• Viikot 19-22 – Nro 5/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna valmiuslain tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä. Paras lahja äidille tai valmistuvalle Paras lahja äidille tai valmistuvalle on lahjakortti kasvohoitoon on lahjakortti kasvohoitoon ja tuotteisiin! ja tuotteisiin! Osta ja lataa verkosta: www.ihonhoito.com/lahjakortti Lahjakortti on voimassa 12 kuukautta. Pietarinkatu 10, Helsinki, p. 09 611 821
• 2 Viikot 19-22/2020 • Nro 5 Ajoradalla ajavan pyöräilijän on tasa-arvoisessa risteyksessä väistettävä oikealta tulevaa liikennettä. Kuva Emma Kantanen. Pyöräilyn tärkeimmät uudet säännöt Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 2.6.2020 1. Pyörätie on lähtökohtaisesti yksisuuntainen. Jos pyörätie on kaksisuuntainen, se merkitään lisäkilvellä. Lisäkilvet asennetaan seitsemän vuoden siirtymäajan kuluessa, jonka aikana voi olla epäselvää, onko väylä yksivai kaksisuuntainen. 2. Pyörätien jatkeen väistämisvelvollisuus merkitään liikennemerkillä: Jatkossa pyörätien jatke merkitään vain, jos risteävän tien käyttäjille on määritetty väistämisvelvollisuus liikennemerkillä tai liikennevaloilla. Risteävän tien käyttäjille asennetaan väistämisvelvollisuudesta kertovat liikennemerkit (useimmiten nk. kärkikolmio) kesään 2023 mennessä. 3. Pyörätien käyttövelvollisuus lieventyy. Jos pyörätie on kulkusuuntaan nähden tien vasemmalla puolella, pyörällä voi ajaa myös ajoradalla tai pientareella. 4. Uusi katutyyppi: Pyöräkatu. Pyöräkadulla muiden ajoneuvojen on sovitettava ajonopeutensa pyöräilijöiden mukaiseksi. Pyöräkatu on erityisen toimiva kaupunkien keskustoissa ja asuinalueilla. Niitä on rakennettu jo Joensuuhun ja Ouluun. 5. Yksisuuntaisella kadulla saa pyöräillä kahteen suuntaan, jos se on liikennemerkeillä sallittu. Tällöin kielletty ajosuunta -liikennemerkin yhteydessä on lisäkilpi ”Ei koske” ja polkupyörän kuva. 6. Pyöräilijän ylityspaikka -liikennemerkki. Uudella liikennemerkillä voidaan merkitä korotettu pyörätien jatke. Merkki kertoo, että risteävän tien käyttäjien täytyy väistää pyöräilijöitä. 7. Takavalosta tulee pakollinen pyöräilijälle. Takavalo on punainen, ja sen voi kiinnittää joko pyörään tai pyöräilijään. Valoa tulee käyttää hämärässä ja pimeällä. 8. Uudet henkilökuljetussäännöt. Henkilöiden kuljettamista koskeva säätely lievenee. Matkustajan kuljettaminen on sallittua, jos polkupyörässä on matkustajalle sopiva istuin. Pyörällä saa kuljettaa matkustajia riippumatta siitä, minkä ikäisiä kuljettaja ja matkustaja ovat. Matkustajia voi olla useita. Polkupyörällä ei kuitenkaan saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille pyörä on rakennettu. Kuljetettaessa matkustajaa polkupyörässä tulee olla kaksi erillistä jarrulaitetta. 9. Polkupyörän tavarankuljetukselle ei enää aseteta laissa maksimimassoja. Ne määrittelee pyörän valmistaja. Kuljetusten on kuitenkin aina oltava turvallisia. Pyöräilyyn tulossa uusia sääntöjä – Nämä asiat muuttuvat kesäkuussa, kun uusi tieliikennelaki astuu voimaan. Pyöräilyyn tulee uusia sääntöjä Pyöräilyyn tulee uusia sääntöjä U usi tieliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020. Pyöräilyä koskeviin sääntöihin tulee muutoksia, jotka tekevät liikenneympäristöstä turvallisemman pyöräilijöille. Uudet liikennemerkit ja säännöt vaativat tarkkaavaisuutta ja opettelua kaikilta tienkäyttäjiltä, jotta siirtymä sujuu turvallisesti. Pyöräliiton mukaan kesäkuussa voimaan tuleva uusi tieliikennelaki tulee parantamaan pyöräilyn olosuhteita sekä pyöräilijöiden turvallisuutta. Laki mahdollistaa liikennesuunnittelussa uusia ratkaisuja, kun käyttöön otetaan esimerkiksi erilliset pyöräkadut ja pyöräily sallitaan yksisuuntaisilla kaduilla molempiin suuntiin. Edellinen tieliikennelaki tuli voimaan 1981. Lakiin oli tehty vuosien kuluessa yli kahdeksankymmentä muutosta, ja se ei enää vastaa nykyliikenteen vaatimuksiin. Tavoitteena turvallisempi ja kestävämpi liikenne Uusi tieliikennelaki tavoittelee parannuksia pyöräliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Lisäksi lailla edistetään kestävää liikennettä ja pyritään vähentämään liikenteen ilmastopäästöjä. Pyöräilyllä on kestävän liikenteen ja kansanterveyden kannalta suurta potentiaalia. – Uusi laki antaa keinoja ja välineitä pyöräilyn kannalta paremman liikenneympäristön rakentamiseen. Selvää on, että laki yksin ei riitä. Väylien hyvällä suunnittelulla ratkaistaan se, millaisessa ympäristössä ihmiset pyöräilevät tulevaisuudessa. Liikenneinfran suunnittelu ja rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, jolle uusi tieliikennelaki antaa hyvät raamit, sanoo Liikenneja viestintäministeriön liikenneneuvos Kimmo Kiiski. Kiiskin mukaan pyörätien jatkeen merkitsemiseen liitettävä väistämismisvelvollisuus risteävälle ajoneuvoliikenteelle ja pääsäännön mukainen pyöräliikenteen yksisuuntaisuus parantavat pyöräliikenteen turvallisuutta tulevaisuudessa. – Liikenneympäristön tulee tukea liikennesääntöjen noudattamista. Valitettavasti lain monet mutkat tunnetaan loppupelissä huonosti ja esimerkiksi lapsilta emme voi odottaa sen täydellistä ymmärtämistä. Siksi pyöräliikenteen suunnittelussa ja väylien toteuttamisessa täytyy pyrkiä siihen, että liikenneympäristö ohjaa ihmisiä pyöräilemään intuitiivisesti oikein, Kiiski sanoo. Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistisen mukaan uudessa laissa on paljon hyvää, mutta tekemistä vielä riittää, jotta säännöt ovat riittävän ymmärrettävät ja liikenne pyöräilijöille turvallinen. – Uudessa laissa on paljon hyvää. Mutta vaikka liikenneympäristö selkeytyykin uuden lain myötä, niin esimerkiksi pyöräilijöiden väistämissäännöt pyörätien jatkeella ja suojatiellä ovat jatkossakin vaikeasti omaksuttavat. Toivoimme myös, että taajamien yleisrajoitus olisi laskettu 30 kilometriin tunnissa. On ristiriitaista, että 50 km/h yleisrajoitus alkaa olla harvinainen, sillä valtaosassa taajamia se on jo tätä alempi, Koistinen sanoo. Koronaviruspandemian aikana puhtaus on merkityksellisessä asemassa Kotisiivoukset ovat turvallisia myös koronarajoitusten aikana, kun siivous tehdään asianmukaisesti suojautuen ja oikeilla työtavoilla. N äin koronapandemian aikana monen kodin käyttöaste on täydet 100%, jolloin myös siivouksen tarve on normaalia suurempi. Rajoitusten aikana huolta on aiheuttanut erityisesti se, voiko omaan kotiin enää turvallisesti päästää siivoojaa. Kotisiivouksia ja kodinhuoltajan tehtäviä voidaan kuitenkin jatkaa koronapandemian aikanakin erityistä henkilöja asiakasturvallisuutta sekä epidemiasiivoukseen sopivia työtapoja noudattaen. Koronaviruspandemian aikana puhtaus on merkityksellisessä asemassa. Siivoojat tekevät tärkeää työtä turvallisuuden varmistamiseksi. Hyvällä siivouksella voidaan vähentää tartuntoja erilaisten pintojen kautta. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut tai viruksen kantaja yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta. CoVid -19 virus ei kykene lisääntymään pinnoilla, mutta säilyy tartuntavaarallisena. Tästä syystä onkin tärkeää, että siivousta suoritetaan tavanomaista useammin ja tehokkaammin. Kotisiivouspalvelun käyttö on siis turvallista, kunhan huolehditaan sekä asiakkaan että työntekijän turvallisuudesta esimerkiksi näillä käytännön toimilla: Varmistetaan, että sekä siivooja että asiakas ovat terveitä. Koska tilanteet elävät, asia kannattaa tarkistaa joka kerta etukäteen esim. tekstiviestillä. Mikäli mahdollista, asiakkaan kannattaa ulkoilla siivouksen aikana. Mikäli ulkoilu ei ole mahdollista, on säilytettävä kahden metrin etäisyys siivoojan kanssa. Siivooja käyttää suojakäsineitä ja myös suu-nenäsuojusta asiakkaan niin toivoessa tai halutessaan itse. Jos asiakas on sairastunut, siivoojalle tulee ilmoittaa ja siirtää siivous myöhemmäksi. Kun asiakas on parantunut, siivoojan voi jälleen kutsua. Jos siivooja saapuu heti kun asiakkaan oireet ovat loppuneet, TTL:n uusimman ohjeistuksen mukaan huoneilmassa mahdollisesti viruksia sisältävät aerosolit poistuvat 1-3 tunnin tuuletuksella. Jos siivooja saapuu vasta useamman päivän jälkeen asiakkaan parannuttua, ei ole todennäköistä, että ilmassa tai pinnoilla olisi enää tartuntavaarallisia viruksia ja tilat voi siivota normaalisti. Jos siivooja itse sairastuu, hän ei tule töihin. Kotisiivoojat tekevät tärkeää työtä epidemian hillitsemiseksi pitämällä kotien hygieniatasoa korkealla, ammatillista aseptista työtapahygieniaa noudattaen. Ammattitaitoiset siivouspalvelujen tuottajat toimivat viranomaisten ohjeistusten mukaisesti ja ovat perehdyttäneet siivoushenkilöstön toimimaan turvallisesti ja hygieenisesti sekä pisaraettä kosketusvarotoimia noudattaen. Myös SSTL Puhtausala ry antaa neuvoja ja vastaa kysymyksiin, miten siivoustyötä voidaan suorittaa epidemia-aikana turvallisesti erilaisissa toimintaympäristöissä. Näin koronapandemian aikana monen kodin käyttöaste on täydet 100%, jolloin myös siivouksen tarve on normaalia suurempi. Kotisiivouspalvelun käyttö on turvallista, kun siivooja käyttää suojakäsineitä ja myös suu-nenäsuojusta asiakkaan niin toivoessa tai halutessaan itse.
