yhä uskomme romanttiseen rakkauteen? Olemmeko vain rakkauslaulujen ja romanttisten komedioiden uhreja, vai liittyykö rakkauteen todella jotain maagista, jotain, mitä ei voi selittää pelkällä kemialla, biologialla ja käyttäytymisteorioilla? Ystävänpäivän kunniaksi suosittelen, että te kaikki rakastavaiset, jotka tätä luette, teette testin. Menkää kotiin, menkää rakkaanne luo, katsokaa häntä syvälle silmiin ja pohtikaa seuraavaa asiaa; rakastanko sinua, koska haluan lapsia kanssasi, koska geenimme tuottaisivat mahdollisimman kauniita ja terveitä lapsia? Vai rakastanko sinua, koska rakastan Sinua, sitä, kuinka keität kahvia aina vähän liikaa, kuinka alaston kylkesi heijastaa valoa aamuisin? Miettikää tätä, tuntekaa tämä epäilys itsessänne, ja jos todella päädytte toteamaan, että rakastatte vain ja ainoastaan kumppanianne, ette hänen geenikarttaansa, voin todeta, että olette onnelliset; olette länsimaisen rakkauden kahleista vapaat. Ja jos päädytte toiseen lopputulokseen, yllekirjoittaneen osoitteen saa Roihun toimituksesta. Postilaatikko on ollut tyhjänä ihan liian pitkään. When love and death embrace Kuten jo aiemmin tuli selväksi, rakastumisen tunne on puhdasta aivokemiaa, dopamiinit ja serotoniinit keskenään juonivat nuoren ja vanhemmankin ihmisen pään- " Love is only the dirt y trick played on us to achiev e continuation of the species. - W. Somerset Maugh am Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009
• 6 urheilu ja vapaa-aika Koulutus Tapahtuma Camp 531 Levi 8-10.5 2009 Levi Camp531 tapahtumaa on vietetty jo kolmasti. Star Wars-trilogioiden tapaan Camp jäänyt toistaiseksi pienen yleisön mutta suuren suosion saavuttaneen tapahtuman rooliin. Tapahtuman erikoisuus on monen eri lajin, erilaisen ihmisen ja laajan musiikkikattauksen yhdistävä tekijä, eli vapun jälkeisenä viikonloppuna vietämme aikaa lumella, asfaltilla, ilmassa sekä myös veden päällä. Hiihtokeskusten työntekijät pääsevät myös repaisemaan sokan irti, kun kausi on päätöksessään, joten juhlaan on aihetta. Tapahtuma alkoi kolme vuotta sitten Antti "Keso" Keskitalon matkailualan lopputyönä ja opiskeluna tuottamisen saloihin, johon allekirjoittanut otti osaa välittömästi. Tapahtuman koko idea on se, että mennään niillä mitä on ja pidetään hauskaa porukassa. Kevään Campissä siis lasketaan vielä täysin rinnoin, parkki on tikissä ja toivon mukaan myös Paippi. Rinteet pyörivät koko viikonlopun eikä hissilippua tarvita lainkaan. Laskeminen on siis ilmaista kaikille! Levin eturinteellä lasketaan siis parkkia sekä surffaillaan eturinteen lammen ylitse. Vesi on monille laskijoille ja varsinkin laudan päälle oleville tuttu elementti niin talvella kuin kesälläkin, joten paikalle saapuu myös muutamia uhkarohkeita Wakeboardingin harrastajia. Lammikosta löytyy kaikenlaista obstaakkelia, joten myös lämpimää huljua on tarjolla kun hommat menee jorpakossa uimiseksi. Lauantaina setti kulkee kohti G2 rinnettä ja skeittiparkkia. Parkille roudataan iso Batteryn kontti äänentoistoineen ja päästämme pari punk bändiä irti. Levi Snowparkissa vietetään photoshootsessarit ja kevään viimeisiä hetkiä lumella auringon paistaessa, aijai! Kuvat näytetään samaisena iltana Areenalla. G2-rinnettä tullaan alas myös laskuvarjoin. Kemin Skydive seura heilahtaa paikalle tuoden oman hyppyköörin paikalle, joka mahdollistaa myös tandemhypyt! Keminpossea tukee myös Rovaniemen hyppääjät! Puitteiden täyttäessä vaatimukset hyppyhomma kulmioituu Bladerun kilpailuun, jossa tehtävänä on liidellä matalalentoa porttien lävitse! Vaarallista mutta oikeissa käsissä varmat kiksit! Hiihtokoulusta lisäbuustia laduille Rovaniemellä tammikuussa alkanut hiihtokoulu on jatkoa jo perinteeksi muodostuneelle juoksu-, uima-, ja suunnistuskoululle. Hiihtokoulu on tarkoitettu hiihtoharrastusta aloitteleville sekä jo enemmänkin hiihtäneille ja siellä opetetaan hiihtotekniikoiden lisäksi voitelua sekä annetaan vinkkejä varustepuolelle. Ihmisille tarjotaan mahdollisuus oppia hiihtämään paremmin ja sitä kautta nauttimaan tästä lajista referoi Citysportin Miika Uusitalo hiihtokoulun ideaa. Homma lähtee käyntiin luennolla, jossa käydään läpi "oppilaiden" varusteet sekä perus asioita hiihtämiseen liittyen. Monet hiihtoa harrastavista ei välttämättä edes tiedä onko heidän välineensä tarkoitettu luisteluun vai perinteiseen. Tämä tietämättömyys ei ainakaan lisää harrastuksen nautintoa kertoilee Miika. Useat myös kaipaavat laduille kavereita ja siksipä hiihtokoulun yhteislenkit ovat varsin tervetullut lisä monille. Homma huipentuu maaliskuun puolessa välissä käytäviin Napapiirihiihtoihin, johon yleensä monet ovat hiihtokoulusta osallistuneet. Matkoja Napapiirihiihto tarjoaa aina 8 kilometristä 100 kilometriin. Mikäli hiihtokärpänen puraisee niin lisätietoja kätevimmin tarjoaa Rovaniemen Citysport. Tiny Air "Missä lunta on, on rinteetkin ja siellä oottaa tuo parkki mahtavin" Tinyair lento laskeutuu Yllästunturille 26.-29.3. Sessailut alkavat torstaina vapaalaskun merkeissä. Sukset ja laudat suunnataan Kuertunturin koskemattomille lumikentille. Vapaalaskussa olennaista on turvallisuus ja oikeanlaiset varusteet. Päivän aikana osallistujat käyvät läpi ammattilaisten johdolla lumiturvallisuutta. Kakkos- ja kolmospäivänä tytöt ottavat valmentajien johdolla mittaa toisistaan streetillä. Lauantaina myös temppujen tekemiselle on vaihtoehtoisesti mahdollista lähteä oppaiden johdolla tutustumaan Ylläksen monipuolisiin takamaastoihin. Parkissa temppuja hiotaan ja uusia opitaan ryhmissä ammattilaisten johdolla. Mitä olisivat parkkijamit ilman pienimuotoista kisailua? Niinpä on lauantaina luvassa tyttömäisen tyylikkäät pikku skabat. Viimeisenä päivänä nautitaan uusien ystävien seurasta Ylläksen maineikkaalla Kellostapulilla tai Tuomikurussa putikkaa pöllytellen. Laskupäivät kruunataan laskuleffalla, rentoutuen kylpylässä tai karaokea lurittamalla. Lauantaina tietenkin juhlitaan taigassa Welcome to fly with tinyair ilmailu-bailuissa. Pistä päivämäärä kalenteriin, käy tsekkaamassa www.tinyair.fi ja varaa lentosi tinyair-seuramatkoille! helmikuu 2009 Laskukauden päätös, skeittikesän avaus Camp531 tapahtumassa Frozen Ramp Jam 2009 Vuonna 2005 Cafe Tivolissa oli ramppi, jota paikalle saapui skeittaamaan Suomen kovimmat skeittarit, muistatko? Levin Areenalle rakennetaan sisälle ramppi ja tehtävä on sama, skeitata samalla kun bändit soittavat! Mestaruudesta skeittaamaan saapuu Suomen kovimmat ja myös pohjoismaiden tykkejä odotetaan paikalle! Areena onkin valjastettu koko tapahtuman illanviettoihin, jossa tapahtuu koko viikonlopun ajan skeittauksesta pokeriturnaukseen. Ramppi on alustavasti koko viikonlopun, joten oli keli mikä tahansa niin Levillä skeitataan! Itse kisoihin tulee ilmottautua etukäteen, koska älyttömiä määriä skeittaajia ei yhteen ramppiin parin baari-illan aikana mahdu. Jos olet siis ramppimiehiä tai naisia, niin lähetä internet sivujemme kautta tiedot niin laitamme sinut listoille. Myös BMX-pyöräilijät ovat tervetulleita rampille ja tietysti koko tapahtumaan! Rajun kasvun tuotoksena Leviltä löytyy useita kilometrejä fressiä asfalttia, tämä tietää hyvää kaikille Longboardaajille tai lajista kiinnostuneille. Alueelta löytyy useita eri ratoja, jotka ovat merkitty laskemista varten, eli muusta liikenteestä ei tuolloin tarvitse välittää, kun sitä ei ole. Tapahtumaan Rovaniemeltä on bussikuljetus, ees ja taas. Hellzingistä jengi pääsee näppärästi lentäen suoraan Kittilän kentälle ja sieltä kuljetus leville. Majoitus & lentopaketit on alle kolmen sadan, joten viikonloppu matkoineen, majoituksineen ja lippuineen on kohtuu hinnoissa. Tapahtumaa tähdittää mm. I Walk the Line, the Knob, Paprika Korps(Pol), Raappana, Miss Monster Truck, Fabulous 69, Jouni J, Talonpoika Lalli sekä Iskulinja. Lisätietoa tapahtumasta löytyy osoitteesta: www.camp531.com Terveisin Jaakko Tossavainen, Tuottaja Roihu Events Roihu - Lapin ihmisten lehti
