• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 49-50 – Nro 21/2017 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Monal Indian Cuisine Annankatu 4 , 00120 Helsinki Lounas buffet klo 10:30-15:00 (10 €) A la carte klo 15:00-22:00 Viikonloppulounas mix thali klo 12:00-16:00 (14.50 €) Tue itsellesi tärkeitä asioita ilman omaa rahaa, yritysten sponsoroimana. Lataa sovellus ja saat rahaa heti lahjoitettavaksi! Doogeja voi ladata seuraavista kaupoista: K-Market Lönkan herkku, K-Market Albertin herkku, K-Market Eerikinkatu, K-Market Lönnrotinkatu, K-Market Freda, K-Supermarket Kamppi, K-Market Erottaja TEE HYVÄÄ OMASSA K-KAUPASSA 7.-22.12. LOUNAS (MA-PE) 11.30.-.15.30 MENU 58€ BRUNSSI (LA SU) 12.00-15.00 MENU 35€ Klaus K Dine, 2. kerros BUL BULEVARDI 2-4 WWW.KLAUSKHOTEL.COM/XMAS 020 770 4700 / events@klauskhotel.com Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle ark. 10-18, la 10-16 MEPHISTO SHOP HELSINKI • Annankatu 34 A • 020 734 8410 • www.mephistoshophki.com Uutuus! Ergonomiset huopatossut pukinkonttiin! Rajoitettu erä! Naisille: tummansininen, harmaa, magenta. Miehille: harmaa
• 2 Nro 21 • Viikot 49-50 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• Ajankohtaista 13. vuosikerta – nro 21 Viikot 49-50 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Marian alueelle 60 000 neliön maailmanluokan startup-kampus Nyt etsitään rohkeita visionäärejä hankkeen toteuttajaksi Arkkipiispan vaalissa mukana viisi ehdokasta Arkkipiispan vaalin ehdokasasettelu päättyi 27.11. ? Vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Ehdokkaat ovat lähetysjohtaja, teologian tohtori Ville Auvinen (s.1966), organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja, teologian tohtori Heli Inkinen (s.1957), kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957), Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s.1962) ja Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström (1963). Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli tarkastaa valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat, hyväksyy ehdokkaat ja arpoo ehdokasnumerot 13. joulukuuta. Kampanja vetoaa: Nuorten syrjäytyminen pitää pysäyttää ? Helsingin Diakonissalaitos käynnistää tänään 27.11. joulukampanjan, joka vetoaa pysäyttämään nuorten syrjäytymisen. Kampanjan video kertoo apua saaneen Sofian tarinan. Helsinki päätti laajentaa paperittomien terveyspalveluita ? Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yli seitsemän tuntia kestäneessä kokouksessaan 29.11. Veronika Honkasalon aloitteen niin kutsuttujen paperittomien henkilöiden sosiaalija terveyspalveluiden laajentamisesta äänestysten jälkeen. Valtuusto kävi sitä ennen vilkkaan noin 100 puheenvuoroa sisältäneen keskustelun aloitteesta. Päätös tarkoittaa, että paperittomilla henkilöillä on jatkossa oikeus Helsingissä muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon ja rokotuksiin. Tällä hetkellä paperittomilla on oikeus kiireellisiin terveyspalveluihin kuten ensiapuun. Kaupunginvaltuusto käsitteli myös lukuisia muita valtuutettujen aloitteita, sillä valtuustolla oli käsittelyssään yhteensä 30 ryhmien tai valtuutettujen tekemää aloitetta. Valtuusto hyväksyi kaupungin vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman vuosille 2018-2020. Käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin Hannu Oskalan ja Maija Anttilan ponnet. Hannu Oskalan ponnessa halutaan selvittää mahdollisuudet koota talousarvio ja toimialalautakuntien tulosbudjetit sekä käyttösuunnitelmat kaupungin nettisivuille yhteen paikkaan. Maija Anttilan ponnessa halutaan kaupunginhallituksen selvittävän mahdollisuutta velvoittaa kaupungin toimialoja laatimaan vaikuttavuusmittareita mittaamaan toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta valtuustokauden puolivälitarkastelussa. Valtuusto keskusteli pitkään nuorten aloitteista Nuorten aloiteoikeus on ollut vuodesta 2015 alkaen osa helsinkiläisten nuorten osallistumisja vaikuttamisjärjestelmä Ruutia. Nuorten aloitteella tarkoitetaan helsinkiläisten 13–17-vuotiaiden tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Aloiteoikeuden tavoitteena on kannustaa nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tuoda kaupungin eri toimialoille tietoa nuorten toiveista. Ruudin ydinryhmä esitteli kokouksessa valtuustolle ehdotuksiaan. Valtuusto ei päätä Ruudin ehdotusten etenemisestä, mutta nuorten aloitteista kehkesi valtuustossa vilkas keskustelu. Startup-keskittymä Maria 01 Slush-viikon valaistuksessa. Kuva: Gunnar Suikki ? Kaksi vuotta sitten Slushissa lanseerattu, nykyään Maria 01:nä tunnettu startup-keskus entisissä Marian sairaalan tiloissa on ollut menestystarina: tulijoita Helsingin ytimessä sijaitsevaan keskukseen on enemmän kuin sinne mahtuu ja alueella on jo 130 toimijaa ja 700 työpaikkaa. Sivu 7 Sivu 6 Mantan markkinat on avattu jouluvalaistulla Havis Amandan aukiolla! Kuva: Helena Roschier Mantan markkinat valaistulla Havis Amandan aukiolla ? Joulumarkkinat elävöittävät nyt vuoden pimeintä aikaa kauniisti valaistulla Havis Amandan aukiolla. Mantan joulumarkkinoille osallistuu parikymmentä myyjää ja sieltä löytää niin hyvälle maistuvat kuin mieltä ja kehoakin lämmittävät joululahjat. Markkinoilta voi ostaa lämmintä ruokaa ja juomaa. Tarjolla on muun muassa crêppejä, herkullista bratwurstia, hilloja, leivonnaisia, leipiä sekä maistuvia jouluisia herkkuja. Torin mökeissä myydään myös kauniita käsitöitä ja monenlaisia jouluisia lahjatavaroita. Sivu 7
• 4 Nro 21 • Viikot 49-50 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 21 Yleisönosasto Miksi Helsinki ei käytä ylijäämiä palveluihin? Puheenvuoro Helsingin piispan ja oikeusministerin puheet ? Kuuntelin korvat hörössä ministerilounaalla oikeusministeri Antti Häkkäsen (32) puhetta turvallisuudesta ja Suomen tulevaisuudesta. Vähän aikaisemmin olin kiinnostuneena kuunnellut Helsingin Tuomiokirkossa Teemu Laajasalon (43) piispanvihkimyssaarnaa sovinnollisuudesta ja anteeksiantamuksesta. Kaksi nuorta älykköä. Kaksi ajattelijaa. Kaksi korkeaa, oikeusministeri ja Helsingin piispa. Heitä kuunnellessa minussa heräsi korkea toivo. Mietin omaa elämäntilannettani näiden kahden nuoren syntymähetkellä. Antti Häkkäsen syntyessä (1985) olin ollut viisi vuotta kirkkoherrana Loviisassa. Teemu Laajasalon syntymäpäivänä (1974) toimin läheisessä Kulosaaressa nuorisopappina seurakunnassa ja uskonnonopettajana yhteiskoulussa. Nämä kaksi nuorta miestä edustavat epäilemättä maamme nuorison parhaimmistoa. Oppi kohdallaan, sana hallussa, tahtoa ja tarmoa muille jaettavaksi. Tiedättekö, on huojentavaa huomata, että kotimaa ja kotikirkko ovat nuorekkaissa hyvissä käsissä. Antti Häkkänen näkee Suomen oikeusvaltion mallimaana. Puolan ja Unkarin lipsuminen oikeusvaltioperiaatteesta soittaa hätäkelloja Euroopan unionissa, jonka tehtävänä on turvata valtioiden monenkeskistä sääntöperusteista yhteistyötä. Oikeusministerin mielestä on todella huolestuttavaa, että myös unionin sisällä on alettua lipsua oikeusvaltioperiaatteesta. Yhdysvaltojen ja Venäjän piittaamattomuus sääntöperusteisista sopimuksista on oma lukunsa. Trump ja Putin ovat tunnetusti haluttomia noudattamaan tai edes kuuntelemaan muita kuin omia sääntöjään. Heille perussäännöksi riittää vahvemman oikeus. Miten kaukana nämä ovat jo sääntöperusteisesta oikeusvaltiosta? Antti Häkkänen muistutti puheessaan, että paras turva on oikeusvaltioperiaatteen tinkimättömässä noudattamisessa. Oli loukkaajana suuri tai pieni, Venäjän, Yhdysvaltojen, Turkin, Unkarin, Puolan tai kenen tahansa loukkaukset on kestämättömyydessään tuomittava. Suomen on kansainvälisessä yhteistyössä tinkimättä painotettava oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Suomen paras turva on valtioiden monenkeskisessä sääntöperusteissa yhteistyössä eikä vahvemman oikeuteen perustuvassa voimannäytössä. Suomi on toiminut aloitteellisesti Euroopan unionin sisällä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistajana ja turvaajana. Häkkänen pitää tärkeänä, että Suomi valvoo tinkimättä perusoikeuksien loukkaamattomuutta. Piispa Laajasalo huipensi retorisesti taitavan saarnansa lähestyvään sisällissodan muistovuoteen 2018. Hänen mielestään kansakuntaa jakanut synkkä ja verinen kahtiajako on sovitettava anteeksiantamuksella. Jumalallinen armo ja anteeksiantamus voi poistaa jäytävän vihan ja tasoittaa trauman niin että jakautumisen sijaan voimme valita yhteyden ja ykseyden kansana ja kirkkona. Piispan saarna herättää myös kysymyksen, voisiko ensi vuoden juhlintaan sovittaa siunauksen punaisten puolen haudatuille? Siunaamattomat haudat huutavat hyvitystä. Siunaus ei kuulu vain määrätyn värisille vaan kaikille, jumalallinen siunaus ei erottele vaan yhdistää. Näitä kahta puhetta kuunnellessa muistin vanhan sanonnan: Ilo viihtyy pienessä talossa hyvä kupillinen kahvia on parempi kuin kuusi laihaa ja kitkerää. Veli-Matti Hynninen Veli-Matti Hynninen ? Helsingin kaupunginvaltuusto päättää marraskuun lopulla ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman lähivuosille. Useimmista muista kunnista poiketen Helsingin valtuustolla on rahaa, jolla se voi halutessaan parantaa palveluja ja helsinkiläisten hyvinvointia. Helsingin viime vuoden tilinpäätös oli 465 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kaupunkikonsernin tulos yhteensä 600 miljoonaa ylijäämäinen. Aiempien vuosien ylijäämiä makaa kaupungin pankkitileillä yli 1,2 miljardia euroa. Tämän vuoden ylijäämäksi ennustetaan 370 miljoonaa. Vaikka kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan, ehdottaa kaupunginhallitus, että myös jatkossa tavoitellaan vuosittain noin 200 miljoonan euron ylijäämiä. Helsingin poikkeuksellisen vahvaa taloutta kuvaa sekin, että kaupungilla on lainasaatavia 700 miljoonaa euroa enemmän kuin velkoja. Kaupunginhallitus ehdottaa yksimielisesti, että toimintamenojen kasvu rajataan ensi vuonna vain 1,7 prosenttiin. Samaan aikaan asukasluvun arvioidaan kasvavan 8 000. Palvelujen tarvetta lisää vielä se, että kunnallisia palveluja eniten käyttävien väestöryhmien eli lasten ja vanhusten osuus kasvaa. Asukasta kohti on palveluihin budjettiesityksessä kuitenkin entistä vähemmän rahaa. Kovimmin tiukka budjettilinja iskee sosiaalija terveyspalveluihin. Niihin esitetään 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna arvioidaan käytettävän näihin palveluihin. Lähiterveysasemien vähentämistä aiotaan jatkaa perustamalla Kalasataman jättikeskuksen jälkeen Keskustaan toinen jättikeskus, jonka valmistuessa lopetetaan useita lähiterveysasemia, neuvoloita ja muita sote-lähipalveluja. Jo ensi vuonna lopetetaan Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemat, kun Kalasataman keskus valmistuu. Helsingissä on noin 45 000 työtöntä. Samaan aikaan kaupungin työntekijät uupuvat kasvavan työtaakan alle. Aktiivisen työllistämisen sijasta kaupunginhallitus esittää kuitenkin yli 400 työpaikan vähentämistä kaupungin tehtävistä. Budjettiesityksessä on varattu 65 miljoonaa euroa sakkomaksujen (työmarkkinatuen korotettu kuntaosuus) maksamiseen Kelalle siitä, että pitkäaikaistyöttömiä pidetään työttömänä, vaikka heitä voisi työllistää esimerkiksi palkkatuella. Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen avoin toimintaryhmä on valmistellut vaihtoehtobudjetin (www.helsinkilistat.fi), jolla ohjattaisiin 72 miljoonaa euroa lisää rahaa palveluihin. Samalla siinä ehdotetaan työpaikkojen lisäämistä palkkaamalla lisää työntekijöitä kaupungin tehtäviin ja palkkatuettuihin töihin esimerkiksi erilaisiin yhdistyksiin. Lisäksi vaihtoehtobudjetissa esitetään kaupungin tonttivuokrien rajujen korotusten pienentämistä ja lisärahoitusta HSL:lle joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseksi. Näiden esitysten rahoittamiseksi riittää, että kaupungin ensi vuoden budjetin tavoite noin 200 miljoonan euron ylijäämästä pudotetaan puoleen. Noin 4,3 miljardin euron budjetissa ei ole mitään tarvetta tavoitella tuollaista ylijäämää, kun aiemmiltakin vuosilta on jäänyt käyttämättä 1,2 miljardia euroa. Kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus valita: Jatkaako se palvelujen alibudjetoimista vai ohjaako se satojen miljoonien ylijäämistä osan helsinkiläisten palveluihin, työllisyyteen, asumiseen ja hyvinvointiin. Yrjö Hakanen www.yrjohakanen.fi Energian säästäminen taloyhtiöissä kiinnostaa S uomalaisia taloyhtiön osakkaita kiinnostaa energian säästö omassa taloyhtiössään. Tutkimuksen mukaan osakkaista 64 prosenttia on valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Realia Isännöinti selvitti lokakuussa 2017 asunto-osakeyhtiössä asuvien suomalaisten näkemyksiä energian säästöön tähtäävistä hankkeista. Taloyhtiöiden osakkaat ovat eniten kiinnostuneita vedenkäytön seurantaan ja tehostamiseen liittyvistä hankkeista. Näistä kertoi olevansa kiinnostunut 58 % vastaajista. Vastaajista hiukan yli puolet (55 %) oli kiinnostunut sähkön käytön seurantaan ja tehostamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Kiinnostus vedenkäytön sekä sähkönkulutuksen seurantaan on ymmärrettävä, sillä näillä on suora vaikutus osakkaiden vastikkeen suuruuteen, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala sanoo. Vain 27 prosentissa vastaajien taloyhtiöistä on jo tehty energian säästöön tähtääviä toimenpiteitä, joista osakas oli tietoinen. Vastaajista 11 % kertoi, että heidän taloyhtiössään on parhaillaan käynnissä energian säästöön tähtäävä hanke. Lähes kolmannes vastaajista (32 %) ei osannut sanoa, onko omassa taloyhtiössä toteutettu tällaisia hankkeita tai tehty toimenpiteitä. Vaikuttaa siltä, että Suomessa osakkaiden keskuudessa on paljon epätietoisuutta taloyhtiöissä suunnitteilla sekä meneillään olevista toimenpiteistä. Isoissa taloyhtiöissä epätietoisten osuus oli tutkimuksen mukaan vielä suurempi. Tämä kertoo siitä, että taloyhtiöiden hallitusten sekä isännöitsijöiden on viestittävä entistä aktiivisemmin erilaisista hankkeista. Positiivista on, että kiinnostus energiansäästöä kohtaan on olemassa, sillä 43 % vastaajista toivoi enemmän energian säästämiseen tähtääviä projekteja omaan taloyhtiöönsä. Osakkaista 64 % oli valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästösyistä ja 28 % vastaajista ympäristösyistä. Ainoastaan 12 % osakkaista ilmoitti, ettei ole valmis investoimaan energiansäästöön tähtääviin hankkeisiin. Investointi tarkoittaisi esimerkiksi yhtiövastikkeen nousua lyhyellä tähtäimellä energiansäästöhankkeen toteuttamiseksi. Maarit Vierunen Helsingin Kokoomuksen johtoon Kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtajaksi valittiin Maarit Vierunen Helsingin Kokoomuksen syyspiirikokous on valinnut piirille uuden puheenjohtajan. ? Kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Maarit Vierunen, 49. Vierunen työskentelee sijoituspäällikkönä Espoon kaupungilla ja hänellä on pitkä työura rahoitussektorilta. Vierunen pitää tärkeänä, että piirin puheenjohtaja johtaa järjestöä aktiivisesti omalla esimerkillään. Etenkin vaalien lähestyessä on puheenjohtajan oltava järjestökentän käytettävissä ja innostettava jäsenistö mukaan vaalityöhön. Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin kaupunginvaltuutettu Risto Rautava ja Kokoomuksen Naisten Helsingin piiriä johtaSupo jättää Ratakadun toimitilat ? Supo muuttaa pois ratakadulta. Uudet toimitilat tulevat puolustusvoimien nykyisten rakennusten tilalle Kaartinkaupunkiin. Supo on Suomen valtion sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaava sisäasiainministeriön alainen poliisiyksikkö. Se vastaa muun muassa vastavakoilusta. Ratakatu on ollut Supon sijaintipaikkana aina siitä lähtien, kun sen edeltäjä Valtiollinen poliisi perustettiin 1940-luvulla. Suojelupoliisina se aloitti vuonna 1949. va Pia Hytönen. Taloudenhoitajana jatkaa Timo Erikäinen. Piirihallituspaikoista käytiin jälleen tiukka vaali. Kahdeksaa paikkaa tavoitteli 10 ehdokasta. Äänestyksen jälkeen valituiksi tulivat Aku Aarva, Sami Heistaro, Tuomo Luoma, Juuso Mankonen, Janne Pietikäinen, Pia Sievinen, Maarit Toveri ja Emma-Stina Vehmanen. Helsingin Kokoomuksen väistyvä puheenjohtaja Pekka Majuri ilmoitti syksyllä luopuvansa puheenjohtajuudesta toimittuaan tehtävässä kolmen vuoden ajan.
