• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO K A A R T I N K O T I K A U P PA Meidän Koti Perinteisen kivijalkakaupan herkkuja moneen makuun (09) Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi 340 62 340 Soita meille 040-5258738 KOHTI KEVÄTTÄ JA UUTTA KOTIA ! kotiinkuljetus tiistai/perjantai Avoinna: ma-la 8-22 su 9-22 Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi OY LKV Korkeavuorenkatu 19 00130 Helsinki 09 174 580 Kova kysyntä alueen asunnoista. Pyydä meidät arvioimaan ja myymään asuntosi, huippunopeasti edustavilla valokuvilla. Käytä alueesi asiantuntijaa. info@kaartinkotikauppa.fi | facebook.com/kaartinkotikauppa TYYTYVÄISET ASIAKKAAT OVAT MEILLE KUNNIA-ASIA. Välityspalkkio 3,4% osakehuon. kokonaishinnasta sis. alv + muut kulut - kysy tarjous! RööperinLehti Viikot 9-10 ? Nro 4/2014 ? 10. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti 0 Hinta voimassa to?ma 27.2.?3.3. Hinta voimassa to?ma 27.2.?3.3. 69 0 89 9 0 /kg Egypti Appelsiini Navel /kg Costa Rica Rainbow Banaani 59 /kg Suomi Keräkaali 80 /kg Apetit Kirjolohifilee n. 750 g/pkt 2/talous Suomalainen Hinta voimassa ke?la 26.2.?1.3. Hinta voimassa ke?la 26.2.?1.3. Palvelutorilta Palvelutorilta 4 90 /kg Arvo Kokkonen Tuoreet sinisimpukat alkuperämaa Tanska 19 90 /kg Atria Pihvikarjan ulkofilee Suomalainen Palvelemme ma?pe 7?21, la 7?18, su 12?18 S-market Bulevardi, Hietalahdenranta 7, p. 010 76 61600 BONUS JOPA 5 % 2 95 O?Boy Original kaakaojuomajauhe 450 g (6,56/kg) 2 99 Fazer Laskiaispullat 214 g (13,97/kg) 0 Hinnat voimassa S-market Bulevardissa su 2.3. asti ellei toisin mainita. MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % SMARKETHOKELANTO.FI 95 Jalostaja Hernekeitto 435 g (2,18/kg)
• Viikot 9-10 2 YRJÖNKATU 14 (Uudenmaankadun kulma, Helsinki) Puh. (09) 640 772 ? Nahkatakit ja -puserot ? Lammaskelsiturkit ? Kääntöturkit Naisille ja miehille UU K T A J E L A -30-50% Ma-pe 11-18, la 11-15 OSTAMME KULTAA, KANNETTAVIA TIETOKONEITA EDULLISESTI! 190-290? hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa. Myymälässämme on runsas valikoima erinlaisia kannettavia tietokoneita. lo m e ta l l ? Kaikille koneille myönnämme kuuden kuukauden takuun. ? Meillä myöskin kannettavien sekä pöytäkoneiden huoltopalvelut. i en ja Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16 Katso hinnat: www.rasmussen.fi GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi ki e r r ät y s Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan, jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme. HARMONIKKOJEN ERIKOISLIIKE ESITTELYSSÄ: ? Lasse Pihlajamaa Special -mallisto, mm. lasten ja nuorten uutuusmallit ? Castagnari -kaksiriviset ? Laaja valikoima käytettyjä soittimia ja tarvikkeita K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys. Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille. Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen. Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot. Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme: www.rasmussen.fi -digiharmonikat Sturenkatu 47, Helsinki, puh. (09) 701 4449 www.harmonikkamyynti.fi Rööperin-lehden lukijoille laadukas aikakauslehti 40 % alennuksella! Uusin Kissafani tulvillaan tietoja ja tunteita: ? Selkeät ohjeet, miten puet valjaat kissallesi ? Valjaissa ulkoileva kissa on turvassa maailman vaaroilta Lähtöpassit lois ille! Asiaa, viihdettä ja tunnetta hevos-ihmisille ja muillekin! 1/2014 6,40 EXTRAHINTA HOITO ? RAV INTO ? UUT UUDET ? NEU VOT ? VINKIT 5,90 ROKOTUKSET pidentävä kissan elinikäät ELMO Suu portti elim istöön Hampaiden ainoa kein harjaus kissan suuo pitää terveenä Kiipeilytelineitä kierrätysmater iaa ei päästä mummolansa kissakolmikkoa helpolla Kalle on kalapoik a, Wiiru hienoneiti, mutta empaatt inen leista Selkeät ohjeet valjaiden puk Valjais myös kisaipeivolliä! emiseen ? Ekotassu Kevättä rakentaa ilmas Lumoava satsa Amorin apulais u et kiipeilytelineet Brittiveljekset seuraavat keittiWILI ja WALTTERI kissalle ja nukkuvat va ötöitä lavuaarista nhempien välis kierrätysmateriaaleista sä ? Stressi saattaa laukaista kissalle virtsavaivan UUDISTUNUT LEHTI! ? Kesän ratsastusleiri päivä päivältä lähempänä 1/14 6,20 Ilolan Seilor i selvis ruunaukse i sta vähäisellä turvotuksella KESÄN LEIR I PÄIVÄ PÄIV ON ÄL LÄHEMPÄN TÄ Ä ? Ilolan Seilori selvisi ruunauksesta vähäisellä turvotuksella ? Lämminveristen Ystävät edistää juoksu-uran jälkeistä ratsukäyttöä Talleilla yhä vähemmän käteisasiakk aita Ahaltekeill ä liukuvat liik keet ja eksoottine n ulkonäkö Tilaa lehti ? hinta on alennettu normaalihinnoista 40%. Värikäs NYKYTAIDE kiinnostaa ja taide ? Taideseppä Risto Immonen: RYIJYN tarina käyttötekstiilis tä sisustustarvikk eeksi ? 1/2014 8,10 ? NYT 5,90 Martta Wendelinin maailmassa ikuinen sunnun tai Verhoilumestari Anneli Hiiri: Puuhuonekal eivät tuhoa kuiua n tupajumi ja tulipa lo Presidentinlin nan KELTAISEN SALIN ? Keräilykuumetta Keräilyyn hurahtanut kauppias: Esineiden kauneus ja tarinat puhuttelevat ? Rotuesittelyssä eksoottinen ahaltekinhevonen 23? ? Entisöinti ? Keräily ? Kädentaidot ? Arjen historia Kengät ilmentävät empiresohva kulttuurihistoriaa kädensijat kukaluston marsalkan koin mentosauva ja naiseuden hyviä puolia Horsesitter apuun, kun omistaja ei ehdi ? Arvostettu kissa-asiantuntija Mirjam Numminen vastaa lukijoiden kysymyksiin Nyt Kunnollista puuhuonekalua eivät tuhoa kuin tupajumi ja tulipalo! ? Korkokenkiä rakastava akvarellisti: Lämminver isten Ystävät ry haluaa lämminver isten arvostuksen kohdalleen ? Lähtöpassit loisille ja rokotukset kuntoon! www.kissafani.fi 6 numeroa vuodessa 38 ? ? Verhoilijamestari Anneli Hiiri: Näissä töissä tulee hiki! ? Horsesitter apuun, kun omistaja ei ehdi Helli, elä ja harrasta yhdessä Kissafanin kanssa! Kaikkien suomalaisten ikioma antiikkilehti! Martta Wendelin : Punapukuinen nainen, öljy, 1935. Kuva: Tuusulan taidemuseo. Kissaystävien ikioma lehti, ainoa Suomessa! ? Värikäs nykytaide kiinnostaa ? Presidentinlinnan Keltaisen salin empiresohvakaluston kädensijat kuin marsalkan komentosauva Iha-haa kevät tulee! ? Upea juttusarja alkaa Ryijyn tarina käyttötekstiilistä sisustusryijyksi www.hevosmaailma.fi 6 numeroa vuodessa 38 ? Tilaa puh. 09 - 2569 108/24h, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internetosoitteessa. Nyt 23? www.antiikkijataide.fi 6 numeroa vuodessa 34 ? Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KASUX1 Nyt 21? Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua.
• 10. vuosikerta ? nro 4 Viikot 9-10 Markus Leikola Helsingin kirjailijoiden puheenjohtajaksi Kirjailija-toimittaja ja mediaalan monipuolisuusmies Markus Leikola valittiin keskiviikkona Helsingin kirjailijat - Helsingfors författare ry:n uudeksi puheenjohtajaksi kirjailijatalo Villa Kivessä Helsingissä. Valinta oli yksimielinen. ??Uusi puheenjohtaja suunnittelee kirjailijatapahtumien ulottamista myös kirjailijatalon ulkopuolelle, suuren yleisön ulottuville. Taiteiden yönä yleisö on puolestaan tervetullut seuraamaan kirjallista ohjelmaa Töölönlahden rannalle. Vuosikokouksessa valittiin yhdistyksen uusiksi kunniajäseniksi kirjailijat Hannes Markkula ja Juhani Salokannel. He ovat aikoinaan vetäneet yhdistystä puheenjohtajina. Hallitukseen jatkamaan valittiin muun muassa aforistikkorunoilija Seppo Hämäläinen. Muista valinnoista ja asioista seuraavissa lehdissä. Helsingin kirjailijat ? Helsingförs fattare ry:n uudeksi puheenjohtajaksi kirjailijatalo Villa Kivessä Markus Leikoja. Valinta oli yksimielinen. ??Lumikuningatarpäivät talvipuutarhassa, Hammarskjöldintie 1, 20.-23.2. 2014. To, pe 1215, la, su 12-16 Tule katsomaan upeita runsaasti kukkivia lumikuningattaria ja muita orkideoita. Suomen Orkideayhdistyksen jäsenet opastavat orkideoiden kasvatuksessa. Vapaa pääsy. ??Kaupparekisterissä olevien yritysten määrä kasvoi vuonna 2013 reilulla 16 000:lla edellisvuoteen verrattuna. Yhteensä kaupparekisterissä oli vuoden 2013 lopussa 498 557 yritystä, joista 242 363 oli osakeyhtiöitä, 202 250 yksityisiä elinkeinonharjoittajia (?toiminimiä?) ja 85 083 asunto-osakeyhtiötä. Uusien yritysten perustamisilmoituksia tehtiin kaupparekisteriin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 30 243. Määrä on hienoisesti laskenut jo kolmen vuoden ajan. Yritykset ilmoittivat tietojensa muutoksia viime vuonna kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutosilmoituksia oli yhteensä 81 471. Yritysten osoite- ja yhteystietojen muutosten määrä kasvoi viisi prosenttia. Näitä ilmoituksia tehtiin 35 592. Osoite- ja yhteystietomuutosilmoituksista tehtiin 59 prosenttia sähköisen palvelun avulla. Yritysten selvitystilaan liittyviä julkisia haasteita velkojille haettiin 1 504 kertaa, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Kunniajäsen Juhani Salokannel. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: Hannes Markkulan Kunniajäsen Hannes Markkula. ? Tapahtuman aikana järjestetään ohjelmaa kauppoihin, ravintoloihin, museoihin ja kadulle. Mukaan houkutellaan paljon kävijöitä, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Tiina Pasuri. Ihana Helsinki -kaupunkifestivaalin järjestää Helsinki City Markkinointi ry., jonka jäseniä ovat ydinkeskustan kiinteistönomistajia, yrittäjiä ja Helsingin kaupunki. Ensimmäisen kerran festivaali järjestettiin kaksi vuotta sitten, kun Helsinki juhli 200 vuottaan pääkaupunkina. Asuntojen energiatehokkuus paranee Helsingissä ? ? Helsingissä asuntojen energiatehokkuus paranee, vaikka viime vuonna vain yksi asuintalo saavutti energiatodistuslaissa uudelleen määritellyn parhaan A-luokan energiatehokkuuden. Helsingin rakennusvalvonnan seurannan mukaan uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on selvästi parantunut viimeisten neljän vuoden aikana. A-luokan osuus nousi 21 prosentista 68 prosenttiin (kaavio). Lainmuutoksen jälkeen, viimeisen puolen vuoden aikana, ainoastaan yksi rakennusluvan saanut hanke on yltänyt uuteen parhaaseen A-luokkaan Helsingissä. Kesäkuusta 2013 lähtien rakennuksia on arvioitu uuden energiatodistuslain vaatimalla laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen avulla (E-luku). Uuteen A-luokkaan pääsemi- Lumikuningatarpäivät Talvipuutarhassa Kaupparekisterissä olevien yritysten määrä kasvoi Toukokuussa myös kauppojen yö ??Toukokuussa järjestettävän Ihana Helsinki -kaupunkifestivaalin yhteydessä yritykset voivat palvella asiakkaitaan eteläisessä Helsingissä puoleen yöhön asti. Helsingin seudun kauppakamari anoi poikkeuslupaa, koska tapahtuma houkuttelee runsaasti kävijöitä. Toukokuun 14.-18. päivänä järjestettävä kaupunkifestivaali juhlistaa kevättä ja kesän alkua. Torstai-iltana vietetään myös Kauppojen yö -tapahtumaa, jolloin vähittäiskaupat, museot ja parturi-kampaamot voivat halutessaan pitää oviaan auki myös kello 21-24. Ajankohtaista nen edellyttää energiatehokkaan rakennuksen lisäksi omaa energiantuotantoa esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Rakennuksen energiatehokkuusluokka ilmaistaan edelleen asteikolla A-G, mutta uusi luokitus perustuu E-lukuun. Vanhat ja uudet luokat eivät ole vertailukelpoisia. Arkkitehti Pirjo PekkarinenKanerva Helsingin rakennusvalvonnasta arvioi, että uuden A-luokan rakennusten osuus kasvaa lähivuosina, sillä Suomessa tavoitellaan uudisrakentamisessa lähes nollaenergiatasoa vuoteen 2020 mennessä. Nollaenergiataloksi määritellään rakennus, joka tuottaa vuodessa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa. Sivu 7 Uusi museo Helsingin vanhimpiin kortteleihin Helsingin kaupunginmuseo avaa uuden museon Senaatintorin kulmalla toukokuussa 2016. Historiallinen keskusta saa uuden ytimen, kun Sederholmin taloa ympäröivät vanhat rakennukset sisäpihoineen avataan kaupunkilaisille. ??Uusi kaupunginmuseo avautuu toukokuussa 2016 Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmassa, Sederholmin talossa ja sitä ympäröivän korttelin uumenissa. Kaupunkilaiset toivotetaan tervetulleiksi vanhoihin rakennuksiin, joissa menneisyyden Helsinki herää eloon. Uuteen kaupunginmuseoon on aina vapaa pääsy. ? Kaupunginmuseo saa todella hienot tilat vanhimman Helsingin ytimestä. Tämä on myös erinomainen tilaisuus uudistaa museon toimintaa, ja siihen haluamme kaupunkilaiset mukaan. Perinteiset mielikuvat museoista joutavat romukoppaan ? tästä museosta tulee paikka, jonka tilat taipuvat moneen tarkoitukseen ja jossa hengaillaan muutenkin kuin näyttelyitä katsomassa, sanoo hankepäällikkö Ulla Teräs kaupunginmuseosta. Yleisötilat sijoittuvat korttelin sisälle useampaan kerrok- seen, ja museoelämys jatkuu kolmella hienolla sisäpihalla. Sederholmin talon menestykseksi osoittautunut Lasten kaupunki liittyy osaksi uutta kokonaisuutta. Kaikkiaan museo valtaa suuren osan korttelin pohjoisosasta. Yleisön käyttöön tulee noin 1600 neliömetriä. Museon avaaminen on osa Torikortteleiden elävöittämistä. Aiemmin virasto- ja toimistokäytössä olleita rakennuksia avataan yhä enemmän kaupunkilaisille. Helsingin vanhimpiin kortteleihin saadaan lisää eloa ja iloa, kun museo muodostaa uuden kohtaamispaikan kaupungin historialliseen keskustaan. Näillä kulmilla on ollut kaupunkilaiselämää siitä asti, kun Helsinki vuonna 1640 siirrettiin nykyisen Vanhankaupunginkosken rannalta uudelle paikalleen. Alueen katulinjat ovat peräisin 1600-luvulta ja vanhimmat talot 1700-luvulta. Sederholmin talo vuodelta 1757 on nykyisen kantakaupungin vanhin talo. Kaupunkilaiset mukaan Kaupunginmuseo toivottaa yleisön tervetulleeksi rakentamaan kanssaan Uutta kaupunginmuseota. Ensimmäinen askel otettiin vuoden 2014 alussa käynnistämällä verkossa toimiva asiakaspaneeli, johon liittymällä pääsee vaikuttamaan kaupunginmuseon tulevaisuuteen. Verkkosivustolla www.uusikaupunginmuseo.fi voi lukea lisää vaikuttamisen tavoista. Remontti uudistaa vanhat rakennukset Uusi kaupunginmuseo koostuu useammasta vanhasta rakennuksesta Sederholmin talon ympärillä ja korttelin sisuksissa. Huhtikuussa 2014 alkavan remontin aikana kaikki rakennukset peruskorjataan. Sederholmin talo yhdistetään uusiin tiloihin avaamalla sinne kulkuyhteys museon sisääntuloaulasta. Sivu 5