• Capoeira Häh, mitä se on niinku!? Polvistun baterian juureen, rodan johtaja aloittaa tunteikkaan ladainhan, johdannon. Villi, hypnoottinen rytmi kumisee korvissani, yltäen syvälle sisälleni. Soolo laulaa tarinan capoeiran historiasta upealla baritonillaan. Portugaliksi tietenkin. Hetki hetkeltä tunnen kuinka axé, energia, tunkeutuu jokaiseen soluuni ja vaivun lähes transsiin. No, en sentään, hymyilen kuitenkin sisältä ulospäin. Fiilis nousee koko ajan. Yhtäkkiä kuoro kajahtaa vastaamaan sooloon, minä muiden mukana. Näen ympärilläni vain hymyileviä kasvoja sekä rytmin mukana keinuvia vartaloita. Rodan johtaja antaa luvan aloittaa pelaamisen ja kättelen kanssapelaajaani. Siirrymme keskelle rodaa, kanssapelaajani potkaisee, minä väistän. Peli on alkanut. Tuossa yllä kerrotussa, sangen capoeiramaisessa tilanteessa, vilisi varmasti monia outoja asioita sekä sanoja. Valaistaan siis hieman tilannetta. Roda, rinki, on se tilanne miksi treenataan capoeiraa. Hengailua ihmisten kesken. Roda on yhtäkuin bateria eli bändi sekä ringissä istuvat ihmiset, jotka jättävät keskellensä tyhjän tilan. Bateria koostuu erilaisista rytmisoittimista ja sitä, samoin kuin koko rodaa, johtaa yksi henkilö. Tämä henkilö laulaa soololauluja joihin kuoro, siis kaikki muut rodassa, vastaa. Laulut ovat portugaliksi. Rodan keskellä olevassa tyhjässä tilassa kohtaa aina kerrallaan kaksi henkilöä. Tätä kohtaamista kutsutaan pelaamiseksi. He potkivat, väistelevät, blokkaavat, puskevat sekä jekuttavat toisiansa musiikin tahtiin. Jos musiikin tempo on hidas, pelataan hitaasti. Nopeassa rytmissä tennarit viuhuvat ja on parempi ehtiä väistämään. Väliin saattaa jopa nähdä joitain akrobatian taidonnäytteitä. Silloin tällöin pelissä on tilanteita, jotka voivat näyttää hurjilta ulkopuolisen silmin. Kuitenkin kaikki mitä rodan sisällä tapahtuu, jää sinne. Kun peli loppuu, pelaajat yleensä halaavat ja kiittävät toisiansa pelistä. Mitä nyt siitä jos tuli joku hassu mustelma, peli oli hauska ja rodan jälkeen voidaan mennä oluelle. (Tai teelle, jos nyt sellaisesta enemmän tykkää.) mattakaan. Siksipä olisi ollut hölmöä naamioida kamppailua tanssiksi, kun kerran sitäkään ei enään saanut tehdä. Todennäköisesti capoeiran syntyyn vaikuttivat erilaiset kamppailulajit, tanssit, taistelutanssit ja rituaalit Afrikasta, Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta, jotka ovat sekoittuneet kulttuurilliseksi synteesiksi vuosisatojen mittaan. Capoeiralla on myös väkivaltainen menneisyytensä. Se kehittyi ja voimistui, erityisesti suurkaupunkien jengeissä. Nämä jengit käyttivät usein aseenaan keppejä sekä veitsiä keskinäisissä välienselvittelyssä. Capoeira sai maineen huligaanien ja pummien lajina. Kun Brasilia vuonna 1889 sai ensimmäisen rikoslakinsa, capoeiristat saivat erikoismaininnan. Capoeira kriminalisoitiin lain voimalla aina vuoteen 1937 saakka. Lainsuojattomuuden ajalta on peräisin mm. lempinimet. Jotta poliisi ei olisi saanut ihmisiä kiinni kuulusteluiden pohjalta, capoeiristat saivat lempinimiä. Monesti heidän oikeita nimiänsä ei edes tiedetty. Nykyään lempinimillä voidaan erottaa ihmiset toisistansa, ei tarvitse miettiä että kukahan Mikko, Anna, Henna tai Matti nyt on kyseessä. Asiasta voisi kirjoittaa vaikka kuin paljon, enkä silti raapaisisi kuin pintaa. Siispä annetaan tarkemman historian tutkiskelun olla. urheilu ja vapaa-aika 7 sekä levinnyt ympäri maailmaa. Myös tänne kylmään pohjolaan, lumen ja jään keskelle. Nykyään Suomessa vaikuttaa melkoisen monta capoeira-ryhmää, aktiivisten harrastajien yhteismäärän ollessa useita satoja. Yksi suurimmista, jäsenien määrällä mitattuna ainakin, on Capoeira Força Natural. Tällä koululla on ryhmiä niin Helsingissä, Lappeenrannassa, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä sekä niinkin pohjoisessa kuin Oulussa. Ryhmän pääopettaja on brasilialainen mestre Sirí (Glaucio Neves), jolla on yli 30 vuoden kokemus capoeirasta. Mestre Sirí on saanut suomalaisuuden hulluuden pureman ja harrastaa mm. avantouintia. Sikäli hauskaa sillä, meidän sanontamme "Kun Helvetti jäätyy", korvaa Brasiliassa "Kun meri jäätyy". Tänä vuonna tulee 10 vuotta täyteen m. Sirín opetusta suomessa. Siihen sopivasti järjestetään 6.8.3.09 Oulussa kansainvälinen tapahtuma Capoeira Na Neve, Capoeiraa Lumessa, joka on aiemmin järjestetty Helsingissä. Nyt ainakin on lunta, tässä maailman pohjoisimmassa capoeira tapahtumassa. Kyseessä on iso capoeira miitti, johon tulee brasilialaisia opettajia sekä harrastajia suomesta ja ulkomailta. Luvassa on laadukasta opetusta, kansainvälistä meininkiä sekä hyvät bileet. Tästä lähtien tapahtuma tullaan järjestämään vuosittain Oulussa ja siihen voi osallistua vaikka ei tietäisi capoeirasta muuta kuin nimen. Kutsunkin teidät kaikki lajista kiinnostuneet ja sitä ikinä miettineet Ouluun, tutustumaan elämää rikastuttavaan harrastukseen sekä uusiin ihmisiin. Jos haluaa tietää enemmän asiasta, niin historiasta kuin itse lajistakin, www.capoeira.fi on oikein hyvä paikka aloittaa. Samasta osoitteesta löytyy monenlaista tietoa lajiin liittyen. Lisätietoa lajista ja Capoeira Na Nevestä saa myös info@capoeira.fi. Miikka Linna a.k.a Albatroz Capoeiran lyhyt oppimäärä Capoeiran synnystä riittää tarinoita enemmän kuin tarpeeksi. Suosituin lienee seuraavanlainen. Orjuuden ajan Brasiliassa, plantaasien isännät kokivat capoeiran uhaksi ja he kielsivät taistelutaitojen harjoittamisen. Tämän vuoksi orjat piilottivat taistelutekniikat ja yhdistivät näihin musiikkia sekä rituaalimaisia liikkeitä. Näin orjat hämäsivät isäntiään, jotka eivät aina ymmärtäneet, että outojen rituaalipuuhien taakse oli kätkettynä tappavia itsepuolustusliikkeitä. Tämä tuskin pitää kuitenkaan paikkaansa sillä n. vuoteen 1814 saakka Afrikasta tuodut rituaalit yms. olivat sallittuja ja niihin jopa kannustettiin. Sittemmin orjakapinat sekä Portugalin hovin saapuminen Rio de Janeiroon saivat aikaan sen, että kaikki orjien rituaalit ja tanssit kiellettiin, kamppailusta nyt puhu- Capoeira Suomessa Sittemmin capoeira on kehittynyt ehkä yhdeksi tunnetuimmista Brasilian kulttuurin "vientituotteista" Arara ja Coruja ovat aloittamassa pelin. " "I wished to be a dancer and I could not be. Today I dance in capoeira. I wanted to be a fighter, so I fight in capoeira. Because I want to be an artist and express myself, have selfesteem, and be a real human being, I am a capoeirista." -Tuntematon Pato väisti Corujan korkean potkun. Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009
• 8 urheilu ja vapaa-aika Suominaiset Venäjällä issan Freeride World Tour 2009:n ensimmäinen osakilpailu käytiin tänä vuonna Venäjän Sochissa, Krasnaya Polyanassa. Hiihtokeskus on Venäjän edistyneimpiä ja siellä pidetään vuoden 2014 talviolympialaisten alppilajit. Keskus sijaitsee vain 45 kilometrin päässä Mustalta mereltä, eli noin tunnin ajomatkan päässä kuuluisasta rantalomakohteesta, Adlerin kaupungista. Myös entinen presidentti ja nykyinen pääministeri Vladimir Putin on huomannut kohteen potentiaalin ja valinnut paikan lempikohteekseen, johon hän pääsee kätevästi helikopterillaan vapaaajan asunnoltaan. Kohteen kyläkorkeus on vain 600 metriä, joten meren läheisyydestä johtuen on mahdollista, että tammikuussakin ala-aseman läheisyydessä on vain niukasti lunta. Kokemuksia ja ikää keränneet rattoisasti matkaavat tuolihissit nostavat laskijan ylimmillään 2228 metriin, joten korkeuseroa tulee parhaimmillaan lähes 1700 metriä. Kisat olivat kaksipäiväiset ja tarjosivat katsojille hulppeaa viihdettä. Molempina päivinä nähtiin tyylikkäitä laskulinjoja, korkeita droppeja, harmillisia kaatumisia, näyttäviä backflippejä ja jopa tupla sellaisia. Loistavat lumiolosuhteen tarjosivat myös kilpailijoille nautintoa useiden laskijoiden piirtäessä laskulinjansa koskemattomalle puuterilumelle. Muutamalle laskijalle lumen suuri määrä koitui jopa haitaksi, kun aiempaa kokemusta yhtä syvän lumen laskemisesta jyrkällä seinällä ei ollutkaan eikä laskuväline kääntynyt totuttuun tapaan. Suominaisten osalta kisat eivät valitettavasti menneet toiveiden mukaisesti. Annin neljäs ja Kaisan viides sija eivät lopputuloksina miellyttäneet, sillä molempien odotukset olivat palkintopallilla, missä olisi ollut tarjolla helpotusta kauden budjettiin. Eihän ko. tulokset kuulosta edes huonolta, mutta kun naisten lumilautasarjaan otetaan jokaiseen kisaan alle 10 laskijaa ja Venäjän kisaan meitä pääsi vain 6, eivät 4. ja 5. sija enää tyydytä. Kyseessä oli kauden ensimmäinen kilpailu molemmille, joten seuraavissa kisoissa olemme tätäkin koemusta rikkaampia ja molemmilla on jo huomattavasti enemmän laskuja alla. Lisää kilpailusta ja tuloksista voi lukea osoitteesta www.freerideworldtour.com Lumen suhteen ajoituksemme oli kuitenkin täydellinen, saavuimme kohteeseen siinä vaiheessa kun lunta oli satanut topissa jo toista vuorokautta. Valkoista onnea tuli taivaalta kolmisen päivää peräjälkeen, joten kilpailun alkua odotellessamme tutustuimme Krasnaya Polyanan todella, todella laadukkaaseen metsälaskuun. Lunta oli niin paljon ja laskeminen tuntui niin kertakaikkisen mahtavalta, ettemme yksinkertaisesti pystyneet pysähtymään ottaaksemme laskukuvia. Pahoittelen tapahtunutta. teksti: Kaisa Härkönen N Suomen vapaalaskukissat haastattelivat toisiaan Venäjän kilpailun yhteydessä. Anni Kuka olet ja mistä tulet? Olen Anni Karvinen 31-vuotias, Lappeenrannassa syntynyt, Vantaalla kasvanut ja Helsingissä asunut lumilautailija. Nykyään opiskelen Tarton Eläinlääkiksessä. Kuinka kauan olet laskenut? Suksilla 8 vuotta ja laudalla 16 vuotta. Aloitin laskemisen suksilla joskus 7- tai 8­vuotiaana. Mikä sinua viehättää vapaalaskussa? Vuoret ja luonto, vapaus tehdä omia laskuja, valita linjoja sekä lajin haasteellisuus. Mikä on mielestäsi paras laskupaikka? Chamonix. Mikä on paras laskusi? Hyviä laskuja on niin monia, etten osaa sanoa mikä niistä on paras. Mikä on parasta elämässä? Ystävät ja matkustelu, päämäärien saavuttaminen, hetkessä eläminen ja intuition seuraaminen silloin kun siihen on mahdollisuus. Toisaalta tykkään olla myös pitkäjänteinen ja rationaalinen elämässä ja asioissa, joissa se on tarpeen. Mikä on parasta sinussa? Kyky sitoutua asioihin ja toteuttaa ja uskoa unelmiin kun on valmis tekemään töitä niiden eteen. Parasta minussa on myös reippaus, pitkäjänteisyys ja se, että olen onnellinen elämään. Pidätkö jännityksestä? Tiettyyn rajaan asti pidän. Teen asioita, jotka eivät ole liian pelottavia, tiedostan hyvin omat rajani ja tunnen hyvin itseni. Parasta maailmassa? Luonnonsuojelu. Miksi kilpailet? Koen kehittyväni laskijana kilpailujen tuoman haasteen kautta, sillä vaadin itseltäni enemmän