• 5 Viikot 49-50 • Nro 21 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki edullisempi.fi Vanhuuseläkkeelle 63,3 vuoden iässä Helsingin Länsiterminaali 2 voitti arkkitehtuuripalkinnon Nuoret päättävät 200 000 euron käytöstä Helsingissä Vuokrien kallistuminen jatkui Helsingissä ? Vuoden 2017 heinä–syyskuussa asuntojen vuokrien vuosinousu Helsingissä oli 2,7 prosenttia eli saman verran kuin vuoden toisella vuosineljänneksellä. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien vuosinousu oli 2,2 prosenttia. Itäisen ja pohjoisen Helsingin alueilla eli ns. kalleusalueella 4 vuokrat kallistuivat vuodessa koko kaupungin keskiarvoa enemmän, sillä nousu oli siellä 3,9 prosenttia. Myös pidemmällä aikavälillä vuokrat ovat nousseet nopeammin alueilla, joilla vuokrataso on ollut matalampi. Luvut perustuvat tilastokeskuksen tietoihin. ? Vuoden vaihtuessa myös vanhuuseläkeikä nousee. Vuonna 2018 alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta vuonna 1955 syntyneillä. Eläkkeelle kannattaa kuitenkin jäädä vasta tavoite-eläkeiässä, suosittelee Nina Bruun, Ilmarisen Eläkkeet-osaston osastopäällikkö. Eläkeuudistuksen keskeinen muutos oli, että eläkeikä nousee jatkossa vuosittain aina kolmen (3) kuukauden verran. Jokaiselle ikäluokalle vahvistetaan oma eläkeikä. – Ensi vuonna vanhuuseläkkeelle voi jäädä aikaisintaan 63 vuoden 3 kuukauden iässä. Näin eläkemahdollisuuden saa ikäluokka, joka on syntynyt vuonna 1955. Vuonna 1956 syntyneet voivat puolestaan jäädä eläkkeelle aikaisintaan 63,5-vuotiaana, kertoo osastopäällikkö Nina Bruun Ilmarisen Eläkkeetosastolta. Vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneillä eläkeikä säilyy edelleen 63 vuotena. – Eläke kasvaa sitä suuremmaksi, mitä vanhemmaksi töitä tekee. Eläkkeelle kannattaakin jäädä aikaisintaan tavoite-eläkeiässä, koska tällöin alimman eläkeiän jälkeen kertyvä eläke pienentää elinaikakertoimen vähentävää vaikutusta, suosittelee Bruun. Tavoite-eläkeikä on 64 vuotta 1 kuukautta vuonna 1955 syntyneiden ikäluokalla. – Tavoite-eläkeikään voi jatkaa vaikka osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen avulla niin, että ottaa esimerkiksi puolet kertyneestä eläkkeestä maksuun alimmassa eläkeiässä ja jatkaa työssä vaikka osa-aikaisesti, Bruun sanoo. Oman eläkkeen määrän arviointi onnistuu näppärästi verkossa ilmarinen. fi. Siellä voi konkreettisesti myös nähdä, kuinka eläkkeen lykkääminen eli töissä jatkaminen yli alimman vanhuuseläkeiän kasvattaa eläkettä. Laskelmat voi tehdä sekä vanhuuseläkkeen että osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen osalta. Töissä voi jatkaa 68-vuotiaaksi. Senkin jälkeen töitä voi tehdä työnantajan kanssa niin sopiessa, mutta se ei enää kasvata eläkettä. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alin ikäraja ei muutu, vaan se pysyy 61 ikävuodessa. Osittaisen vanhuuseläkkeen yläikäraja on 68 vuotta. ? Vuoden Teräsrakenne kuuluu merkittäviin suomalaisiin arkkitehtuuripalkintoihin. Vuoden Teräsrakenne 2017 on Helsingin Länsisataman Länsiterminaali 2. Terminaalin pääja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut PES-Arkkitehdit Oy. Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti SAFA Tuomas Silvennoinen. ”Helsingin Länsisataman Viron matkustajaliikenteen terminaali on Jätkäsaaren uusi näyttävä maamerkki. Linjakkaan ja dynaamisen rakennuksen arkkitehtuuri vertautuu laivojen ja meren liikkeeseen. Veistoksellinen ja selkeä rakennus antaa erinomaisen ensivaikutelman maahan saapuville matkustajille. Suunnittelijoiden pitkä kokemus terminaalirakennusten suunnittelusta heijastuu positiivisella tavalla rakennuksen toiminnallisena ja arkkitehtonisena selkeytenä”, voittajan valinnut palkintolautakunta kehuu voittajatyötä. Kohteen nimesi Vuoden Teräsrakenteeksi arkkitehti SAFA Mikko Summasen johtama palkintolautakunta Teräsrakenneyhdistys ry:lle tehtyjen ehdotusten pohjalta. Ehdotuksia oli kaikkiaan noin 15, joista lautakunnan käsittelyyn eteni yhdeksän. Palkinnon saajan pitää sääntöjen mukaan olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä että muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke. Kisassa mukana olleet kohteet ovat valmistuneet edellisestä kilpailusta kuluneen vuoden aikana. Vuoden Teräsrakenne -palkinto jaettiin Teräsrakenne-päivä 2017 -tilaisuudessa Helsingissä. PES-Arkkitehdit Oy:n lisäksi työstä palkittiin kohteen tilaaja Helsingin Satama, rakennesuunnittelusta vastannut Sweco, pääurakoitsija YIT sekä teräsrungon ja lasijulkisivut toimittanut Normek. Helmikuussa 2017 valmistunut Länsiterminaali 2 on vasta toinen alkujaan laivaterminaaliksi suunniteltu rakennus Helsingissä. Tallinnan laivaliikennettä palveleva terminaali on kapealla tontilla Jätkäsaaren eteläkärjessä Tyynenmerenkadun päässä. Uusi terminaali tehtiin nopeuttamaan matkustajien siirtymistä laivoihin ja niistä pois sekä lyhentämään alusten satamassaoloaikaa. Uusi rakennus on sijoitettu kahden laivapaikan väliin niin, että odotushalli on 10 metriä maan pinnan yläpuolella. Laivojen ajoneuvoliikenne pääsee näin sujuvasti rakennuksen ali. Samalla vähennettiin matkustajien kävelymatkaa matkustajakäytävillä ja -silloilla. Palkintotuomaristoa viehätti kokonaisuuden laadukas tyylikkyys yhdistettynä ehdottoman mietittyyn toiminnallisuuteen. Tehokkaan terminaalin lisäksi tilaaja on siis halunnut tehdä merkittävän maamerkin uuden Jätkäsaaren ja merellisen Helsingin kaupunkikuvaan. Matkustajat saavat ensituntuman terminaaliin menemällä nopeasti läpi 15 metriä korkean lasiseinäisen lähtöselvitysaulan. Sieltä siirrytään liukuportailla tai hisseillä odotusaulaan, joka on avara hangaarimainen tila. Odotusaulasta, jossa on myös kahviloita ja ravintoloita, näkee korkean lasiseinän läpi pitkälle merelle. Samoin aulan yhteydessä oleva ulkoterassi aukeaa merelle päin. Aulan sisällä ilmettä luo enimmillään 9 metrin korkuinen lämpökäsitellystä mäntyrimasta tehty sisäkatto. Talotekniikka ja valaisimet on piilotettu kaarevan katon sisään. ”Erityisen vaikuttava on toiseen kerrokseen sijoitettu lähtöaula, jonka keskeisimmän arkkitehtonisen elementin muodostaa teräsristikkorakenteinen ja puuverhoiltu jännitteisesti kaareutuva alakatto”, palkintolautakunta arvioi. Kaikkiaan 12.900 neliömetrin uusi terminaalirakennus muodostuu varsinaisesta terminaalista ja sen kahta puolta olevista matkustajakäytävistä, joita pitkin matkustajat liikkuvat laivojen ja terminaalin välissä. Rakennuksen arkkitehtoniset ja toiminnalliset tavoitteet on saavutettu teräsliittopilareihin, teräspalkkeihin ja teräsristikoihin perustuvalla rakenteella. Lisäksi rakenteessa on käytetty betonielementtija paikallavalurakenteita niille soveltuvissa kohdissa. Kun arkkitehtuurilla on ollut hankkeessa suuri painoarvo, ovat Sweco Rakennetekniikka Oy:n rakennesuunnittelijat joutuneet tekemään haasteellisen työn. Tavoitellut esteettiset ja geometriset tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tärkeänä osana onnistumisessa oli eri suunnittelijoiden tiivis yhteistyö ja viikoittain päivittyneen eri suunnittelualojen työt yhdistäneen tietomallin hyödyntäminen niin suunnittelussa kuin itse rakentamisessakin. Rakenteet on mallinnettu Trimblen Tekla Structures-ohjelmalla. Rakennuksen rakenteellisista erityispiirteistä voi mainita esimerkiksi rungon monimuotoisuuden, joka on vaatinut muun muassa huolellista liitosten suunnittelua. Rungossa on mm. kaksoiskaarevaa kattopintaa, vinoa propellimaista räystäsja julkisivupintaa sekä korkeita lasiseiniä. Odotusaulan varsinaisen vesikaton päällä on erillinen alumiinilevystä tehty kate, jota varten suunniteltiin katon kantavien peltipoimulevyjen päälle asennettu puuelementtirakenne. Nämä ovat esimerkkejä rakentamisvaiheessa oivaltavasti tapahtuneesta teräksen ja muiden metallien hyödyntämisestä. ”Terästä rakennuksessa on käytetty arkkitehtuurin kannalta luontevissa rakenteissa. Odotushallin vaativa geometria on toteutettu teräsrakenteisena, mikä mahdollistaa pitkät jännevälit ja pystyrakenteista vapaan ilmavan tilan. Myös sekundaariset katosrakenteet kuten sisääntuloaukion taksikatos ovat ilmeikästä ja onnistunutta teräsarkkitehtuuria. Rakenteiden jäykistyksessä on hyödynnetty kehäjäykistystä, mikä tukee terminaalirakennuksen ilmavaa ja pelkistettyä yleisilmettä”, palkintolautakunta toteaa. Uusi kunniajäsen Teräsrakenneyhdistykselle T e r ä s r a k e n n e p ä i v ä 2017:ssä, joka on Teräsrakenneyhdistyksen ja teräsrakennealan vuosittainen päätapahtuma, kutsuttiin Teräsrakenneyhdistykselle myös uusi kunniajäsen. Kunniajäseneksi numero 12 kutsuttiin tuotepäällikkö Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy:stä. Uusi kunniajäsen Unto Kalamies on ensiksi ansioitunut teräsrakenteiden CE-merkinnän aikaansaamiseen liittyvissä tehtävissä sekä toimimalla yhtenä Suomen johtavana CE-merkintään liittyvänä asiantuntijana. Toiseksi kunniajäsenyydellä haluttiin kiittää Kalamiehen kaikkineen pitkää ja ansiokasta työpanosta teräsrakennealan ja sen kehittämisen hyväksi. Kalamies on toiminut ensin liki 27 vuotta Teräsrakenneyhdistyksen erityisasiantuntijana ja viimeiset reilut 10 vuotta Inspecta Sertifioinnissa, jossa hänen laatuun liittyvän tarkastustoiminnan asiakkainaan ovat mm. teräsrakennealan toimijat. ? RuutiBudjetti on osallistuvan budjetoinnin malli, jossa 13–17-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan toiminnasta, palveluista ja budjetin kohdentamisesta päätetään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat kehittäneet vuoden aikana 42 erilaista projektia, joihin jaetaan 200 000 euroa Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen ensi vuoden budjetista. Rahanjaon tulos julkaistaan 7.12. Valkoisessa Salissa pidettävässä RuutiGaalassa. Tänä vuonna 200 000 euron jakamisessa kokeillaan uudenlaista toimintamallia: kaikki eri alueilla syntyneet nuorten ideat tulevat nähtäville Helsingin uudelle osallistuvan budjetoinnin alustalle osoitteeseen www. nuortenbudjetti.fi. Sivustolla nuoret pääsevät katsomaan ja kommentoimaan kaikkia Helsingin eri alueilla syntyneitä ideoita ja ehdottamaan, kuinka rahasumma pitäisi ideoiden kesken jakaa. Oman ehdotuksensa rahasumman jakamisesta ideoiden kesken saa käydä tekemässä 22.11.– 3.12.2017. Ensi vuodeksi nuoret ovat ehdottaneet mm. liikunta-areenaa Pikku Huopalahteen, lisää kesätyömahdollisuuksia Vuosaareen, purjehdusleiriä, ekokahvilaa, itsesuojelukurssia Vartiokylän ja Myllypuron alueelle, rasisminvastaista tapahtumaa Mellunkylään ja katufestareita Laajasaloon. Osa RuutiBudjetissa syntyneistä nuorten ideoista voidaan toteuttaa suoraan Helsingin nuorisotyöyksiköiden omista budjeteista, osa toteutetaan yhteisellä 200 000 euron rahasummalla. Summa jaetaan nyt toista kertaa. Aikaisemmat RuutiBudjetin tulokset näkyvät esimerkiksi parantuneina harrastusmahdollisuuksina, viihtyisämpinä elinympäristöinä ja erilaisina tapahtumina. Jo toteutuneista ideoista esimerkkejä ovat Vuosaaren katufestarit, Kulosaaren kiusaamisen vastainen tapahtuma ja Kannelmäen nuorisotalon tietokonepelihuone. Lopullinen päätös summan jakautumisesta eri ideoiden kesken tehdään neuvotteluissa Ruudin ydinryhmän, Helsingin eri alueiden nuorten ja nuorisopalveluiden aluepäälliköiden kesken. Rahanjaon tulos julkaistaan 7.12. V a l k o i s e s s a Salissa pidettävässä RuutiGaalassa, jossa julkistetaan myös ydinryhmän vaalien tulos ja juhlitaan nuorten vaikuttamista. H e l s i n k i juhlii nuorten vaikuttamista RuutiGaalassa Valkoisessa salissa 7.12. Illan aikana palkitaan nuorten vaikuttamista ja osallisuutta edistäneitä henkilöitä sekä julkistetaan nuorten päätökset 200 000 euron käytöstä ensi vuoden aikana. Gaala huipentuu Ruudin ydinryhmän vaalien tuloksen julkistamiseen. Töölön Ketterä ja Lyömättömät vastaavat gaalan musiikista ja juhlatunnelmasta. Illan juontavat Ina Mikkola ja Cristal Flores. Tapahtumaan on vapaa pääsy. RuutiGaala 7.12.2017 klo 18–21 Valkoisessa Salissa.
• 6 Nro 21 • Viikot 49-50 Sunnuntaiksi VIIKKO 49 MA 4.12. Airi, Aira TI 5.12. Selma KE 6.12. n Itsenäisyyspäivä Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai TO 7.12. Sampsa PE 8.12. n Jean Sibeliuksen päivä, suomalaiset musiikin päivä Kyllikki, Kylli LA 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka, Anneli, Annu, Annikki SU 10.12. 2. adventtisunnuntai Jutta VIIKKO 50 MA 11.12. Tatu, Daniel, Taneli TI 12.12. Tuovi KE 13.12. Seija TO 14.12. Jouko PE 15.12. Nooa, Heimo LA 16.12. Aada, Auli, Aulikki SU 17.12. 3. adventtisunnuntai Raakel Hän on periaatteen mies, so. hänellä on vähän ja vanhoja periaatteita. Kaarlo Marjanen (1899-1984) Päivyri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki ? Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin – avoin kokous Lukusali 3. krs Torstaina 7.12. klo 17 Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin –liikkeen kokous on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa! Kokouksessa käydään läpi kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystyön tilannekatsaus, sovitaan kaupungin kkp-työryhmän kokoukseen (14.12.) ja 4. työpajaan (11.1.18) osallistumisesta. Lisäksi mietitään yhdessä, miten poliittiset päättäjät, helsinkiläiset ja järjestöt voivat parhaiten osallistua perustamiselvitysluonnosten kommentointiin. Lue lisää Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin –liikkeestä: http://kaupunkipuisto.fi/ ? Kassandrakuoro esiintyy: Kotoperäisesti kansainvälistä Kirjatorni 2. krs / taso A Torstaina 7.12. klo 19.15 Tervetuloa kuuntelemaan Kassandrakuoron esitystä, vapaa pääsy! Kansainvälinen, kantaja uussuomalaisista laulajista koostuva Kassandrakuoro on olemukseltaan ainutlaatuinen maailmassa: kuoron muualta saapuneet jäsenet tuovat mukanaan kuorolle kansanlaulunsa ja tarinansa. Kuoron energinen äänenkäyttö ja tanssilaulut luovat tunnelman, jota on kiitelty monien esitysten jälkeen. Ryhmää ohjaa ja laulut sovittaa sekä toisinaan koreografioi Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osaston kasvatti, musiikin maisteri Veera Voima. ? Reitillä –antologian julkistustilaisuus Lukusali 3. krs Keskiviikkona 13.12. klo 16 Tervetuloa Reitillä -antologian (Kustannus HD 2017) julkistustilaisuuteen! Reitillä-antologian tarinoissa lukija pääsee tutustumaan matkantekoon eri puolilla Suomea ja Eurooppaa. Vaikeimmilla reiteillä matkataan ihmismieleen elämän muutoskohdissa tai luopumisen kynnyksellä. Tarinoissa seikkaillaan nykyhetkessä, menneisyydessä ja tulevaisuudessa realistisesti ja absurdisti. Matkantekijöinä ovat kirjoittajat Kalevi Heikkinen, Mikael Helasvuo, Sanna Hirvonen, Satu Kankare, Tuomi Kariniemi, Alma Keskitalo, Outi Kiiveri, Mirja-Liisa Kinnunen, Arto Kujanpää, Juha Merentie, Hanna Velling, Vesa Virtanen ja Anna-Kaisa Ylönen. ? Enter ry:n Seniorit nettiin –luento: Facebook ja YouTube Lukusali 3. krs Torstaina 14.12. klo 13 Seniorit nettiin -luentosarjan aiheena 14.12. on Facebook ja YouTube. Luennolla kuullaan muun muassa, mitä iloa Facebookista ja Youtubesta voi olla, ja miten niitä käytetään. Tilaisuuden yhteydessä on kahvija teetarjoilu. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, vapaa pääsy, tervetuloa! Enter ry:n luentosarja jatkuu Rikhardinkadun kirjastossa myös kevätkaudella 2018, lisätietoa kevään ohjelmasta on luvassa pian kirjaston Helmet-sivuilla! ? Concierto del Coro Latinoamericano de Helsinki Kirjatorni 2. krs / taso A Torstaina 14.12. klo 18 Tervetuloa kuorokonserttiin kuuntelemaan latinalaisamerikkalaisia lauluja espanjaksi ja portugaliksi, vapaa pääsy! Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Tässä ja nyt Luuk. 17: 20-24 ? Kuulin, että mummolan lampi on jo jäässä ja piha on peittynyt valkoiseen lumeen. Pihlajapuiden oksat ovat hopeaa täynnä. Oksille syksyllä jääneet, putoamattomat marjat loistavat tummanpunaisina valkoista lunta vasten. Tahtoisin niin olla jo siellä. Istun täydessä aamubussissa. Kengät ovat sadelätäköissä kastuneet. Takki painaa päällä tihkusateesta märkänä. Paita painautuu puolikosteana selkää vasten. Kokoon taitettu sateenvarjo tiputtaa vettä vieressäni istuvan kengille. Ruuhkaisella asemalla ovien eteen muodostuu jonoa. Ihmiset tönivät toisiaan, kasvot huppujensa sisällä piilossa toisiansa kohtaamatta. Kiire näkyy ja tuntuu. Läsnä on arjen väsymys, jota viima pahentaa. Edessäni oleva ihminen nostaakin katseensa maasta. Hän päästää minut edellään sisään, pitää ovea auki. Ja hymyilee. Hymy tarttuu, tässä ja nyt. Kävelen eteenpäin ruuhkavirran mukana ja siirrän hetkeksi ajatukseni mummolan pihamaalle. Ajattelen hetken seisovani siellä, kasvot lammelle päin. Tuijotan jään pintaa ja lumenkuorruttamia puita. Vedän syvään henkeä, raikasta ilmaa. Kaikki on hyvin. Adventti on odottamisen aikaa. Odotamme Jeesusta, seimen lasta. Odotamme lopullista Jumalan valtakuntaa. Odotamme armoa, odotamme rauhaa. Hoosianna! Auta meitä! Odotamme hetkeä, jolloin kaikki olisi hyvin. Jumala ei jättänyt meitä tänne yksin odottamaan. Hän ei jättänyt meitä yksin sateeseen, pimeään ja viimaan, ruuhkan keskelle selviytymään. Kristus kantaa ja kannattelee, tässä ja nyt. Armo on jo täällä. Jumalan valtakunta on meidän keskellämme. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä Kampanja vetoaa: Nuorten syrjäytyminen pitää pysäyttää Hannu-Pekka Björkman päättää taiteilijatapaamiset ? Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman on Teatterimuseon joulukuun taiteilijatapaamisen tähti. Mm. Jussilla ja Venlalla palkittu Björkman kertoo urastaan näyttelijänä ja opettajana. Kaksikymmentä vuotta elokuva-, televisioja näyttämötyötä on takana, viimeiset viisi vuotta opettajana Teatterikorkeakoulussa. Entä mitä on edessä, kun näyttelijäntaiteen professuuri pian päättyy? Björkmania haastattelee museonjohtaja Raija-Liisa Seilo. Keskustelu videoidaan ja tallennetaan Teatterimuseon arkistoon. Taiteilijatapaamisessa Hannu-Pekka Björkman lauantaina 9.12. klo 1314.30. Museon pääsylipulla (8/5 €) tai Museokortilla Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki Jatkoa sivulta 3 ? Kun Suomi juhlii 100-vuotispäiväänsä, elävät kymmenet tuhannet nuoret vailla uskoa tulevaisuuteen. Jopa 69 000 nuorta on jo jäänyt koulun ja töiden ulkopuolelle ja suuressa vaarassa syrjäytyä. – Jos nuori on kauan työn ja koulutuksen ulkopuolella, ongelmat kumuloituvat ja riski syrjäytyä kasvaa. Mitä suuremmiksi ongelmat pääsevät, sitä vaikeampaa niitä on hoitaa, sanoo Helsingin Diakonissalaitoksen nuorten Vamoksen palvelualuejohtaja Sari Nyberg. Sofia oli vaarassa syrjäytyä Kampanjan video kertoo yhden Helsingin Diakonissalaitokselta apua saaneen nuoren, Sofian, tarinan. 22-vuotias Sofia kärsi koulussa tarkkaavaisuushäiriöstä ja oppimisvaikeuksista. Niiden takia häntä alettiin kiusata. Sofian itsetunto kolhiutui, hän masentui ja alkoi vihata itseään. Monen mutkan kautta Sofia ohjattiin lopulta Helsingin Diakonissalaitoksen Vamokseen. Sieltä hän sai oman työntekijän, jonka kanssa elämän solmuja ratkotaan kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on löytää niin Sofialle kuin muillekin nuorille polku opintoihin tai töihin.”Vamoksessa tuntui kuin uusi sivu olisi kääntynyt elämässä.” Musiikkivaikuttajat mukana kampanjoimassa Nuorten syrjäytyminen on herättänyt laajasti julkista keskustelua. Se koskettaa lähes jokaista. Myös pop-yhtye Kuumaan jäsenille ja Pariisin Kevään Arto Tuunelalle nuorten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi he ryhtyivät kampanjan lähettiläiksi. – Halusimme mukaan kampanjaan, sillä koemme, että nuorten s y r j ä y t y m i s e n p y s ä y t t ä m i n e n ja ennaltaehkäisy ovat tärkeää työtä, jossa voimme olla tukena. Erilaisia taustoja omaavien ihmisten kohtaaminen on myös mielestämme aina arvokasta ja tuo molemminpuolisia uusia näkökulmia, kertovat Kuumaan nuoret miehet. – Se on monesti ihan tsägästä kiinni, tuleeko elämässä vastaan upeita tyyppejä, jotka opastaa kohti hyviä juttuja. Kovat arvot jyrää liian helposti pehmeet. Mutta ihmiset, joita autetaan, haluaa auttaa muita, kun vastaavasti epätoivo ruokkii epätoivoa. Isommassa ja pienemmässä mittakaavassa voidaan aina kysyä, millaisia arvoja me halutaan vaalia, Tuunela sanoo. Auttaminen on jokaisen tehtävä Helsingin Diakonissalaitos ja lähettiläät muistuttavat, että nuorten auttaminen on jokaisen tehtävä. Joulukampanjaan voi osallistua tekemällä joululahjoituksen nuorten syrjäytymisen pysäyttämiseen osoitteessa: www.hdl.fi/joulukampanja. Lahjoitusten avulla yhä useampi nuori voi saada avun Vamoksen kautta. Kampanja jatkuu keväällä 2018. Arto Tuunela.
