• Viikot 15-18 – Nro 7/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi Kaikki Exuviancesilmänympärystuotteet -10% + Eye treatment naamio LAHJAKSI (ARVO 10 €) IHONHOITO www.ihonhoito.com Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi PRONSSIJA TERÄSVEISTOKSIA Valon hetki mytologiaa ja heijastuksia Kuvanveistäjä EilaTerttuJaatinen 29.3.-14.4.2019 ti-su klo 12-18 Galleria Albert IX Albertink. 9, 00150 Helsinki www.galleria-albert.fi www.facebook.com/eilaterttujaatinen galleria www.metaljee.fi TERVETULOA! Tuulen henki Pronssi Tuulen kuohu Kuohuvia-sarjasta, RST-teräs Yrittäjä, KTM Töitä tiskarista teknologiayhtiön maajohtajaksi ja rauhanturvatehtävistä Googlelle. Tekoälyn osaaja Teknologian ja tekoälyn hyötyjen tulkki yrityksissä ja jatkossa eduskunnassa. Tietokirjailija Tekoäly matkaopas johtajalle -menestyskirjan kirjoittaja ja Vuoden puhuja 2018. Te kn ol og ia ja Tu le va is uu s ry Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 70,5 m2 PUNAVUORI KT 68 m2 PUNAVUORI Natasha Valtonen, 045 354 4770 natasha.valtonen@crape.fi 3 h, k, RT, kph Pursimiehenkatu 27 B Mh. 475.134,48 € Vmh. 537.000 € 2 h, AVOk, TYÖTILA, vh, kph, sauna Uudenmaankatu 28 A Mh./VMH. 549.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 53 m2 KAMPPI Natasha Valtonen, 045 354 4770 natasha.valtonen@crape.fi 1 h, avok, s, wc, KPH, parveke Bulevardi 15 C Mh. 373.749,63 € Vmh. 389.000 € Janne Seppelin, 044 091 1959 janne.seppelin@crape.fi KT 69 m2 ALPPILA Alexander Wilhelmsson, 040 589 8248 alexander.wilhelmsson@crape.fi 3 h, k, kph, parveke Porvoonkatu 19 A Mh./Vmh. 429.000 €
• 2 Viikot 15-18/2019 • Nro 7 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Hernesaaren Autokatsastus 09 680 1166 www.hakus.fi katsastukset ja rekisteröinnit ma – pe 8 – 17 Hernematalankatu 2, Helsinki Tarjous voimassa 1.2.–31.5.2019 Tervetuloa Ihopisteeseen, Allergiataloon! Luomitarkastus 25€ UVB ja SUP valohoidoista juhlavuoden tarjous -10 % valohoidoista ja lisäetuna Allergia-, ihoja astmaliiton jäsenille -20% Tule silloin kun sinulle sopii, myös lauantaisin. Varaa aika numerosta 050 597 1363 Paciuksenkatu 19, Helsinki Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2019 • 7,10 Pentu-extra! • rotu • hoito • ravinto • varusteet • lelut ROTUESITTELYSSÄ TURKKILAINEN ANGORA Kissa rinkkaan ja vaellukselle! Vuoden 2018 näyttelytähdet Uusinta uutta: Kissojen oma äitiyspakkaus Villitys maailmalla Lelukissa kuin oikea Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info LT Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019D KS 20 19 D KIPUTEEMA: Tavoitteena lääkkeetön kivunhoito 2/2019 7,30 Markku Keinäselle syöpä on tuttu niin työssä kuin omassa elämässä Ex-malli ALKOHOLIA TIEDOSTAVASTI SIEMAILLEN Eläkevalmennuksesta apua uuteen elämään Hautaus yhä yksilöllisempää Tulehduskipulääkkeet vaaraksi vatsalle Lääkkeistä muistihäiriöitä ja sekavuutta Kaatumista voi harjoitella Seniori-ikäisille asiaa terveydestä ja hyvinvoinnista Kissaihmisen toivelehti! (Määräaikainen tilaus.) r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Tilaa omasi ja nauti! 30 00 (norm. 59€) 12kk määräaikainen tilaus kevättarjous 24 00 (norm. 48€) 12kk määräaikainen tilaus kevättarjous RööperiLehden Kesäextra ilmestyy viikolla 23. Varmista paikkasi ajoissa! Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332, kristiina@karprint.fi Aineistot viimeistään maanantaina 27.5.
• 15. vuosikerta – nro 7 Viikot 15-18/2019 Ajankohtaista Helsingin väestönkasvu vuosina 2010-2018 Merivesi tulvii Telakkarannan putkityömaalle Helsinkiin maailmanluokan arkkitehtuurija designmuseo? H elsinkiin ehdotetun uuden arkkitehtuurija designmuseon konseptisuunnitelma on valmistunut. Opetusja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin tilaama suunnitelma julkistettiin torstaina 28. maaliskuuta. Museorakennus toteutettaisiin Eteläsataman alueelle osana alueen laajempaa kokonaiskehittämistä. Hankkeen eteneminen vaatii jatkoselvityksiä tarvittavista tiloista, taloudesta ja hallinnosta. Valmistelun on tarkoitus jatkua kevään aikana. Helsingin seudun työllisyysaste kasvanut nopeasti H elsingin seudun työllisyysaste vuonna 2018 oli 74,2 % ja työttömyysaste 7,1 %. Yli 85 %:n työllisyysaste saavutettiin 40-54-vuotiaiden ikäryhmässä. Eniten työllisyysaste nousi 60-64-vuotiailla. Helsingin seudun tuotannon kasvu vuoden takaiseen verrattuna jatkui vahvana viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tuotanto kasvoi loka-joulukuussa 4 %. Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yrityskeskittymä. Seudulla tuotetaan 37 % Suomen bruttokansantuotteesta ja siellä sijaitsee 32 % maan työpaikoista, mikä on yli 800 000 työpaikkaa. Helsinki jakoi lähes 8 miljoonaa liikuntaja urheiluseuroille H elsingin kaupunki tukee liikuntaseuroja vuosittain noin 8 miljoonan euron avustuksin. Liikuntajaosto päätti myöntää toiminta-avustusta 294 liikuntaseuralle sekä 28 eläkeläisja erityisjärjestön liikuntaryhmälle yhteensä 2 000 000 euroa. Liikuntaseuroille myönnetään yhteensä 1 950 651 euroa ja eläkeläisja erityisryhmille 49 349 euroa. Värin virrassa valoa 5.4.-29.4. N äyttely esittelee Helsingin Työväenopiston Akryylimaalauksen kokeilevat menetelmät -ryhmän opiskelijoiden teoksia. Ryhmää ohjaa taidemaalari Alina Sinivaara ja näyttelyon toteutettu yhteistyössä hänen kanssaan. Ryhmä on tutkinut akryylin monipuolisia mahdollisuuksia itseilmaisun välineenä. Tarkastelussa ovat olleet erityisesti akryylin apuvälineet ja sarjallinen työskentely oman teeman ympärillä. Näyttelyyn on valittu teoksia 11 eri tekijältä. Näyttely tarjoaa monipuolisen kattauksen akryylimaalauksen lukemattomista mahdollisuuksista. Kaapelitehtaan käytävägalleria, Tallberginkatu 1, C-rappu, 2. krs. Auki päivittäin Kaapelin aukioloaikojen mukaan. Sivu 12 Hietalahdenrannan kunnallistekniikan asennustöitä hidastaa viereisestä Hietalahdenaltaasta kaivantoon tunkeutuva merivesi. Kuva: Antti-Juhani Lehtinen K unnallistekniikan rakentajat Hietalahdenrannassa ovat viime viikkoina kohdanneet ylimääräisiä vastoinkäymisiä kun viereisestä Hietalahdenaltaasta pursuaa merivettä putkikaivantoon. Kivilouhetta sisältävien maakerrosten läpi tulee vettä läpi enemmän kuin pumput ehtivät poistamaan. Kivikkoisen maan vuoksi ei täysin vedenpitävää patoseinää voida paikalle rakentaa. – Työt hidastuvat kun vesihuoltolinjaan kuuluvia putkia joudutaan asentamaan osittain veden alla. Pohjaveden pinta on ranta-alueella meriveden pinnan tasolla ja asennustyötä vaikeuttaa se, että koneiden hydraulisia osia ja monia muita laitteita ei voida veden alla käyttää, sanoo Antti-Juhani Lehtinen Helsingin kaupungilta. Sivu 9 Sivu 9 Sivu 7 Helsingin väestönkasvu hidastui ja siirtyi Espooseen ja Vantaalle H elsingin väkiluku oli 648 042 asukasta vuodenvaihteessa 2018/2019. Väkiluku kasvoi 4 770 asukkaalla eli 0,7 prosentilla vuoden 2018 aikana. Helsingin väestönkasvu on hidastunut ja oli 3 300 henkeä vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin kasvu oli tosin poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2013 jälkeen väestönkasvun trendi on ollut Helsingissä laskeva. Väkiluvun kasvun hidastumisen suurin syy on se, että Helsingin väestötilastosta poistettiin edellisvuotta enemmän pitkään tietymättömissä olleita, mutta Helsingissä kirjoilla olleita henkilöitä. Poistojen vaikutus viime vuoden väestönkasvuun on lähes 2 000 henkilöä. Lisäksi syntyneiden määrän väheneminen jatkuu pääkaupungissa edelleen. Määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2015 alkaen. Myös muutto seudun muihin kuntiin kasvoi viime vuonna reilusti. Espoossa ja Vantaalla rakentaminen onkin lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Vantaan kasvu ennätyksellisen nopeaa Muun pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli 14 488 henkilöä. Se oli 1 344 henkeä suurempi kuin edellisvuonna, koska etenkin Vantaa kasvoi poikkeuksellisen paljon eli 5 139 asukkaalla. Tätä enemmän Vantaa on kasvanut viimeksi vuonna 1975. Sivut 8-9
• 4 Viikot 15-18/2019 • Nro 7 Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7/2019 Helsingin vaalipiiristä 22 edustajaa Arkadianmäelle H elsingin vaalipiiri on yksi Suomen eduskuntavaalien kolmestatoista vaalipiiristä. Sieltä valitaan 22 eli 11 prosenttia kaikista kansanedustajista. Helsingin vaalipiiri perustettiin vuonna 1952, mitä ennen kaupungin alue kuului Uudenmaan vaalipiiriin. Helsingin vaalipiiri käsittää vain Helsingin kaupungin. Se on Suomen eduskuntavaalien vaalipiireistä ainoa, joka käsittää vain yhden kunnan, mutta tämän yhden kunnan suuren asukasluvun takia Helsingin vaalipiiri on Suomen vaalipiireistä se, josta valitaan toiseksi eniten kansanedustajia, eniten kansanedustajia valitaan Uudenmaan vaalipiiristä. Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia sen mukaan, mikä on vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja. Eduskuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä sunnuntaina 14.4. tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana 3.-9.4. Äänestää voi vain omassa vaalipiirissä ehdokkaana olevaa henkilöä. Oma vaalipiiri mainitaan äänioikeusilmoituksessa. Ennakkoäänestys kotimaassa alkaa keskiviikkona 3.4. ja päättyy tiistaina 9.4. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Vaalipäivä on sunnuntaina 14.4. ja silloin kaikki äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20. Vaalipäivänä saa äänestää vain äänioikeusilmoitukseen merkityssä äänestyspaikassa. Ennakkoäänten laskenta aloitetaan jo vaalipäivän äänestyksen ollessa käynnissä. Vaalipäivän äänien ääntenlaskenta aloitetaan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan kello 20 alkaen, jolloin ennakkoäänten laskenta on pääosin valmis. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana. Helsingin vaalipiirissä viime eduskuntavaaleissa eniten paikkoja eduskuntaan sai kokoomus, edustajia 6. Vihreät sai 5 ja demarit 4. Perussuomalaiset puolestaan saivat 3, vasemmistoliitto 2 sekä Keskusta ja RKP molemmat yhden paikan.-j.a. Kivijalkakaupat ovat keskeinen osa helsinkiläistä katukuvaa ? Ostotottumuksemme ovat muuttuneet huomattavasti nettiaikana. Yhä harvemmin helsinkiläisetkään poikkeavat rakennusten kivijaloissa ostoksilla. Kaikki mahdolliset vaateja asustemerkit löytyvät netistä ja shoppailu on helppoa. Tämä tarkoittaa ahdinkoa erityisesti pienille kivijalkayrittäjille, jotka taistelevat asiakkaista hintavilla liikepaikoilla. Asun itse Helsingin yhdellä ainoista kunnon putiikkikaduista, eli Fredalla, joka olisi huomattavasti vaisumpi ilman pieniä kivijalkaliikkeitään. Pienillä yrityksillä on merkittävä vaikutus keskustan eloisuuteen ja vetovoimaan. Omaleimaisia ja yrittäjänsä näköisiä liikkeitä kaivataan edelleen ketjujen aikakaudellakin. Jos teemme ostoksemme netistä, ei kivijalkayrittäjyys kannata. Pidin jokin aika sitten alueen kivijalkayrittäjille aamiaistilaisuuden, jossa moni kertoi kamppailustaan pysyäkseen pystyssä. Tunsin piston sydämessäni oman kotialueeni elinvoimasta ja viihtyisyydestä, missä putiikeilla on iso rooli. Kaupunki voi tuoda yrittäjiä yhteen ja luoda edellytyksiä yritystoiminnan harjoittamiselle, mutta asiakkaiden ostopäätökset ratkaisevat. Punavuori on upea alue, jossa kelpaa käyskennellä ja poiketa samalla putiikissa ostoksilla nauttien asiakaspalvelusta, jota ei muualta saa. Matkailijat eivät riitä pitämään putiikkeja pystyssä – siihen tarvitaan myös meitä helsinkiläisiä. Pia Pakarinen apulaispormestari Taloustieteen professuuri datatieteiden alueelle Helsinki Graduate School of Economicsiin Yliopistoille ja kauppakorkeakoululle talousja datatieteiden professuuri luo huomattavia tiedekuntaja koulurajat ylittäviä mahdollisuuksia. Kuva: Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen A alto-yliopiston kauppakorkeakouluun sijoittuvan professuurin mahdollistaa Saastamoisen säätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston 2,5 miljoonan euron yhteislahjoitus. Helsinki Graduate School of Economicsin (Helsinki GSE) tehtävä on nostaa taloustieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen määrää ja laatua Suomessa sekä edistää yhteistyötä taloustieteen ja muiden tieteiden välillä. Helsinki GSE on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska handelshögskolanin yhteinen yksikkö. Helsinki GSE:hen datatieteiden alueelle perustettava taloustieteen professuuri sijoittuu Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun. Professuuri perustuu Saastamoisen säätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston 2,5 miljoonan euron yhteislahjoitukseen, josta kummankin osuus on 1,25 miljoonaa euroa. Kiihtyvä digitalisaatio kasvattaa datan määrää yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Digitaalisten aineistojen tehokas hyödyntäminen päätöksenteossa edellyttää taitoa kerätä, järjestellä ja analysoida dataa. Näin tuotetaan päätöksenteossa ensiarvoisen tärkeää tietoa syy-seuraussuhteista. Tarve datan tehokkaampaan hyödyntämiseen päätöksenteossa on lahjoittajille tärkeä syy tukea talousja datatieteiden professuuria. – Professuuri täydentää Suomen korkeatasoista koneoppimisen tutkimusta tuomalla sen rinnalle syvällistä ymmärrystä päätöksentekijöiden taloudellisesta käyttäytymisestä, sanoo Saastamoisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen. Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaan mukaan Helsinki GSE on lisäksi hankkeena vetoava. – Korkealaatuinen tiede on edellytys yhteiskuntamme menestykselle. Yhteenliittymät ovat puolestaan usein erinomaisia tapoja lisätä vaikuttavuutta. Helsinki GSE:ssä yhdistyvät molemmat, hän sanoo. Yliopistoille ja kauppakorkeakoululle talousja datatieteiden professuuri luo huomattavia tiedekuntaja koulurajat ylittäviä mahdollisuuksia. – Haluan kiittää Saastamoisen säätiötä ja Jenny ja Antti Wihurin rahastoa pitkäaikaisesta tuesta Aalto-yliopistolle ja kauppakorkeakoululle sekä tästä huomattavasta lahjoituksesta. Professuuri vahvistaa entisestään Helsinki GSE:n kykyä tuottaa ensiluokkaista tutkimusta ja koulutusta, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingman Björkman yhtyy kiitoksiin: – Tämä on merkittävä lahjoitus. Data-analyysin ymmärtäminen korostuu jatkuvasti niin kauppatieteellisessä opetuksessa kuin yritystoiminnassakin. Talousja datatieteisiin erikoistuvat taloustieteilijät työllistyvät monipuolisesti eri sektoreille. – Tilastollisen analyysin yhdistäminen päätöksenteon taloustieteelliseen mallintamiseen luo huomattavaa lisäarvoa esimerkiksi teknologiaja peliteollisuudessa, vähittäiskaupassa ja julkisella sektorilla, toteaa Helsinki GSE:n akateeminen johtaja Otto Toivanen. Helsinki GSE aloitti toimintansa vuonna 2018 ja sen tohtoriohjelma ja jatko-opintoihin valmistava Research Master -ohjelma käynnistyivät syksyllä 2018. Saastamoisen säätiö tukee tiedettä ja taidetta edistämällä tutkimusta, koulutusta ja verkostoitumista Suomessa ja kansainvälisesti. Jenny ja Antti Wihurin rahasto rakentaa hyvinvoivan yhteiskunnan perusedellytyksiä mahdollistamalla tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa. Brexitit ja Ruxitit rutisevat Puheenvuoro ? Toivottavasti Suomi ei tässä vaalija puheenjohtajarynnäkössä kompastu jalkoihinsa. Sydän pamppailee, vaalipuheet kuumenevat, brexitit ja ruxitit rutisevat. (Ruxit = Venäjän jäsenmaksuvelka EU:lle 60 miljoonaa euroa). Eduskuntavaalit 14.huhtikuuta, eurovaalit 26.toukokuuta ja EU:n puheenjohtajuuden alku 1. heinäkuuta. Toukokuuhun asti Suomi on lisäksi sekä Arktisen neuvoston että Euroopan neuvoston puheenjohtajamaa. Heinäkuussa alkava, vastuista näkyvin ja työläin, EU:n puheenjohtajakausi on Suomella kolmatta kertaa. Tästä puheenjohtakaudesta tulee aikaisempia kiistellympi. Poliittinen tilanne niin Euroopassa kuin Suomessa on repaleisempi kuin aiemmilla puheenjohtajakausilla. Käynnissä olevat eduskuntavaalit ovat luonteeltaan jännitteiset. Myös ylleispoliittinen ja erityisesti ilmastopoliittinen tilanne on erilainen. Tämä tietää hallitusneuvotteluille haastetta. Uutta hallitusta ei voi koota Juha Sipilän hallituksen pohjalle, sillä nykyinen pohja ei kykene säilyttämään enemmistöä uudessa eduskunnassa. Muistatko missä olit, kun Juhan Sipilän hallitus erosi? Galluptulos 14,1 prosenttia keskustalle herätti Sipilän: Oli pakko toimia. Kun sotea ei voitu enää pelastaa, piti yrittää pelastaa keskusta uppoavasta laivasta. Taktinen veto onnistui. Sipilän keskustasta tuli nopeasti pääpuheenaihe perinteisessä mediassa, sosiaalisessa mediassa, sekä vaalikentillä. Tuleva hallitus on nyt rakennettava toisenlaiselle pohjalle. Tarvitaan kaksi suurta ja kaksi pientä puoluetta enemmistön saavuttamiseksi eduskunnassa. Hallitusneuvotteluja käydään hankalissa olosuhteissa, sillä neuvottelujen aikana puolueet joutuvat samalla käymään eurovaalikampanjaa. Hyvä jos uusi hallitus olisi pystyssä toukokuun loppuun mennessä. Kaksi asiaa pistää väkisin silmään ja herättää minussa kysymyksiä. Miksi eduskuntavaalit kiinnostavat kansaa EU-vaaleja enemmän? Suomea koskevat ratkaisut tehdään europarlamentissa, vain kymmenen prosentin osuus päätöskakusta leivotaan omassa eduskunnassa. Toinen kysymys koskee ulkopoliittisen keskustelun puuttumista eduskuntavaalikeskusteluista. Maailman tilanne on kiikkerämpi kuin aikoihin mutta ehdokkailta ei näytä löytyvän kiinnostusta lauseen vertaa. Moskovan entinen suurlähettiläs Hannu Himanen nosti sentään ulkopolitiikan esille. Mutta miksi ulkopolitiikasta ja Venäjä-suhteesta vaietaan? Euroopan unioni, sotilaallinen liittoutuminen ja Venäjä, eivät ole nousseet vaaliteemoiksi. Miksi? Puolueet ovat luonnostelleet Eurooppa-ulottuvuutta hyvin varovaisin kääntein. Unionin yhdentymisestä vaietaan. Korostetaan miten Euroopan unioni on yhteisellä valuutalla ja vapaalla liikkuvuudella vahvistettu suvereenien maiden liitto. Paavo Lipposen pääministerikaudella puhuttiin vielä kovan ytimen politiikasta mikä tarkoitti unionin yhdentämistä lähes kaikilla politiikka-sektoreilla. Tämä puhe on hävinnyt suomalaisen taivaan tuuliin. Maahanmuutto on kestopuheenaihe. Puolueet näkevät pakolaiskysymyksen hyvin erilaisena. Keskusta, Kristillisdemokraati sek demarit kannattavat pakolaiskiintiön kasvattamista nykyisestä 750 henkilöön tarkempaa ylärajaa nimeämättä. Ruotsalaisen kansanpuolueen mukaan Suomen tulisi ottaa 2500 kiintiöpakolaista vuodessa. Vihreät puhuvat pakolaiskiintiön mioninkertistamisesta. Sinisten ja kokoomuksen mielestä turvapaikkahakemusten käsittely tulisi kokonaan siirtää Euroopan ulkorajoille. Veli-Matti Hynninen
• 5 Nro 7 • Viikot 15-18/2019 HUSille lisää työsuhdeasuntoja Helsinkiin Kaupungit ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen ratkaisijoina Helsinki on ensimmäinen eurooppalainen kaupunki, joka sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen vapaaehtoiseen kaupunkitasoiseen raportointiin. Kuva: Omar El Mrabt T oimivimmat käytännöstä kumpuavat ratkaisut ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin löytyvät usein kaupungeista, todetaan ”Kaupungit ratkaisevat” -julkaisussa, joka julkaistiin tänään Helsingin kaupungin järjestämän kaupunkipolitiikan symposiumin yhteydessä. Toista kertaa järjestettävän Helsinki Symposiumin teemat liittyvät tänä vuonna kaupunkien toimijuuteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen edelläkävijöinä. – Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Kaupungistumisen myötä kaupunkien vaikutusvalta koko ihmiskunnan tulevaisuutta määrittävissä ratkaisuissa kasvaa. Siksi kaupungeilla on myös suuri globaali vastuu kestävän kehityksen kiperimpien pulmien ratkaisussa, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Vuoden 2019 Helsinki Symposium -julkaisu kertoo kaupunkien roolista sekä erityisesti niistä toimenpiteistä, joita kaupungeilta ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen edelläkävijöinä odotetaan. Julkaisussa eturivin suomalaiset tutkijat pureutuvat kaupunkien mahdollisuuksiin yhdessä etsiä yhä kestävämpiä arjen ratkaisuja niin liikenteessä, energiatuotannossa kuin rakentamisessakin. – Ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisena haasteena on jälleenrakentaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuva infrastruktuuri ja uudistaa siihen nojaavat elinkeinoelämän, asumisen, liikkumisen ja ruoantuotannon käytännöt, kuvailee ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen. – Monilla alueilla helposti implementoitavat toimet on jo toteutettu. Samalla sisäistä inertiaa omaavat, rakenteellista muutosta vaativat sekä eri toimialojen yli integroitavat toimet ovat vielä edessäpäin, huomauttaa Suomen ympäristökeskuksen kestävän kaupungistumisen strategisen ohjelman johtaja Emma Terämä. Kaupunkitutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta muun muassa aiempaa dynaamisempaa päätöksentekoa, politiikkatoimien tehokkaampaa toimeenpanoa sekä tukea kaupunkilaisten omaehtoisille toimille. – Etenkin uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön kannustavat politiikkatoimet ovat keskeisessä osassa, kun puhutaan päästöjen vähentämisestä, kirjoittaa kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola. – Helsingin kaupunki on osaltaan sitoutunut vastuun kantamiseen. Strategiaamme kirjattuna tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmamme on kansainvälistenkin arvioiden mukaan hyvin kunnianH USin strategian ja asuntopolitiikan mukaiset noin 100 asuntoa toteutetaan täydennysrakentamisena Helsingin Niemenmäen Luuvaniementielle Rakennushanke koostuu kahdesta pistetalosta, jotka on sovitettu arkkitehtuuriltaan kaupunkikuvaan, alueen rakennuskantaan ja lähiympäristöön sopivaksi. Hankkeen maanrakennustyöt ovat alkamassa ja talon perustustyöt aloitetaan huhtikuussa. Talo valmistuu vuoden 2020 lopulla ja se rakennutetaan KOy HUS-Asuntojen omistukseen. Kokonaiskustannusarvio on noin 18 miljoonaa euroa. Luuvaniementiellä on ollut vuodesta 1968 lähtien HUSin työsuhdeasuntoja. Hyvässä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa vähäisin tonttija maanvaihtomuutoksin saatiin aikaan kaavoittajan ja HUSin tarpeisiin hyvin soveltuva ratkaisu, joka eteni hyväksytyn kaavamuutoksen kautta nyt alkaneeseen rakentamiseen. – Niemenmäki sopii alueena erittäin hyvin HUSin tarpeisiin. Alueelta on mainiot julkiset liikenneyhteydet koko pääkaupunkiseudulle ja etenkin Meilahteen, HUSin työpaikkojen keskittymään. Matka sujuu nopeasti jopa kävellen tai pyöräillen. HUSilla on entuudestaan noin 1.400 työsuhdeasuntoa, joten Luuvaniementien uudet asunnot kasvattavat työsuhdeasuntokantaamme noin kuudella prosentilla, sanoo toimitusjohtaja Mikko Salla HUS-Kiinteistöt Oy:stä. Edelliset työsuhdeasunnot valmistuivat huslaisten käyttöön loppuvuodesta 2017 (98 asuntoa Helsingin Jätkäsaareen). Tärkeä henkilöstöetu HUSilla on noin 1100 työsuhdeasuntoa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Keravalla sekä noin 300 asuntoa kahdeksassa eri kehyskunnassa. – Kohtuuhintaisilla asunnoilla taataan osaltaan henkilökunnan saatavuutta ja pysyvyyttä. Tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, toteaa HUSin henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri. Kohteen lämmitysmuodoksi tulee ekologinen ja käyttökustannuksiltaan edullinen maalämpö yhdistettynä lattialämmitysjärjestelmään. Talojen ylimpiin kattokerroksiin on suunniteltu asemakaavan mukaiset näköalaterassit, kerhotilat ja talosaunat sekä teknisiä tiloja. Asukkaiden vuokrattavaksi tulee myös yhteiskäyttöauto. Joka kolmas lähiöasukas kokee olevansa loukussa A sumisloukku on yleinen kokemus suomalaisten lähiöasukkaiden keskuudessa, sillä noin joka kolmas asukkaista kokee olevansa asumisloukussa. Yli puolet loukussa olijoista haluaisi muuttaa pois nykyiseltä asuinalueeltaan. Asukkaiden oman arvion mukaan loukun syy on tavallisimmin taloudellisissa tekijöissä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin asumisloukun kokemusta. Kyse on tilanteesta, jossa kotitalous haluaisi muuttaa pois nykyisestä asunnosta mutta kokee syystä tai toisesta ettei siihen pysty. Tutkimuksessa havaittiin, että asumisloukku on mahdollinen terveysriski. Asumisloukun kokemus liittyy tyypillisesti heikkoon koettuun terveyteen. Tutkijoiden mukaan kyse voi olla siitä, että loukussa oleminen aiheuttaa pitkittynyttä stressiä tilanteessa, jossa nykyinen asumisjärjestely ei vastaa kotitalouden tarpeita. – Toisaalta kyse voi olla myös valikoitumisesta, sillä heikko terveys liittyy usein puutteellisiin taloudellisiin resursseihin, mikä voi johtaa asumisloukkuun, sanoo tutkijatohtori Teemu Kemppainen Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutista. Loukkukokemus selittää alueiden välisiä terveyseroja Asuinalueiden välisiä terveyseroja on tutkittu runsaasti mutta niille ei ole löydetty kattavaa selitystä. Tämä tutkimus tuo aiheeseen merkittävää uutta tietoa, sillä siinä havaittiin loukkukokemuksen selittävän osin näitä eroja. Huonompiosaisen väestön alueita pidetään tyypillisesti vähemmän haluttavina asuinalueina. Näiden alueiden asukkailla on taloudellisten resurssien vuoksi vähän valinnanvaraa asuinalueen suhteen. – Asumisloukkuun liittyvä stressikokemus on tällaisilla alueilla melko yleinen, mikä osaltaan auttaa ymmärtämään asuinalueiden välisiä terveyseroja, Kemppainen toteaa. Aiheesta on maailmanlaajuisesti niukasti tietoa, joten tutkimus on tärkeä avaus. Tutkimus perustuu Suomen lähiöistä vuonna 2013 kerättyyn kattavaan kyselyaineistoon. Tutkimuksen otanta-aineistoon valittiin 71 lähiötä koko maasta. Tutkimus on julkaistu Urban Studies -lehdessä. himoinen ja konkreettinen. Helsinki haluaa erottua globaalin vastuun paikallisen toteuttamisen edelläkävijänä myös laajasti kestävän kehityksen teemoissa. Helsinki on ensimmäinen eurooppalainen kaupunki, joka sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen vapaaehtoiseen kaupunkitasoiseen raportointiin. Samalla haluamme sparrata itseämme sekä muita kaupunkeja, pormestari Vapaavuori toteaa. Kaupunkien etuna on kyvykkyys toimia käytännönläheisinä ja kokonaisvaltaisina ongelmanratkaisijoina. Monimutkaisten ongelmien ratkomiseen tarvitaan paitsi kaikki kaupungin toiminnot yhdistävää keinovalikkoa, myös asukkaiden, elinkeinoelämän ja koko kaupunkiyhteisön osallistumista. Samalla kaupungit on tunnistettava kansallisella tasolla strategisesti merkittävinä kestävän kehityksen periaatteiden ja ilmastopolitiikan toteuttajina, Vapaavuori painottaa. ”Kaupungit ratkaisevat – kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja kaupungeista kestävän kehityksen edelläkävijöinä” ilmestyy Helsingin kaupungin julkaisusarjassa ja on saatavilla osoitteesta https://www.hel.fi/ static/helsinki/julkaisut/Kaupunkisymposium-2019.pdf. Pääkaupunkiseudun luontokohteisiin 130 retkeä P ääkaupunkiseudun luontokohteisiin järjestetään tänä vuonna 130 retkeä. Tiedot niistä on koottu Lähde retkelle pääkaupunkiseudun luontoon 2019 -retkikalenteriin. Retket käynnistyvät muuttolintujen tarkkailulla huhtikuussa ja päättyvät loka–marraskuussa, jolloin ihmetellään taimenten kutupuuhia Helsingin Longinojalla ja kaamosretkeillään Espoossa. Pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat järjestäneet kuntalaisille ilmaisia, opastettuja luontoretkiä jo yli 30 vuoden ajan. Pääkaupunkiseudun luonto on uskomattoman monipuolinen ja yllättävä. Seudulta löytyy upeita kulttuurija luonnonmaisemia. Näissä ympäristöissä on rikas eliölajisto ja maisemiin liittyy kiinnostavia tarinoita. Luonnossa liikkuminen tekee hyvää mielelle ja ruumiille. Retkillä voi myös tutustua muihin luonnosta kiinnostuneisiin. Yhdessä koetuista retkistä jää hieno muisto ja paljon luontotietoa omilla retkillä hyödynnettäväksi. Pääkaupunkiseudulle muuttaneita retket ja puistokävelyt auttavat tutustumaan ja kotiutumaan uuteen asuinpaikkaansa. Kesän pörrääjiä ja uusia retkisaaria Monilla kesän 2019 luontoretkillä tehdään tuttavuutta pörräävien tai vipeltävien ötökoiden kanssa ja retken opas on varustautunut matkaan hyönteishaavin kera. Uutuus ja mainio apu omatoimisen saariretken suunnittelussa on HSL:n Reittiopas, johon lisätään kesäksi vakituisen vesiliikenteen piirissä olevien 26 saaren lähtösatama ja liikennöintiaikataulu. Harakan saari taas juhlii 30. merkkivuottaan kävijöille avoimena retkisaarena! Kalenterista käyvät ilmi myös lukuisat luonnonhoidon talkoopäivät, joihin osallistumalla voi tankata kosolti virkistystä, liikuntaa ja hyvää mieltä. Kalenterit jaossa kirjastoissa ja asiakaspalvelupisteissä Vajaat 30 000 painotuoretta Luontoretkikalenteria on jaossa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoissa, asiakaspalvelupisteissä, luontotaloissa sekä pdf-muodossa internetissä. Helsingin keskustassa keskeinen kalenteriden jakopaikka on Keskustakirjasto Oodi. Opastukset ovat pääosin suomenkielisiä, osalla retkistä on myös ruotsinkielinen opastus ja yksi retkistä on englanninkielinen. Retket ovat maksuttomia, lauttamatkoista peritään maksu. Joillekin erikoisretkille on ennakkoilmoittautuminen, muuten retkille on vapaa pääsy. Retkille voi osallistua kuka tahansa, kaupunkien rajat eivät ole esteenä. Osa retkistä on myös esteettömiä. Retkille osallistuminen ei edellytä huippukuntoa, tavallinen kunto riittää hyvin.