• 16. vuosikerta – nro 5 Viikot 19-22/2020 Ajankohtaista Hernesaaressa alkaa 2020 aikana merentäyttö Louheen proomukuljetus vähentää rekkarallia Etelä-Helsingissä Hernesaari ja Jätkäsaari 2019. Kuva: Helsingin kaupunki H ernesaaren edustalla käynnistyy merentäyttö kalliolouheella vuoden 2020 aikana. Paikan päälle louhe kuljetetaan pääosin proomuilla meriteitse Vuosaaren edustalta. Merikuljetus vähentää huomattavasti rekkarallia Etelä-Helsingin kaduilla. – Väylävirasto ja Helsingin Satama ovat käynnistämässä tänä vuonna Vuosaaren sataman väylän syventämisen. Urakassa muodostuu louhetta yli 800 000 kuutiota eli yli 8 eduskuntatalon verran, ja se määrä pystytään hyödyntämään Hernesaaren rakentamisessa, sanoo Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen. Helsingin kaupunki on pyrkinyt jo vuosia hyödyntämään rakentamisesta tulevia maaja kivimassoja mahdollisimman tehokkaasti ja lähellä. Merikuljetus säästää rahaa ja ympäristöä Kuljetus meritse proomuilla Itä-Helsingistä suoraan täytettäville alueille säästää kaupunkiympäristöä pölyltä ja liikenteeltä. Merikuljetus korvaa noin 55 000 kuorma-autolastia ja vähentää polttoaineen kulutusta 1,5 miljoonaa litraa. Rahan säästö vastaa 15 miljoonaa euron luokkaa ja hiilipäästöjä säästyy noin 3200 tonnia. Ruoppausja täyttötyöt ajoittuvat vuosille 2020–2021. Hernesaareen rakennetaan 2020-luvulla noin 7500 asukkaan merellinen kaupunginosa, ja tänä vuonna aloitettava meritäyttö on osa asuinalueen rakentamista. Alueella tarvittavien meritäyttöjen määrä on kokonaisuudessaan 1 200 000 kuutiometriä. Toukokuussa asukasilta Hernesaaren rakentamisesta Helsingin kaupunki järjestää Hernesaaren esirakentamisen vaiheista asukasillan toukokuun 2020 loppupuolella. Asukasilta pidetään koronarajoitteiden salliessa joko Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla tai vaihtoehtoisesti verkossa, mikäli kokoontumiset paikan päällä on vielä tuolloin rajoitettu. Päivittäin lämmin ateria asunnottomille H elsinki tarjoaa asunnottomille mahdollisuuden päivittäiseen lämpimään ateriaan perjantaista 24.4. alkaen. Ruokaa varaudutaan tarjoamaan lähes 400 ateriaa päivässä yhdeksässä jakelupisteessä eri puolilla kaupunkia. Koronavirusepidemia on nostanut huolta asunnottomien kaupunkilaisten hyvinvoinnista. Lämpimän ruoan jakelupaikkoja on yhteensä yhdeksän eri puolilla kaupunkia. Alkuun aterioita on varauduttu tarjoamaan noin 400 päivässä. Lisäksi kaduilla kiertävät liikkuvat ammattilaiset saavat mukaansa eväspaketteja, joita he voivat jakaa kohdatessaan ruokaa vailla olevia asunnottomia. Sivu 11 Veneiden pitämistä talvisäilytyspaikoilla voi jatkaa Rakentaminen jatkui ennätysvilkkaana Helsingissä 2019 A suntoja valmistui enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin 1960-luvun jälkeen. Kaikista valmistuneista asunnoista suurin osa oli kaksioita, mutta yksiöille myönnettiin viime vuoden aikana jo enemmän rakennuslupia kuin kaksioille tai kolmioille. Uusia asuntoja valmistui viime vuonna Helsingissä ennätykselliset 6736. Uustuotantona ja laajennuksin asuntoja valmistui 6156 ja loput 580 olivat käyttötarkoituksen muutoksia. Kerrosalassa mitattuna uusia asuinrakennuksia valmistui 475 360 kerrosneliömetriä, mikä on enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin vuonna 1970 alkaneen tilastoinnin aikana. Nuoret ovat myös innostuneet jakamaan omia taitojaan ja osaamistaan. Nuoret kouluttavat ja tukevat toisiaan Vertaisohjaajien tuelle on tarvetta H elsinkiläisten nuorisotalojen toiminta on siirtynyt korona-aikana sosiaaliseen mediaan ja digitaalisiin kanaviin, jossa nuoret kouluttavat ja tukevat toinen toisiaan. Esimerkiksi Itäkeskuksessa toimivan mediaryhmän nuoret ovat innostuneet kouluttamaan toinen toisiaan erilaisten ohjelmistojen, kuten videoeditoinnin käytössä. Helsingin nuorisotalojen normaalissa arjessa nuoriso-ohjaajien apuna työskentelevien vertaisohjaajien apu on korostunut entisestään. Nuoret vertaisohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä nuorten kanssa toimintaa ja lisäksi he työskentelevät nuoriso-ohjaajien kanssa avoimissa illoissa sekä vetävät toiminnallisia pienryhmiä. Lapsille, nuorille ja perheille on tarjolla tukea koronatilanteessa K oronatilanne on tuonut haasteita monien perheiden arkeen ja erityislapsiperheiden arki on voinut muuttua hyvin haastavaksi. Sivu 8 Sivu 8 Sivu 6 Sivu 7
• 4 Viikot 19-22/2020 • Nro 5 Tänä keväänä leikin teemapäivää vietetään perhepiirissä. L eikkiminen ei onneksi ole olosuhteista kiinni, vaan Leikkipäivä on joka päivä. Valtakunnallisen Leikkipäivän väkeä kokoavat tapahtumat siirtyvät järjestettäväksi toukokuun sijasta myöhemmin. Poikkeustilasta huolimatta valtakunnallista Leikkipäivää vietetään lauantaina 9. toukokuuta. Leikkiä juhlistetaan silloin oman perheen kesken tai muiden läheisten kanssa etäyhteyden avulla. Leikkipäivän teema on tänä vuonna ”leikki yhdistää”. Leikki yhdistää toiveita ja todellisuutta, satua ja totta. Leikki yhdistää monenlaisia lapsia, sukupolvia, eri kulttuurija kielitaustoista tulevia, ihmistä ja ympäristöä. Leikissä yhdistyy monia tärkeitä asioita kuten oppimista, iloa ja vuorovaikutusta. – Tässä hetkessä, kun olosuhteet erottavat meitä ihmisiä toisistamme, voimme käyttää leikkiä apuna uudenlaisen yhteyden etsimisessä. Yhteinen leikki ja yhdessä koettu ilo synnyttävät yhteenkuuluvuutta, joka puolestaan lisää luottamusta niin toisiin ihmisiin kuin tulevaan, koordinaattori Eevamaija Paljakka sanoo ja jatkaa: – Toivomme, että haastavista olosuhteista huolimatta perheiden eri-ikäiset innostuvat juhlimaan leikkiä yhdessä. Aurinko ikkunassa on merkki Leikkipäivää kotioloissa viettäviä kehotetaan askartelemaan ikkunaan aurinko levittämään leikin ilosanomaa. – Aurinko kuvastaa leikin tuomaa iloa ja valoa, jota tarvitsemme riippumatta kunkin päivän haasteista. Laittamalla auringon ikkunaan kerromme, että meillä leikitään ja samalla muistutetaan muitakin leikin ilosta, Eevamaija Paljakka kertoo. Leikkipäivän tunnelmista kertovia kuvia voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #leikkipäivä2020, #leikkiyhdistää ja #aurinkoikkunassa. Kuvia leikkihetkistä jaetaan eteenpäin Leikkipäivän Facebook-sivulle ja MLL:n Instagram-tilille. Leikkipäivän ideana on ollut, että kuka tahansa voi järjestää oman leikkitapahtumansa tai -tempauksensa, joka voi olla pieni oman perheen tai naapuruston yhteinen leikkihetki. Joka vuosi monet organisaatiot ovat myös innostuneet järjestämään yleisötapahtumia. Tälle vuodelle tapahtumat suunnitellut yleisötapahtumat siirtyvät joko syksyyn tai ensi vuoteen. Valtakunnallista Leikkipäivää koordinoi Leikkipäivä-verkosto, johon kuuluu noin 30 toimijaa julkiselta, yksityiseltä ja järjestöpuolelta. Verkostoa luotsaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Ideoita leikkeihin löytyy osoitteesta www.leikkipankki.fi tetaan sekä sijoitustoiminnan tehokkuutta sekä kestävää kehitystä. Listattujen sijoitusten tuotto oli 21,66 prosenttia vuonna 2019. – Viime vuoden tuotto oli poikkeuksellisen korkea. Keskitymme kuitenkin sijoitustoiminnassamme pitkään aikaväliin, jolloin kustannustehokkuus ja hajautus korostuvat, sijoitusjohtaja Anders Ekholm sanoo. Yliopisto siirsi vuoden aikana noin kolmanneksen 472 miljoonan euron sijoitussalkusta indeksirahastoihin, joiden vuosittainen hallinnointipalkkio alittaa 0,1 prosenttia pääomista. Kyseiset indeksirahastot sulkevat pois fossiilisten polttoaineiden tuottajat ja jakelijat, sekä yhtiöt, joiden toiminta perustuu kiistanalaisten palveluiden tai tuotteiden myymiseen. Fossiilisten polttoaineiden tuottajien osuus sijoitussalkusta laski noin kymmenyksellä vuoden aikana ja alittaa nyt yhden prosentin. – Tavoitteenamme on poistaa loputkin fossiilisten polttoaineiden tuottajat salkusta hallitusti, mutta viipymättä, viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä, linjaa kvestori Marjo Berglund. Vuonna 2019 päätettiin julkistaa uudet merkittävät sijoitukset heti, sekä kaikki sijoitukset tilinpäätöksen yhteydessä. Uudet merkittävät sijoitukset julkaistaan verkkosivuilla. – Vastuu yhteistyökumppaneille ja yhteiskunnalle liittyy kiinteästi luottamukseen ja perustuu avoimuuteen. Haluamme johtaa omalla esimerkillä tässäkin asiassa, Marjo Berglund jatkaa. ? Olemisen perustila on kasvokkain olemisen yhteyttä. Poikkeustila rikkoo elämisen perusolemusta vaatimalla eristykseen, erottamalla yhteydestä, sulkemalla pois. Karanteeni on siis kriittinen, vieras tila. Pohtiessani eristyksen psyykkisiä vaikutuksia, kohtasin vanhan tuttavani Nikolai Gogolin huolellisen arvion: ”Ihminen ei enää ole paikallaan, vaikkei hän ole lähtenyt mihinkään.” Koronan pakottamassa tilanteessa, hallituksen määräyksestä, kuitenkin on käynyt näin: 1. Julkinen tila pitää kohdata uudella tavalla. 2. Kodin tila ei ole enää entisensä. Tila on vaihtunut päinvastaiseksi. Vanhan tilalle on astunut vaihtotila, joka tarkoittaa vaikkapa sähkövirran pakottamista vaihtamaan suuntaa. Olen näinä viikkoina kuumeisesti pohtinut minkälaisia muutoksia tämä uusi tilanne aiheuttaa asenteissamme, tunteissamme, ajatuksissamme, käyttäytymisessämme, yhteiskunnassamme, maailmassamme? Onko etä-kokoontuminen ja etä-opetus sitä miksi sitä kutsutaan? Voiko sitä olla, tässä ja muualla samanaikaisesti, reaaliaikaisesti? Vai onko silmänräpäyksellinen etä-läsnäolo sittenkin harhaa, korviketta, itsepetosta? Olemmeko astumassa vastakkaisuuden viiveeseen, mitä se on? Vääristääkö teleteknologinen läsnäolo nykyhetken? Kosketus, joka ei ole tarttumista, ei ota haltuun. Kasvot voidaan kyllä suojata kasvosuojalla tai huivilla. Ne voidaan peittää ja eristää, mutta niitä ei voida pyyhkiä pois. Kasvojen kohtaaminen, toisen janoaminen on loukkaamatonta perussosiaalisuutta, jota ilman on vaikea elää. Ihminen kaipaa nahoissaan vuorovaikutusta, interaktiota. Mutta muodostaako pyrkimyksemme, olla yhtäaikaa lähettäjä ja vastaanottaja, utooppiseksi harhaksi? Jos ihon kosketus ja aito katse puuttuu, muuttuuko elimellinen elämä invalidisoivaksi proteesiksi? Löysin näihin kysymyksiin kaksi vastausta, kiinnostaako? Ensimmäinen oivallus avaa tien vitaaliseen, valoisaan tulevaisuuteen. Elämänpiirin kaventuminen ei olekaan paha, koska se kääntää ajatukset rajattomista mahdollisuuksista rajattuun syväluotaukseen. Minulle tämä luotaus tarkoittaa lukemista ja kirjoittamista. Kirja ja tietokoneen näppäimet palkitsevat ehkä paremmin kuin tukkaputkella rientäminen. Toisen oivalluksen sain unkarilaiselta ajattelijalta Laszló F. Földényiltä. Hän on esseisti, taideteoreetikko ja teatterikriitikko, jonka kirja Melankolia (2016) lupaa alakulon eli melankolian kautta toisenlaisen todellisuuden. Riemastuin.Tämähän on löytö. Földényi sanoo, että painostavan ilmapiirin keskelle tarvitaankin melankoliaa karistamaan masennus. On päästävä elämän ytimeen, surullisuudesta syvälle yltävään luovuuteen. Tekopyhyyden torjuva, rehellinen melankolia ei tuota epätoivoa vaan uudistaa toivoa ja elämän. Murheen filosofia on sisään kätkettyä dynaamisuutta. Lisäksi melankolialla on jalostava vaikutus. Ei humoristina tunnettu Martti Lutherkaan opettanut synkkyyttä. Melankolia kirkastaa ominaislaadun, karistaa ikävystymisen ja karaisee kohtaamaan oman persoonallisuutemme, toistemme kasvot, ihon ja innostuksen. Melankolia on tie parempaan elämään. Veli-Matti Hynninen Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 5/2020 Päihteiden käyttö huolestuttaa järjestöjä P äihteidenkäyttö perheissä huolestuttaa apua tarjoavia järjestöjä. Lisääntynyt avuntarve näkyy jo nyt A-klinikkasäätiön ja Ensija turvakotien liiton palveluissa. Päihteidenkäytön vaikutukset lasten elämään ovat kauaskantoisia. Kunnissa on vastattava nyt lasten ja perheiden ahdinkoon. Liiallinen alkoholinkäyttö vaikuttaa koko lähipiiriin, erityisesti puolisoon ja lapsiin. Poliisin lisääntyneet kotihälytykset ja suomalaisten alkoholinkäytön lisääntyminen ovat vakavia hälytysmerkkejä. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat huolissaan vanhempien jaksamisesta, mielenterveysja päihdeongelmista sekä perheiden ja lasten tuen tarpeesta, käy ilmi sosiaalialan ammattilaisia edustavan Talentian teettämässä kyselyssä. Vain kolmannes kyselyyn vastanneista kertoo, että kunnassa on vahvistettu perheille tarjottavia matalan kynnyksen palveluita. Suurimmassa osassa niitä ei vastaajien mukaan edes aiota järjestää. Ensija turvakotien liitossa apua hakevien määrät ovat moninkertaistuneet ja chattien aukioloaikoja on lisätty 80 tunnilla. Apua haetaan kaikkiin perheen ongelmiin. Väkivaltaan liittyvä avun hakeminen on lisääntynyt avopalveluissa 44 prosentilla. Eropalveluihin yhteyttä ottavien määrä on kasvanut peräti 60 prosentilla maalis-huhtikuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Osassa on taustalla päihteiden käyttö. Moni apua hakeva on huolestunut perheenjäsenen juomisesta. A-klinikkasäätiön Päihdelinkin ja Nuortenlinkin neuvontapalveluissa koronatilanne on alkanut myös näkyä. Päihdelinkkiin yhteyttä ottavat huolestuneet läheiset, kun jo ennestään runsas alkoholinkäyttö on lisääntynyt samalla, kun työvelvoitteet ovat vähentyneet ja etätyössä ollaan perheissä entistä enemmän koronatilanteen aikana. Kolumni Alakulo jalostuu voimaksi Helsingin yliopiston sijoitusten tuotto 22% H elsingin yliopiston listattujen sijoitusten tuotto oli lähes 22 prosenttia vuonna 2019. Fossiilisten polttoaineiden tuottajien osuus sijoitussalkusta laski selvästi ja on nyt alle prosentin salkun arvosta. Helsingin yliopiston hallitus hyväksyi kesällä 2019 vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet, joissa painoLeikkipäivä yhdistää juhlimaan leikkiä kotosalla Helsingin yliopiston listattujen sijoitusten tuotto oli lähes 22 prosenttia vuonna 2019. ”Täällä vietetään Leikkipäivää”, kertoo ikkunaan askarreltu auringon kuva.