kilpailutilanteissa kuin muulloin laskiessani. Muiden laskijoiden tapaaminen ja uusien ystävien saaminen ympäri maailmaa on myös oleellinen osa kilpailutapahtumia. Mikä on tavoitteesi Freeride World Tourilla? Päästä Verbierin finaaliin laskemaan taas vuosien tauon jälkeen. Annin yhteistyökumppanit: K2 Snowboards, Kari Traa Clothing, Suunto, Dakine, ScullCandy ta vapaalaskukisaa ja opetan lumilautailua. Olen töissä Kronoby Folkhögskolanin Outdoor Academyssa Kruunupyyssä. Kyseessä on Nordisk Friluftslinje, eli sieltä voi valmistua Tunturioppaaksi (Fjellguide). Se on todella mielenkiintoinen ja haastava työ. Lisäksi on tietenkin kaikenlaista muutakin projektia meneillään, joten elämä ei tällä hetkellä ole ainkaan tylsää! Matkustan nyt muutaman kuukauden ympäriinsä niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja kesällä sitten otan iisimmin. Mitkä ovat kaksi vahvinta ja heikointa puolta sinussa laskijana? Vahvuuksiani ovat rauhallisuus tarvittaessa ja hyvä fyysinen kunto. Heikkouksia puolestaan ajoittainen uskon puute omiin kykyihin sekä vähäiset laskuvuodet lumilaudalla (aloitin aktiivisen lautailemisen vasta parikymppisenä). Mitä tekisit ellet laskisi? Keskittyisin paljon nykyistä enemmän kiipeilyyn, maastopyöräilyyn ja melontaan. Panostaisin myös enemmän työelämään ja jatkokoulutukseen. Mikä on kaikkein tärkeintä elämässä? Elämä itse. Mitä laskeminen antaa sinulle? Minkälaisia tunteita se herättää ja miksi se on minulle tärkeää? Koen usein voimakkaita tunteita laskemisen myötä. Se on tapa toteuttaa itseäni ja tekee minut useimmiten iloiseksi, toisaalta esim. huonosti menneen kilpailun jälkeen otan myös pettymyksen tunteen täysillä vastaan. Vuorilla liikkuessa koen usein selkeyden, vapauden ja tyytyväisyyden tunteita. Laskeminen on minulle tärkeää, mutta voin tarpeen vaatiessa laittaa asiat myös toisenlaiseen tärkeysjärjestykseen kuin mitä ne tällä hetkellä elämässäni ovat. Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä laskijana? Randoilemassa Pohjois-Norjan tuntureita ja vuoria splitboardilla. Ketkä ovat nais- ja mieslaskijaidolisi? Minulla ei ole varsinaisia idoleita, mutta kunnioitan useita laskijoita heidän taitojensa ja valintojensa perusteella. Sellaisia ovat ainakin todella tyylikkäästi vetävä vapaalaskija Ruth Leisbach, Suomen vapaalaskun uranuurtaja ja kokenut laskija Jarkko Henttonen, monipuolinen ja iloinen lumilautailija Jussi Räsänen sekä parasta ja taitavaa laskuseuraa oleva Teemu Tiiro. Miksi haluat kiertää Freeride World Touria? Pidän kilpailemisesta ja haluan edes kerran laskea niin hyvin kuin oikeasti osaan ja nähdä mihin se riittää. Haluan kehittyä laskijana, saada uusia elämänkokemuksia, ystäviä ja nähdä lajia sekä uusia paikkoja. Haluan siis toteuttaa itseäni ja miksipä en niin tekisi kun siihen on nyt mahdollisuus? Kaisan yhteistyökumppanit: City-Sport, Oy Sultrade ltd (The North Face), Oakley, Freeride JKL ry. Kaisa Kuka olet ja missä asut? Olen Kaisa Härkönen 29-vuotias ja kotoisin Joensuusta. Asun kesällä ja syksyllä pääosin Jyväskylän seudulla, käyn töissä Kruunupyyssä (Kokkolan lähellä) ja välillä myös mm. Pyhällä tai Muoniossa. Pyrin viettämään mahdollisimman paljon aikaa pohjoisessa, se vetää minua edelleen puoleensa Rovaniemen opiskeluvuosien jälkeen. Mitä puuhastelet tällä hetkellä? Lumilautailen eli kierrän Freeride World Touria sekä pari muu- Anni Karvinen (vas.), Kaisa Härkönen helmikuu 2009 Roihu - Lapin ihmisten lehti
• musiikki 9 Kasaristaysäriin Räppiä Iskelmä Rovaniemellä Jo noin vuosi sitten Rovaniemiradiosta tuli osa isompaa kokonaisuutta, eli Radio Iskelmää. Nykyisen Iskelmä Rovaniemen nokkamies Jukka-Pekka Koivuranta kertoi työn olleen äärimmäisen haastavaa silloin kun radiota pyöritetään kokonaan itse. Kaikki pitää tehdä alusta asti, musiikkilinjauksesta suoraan musiikin soittoon. Oli luonteva ratkaisu siirtyä Iskelmäradion kylkeen, koska heillä on jo valmiiksi erittäin osaava ja hyvää musiikkia soittava dj Tampereella sekä osittain valmiiksi mainostavia asiakkaita, JP kuvailee. Radiota on lähestytty useasti ja hyvin monelta eri suunnalta aikomuksena tuottaa ohjelmaa radioon, kuitenkaan näitä todellisia tekijämiehiä ja naisia on ollut harvassa. Monessa pöydässä JP:kin on istunut useasti ilman, että todellista radio-ohjelmaa siitä olisi syntynyt. Kasaristaysäriin räppiohjelma tuli Korpilaki-kokoonpanon omana ehdotuksena Iskelmä Rovaniemelle ja ei kulunut aikaakaan kun ensimmäinen lähetys oli nauhoitettu. Lähetys raapastiin purkkiin ekalla kerralla ja kuten räppihommissa muutenkin, se ensimmäinen veto on aina paras. Älyttömiä määriä aparaatteja tässä hommassa ei tarvi, eikä olla lähdetty millään hitech-meiningillä liikkeelle, muutenkin ku tätä tekee vaan harrastuksena niin tatsi on lungi ja mennään sillä mitä on, kertoo R-Syke kolmatta lähetystä tehdessä. Edellisistä lähetyksistä viisastuneena kolmanteen lähetykseen pojat tai oikeastaan R-syke oli valmistautunut yli 40 sivuisella itse kasaamalla eepoksella kuolleista räppäreistä, joka oli lähetyksen aiheena. Pirun mielenkiintoisia juttuja löytyi. Tupac Shakurin kuolemasta tai enemmänkin siitä, että onko se oikeasti kuollut. Lähetyksessä käytiin osittain näitä syitä läpi, mutta enemmälti saat niistä tietoa netistä ja googlaamalla. Myös Zamaanin juomista rajoitettiin selkeästi, koska edellinen nauhoitus piti tehdä uudestaan miehen laukoessaan(päissään) koko lähetyksen ajan perinteiseen korpilaki -tyyliin solvauksia kaikista räppäreistä. Jos lähetykset menivät sivusuun, auttaa www.myspace.com/kasaristaysariin, josta löydät kaikki lähetykset ääniraitoina koneellesi. Tulevaisuudessa ohjelma tarjoaa enemmän räppiä, enemmän paikallisia räppäreitä sekä heidän musiikkia, joten ole hereillä ja lähetä pojille musiikkiasi niin olet jo seuraavassa lähetyksessä mukana! Kuuntele iskelmä Rovaniemestä takuuvarmaa vaaranlaidassa nauhoitettua ghettolähetystä torstaisin klo 21.00, sekä uusintana Lauantaisin klo 21.00, Taajuudella 89,3. Hyvä jätkät, kuten sanottu, paskanpuhujia riittää, mutta tekijät on eri miehiä. Paskaa tai ei. Korpilaki = Zamaani, R-Syke ja Rajatapaus, Rapoflex. Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009 LASKIJA: MATTI KINNUNEN, KUVA: ANSSI LAAMANEN HALLAPARK .COM
• IIRIS teksti: Henri Anindi 10 musiikki vetää sokan irti uudella nuorella tytöllä kävi tuuri, kun he aloittivat opintonsa ammattiopisto Lappian muusikon koulutusohjelmassa Torniossa. Samaan bändiin sijoitetut puhallinsoittaja Sanna, rumpali Suvi, basisti Julia, kitaristi Paula, laulaja Heidi sekä kosketinsoittaja Satu olivat tietämättään ottaneet bilebändi Iiriksen ensiaskeleen. Heti ensimmäisenä syksynä, ravintola Umpitunnelissa koulun järjestämän konsertin päätteeksi tyttöjä kysyttiin juottolaan "oikealle" keikalle. Seuraava kevät näkikin jo bändin keikkailevan tasaiseen tahtiin kysynnän lisääntyessä. - Oltiin me aika yllättyneitä keikkojen runsaudesta ensiksi. Toisaalta me ollaan tehty tätä ihan tosissaan alusta lähtien, Heidi ja Suvi muistelevat. Toistaiseksi vain covereita soittava Iiris on esiintynyt niin festivaaleilla, yksityistilaisuuksissa, klubeissa kuin risteilyilläkin. Parhaat bileet löytyvät tyttöjen mielestä perinteisistä lomanviettopaikoista. - Hullu Poro Areenalla on kova meno ja tunturikeskuksissa yleensäkin. Laivoilla on erilainen meininki, mutta hyvät bileet sielläkin on, tytöt luettelevat. Pahamaineisissa firmojen bileissäkin Iiris on rokannut, ja kokemukset ovat kaksijakoisia. Kuten yleensä bileetkin. - Ollaan oltu sellaisissa, missä tanssii kaksi ihmistä, kun taas toisissa suunnilleen koko paikka on ylösalaisin. Se tietenkin riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon alkoholia on tarjolla, Heidi nauraa. Bändin ohjelmisto sisältää hittejä kasarimusiikista nykypäivän poppiin, joten ikä ei ole rajoittava tekijä Iiriksen keikoilla. - Vähän vanhemmat ihmiset saattaa seota täysin kun me aletaan soittaa vaikka Abbaa ­ ne ryntää tanssilattialle ja se on sokka irti saman tien, Heidi kuvailee. Bändejä on erilaisia ja niitä perustetaan eri lähtökohdista. Toiset purkavat pahaa oloaan ja toiset haluavat laulaa rakkaudesta. Iiriksen olemassaolon tarkoitus on tytöille itselleen selvä. - Pääasia on, että ihmiset tulee keikoille pitämään hauskaa. Mieluummin yleisöä kattoo kun ne joraa ihan hulluna eikä seiso rokkipoliisina kädet puuskassa. Mekin saadaan energiaa siitä, että yleisö viihtyy. Se vuorovaikutus on tärkeetä, Heidi summaa. Vaikka Iiriksen tehtävä on nostaa juhlatunnelma kattoon, eivät tytöt ole antautuneet keikkaelämän houkutuksille. Viina ei vie, vaan esiintyminen on etusijalla. - En tiedä johtuuko siitä että me ollaan tyttöjä, mutta aina pitää muistaa ajatella seuraavaa päivää, Suvi sanoo. - Matkat on sen verran rankkoja, että on pakko ottaa iisisti jotta jaksaa vetää keikat, täydentää Heidi. Tyttöbändi laittaa bileet pystyyn, mutta juhlii itse hillitysti K " uko siitä n tiedä johtu "E ttöjä, mutta me ollaan ty että a ajatella pitää muista aina äivää." seuraavaa p Vastikään tytöt tekivät yhden rankimmista reissuistaan soittamalla 12 peräkkäisenä päivänä Viking Amorella ­risteilijällä. Uudenvuodenaatosta alkanut putki käsitti neljä 45 minuutin settiä illassa eli yhteensä 36 tuntia esiintymistä vajaassa kahdessa viikossa. - Pari kertaa