• Viikot 9-10 4 Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4 Ruokatavaroiden hinnoissa kovia nousupaineita U usi vuosi on alkanut alakuloisuuden merkeissä sekä säiden että taloudellisten näkymien valossa meillä pienessä Suomessa. Talouselmä ei edelleenkään lupaa hyvää. Verot ja ruoka kallistuvat. Työttömyys lisääntyy. Sovituilla palkkojen ja eläkkeiden korotuksilla ei saada korvatuksi kulutushintojen nousua. Nykyinen tilanne johtaa suomalaisen elintason heikkenemiseen.Voidaan todeta, että elintaso laskee, paitsi jos kansalaiset vanhoja säästöjä käyttäen voivat pitää sen entisellään. Asuntomenoista on vaikea säästää, ruoka- ja vaateostoista voidaan säästää, matkustamista voidaan vähentää ja ehkä pidättäytyä yhdestä ja toisesta pikkumenosta. Näin pienet ovat yksityisen ihmisen mahdollisuudet. Moni on vaarassa vielä menettää työpaikkansa, vaikka noin joka kymmenes on jo nyt ilman työtä. Vanha sananlasku velvoittaa meidät elämään suu säkkiä myöden. Tämä lienee miltei ainoa keino elää nykyisiä ankeita aikoja. Monet meistä ovat kiinnittäneet huomiota, kuinka elintarvikkeiden hinnat jatkavat nousuvauhtiaan. Tilastojen mkaan Suomessa ruoka on Euroopan kalleinta, hinnannousut ovat keskimäärin kaksinkertaiset kansalaisten ansioiden nousuun verrattuna. Tänä vuonna palkat nousevat vajaan prosentin, mutta odotettavissa on, että ruokatuotteiden hinnat tuskin jäävät alle viiden prosentin korotuksen. Kauppa tänään myy pääasisassa tehtaiden markkinoille tuomia valmistuotteita. Usein tapahtuu niin, että vanha pari-kolme vuotta myynnissä ollut tuote vedetään pois ja tuodaan mitei sama tuote uudessa paketissa kaupan hyllyyn, mutta hinta on huomattavasti noussut. Tämän päivän Suomessa joudutaan kaikkien palvelujen ja tuotteiden hintoja harkitsemaan uudelleen. Ja monet hinnat hintasäännöstelystä huolimatta ovat laskeneet. Ruoka ei. Miksi? Kilpailu ei toimi.  Saksalainen kauppaketju tuli Suomeen joitain vuosia sitten ja on kerrottu sen ylättyneen, kun meillä hintataso olikin niin korkea, ettei uuden kaupan tarvinnutkaan laskea hintojaan suunnittelemalleen tasolle, riitti pienempi hintaero asiakkaiden houkuttelemiseksi uuteen kauppaan.-j.a. Kirkkotaiteen Engel-palkinto valotaiteilija Mikki Kuntulle ??Valotaiteilija Mikki Kuntulle on myönnetty kirkkotaiteen Engel-palkinto. Kuntun teokset heijastettiin Helsingin tuomiokirkon ulkoseinille Valon vuodenaika ? Season of Light kaupunkitapahtumassa vuosina 2009?11. Kuntun näyttävät valoteokset puhuttelivat laajaa joukkoa ihmisiä. Ohikulkijat näkivät kirkon sananmukaisesti uudessa valossa. Vuoden 2011 teos ?Armo?, Tuomiokirkon ylätasanteelle rakennettu yli kahdeksanmetrinen valoristi, käsitteli kirkon ydinsanomaa universaalisti. Valotaiteilija Mikki Kunttu on tuonut teoksillaan kirkolle näkyvyyttä uudella, koskettavalla tavalla. Kirkkotai- teen Engel-palkintoa ei aiemmin ole myönnetty valotaiteen tekijälle. Mikki Kuntu oli estynyt saapumasta palkinnon jakotilaisuuteen. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan vs. kirkkoherra Marja Heltelä luovutti palkinnon hänen edustajalleen 16. helmikuuta 2014 Tuomiokirkon vihkimispäivän 162-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Tuomiokirkon kryptassa. Kirkkotaiteen Engel-palkinnon myöntää Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto taiteilijalle tai yhteisölle, joka on ansioitunut kirkkotaiteen alalla tai kirkkotilan rikastuttamisessa. Palkinto on myönnetty aiemmin 16 kertaa. Palkinnon saajan taiteilijantyö on lähes aina liittynyt tavalla tai toisella Helsingin tuomiokirkkoon. Palkinto voidaan kuitenkin myöntää myös sellaiselle taholle, joka on kulttuurin keinon merkittävästi edistänyt kirkon ydinviestiä, vaikkei kytkentää kirkkotilaan olisikaan. Kirkkotaiteen Engel-palkinto perustettiin vuonna 1990, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta Helsingin tuomiokirkon suunnittelijan Carl Ludvig Engelin kuolemasta. Aluksi palkinto jaettiin vuosittain ja vuodesta 2006 lähtien joka toinen vuosi. Yleisönosasto Ehdoton kyllä kävelykatukokeilulle Mannerheimintiellä! ??Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) toivoo Helsingin kaupunginvaltuustoa hyväksymään kokouksessaan 12.2. käsittelemänsä valtuustoaloitteen kävelykatukokeilusta Mannerheimintielle Postikadun ja Pohjois-Esplanadin välillä. ?Aloite on askel kohti parempaa Helsinkiä?, iloitsee hallituksen puheenjohtaja Anna-Maija Riekkinen. ?Kävelykatukokeilu tekisi keskustassa liikkumisesta sekä sujuvampaa että viihtyisämpää.? Kävelykatukokeilu lisäisi vapaan, elävän kaupunkitilan määrää Helsingin keskustassa. HYY näkee tämän positiivisena kehityksenä. Vastaavista kävelykatukokeiluista on myös onnistuneita esimerkkejä ympäri maailmaa esimerkiksi New Yorkista ja Kööpenhaminasta. Helsingissä kokeiltiin viime kesänä Vaasankadun muuttamista kävelykaduksi. Kokeilu toi Vaasankadulle onnistuneita tapahtumia, kuten katukirpputoreja, mutta osa elävöittämissuunnitelmista jäi byrokratian hampaisiin. ?Kävelykatu antaisi kaupunkilaisille tilaa tapahtumille ja taiteelle. Kaupungin on myös tuettava kaupunkilaisista itsestään lähtevää toimintaa ketterillä ja joustavilla lupakäytännöillä?, lin- jaa HYYn hallituksen kaupunkivastaava Sanni Laiho. ?Viime vuosina Helsingissä on ollut ilahduttavan vireää kaupunkikulttuuria, ja kävelykatukokeilu toisi sitä myös aivan ydinkeskustaan.? HYY toivoo, että Helsingillä on rohkeutta toteuttaa vastaavia kokeiluja nyt ja tulevaisuudessa ja että Helsingin keskustaa suunniteltaisiin ensisijaisesti kävelijöiden ehdoilla. Anna-Maija Riekkinen HYYn hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen HYYn pääsihteeri Kestävyysvajetta kannattaa ratkaista muutenkin kuin leikkauslistoin ??Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen äsken julkaistu selvitys kertoo, että lapset ovat jättämässä terveyskeskukset. Lasten terveydenhuolto siirtyy yksityiselle sektorille. Syitä lienee monia, mutta jonot perusterveydenhuoltoon lienevät perimmäisenä taustalla. Suomalaiset tietävät, että laadukasta hoitoa on tarjolla, ja laadukkaasta hoidosta ollaan valmiita maksamaan, vaikka sitten vakuutuksen kautta. Peräti 80 % suomalaisista asuu alueella, jossa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ei pääse kahden viikon kuluessa. Suomalaista terveydenhuoltoa on rakennettu vaiheittain. Järjestelmästä on pyritty rakentamaan kattava, ja sille on haettu useita rahoittajia. Jo nyt noin kolmannes perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä tehdään yksityisellä sektorilla joko kela-korvauksen tai työterveyshuollon tuella. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmämme ei mitenkään kestäisi noiden käyntien siirtymistä julkiselle sektorille. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ydinkysymyksiä on, kuinka voim- me tarjota laadukasta palvelua kun väestö vanhenee. Ikääntyminen tuo mukanaan samanaikaisesti palvelutarpeen kasvun ja veronmaksajien määrän vähenemisen. Kestävyysvaje muuttuu meistä jokaisen arjeksi, kun pohditaan, kuinka terveyspalveluiden saatavuus turvataan. Kestävyysvajeen ratkaisun ei tarvitse olla vain leikkauslistoissa. Terveydenhuoltoa voidaan tehostaa lisäämällä asiakkaan valinnanvapautta ja monipuolistamalla tuottajakuntaa. Kun suomalaiset ovat jo arjessaan halukkaita hakemaan laadukasta ja saatavilla olevaa hoitoa yksityiseltä sektorilta, miksi mahdollisuutta ei avattaisi kaikille? Esillä on ollut malli, jossa raha seuraisi potilasta palveluntuottajalle, ja asiakkaalle jäävä kustannus olisi kaikille sama ja tasoltaan matala, kuten nyt terveyskeskuksissa. Järjestelmä, jossa asiakas saisi valita, tehostaisi terveydenhuoltoa ja kannustaisi palveluntuottajia kilpailemaan asiakkaista laadulla. Yksityinen sektori ei ole kokonaiskustannuksiltaan kalliimpi kuin julkinen sektori. Tällä hetkellä asiakas maksaa itse yksityisen sektorin käynnistään senkin osan, joka julkisella sektorilla rahoitetaan verovaroin. Järjestelmää voitaisiin avata nykyistä laajemmin siten, että asiakas voisi valita palveluntuottajan omistajatahosta riippumatta. Samalla saavutettaisiin kustannustehokkuutta ja pystyttäisiin parantamaan laatua. Samantyyppinen malli  on toteutettu muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa, jossa perusterveydenhuolto on avattu asiakkaan valinnalle - asiakas saa valita, minkä palveluntuottajan luokse hän hakeutuu. Ruotsin uudistus on parantanut palveluiden saatavuutta ja lisännyt lääkärikäyntejä erityisesti köyhimmillä alueilla. Samaan aikaan terveydenhuoltomenojen kasvun kärki on saatu taitettua. Ruotsin malli ei sellaisenaan sovi Suomeen, mutta sitä kannattaa tarkastella kun pohditaan kuinka perusterveydenhuollon jonoja saataisiin purettua. haittaa pysäköintiä, mutta paneelitutkimuksessa kävi ilmi, että moni kokee niissä suunnistamiseen kuluvan turhaa aikaa. Kadunvarsipysäköintiä suosivat ilmoittivatkin yhdeksi sen eduksi etäisyyksien selkeän hahmottamisen. Hallipysäköintiä suosivat taas arvostivat muun muassa sitä, että auto pysyy suojassa säältä ja muilta kulkuneuvoilta. Marraskuussa 2013 kar- toitettiin Helsingin keskustassa autoilevien tottumuksia, asenteita, mielipiteitä ja toiveita pysäköintiin liittyen. Kyselyyn vastasi 650 henkilöä, jotka ilmoittivat ainakin ajoittain autoilevansa ja pysäköivänsä Helsingin keskustassa. Kysely toteutettiin tutkimusorganisaatio Cintin riippumattoman paneeliverkoston kautta. Merja Hirvonen Toimitusjohtaja Terveyspalvelualan Liitto Kolmannes keskusta-autoilijoista metsästää yhä ilmaista parkkipaikkaa ??EuroParkin teettämässä paneelitutkimuksessa kartoitettiin Helsingin keskustassa autoilevien tottumuksia ja mielipiteitä pysäköintiin liittyen. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä pysäköijätyyppiä: suorittajat, mukavuudenhaluiset, parkkihaukat ja puomipelkoiset. Pysäköintiin liittyvät valinnat vaikuttavat siihen kuluvaan aikaan ja siten myös muuhun liikenteeseen. EuroPark Finland Oy:n teettämään paneelitutkimukseen vastasi 650 Helsingin keskustassa autoilevaa henkilöä. Vastaajat voitiin luokitella neljään ryhmään sen mukaan, käyttivätkö he pysäköintiin ennemmin rahaa vai aikaa. Suurin tutkimuksessa löytynyt luokka olivat mukavuudenhaluiset pysäköijät, jotka ovat helppoutta arvostavia vapaa-ajan autoilijoita. Puolet vastaajista luokiteltiin tähän ryhmään. Parkkihaukoiksi nimettyjä rahansäästöä arvostavia, ensisijaisesti ilmaista parkkipaikkaa hakevia oli puolestaan kolmannes vastaajista. Puomipelkoisiksi luokiteltiin 15% vastaajista. He ovat epävarmuutensa vuoksi kauaskin määränpäästä pysäköiviä henkilöitä, joita esimerkiksi pysäköintihallien puomeilla toimiminen hermostuttaa. Pienin ryhmä ovat tehokkuutta arvostavat suorittajat, joita oli vastaajista 5 %. He ovat työmatkustajia ja keskusta-asujia, joista monella on oma vakituinen, maksullinen parkkipaikka. Pysäköintiin kuluva aika on monen asian summa Mitä enemmän pysäköintiin kuluu aikaa, sitä enemmän se haittaa muuta liikennettä. EuroParkin kyselyyn vastanneista 53% arvioi, että Helsingin keskustan katutasosta parkkipaikan löytää ajankohdasta riippumatta keskimäärin 5?10 minuutissa. Lähes kolmannes (28%) puolestaan arveli vapaan paikan etsimiseen kuluvan yli 15 minuuttia. Kun vapaata paikkaa etsittäessä joudutaan kiertelemään, ruuhkautuu keskustaliikenne entisestään ja samalla aiheutuu turhia päästöjä. ? Tutkimustulokset tukivat ajatustamme, että hallipysäköinti säästää aikaa. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi, että hallista parkkipaikan löytää huomattavasti nopeammin kuin katutasolta. Toinen aikaa säästävä ja liikennettä sujuvoittava piirre liittyy ydinkeskustan ruuhkien välttämiseen: oikea tapa hyödyntää pysäköintihallia on valita tulosuuntaa lähin sisäänajo ja kävellä loppumatka, EuroParkin toimitusjohtaja Christer Hede selittää. Vapaan paikan löytymisen ja mahdollisen ruuhkissa seisomisen lisäksi pysäköinnissä kuluu talvisin aikaa lumen, jään ja pakkasen aiheuttamiin haasteisiin. Halleissa sääolot eivät