• 5 Nro 5 • Viikot 19-22/2020 Pimeys oli suuri, muta toivontuijun lepatus halkaisi siihen raon, niin että jaksoi elää. Pentti Haanpää (1905 – 55) Päivyri VIIKKO 19 KE 6.5. Ylermi TO 7.5. Helmi PE 8.5. Heino LA 9.5. Eurooppapäivä, Timo, Timi SU 10.5. Äitienpäivä, Aino, Aini, Aina VIIKKO 20 MA 11.5. Osmo TI 12.5. J.V. Snellmanin päivä, Lotta KE 13.5. Kukka, Floora TO 14.5. Tuula PE 15.5. Sonja, Sofia, Sohvi LA 16.5. Essi, Ester, Esteri SU 17.5. Kaatuneitten muistopäivä. Maila, Maisa, Rebekka VIIKKO 21 MA 18.5. Eero, Erkki, Eerika TI 19.5. Emma, Emilia, Milla KE 20.5. Karoliina, Lilja TO 21.5. Helatorstai. Konsta, Kosti PE 22.5. Hemmo, Hemminki LA 23.5. Lyydia, Lyyli SU 24.5. Tuukka, Touko VIIKKO 22 MA 25.5. Urpo TI 26.5. Minna, Vilma, Miina KE 27.5. Ritva TO 28.5. Alma PE 29.5. Oliver, Olivia, Oiva LA 30.5. Pasi SU 31.5. Helluntaipäivä. Hela, Helga VIIKKO 23 MA 1.6. Teemu, Nikodemus TI 2.6. Venla Sunnuntaiksi Kriisityöntekijät antavat keskusteluapua etäyhteyksin P oikkeusaikana MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisikeskuksissa eri puolilla Suomea autetaan videoyhteyksin tai puhelimitse. Ajan voi varata soittamalla suoraan kriisikeskukseen. Keskustelu kriisityöntekijän kanssa on maksutonta. – Monia ahdistaa ja pelottaa koronavirustilanne. Keskusteluapu auttaa ahdistukseen. Nyt poikkeustilasta johtuen olemme siirtäneet kasvokkaiset tapaamiset kriisityöntekijöiden kanssa videoyhteyksillä toteutettaviksi, kommentoi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisiauttamisen johtaja Outi Ruishalme. Kynnyksenä videotapaamisille on usein tottumattomuus käyttää laitteita, mutta ensimmäisen kokeilun jälkeen käyttö tuntuu jo helpommalta. – Useimmilla on kotona kameralla varustettu tietokone, tabletti tai älypuhelin ja näiden avulla videotapaaminen onnistuu. Kannattaa uskaltaa kokeilla! Ja mikäli videoyhteydet eivät toimi, voidaan keskustella puhelimitse, rohkaisee Kimmo Räty Pohjois-Karjalan kriisikeskuksesta. Aika varataan soittamalla kriisikeskukseen. Osaan kriisikeskuksista ajan voi varata myös sähköisen ajanvarauskalenterin kautta. Ajan voi varata mistä tahansa 22 kriisikeskuksesta ympäri Suomen omasta sijainnista riippumatta. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta mieli.fi/kriisikeskusverkosto. Apu on asiakkaalle maksutonta. Keskusteluapua on antavat myös Kriisipuhelin, verkkokriisikeskus Tukinet ja nuorille suunnattu Sekasin-chat. Lisätietoja mieli.fi/ tukea-ja-apua. Jokainen meistä tarvitsee jonkun, joka kuuntelee. Löydä oma tapasi auttaa – mielinauha.fi Kaupunginkirjasto tuottaa monipuolisia tapahtumia H elsingin kaupunginkirjasto aloitti suorien lähetysten striimaamisen Helsinki-kanavalle kirjastojen sulkeuduttua maaliskuussa. Striimauksia on monta kertaa viikossa ja jopa useita päivässä. Aamupäivisin painotus on lapsille ja lapsiperheille suunnatussa tarjonnassa ja iltapäivisin nähdään muun muassa kirjailijavierailuja ja ajankohtaisia keskusteluja. Striimauksista tuotetut tallenteet ovat jälkikäteen katsottavissa Helsinki-kanavalla osoitteessa helsinkikanava. fi. Helsinki-kanavalle onkin kertynyt jo kymmeniä Helsingin kaupunginkirjaston videotallenteita. Tulevien striimausten ajankohdat voi katsoa osoitteesta helmet.fi/ kirjastohelsinkilive. Striimausten kuvauspaikkana toimii pääasiassa keskustakirjasto Oodi, mutta videoita kuvataan myös muissa Helsingin kirjastoissa. – Olen todella ylpeä kirjastohenkilöstön osaamisesta ja ketteryydestä tässä poikkeustilanteessa. Välittömästi kirjastojen sulkupäätöksen tultua kirjastoissa lisättiin panoksia etäja digipalveluihin ja saatiin parissa päivässä organisoitua myös kirjallisuusaiheiset striimaukset niin sisällöllisesti kuin teknisestikin, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Striimausten ohjelma on kiinnostava otos kirjastojen monipuolisista tapahtumista. Kevään aikana haastateltavaksi saadaan eturivin taiteen tekijöitä, kuten kirjailijat Sofi Oksanen ja Emmi-Liia Sjöholm sekä elokuvaohjaaja Dome Karukoski. Toukokuusta suunnitellaan runoilijoiden kuukautta, jolloin vieraaksi kutsutaan runoilijoita ja muita vähälevikkisen kirjallisuuden tekijöitä. Myös musiikkitarjontaa on luvassa, sillä haastatteluun saapuu muusikko Samuli Putro ja Oodin Maijansalin lavalla nähdään rap-artistit Laineen Kasperi sekä F. Lapsille striimataan satutuokioita ja loruhetkiä miltei joka arkipäivä. Sisältöjä tehdään kaikille ikäryhmille ja usealla eri kielellä. Tällä hetkellä tarjontaa on Helsinki-kanavalla suomen lisäksi englanniksi ja ruotsiksi. Tulossa on muun muassa kaksikielinen satutunti suomeksi ja viroksi. Poikkeusaikaan siirtyminen ja kirjastojen sulkemisen aiheuttama tapahtumien peruminen herätti kirjastolaisissa huolta kirjailijoiden sekä muiden esiintyvien taideja kulttuurityöläisten tilanteesta. Moni heistä on menettänyt kriisin keskellä työmahdollisuuksia ja tuloja. Helsingin kaupunginkirjaston striimausten tarkoituksena onkin paitsi tuottaa iloa ja hyötyä kaupunkilaisille myös osoittaa solidaarisuutta kirjailijoille sekä taideja kulttuurialalla työskenteleville. Tuotannon tukikohta on Oodissa, mutta tekijöitä on mukana monesta kirjastosta. Käytössä on pieni tapahtumabudjetti ja kaikille vieraille maksetaan esiintymispalkkio. – Teemme tässä hämmentävässäkin tilanteessa työtä ilolla ja innostuksella. Tuotannon sisällöllinen ja tekninen laatu on osoitus kirjastolaisten huikean monipuolisesta osaamisesta, sanoo striimauksia koordinoiva informaatikko Niina Holm Oodista. Helsingin kaupunginkirjasto tekee striimauksia Oodissa ja muissa kaupungin kirjastoissa. Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko on avoinna hiljaista rukousta varten ma-la klo 9–18 ja su klo 12–18. Tuomiokirkossa järjestetään sunnuntaisin klo 10 jumalanpalvelus, johon voi osallistua netin välityksellä Youtube-kanavallamme. Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse. Viraston asiakaspalvelupiste Bulevardilla on suljettu. Puhelinpalvelu on avoinna ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 numerossa 09 2340 6100. Sähköpostitse voit olla yhteydessä osoitteeseen tuomiokirkko. srk@evl.fi. Helsingin tuomiokirkko • 10.05.2020 klo 10:00 11:00 Videoitu jumalanpalvelus Tuomiokirkosta • 17.05.2020 klo 10:00 11:00 Videoitu jumalanpalvelus Tuomiokirkosta • 24.05.2020 klo 10:00 11:00 Videoitu jumalanpalvelus Tuomiokirkosta • 31.05.2020 klo 10:00 11:00 Videoitu jumalanpalvelus Tuomiokirkosta • 01.06.2020 klo 12:00 12:30 Päivärukous Tuomiokirkossa | Prayer During the Day at the Cathedral • 01.06.2020 klo 18:00 00:00 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Mikael Agricolan kirkko • 01.06.2020 klo 17:00 20:00 Israelilaisia tansseja liikuntasalissa Hyvän toivon kappeli • 01.06.2020 klo 13:00 15:00 Musamuorit Meritullin seurakuntatalo • 01.06.2020 klo 09:30 10:30 Seniorinaisten jumppa • 01.06.2020 klo 10:40 11:40 Seniorinaisten jumppa Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto Bulevardi 16 B, 1. krs Palvelee ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 p. 09 2340 6100 tuomiokirkko.srk@evl.fi Helsingin tuomiokirkko Unioninkatu 29, Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23, Suomenlinnan kirkko Suomenlinna C 43 Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6 Annankulma Annankatu 14 D, Bulevardin seurakuntasali Bulevardi 16 B, 2. krs Hyvän toivon kappeli Länsisatamankatu 26-28 Katajanokan seurakuntakoti Kauppiaankatu 8-10 B Meritullin seurakuntakoti Meritullintori 3 Joh. 17:6-10 Ps. 98:1-9 ? ”Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa; olen kahden maan kansalainen.” on kirjoittanut Kaija Pispa. Pekka Simojoki on kirjoittanut ”Jalat pidän mullassa maailman. Katseellani taivasta tavoitan. Tiedän minne matkaani tehdä saan. Olen kansalainen kahden maan.” Pispan sanoin elämän vaellus on välillä vaivaista, on fyysisiä tai henkisiä vaivoja, asioita, jotka kuluttavat ja vaikuttavat hyvinvointiimme. Joskus elämä voi myös tuntua kovin toivottomalta. Ei tiedä miten ongelmien vyyhti avautuisi tai mihin suuntaan jatkaa elämäänsä, jos on jonkinlaisessa taitekohdassa. Jalat ovat Simojoen sanoin kiinni mullassa maailman ja omat mielen päällä pyörivät ajatukset liittyvät usein kovin maallisiin asioihin, on kyse ihmissuhteista, talousasioista, työurasta, opiskelupaikan päättämisestä, sairauksista. Eivätkä ne ole vähäpätöisiä tai turhia asioita. Meidän tehtävämme on elää ihmisen elämää maan päällä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että on toivo. On tärkeää jaksaa toivoa, tavoitella katseellaan taivasta ja muistaa mikä on meidän elämämme matkan päämäärä. Olemme kahden maan kansalaisia ja nyt olemme maallisessa maassa ja edessä on matka kohti toista maatamme, taivaan kotia. Sitä kuinka kauan meistä kullakin matka sinne kestää, ei tiedä kukaan meistä. Kuitenkin kaikessa mitä täällä teemme ja mitä täällä kohtaamme, meillä on mukana toivo. Toivon meille antaa Jumalan sanan kuuleminen ja usko siihen, että Jeesus on Jumalan lähettämä. Luottamus siihen, että Pyhä Henki toimii edelleen keskuudessamme herättämällä uskon Jumalaan ja mahdollistaa taivaan kansalaisina elämisen maailmassa. Toivo auttaa jaksamaan, toivo herättää syyn juhlia ja riemuita ja ylistää. Olkaamme siunattuja ja pysyköön toivo mukanamme vahvana kaikissa elämämme tilanteissa. Tuula Anttila Kirjoittaja on nuorten kuuntelija, pöytälaatikkorunoilija ja sosionomi YAMK-diakoni Annantalo Annankatu 30 • Virtuaalinen Annantalo Annantalon verkkosivuilta löytyvä Virtuaalinen Annantalo tarjoaa kivaa tekemistä lapsille ja nuorille. Virtuaalinen Annantalo on saavutettavissa joka päivä, koko kevään ajan. • Verkkosivut osoitteessa: http://www.annantalo.fi/fi/ virtuaalinenannantalo • pe 3.4. – su 31.5. Dreamless by Oliver Whitehead Tämän piti olla Kaikki kotona -näyttelyn osa, mutta nyt sinulla on mahdollisuus nähdä se näin virtuaalisesti. Lyhytelokuvassa kahdeksan lastaa maalaa kasvojaan valmistautuen juhlaan pöydän äärellä, joka on katettu kakuilla, makealla ja leluilla.