• 7 Viikot 49-50 • Nro 21 Marian alueelle 60 000 neliön maailmanluokan startup-kampus Nyt etsitään rohkeita visionäärejä hankkeen toteuttajaksi Jatkoa sivulta 3 ? Nyt alueesta halutaan luoda Helsinkiin uniikki kampus, Campus Maria, jossa kohtaavat ideoitaan kehittävät startupit, suuryritykset, potentiaalisia tulevaisuuden tähtiä etsivät sijoittajat, kiihdyttämöt ja tutkimusja kehitystoiminta. Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuoren mukaan Marian alue on strategisessa asemassa kaupungin kehittämisen kannalta. – Helsingillä on imua startup-maailmassa. Startup-yrityksillä Helsingissä menee hyvin, ja teemme kaikkemme, jotta Helsinki olisi maailman parhaita paikkoja startup-toiminnalle ja houkutteleva osaamiskeskittymä yrityksille ja osaajille. Campus Maria on tässä tärkeä väline, Vapaavuori sanoo. Uudelleen kaavoitettavalle maa-alueelle etsitään kunnianhimoista toteuttajaa tai toteuttajien yhteenliittymää. Valinnassa haetaan ennen kaikkea rohkeaa ja näkemyksellistä ideaa ja konseptia. Toteuttajat halutaan mukaan jo ennen kaavoituksen aloittamista, jolloin alue voidaan muovata idean mukaan – eikä mukauttaa ideaa kaavoituksen mukaan. Projektipäällikkö Gunnar Suikki näkee, että Suomesta on puuttunut yksi selkeä paikka, jonne viedä esimerkiksi kansainvälisiä sijoittajia ja yrittäjiä tapaamaan suomalaisia kasvuyrityksiä ja samalla tarjota mahdollisuus lähteä rahoittamaan yritystoimintaa tai sijoittaa oma yritys alueelle. – Kymmenen kilometrin säteeltä löytyvät Suomen tärkeimmät bisnesalueet, kuten Ruoholahti ja Keilaniemi sekä seitsemän yliopistoa ja korkeakoulua. Campus Maria on kaiken keskellä, kuin kaupungin elämää sykkivä sydän, Suikki kuvaa. Tuomaan Markkinat tekee ruokajoulun paitsi tilauksesta Meillä ei taputella 50 MINUUTIN OPPILASHIERONTA 30€ Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952 HE FYSIO | Eerikinkatu 1 Mantan markkinat jouluvalaistulla Havis Amandan aukiolla Katsaus-lehden vuosikerrat digitoidaan Veteraanit Suomi 100 Juhlakuuset nousivat eri puolille Suomea ? Hyvään jouluruokaan panostetaan vuosi vuodelta enemmän. Lauantaina 2. joulukuuta Senaatintorilla avautuvien Tuomaan Markkinoiden Ruokapihat ovat tänä vuonna viimeistä piirtoa myöten hiottu monipuolinen ja korkeatasoinen kokonaisuus: joulumarkkinoilla ruokaa myyvät kaupungin parhaimmistoon kuuluvat ravintolat, perinteisten pyhiinvaellettujen piirakanpaistajien rinnalla. Helsingin ruokakulttuuri kukoistaa ja kiinnostaa, ja Helsinki sekä Tuomaan Markkinat ovat oiva ruokamatkakohde jouluna sekä kansainvälisesti että suomalaisille. Millä muulla maailman joulutorilla pääsee syömään kaupungin, ellei koko maan, parhaiden ravintoloiden sesonkia kunnioittavia herkkuja? Tuomaan Markkinoille saapuvat ravintolat ovat jälleen tarttuneet haasteeseen ja lähteneet miettimään koko markkinaja ulkoruoan käsitettä uudelleen. Tuloksena on kutkuttavia herkkuja: Social Food Burger Jointin roskakalaburger, Restaurant Grönin perinteiset lihis tai vihis raparperiketsupilla ja kuusenkerkällä, Cafe Rantakiven hummerilohikeitto. Tuomaan Markkinoilla luodaan uusia ruokaperinteitä, eikä laadukas jouluburgeri kuulosta enää ollenkaan hullulta! Jouluna helsinkiläinen satsaa pöytänsä antimiin. Maan suurimmasta ulkoilmakauppahallista, Tuomaan Markkinoilta, ihmiset hankkivat joulupöytäänsä juuri Anna-Liisa Sorsan karjalanpiirakoita, Irene Partasen kuopiolaisia kalakukkoja, Blue Saimaan muikkupateeta, Ravintola Kaartin taatelikakkua, Sahlgrenskan tyrniinkiväärihyytelöä sekä Saariston Marjaherkkujen rommija viskisinappia. Niiden äärellä kunnioitetaan joulun perinteitä, ja luodaan oheen uusia. Olisiko tänä jouluna Green Streetin raakasuklaisten piparkakkujen tai Pokrovan veljestön kuusenkerkkäleivän ja lehmuksenkukkateen vuoro? Tuomaan Markkinoiden Ruokapihoilta löytyy 13 ravintolaa. Kahta suurempaa noin 50-neliöistä sisäravintolaa isännöivät Suomen Gastronomien Seuran Vuoden 2017 parhaaksi ravintolaksi äänestämä Restaurant Grön ja Kallion helmi, Kolmon3n. Perinteisempien makujen ystäville tarjolla on Cafe Regatan legendaarisia korvapuusteja ja lohileipiä, Harjun Makkaran grillimakkaraa sekä totta kai piparkakkuja ja riisipuuroa. Entistä viehättävämmillä Ruokapihoilla voi monipuolisen ruokatarjonnan lisäksi nautiskella baarien antimia, kuten sesongin artesaanioluita, mausteisia glühweineja ja suosittuja natuviinejä. Tuomaan Markkinoiden on avoinna perjantaihin 22.12. asti arkisin klo 11– 20 ja la–su klo 10–19. Jatkoa sivulta 3 ? Markkinat ovat avoinna 18.11.2017–9.1.2018 joka päivä klo 10–20, paitsi joulupäivänä, jolloin myös kauppiaat hiljentyvät joulun viettoon. Joulupukki, hevosvikeltäjät ja musiikkiesityksiä • Myös itse Joulupukki vierailee markkinoilla lasten ja lapsenmielisten iloksi. • Joulupukki on tavattavissa markkinoilla 2.–3.12. ja 9.–10.12. sekä 16.–17.12. klo 12–17. • Markkinoilla taitojaan esittelee myös joukko hevosvikeltäjiä 3.12. ja 9.12. sekä 17.12. • Musiikkiesityksistä ja muista markkinoiden erikoistapahtumista – sekä mahdollisista muutoksista aikatauluihin tiedotetaan tapahtuman Facebook-sivuilla (https://www.facebook. com/mantanmarkkinat/) Keskeinen sijainti takaa näille markkinoille myös kaupungissamme matkaavien turistien suosion — aamupäivällä torstaina 30.11. markkinoille saapuu vierailulle itse Prinssi William! Mantan markkinoiden järjestäja on Helsingin perinteiset torikauppiaat ry, joten kauppiaat ovat monelle varmasti tuttuja kesäiseltä Helsingin Kauppatorilta. ? Vuosina 1957-2011 ilmestyneen Katsaus-aikakauslehden vuosikerrat toimitetaan internetiin vapaasti luettaviksi. Ensimmäinen Katsauksen numero on luettavissa Kriittisen korkeakoulun nettisivuilla keskiviikosta 29.11. alkaen. Julkaisu internetissä jatkuu tekijänoikeusselvitysten ja julkaisualustan rakentamisen etenemisen mukaan. Katsaus-kulttuurilehden perustivat vuonna 1957 Reijo Wilenius ja joukko muita intellektuelleja. Kriittinen korkeakoulu toimi lehden julkaisijana perustamisestaan 1968 alkaen. Lehti perustettiin edistämään ennakkoluulotonta, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta keskustelua. Katsauksen artikkeleissa on käsitelty monenlaisia teemoja filosofian, taiteiden, politiikan, ympäristönsuojelun ja muiden ajankohtaisten ja ajattomien aihepiirien saroilta. Lehden artikkeleista voi seurata muun muassa 50ja 60-luvuilla tapahtuneita kulttuurisia mullistuksia, sekä vihrän ajattelun nousua 70ja 80-luvuilla. Vuosien varrella lehteen on kirjoittanut noin 700 eri kirjoittajaa, joukossa lukuisia suomalaisia kulttuurivaikuttajia. Artikkeleita Katsauksessa on julkaistu kaikkiaan noin 1000 noin 200 eri numerossa. Kirjoitusten joukossa on myös lukuisia artikkeleiksi toimitettuja yleisöluentoja 60-80-luvuilta. Kriittinen korkeakoulu oli avoimien yleisöluentojen edelläkävijä, ja luennot keräsivät tuolloin säännöllisesti satoja kuulijoita ja keskustelijoita. Digitointiprojekti on toteutettu Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella. Moskeijavaraus viivästyy ? Moskeijaja monitoimikeskushanketta koskeva tontinvarausasia viivästyy aiemmin ilmoitetusta tavoiteaikataulusta ja tulee päätettäväksi aikaisintaan joulukuussa 2017. Asiaa käsittelee ensin kaupunkiympäristölautakunta, jonka esityksestä kaupunginhallitus päättää, varaako Helsingin kaupunki moskeijaja monitoimikeskushankkeen suunnittelua varten tontin. Helsingin kaupunki sai hanketta varten vuonna 2015 tontinvaraushakemuksen Suomen Muslimiliitto ry:ltä, Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry:ltä ja Suomen Musliminaiset ry:ltä. Hakemuksen mukaan hankkeen toteuttaja olisi uusi perustettava Oasis-säätiö. Moskeijan ja monitoimikeskuksen tonttia koskevan päätösehdotuksen valmistelusta vastaa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Toimiala ei ota kantaa ehdotuksen sisältöön ennen sen valmistumista. Lautakuntakäsittelyn tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan heti kun se varmistuu. ? Veteraanit Suomi 100 Juhlakuuset loistavat Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi lukuisissa kaupungeissa eri puolilla Suomea. Imatra, Jyväskylä, Lappeenranta ja Mikkeli koristavat kaupungin joulukuusen Vapaa, Fri -nauhalla kunnianosoituksena sotiemme veteraaneille. Vaasassa veteraanien joulukuusihaasteen otti vastaan seurakunta. Kuusitempauksella tuodaan näkyväksi kaupunkien veteraanimyönteisyyttä sekä veteraanien hyväksi tehtävää Juhlamerkkikampanjaa, jonka tavoitteena on kerätä Suomi 100 -juhlavuonna miljoona euroa sotiemme veteraanien hyväksi. Veteraanijärjestöjen rahat ovat vähissä Suomessa elää edelleen noin 15 000 sotaveteraania sekä 30 000 puolisoa tai leskeä. Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo 93 vuotta. Veteraanijärjestöjen rahat ovat käyneet vähiin – esimerkiksi Suomen Sotaveteraaniliiton varallisuus jäsentä kohden oli vuoden 2017 alussa vain noin 46 euroa. – Apua veteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen tarvitaan edelleen: veteraanipariskunnat elävät usein hyvin pienellä, alimmillaan 1700 euron3 yhteenlasketulla eläkkeellä. Toisin kuin yleisesti luullaan, veteraanijärjestöt eivät ole varakkaita. Esimerkiksi Suomen Sotaveteraaniliiton omaisuudella saataisiin jokaiselle veteraanijäsenelle hädin tuskin viisi kotiin tuotua lounasta, kertoo Sotiemme Veteraanit varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen. Sotiemme veteraanit puolustivat henkensä uhalla Suomen itsenäisyyttä vuosina 1939–1945. Nyt he tarvitsevat rahallista apua kattamaan korkean iän tuomia menoja, jotka muodostuvat esimerkiksi kuljetuksesta, kuntoutuksesta, lääkkeistä ja apuvälineistä sekä kotona asumisen mahdollistavista palveluista. Veteraanit Suomi 100 Juhlamerkkejä myydään 10 euron hintaan R-kioskeissa marras–joulukuun 2017 aikana. Juhlamerkkejä voi tilata myös verkosta osoitteessa www.suomimerkki. fi. Jokaisen myydyn Juhlamerkin tuotosta menee 9 euroa veteraanien arjen tukemiseen. Vaasassa veteraanien joulukuusihaasteen otti vastaan seurakunta.
• 8 Nro 21 • Viikot 49-50 Kulttuuri Risto Kolanen: Kaamosajan kulttuurikierros ? Huikea laulaja, moderni joikaaja Hildá Länsman valloitti Cirkon maneesissa Baltic Circlen illassa. Tarjolla olisi ollut muutakin festivaaliohjelmaa, mutta se jäi, kun Länsman veti kaiken huomion itseensä. Kaken Suomea punk-asenteella Tanssiteatteri Tsuumi on pitkän toiminut, monipuolinen ryhmä, jolla on monta sivuprojektia. Pari vuotta sitten se kantaesitti Kake Randelinin iskelmämusiikin ympärille rakennetun esityksen Savoyssa. Syksyllä ”KAKE? – tähtisumussa” esitettiin Aleksanterin teatteriin juhlavassa ympäristössä. Tsuumin KAKE-yhtyeen uusin konsertti on episodimainen kurkistus aikaamme. Energinen ja yllätyksellinen show tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin ja toisaalta katsoo häpeilemättä 100-vuotiaan Suomineidon helman alle. Kake luottaa yhä iskelmään, mutta tällä kertaa se kaikuu punk-puristimen läpi. Esityksen visuaalisuus ja valot ovat komeita. – Rosoisuus ja elämänmakuiset ihmiskohtalot ovat KAKE toiseen potenssiin, otsikkoa selitellään. Esiintyjät ovat samalla kertaa hillittömiä ja itseironisia roolinimiä henkilöille, joita Reetta-Kaisa Iles, Tuomas Juntunen, Sampo Kerola, Salla Korja-Paloniemi, Jarno Tastula ja Janne Teivainen esittävät. Esitys yhdistää taiteen showmeininkiin ja osaa viihdyttää. Se on tarkasti läpiajateltu, mutta ehkä hieman omaan Kake-maailmaansa sulkeutuva. Ileksen ja Korja-Paloniemen oman feminiini-kohtaus lavan edessä on hauska. Kun nainen kokee kilarit Amanda Palon esittämä ja yhdessä ohjaajasisko Olga Palon kanssa käsikirjoittama ”Kilari” –monologinäytelmä on järisyttävän vaikuttava esitys Kapsäkin teatterisalissa. Rakenne on aika yksinkertainen, aihe yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä: raiskaus ja sen seuraukset. 27-vuotias näyttelijä raiskattiin (kilari=outo raiskaus) seitsemän vuotta sitten illan jatkoilla vieraassa asunnossa. Esityksen kliinisessä osassa kuulemme ääninauhalta lääkärin, poliisin, sairaanhoitajan, siskon ja kaverin ääntä, lausuntoja ja kysymyksiä. Teatterisukuun kuuluva, tavattoman ilmaisuherkkä Amanda Palo esittää monologin kliinisten lausuntojen kohteena, omana itsenään ja ärtsyn muhevaa maalaismurretta puhuvana taideraiskausten luennoitsijana. Erityisesti hän käy läpi Lucretian ja Tarquinin kohtauksen antiikin Roomassa, ja Tintoretton avoimen, paljaan maalauksen raiskauksen kohteesta. Suomalaisena maalauksena on Gallen-Kallelan kuulu maalaus, jossa vanha Väinämöinen tavoittelee alastonta, vedessä pakenevaa Ainoa. Annoimme Palolle harvinaisen ”Standing Ovation” –tapatukset rohkeudesta ja taidosta aiheenvalinnan henkilökohtaisuudessa. – Se ei ollut sun syy, SE EI OLLUT SUN SYY, huusimme yhteen ääneen kohtauksen lopussa. Palon esittämää monologia alettiin tehdä jo ennen viimeisen parin kuukauden Metoo-kampanjaa ja paljastuksia. Anna Paavilainen teki “Play Rapen” teatteriraiskauksista muutama vuosi sitten. Kohti haurautta Tanssija, koreografi Anna Torkkelin uusi teos ”Present” pyrkii kohti sitä haurautta ja pehmeyttä, jota olemme. Esitys haluaa sanoa, että olennaisin asia ihmiselämässä on tässä, näkyvillä ja nyt, hetkessä. Teos jatkaa Torkkelin monivuotista työskentelyä läsnäolon ja yksinkertaisuuden parissa. Titanik-galleriassa Turussa kantaesitetyn teoksen jokainen esityskerta tapahtuu eri tilassa ja rakennetun näyttämön suojasta riisuttuna. Joka esitys on ainutkertainen, uusi ja ohikiitävä tapahtuma. Se nähtiin Helsingin kiertueella Sorbus-galleriassa Harjussa ja Galleria SIC:ssä Jätkäsaaressa. Työryhmässä ovat Tashi Iwaoka, Mira Kautto, Johanna Porola, Piia Rinne, Riikka Thitz, Masi Tiitta, Anna Torkkel. Present on Ehkätuotannnon ja Anna Torkkelin. Eleginen, paikoin viivyttelevä, paikoin kiihdyttelevä esitys vaatii Jätkäsaaren Makasiini 3:n tapaista pelkistettyä, rosoista lavastusta. Tanssijat ovat kovasti itseensä keskittyvinä läsnä, mutta yleisöä huomaamatta. Perinteinen liikekieli kunniassa Kaapelilla Hurjaruuthin intiimissä salissa oli neljänä päivänä ”Tanssin voima festivaali”, joka järjestetään joka toinen vuosi. Marjaterttu Willman on taiteellinen johtaja, Tuija Lindholm tuottaja. Samassa tilassa on kuvataitelija Nora Helsingin kauniita eläintöitä. Yksi niistä on päättynyt myös lavastukseen, seinälle. ”Nine Lives” sai ensi-iltansa; sen konsepti ja koreografia on Willmanin. Luetut sitaatit ovat naistenlehtihaastattelusta ja muusta ajankohtaisesta materiaalista, joka käsittelee länsimaisen naisen asemaa – suhteessa miehiin, suhteessa muihin naisiin. – En ehdi rakastella, koska...koska updeittaan mun Facebookia! En ehdi, en ehdi, … en riitä Kissan yhdeksää elämää tanssivat Jonna Aaltonen ja Timo Korjus. Tanssiteatteria ja nykytanssia yhdistävä teos on vahva tulkinta länsimaisesta naisesta globaalissa maailmassa. Aluksi Aaltonen tanssiin yksin, kierrätysmateriaalista tehdyn virkanaisen puku päällään. Hän sanoi jälkikeskustelussa, että ”oli ihanaa tanssia se yllään”… koska ei koskaan ole ollut sellaista. Tämä tes ei luennoi, vaikka siinä luetaan musiikin keskellä ajatuksia. Liike, musiikki (mm. Kimmo Pohjonen) ja tekstit nivoutuvat valtavan hyvin yhteen, juoheaksi jatkumoksi. Aaltonen on tavattoman sensuelli, minulle uusi Korjus voimakas liikkeissään. Kansainvälisen uran tehnyt Jonna Aaltonen esitti myös Anu Sistosen ”Secret Charmin”, joka nousee ajatuksesta, että kaikissa ihmisissä on oma viehätyksensä, kunhan osaa oikein kuunnella ja tuntea. Tanssija tulkitsee kaipuuta yksinkertaisempaan elämään lehtikasojen keskellä, kauneuteen ja kiireettömään harmoniaan. Lyhytfilmistä näyttämöteokseen Kokoteatterin lattialle oli ”Pöytä on katettu”. Ninni Perkon johtama Sivuun Ensemble vieraili siellä näyttämöteoksen ja lyhytelokuvan yhteisilloissa. Alle 10 minuuttia kestävä ”The Wunderers” on lyhytelokuva normien tukahduttamasta parisuhteesta ja ihmisestä ympäristön vankina. Janne Laiho vastaa ohjauksesta visuaalisesti hyvin kauniista filmipätkästä, jossa Perkon esittämä päähenkilö kulkee metrolla töistä kotiin jonnekin Itä-Helsinkiin. Lyhäri vyöryy kaunista tanssia ja tunnelmaa. Se on näistä kahdesta ytimekkäämpi. ”Jatkot” on nimeltään tanssiteos juhlan jälkeisistä jatkoista, joissa ihmiset tapaavat käyttäytyä toisin kuin kotioloissa tai muuten arjessa. Koreografi-ohjaaja Perko tulkitsee teosta maailmantilaa vastaan, joka myös on ”jatkoilla”. ”Miten elää ihmisrodun pienenä jäsenenä, jonka Kaapelin 25v-juhlakirjan tekijöistä Juhani Tuuttila, Teemu Mäki, Lauri Törhönen, Raija Ojala, Kaj Huotari ja Stefan Bremer Verner Weckmanin saunaterassilla. Kuva: Raimo Granberg. K60 valloittaa yleisönsä Kinaporin Vihreässä kullassa, ohjaaja Katja Luhtala oikealla. Kuva: Kirsi Mikkonen. Jarmo Saari, Tiia Hämäläinen, Mikko Perkola ja Hanna Vahtikari ovat jatkoilla. Kuva: Hanna Sakara. Nine Lives tanssijat Timo Korjus ja Jonna Aaltonen Hurjaruuthissa. Kuva: Mirka Kleemola. Anna Torkkelin (oik.) ryhmästä Masi Tiitta (vas.), Tashi Iwaoka ja Mira Kautto tanssivat läsnäolevina SIC:n lattialla. Kuva: Hertta Kiiski. Amanda Palo on riipaisevan herkkä ja monipuolinen Kilarin monologissa. Kuva: Samuli Leino. Tanssiteatteri Tsuumi antaa juhlavuoteen oman Kake2 -panoksen Aleksanterin teatterissa. Kuva: Mikko Mäntyniemi.
• 9 Viikot 49-50 • Nro 21 Kulttuuri Kaapeli toi kulttuurin kantakaupungin rajoille ? Kaapelitehdas on viettänyt 25-vuotisjuhliaan syksyllä 2017. Entinen kaapeleita valmistanut tehdas, joka oli vuosikymmeniä Suomen suurin rakennus on toiminut suomalaisille taideja kulttuuritoimijoille omistautuneena keskuksena 1990-luvun alusta lähtien. Sen suojissa on toiminut Suomen eturivin kuvataiteilijoita, valokuvaajia, kirjailijoita, muusikkoja, tanssitaiteilijoita ja elokuvantekijöitä. Kaapelitehtaasta on myös muodostunut merkittävä taiteen esityspaikka ja luovan teollisuuden keskittymä. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen kokonaisuus on kestänyt ajan haasteet ja osannut uusiutua tarpeen mukaan, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo. KAAPELI 25 on juhlakirja, joka kokoaa yhteen eräiden Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen historian kannalta keskeisten henkilöiden muistikuvia ja muistelmia menneestä sekä näkemyksiä tulevasta. Muistojansa talosta kertovat taiteilijat, poliitikot ja virkamiehet, jotka olivat Kaapelitehtaan synnyttämisen takana, yhtiön vuokralaiset ja työntekijät, jotka ovat työskennelleet talossa sen eri vaiheissa sekä yhteistyökumppanit, jotka ovat seuranneet talon kehittymistä merkittäväksi eurooppalaiseksi kulttuurikeskukseksi. Jörn Donner on keskeinen muutoksen luoja. Pro Kaapeli toimi, jossa vuokralaiset olivat aktiivisesti mukana. – Paras liittolainen oli lama. Ei ollut rahaa megalomaanisiin suunnitelmiin, kun Nokia lähti ja grynderit eivät uskaltaneet tulla. Silloinen apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja näytti vihreää valoa talvella 1991. Hän korostaa myös valtion mukaantuloa kolmen museon kautta Kaapelin päätyyn. Vauhdikkaimman kuvauksen antoi valokuvaaja Stefan Bremer, joka on talon vuokralainen nro 2. – Paikka oli kuin Klondykessa, piti laittaa keppi seisomaan. Oli sivussa keskustasta. Kaupunki kasvoi tänne. Kaapeli oli villi aluksi. Kun huhu lähti liikkeelle, väkeä alkoi tulla. Se on ihanteellinen artesaaneille, käsityöläisille lyhyeksi ajaksi. Tärkeää on toisten yhteyteen asettuminen. Kaapelihalli on spesiaali tila, kaupallisia ja juhlaviikkotilaisuuksia. Työväenopiston lähtö on onneton tilanne, koska sen ihmiset harrastavat taiteita. Tässä on menty väärään suuntaan, Bremer laukoo. 25–juhlavuosi huipentuu talon vuokralaisista kertovaan 25-osaiseen KAAPELILAISET-lyhytdokumenttisarjaan. Ääneen pääsevät Suomen suurimmassa kulttuurikeskuksessa työskentelevät taiteilijat ja muut kulttuurialan tekijät, jotka avaavat katsojalle työtilansa ja kertovat omasta toiminnastaan sekä suhteestaan Kaapelitehtaaseen. Dokumenttisarja julkaistaan Kaapelitehtaan joulukalenterina, ja ensimmäinen luukku aukesi 30.11., uusi jakso nähdään joka päivä klo 12 Kaapelitehtaan Facebooksivuilla ja Youtube-kanavalla jouluaattoon saakka. jokaisella teolla tuntuu olevan tuhovoimaa?” Tiia Hämäläinen ja Hanna Vahtikari ovat esiintyviä naisia pianisti Jarmo Saaren ja cambaviulisti Mikko Perkolan kanssa. Raadolliset ja taiteelliset kohtaukset vaihtelevat. Esitystä ehkä rasittaa se, että miehet ovat parempia muusikoita kuin näyttelijöitä. Perkola tosin löytää itsestään kankeuden ylittävää esiintyjää naisen halujen kohteena. Varsinainen löytö on 14-vuotias Saima Saari, joka istuu suurimman osan ajasta nyrpeänä pöydän ääressä, mutta yltyy lopussa laulamaan. Kansa on pidettävä yhdessä Kun porvarilliseen senaattorisukuun kuuluva lääkäri, psykiatri ja rauhanaktivisti Ilkka Taipale juhlii, hän varaa siihen Helsingin Työväentalon suuren juhlasalin, johon mahtuu 500 ihmistä. Suomi täyttää 100 vuotta, Taipale siitä kolme neljännestä. Suomen lipun liehuessa lipputangossa hän piti tervetulopuheen, kuuden tunnin 75-vuotisjuhlaansa, talon parvekkeelta vanha äänimegafoni kädessään. – Tulee vielä toinenkin aika. Ateenan ja Kalevalaisen ajan ohella on vain neljä suurta aikakautta: Renessanssi, Valistus ja 60-luku. Ja se neljäs on se tuleva. Sen tuloa haluan kaikin tavoin edistää. Tiede, Taide ja Köyhä kansa – ja hyvät suhteet naapureihimme kun niistä pidetään huolta, kansakunta säilyy!, juhlasankari sanoi. Itse juhlassa esiintyivät mm. M.A. Numminen & Pedro Hietanen lastenlauluilla, Tiina Weckströn ja Jussi Tuurna aikuistenlauluilla, lauluyhtye Ajantaju ja moni muu. Marraskuun viimeisenä sunnuntaina oli vahva tunnelma perinteisessä salissa ja soppatykillä Paasipuistossa. Maunulassa rakastaa! Kansallisteatterin Maunulan maisema -hanke elää toista vuotta. Se on osa Helsingin Kulttuurikeskuksen tukemaa omaehtoisen kulttuurin alueellista suursatsausta, yleisötyöhanketta. Vuoden 2017 suursatsaus on ”Tunne nimeltä rakkaus”– esitys kuohunnasta, lämmöstä, kutinasta. Willensaunan lavalle, ja sitä ennen omalla alueella Maunulassa, nousee 18 eriikäistä maunulalaista. Ryhmä on kevään ja syksyn ajan tutkinut rakkaudellista olemista ja rakkautta käsitteleviä tarinoita erilaisten harjoitteiden kautta. Koitti aika avata prosessi myös yleisölle. Iltamien aikana kohtaamme esiintyjät niin läheltä kuin kaukaa. Vanhin esiintyjä on 85v, Julian esittäjä 12-vuotias. Oppaana matkalla toimi ”Rakkaustutkijan” nimellä kulkeva fiktiivinen hahmo –ulkokohtainen tieteentekijä, joka ei tiedä rakkaudesta juuri mitään. Valtaosa näyttelijöistä oli naisia. Romeon ja Julian kuolinkohtausta esittää kaksi naista. Mutta Shakespearen aikaan vain miehet näyttelivät, ja saivat esittää naisia. Ohjauksesta vastaa Eveliina Heinonen. Arjen humanismia huumorilla – Teen pätkissä työtä / jos päivää tai yötä / oon vaksi tai taksi / taas kuukauden kaksi, soi Sirkka-Liisa Sassin sarkastinen ”Pätkii”laulu Kapsäkin ”Jäikö joku alle?” musiikkiteatterissa. Minna Kivelä, Ilkka Merivaara, Jukka Nylund (myös piano) ja Reetta Ristimäki esiintyvät hurmaavasti arjen hapokasta huumoria tarjoten. Mieleen tulee etsimättä ruotsalainen kansanpuistojen revyyhumanismi a lá Hans Alfredsson ja Tage Danielsson. Sassin lisäksi arjen huumoria tarjotaan lauluissa, joiden teksteistä vastaavat myös miehet Lauri Viita, Jussi Kylätasku ja Tommy Taberman. Ristimäen oma teksti ”Sori siitä” on mainio, hänen ja Merivaaran esittämänä. Nainen sanoo. – Sori siitä, että chattasin taas viime yönä Pirjon kanssa / Sori siitä, että tinderöin iltaisin uutta miestä vessassa. Mies sanoo: – Sori siitä, että unohdin hakea sut vauvan kanssa Kättäriltä / Sori siitä, että nalkutan sulle liian harvinaisesta seksistä. Anna-Leena Härkönen on inspiraationa laulussa”Todellinen prinsessa”, jonka Ristimäki esittää valloittavasti: – Mä ylitöihin jäin kun pomo pyysi kauniisti / Vaikka se sika päivittäin peppuun läpytti / Ja siinä tohinassa ikälisät unohtui / Kun kaikki ihan ilmaiseksi liiveihini ui. Jäikö joku alle? Ei ole vain lauluja; ne tilkitään sketsikohtauksilla, joista huikein on aikuisten päiväkoti Tammenpesä ja mamukoulutus tai naurujooga saavat ilon irti katsomossa. Käsikirjoitus on Paula Norosen ja työryhmän, ohjaus Minna Koskelan. Nylundin lisäksi musiikkia ovat tehneet Anna-Mari Kähärä ja Jussi Tuurna. Kinaporissa vireä K60 Kinaporin vanhustenkeskuksessa Sörkassa Teatteri K60 esitti koulunäytelmää ”Vihreä kulta”. Korpikuusen kyläkoulu tyttöjen mekkoihin puetut 60-70 -vuotiaat naiset esittävät hervottomia kuvaelmia toisensa perään Katja Luhtalan ohjauksessa. Itseeni, Ruskeasuon metsänreunassa Meilahdessa lapsuuteni asuneena kolahti etenkin se osuus, jossa Taka-Töölön asukkaat sanovat kivitalojen olevan meidän metsä. Mechelininkadun lehmusten puolustamiseksi paikalle kutsutaan jopa polisit, jotka vievät leidit putkaan. K60 on suomenkielisen työväenopiston ikäteatteriryhmä. Viimeinen esitys nähtiin pääopistotalon Viipurinsalissa, osana Metsäfestivaalia. PS. Korjaan edellisen lehden sirkusosuudesta kaksi pikkuvirhettä. Milla Järvinen on kirkkonummelainen ja hänen edellisen esityksensä oli ”Tyttö joka söi KUOLLEITA lintuja”. Pahoittelen sanan puuttumista. Teksti: Risto Kolanen Sonya Lindforsin tanssijat Kaisa Nieminen ja Akim Bakhtaoui Kaapelin 25v-juhlassa Merikaapelihallissa. Kuva: Raimo Granberg Jörn Donneria voi sanoa Kaapeli kulttuuritaloksi – hankkeen toiseksi isäksi apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja ohella. Kuva: Hannele Salminen. K60 valloittaa yleisönsä Kinaporin Vihreässä kullassa, ohjaaja Katja Luhtala oikealla. Kuva: Kirsi Mikkonen. Reetta Ristimäki, Minna Kivelä ja Jukka Nylund ovat aikuisten päiväkodissa Tammenpesässä. Kuva: Pyry Krappe. Kokematon rakkaustutkija on Maunulan esityksessä monien houkutusten kohteena. Kuva: Maunulan Maisema. Ilkka Taipale pitää tervetuliaispuhetta juhlaansa Työväentalon parvekkeelta. Kuva: Jaakko Ellisaari. Jonna Aaltonen on herkkä Secret Charmissa. Kuva: Teemu Kyytinen.
• 10 Nro 21 • Viikot 49-50 Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Vuoden 2017 viimeinen lehti – Joulunumero ilmestyy viikolla 51 – aineistot viimeistään tiistaina 12.12. Vuoden 2018 ensimmäinen numero ilmestyy 17.1. Aineistot viimeistään torstaina 11.1.2018. Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332, kristiina@karprint.fi Lux Helsingin reitti vie festivaalikävijät Kaartinkaupunkiin Lisää katupuita poistetaan Mechelininkadulta ? Mechelininkadun katutyömaan tieltä kaadetaan noin 50 lehmusta Caloniuksenkadun ja Eteläisen Hesperiankadun väliseltä osuudelta. Puut joudutaan kaatamaan katutyömaan etenemisen vuoksi. Työt alkavat tiistaina 28. marraskuuta klo 06.30 ja jatkuvat torstaihin 30.11. saakka. Puunkaatotöiden vuoksi joudutaan sulkemaan yksi ajokaista suuntaansa, joten työstä koituu haittaa autoliikenteelle. Osa lehmuksista on vanhoja puita ja osa myöhemmin istutettuja paikkaustaimia. Puut ovat osittain kohtuullisessa kunnossa, osittain heikentyneitä ja huonokuntoisia. Osa lehmuksista on jo aiemmin jouduttu poistamaan ja puukujanteita on täydennetty. Uudet puukujanteet Tarkoituksena on uusia kadun keskiosan puukujanne yhtenäisinä kokonaisuuksina. Sen historiallinen luonne ja rytmi säilyvät. Uusia puita tulee enemmän kuin niitä on ennen ollut ja ne on suojattu huomattavasti aiempaa paremmin kestämään katuelämää. Kaikkiaan kadun varrelle istutetaan yhdeksää eri lehmuslajiketta ja yhteensä 172 puuta. Ensimmäiset istutukset on jo tehty ja loput lehmukset istutetaan syksyllä 2018. Mechelininkatu peruskorjataan Leppäsuonkadun ja Nordenskiöldin aukion väliltä. Peruskorjauksessa vanhat viemäriputket, kaukolämpöputket ja kaapelivedot korvataan uusilla, raitiokiskot uusitaan, ajoradat rakennetaan uudestaan ja kadun molemmille reunoille lisätään yksisuuntaiset pyöräkaistat. Koko katu-urakka on valmis 2018 loppuun mennessä. Projektin verkkosivuille www.mechelininkatu.fi päivitetään ennakoivasti tietoa urakan etenemisestä ja sen vaikutuksista liikenteeseen. Svenska Teaternin takaa alkava reitti valaisee teoksillaan 6.–10.1.2018. ? L o p p i a i s l a u a n t a i n a 6.1.2018 käynnistyvä valofestivaali Lux Helsinki vie jälleen kävijänsä Helsingin kauneimpiin kortteleihin. Esplanadin puistosta Kaartinkaupungin kautta Senaatintorille kulkevan reitin teokset esittelevät valotaiteen laajaa kirjoa. Kansainvälisistä menestysteoksista ja uniikeista tilaustöistä koostuvassa kokonaisuudessa nähdään teoksia ultraviolettigraffiteista arkkitehtuuria manipuloiviin videoteoksiin ja yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin töihin. Reitin aloituspisteenä toimii Mannerheimintien puoleinen Esplanadin puisto, josta matka jatkuu muun muassa Designja Arkkitehtuurimuseoiden kautta Kasarmitorille, siitä edelleen Esplanadin Lavalle ja Senaatintorille. Reitti on tarkoitettu kuljettavaksi dramaturgisena kokonaisuutena alkupisteestä loppupisteeseen, teokselta toiselle järjestyksessä edeten. Svenska Teaternin taakse kohoaa reitin avaava, tuhansista led-lampuista koostuva valotaideteos. Lux Helsingin taiteellinen johtaja Ilkka Paloniemi valottaa myöhemmin paljastettavaa, festivaalin historian suurinta teosta: ”Aivan sähkövalon keksimisestä lähtien on Italiassa jatkunut perinne tehdä todella isoja valoteoksia, joissa yksittäisten lamppujen määrässä ei säästellä. Teokset ovat värikkäitä, isoja arkkitehtonisia rakennelmia, jotka riemukkaassa koristeellisuudessaan muistuttavat katedraaleja, basaareita ja palatseja.” Esplanadin puistosta reitti jatkuu Kaartinkaupunkiin, jossa valaistaan Lux Arkkitehtuuri -kohteena historiallinen Erottajan paloasema. Näyttävä rakennus on Helsingin vanhin paloasema. Kasarmikadulle rakentuu UV-valomaaleilla maalattu graffitikontti Ultraviolet Gallery. Katuja valotaidetta yhdistelevää teosta on toteuttamassa kuusi suomalaista graffitimaailman huippunimeä, ja teoksen kuraattorina toimii videoja graffititaiteilija Sellekhanks. Lux Helsinki levittäytyy ensimmäistä kertaa Kasarmitorille, jonne rakentuu palestiinalais-libanonilaisen alaa minawin kansainvälisesti arvostettu työ ”my light is your light…”. Vaeltavaa pakolaisperhettä kuvaava neonvaloputkista tehty koskettava teos ottaa teemallaan kantaa ajankohtaiseen pakolaiskeskusteluun. Reitti päättyy Senaatintorille, jossa festivaalikävijät pääsevät OP Helsingin työpajassa tutustumaan valomaalaamiseen. Valotaidepotretin saa itselleen muistoksi. Reitin päättää näyttävästi Tuomiokirkon teos. Unkarilainen László Bordos on vaikuttavan kansainvälisen uran tehnyt projection mappingeli videomäppäystekniikan pioneeri, jonka käsittelyssä Helsingin tunnetuimpiin rakennuksiin kuuluva Tuomiokirkko muuntautuu projisointipinnaksi. Suomessa itsekin vaikuttanut Bordos kunnioittaa teoksellaan edesmenneen muusikon Mika Vainion muistoa käyttämällä tämän musiikkia osana Tuomiokirkon teosta. – Vuonna 2018 Lux Helsinki valottaa jälleen uutta näkymää pääkaupunkiimme. Komea Kaartinkaupunki toimii arktisen festivaalin näyttämönä, missä olosuhteita uhmaavat vierailijat palkitaan jälleen valoteoksilla. Kadut, torit ja rakennukset elävät hetken toisenlaista elämää, kun valotapahtuma puhaltaa talviseen Helsinkiin uuden hengen, Paloniemi kuvailee tulevaa festivaalia. Lux Helsinki saa kymmenvuotisjuhlavuoden kunniaksi uuden ilmeen ja verkkosivut. Uusilla verkkosivuilla pyritään parantamaan yleisökokemusta reitillä liikkuessa, ja siellä voi jo nyt tutustua tarkemmin reittiin ja teoksiin. Lux Helsinki 6.–10.1.2018 klo 17–22 Kuva: N2 Albiino Tuomiokirkko juhlavalaistaan 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi. Tämä kuva on YK:n 70-vuotispäivän juhlavalaistuksesta. Kuva: Kimmo Holappa Helsingin tuomiokirkko saa Suomi 100 -värit ? Helsingin tuomiokirkko juhlavalaistaan sinivalkoisin sävyin satavuotiaan Suomen kunniaksi. Valot syttyvät kirkolla itsenäisyyspäivän aattona eli tiistaina 5.12. noin kello 16. Itsenäisyyspäivänä 6.12. valaistusta voi ihailla heti hämärän alkaessa laskeutua. Juhlavalaistus jatkuu molempina päivinä yön yli 7.12. kello 9 asti. Itsenäistä Suomea juhlitaan Helsingin seurakunnissa myös monin muin tavoin: ohjelmaan kuuluu muun muassa juhlajumalanpalveluksia, itsenäisyysjuhlia, lipunnostoa, vierailua sankarihaudoilla ja -muistomerkeillä, partiolaislupauksia, kahvitteluja ja konsertteja. Malmin kirkko aiotaan valaista vapaaehtoisten avustamana. Lisää tietoa löytyy itsenäisyyspäivän tapahtumista Helsingin seurakuntien nettisivujen www.kirkkohelsingissä.fi koosteuutisesta sekä kattavasti tapahtumakalenterista.
• 11 Viikot 49-50 • Nro 21 Hallin tarina ? Valoisasta Hietalahden kauppahallista löydät laajan valikoiman taatusti tuoretta ruokaa ja saat kaupan päälle asiantuntevaa palvelua. 110-vuotias Hietsun halli palvelee nykyään ravintolahallina. Perinteinen kauppahallitunnelma täydentyy suosituilla ravintoloilla ja kahviloilla, joista nappaat kiireessä hiukopalaa tai joissa istut nauttimaan päivällistä paremmalla ajalla. Hietsun hallista lyödät myös loistavia lahjatavarakauppoja, joista teet ostokset arkeen ja juhlaan. Myyntitiskien takana on makujen ammattilaisia, jotka tuntevat tuotteidensa alkuperän ja ovat valmiita jakamaan parhaat reseptinsä. Lämpimästi tervetuloa nauttimaan hyvästä ruuasta, ostoksille ja viihtymään! Lähde: www.hietalahdenkauppahalli.fi HIETALAHDEN KAUPPAHALLI Lönnrotinkatu 34, 00180 Helsinki Aukioloajat Maanantai ja tiistai 8.00 – 18.00 Keskiviikko – lauantai 8.00 – 22.00 Sunnuntaisin suljettu Hallin ovet suljetaan puoli tuntia ennen sulkemisaikaa. Dock Helsinki Lahjoja arkeen ja juhlaan! La Praline tryffelit ja muut herkut, Osmian saippuat, kotimaiset kynttilät, huonetuoksut, tonttutuikkuringit ja paljon kivoja lahjaideoita Hammam pyyhkeet joulukuun ajan -10% ma – la klo 10 18 Hietalahden kauppahalli A fast-casual noodle bar serving ramen bowls with a Nordic twist. Hietalahden kauppahalli, Lönnrotinkatu 34, 00180 Helsinki Hietalahden kauppahalli Hietalahdentorin puolelta nähtynä. Kuva: Bonin Volker von 01.1974 / Helsingin kaupunginmuseo ? Helsingin toiseksi vanhin kauppahalli ei urbaanista legendastaan huolimatta ole koskaan toiminut venäläisten hevoskasarmina. Hietalahden perinteinen kauppahalli avautui joulukuussa 1903 ja lukuun ottamatta antiikkimyyntiä vuosina 20032012, on Hietalahdessa aina myyty ruokaa. Hallin rakentamista alettiin valmistella jo 1889, mutta tiukan rahatilanteen vuoksi kaupunki joutui siirtämään hanketta ja lopulta halli avautui vasta 1903. Kauppahallin ja sen 116 puista myymälää suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Lindqvist suunnitteli myös 1907 valmistuneen Kasarmintorin eli Kaartin kauppahallin, joka purettiin 50-luvun lopussa. Hietalahden kauppahallista tuli heti keskeinen kauppapaikka ja vilkas myynti jatkui aina 70-luvulle saakka. Tämän jälkeen konttorit lisääntyivät hallin ympäristössä, kauppa koki rakenteellisia muutoksia koko maassa ja myös Hietalahden hallissa kauppa alkoi hiipua. 80-luvulla Hietalahden torille perustettiin kirpputori ja kauppa elpyi hetkeksi myös hallissa. 2000-luvun vaihteessa kaupunki päätti rohkeasti muuttaa Hietalahden hallin luomuhalliksi. Aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä kokonaiselle luomuhallille ja hiljentynyt halli suljettiin helmikuun lopussa 2003. Luomuhallikokeilun tuloksena syntyi kuitenkin muutama menestystarina, kuten esimerkiksi Hakaniemen hallissa jatkanut juustokauppa Lentävä lehmä. Luomumyynnin päätyttyä hallin päätyihin sinnittelemään jääneet ravintolat saivat seuraa joulukuussa, kun halli avattiin jälleen antiikkihallina. Elokuussa 2012 antiikkimyynti loppui, kun hallin kunnostustyöt takaisin ruokahalliksi aloitettiin. Vanhan Kauppahallin kauppiaat siirtyivät Hietalahden halliin helmikuussa 2013 oman hallinsa peruskorjauksen ajaksi. Remontin jälkeen osa kauppiaista on palannut Vanhaan Kauppahalliin ja Hietalahdessa on aloittanut noin tusina uutta kauppiasta kevään 2015 aikana. Lähde: www.hietalahdenkauppahalli.fi Kahvila Käkönen, myyntitiski; interiööri, kahvila Hietalahden kauppahallin päädyssä. Kuva: Järvinen Ilari, Museokuva 9.12.1998 / Hotellija ravintolamuseo Torilla kukkien myyntiä. Kuva: Grünberg Constantin 1967 / Helsingin kaupunginmuseo
• 12 Nro 21 • Viikot 49-50 Adventin avaus tuo joulun Ruiskumestarin taloon ? Tiernapojat, posetiivisävelmät ja askartelut tuovat joulunajan Ruiskumestarin taloon adventtisunnuntaina 3.12. klo 12–15. Joulun tuoksuja voi nuuhkia ja vanhan ajan joulukoristeluita ihailla aina loppiaiseen asti. Ruiskumestarin talossa eletään joulunaikaa 1800-luvun tapaan ensimmäisestä adventtisunnuntaista loppiaiseen asti. Kantakaupungin vanhimman puisen asuintalon kotoisassa keittiössä tuoksuvat mausteet, kamarin klaffipiirongilla on salaperäisiä, lakalla sinetöityjä paketteja, ikkunalla kukoistaa hyasintti ja pikkuisen salin pöydällä on pikkuleivin koristettu joulukuusi. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.2017 klo 12–15 Ruiskumestarin talossa alkaa vanhanajan joulunodotus. Joulunalusajan avaa klo 12 toimittaja Mirja Pyykkö Kruununhaan asukasyhdistyksen puolesta. Heti sen jälkeen laulavat Hämäläis-Osakunnan Laulajien tiernapojat, jotka esiintyvät myös klo 13. Posetiivi soi kadulla joulun säveliä. Sivurakennuksen kamarissa askarrellaan helppoja, nostalgisia joulukuusenkoristeita aitojen 1800-luvun ohjeiden mukaan. Ruiskumestarin talon joulutunnelmaan voi eläytyä 3.–21.12.2017 ke–pe klo 13–18 ja la–su klo 11–17 sekä 27.12.2017–7.1.2018 ke–su klo 11–17. Joulun alla askarrellaan vanhanajan kuusenkoristeita Joulukuusi vakiintui 1800-luvun jälkipuolella Helsingin säätyläiskotien joulutavaksi. Kuusi koristeltiin joka vuosi itse askarrelluin koristein. Kolmena lauantaina 25.11., 9.12. ja 16.12. aina klo 14 ruiskumestarin kamarissa askarrellaan helppoja, nostalgisia joulukuusenkoristeita aitojen 1800-luvun ohjeiden mukaan. Ruiskumestarin talossa vietetään tunnelmallista joulua. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo HSY tehostaa biojätteen lajittelua Helsingin Yrittäjien johtoon nuori järjestökonkari Yrittäjä Mari Laaksonen tekee pitkäjänteistä työtä yrittäjyyden eteen Rakenna joulupuu -keräys tuo jouluiloa 3800 kotiin pääkaupunkiseudulla ? Mari Laaksonen (CleanMarin Oy) on Helsingin Yrittäjät ry:n uusi puheenjohtaja vuodelle 2018. Valinta tehtiin järjestön syyskokouksessa 23.11. Laaksonen on vaikuttanut useiden vuosien ajan yrittäjäjärjestön toiminnan kautta yrittäjyyden edellytysten parantamiseen Helsingissä. Puheenjohtajana hän haluaa olla kehittämässä ketterää, helsinkiläisten yrittä-jien näköistä järjestöä. Helsingin Yrittäjien puheenjohtajaksi valittu Mari Laaksonen on toiminut vuosien aikana yrittäjäjärjestön erilaisissa luottamustehtävissä. 42-vuotiaan yrittäjän luottamushenkilötyö alkoi vuonna 2010 Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien hallituksessa. Työ on jatkanut Kanta-Helsingin Yrittäjät -paikallisyhdistyksen hallitustyön ja puheenjohtajuuden (2014) kautta Helsingin Yrittäjien hallitukseen (2013) ja valtakunnallisen vaikuttamistyön pariin keskusjärjestön Suomen Yrittäjien hallitukseen (2014-2016). Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta muun muassa paikallisyhdistystasolla: Laaksosen johtama Kanta-Helsingin Yrittäjien tiimi voitti vuonna 2016 Suomen Yrittäjien jakaman Vuoden paikallisyhdistys -palkinnon. Työllistäminen on Helsingin Yrittäjien tuoreelle puheenjohtajalle tärkeä teema, ja hän on vaikuttanut muun muassa yli 55-vuotiaiden työllistymiseen panostavan XL-Knowhow-hankkeen ohjausryhmässä. Siivousalan yrittäjän sydäntä lähellä on myös ollut sujuva liikenne ja pysäköinti Helsingissä. Kannanotoissa ja keskusteluissa kaupungin asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa Laaksonen on tuonut esiin esimerkkejä liikkuvaa palvelutyötä harjoittavan yrityksensä arjesta. Yhteistyön voimalla Mari Laaksoselle on kertynyt laaja kokemus yrittäjäjärjestön toiminnasta niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Uudessa roolissaan hän tähtää järjestön sisäisen yhteistyön tiivistämiseen, erityisesti Helsingin Yrittäjien yhdeksän paikallisyhdistyksen ja kolmen verkoston parissa. – Pääkaupunkimme kehittyy ja kasvaa – yrittäjäjärjestönä elämme muutoksessa mukana huomioiden rakenteilla olevat uudet asuinalueet ja yrityskeskittymät. Tässä eri kaupunginosissa toimivilla paikallisyhdistyksillä ja paikallisilla yrittäjillä on tärkeä rooli, Laaksonen toteaa. Helsingin Yrittäjien toiminnassa vaikuttaa yli 100 vapaaehtoisen luottamushenkilön verkosto. Laaksonen haluaisi nostaa tästä monimuotoisesta yrittäjien joukosta osaamista ja tietotaitoa vielä vahvemmin esille ja järjestön käyttöön. Uusi puheenjohtaja odottaa innolla yhteistyön jatkamista kaupunginvaltuutettujen ja päättäjien kanssa Helsingin kaupunkistrategiassa määritellyn tavoitteen eteen tehdä Helsingistä maailman toimivin kaupunki. Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja valittiin järjestön syyskokouksessa 23.11.2017 äänestyksellä, jossa ehdokkaina olivat Mari Laaksonen (CleanMarin Oy) ja Juhani Helin (FinnAV Oy). Mari Laaksonen • Siivousalaan erikoistuneen CleanMarin Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja • Yrityksen liikevaihto 1,2 milj. €, työllistää 20 henkeä • Järjestöaktiivi ja Vuoden 2009 helsinkiläinen nuori yrittäjä Mari Laaksonen on Helsingin Yrittäjät ry:n uusi puheenjohtaja vuodelle 2018. Kuva: Jaana Tihtonen ? Pääkaupunkiseudun seurakuntien jo perinteeksi muodostunut Rakenna joulupuu -keräys käynnistyi ensimmäisenä adventtina 3. joulukuuta. Lahjoittaja voi hakea kirkolta joulupuusta lahjatoiveen täytettäväkseen ja seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjoitukset perille ennen joulua. Tänä vuonna Itäja Pohjois-Helsingin seurakunnissa voi osallistua myös Virtuaalijoulupuu -keräykseen Kotimaanavun kautta. Lahjoja, kukkia ja lahjakortteja kerätään niin vähävaraisten perheiden lapsille, vanhuksille kuin yksinäisille aikuisillekin. – Lahjojen välittäminen tarvitseville on meille diakoniatyöntekijöille todella mieluinen työtehtävä. Samalla tulee miettineeksi sitä, millainen yhteiskuntamme on, kun kaikilla perheillä ei ole varaa hankkia lapselleen edes sitä yhtäkään joululahjaa, on yksinäisyyttä ja edelleen ihmisiä seisoo leipäjonoissa, Kallion seurakunnan johtava diakonian viranhaltija Anne Mäki-Kokkila pohtii. Pienikin muistaminen tuo paljon iloa Mutta samalla seurakunnissa on saatu iloita myös siitä, kuinka ihmiset ovat halunneet auttaa vähävaraisia ja ovat innolla lähteneet mukaan näihin joulukeräyksiin. – Kalliossa avunsaajat ovat seurakunnan diakonian ja Helsingin sosiaalitoimen asiakkaita. Rakenna joulupuu -keräyksessä hankitaan lahjoja lapsille, nuorille ja perheille. Lisäksi varttuneemmille vähävaraisille on kerätty lahjoituksina esimerkiksi suklaata, sukkia ja kahvia. On ollut koskettavaa nähdä, kuinka lahjan saajat ovat ilahtuneet ja liikuttuneet siitä, kuinka heitä on haluttu auttaa. Pienikin muistaminen voi tuottaa paljon iloa tarvitsevalle. Eräskin mies oli ihmetellyt sukat saadessaan, että kuinka joku on ne lahjoittanut ihan häntä varten. Sekä lahjan antamisen että sen vastaanottamisen ilo lämmittävät tänäkin jouluna tuhansia ihmisiä pääkaupunkiseudulla. Keräys toteutetaan jo neljättä kertaa Tänä vuonna Vantaalla tuodaan jouluiloa yhteensä noin 1030:een, Helsingissä noin 2000:een, Espoossa ja Kauniaisissa yhteensä 800 kotiin. Keräys toteutetaan nyt neljättä kertaa peräkkäin koko pääkaupunkiseudun laajuisena. Seurakunnat ottavat vastaan myös muita lahjoituksia välitettäväksi tarvitseville. Esimerkiksi Espoossa useat seurakunnat ottavat vastaan lahjakortteja talousvaikeuksissa olevien perheiden auttamiseksi. Biojätteen lajittelu on tärkeää, sillä vain siten kodin biojätteestä saadaan talteen sekä energia että luonnolle tärkeät ravinteet, kuten fosfori ja typpi. ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut selvittää, kuinka biojätteen lajittelua kodeissa voisi tehostaa entisestään. Osaksi Suomen hallituksen kärkihankkeita valittu ”BIORENT – biojätteen lajittelun tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokra-asuntokiinteistöissä” on HSY:n, vuokra-asuntoyhtiöiden ja ruokahävikkitoimijoiden yhteishanke. Mukana on HSY:n lisäksi valtakunnallisesti merkittävät vuokraasuntoyhtiöt Kojamo Oyj ja Sato Oyj sekä uraauurtavaa työtä ruokahävikin vähentämisen puolesta tehneet From Waste to Taste ry ja Rhea Solutions Oy. – Biojätteen lajittelun tehostaminen on kierrätystavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta erittäin tärkeää, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Olemme todella iloisia siitä, että saimme hankkeeseen mukaan näin vahvan joukon alojensa merkittävimpiä toimijoita. Mukana olevat vuokraasuntoyhtiöt valitsevat pääkaupunkiseudun vuokratalojensa joukosta hankkeeseen muutamia kohdekiinteistöjä, joissa biojätteen lajittelumahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Kotitalouksilla on vielä parantamisen varaa biojätteen lajittelussa. Tuoreen kuluttajakyselyn mukaan 57 prosenttia kerrosja rivitaloasukkaista kertoo lajittelevansa biojätteen erikseen muista jätteitä aktiivisesti tai melko aktiivisesti. Biojätteen lajittelu on tärkeää, sillä vain siten kodin biojätteestä saadaan talteen sekä energia että luonnolle tärkeät ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Biojätteen keräysastia on kaikilla vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöillä pääkaupunkiseudulla. Kotitaloudet ovat myös suurin ruokahävikin lähde ruokaketjussa. Jopa kuusi prosenttia kotitalouksien ostamasta ruuasta päätyy roskiin. – Pyrimme tehostamaan biojätteen lajittelua ja vähentämään ruokahävikkiä toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä, kuten keittiötilojen suunnittelua, uudenlaisia biojäteastioita sekä tehostettua viestintää ja neuvontaa kohdekiinteistöissä, kertoo HSY:n projektipäällikkö Aino Kainulainen. Eri toimenpiteiden vaikutusta ihmisten lajittelukäyttäytymiseen tutkitaan erillisillä lajittelututkimuksilla. Hankkeen tuloksena saadaan mitattua tietoa eri toimenpiteiden vaikutuksista sekä suosituksia siitä, kuinka biojätteen lajittelun tehokkuutta ja ruokahävikin vähentämistä voidaan parhaiten edistää vuokra-asuntokiinteistöillä. Hankkeen opit voidaan ottaa valtakunnallisesti käyttöön ja niitä voidaan osin soveltaa myös omistusasuntoihin. Hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.
• 13 Viikot 49-50 • Nro 21 Suomalainen joulupukkiperinne sai virallisen aseman Tietokirjailija Raija Tervomaa teki muistoistaan slangitarinoita Stadi kasvaa, slangi elää ? Opetusja kulttuuriministeriö on nimennyt suomalaisen joulupukkiperinteen Elävän perinteen kansalliseen luetteloon. Joulupukki on Suomen tunnetuin brändi ja yksi tärkeimmistä elämyksistä, joilla matkailijoita houkutellaan Suomeen. Elävän perinteen kansallinen luettelo on Museoviraston ylläpitämä ja se perustuu YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestön Unescon yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Suomalaista joulupukkiperinnettä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon haki Joulupukkisäätiö yhdessä Finpron Visit Finlandin kanssa. Suomalaisessa perinteessä olennaista on, että Joulupukki tulee Lapin Korvatunturilta, missä Joulupukki asustelee lumen keskellä porojen ja tonttujen kanssa. Perinnettä pitävät yllä erityisesti vanhemmat kertomalla lapsille Joulupukista, mutta myös tiedotusvälineet kertomalla joulunvieton perinteistä. Kiltteyden korostaminen ja hyvä mieli liitetään vahvasti suomalaiseen joulupukkiperinteeseen. Perinne on asiantuntijaraadin mukaan vahva ja se siirtyy eteenpäin perheiden joulutraditioissa, joissa Joulupukilla on keskeinen asema. – Suomalainen Joulupukki ja siihen liittyvät perheiden perinteet ovat meille suomalaisille niin läheisiä ja tuttuja, ettei niitä aina edes mielletä kuuluvaksi kansalliseen kulttuuriperintöön. Se on niin arvokasta ja hienoa, että voisimme hyvin viedä sitä paljon laajemmin ulkomaille. Kiltteydelle, toisten auttamiselle ja hyvälle mielelle on aina kysyntää, sanoo Joulupukkisäätiön asiamies Jari Ahjoharju. Visit Finlandin markkinointijohtaja Heli Jimenez Finprolta pitää joulupukkiperinteen hyväksymistä Elävän perinteen luetteloon merkittävänä askeleena ja uskoo sen vahvistavan Joulupukin roolia ainoana, oikeana Joulupukkina maailmalla. – Joulupukki ja hahmon tarina hyväntahdon lähettiläänä herättää valtavaa kiinnostusta ja lapsenomaista riemastusta ympäri maailman. Joulupukki on yksi tärkeimmistä elementeistä Suomen matkailumarkkinoinnissa ja on ensiarvoisen tärkeää, että Joulupukkiin liitettävät myönteiset mielikuvat assosioituvat nimenomaan Suomeen, Jimenez sanoo. Visit Finland, Joulupukkisäätiö ja joulupukkitoimijat pääasiassa Rovaniemeltä ovat jo vuosien ajan tehneet kiinteä yhteistyötä. Joulupukki on Suomen tunnetuin brändi ja sitä on hyödynnetty Suomen matkailun edistämiseksi erityisesti Aasiassa ja eniten Kiinassa, mutta myös Venäjällä, Euroopassa ja USA:ssa. Lapin markkinoinnissa Joulupukilla on aina ollut tärkeä osa. Myös Finnair, Finavia ja TallinkSilja ovat aktiivisesti hyödyntäneet suomalaista joulupukkiperinnettä markkinoinnissaan. Opetusja kulttuuriministeriö päättää ensi vuonna, mitä kansallista kulttuuriperintökohdetta se esittää Unescon ylläpitämään kansainväliseen kulttuuriperintöluetteloon. Joulupukkisäätiön Ahjoharju toivoo, että Suomen ehdokas olisi suomalainen joulupukkiperinne. Unesco luetteloi aineettoman kulttuuriperinnön lisäksi arvokkaiksi katsottuja maailmanperintökohteita, joiksi Suomesta on nimetty muun muassa Suomenlinna, Vanha Rauma ja Merenkurkun saaristo. Varsin Vekkula huutokauppa Annantalo juhlii synttäreitään 9.12. ? Lapsen vuodesta 1979 alkoi erityisen lasten ja nuorten taidekeskuksen perustamisen suunnittelutyö Helsingissä. Suunnitteluryhmään nimettiin puheenjohtajana kulttuurisihteeri Liisa Ailio kulttuuriasiainkeskuksesta ja mm. myöhemmin Annantalon ensimmäisenä johtajana toiminut ohjelmasihteeri Marianna Kajantie Helsinkiviikon säätiöstä. Taidekeskus avattiin 23.1.1987. Hyvää kannattaa jatkaa, sillä monet perustamissuunnitelmassa esitetyt tavoitteet toimivat yhä – maailman muutoksiin vastaten. Annantalon taidekasvatuksen peruskiviä ovat edelleen monitaiteisuus, saavutettavuus, lasten ja aikuisten yhteisen taidetekemisen edistäminen, kouluja päiväkotiyhteistyö, kaksikielisyys (nyt enenevässä määrin myös monikielisyys) sekä pyrkimys ohjata lasta ja nuorta ryhmässä omaehtoiseen ilmaisuun ja käyttämään julkisia taidepalveluja. Volyymit vain ovat kasvaneet: Vapaa-ajan taidekursseillamme taiteen kieltä tutkii nyt yli 600 lasta ja nuorta, päivisin talo täyttyy koululaisista, joita talolla käy taideopetuksessa yli 4000 joka vuosi kouluopetukseen kuuluvilla taidejaksoilla, ja erilaisissa avoimissa tapahtumissa ja työpajoissa käy kymmeniä tuhansia lapsia, nuoria ja perheitä vuosittain. Annantalon 30-vuotisjuhlavuosi huipentuu kaikille avoimeen koko perheen juhlaan Annan-päivänä 9.12.2017 klo 16– 19. Ohjelmassa on hauskaa puuhaa, esityksiä, pientä tarjottavaa ja valoisaa tunnelmaa koko perheelle, ja pihalla loistaa 30 päiväkotilasten fosforinauhoin koristamaa kuusta. Annantalo la 9.12.2017 klo 16–19, Annankatu 30, Helsinki, annantalo.fi ? Linnanmäen Huvipuisto laittaa joulukuussa nettihuutokauppaan purettavan Vekkulan osia. Huutokaupan tuotot ohjataan lastensuojelutyöhön. Huvipuistoväkeä yli 50 vuoden ajan ilahduttaneen Vekkulan osia huutokaupataan 11.-21.12.2017 huutokaupat.com –sivustolla järjestettävässä hyväntekeväisyyshuutokaupassa. Vekkulasta myyntiin tulee mm. erilaisia figuureita, nostalginen riippusilta sekä huippusuositut liikkuvat portaat. – Ilmoitettuamme Vekkulan uusimisesta saimme lukuisia kyselyitä ja toiveita tällaisen huutokaupan järjestämisen suhteen. Huutokaupan tuotto ohjataan Lasten Päivän Säätiön mission mukaisesti lastensuojelutyöhön, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Tarkemmat tiedot huutokaupan yksityiskohdista ja myytävistä kohteista julkaistaan ennen huutokauppaa. Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotona ? Leipomoyhtiö Vaasanin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ostavat kotiin merkittävästi enemmän ruokaa kuin syövät. Koko suomalaisen ruokaketjun vuosittaisesta syömäkelpoisesta hävikistä jopa neljännes, eli noin 120 miljoonaa kiloa, syntyy kotitalouksissa, ja sen taloudellinen arvo on puoli miljardia euroa vuodessa. 84 % talouksista laittaa syömäkelpoista ruokaa roskiin ja lähes puolet kaikista (44 %) tekee sitä viikoittain. Eniten ruokaa heitetään roskiin lapsiperhetalouksissa (69 % viikoittain). Kotitalouksien synnyttämä ruokahävikki on tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti suurempaa kuin kaupan tai muun ruokateollisuuden. Kotitaloushävikki on kaksinkertaista kaupan synnyttämään hävikkiin verrattuna. Se osoittaa, että suomalaisessa vähittäiskaupassa käyttöön otetut automaattiset, menekkiä ennustavat tilausjärjestelmät tehostavat toimituksia ja vähentävät liikatilauksia. Kotitaloudet taas tekevät ruokaostoksensa suurelta osin intuitiivisesti ilman selkeää viikkosuunnitelmaa. Tämä johtaa osaltaan liian suuriin kertaostosmääriin ja suunnitelmallisuuden puutteessa myös arkisiin täydennysostoksiin. – Kotitalouksien suuri rooli ruokahävikin synnyttämisessä yllätti. Syy on kuitenkin perin yksinkertainen: meillä on kodeissamme vielä paljon tekemistä arkemme suunnittelun ja hallinnan kanssa. Suuret ruokaostokset tehdään totutun kaavan mukaisesti kerran viikossa ja pitkin viikkoa käydään täydennysostoksilla hakemassa unohtuneita tai puuttuvaksi luultuja ruokatarvikkeita. Tämä johtaa usein spontaaneihin heräteostoksiin ja kaappien turhaan täyttämiseen, kun päälle tulevat vielä sattumanvaraiset ulkona syömiset, kertoo Vaasan Oy:n kaupallinen johtaja Minna Cousins. – On hämmästyttävää, että vaikka elintarvikkeiden hinnat koetaan Suomessa edelleen kalliiksi, vaikuttavat kotitaloudet olevan melko välinpitämättömiä siitä, mitä edelleen täysin syötävää heidän keittiöissään lähes kirjaimellisesti hillotaan. Yllättävintä on kuitenkin, että me kuluttajat emme itse koe tuhlaavamme ruokaa. Valtaosan näkemys on, että ruokaa menee heillä hukkaan vain vähän. Tutkimuksemme osoittaa kuitenkin täysin päinvastaista. Vaasan kokee vastuukseen herättää keskustelua hävikin vähentämisestä, sillä leipä on Suomessa suurin yksittäinen hävikkituotekategoria sekä kaupassa että kotitalouksissa. – Selvitimme kuluttajien ehdotuksia leipähävikin vähentämiseksi. Pienemmät ? Moni aikuisikäinen muistaa äidinkielenopettajansa huolellista kirjakieltä joka tilanteessa vaativana kielipoliisina. Kansanomaisuutta siivottiin tarmokkaasti ja tulokset näkyivät: murteellisesti puhuvia nuoria pidettiin jopa hiukan yksinkertaisina. Opettajana toimiessaan Raija Tervomaa ymmärsi Helsingin oman puhetavan arvon kauan ennen useimpia kollegojaan. Teoksessaan Mun stadi – Slangitarinoita talvisodasta nykypäivään Tervomaa antaa slangille paikan kaikkien, nyttemmin arvoonsa nostettujen, kotimaisten murteiden joukossa. Mun stadi kuvaa paitsi paikkoja ja porukoita, myös kokonaista elämäntapaa muistuttaen ajan myötä haalistuneesta yhteisöllisyydestä. Nuorille tarinat kertovat ajasta ennen maailman digitalisoitumista. Vaikkei koko ajan voinut olla sähköisesti tavoitettavissa, elämä ei todellakaan ollut yksinäistä. Kuvaus naisista sporien eli skurujen, siis raitiovaunujen, kuljettajina ankarissa sotatalvisissa olosuhteissa on osa merkittävää, mutta harvemmin kuultua historiaa. Stadin friidu, radiopakinoitsija ja kirjailija Raija Tervomaa (s. 1937) tutkailee 1950-lukulaisella slagilla maailman menoa yli 70 vuoden ajalta. Saatesanoissa Tervomaa toteaa: ”Vaikka vanha slangi on katoamassa taitajiensa myötä, nuorison oma kieli voi hyvin. Se elää ja muuttuu monikulttuuriseksi kotikaupunkini tavoin.” Toisaalta monet stadilaista alkuperää olevat slangisanat ovat levinneet ja juurtuneet puhekieleen Helsingin ulkopuolellakin. Niinpä slangitarinoiden lukeminen onnistuu melko mukavasti myös sen kuuluisan kehä kolmosen takana, vaikka jotkut yksittäiset sanat täytyisi yhteyksistään arvailla – mutta tämähän koskee myös nykyhelsinkiläisiä. Tarinoiden lisäksi stadilaisia ajankuvia tarjoavat Eeva ja Simo Ristan hienot valokuvat. pakkauskoot olivat ylivoimaisesti suurin toive (49 %). Myös säilyvyyttä edistävien pakkausmateriaalien perään olisi kysyntää (32 %), kun taas itse leivän säilyvyyden lisäämistä toivoi vain 15 % kaikista vastaajista. Pienempiä pakkauksia toivovat erityisesti naisvastaajat, jotka muutenkin näkevät ruokahävikin useammin ongelmana, taustoittaa Minna Cousins. Yksi ruokahävikkiongelmaan huomiota suuntaava projekti on Vaasanin tukema kiertotaloushanke, jossa hävikkileivästä pannaan olutta. Ilmastonmuutosta vastaan taistelevan Wastedolutprojektin avulla Vaasan haluaa kannustaa kauppoja, teollisuutta ja kuluttajia kiinnittämään huomiota leivän hävikin minimointiin. – Hävikkileivästä pantavan oluen avulla voimme puhua ruokahävikin pienentämisestä perinteistä ympäristötiedostavaa yleisöä laajemmalle kohderyhmälle. Haluamme samalla muistuttaa myös kauppaa vastuullisuudesta omien tilaustensa osalta, sillä ylijäämäleivän arvo on useita miljoonia euroja vuodessa. Vähentämällä hävikkiä säästyy ympäristön lisäksi myös selvää rahaa kaikilta osapuolilta, eli teollisuudelta, kaupalta ja kuluttajilta, muistuttaa Minna Cousins. Kaupan hävikki on suurinta tuoretuotteissa. Kuluttaja voi auttaa vähentämään ruokahävikkiä esimerkiksi valitsemalla kaupassa asioidessaan kypsiä hedelmiä ja vihanneksia puolikypsien sijaan. Kotona tuotteiden käyttöikää voi pidentää säilyttämällä kutakin tuotetta sille sopivassa säilytyslämpötilassa sekä pakastamalla. Leipä on Suomessa suurin yksittäinen hävikkituotekategoria sekä kaupassa että kotitalouksissa. Yksi ruokahävikkiongelmaan huomiota suuntaava projekti on Vaasanin tukema kiertotaloushanke, jossa hävikkileivästä pannaan olutta.