• 6 Viikot 15-18/2019 • Nro 7 Yleisen mielipiteen luominen ei kuulu demokratisointiin vaan yhdenmukaistukseen. Samuli Paronen (1917 – 74) Nimipäivät Sunnuntaiksi Otto Meri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 10.4.–7.5. Rikhardinkadun kirjasto, Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: digitalkkari.etela@gmail.com Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! ? Enter ry opastaa Tiistaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2019 kevätkaudella tiistaisin, 8.1.–21.5. välisenä aikana. Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen! Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1.–27.5. välisenä aikana. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? Anja Hatvan esitelmä: Satuja Bettelheimin tapaan Tiistaina 16.4. klo 18–19.30 Kokoustila Ture, 1. krs Anja Hatva kertoo Bruno Bettelheimin ajattelusta ja Rikhardinkadun kirjastossa meneillään olevasta taidenäyttelystään SATUJA Bettelheimin tapaan. Hatvan öljyvärimaalausten aiheena ovat vanhat kansansadut. Näyttely esillä kirjaston kolmannessa kerroksessa 1.28.4. välisenä aikana. ? Kirjaston lukukoira Tiistaina 16.4. klo 18–19.40 Haluaisitko harjoitella ääneen lukemista? Lukukoira on kärsivällinen kuuntelija, jonka kanssa lukemista ei tarvitse jännittää. Varaa oma aikasi Rikhardinkadun kirjaston lastenosastolta tai numerosta (09) 3108 5813. Yksi lukuhetki kestää noin 15 min. Lukuhetkeen osallistuvat lukija, koira ja koiran ohjaaja. Ohjaajan tehtävä on valvoa lukuhetkeä sivusta, mutta ei puuttua sen kulkuun. Tule lukemaan, koira kuuntelee kaikilla kielillä! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot -lounaskonsertti Keskiviikkona 17.4. klo 13–14 Kirjatorni, 2. krs Tervetuloa Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijoiden lounaskonserttiin Rikhardinkadun kirjastoon! Lounaskonserttisarjaa järjestävät yhteistyössä: Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. Vapaa pääsy. ? Nyt. Lukupiiri havahtumisesta. Keskiviikkona 24.4. klo 18–19.30 Rikhardinkadun kirjaston lukupiirissä tutustutaan havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustellaan esiin nousevista teemoista, mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta.massala@hel. fi / 09 310 85913. Tervetuloa! ? Seniorit nettiin -luento: Tilit ja salasanat miten niistä selviää? Torstaina 25.4. klo 13–15 Lukusali, 3. krs Tervetuloa Enter ry:n luennolle Rikhardinkadun kirjastoon! Huhtikuun tietoiskussa perehdytään tileihin ja salasanoihin. Erilaiset tilit hämmentävät. Miksi esimerkiksi Google-tili tarvitaan ja miksi joka paikkaan pitää luoda oma tili? Ja miten hyvä salasana luodaan ja miten ne myöhemmin muistaa? Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Kahvija teetarjoilu. ? Runo vie! -runopiiri, vieraana Sirpa Kyyrönen Torstaina 25.4. klo 18–19.30 Kirjatorni, 2. krs Runo vie! -runopiirin teemana huhtikuussa on Näkymättömät yhteydet. Käsittelyssä on Sirpa Kyyrösen teos Ilmajuuret (Otava 2016). Illan vetäjinä toimivat Sanni Purhonen ja Tuulikki Kuurne. Runo vie! -runopiiri on runoyhdistys Nihil Interitin ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä nykyrunouden lukupiiri Rikhardinkadun kirjastossa. Jokaisella kerralla käsitellään ennakkoon ilmoitettua runoteosta, jonka tekijä on myös paikalla. Tapaamiset ovat avoimia kaikille, tervetuloa mukaan! ? Kinopiiri Maanantaina 6.5. klo 18–20 Rikhardinkadun kirjaston Kinopiirissä jäsenet vaihtavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja katsotusta elokuvasta leppoisasti keskustellen. Kevätkauden viimeisessä tapaamisessa keskustellaan Bernardo Bertoluccin elokuvasta Fasisti (Il conformista, 1970). DVDja BD-tallenteet lainattavissa edellisestä viikosta alkaen Rikun lainaustoimistosta. Tervetuloa mukaan! KE 10.4. Tero TO 11.4. Minea, Verna PE 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana LA 13.4. Tellervo SU 14.4. Taito Palmusunnuntai MA 15.4. Linda, Tuomi TI 16.4. Patrik, Jalo KE 17.4. Otto TO 18.4. Valto, Valdemar PE 19.4. Pilvi, Pälvi Pitkäperjantai LA 20.4. Nella, Lauha SU 21.4. Anssi, Anselmi. Pääsiäispäivä MA 22.4. Alina 2. pääsiäispäivä TI 23.4. Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjö, Yrjänä KE 24.4. Pertti, Albert, Altti TO 25.4. Marko, Markus, Markku PE 26.4. Teresa, Tessa, Terttu LA 27.4. Merja n Kansallinen veteraanipäivä SU 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo MA 29.4. Teijo TI 30.4. Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirja, Mirella, Mirkka, Mirjami KE 1.5. Vappu, Valpuri n Vappu, suomalaisen työn päivä TO 2.5. Viivi, Vuokko PE 3.5. Outi LA 4.5. Roosa, Rosa, Ruusu SU 5.5. Melina, Melissa, Maini MA 6.5. Ylermi TI 7.5. Helmi, Kastehelmi Valtuustokauden puoliväli lähestyy Palmusunnuntai Joh. 12:12-24 ? Vaikka nimeni on kristitty, Jeesuksesta Kristuksesta puhuminen nimellä ei aina tule selkärangasta. Jonkinlaisesta perimmäisestä hyvyydestä puhuminen tuntuu usein luontevammalta. Ystävä kysyy, miksi hän kastaisi lapsensa. Toista painavat ihmisen voimille mahdottomat taakat tai syyllisyys. Tapahtuu jotain käsittämättömän hyvää. Minkä tai kenen nimen sanon ääneen näissä tilanteissa? Jeesus on palmusunnuntain evankeliumissa ehdottomasti hän – tietty henkilö, joka tunnetaan nimeltä. Leviää tieto, että Jeesus on tulossa. Ihmiset menevät häntä vastaan. Fariseukset päivittelevät, että mikään ei auta, kun koko maailma juoksee hänen perässään. Eräät kreikkalaiset pyytävät: haluaisimme tavata Jeesuksen. Perimmäinen hyvyys on näille ihmisille persoona, josta käytetään tiettyä nimeä. Minäkin haluan mukaan tuohon vapautuneeseen vastaanottokomiteaan, Jeesusta nimellä kutsuvien joukkoon! Samaan aikaan Jeesuksen nimi tarkoittaa sitä, että hän on toinen kuin minun haavekuvani hänestä. Hän on kaksinkertaisesti toinen, sillä hän on toinen ihminen ja Jumala. Mieleen tulee C. S. Lewisin ajatus teoksesta ”The Problem of Pain”: Jumala on Rakkaus, mutta tämä Rakkaus on jotakin kiltteyttä ankarampaa ja suurenmoisempaa. Me odotamme Jeesuksen nimistä pelastusta, mutta kuinka voimme vastaanottaa jotain niin h ä nenlaistaan? Jeesuksen nimeä totteleva Rakkaus paljastaa ankarasti tekopyhyytemme. Jeesus on vakavailmeinen lapsi, joka vaatii meitä aikuisia näkemään elämäntapamme kestämättömyyden. Hän katsoo päin rakkaana ihmisenä, jolle olen tuottanut pettymyksen. Hän kääntyy pois eilen ihailtuna ja tänään epäihmiseksi tuomittuna tähtenä. Sama Jeesuksen nimeä totteleva Rakkaus on niin suurenmoista, etten voi odottaa sellaista edes vanhemmiltani tai rakastetultani. En keneltäkään muulta, jota kutsun nimellä. Tiia Orpana Kirjoittaja on pian teologian maisteri sekä karjalainen, kalliolainen, maailmankansalainen ja aina vähän koti-ikäväinen ? Ensi sunnuntaina käydään eduskuntavaalit. Vaalikampanjointi on nyt kovimmillaan ja ensi viikolla uuden eduskunnan kokoonpano on selvillä. Helsingin suurimman puolueen asemasta käydään kova kilpailu. Vahvimmilla ovat kokoomus ja vihreät. Kuntavaaleissa kokoomus oli vielä suurin, mutta nyt tilanne on toinen. Tällä viikolla tulee kuluneeksi myös kaksi vuotta kuntavaaleista. Se tarkoittaa, että valtuustokausi on pian puolivälissä. Nykyinen kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa 1.6.2017. Paljon on ehtinyt tapahtua, mutta vielä on paljon tehtävää. Seuraavaksi käyn lyhyesti läpi alkuvaalikautta ja siirrän katseen sen jälkeen tuleviin kahteen vuoteen. Valtuustokauden alun tärkeimmät taloudelliset päätökset olivat kunnallisveron laskeminen ja koiraveron lakkauttaminen. Samoihin aikoihin budjetin hyväksymisen kanssa päätimme myös kaupunkistrategiasta. Kaupunkistrategia on kaupungin ylin päätöksentekoa ohjaava dokumentti, jossa tulee ottaa huomioon muiden muassa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, kunnan asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet sekä alueen elinvoiman kehittäminen. Kaupunkistrategian kärkihankkeista on syytä nostaa esille kävelykeskusta, maanalainen kokoojakatu sekä merellinen strategia. Näistä merellisen strategian laadinta on suhteellisen pitkällä. Tavoitteena on parantaa merellisten kohteiden saavutettavuutta, kehittää saariston palveluita ja edistää merellisiä tapahtumia. Yksi konkreettinen tapahtuma tulee olemaan ensi vuonna avautuva Helsingin rannoille ja saarille levittäytyvä nykytaiteen biennaali. Kävelykeskustan ja maanalaisen kokoojakadun osalta suunnitelmat ovat edenneet. Jätkäsaaren ja Hernesaaren kaavoituksen ja rakentamisen edetessä on käynyt selväksi, että maanalainen kokoojakatu on välttämätön liikenteen hallitsemiseksi. Ilman maanalaista kokoojakatua eteläisestä kantakaupungista uhkaa tulla todellinen liikennesumppu. Kokonaisuutena ottaen valtuustokaudella on tehty monia merkittäviä Helsingin ja helsinkiläisten asemaa parantavia ratkaisuja. Jatkossa tulee huolehtia erityisesti liikenteen sujuvuudesta, talouden tasapainosta sekä helsinkiläisten hyvinvoinnista. Helsinkiä tulee kohdella tasapuolisesti eri alueiden ominaispiirteet huomioiden. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Kesän liikuntakursseja Kesä täyttyy liikunnasta! Lapsille on tarjolla mm. tennistä, liikuntaleirejä ja uimakouluja. Kuva: Maarit Hohteri H elsingin kevään ja kesän liikuntakursseille ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 10. huhtikuuta kello 16.00. Lapsille on tarjolla monipuolisia ja eri mittaisia EasySport-liikuntaleirejä, tennis-, melontaja padelkursseja sekä uimakouluja uimahalleissa että maauimaloissa. Lisäksi työikäisille on tarjolla uintitekniikkaopastusta Uimastadionilla, ja senioreille vesijumppaa Kinaporin palvelukeskuksessa. Lasten kevään ja kesän uimakoulujen tarkemmat aikataulut muut tiedot ovat katsottavissa osoitteessa asiointi. hel.fi sekä täällä, ja muu lasten kevään ja kesän liikuntaja kurssitarjonta täällä. Lasten sovelletun liikunnan kesän uimakouluinfot ovat nähtävissä täällä. Työikäisten kesän uintitekniikkakurssi järjesteään Uimastadionilla 17.-28.6., ja senioreiden vesijumppia Kinaporin palvelukeskuksessa 4.25.6. ja naisille 5.-26.6.
• 7 Nro 7 • Viikot 15-18/2019 Seurakunnassa tapahtuu 2.5. klo 09-14.5. klo 16 Kesäleiri Tuomiokirkkoseurakunnan vähävaraisille yksin-ja kaksin eläville 4.-6.6. Kisakeskuksessa. Vaatii ilmoittautumisen. Helsingin tuomiokirkko 11.4. klo 12-12:30 Viikkomessu poikkeuksellisesti Kryptassa 11.4. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 12.4. klo 12-12:30 Päivärukous 12.4. klo 18-19 Luottamuksen messu Tuomiokirkon kappelissa 13.4. klo 18-19 Iltakirkko 14.4. klo 10-11 Pyhäkoulu Tuomiokirkon kryptassa 14.4. klo 10-11:30 Palmusunnuntain messu 14.4. klo 18-21 Matteus-passio 15.4. klo 12-12:30 Päivärukous 15.4. klo 12-13 Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä I-III 15.4. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Kryptassa 16.4. klo 12-12:30 Päivärukous 16.4. klo 12-13 Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä IV–VI 16.4. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 17.4. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa 17.4. klo 12-12:30 Urkuvartti 17.4. klo 12-12:15 Urkuvartti 17.4. klo 12-13 Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä VII–IX 17.4. klo 18 Kristillinen meditaatio kappelissa 17.4. klo 19-21 J.S. Bach: Johannes-passio 18.4. klo 12-12:30 Kiirastorstain viikkomessu 18.4. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 18.4. klo 18-19 Kiirastorstain messu 18.4. klo 19-20 Anglikaanien kiirastorstain ehtoollinen-Eucharist on Maundy Thursday kappelissa 18.4. klo 19:30-21 Pergolesin Stabat Mater kryptassa 19.4. klo 10-11 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 19.4. klo 11-12 Anglikaanien pitkäperjantain liturgia-Liturgy of Good Friday kappelissa 19.4. klo 12-12:30 Päivärukous 19.4. klo 12-13 Ristin kumartamisen rukoushetki kryptassa 19.4. klo 18-20 J.S. Bach: Johannes-passio 20.4. klo 23-21.4. klo 00:30 Pääsiäisyön messu 21.4. klo 10-11:30 1. Pääsiäispäivän messu 22.4. klo 10-11 2. Pääsiäispäivän messu 22.4. klo 12-12:30 Päivärukous 22.4. klo 12-13 Pääsiäisen ilolaulut ja -virret kryptassa 23.4. klo 12-12:30 Päivärukous 23.4. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 23.4. klo 18 Lähetysompeluseurat-kutoen, kuunnellen ja keskustellen kappelissa 24.4. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa 24.4. klo 12-12:30 Urkuvartti 24.4. klo 12-12:15 Urkuvartti 24.4. klo 18 Kristillinen meditaatio kappelissa 24.4. klo 18-20:20 Maan suola kryptassa 25.4. klo 12-12:30 Viikkomessu 25.4. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 26.4. klo 12-12:30 Päivärukous 27.4. klo 18-19 Iltakirkko 28.4. klo 10-11:30 Messu ja Ajan merkit -saarna 29.4. klo 12-12:30 Päivärukous 29.4. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Kryptassa 30.4. klo 12-12:30 Päivärukous 30.4. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 1.5. klo 12-12:30 Urkuvartti 1.5. klo 12-12:15 Urkuvartti 2.5. klo 12-12:30 Viikkomessu 2.5. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 3.5. klo 12-12:30 Päivärukous 4.5. klo 18-19 Iltakirkko 5.5. klo 10-11:30 Messu 6.5. klo 12-12:30 Päivärukous 6.5. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Kryptassa 7.5. klo 12-12:30 Päivärukous 7.5. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa Johanneksenkirkko 18.4. klo 19 J.S. Bach: Matteus-passio Mikael Agricolan kirkko 11.4. klo 10-12 Perhekerho 14.4. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 14.4. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 14.4. klo 12-13:30 Palmusunnuntain messu 14.4. klo 18-21 Tuomasmessu 16.4. klo 11-12 Diakoniaruokailu kryptassa 17.4. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Pääsiäisen mysteeri 17.4. klo 19-21 Agricolamessu 18.4. klo 10-12 Perhekerho 18.4. klo 18-19 Kiirastorstain messu 19.4. klo 12-13 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 19.4. klo 18-19:30 Silent Music: UMO Helsinki & Iro Haarla 21.4. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 21.4. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 21.4. klo 18-21 Tuomasmessu 23.4. klo 11-12 Diakoniaruokailu kryptassa 24.4. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Mitä uutta muistisairauksista? 24.4. klo 19-21 Agricolamessu 25.4. klo 10-12 Perhekerho 28.4. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 28.4. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 28.4. klo 12-13:30 Messu 28.4. klo 18-21 Tuomasmessu 30.4. klo 11-12 Diakoniaruokailu kryptassa 2.5. klo 10-12 Perhekerho 5.5. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 5.5. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 5.5. klo 12-13:30 Messu 5.5. klo 18-21 Tuomasmessu 7.5. klo 11-12 Diakoniaruokailu kryptassa Suomenlinnan kirkko 11.4. klo 16-18 Isojen olkkari 14.4. klo 14-15 Palmusunnuntain messu 14.4. klo 18-19 Stabat Mater ja muita Vivaldin teoksia 16.4. klo 14-17 Koululaisten olkkari 17.4. klo 14-16 Keskiviikkokahvit kryptassa 18.4. klo 16-18 Isojen olkkari 18.4. klo 18-19 Kiirastorstain ehtoolliskirkko 19.4. klo 15-16 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki 21.4. klo 14-15 1. Pääsiäispäivän messu 23.4. klo 14-17 Koululaisten olkkari 24.4. klo 14-16 Keskiviikkokahvit kryptassa 25.4. klo 16-18 Isojen olkkari 30.4. klo 14-17 Koululaisten olkkari 2.5. klo 16-18 Isojen olkkari 5.5. klo 14-15:30 Messu 7.5. klo 14-17 Koululaisten olkkari Temppeliaukion kirkko 28.4. klo 15-17 Gospelia kaikille Mass Choir III RYHMÄ TÄYNNÄ! Voit ilmoittautua syksyn ryhmään osoitteessa gospeliakaikille@gmail.com Vanhakirkko 11.4. klo 16:30 Raamattupiiri kryptassa 14.4. klo 10-11:30 Palmusunnuntain messu 16.4. klo 12-12:30 Päivämusiikkia 17.4. klo 08-08:30 Aamumessu 17.4. klo 14:30-15:30 Lasten kuorokerho ”Vanhan kirkon varpuset” 18.4. klo 16:30 Raamattupiiri 18.4. klo 20-21 Kiirastorstain messu 19.4. klo 10-11 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 21.4. klo 10-11:30 1. Pääsiäispäivän messu 22.4. klo 10-11 2. Pääsiäispäivän messu 23.4. klo 12-12:30 Päivämusiikkia 24.4. klo 08-08:30 Aamumessu 24.4. klo 14:30-15:30 Lasten kuorokerho ”Vanhan kirkon varpuset” 25.4. klo 16:30 Raamattupiiri kryptassa 28.4. klo 10-11:30 Messu 30.4. klo 12-12:30 Päivämusiikkia 1.5. klo 08-08:30 Aamumessu 2.5. klo 16:30 Raamattupiiri kryptassa 5.5. klo 10-11:30 Messu 7.5. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma 11.4. klo 11-14 Annankulma n avoin olohuone 11.4. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 12.4. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone 17.4. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 18.4. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 18.4. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 19.4. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone 24.4. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 25.4. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 25.4. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 26.4. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone 2.5. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 2.5. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 3.5. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone Bulevardin sisäpihan kerhohuone 15.4. klo 14 Raamattupiiri 15.4. klo 18 Miesten raamattupiiri 22.4. klo 14 Raamattupiiri 29.4. klo 14 Raamattupiiri 29.4. klo 18 Miesten raamattupiiri 6.5. klo 14 Raamattupiiri 6.5. klo 18 Miesten raamattupiiri Hyvän toivon kappeli 11.4. klo 17 Ehtoollisavustaja koulutus 11.4. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 11.4. klo 19-21 Hyvän toivon kappelin musiikkiryhmän harjoitukset 14.4. klo 12-13:30 Palmusunnuntain messu 15.4. klo 09:15-09:45 Lasten avoin pääsiäisvaellus 15.4. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 15.4. klo 10-10:30 Lasten avoin pääsiäisvaellus 15.4. klo 13-15 Musamuorit 15.4. klo 17-18:30 Yhteisöruokailu 16.4. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 16.4. klo 13-14:30 Vauvakerho 16.4. klo 14-16 Kappelikahvila 16.4. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho 18.4. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 18.4. klo 18-19 Kiirastorstain ilta Taizén tapaan 18.4. klo 19-21 Hyvän toivon kappelin musiikkiryhmän harjoitukset 21.4. klo 12-13:30 1. Pääsiäispäivän messu 22.4. klo 13-15 Musamuorit 22.4. klo 17-18:30 Yhteisöruokailu 23.4. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 23.4. klo 13-14:30 Vauvakerho 23.4. klo 14-16 Kappelikahvila 23.4. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho 25.4. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 25.4. klo 19-21 Hyvän toivon kappelin musiikkiryhmän harjoitukset 28.4. klo 12-13:30 Messu 29.4. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 29.4. klo 13-15 Musamuorit 29.4. klo 17-18:30 Yhteisöruokailu 30.4. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 30.4. klo 13-14:30 Vauvakerho 30.4. klo 14-16 Kappelikahvila 30.4. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho 2.5. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 2.5. klo 19-21 Hyvän toivon kappelin musiikkiryhmän harjoitukset 5.5. klo 12-13:30 Messu 6.5. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 6.5. klo 13-15 Musamuorit 6.5. klo 17-18:30 Yhteisöruokailu 7.5. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 7.5. klo 13-14:30 Vauvakerho 7.5. klo 14-16 Kappelikahvila 7.5. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho Meritullin seurakuntatalo 11.4. klo 15-17 Perhekerho 15.4. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa 15.4. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten jumppa 18.4. klo 15-17 Perhekerho 25.4. klo 15-17 Perhekerho 29.4. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa 29.4. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten jumppa 2.05. klo 15-17 Perhekerho 06.05. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa 06.05. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten jumppa Helsinkiin maailmanluokan arkkitehtuurija designmuseo? Jatkoa sivulta 3 H elsinkiin ehdotetun uuden arkkitehtuurija designmuseon konseptisuunnitelma on valmistunut. Opetusja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin tilaama suunnitelma julkistettiin torstaina 28. maaliskuuta. Suunnitelma esittää, että Helsinkiin rakennetaan maailman paras arkkitehtuurija designmuseo. Museo näyttäisi kokoelmillaan ja tarinoillaan, miten suunnittelijoiden ja muotoilijoiden valinnat ovat rakentaneet yhteistä maailmamme. Museo kokoaisi ihmisiä yhteen tuoden arkkitehtuurin ja designin yhteiskunnalliseen keskusteluun tulevaisuuden suurten kysymysten ratkaisemiseksi. Museon tavoite on sytyttää katsomaan maailmaa suunnittelijan silmin: kaiken voi tehdä toisin, paremmin. Museon tavoitteena olisi ehdotuksen mukaan olla käyttäjälähtöinen, aktiivisesti avoin sekä kunnianhimoisesti kokeileva. Museon sydän olisi pohjoismaiden merkittävin ja laajin arkkitehtuuria ja designia yhdistävä ydinnäyttely. Muotoilua ei vain esiteltäisi, vaan sitä pääsisi myös kokeilemaan sellaisena, miksi se on alun perin luotu: pidettävänä, tartuttavana, koskettavana. Uuden teknologian myötä voisi kokea myös sellaista suunnittelua, jota ei vielä ole olemassa ja testata tulevaisuuden ratkaisuja virtuaalitilassa. Museo olisi alusta, yhteistyökumppani ja solmukohta arkkitehtuurin ja designin toimijoiden, eri alojen ja käyttäjien yhteistyölle. Konseptisuunnitelmatyön käynnistivät syksyllä 2018 opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki yhteistyössä Designmuseon säätiön ja Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön kanssa. Suunnitelman laativat toimitusjohtaja Tuomas Auvinen, vanhempi asiantuntija Outi Kuittinen ja museoasiantuntija Ulla Teräs. Konseptityön tukena oli valtion, kaupungin ja museoiden edustajista koostunut ohjausryhmä. Työtä edelsi elokuussa 2018 julkistettu selvitys toteuttamisen edellytyksistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Museota kaavaillaan Eteläsatamaan Konseptisuunnitelmatyön aikana ministeriö ja Helsingin kaupunki ovat valmistelleet yhteisen näkemyksen hankkeen mahdollisesta toteutusmallista. Ehdotuksessa museon pohjaksi perustettaisiin uusi säätiö, johon yhdistyisivät myös olemassa olevien museoiden taustasäätiöt. Lisäksi museon toimintaa varten perustettaisiin yritys. Museorakennus toteutettaisiin Eteläsataman alueelle osana alueen laajempaa kokonaiskehittämistä. Hankkeen eteneminen vaatii jatkoselvityksiä tarvittavista tiloista, taloudesta ja hallinnosta. Valmistelun on tarkoitus jatkua kevään aikana. Opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki päättävät ehdotetun toteutusmallin valmistelun jatkamisesta yhteistyössä nykyisten museo-organisaatioiden kanssa. – Suomi ansaitsee maailmanluokan arkkitehtuurija designmuseon. Sen toteuttamiselle Helsinkiin on erinomaiset mahdollisuudet ja tuki, tämä on käymissämme keskusteluissa tullut selväksi. Suomi tunnetaan arkkitehtuuristaan ja designistaan. Maineen varaan kannattaa rakentaa ja vauhdittaa näin myös alojen kehitystä ja kasvua. Uusi museo ammentaa perinteestä, mutta haastaa totutun museokokemuksen ja auttaa näkemään tulevaisuuden vaihtoehtoja. Näin se entisestään lisää Helsingin tunnettuutta ja vetovoimaa maailman toimivimpana kaupunkina, sanoo projektiryhmän johtaja, toimitusjohtaja Tuomas Auvinen. – Olen iloinen, että viime syksynä käynnistämäni uuden museon konseptityö on edennyt hyvin. Arkkitehtuurin ja designin merkitys suomalaisille tunnetaan ja uusi museo koetaan laajasti tarpeelliseksi, mistä kertoo hankkeen positiivinen vastaanotto, sanoo eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho. – Kaupunki on valmis edistämään konseptisuunnitelman mukaisen uuden museon rakentamista Helsinkiin, mikäli yhteisymmärrys hankkeen rahoituksesta ja etenemisestä eri kumppanien kanssa löytyy. Keskeistä on, että kaupunki investoi maailmanluokan sisältöön ja kokemuksellisuuteen – ei pelkkiin seiniin. Eteläsataman alueen kehittäminen ja merellisyys on kaupungille tärkeää. Museon sijoittaminen juuri tälle alueelle avaa kaupungille mahdollisuuden uudenlaisen kaupunkitilan kehittämiselle ydinkeskustaan, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
• 8 Viikot 15-18/2019 • Nro 7 Pentti Arajärvi ? Oikeustieteen tohtori ? Sosiaalioikeuden professori 2003-2015 ? KELAn johtava tutkija 2000-2002 ? Eduskunnan sos. ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvos -2000 ? Toimeentuloturvan selvitysmies 1997-98 Helsinki 223-244 223 M ak sa ja : Pe nt ti A ra jä rv i SOTE-uudistukseen tarvitaan asiantuntemusta www.arajarvi.fi twitter @araj_pentti facebook.com/p.arajarvi PENTTI TAVATTAVISSA keskiviikkona 10.4. klo 15.30-17 Ruoholahden ja Lauttasaaren metrolla torstaina 11.4. klo 17-18.30 SOTE-tilaisuus Paasitornissa (huone 501) Kaarin Taipaleen ja Markus Sovalan kanssa perjantaina 12.4. klo 7.30 Herttoniemen metrolla lauantaina 13.4. klo 11 Ylä-Malmin torilla sekä klo 12.30 Tallinnanaukiolla, klo 14 Kontulan ostarilla ja klo 15 Teurastamon markkinoilla. KYSYMYS ON IHMISEN ASIOISTA! Helsingin väestönkasvu hidastui ja siirtyi Espooseen ja Vantaalle Helsingin kaupunkipyöräpalvelu suosituimpien joukossa Tutustu sähköiseen kulkupeliin ennen liikenteeseen menoa Sähköpotkulaudalla noudatetaan pyöräilijän liikennesääntöjä. Kuva: Tomi Rossi/Liikenneturva Suosituimmissa kaupunkipyöräkaupungeissa pyörien käyttöä on saatettu rajoittaa. Kuva: Marie von Bell/HKL H elsingin kaupunkipyörät ovat kansainvälisen suosiovertailututkimuksen mukaan yksi suosituimmista kaupunkipyöräpalveluista. Suurta suosiota selittävät muun muassa edullinen hinta sekä järjestelmän toimivuus. Kaupunkipyörien valtava suosio on saanut monet tituleeraamaan Helsingin järjestelmää maailman suosituimmaksi. HKL teetätti asiasta selvityksen, jonka avulla pystytään tunnistamaan kaupunkipyöräpalvelun suosioon vaikuttavia tekijöitä. Tätä tietoa voidaan jakaa kaupunkiverkostoissa, ja siitä voi olla hyötyä monelle muulle kaupungille – samalla voidaan varmistaa, että Helsingin palvelu säilyy edelleen asukkaiden suosiossa. Selvityksessä varmistui, että Helsingin kaupunkipyöräpalvelu todella on kansainvälisesti vertailtuna käytetyimpien joukossa, kun järjestelmiä tarkastellaan matkaa per pyörä per päivä -luvuilla. – On mahtavaa, että Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä todella on yksi maailman suosituimmista, ellei suosituin. Helsinkiläiset ovat ottaneet kolme vuotta käytössä olleet keltaiset pyörät omakseen ja tehneet niillä maailman mittakaavassakin vaikuttavan määrän matkoja, iloitsee Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupunkipyöräpalveluiden vertailu keskenään ei ole yksinkertaista, sillä niin järjestelmien koko ja ominaisuudet kuin paikalliset olosuhteetkin vaihtelevat kaupunkipyöräjärjestelmien välillä merkittävästi. Myös Helsingin ja Espoon yhteisen kaupunkipyöräpalvelun käyttöluvut ovat edelleen huippuluokkaa. Kun luvut suhteutetaan ympärivuotisiksi, ovat käyttömäärät edelleen korkeita, ja niin Helsingin kuin koko Helsinki-Espoon palvelu ovat tässäkin tilanteessa maailman suosituimpien järjestelmien joukossa. Tutkimuksessa vertailumaat painottuivat Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Palvelun laajennus lisää pyöriä koko palveluun Helsingin kaupunkipyörien menestyksen syitä ovat poossa 1.4. ja aluksi käytössä on pääosin edellisvuoden asemaverkosto. Helsingissä palvelun laajennukseen kuuluvat uudet asemat saadaan käyttöön toukokuun alussa. Helsingin laajennusalueen uudet pyöräasemat otetaan käyttöön yksitellen sitä mukaa, kun asemat saadaan asennetMuista ainakin nämä sähköisistä liikkumisvälineistä: • Tiedä, millä liikut – selvitä laitettasi koskevat säännöt, rajoitukset ja oikeudet. • Harjoittele laitteen käyttöä ja perehdy siihen huolella ennen siirtymistä liikenteeseen. • Muista oikea tilannenopeus ja huomioi muut kulkijat liikkuessasi. Erilaiset sähköiset liikkumisvälineet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: 1. Jalankulkua avustavat tai korvaavat liikkumisvälineet kuten tasapainoskootterit. (teho max. 