käytiin maissa, Suomen päässä autoa lämmittämässä ja Tukholmassa kaupungilla pyörimässä, Suvi sanoo. Monen mielestä päiväkin ruotsinlaivalla on liikaa, mutta Iiriksen tytöt eivät itämerihulluuden partaalle lipsuneet. - Varmasti siellä hajoaa pää, bändi ja laivakin jos pari viikkoa vetää viinaa putkeen, mutta siellä olemiseen täytyy löytää oma rytminsä, Heidi selvittää. - Täytyy huolehtia itsestä, käydä kuntosalilla sekä syödä ja nukkua hyvin, Suvi lisää. Neitokaisten vapaa-ajan suunnitelmiin ei silti kuulu laivamatka länsinaapuriin. Kun kuusi nuorta naista muodostaa bändin joka näyttää räväkältä, on miespuolisten ihailijoiden huomio taattu. Rakkaudentunnustuksia lavalla kuulemaan tottuneet Iiriksen soittajat arvostavat niitä, jotka rohkenevat tulla keikan jälkeen juttusille, kunhan muistavat käyttäytyä. - Laivalla jouduttiin juoksemaan innokkaimpia karkuun. Kun ei pääse nukkumaan ja ollaan repimässä joka raajasta eri suuntaan, niin siinä alkaa hieman pinna kiristyä, Heidi kuvailee. Suurin osa lähentelyistä tulee ylei- sön puolelta, mutta myös miespuoliset kollegat ovat heitelleet verkkojaan vesille jutusteluetäisyydelle päästyään. Suvin ja Heidin mukaan etenkin festivaalikeikat tuovat esiin moista käytöstä. Varsinaista seksikkyyttä Iiris ei ulkomuodollaan kuitenkaan hae. - Ei me kyllä sitä mietitä, tytöt hihittävät punastellen. - Pääasia, että vaatteissa tuntuu hyvältä soittaa ja olla, he muotoilevat. Tähän mennessä, reilu pari vuotta bändin perustamisesta, Iiris on heittänyt lähes sata keikkaa. Bändin tarkoituksena onkin esiintyä mahdollisimman paljon, ja ohjelmatoimisto Popgram edistää pyrkimystä mukavasti. Vaikka tytöt eivät touhulla rikas- tumaan pääsekään, keikkapalkkiot helpottavat opiskelijan elämää kummasti. - Ekat keikat tehtiin ruokapalkalla, mutta kun niitä alkoi tulla enemmän, oli korvaustakin saatava. Se on loppujen lopuksi rankkaa hommaa, ei pelkkää hauskanpitoa, Suvi sanoo. Rahalliset korvaukset saattavat tulevaisuudessa noustakin, jos ja kun yhtye saa omaa materiaaliaan julkaistuksi. Coverbändiksi Iiris ei siis aio jäädä. - Yhden levy-yhtiön kanssa ollaan käyty neuvottelemassa, mutta mitään ei ole sovittu, päätetty tai allekirjoitettu. Hyvältä näyttää kuitenkin, Heidi sanoo. - Materiaali on suomenkielistä rockia, josta löytyy elementtejä funkysta. Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009
• 12 musiikki lminen di, kuvat: Pasi Sa teksti: Henri Anun Asa ­ kantarelli nttarilla ka mät värssyt Pohjolan luonnonläheisim tonilähiöstä. versovat Itä-Helsingin be Nää sanat ei tehny tätä laulua me piirretään puhdasta taulua Kuunnelles tätä sotiemme kauhua ku minä ja mun kaverit tultii maailmaa muuttaan - Nää sanat ei tehny tätä laulua lemme hukassa tietotulvan, kulutuskulttuurin, viihteellistymisen ja mainosmyrskyn keskellä. Päissämme ei ole tilaa omille ajatuksille. Kilpailuyhteiskunta, ainaiset kasvuvaatimukset, tulosvastuullisuus ja materian palvonta kasaavat otsalohkomme taakse jätekasan, joka syö tilaa aivojen tarvitsemalta hapelta. Mielialalääkkeiden kulutus on huipussaan. Ärsykkeiden ylikyllästämät mielemme tarvitsevat pilkahduksen toivoa mammonan noidankehää kiertäessämme. Tarvitsemme uusia organismeja tuottamaan lisähappea, jotta pystyisimme jatkamaan hengittämistä. Tarvitsemme inspiraatiota, sielunruokaa ­ sanoja ja säveliä. Musiikkia, joka on kaukana rocktähtielämän lainalaisuuksista. Musiikkia, joka raivaa omaa polkuaan kohderyhmämarkkinoinnin lokeroista piittaamatta. Sisällöttömien rallatusten sijaan kaipaamme inspiroivia pohdintoja. Mietintöjä, jotka herättävät kysymyksiä, maalaavat mielikuvia ja luovat oman universuminsa. Harvassa ovat musiikintekijät, joiden ajatuksesta, kädestä ja kynästä lähtee musiikkia, jossa on visio. - Mä koitan näyttää ihmisille mielen vahvuutta ja voimaa. Tarkotuksena on ollu tehä innostavaa taidetta, johon pitää reagoida, tulee sitten hyvä tai paska olo. Sellasta, että se laittaa miettimään eikä välttämättä ole sitä mitä ihminen haluaa vaan sitä, mitä se tarvitsee sinä hetkenä, Asa tuumii. Luonto pitkin sporakiskoi levittyy muskariiniviinii terraarios kehittyy Villiserpentiini vesitorniin kietoutunu käärme kieroutunu happosadet pitämään - Kanttarilla kantarelli O Roihuvuoren sanataiteilija punoo värssyistään verkon menneisyyden, nykyisyyden ja tulevan, luonnon ja ihmisen, Telluksen ja avaruuden välille. Verkko ei heti tajuntaa vangitse. Sen sijaan se patistaa mediatsunamin turruttamat aivosolut töihin, ja verbaalimaalailusta alkaa ajatustyön myötä hahmottua asiakokonaisuuksia. Kertakulutettavan viihteen vastapainoksi omaehtoinen ilmaisu kyseenalaistaa nykyistä elämäntapaa. Suuri osa etenkin urbaanin rytmimusiikin edustajista markkinoi elämäntyyliä jossa tavarat, kiilto ja kulutus ovat kaikki kaikessa. Siksi onkin tärkeää että Asa, jonka musiikki pohjimmiltaan kumpuaa hip-hopista, kääntää kelkan päinvastaiseen suuntaan. - Loppuasukas-levyllä teemana on mies vastaan luonto. Kanttarilla kanttarelli -biisi lähti siitä, kun kaveri sano mulle ton sanaparin. Kun sitä alkaa miettiä, se alkaa heti kertomaan luonnonilmiöstä epätavallisella paikalla ­ kantarellin ei pitäs kasvaa kanttarilla. Me ollaan viety luonto niin kieroon että se alkaa tekemään kaikennäkösiä mutaatioita. Kultainen tie käännyttäjän käsillä alusteltu lapikkailla tallusteltu, lapioilla taputeltu Emme viitti laittaa seppeleitä kiinni barbaarin torniin posahtamas zeppeliini - Persepolis - Mä oon pitäny omana motivaationa yhteiskunnan epäkohdat ja niistä laulamisen siitä lähtien, kun mä aloin tekee musaa. Niin pitkään on laulettu rakkauslauluja ja rakkaudessa mikään ei oo muuttunu. Rakkauslaulujen tekeminen on tärkeetä, mutta niin on yhteiskunnallistenkin kipaleiden, ainakin näinä aikoina kun sodat jatkuu ympäri maailmaa ja päätösvaltaa ollaan annettu Brysseliin ja muuta. - Jokaisella sivilisaatioll alkuun nousukausi, sitte tuskausi ja sen jälkeen mahtanu. Persepolis on m Persian hiekkaa käsissäm tei vaan alettais paukutte seleitä. Päästän likasest suusta h toiveen en tahdo tuloja vaan tah la toimeen Samois kuopissa luokiss isoimmat kengät kiertää sa veroja - 4 ja puol " ta työtä, iskunnallis yhte "On paljon nemmän ku saa paljon e mikä jee täminen." räpätiräpät Keikka Asa & Jätkäjätkät Lauantaina 7.2. Rovaniemen Cafe Tivolissa, liput 6 euroa. Kuinka vahva tekijä m maailman muokkaamise ka sanan ja soinnun onni tos saisikin ihmiset ajat konkreettisella tasolla se lääkkeeksi. Puhaltaisiva toksen tuulet, jos kan muusikot käyttäisivät e osoittamisen sijaan aik tännön työhön? - On paljon yhteiskunnall mikä ei oo muodikasta keesti jeesaa paljon ene mikään räpätiräpättämin seuraava julkaisu ­ Asa esittää: Via Karelia ­ o kieltäytyjäliiton tukilevy ti muuten siirtyisin käyt liittiseen työhön, mutta pystyn musiikilla auttam sia järjestöjä, niin on par dä sitä. - Kyllä mä nää maailma jat oon omassa päässän suohon. Aina ku jossain maailmaa tulee tulva ja tää Sir Bono ja vetää au going, itellä tulee mielee se hyvä ettei luule maa keevan musiikilla. Puhuu pimeest energiast taivas juoksee pois kaua Asuminen tääl vie liikaa linnut kertomassa ensilä - Alas virtaa Ararat Roihu - Lapin ihmisten lehti
• 14 urheilu ja vapaa-aika Lumentajua Maasto Lumi ei voi vyöryä, jos rinne tai muu alusta, jonka päällä lumi lepää ei ole riittävän jyrkkä. Lumivyöryjä syntyykin vain hyvin harvoin, erikoisolosuhteissa, rinteillä joiden jyrkkyys on alle 25 astetta. Valtaosa vyöryistä laukeaa 2555 asteisilta rinteiltä, yli 55 asteisille jyrkänteille lunta ei sen sijaan yleensä kerry vyöryiksi asti. Poikkeuksen muodostavat merellisen ilmaston vuorialueet, esimerkiksi Norjan rannikkovuoret, joilla lumi tarttuu jopa yli 60 asteisille rinteille paksuinakin kerroksina. Herkin jyrkkyys on 37-38 astetta. Jotta voi arvioida voiko jokin maasto synnyttää lumivyöryn, on välttämätöntä osata arvioida rinteen jyrkkyyttä. Silmämääräinen arviointi on vaikeaa, harjaantumaton erehtyy helposti kymmenenkin asteen verran. Jyrkkyyden määrittämiseen on onneksi välineitä. Turvallisin tapa rinteen profiilin kulman määrittämiseksi on laskea se tavallisesta korkeuskäyrillä varustetusta maastokartasta. Tarkan tuloksen saa suorittamalla rinteen jyrkkyyden mittauksen klinometrillä. Jyrkkyyden lisäksi myös rinteen suunta suhteessa tuuliin ja aurinkoon, sen muoto sekä korkeus merenpinnasta ja myös pinnanmuodostus vaikuttavat merkittävästi lumipatjan vyöryherkkyyteen. Tyypillinen vyöryonnettomuus johtuu laskettelijan liikkumisellaan lumeen kohdistaman rasituksen aiheuttamasta heikon kerroksen pettämisestä tai romahtamisesta, josta seuraa sen päällä olevan vahvan kerroksen irti repeäminen. Lumi on koko "elinkaarensa" ajan erilaisten sitä muuttavien voimien vaikutusten alaisena. Lumipatja ja sen kerrokset muuttuvatkin koko ajan, ja muutos vaikuttaa lumipatjan vyöryherkkyyteen joko sitä vahvistavasti tai heikentävästi. Muutosnopeus riippuu olosuhteista. Toisinaan muutos, olipa se heikkenemistä tai vahvistumista, on hyvin hidasta, joissakin olosuhteissa se voi olla erittäin nopeaa. Lumipatjan kestävyyden arviointikyvyn pitäisi olla jokaisen vyöryalueilla liikkuvan perustaito. Suurin osa, jopa n 90%, kaikista lumivyöryistä tapahtuu kun lunta sataa paljon. Joko erittäin voimakas lumisade (kun lunta sataa