• Viikot 9-10 5 Lasten kaupungissa pääsee kurkistamaan menneisyyden Helsinkiin vielä maaliskuun 2014 loppuun asti, jolloin museo sulkeutuu remontin tieltä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Sakari Kiuru Uusi museo Helsingin vanhimpiin kortteleihin Jatkoa sivulta 3 ??Kokonaisuutta täydentää Remanderin talon ja Valkoisen salin rakennuksen yhdistävä uudisosa, joka mahdollistaa kaikkien tilojen esteettömyyden. Sederholmin talon supersuosittu Lasten kaupunki sulkeutuu remontin tieltä 31.3.2014 ja avautuu uudistettuna toukokuussa 2016. Museon nykyinen päärakennus Sofiankatu 4:ssä siir- tyy muuton jälkeen Torikortteleiden hallintaan. Rakennukseen on suunnitteilla liike- ja toimistotiloja sekä kulkuyhteys Kiseleffin taloon. Olympialadulle pudonneet tekohampaat ja muita hauskoja kisatarinoita ??Jos ruotsalaisia ja norjalaisia olisi kuunneltu, talviolympialaisia ei ehkä olisi alettu järjestää koskaan. Kalle Jalkaselta putosi tekohampaat suusta GarmischPartenkirchenin talviolympialaisissa vuonna 1936. Hän palasi noutamaan ne, tuli ohitetuksi, mutta kiri jälleen voittoon. Lasse Erola on koonnut talvi- ja kesäolympialaisten hämmentävimmät ja hauskimmat hetket teokseensa Olympialaisten outoja tapauksia (Paasilinna). Miksi Hemmo Silvennoinen joutui joukkuetovereittensa pahoinpitelemäksi ki- soja edeltävänä iltana Cortinassa 1956 ja menetti mielestään varman mäkihyppykullan? Miksi amerikkalainen Carl Lewis hautasi 100 metrin kultamitalinsa maahan? Kuka muu suomalaisjuoksija kuin Lasse Virén on kaaduttuaan voittanut olympiakultaa? Entä miksi Cassius Clay heitti kultamitalinsa Ohio-jokeen? Norja hallitsi 4 x 10 kilometrin viestinhiihdon alkuosuuksia Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisissa vuonna 1936. Suomen joukkueen ankkuri Kalle Jalkanen kuitenkin kuroi yli minuutin etumatkan kiinni. Raskaan nousun jälkeen alkoi palauttava lasku. Jalkanen sylkäisi ladun varteen ? ja samalla lensivät tekohampaat hänen suustaan. Hän palasi sylkypaikalle, löysin kalliit hampaansa ja ampaisi jälleen karkumatkalle päässeen norjalaisen perään. Ennen maalialuetta Jalkanen ohitti norjalaisen ja toi Suomelle ainoan kultamitalin. Neuvostoliitto sai kutsun, mutta se ei lähettänyt urheilijoita St. Moritzin talvikisoihin 1948. Sen sijaan se lähetti paikalle kymmenen tarkkailijaa. Heidän tehtävänään oli arvioida, kuinka hyvin neuvostoliittolaiset urheilijat olisivat menestyneet,  jos  he olisivat osallistuneet. Olympialaisten talvi- ja kesäkisojen historia on täynnä uskomattomia sattumuksia. Ihailtujen urheilusaavutusten takaa löytyy usein erikoisia, dramaattisia, jopa uskomattomia tarinoita. Tämän kirja on myös run- Linnanmäen johtaja vaihtuu ??Huvipuistoa pyörittävän Lasten päivän säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Pia Adlivankin, 47. Hän on aiemmin työskennellyt suomalaisissa ja kansainvälisissä hotelli- ja ravintola-alan yrityksissä. Linnanmäen väistyvä toimitusjohtaja on Risto Räikkönen (s. 1952). Räikkönen valittiin toimeen vuonna 2000, jossa hän aloitti puiston edellisen toimitusjohtajan, sosiaalineuvos Kalle Justanderin jäätyä eläkkeelle 31. lokakuuta 2001. Paikkaa Räikkönen haki nähtyään lehdessä Lasten päivän säätiön työpaikkailmoituksen, jossa huvipuistolle haettiin uutta toimitusjohtajaa. Räikkönen on koulutukseltaan ekonomi, joksi hän valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta. Hän työskenteli Diakonissalaitoksen työntekijänä ja myöhemmin sen toimitusjohtajana ennen siirtymistään Linnanmäelle. Räikkönen jättää toimitusjohtajan työt siirtyessään eläkkeelle syyskuussa 2014. Räikkönen kävi 50-vuotispäivänsä kunniaksi vuonna 2002 Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehen koulutuksen. Kaudella 2013 hän oli jarrumies numero 5. saasti talvikisatarinoita sisältävä, täysin uudistettu laitos yksin kesäkisoihin keskittyneestä Lasse Erolan teoksesta Omituiset olympialaiset ? kesäkisojen erikoisia sattumuksia. ?Ne on huonot kisat, missä ei selostajia haukuta.?- Pekka Tiilikainen Lasse Erola  (s. 1946) on pitkän linjan sanomalehtitoimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä elämäkertoja muun muassa Tapio Rautavaarasta, Olavi Virrasta, Keke Rosbergista ja Juha Kankkusesta. Muita hänen tietoteoksia on muun muassa Omituiset olympialaiset ? Kesäkisojen erikoisia sattumuksia  ja  Rakkauden sävel ? Iskelmän kulta-ajan naistähdet. Esitteestä koonnut: Hannu Hirvikoski Tervehdys Rikhardinkadun kirjastosta! ??Enter ry:n ikäihmisille suunnatut luennot Rikhardinkadun kirjastossa jatkuvat. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu ja mahdollisuus lainata aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. to 27.2. klo 13-15 Kännykkä -ja tablettiliittymät . Tule kuulemaan, millaisia kännykkä -ja tablettiliittymiä on olemassa, miten omat käyttötarpeet vaikut- tavat liittymäpaketin valintaan ja minkälaisen liittymän saa 20 eurolla kuussa. to 27.3. klo 13-15 Windows8. ,Tilaisuudessa käydään läpi perusasioita Windows 8 ja 8.1 -käyttöjärjestelmistä. to 24.4. klo 13-15 Tietokoneen siivoaminen ja virittäminen. Onko tietokoneesi ajan myötä hidastunut? Meneekö käynnistymiseen yhä enemmän aikaa, takkuilevatko ohjelmat ja latautuvatko nettisivut hitaammin? Tietokoneen vaihto uuteen ei ole ehkä välttämätöntä. Tule kuulemaan ja oppimaan, miten vanhaankin koneeseen saadaan siivoamalla ja virittämällä lisää eloa. Paikka: Rikhardinkadun kirjasto, kokoushuone 1. krs. Rikhardinkatu 3 00130 Helsinki
• Viikot 9-10 6 Päivyri Kirkkovuodesta kirjoittaa emerituspiispa Wille Riekkinen Nimipäivät: Viikko 9 Ma 24.2. Matti, Matias Ti 25.2. Tuija, Tuire Ke 26.2. Nestori To 27.2. Torsti Pe 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Onni La 1.3. Alpo, Alvi, Alpi Su 2.3. Laskiaissunnuntai. Virve, Virva, Fanni Viikko 10 Ma 3.3. Kauko Ti 4.3. Laskiaistiistai. Ari, Arsi, Atro Ke 5.3. Leila, Laila To 6.3. Tarmo Pe 7.3. Tarja, Taru La 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä. Vilppu Su 9.3. Auvo Päivän mietelause: Vihreä tee, jota kiinalaiset juovat terveydekseen, myrkyttää tottumattoman eurooppalaisen. Sakari Pälsi (1882-1965) Aleksis Kiven harvinainen runoelma esitetään Teatteri Kalliossa ??Teatteri Kalliossa kuullaan suomalaisen kulttuurin päivänä harvoin esitettyjä Aleksi Kiven tekstejä. Kyseessä on Aleksi Kiven kuoleman jälkeen löytynyt runoelma, jotka julkaistiin postuumina kirjailijan kuoleman jälkeen. Teatteri Kalliossa näyttelijä Jari Miettinen lausuu näistä kolme runoelmaa, 1349:n säkeen esitys kestää tunnin. Aleksi Kivi piti näitä tekstejään parhaimpinaan. ?Esitys voisi siis olla pianokonsertti ilman pianoa?, sanoo Jari Miettinen. ? Esityksen äänteet ovat kuin säveliä, jotka muodostavat oman harmoniansa. Samoin kuin sävellyksissäkin, saattavat sävelkulut tuoda mieleen merkityksiä, jopa määrättyjä ajatuksia, niin tekevät myös tämän teoksen äänteet. Näyttelijä Jari Miettinen on tehnyt pitkän uran näyttelijänä. Hän on näytellyt muun muassa maineikkaissa Turun- ja Tampereen ylioppilasteattereissa. Vuonna 1999 Miettinen perusti lausuntataiteeseen erikoistuneen Teatteri Vähemmän tunnettua Aleksi Kiven tuotantoa kuullaan Teatteri Kalliossa suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2. Taawetin, jonka ohjelmistoa Kautta Kiven vannon ? runoesitys on. Teatteri Kallion suomalaisen kulttuurin päivän järjestävät Teatteri Taawetti ja Kallion Kulttuuriverkosto yhteistyössä. Kautta Kiven vannon, Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28.2. klo 19.00. Liput 25, 20 ja 15 euroa. Tiedustelut ja varaukset: Jari Miettinen, Teatteri Taawetti, +358440157573, taawetti@ttr.name. Laskiaissunnuntai: Laskeudumme paastoon ???Laskeutuminen? paastoon tapahtuu laskiaissunnuntaina, ruusumaanantaina ja laskiaistiistaina. Tuolloin jätetään ?jäähyväiset lihalle? (Carne vale!). Esimerkiksi Keski-Euroopassa tai Riossa se näkyy riehakkaina karnevaalijuhlina. Suomessa tämä kaikki tapahtuu huomattavasti matalammalla profiililla. Meillä paastoon laskeutumisen merkkejä ovat perinteinen hernekeitto, laskiaispullat ja mäenlasku. opintopolku.fi tai ruotsiksi www.studieinfo.fi. Näistä osoitteista löytyvät myös tiedot haettavista koulutuksista ja oppilaitoksista sekä linkit oppilaitosten verkkosivuille. Toisen asteen opintoihin ja oppilaitoksiin pääsee tutustumaan lisäksi avointen ovien päivinä. Päivät löytyvät kunkin oppilaitoksen verkkosivuilta. Tietoa lukio- ja ammatillisista opinnoista, linkkejä ammattikuvauksiin, opiskelijoiden haastatteluja eri aloilta sekä muuta jatkoopintoihin liittyvää tietoa on koottu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi myös sen julkinen toiminta huipentui kärsimystiehen ja ristinkuolemaan. Tällä merkillisellä tavalla jumalallinen rakkaus voitti pimeyden voimat. Evankeliumitekstissä (Joh. 12: 25-33) on näin ollen kyse koko kärsimyshistorian avausrepliikistä (prologista). Teema toistuu muunnelmineen ja täsmentyy pääsiäistä lähestyttäessä. Paaston aikana korostetaan, että osanamme on olla kohtalonyhteydessä Jeesukseen. Se tapahtuu niin elämässä kuin kuolemassakin. Jeesuksen sanoin: ?Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän?. Päivän evankeliumi kertoo Jumalan puhuneen Jeesukselle. Meidän ongelmamme ei ole siinä, etteikö Jumala yhä puhuisi, vaan siinä, että me emme kuuntele! Rosa Liksom: Lapin punaiset hanget Topi Mikkolan 65-vuotisjuhlamonologi Kainuu Helsingissä ? tapahtumaan liittyen kuhmolainen Topi Mikkola vierailee KOM-teatterissa 16.3. ??Lapin punaiset hanget on kuhmolaisen Topi Mikkolan 65-vuotisjuhlamonologi, joka juhlistaa samalla myös hänen 25 vuotta kestänyttä Rosa Liksomin kirjoittamien tekstien esittämistä suomalaisilla teatterilavoilla. Mikkola on tavoittanut monologeillaan kymmeniä tuhansia katsojia ympäri Suomea ja Ruotsia. Lähes kaikki esitykset ovat vuosien varrella vierailleet Helsingissä KOM-teatterissa. Lapin punaiset hanget, Topi Mikkolan esittämä seitsemäs Liksom-monilogi, on näyttämömuotokuva Annikki Kariniemen näköisestä pohjoisen kirjailijasta. Monologi kuvaa kirjailijan viimeisen illan, jossa hän käy läpi vaiherikasta elämäänsä, josta ei draamaa ja dramatiikkaa puutu. Elämän ja kuoleman vastakohtaisuudet, valo ja pimeys, rakkaus ja viha, ovat läsnä tässä kertomuksessa. Kirjailijan eletyn elämän vaiheissa nousevat esiin sota-ajan äärimmäiset olosuhteet sekä naiseksi ja arvostetuksi kirjailijaksi kasvamisen tuskat ja ilot. Samalla tarinan keskiöön nousee kirjailijan rakkaus kahteen erilaiseen mieheen, joista toinen on sotilas ja toinen rauhan mies. ?Met emmä sanohneet mithään, riisuma vain vaatheet pois tutule kivele, kahlasimma mäthäältä toisele ko jokku suoarapit ja laskima ittemme siihen Kaupungin oppilaitoksissa yli 5600 opiskelupaikkaa ??Kevään valtakunnallinen yhteishaku on 24.2.? 14.3.2013, jolloin haetaan lukioon, ammatilliseen koulutukseen tai molempiin. Helsingin kaupungin oppilaitoksissa on tarjolla yli 5600 opiskelupaikkaa. Kaupungin lukioissa on haettavissa noin 2600 paikkaa. Stadin ammattiopistossa on haussa 3027 paikkaa 27 koulutusalalla. Tänä keväänä voi hakea ensimmäistä kertaa rakennusalan perustutkintoon kuuluvaan korjausrakentamisen koulutusohjelmaan. Koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa www. Tuhkakeskiviikkona alkavan paaston tarkoituksena on puhdistaa elimistöä ja vapauttaa aikaa ja energiaa hiljentymiselle ja rukoukselle. Paasto opettaa luopumaan totutusta ruokavaliosta eli laskemaan tietoisesti elintasoa. Vähärasvainen, lihaton ja monelle myös tipaton kausi kestää 40 arkipäivää ennen Jeesuksen ylösnousemusjuhlaa, pääsiäistä. Laskiaissunnuntaina muistutetaan, että Jeesuk- www.ysinjalkeen.fi -sivustolle. Peruskoulujen opinto-ohjaajat tukevat nuoria jatkoopintojen suunnittelussa ja ammatinvalintakysymyksissä. Oman koulun opintoohjaajiin voi ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköpostilla. Opinto-ohjaajat neuvovat myös Opintopolku.fi -palvelun käyttämisessä ja hakulomakkeen täyttämisessä. Lisäksi Opintopolku.fi:n oma hakuneuvonta vastaa yhteishakujärjestelmään liittyviin kysymyksiin arkisin klo 9-13 numerossa 029 533 1010. suonsilhmään, joka oli käyny vuosijen varrela meile kovasti tutuksi. Sieltä lämpimän liejun, kuonan ja muan sylleilystä met kattelimma ko usva alko nousehmaan alhaalta ylöspäin ja peitti maiseman tasaset linjat. Se peitti kaiken niin, että molima niinko keskelä äärettömyyttä. Vain met kahestaan. Siinä oli kaikki. Melankolia, suru, ilo ja uuen alku. Yönsylissä kävelimmä yhessä takasin kotia. Yönsylissä Timo jatko matkaa uuen naisen tykö. ? Esitys on osa Kainuu Helsingissä -tapahtumaa. Lue lisää: http://www.kainuuhelsingissa.fi Annikki Kariniemi (1913 - 1984) Annikki Kariniemen syntymästä tuli vuonna 2013 kuluneeksi sata vuotta. Kariniemeä pidetään oman aikansa lappilaisen naiskirjallisuuden uran uurtajana, joka jätti jälkensä aiemmin puhtaasti miesten hallitsemaan eräkirjallisuuteen. Hän tuli julki suuteen paitsi Suomen ensimmäisenä naispuolisena eräkirjailijana, Yhteishaun tärkeät päivämäärät 2014 ??24.2. yhteishaku alkaa ??14.3. klo 15.00 yhteishaku päättyy ??22.4.?23.5. oppilaitosten pääsy-, soveltuvuusja kielikokeet ??12.6. alkaen yhteishaun tulokset valituille ja ei-valituille hakijoille ??26.6. viimeinen päivä varmistaa saamansa opiskelupaikka ??16.6. -25.7. haku ammattistarttiin, kymppiluokalle ja maahanmuuttajien valmistaviin koulutuksiin myös kantaaottavana kirjoittajana, joka ei säästellyt sanojaan Lapin ihmistä ja luontoa puolustaessaan. Kirjailijan uransa Kariniemi aloitti 39-vuotiaana. Hän oli kiinnostunut vanhoista Peräpohjolan ja Lapin alueen tarinoista, joita hän kuunteli ja keräsi niistä aineksia romaaneihinsa. Hän hyödynsi mystiikkaa ja Lapin romantiikkaa teoksissaan, mutta toisaalta kuvasi myös ihmisten arkea ja raskasta raadantaa metsissä ja peloilla. Annikki Kariniemi kirjoitti yli 30 teosta, joiden lisäksi syntyi paljon runoja, lehtikirjoituksia ja luentoja. Annikki tunnettiin värikkäänä persoonana, opettajana ja Lapin kirjailijana, joka herätti aikanaan runsaasti voimakkaita tunteita sekä teoksillaan että julkisilla esiintymisillään. Myös tuon ajan media halusi mielellään luoda Annikki Kariniemestä skandaalinkäryisiä juttuja. Annikin solmima kolmas avioliitto lähes 30 vuotta nuoremman, entisen oppilaansa Taisto Hei- kan kanssa, herätti kohua ja pääsi käsiteltäväksi Hymy-lehden palstoille asti. Myös toinen avioliitto 26 vuotta vanhemman eversti Oiva Willamon kanssa herätti värikästä keskustelua. Annikki oli äärimmäisyyksien ihminen nuoruudestaan asti. Hän omaksui isänmaallisuuden ja sen ajan oikeistolaisuuden kotoaan, mutta vuosien myötä hänen arvonsa ja asenteensa kallistuivat yhä voimakkaammin vasemmistolaisuuden ja luonnonsuojelun suuntaan. Annikista tuli vähitellen vahva Lapin luonnon puolestapuhuja. Hän osallistui keskusteluun kehitysalueista ja niiden ongelmista. Hän kirjoitti myös avoimesti asioista, joista oli totuttu vaikenemaan, kuten perheväkivallasta. Kirjassaan Erään avioliiton anatomia (1968) hän kuvaa miten ns. sivistyneissäkin perheissä voi olla väkivallan ja alistamisen muotoja. Lähde: Marja Tuominen ja Annikki Kariniemi -kirjallisuusseura