1kW, rakenteellinen enimmäisnopeus 15 km/h). Jalankulkijan liikennesäännöt, kun liikkuu kävelyvauhtia 2. Kevyet sähköajoneuvot. (teho max. 1kW, rakenteellinen enimmäisnopeus 25 km/h). Polkupyöräilijän liikennesäännöt, oltava etuvalo pimeällä ja äänimerkinantolaite 3. Sähköavusteiset tai moottorilla varustetut polkupyörät. (teho max. 250W/1kW, rakenteellinen enimmäisnopeus 25 km/h). Polkupyörän tekniset vaatimukset ja liikennesäännöt, moottorilla varustetussa polkupyörässä (luokka L1e-A) liikennevakuutus H elsingistä löytyy kaupunkipyörien lisäksi nyt myös sähköpotkulautoja yhteiskäyttöön. Liikenneturva muistuttaa, että sähköisiin liikkumisvälineisiin on perehdyttävä huolella ja tiedostettava laitetta koskevat liikennesäännöt ennen liikenteeseen menoa. Helsingin katukuvaan on ilmestynyt yhteiskäyttöön tarkoitettuja, vuokrattavia sähköpotkulautoja, joiden perusidea on toimia hieman kaupunkipyörien tapaan. Niillä ei kuitenkaan pidä lähteä heti liikenteeseen tutustumatta laitteen toimintaan – kuten ei muidenkaan kulkupelien kohdalla. – On hienoa, että tarjolla on entistä enemmän näppäriä mahdollisuuksia liikkua paikasta toiseen. Kannattaa kuitenkin ensin perehtyä laitteeseen turvallisessa paikassa, jossa ei häiritse muuta liikennettä. Näin pystyy varmasti esimerkiksi pysäyttämään laudan tarpeen niin vaatiessa, muistuttaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen. Helsinkiin tulleet sähköpotkulaudat luetaan Suomessa kevyiksi sähköajoneuvoiksi, joiden rakenteellinen maksiminopeus saa olla enintään 25 km/h. Palvelun toimittaja on kuitenkin säätänyt lautojen maksiminopeudeksi 20 km/h. – Sähköpotkulaudalla noudatetaan pyöräilijän liikennesääntöjä, eikä sillä siis saa ajaa jalkakäytävillä. Kannattaa suojata pää kypärällä, kuten myös vuokraava yritys ohjeistaa, sanoo Valtonen. Sovita nopeus tilanteen tasalle ja huomioi muut Sähkö liikuttaa kulkupelejä melko äänettömästi, ja niiden nopeus voi tuntua muiden liikkujien kannalta yllättävältä. Esimerkiksi ohitustilanteissa pitääkin olla tarkkana sähköpotkulaudalla liikkuessa. – Tilannenopeus ja muiden kulkijoiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä asioita, aivan kuten muillakin liikennevälineillä. Etenkin risteysalueilla kannattaa varmistua myös siitä, että on itse tullut havaituksi, huomauttaa Valtonen. Mahdollisesti myös muihin suomalaiskaupunkeihin tulevaisuudessa laajeneva kokeilu eroaa kaupunkipyöräsysteemeistä siten, ettei sähköpotkulaudoille ole kiinteitä asemia, vaan ne voi jättää sopivalle julkiselle paikalle. – Mihin tahansa laitetta ei siis kannata jättää. Tässäkin pitää ottaa huomioon toiset liikkujat ja muut mahdolliset tekijät, jotta pysäköity lauta ei ole muille liikkujille este tai muu haitta, kehottaa Valtonen. muun muassa edullinen hinta, mahdollisuus palauttaa pyörä täydelle asemalle ja se, että pyöräily on Suomessa ”kansalaistaito”. Kaupunkipyörien suosio mahdollisti myös tulevan laajennuksen pohjoiseen ja itään. – Tutkimuksessakin kävi ilmi, että käyttöasteet ovat korkeat ja laajentaminen kannattaa. Tällainen järjestelmä toimii Helsingissä hyvin ja sekin on kannustanut laajennukseen, kertoo HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkinen. Kaupunkipyöräpalvelun suosio on näkynyt myös siinä, ettei pyörää ole aina saanut halutessaan käyttöön, kun käytännössä kaikki pyörät ovat olleet liikkeellä samaan aikaan. – Palvelu on ollut jatkuvasti suositumpi ja pyöriä tarvitaan enemmän. Laajennuksen myötä lisääntyvä pyörämäärä palvelee uuden alueen lisäksi myös kantakaupungin asemaverkostoa. Tutkimuksessa tuli ilmi myös se, että palvelun luotettavuuden kannalta on hyvin tärkeää, että täydelle asemalle on mahdollista jättää pyöriä (overflow). Tässä Helsinki on edelläkävijöitä, Mäkinen kertoo. Esimerkiksi toisessa kaupunkipyöräkaupungissa Barcelonassa palvelu on ollut niin suosittu, että pyörien käyttö on ollut jonkin aikaa turisteilta kielletty. Helsingissä rajoituksia ei ole suosion vuoksi ainakaan toistaiseksi jouduttu tekemään ja pyörät ovat kaikkien käytössä. Uusi kaupunkipyöräkausi käynnistyi Helsingissä ja Es31.12.2018 Muutos 2017 Muutos 2018 Helsinki 648 042 8 091 4 770 Espoo 283 632 4 461 4 588 Vantaa 228 166 3 686 5 139 Kauniainen 9 615 227 -9 Pääkaupunkiseutu 1 169 455 16 465 14 488 Kehysalue 322 390 2 011 2 262 Helsingin seutu yht. 1 491 845 18 476 16 750 Muu Suomi 4 026 074 -8 643 -11 961 Koko maa 5 517 919 9 833 4 789 Helsingin ja vertailualueiden väkiluku vuodenvaihteessa 2018/2019 sekä väkiluvun muutos 2017 ja 2018 Jatkoa sivulta 3 H elsingin väestönkasvu alkoi hidastua viime vuoden syksyllä. Tämän vuoden tammi-helmikuussa Helsingin väestönkasvu oli vain vajaa 200 henkeä, kun Espoo ja Vantaa kasvoivat kumpikin samassa ajassa tuhannella asukkaalla. Varhaiskasvatusikäisten määrä ei enää kasva Varhaiskasvatusikäisten ikäluokan eli 1-6-vuotiaiden kasvu on hidastunut edelleen ja kasvu oli vain 17 lasta vuonna 2018. Peruskouluikäisten eli 7-15-vuotiaiden kasvu oli edelleen huomattava eli 1 570 henkilöä. Työikäisten eli 18–64-vuotiaiden määrä kasvoi edellisvuotta vähemmän eli 1 650 asukkaalla. Yli 65-vuotiaiden pääkaupunkilaisten määrä kasvoi viime vuonna vajaalla 2 000:lla ja 75 vuotta täyttäneiden määrä noin 1 400:lla. Suomenkielisten helsinki
• 9 Nro 7 • Viikot 15-18/2019 SILVIA MODIG! Oikeudenmukainen Suomi. Kaikille. Ei harvoille. S IL V IA N T U K IR Y H M Ä ??14 Helsingin seudun työllisyysaste kasvanut nopeasti Merivesi tulvii Telakkarannan putkityömaalle Helsingin väestönkasvu hidastui ja siirtyi Espooseen ja Vantaalle Jatkoa sivulta 3 H elsingin seudun työllisyysaste vuonna 2018 oli 74,2 % ja työttömyysaste 7,1 %. Yli 85 %:n työllisyysaste saavutettiin 40-54-vuotiaiden ikäryhmässä. Eniten työllisyysaste nousi 60-64-vuotiailla. Työsuhteet ovat pääasiassa jatkuvia ja kokoaikaisia, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksesta 1/2019. – Työvoiman kysyntä jatkuu vahvana suhdanneodotusten lievästä heikkenemisestä huolimatta. Tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut työllisyyttäkin enemmän. Tämä kertoo siitä, että yritykset paikkaavat työvoiman rekrytointivaikeuksia henkilöstön lisätyötunneilla, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen sanoo. Kaiken kaikkiaan työllisyys on kasvanut Helsingin seudulla vuosina 2016-2018 keskimäärin 1,7 %. Vuodesta 2017 vuoteen 2018 työlliseen työvoimaan kuuluvien määrä kasvoi 17 900 henkilöllä, mikä on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Osa-aikatyötä tekevien palkansaajien osuus on 14 %, taso on pysynyt samana koko 2010-luvun. Yritysten kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää tulevaisuudessa työllisyysasteen nostamista yli 75 % tason kaikissa työntekijäryhmissä. Muiden Pohjoismaiden kasvukeskusten työllisyysasteet ylittävät jo nyt monin paikoin 80 % tason. – Helsingin seudulla ollaan lähellä rakenteellisen työttömyyden tilannetta. Uutta osaavaa työvoimaa on liian vähän tarjolla. Uudelta hallitukselta tarvitaan päätöksiä, joilla työnteon verokiilaa pienennetään, lisätään työnvoiman kotimaista ja ulkomaista liikkuvuutta, laajennetaan paikallista sopimista ja panostetaan jatkuvaan oppimiseen, Lahtinen toteaa. Liiketoiminnan kehitys vahvaa Helsingin seudun tuotannon kasvu vuoden takaiseen verrattuna jatkui vahvana viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tuotanto kasvoi loka-joulukuussa 4 %. Jalostusaloista liikevaihto kasvoi vahvasti sekä teollisuudessa että rakentamisessa. Palvelualoista liikevaihto kasvoi selvästi liike-elämän palveluissa, informaatioja viestintäalalla, majoitusja ravitsemistoiminnassa, kaupassa ja logistiikassa. Ainoastaan kotitalouksien palveluja tuottavien yritysten liikevaihto kääntyi lievään laskuun. Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yrityskeskittymä. Seudulla tuotetaan 37 % Suomen bruttokansantuotteesta ja siellä sijaitsee 32 % maan työpaikoista, mikä on yli 800 000 työpaikkaa. Työllistävimmät päätoimialat ovat palvelut liike-elämälle (130 000 työpaikkaa), kauppa (106 000) ja teollisuus (73 000). Jatkoa sivulta 3 O man lisähaasteensa infratyömaalle tuo alueen läpi maakaapelissa kulkeva 110 kilovoltin voimalinja. Betonikaukalon suojissa oleva sähkölinja ei salli tärinää tai maakerrosten liikkeitä. Sen vuoksi kaikki kaukolämpö-, vesija viemäriputkien asennustyöt voimalinjan vieressä ja sen alta on tehtävä erityisellä huolella. Voimalinjan paikallaan pysymistä putkiasennusten aikana tarkkaillaan päivittäin tarkan mittalaitteen avulla. – Hietalahdenrannasta on löytynyt paljon vanhoja täyttömaiden alle jääneitä putkia, viemäreitä ja muita rakenteita, joita ei löydy piirustuksista. Myös vanhaa kadun tai torin nupukivipintaa tuli esille kun maakerroksia kuorittiin pois. Yllätykset aiheuttavat lisäsuunnittelua ja viiveitä töiden valmistumiseen. Monimutkaiset historialliset kerrostumat ovat myös omiaan hidastamaan urakkaan kuuluvia töitä, sanoo Antti-Juhani Lehtinen. Uutta ratikkalinjaa Hernesaareen Telakkarannan alue muuttuu satama-alueesta uudeksi asumisen ja työpaikkojen alueeksi. Samalla Telakkarannan katuja korjataan, katujen alaista kunnallistekniikkaa uusitaan ja pyöräily-yhteyksiä parannetaan. Raitiotietä jatketaan Bulevardilta Hietalahdenrannan ja Telakkakadun kautta Hernesaarenrantaan. Mittava urakka-alue kattaa Hietalahdenrannan välillä Bulevardi – Punavuorenkatu, Telakkakadun ja Eiranrannan välillä Telakkakatu?Hylkeenpyytäjänkatu. Telakkakadun vanhasta ratakuilusta muokataan katu, jonka keskellä kulkee ratikka. Hietalahdenrantaan ja Telakkakadulle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet. Eiranrannan ja Telakkakadun risteykseen rakennetaan uusi kiertoliittymä sujuvoittamaan liikennettä. Työvaiheista neuvotellaan naapuruston kanssa Kunnallistekniikan rakentaminen aiheuttaa usein haittoja lähiseudun asukkaille ja yrityksille. Hietalahdenrannassa erityistä haittaa yritystoiminnalle koituu merenrantaan rakennettavasta sadevesiviemärin purkuputkesta. Ravintola Hampton Bayn kohdalla tehtävien mylläysten vuoksi on ravintolan toiminta jouduttu joksikin aikaa keskeyttämään. Korvaukseksi kaupunki järjestää ravintolan asiakkaiden kulkutiet kesäksi toimintakuntoon. Myös opasteiden ja kävelyluiskien teossa on kaupunki luvannut auttaa. Telakkarannan katujen muutostöiden urakoitsija on VM Suomalainen Oy. Helsingin kaupunkipyöräpalvelu suosituimpien joukossa Suosituimmissa kaupunkipyöräkaupungeissa pyörien käyttöä on saatettu rajoittaa. Kuva: Marie von Bell/HKL tua. Pyöräasemien käyttöönottoa voi seurata reaaliajassa HSL:n kaupunkipyöräsivuston kautta. Pyöräasemat, jotka eivät ole vielä käytössä, näkyvät asemakartalla harmaana kuvakkeena. Käytössä olevan pyöräaseman kuvake on keltainen ja sen ylänurkassa on tieto vapaiden pyörien määrästä. Uusi kaupunkipyöräkausi käynnistyi Helsingissä ja Espoossa 1.4. ja aluksi käytössä on pääosin edellisvuoden asemaverkosto. Helsingissä palvelun laajennukseen kuuluvat uudet asemat saadaan käyttöön toukokuun alkuun mennessä. Eteläisen Hesperiankadun, Erottajan aukion sekä Veturitorin aseman käyttöönotto viivästyy työmaiden vuoksi. Myös muutamia muita edellisvuoden asemaverkoston asemia avataan vielä huhtikuun alussa. 31.12.2018 Muutos 2017 Muutos 2018 Helsinki 648 042 8 091 4 770 Espoo 283 632 4 461 4 588 Vantaa 228 166 3 686 5 139 Kauniainen 9 615 227 -9 Pääkaupunkiseutu 1 169 455 16 465 14 488 Kehysalue 322 390 2 011 2 262 Helsingin seutu yht. 1 491 845 18 476 16 750 Muu Suomi 4 026 074 -8 643 -11 961 Koko maa 5 517 919 9 833 4 789 Helsingin ja vertailualueiden väkiluku vuodenvaihteessa 2018/2019 sekä väkiluvun muutos 2017 ja 2018 läisten määrä kasvoi viime vuonna noin 1 200 hengellä ja ruotsinkielisten vajaalla 200:lla. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien kasvu oli reilut 3 500 henkilöä ja heidän osuutensa väestöstä on nyt 15,7 %. Luvut perustuvat tänään julkaistuun Tilastokeskuksen väestörakennetilastoon. Taulukon tietojen lähde: Tilastokeskus Petteri Taalas vuoden 2019 ulkosuomalainen WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas (vasemmalla) ja YK:n pääsihteeri António Guterres (oikealla). Kuvaaja Paul Egerton, WMO. U lkosuomalaisten asiantuntija-, palveluja edunvalvontajärjestö Suomi-Seura ry on valinnut vuoden 2019 ulkosuomalaiseksi Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) Genevessä toimivan pääsihteerin Petteri Taalaksen. WMO on YK:n sään, ilmaston ja vesivarojen erityisjärjestö, jolla on 192 jäsenmaata. Taalas on ollut järjestön pääsihteerinä vuodesta 2016 alkaen toimittuaan sitä ennen muun muassa Suomessa Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana. Vuoden ulkosuomalainen on valittu vuodesta 1993 lähtien. Tänä vuonna Suomi-Seura korostaa vuoden ulkosuomalaisen valintaratkaisullaan kaikkien vastuuta ilmastonmuutoksesta ja yhteisestä ympäristöstä. Suomi on maailman puhtain ja vihrein maa.Suomalainen on tunnetusti luotettava yhteistyökumppani ja valmis kantamaan vastuuta riippumatta siitä, missä päin maapalloa elää ja toimii. Ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa ja ulkosuomalaisia yhteisöjä lasketaan maailmalla olevan 1500. Ulkosuomalaiset muodostavat laajan verkoston, jossa jokainen verkoston jäsen voi vaikuttaa omilla arjen ratkaisuillaan lähiympäristönsä ja luonnon kestokykyyn. Suomi-Seura muistuttaa, että yhteisen maapallon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastomuutoksen torjuminen alkavat aina ihmisten teoista asuinpaikasta riippumatta. Pääsihteeri Taalas iloitsee valinnastaan vuoden 2019 ulkosuomalaiseksi ja toteaa, että muutoksen avainasemassa ovat valtionpäämiehet ja poliittiset päättäjät. Silti hän kannustaa jokaista meistä kantamaan vastuuta yhteisestä ympäristöstämme ja ilmastonmuutoksesta: ”Päätöksentekijöiden linjauksia ei kannata jäädä kuitenkaan odottamaan, vaan jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ja tehdä esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen ja ruokavalioon liittyviä ratkaisuja. Vastuu on globaali ja yhteinen.”