noin 3 cm tunnissa) tai riittävän pitkään jatkunut lumisade (yhteensä yli 30 cm uutta lunta) synnyttää lumivyöryille otolliset olosuhteet. Talvisella vesisateella on sama vaikutus kuin kovalla lumisateella. Tuuli, joka siirtää lunta tehokkaasti paikasta toiseen, kasaten sitä herkiksi laatoiksi sopiviin maastonkohtiin, on myös erittäin merkittävä tekijä lumivyöryjen syntymisessä. Ilman, auringon ja maan lämmöllä on myös tärkeä osuutensa vyöryjen syntyyn. Lämmön vaikutusta lumen muutokseen, heikkenemiseen tai vahvistumiseen, pitää myös ymmärtää, jos haluaa osata tehdä ennusteita lumivyöryjen syntymisen todennäköisyydestä. Vuorilla ja tuntureilla liikkumiseen liittyy riskejä. Suomen tuntureilla tilanne on ehkä toinen, mutta vaikkapa länsinaapureiden törmillä, Alpeista puhumattakaan, merkittävin riskitekijä on lumivyöry. Järkevällä, olosuhteet huomioon ottavalla toiminnalla vaaratilanteet voi useimmiten välttää. Onnettomuuden varalle on silti syytä varautua. teksi: Jarkko-Juhani Henttonen, kuvat: Juha Laine umivyöry on normaali luontoon kuuluva ilmiö, eikä sen syntyyn liity mitään mystistä. Vyöryn syntymiseen tarvitaan vain riittävän jyrkkä rinne ja oikeanlaiset lumi- ja sääolosuhteet. Lumivyöryonnettomuus on asia erikseen, mutta siihenkään ei mystiikalla ole osuutta. Vyöryonnettomuuteen tarvitaan vain lumivyöry ja onnettomuuteen joutuva ihminen. Vain marginaalinen murto-osa vyöryistä aiheuttaa onnettomuuksia. Valtaosa kaikista vyöryistä lähtee liikkeelle spontaanisti, omia aikojaan, ilman ulkopuolista laukaisijaa, eivätkä ne aiheuta kenellekään minkäänlaista vahinkoa. Toisinaan vyöryn laukaisee jokin ulkopuolinen voima, esimerkiksi laskettelija, kiipeilijä tai vaikkapa moottorikelkkailija, ja näin onkin käytännössä aina vyöryissä, jotka aiheuttavat onnettomuuden. Ainoa varma tapa selvitä hengissä lumivyöryistä on niiden välttäminen kokonaan. Onnettomuuksia kuitenkin tapahtuu, ja niistäkin voi ehkä selvitä, jos osaa toimia oikein. Onnettomuuden tapahduttua selviäminen ei kuitenkaan enää ole ollenkaan varmaa. Jotta liikkuminen vyöryalueilla olisi mahdollisimman turvallista, on liikkujan kyettävä arvioimaan onko vyöryn syntyminen ylipäätään mahdollista, ja jos on, mitä se vaatii syntyäkseen. L Tiedon tulisi olla myös olennaista. Tiedon merkityksellisyys vaihtelee arvioijasta ja tavoitteista riippuen. Vaikka lumivyöry olisikin mahdollinen, se ei välttämättä vielä aiheuta minkäänlaista vaaraa. Lumivyöry on vaarallinen vain ja ainoastaan jos se voi aiheuttaa jonkinlaista vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle. Jos vyöry ei voi aiheuttaa vahinkoa, on se vaaraton. Mahdollisen vyöryn potentiaalista vaarallisuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon nimenomaan se mitä voi tapahtua, jos joku joutuu vyöryyn. Jos seuraukset eivät ole kummoisia, ei vyöry ole kovin vaarallinen. Jotkin lumivyöryt ovatkin paljon vaarallisempia kuin toiset. Vyöryn koko ei sinällään välttämättä ole yhteydessä sen vaarallisuuteen, hyvinkin pienet vyöryt voivat olla hengevaarallisia. Vyöryalueilla liikuttaessa turvallisuus tai vaara riippuu käytännössä aina liikkujan omista toimista. Jotta vyöryalueilla liikkuminen olisi mahdollisimman turvallista on ehdottoman tärkeää että arvioi jatkuvasti vyöryn syntymisen mahdollisuutta ja todennäköisyyttä sekä myös mahdollisesta vyörystä aiheutuvaa vaaraa, ja toimii aina siten että vyöryyn joutumisen todennäköisyys olisi mahdollisimman pieni ja vyöryyn joutumisen seuraukset mahdollisimman vähäiset. Tilastoa siitä, kuinka moni lumivyöryyn joutuneista loukkaantuu tai kuolee ei tiettävästi ole. Sen sijaan on hyvinkin tarkasti tiedossa millaiset mahdollisuudet on selvitä, jos joutuu vyöryn hautaamaksi: kokonaan lumen alle hautautuneista selviää vain noin puolet. Uhreista viidennes menehtyy erilaisiin törmäyksistä aiheutuneisiin traumoihin, loput käytännössä tukehtuvat hengiltä. Vyöryistä hengissä selvinneet ovat olleet hautautuneina keskimäärin noin 11 minuuttia. Puolen tunnin kuluttua todennäköisyys selvitä hengissä on n 50% ja tunnin kuluttua enää n 85%. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hautautuneen ainoa toivo on, että hänet etsii ja kaivaa esiin onnettomuuspaikalla olijat, pelastuslaitoksen tai jonkin muun ulkopuolisen tahon avusta ei juuri ole apua, paitsi kuolleen ruumiin paikantamisessa. Lumen alle hautautunutta on äärimmäisen vaikeaa tai mahdotonta löytää ja pelastaa ilman asianmukaisia välineitä. Kaikkien vyörymaastoissa liikkuvien välttämättömään perusvarustukseen kuuluvatkin etsintä- ja pelastusvälineet eli lumivyörylähetin/vastaanotin (piippari), lumitutkain (sondi) ja asianmukainen lapio. Piipparitta lumen alle hautautunutta ei voi löytää riittävän nopeasti, sonditta uhrin paikantaminen ei onnistu riittävän tarkasti ja lapiotta lunta ei pysty siirtämään riittävän tehokkaasti pois uhrin päältä. Vyörytyypit Varsinaisia lumivyöryjä on kahta eri tyyppiä: laattavyöryjä ja irtolumenvyöryjä. Näiden lisäksi lumivyöryiksi lasketaan sekä sopiviin maastonkohtiin muodostuneiden lumilippojen tai ­räystäiden sekä jäätiköiden epävakaiden jääpilarien, serakkien romahdukset. Laattavyöryssä lähtee liikkeelle yhtenäinen lumimassa, eli toisiinsa kiinnittyneet lumikiteet alkavat liikkua yhtäaikaisesti. Irtolumenvyöryssä lumikiteet eivät ole kiinni toisissaan käytännössä ollenkaan. Vaaratilanteita ja onnettomuuksia eniten aiheuttavat laattavyöryt, laattoja on nimittäin todella vaikea havaita ja niiden laukeamiseen vaadittavaa voimaa on erittäin vaikea arvioida. Irtolumenvyöryt, jotka johtuvat useimmiten helposti havaittavista sää- ja lumiolosuhteista, sen sijaan on paljon helpompi välttää. Lumipatja ja sää Lumipatja muodostuu kerroksista. Kerrokset ovat ominaisuuksiltaan erilaisia, koska ne muodostuvat eri aikoina erilaisissa olosuhteissa. Kerrosten ominaisuudet, esimerkiksi murtolujuus, vaikuttavat lumipatjan vyöryherkkyyteen. Vuorilla jotain lajia, esimerkiksi laskettelua tai moottorikelkkailua harrastavan näkökulmasta lumipatjassa on kahdenlaisia kerroksia: vahvoja ja heikkoja. Vahvojen ja heikkojen kerrosten suhteet käytännössä määräävät miten herkästi vyöry voi syntyä. Vahvoissa kerroksissa lumikiteet ovat hyvin toisiinsa kiinnittyneitä ja yleensä pieniä ja pyöristyneitä. Heikoissa kerroksissa kiteet sen sijaan ovat huonosti tai ei ollenkaan toisissaan kiinni (vertaa styrokslevyä ja styrokspallukoita). Ennustaminen ja vaara Lumivyöryn syntymisen todennäköisyyttä arvioitaessa tulee arvion perustua luonnosta saatavilla oleviin faktoihin. Arvion pätevyys riippuu tiedon pätevyydestä, joten arviota tehdessä on ensiarvoisen tärkeää hankkia mahdollisimman pätevää tietoa. Mutuilulla ei siis pärjää. Vyöryonnettomuus Kaikista varotoimista huolimatta onnettomuuksia kuitenkin tapahtuu. Pahimman tapahduttua peli ei välttämättä ole vielä kuitenkaan menetetty, jos on paljon onnea matkassa, varustus kunnossa ja osaa toimia oikein. Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009
• urheilu ja vapaa-aika 15 Riskitekijät Lumivyöryjen uhreista n. 95% on laukaissut onnettomuusvyöryn itse. Yli 90% vyöryjen uhreista on 16-35 ­vuotiaita miehiä. Mitä suurempi ero vyöry- ja lajitaidoissa sitä todennäköisemmin altistuu vyöryvaaralle. Turvallisuus Lumiturvallisuusvälineitä Suomessa myy ainakin kiipeilykauppa Camu, www. camu.fi Lumiturvallisuuskoulutusta Suomessa tarjoaa ainakin vuoristo-opastusyritys Cohkka, www.cohkka.fi Lisätietoa kannattaa hakea netistä esimerkiksi hakusanalla avalanche, ks myös www.avalanche.org Lumivyöry turmat Alpeilla ja muissa vuoristomaissa kuolee lumivyöryissä joka vuosi vähintään kymmeniä ihmisiä. Suomessa on tapahtunut useita lumivyöryonnettomuuksia, eikä kuolonuhreiltakaan ole vältytty. Suurin osa Suomessa tapahtuneista vyöryonnettomuuksista on tapahtunut Lapissa. Suomalaisia on menehtynyt myös ainakin Norjassa ja Alppimaissa. Ilman piipparia, sondia ja lapiota ei lumivyöryalueille tulisikaan koskaan lähteä. Lumivyöryyn hautautumisessa on aina henki kyseessä, ja kuten tilastot osoittavat ei aikaa ole tuhlattavaksi. Piipparia, sondia ja myös lapiota täytyykin osata käyttää mahdollisimman tehokkaasti, jotta uhrin mahdollisuudet selvitä hengissä olisivat mahdollisimman hyvät. Välineiden käyttöä kannattaa harjoitella säännöllisesti. Uhrin löytämisen lisäksi pelastajien tulisi myös osata ensiapua. Henkeä uhkaavan verenvuodon tyrehdytys sekä puhallus-painanta elvytys tulisikin olla jokaisen vyöryalueilla liikkujan hallinnassa. On kuitenkin ehdottoman tärkeää muistaa että parhaatkaan pelastusvälineet tai ensiaputaidot eivät missään nimessä takaa hengissä selviämistä. Paras tapa pelastua vyöryn uhriksi joutumiselta onkin niiden välttäminen tyystin. Se taas onnistuu, jos tietää missä vyöryjä voi tapahtua ja milloin ja millaisissa olosuhteissa niitä tapahtuu, ja toimii tämän tiedon pohjalta. Vyöryalueilla liikkujan ehdottomasti tärkein turvaväline löytyykin, tai ainakin sen tulisi löytyä, liikkujan oikean ja vasemman korvan väliltä. Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009