• 6 Viikot 19-22/2020 • Nro 5 H elsingin kaupunki kehittää sisäisiä innovaatioita uudessa kaupungin Kokeilukiihdyttämössä. Kiihdyttämö lanseerattiin syksyllä 2019 kampanjalla, jossa kaupungin työntekijöitä rohkaistiin ideoimaan ketteriä ja tekoälyä hyödyntäviä kokeiluja. Talven aikana kaupunki teetti seitsemän kokeiluprojektia, joissa tutkittiin tekoälyn mahdollisuuksia kaupungin palvelujen parantamiseen. Monipuolisia kokeiluja tehtiin muun muassa palautejärjestelmän asiakaspalautteen tekoälyavusteisesta analysoinnista palotarkastusten parempaan kohdentamiseen. Helsingin kaupungin digitalisaatiokehityksen lähtökohtana on, että palvelujen digitalisaatiolla pyritään helpottamaan helsinkiläisten arkea ja että kaupunkilaiset löytäisivät palvelunsa nykyistä paremmin. Sama koskee myös kaupungin työntekijöitä: digitalisaatio helpottaa päivittäistä työntekoa automatisoimalla rutiinitehtäviä. Tässä tekoälyavusteisilla palvelusuosittelijoilla, palauteanalysoinnin avustajilla ja palotarkastusten kohdentamisilla voi olla tulevaisuudessa iso merkitys. – Kokeilukiihdyttämön avulla pyrimme jalostamaan innovaatioita ja tukemaan digitalisaatiota hyödyntävää ketterää kokeilutoimintaa kaupunkiorganisaation sisällä. Tavoite on myös oppia kokeiluista ja skaalata niitä koko kaupungin käyttöön, sanoo hankepäällikkö Ville Meloni Helsingin kaupungin digitalisaation muutostoimistosta. Suojateiden tunnistamiseen Pari erilaista esimerkkiä koneoppimisen hyödyntämisestä ovat suojateiden tunnistaminen ja kulttuuripalvelujen suosittelija. Suojateiden koneellisen tunnistamisen avulla Helsingissä voidaan tukea jatkossa paremmin esimerkiksi älyliikenteen kehitystä. Löytö-niminen kulttuuripalvelujen älykäs suosittelija puolestaan auttaa tuomaan kulttuuritapahtumat lähemmäs asukasta. Se vinkkaa asukkaan omien kiinnostuksen kohteiden perusteella häntä mahdollisesti kiinnostavista palveluista. Paikkatietoasiantuntija Fanny Taxellin vetämän hankkeen tarkoituksena oli tunnistaa tekoälyavusteisesti kaikki kaupungin suojatiet ilmakuvista ja saada niistä koordinaatit. – Opimme, että opetusdatan laadun ja määrän merkitys on erittäin tärkeää. Datan määrän kasvaessa myös epäonnistuneen tunnistuksen riski pienenee. Mallin opettamiseen tarvittiin paljon merkittyä dataa eli meidän tapauksessamme kuvia suojateistä – sekä opetusmielessä myös kuvia, joissa suojateitä ei ollut, Taxell selittää. Kulttuuripalvelujen suosittelijaa suunnitellut viestintäasiantuntija Sari Lehikoinen toteaa, että kaupungin palveluilla on paljon erilaisia käyttäjäryhmiä ja siksi ohjaamiTelakkakadun katutyö keväällä 2020. Kuva: Susa Junnola. Katurakentamisen kausi alkaa Helsingissä Mittavin hanke loppuvuodesta käynnistyvä Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun uudistus Sari Lehikoinen (vas.) ja Fanny Taxell kehuvat Kokeilukiihdyttämön toimintaa. Lehikoinen edisti Löytö-kulttuuripalvelujen suosittelijaa ja Taxell hanketta, joka tunnistaa tekoälyavusteisesti suojateitä ilmakuvista. Kuva: Tero Lahti Helsingin kaupungin palvelujen digitalisaatiolla pyritään helpottamaan helsinkiläisten arkea ja että kaupunkilaiset löytäisivät palvelunsa nykyistä paremmin. Kuva: Maija Astikainen Helsinki kehittää tekoälyä hyödyntävää kokeilutoimintaa Veneiden pitämistä talvisäilytyspaikoilla voi jatkaa T änä vuonna alkavista katuhankkeista mittavin on loppuvuodesta käynnistyvä Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun uudistus. Muita keskeisiä rakentamiskohteita ovat mm. rautatieaseman pyöräilyja jalankulkutunneli sekä Ilmalan raitiotie. Helsinki tavoittelee entistä parempia työmaajärjestelyjä kaikilla katutyömailla. Katutyöt aiheuttavat väistämättä poikkeusjärjestelyjä, mutta Helsinki pyrkii vähentämään työmaiden aiheuttamia haittoja. – Synnyttämästään vaivasta huolimatta mittavatkin uudistukset ovat välttämättömiä. Kasvava kaupunki tarvitsee toimivaa infrastruktuuria. Tavoitteenamme on parantaa poikkeusjärjestelyjä ja pitää työmaat entistä sujuvampina ja siistimpinä, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Kaupunki aikoo panostaa myös viestintään ja vuorovaikutukseen katutyömaillaan. Caloniuksenkadulle, Runeberginkadulle ja Helsinginkadulle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet kadun molemmin puolin. Uudistuksen yhteydessä uusitaan laajasti katujen alla olevaa kunnallistekniikka, kuten kaapeleita sekä vesija viemäriputkia. – Erityisesti Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun uudistuksen vaikutukset ovat niin valtavia, että haluamme ottaa lähialueiden asukkaat ja yrittäjät huomioon niin ennakkoon kuin työmaan aikana poikkeuksellisen hyvin, Vapaavuori lisää. Samalla raitioliikennettä nopeutetaan korotetulla ratikkakaistalla Caloniuksenkadulla ja osalla Helsinginkatua. Helsinginkadun päässä kiskoja suoristetaan, helpotetaan ratikoiden kääntymistä risteyksissä sekä tehdään joitain pysäkkimuutoksia, jotta ratikkaliikenne olisi nykyistä sujuvampaa. Uudistus alkaa loppuvuodesta 2020 ja kestää noin kaksi vuotta. Rautatieaseman pyöräilyja jalankulkutunneli rakennetaan ratapihan ali päärautatieaseman ratakiskojen alle. Tunnelin valmistuessa idän ja lännen välinen pyöräliikenne siirtyy rautatieaseman edestä pois. Tunneliin tulee HKL:n omistama pyöräkeskus ja pyöräparkki noin 900-1000 polkupyörälle. Rakentaminen alkaa syksyllä 2020 ja kestää maaliskuulle 2023. Pasilaan uutta raitiotietä Ilmalaan rakennetaan jatkoa 9-linjan ratikalle Pasilankadulta Ilmalantorille. Samalla uusitaan katujen alla olevat viemärit ja kaapelit. Veturitietä levennetään Höyrykadun ja Hakamäentien välillä, ja junaradan ylittävä silta uusitaan. Sillasta tulee kolme kertaa entistä leveämpi. Veturitielle tulee uudet jalkakäytävät ja pyörätiet. Myös Ratapihakortteleiden katuja aletaan rakentaa vaiheittain asuntorakentamisen kanssa. Rakentaminen alkaa kesä-heinäkuussa 2020 Ilmalan raitiotiestä ja jatkuu siltatyömaahan ja Ratapihakortteleihin, jotka valmistuvat arviolta kesällä 2023. Kulosaaren puistotie uudistetaan pyöräkaduksi, ensimmäiseksi osaksi Itäbaanaa, joka on pyöräliikenteen pääväylä idän suunnasta keskustaan. Pyöräkadulla pyörät ja autot ajavat samalla ajoradalla. Autot sovittavat nopeutensa pyöriin. Lähes kahdeksan kilometKoronan takia veneitä voi pitää talvisäilytyspaikoilla kesälläkin. Kuva: Helsingin kaupunki Jatkoa sivulta 3 H elsingin kaupunki on koronavirustilanteen johdosta päättänyt, että kaupungin hallinnoimilla sekä veneseuroille ja -kerhoille vuokratuilla talvisäilytysalueilla veneiden vesillelaskuaikaa jatketaan 15.9.2020 asti. Poikkeuksena on Hernesaaren talvisäilytysalue, jossa veneitä ei voi säilyttää alueen rakennustöiden takia. Hernesaaressa veneitään säilyttäneet voivat siirtää veneensä toiselle Helsingin kaupungin talvisäilytyspaikalle. Mikäli veneenomistajat haluavat jatkaa veneen pitämistä talvisäilytyksessä, asiasta ei tarvitse olla yhteydessä kaupunkiin, mutta lisätietoja asiasta voi kysyä osoitteesta venepaikkavaraukset@hel.fi. Helsingin kaupungin hallinnoimilla talvisäilytysalueilla voi pitää venettä 15.9.2020 asti ilman erillistä korvausta, edellyttäen että talvisäilytyskauden 2019– 2020 maksu on suoritettu. Myöskään veneseuroille ja -kerhoille vuokratuista talvisäilytysalueista kaupunki ei peri erillistä korvausta jatketun vesillelaskuajan ajalta. Veneiden talvisäilytys kaupungin talvisäilytyspaikoilla olisi normaalin aikataulun mukaan loppunut 10.6.2020. nen palveluiden luokse on digikanavissa usein hankalaa. Toisaalta jos suosittelualgoritmi saadaan toimimaan kulttuuripalveluissa, voitaisiin suosittelutoimintoa soveltaa samalla tekniikalla myös muidenkin toimialojen palvelujen markkinoinnissa. – Tekoälyn avulla voimme tuoda palvelut lähemmäs asiakasta, parantaa niiden löydettävyyttä ja lyhentää asiakaspolkuja. Löydettävyys lisää myös palvelutyytyväisyyttä. Samalla voimme miettiä, miten voisimme tarjota asukkaille mukavia yllätyksiä ja löytämisen riemua, Lehikoinen pohtii. Erityisesti suosittelupalveluissa tulee muistaa myös kaupungin toiminnan läpinäkyvyys: asukkaat voivat kiinnostua myös siitä, miksi jotain tapahtumaa ja palvelua suositellaan juuri hänelle. Algoritmin täytyykin olla läpinäkyvä. Tekoälykokeilujen tekijät ovat huomanneet, että tekoäly on yhtä älykäs kuin sen opettaja. Ihmistä tarvitaan opettamaan konetta ja vinoumat opetusdatassa tai
• 7 Nro 5 • Viikot 19-22/2020 Telakkakadun katutyö keväällä 2020. Kuva: Susa Junnola. Helsingin kaupungin palvelujen digitalisaatiolla pyritään helpottamaan helsinkiläisten arkea ja että kaupunkilaiset löytäisivät palvelunsa nykyistä paremmin. Kuva: Maija Astikainen rin mittainen Itäbaana rakennetaan osissa joko muiden hankkeiden yhteydessä tai erikseen. Kulosaaren osuuden rakentaminen alkaa syksyllä 2020 ja kestää vuoteen 2021. Puistotöitä ympäri Helsinkiä Katuja rakennetaan monin paikoin muuallakin Helsingissä. Munkkiniemen alueella on useita katutöitä ja Herttoniemen yritysalueella peruskorjataan useita katuja uutta asuinrakentamista varten. Hietaniemenkadun huonokuntoinen jalkakäytävä ja koivukuja uusitaan. Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välille rakennetaan tulvapato ja samalla uusitaan lahtien välinen jalankulun ja pyöräliikenteen silta. Lisätiedot kaikista keskeisimmistä tänä vuonna alkavista katutöistä löytyvät osoitteesta hel.fi/katurakentaminen. opettajan ajattelussa näkyvät myös tekoälyn toiminnassa. Lehikoisen ja Taxellin mukaan on tärkeä myös katsoa tulevaa tekoälyyn perustuvaa palvelua tai tuotetta heti hankkeen alussa eri näkökulmista. Näistä näkökulmista asiakasnäkökulma on keskeisin, jotta tuloksena olisi selkeä ja helppokäyttöinen tuote. Hankalaa ja epäloogista palvelua ei käytä lopulta kukaan. Kokeilukiihdyttämötoiminnassa kaupungin kumppaneina ovat olleet myös useat alan yritykset. Kokeilujen suunnitteluun apua tarjosivat Aiwo.ai, Ai4Value, CGI, Deloitte, Digitalist Group, Futurice, Gofore, Helsinki Intelligence, Microsoft, SAS ja Taito United. Kokeilujen toteutuksessa kumppaneina olivat Deloitte, Helsinki Intelligence, Integrify, ja SAS. Kaupungin toinen tekoälykokeilujen ja ohjelmistorobotiikan kampanja alkaa Kokeilukiihdyttämössä toukokuussa 2020. Rahoituksen kokeilut saavat Helsingin kaupungin digitalisaatio-ohjelman budjetista. Nuoret kouluttavat ja tukevat toisiaan Vertaisohjaajien tuelle on tarvetta Jatkoa sivulta 3 N uorisotalojen sosiaalisen median kanavat tarjoavat nuorille alustan jakaa toisilleen ajatuksia ja ideoita siitä, miten ajan saa kulumaan kotioloissa. Nuoret ovat myös innostuneet jakamaan omia taitojaan ja osaamistaan. Erityisesti Instagramin livelähetys-toiminto on osoittautunut suosituksi. Nuoret saavat etukäteen ideoida sisältöjä lähetyksille ja lähetyksen aikana