• Viikot 9-10 7 Asuntojen energiatehokkuus paranee Helsingissä Jatkoa sivulta 3 ??? Uuden rakennuksen hyvä energiatehokkuus on myös omistajan ja tulevan käyttäjän edun mukaista. Hyvä suunnittelu pienentää energialaskua, helpot- taa tilojen käyttöä ja takaa myös rakennuksen arvon säilymisen, pohtii Pekkarinen-Kanerva. Helsingin rakennusvalvonta on jo vuosia kutsunut suunnittelijat ennakoivaan lupakäsittelyyn, sillä rakentamisen laatua koskevat tärkeät päätökset tehdään suunnittelun alkuvaiheessa. Samalla kun käy rakennusvalvonnassa keskustelemassa luvan myöntämisen edellytyksistä, kannattaa varata aika myös ener- Vanhasta ei saa uutta gia-aiheiseen ennakkoneuvotteluun. Rakennusvalvonnan palvelupiste Tellinki tarjoaa arkiston, tietotorin ja puhelinneuvonnan lisäksi henkilökohtaista neuvontaa arkisin klo 10?14. ...mutta hoitamalla saa vielä paljon hyviä vuosia lisää. Eiran Senioriklinikka tarjoaa eläkeikäisille henkilökohtaista terveydenhuoltoa. Käytössäsi on omalääkäri, vastuuhoitaja, säännölliset kutsut terveystarkastuksiin, nopea pääsy erikoislääkärille ja tarvittaessa toimenpiteeseen tai osastolle, kotilääkäripäivystys sekä alennuksia listahinnoista. Kysy lisää vuosimaksuttomasta Senioriklinikasta ja varaa aika henkilökohtaiseen terveydentilan kartoitukseen 09 1620 400 tai senioriklinikka@eiransairaala.fi www.senioriklinikka.fi Suojelusenkeli-trilleri vie Viktor Vladimirovin salamurhien maailmaan ??Suojelusenkeli (Paasilinna) on romaani suomalaisille tutusta lähetystöneuvos Viktor Vladimirovista. Tieto hänen ?märkien operaatioiden? roolistaan vuoti julkiseen tietoisuuteen vasta pari vuotta sitten. Viral- Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. Ajanvaraus 09 1620 570. www.eiransairaala.fi lisesti Vladimirov tunnettiin kylmän sodan aikana hiljaisena neuvostodiplomaattina, joka oli Suomen Jan Erola esittelee teoksen, Suojelusenkeli ja kirjailija Arto Luukasen. Arto Luukanen ja esikoisteos, Suojelusenkeli (Paasilinna 2014). asiantuntija. Hän oli myös Suomen poliittiselle ja taloudelliselle eliitille liian- Seppo Tiitinen ja Jukka Mallinen Suojelusenkeli-trillerin julkistamistilaisuudessa ravintola Sunnissa. kin vanha tuttavuus. Todellisuudessa tämän harmaantuneen ja kohteliaan toverin rooli Suomessa oli kuitenkin vain peitetarina; hiljainen lähetystöneuvos organisoi ja toteutti Neuvostoliiton tekemät salamurhat lännessä. Venäjäntutkija Luukkasen romaani sijoittuu ajallisesti Suomessa ja maailmalla Kuuban kriisistä Kennedyn murhaan, Prahan kevääseen ja Neuvostoliiton tuhoon saakka. Lisäkierteen Luukkasen luomaan maailmaan tuo toisesta maailmansodasta selvinneen Suur-Saksan salaisen palvelun huipputappaja, koodinimeltään Sytytin. Murha oli kuitenkin murha. Jollain tasolla Vladimirov tiesi, että hän joutuisi vielä maksamaan tästä kaikesta. Isoäidin opetus siitä, mikä on oikein ja väärin, oli jäänyt vaivaamaan häntä sielun sokkeloihin. Viha oli onneksi kuollut hänen sielussaan jo varhain. Trilleri vie lukijan arkisten salamurhien, tappajien ja velvollisuudentuntoisten kiduttajien maailmaan, jo- hon tavalliset ihmiset eivät normaalisti koskaan törmää. Se pakottaa pohtimaan, mikä Vladimirovin merkitys oli todellisuudessa, mikä hänen suhteensa oli Juri Andropoviin, Urho Kekkoseen ja suomalaisiin ylipäänsä. Kenen suojelusenkeli Vladimirov oli? Ketä ja mitä hän suojeli ja miksi? Saunomaan tulleet miehet olivat kuusi viime kuukautta valmistelleet valtiopetosta ja vallankumousta. Neuvostoliitossa sille oli annettu nimeksi ?Operaatio Kalevala ? poliittisten voimasuhteiden rauhanomainen muutos Suomen siirtymiseksi sosialismiin?. Arto Luukkanen (s. 1964) on Helsingin yliopistosta väitellyt teologian tohtori, jonka tutkimustyö on kohdistunut laaja-alaisesti Venäjän ja Neuvostoliiton historiaan sekä sen nykypäivän politiikkaan. Suojelusenkeli (Paasilinna) on Arto Luukkasen esikoisromaani. Esittelytekstistä koonnut: Hannu Hirvikoski Kuvat: Paasilinnan arkisto
• Viikot 9-10 8 Skidit liikkuu Stadikalla! Nettiajanvaraus, kuukauden kampanja ja paljon muuta: tuhatjalka.fi Tuhatjalka hoitaa lemmikkisi - tervetuloa Tuhatjalkaan! Ajanvaraus 075 759 0061* Ma-pe 7-20, la 9-17 *11,18 snt/min + mpm. Telakkakatu 3, 00150 Helsinki Klinikka avoinna: Ma-pe 8-20, la 9-17 Pasila uudistuu ? Pasilasta tulee Helsingin toinen keskus ? ? Pasilasta tulee Helsingin toinen keskus nykyisen keskustan rinnalle ensi vuosikymmenen alussa. Pasilan rooli toimitilarakentamisen avainalueena ja liiketoiminnan keskittymänä sekä media-, tapahtuma- ja kongressikaupunginosana vahvistuu. Tulevat liikenneratkaisut voimistavat Pasilan merkitystä koko maan toimivana keskuksena ja asuinpaikkana. Pasilan merkitystä korostavat useat suuret liikennehankkeet. Näitä ovat muun muassa ensi vuonna avattava Kehärata-yhteys lentokentälle, vuosina 2014?2019 toteutettavat Pasilan läntinen lisäraide ja uusi Veturitie sekä vuosikymmenen vaihteessa valmistuva Ilmalan raitiotie. Suunnitteilla on myös Pasilasta alkava Pisararata eli paikallisjunien tunnelilenkki Töölön ja Hakaniemen alitse. Pasilassa varaudutaan metroverkon mahdolliseen laajentamiseen myöhemmin tulevaisuudessa rakentamalla metroasemavaraus työtunneleineen jo etukäteen. Tulevaisuudessa Pasilan kautta kulkee päivässä 900 junaa ja yli 80 000 junamatkustajaa sekä 40 000 bussi- ja raitiovaunumatkustajaa. Joukkoliikenteen rinnalla Pasilassa ovat tärkeässä asemassa sujuva jalankulku ja pyöräilyä sekä esteetön ympäristö. Työt alkavat jo tänä vuonna Pasilan keskus Tripla on ensimmäinen konkreettinen Pasilan uudistamishanke. Keskuksen rakentaminen alkaa 2015 heti asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Sitä ennen kesällä 2014 alkavat Teollisuuskadun ja metron työtunnelin rakennustyöt. Elokuussa 2014 on Pasilan sillan vuoro ja syksyllä 2014 alkavat läntisen lisäraiteen rakentaminen ja Pasilan aseman perustusmuutokset sekä Pasilankadun muutostyöt. Samaan aikaan kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee keskuksen asemakaavaa ja YIT suunnittelee Triplan rakennusvaiheita. Liikenneviraston vastuulla on läntisen lisäraiteen rakentaminen. HSL puolestaan suunnittelee joukkoliikennettä, jonka keskeinen solmukohta Pasila on koko seutua ajatellen. Tripla käynnistää uudistumisen Pasilan uusi keskus Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, johon toteutetaan muun muassa kauppakeskus, asuntoja, hotelli, pääkonttoritason toimistoja ja joukkoliikenneterminaali. Keskuksen sydämeksi tulee uudenlainen muunneltava monitoimiareena. Alueellisesti Tripla rajoittuu Ratapihantiehen, Pasilan siltaan ja Pasilankatuun. Tulevaisuudessa Tripla yhdistää nyt raiteiden erottamat Itä- ja Länsi-Pasilan toisiinsa. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan Tripla-keskuksen tarvitsemat kadut ja kunnallistekniset verkostot. Triplan läntisin kortteli koostuu asunnoista, joiden osuus on noin 15 prosenttia rakennuspinta-alasta. Tarjolle tulee vuokra-, omistus- ja senioriasuntoja palveluiden äärellä. Keskikortteliin rakennetaan hotelli sekä niin kutsuttutuja city suites -huoneistoja sijoitusasunnoiksi tai kakkoskodeiksi. Huoneiston saa täysin varusteltuna, tarvittaessa vuokraus- ja siivouspalveluineen. Triplan suunnittelun yhtenä lähtökohtana on ollut energiatehokkuus. Katto- ja kansipinta-alasta kolmasosa on viherkattoja ja -kansia. Alueelle tulee 3 400 polkupyöräpaikkaa ja 338 sähköauton latauspistettä. Jalankulkijat ja esteettömyys otetaan huomioon kaikessa toteutuksessa. Tripla rakentuu kokonaan valmiiksi noin 10 vuodessa. Kauppakeskus on tavoitteena avata vuonna 2020. Samaan aikaan valmistuvat Pasilan keskeisimmät kadut ja lisäraide avataan liikenteelle. Mittavia investointeja Valtio omistaa Keski-Pasilan maista 84 prosenttia ja kau- ??Skidit liikkuu tarjoaa iloisia liikuntahetkiä lapsille ja lapsiperheille odotusajasta alkaen Helsingissä. Pieni Helsinkiläinen yritys panostaa tuntien laatuun ja haluaa tuoda liikunnan lähelle lapsiperheitä. Nyt skidit ovat valloittaneet myös Stadikan aamupäivät. Stadikan tiistaiaamut ovat täynnä iloisia temmeltäjiä, kun SkidiJumppa pyörähtää käyntiin. Jumppaan tullessa ihan ensimmäiseksi tervehditään vahtimestaria leveällä hymyllä niin, että tutti tipahtaa suusta ja sen jälkeen pikkuiset jalat jo juoksevat vinhaa vauhtia pitkin pehmeää tatamisalia. Kohta jo kädet taputtavat tahtia loruleikeissä ja polvet joustavat erilaisten rytmien tahdissa. Nyt tosiaan touhutaan posket punaisina ja naurun kutina vatsan pohjassa, kun 1-3 ?vuotiaat naperot viilettävät salissa tukka hulmuten. Touhukkaan tunnin jälkeen on aikuisten mukava vaihtaa kuulumisia ja jatkaa jutustelua vaikkapa Stadikan kahvilassa maittavan lounaan äärellä. Keskiviikkoisin on vuorossa jumppaa äideille yhdessä vauvan kanssa ja torstaisin tanssitaan pehmeästi Skidi- ja VauvaTanssissa. Ohjatuilla tunneilla, liikunta-alan ammattilaisen johdolla on mukavaa ja turvallista aloittaa liikkuminen synnytyksen jälkeen. Maaliskuussa aikuisten ja vauvojen yhteiset tunnit saavat täydennystä tehok- kaasta Kiertoharjoittelusta ja Kehonhallinta ?tunneista, joille voi myös osallistua yhdessä vauvan kanssa tai ihan itsekseen. Stadionin keskeinen sijainti sekä historialliset, valoisat ja siistit tilat antavat hyvät puitteet lasten ja lapsiperheiden liikunnalle. Tule mukaan reippaaseen Skidijumppaan tai vahvistavaan VauvaJumppaan! Aamupäivän liikuntahetket järjestää Skidit liikkuu. Lisätietoja tunneista saat kotisivuilta www.skiditliikkuu.fi. punki 16 prosenttia. Pasilan kehityksen mahdollistaa valtion ja Helsingin kaupungin välinen aiesopimus vuodelta 2002. Tripla rakentuu noin 10 vuoden aikana. Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin miljardi euroa. Helsingin kaupunki investoi toteutussopimuksen mukaisesti Pasilan joukkoliikenteeseen, katuihin, viheristutuksiin ja liikennejärjestelyihin seuraavien kymmenen vuoden aikana yli 130 miljoonaa euroa. Vastaavasti Liikenneviraston investoinnit ovat 40 miljoonaa euroa. Summat eivät kata kuin osan valtion ja kaupungin kustannuksista. Kuva: Tapio Salo, hankejohtaja, YIT Laskiaispullat; kuva Myllyn Paras Laita laskiaispulliin yllätystäyte - kinuski haastaa hillon ja mantelin ??Seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä vietettävä laskiainen ajoittuu tänä vuonna maaliskuun 2. päivälle. Mäenlaskun päälle tarjoiltavat herkulliset laskiaispullat on perinteisesti täytetty joko hillolla tai mantelimassalla, mutta uskallatko tänä vuonna kokeilla jotakin erilaista? Laskiainen on paaston alkamista edeltävä juhla, jonka juuret ovat kevään, hedelmällisyyden ja uuden elämän kunnioittamisessa. Alun perin pakanallisiin menoihin perustuva laskiainen liitettiin kristinuskoon yhdistämällä se Jeesuksen paastoon erämaassa. Nykyään laskiaisena keskity- tään lähinnä mäenlaskuun ja jääkelkoilla leikkimiseen, vaikka mäestä enää harvemmin kuulee perinteisen, hyvää satovuotta tavoitelleen huudon: ?Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kuin nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia!? Ennen paaston alkamista on tapana juhlia ja herkutella, ja mikäpä siihen tarkoitukseen sopisikaan paremmin kuin kermalla ja makealla täytteellä viimeistelty pulla. Mantelimassa ei monille maistu, joten hurmaa pienet ja isommat vieraat tänä vuonna sydämenmuotoisilla kinuskitäytteisillä laskiaispullilla!
• Viikot 9-10 9 Uudistunut Silja Serenade palasi liikenteeseen ??Entistä isommat shoppailumahdollisuudet luksusbrändeineen, italialaista ravintolatunnelmaa, ylellisiä sviittejä ja rentouttava kylpyläosasto. Kaikkea tätä ja paljon muuta oli tarjolla matkustajille, kun uudistunut Silja Serenade palasi liikenteeseen helmikuun 15. päivänä. Tammikuun alussa pois liikenteestä jäänyt Silja Serenade on palannut tutulle reitilleen Helsingin ja Tukholman välille. Takana on puolisentoista kuukautta kestänyt uudistusremontti korjaustelakalla Naantalissa. ? Silja Serenaden telakointi Turun korjaustelakalla Naantalissa sujui suunnitelmien ja aikataulun mukaan. Suuritöisiä urakoita oli useita, joista suurimpana uuden Sunflower Oasis -kylpylän rakentaminen, missä pelkästään teräslevyä uusittiin 140 neliömetrin verran, kertoo toimitusjohtaja Margus Schults Tallink Siljalta. Uusia shoppailumahdollisuuksia Yksi Silja Serenaden merkittävimmistä muutoksista on ostosmahdollisuuksien lisääntyminen. Entisestä taxfreestä tuli Tax free Superstore, jossa on entistä enemmän tilaa ostosten tekoon. Myymälöiden pinta-ala kasvoi yli 50 prosenttia ja myös valikoi- ma laajeni merkittävästi. Kokonaan uutta tarjontaa ovat esimerkiksi pienelektroniikka sekä kellojen, korujen ja laukkujen luksusvalikoima. Bränditarjonta vaihtelee Guccista ja Kenzosta Versaceen. Tarjolla on myös Victoria?s Secretin tuoksuja ja kosmetiikkaa. Myös lapsille on jatkossa enemmän shoppailumahdollisuuksia. Lasten omassa Kids & Toys -kaupassa on tytöille Desigualin vaatteita, joita ei ole ennen ollut laivalla myynnissä. Legot, Muumit, Barbiet ja Siljan ja Tallinkin omat koottavat laivat ovat suosikkituotteiden joukossa, kuten myös Monster high -nuket, Top Model -tuotteet sekä Turtles- ja Planes-tuotteet. Uuden ja tilavan Giftmyymälän valikoimaa on laajennettu entisestään muun muassa Aarikan koruilla ja Gollan tuotteilla. Myymälässä myydään nyt myös nipsukukkaroita, jotka kierrätysmateriaaleja hyödyntävä Globe Hope on valmistanut Silja Serenaden Commodore-hyttien vanhoista verhoista. Globe Hopen klassikkomallejakin on toki saatavilla. Ylimmällä kannella sijaitseva Sunflower Oasis -kylpyläosasto on käynyt läpi merkittäviä muutoksia. Kylpylän pinta-ala säilyi ennallaan, mutta rakenteet altaita myöten on laitettu uusiksi. Kylpylän iso keskiallas on Itämeren suurin poreallas, sen halkaisija on huimat 4,4 metriä. Myös sivualtaat ovat reilunkokoisia, sillä niiden halkaisija on 3,5 metriä. Lapsille on oma allas, jonka ympärillä on lasten iloksi Dodo Rocking Bird -kalusteita. Kylpylän näköalat ovat laivan parhaimmat. Ravintola-asiakkaat voivat valita uudistuneen Grande Buffetin lisäksi italialaistunnelmaa Tavolàta Ristorante Italianossa, jonka ruokalistalta löytyy aitoja italialaisia herkkuja. Ravintolassa on myynnissä myös delituotteita. Commodore-luokan hytit ja -lounge ovat uudistuneet täysin. Laivalle on rakennettu myös kolme uutta Junior-sviittiä. Remontti sujui aikataulussa Silja Serenade jäi pois liikenteestä tammikuun 6. päivänä ja laivan remontti päästiin aloittamaan saman tien. ? Laiva siirtyi Naantaliin telakalle ja siellä kuivatelakalle 23. tammikuuta. Työt etenivät samanaikaisesti sekä laivan sisätiloissa että ulkopuolella. Laivan potkureita ja peräsimiä kunnostettiin, putsattiin ja maalattiin, lattiakaivoja ja viemäriputkistoja uusittiin ja koko laivan ilmastointikanavat puhdistettiin, mainitsee laivan kapteeni Antti Rossi mittavien teknisten telakkatöiden listalta. Silja Serenade lähti uudistuneena ensimmäiselle matkalleen Helsingistä kohti Tukholmaa helmikuun 15. päivänä. Tallink Siljan toimitusjohtaja Margus Schults odottaa uudistuksen kiinnostavan myös asiakkaita. ? Silja Serenade on aina ollut kaunis ja upea laiva. Tämä uudistus takaa sen, että laiva on edelläkävijöiden joukossa jatkossakin. Laivan ostosmahdollisuudet ovat kasvaneet huimasti myös tuotevalikoiman ja uusien brändien osalta. Ruokatarjonta on laajentunut ja monipuolistunut. Syksyllä sisaralus Silja Symphony kokee vastaavan telakoinnin. Uudistusten myötä kohtaamme varmasti nykymatkustajan toiveet entistä paremmin myös Helsinki-Tukholma-reitillä, uskoo Margus Schults. ?HIRRESTÄ MITÄ HALUAT? SAVON TALO JA KALUSTO OY Saunamökki Tavi 4 parvella - Täydellinen puuosatoimitus 4?x7? höylähirrestä 13.900 ? 113 mm lamelli 15.900 ? P. 050 324 1081 jani.kareinen@stkloghomes.com Meidät löydät Puutossalmen lossin vierestä. Kiviranta 15, Kuopiosta 25 km etelään päin. www.stkloghomes.com Helmi-maaliskuun pesutarjous Naisten ja miesten puvut -15% RUNSKIN PESU- JA OMPELUPALVELUT Runeberginkatu 59, puh. 040 773 7798 Avoinna ma-pe 8-18, la 10-14 Meiltä myös napit, vetoketjut, ym. ompelutarvikkeet Tallink Silja Oy on osa AS Tallink Gruppia, joka on yksi Itämeren alueen suurimmista matkustaja- ja rahtiliikennevarustamoista. Yhtiön laivat liikennöivät Suomesta Tallink-brändin alla Helsingistä Tallinnaan ja Silja Line-brändin alla Helsingistä ja Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan. Tallink Silja Oy toimii Helsingissä, Turussa, Tampereella ja tytäryhtiö Sally Ab Maarianhaminassa. Yritys työllistää maalla noin 500 ja merellä noin 1000 henkilöä. Hyvinvointiin Uudistunut Silja Serenade: Promenade shopping IMEDEEN Uudistunut Silja Serenade: Tax free Superstore 120 tab. 74,85 ? Asunnottomista yhä useampi maahanmuuttaja ??Juuri julkaistu ARAn asuntomarkkinakysely kertoo, että Suomessa oli vuoden 2013 lopussa 7 500 yksinäistä asunnotonta ja 420 perhettä ilman asuntoa. Yksinäisten asunnottomien määrä väheni edellisvuodesta 350:llä ja pitkäaikaisasunnottomien noin 80 henkilöllä. Kokonaisuudessaan asunnottomuus on hiemana vähentynyt, mutta maahanmuuttajista yhä useampi on vailla asuntoa. Suurista kaupungeista Helsingissä asunnottomuus pysyi ennallaan, kun se vuotta aiemmin oli kasvanut 700 henkilöllä. Vantaalla asunnottomuus lisääntyi 80 henkilöllä. Myös Espoossa asunnottomuus lisääntyi. Turun, Jyväskylän ja Oulun asunnottomuusluvut pysyivät lähes vuoden 2012 tasolla. Lahdessa, Joensuussa, Porissa ja asunnottomuus väheni hieman. Eniten asunnottomuus väheni Tampereella ja Kuopiossa. Väkilukuun suhteutettuna eniten asunnottomia oli Helsingissä, 6,7 tuhatta asukasta kohden. Asunnottomuuden monet muodot Suurimman ryhmän asunnottomista muodostavat /tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvat/. Vuonna 2013 kolme neljästä yksinäisestä asunnottomasta ja 61 % pitkäaikaisasunnottomista kuului tähän ryhmään. Vuonna 2013 joka neljäs asunnoton Suomessa oli alle 25-vuotias. Myös naisten osuus asunnottomista oli lähes neljäsosa. Vuoteen 2012 verrattuna nuorten asunnottomuus väheni 9 % ja naisten 5 %. Nuorten ja naisten asunnottomuus on ollut lähes identtistä viimeisen kym- menen vuoden ajan. Vuonna 2011 asunnottomien maahanmuuttajien määrä ylitti ensimmäisen kerran 1 000 henkilön rajan. Vuonna 2013 asunnottomia maahanmuuttajia oli jo lähes 2 000. Asunnottomista perheistä maahanmuuttajien osuus oli yli 60 %. Pitkäaikaisasunnottomuus keskittyy pääkaupunkiin Vuonna 2013 pitkäaikaisasunnottomia oli koko maassa 2 550 henkilöä. Pitkäaikaisasunnottomuus väheni noin 80 henkilöllä (3 %). Pääkaupunkiseudulla pitkäaikaisasunnottomuus pysyi vuoden 2012 tasolla: Helsingissä määrä pysyivät ennallaan, Vantaalla se kasvoi 25 henkilöllä ja Espoossa oli vähennys- BERBERIN 120 tab. tä 24 henkilöä. Yhteensä pääkaupunkiseudulla oli marraskuussa 2013 lähes 1 800 pitkäaikaisasunnotonta henkilöä, mikä on 70 % koko maan pitkäaikaisasunnottomista. PAAVOkunnissa pitkäaikaisasunnottomuus väheni 43 henkilöllä. Eniten vähennystä oli Kuopiossa, 31 henkilöä. Vantaan lisäksi myös Tampereen pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi (8 henkilöllä), kun se muissa PAAVO-kunnissa pysyi ennallaan tai väheni hieman. Nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi 9 % ja heitä oli 520. Naisia oli pitkäaikaisasunnottomana 534 henkilöä, mikä on 16 % vähemmän kuin vuonna 2012. Pitkäaikaisasunnottomien maahanmuuttajien määrä lisääntyi 25 %, marraskuussa 2013 heitä oli 648. 25,85 ? TONALIN VAHVIN 120 kaps. 28,85 ? OMEGA7 O 1150 kaps. 443,85 ? Matti Lantto TARJOUKSET VOIMASSA 08.03.2014 ASTI Lönnrotinkatu 4, Puh. (09) 647 308 | Avoinna 10-18, la 10-16
• Viikot 9-10 10 Kaikkien aikojen katuruokafestari Torikortteleissa 045 1494 004 | info@putkisuora.fi | www.putkisuora.fi Streat Helsinki EATS 22.3.2014 ??Helsingin uusi katuruokakarnevaali Streat Helsinki järjestetään 21.-22.3.2014. Kokonaisuuden näkyvin tapahtuma, Streat Helsinki EATS, valtaa Helsingin ydinkeskustan Torikorttelit ruokarekoilla, kärryillä ja ruokakojuilla lauantaina 22.3.2014 klo 11-19. ? Mukulakivikadut tärisevät, vanha kaupunki on täynnä uutta elämää ja ruoan tuoksu leviää koko kaupunkiin kun ruokarekat saapuvat Helsinkiin. Kaupungintalon edessä grillataan burgereita ja Havis Amandalla voi nauttia ensiluokkaisia herkkuleipiä. Luvassa on upea kansainvälinen katuruokakarnevaali, Streat Helsinki EATSista vastaavien Torikorttelien kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer riemuitsee. Streat Helsingin pääjärjestäjät ovat Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategia, Torikorttelit (Streat Helsinki EATS), Teurastamo (Streat Helsinki PARTIES) ja Messukeskus (Streat Helsinki TALKS). Pärtsäri Hagiksessa 50-luvulla, kotsan alla rasvis. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kolmekymmentä katukeittiötä Streat Helsinki EATS ke- rää katukeittiöiden pioneerit tiiviille festivaalialueelle ja tarjoaa yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä maistamaan paikan päällä valmistettuja herkkuja. Alueelle on vapaa pääsy ja tapahtumaan odotetaan 10 000 kävijää. Streat Helsinki EATSin myyntipaikkoja haettiin avoimella haulla ja pääosa tapahtuman katukeittiöistä on nyt julkistettu. Luvassa on vielä muutama julkistus ja kenties yllätyskin. Tukholmasta laivaan hyppäävät Curbside Sthlm, Fred's Food Truck, Bon Entiset rasvaletit ja pärtsärit slangioppaina museossa ??Helsingin kaupunginmuseo tarjoaa yhteistyössä Stadin slangi ry:n kanssa slangiopastuksia Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Oppaat ovat aitoja 50-luvun helsinkiläisnuorukaisia, nyt jo varttuneita rasvalettejä ja pärtsäreitä, jotka kertovat näyttelyn valokuvien herättämiä muistoja Stadin kielellä. Yleisö saa mielihyvin osallistua muisteluun. Opastuksia pidetään klo 14 neljänä sunnuntaina alkaen 2.3.2014. Joka kierroksella on eri oppaat ja jutut. Opastuksiin on vapaa Lue netissä ? www.lehtiluukku.fi pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. SLANGIOPASTUKSET RASVALETTI-NÄYTTELYSSÄ su 2.3.2014 klo 14 su 9.3.2014 klo 14 su 23.3.2014 klo 14 su 30.3.2014 klo 14 Rasvaletti, Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b. Auki 13.11.2013? 30.11.2014 ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY. www.helsinginkaupunginmuseo.fi Ulkomaiset katukeittiöt ??Bon Coin, www.boncoin.se ??Fred's Food Truck, www. fredsfoodtruck.se ??Curbside Sthlm, http:// curbside.se/ ??Boardwalk Streetfood, Stockholm, www.facebook. com/boardwalkstreetfoodstockholm ??Salt, www.saltrestoran.ee ??Limoncello Cape Town Food Truck, www.capetownfoodtrucks.co.za Kotimaiset katukeittiöt ??B-Smokery, www.bsmokery.fi ??BBQ BUS ??Street Gastro, www. streetgastro.fi ??EWÄS, www.ewas.fi ??Social Food Street, www. socialfood.fi ??Cholo, www.patrona.fi ??Fafa's, www.fafas.fi ??Tortilla House, www.tortillahouse.fi ??Körpäkkä ??Texas BBQ, www.texasbbq.fi ??BBQ on Wheels, www. facebook.com/BBQonwheels ??Freese Coffee Co, www. freesecoffee.fi ??Fisu&Ranet, https:// www.facebook.com/fisujaranet ??Soul mama's kitchen, https://www.facebook. com/pages/Soul-MamasKitchen/138388772960616 ??Liesikiesi, www.liesikiesi.fi ??Richard McCormick, http://newyorkninja.fi ??Skibibi Bros & co ??SoiSoi Kasvisgrilli, www. soisoi.fi ??Flying Dutchman, Makeaa mahan täydeltä!, www. twline.fi ??Twisted Street Kitchen, www.twistedhelsinki.fi ??Maulito, www.maulito. com Torikortteleiden ravintolat kadulla ??Pure Bistro , www.purebistro.fi ??Savotta, www.asrestaurants.com/FI/ravintolat/savotta ??Bryggeri Helsinki, www. bryggeri.fi ??Ravintola Sunn, www. restaurantsunn.fi Coin Food Truck sekä Boardwalk Street Food ja Tallinnasta saapuu Saltravintolan oma katuruokakeittiö. Luvassa on naapureidemme kehuttuja herkkuja pulled porkista quesadilloihin ja chipotlesta ranskalaisen keittiön herkkuihin. New Yorkista Helsinkiin paluun tekee keittiömestari Petteri Luoto, jonka keittiön kivijalkana toimii japanilainen hiiligrilli ja mausteet puolestaan tulevat ympäri maailman Shanghaista Nashvilleen. Myös Streat Helsinki TALKSiin puhujaksi saapuva Kapkaupungin ruokavaunupioneeri, katuruokafanien innoittaja ja idoli Luca Castiglione kokkaa festareilla. K o t i maisia katuruokasankareita edustavat muiden muassa meksikolaisia erikoisuuksia valmistava Cholo, brittiläisen katuruokakulttuurin lähettiläät Fisu & Ranet, Ninja Sarasalon johdolla katukokkaava Soul Mama's Kitchen ja kokeellisen katukeittiön pioneeri EWÄS. Paikalle jyrää myös grilliruoan mestareita kuten BBQ on Wheels ja kasviruokailijoita ilahduttaa muiden muassa SoiSoi. Saku Salo ajaa keltaisen koulubussinsa Seinäjoelta Helsinkiin ja Tarmo Wasenius saapuu Joensuusta körpäköidensä kanssa. Myös osa Torikortteleiden omista ravintoloista on kokeilemassa katuruokamyyntiä. Koko Bryggeri Helsingin piha valjastetaan festivaalin sykkiväksi sydämeksi, jossa voi suuhunpantavan lisäksi tutustua myös panimotuotteisiin. ? Järjestämme kaikille mahdollisuuden tutustua siihen, mitä katuruoka on vuonna 2014 ja mihin ollaan menossa. Katuruoka on tärkeä osa kaupunkia ja haluamme järjestää katuruokayrittäjille mahdollisuuden verkostoitua, saada vauhtia yrittäjyyteen ja toisaalta kannustaa kaupunkeja tekemään hyviä päätöksiä katuruokailun kehittämiseen liittyen, Peggy Bauer jatkaa. Lista Streat Helsinki EATS -myyjistä päivittyy tapahtuman verkkosivuilla osoitteessa www.streathelsinki.com. Kuvat: Maija Astikainen Talks ja Parties lämmittävät tunnelman perjantaina 21.3. ??Streat Helsinki TALKSin kaltaista katuruokakonferenssia ei pohjoisella pallonpuoliskolla ole ennen nähty. Gastro Helsinki -messujen yhteydessä perjantaina 21.3.2014 järjestettävä konferenssi tuo yhteen satoja katuruoan puolestapuhujia, tekijöitä, tykkääjiä ja aiheesta kiinnostuneita. Konferenssin ennakkorekisteröityminen on parhaillaan käynnissä verkkosivuilla www.streathelsinki. com. Maksuttomaan konferenssiin on rajallinen määrä paikkoja. Katuruokavallankumouksen iltajuhla Streat Helsinki PARTIES vietetään perjantaina 21.3. klo 18-02 Teurastamolla ravintola Kellohallissa. Liput sisältävät illan ohjelman sekä keittiö- velhokaksikko Sasu Laukkosen ja Richard McCormickin suunnitteleman katuruokamenun. Liput toimituskuluineen alkaen 38 euroa Tiketistä. Streat Helsingin kantavana voimana toimii Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategia lukuisten paikallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtumien tuotannosta vastaavien Teurastamon, Torikortteleiden ja Messukeskuksen lisäksi toteutuksessa on mukana niin ministeriötason toimijoita kuin pienyrittäjiä. Käytännön toteutukseen osallistuu suuri joukko yhteisöjä, ruoka-aktiiveja, ammattilaisia, harrastajia, yrittäjiä ja muita nälkäisiä katuruokafaneja.
• Viikot 9-10 11 lat i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat keräsi runsaasti merkintöjä luontoarvoistaan. Parempia yhteyksiä ehdotettiin paljon Merkintöjä uusista tai paremmista liikenneyhteyksistä tehtiin myös runsaasti, noin 4 000. Parempia joukkoliikenneyhteyksiä monet vastaajat kaipasivat mm. kantakaupungin pääväylille, Kehä I:lle, Kruunuvuorenrantaan, Hakamäentielle, Teollisuuskadulle sekä Vallilan ja Pasilan välille. Autoliikenteelle toivottiin yhteyksiä varsinkin keskustan poikki Länsiväylän ja Itäväylän välille sekä Koskelan ja Munkkiniemen välille. Parempia pyöräily-yhteyksiä esitettiin erityisesti kantakaupungin pääkaduille, kuten Mechelininkadulle, Hämeentielle ja Mäkelänkadulle sekä eri puolille kaupunkia pääväylien ja junaratojen varteen. Kävelylle toivottiin parempia yhteyksiä keskustaan sekä mm. junaradan yli tai ali Kaisaniemessä ja Pasilassa. Kävelykatuja ehdotettiin etupäässä ydinkeskustaan mm. Kaivokadulle ja esplanadeille sekä Kallioon ja Alppiharjuun esimerkiksi Vaasankadulle. Vastaajat jakautuivat urbaaneihin ja tiivistyskriitikoihin Vastaajilta kysyttiin myös, millaista kaupunkia he arvostavat ja miten he suh- tautuvat lisärakentamiseen. Vastaajat jakautuivat vastauksiensa perusteella kahteen ryhmään: urbaaneihin ja tiivistyskriitikoihin. Urbaanit olivat selvästi sitä mieltä, että kaupunkia on hyvä tiivistää ja että tiivistäminen luo uutta kaupunkikulttuuria. Tiivistyskriitikot eivät tyrmänneet kaupungin tiivistämistä, mutta he suhtautuivat siihen varauksellisemmin ja olisivat ohjanneet lisärakentamisen muualle kuin omalle asuinalueelleen. Urbaaneja oli enemmän alle 30-vuotiaiden vastaajien joukossa ja tiivistyskriitikoita yli 30-vuotiaissa. Kokonaisuudessaan kyselyn vastaajissa painottui 30?39-vuotiaiden ryhmä: heidän osuutensa vastaajista oli lähes 35 prosenttia. saunatila.indd 1 a& Tilausravin Lue netissä ? qr koodi.indd 1 www.lehtiluukku.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Hietalahden kauppahalli 00180 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Kotisiivousta Rööperissä Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Villa Elfvikin luontotalo siirtyy uusiutuvaan energiaan ??Villa Elfvikin luontotaloon asennetaan alkuvuonna 2014 uudeksi lämmitysjärjestelmäksi maalämpö. Lämpökaivojen poraukset alkoivat 18.2.2014 ja järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2014. Isossa vanhassa talossa kuluu paljon energiaa lämmitykseen, joten uusiutuvan energian käyttöön siirtymistä odotetaan Villa Elfvikissä innolla. Villa Elfvik tulee jatkossa esittelemään maalämpöhankettaan vierailijoilleen sekä kertomaan, mitä tulee ottaa huomioon vanhan talon energiaratkaisua uudistettaessa. Villa Elfvik on kesäkäyttöön 1904 valmistunut, nyt jo 110 -vuotias huvila Espoossa Ruukinrannassa. Rakennus on arkkitehtuurisesti ja ikänsä puolesta arvokas ja siksi kaikki muutostyöt tehdään tarkkaa harkintaa käyttäen. Tällä hetkellä Villa Elfvikissä on käytössä 22 vuotta vanha sähkökattila, joka tuottaa lämpimän käyttöveden ja lämmitysveden tilojen radiaattoreille. Sähkökattila asennettiin taloon silloin, kun se remontoitiin nykyiseen käyttöönsä vv. 1989?91. Sähkökattila tullaan korvaamaan maalämpöpumpuilla. Villa Elfvikissä vieraileville maaläm- mön käyttöönotto tulee näkymään käytännössä muun muassa uusina lämmityspattereina sekä pihalle porattavina lämpökaivoina. ? Opimme tässä itsekin paljon uutta, ja tarkoituksenamme on myös kertoa talossa vierailijoille maalämmöstä, luontotalon johtaja Riitta Pulkkinen sanoo. Tavoitteena oli löytää Villa Elfvikille uusi lämmitysjärjestelmä, joka on kustannus- ja energiatehokas sekä ympäristöystävällinen. Valittu maalämpöjärjestelmä käyttää uusiutuvia luonnonvaroja energianlähteenään ja tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin sähkölämmitysjärjestelmä. Maalämpöjärjestelmä on myös energiatehokas ja sen käyttö- ja elinkaarikustannukset ovat pienemmät. ? Olimme tosi iloisia, kun Espoon kaupungin Tilakeskus otti meihin yhteyttä ja kysyi, olisimmeko kiinnostuneita uusiutuvan energian hankkeesta Villa Elfvikissä, Pulkkinen kertoo huojentuneena. ? Tämä talohan kunnostettiin aikana, jolloin ei vielä tunnettu tämmöisiä mahdollisuuksia, joten talo on lämmennyt tähän asti sähköllä. Maalämpöjärjestelmässä lämpöä kerätään kalliope- rästä porakaivon avulla, jota kutsutaan lämpökaivoksi. Kaivoja tulee Elfvikissä olemaan 4 kpl. Lämpöpumpputekniikan avulla maa- ja kallioperän ilmaista lämpöenergiaa voidaan käyttää rakennusten ja niiden käyttöveden ympärivuotiseen lämmittämiseen ja viilentämiseen. Lämpöpumpuissa käytettävistä lämmönlähteistä tehokkain on kallioperänmaalämpö, mutta myös vesistöä voidaan käyttää. Kallioperää tai vesistöä hyväksikäyttävä maalämpöjärjestelmä on investointikustannuksiltaan suhteellisen kallis, mutta käyttö- ja elinkaarikustannuksiltaan maalämpö on kuitenkin muita järjestelmiä edullisempi. ? Kellarin sähkölämmitteinen keskuslämmityskattila korvataan maalämpöpumpulla. Kymmenkunta radiaattoria (patteri) uusitaan, koska maalämpö ei tuota niin kuumaa vettä kuin nykyinen sähkölämmitys, joten lämmittävän pinnan osuutta pitää lisätä. Lämpökaivoille on löydetty paikat, joiden kaivaminen ei paljoa häiritse meidän toimintaamm?, kertoo Pulkkinen. ? Jatkossahan ne ovat sangen huomiota herättämättömät. to 17.1.2014 12.31 Aineisto julkaistaan avoimena datana Kyselyn tulokset julkaistaan lähiaikoina myös avoimena datana, jolloin kuka tahansa pääsee analysoimaan aineistoa. Kyselyn analyysikarttoihin voi tutustua yleiskaavan sivuilla www.yleiskaava.fi. Tulokset ovat myös työskentelyn tukena Hetki suunnittelijana -työpajoissa, jotka pidetään Laiturilla helmi?maaliskuussa. Työpajoissa kaupunkilaiset suunnittelevat, millainen oma kaupunginosa on vuonna 2050. un la www.pasilansaunatilat.fi Sa Yleiskaavan karttakyselyllä ajatuksia kaupungin tulevaisuudesta ??Kaupunkisuunnitteluvirasto kysyi viime vuoden lopulla kaupunkilaisilta, millainen on hyvä Helsinki vuonna 2050. Yleiskaavaan liittyvään karttakyselyyn oli mahdollista merkitä esimerkiksi, minne voitaisiin rakentaa uusia asuntoja, minne tarvittaisiin parempia kulkuyhteyksiä ja missä sijaitsevat tärkeät virkistysalueet. Kyselyyn vastasi noin 4 700 henkilöä ja kartalle saatiin noin 33 000 merkintää. Eniten kartalle merkittiin paikkoja asuinrakentamiselle, noin 8 900 kertaa. Toiseksi eniten merkintöjä, noin 4 800, tehtiin ainutlaatuisesta kaupunkiluonnosta. Runsaasti asuntorakentamisehdotuksia keräsivät jo suunnitteilla tai rakenteilla olevat alueet, kuten Jätkäsaari, Hernesaari, Kalasatama ja Pasila. Asumista ehdotettiin myös nykyisin muussa käytössä oleville alueille, esimerkiksi Santahaminaan, Vartiosaareen, Kivinokkaan, Taliin, Malmin lentokentälle, Mäntymäelle ja Laaksoon. Rakentamispaikkoja ehdotettiin paljon myös isojen sisääntuloväylien varsille Kehä I:ltä keskustaan asti. Ainutlaatuista kaupunkiluontoa oli vastaajien mielestä erityisesti rantojen tuntumassa esimerkiksi Kaivopuistossa, Töölönlahdella, Kivinokassa, Vartiosaaressa ja Vuosaaressa sekä Vanhankaupungin selän ympärillä. Myös Keskuspuisto n Saunatilat Pa sila Oy Kaupunkilaiset löysivät Helsingistä tuhansia rakentamispaikkoja Kun tarvitse luotettavaa asiantuntijaa oikeudellisten asioiden hoitamiseen ja etujesi valvontaan, kysy lisää palveluistamme. Vastaamme mielellämme tiedusteluihin. Jokaisella on oikeus luotettavaan asiantuntijaan Lakiasiaintoimisto Johanna S. Karkia Advice turvaa sekä yksityishenkilöiden että yritysasiakkaiden oikeuksia. Työnkuvaamme kuuluu erilaisten oikeusprosessien hoitaminen, asiakirjojen laadinta, neuvonta, sovittelu sekä monet muut korkeaa lainopillista asiantuntemusta vaativat tehtävät. Yksityishenkilöille suunnatut palvelumme on tehty mahdollisimman helpoiksi. Yhteydenottosi onkin tervetullut jo silloin, kun pohdit oletko oikeudellisen avun tarpeessa. Me kartoitamme tilanteesi ja kerromme miten sinun kannattaa jatkossa toimia. Yrityksille tarjoamamme palvelut koostuvat usein erityyppisistä konsultointitöistä, joiden tavoitteena on edistää ja suojata liiketoimintaa. Lähtökohtana on se, että jokainen oikein tehty ja hyvin pohdittu sopimus on jollakin aikavälillä kullanarvoinen. Aleksanterinkatu 17 (WTC), Helsinki p. 321 8821 www.johannakarkia.com JK LAKIASIAINTOIMISTO JOHANNA KARKIA A D V C E
• Viikot 9-10 12 Vuotalon swingiä Mosabacka big band oli soittamassa. Konsertti oli jouluaiheinen janiinpä siellä kuultiin monta hauskasti sovitettua joululaulua, siellä oli kapellimestarikin sovituksia sekä muutamien jäsentenkin, sekä laulusolistina olleen Sofia Finnilän teoksia. ??Näihin joululauluihin oli saatu mukavasti sijoitettua vähän jazzin henkeä ja choruksia. Sofia oli minulle uusi tuttavuus ja totesin heti, että hän vaikutti ammattilaiselta, niin varma aoli hänen otteensa noihin kaikkiin biiseihin. Varmat sisääntulot, hyvä fraseeraustyyli ja pitkät fraasit kertoivat, että homma oli hanskassa. Näin sain sitten kuulla, että hän on ammattilainen. Tämä kertomani tapahtui siis harjoituksissa, sillä en olisi voinut puikkelehtia soittajien välissä konsertin aikana, sillä kävin välillä melkein soittajan nenän alla lähikuvissa. Rumpalin toiminta kiinnosti, ?tottakai?, ja kuin kevyesti hän piteli kapuloita käsissään, mutta forte kohdissa hän pamautteli kuin tykillä ja nuottien mukaan tottakai, kuten b-gbadiin. Kun harjoitukset päättyivät minä keräsin ?kimpsuni? ja poistuin. Konsertti oli kuitenkin kuuntelemisen arvoinen, vaikka olenkin kuullut tätä bändiä monta kertaa. Mielestäni bändin ote on parantunut, sektiot soittavat kuin yhdestä putkesta, synkoorit ja aksentit ovat teräviä ja khoruspuoli on selvästi parantunut joka ?ukol- la? ja korkealla tarvittaessa. Konserttia selosti ruotsinkielellä ?vanha konkari? Kurre Bought. Teksti ja kuvat: Kosti Koskela Mel Tormé. Rumpali Markku Luukkanen. Sofia Finnilä. Risto Niemisestä ja Irma Thesleffistä tieteen akateemikkoja ??Aalto-yliopiston professori Risto Nieminen ja Helsingin yliopiston professori Irma Thesleff ovat tieteen uusia akateemikkoja. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä 14.2. Arvonimien juhlallinen luovutustilaisuus järjestettiin tiistaina 18.2.2014 Säätytalolla Helsingissä. Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kahdellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteenharjoittajalla. Ulkomaisten tieteen akateemikkojen määrää ei rajoiteta. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimet Suomen Akatemian hallituksen esityksestä. Nanotieteiden ja materiaalifysiikan edelläkävijä ja suunnannäyttäjä Risto Nieminen Risto Nieminen (s. 1948) on Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani, yliopiston johtoryhmän jäsen ja Aalto-professori. Häntä pidetään edel- läkävijänä ja suunnannäyttäjänä nanotieteiden ja materiaalifysiikan mallintamisen tieteellisessä tutkimuksessa. Hän on erikoistunut hyvin monipuolisesti materiaalifysiikan laskennallisiin menetelmiin. Risto Nieminen on toiminut tieteellisissä tehtävissä keskeisissä yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Näihin kuuluvat Teknillinen korkeakoulu ja sittemmin Aalto-yliopisto, Tieteen tietotekniikan keskus CSC, Jyväskylän yliopisto, Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos NORDITA Tanskassa ja Ruotsissa, Cornellin yliopisto Yhdysvalloissa ja Cambridgen yliopisto Englannissa. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1975. Nieminen johti Suomen Akatemian rahoittamaa Laskennallisen nanotieteen huippuyksikköä, COMP, Aalto-yliopistossa vuosina 2000?2013. Huippuyksikkö tutkii ilmiöitä, rakenteita ja systeemejä atomija molekyylitasolla materiaalifysiikan näkökulmasta. Nanotieteen tuloksia sovelletaan muun muassa elektroniikan materiaaleissa ja kemiallisessa katalyysissä. Nieminen on toiminut akatemiaprofessorina vuosina 1997?2008. Niemisellä on huomattava tieteellinen tuotanto, johon myös viitataan; Web of Sciencen tietokantojen mukaan Niemisen h-indeksi on 70. Niemiselle on myönnetty Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinto tunnustuksena merkittävistä ansioista tieteellisessä tutkimuksessa ja suomalaisen tieteen monipuolisena vaikuttajana. Hänet on myös valittu Vuoden professoriksi. Uuden akateemikon mukaan huippututkijan aseman tavoittelu ei ollut motiivina, kun hän diplomityöntekijänä päätti 1970-luvulla edetä jatko-opintoihin. ? Vähän lapsenomainen kiinnostus fysiikkaan ja tutkimukseen, uteliaisuus ? ne ovat pitkälti ohjanneet urakehitystä. Meillä fyysikoilla on vahva halu ymmärtää, mistä tässä maailmassa oikein on kysymys, Nieminen kertoo. ? On uskomaton tunne itse ymmärtää asia, jonka kanssa on paininut, ja nähdä muiden soveltavan ide- aa. Vertaan tätä luovaan työhön: tutkijalla on väkevä tunneside asiaan, jonka hän kokee omakseen. Suomen kansainvälisesti tunnetuin kehitysbiologi Irma Thesleff Irma Thesleff (s. 1948) on kansainvälisesti tunnettu tutkija, jonka tutkimus on kohdistunut elinten kehitystä ohjaavien mekanismien selvittämiseen. Hän on tutkinut pääasiassa hammasta, mutta myös muut hampaiden lailla alkion pinnasta kehittyvät elimet, kuten karvat ja sylkirauhaset, sekä pään luut ovat olleet tutkimuskohteina. Hän on luonut nisäkkään hampaasta mallin, jonka avulla on päästy pureutumaan sikiökehityksen ohella lajien evoluutioon. Thesleffin tavoitteena on ymmärtää, miten solut kommunikoivat kehityksen aikana. Solujen väliset vuorovaikutukset ovat yksi tärkeimmistä kehitystä ohjaavista mekanismeista. Ne ovat olleet suomalaisten kehitysbiologien tut- Kapellimestari Roger Freundlich. kimuksen kohteena jo useassa polvessa 1930-luvulta lähtien. Alan keskeisiä henkilöitä ovat olleet professorit Sulo Toivonen ja Lauri Saxén(Irma Thesleffin väitöskirjan ohjaaja). Irma Thesleff valmistui hammaslääketieteen tohtoriksi vuonna 1975. Hän on tehnyt uransa Helsingin yliopistossa lukuun ottamatta kauttaan hammaslääketieteellisen tutkimuksen kansallisessa instituutissa NIDCR:ssä Yhdysvalloissa. Hänen johtamansa kehitysbiologian tutkijaryhmä Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa on alansa tutkimuksen eturivissä. Thesleff on tehnyt yli 300 tieteellistä tutkimusta ja muita julkaisuja, joihin myös viitataan; hänen h-indeksinsä Web of Sciencetietokannoissa on 76. Thesleff toimi akatemiaprofessorina vuosina 1998? 2003 ja Suomen Akatemian Kehitysbiologian tutkimusohjelma -nimistä huippuyksikköä hän johti vuosina 2002?2007. Hän on kunniatohtori McGill-yliopistossa Montrealissa, Leuvenin yliopistossa Belgiassa, Debrecenin yliopistossa Unkarissa, Göteborgin yliopistossa ja Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa, Oslon yliopistossa Norjassa sekä Kööpenhaminan yliopistossa Tanskassa. Thesleff on kutsuttu Euroopan molekyylibiologian järjestön EMBO:n ja amerikkalaisen tiedejärjestöjen kattojärjestön AAAS:n (American Association for the Advancement of Science) jäseneksi. Hän on vastaanottanut useita palkintoja ja nimityksiä, mukaan lukien lääketieteen Anders Jahre -pääpalkinnon, Apollonia-palkinnon, Isaac Schourin muistopalkinnon sekä Vuoden professori -nimityksen. ? Nimitys akateemikoksi tuli tietenkin yllätyksenä, ja otan sen nöyränä vastaan. Myönnettävä on, että vähän hirvittää liittyä tähän seuraan. Toivon, että voin vaikuttaa nimityksen myötä johonkin tärkeään asiaan tieteessä ja yhteiskunnassa, Irma Thesleff sanoo uudesta arvonimestään.
• Viikot 9-10 13 Juhani Ahon, Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin salonkielämästä kirja: säpinää kuin Kauniissa ja rohkeissa ??Romantiikan nälkäiset ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneet ihmiset voivat tarttua hanakasti Tarja Lappalaisen uutuuskirjaan. Salonkielämää johdattaa lukijan aatelisrouva Elisabeth Järnefeltin ja kirjailija Minna Canthin salonkien pyörteisiin. Komea Juhani Aho valloitti salonkirouvien sydämet. Lappalaisen kirja  Salonkielämää - rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa paikkaa salonkielämäkuvausten vajetta. Kirjan nimi vihjaa julkiseen salaisuuteen Elisabeth Järnefeltin ja Juhani Ahon intiimistä rakkaussuhteesta. ? Se ei ollut platoninen suhde, vaan rakkaussuhde sen kaikissa väreissä, sanoo Lappalainen. ? Juhani Aho oli keltanokka, maalaispappilan poika Iisalmesta, ja Elisabeth häntä kaksikymmentä vuotta vanhempi ja naimisissa Aleksander Järnefeltin kanssa. Itse asiassa Juhani Aho tutustui Elisabethiin lastensa kautta. Juhani Ahon teoksissa näkyy paljon juuri Elisabethin vaikutusta, sanoo kirjailija Tarja Lappalainen. ? Juhani Aho halusi kiivaasti kirjailijaksi ja saattoi Elisabethin myötä päästä hyvään kirjalliseen nosteeseen. Kolmiodraamaa kuin Kauneissa ja rohkeissa Elisabeth Järnefeltin lisäksi salonkia pyöritti myös Minna Canth, joka myös ystävystyi ja ihastuikin Juhani Ahoon. Kaikki kolme kokoontuivat ja tapasivat Kanttilassa Minna Cantin luona ja mustasukkaisuuttakin oli ilmassa. Elisabeth hurjistui muun muassa Juhani Ahon kihlauksista ja puuttui niihin tiukasti. Kanttilassa Kuopiossa siis elettiin kuin Kauniissa ja rohkeissa: riideltiin, rakastettiin, luotiin kulttuuria ja realismia - ja saatiin koko kaupunki kuohuksiin. Juhani Aho veti kovasti puoleensa naisia ja hän seurusteli muun muassa Aino Järnefeltin kanssa jonkin aikaa. Ainosta tuli sittemmin Jean Sibeliuksen puoliso. (masentunut Juhani Aho pakeni Pariisiin, kirjoitti kirjan, Yksin, Sibelius haastoi hänet kaksintaisteluun, mutta tyytyi repimään miekkojen tai pistoolien sijasta Aho talviturkin selästä auki.) Salonkielämään kuului toki jalojakin piirteitä. Siellä ajettiin erilaisia aatteita. Esimerkiksi Elisabethin salongissa kiivailtiin suomalaisuusaatteen puolesta. Salongissa kokoontui KPT, radikaali suomalaisuusliike, eikä salongissa saanut puhua muuta kuin suomea. Radikaali suomalaisuusliike toimi nelisen vuotta. Juhani Aho oli myös suomalaisuusaatteen kärkikaartia. Samalla kun tulisieluisesti pureuduttiin fennomaniaan, Elisabeth Järnefelt hioi rakastetustaan Juhani Ahosta mestarikirjailijaa. ? Kyllä Ahon teoksissa näkyy Elisabethin vaikutusta, ajatellaan vaikka teosta Siihen aikaan kun isä lampun osti, toteaa kirjaili- ja Tarja Lappalainen. Osa kirjeenvaihdosta säästyi jälkipolville Rakastavaiset Elisabeth ja Juhani kävivät myös laajaa kirjeenvaihtoa, jossa salaisuutta ylläpitääkseen Aho täditteli Elisabethiä. Suhteen paljastumisen pelosta Elisabeth myös pyysi Juhania polttamaan kirjeet, mutta Juhani poltti vain osan niistä ja vei osan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan kaiken kansan luettavaksi. ? Eräänkin kirjeen Elisabeth lopetti sanomalla painavansa Jussin rintaansa vasten ja suutelevansa kauan, kauan? Kirjailija Tarja Lappalaisen mielestä nytkin tarvittaisiin kirjailijasalonkeja, joissa kirjailijat keskustelisivat, kiivailisivat ja vaihtaisivat mielipiteitä. ? Salongissa voisi myös lukea toisten tekstejä ja ideoida yhteisesti, miksei myös ajaa kulttuuriin liittyviä aatteitakin. Lukupiirejä on syntynyt jonkin verran muun muassa kirjaston ympärille. Kirjailija, Kivi-talo säätiön vt. asiamies Hannu Hirvikoski aloitti yhdessä kirjailija Inkeri Kilpisen kanssa Lukupiirit sittemmin kirjailija, inspitär Maila Talvion aikojen kirjailijatalo Villa Kivessä v. 1995. Lukupiirit avattiinkin upeasti. Ensimmäinen kirjailijavieras oli painosten kuningas Kalle Päätalo vaimonsa Leenan kanssa. Tilaisuuden avasi ylipormestari Kari Rahkamo, ja mediaväli kameroineen täytti juhlahuoneiston etuosan niin ettei ns. normaali yleisö päässyt häävin näkemään juhlavieraita. Ulos väkeä jäi värjöttelemään yli puolet sisälle pyrkijöistä. Helsingin sanomat julkaisi ennakkojutun, jossa metsien mies Kalle Päätalo seisoi suorana ja hänen siihen astiset teoksensa ylettyivät nainaloon saakka. Siihen saakka mm. päälehdet olivat suhtautuneet erittäin nuivasti arvosteluissaan kotikylänsä seikkaperäisistä asioista kirjoit- tavaan kansan suosimaan kirjailijaan. Seuraavana seurasi Maila Talvio itse, josta esitelmöi professori Liisi Huhtala. Jälleen salit täyttyivät, samoin kuin painosten kuningatar Anni Polva täytti salit ja hänestä luennoi professori Katri Sarmavuori. Tapahtui jopa sellainen ihme,että Sotkamon erakko Veikko Huovinen suostui tulemaan erikoiseen lukupiiriin, vaikka oli aikoinaan pyhästi luvannut, ettei pääkaupungin salonkeihin enää astu. Hänestä luennoin tri, myöhemmin professori Panu Rajala ja suosio oli jälleen tiloihin nähden ylivertainen. Myös Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen oli pyydetty pitämään esitelmän Minna Canthista, alasta gradunsa tehneenä, mutta miten sitten kävikään: Aino Järnefeltin. (Edico 2005) missä akateemikko Eeva-Kaarina Volanen on ensimmäisinä hankkimassa kirjaan omistuskirjoitusta ja jonot ovat pitkät ulos kirjailijatalon jyrkänteelle saakka. Lukupiirissä vierailivat elossa olevat kuuluisuudet, Alpo Ruut, Antti Tuuri, Kaari Utrio, politiikan puoleltakin Johannes Virolainen, Hannu Salama, Hannu Mäkelä, Helvi Hämäläinen ja tietysti suureen kansainväliseen suosioon noussut Arto Paasilinna veljesarjoineen. Kirjalliset erimielisyydet, vaikeat sopeutumisongelmat joidenkin taloa hallinnoivien kesken repivät kulttuurisia arvoja niin pahoin, että suuret upeat suunnitelmat rapautuivat ns. nurkkakuntaisiksi, joista mielestäni olisi aikamoisen helppo nostella asioita jälleen varjosta valoon, kunhan sopivan karismaattinen vetäjä tai porukka siihen ryhtyisi. Uskon hyvään tulevaisuuteen näissäkin asioissa kirjailijataloa ajatellen. Historian havinan salaisuuksia sisällään pitävä kaunis huvila antaa siihen monenlaisia mieliä kihelmöiviä mahdollisuuksia. Nyt kansalliskirjailijaksemme tituleerattu Juhani Aho, Maila Talvio, Jooseppi Mikkola, Järnefeltit, Jean Sibelius sikarin tuoksuineen, Minna Canthin loistava työ kirjallisuudessamme ovat sellaisia pohjia vanhimman veljemme Aleksis Kiven rinnalla suomalaisuuteen ja kansallisuuteemme. On surullista todeta, että maailmasta häviää olemattomiin pieni kielialueita, mutta ei onneksi Pohjolan perukoilta kieli häviä, vaan se elää ja osin slangiutuu ja muuttuu kansainvälisen kirjallisuuden professori Heikki Paunosen siitä tutkimuksissaan osoittaen. Edit 8.2. klo 10.55: Korjattu Arvid Aleksanderiksi Kiti Pölönen Yle Hämeen artikkelista referoinut ja siihen lisännyt Hannu Hirvikoski Salonkielämää johdattaa siis lukijansa aatelirouva Elisabet Järnefeltin ja kirjailija Minna Canthin salonkien pyörteisiin. Salonkien keskiössä liikkuu komea, naisia puoleensa vetävä Juhani Aho. Elisabet Järnefelt. Juuri samana esitelmöintipäivänä Riitta Uosukaiselta ilmestyi kuuluisa vesisänky kirja,Liehuva liekinvarjo, jonka varjoon jäi täysin luento Minna Canthista. On säästynyt kuvia Hannu Hirvikosken tekemään teokseen, Linnunlaulun tarina Tarja Lappalainen teki kirjan Juhani Ahon, Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin salonkielämästä. Kuva: Miki Wallenius / Yle Kirja vie lukijan 1880-luvun värikkääseen aikaan ja miltei anarkistisuuteen asti yltyvään suomalaistaisteluun, jonka kärkinimiä ovat Juhani Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin vaimon Elisabet Järnefeltin salongissa Ahosta hioutuu vähitellen mestarikirjailija. Näiden kahden välille kehittyy yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarinoista. Se alkaa Järnefeltien kesänviettopaikassa Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokivat lemmen koko hurman? Salonkielämää ? rakkaut- ta, riitoja ja kirjoittamisen paloa kirjasta on tilattu toinen painos. Teos julkistetaan Päivälehden museolla keskiviikkona 26.02.2014 klo 16. Tilaisuus on vapaa yleisölle ja kirjaa on saatavilla julkaisupainoksen hintaan 19,50?/kpl Luennoitsijoina kirjailija Tarja Lappalainen, Terhi Siltala sekä muun muassa professori Heikki A. Reenpää ja mahdollisesti professori Anto Leikola. Lämpimästi tervetuloa! Tarja Lappalainen Suomen pitkäikäisin gospel-tapahtuma laittaa pillit pussiin ??Pisimpään Suomessa järjestetty gospeltapahtuma on tullut tiensä päähän. Evankelisia Musiikkimessuja, tuttavallisemmin Musamessuja, vietettiin 41 kertaa, viimeisen kerran viime keväänä. Tapahtumaa järjestäneen Sleyn nuorisotyön johtaja Juha Heinonen kuvaa lopettamispäätöksen olleen erityisen vaikea tapahtuman hienon ja kunniakkaan historian takia. ? Päätös ei ollut hetken mielijohde, vaan syynä tapahtuman lopettamiseen on se, ettei kysyntä kohdannut enää tarjontaa. Koimme, että Helsingin seutu tarvitsee suuremman kristillisen musiikkitapahtuman. Teimme paljon työtä tämän tapahtuman eteen. Kristillisen nuorisokulttuurin muuttuessa ja pirstoutuessa vuosi vuodelta tehty työmäärä ja tavoitettujen ihmisten määrä eivät enää kohdanneet. Myös taloudellisesti tapahtuman järjestäminen on ollut pahasti tappiollista jo vuosia, Heinonen toteaa. Vuonna 1973 upouudessa Finlandia-talossa järjestettyjen ensimmäisten Musamessujen puuhamiehinä olivat Reijo Arkkila sekä Seppo Suokunnas, jotka myöhemmin toimivat Sleyn toiminnanjohtajina. Musamessut elivät Kullervo Puumalan johdolla kulta-aikakansa 70- ja 80-luvuilla, jolloin tapahtuma oli gospelmusiikin suurin näyteikkuna ja ponnahduslauta uusille esiintyjille. 90-luvun alkupuolella tapahtuma oli suuressa murroksessa, kun Maata Näkyvissä -festarit ottivat paikkansa Suomen ja Pohjoismaiden suurimpana gospeltapahtumana. Musiikkimessuille löytyi kuitenkin vielä vuosien ajan oma profiilinsa eteläisen Suomen kaupunki-festarina. Evankelisten Musiikkimessujen paikalla jatkaa Helsingissä huhtikuun alussa kevyemmällä ja uudella ilmeellä Ihmeellinen viikko -tapahtuma. Kaikenikäisille tarkoitettu tapahtuma kestää tiistaista ja sunnuntaihin.
• Viikot 9-10 14 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 359 tai 413 97 300 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike Autolasipalvelut ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Ostetaan Kampaamot Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 Parturi-kampaamo Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 Parturi-kampaamo Raija Koso Autonvuokraus autovuokraamo Työsuorituksia Parturi-Kampaamo Robertina 0400-33 55 00 Tulppatie 24, 00880 Helsinki Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Palautukset joka päivä 7-23:00. Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. Palvelut Kissojen ja Koirien ystäville MO Meidän ITTELYSSÄ RA T TUES RO NIP UOLISET VILLA KO I KOIRA 5/2013 6,10 A LUN Monirotuinen yn näyttelee syksssa uutuuselokuva nni Frank-doberma n, pukeutuu villaaiin nahkaan ja krim RALLY-TOKO ia, KOULUTUS vähentää koiran stressiä JA TRIMMAAsta tekee koiri näyttelytähtiä on koiratanss tottelevaisuutta ja agilityä Popo Kuulokoira ääni ä metsästää Märkäruokaa sellaisenaan tai lisukkeena 5/2013 5,90 EXTRAHINTA 3,90 HOITO ? RAVIN TO ? UUTU UDET ? NEUV OT ? VINKIT TERVEYS-teema ssa: * Kilpirauhasen liikatoiminta * Sydänvaivat * Virtsatieongel mat Kissa puhuu hännällään Onnellisen vahing on seuraus BURMILLA onsti Kätevä kotik harvinainen kaun otar Viiksetkin SELKIRK REX kiharakarvainen kiharat! kehrä äjä SOODA imee pissan haju hiekkalaatiko n sta Ulkonäön lisäk si SOSIAALISUUS ratkaisee näytt elyissä Perheessä hiiripyydys!toinenkin EMMA ja JAKK E-kissa ovat parhaat Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Kirpputorit Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 50 ? OA ! 2 VIIKK P. JUUTILAINEN Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Kotisiivousta Rööperissä Lue netissä www.lehtiluukku.fi 10. vuosikerta 2014 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. KORJAUS ASENNUS - HUOLTO Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Viiskulman terveysasema Mannerheimintie 36, 00100 HELSINKI Puh: (09) 495 979, Fax: (09) 409 651 Palvelut Vietä pikkujoulut saunoen! kaverit www.nygardinautokoulu.fi RööperinLehti a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi Kehyspalvelu www.hietsumarket.fi KOTIHARJUN SAUNA LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Työsuorituksia HIERONTAA 90 min. 48? v. 1932 ART-BARON OY toimisto@nygardinautokoulu.fi Hieronta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA ? Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Autokorjaamot www.pirkkojaakkola.fi Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming www.autolasipojat.fi (09) 374 5741 040 506 4641 OSTAN IKONEITA Fredrikinkatu 22, p. 09-171452 Autoalerent Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Antiikkiliike Bo & Co p. 0400 424 397 A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Jane&Tarzan Sekalaista Olisiko tässä sinun yrityksesi paikka? 09-413 97 332 RööperinLehti Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 359 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2014
• Viikot 9-10 15 kirjastosta Pk-yritysten odotukset nousivat Kallion lainattiin Helsingissä odotukset korkealla kolmanneksi eniten ??Pienten ja keskisuurten yritysten taloudellinen toimintaympäristö on alkanut vahvistua, mikä näkyy odotusten hienoisena nousuna. Suhdanneodotusten saldoluku on nyt +16, kun se vuosi sitten oli vain +5. Helsingissä suhdannenäkymien kehitysodotukset ovat selvästi myönteisempiä ja nyt vastaava saldoluku on 24. Syksyllä luku oli 21. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista, johon vastasi noin 4 400 pk-yritystä. Suhdanteiden paranemista odottaa 33 prosenttia yrityksistä, kun vastaava osuus vielä viime syksynä oli vain 25 prosenttia. Helsingissä paranemista odottaa puolestaan jopa 40 prosenttia yrityksistä. Odotukset ovat nousseet kaikilla päätoimialoilla, mutta samalla toimialojen väliset erot ovat kasvaneet. Todellista näyttöä tilanteen paranemisesta ei ole yrityksille vielä kertynyt, joten odotukset kohdistuvat enemmän loppuvuoteen. Pk-yritysbarometri tehdään kaksi kertaa vuodessa. Sen teettävät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Työpaikat säilytetty, mutta lisää tarvitaan Pk-yritysten suhdanneodotusten paraneminen ei vielä näy henkilöstön lisääntymisenä. Henkilöstöodotusten saldoluku +8 nousi viime syksystä kahdella yksiköllä, vaikka kotimarkkinoilla tilanne on heikentynyt. Helsingin koko maata myönteisemmät odotukset näkyvät tässäkin merkittävästi suuremmalla saldoluvulla 15. Teollisuudessa kehitys oli myönteisin ja henkilöstöodotukset nousivat viime syksystä eniten, viidellä yksiköllä. Palvelualojen työllisyysnäkymät ovat edelleen hieman paremmat kuin muilla toimialoilla. ? Vaikka yleisin työllistämisen este on kysynnän epävarmuus, pk-yritysten työllistämisen edellytyksiä kannattaa parantaa. Jos työmarkkinoiden joustavuutta parannetaan, saadaan lisää uusia työpaikkoja ja talouden pyörät pyörimään. Näin parannettaisiin myös julkisen talouden tilannetta, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen Petri Malinen vinkkaa. Sopeuttaminen jatkuu Lähes puolet pk-yrityksistä kertoo sopeuttaneensa Uusi vapaapudotustorni Kingille saa paikan Linnanmäen kukkulla ??Linnanmäen huvipuiston laiteuutuus kaudelle 2014 on 75-metrinen vapaapudotustorni, joka kantaa nimeä Kingi. Kukkulan kuninkuuden haltuunsa ottava laite ei jätä ketään kylmäksi, sillä hurjan huvipuistokokemuksen lisäksi Kingi tarjoaa vertaansa vailla olevan näköalan Helsingin ylle. Kingi nostaa matkustajansa hitaasti tornin huipulle ja pudottaa yllättäen alas. Alastulossa Kingin gondoli kiihtyy lähes 23 metriin sekunnissa. Kingin toimittaa Linnanmäelle italialainen huvipuistolaitetoimittajien parhaimmistoa edustava Moser´s Rides. ? Kingi jatkaa Linnan- voimme toteuttaa, kertoo Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Risto Räikkönen. Linnanmäen muut uutuudet kaudelle 2014 julkistetaan 22.4. Linnanmäen Hupirannekkeelle sesonkihinnoittelu mäen suurlaitteiden sarjaa. Vapaapudotus-torni on ollut asiakkaittemme toive, jonka nyt iloksemme Tulevasta huvipuistokaudesta lähtien asiakas voi itse merkittävästi vaikuttaa Linnanmäen Hupirannekkeen hintaan, joka määräytyy ostossa käytettävän myyntikanavan ja ostoajankohdan mukaan. Edullisimmillaan ranneke on 10.2. avautuvan uudistetun linnanmaki.fi-sivuston Ystävämyyntikampanjan ajan. Hupirannekkeen hinnat 2014 löytyvät osoitteesta www.linnanmaki.fi/hinnasto. Helsingin liikennettä suunniteltava kokonaisuutena Helsingin valtuuston eilisessä kokouksessa keskiviikkona 12.2.2014 ehdotettiin kävelykatukokeilun toteuttamista Helsingin ydinkeskustassa Mannerheimintiellä. Helsingin seudun kauppakamarin mielestä Helsingin liikennettä ei pidä suunnitella palapelinä, vaan kokonaisuutena. ??? Osan Mannerheimintiestä muuttamiseksi kävelykaduksi kuulostaa epäloogiselta palapeliajattelulta. Helsingin ydinkeskusta on koko maan elinkeinoelämän kannalta erittäin merkittävä. Nyt tarvitaan jäitä hattuun ja kokonaisvaltaista ajattelua Helsingin ydinkeskustan liikenteen järjestelyihin, sanoo varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä Helsingin seudun kauppakamarista. Helsingin ydinkeskustan saavutettavuus ja kilpailukyky turvattava Helsingin ydinkeskustassa tuotetaan jopa 20 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. Liikenne on oleellinen osa yritysten toimintaa ja jokapäiväistä arkea. Yritykset hakeutuvat alueille, joiden saavutettavuus on hyvä. Toimiva joukko-, tavaraja henkilöautoliikenne ovat välttämättömiä saavutettavuuden varmistavia liikennemuotoja. ? Elinkeinoelämän ja kaupungin pitää nyt yhdes- toimintaansa vallitsevaan taloustilanteeseen. Osuus on kasvanut edelleen viime syksystä. Koko maassa yleisimmät sopeutustoimet ovat lomautukset ja muut työaikajärjestelyt. Helsingin alueella yleisimmät sopeutustoimet olivat työaikajärjestelyjen ohella liiketoiminnan karsiminen ja keskittyminen ydinalueelle sekä liiketoiminnan laajentaminen uusiin tuotteisiin tai palveluihin. Helsingissä ovat koko maata yleisemmin keinoina myös liiketoiminnan laajentaminen uusille alueille sekä alihankinnan siirtäminen johonkin toiseen maahan tai alihankintojen lopettaminen tai vähentäminen sekä tilapäiset palkanalennukset. ? Myönteistä on se, että joka neljäs pk-yritys pyrkii sopeutumaan laajentamalla liiketoimintaansa uusiin tuotteisiin. Erityisesti kasvuhakuiset ja nuoret yritykset tekevät näin sen sijaan että lähtisivät karsimaan liiketoimintaansa, Petri Malinen kertoo. Kävijämäärä Kallion kirjastossa viime vuonna yhteensä 474 000 ??Helsingin kaupunginkirjaston e-kirjalainaus kaksinkertaistui vuonna 2013. Myös verkkosivuilla käytiin edellisvuotta ahkerammin. Kokonaislainaus laski sen sijaan hieman edellisvuodesta. E-kirjojen lainausmäärä yli kaksinkertaistui 10 000 lainauksesta 23 000 lainaan ja e-kirjakokoelma kasvoi 2 700 nimekkeestä 3 900 nimekkeeseen. Erityisen suosittua luettavaa olivat Björn Wahlroosin Markkinat ja demokratia, Riikka Pulkkisen Vieras ja Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen. Myös mobiililaitteiden suosio kasvoi. Nyt noin 70 % e-kirjastokäynneistä tehdään mobiililaitteella, eli joko taulutietokoneella tai älypuhelimella. Verkkosivuvierailut nousivat 6,8 miljoonasta 7 miljoonaan. Kokonaislainaus lähes 9 miljoonaa Kaupunginkirjaston kokonaislainaus oli 8,9 miljoonaa eli pari prosenttia alempi kuin vuonna 2012. Lainaustilastojen kärkikolmikko oli sama kuin edellisvuonna: eniten lainattiin pääkirjastossa Pasilassa (763 000), toisella sijalla oli Itäkeskuksen (786 000) ja kolmannella Kallion kirjasto (631 000). Kokonaiskävijämäärä laski hieman. Käyntejä kirjattiin 6,3 miljoonaa (edellisvuonna 6,7 milj.). Käyntitilastojen kärkikaksikossa olivat Rikhardinkadun kirjasto ja Kirjasto 10, joissa molemmissa oli yli puoli miljoonaa kävijää. Viime vuoden kakkonen, Kallion kirjasto, oli nyt käyntitilastoissa kolmannella sijalla (474 000 kävijää). Uusi musiikkikomedia huippuosaajat! ??Uusi Huippuosaajat-komedia saa kantaesityksensä Musiikkiteatteri Kapsäkissä 6.3. Rooleissa nähdään mm. Kätevä emäntä -sarjasta tutut komediennet Minna Kivelä ja Annu Valonen sekä näyttelijä-muusikko Antti Korhonen, joka on säveltänyt ja sanoittanut huomattavan osan esityksen lauluista. Esityksen ohjaa mm. Kapsäkin huippusuositun Oot sä onnellinen? -esityksen ohjaaja, Jukka Keinonen. Huippuosaajat! sukeltaa pelkäämättä työelämään. Esityksen aikana käydään läpi niin nousukauden aallonharjat kuin lomautusuhan pohjamudatkin. Ajankohtaissatiiri kerrotaan kolmen päähenkilön näkökulmasta. He kaikki uskovat tai ovat ainakin uskoneet olevansa oman alansa huippuosaajia mutta päätyvät korkeintaan selviytyjiksi. Esitys on vahvasti todellisuuteen pohjaava, mutta uskomattomilla käänteillä ja mustalla huumorilla sävytetty. Esityksen teksti on syntynyt työryhmän Kivelä-Valonen-Keinonen-Korhonen ideoinnin pohjalta. Käsikirjoituksen kokonaisuudesta vastaavat Annu Valonen ja Jukka Keinonen ja uusista lauluteksteistä Antti Korhonen. Työryhmä esittää humoristisen näkökulman mm. työkulttuurin suorituskeskeisyyteen, tehon maksimointiin ja työuupumukseen. ? Aikamme työelämän ilmiöihin pureutuvan taustatyön ja työryhmälähtöisen kirjoitusprosessin jälkeen Huippuosaajista tulee vahvasti tekijöidensä näköinen kolmen hengen musiikkikomedia. Luvassa on satii- sä miettiä, miten turvataan Helsingin ydinkeskustan kilpailukyky. Tärkeitä hankkeita, joka on otettava osaksi liikenteen kokonaissuunnittelua, ovat Keskustatunneli ja Pisara-rata. Elinkeinoelämä ja yritykset ovat ydinkeskustan aktiivisuuden lähde. Yritystoimintaa ei vauhditeta rajoituksia lisäämällä, Nyrhilä muistuttaa. Kaupunginvaltuutettu Hannu Oskala (vihr.) jätti keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen, jossa ehdotetaan Mannerheimintien itäpuolen Stockmannin tavaratalon edestä Postitalolle asti suljettavaksi autoliikenteeltä. Liikenne ohjattaisiin kulkemaan Mannerheimintien länsipuolta, joka muutettaisiin kaksisuuntaiseksi. Kuva: Anna Heinonen/Haavekuva Helsinki. rinen mutta toisaalta myös koskettava, puhdassydämisyyttä pelkäämätön ilveily. Lopputulos on muodoltaan jotain sellaista kuin pienen ihmisen kokoinen aikuisten satumusikaali ja sisällöltään katu-uskottavaa yhteiskunnallista kabareeta, joka kasvaa ihmeellisten käänteiden kautta voimauttavaksi selviytymistarinaksi, luonnehtii ohjaaja Jukka Keinonen. Ensi-ilta 6.3.2014 klo 19. Esitykset 5.4. asti Ohjaus: Jukka Keinonen Käsikirjoitus: Annu Valonen ja Jukka Keinonen, työryhmän Kivelä-ValonenKeinonen-Korhonen tuottaman tekstin pohjalta Esiintyjät: Minna Kivelä, Annu Valonen, Antti Korhonen Tuotanto: Nuvoletta, Musiikkiteatteri Kapsäkki
• Viikot 9-10 16 ? ? ? ? Jo 75 vuotta menestystä Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon i d h e l o Hu stäsi! itse Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. AINESOSA T Vesi 72,707 % Natriumsitraatti 20,33 % Sitruunahappo 5,57 % Etanoli 1,00 % Kaliumkloridi 0,28 % Kalsiumkloridi 0,05 % Magnesiumkloridi 0,05 % Ferroglukonaatti 0,014 % Mangaanikloridi 0,009 % Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat www.valmarin.fi