• Santasport Lapin Urheiluopistolla opiskeluilmapiiri on rento ja viihtyisä. urheilu ja vapaa-aika ruskoulupohjaisen linjan opiskelijat Kamilla ja Tatu, myös Heikki, Anssi, Samuli, Sini ja Essi pitävät merkittävinä opiskelijaetuina ruokailuetua sekä urheilufasiliteettien käyttämisen mahdollisuutta myös vapaa-aikana. Silloin, kun vapaaaikaa opiskelulta ja oman lajin treenaamiselta jää. Millaista on opiskella Santasport Lapin Urheiluopistolla? "Kyllä töitä saa tehdä tosissaan, mutta toisaalta suuri osa opiskelua on käytännössä liikuntaa ja sen ohjaamista." Opiskelijat toteavat opiskelun olevan melko vaativaa, etenkin itseopiskelutehtävät tuottavat välillä työtä. Tehtävien suorittamisella kuitenkin on merkityksensä oppimisprosessissa, tehtävien valmistuessa myös tietomäärä ja tiedon hakemisen taidot lisääntyvät. Välillä päivät venyvät melko pitkiksi, eli "kyllä täällä töitä saa todella tehdä" opiskelijat tiivistävät melkein yhteen ääneen. Opiskelu koetaan kuitenkin mielenkiintoiseksi ja harjoitustehtäviä tehdään usein ryhmissä ja pareittain ja tietoa etsitään kirjaston lisäksi paljon myös netistä. Tatu ja Kamilla on lisäksi testien kautta valittu Lapin urheiluakatemiaan, jolle myönnettiin huippu-urheiluakatemia ­status viime syksynä. Lapin Urheiluopiston välittömässä yhteydessä toimiva Lapin Urheiluakatemia on oppilaitosten ja yhteistyötahojen verkosto, jonka tavoitteena on urheilijoiden opiskelun ja urheilu-uran tuloksekas yhdistäminen. Lapin Urheiluakatemia tarjoaa huippuvalmennusta, erinomaiset harjoitteluolosuhteet, laajat valmennuksen tukipalvelut sekä monipuolista tukea opintojen suunnitteluun ja toteutukseen. (www.lapinurheiluakatemia.fi) "Mahtavaa päästä mukaan paikallisten liikuntatapahtumien ja kansainvälisten urheilukisojen järjestelyihin" Opiskelijat kokevat saavansa erinomaiset valmiudet liikuntaneuvojan tehtäviin nimenomaan käytännön harjoittelun kautta, aidoissa toimintaympäristöistä. Santasport Lapin Urheiluopistolla opiskelun ehdoton vahvuus on käytännönläheisyys, mikä korostuu liikunnan ohjauksen konkreettisissa harjoituksissa eri kohderyhmien kanssa. Opiskelijat saavat opintojensa aikana mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikallistason liikuntatapahtumia mutta osallistua myös kansainvälisten urheilukisojen järjestelyihin. Tärkeä osa opintoja ovat myös ensiaputaidot, jotka jokainen opiskelija suorittaa opintojensa aikana. Opiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia liikuntatapahtumia paikallisilla kouluilla, myös erityisryhmille. Ala-asteikäisten yleisurheilukisoissa ja jääkiekkoturnauksessa heidän tehtäviinsä kuului mm. ajanotto, yleiset järjestelyt, lasten jääkiekkovarusteiden pukeminen ja tuomareina toimiminen. Lapsia ohjatessaan opiskelijat ovat saaneet tilaisuuden kokeilla luovuuttaan suunnitellessaan liikuntatapahtumia mm. erilaisilla teemoilla. Viirinkankaan alakoululla toteutettiin liikuntapäivä merirosvoteemalla, jossa tarkoituksena 17 oli kannustaa lapset yhdessä tekemiseen ja liikuntaelämysten löytämiseen erilaisilla rasteilla. Opintojen edetessä opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua myös kansainvälisen tason urheilutapahtumien järjestelyihin. Santasport Lapin Urheiluopiston opiskelijoita on ollut mukana mm. Levin MaailmanCupin kisajärjestelyissä erilaisissa tehtävissä. Kansainvälistä urheilumeininkiä löytyy myös Santasport Lapin Urheiluopiston käytäviltä. Huippuurheilun valmennuskeskuksessa treenaavat, leireilevät ja kilpailevat mm. useat yhdistetyn, mäkihypyn, hiihdon ja lentopallon kansainväliset huiput ja maajoukkueet. Mitä sitten, kun valmistuu? "Terveysliikuntaa ja valmennusta, jatko-opiskelua liikunnan alalla tai vaikkapa lentäjäksi?" Tulevaisuudessa Kamillaa kiinnostaa terveysliikunta sekä erityisesti lasten ja vanhusten liikunnan parissa työskentely. Tatu voisi tulevaisuudessa olla kiinnostunut toimimaan valmentajana. Toisaalta liikunta-alan koulutus ja hyvä fyysinen kunto luovat hyvät edellytykset myös muille aloille, joista Tatu mainitsee lentäjän työn. Heikki ja Anssi voisivat nähdä itsensä oman lajinsa valmennustehtävissä. Heikki mainitsee myös jatko-opinnot Jyväskylän liikuntatieteellisessä yhtenä hyvänä vaihtoehtona, heti ulkomailla vietetyn vaihto-opiskeluvuoden jälkeen. Anssi toimii valmennustehtävissä jo opiskeluaikanaan valmentamalla Lynxin tyttöjoukkuetta. Sini mainitsee kunto- ja terveysliikunnan itseään kiinnostavana vaihtoehtona, Essi tykkäisi toimia lasten liikunnan parissa. Tulevaisuuden suunnitelmat tarkentuvat monilla opiskelujen edetessä. Anssi toteaa käytännön harjoittelujen kautta olevan hyvä tilaisuus saada jalkaa oven väliin eri organisaatioihin, joissa liikunta-alan osaajille on kysyntää. "Asenne ratkaisee, kun haet opiskelemaan Santasport Lapin Urheiluopistolle" Santasport Lapin Urheiluopistolle hakeville opiskelijoiden viesti on selkeä: Pitää olla kiinnostunut liikunnasta j a etenkin muiden ohjaamisesta. Ei tarvitse itse olla huippu-urheilija tai edes aktiiviharrastaja, mutta motivoitunut oppimaan. Liikuntaneuvontaa ja ­ohjausta oppii parhaiten tekemällä ja ohjaamalla aidoissa käytännön tilanteissa, joihin opiskelu antaa erinomaisia mahdollisuuksia kaikille opiskelijoille. Lisäksi ulospäinsuuntautuneisuudesta, sosiaalisuudesta, reippaasta ja iloisesta olemuksesta sekä luovuudesta on varmasti hyötyä opintojen edetessä. Santasport Lapin Urheiluopisto on mukana kevään yhteishaussa 2.20.3.2009 (www.haenyt.fi) Järjestämme viikonlopun kestäviä preppauskursseja valintakokeisiin valmistautuville hakijoille 24.-26.4.2009 ja 8.-10.5.2009. www.santasport.fi Kamilla Meriluoto Vantaalta ja Tatu Korkalainen Rovaniemeltä opiskelevat ensimmäistä vuotta liikuntaneuvojiksi Santasport Lapin Urheiluopistolla. Jalkapalloilevat nuoret ovat peruskoulupohjaisella linjalla ja hakeutuivat liikuntaalalle tavoitteenaan toimia liikunnan parissa myös tulevaisuuden työurallaan. "Koulutukseen hakevan opiskelijan ei tarvitse olla huippu-urheilija tai minkään lajin aktiiviharrastaja, positiivinen ja aktiivinen asenne ratkaisee!" Ensimmäisen vuoden ylioppilastutkintopohjaiset opiskelijat Samuli Ranta Kempeleestä, Sini Westerling Vantaalta, Heikki Kemppainen, Anssi Kiuru ja Essi Inkeröinen Rovaniemeltä kiinnostuivat liikunta-alan opiskelusta oman harrastuneisuutensa pohjalta. Samuli pelaa pesäpalloa ja Anssi jalkapalloa, Sini toimii ohjaajana Sirkus Taika-ajassa, Heikki pelaa jääkiekkoa RoKin edustusjoukkueessa ja Essi on monipuolisesti kiinnostunut liikunnan ohjaamisesta ja eri lajeista. Miksi juuri Santasport Lapin Urheiluopisto? "Santasport tarjoaa monenlaisia opiskelijaetuja ja mahtavat puitteet eri lajien harjoitteluun." "Valitsin Santasport Lapin Urheiluopiston monien vaihtoehtojen joukosta" toteaa Kamilla, joka halusi opiskelemaan liikunnan alalle urheiluopistoon ja vertaili Suomen eri urheiluopistoja kuten Vierumäkeä, Kuortanetta ja Vuokattia. Ensisijainen vaihtoehto oli Lapin Urheiluopisto monipuolisten harjoitteluolosuhteiden ja asumisjärjestelyjen johdosta. Kamilla treenasi jalkapalloa aluksi RoPSissa ja siirtyi sitten Visan Palloon Kemiin, minne hän matkustaa treenaamaan viikonloppuisin. Tatun ensisijainen tavoite peruskoulun jälkeen oli urheilulukio ja Ounasvaaran urheilulukion lisäksi kaverit kannustivat hakemaan Lapin Urheiluopistolle Liikuntaneuvojan perustutkintokoulutukseen. Tatunkin laji on jalkapallo ja hän treenaa lajiaan Lynxin B-pojissa Rovaniemellä. Lapin Urheiluopistolla opiskelun ehdottomia vahvuuksia ovat Kamillan ja Tatun mielestä mahdollisuus urheiluhallin, CMS ­kuntosalin ja kylpylän vapaaseen käyttöön opiskelijavuoroilla. Opiskelijoiden kukkaroon säästöä kerryttävät lisäksi asumis- ja ruokailujärjestelyt, joista opiskelijat saavat viikolla nauttia kustannuksitta. Tatu mainitsee lisäksi opiskelijoiden käyttöön järjestetyt kannettavat tietokoneet ja nettiyhteyden erityisiksi plussiksi. Ylioppilaspohjaisen linjan opiskelijat hakivat aktiivisesti opiskelupaikkoja muiltakin kuin liikuntaalalta, osa yliopistolle johtamista ja matkailututkimusta tai varhaiskasvatusta, osa ammattikorkeakoulun puolelle mm. liiketaloutta opiskelemaan. Samoin kuin pe- " "Asenne ratkaisee, kun haet opiskelemaan Santasport Lapin Urheiluopistolle." Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009
• 18 urheilu ja vapaa-aika Vermeet rinteeseen Icon Asgard 152 "This freestyle inspired directional board feels like home on huge powder kickers, but it also allows you to take your riding from backcountry to park without any hesitation." Iconin mainoslause onnistuu kyllä kiteyttämään laudan luonteen aika nappiin. Edistyneemmille laskijoille suunnattu Asgard-series on todellakin mainio yleislauta. Kestää vauhtia, löytyy poppia, toimii putikassa ja parkissa. Erityisen mukavaa on ottaa alastulot vastaan napakalla taililla. Lauta on directional-sheipillä eli tarkoittaa sitä että nose on hieman isompi ja pidempi kuin tail ja sivuleikkauksen keskipiste ei näin ole laudan todellisessa keskipisteessä vaan 2,5cm sen takana. Lauta tuntuu jäykkyytensä ansiosta itseasiassa hieman todellista pidemmältä, vaikkakin todella ketterältä ja mukavasti sillä losottelee mettäpätkien kautta parkkihyndiä lasauttelemaan. Ihan aloittelijalle en menisi lautaa kyllä suosittelemaan, kohtuu kireän sivuleikkauksen ja jäykkyyden takia. Myöskään reili- ja parkkiapinat eivät tykkään kun stanssia ei saa sinne överin puolelle vedettyä. Isokenkäisetkin varmaan valittaisivat, että jalat tulee reunoilta yli kun on senverran kapea. No, pilkunviilailut sikseen, Roihu suosittelee oikealle kohderyhmälle!!! Flux-siteet Flux tekee lumilautasiteitä jo 16 vuoden kokemuksella. Fluxin siteet ovat laadukkaita, hyvin viimeisteltyjä, teknisesti vaikuttavia ja visuaalisesti päräyttäviä, laskuominaisuuksista puhumattakaan. Lumilautatiimistä löytyy mm. Matt Hammer, Nima Jalali, Corey Smith, Sara Phillips sekä uutena vahvistuksena Romain DeMarchi ja JP Solberg. Suomitiimissä Siimon Hurtig! Siteiden yksi näppärä ominaisuus on se, ettei työkaluja tarvita halusi säätää sidettä miten haluaa, tietysti Beispleitti pitää ruuvata lautaan kiinni ja asteita voit korjata vain ruuvarilla, mutta sträbit ja sunmuut saat säädettyä ihan käsin. Siteiden sivusta löytyy salaluukku, jonka alta säädetään siteistä hibackin kulmaa, tämä luukku toimii myös secret stassinä, jonne tosimies tuuttaa palan kuivaalihaa pahan laskupäivän varalle! Side parantaa tuntumaa lautaan, se on fakta! Dakinen suksibägi Soveltuu niin suksille kuin laudallekin. Erittäin tilava ja kestävä materiaali pitää kamppeet kunnossa. Voi kantaa perinteisesti ja pitempiä matkoja haikatessa helppo vetää perässä rullien avustamana. Erikokoisia taskuja löytyy niin laseille, monoille, hanskoille, takeille ja housuille. Dakine Raven Suojaa kätesi Dakinen Ravenhanskoilla. Hanskat sopivat niin snoukkailuun kuin suksijoillekin. Mikäli tuntuu, että näppisi jäätyvät niin turvaudu Dakinen paksumpiin malleihin mutta keväällä pue käteesi Ravenit. Yksikohtana mainittakoon mm. peukalosta löytyvä räkähalkio, johon on jokaisen räkänokan mukava nokkansa pyyhkäistä. Hanskoja löytyy mustana, valkoisina ja kokoja joka kädelle. Www. dakine.com. Magic Potion Magic-potion on ranskalainen ekologinen voidemerkki. Magic-Potionin voiteet ovat 100%:sti luonnossa hajoavia ja myrkyttömiä.Voiteet eivät sisällä parafiiniä eivätkä fluoria. Luisto-ominaisuuksiltaan ne ovat tavallisten matalafluoripitoisten voiteiden tasoa.Tuotevalikoimasta löytyy raudalla levitettävät pohjusteet ja nestemäinen luistovoidevalikoima erilaisille sää- ja lumiolosuhteille. Perinteisistä parafiinivoiteista poiketen Magic-Potion pysyy myös kanteissa. Yksi voitelu kestää 2-4 päivän ajan ja yhdellä riittoisalla luistovoide pakkauksella voitelee noin 10 lumilautaa tai 12 paria suksia.Magic-Potionin voiteilla on laskettu suksilla nopeuslaskun maailmanennätys. Magic-Potionilla voideltiin myös viime vuoden Arctic Challengen laskijoiden laudat. Magic-Potion tiimissä laskee mm. Eero Ettala ja Terje Haakonsen. helmikuu 2009 Karkkia korville Skullcandy on jenkkiläinen kuulokevalmistaja, jonka tuotteissa yhdistyy tyylikkyys ja übercoolit ominaisuudet. Kelta hopeiset Lowriderit menee näppärästi kasaan ja tämän ominaisuuden tuloksena kuulokkeet venyy ja paukkuu sopiviksi päähän kuin päähän. Skullcandyltä löytyy laaja valikoima kuulokkeita, jotka ovat erityisesti tarkoitettu laskemista varten. Nämä kyseiset on enemmänkin hengaukseen tarkoitetut ja sopivatkin siihen paljon paremmin, kuin esim Skullcandyn Hesh -malli. Värejä löytyy laidasta laitaan, joten eiku kohti lähimpää liikettä. Tuotetta lapissa saa ainakin Jackalista, Toimistotekniikoista kautta Lapin, Ylläksen Ski shopista ja myös Leviltä! Roihu - Lapin ihmisten lehti
• Kroppa suojaan Laskiessa niin kuin after ski:ssäkin on hyvä huolehtia asianmukaisesta suojauksesta... IPS West Protector Ylävartaloa eli torsoa suojeleva liivi antaa mahtavan turvallisuuden tunteen laskiessa. Selkäpanssari estää miltei iskut kuin iskut joita toivottavasti ei tietenkään koskaan tule. Kilpikonnatyylinen selkäpanssari on rakennettu seitsemästä osasta joten liivi ei tunnu jäykältä päällä. Liivistä löytyy myös munuaisvyön sisäpuolelta joka vahvistaa ja suojelee alaselkää. Säätömahdollisuudet ovat hyvät; olkatuet voi säätää tarrakiinnityksen avulla sopivaksi. Sivuilla suoja maksamökyjä (isku kainalon alle) vastaan. Kokonaisuuden kruunaa hengittävä ja joustava kangas, joka myös lämmittää mukavasti. urheilu ja vapaa-aika 19 Classic Snow -kypärä! Kypärä joka soveltuu talvikeleihin kuin myös kesän menoihin irrotettavien korvasuojien mukana tuoman edun takia. Korvasuojissa on myös kuulokkeet, joten et tarvitse erikseen nappeja tätä kypärää käyttäessäsi. Äänen laatu kuulokkeissa vaikutti tosi hyvälle eikä luurit kuitenkaan pidä muita ääniä ulkopuolelta. Mukana tulee tietysti piuha josta voi säädellä ääntä tarpeen mukaan. Pinkki sopii joka jätkälle, sillä se on tämän vuoden uusi violetti!? Polvi- ja kyynärvarsisuojat Pysyy jämysti paikallaan ja ottaa vastaan kovemmatki tällit. Näillä vehkeillä takaat ettei mustelmia löydy kovemmankaan laskupäivän (baari-illan) jälkeen vaikka oisit kuinka kova kimma/äijjä tetsaamaan. Suojat eivät myöskään rajoita nivelien normaalia liikkumista eikä myöskään aiheuta liikaa stressiä. Niin ja kovemmalla pakkasella suojat pitävät nivelet mukavan lämpiminä. Roihu suosittelee! Persesuoja Protecin hip protector suojaa reidet, äässin ja häntäluun. Housut on kevyet ja mukavat jalassa eikä varmasti aiheuta pienintäkään haittaa tulet sitten välineellä millä tahansa alas rinnettä. Kulkusia suojaavaa settiä ei housuista löydy joten mikäli luulet tarvittevasi näiden housujen lisäksi vielä suojaa suonikkaalle niin lainaa lätkäjätkiltä. Protec:in tuotteita Lapin läänissä myy CitySport ja InterSport. Muut suojavarusteet kaupoista ja kioskeista. Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009 Live kevät -09 Lapin Urheiluopisto LIPUT ENNAKKOON yllasravintolat.fi tai SOITA 0600 900 900 1,75 min+pvm, klo 7­22 Lippuja myös kaksi päivää ennen keikkaa Taigasta. H H 1500 PAIKKAINEN RAVINTOLAMAAILMA H 5 BAARIA H PUB H SUOMI POP H DISCO H A LA CARTE H YÖGRILLI H www.santasport.fi RAVINTOLAMAAILMA RINTEESSÄ
• 20 urheilu ja vapaa-aika ja ja siltä osin hyndät ovat tuttuja. Näinhän sen täytyy mennäkin, sillä jos et itse osaa hyppyreitä vetää, on mahdoton yrittää sellaisia edes tehdä. Tuomaksen haaveena on itse oppia ajamaan lumikissaa, jota varten hän on harjoitellut alkukauden Ukkohallassa Janne "ReiliUkkohallassa Janne "Reiliseppo" Järvenpään opetuksessa. seppo" Järvenpään Reiliseppo vastaavasti toimii Ukkohallassa sekä Pikku-Syötteellä vastaavanlaisessa työssä. Ukkohallassa ryhmän koko käsittää kahdeksan ihmistä, laskijoista kuvaajiin. Ukkohallan yksi erikoisuus on noin 10 obstaakkelin Treeride, se on kyllä ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen juttu! Pikku-Syöte koostaan huolimatta tarjoaa laskijoille rinteen verran hyndiä, reilejä enemmän kuin laki sallii ja kaksi paippia peräkkäin! Parkin rakentajat Miltei jokaisesta itseään kunnioittavasta laskettelukeskuksesta löytyy Street tai Parkki, joka käsittää erilaisia hyppyreitä, reilejä ja erikoisia obstaakkeleita. Kun mennään vuosia taaksepäin niin näitähän ei luonnollisesti ollut vaan laskijoiden kautta keskuksia pyrittiin kehittämään oikeaan suuntaan. Ounasvaaralla parkista vastaa Kuuselan Janne, joka aloitti OuRoihu - Lapin ihmisten lehti kun park managerina kolme talvea sitten. Työnkuva ei tietenkään Jannellekaan tippunut suoraan takataskuun vaan taustalla näyttöjä oli useista sadoista työtunneista parkin eteen jo vuosia ennen nimitystä. Nykyään Jannen päivät täyttyvät pitkälti parkin kanssa puuhatessa tai Streetteamiin liittyvien asioiden hoidossa. Mikäli aikaa jää niin Janne saattaa olla apuna vuokraamossa tai jopa hisseillä. Suurin ongelma tällä hetkellä Jannen mielestä Ounasvaaran parkissa on se, että kun ottaa kapulan alahissiltä, nousee ylös ja lataa toista sataa metriä sivuttaissuunnassa parkin yläosaan ja sieltä alas niin on kulunut noin 10 minuuttia, joka on auttamattoman liian pitkä aika. Paipin ja streetin väliin tulisi rakentaa uusi hissi ja streetrinnettä leventää. Isoin muutos Ounasvaaralla on tietämys siitä, että tällaiseen kannattaa satsata ja sa- maan aikaan Janne toivoisi, että saisi vielä enemmän pökköä pesään! Ylläksellä park managerina toimii Kuoksan Tuomas. Tuomas aloitti työn Ylläksen park managerina vuonna 2003, jolloin myöskään Ylläksen maisemissa ei älyttömiä settejä löytynyt. Nykyään Ylläs nostaa päätään erittäin suurilla hyndillä, 8 reilin linjalla ja erikoishärveleillä. Tuomas on itse laski- Isolla-Syötteellä park managerina toimii Sami Sorvoja. Rukan massiivisesta parkista tätä nykyä vastaa Lakelan Anssi RovaniemelLakelan Anssi Kuusamostä. ta. Pienellä miehellä on suomen isoimmat parkkisaappaat jalassa. Rukan parkin vahvuuksiin kuuluu monipuolisuus. Talkooporukka suuressa roolissa. on suuressa roolissa. Kaikkea ei voi tehdä koneella. Kaikkea laitettava käsin, joten silReilit on ei voi tehdä koneella. Reilit tarvitaan aina apua joten silloinon laitettava käsin, ja talkooloin tarvitaan aina apua ja talkoolaiset ovat kultaakin kalliimpi apu. laiset ovat kultaakin kalliimpi apu. Streetteamilaisilta ja talkooporuStreetteamilaisilta ja ja monesti kalta tulee hyviä ideoitatalkooporukalta tulee hyviä ideoita on toistuitse ei näe virheitä, jotkaja monesti itse vuodesta toiseen. Näissä junut ei näe virheitä, jotka on toistunut vuodesta toiseen. Näissä jutuissa erilaisista ja etenkin eritatuissa laskijoista on aina hyötyä. soisistaerilaisista ja etenkin eritasoisista laskijoista on aina hyötyä. helmikuu 2009 www.yllakselle.com MAJOITU MUKAVASTI, OLET ANSAINNUT SEN.