he voivat osallistua ja kommentoida. Livelähetyksissä on järjestetty mm. eläintenhoitoa, yhteisiä leivontatuokioita, meikkausvinkkejä, tanssija muita liikuntatunteja, sekä erilaisia pelejä ja visailuja ja levyraateja. Myös erilaiset haasteet ovat myös suosittua sisältöä sosiaalisen median kanavissa. Instagram-livelähetyksiä on suunniteltu ja toteutettu vertaisohjaajien ja nuorten kanssa yhdessä. Esimerkiksi Pukinmäen Toivon talon vertaisohjaajat ovat olleet mukana livessä jakamassa omia vinkkejä erilaisesta kotiin soveltuvasta tekemisestä poikkeusaikana ja olleet siten mukana myös vaihtamassa kuulumisia alueen nuorten kanssa. Nuorten kanssa ideoitiin myös leivontalive, jossa vertaisohjaaja leipoi kotonaan ja leipomista harrastavat nuoret jakoivat ajatuksia ja vinkkejä leipomisesta ja kokkailusta. – Vallitsevan tilanteen vuoksi on tärkeää, että nuoret kokevat nuorisotalon kannustavan ilmapiirin, vaikka talo onkin toistaiseksi kiinni. Olemmekin saaneet palautetta, että vertaisohjaajien läsnäolo on ollut tärkeää nuorille. Nuoret saattavat helposti jäädä ilman juttukaveria, jonka takia olemmekin pitäneet huolen siitä, että nuorisotalon työntekijät ovat aina tavoitettavissa, jos haluaa keskustella asioista tai vaikka pyytää apua jonkin asian kanssa. Etätoiminnasta on pidetty erittäin paljon ja nuoret ovat kokeneet saavansa myös itse osallistua toimintaan livelähetysten kautta, kertoo Carolina Hämäläinen, 20, joka on toiminut vertaisohjaajana Pukinmäen nuorisotalolla vuoden 2019 alusta lähtien. Koronaviruksen vuoksi vertaisohjaajien työ on siirtynyt kokonaan sosiaaliseen mediaan. Hämäläinen on ollut mukana Instagram-livelähetyksissä jakamassa vinkkejä erilaisesta kotiin soveltuvasta tekemisestä poikkeusaikana ja vaihtamassa kuulumisia alueen nuorten kanssa. Hän on myös vetänyt leivontaliven, jossa leipoi kotonaan porkkanakakkua. Vertaisnuorten läsnäolo somessa on tärkeää nuorille, mutta sisältöjen suunnittelu ja toteutus tuo tärkeää sisältöä elämään myös vertaisnuorille itselleen, sillä monien harrastukset ja työt ovat poikkeustilanteen takia peruuntuneet. Kaupunkiviljeltyjen kasvisten laatu on Helsingissä hyvä Viljelypalsta Uutelassa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Jan Salonen. H elsingin ympäristöpalveluissa selvitettiin kesällä 2019 kuntalaisten erityisesti viljelypalstoilla viljelemien kasvisten vierasainepitoisuuksia. Hankkeeseen osallistui 31 viljelijää ja näytteitä tutkittiin 72 kappaletta. Kaikista näytteistä tutkittiin kadmiumja lyijypitoisuudet. Lisäksi osasta näytteistä tutkittiin myös nitriittipitoisuus. Analyysit teetettiin MetropoliLab Oy:ssä. Kasvisten elintarvikekelpoisuuden arvioinnissa käytettiin EU:n lainsäädännössä kadmiumille, lyijylle ja nitriitille annettuja raja-arvoja. Yhdenkään näytteen nitriittitai kadmiumpitoisuus ei ylittänyt raja-arvoja. Kuuden kasviksen lyijypitoisuus ylitti annetut raja-arvot. Näistä näytteistä neljä oli juureksia, yksi tomaatti ja yksi kesäkurpitsa. Juuresten lyijypitoisuuden raja-arvon ylitys oli hyvin pieni eikä sitä voi pitää merkittävänä. Tomaattinäyte oli kasvatettu parvekkeella ja muut viljelypalstoilla. Näiltä viljelypalstoilta tutkittiin 21 näytettä, joista 16 näytteen lyijypitoisuudet olivat pieniä. Hankkeessa ei tutkittu maaperän tai käytettyjen lannoitevalmisteiden lyijyja kadmiumpitoisuuksia, joten ylitysten syitä ei saatu selville. Saatujen tulosten perusteella Helsingin pihoilla, viljelypalstoilla ja parvekkeilla kasvatettujen kasvisten käyttö elintarvikkeena on turvallista. OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli
• 8 Viikot 19-22/2020 • Nro 5 Lapsille, nuorille ja perheille on tarjolla tukea koronatilanteessa Jatkoa sivulta 3 K oronatilanne on tuonut haasteita monien perheiden arkeen ja erityislapsiperheiden arki on voinut muuttua hyvin haastavaksi. Helsingin kaupunki haluaa muistuttaa, että perheet eivät ole yksin ja että tarjolla on monenlaista tukea poikkeustilanteessakin. Jos perheessä on huolta jaksamisesta tai lasten etäkoulun käynnistä, apua voi löytää sekä koulujen palveluista että sosiaalipalveluista. Erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat edelleen käydä lähiopetuksessa. Jos lapsella on haasteita oppimisessa tai koulunkäynnissä, huoltajan tulee olla yhteydessä kouluun ja sopia yhteistyössä riittävistä tukitoimista etäopetuksen aikana. Nuorille ja aikuisille on tarjolla tukea muun muassa opiskelijahuollon sekä sosiaalineuvonnan kautta. Tukea päiväkotilapsille ja koululaisille Koulunkäyntiin liittyvä puhelinneuvonta toimii suomeksi ja englanniksi numerossa 09 310 10025. Palvelua saa arkisin kello 9–18. Neuvonnassa vastataan helsinkiläisten oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäyntiin liittyviin kysymyksiin. Ruotsinkielistä opetusta koskeviin kysymyksiin vastataan numerossa 09 310 10027 samoina palveluaikoina. Esija perusopetuksen psykologit ja kuraattorit ovat oppilaiden sekä heidän huoltajiensa tukena koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Kuraattori voi edistää oppilaiden hyvinvointia ja myönteistä kokonaiskehitystä sekä tukea koulunkäyntiä yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa myös etäopetuksen aikana. Yhteistyö vanhempien kanssa on olennainen osa kuraattorin työtä ja siksi oppilaan tilannetta helpottavia ratkaisuja mietitään yhdessä. Psykologi antaa neuvontaa ja konsultoi. Työn kohteena voivat olla esimerkiksi tunne-elämän solmukohdat, pelot, kriisit sekä vuorovaikutussuhteiden ongelmat. Etäopetukseenkin liittyvät opetusjärjestelyt ja oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuuden ja työskentelyn pulmat. Tavoitteena on lisätä vanhempien, lapsen ja opettajien ymmärrystä, tietoa ja kokonaiskäsitystä tilanteesta ja auttaa heitä suunnittelemaan tukitoimia. Kuraattoriin tai psykologiin saa yhteyden puhelimitse, sähköpostilla tai Wilman kautta. Yhteystiedot löytyvät löytyvät oman koulun tai päiväkodin verkkosivuilta. Mahdollisuus yksilötapaamisiin pyritään turvaamaan kaikissa tilanteissa ja tapaamisia voidaan pitää myös etäyhteyden välityksellä. Oppilashuolto palvelee suomenkielisiä perusopetuksen oppilaita ja huoltajia myös verkossa: www.jelppii. fi-sivuston chat on avoinna arkipäivisin kello 10.00– 16.00. Toisen asteen opiskelijoiden tuki Toisen asteen opiskelijahuollon psykologit ja kuraattorit tukevat opiskelijoita oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Kuraattoriin tai psykologiin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät oman oppilaitoksen verkkosivuilta sekä osoitteesta www.toisenasteenyhteys.fi. Jos oman toimipaikan psykologi tai kuraattori ei ole käytettävissä, opiskelija voi vapaasti kääntyä muiden lukioiden tai Stadin Ammattiopiston opiskelijahuoltohenkilökunnan puoleen. Opiskelijahuollon toimijat järjestävät yksilökohtaiset tapaamiset opiskelijoiden kanssa tilanteen mukaan oppilaitoksen tiloissa tai muussa soveltuvassa paikassa tai turvallisen etäyhteyden välityksellä. Opiskeluterveydenhuolto palvelee nuoria Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat käytettävissä myös poikkeustilanteen aikana ja saatavilla kaikissa oppilaitoksissa. Terveydenhoitajan tavoittaa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköisen asioinnin kautta. Lisäksi yhteydenottopyynnön voi jättää wilmassa tai sähköpostitse. Opiskeluterveydenhuollossa tuetaan kiireellisten tartuntatautiselvitysten lisäksi mielenterveyden kysymyksissä sekä raskauden ehkäisyssä ja jälkiehkäisyssä myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Opiskeluterveydenhuollon keskitetty palvelu toimii osoitteessa Mechelininkatu 46 A, 4. kerros. Soitathan ennen saapumista numeroon 050 310 5547. Tukea ja apua perheille Helsinkiläiset lasten ja nuorten perheet saavat palveluja perhekeskuksesta. Yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä ja rohkeasti. Yhdessä voidaan ratkoa esimerkiksi kasvatuspulmia, vanhemmuuden haasteita tai kuormittavaa arkea. Neuvoja ja apua saa myös teini-ikäisten asioihin. Lapsiperheiden sosiaalineuvonnan puhelinpalvelu vastaa arkisin kello 9–12 numerossa 09 3101 5454. Ruotsinkieliset työntekijät vastaavat samassa numerossa maanantaisin klo 9–12. Lapsiperheiden kotipalvelun palveluajat arkisin klo 8–13 (asiakaskäyntien muutokset klo 7–13). Tarvitsen apua -nappi on helppo ja nopea tapa pyytää apua. Se on sähköinen yhteydenottokanava ja käytettävissä joka päivä ympäri vuorokauden. Oman itsen tai perheen huoli voi liittyä esimerkiksi kuormittavaan arkeen tai kasvatuspulmiin. Palvelu on tarkoitettu helsinkiläisille lapsiperheille, joilla on kuormittava elämäntilanne tai kasvatuspulmia. Yhteydenottoihin vastaavat sosiaalialan ammattilaiset kolmen arkipäivän kuluessa. Tarvitsen apua -nappi on näkyvissä www.perheentuki.fi -sivuston oikeassa alareunassa. Lastensuojeluun liittyvissä asioissa tai tuen tarpeen ollessa kiireellinen voi olla yhteydessä arkisin kello 8.15–16 oman alueen lastensuojelun päivystykseen ja virka-ajan ulkopuolella sosiaalija kriisipäivystykseen. Nuorisoa kohdataan nyt somessa ja kaduilla Nuorisotyötä tehdään poikkeusoloissa sosiaalisen median kanavissa ja ulkona jalkautuvan nuorisotyön avulla. Nuoret voivat chatata SekaisinChatissa ja Ärligt talat-chatissa. Alueellisten nuorisotalojen käyttäjille tarjotaan apua ja tekemistä sosiaalisessa mediassa. Pääasialliset some-kanavat ovat Instagram, Whatsapp, SnapChat ja Discord, mutta monia muitakin kanavia on käytössä. Suositun TikTok-sovelluksen avulla on järjestetty mm. tanssitunteja. Alueelliset nuorisotalot löytyvät osoitteesta www. munstadi.fi. Chat-tukea nuorille, aikuisille ja neuvolan asiakkaille Nuorten chatissa 16–29 -vuotiaita helsinkiläisiä nuoria palvelevat sosiaalija terveysalan ammattilaiset. Chatti palvelee myös Helsingissä opiskelevia ulkokuntalaisia, jotka kuuluvat opiskeluterveydenhuollon piiriin. Nuorten chatti on auki arkisin klo 12–16 ja se löytyy osoitteessa: www.hel.fi/nuoret. Oppilashuolto palvelee perusopetuksen oppilaita ja huoltajia myös verkossa: www.jelppii.fi -sivuston chat on avoinna arkipäivisin klo 10.00-16.00. NeRo-neuvolarobotti vastaa neuvolan asiakkaita mietityttäviin kysymyksiin kaikkina vuorokauden aikoina. Helsingin neuvolan chatissa terveydenhoitaja on paikalla arkisin klo 10-14. Chatissa voi keskustella terveydenhoitajan kanssa anonyymisti ja tarvittaessa terveydenhoitaja pyytää asiakasta tunnistautumaan. Tunnistautumisen avulla terveydenhoitaja voi palvella henkilökohtaisemmin. Neuvolan chatti ja NeRo löytyvät osoitteesta www.perheentuki.fi. Aikuissosiaalityön sosiaalineuvonta palvelee puhelimitse arkisin kello 9–16 p. 09 310 44400 ja chatissa kello 9–16. Chat löytyy osoitteesta www.hel.fi/sosiaalineuvonta. Jatkoa sivulta 3 V iime vuonna aloitettiin 6928 asunnon rakentaminen, ja vaikka määrä jäikin vuoden 2018 huippulukemista, ylitti se silti 2010-luvun keskiarvon yli 30 prosentilla. Asunnoille myönnettiin myös rakennuslupia enemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin, viime vuonna lupa myönnettiin 7909 asunnon rakentamiselle. Rakenteilla olevien asuntojen määrä nousi nykyiselle 10 000 asunnon tasolleen vuoden 2018 aikana ja vuoden 2019 lopussa rakenteilla oli 10 009 asuntoa. Yksiöiden osuus kasvussa Eniten asuntoja valmistui Kalasataman, Kuninkaantammen ja Jätkäsaaren projektialueille. Kaikista valmistuneista asunnoista suurin osa, noin 32 prosenttia, oli kaksioita. Neljäsosa oli yksiöitä, toinen neljännes kolmioita ja vähintään neljähuoneisia asuntoja oli noin 17 prosenttia valmistuneista asunnoista. Yksiöiden osuus uusien asuntojen tuotannossa on kasvussa, ja viime vuonna yksiöille myönnettiin jo enemmän rakennuslupia kuin kaksioille tai kolmioille. Tuotannosta 45 prosenttia säänneltyä Kaikesta vuoden 2019 asuntotuotannosta 24 prosenttia oli välimuodon säänneltyä asuntotuotantoa. Osuus koostui pääasiassa Hitas-asunnoista, joita valmistui 950, ja asumisoikeusasunnoista, joita valmistui 625. ARA-vuokratuotanto muodosti 21 prosentin osuuden uusista asunnoista, kun opiskelijaja nuorisoasuntoja valmistui 349 ja muita ARA-vuokrakohteita 1052. 