• 14 Nro 21 • Viikot 49-50 Kuvataide Risto Kolanen: Joulukuun kuvataide ? Punavuoren, Kruununhaan, Etelärannan, Hietalahden ja Ruoholahdenrannan gallerioissa on paljon veistoksia ja valokuvia. Galleria Tila on ensiesittelyssä. Tuohikontti vapauttaa nykyajassa Paavo Halosen joulunäyttelyn teoksissa mikään ei ole piilotettua tai tuntematonta. Silti kaikki yllättää: Leivinlaudat, tuohikontit, vanha reki. Teosten rakennustarpeet ovat menneisyydestä, jonka varaan olemme rakentaneet kertomuksen suomalaisuudesta. Näyttely haastaa Antti Kauppisen mukaan kysymään, kuinka paljon meillä enää on yhteistä kansallisen menneisyytemme kanssa? Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee taidetta, jonka ytimessä ovat teosten yllättävät esineyhdistelmät. Installaatioissa käytettyjen esineiden itsestäänselvyys hajoaa lähemmässä tarkastelussa. Elias Lönnroth tuohikontti selässä keräämässä runoja kansalliseepokseen on meille tuttu mielikuva, mutta kuinka moni on käytännössä koskaan nähnyt tuohikonttia. Halosen käsissä menneisyyden esineet saavat uuden tulevaisuuden. Tuohikontti saa siivet. Veistoksilla tarinoita Mia Hamari on omalaatuinen tarinankertoja. Puisilla veistoksillaan hän kuvittaa sisäistä maailmaansa ja veistää surrealistisia hahmoja. Tarinassa ei useinkaan ole päätä eikä häntää. – Mummun muotokuvassa pidän mummuani hyvänä kädet hänen harteillaan. Selkään on istutettu kuokka muistoksi hänen mielipuuhastaan hoitaa kasvimaata, kukkapenkkiä tai perunamaata tupakki suupielessään. Hamari kuvaa työskentelyään ”ajatuksettomaksi kirveen vaelteluksi puulla käden viedessä ja mielen seuratessa pienellä viiveellä”. ”Kolmentoista kohtalot” esittelee Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3a, nimensä mukaisesti kolmetoista omasta todellisuudestaan esiin veistettyä hahmoa erilaisine kohtaloineen. – Aiheet kumpuavat unista ja ohikiitävistä ajatuksista, eivät luonnostellen tai suunnitellen, vaan alitajunnan suorana virtana pienillä vahingoilla ja sattumuksilla höystettynä. Aistihavaintoja yksilöstä Antti Tantun taiteellisesta tuotannosta tunnetuimpia ovat mdf-levylle sekatekniikalla toteutetut maalaukset, joiden päälle on liimattu puupiirroksella varustettu ohut japaninpaperi. Tantun tuotanto pitää sisällään myös sarjallista grafiikkaa, akvarelleja sekä valokuvia ja videoteoksia. Teosten väriskaala on viime vuosina ollut pääasiassa hillitty: mustaa, valkoista ja murrettuja värejä, taidehistorioitsija Tomi Moisio kuvaa. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee Tantun uusimpia teoksia. Aistimusten yksilöllisyyttä käsittelee taiteilijan uusin videoteos ”Qualia”. Nimi viittaa juuri kysymyksiin, miltä jokin näyttää tai tuntuu. Miltä punaisuus näyttää? Miltä yksinäisyys tuntuu? Merkitykset syntyvät eroavaisuuksia vertailtaessa. Katsoja kohtaa puujaloilla tunnustellen eteenpäin hoipertelevan kulkijan, outoja hedelmiä oksillaan kantavan puun ja virvatulilla varustetun veneen. Halu jakaa kauneutta Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää “Desde el Sur”maalauksia (öljyväri & akvarelli). Madridin yliopistossa taidehistoriaa opiskellut Carlota Ramos Solchaga on itseoppinut taiteilija. Hän on asunut Italiassa ja matkustellut Marokossa, Etelä-Afrikassa ja Meksikossa, mistä sai inspiraatiota taiteelleen. Kasveja, lintuja, maisemia ja ihmisiä viehättävästi kuvaava tyyli on raikkaan värikästä, ja siinä on piirteitä niin naivismista kuin impressionismista – Minulla on tarve ympäröidä itseni kauneudella ja jakaa sitä muiden kanssa. Etenkin näinä aikoina, kun niin monet rumat ja häiriinnyttävät teemat vaeltavat nopeasti ympäri maailmaa median välityksellä. Ramos tasapainottelee päivittäistä elämäänsä taiteilijana ja sisustussuunnittelijana. – Jotkut hyvän maun ja kauneuden elementit ovat ikuisia. Todellakin ikuisia, ja ne pitää asettaa maailman eteen vastalääkkeeksi rumuudelle. Ryijyteoksia vuodenaikojen myytistä Tervetuloa räntälomalle Rööperiin!, tiedotteessa luki kutsuvasti. Uusi vaihtoehtoisen kuvataiteen galleria Creat Space, Albertinkatu 12, esittelee itsenäisyyspäivän alla Sonja Salomäen ryijytaidetta, joka kommentoi loputtomaksi muuttunutta marraskuuta. Vuosikymmeniä länsimaiset yhteiskunnat ovat eläneet fossiilienergian mahdollistamassa utopiassa. Taiteilija haastaa meidät toisenlaiseen ajatteluun. Identiteettimme rakentuu paljolti pohjoisen luonnon ja talven kanssa pärjäämisen varaan: – Onko Suomen lipun hangen valkoinen enää totta tulevina vuosikymmeninä? Minkälainen kuilu avautuu suomalaisuuden symbolien ja sielunmaiseman kadotessa, elinolojen sekä ympäristön muuttuessa, hän ihmettelee. Kymmenen vuosikymmentä valokuvia Ihmemaa-ryhmä järjestää Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, itsenäisyyden aikaa esittelevän valokuvanäyttelyn ”Kymmenen vuosikymmentä” joulukuulla. Näyttelyssä he tutkivat, miten Suomi on kehittynyt ja muuttunut kymmenen vuosikymmenen aikana. Kukin ryhmän kuvaaja tuo näkemyksensä yhden vuosikymmenen ajankuvasta ja hetkistä, joista yhdessä muodostuu kuva sadan vuoden taipaleesta ja yhteisöllinen näkemys siitä, millainen Suomi on vuonna 2017. Ryhmään kuuluu kymmenen erilaista ja eritaustaista kuvaajaa, joiden yhteistyö alkoi vuonna 2010. Kaiken kaikkiaan Ihmemaa on järjestänyt yhdessä jo kuusi näyttelyä. Viimeisin oli Stefan Bremerin kuratoima ”Entäs sitten!” Kaapelitehtaan Hima & Salissa syksyllä 2015. Enkeleitä ja yökatujen kulkijota Galleria Tila, Kalevankatu 40, on monen jäsenen omistaman valokuvaajayhteisön galleria lähellä Hietalahtea. ”Enkelikaupunki – Angeltown” on kokoelma Jari Flinckin valokuvia öisen kaupungin kauneudesta. Kuvissa katsoja näkee enkeleitä, katujen kulkijoita, musiikkia, tanssia, laulua sekä elämää yön valoissa ja varjoissa. Näyttely on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin iltapäivisin. Jari Flinck on helsinkiläinen freelancevalokuvaaja. Musiikki, konsertit, elämä, kadut ja niiden dokumentointi on hänelle ominta ympäristöä. Viimeiset näyttelyt ”Kasarikasvoja” sekä osa ”Bluesin sielunmaisemaa” kokonaisuudesta esittelivät hänen vanhempaa tuotantoa. Enkelikaupunki on jotain aivan uutta ja runollista. Uutuus on pian eilistä – Kun kuvantekijä siirtyy kahdeksannelle vuosikymmenelleen, kääntyy katse väkisinkin menneeseen, pitkän linjan kuvataiteilija Esa Riippa sanoo Galleria Dueton, Kalevankatu 15, esitteessä. Ensi kertaa hän antoi joulun alle kestävälle näyttelylle nimen: ”Eilisen jälkeen”, jonka alla voi esitellä mitä vain ilman sitovaa teemaa, uutta ja jo aiemmin julkaistua. Uutuus on ohikiitävä ilmiö, tekijälle väistämättä työprosessin jälkeen jo eiliseen kuuluvaa. Näyttelyssä tekijälle uutta on ”kattaus”, tosin vain osassa teoksia. Sekä tuoreista että jo vuosikymmenien ikäisistä resepteistä on laadittu puhvettipöytä, ruokajuomana perinteiset lasinalaiset vedokset, hän maalailee sanoilla ja esittelee ”syväpainokeittiönsä” makukirjoa laajasti. – Toivottavasti vieraat eivät koe annosten sekoittuvan sörsseliksi! Ja toivottavasti kukaan ei saa ruotoa kurkkuunsa! Esa Riippa on Dueton syyskuulla esitellyn Riku Riipan isä. Teksti: Risto Kolanen Kuvanveistäjä Paavo Halonen ja teoksensa Jumalan pieni köyhä (installaatio vuodelta 2017) Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Mia Hamarin (vas.), avajaisissa esiintyneet Mia Simanainen (oik.) ja Joonas Outakoski teoksen Kuuntelija ympärillä Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvassa Antti Tanttu teoksensa Saattaja (puupiirros ja sekatekniikka MDF-levylle. 2017) vierellä Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Espanjalainen kuvataiteilija Carlota Ramos esittelee hienoja kalaja lintuteoksia vesiväreillä Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg. Tekstiilitaiteilija Sonja Salomäki vieressään ryijyteoksensa Tekojään väistämätön charmi Creat Spacessa. Kuva: Raimo Granberg. Kaarina Leppämäki kuvasi Laterna Magican näyttelyyn ”Uudet tuulet”, joka edustaa 1920-lukua Puu-Käpylässä. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 49-50 • Nro 21 I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € • Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Koulutus Seuraava lehti ilmestyy 20.12. Aineistot 14.12. mennessä. Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Terveys Senioriterveys kertoo asiantuntevasti seniori-ikäisten terveydestä! Asunto etelässä monen tavoite Hengityskatkokset uhkaavat terveyttä Voiko vettä juoda liikaa? Marjatta Leppänen ollut monessa mukana Liikunnan aloitus ei ole koskaan myöhäistä Ikäihmisiä huijauksen kohteena viikoittain Äidin sairaus opetti ottamaan vastuuta Tuula Haatainen: Matkailu on mukavaa, mutta iän myötä rasittavampaa 8/2017 6,90 ? Tilaa lehti! www.senioriterveys .fi
• 16 Nro 21 • Viikot 49-50 KAIVOPUISTON APTEEKKI BRUNNSPARKENS APOTEK Ystävällistä palvelua lähiapteekista Avoinna / Öppet ma-pe / må-fre 8.30 18.00 la / lö 9.00 15.00 Neitsytpolku 10, 00140 Helsinki Jungfrustigen 10, 00140 Helsingfors Puh./Tel. (09) 655 069 Mantan markkinat 18.11.2017 – 9.1.2018 • ruokaa ja juomaa • leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja • käsitöitä • Joulupukki vierailee Avoinna päivittäin 10-20 välillä, tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebooksivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 WWW.TOKYOKAN.FI | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! JAPANILAINEN RUOKAJA KEITTIÖTARVIKELIIKE OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI SUSHIKIT 30€ SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambumaton, syömäpuikot ja ohjeen UUSIA TUOTTEITA SUORAAN JAPANISTA – TULE TUTUSTUMAAN! www.joulupolku.net Sunnuntaina 10.12.2017 klo 12.00–17.00 Lapset ja lapsiperheet tervetuloa! Vapaa pääsy. Vuoden 2017 viimeinen lehti Joulunumero ilmestyy viikolla 51 Aineistot viimeistään tiistaina 12.12. Vuoden 2018 ensimmäinen numero ilmestyy 17.1. Aineistot viimeistään torstaina 11.1.2018. Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tervetuloa viettämään skandinaavinen jouluillallinen uuteen tunnelmalliseen St. Anna'siin! Jouluillallisen kruunaavat artistien ja muusikoiden esitykset. St. Anna's tarjoaa kaksi kattausta skandinaavisia herkkuja joka viikonpäivä ajalla 1.12. 22.12. ENSIMMÄINEN KATTAUS KLO 16.00 19.00 TOINEN KATTAUS KLO 20.00 23.00 Ensimmäinen kattaus 59 € / jälkimmäinen kattaus 65 € Yli 10 hengen ryhmille teemme tarjouksen. LISÄTIETOJA JA PÖYTÄVARAUKSET: stannas.fi St. Anna's | Annankatu 10