• 10 Viikot 15-18/2019 • Nro 7 Kulttuuri Risto Kolanen: Kulttuurikierros pääsiäisen alla Riina Tikkanen on esiintyjä ja nukketeatteritaiteilija, jonka Dark Matters Viiruksen Pienessä boksissa kertoo yksinäisestä huoneesta, jota kukaan ei ole vielä löytänyt. Kuva: Maija Kurki. Milja Laine (vas.), Anu Aamu Aurora Pulkkinen ja Petra Heier käsittelevät yksinäisyyttä videotaiteen, valokuvan ja installaation keinoin Lapinlahden Lähteen pop-up-galleriatilassa. Kuva: Jasse Tuukki. Muusikko-näyttelijä Elina Mustonen on mainio monien Molièren roolihahmojen esittäjänä Kapsäkissä. Kuva: Nina Mansikka. Regina Lainavuo tulkitsee upeasti Aretha Franklinin “I never Loved a Man” -kappaletta Caisan juhlasalissa. Kuva: Raimo Granberg. Minna Lasanen on upea angloamerikkalaisen jazzin ja bluesin laulaja Vuotalolla. Kuva: Raimo Granberg. ? Lapinlahden entisen mielisairaalan vuokralaiset saivat kaksi vuotta armonaikaa toiminnalle. Mutta vuokra nousee 65 %. Tilat ovat olleet vuodesta 2015 asti tilapäisesti vuokrattuna Osuuskunta Tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuran alaiselle Lapinlahden Lähteelle. Pimeiden asioiden huone Teatteri Metamorfoosi tarjosi Teatteri Viiruksessa hienon soolonäyttämöteoksen, joka tutkii sitä mitä ei voi havaita, mutta jota saattaa kuitenkin olla olemassa. ”Dark Matters” on rannattomassa meressä kelluvan muodottoman olion märkä tulevaisuuden uni, ja maailmankaikkeuden aikajanalla pienen, lyhytikäisen ja eksyneen homo sapiensin salainen toive ikuisista syntymäpäiväjuhlista. Esiintyjä-nukketeatterinäyttelijä Riina Tikkanen on tavattoman luova ja herkkä Viiruksen pienessä mustassa boxissa. Hän työskentelee vaihtelevissa kokoonpanoissa ja työryhmissä liikkuen nukketeatterin, esineiden, materiaalien ja fyysisen teatterin välimaastoissa. Käytännössä lähes sanattoman esityksen hän myös ohjaa ja käsikirjoittaa. Dark Matters (=pimeitä asioita) on huone, joka on ollut talossa koko ajan, mutta jota kukaan ei ole vielä löytänyt. Se on yksinäinen. Ja yksinäisyyden hyväksyminen on ensimmäinen askel löydetyksi tulemiseen. Tikkanen aloittaa hahmottoman möykyn sisältä, ja tulee maskiroolien kautta lopuksi näkyviin myös kasvoineen. Esitys kysyy, miksi tässä kävi niin kuin kävi? Vastausta kertomatta jokin kuiskaa takaisin, kiemurrellen loputtomalta tuntuvassa karaokelipukkeiden pinossa, odottaen malttamattomana ilmestymistään. Lapinlahden naisten kuvallista ilmaisua Lapinlahden jatkoa yhteisölliseen ja kulttuuriseen käyttöön ylläpitävät eri alojen taiteilijat, jotka jaksavat pitää siellä näyttelyjä, musiikkihetkiä ja performansseja. Maaliskuun lopulla Lapinlahden Lähteen pop-up-galleriatilan valloitti Kolme naista –näyttely. Siinä Anu Aamu Aurora Pulkkinen, Milja Laine ja Petra Heier käsittelevät yksinäisyyttä, yksityisyyttä ja niiden monia puolia videotaiteen, valokuvan ja installaation keinoin eli kuvallisen ilmaisun kautta.. Heistä Anu Aurora tunnetaan aiemmin enemmän laulaja-lauluntekijänä klubeilla, kirkoissa ja konserteissa. Nykytaidetta hän on opiskellut kolme, tai oikeastaan viisi vuotta, Taidekoulu Maa-Tilassa. Hän on johtanut Lauluyhtye Ambitusta. Lahjakas nainen yhdistää laulun opetusta, lauluntekoa, laulamista, runoja ja kuvataidetta. Hitaampi ihminen hengästyy, kun kuuntelee. Avajaisissa hän lauloi Antonio Vivaldin ooppera-aarian ”Sovvente il sole”, joka kuului myös hänen laulamana kauniin taiteellisessa videoteoksessa. Herrojen, muttei kuninkaan, pilkkaaja Elina Mustosen hieno ”Oppineita naisia – Kuten haluatte” on musiikkiteatterisarjan kohtauksia Shakespearen ja Molièren maailmoista. Suuren suosion saavuttaneet esitykset olivat Kapsäkissä samassa paketissa. ”Her Infinite Variety Shakespearen naiset sanoin ja sävelin” oli iltapäivällä ja se jäi minulta väliin. ”JOUEZ! Molièren matkassa” näin illalla. Esitys tekee hauskalla ja helposti lähestyttävällä tavalla klassikkokirjailijoiden teokset tutuiksi tunnissa. Näytelmäkohtauksia kehystävät aikalaissäveltäjien mukaansatempaavat sävelet. Elina Mustonen yhdistää suvereenisti roolinsa näyttelijänä ja muusikkona soittiminaan virginaali ja cembalo. Aiemmin hänet tunnettiin cembalistina ja pedagogina, joka on laajentanut skaalaansa orkesterinjohtoon, festivaalin vetovastuuseen ja näyttämölle. Dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaavat esittäjän rinnalla Johanna Freundlich ja Nely Keinänen. Molieren matkassa –esityksessä kuulimme ja näimme katkelmat näytelmistä Saituri, Don Juan, Luulosairas, Ihmisvihaaja, Naisten koulu, Tartuffe, Sivistelevät hupsut, Oppineita naisia ja Porvari aatelismiehenä, parista kaksikin katkelmaa. Kohtaukset ovat syntyneet Molièren ja hänen säveltäjäkumppaninsa Jean-Baptiste Lullyn luoman comédie-ballet´n hengessä vapaasti assosioiden. Nuppu Koivisto huomauttaa, Mihail Bulgakovia lainaten, ohjelmalehtisessä osuvasti, että Molière ei säästänyt purevalta satiiriltaan kuin yhden ainoan ammattikunnan ja yhden ihmisen: Ranskan kuningas Ludvig XIV. Aurinkokuninkaan suosiota nauttiva kirjailija ei pilkannut ylläpitäjäänsä. Hänen teatteriseurueensa oli riippuvainen hovin taloudellisesta tuesta. Kaunis tribuutti soulin kuningattarelle Elannon vanhan leipätehdas soi kivasti Aretha Franklinin tunnetuksi tekemään musiikkia. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa kokosi hienon, taitavan joukon Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia laulajia MBB:n eli Markku Rengon johtaman Mosabacka Big Bändin säestämiksi. Ainutlaatuisessa illassa kuultiin läpileikkaus äskettäin edesmenneen soul-kuningattaren ohjelmistosta. Samalla lavalla kohtasivat eri sukupolvia edustavat kokeneet artistit, joilla on erilaiset kulttuuritaustat ja historiat musiikin teossa. Ensimmäisen jakson huippua olivat Emilia Siscon ”Say a Little Prayer”, Anastasia Triznan ”Who Need You” ja Regina Launivuon upea ”Respect”, johon yleisö tuli hyvin mukaan. Higher Ground Vocals esitti negrospirituaalin setin lopuksi. Bina Nkwazi ja Nathaly Gómez vetivät komeasti ”You Make Me Feel Like a Natural Womanin” toisen jakson alkuun. Parhaiten soivat Launivuon ”I Never Loved a Man” ja Triznan ”Moodyé Mood for Love”. Muina laulajina olivat Anna Dantchev ja juontaja Michael Thomas, sekä orkesterin lisänä Camilo Pajuelo, kitara ja laulu ja Pekka Sarmanto, kontrabasso. Hyvin taipuivat taustalaulukuoron kolme naista Linda Ilves, Reetta Korhonen ja Elna Romberg moneen tunnelmaan. Trio sai esittää ”Chain of Fools”-kappaleen. Komeana encorena kaikui ”Sisters Are Doing It for Themselves”. Caisan juhlasali oli pieni vanhassa paikassa Kaisaniemessä. Ja nyt tuntuu, että se jäi liian pieneksi myös uudessa paikassa, joka on muuten viihtyisän monipuolinen. Konsertti julistettiin loppuunmyydyksi, mutta kyllä siellä täällä oli joku paikka. Jazz on rajatonta Vuotalolla Kansainvälinen Rajaton jazz –festivaali on Venäläisen kulttuuridemokraattisen liiton monipuolinen musiikkitapahtuma Vuotalolla, itäisimmän Helsingin kulttuurikeskuksessa, nyt peräti 13. kerran. Ensin esiintyi Sini Hämäläinen trio, johon kuuluvat laulajan lisäksi Jussi Liski pianossa ja Iiro Kautto kontrabassossa. Yhtye yhdistää ennakkoluulottomasti jazzin estetiikkaa ja pop-kappaleita. Perinteiset jazzstandardit ja 2010-luvun musiikki soi keskenään sulassa sovussa. Kappaleet taipuvat bebopiksi, swingiksi ja
• 11 Nro 7 • Viikot 15-18/2019 Kulttuuri Lapsilla oli taas Hurraafestarin riemuaika Minerva Kautto ja Kolina van den Berg esittävät hurmaavasti lapsia Feerissä, joka kertoo unimaailmasta, todesta ja ystävyydestä Annantalolla. Kuva: Kari Sunnari. Tanja Illukka (kurkistaa) ja Heidi Masalin valloittavat lapsiyleisön Annantalolla tähtiä kiertävänä Kastor&Pollux -kaksikkona. Kuva: Eino Soralipas. Taina Mäki-Iso ja Jouni Bäckström ovat hullunhauskoja virtahepotutkijoita, jotka sekoavat esitellessään tutkimuskohdettaan yleisölle Vuotalolla. Kuva: Mika Haaranen. ? Hurraa! – Festivaali lapsille ja nuorille alkoi Oodissa sirkusja musiikkiesityksillä. Katsoin Loiske Ensemblen ”Metsän”. Esityksiä oli yli kymmenessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kulttuurija taidetalossa. Annantalon juhlasalissa näin Päiväkoti Kallion ja Malminrinteen ruotsinkielisen esiasteen lasten ja heidän ohjaajiensa kanssa Katve (blind spot) –ryhmän ”Kastor & Pollux”–esityksen. He ovat kotoisin Kaksosten Tähdistöstä ja tulivat lavalle ja poistuivat sieltä Kuulyhdyn valaiseman avaruusmatkan jälkeen. Kuulyhty viehätti kovasti lapsia. Rekvisiittana oli lähinnä vain isohko puulaatikko, joka sisälsi erityistä esinemagiikkaa, kun kaksikko laskeutui ilmasta Annantalon saliin. Esineitä ilmaantui ja katosi sieltä. Esiintyjät muuttivat vaatteitaan ja löysivät tekoviiksiä ja tekoneniä siellä. Tanja Illukka on tavattoman monipuolisiin asentoihin kääntyvä tanssija. Heidi Masalinia Hurraa!-esityksissä tuuraava Kaisa Niemi vastasi enemmän voimaja klovnimaisemmista tempuista. He ajoivat välillä rallia lavalla; leikkivät kahvihetkeä kahden nuken kanssa, jotka olivat ihonväriltään tasaveroisia. Nautittava nykytanssiteos tarjoaa kolmeksi vartiksi mielikuvituksen lentoa lasten kesyttömään, villiin maailmaan. Malmitalolla ja Vuotalolla nähty Virtahepo-esitys on kahden näyttelijän immersiivinen (=moniaistillinen) koko perheen komedia, jossa kaksi hupaisaa virtahepotutkijaa esittelevät tutkimuskohdettaan yleisölle. Luento saa kuitenkin yllättäviä käänteitä, kun paikalle porhaltaa aito ja elävä virtahepo. Todella hullunhauska komedia on suomalainen versio palkitusta ja Englannissa suurta suosiota saaneesta esityksestä ”Dr Zeiffal, Dr Zeigal and the Hippo That Can Never Be Caught”. Rooleissa ovat klovni Taina Mäki-Iso eräänlaisena päätutkijana ja hänen rinnallaan klassinen laulaja-näyttelijä Jouni Bäckström, joka muuntautuu koomisesti taitavana myös Virtahepon osaa. Ohjauksesta vastaa Georgia Murphy. Virtahepo on ollut alun perin musiikkiteatteri Kapsäkin ohjelmistossa. Lapset eläytyivät todella hyvin tarinaan. Kun virtahepo tallusteli piilossa Mäki-Ison tutkijan perässä, he osoittivat sormillaan ja huusivat isoon ääneen: – Tuolla se on selkäsi takana! Quo Vadis –teatterin ”Feeri” on kaunis seikkailusatu ystävyydestä. Lapset opettelevat yhdessä, mitä ystävyys tarkoittaa, kuinka ystävät puhuvat toisilleen, miten he koskettavat toisiaan ja miten käydään raivoisia riitoja, joihin ystävyys ei kaadu. He oppivat katsomaan toisen silmin ja tuntemaan miltä toisesta tuntuu. Kaikki on niin jännää, että lapset kiirehtivät nukkumaan, jotta pääsevät Feeriin. Minerva Kautto ja Kolina van den Berg ovat herttaisen viattomia lastenesittäjiä edellisen isän Otso Kauton ohjaamassa lastenesityksessä. Feerissä nukkuminen on seikkailua ja uni on totta. Vai onko herääminen sittenkin todempaa? Mistä tietää, että on valveilla? esitys kysyy katsojilta. Esitys istuttaa lapsiin siemeniä, jotka itävät aikuisuuteen saakka. Quo Vadis tekee yhteistyötä ruotsalaisen Teatteri Sydänkävyn kanssa. Se tavoittaa kaksikielisiä lapsia Ruotsin kiertueilla. Feerissä on kolmantena esittäjänä ollut Maija Rissanen. Kaikki näyttelijät ovat olleet käsikirjoituksen teossa ohjaajan rinnalla. Célia Cassagrande-Pouchet (vas.) ja Sarah Devaux ovat upea sirkuspari huimassa kahden naisen matkassa heiluen ja keinuen ilmassa Cirkossa. Kuva: Fabrice Mertens. Kuvajournalisti 2018 -kilpailussa aiemminkin palkittu Meeri Koutaniemi valittiin Yleisön suosikiksi, kuvassa taustallaan kilpailuun lähettämiään valokuvia. Kuva: Raimo Granberg. bossanovaksi kätevästi. – Jazzlaulun monisävyisyys ja tyyli kolahtivat kovaa, ja ne tuntuvat edelleen eniten omalta, Hämäläinen sanoo lehdelle. Pääesiintyjänä oli huippujazzlaulaja Minna Lasanen, joka tuli lavalle pianisti-säveltäjän Valeri Nikitinin Niki’s Four Jazz Band -kvartetin kanssa ja täytti Vuosalin upeilla swing-tulkinnoillaan ikivihreistä jazzklassikoista. Yhtyeessä soittavat pianistin lisäksi Jarmo Rouvinen saksofonit ja huilu, Jukka Kampman kontrabasso ja Juha Salminen rummut. Lasanen lauloi erityisen vahvasti kappaleet ”Honeysuckle Rose”, ”Love for Sale” ja ”Save your Love for me”, joka oli hänen tribuuttinsa Nancy Wilsonille, esikuvalleen. Nikitinin sävellys ”Old Station” on omistettu Tapanilan vanhalle asemalle, joka seisoo nykyään Huopalahdessa. Lasanen kertoi esiintyvänsä Porvoossa kerran kuussa klubilla. Kyllä, hän on Pentti Lasasen tytär, joka kuuli kotona jazzia jo puolivuotiaana! Lopun tulkintoihin ”Georgia on my Mind” ja ”On the Sunny Side of the Street” laulaja ilmestyi omin sanoin Diskopallona, joka poisti telineitä edestään, jotta mekko näkyy. Laulu englanniksi sujuu hyvin. Ranskalaista sirkusta elokuvan kielellä Cirkon, uuden sirkuksen keskuksen, maaliskuu oli komea. ”À Nos Fantômes” vie meidät sisäiselle matkalle jakso toisensa perään. Se on tribuutti kaikelle meitä kalvavalle ja kuvaa liikkeen ja ihmisen ikiaikaista suhdetta. Esitys on huima kahden naisen matka keinuen ja leijuen ilmassa. Aikuinenkin voi keinua huimasti, kuten lapset. Aloitustilanteessa tanssija on taulukehysten sisällä; se kuvastaa maailmaan katsomista ja sen kokemista ahdistavanakin. Esitys loppuu samaan kuvaan. Siinä välissä liikkeissä on koskettavia vapaapudotuksia, vauhtia, joka saattaa pelästyttävästi pysähtyä, kun katsoja ei osaa liikkeen pysähtymistä odottaa. Odottamatonta on elämäkin, vaikka raamien sisältä kruunu päässä katsottuna: vauhtia, pysähtymistä, käpertymistä, ja asiat vain tapahtuvat. Taustalla on esitykseen sopiva kaunis musiikki ja leijailevat lumihiutaleet, jotka tuovat unenomaisuutta. Kehot kietoutuvat välillä ilmassa, ollaan avojaloin, korkokengissä, rullaluistimissa, yksin ja esiintyjät yhdessä. Esitys ja kaikkeen ehtivä köysi vei mukanaan. Esiintyjinä ja käsikirjoittajina ovat loistavat Célia Cassagrande-Pouchet ja Sarah Devaux, jotka voisivat olla sisaruksia, mutta ehkeivät ole. Ohjauksesta vastaa Tom Boccara. Les Menteuses (=Valehtelijat) –ryhmä syntyi halusta työskennellä yhdessä tehden sirkusta, jonka ydin on historiassa, tunteissa ja teatterissa. Sirkusta tutkitaan elokuvan kielen kautta. Elokuvamaisuus on keino työstää aikaa ja tilaa näyttämölle. Lehtikuvista kuvajournalismiin Suomen kuvajournalistit ry:n järjestämässä kilpailussa palkittiin vuoden 2018 parasta kuvajournalismia yhteensä kymmenessä sarjassa. Suomen kuvajournalistit ry on järjestänyt suomalaista kuvajournalismia palkitsevaa kilpailua vuodesta 1962 lähtien, ensin nimellä Vuoden lehtikuvat ja nykyään Kuvajournalismikilpailuna. Siinä palkitaan edellisen vuoden parhaat kuvat ja videot useassa sarjassa. Kisaan osallistui 101 valokuvaajaa 2 043 kuvalla. Yleisön suosikki oli jälleen yhteiskunnallinen kuvajournalisti Meeri Koutaniemi. Kilpailun voittajat julkistettiin Sanomatalon Mediatorilla järjestetyssä tilaisuudessa 18.3.2019. Palkintojenjaon yhteydessä avautui kilpailun satoa esittelevä ”Kuvajournalismi 2018” –näyttely, joka oli avoinna Sanomatalon Mediatorilla 31.3. saakka. Kesällä 11.7.–4.8. näyttely siirtyy Poriin , ja 31.8.–29.9. Valokuvakeskus Nykyaikaan Tampereelle. Teksti: Risto Kolanen
• 12 Viikot 15-18/2019 • Nro 7 Helsinki jakoi lähes 8 miljoonaa liikuntaja urheiluseuroille PK-yritykset haluavat kasvaa ja investoida Kaavoitukseen ja luvitukseen tarvitaan sujuvoittamista Suomalaiset luottavat poliisiin – poliitikot ja tiedotusvälineet menettäneet eniten asemiaan S uomalaiset luottavat eniten poliisiin, presidenttiin ja puolustusvoimiin. 86 prosenttia luottaa poliisiin, 82 prosenttia puolustusvoimiin ja 81 prosenttia nykyiseen presidenttiin. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA selvitti Arvoja asennetutkimuksessaan, kuinka suurta luottamusta suomalaiset tuntevat 28 erilaista yhteiskunnassamme vaikuttavaa tahoa kohtaan. EVA teki vastaavan kyselyn vuonna 2009. – Suomalaisten luottamus poliisiin on hieman lujittunut vuodesta 2009, vaikka viime vuosina yksittäisiin poliiseihin on kohdistunut epäilyksiä, tutkintoja, oikeudenkäyntejä ja tuomioitakin, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Eniten nauttimaansa luottamusta ovat onnistuneet kasvattamaan tasavallan presidentti ja Euroopan unioni. Politiikan toimijat ja tiedotusvälineet ovat menettäneet eniten asemiaan EVAn luottamuspatterissa 2010-luvulla. – Eduskunnan ja poliitikkojen kannalta tilanne on murheellinen. Suomalaiset luottavat enemmän esimerkiksi Wikipediaan (37 % luottaa) kuin eduskuntaan (35 % luottaa) tai puolueisiin (17 % luottaa), Haavisto toteaa. Naiset luottavat miehiä enemmän ympäristöjärjestöihin, ammattiyhdistysliikkeeseen ja Yleisradioon. Miehet taas luottavat naisia enemmän Wikipediaan, markkinatalousjärjestelmään ja nykyiseen hallitukseen. Luottamusta tarkasteltiin myös puoluekannoittain. Koko väestöön nähden esimerkiksi SDP:n äänestäjät luottavat enemmän ammattiyhdistysliikkeeseen, Yleisradioon ja Helsingin Sanomiin. Kysely luottamuksesta on osa EVAn Arvoja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvoja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki. Suomalaisen yhteiskunnan luottamusranking 2018. Kuva: EVA P K-yrityksillä on kasvuhaluja, mutta kaavoituksen ja rakennuslupien sujuvoittamista kaivataan. Viranomaislupiin liittyvä byrokratia on viivästyttänyt investointeja lähes kahdeksalla prosentilla PK-yrityksistä viime ja tämän vuoden aikana, selviää kauppakamarien PK-hallitusbarometrista. Vastaajayrityksiltä on viivästynyt hankkeita yli 200 miljoonan euron arvosta. Yleisimmin viivästys on liittynyt kaavoitukseen ja rakennuslupiin. Tulevaan hallitusohjelmaan tarvitaan selkeät kirjaukset kaavoituksen ja luvituksen sujuvoittamisesta yhden luvan ja luukun periaatteella. PK-yritykset ovat merkittävä osa Suomen elinkeinoelämää ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. PK-sektorin vireydestä kertoo, että lähes 40 prosenttia kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastanneista yrityksistä käynnistää tai suunnittelee uutta liiketoimintaa. Neljännes suunnittelee yritysostoja, muita merkittäviä investointeja tai on käynnistämässä tai laajentamassa vientiä. Tiedot ilmenevät kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa helmikuussa 2019. Lupaja viranomaisbyrokratiaa koskevat kysymykset kirvoittivat barometrin vastaajilta valtavan määrän avoimia vastauksia, joista paistaa tuskastuminen. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman lupaukset normitalkoista olivat nostattaneet odotuksia ja pettymys tuloksiin näkyy vastauksissa. – Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttöja rakennuslain uudistamisen, mutta jo voimassa oleva laki mahdollistaisi yritysystävällisemmät prosessit. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ei ole varaa jäädä odottamaan useaksi vuodeksi uuden lainsäädännön valmistumista, vaan käytäntöjä on muutettava heti, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttöja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri. – Avainasemassa ovat kuntien omat käytännöt ja niiden viranhaltijoiden asenne. Maapolitiikalla tulee pyrkiä ensisijaisesti kehittämismahdollisuuksien luomiseen eikä kunnan rahoitustarpeen täyttämiseen. Liian yksityiskohtaisesta asemakaavoituksesta on luovuttava ja jätettävä tilaa innovoinnille. Positiivisella ja ratkaisukeskeisellä suhtautumisella yritysten hankkeisiin vauhditetaan investointien toteuttamista, luettelee Pasuri. Viivästyneiden investointien arvo yli 200 miljoonaa Kaavoituksen tai luvituksen vuoksi viivästyneiden tai estyneiden investointien arvo on pelkästään tämän kyselyn vastaajayrityksissä yli 200 miljoonaa euroa. Viivästyksiä raportoitiin kaikkialta Suomesta. Lisäksi esille tuli suurhankkeita, joihin tarvitaan lukuisia erillisiä lupia, mikä koetaan haasteelliseksi. Yhden luvan ja luukun periaate tarpeen Lainsäädännön uudistamisen kunnianhimotasoa on nostettava tulevalla hallituskaudella. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mukaan maankäyttöja rakennuslakia sekä ympäristölainsäädäntöä on uudistettava ja sovitettava yhteen niin, että yhteen hankkeeseen tarvitaan yksi kattava lupa, johon kuuluu vain yksi valitusprosessi. Lisäksi hajanainen ympäristölainsäädäntö on yhtenäistettävä yhdeksi laiksi, ympäristökaareksi. Yritysten rakennusinvestointien toteuttamista helpottaisi huomattavasti, mikäli lupaprosessin voisi hoitaa alusta loppuun saakka yhden viranomaisen kanssa. Kyseinen taho huolehtisi automaattisesti eri viranomaisnäkökulmien huomioon ottamisesta, mikä myös poistaisi viranomaisten keskinäiset valitukset. Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan joka toinen vuoksi. Barometriin vastasi 1104 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea helmikuussa 2019. Hallitustyöskentelyä koskeva raportti Tulevaisuus haastaa hallitukset julkaistiin 20.3.2019 Suomalaisen yhteiskunnan luottamusranking 2018 Liikuntajaosto päätti myöntää toiminta-avustusta 294 liikuntaseuralle sekä 28 eläkeläisja erityisjärjestön liikuntaryhmälle yhteensä 2 000 000 euroa. Kuva: Konsta Linkola Jatkoa sivulta 3 H elsingin kaupunki tukee liikuntaseuroja vuosittain noin 8 miljoonan euron avustuksin. Kulttuuri-ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto päätti 2.4.2019 kokouksessaan kuluvan vuoden toimintaja tilankäyttökäyttöavustusten sekä muiden liikuntaa edistävien yhdistysten avustusten jakamisesta. Liikuntajaosto päätti myöntää toiminta-avustusta 294 liikuntaseuralle sekä 28 eläkeläisja erityisjärjestön liikuntaryhmälle yhteensä 2 000 000 euroa. Liikuntaseuroille myönnetään yhteensä 1 950 651 euroa ja eläkeläisja erityisryhmille 49 349 euroa. Suurimmat toiminta-avustukset myönnetään HJK ry:lle, Tapanilan Erä ry:lle, EräViikingit ry:lle, HNMKY ry:lle, Pallo-Pojat Juniorit ry:lle, Voimisteluseura Helsinki ry:lle, Helsingfors Simsällskap r. f:lle, FC Kontu Itä-Helsinki ry:lle sekä Puistolan Urheilijat ry:lle. Suurin, 90 000 euron toiminta-avustus jaetaan HJK ry:lle. Toiminta-avustus on yleisavustus seuran toimintaan. Sen myöntämisessä painotetaan lasten ja nuorten liikuntatoimintaa. Tilankäyttöavustusta liikuntajaosto osoitti 232 liikuntaseuralle sekä 21 eläkeläisja erityisjärjestön liikuntaryhmälle yhteensä 4 585 000 euroa. Tästä summasta liikuntaseuroille myönnettiin yhteensä 4 517 067 euroa ja eläkeläisja erityisjärjestöjen liikuntaryhmille 67 933 euroa. Suurimmat, yli 100 000 euron tilankäyttöavustukset myönnettiin HVSTennis ry:lle, Tapanilan Erä ry:lle, HNMKY ry:lle, Smash ry:lle, HJK ry:lle, Puistolan Urheilijat ry:lle, EräViikingit ry:lle ja Voimisteluseura Helsinki ry:lle. Liikuntajaosto on jo aiemmin keväällä osittanut tilankäyttöavustusmäärärahasta 950 000 euron suuruisen kohdeavustuksen clearing-järjestelmään jääkiekon ja taitoluistelun avustettavien seurojen juniorien jäävuorojen tukemiseksi sekä Pirkkolan jäähallien sulkeutumisen vuoksi yhteensä 300 000 euron suuruisen lisätuen Clearing-järjestelmän kautta taitoluistelun, jääkiekon ja ringetten junioreille. (Liikuntajaosto 24.1.2019, § 3). Toimintaja tilankäyttöavustusten lisäksi kulttuurija vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto päätti myöntää muiden liikuntaa edistävien yhdistysten avustusta yhteensä 92 600 euroa. Muiden liikuntaa edistävien yhdistysten avustusta myönnettiin yhteensä 13 liikuntaseuralle, joissa harrastetaan mm. sirkusta, capoeiraa, joogaa, parkouria ja itämaisia kamppailulajeja. Suurimmat avustukset myönnettiin Circus Helsinki Association ry:lle (34 000 euroa), Linnanmäen Sirkuskoulun kannatusyhdistys ry:lle (25 000 euroa) sekä Parkour Oppimiskeskus ry:lle (18 000 euroa). Näissä seuroissa juniorien aktiiviharrastajamäärät ovat suurimpia. Myönnetyt avustukset ovat harkinnanvaraisia ja niiden myöntämisessä painotetaan lasten ja nuorten toimintaa. – On tärkeää, että kaupunki tukee ja mahdollistaa pitkälti vapaaehtoistoimintaan nojaavaa seuratoimintaa, toteaa vs. liikuntajohtaja Petteri Huurre. – Seurojen merkitys liikuntaja urheiluharrastusten tarjoajana on keskeinen. Avustusten piirissä olevissa helsinkiläisissä seuroissa on mahdollisuus harrastaa noin 100 eri liikuntamuotoa ja niissä liikkuu vuosittain yli 100 000 harrastajaa. Ilman seuratoimintaa näin laaja-alaisten liikutamahdollisuuksien tarjoaminen helsinkiläisille ei olisi mahdollista. Liikuntajaoston puheenjohtajana toimii Heimo Laaksonen (Kok).
• 13 Nro 7 • Viikot 15-18/2019 GLIMS & GLOMS / SIMO HEISKANEN RAXU TASKUNEN nukketeatterimusikaali NUKKETEATTERI SAMPO 2.5. 4.5.2019 Esitysajat ja liput: www.glimsgloms.com Ekumeeninen valtiopäiväjumalanpalvelus H elsingin tuomiokirkkoon kokoonnutaan viettämään ekumeenista valtiopäiväjumalanpalvelusta vaalikauden päättyessä keskiviikkona 10. huhtikuuta 2019 klo 12. Jumalanpalveluksessa saarnaa Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo. Tilaisuus on osa valtiopäivien päättäjäisten ohjelmaa. Liturgeina jumalanpalveluksessa toimivat pastori Joona Salminen ja rovasti Monica Heikel-Nyberg. Jumalanpalveluksessa avustavat metropoliitta Arseni, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ sekä Suomen Metodistikirkon pastori piirikunnanjohtaja Joni Brander. Tekstinlukijana avustaa eduskunnan puhemies Paula Risikko ja saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen. Musiikista vastaavat urkurina dir. mus. Harri Viitanen ja kanttorina Inka Kinnunen. Jumalanpalveluksessa laulaa kamarikuoro Gloria johtajanaan Seppo Murto. Kolehti kannetaan Yhteisvastuukeräykselle, jonka tuotoilla tuetaan lasten ja nuorten koulutusta. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon eteläja pohjoisparvilta. Sisäänkäynti kirkkoon tapahtuu klo 11.10?11.30 kirkon eteläja pohjoisovista. Jumalanpalvelus kestää noin tunnin eikä jumalanpalveluksen aikana ole mahdollista poistua parvelta. Sisääntulijoille tehdään turvatarkastus ja sen vuoksi suuret laukut ja kantamukset tulee jättää kotiin. Urkuja sivuparvilla jumalanpalveluksen aikana ei voi valokuvata. Sosiaalifoorumi toukokuussa T oukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 Helsingissä työväenopisto Arbiksella (Dagmarinkatu 3) järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi pureutuu tänä vuonna monisäikeisten ongelmavyyhtien purkamiseen. Kriisit ja epävarmuus määrittävät tätä hetkeä. Vanha järjestys on järkkynyt, mutta uusi on vielä hämärän peitossa. Ilmastonmuutos, syrjintä, syrjään jääminen, työelämän mullistukset, kansalaistoiminnan kahlitseminen sekä autoritarismin nousu hallitsevat ja sumentavat näkökenttäämme. Näemme ongelmat irrallaan toisistaan ja jäämme yksinäisiksi toimiessamme niiden ratkaisemiseksi. Sosiaalifoorumin tehtävä on tuoda näkyviksi yhteydet kamppailujemme välillä. Ongelmat ovat yhteisiä. Niin ovat myös ratkaisut. Arbiksella valaistaan tapahtuman pääteemana Polkuja järjestelmien muutokseen. Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja. Sosiaalifoorumin kansainvälisenä vieraana on sosiologi-kirjailija ja sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäsen ?smail Be?ikçi (ks. lisää alla). Tarkka ohjelma ja aikataulut julkaistaan ensi viikolla. Ilmoittautuminen osatapahtumien järjestäjäksi on käynnissä vielä 5.4. asti Sosiaalifoorumin sivuilla (https:// sosiaalifoorumi.fi/jarjesta-seminaari/). Tapahtuman viralliset jatkot järjestetään lauantaina Mascot Barissa (Neljäs linja 2) kello 19 alkaen. Keskustelu ja verkostoituminen jatkuvat loistavien esiintyjien (Merikukka Duo, VILJA ja Artsi!) ja hauskan ohjelman parissa. Prinsessa Takamadon lintuaiheisia valokuvia esillä Kansallisarkistossa Lokit palaavat pesimäpaikoilleen Muru Mustarastaan kadonnut ääni T eatterikissan pääsiäisseikkailussa autetaan sirkustirehtööri Muru Mustarastasta, joka on kadottanut äänensä. Kesän sirkuskiertuetta pitäisi valmistella, eikä Murun nokasta kuulu liverrystäkään. Äänenetsijänä saat mukaasi kartan, johon on merkitty tehtävärastit. Kun kaikki rastit on suoritettu, Murun äänen pitäisi palata heleämpänä kuin koskaan. Ehkä Murun sirkus vielä ehtii valmistautua kesäkiertueelle. Teatterikissan pääsiäisseikkailu: Muru Mustarastaan kadonnut ääni La 20.4. ja su 21.4. klo 12–15 Seikkailuun voi tulla mukaan oman aikataulun mukaan, kuitenkin viimeistään 14.30. Mukaan pääset museon pääsylipulla (10/5 €, Museokortti käy), eikä ennakkovarausta tarvita. Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. K ansallisarkistossa, Rauhankatu 17, on esillä 2.4. – 16.8.2019 Bird Photographs -näyttely, joka esittelee Hänen Keisarillisen Korkeutensa Japanin Prinsessa Takamadon lintuaiheisia valokuvia eri puolilta maailmaa yli vuosikymmenen ajalta. Näyttely juhlistaa 100 vuotta sitten solmittuja diplomaattisuhteita Suomen ja Japanin välillä. Linnut yhdistävät maailmaa vuotuisilla muutoillaan talvehtimisja lisääntymisalueiden välillä. Ne eivät tunnusta kansallisia rajoja ja siten ne toimivat lähettiläinä paitsi luonnonsuojelulle myös rauhan ja harmonian saavuttamiseksi maailman kaikkien kansojen ja kulttuurien kesken, kuvailee Prinsessa Takamado näyttelyä. Prinsessa Takamado on ollut Japanin keisarillisen perheen jäsen vuodesta 1984 alkaen, jolloin hän avioitui Hänen Keisarillisen Korkeutensa Prinssi Takamadon, Japanin keisarin serkun kanssa. Prinsessa on yksi Japanin keisarillisen perheen aktiivisimmista jäsenistä kansainvälisesti. Hän teki tasavallan presidentti Tarja Halosen kutsusta virallisen vierailun Suomeen vuonna 2010. Tuolloin Prinsessa Takamado ja presidentti Halonen toimivat yhdessä Suomen Japanin Instituutin tieteellisen ohjelman suojelijoina. Prinsessa Takamado on edustanut Japania erityisesti ympäristönsuojelun, kulttuurin ja urheilun aloilla toimien muun muassa BirdLife Internationalin kunniapuheenjohtajana. Hän on osoittanut suurta kiinnostusta ympäristökysymyksiin myös kirjoittamalla luontoaiheisia kirjoja. Aiemmin Prinsessa Takamadon lintuaiheisia valokuvia on ollut esillä Vadstenan linnassa Ruotsissa. Sekä Vadstenan linnassa näytteillä olleen että nyt Kansallisarkistossa esillä olevan näyttelyn on rahoittanut Scandinavia Japan Sasakawa Foundation. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Prinsessa Takamado L okit ovat palanneet tai palaamassa pesimäpaikoilleen: pääosin saariston lintuluodoille, mutta suurin joukoin myös kaupungin katoille. Jätteiden polttoon siirtyminen ja avointen kaatopaikkojen sulkeminen voidaan havaita valtakunnallisesti harmaalokin ja merilokin voimakkaana taantumisena kohti niiden luontaista kannan kokoa. Isojen lokkien ravinnonsaannin vaikeutuminen näkyy saaristossa voimistuneena muiden lintujen munien ja poikasten saalistuksena. Kaupungissa pesivät lokit löytävät kuitenkin edelleen runsaasti ruokajätettä, ja myös niiden tahallinen ruokinta on valitettavan yleistä. Lokkien pesintä aiheuttaa joskus ihmisille haittaa. Lintujen ulosteet tahrivat rakennuksia ja autoja. Kesällä emolintujen poikaspuolustus aiheuttaa uhkaavan tuntuisia tilanteita. Neljä lokkilajia pesii myös katoilla Jos lokit ovat aiheuttaneet taloyhtiössä ongelmia aikaisempina kesinä, niiden pesintää voi yrittää estää ennakolta. Katolle voi asentaa metalliverkkoa tai muita estäviä rakenteita, jotka eivät vahingoita lintuja. Myös katolla liikkuminen ennen pesintää saattaa karkottaa lokkeja rauhallisimmille pesäpaikoille. Helsingin kaupungin alueella tavataan useita lokkilajeja, joista neljä pesii katoilla. Harmaalokki on harmaaselkäinen ja varista suurempi. Sillä on järeä nokka, jossa on pesimäaikaan punainen täplä. Kalalokki on myös harmaaselkäinen, mutta harmaalokkia sirompi, hieman varista pienempi. Sen nokka on hennompi ja siitä puuttuu punainen täplä. Selkälokki on mustaselkäinen. Se on erittäin uhanalainen laji ja sen kattopesintöjä on syytä arvostaa siinä missä saaristopesintöjäkin. Harvalukuinen merilokki on myös mustaselkäinen, mutta selkälokkia huomattavasti suurempi ja rotevampi lintu. Kaikki linnut ovat rauhoitettuja pesimäaikaan Kalalokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Kaikki linnut, myös niiden munat ja poikaset, ovat rauhoitettuja eteläisessä Suomessa pesimäaikaan 10.3.–31.7. Silloin pesinnän tahallinen häiritseminen on kielletty luonnonsuojeluja metsästyslainsäädännön perusteella. Kattojen korjaustai kunnossapitotöitä ei katsota tahalliseksi häiritsemiseksi, jos niitä ei pystytä ajoittamaan pesimäajan ulkopuolelle. Erityisen hankalissa tapauksissa voi lintujen karkottamiseksi hakea poikkeuslupaa. Rauhoitettuja lintuja koskevat luvat käsitellään keskitetysti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksessa (vaihde 0295 022 500). Rauhoittamattomia lintuja, kuten harmaalokkia tai merilokkia, koskevat luvat haetaan Suomen riistakeskuksen Uudenmaan aluetoimistosta, uusimaa@riista.fi. Kalalokki. Kuva: Marianne Saviaho. Harmaalokki. Kuva: Matti Miinalainen. Merilokki. Kuva: Tomi Muukkonen Selkälokki. Kuva: Tomi Muukkonen.
• 14 Viikot 15-18/2019 • Nro 7 Taide Risto Kolanen Kuvataide pääsiäisen alla ? Drawing Gallery, Kaapelitehtaan D-rapun V krs, esittää Vain elämää –näyttelyn, joka saa innoituksensa muusikoiden suositusta TV-sarjasta. Taiteilijatapaaminen on torstaina 11.4. klo 15-17. Tunnistettavaa ilmaisuvoimaa Eturivin taidemaalareihin kuuluvan Kristiina Uusitalon tuotannon keskeisiä teemoja on ollut hänen luonnon kokeminen ja kuvaaminen ihmisen sisäisen elämän näyttämönä, mutta myös ympäristön muutoksen kuvana. Hän on uudistunut taiteessaan vuosien mittaan niin kuvallisesti kuin sanomallisesti, mutta säilyttänyt tunnistettavan ilmaisuvoimaisen tyylinsä. Teema tulee Rakel Liehun runokokoelmasta ”Valo, läheisyys”. Elämys, ihme ja maisema ovat Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, johtavia aihereittejä. Teokset ovat suhteessa maisemamaalauksen perinteeseen ja avaavat näkymiä luontokokemuksiin. – Valoon sulanut tila pitelee allaan valtavasti värejä ja muotoja, jotka pyrkivät esiin. Torjuttava, vieras ja vastenmielinen on tullut osaksi meitä. Oman mieleni paljaus elää siinä rinnalla. Kaikki arvokas meissä vaatii tilan. Ehkä salaisen. Laitakaupungin laulu ”From Dusk till Dawn” -näyttelyn suomennosnimi on elokuvallinen, mutta ei viittaa elokuviin. Populaarikulttuurin nimenanto on sekä viehättävää, vetoavaa että tehokasta. Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, avajaisissa oli monipuolista musiikkia klassisesta rockiin. Splatteria ja melodraamaa tarjoavat elokuvat tuovat meille maailman, joka näyttäytyy urbaanina ja uhkaavana. Rankan neljä taiteilijaa tarjoaa pelkkää taidetta, joka päivän pitkinä tunteina kertoo siitä, mitä lauluja laidoilla lauletaan ja kenen joukoissa kaadutaan. He ovat Matti Helenius, Ville Huhtanen, Jouni Viljakainen ja taidemaalari Mika Vesalahti, joka tuo galleriaan Helvetinjumalakoneen, osan maanvyörynkaltaista ja väriryöpyissään kohtalonomaista teossarjaa, joka liittyy Syyrian Aleppoon. Tärkeää on teosten sarjallisuus ja kertovuus. – Kyse on henkilökohtaisen ja yleisen kohtaamisesta. Aikalaiskriittisyys on tärkeä osa maalaamistani. Maagista surumielisyyttä Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esittelee Studiossaan ruotsalaisen, mutta Helsingissä opiskelleen, hyvin nuoren taiteilijan Ann-Sofie Claessonin esittäviä öljymaalauksia sekä maalausinstallaatioita, jotka tutkivat muistin ja ajankulun yhteyttä. Ajankulu, muisti, kuolema ja perhe, nousevat keskiöön. Teoksissa on läsnä surumielinen ja synkkä pohjavire. Jotkut maalauksista näyttävät kuin olisivat katoamassa – taiteilija on kaatanut maalatun pinnan päälle liuotinta. Näin väri on haihtunut ja menettänyt selkeät ääriviivansa, kuten muistoille käy ajan saatossa. Claesson työskentelee usein isoisänsä ottamia mustavalkoisia perhevalokuvia hyödyntäen. Monissa kuvissa on ihmisiä, jotka eivät enää ole olemassa. Maalaaminen on taiteilijalle tapa päästä lähelle näitä henkilöitä, ja tutkimalla aihetta voi muistaa paremmin. Toisinaan hän yhdistää maalaukset muihin materiaaleihin, kuten lasiin, kankaisiin tai peileihin. Tule katsomaan Seppoja! Harri Tarkka valmistui arkkitehdiksi 1997, mutta on toiminut kuvittajana Helsingissä 25 vuoden ajan. Hän on osa taidokasta Linjamiehet -kuvittajakollektiivia. Hän piirtää, maalaa ja veistää. Pilapiirros ja nenäukko-hahmot ovat olleet osa Tarkan sommitteluharjoituksia. – Tulkaa katsomaan Seppoja! Sepot kätkeytyvät maskin, peruukin tai vihaisen ilmeen taakse, mikä on usein suoja ulkomaailmaa vastaan. AVA Gallerian, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, on ensimmäinen paikka, jossa ”Jäniksien ensiesiintyminen” tapahtuu. Sieluhavaintoja vie meidät tutkimaan pieniä luontokappaleita. Tarkka ei pyri realismiin, vaan välittömyyteen. Karikatyyrimaisuus ja tekstuurien yksityiskohtaisuus ovat keinoja saavuttaa lähestyttävä sympaattisuus hahmoissa. Ääriviiva ja maalatut yksityiskohdat korostavat hahmon ja elementtien muotoja lisää. Teoksia ihmisen tunteista G12 HELSINKI, Annankatu 16, esittelee helsinkiläisen taiteilija Johanna Kestilän töitä. Hän rakastaa vapaata liikettä ja sattumia, jotka ohjaavat työskentelyä. Hän on kiinnostunut vuorovaikutuksellisesta taiteesta ja kehon liikkeen yhdistämisestä visuaaliseen työskentelyyn. Teokset kuvaavat tunteita ja tunnereaktioita. – Hienovaraisesti tunteen ja elämän rosoisuuden kuvaaminen on kiinnostavaa, monisyistä ja herkkää. Olen pyrkinyt löytämään jotain oleellista, aitoa ja syvää ja siirtämään sen visuaaliseen muotoon. Kestilän työskentelytapa on materiaalilähtöinen ja fyysinen, osa maalauksista konkreettisesti hajoaa palasiksi tullakseen uudelleen kootuksi uudessa järjestyksessä ja lisäosin varustettuna eheämmäksi tai kokonaan uudeksi. Pohjamateriaalit, puuvilla sekä pellava toimivat aihiona teoksissa. Kuolevaisuutensa tiedostava ihminen Aaro Matinlauri on taidemaalari ja piirtäjä. Realistinen ihmiskuvaus ja ei-esittävä aines ovat hänen öljy kankaalle –teoksissa yhtäaikaisesti läsnä. Kaiken alkuna on ihmisen keho, etenkin kasvot. Fyysisten ja yksilöllisten erityisehtojen varaan rakentuu vähitellen metafyysinen kuva ihmisestä, olemistaan kysyvästä, olemisensa rajoja tunnustelevasta olennosta. Galleria A2, Kasarmikatu 28, esittelee Matinlaurin teoksia, joissa ihmiset kulkevat kohti elämän ja kuoleman välistä rajaa, kohti suurta mysteeriä: – Kuolevaisuutensa tiedostava ihminen elää rajan molemmin puolin, kahden maan kansalaisena: ihminen iltavarjonsa pituisena, maan pulssin sykkeenä, osana maan elämää. Malleina hän käyttää tuttuja naapureita, joita oli myös avajaisissa kuvista tunnistettavina, ja nimeää heidät etunimillä teoksiinsa. Luoksepääsemättömän äärellä Taidemaalari Kyllikki Haavisto ripustaa Galleria G:hen, Pieni Roobertinkatu 10, installaatioita, joista erään kohde on maailman ääriltä 14 neliökilometrin suuruinen Inaccessible -niminen saari. Se tarkoittaa luoksepääsemätöntä, ja onkin asumaton. Saarella elää maailman pienin lentokyvytön lintu, sillä se painaa vain 40 grammaa. Taiteilija on käyttänyt teoksessaan mm. munankuoria sekä höyheniä. – Koska olen vahvasti dualismiin taipuvainen, voisin nimetä näyttelyni myös Proustia lainaten Paikannimet: paikkakunta. Alkuaan hyvinkin raflaavia sfäärejä tavoitellut näyttelyideani on nyt karsiutunut kaksijakoiseksi kokonaisuudeksi jossa kaipaillaan muualle, tai ainakin mietitään toisia, ehkä parempia paikkoja. Mutta lopulta ympäröivä arkitodellisuus, vaikka siinä omat vaikeutensa onkin, lienee juuri se, jossa on hyvä elää ja palella. Piirustuksen ja maalauksen kohtauspinnalla Tm•galleria, Erottajankatu 9, esitteli kolmea nuorehkoa taiteilijaa. Heistä Lauri Kolttolan ilmaisu liikkuu piirustuksellisuuden ja maalauksellisuuden kohtauspinnalla. – Hän toteuttaa ympäristöä ja elinolosuhteita sivuavia omakohtaisia teoksiaan havaintojensa ja kokemansa herättämien mielleyhtymien innoittamana. Hän punoo ne sarjoiksi ja kokonaisuuksiksi heijastelemaan kohtaamaansa ja välittämään kokonaisia tunnetiloja. Helsinkiläinen Kolttola valmistui Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2014 kuvataiteen maisteriksi ja Oulun yliopistosta arkkitehdiksi 2015. Kahden taitolajin hallitsija on pitänyt yksityisnäyttelyitä Helsingissä ja Espoossa sekä osallistunut yhteisja ryhmänäyttelyihin niin Suomessa kuin Ranskassa ja Saksassa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Kristiina Uusitalon hienossa näyttelyssä taiteilija ja ehdoton ”kruunu” Lasillinen valoa pimeässä juotavaksi –teos Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Mika Vesilahdella suurikokoisen teossarjan nimi on Helvetinjumalankone 1-IV. Kuvassa taiteilija ja teos nro 1 Galleria Rankassa. Kuva: Raimo Granberg. Ruotsalainen kuvataiteilija Anne-Sofie Claesson ja maaginen teoksensa Breaking the surface Galerie Forsblomissa. Kuva: Raimo Granberg. Arkkitehti Harri Tarkan monipuolinen näyttely kattaa gallerian molemmat kerrokset. Kuvassa taiteilija ja teoksensa Oksa -26C. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilijaksi ja arkkitehdiksi valmistunut Lauri Kolttola Heillä voisi olla erilaiset olosuhteet -teoksensa kanssa Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Kyllikki Haavisto on ripustanut Galleria G:hen installaatioita, kuvassa taiteilija ja teoksessa munakuoria ja höyheniä. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 7 • Viikot 15-18/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Korkeakoulutettu pariskunta etsii vuokrakolmiota Hietalahden alueelta tai lähistöltä. Ota yhteyttä p. 046 811 9187 Yt. Maria Vuokrataan Seuraava RööperinLehti ilmestyy poikkeuksellisesti vasta viikolla 19. Aineistopäivä torstaina 2.5.2019. Uimastadion avautuu 12. toukokuuta Kumpulan maauimala, kuva: Aki Rask H elsingin Uimastadion avautuu 12. toukokuuta ja Kumpulan maauimala puolestaan 26. toukokuuta, mutta jo nyt maauimaloihin voi ostaa kausija sarjakortteja ennakkomyynnistä. Kausija sarjakortteja myydään Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahalleissa sekä Latokartanon liikuntahallissa, Töölön kisahallissa ja Myllypuron Liikuntamyllyssä. Maauimaloiden uinnin ja kuntosalien sarjaja kausituotteita voi ladata myös omalle asiakaskortille suoraan verkkokaupasta, joka löytyy osoitteesta liikuntakauppa.hel.fi. (*) Maauimaloiden sisäänpääsyhinnat Aikuiset: kertamaksu 4,50 e, 10 krt tai 1 kk-kortti (30 päivää) 35 e, kausikortti 105 e (120 päivää) Lapset (7-17v): kertamaksu 2,20 e, 10 krt tai 1 kk-kortti (30 päivää) 17 e, kausikortti 51 e (120 päivää) Muut: kertamaksu 2,80 e, 10 krt tai 1 kk-kortti (30 päivää) 22 e, kausikortti 66 e (120 päivää) Paloheinään latujen lumetusjärjestelmä Rakentaminen alkaa huhtikuussa Putkisto toteutetaan kahdessa vaiheessa. Tänä vuonna työskennellään kartan osoittamalla alueella huhtikuusta alkusyksyyn. Kartta ja ilmakuva: Helsingin kaupunki H elsingin kaupunki aloittaa huhtikuussa noin kilometrin mittaisen kiinteän lumetusjärjestelmän rakentamisen Paloheinän ulkoilualueelle. Uusi lumetusjärjestelmä pidentää hiihtokautta suositulla ladulla. Ulkoiluteitä suljetaan vaiheittain töiden edetessä. Työmaan vaikutusalueelta joudutaan kaatamaan puita. Rakennusvaihe kestää alkusyksyyn asti. Uudella järjestelmällä lumetettu latu on käytössä heti hiihtokauden alussa. Rakennusvaiheessa kannattaa kulkea vaihtoehtoisia reittejä Lumetusjärjestelmän putkisto ja kaapelit kaivetaan maahan noin puolentoista metrin syvyyteen joko ulkoilutien viereen tai sen alle. Rakennustyömaa aidataan, joten ulkoilijoiden tulee kiertää työmaan käytössä oleva tieosuus. Lisäksi työmaalla ja sen lähistöllä kulkee ajoittain työkoneita. Kaadettavia puita jätetään maastoon Rakennustyön takia joudutaan poistamaan noin 40 puuta latureitin varrelta. Niiden juuristot eivät kestäisi rakennusvaiheen kaivutöitä, eivätkä puut olisi enää turvallisia ulkoilureitin reunapuita. Kaadettavien puiden runkoja jätetään lahopuuksi metsään etenkin Haltialanmetsän tulevan luonnonsuojelualueen kohdalla. Muualle ulkoilumetsään maapuita jätetään, jos ne eivät haittaa rakennustyötä tai alueen ulkoilukäyttöä. Metsään jätettävät maapuut lisäävät Paloheinän metsien monimuotoisuutta entisestään. Puiden poisto aloitetaan säiden salliessa mahdollisimman pian ja se pyritään tekemään ennen lintujen pesintäkauden alkua siltä osin, kuin se on mahdollista.
• 16 Viikot 15-18/2019 • Nro 7 Kiinteistömaailma Punavuori iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan! Emilio Kuparinen Myyntineuvottelija 0400 515 021 emilio.kuparinen@ kiinteistomaailma.fi Arttu Lazarev Myyntineuvottelija 050 414 7957 arttu.lazarev@ kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi KUTSU MEIDÄT KOTIKÄYNNILLE me kutsumme sinut ja perheesi Linnanmäelle sunnuntaina 26.5.