55 prosenttia asuntotuotannosta oli sääntelemättömiä omistusja vuokra-asuntokohteita. Kaikista uusista asunnoista 90 prosenttia valmistui kerrostaloihin. Helsingin kaupungin rakennuttamia asuntoja valmistui 1 314, joista ARA-vuokra-asuntoja oli 732, asumisoikeusasuntoja 378 kappaletta ja Hitas-asuntoja 204 kappaletta. Toimitilarakentamisen keskittymät KeskiPasila ja Kalasatama Toimitilarakennuksia valmistui viime vuoden aikana 263 776 kerrosneliömetrin verran. Toimitilarakennuksilla tarkoitetaan kaikkia muita kuin asuinrakennuksia. Vuoden 2018 poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin verrattuna määrä tarkoittaa noin 37 prosentin laskua, mutta pidemmän aikavälin vertailussa vuosi 2019 näyttäytyy vilkkaana myös toimitilarakentamisen osalta, sillä 2010-luvun keskiarvo ylittyi kuitenkin 30 prosentilla. Rakenteilla olevia toimitiloja oli vuoden 2019 lopussa 489 453 kerrosneliömetrin verran, mikä ylitti 2010-luvun keskiarvon 27 prosentilla. Toimitilarakentamisen selkeät keskittymät olivat Keski-Pasila ja Kalasatama, joihin valmistui yhteensä lähes puolet Helsingin uusista toimitilarakennuksista. Jätkäsaari kesällä 2019, kuva: Antti Pulkkinen Rakentaminen jatkui ennätysvilkkaana Helsingissä 2019
• 9 Nro 5 • Viikot 19-22/2020 Kirja-arvostelu Kiehtovaa raakuutta Tukholmassa ! ? Ihmisen raakuus, julmuus,sadistisuus,sukupuoliset kieroutumat ovat aina olleet osa maailmankirjallisuutta. Usein vaiettu,enemmän ja vähemmän salassa pidetty kirjallisuuden alalaji. Usein vastenmielistä,etovaa luettavaa, kirja jää lukijalta kesken. Tähän kirjalliseen maailmaan lukijan johdattaa ruotsalainen aatelissuvun vesa, kirjailija Niklas Natt och Dag, oikea sukunimi! Hänen esikoisteoksensa ”1793” oli suurmenestys koko Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Miten ihmisen pahuutta voi kuvata niin kiehtovasti, elämänmakuisesti että monisatasivuinen kirja vie lukijan mukanaan Tukholman elämään niin ettei lukijalle tule paha,vastenmielinen olo! Ruotsin orjasaari! Tämä kirjailijan mestarillinen taito tulee vahvasti esille myös uudessa kirjassa ” 1794 – elävien haudasta ” ( Johnny Kniga, 458 s, 2019 ). Kirjan alku valottaa Ruotsin, johon Suomikin osana kuului, mielellään vaiettua siirtomaahistoriaa. Ruotsi omisti lähes sata vuotta oman siirtomaasaaren Karibian merellä. Tämä saari toimi Afrikasta tuotujen orjien myyntipaikkana, ”markettina”,joka ”puolueettomana” sopi hyvin orjien välityspaikkana USA:n markkinoille. Niklas Natt och Dag kuvaa raa`an inhottavasti orjien kohtelua tällä karulla kalliosaarella ruotsalaisten hoitaessa mustien miesten,naisten,lasten vastaanottoa täpötäysistä orjalaivoista orjatorin markkinoille ja sieltä ostajille. Orjasaaren hallitseminen ei ole Ruotsin historian ansiokkaimpia lukuja. Siitä on mielellään vaiettu historian kirjoissa. Tämä kirja ei vaikene! Kamala Tukholma Tukholma oli vuonna 1794 kamala kaupunki. Likainen,rähjäinen,väkivaltainen. Se oli Ruotsin ja samalla Suomenkin pääkaupunki aikana jolloin Ruotsilla ei ollut kunnon hallitsijaa. Kustaa III oli murhattu 1792 ja valtaa pitivät erilaiset sijaiset. Täydellinen mielivalta,rikollisuus rehotti. Yläluokka voi hyvin.laaja köyhälistö huonosti. Tukholman kaupunkikuvaus oli jo kirjassa ”1793” aivan erityisen elävää, elokuvamaista kuvaamista. Tätä linjaa ja tyyliä jatkaa myös seuraavan vuoden ”1794” kuvaus. Edelleen Tukholmassa seikkailee raakki, puukäsi, Mickel Cardell, joka raakuudellaan sopii auttamaan erilaisia pulassa olevia. Tuon ajan mielisairaalat ja lastenkodit saavat kuvauksensa kuten myös julkiset mestaukset, kansanhuvit. Pidetään häätkin,joissa morsian hääyönä raiskataan porukalla ja nuori sulho,kartanon omistaja, passitetaan mielisairaalaan. Kuvaus mielisairaalan asukeista on karmaiseva. Kahvi kiellettiin Kirjan pikku erikoisuus on maininta kahvin kieltämisestä koko Ruotsissa eli myös Suomessa vuoden 1794 syksyllä. Tukholman kahvilat sulkeutuivat, salakahviloita tietysti syntyi, myös Suomessa. Pikku tietovisailuihin tänä päivänä sopii hyvin kysymys : koska kahvi kiellettiin lailla Suomessa? Niklas Natt och Dagin kirja ”1794” oli suuri myyntimenestys Ruotsissa, mikä ei ole ihme. Tulossa on vielä trilogian kolmas osa ” 1795 ”. Sitä odotellessa kannattaa ehdottomasti lukea kirjat ”1793” ja ”1794”. Käsittämättömän mieltä kuohuttavaa kirjallista kerrontaa, molemmat. Pekka Hurme Kantakaupungin kierroksesta Helsingin rantareitti H elsingin ainutlaatuinen piirre on 130 kilometriä pitkä julkinen rantareitti, jota kehitetään vaiheittain siten, että se muodostaa jatkuvan ja toimivan palveluiden sekä kävelyja pyöräilyreittien verkoston. Ensimmäisenä osana reittiä avataan kantakaupungin kierros kesällä 2020. Helsingin rantareitti jakautuu kantakaupungin rakennettuun urbaaniin rantaan sekä esikaupunkialueiden pääosin rakentamattomiin rantoihin. Kantakaupungin kierros avataan opastettuna kesällä 2020. Tällä noin 15 kilometrin mittaisella kierroksella pääsee tutustumaan Helsingin keskustan monipuolisiin rantoihin ja merellisiin ympäristöihin. Opaskylttien kartalla kuvataan koko reitti sekä kaupunkipyörien, vesibussien ja metron asemat. Kartalle on merkitty myös reitin varrella sijaitsevia kiinnostavia kohteita ja paikkoja aina arkkitehtuurista toreihin kuten Finlandiatalo, Kasvitieteellinen puutarha ja Hietaranta. Opastettu rantareitti Rantareitti rakennetaan kokonaisuudessaan tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on lähivuosina korjata ja opastaa kaikki reitit vaiheittain. Kantakaupungin reitin jälkeen seuraavina ovat Seurasaarenselkä ja Lauttasaari. Opasteita pystytetään tulevina vuosina myös rantareiteille Vanhankaupunginlahdella, Laajasalossa ja Itä-Helsingissä. Opastetuilla rantareiteillä lisätään Helsingin ranta-alueiden vetovoimaa ja tuodaan tunnetuksi reitin palvelutarjontaa niin asukkaille kuin matkailijoillekin. Rantareitit kannustavat liikkumaan Helsingin rannoilla. Poikkeuksena moneen muuhun eurooppalaiseen pääkaupunkiin, Helsingin rantareitit ovat kaikille avoimia sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Monipuolinen rantareitti Kantakaupungin reitin varrella voi nähdä ja kokea kaupungin muutoksen; entisten satama-alueiden uudet asuinja toimistoalueet sekä monikerroksisen arkkitehtuurin eri vuosisatojen ja – kymmenten ajalta. Merellinen Helsinki avautuu myös vehreinä puistoina, vilkkaina toreina sekä vaihtuvina näkyminä saaristoon ja merelle. Kesäkaudella ranta-alueiden ja saariston virkistyskäytössä huomioidaan mahdollisuus turvalliseen retkeilyyn, myös mahdollisen poikkeustilan jatkuessa. Hesingin kaupungin merellinen strategia antaa saariston ja ranta-alueiden tarjonnan ja vetovoiman kehittämiselle suuntaviivat vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on parantaa merellisiä palveluja ja kohteiden saavutettavuutta, edistää merellisiä tapahtumia sekä jatkaa lähisaariston avaamista virkistyskäyttöön. Kantakaupungin opastettu rantareitti avataan kesällä 2020. Uusi kaava mahdollistaa asumisen ja työpaikat Hernesaareen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hernesaaren asemakaavan K aupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 22.4. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, joka koskee Hernesaarta sekä sitä ympäröiviä vesija puistoalueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa asumisen ja työpaikkojen sekä satamaja puistoalueiden sijoittamisen alueelle. Valtuuston kyselytunnilla käsiteltiin koronatilannetta ja erityisesti sitä, miten kaupunki selviää koronaepidemian aiheuttamasta kriisistä. Valtuutettujen kyselytunnilla esittämät kysymykset käsittelivät muun muassa hoivakotien turvallisuutta ja vanhusten toimintakykyä, koronatilanteen vaikutuksia kaupungin talouteen, tilanteen sosiaalisia seurauksia sekä asunnottomien tilannetta korona-aikana. Lisäksi esillä oli kysymys lasten oppimiserojen lisääntymisestä ja varautumisesta oppilaiden tukitoimiin. Kyselytunnin aikana koko pormestaristo vastasi valtuutettujen kysymyksiin. Hernesaaren alueesta on tarkoitus kehittää vetovoimainen asuinalue sekä matkailuja vapaa-ajan palveluiden merellinen keskittymä. Alueella tuetaan toimintatapojen muutoksia ilmastomuutoksen torjumiseksi. Uudessa kaavassa Hernesaari jakaantuu itäpuolen asuntoalueeseen ja länsipuolen työpaikka-alueeseen. Työpaikka-alue koostuu toimitilaja liikuntarakennusten sekä pysäköintilaitosten korttelialueista, jotka rajautuvat risteilysatamaan. Asuinkerrostalojen korttelialueet koostuvat pääosin 6 – 8 -kerroksisista asuintaloista. Asuntovalikoima noudattaa Helsingin asumisen ja maankäytön toteutusohjelmaa: asunnoista ARA-vuokra-asuntoja tule noin 25%, Hitasja asumisoikeusasuntoja 30 % ja loput sääntelemättömiä omistusja vuokra-asuntoja. Alueen eteläosaan on suunniteltu lumen vastaanottoalue ja venesatama. Rantapuiston alueelle tulee uimaranta, leikkija lähiliikuntapalveluita sekä vesiurheilukeskus. Liikennesuunnitelman mukaan alueella liikkuminen perustuu turvallisiin kävelyja pyöräily-yhteyksiin, raideliikenteeseen perustuvaan joukkoliikenteeseen sekä vesija ajoneuvoliikenteeseen. Kaava ohjaa raskaan liikenteen alueen länsireunaan Munkkisaarenlaiturille. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa noin 180–190 miljoonaa euroa. Kaupunki saa tonttituloja arviolta 390– 400 miljoonaa. Lapinlahden sairaalaalueen kehittäminen jatkuu H elsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 21.4. Lapinlahden sairaala-alueen kehittämistä konseptikilpailun voittaneen NREP Oy:n ”Lapinlahden kevät” -ehdotuksen pohjalta. Lautakunnalle annettavan päätösehdotuksen mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaostolle esitetään, että NREP Oy:lle varataan alue jatkosuunnittelua ja kumppanuuskaavoitusta varten. Päätösehdotuksessa esitetään myös, että kaupunginhallitus hyväksyisi osaltaan Lapinlahden sairaala-alueen rakennusten myyntiä sekä Lapinlahden sairaala-alueelle muodostettavien tonttien vuokraamista koskevan esisopimuksen. Lisäksi esitetään, että kaupunginhallitus vahvistaisi osaltaan Lapinlahden sairaala-alueelle muodostettavien tonttien vuokrausja myyntiperiaatteet. Lapinlahden sairaalan rakennuksille haettiin mahdollista uutta omistajaa ja käyttötarkoitusta ideakilpailulla vuonna 2019. Ideakilpailun voitti ehdotus ”Lapinlahden kevät”, jonka ovat laatineet NREP, Oaklins Merasco Oy sekä arkkitehtitoimistot Ark-Byroo Oy, Arkkitehtitoimisto OPUS Oy ja Arkkitehdit Soini & Horto Oy. Voittaneessa ehdotuksessa päärakennukseen on ehdolla Tove Janssonin kotimuseo, hostelli, työtiloja sekä erilaisia palveluja. Suojeltu, historiallinen puisto säilyy kaikille avoimena ja jää kaupungin omistukseen. Meren läheisyyttä avataan kaikille rakentamalla erilliset venelaituri ja uimalaituri. Uudisrakennukset nousevat alueen eteläreunalle, minne tulisi hotelli Länsiväylän melumuuriksi sekä kaksi palveluasuntorakennusta. Uudisrakennukset mahdollistavat taloudellisesti nykyisten, suojeltujen rakennusten peruskorjaamisen ja alueen kehittämisen. Alueen nykyistä, hyvinvointia tukevaa toimintaa kehitetään yleishyödyllisten toimijoiden kanssa. Päätösehdotuksen mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen alueella alkaa asemakaavamuutos, josta päättää kaupunginvaltuusto. Kiinteistöjen korjausja rakennustyöt käynnistyisivät arviolta vuonna 2021. Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala on Suomen vanhin mielisairaala. Sekä C. L. Engelin suunnittelema päärakennus, että ympäröivä puisto ovat suojeltuja. Lapinlahden sairaalan päärakennus helmikuussa 2020. Kuva: Leena Junnila.
• 10 Viikot 19-22/2020 • Nro 5 Kuvataide Risto Kolanen Vapunajan kuvataide Monen vanhan konkarin ohella Galleria Rankassa on myös uusia kiinnostavia tuttavuuksia kuten Anna-Emilia Järvinen. Taiteilija teoksensa Sokea Sokeaa Ohjaa seurassa. Kuva: Hannele Salminen. ? Galleria Duetto auttaa kuvataiteen ystäviä mahdollisen vappuheilan valinnassa, sopivalla verkkoetäisyydellä. Tarjolla olisi Anniina Vainionpään sielukkaita puu/ linopiirros-naishahmoja ja Joakim Sederholmin rouhean sympaattisia maalattuja puuveistoksia. Mestarin juhlanäyttely Didrichsenin taidemuseo, Kuusilahdenkuja 1, on kolme kuukautta esitellyt johtavan taidegraafikon Kuutti Lavosen 60-vuotisjuhlanäyttelyä ” Aika ja ikuisuus”, joka nostaa esille uusinta tuotantoa ja toisaalta taiteilijalle tärkeitä teoksia vuosien varrelta. Klassisesta ja kristillisestä kulttuuriperinnöstä ammentavat renessanssin ja barokin kuva-aiheet heijastuvat ja tulevat uudelleentulkituiksi hänen tuotannossa. Psykologisesti virittyneissä teoksissa taiteilija peilaa itseään suhteessa traditioon ja jatkuvuuteen. Grafiikkaa, maalauksia ja piirustuksia käsittävän kokonaisuuden painotus on uusissa ja 2000-luvulla syntyneissä teoksissa, mutta mukana on myös teoksia 1980ja 1990-luvuilta. Suuri osa teoksista on valmistunut 20192020, eivätkä ne ole aikaisemmin olleet esillä. Romanov-suvun lasten muotokuvia Suomessa Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, esittelee Albert Edelfeltin vähemmän tunnettuja, Venäjän keisariperheeseen liittyviä teoksia. Pääosassa on Aleksanteri III:n veljenpoikia esittävä muotokuva ”Suuriruhtinaat Boris ja Kirill Vladimirovitš lapsina” (1881), joka nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Lisäksi esillä on ”Koivujen alla” -teos, jonka malleina olivat taiteilijan nuoremmat sisaret Annie ja Berta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin kanssa. Sen kuratoi Sani Kontula-Webb. Edelfelt teki kultakauden suomalaistaiteilijoista merkittävimmän uran Venäjällä. Pietarin taideakatemia myönsi hänelle akateemikon arvonimen 1881 ja hänet esiteltiin akatemian presidentille suuriruhtinas Vladimirille, joka tilasi yhteisen muotokuvan kahdesta pojastaan sekä erillisen muotokuvan nuorimmasta pojastaan Andreista. Maalaus hallitsee Kim Somervuoren näyttelyissä on totuttu näkemään installaatioita ja esinekoosteita sekä isoja piirrossarjoja. Nyt on toisin, taiteilijapalaa juurilleen. Hän on maalannut kankaalle sarjan uusia maalauksia. Galleria Halmetoja, Kalevankatu 16, esittelee niitä toisena näyttelynään, jonne voi sopia sisäänpääsyn. Verkkosivulla on avautunut virtuaaligalleria, josta löytää 3D-kierroksen näyttelyyn, teoskuvat ja teostiedot Somervuori on sivistynyt kuvataiteilija, joka tuntee laajasti kulttuurihistoriaa ja traditioita myös oman genrensä ulkopuolelta. 1900-luvun maalaustaide on silti tärkein viiteryhmä uusille teoksille. Suhde siihen on hyvin ennakkoluuloton ja tämä näkyy omaperäisessä visuaalisessa maisemassa. Maalauksissa näkyy modernismin syvä nautinto muodosta: pinnasta ja väristä. Tämä yhdistyy 2000-luvun visuaaliseen maailmaan tavalla, joka on kuvataiteen piirissä ainutlaatuista, galleria esittelee. Tunnetta kuin musiikissa ”KevätNelikko” -näyttely on Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19, nyt neljännen kerran ja virtuaalisesti. Tällä kertaa mukana ovat NipA Nissisen ja Touko Heleniuksen lisäksi kaksi uutta naistaiteilijaa: Marja-Leena Eerola ja Nina Sabina Caballero. Nissinen käyttää taiteilijanimeä NipA ja keskittyy pronssija kivi– veistoksissaan muotoon, ihmisenä olemiseen ja sen muotokieleen. Hän tavoittelee tunnetta, fiilistä kuin musiikissa. – Musiikki ja runous ovat tärkeä osa elämääni. Luoda teos, jonka tunne koskettaa. Naiset ovat taiteilijalle inspiraatioita veistosten luomiseen. Avajaisrunossaan ”Uni” hän sanoo: –Kävelin tietä pitkin. Edestäni, tien poikki, kulki pillerinpyörittäjä lantapalloa pyörittäen. / Jatkoin matkaani ylös oikealle kaartuvaa tietä. / Saavuin lammelle, jossa oli paljon kultakaloja. Tarkkaa ilmavuutta Matti Kujasalo on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista ulkomailla. Laajalla työllä on ollut tärkeä rooli kansainvälisessä konstruktivistitaiteessa. Teokset edustavat sekä geometrista konstruktivismia että konkreettisuutta, kun optinen taide ja minimalismi tarjoavat myös yhteyksiä. Visuaalisen ilmaisumuodon piirre on teosten tarkkuus, rauhallisuus ja iltuloksina on syntynyt öljyvärija sekatekniikkamaalauksia sekä veistoksia jo moneen näyttelyyn. Häntä kiinnostaa elämän pyhyys ja ihmiselon ristiriitaisuudet, lähtökohtanaan uhma ja uteliaisuus. Teokset ovat shokeeraavia, kaikkea pikkusievää sovinnaisuutta välttäen. Arjen havaintoja kuviksi Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, Studiossa on ollut esillä Helsingin Taideyhdistyksen ryhmänäyttelyn rinnalla keskipolven kuvataiteilija Riikka Pelkonen. Hän valmistui Alfa-Art Taidekoulusta 2017. Teema juontaa juurensa Vallilasta, jossa hän nykyään asuu. Hän kuvaa niitä asioita, joita arkisin näkee. – Pidän kontrasteista uuden ja vanhan yhdistelmästä, jota kotikulmillani näkyy. Haluan kuvata nykypäivää, vaikka ympäristössä olisikin historiallisia elementtejä. Taiteilija maalaa useimmiten öljyväreillä kankaalle omien valokuviensa pohjalta. Yleensä työt ovat tummasävyisiä, iltapainotteisia tunnelmakuvia. Pidän tummuuden ja valon kontrasteista. Näyttelyn töissä on rauhallinen, suorastaan pysähtynyt tunnelma, jonka hän voi löytää myös kantakaupungissa, kaiken ihmisvilinän ja liikenteen keskellä. Teksti: Risto Kolanen mavuus. Maalausten olemus viittaa ei-aineelliseen maailmaan ja kosmiseen ulottuvuuteen. Taiteilijan geometriset koostumukset voidaan jakaa kolmeen osaan: väri, viiva ja pinta. Nyt Kujasalo keskittyy enemmän väreihin. Aiemmin hallitseva mustavalkoinen yksivärinen antaa tietä väreille ja niiden yhdistelmille. Galleria Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttely keskittyy väriteoksiin; suuret maalaukset ovat rauhallisia ja harmonisia, pienissä on voimakkaita ja intensiivisiä väriyhdistelmiä. Uusi ulottuvuus puupökkelöiden maailmaan – Kolme jalatonta, kädetöntä, päätöntä ja vaatteetonta siskosta huojuu metsässä. Vähän kauempaa heitä löytyy lisää. Ollaan metsässä. Kukaan ei kuule, kukaan ei huomaa heitä. Heidän elämänsä on jo melkein ohi. He ovat puupökkelöitä, torsoja, kantoja, jotka näyttävät pystyyn kuivuneilta ja läpilahonneilta. Sitkeys tai itsepäisyys pitää heitä yhä pystyssä, kuvataiteilija Maj-Lis Tanner maalailee kokeneen toimittajan taidoillaan kutsun tulla metsään uuteen ulottuvuuteen. Taiteilija esittää Galleria Kookoksessa, Runeberginkatu 17, ekspressiivisesti öljyllä kankaalle maalattuja pökkelöitä. Hän saa metsän elämään synnyttää kiehtovan värikylläisen visuaalisen tarinaston. Tanner on luontoystävä, joka yrittää kuvata metsää niin kuin se on. Pökkelöiden rungot on kirjottu täyteen elämää; ryppyjä ja juonteita on yhtä tiuhaan kuin toukkakäytäviä kuoren alla. Katutasolta näkee ikkunagallerian, johon pääsee sisään myös virtuaalisesti. Shokeeravia ristiriitasointuja ”Rappiotaide”, Toivottavasti saamme tästä roskasta edes vähän rahaa, kuuluu provokatiiviselta nimeltään Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, kevätnäyttely. – Pelko synnyttää vihaa, joka puolestaan vahvistaa pelkoa. Olemme pelon ja vihan toisiaan ruokkivassa noidankehässä. Putoamme spiraalissa yhä syvemmälle, pappi, kirjailija Kai Sadinmaa, sanoo. Lähes 30 taiteilijaa on koottu otsikon alle. Anna-Elina Järvinen erottuu kolmekymppisenä nuorena taiteilijana kokeneiden joukosta. Hän opiskeli Limingan Taidekoulussa ja Imatralla Saimaan AMK:ssa, josta juuri valmistuu. Kiivaan opiskelun ja työn Galleria 4-kuuden studion taiteilija Riikka Pelkonen istuu öljyvärimaalauksensa Piilossa edessä. Kuva: Militza Joki. Kuvanveistäjä NipA Nissinen sekä teoksensa Oi Kuu (edessä) ja Kotikivellä (kädessä) Galleria Dixissä. Vasemmalla on Touko Heleniuksen kaksi teosta ja takaseinällä Nina Sabina Caballeron Love, Love, Love. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari, taidegraafikko Kuutti Lavonen ja todella isokokoinen Uusi äiti -teos Didrichsenin Taidemuseossa. Kuva: Raimo Granberg. Johtaja Sani Kontula-Webb Suomen Pietarin instituutIsta vieressään Albert Edelfeltin teos suuriruhtinaat Kirill ja Boris Vladimirovits lapsina Sinebrychoffin taidemuseossa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Kim Somervuori ja teoksensa Treestyle Galleria Halmetojalla. Kuva: Raimo Granberg.