• ruoka ja juoma 21 Foodskuup Selvä Pyy, Ylläs Ylläksen Selvä Pyy avasi ovensa joulukuun alussa kauppakeskuksen yhteydessä toimivan vanhan Jounin Kaupan muuttuessa olut- ja ruokaravintolaksi. Brittiläistyyliseen 150 asiakasta nielevään olutravintolaan on mukava mennä tirpasemaan muutamat huurteiset päivän lasketteluiden jälkeen. Selvän Pyyn olutlistalta löytyy useita kymmeniä hana- ja pullotuotteita vaativampaankin makuun. Rafla tarjoaa myös safkaakin idealla "tuhtia pubileipää". Annokset saavat toki isommankin miehen kylläiseksi muttei Selvän Pyyn ruokia maulla ole "pilattu". Äkäslompolon puolella sijaitseva Selvä Pyy on heti auetessaan noussut hiihtokoulunopettajien suosioon edullisine hintoineen sekä toimivine aukioloaikoineen. 6/10 Katso kengurun loikkaa... ...Mies aikoo paistaa sen. Olipas erittäin makoisa yllätys löytää marketista "parempaa" lihaa. Nimittäin kengurua. Kotona lihan paistuessa tuntui kohtuu pahalta ajatella, että siinä pannulla kärisee se niin mukavan ja elegantin näköisen elukan selästä raapastu liha, jota myös ulkofileeksi kutsutaan. Kengurun liha näyttää aika beisikiltä, vähän tummempi ku nauta muttei läheskään niinku jotkut riistat. Tuoksu on mieto eikä millään pystyisi ulkonäön perusteella amatööri sanomaan et: "Joo, kenguruahan se". Liha myytiin noin 400g pakkauksissa kilohinnan pyöriessä 23 egen tietämillä. Ei siis mitään halapaa ja kokeilu aiheutti viikon tonnikala-makarooni-mössön syömisen. Ihan sama pakko oli kokeilla. Lihan valmistin kuten ulkofile normaalisti. Kulinaristisia taitojani toteutin tekemällä perunoista nättejä(?) tsiipaleita ja kastikkeena toimi kokkikoulussa aikoinaan opeteltu ruskeakastike. Makua tuomaroi meikä ja jotta totuus ei unohtuisi niin tyttäreni Mila. Syynissä hiihtokeskusten murkinaosastoa No miltä se maistu? Paistoin lihat asenteella pakkaus auki ja pannulle. Tietenkin jäinen liha oli sulanut edellisestä päivästä. Ennen paistamista läväytin suolat ja pippurit kehiin ja nokare voita pannulle. Kumpaaki puolta noin kolme minsaa ja lopputulos oli sopiva medium. Helppoa! Maku oli erittäin hyvä, lähellä poroa kuten myös koostumus. Mila tykkäs kans ja nyt tässä pähkäillään ja säästetään rahaa, jotta jonakin kauniina päivänä pannulla paistuisi esimerkiksi strutsia, biisonia tai krotiiliä. Jännää, hei mutta kokeilkaahan Tekin uusia erilaisia lihoja ja kasviksia ja kirjotelkaa et miltä maistu. Pari kuvaa kyytipojaksi ja lähettäkää meille toimitukseen. Dingo · Dingo on australianvillikoira · Periytynee koiran ja suden varhaimmista muodoista · Käyttäytyy kuten sudet. Eivät hauku vaan ulvovat. Myös: · Suomalainen rock-yhtye · Syntyi vuonna 1982 mm. Mac-yhtyeen jälkimainingeissa. · Keulakuva Neumann Taiga, Ylläs Taiga-ravintolan ala carte-osastolta löytyy 80 asiakaspaikkaa ja sijaitsee Ylläsjärven puolella heti gondolin vieressä. Sen verran massiivinen rakennus on kyseessä ettei sitä voi olla sivuuttamatta. Ruokapuoli servailee "sitä parempaa settiä" eli listalta löytyy perus lappisafkojen lisäksi eksoottisempaakin purtavaa. Annokset on ihan kivan näköisiä ja maku on kohillaan. Hinnat ei persaukista miellytä mutta ei Taiga myöskään kalleimpiin kokemuksiin kuulu. Ravintola tarjoaa päivisin ala carten lisäksi lounasta, josta voit valita joko aasialaisen, italialaisen tai kotiruoka vaihtoehdon. Mahdollista on nauttia kokonaisia menuita ja fondueta, nämä kokonaisuudet on tilattava viimeistään edellisenä päivänä. 8/10 Kenguru · Ei tavata muualla kuin Australiassa ja niitä on 47 eri lajia. · Voi hypätä noin 9 metriä pituutta ja juosta 74 km/h. · Kasvissyöjiä. Pääasiallinen ravinto ruoho, lehdet ja juuret. · Luontaisia vihollisia on ainoastaan Dingo. · Lasten suosikki on Kössi-kenguru. · Ainoa Dingo maailmassa, joka ei saalista kenguruita. Asia Brasserie, Levi Levin aasialaishenkinen ravintola lupaa viedä ruokailijansa Aasian makujen eksoottiseen maailmaan. Ruokalista tarjoaa miksauksen Aasian maiden, kuten Thaimaan, Japanin, Kiinan ja Intian keittiöistä. Rafla sijaitsee ihan Levin ytimessä ja on erittäin fiini paikka ruokailla. Sapuskat on edullisia ja se ikävä kyllä näkyy myös annoksien ulkonäössä. Vähän sinne päin kun ne tahtovat olla. Ravintolassa on 120 asiakaspaikkaa eikä ainakaan Roihun iskuryhmän vieraillessa huudeilla ollu millään mittakaavalla täynnä. Otimme kommentteja parilta ruokailijalta. 7/10 Jani: "Tyylikäs, miellyttävä ja mukavan edullinen. Palvelu pelaa. Possua hapanimeläkastikkeessa vehnä oluen kera on luxus! Ravintolan yhteydessä sijaitsevassa baarissa on mukava vetää pienet lällyt eli ryybätä." Terhi: "Sisustuksessa on taidokkaasti yhdistelty modernia aasialaista tyyliä trendejä unohtamatta. Friteerattu kokonainen taimen hapanimelä chili-kastikkeessa ei oikein antanut oikeutta taimenelle. Liian tulinen ja kala kuivaa". Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009
• menot Sikälimikäli haluat että menosi julkaistaan tällä palstalla, ilmoita ne osoitteeseen: ptg@roihulehti.com. Ilmoittaminen on ilmaista. 23 Rovaniemi LA 7.2. Asa ja Jätkät, Cafe Tivoli Ässärock, Asemaravintola TO 12.2. LA 14.2. Kemi-Tornio PE 6.2. Eppu Normaali, Umpitunneli PenkkariBileet, Onnela Susanna Sakko & Onnenpotku, Pohjanhovi TO 26.2. MA 2.3. KE 4.3. TO 5.3. PE 6.3. Haloo Helsinki, Taiga PMMP, Taiga Cheek, Taiga Taikapeili, Taiga Marisha, Taiga TO 26.2. Klubi-ilta Ässärock, Rovaniemi Rovaniemellä starttaa täysin uusi klubi-ilta kun Ässärock näkee päivänvalon 7. helmikuuta Asemaravintolassa klo 22.00 alkaen. Klubin ensimmäisessä osassa nähdään ensiesiintymisensä tarjoava Rovaniemeläinen Alamaailma sekä uuden EP:n julkaiseva Stonestorm. Klubin toinen erä on jo sovittu tapahtuvan 15.5 Rockravintola Grandesssa. Liput 2e. Kristiina Wheeler, Areena PE 27.2. LA 28.2. SU 1.3. KE 4.3. TO 5.3. PE 6.3. Ke 11.2. PE 20.2. PE 13.2. Uniklubi, Areena Kim Herold, Areena PMMP, Areena Movetron, Areena Opiskelijajärjestö Rovio Ry:n Ystävänpäivä kekkerit, Doris Night Solistiyhtye Ketola & Witikainen, Pohjanhovi Rantafestarit, Cafe Tivoli Lapland Tattoo Weekend: Fresh-X, Umpitunneli LA 14.2. To 12.1. T.T. Purontaka & Tähtitaivas, Pohjanhovi LA 21.2. PE 13.2. Rantafestarit, Cafe Tivoli Crystal, Pohjanhovi Lapland Tattoo Weekend: Backyard Babies, Umpitunneli SU 15.2. Mira & Brainless, Pohjanhovi Jonna, Doris Night TO 26.2. Lapland Tattoo Weekend, Umpitunneli Levi PE 13.2. LA 14.2. Kendi, Areena Anna Abreu, Areena Cheek, Areena Waldo´s People, Areena Opiskelijajärjestö Articla Ry:n haalaribileet, Doris Night LA 21.2. PE 27.2. Haloo Helsinki Cafe Tivoli Trio Tuovilat, Pohjanhovi Silent Threnody, Koodi Umpparin synttärit: Haloo Helsinki!, Umpitunneli PE 13.3. KE 18.2. TO 19.2. PE 20.2. LA 21.2. TI 24.2. Ruka TO 19.2. PE 20.2. TO 26.2. PE 27.2. TO 5.3. PE 6.3. Anna Abreu, Piste Haloo Helsinki!, Piste Fintelligens, Piste Fintelligens Piste PMMP, Piste PMMP, Piste PMMP:n voit nähdä ja kuulla helmikuun aikana Torniossa, Levillä ja Rukalla. Anna Abreu, Areena Haloo Helsinki, Areena Teräsbetoni, Areena Teräsbetoni, Areena Haloo Helsinki, Areena PMMP, Umpitunneli LA 28.2. Fintelligens, Doris Night Kati Tuulia & Kismet, Pohjanhovi Ylläs TI 17.2. Anna Abreu, Taiga PE 6.3. Markku Aro & Diesel, Pohjanhovi Haloo Helsinki kiertää tässä kuussa Lappia. Tsekkaa oma paikkasi ja päivämäärä ohesta. KE 18.2. TO 19.2. TI 24.2. Northern Legacy, Taiga Ari Koivunen, Taiga Fintelligens, Taiga LA 7.3. Dolores, Pohjanhovi KE 25.2. Fintelligens, Areena Festari Legendaarisen grind-yhtyeen napalmi kuoleman pojat nähdään Oulun Teatrialla perjantaina 20.2.2009. LIPUT NYT MYYNNISSÄ! Jalometalli Winterfest 2009 Neljättä kertaa talven kylmyyteen kuuman metallin tuulahduksen tarjoava Jalometalli Winterfest järjestetään jälleen tuttuun tapaan Club Teatrialla. Tapahtuman molempina päivinä esiintyy neljä yhtyettä. Perjantaina raikuu brutaalimpi metalli ja lauantaina nautitaan melodisen heavyn iloista. Winterfestin pääesiintyjinä loistavat tänä vuonna brittiläinen Napalm Death sekä kotimainen Tarot. Ikäraja Jalometalli Winterfestiin on K15/K-18. Ovet avataan molempina päivinä klo 19.00. Tarkemmat aikataulut ilmoitetaan Club Teatrian ja Jalometallin sivuilla lähempänä ajankohtaa. Yhden päivän lipun hinta on ennakkoon 20 ja ovelta 25 Jalometalli Winterfest 2009 laajenee kaksipäiväiseksi euroa. Kahden päivän liput maksavat 30 ja ovelta 35 euroa. Ennakkoliput tulevat myyntiin maanantaina 08.12.2008. Lippuja myyvät Lippupalvelu, Tiketti ja Levykauppa Äx. 14.02 TULEVIA TAPAHTUMIA: 14.02.2009 20.02.2009 -21.02 28.02.2009 02.03.2009 03.03.2009 05.03.2009 06.03.2009 20.03.2009 OPETH + Entombed | K-15/K-18. 35/32 e JALOMETALLI WINTERFEST + Napalm Death, Sotajumala, The Final Harvest... Tarot, Sabaton, Kiuas, Agonize| K-15/K-18. 25/20 e/päivä D-A-D (DEN) | K-18. 30/25 e DRAGONFORCE + Turisas | K-15/K-18. 30/25 e DANKO JONES | K-15/K-18. 30/25 e UNLEASHED + Belphegor, Devian | K-15/K-18. 20/16 e AMORPHIS + Charon, Before the Dawn | K-18. 25/22 e MORTIIS | K-18. 20/17 e Jalometalli Winterfestin esiintyjät: Perjantai 20.2.2009 Napalm Death (GBR), Sotajumala, The Final Harvest & Napoleon Skullfukk Lauantai 21.2.2009 Tarot, Sabaton (SWE), Kiuas & Agonizer Roihu - Lapin ihmisten lehti helmikuu 2009 www.teatria.com