• 11 Nro 5 • Viikot 19-22/2020 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? ? Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Yhteistyöstä mittavat luonnonvarojen säästöt Tokmanni ydinkeskustassa uudistui ja laajentui Päivittäin lämmin ateria asunnottomille Jatkoa sivulta 3 L ämpimän ruoan jakelupaikkoja on yhteensä yhdeksän eri puolilla kaupunkia. Alkuun aterioita on varauduttu tarjoamaan noin 400 päivässä. Lisäksi kaduilla kiertävät liikkuvat ammattilaiset saavat mukaansa eväspaketteja, joita he voivat jakaa kohdatessaan ruokaa vailla olevia asunnottomia. – Helsinki auttaa asunnottomia kaupunkilaisia tarjoamalla heille perjantaista 24.4. alkaen päivittäin mahdollisuuden lämpimään ateriaan, kertoo Helsingin psykiatriaja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen. Ruoan valmistuksesta vastaa kaupungin liikelaitos Palvelukeskus Helsinki, joka tuottaa ruokapalveluja myös Helsingin kouluille, päiväkodeille ja sairaaloille. Ruoan jakelu toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin päiväkeskusten, Helsingin Diakonissalaitoksen, Sininauhasäätiön ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa. – Maailman toimivin kaupunki tarkoittaa myös huolenpitoa heikoimmassa asemassa olevista. Tiedämme, millainen vaikutus päivittäisellä lämpimällä aterialla on meille jokaiselle. Saimme hyvin pikaisessa aikataulussa järjestettyä Helsingin kaupungin ja järjestöjen yhteistyöllä lämpimän ruoan jakelun, jonka toivomme tuovan helpotusta asunnottomien tilanteeseen, sanoo hankepäällikkö Anne Koskinen Palvelukeskus Helsingistä. Jakelupisteet • Hätämajoitus, Alppikatu 2,avoinna ma su klo 18 8. Ruoan jakelu majoittujilleklo 18 20. • Paperittomien päiväkeskus (Al Amal), Kastelholmantie 2, avoinna ma pe klo 10 16. Ruoan jakeluklo 12 -16. • Hirundo päiväkeskus, Alppikatu 2, avoinnama pe klo 8.30 16. Ruoan jakelu klo 8.30 16. • Vepa, avoinna, Hämeentie 64, ma pe klo 8 15. Ruoan jakelu klo 11 15. • Kalkkers, Alppikatu 2,avoinna ma peklo21.30 6.30. Ruoan jakelu majoittujille klo 21.30 alkaen. • Kontulan Symppis, Keinulaudankuja 4, avoinnama ke ja pe klo 9 15, to klo 9 16. Ruoan jakeluklo 9.15 15. • Itiksen Symppis, Turunlinnantie 14 a, avoinna ma pe klo 9 15. Ruoan jakelu klo 9.15 15. • Päiväkeskus Illusia, Mäkelänkatu 50 B, avoinna ma su klo 9 15. Ruoan jakelu klo 11 15. • Nuoli – nuorten kohtaamisja tukipiste, Mäkelänkatu 50, avoinnama pe klo 9 15. Ruoan jakelu klo 11 15. K auppakeskus Citycenterin K2-kerroksessa palvelevaa Tokmannia on laajennettu myyntialaltaan noin 1 100 neliömetrin kokoisesta myymälästä lähes 2 000 neliömetrin kokoiseksi hyödyntämällä myymälän naapurista vapautunutta liiketilaa. Laajennuksen ansiosta kauppakeskus Citycenterin Tokmannin asiakkaille on tarjolla tuhansia uusia tuotteita. Uutena tuotealueena myymälään on tuotu muun muassa jalkineet ja lastenvaatteet. Myös kodintekstiilien, taloustavaroiden ja mattojen valikoimat ovat kasvaneet olennaisesti. Jo ennestään myymälässä on myyty erityisesti kaupunkilaisten päivittäisten tarpeiden täyttämiseen suunniteltua tuotevalikoimaa. Tilojen ja tuotevalikoimien ohella Tokmanni on laajentanut myymälässään verkkokauppansa noutopistettä. Tokmanni on uudistanut myös esimerkiksi tuotteidensa esillepanoja ja hyllyjärjestystä halpakauppaketjun uusimman, helppoa ja nopeaa ostamista korostavan myymäläkonseptin mukaisesti. Lisäksi Tokmannin poikkeustilanteeseen kehittämä Soita ja nouda -tilauspalvelu riskiryhmiin kuuluville asiakkaille on käytössä muiden Tokmanni-myymälöiden tavoin kauppakeskus Citycenterin Tokmannilla. Uudistuksia on tehty vastaamaan erittäin keskeisellä paikalla palvelevan myymälän asiakaskysyntään ja parantamaan asiakaskokemusta entisestään. – Kauppakeskus Citycenterin Tokmanni on ollut erittäin suosittu vuonna 2017 viettämistämme avajaisista lähtien. Huomattavan laajennuksen ansiosta olemme voineet parantaa palveluamme ja tuoda myyntiin tuhansia uusia sekä lukemattomia sellaisia tuotteita, joita asiakkaamme ovat meiltä toivoneet, mutta joita emme ole rajoitettujen tilojen vuoksi voineet aiemmin tarjota, Tokmannin myyntija markkinointijohtaja Mathias Kivikoski kertoo – Kasvaneet myymälätilat ovat mahdollistaneet myös sen, että olemme voineet tehdä ostamisesta monin tavoin helpompaa ja asiakaskokemuksesta miellyttävämpää. Näihin asioihin lukeutuvat esimerkiksi avarammat käytävät ja lisätila verkkokaupan noutopisteelle, hän lisää. Kauppakeskus Citycenterin Tokmanni työllistää noin 15 kaupan alan ammattilaista. Asiakkaita uudessa myymälässä palvellaan myymäläpäällikkö Birgitta Heittolan johdolla arkisin klo 8–21, lauantaisin klo 9–20 sekä sunnuntaisin klo 10–19. Myymälän osoite on Kaivokatu 2, 00100 Helsinki. Kauppakeskus Citycenterin Tokmanni palveli normaalisti useita viikkoja kestäneiden laajennusja uudistustöiden ajan. Virustilanteen vuoksi myymälässä ei uudistustöiden valmistuttua järjestetty avajaisia eikä jaettu yllätysämpäreitä. A suntosäätiö on tehnyt yhteistyötä Kierrätyskeskuksen kanssa pääkaupunkiseudulla viime syksystä asti. Asumisoikeusasuntoihin toteutettavissa viihtyvyysremonteissa uusitaan suurin osa asuntojen kodinkoneista ja vanhat koneet lahjoitetaan Kierrätyskeskukselle hyödynnettäväksi. Yhteistyön ansiosta luonnonvaroja on säästynyt jo lähes 100 000 kg. – Uusimme viihtyvyysremonteissa kaikki kolme vuotta vanhemmat kodinkoneet. Tällä toimenpiteellä varmistamme kodinkonekantamme energiatehokkuuden. Haluamme kuitenkin toimia vastuullisesti, joten yhteistyö Kierrätyskeskuksen kanssa on oivallinen tapa kierrättää koneet mahdollisimman ekologisesti, kertoo Asuntosäätiön rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuori. Käytännössä yhteistyö sujuu siten, että Kierrätyskeskus käy noutamassa remontin purkuvaiheessa vanhat laitteet työmaalta ja hyödyntää ne omien toimintamalliensa mukaisesti. Hyväkuntoisimmat koneet kunnostetaan, jolloin niiden käyttöikä pitenee. Korjauskelvottomista koneista otetaan talteen kaikki varaosiksi kelpaava ja loput ohjataan sähköja elektroniikkaromun (SER) valtuutetuille käsittelijöille. Tällä hetkellä kierrätysyhteistyö on käynnissä neljällä työmaalla pääkaupunkiseudulla, ja yhteistyötä jatketaan myös tulevissa remonteissa. Maaliskuussa työmailta noudetuista kodinkoneista on otettu uudelleen käyttöön muun muassa 39 jääkaappia ja kahdeksan liettä. Muut koneet on hyödynnetty sähköja elektroniikkaromuksi. – On mahtavaa huomata miten paljon luonnonvaroja olemme säästäneet jo nyt remonteissamme. Ja sitä enemmän säästöä tulee, mitä useammalle työmaalle laajennamme yhteistyötä, Keravuori iloitsee. Yhteistyön laajentaminen suunnitelmissa Tilkankadun työmaalla Helsingissä on kokeiltu myös toisenlaista yhteistyötä. Taloyhtiön pihamaalle tilattiin keräysauto, jonka kyytiin asukkaat saivat tuoda käyttökuntoista pientavaraa astioista kodin tekstiileihin ja vaatteisiin. Lisäksi kyytiin kelpuutettiin kaiken kuntoiset polkupyörät ja kodin pienelektroniikka. Asukkaat olivat tyytyväisiä, että saivat siivottua turhat tavarat pois remontin tieltä. Vastaavaa yhteistyötä suunnitellaan myös muille pääkaupunkiseudun työmaille. – Olemme alustavasti keskustelleet yhteistyön laajentamisesta myös vesikalusteiden kuten hanojen kierrätykseen, Keravuori kertoo lopuksi. Asumisoikeusasuntojen viihtyvyysremontit parantavat asukkaiden asumisen laatua ja viihtyvyyttä. Remonteissa uusitaan muun muassa asunnon keittiöt, märkätilat ja kiintokalusteet sekä asennetaan lattioihin laminaatit ja vaihdetaan väliovet. Suurin osa 16 500 asumisoikeusasunnosta remontoidaan 2030-luvun alkuun mennessä. Remonteissa uusitaan muun muassa asunnon keittiöt, märkätilat ja kiintokalusteet sekä asennetaan lattioihin laminaatit ja vaihdetaan väliovet. Suomen suurin halpakauppaketju Tokmanni on laajentanut ja uudistanut Helsingin ydinkeskustan kauppakeskus Citycenterissä sijaitsevaa myymäläänsä ja sen tuotevalikoimia merkittävästi. Virustilanteen vuoksi myymälässä ei uudistustöiden päätyttyä järjestetty avajaisia eikä jaettu yllätysämpäreitä.
• 12 Viikot 19-22/2020 • Nro 5 Poikkeuksellisena aikana tarvitaan poikkeuksellisen hyvää palvelua. Uuden Digitaalisen kotikäyntimme avulla voit nyt saada asunnostasi hinta-arvion ja markkinointisuunnitelman ja tehdä myyntitoimeksiannonkin jopa täysin ilman fyysistä tapaamista. Helppoa, sujuvaa ja kuin tehty näihin poikkeuksellisiin aikoihin. Oletpa myymässä tai ostamassa, kiitos sähköisten palveluidemme, Kiinteistömaailman kanssa teet asuntokauppasi sujuvasti myös nyt. Ota yhteyttä. Me välitämme elämäsi kodit Helsingissä! kiinteistomaailma.?/digikotikäynti Videoesittelyt antavat asunnoista selkeän kuvan. Asiakirjat liikkuvat sähköisesti. Kaupat teet täysin digitaalisesti. Yksityisesittelyssä tutustut kiinnostavimpiin kohteisiin . Digitaalinen kotikäynti saat hinta-arvion asunnostasi ilman fyysistä tapaamista. Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki P. 045 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat