E 2/ 09 E X T R E M E M A G A Z IN
Bes t thin gs in life are free
Vapaalaskija
Olympiamitalisti
Kansi Markku Koski Photo Floren Ducasse
Kauden 09/10 laudat ja sukset | Saana Pehkonen | KBR | Grönlanti
20 10 B Fi fro UR Ge nd m T t yo an ON you ur y S r n a N free BE e uth O L I ar o WB co EV es ri t d ze OA py o E IN R ft e d SN al Bu D e O rt S C he W r BO on on A AR bu de TA D rt ale LO IN on r G .c . G om
Call us at (09) 650 530 / riderservice@funster.fi www.funster.fi
Rider: Gabi Viteri Photographer: Jeff Curtes
The Lipstick By Burton Snowboards
Available in 145cm, 149cm, 152cm & 154cm
photo: Bergeri
JANNE LIPSANEN
RECYCLED P.E.T BOTTLE PRODUCT
SAATAVUUS SUOMESSA JA LISÄTIETOJA: NICE-TRADING.FI
Santaco Sport ltd | 010 4257 300 | www.santacosport.fi
PHOTO: SAMI KARESNIEMI
UNIONFIVE KAMPIN KESKUS 5.KRS | 010 4257 360 | WWW.UNIONFIVE.FI
Johan Jonsson
Seen through the lens of Mattias Fredriksson
Photo: Damiano Levati
Marja Persson
Seen through the lens of Mattias Fredriksson
Giulia Monego
Seen through the lens of Yves Garneau
Karina Hollekim
Seen through the lens of Damiano Levati
Johan Jonsson Tom-Oliver Hedvall
Seen through the lens of Damiano Levati
The North Face® Snow Report
thenorthface.com/eu
E EX TR EM E MA GA ZIN
Kansi Laskija: Markku Koski Photo: Ducasse
Julkaisija Krook Media OY puh +358 9 726 80180 fax +358 9 726 80181 Nahkahousuntie 5 00210 Helsinki, Finland www.krookmedia.fi Päätoimittaja Henri Kunnas / henri@krookmedia.fi Suksitoimittaja Jan-Erik Blomberg Vastaava kuvatoimittaja Pasi Salminen / photo.pasisalminen.com Art Director Mikko Kempas / mikkokempas.com Toimitus Harri Holmsten, Satu Järvelä, Arto Majava, Jussi Lehmuskallio, Jimmy Petterson, Miikka Niiranen, Antti Zetterberg, Tero Repo, Mikko Kalilainen, Sanna Sipola, Mika Fält, Juha Nurminen, Paul Siljama Kuvaajat Tero Repo, Jussi Lehmuskallio, Blumi, Petri Kovalainen, Mikko Lampinen, Antti Kangas, Teemu Heljo, Anssi Jokiranta, Lauri Tujula, Niki Rutanen, Florent Ducasse, Dice-K, Daniel Blom Ilmoitusmyynti Jerker Krook, puh 040 566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi Markkinointi Jacob Roos, puh 040 553 2898 jacob.roos@krookmedia.fi Jakelu Urheiluliikkeet kautta maan. Intersport, Kesport, Sportia, Top Sport, Stockmann, erikoisliikkeet, hiihtokeskukset sekä alan tapahtumat. Ilmestymisaikataulu Syksy -09. Viikot 44 ja 50 Talvi -10 Viikko 6 Paino Kroonpress, painos 30 000 kpl
Tilaajapalvelu IO Kustantajapalvelut Oy, tilaus@hangup.fi, puh +358 3 4246 5340
The Rock
Svh 79,00
Design by Axcent of scandinavia Musta, valkoinen, ruskea
Stone
Svh 79,00
Design by Axcent of scandinavia Musta, valkoinen
MAAHANTUOJA
KM-Kello Oy, p. 09-428 212 00 www.km-kello.fi
Eero Ettala: Method PHOTO: Pasi Salminen
SX | 18
SX 2/09
SISÄLTÖ
TALVEN 9/10 UUDET LAUDAT 46
Pääkirjoitus 21 Tee-se-itse: Heikki Sorsa 30 AJATUKSIA VAPAALASKUSTA 36 Laskuvaatteet 38
TALVEN 9/10 UUDET SUKSET 52
Uudenmaan hiihtokeskukset 56
ALHOVUORI 66
MARKKU KOSKI 68
SAANA PEHKONEN 82
ALKUTALVEN MENOVINKIN ALPEILLE 90 ALPPILOMA 102
PAUL SILJAMA 106
KBR 118
PSPGO 128
VAPAALASKIJAN ARKEA 130
CAPITAL BEAT 132 LEVYT 138
SX | 19
Pääkirjoitus 2/09
Taas mennään, kauden ensimmäinen Snow Extreme. Näin olympiatalven alla haalimme haastatteluun viime kisojen mitalistin Markku Kosken. Juttelimme Markun kanssa hänen olympiamuistoista ja mielipiteistä kyseisistä kisoista. Koskenkin puheet osoittavat hyvin kisojen ristiriitaisen aseman lumilautailussa. Periaatteessa ei niin siisti juttu, mutta olympialaisissa on kuitenkin jotain sellaista mikä kiinnostaa. Ovathan ne olympialaiset ja ihan oikeasti harvalla ihmisellä on ikinä mahdollisuuksia edes haaveilla vastaavista kinkereistä. Tiedoksi liitolle: Jos kysytte, kyllä lähden! Markku on renkaiden alla jo kaksi kertaa kilpaillut hyvällä menestyksellä. Hän siis tietää mistä puhuu. On hänellä toki muutakin sanottavaa, jos vain joku viitsii kysyä. Itse hän ei ole koskaan ollut itseään tyrkyttämässä. Siitäkin puhuimme. Markku ei ole niitä laskijoita, jotka kulkevat kaupungilla nauttimassa rokkitähden statuksestaan, vaikka meriitit siihen ovat paremmat kuin suurimmalla osalla maailman lumilauta-ammattilaisista. Tämän takia Markku onkin jäänyt hieman pimentoon muun kuin sisäpiirin keskuudessa. Markku myöntää tämän itsekin, mutta lisää samaan hengenvetoon, että haluaa tulla muistetuksi laskemisestaan, ei mistään muusta. Ei tämä lehti kuitenkaan pelkästään Markkuun keskity. Kävimme haastattelemassa myös Saana Pehkosta, pohjoisen ikiliikkujaa. Saana tykkää Kike Elomaasta, hauskoista vaatteista ja lumilautailusta. Viimeiseksi mainitussa hän on myös verrattain kova. Suksipuolelta esittelyssä on lehteemme artikkeleitakin kirjoittanut Paul Siljama. Yhdeksi idoleistaan Paul on joskus maininnut nobel-kirjailija Gabriel Garcia Márcuezin. Tämä näkyy myös hänen tavassaan kuvata laskemista, vai mitä mieltä olette seuraavasta? "Mulle mun jokaisen laskun kohokohta on se hetki, kun kroppa ja mieli ovat yhtä vuoren, mäen tai metsän kanssa. Hetken aikaa maailmassa ei ole mitään muuta kuin tyyni mieli ja vapaus." Käsi pystyyn kuka osaa kuvitella Kimi Räikkösen Urheiluruudussa kuvailevan suhdettaan omaan lajiin vastaavasti? Henri Kunnas Päätoimittaja Tähän loppuun on pakko mainita myös muutama sana lamasta. Uuden talven kynnyksellä tuntuu, että taantuma on vaikuttanut laskumaailmaan voimakkaasti. Pääasiassa huonolla tavalla. Monet vanhemmat laskijat ovat jääneet ilman sopimusta ja harvalla nuorella on enää samoja mahdollisuuksia muuttaa harrastustaan elinkeinoksi. Myös kaikkien muiden, ketkä saavat toimeentulonsa lajin parista, tilanne on huonontunut. Tämä koskee niin välinevalmistajia, maahantuojia, jälleenmyyjiä, hiihtokeskuksia kuin myös lehtiä. Jos oikein haluaa, voi asiasta löytää myös positiivisen puolen. Laskumaailma on pitkään ollut melko staattisessa tilassa. Ahdinko pakottaa kaikki olemaan astetta luovempia. Ei riitä, että laskee hyvin, vaan laskemisessa täytyy olla jotain mikä erottaa muista. Jos määrä vähenee, niin kenties laatu paranee. Täytyy kehitellä uusia temppuja ja olla entistä luovempi. Myös elokuvien on ansaittava paikkansa uudelleen. Laskua seuraaville tämä on pelkästään hyvä asia. Myös välinevalmistajien on täytynyt skarpata. Rocker-lautojen esiinmarssi ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. Nyt lautavalmistajilla on tarjota jokin oikeasti uusi tekninen innovaatio, mikä muuttaa laskukokemusta. Siinä missä monena aikaisempana vuotena suurimmat muutokset laudoissa ovat keskittyneet lähinnä graafiseen puoleen, tarjoavat rockerlaudat kokonaan uuden välinelähtöisen kokemuksen. Jos rocker on terminä vielä tuntematon, kannattaa siihen perehtyä uutuuslautojen esittelyssä. Lama tai ei, nyt on talvikausi kuitenkin polkaistu käyntiin. Ainakin meille Etelä-Suomessa asuville lamaa ja lautamalleja isompi pulma on ollut lumen ja pakkasten puute. Toivotaan siis hyvää talvea, se auttaisi parhaiten kaikkia osapuolia. Suositaan myös kimppakyytejä keskuksiin, niin jää niitä talvia vielä seuraavillekin sukupolville!
SX | 21
SX | 23
Vaikka lama iski, Heikki jatkoi puskemista. 5050 fs 180 out
Lama vaikuttaa lumilautailun ammattilaisiin. Tämän sai kokea myös Heikki Sorsa. Kun raha on tiukalla, heikoimmassa asemassa ovat ne laskijat joiden sopimus on katkolla. Vaikka olisi kuinka paljon kovempi kuin moni muu samassa tiimissä laskeva. Heikin pitkäaikainen sponsori Burton ilmoitti, että vanhaa sopimusta ei enää uusita, vaan miehen on aika etsiä toinen työnantaja. Kauaa ei Heikki kuitenkaan joutunut ihmettelemään työttömän lumilautailijan arkea, vaan alle löytyivät Weekendin laudat ja päälle Bondin vaatteet. Tämän lehden haastattelussa Heikki kertoo näistä tapahtumista tarkemmin.
SX News 2/09
Monien muiden laskijoiden tavoin myös Janne Heiskanen on saanut pääsponsoriltaan Nitrolta kieltävän vastauksen kysyttäessä uutta sopimusta. Vanha soppari meni umpeen ja uutta ei tullut. Minkäs teet! Janne päätti muutenkin laittaa arvojärjestyksensä uusiksi ja tällä hetkellä tärkeintä roolia miehen elämässä näyttelevät perhe ja koulu. Kokonaan laskemista Janne ei kuitenkaan aio unohtaa ja onhan hänellä vielä Electricin ja Levelin diilit kunnossa. Laskeminen keskittynee kuitenkin vain kotimaan kamaralle. Näin syksyn kynnyksellä Janne tosin tunnustaa odottavansa jo innolla tulevaa golf-kesää. Motivaatiota on kenties nostanut karvas tappio SX:n edustukselle kuluneena kesänä. Lautailuvaari Litovaara eli jännittäviä hetkiä bändimekka Glorian aulassa, kun lumilautailuteeman sävyttämä pressikortti ei tehnyt pokeen vaikutusta. Legendaarisen KISS bändin uuden levyn "Sonic Boom" julkkaribileisiin oli kuitenkin päästävä. Ja mieluiten ilmaiseksi. Pressikorttia käytiin syynäämässä Kiss Army Finlandin presidenttiä myöten, joka pisti Litin armottomaan tulikokeeseen kuin Gene Simmons konsanaan. Taustat ja mediat käytiin läpi ja vaikka Aku vakuutti, että SX:n musacornerissa olisi Kissin mentävä reikä, vasta vetskarihupparin alta paljastettu KISS paita avasi portit." Loistokemut ja todellakin vaivan arvoista", Lidi hehkutti! Ja levyhän on todella timanttinen!
Janne Heiskanen asetti perheen ja koulun etusijalle
SX | 24
Jaakko Itäaho virittelee kameraa, mutta samaan aikaan haaveilee jääkiekkoammattilaisuudesta
Videokuvaaja Jaakko Itäaho kuvasi koko viime talven Burtonin elokuvaa ja vietti kesän Suomessa sitä editoiden, mutta viime metreillä hän otti suutuspäissään nimensä pois elokuvan lopputeksteistä ja lähti kävelemään. Mies ajautui niin suuriin näkemyseroihin taiteellisen johdon kanssa, että hän ei enää halunnut olla osallisena koko projektissa. Uusia työtarjouksiakin on kuulemma miehelle tullut, mutta niistä on vielä liian aikaista puhua. Haavetta kokonaan omasta elokuvaprojektista ei myöskään ole vielä täysin haudattu. "Nyt mä olen silti lähinnä odotellut, että jos Ali Toppinen saisi meidän lätkäjengille sponsorin, niin voisin olla täysipäiväinen lätkäveska. Sitä odotellessa olen myös tehnyt vähän töitä Pablo Filmsin kanssa", kertoo Itis.
Antti Autti vaihtoi sponsoria, koska haluaa pitää hyvän fiiliksen päällä
Antti Autti on vaihtanut kesän aikana sponsoria. Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ollut potkuista, vaan Flow´n meno ei yksinkertaisesti miestä enää miellyttänyt. Antin omien sanojensa mukaan homma Flow´lla meni vain täysin "överiksi". Nykyään miehen pulkat valmistaa Nidecker. Autti ei kuitenkaan siirtynyt Nideckerin pro-tiimiin, vaan hän on yrityksen Special Project -ryhmässä. Tämä tarkoittaa, että Antti toimii itsenäisesti, mutta NDK hoitaa hänen lautansa valmistuksen ja myynnin. Siksi miehen pro-modelikin kantaa nimeä "Antti for NDK". Tällä järjestelyllä Autti pystyi takaamaan parhaimman mahdollisen vapauden omaan laskemiseensa. Mitä muuta voimme odottaa Antilta tulevana talvena? Vieläkö olympialaiset kiinnostavat? "Meikä haluaa pitää hyvän fiiliksen päällä. Jos paipin hyllyllä on kauniita tyttöjä ja mulla soi hyvä biisi kuulokkeissa, niin ilman muutahan sitä sit olympialaisiin voisi yrittää. Eniten mua kuitenkin kiinnostaa laskea putskua ja kuvailla hyvää matskua", kertoo Antti. Antti Autin elämää voi pian seurata netistä. Www. anttisworld.com on luvattu aukeavaksi lokakuun lopulle, eli parahiksi juuri Board Expojen alla. Mies lupailee sivuille viikoittaan hyviä videoita, valokuvia ja musiikkia. Joka kuukausi sivuille on luvattu laitettavan yksi pidempi pätkä. Myös erilaisia keskusesittelyjä Lapin hiihtokeskuksista on lupailtu. Kuvauksista vastaa pääasiallisesti Miikka Niemi. "Kaikkea ei voi vielä paljastaa, mutta meillä on selkeät pläänit tän suhteen, joten menkää katsomaan mitä minä ja mun kaverit teemme koko ensi kauden", hehkuttaa Antti.
SX | 26
Vuoden 2010 Addicted to Snow lumilautakalenteri on nyt myynnissä. Seinäkalenteri sisältää hienoja ja suurikokoisia kuvia viime talvelta ja mukana on liuta kovia nimiä, muun muassa Jeremy Jones, Lauri Heiskari, Antti Autti ja Dewun Walsh. Kalenteria kannattaa kysellä lähimmästä hyvin varustellusta kirjakaupasta, nettikirjakaupoista tai osoitteesta www.addictedtosnow.net. Hintaa kalenterilla on 14,95.
Forumin kauppakeskukseen Helsingin keskustassa on avattu uusi alan ihmisiä palveleva myymälä, Dropin. Nuorison katumuotiin erikoistunut Dropin lanseeraa Suomeen myymäläkonseptin, joka perustuu asiakaspalveluun aiempaa monikanavaisemmin. Konsepti hyödyntää monikanavaisuuden etuja palvelemalla asiakkaita verkkokaupassa, myymälöissä, mobiilipalvelussa sekä noutopisteissä. Lisätietoa toiminnasta saa osoitteesta www. dropinmarket.com.
Ukkohallan kaapeliwake-radalle on rakennettu hyppyreitä ja muuta kivaa temppuiltavaa.
Eero Ettala on kuusiosaisen Tracking Eero sarjan päätähti.
Ukkohallassa järjestettiin menneenä kesänä cable wakeboardin EM-kilpailut. Ukkohallassa sijaitsee Suomen ainoa ja maailman pohjoisin kaapelirata. Kaapeli on viritetty aivan Ukkohallan laskettelurinteiden juurelle, järven päälle. Kaapelilla on mahdollisuus saavuttaa jopa 60kmh suoranopeus ja mutkitellen voi tietenkin mennä vieläkin lujempaa. Paikalle oli saapunut satoja urheilijoita ympäri Eurooppaa. Myös Suomella oli oma edustus, mutta vielä ei härmäläisillä ollut asiaa aivan terävimpään kärkeen. Tämän lisäksi oli paikalle kutsuttu myös pieni edustus suomalaisia lumilautailijoita pitämään omaa kilpailua ja tutustumaan lajiin. Paikalle saapuivat mm. Eero Ettala, Niki Korpela, Ali Toppinen, Antti Kurula ja Jani Isaksson. Lumilautamaajoukkue ponnistaa kohti olympialaisia. Lumilautailun kilpailukausi 2009-2010 kiihtyy lokakuussa ja huipentuu olympialaisiin helmikuussa. Suomen maajoukkue on täynnä huippulaskijoita, joten kilpailu Vancouverin neljästä edustuspaikasta käy kuumana
Lumilautamaajoukkueen päävalmentaja Pekka Koskela uskoo suomalaisten menestykseen olympialaisissa
tammikuuhun asti. "Mitali on kauden selkeä tavoite. Markku Kosken pronssia Torinon olympialaisista lähdetään kirkastamaan", maajoukkueen päävalmentaja Pekka Koskela kertoo. Olympiakausi on Koskelan mukaan kehittänyt lajin yleistasoa "monta askelta kerralla" ja nostanut temppujen vaikeutta toivotusti parin hiljaisen vuoden jälkeen. "Lajin kehittyminen näköjään vaatii aina olympialaisten lähestymisen. Shaun White ja Amerikan pojat olivat opetelleet alkukaudeksi uusia temppuja kuten tuplavoltteja kierteellä, joten meidänkin on nyt päästävä treenaamaan", Koskela toteaa. Rasmus Tikkanen ei ole jäänyt työttömäksi, vaikka Storbis-projektit laitettiinkin telakalle. Koko viime talven hän kiersi Eero Ettalan kanssa kuvaten Ettalan TV-sarjaa Tracking Eero. Kyseessä on kuusiosainen sarja, joka esitetään myös Suomen televisiossa joulukuussa. Sarjassa seurataan Eeron ja Eeron ystävien elämää ja kuvausreissuja. Filmiä on taltioitu muun muassa Suomessa, Amerikassa,
SX | 28
Japanissa, Venäjällä ja Manner-Euroopassa. TV-sarjasta todennäköisesti saadaan tarkempaa tietoa Snow Extremen seuraavassa numerossa. Rasmus aikoo kiertää myös tulevan talven tiiviisti Eeron kanssa. Tämän talven projekti on Nitron team-elokuva. "Talven on tarkoitus mennä peruskaavalla. Ensiksi alkutalvi Suomessa reilejä kuvaten, sitten Jenkkeihin kuvaamaan puuteria ja lopuksi keväällä parkkeihin. Ihan saletti se ei vielä ole, mutta tällä hetkellä toteutumisen todennäköisyys vaikuttaisi olevan 79 prosenttia", kertoo Rasmus. Tämän lisäksi Tikkanen kuvaa materiaalia marraskuussa aukeavalle www.ettala.com sivustolle, jonne kerätään videomateriaalia Eeron reissuilta, trick tippejä sekä paljon muuta. Tuottelias parivaljakko! New school hiihtäjät Matti Räty ja Pekka Hyysalo osallistuvat Skiexpojen aikaan järjestettävään London Freeze kaupunkikisaan. Poikia ei siis liiemmin näy Expoviikonlopun aikana Pasilassa, mutta heidän lentoaan Lontoon ilmatilassa voi seurata internetin välityksellä. Löytyykö sisältäsi pieni taiteilija? Pistä taitosi koetukselle ja osallistu Riden järjestämään laudansuunnittelukilpailuun. Voittajalle on luvassa 1000 dollaria palkintorahaa sekä lauta omilla grafiikoilla. Myös muita hyviä palkintoja on tiedossa. Katso lisäinfoa osoitteesta www.ridesnowboards.com. Skullcandyn SURF, SNOW AND SKATE -iPhone sovellus tarjoaa reaaliaikaisesti käyttäjän laitteeseen mm. rinneraportit useasta sadasta hiihtokeskuksesta. Muutamalla näytön kosketuksella Skullcandyn sovellus kertoo esim. Rukan tai Ylläksen laskettelukeskuksen lumitilanteen, sekä viiden vuorokauden sääennusteen. Keskuksen tarkka sijaintikin löytyy iPhonen Google Mapsin kartalta. Palvelu kattaa kaikki merkittävimmät hiihtokeskukset maailmanlaajuisesti. Rinnetietojen lisäksi Skullcandyn iPhone -sovelluksen kautta löytyvät maailman suosituimpien lainelautailu -spottien aallonkorkeudet, tuulen voimakkuudet ja lämpötilat. Myös kaikki USA:n skeittiparkit löytyvät palvelun kautta. Skullcandyn sovellus hyödyntää iPhonen paikkatietokantaa sekä GPS -paikannusta, ja pystyy hetkessä hakemaan esim. 50 km:n säteellä olevat laskettelukeskukset, surffispotit tai skeittiparkit! Palvelu on tuotettu yhteistyössä surfline.mobi:n ja onthesnow.com:in kanssa. Snow Extreme järjesti viime keväänä lukijatutkimuksen, johon vastanneiden kesken oli arvottiin liuta palkintoja. Nyt on tullut aika palkita voittajat. Pääpalkinnon, eli Stepchildin lumilaudan Fredu Sirviön nimikirjoituksella on voittanut Johnny Lindqvist Helsingistä. Giron lasit menevät Kirsi Pajulle Saloon. Swatchin kellot saavat Jesse Höysti Espoosta, Henrik Öberg Hangosta sekä Antti Ojala Kauhajoelta. Skullcandyn kuulokkeista musiikkia pääsevät nauttimaan Petteri Lyttinen Porvoosta ja Emil Soininen Vaasasta. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille vastaajille. Lopuille pienempien palkintojen voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
TEE-SE-ITSE haastattelu
Tee-se-itse -haastattelussa vuorossa oleva lumilautailija vastaa lumitykki.netin lukijoiden lähettämiin kysymyksiin.
Bond
Laskit aika kauan Burtonilla. Tunsitko ittes jollain tavalla petetyksi kun jouduit lähtemään sieltä?
Nimi: Jake B Paikkakunta: Helsinki
Joo, niin kuin tossa aikaisemmin sanoinkin, niin laskin aina Burtonille ennen tätä, että kyllähän se aluksi vähän ketutti ja oli vaan, että kiitti, tänkö tästä sitten saa... You know. Mikä on meininki Weekendillä ja Bondilla nyt? Milloin saadaan Suomeen kyseisiä kledjuja ja liukureita?
Nimi: Juho Veteläinen Paikkakunta: Raahe Ikä: 18
Ihan kingi meininki nyt! Oma lauta on tulossa ja kledjua kans. Suomeen niitä saadaan jo täksi syksyksi. Mun lauta tulee kyllä vasta ensi vuonna, mutta hyvää kannattaa odottaa. Heikki, olet joka paikan ekspertti. Olet nyt joutunut maistamaan työttömän lautailijan elämää, muuttiko tämä suhtautumistasi elämään lasku-uran jälkeen? Mitä näemme Heikki Sorsan tekemässä 10 vuoden päästä?
Nimi: zorro Ikä: 23
Heikki Sorsa
Heikki Sorsan ja Burtonin tiet katkesivat ties kuinka monen yhteisen vuoden jälkeen. Tämä herättikin suuren määrän kysymyksiä monen päässä. Myös monet muut Heikin asiat ja mielipiteet kiinnostivat interwepin käyttäjiä. Lue haastattelu, niin tiedät enemmän!
Sponsorit
Mies vaihtoi Burtonilta Weekendille. Mutta miksi? Menivätkö Burtonin kanssa sukset ristiin vai kuinka?
Nimi: Jussi Rajahalme Ikä: 17
Kiitos Zorro! Noh, ei tuossa hirveän pitkään mennyt työttömänä ja onhan mulla muitakin sponsoreita. Mutta kyllä siinä vähän tuli jo mietittyä ja herätti, että ei tätä koko elämää pysty tekemään. Mulla on kyllä ainakin tällä alalla aika hyvin pullat uunissa, että ainakin alalle pystyy jäämään töihin.
nämä ajat nyt menossa, niin sopimusta ei pystytty jatkamaan. Oon kyllä itse asiassa tosi fileissä laskea Weekendille. Kingi brändi ja siistit tyypit! Morjesta Heikki! Niin miltä se on tuntunut, kun tiet Burtonin kanssa katkesivat? Mikä sun nykyinen lautasetuppi on, kengät mukaan lukien.
Nimi: Emil Paikkakunta: tre Ikä: 13
Laskeminen
Minkä ikäisenä aloitit laskemisen? Harrastatko skeittausta?
Nimi: Tumppi Paikkakunta: Pudasjärvi Ikä: 13
No aluksi oli tietenkin vähän pettynyt ja outo fiilis, kun se on ollut aina mun sponsori tätä ennen. Mutta nyt jo tuntuu, että se oli vaan parempi. Lasken nyt Weekendin laudoille ja kenkä- tai sidesponssia ei ole. Vielä.
Taisin aloittaa siinä 1314 -vuotiaana. Laskin sitä ennen suksilla 4-vuotiaasta lähtien. Joo skeittaan kanssa, ja surffaan.
Terve! Ei nyt sinänsä mennyt sukset ristiin. Sopimus vain loppui. Aluksi ne olivat lupaamassa uutta sopimusta, mutta sitten kun on
SX | 30
Miltä tuntui mennä elämäsi ensimmäisiin kisoihin?
Nimi: Jaani Paikkakunta: Iisalmi Ikä: 12
Eka kisa oli Serenan suomicupin paippikisa ja kuumotti niin paljon, että meinasin kusta housuun. Olin nuorempien sarjassa toinen. Mitä lumilautailu on sinulle antanut ja mitä se on sinulta vienyt?
Nimi: Jesse Ikä: 17
Lumilautailu on antanut tosi paljon. Tästä voisi kirjoittaa esseen. Kavereita, nähnyt maailmaa, uskomattomia kokemuksia... On se vienytkin paljon, mutta ei nyt tule mitään mieleen. Ei näe äitiä, perhettä ja kavereita niin paljon. Mitä teet, jos joku temppu kuumottaa pahasti, esim. kisoissa?
Nimi: Pauli Silver
Ne kuumottavat melkein aina! Mutta sekin antaa vaan sitten lisäpuhtia ja tulee parempi fiilis jos ländää tempun. Kai sitä vaan yrittää ottaa rauhallisesti ja keskittyä temppuun. Kumpi temppu on parempi, bs rodeo vai fs.900? Nimi: yksinäinen kameli
Paikkakunta: Oulu Ikä: 16
No sehän on ihan mielipidekysymys. Kummatkin on siistejä. Ite valitsen frontti ysin, koska en osaa bs rodeota oikeastaan ollenkaan. Haha. Ootko ikinä ollut spin to win -kisaa? Eli paljonko jätkällä pyöris?
Nimi: Veka Paikkakunta: Vaasa Ikä: 13
En kyllä ole ollut. Tai ehkä jostain tosi pienestä hyppyristä Talmassa pari kertaa. Bs ysi taisi mennä. Mikä on paras laskumesta?
Nimi: Joonatan Eskola Paikkakunta: Kempele Ikä: 13
Mulla on tosi paljon niitäkin. Putsku on japanissa ja Utahissa hyvää. Mutta Talmaan on aina siisti mennä ja Park Cityssa on ihan kingi parkki. Miksi et laske enää pipeä, olit ennen parhaita pipe-laskijoita maailmassa?
Nimi: JAi Paikkakunta: Arkala Ikä: 14
Kiitos Jai! Kyllä mä vieläkin lasken paippia, mutta en käy kilpailuita. Ennen olympialaisia joutu laskemaan niin paljon sitä, että siihen meni vähän maku.
Heikki pääsi jo kesällä Mount Hoodille sisäänajamaan uusia lautoja.
Kumpi on siistimpää leffan kuvaus vai kisat?
Nimi: Jani Paikkakunta: Arkala Ikä: 14
Nimi: Juho Veteläinen Paikkakunta: Raahe
Nimi: v.v.k Paikkakunta: tre Ikä: 12
Paikkakunta: Raahe Ikä: 14
Joo, ensi kausi näyttää jo tosi kiireiseltä taas. En voi vielä kertoa mitään, mutta kohta sitten näette. Miten minusta voisi tulla yhtä hyvä ja kuuluisi lumilautailija kuin sinusta?
Nimi: Juho Haapalainen Paikkakunta: Oulu Ikä: 21 vuotta
Lumilautailu! Tai surffaus on tosi siistiä kanssa, mutta kyllä lumilautailu vie. Mistä sä eniten dikkaat Jenkeissä ja mistä Suomessa?
Nimi: Emil Paikkakunta: tre Ikä: 13
Polvet ovat aina pahoja, kun menee hajalle, mutta kun saa päähän tikkejä tai ylipäätänsä lyö sen, niin sekin aina kyllä kuumottaa. Parhaimpia muistoja ovat tietysti ne, kun pärjää. Arctic Challengen korkein ilma ja Olympialaiset ovat kyllä parhaimpia, for sure! Valitsetko leffapartteihin yleensä omia suosikkibiisejä, vai jotain mikä sopii parhaiten videoon? Valitaanko niitä musiikkeja ylipäätänsä itse?
Nimi: Tino Paikkakunta: Oulu Ikä: 16
Tää on vaikea kysymys. Kummatkin on siistejä. Leffassa tosin tulee ehkä enemmän niitä onnistumisfiiliksiä, mutta toisaalta se on paljon rankempaa. Leffapartit pysyy kuitenkin aina dvd:llä mutta kisatulokset unohtuvat aika pian. Kuinka monta burgeria söit Salt Lake Cityn Olympialaisissa? Huhu kertoo, että aika monta.
Nimi: Jortikka Paikkakunta: Pyhis Ikä: 18
Suomessa ruoasta, karkista, siitä että pystyy matkustamaan hyvin julkisilla. Onhan noita tosi paljon. Jenkeissä on vaan kiva surffata, laskea ja hengata, plus koko lumilautabisnes pyörii sieltä käsin. Osaatko neuvoa miten vanhan kovan laskijan olisi hyvä tehdä comeback?
Nimi: Vesa "Vekku" Nissinen Paikkakunta: Kerava Ikä: 34
Kiitti Juho. No en mä niin hyvä ja kuuluisa kyllä ole. Jaksaa vaan vetää omalla tyylillään, niin sillä pärjää aina. Mikä on lempitemppusi lumilaudalla?
Nimi: Sauli K Paikkakunta: Torneå
Terve Jortikka. Joo tuli niitä aika monta syötyä, kun oli ilmainen Mäkkäri ja paljon nuorempi, niin pystyikin vielä vetämään roskaruokaa eikä lihonut. En muista monta meni, ehkä joku 44? Mites sitten nuo leffahommat? Onko mitään proggiksia työn alla?
SX | 32
Ne valitaan yleensä parttiin sopivaksi. Joskus saa valita itse, mutta yleensä on valittu pari biisiä ja sitten niistä saa itse päättää mistä tykkää. Kumpi on mukavempaa, surffaus vai lumilautailu?
Nimi: Sami
Vaikea sanoa mutta, varmaan joku bs 180 tai bs 540 stalefish.
Muita juttuja
Mikä on pahin loukkaantumisesi koko elämän aikana? Entä paras kisamuisto?
Tuut Vekku Paltsiin laskemaan vähän aikaisemmin kuin viimeksi meidän kanssa, niin siitä lähtee heti covershot!
info@esakorpela.fi puh. 010 8386 400
KILPAILU: MIKÄ TEMPPU ON KYSEESSÄ?
Pasi Salminen
Arvaa tai tiedä mitä temppua kuvassa tehdään. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan Skullcandyn kuulokkeet. Kyseessä on artist series kuulokkeet, jotka on stailattu Metallican Death Magnetic albumin mukaan. Vastata voi osoitteessa www.lumitykki.net/sx. Voittaja julkaistaan seuraavassa Snow Extremessä.
SX | 34
info@esakorpela.fi puh. 010 8386 400
FordFiesta-malliston CO2-päästöt 98-154 g/km, EU-yhdistetty kulutus 3,7 - 6,5 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. www.ford.fi
Uusi Ford Fiesta voittoisa kokonaisuus.
Pysäyttämätöntä muotoilua Ford kinetic Design.*
Testivoittaja* Ford Fiesta on tyylikäs, taloudellinen ja ajoominaisuuksiltaan luokkansa ehdotonta parhaimmistoa. Valitse Fiesta, kun haluat nauttia ajamisesta ja tehdä sen vastuullisesti (malliston CO2-päästöt alkaen vain 98 g/km).
Ford Fiesta alkaen 13.155,75
VUODEN AUTO 2009 (Autoveroton suositushinta 10.630 + arvioitu autovero CO2-päästöllä 128 g/km 2.525,75 . Hintaan lisätään toimituskulut 600 .) *Tekniikan Maailman pikkuautovertailun jaettu voitto (TM 10/09). Vuoden auto Suomessa 2009 (Tuulilasi). Red dot design award -muotoilukilpailun voitto.
TESTIMENESTYS PIKKUAUTOVERTAILU (TM 10/09)
*Kineettisen muotoilun ansiosta jokainen Ford näyttää liikkuvan jopa paikallaan - lue tarkemmin osoitteessa www.ford.fi
Palvelu
FordFiesta
Feel the difference
Ostotutkimus 2009
FORD-LIIKKEISSÄ SAAT TUTKITUSTI PARASTA PALVELUA. (AUTO BILD SUOMI NRO 17)
LASKUVAATTEET
TEKNISTÄ TIETOA JA MUOTIA
Snow Extreme perehtyy laskuvaatteiden anatomiaan. Samalla esittelemme valitsemiemme laskuvaatevalmistajien syntytarinoita.
Teksti HARRI HOLMSTEN Kuvat ROMEO SKURNIK
SX | 38
Saumojen teippauksilla voidaan parantaa tuotteen vedenpitävyyttä
Talvi tekee taas tuloaan ja kauppojen rekit alkavat täyttyä paksummista ja sääolosuhteiden vaihteluita paremmin kestävistä tuotteista. Valmistajat ovat saaneet tuotteensa toimitettua myymälöihin, jotka houkuttelevat kuluttajaa uusimaan vanhat rinnevarusteet uusiin trendikkäisiin ja entistä parempiin tuotteisiin. Kuluttajien tarpeet syntyvät hieman eri syistä. Lumilautailijan tarve uusia laskuvaatteensa saattavat herätä vaikkapa kauden uusien lumilautaelokuvien innoittamana, joista on helppo bongata alkavan kauden vaatevillitykset pro-laskijoiden päältä. Joku toinen saattaa tunnistaa tarpeensa rinnevaatteiden uusimiseen yksinkertaisesti vanhojen rytkyjen suorituskyvyn riittämättömyydestä. Vaatevalmistajat tarjoavat markkinoille useita eri vaihtoehtoja, jotka pyrkivät palvelemaan erilaisten kuluttajasegmenttien tarpeita. Kuluttajat arvostavat hieman eri seikkoja vaateostoksia tehdessään. Huomio kiinnittyy usein käytännöllisyyteen, kestävyyteen, teknisiin ominaisuuksiin, esteettiseen houkuttavuuteen,
hintaan tai trendikkyyteen. Näinä taloudellisen epävarmuuden aikoina tuotteen hinnan merkitys korostuu varmasti yhä enemmän ostopäätöstä tehtäessä. Tämän jutun tarkoituksena on keskittyä talvivaatteiden teknisiin arvoihin ja ominaisuuksiin, jotka näyttelevät suurta roolia talvivaatteen hinnan muodostuksessa. Loppukevennyksenä seuraa allekirjoittaneen subjektiivinen näkemys lumilautavaatemuodin kehityksestä ja tulevaisuuden suunnista.
" JOKU TOINEN SAATTAA TUNNISTAA TARPEENSA RINNEVAATTEIDEN UUSIMISEEN YKSINKERTAISESTI VANHOJEN RYTKYJEN SUORITUSKYVYN RIITTÄMÄTTÖMYYDESTÄ.
Iconin toiminta aloitettiin vuonna 2000 pienimuotoisella lautatuotannolla Santaco Sportin alaisuudessa, mutta jo pian merkin syntymisen jälkeen tuotevalikoimaa laajennettiin myös laskuvaatteisiin, joista tulikin saman tien hyvin tärkeä osa koko Iconin brändiä. Icon "itsenäistyi" vuonna 2004, jolloin Antti Bergman ja Jarkko Kauranen rupesivat pyörittämään Iconia täyspäiväisesti oman Immortal Cowboys Of North Oy:nsä kautta. Firmaan liittyi sittemmin myös suomalaistunut kanadalainen, Jason Simon. Vuosien mittaan Icon on kasvanut vahvasti kansainväliseksi brändiksi ja nykyään sen tuotteita myydään jo neljällä eri mantereella.
Gordon Merchant ompeli Australian Gold Coastilla Billabongin shortseja lainelautailijoille jo vuonna 1973. Jo tuolloin merkin kriteereinä olivat muodin edelläkävijän asema sekä tuotteiden korkea laatu. Nyt Billabongin tuotevalikoima kattaa jo lähes kaiken märkäpuvuista, katumuodin kautta teknisiin lumilautailuvaatteisiin. Nykyään Billabongilla on mallistoissaan kokonainen linja huippu-urheilijoiden, muusikoiden ja suunnittelijoiden yhteistyön seurauksena syntyneitä malleja (mm. Metallica, Antti Autti, Risto ja Mattila).
SX | 39
Vetoketjun laminointi estää vettä pääsemästä läpi.
Mitä numerot kertovat?
Oletko koskaan miettinyt Richard Woolcott ja Tucker Hall lähtivät talvella laskureissulle, joka muutti heidän elämänsä. Tuoretta puuteria satoi päivittäin niin paljon, että molemmat miehet soittivat työpaikoilleen ja ilmoittivat, etteivät enää tule takaisin. He halusivat laskea ja kehittää toimeentulonsa sen ympärille. Volcom syntyi. Kummallakaan ei ollut harmainta aavistusta siitä miten vaatteita tehdään tai miten niitä myydään. Tärkeintä oli ideologia: "youth against establishment". Vuosien saatossa Volcomillakin päästiin jyvälle myös bisneksen hoitamisesta ja nykyään Volcom on yksi alan isoimmista vaatevalmistajista, kuitenkaan tuota alkuajan anarkismia unohtamatta. mitä kaupassa myytävän talviurheiluvaatteen kauluksensuusta roikkuvassa pahvinivaskassa yritetään hinnan lisäksi kertoa? Siis juuri ne lappuset joissa on iso määrä pientä tekstiä, numeraalista dataa ja kuvia vesipisaroista ja lumihiutaleista. Useimmat tuotteen toimivuuteen vaikuttavat elementit voidaan objektiivisesti mitata laboratorio-olosuhteissa. Näiden tulosten avulla voidaan suunnitella tuotteita eri olosuhteita varten. Numeraaliset arvot voivat kertoa esimerkiksi tuotteen vedenpitävyydestä ja hengittävyydestä. Vedenpitävyys ilmoitetaan millimetreissä. Esimerkiksi voidaan ilmoittaa tuotteen vedenpitä-
vyyden olevan 10 000 millimetriä, jolla viitataan vedenpaineeseen, jonka kangas kestää. 10 000 mm vedenpitävä kangas kestää siis 10 metrin korkuisen vesipilarin paineen ennen kuin se päästää vettä läpi. Hengittävyyttä mitataan taas grammoissa. Jos tuotteen hengittävyydelle on annettu arvoksi 10 000 g/m2/24, tarkoitetaan tällä sitä, kuinka paljon kosteutta kangas päästää läpi neliömetrin alueelta vuorokauden aikana. Yleensä edellä mainitut tekniset ominaisuudet sijaitsevat päälliskankaan alle tehdyssä kalvossa, joka voi olla laminoitu päälliskankaan nurjalle puolelle tai vuorikankaaseen tai välivuoriksi. Kankaaseen laminoitu kalvo on huokoinen, mutta samalla täysin vesitiivis. Huokosten tehtävänä on päästää kehosta haihtuvaa kosteutta lävitse. Esimerkiksi Gore-Tex on tällainen kangas joka koostuu mikrohuokoisesta Gore-Tex kalvosta. Gore-Tex on kuitenkin vain rekisteröity tuotemerkki ja markkinoilla on luonnollisesti muitakin samat ominaisuudet täyttäviä vaihtoehtoja. Luonnollisesti mitä korkeammat arvot tuotteelle annetaan, sen teknisempi ja kalliimpi tuote yleensä on. Kannattaa siis miettiä minkälaista käyttöä varten olet vaatteita hankkimassa. Jos olet
Ilman Burtonia, tarkemmin ilmaistuna Jake Burtonia, ei laji olisi sitä mitä se tänä päivänä on. Jake Burton kehitteli lumilautansa sen ajan lelusta, snurferista. Snurfer muistutti pulkkaa jolla lasketaan seisten pitäen samalla kiinni sen kärjessä olevasta narusta. Koko 70-luvun Burton rakenteli autotallissa omia prototyyppejään lumilaudasta, kunnes vuonna -77 hän perusti omaa nimeään kantavan yrityksensä. Alku ei ollut helppoa ja Jake ajeli pakettiautolla ympäri kauppoja yrittäen kaupata lautojaan. Myyntityötä ei helpottanut se, että lumilaudoilla ei ollut asiaa sen ajan hiihtokeskuksiin. Laudat olivat tarkoitettu pelkästään puuterilumen pöllyttämiseen ja mäkien päälle piti kiivetä jalkaisin. "Kohderyhmämme olivat 1517 -vuotiaat pojat, jotka olivat halukkaita ostamaan laudat suoraan laatikosta ja valmiita opettamaan itse itseään käyttämään niitä. Olen kaiken velkaa niille tyypeille", kertoo Jake Burton yhtiönsä alkutaipaleista. Kun 80-luvulla lumilautailun suosio kasvoi räjähdysmäisesti, oli Burton tämän kasvun etujoukoissa. Niin myös 90-luvulla, 2000-luvulla ja hyvin todennäköisesti myös
SX | 40
perus sunnuntai-suhari niin et ehkä aivan välttämättä tarvitse vaatteita, joiden tekniset arvot täyttävät vuorikiipeilijöiden ääriolosuhteisiin vaadittavat ominaisuudet. Useimpien talviurheiluvaatteiden tekniset arvot ovat 5000 - 20 000 mm/g/m2/24 välimaastossa sekä vedenpitävyydeltä että hengittävyydeltään. Myös päälliskankaaseen voidaan sijoittaa pinnoite, jonka tehtävänä on hylkiä likaa ja vettä. Kankaaseen tehdään ns. DWR (Durable Water Repellent) pinnoite. Tällä voi olla myös kankaan kestävyyteen vaikuttava ominaisuus. Kankaan kestävyyteen vaikuttaa kuitenkin eniten kangasmateriaalit, kudontatapa sekä paksuus, joka ilmoitetaan grammoissa samoin kuin esimerkiksi paperin paksuus.
2010-luvulla...
Rajala Pro Shop DigiExpo 30-10-1.11 tarjouksia
Yleisiä raaka-aineita talviurheiluvaatteiden kankaissa ovat esimerkiksi polyesteri ja polyamidi (tunnetummin nylon), jotka ovat synteettisiä kuituja. Lisäksi käytetään paljon eri sekoituksia. Polyesteri on kevyttä, kestävää ja huonosti ryppyyntyvää. Polyamidikuidussa on jokseenkin samat ominaisuudet. Polyamidituotteissa on hyvä kulutuksen kesto, hyvä joustavuus ja elastisuus. Lisäksi viimeksi mainitulla on hyvät pesuominaisuudet eli tuote säilyttää muotonsa sekä vaate kuivuu nopeasti. Tuotteen ominaisuuksia ja vedenpitävyyttä voidaan vielä parantaa saumojen teippauksilla sekä vetoketjun ja vetoketjun ympärillä olevan kankaan laminoinnilla. Saumat voivat olla teipattuja vain kriittisistä paikoista tai kokonaan eli tällöin tuotteen kaikki saumat ovat teipattuja. Saumojen teippaukset tehdään suoraan päälliskankaan kääntöpuolelle. Joissakin hieman pidemmälle viedyissä tuotteissa saumat voivat olla tikkauksen sijaa liimattuja. Se mihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota tuotteen teknisissä ominaisuuksissa, ovat arvot jotka vedenpitävyydelle ja hengittävyydelle ovat annettu ja peilata niitä omiin käyttötarkoituksiisi. Allekirjoittaneen omakohtainen näkemys on asiasta, että pelkällä ulkonäöllä ei pitkälle pötkitä, jos tuote on sisältä pelkkä tuhnu. Esimerkiksi Talman mikrokukkulalla, missä laskujen määrä tuntia kohden on melko runsas, voidaan helposti havaita teknisten ominaisuuksien merkitys tai ainakin niiden olemattomuus. Jos laskiessasi hikoilet paljon, vietät päiväsi mäessä, satoi tai paistoi tai pidät haikkaamisesta vuorilla tai pipen reunalla, allekirjoittanut suosittelee pientä perehtymistä vaatteiden teknisiin ominaisuuksiin.
Canon EOS 5D Mark II + Canon 15mm Fisheye
2990
Canon EOS 7D + Sigma 10mm Fisheye
2190
Vaatteet on mun aatteet
Vaatteen ensisijaisena tehtävänä on suojata ja lämmittää vartaloa. Vaatteilla voi olla myös muita merkityksiä, kuten yksilön tarve korostaa persoonallisuuttaan sekä viestiä kuuluvuuttaan johonkin viiteryhmään. Minua pyydettiin kirjoittamaan subjektiivinen näkemys lumilautailuvaatteiden trendeistä, joita viimevuosina on ollut ja mitä saattaisi olla tulossa. Trendeillä tarkoitan tässä niitä ilmiöitä ja kehityssuuntia joita on voinut havaita olevan suosittuja lumilautayhteisön keskuudessa viime vuosina. Musiikin kautta ammennetaan paljon, ja se myös näkyy ihmisten pukeutumisessa. Myös lumilautailijoiden pukeutu-
Canon EOS 50D + Sigma 10mm Fisheye
1490 899
Vuonna 1975 sai alkunsa yritys Oakley, joka nimettiin yrityksen perustajansa Jim Jannardin englanninsetterin, Oakleyn, mukaan. Alussa Oakley myi ainostaan motocross-pyörissä käytettäviä kädensijoja. Ensimmäiset aurinkolasit valmistettiin vuonna 1980 ja mallille tuli nimeksi O-Frame. Vaikka Oakley tunnetaan parhaiten aurinkolaseistaan, on yhtiöllä kattava valikoima myös laskuvaatteita.
Canon HF S100 + Kenko Superlaaja (0,5x)
www.rajalacamera.fi
Sanomatalo, Postikuja 2, 00100 Helsinki, puh: 020 7530 281 Itäkeskus, Pikku-Bulevardi, puh: 020 7530 287 email: proshop@rajalacamera.fi Helsinki - Turku - Pori - Tampere
Special Blend perustettiin vuonna 1992 ja merkki on alusta asti keskittynyt pelkästään lumilautailuvaatteisiin. Brändin vaatteissa ovat aina korostuneet katumuoti sekä tekniset innovaatiot. Special Blend on osa The Programia, mihin kuuluvat myös Forum Snowboards ja Four Square. Muutama vuosi sitten Burton osti koko Programin, mutta toimintaa ei sulautettu, vaan kaikki merkit jatkavat edelleen omilla nimillään.
Rip Curl on syntynyt 1969 pienessä Australialaiskylässä nimeltään Torquay. Nyrkkipaja pyörähti käyntiin surffien rakentamisella, mutta pian olosuhteet kylmän meren äärellä johtivat siihen, että Rip Curlin pääpaino muuttui märkäpukuihin. 90-luvulla yritys tuli mukaan lumilautailuun tehden laskuvaatteita samalla surffauksesta peräisin olevalla ideologialla. Nykyään ympäristö on tärkeä tekijä Rip Curlin ideologiassa, ja he tekevät laskuvaatteita mm. kierrätetyistä muovipulloista. minen niin rinteessä kuin sen ulkopuolella heijastelee musiikillisia mieltymiä. Ei ole vaikea tehdä eroja esimerkiksi rockmusiikista pitävän ja hip-hopmusiikista pitävän välille pukeutumisen suhteen. Näitä kahta tyylisuuntaa on näkynyt varmasti lajin alkuajoista lähtien. Uskon myös, että jatkossakin jotkut viestivät mieltymyksistään ja aatemaailmastaan rockin tai bodari-räpin kautta. Mielenkiintoisempaa on tarkastella parin viimevuoden aikana lumilautailupiireihin tulleita vaikutteita niin sanotusta mashup kulttuurista, mikä on myös lähtöisin musiikista. Siinä erilaisten musiikkityylien sekoittaminen ja pirstaloiminen on selvästi havaittavissa esimerkiksi hiphopin ja elektronisen musiikin sekoittumisena. Tätä on vauhdittanut muun muassa internetin käytön räjähdysmäinen kasvu ja internetin yhteisöllisyys. Viimevuosina lumilautavaatteissa on selkeästi ollut havaittavissa vaikutteita 80- ja 90-lukujen tyylisuunnista. Kutsutaan tätä vaikkapa Nu Rave -trendiksi, johon usein yhdistetään neonvärejä ja eri musiikkigenrejen, kuten elektron, rockin ja teknon fuusioitumista. Tämä on näkynyt lumilautavaateVuonna 1966 Paul Van Doren perusti Kaliforniassa kenkämerkin nimeltä Van Doren Rubber Company. Van Doren Rubber Company oli uusi ainutlaatuinen konsepti, jossa kengät valmistettiin ja myytiin paikan päällä suoraan asiakkaille. Ensimmäisenä aamuna kauppa myi 12 paria Vanseja, jotka asiakkaat saivat noutaa iltapäivällä. Kengät suunnattiin pääasiassa surffareille, skeittareille ja punkkareille. 80-luvulla Vans laajensi toimintaansa liian nopeasti ja joutui saneeraukseen, mutta selvisi ahdingosta tiukan säästökuurin ansiosta. Paulin poika Steve Van Doren jatkaa isänsä jalanjäljillä ja toimii yhtiön varatoimitusjohtajana. Vaikka kengät ovat edelleenkin se tuote, mistä Vans tunnetaan, on merkin mallisto nykyään laaja ja sisältää myös kattavan valikoiman laskuvaatteita.
muodissa ainakin räikeinä väreinä ja silmiinpistävinä all over -printteinä. Tulevan kauden vaatteita katsoessani huomaan, että samoista aiheista on myös ammennettu talven 09-10 vaatteet. Löytyy ruutua ja raitaa ja monen moista viritelmää. Väriskaala on melko laaja ja värejä löytyy maanläheisistä väreistä kaikkiin mahdollisiin happoväreihin. On vaikea poimia mitään erityistä hittiväriä, kuten parina viimeisenä kautena paljon esillä ollut liila.
" VIIMEVUOSINA LUMILAUTAVAATTEISSA ON SELKEÄSTI OLLUT HAVAITTAVISSA VAIKUTTEITA 80- JA 90-LUKUJEN TYYLISUUNNISTA.
SX | 42
SX | 43
Kimmosyvari.com
Nähdessään Makian katalogin Heida Birgisdottir halusi kuvan itsestään samassa hengessä.
" TÄMÄN SUUNTAUKSEN PERUSTEELLA SE TARKOITTAISI EHKÄ SITÄ, ETTÄ LASKUVAATEMUOTI MENISI ENEMMÄN NEUTRAALIMPAAN JA AIKUISEMPAAN SUUNTAAN. SOPIVIIN VAATTEISIIN PUKEUTUMINEN SAATTAA PIENEN TAUON JÄLKEEN TULLA TAKAISIN.
Ehkä turkoosi voisi olla kupissa tänä vuonna. Mitä leikkauksiin ja itse kankaissa oleviin yksityiskohtiin tulee, on niiden käyttö ollut vähäisempää viime aikoina johtuen ehkä printtien suosiosta. Muodilla on tapana olla melko nopeasyklistä, joten voisi ennustella tulevien vuosien laskuvaatteissa huomion keskittyvän enemmän itse kankaaseen ja siihen tehtäviin leikkauksiin ja detaljeihin shokkivärien ja printtien siirtyessä vähäksi aikaa takavasemmalle, vaikka tuskinpa printit mihinkään katoavat. Esimerkiksi fotoprinttien yleistyminen laskuvaatteissa saattaa yleistyä. On paljon lumilautailun ulkopuolella toimivia brändejä, jotka ovat siirtyneet värikkäistä printtituotteista koostuvan valikoiman monipuolistamiseen ja siirtäneet fokusta enemmän itse kankaaseen, leikkauksiin ja materiaaleihin keskittyviin tuotteisiin. Ehkä enemmän "fashion" suuntaan. Tämän suuntauksen perusteella se tarkoittaisi ehkä sitä, että laskuvaatemuoti menisi enemmän neutraalimpaan ja aikuisempaan suuntaan. Sopiviin vaatteisiin pukeutuminen saattaa pienen tauon jälkeen tulla takaisin. Markku Koski ja Eero Ettala ovat hyviä esimerkkejä ainakin mitä tulee sopivan kokoisiin vaatteisiin pukeutumisesta. Trendit eivät tietenkään kertaannu toistensa kopioina, vaan ottavat vanhan lisäksi mukaan jotain täysin uuttaa tai yhdistelmiä eri muotisuuntauksista. Tämän perusteella myös unisex vaatteet voisivat olla tulevaisuuden juttu. Muussakin pukeutumisessa unisex vaatteita näkyy yhä enemmän, joten miksi ei lumilautailussa. Tällä voitaisiin saada myös kustannusetuja, jotka sopisivat hyvin ajan henkeen. Neutraalimmat ja
Heida Birgisdottir työsken työskenteli lumilautakaupassa Islannissa vuonna 1995. T ttöj Tyttöjen osuus l il t lumilautamaailmassa kasvoi, mutta Heida huomasi, että oli todella vaikeaa löytää kaupalle tyttöjen vaatteita myyntiin. Niinpä hän päätti korjata asian itse suunnittelemalla naisten vaatteita kaupalle. Tyttöjen vaatteet kävivät niin hyvin kaupaksi, että pian Heida ja kaksi hänen työkaveriaan perustivat oman naistenvaatemerkin, Nikitan. Nikita tunnetaan omasta persoonallisesta tyylistään, joka on edelleen lähtöisin Heidan kynästä. Snow Extreme tapasi Heidan pikaisesti hänen Suomen visiitillään. Olet ensimmäistä kertaa Helsingissä. Mitä pidät? Viimeinkin pääsin tänne. Pidän todella paljon. Helsinki on isompi kuin Reykjavik, mutta ei kuitenkaan liian iso. Juuri sopivan kokoinen. Helsinki on myös eurooppalaisempi kuin Reykjavik, mutta kuitenkin ihan omanlaisensa. Mitä olet tehnyt näinä muutamana päivänä mitä olet täällä viettänyt? Kävin purjehtimassa Helsingin edustalla, mikä oli todella hienoa. Tapasin Nikitan ensimmäisen tiimilaskijan, Minna Hesson. Olen tavannut myös joitain vaatealan ihmisiä ja kierrellyt kivoissa kaupoissa. Miten Islannin taloustilanne ja yleinen lama on vaikuttanut Nikitaan? Ei se onneksi ole vaikuttanut kovinkaan paljoa. Kyllä me selviämme.
ehkä hieman tyylikkäämmät vaatteet, joissa olisi panostettu leikkauksiin ja kangasmateriaaleihin voisivat sopia kuluttajasegmentille, joka kuuluisi siihen lumilautailun ensimmäiseen tai toiseen sukupolveen, jotka ovat täysin koukussa lumilautailuun lajina, mutta eivät ehkä enää peilaa omaa identiteettiään tai kuuluvuuttaan lumilautailijoihin viiteryhmänä. Merkkien tuotevalikoimat ovat mielestäni hyvin homogeenisiä ja toistavat itseänsä melko paljon. Allekirjoittanut toivoisi lisää innovatiivisuutta housujen ja takkien leikkauksiin sekä hieman kokeilevampaa tarjontaa vaatteiden osalta. Huputtomat takit takasin!
Vuonna 1977 Imdahlin veljekset, lakia opiskeleva Christof ja pankkiiriksi haluava Martin, päättivät jättää opinnot kesken ja laittaa elämänsä uusiksi. Aluksi he perustivat purjesurffikoulun ja -kaupan Saksaan. Havaijin matkallaan veljekset tutustuivat australialaiseen Mickey Eskimoon, jonka kanssa he perustivat Chiemsee vaatemerkin vuonna 1982. Aluksi yritys teki vain surffishortseja, mutta vuosikymmenten kuluessa mallisto on laajentunut kattamaan kaikkia lautalajeja. Laskuvaatteisiin on myös erikoistunut Chiemseen alamerkki PlusMinus.
SX | 44
ROCKERIN LÄPIMURTOVUOSI?
Talvi on taas tekemässä tuloaan ja niin myös talven 20092010 uudet lumilautamallit. Tänä vuonna uusien lautagrafiikoiden lisäksi kuluttajille tarjotaan kokonaan uutta välinelähtöistä kokemusta. Monet valmistajat tarjoavat perinteisen camber laudan ohella uutta niin sanottua rocker, eli reverse camber, -lautaa, jonka tarkoituksena on parantaa laudan hallittavuutta ja tehdä käyttökokemuksesta helpompi ja nautittavampi. Tämän uuden innovaation tulo markkinoille ei voisi juuri parempaan aikaan tulla. Taloudellisessa taantumassa on ehkä käyty pohjalla, mutta uuteen nousuun lähteminen vie varmasti vielä aikansa. Tämän kaltainen innovaatio on juuri omiaan nostattamaan kuluttajien ja valmistajien tunnelmia sekä elvyttämään ehkä hieman laskenutta kulutuskysyntää. Ohessa esitellään myös joitain talven mielenkiintoisia uutuuslautoja.
Teksti HARRI HOLMSTEN Kuvat MAAHANTUOJAT
parkki jibbailuun. Kolmas vaihtoehto on laittaa rocker-muoto menemään koko laudan pituudelle. Tässä vaihtoehdossa ei ole ollenkaan flatpointteja, minkä tarkoitus on tehdä laudasta todella helppo käsiteltävä ja äärimmäisen joustava. Rocker-muoto voidaan lisätä niin twin tip -lautaan kuin myös directionaliin, joten sen puitteissa ei ainakaan ole esteitä tämän uuden innovaation tulevaisuuden kehitykselle. Allekirjoittanut ei ole itse päässyt vielä rocker-lautaa kokeilemaan, joten kirjoitus perustuu valmistajien ja muiden tahojen antamaan informaatioon. Rocker-lauta ei välttämättä ole kaikille sopiva vaihtoehto, joten kannattaakin tehdä taustatyötä ja kysyä itseltäsi minkälainen laskija sinä olet ja mihin käyttötarkoitukseen haluat lautasi soveltuvan parhaiten? Myös lumilautakauppiaan rooli korostuu, koska heidän tehtävänään on osata kertoa kuluttajalle mistä tässä uudessa teknologiassa on kyse. Älä siis päästä lautakauppiastasi liian helpolla! Kannattaa myös ottaa kaikki irti talvella hiihtokeskuksissa olevista lautamerkkien testipäivistä. Koska rocker-malli tulee vasta tänä talvena laajemman kuluttajakunnan saataville, niin peruskuluttajan käyttökokemuksia pääsemme kuulemaan vasta vähän myöhemmin. Tämän kauden jälkeen olemme varmasti paljon viisaampia kyseisestä innovaatiosta. Allekirjoittanut odottaa kuitenkin innolla, että pääsee kokeilemaan rocker-mallista lautaa.
Rocker lauta ei kuitenkaan ole aivan uusi ilmiö markkinoilla. Mervin Manufacturing, johon kuuluvat ainakin Gnu ja Lib Tech, sekä toinen lumilautavalmistaja K2 Snowboards toivat kaudella 2007/2008 markkinoille ensimmäisinä reverse camber malliset laudat. Lib Techin Skate Bananaksi kutsuttu reverse camber oli hieman erilainen kuin K2:n vastaava Gyrator niminen lauta. Skate Bananassa rocker-muoto oli siteiden välissä. Gyrator lauta oli taas tasainen siteiden välissä olevalta matkalta, mutta lähti käyristymään ylöspäin siteistä kohti nosea ja tailia. K2 kutsui tätä mallia rockeriksi, vaikkakin rocker sana tarkoittaa esimerkiksi keinutuolin jalkaa ja olisikin sopinut paremmin Lib Techin Skate Bananan muodolle. Yleisesti tästä uudesta muodosta puhuttaessa käytettäneen sanaa rocker. Viime kaudella 2008/2009 markkinoilla oli jo muutamilla merkeillä valikoimissaan rocker-mallisia lautoja, mutta vasta nyt tulevalle kaudelle 2009/2010 melkein kaikki merkit tarjoavat valikoimassaan kyseisen mallisia lautoja. Tavallinen camber-malli tuo lautaan kimmoisuutta käännöksiä tehtäessä sekä enemmän jämäkkyyttä noseen ja tailiin, mikä
sopii kovempaan vauhtiin sekä isompiin hyppyreihin. Tämä teknologia on lainattu suksipuolelta, jossa haluttiin parantaa kimmoisuutta ns. hyppykäännöksiä tehtäessä. Rocker-mallisen laudan tarkoitus on parantaa sen hallittavuutta. Rocker-mallisella muodolla saadaan lisättyä rullalautamaista vaikutelmaa, joka sopii hyvin laskijalle, joka viihtyy parkissa saaden kiksinsä jibbailusta. Rocker-laudalla myös puuterissa laskemisen on tarkoitus helpottua, koska laskijan ei tarvitse keskittyä nosen kelluttamiseen eikä vaihtaa erikseen puuterin laskemiseen paremmin soveltuvaa setbackstanssia. Lautamerkeillä on hieman erilaisia variaatioita rocker-laudasta ja ainakin kolmea eri variaatiota on tunnistettavissa. Yksi vaihtoehto on sijoittaa rocker-muoto siteiden väliin, jolloin laudan muoto suoristuu siteistä lähtien kohti nosea ja tailia. Tämä muoto soveltuu erityisen hyvin parkkilaskemiseen. Toinen vaihtoehto on sijoittaa rocker-muoto juuri päinvastoin kuin edellisessä esimerkissä eli lauta on tasainen keskeltä ja rocker-muoto alkaa siteistä kohti nosea ja tailia. Tämä muoto on erityisen hyvä puuteriin, mutta soveltuu hyvin myös
MIKÄ IHMEEN ROCKER?
Rocker-tekniikan myötä on lautamarkkinoille saatu pitkästä aikaa todellinen uusi innovaatio. Rockerilla, eli reverse camberilla, tarkoitetaan laudan muotoa sivultapäin katsottuna. Kun perinteisen camber-laudan laittaa lattialle makaamaan, koskettaa laudasta maahan vain nosen ja tailin juuressa olevat kohdat. Keskiosa on kokonaan ilmassa. Rocker laudassa tilanne taas on päinvastainen. Rocker nimi tulee keinutuolin jalasta, eli laudan maatessa maassa, koskettaa vain sen keskiosa maahan, muun laudan ollessa ilmassa. Rockerin etuna perinteiseen camberiin verrattuna on sen helppo hallittavuus pienissä vauhdeissa, eli lähinnä pienessä kikkailussa parkissa. Parkin lisäksi rockerit pääsevät näyttämään kyntensä myös syvässä lumessa, missä hieman kohollaan oleva nose kelluttaa koko lautaa camberiä paremmin.
SX | 46
Forum, Young Blood
Forumin suosikkipulkka, joka poppaa kuin katapultti. Monen Forumin pro-laskijan lempilauta. Tämä twini sopii niin jibbailuun, reililaudaksi kuin parkkien obstaakkeleihinkin. Young Bloodia on saatavilla myös rockerina.
DC, XFB Lauri Pro
Lauri Heiskarin pro-lauta kaudelle 09-10 on directionaalinen twini. Tämä lauta on tarkoitettu parkkiin, mutta pärjää erinomaisesti myös sen ulkopuolella. Helppo lauta laskea, sillä se on erittäin vastaanottavainen ja antaa laskijan virheet anteeksi.
Capita, Horrorscope
Capitalta valitsimme laudan nimeltään Horrorscope FK (Flat Kick). Tämä parkkimonsteri on reverse camberilla varustettu lauta. Flat Kick teknologian avulla jibbailu on entistäkin helpompaa, poppia löytyy vaikka muille jakaa. Parkkileimasta huolimatta, sanotaan Horrorscopen olevan silti vakaa lauta kovissakin vauhdeissa.
Nitro, Sub Zero
Sub Zero on gull-wing Camber, eli reverse camber -lauta. Sub Zerossa on kuitenkin keulaan ja perään pyritty saamaan lisää tukea patentoidun Gull-Wing tekniikan avulla. Rocker tekniikka helpottaa reilien laskemista ja pyörimistä, ilman että kanttien purevuutta menetetään. Ollie ja nollie toimivat myös, sillä gull-wing tekniikalla on rocker-laudankin noseen ja tailiin saatu jäntevyyttä. Ja rockerhan kelluu myös puuterissa.
Drake, Player
Playerillä pelailet ympäriinsä, yleislauta kaikkiin olosuhteisiin, harrastajasta aktiiviin.
SX | 47
Rossignol, Decoy
Rossignol on valmistanut lautoja jo vuodesta 1987 lähtien, joten kokemusta ja osaamista löytyy. Valintamme Decoy on tiimilaskijoiden
Bataleon, Artist edition, Evil Twin x Parra
Bataleonin ylivoimaisesti suosituimmasta laudasta on tullut rajoitettu erä amsterdamilaisen taiteilijan, Pieter Parran, suunnittelemilla grafiikoilla. Twini on omimmillaan parkissa ja siitä löytyy hiilikuituvahvistetun pohjan lisäksi tietysti Bataleonin oma TBT eli,Triple Base Technology.
käyttämä twini-lauta parkkiin ja paippiin. Puuydintä on vahvistettu kahdella hiilikuitunauhalla, jotta saataisiin lisää jäntevyyttä ponnistuksiin sekä perempi pito kanteille. Lisänä Kevlar vahvistukset tuomaan kestävyyttä reileihin ja isoihin ilmoihin.
Ride, Crush
Jo muutaman vuoden Riden DFC mallina toiminut Crush on tullut mukaan perusmallistoon rockertekniikalla varustetulla parkkilaudalla. Laudassa on LowRize rocker, Radial Blenz leikkauksen kanssa. Tämä vähentää huomattavasti kantin nappaamista kiinni temppujen lähdöissä sekä alastuloissa. Unohtakaa siis kanttien tylsyttäminen nosesta ja tailista. 85a slimewall sekä membrain pintamateriaalit tuovat lautaan pehmeyttä ja keveyttä. Paksumpi kantti, Cleave Edge, taas tuo lautaan lisää kestävyyttä. Sokerina pohjalla, laudan grafiikka muuttuu, kun se tuodaan ulkoa pakkasesta sisälle.
Icon, Wallpaper
Wallpaper on Iconin lautamalliston ehdoton suosikki ja monipuolinen yleislauta, joka sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin laskijoille. Wallpaper on joustava ja helposti hallittava, mutta vakaa myös kovissakin vauhdeissa ja alastuloissa. Tämä lauta sopii kaikkeen mahdolliseen laskemiseen aina puuterissa kruisailusta pieneen jibbailuun.
SX | 48
Burton, Blunt
Blunt on sekä erinomaisesta hintalaatushteestaan että uudesta teknologiastaan johtuen Burtonin paras esimerkki alkavan kauden mallistosta: siinä on V-Rocker-profiili, mikä on käytössä useissa tämän kauden Burton-malliston lautauutuuksissa. Tässä twin-laudassa on lisäksi mm. Cruise Control, Pro Tip, Flycore, Lightspeed Vision Base. Tämä erinomainen parkkilauta on myös hinnaltaan varsin kohtuullinen. Bluntista on saatavana sekä normaalilevyistä että midwide-levyistä versiota.
Flow, BBF
Flow´n BBF on naisille tehty Twini-lauta. Se on yleislauta, joka sopii niin parkkiin kuin sen ulkopuolellekin. Sivuleikkaus yhdessä ytimen kanssa tekevät laudasta miellyttävän laskea kovempaakin.
SX | 49
Stepchild, Latch Key
Latch Key on kohtuuhintainen parkkilauta, joka sopii hyvin myös aloittelijoille. Tämän twini-laudan koot alkavat 144cm:stä, eli nuoremmatkin ketut voivat löytää sarjasta oman menopelinsä. LAudan grafiikat on lainattu skeittimerkki Powell-Peraltan 80-luvun "ripper" -grafiikasta.
K2, World Wide Weapon
WWW eli World Wide Weapon on todellisten reilaajien lauta parkkiin. Lauta on myös ketterä rinnekäyttöön ja laskeminen sujuu helposti. Rockerin ansiosta voit nyt lisäksi nauttia putskusta, mikäli sitä rinteiden reunalle siunaantuu tai olet suuntaamassa takamaastoon. Jib Tipin ansiosta voit ottaa 5 cm:ä lyhyemmän laudan sillä kantin tehopituutta on lisätty.
Arvon lukijakunta! Ensimmäiset sukseni olivat 160 senttiset sinivalkoiset Titanit ryyditettyinä nahkamonoilla. Mikä loistava paketti näin jälkeenpäin ajateltuna. Itse olin silloin 120-130 senttimetrinen kasvava jäpikkä. Ei siis oltu aivan oikeilla jäljillä siitä mitä suksen pitäisi olla, vaikka isäni harrastikin laskettelua. Ehkä vanhempani halusivat nähdä lähteekö harrastus liikkeelle ja nämä välineet olivat helposti saatavilla.
Teksti BLUMI Kuvat MAAHANTUOJAT
konaan keulasta ja kannasta nostettu härpäke. Rocker on tullut jäädäkseen. Rocker on tullut myös parkkeihin yhä yleisempänä, vaikka vielä se ei ole valtaamassa parkkisuksien enemmistöä. Vaihtoehtoja kuitenkin on parkki- ja vapaakategorioissa. Oma valinta on, että kunnon puuteriin puuterisukset mullistavilla muodoilla. Sekakäyttöön rockeria yhdistettynä normaalilla ja epänormaalilla sivuleikkauksella. Jyrkkiin paikkoihin en suosittele mitään funkimpaa suksea. Suora ja sopivan jämäkkä on juuri sitä mitä tarvitaan, ellei ole
tähdeltä tähdelle ja antavat hekumaan juuri Nykyisin tilanne on toinen ja laitteita on kaapissa jokaiseen lähtöön. Oikea valinta on kaiken a ja o. Vääriin olosuhteisiin tehdyllä suksella voi toki selvitä tilanteessa kuin tilanteessa, mutta oikealla laitteella pääsee aivan uusiin sfääreihin. Ero välineiden avulla tehdyssä hiihtämisessä on kuin yöllä ja päivällä. Väärällä suksella laskeminen on kuin tuhnuinen pano aseman vessassa, kun taas oikeat välineet siivittävät nautintoa oikeanlaiset mausteet. Tänä vuonna Snow Extreme antoi maahantuojien itse valita teille sukset. Oli jokaisen itse valittavissa tuoko esille vapaan puolen laitetta vai parkkikonetta. Ohessa maahantuojan valitsema laite, joka varmasti täyttää kuluttajan haaveet. Kauden ehkä ennustettavin asia oli, että lähes jokaisella valmistajalla on leveät rocker-sukset. Oli se sitten keularockeri tai ko-
kunnon pyydapäivä. Parkissa taasen toimii vanha hyvä konsepti, joskin itse hieroin viime talven juuri tuollaisella rocker-parkkisuksella. Pituudella saa lisää vakautta hyppyihin, mutta oma mitta on ainakin minun valinta. Nykysukset kestävät vauhtia todella hyvin. Eipä muuta kuin hyviä lumia odotellessa. Minä ainakin lähden tästä Lyngeniin.
Stöckli, Rotor 106
Stöcklin uutuussuksi Rotor 106 on twintip-versio suosittujen Stormrider freeride ja big mountain -suksien rinnalle. Suksen taipuma ja sivuleikkaus on toteutettu alan ammattilaisten vaatimuksien mukaan. Tuloksena suksi, joka on puuterissa todellinen nautinto ja luottotyökalu myös vaativimmilla alustoilla.
Line, Afterbang
Linen Afterbang suksi on tehty kokonaan puusta. Tekniikassa on jäljitelty skeittilaudan mallia, missä päällekkäin ladotut vaahteravanerit kulkevat yhtenäisinä kantilta kantille ja suksen kärjestä kantaan. Skeittilaudan kestävyys inspiroi ja haastoi Linen suunnittelijat tekemään suksen, joka olisi perinteistä mallia huomattavasti kestävämpi. Tämä tuo sukseen uudenlaista kimmoisuutta. Afterbang on neljän vuoden suunnittelun tulos.
Black Diamond, Megawatt
Black Diamondin Megawatt on pitkän keularockerin omaava todella leveä puuterisuksi. Keularockerin vuoksi myös kannasta löytyy pitoa. Vekkuli ja ketterä, vaikka on iso kuin mikä. Soveltuu siis isoilta pyydakentiltä aina ahtaaseen mettäpuuteriin.
SX | 52
Kneissl, Rock Star.
Kneisslin Rock Star on puhdas sandwich-rakenteinen sidewall -suksi, joka on tehty tinkimättömästi parhaista mahdollisista materiaaleista. Suksi on twintip-mallinen, soveltuen kaikkiin lumi-, rinne- ja vauhtiolosuhteisiin. Kneissl Rock Star on todellinen työkalu kaikille ekstreme-hiihdosta kiinnostuneille laskettelijoille ääriolosuhteisiin
Fischer, Watea 94
Ficsherin Watea 94 suksen pohjassa, kärjen kohdalla, oleva köli antaa vakautta ja parantaa ohjattavuutta syvässä lumessa. Kölin sijainnin ansiosta on mahdollista laskea myös kovalla lumella. Ylimääräinen metallikantti kölissä mahdollistaa koneelliset huollot.
Dynastar, Legend Pro XXL
Vapaalaskusuksi joka toimii kaikkialla vuorella. Kovaan vauhtiin tehty jäykkä pro XXL toimii puuterissa, läpihakatussa offpisteessä sekä vaihtelevissa että hankalissa lumiolosuhteissa. Suksesta on kaksi pituutta 194 ja 187. Pidempi suksi on jäykkä ja tykkää mennä kovaa. Lyhyempi versio on ketterämpi ja kääntyy helpommin.
Salomon, Suspect
Salomon Suspect on new school -suksi ekspertille ja hyvälle harrastajalle. Parkkiin ja paippiin tarkoitetussa mallissa on näyttävät grafiikat. Suksessa on puuydin ja ABS Sidewall-rakenne. Edge Armor hiilikuitulanka vahvistaa suksen rakennetta.
Atomic, Bent Chetler
Suksi josta Chris Benchetler on aina unelmoinut ja jonka hän on nyt pystynyt toteuttamaan Atomicin kanssa. Tässä 123mm keskeltä leveässä vapaalaskutwinissä on rockeri kärki ja kanta mutta keskeltä löytyy jalkavuutta, jonka ansiosta suksella pystyy laskemaan erittäin hyvin myös kovemmalla alustalla.
SX | 53
INTEGRATE PERFORMANCE & STYLE
I/O GREEN TECHNOLOGIC AND MAZE HELMET C.R. JOHNSON
smithoptics.com
info@esakorpela.fi puh. 010 8386 400
Jani Isaksson, fs3 stalefish.
SX | 56
UUDENMAAN
HIIHTOKESKUKSET
Helsingissä hiihtäminen on lumitykkien, valaistuksen ja pakkasen varassa. Hiihtokeskuksen omistaminen ei ole halpaa, eikä näin äkkiseltään tunnu kovin kannattavalta toiminnalta. Kuitenkin hiihtokeskuksen pyörittäminen on meidän Etelä-Suomessa asuvien elinehto, jos mielimme arkiviikoilla tai vähäisellä vaivalla viikonloppuna mäkeen. Esittelemme 10 hiihtokeskusta, jotka ovat kaikki Helsingissä asuvan hiihtäjän tavoitettavissa. Auto on suotava, mutta ei välttämätön.
Teksti JUSSI LEHMUSKALLIO Kuvat JUSSI LEHMUSKALLIO & PASI SALMINEN
Hiihtokeskukset ovat vuosien aikana pyrkineet profiloitumaan mahdollisimman tarkasti, jotta jokaiselle hiihtokeskukselle riittäisi jaettavaa uudenmaan hiihtäjistä. Pääosin profilointi on tapahtunut joko tietoisesti tai vahingossa käyttäjäkunnan ottaessa keskuksen "suosikikseen". Keskukset on suunnattu perheille, lumilautailijoille, newschool-hiihtäjille, erämiehille ja kilpalaskijoille. Tosiasia kuitenkin on, että sadan metrin korkeuserolla varustetusta rinteestä pitää löytyä jotain muutakin kuin pelkkä mäki. Käännösten tekeminen on kivaa, mutta jos mäki loppuu joka kerta kesken, pitää keksiä jotain muuta saadakseen laskijat yhä uudestaan ja uudestaan hiihtelemään keskukseen.
HIIHTÄMISEN HINTA JA LAATU
Laskemisesta joutuu joka paikassa maksamaan kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen euron väliltä. Päivälippu ei kuitenkaan ole kovin monilla aktiivilaskijoilla se järkevin vaihtoehto, koska jo kymmenellä käynnillä kauden aikana saa kausikortin hinnan kuitattua. Kausikorteissa hintavaihtelut ovat suurempia, mutta ovatko hinnat suoraan verrattavissa laatuun? Ainakin palveluiden osalta on. Hiihtokeskus Serena, jossa kausikortti maksoi aikuisilta 320 euroa kaudella 08/09, tarjoaa monipuolisesti kylpyläpalveluita ja mönkijäsafareita hiihtämisen lisäksi. Alueelta löytyy vesipuiston aukioloaikoina kaksi ravintolaa, jotka ovat laskijoiden käytettävissä. Hyöty näistä palveluista on kuitenkin suurimmillaan lapsiperheillä ja päivälipun ostajilla. Kausikortin ostavista monilla on mielessä hiihtokeskuksen rinteiden hyvinvointi ja mahdollisuus päästää lapset mäkeen ohjattuna ja ilman ohjausta. Tässä tapauksessa tärkeimpinä asioina on rinteiden kunto ja uusien "leikkipaikkojen" suunnittelu ja toteutus. Tässä asiassa oikeastaan kaikilla hiihtokeskuksilla on parantamisen varaa.
LASTEN KANSSA MÄESSÄ
Vihdin hiihtokeskus on ainoa paikka missä on jonkinlaiset lasten leikkihiihtokoneet muovimattohissillä varustettuna. Jokaisessa keskuksessa pienimmät lapset hiihtävät ilmaiseksi, mutta tärkeää on myös huomioida lasten turvallisuus. Lastenrinteen olisi hyvä olla aidattu, ja sen tulisi olla sopivasti erillään muista mäistä. Vihdissä lasten karuselli vaikutti sellaiselta vehkeeltä, jossa minä haluaisin viettää aikaa jos olisin kolmevuotias. Teini-ikäisenä kuluttaisin mieluiten hyvin huollettua streettiä, mitä ei Vihdistä löytynyt.
SX | 57
Etälä-Suomen keskuksien parkeissa löytyy suuria eroja.
Kuitenkin palveluiden pitäisi huomioida nuoret, aikuiset ja yli seitsemän vuotiaan lapsen tarpeet. Hiihtokoulut tarjoavat opetusta, mutta samalla olisi hyvä tarjota lapsille omaa pienempää streettiä, jotta he eivät loukkaantuisi isommilla streetillä suurempikokoisten lasten ja nuorten vauhdissa. Tämä tietenkin tarkoittaa hiihtokeskukselta oikeastaan rahan sijasta vain vaivannäköä. Pienet hyppyrit ja reilit, joissa lapset pääsevät kokeilemaan omaa tasapainoaan ja aloittelemaan temppujen tekemisen, eivät ole kallis investointi. Hiihtokeskuksen kehittämisessä olisi monilla hiihtokeskusyrittäjillä sopivaa myöntää oma osaamattomuus ja pyytää avuksi ulkopuolisia konsultoimaan keskuksen kehittämisessä. Hyvä esimerkki tästä on Serena, joka on ollut vuosia aivan kauheassa kunnossa kaikkien muiden paitsi venäläisten mielestä. Muutamana viimeisimpänä vuotena on siellä kuitenkin tapahtunut huimaa kehitystä. Uudenmaan keskuksista Talmassa on oikeastaan paras ottaa hiihtämisen ensi askeleet, koska aloittelijoiden mäki on kokonaan vastapuolella muita rinteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että kokeneemmat harrastajat ovat selkeästi erillään aloittelijoista ja vaarallisia yhteentörmäyksiä ei
Serenan erikoisuus on oma katettu vesipuisto.
SX | 58
I WWW.TAZZA.F
EÄ TAZZA UUSI VIIL
MASI KAUPAS HAE O nettisivuille,
zzan Seuraa Ristoa Ta kavereillesi voita itsellesi ja u VIP-viikonlopp ttoman makea poske nnish Openissa lumilautailun Fi Tahkolla . 16.-18.4.2010
Tazza on Boardexpo 2009 pääyhteistyökumppani.
llossa. rätettävässä pu juoma kier klainen kaakao - su TA!
Monissa etelän keskuksissa on ymmärretty panostaa streettiin ja sen kunnossapitoon
" SELITYS OLI, ETTÄ TURHA ON MITÄÄN RAKENTAA, KUN KUITENKIN TULLAAN VALITTAMAAN HUONOISTA HYPPYREISTÄ
pääse syntymään. Lähipaikkana Kauniainen on myös ominaisuuksiltaan oiva paikka hiihtämisen opetteluun, koska sinne on vanhemmilla lyhyt matka ja siellä on toimiva lasten laskettelu/lumilauta kurssitus. Kauniaisen kaksikielisyys ja Bemareilla pihaan kaartavat vanhemmat saavat toki levyseppähitsaaja-iskän kaartamaan lapsensa kanssa välikoppa Escorttinsa jonnekin muualle.
UUDENMAAN VUORISTO
Jos unohdamme lapset kokonaan, niin Swinghill pienenä mutta pippurisena hiihtokeskuksena tarjoaa aikuisille ja nuorille hyvän rinneprofiilin, jossa kelpaa hiihtää lujaa. Tälle keskukselle on annettu nimeksi Suomen Chamonix ja se kuvaa hyvin hiihtokeskusta. Siellä on kilpahiihtäjälle hyvät mahdollisuudet kiertää keppejä, sekä viime vuosina keskiviikkovapaa (www.keskiviikkovapaa.com) on koonnut paikalle vuoristohenkisiä hiihtäjiä testaamaan uusimpia välineitä. Nuuksio ympäristönä tarjoaa kaikille vuoristovaeltamisesta kiinnostuneille paljon erilaisia mahdollisuuksia Etelä-Suomen mittakaavassa. Tämä tarkoittaa profiililtaan sopivan haastavia, mutta lyhyitä mäkiä. Siinä on kuitenkin hyvätkin puolensa, että mäki on lyhyt. Noin vartissa olet mäen kuin mäen päällä tekemässä yhden tai kaksi käännöstä koskemattomaan hankeen.
STREETIT
Talma tarjoaa hyvän ja monipuolisen streetin, mutta siellä pieni street on isomman streetin reunassa ja tämä aiheuttaa sen, että lapset saattavat välillä harhailla isompikokoisten välissä. Tämä ei ole vaarallista ainoastaan lapsille, vaan myös kokeneemmille laskijoille, jos hypyn alastulossa on odottamassa kolme kääpiötä pujotteluvälineet jalassa. Sveitsin hiihtokeskuksessa käytyäni yllätyin positiivisesti siitä, mihin kehitys on tätä keskusta vienyt. Keskuksesta löytyi hyvä kumpareränni ja erittäin toimivan näköinen hyppyrilinja. Täällä oli myös huomioitu aloittelijat tulevaisuutta ajatellen, koska vanha pipen pohja oli tarkoitus muuttaa pieniksi hyppyreiksi, jossa voi tutustua temppuilun maailmaan. Hiihtokeskus oli antanut
Kesäisin Alhovuoren rinteitä huoltavat lampaat.
selkeästi vastuun streetin rakentamisesta ihmisille, joilla on oikeasti tietoa ja ymmärrystä hyppyreistä. Tämä pätee myös Talmassa ja Serenassa. Klaukkalan tornimäki yllätti myös moni-
SX | 60
Åreen. Siljalla.
Pakkaa sukset ja ystävät autoon ja suuntaa talven virkistävimmälle lomalle Silja Linella! Silja Ski -matkalle voit lähteä joko Helsingistä tai Turusta.
Silja Ski -paketti esim. Åre Tegefjäll/Alpen 487 /4 hlöä/vko 3
Sis. meno-paluu-laivamatkat iltavuorolla Turusta Tukholmaan B-luokan 4 hlön hytissä ja viikon (su-su) majoituksen Åre Tegefjällissä Alpenin 40m2 huoneistossa (4hlöä). Vastaava paketti Helsingistä 597 Promenade-hytissä. Silja Ski -paketin varaajille autoalennus -30% normaalihinnasta.
Lisätiedot ja varaukset puh. 0600 174 552
0600-puhelut 1,72 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti.
Se on turvallisuuskysymys, onko lasten streetti erotettu aikoisten suorituspaikoista.
puolisilla reileillään ja muutamalla hyppyrillään. Elämä ei sittenkään ole niin ankeaa Klaukkalassa. Rivitalot ovat halpoja ja streetti naapurissa. Kun yhdessä keskuksessa kyselin streetin huonoa tilaa ja ihmettelin miksi he eivät palkkaa osaavaa henkilökuntaa sitä hoitamaan, sain melko tylyn vastauksen. Selitys oli, että turha on mitään rakentaa, kun kuitenkin tullaan valittamaan huonoista hyppyreistä. Tämä ei pidä paikkaansa, jos suunnittelijalla on oikeasti kokemusta hyppyreiden ja streettien rakentamisesta niin vaahtosammuttimille kuin kokeneemmille rinteen kuluttajille. En laittaisi 16-vuotiasta suunnittelemaan Nokian kännykkää sillä perusteella, että se sitä käyttää kuitenkin suurimman osan ajastaan. Suomessa on jo monia ihmisiä, jotka ovat hiihtäneet streettejä siitä saakka kun niitä on Suomessa ollut ja sitäkin ennen. Niistä monilla on huomattavasti laaja-alaisempaa näkemystä streettien suunnittelusta kuin sillä lähirinteen ritariässällä. Kokonniemen streetti on kehittynyt vuosien mittaan paremmaksi. He ovat tehneet websivuilleen hienon 3d mallin streetillä olevista objekteista, joka ainakin osittain pitää paikkansa. Onneksi Kokonniemellä ja monella muulla keskuksella on web-kamerat sivuilla, joista voi katsoa ajan tasalla olevaa tietoa keskuksen rinteiden kunnosta.
MIHIN MENNÄ
Mihin sitä sitten menisi? Oikeastaan vastaus on yksinkertainen. Keskusten Internet-sivuille, koska sieltä löytyy tietoa keskuksen palveluista ja kuvia keskuksista. Sitä kautta saa tietoa vastaako keskus omia tarpeita. Tämän tekstin ohessa on taulukko, josta aukeaa tiedot suurimpiin kysymyksiin, mutta parhaiten nämä asiat saa selville käymällä itse paikan päällä. Lumi sulaa ja muuttaa muotoaan, eikä mikään keskus ole ollut samanlainen joka vuosi. "Siinä on kuitenkin hyvätkin puolensa, että mäki on lyhyt. Noin vartissa olet mäen kuin
Lapsille rakennetuissa aktiviteeteissa löytyy myös suuria eroja
mäen päällä tekemässä yhden tai kaksi käännöstä koskemattomaan hankeen."
SX | 62
UUDENMAAN
HIIHTOKESKUKSET
Klaukkalan tornikeskus
www: www.tornikeskus.fi Osoite: Tornimäentie 20 Puh: 040-5862437 Etäisyys Helsingistä: 25km Korkeusero: 53m Rinteiden lukumäärä: 6 Pisin rinne: 700 Lasten rinteet: 1 Lastenhoito: ei Hissejä: 3 Kolmentunnin lipun hinta: 20 Päivälipun hinta: 24 Kausikortin hinta: 280 Latuverkosto: 4,5km Huoltohuone: ei Rinneravintola: kyllä Hiihtokoulu: ei Välinevuokraamo: kyllä Suksihuolto: ei ea-päivystys: ei Huoltoasema: 3km STREET: kyllä Kuka suunnittelee: Laskijat Rakentaja: Matti Särkelä Reilejen määrät ja muodot: 14,reiliä, pyramidi, viistotolppa, palkki, tynnyri, viemäriputki x2 , kaide, kinkki, poikittaisrengashässäkkä, pystyrengashässäkkä, pöytä, penkki, rainbow Hyppyrit, määrät ja koot: 2 hyppyriä eturinteessä, 5m ja 3m Huoltotiheys: 3 x viikko Erikoisuudet: auto ja rengasbonkki Rinteiden lukumäärä: 11 Pisin rinne: 720 Lasten rinteet: 1 Lastenhoito: ei Hissejä: 4 Päivälipun hinta: 24/19 Kausikortin hinta: 310/210 Latuverkosto: 3km Huoltohuone: ei Rinneravintola: Kyllä Hiihtokoulu: Kyllä Välinevuokraamo: kyllä Suksihuolto: täysihoito 29e ea-päivystys: rinnehenkilökunta Vaunupaikkoja: 350 STREET: Ei tietoa
STREET: kyllä Kuka suunnittelee: Jani Lammia Rakentaja: Jani Lammia Reilejen määrät ja muodot: 4 reiliä ( 4 suoraa pressiä, 1 C-pressi, 1 flatdown pressi, 2 suoraa reiliä) Hyppyrit, määrät ja koot: 4 hyppyriä. 15m,10m, 5m, 3m. 15m ja 10m pystyy hyppäämään samalla laskulla Huoltotiheys: Kerran päivässä kunnostetaan hyppyrit ja reilien hyppyrit myös Pipe: ei Erikoisuudet: Laskijoina Sveitsi Park Teamissä: Peetu Piironen, Petja Piironen, Niko Savolainen, Teemu Matikainen ja Jani Lammia
Serena, Espoo
www: www.serena.fi Osoite: Tornimäentie 10 Puh: 0988705521 Etäisyys Helsingistä: 20km Korkeusero: 60m Rinteiden lukumäärä: 5 Pisin rinne: 450 Lasten rinteet: 2 Lastenhoito: ei Hissejä: 4 Päivälipun hinta: 27/24 Kausikortinhinta: 320/260 Latuverkosto: Espoon kaupungin latuverkosto lähtee parkkipaikan takaa ( Yhteensä yli 50km latuja) Huoltohuone: ei Rinneravintola: Ice Cafe, lisäksi vesipuiston aukioloaikoina ravintola Granina Hiihtokoulu: Löytyy (www.serenahiihtokoulu.com) Välinevuokraamo: Kyllä Suksihuolto: kyllä ea-päivystys: Rinne henkilökunnan toimesta, myös spr rinnepäivystyjät käyvät aktiivisesti rinteillämme Hotelli: Hotelli Korpilampi Mökkejä: 6 Muuta: Samalla tontilla pohjoismaiden suurin vesipuisto, Huvila majoituksia, Seikkailu aktiviteettejä (mönkiä, safarit, kiipeily, varjoliito jne.) STREET: kyllä Kuka suunnittelee: Jyrki Pihlajamäki, Lauri Pihlajamäki, Fredu Sirviö, Kari Anggria Rakentaja: Kari Anggria Reilejen määrät ja muodot: 6m pressi Boksi, 5m Flatti reili, 6m matala pressi, 6m ohjus (läski reili), Flat-Down (4-6), 8 metrinen pressi boksi, 6 metrinen hänkkä, rainbow pressiboksi, kinkkireili (4x2x5m), 11 metrinen hänkkä, 8 metrinen ylöspäinmenevä pressi boksi, 11-metrinen s-reili Hyppyrit, määrät ja koot: 2x1,5m, 1x4m, 3x5m, Corneri (6x15m), Alaboxi 15m Huoltotiheys: päivittäin Pipe: ei
Huoltohuone: ei Rinneravintola: kyllä Hiihtokoulu: kyllä Välinevuokraamo: kyllä Suksihuolto: 25e ea-päivystys: punaisen ristin päivystäjät, rinnehenkilökunta Vaunupaikkoja: ei Huoltoasema: 2km Muuta: lumigolf STREET: kyllä Reilejen määrät ja muodot: Helppo runi: flatdown pressi, 9m leveä pressi, 6m suora reili Vaikeampi runi: 9m hänkkä, 9m kapea pressi, 6m kinkki reili Junnu runi: junnu gäpi, junnu rainbow, 4m pressi Junnuboxissa bonkki tynnyri Takana: c-pressi, pitkä suora putkireili, tuplatynnyri bonkki, wallride
Peuramaa, Kirkkonummi
www: http://www.peuramaa.com/ Osoite: Peuramaantie 114 Puh: 09-2962055 Etäisyys Helsingistä: 30km Korkeusero: 55m Rinteiden lukumäärä: 7 Pisin rinne: 400 Lasten rinteet: 3 Lastenhoito: ei Hissejä: 5 Päivälipun hinta: 21/25 Kausikortin hinta: 258/318 Latuverkosto: 4,8km Huoltohuone: ei Rinneravintola: kyllä Hiihtokoulu: kyllä Välinevuokraamo: kyllä Suksihuolto: perushuolto 20e ea-päivystys: kyllä Huoltoasema: 800m Muuta: hyvä lapsiperheille STREET: Kyllä Kuka suunnittelee: Peetu + pojat Rakentaja: Peetu + Mikko Hyppyrit, määrät ja muodot: 3 pientä + keskikoko Huoltotiheys: 1 kerta/ aukiolo vrk Pipe: ei Erikoisuudet: wallride
Vihti SKI, Vihti
www: www.vihtiski.fi Osoite: Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala Puh: 09-2252550 Etäisyys Helsingistä: 45km Korkeusero: 84m Rinteiden lukumäärä: 10 Pisin rinne: 650 Lasten rinteet: 3 Lastenhoito: ei Hissejä: 8 Päivälipun hinta: 27/22 Kausikortin hinta: 340/275 Latuverkosto: 1km lumetettu/10km luonnonlumella Huoltohuone: ei Rinneravintola: 3 Ski-burger, Ski-cafe ja afterski-teltta Hiihtokoulu: Palkittu hiihtokoulu Välinevuokraamo: Vuokraamo, testicenter ja huolto 14e/1h Suksihuolto: Sami Uotilan suksihuolto, Kisahuolto, palvelu ja neuvonta ea-päivystys: ea-päivystys Kauppa: 2km STREET: kyllä, uusitaan kaudelle 09-10 Kuka suunnittelee: Vihdin lumilautailijat/ vihti ski reilejen määrät ja muodot: 10, erilaisia Hyppyrit, määrät ja koot: 7 Huoltotiheys: päivittäin Pipe: on lumitilanteesta riippuen Erikoisuudet: tynnyrit, puhelintolppareilit yms.
Solvalla-Swinghill, Espoo
www: www.swinghill.fi Osoite: nuuksiontie 71 Puh: 0405418666 Etäisyys Helsingistä: 35km Korkeusero: 77m Rinteiden lukumäärä: 3 Pisin rinne: 450 Lasten rinteet: 1 Lastenhoito: ei Hissejä: 3 Päivälipun hinta: 20/16 Kausikortin hinta: 270/180 Latuverkosto: 3 ja 5km Huoltohuone: ei Rinneravintola: kyllä Hiihtokoulu: kyllä Välinevuokraamo: kyllä Suksihuolto: ei ea-päivystys: ei Vaunupaikkoja: ei Hotelli: Solvallan opisto Mökkejä: Solvallan opisto Huoltoasema: 8km Muuta: Kotoisa keskus STREET: ei
Kokonniemi, Porvoo
www: http://www.kokonniemi.fi/ puh: 019-5248096 Etäisyys Helsingistä: 50km Korkeusero: 56 Rinteiden lukumäärä: 5 Pisin rinne: 400 Lasten rinteet: 2 Lastenhuolto: ei Hissejä: 5 Päivälipun hinta: 25 Kausikortin hinta: 300/260 Latuverkosto: ei Huoltohuone: ei Rinneravintola: kyllä Hiihtokoulu: kyllä Välinevuokraamo: Kyllä Suksihuolto: kyllä ea-päivystys: rinnehenkilökunta Huoltoasema: 2km Muuta: Hiihtokeskuksessa on kaikille laskettelulajeille jotain. Täältä löytyy lumilautailijoille hyppyrit ja reilit kaiken tasoisille laskijoille, mutta meillä on vahva laskettelija kunta joille on mahdollisuus harjoitella yhdessä Etelä-Suomen parhaista kilparinteistä Turisteille ja perheille löytyy helpot ja mukavat rinteet viettää aikaa keskuksessa. STREET: kyllä Reilejen määrät ja muodot: Flat 6m, Flat 9m, Flat down 9m x3, Junior flat down 5m, Junior flat box 4m, Rainbow 9m, Rainbow C Triple 9m Hyppyrit, määrät ja koot: Corneri, Big jump, Double small jump, Single small jump, Big box
Sveitsin hiihtokeskus
www: www.sveitsinhiihtokeskus.fi Osoite: pujottelutie1 Puh: 0400406206 Etäisyys Helsingistä: 50km Korkeusero: 80m Rinteiden lukumäärä: 4 Pisin rinne: 400 Lasten rinteet: 2 Lastenhuolto: ei Hissejä: 4 Päivälipun hinta: 21/25 Kausikortin hinta: 300/250 Latuverkosto: 80km Huoltohuone: ei Rinneravintola: kyllä Hiihtokoulu: kyllä Välinevuokraamo: kyllä Suksihuolto: kyllä ea-päivystys: ei Vaunupaikkoja: ei Hotelli: 3km Huoltoasema: 2km
Kauniainen, Kauniainen
www: http://www.grifkalpine.fi/ puh: 09-5051679 Etäisyys Helsingistä: 15km Korkeusero: 48m Rinteiden lukumäärä: 2 Pisin rinne: 178 Lasten rinteet: 1 Lastenhoito: ei Hissejä: 2 Päivälipun hinta: 14 Kausikortin hinta: 130/100 Huoltohuone: ei Rinneravintola: kyllä Hiihtokoulu: kyllä Välinevuokraamo: ei Suksihuolto: ei ea-päivystys: ei STREET: ei
Talma ski, Sipoo
www: www.talmaski.fi Puh: 09-2745410 Etäisyys Helsingistä: 30km Korkeusero: 55m Rinteiden lukumäärä: 8 Pisin rinne: 450 Lasten rinteet: 3 Lastenhoito: ei Hissejä: 7 Päivälipun hinta: 25/20 Kausikortin hinta: 340/260
Alho, Nummi-pusula
www: www.alhovuori.fi Osoite: Alhonkulma 45, 03180 Ikkala Puh: 050-4325900 Etäisyys Helsingistä: 70km Korkeusero: 80m
SX | 64
nykypäivänä tosi kysyttyä, joten on siinä myös taloudelliset syyt, miksi täällä lampaita laidunnetaan", kertoo Tom.
HIIHTOKESKUS JA TUET
Tom toivoisi myös kunnalta tukea Alhovuoren korjaamiseksi entisajan loistoonsa. Ministeriössä puhuttiin olympialaisten ohessa kuinka nyt lähdetään tukemaan lumilautailua ja freestyle-hiihtoa. Näitä tukia ei kuitenkaan ole Alhovuoressa nähty.
Tom Puusa, viiden lapsen isä, pyörittää nykyisin Alhovuoren hiihtokeskusta
"Kaikki tuet menevät matkailutukina pohjoisen hiihtokeskuksille. Etelän keskukset ovat melkoisia väliinputoajia, näissä ei yleensä ole majoituspaikkoja, joten matkailun kehittämistuet jäävät saamatta. Urheilun kehittämistuella rakennetaan sitten jäähalleja joka pitäjään. Näissä tukianomuksissa tarvitaan niin paljon byrokratian ymmärtämistä, että siihen pitäisi palkata oma kaveri, joka hoitaa pelkästään tukianomuksien viemistä eteenpäin." "Jos talvet jatkuvat yhtä huonoina kuin nyt, niin valitettavasti rahaa ei jää toiminnan kehittämiseen. Kyllä kuntaa ja muita lajiyhteisöjä pitäisi herätellä tukemaan keskusten toimintaa. Lajiyhteisöt voisivat järjestää alueen nuorille viikkokisoja ja suurempia aluekisoja", Tom kertoo. kin. Alhovuoressa työskentelee talvella enemmän tai vähemmän kokoaikaisesti lähemmäs vuokraamossa ja yleisissä tehtävissä kuten lipunmyyjänä. Etelän hiihtokeskuksen pyörittämiseen kuluu päivässä noin tuhat euroa. Se vaatii paljon asiakkaita, että kulut saadaan katettua. "Onneksi meillä ei ole kalustosta lainaa. Viime vuonna koko toiminnan meinasi keskeyttää hajonnut rinnekone. Ei paljon naurattanut, kun tukea lähikeskuksilta ei saanut. Vaikka yhteistoiminta keskusten kanssa esimerkiksi rinnekoneiden huollossa toisi huomattavia etuja, niin varsinkin huonolumisina talvina ja tällaisessa taloustilanteessa kilpailu asiakkaista on niin on tietenkin ikävää."
ALHOVUORI
Alhovuoren laskettelukeskus on perustettu vuonna 1967, ja se on siitä asti palvellut laskettelevaa kansaa Nummi-Pusulassa. Vuonna 2007 päätti Alhon silloisena omistajana toiminut rukakeskus laittaa sen myyntiin. Tom Puusa teki ystävänsä kanssa rohkean ratkaisun, ja he ostivat keskuksen itselleen. Kaveri vetäytyi yritystouhuista, mutta 32-vuotias viiden lapsen isä Tom jatkaa keskuksen pyörittämistä.
Teksti ja kuva JUSSI LEHMUSKALLIO
VISALLA KIITOS
Mietitäänpä tätä hetki. Kolmekymppinen mies ostaa hiihtokeskuksen. Hiihtokeskus maksaa kalusteineen päivineen noin kaksi miljoonaa euroa. Mies on viiden lapsen isä. Yksi lapsi vie paljon aikaa - viisi lasta vie todella paljon aikaa. Miten aikaa jää vielä hiihtokeskuksen pyörittämiseen ja mistä kolmekymppinen tavallinen tallaajaa saa varat keskuksen ostamiseen? "Työllä, olen toiminut yrittäjänä vuodesta 2004 tarjoamalla muurauspalveluita ja sitä teen tälläkin hetkellä hiihtokeskustoiminnan ohessa. Tietenkin tästä on todella paljon lainaa. Onneksi pankki on tukenut hyvillä lainaehdoilla. Näin isossa hankkeessa ei riitä, että on vakuudet kunnossa, pitää olla myös vakuuttava. Pitää olla selkeä käsitys siitä, mihin tällaista hanketta on viemässä. Meillä on käynyt tuuri, että lapset tykkäävät todella paljon tästä paikasta, joten talvella voimme kaikki lasketella ja näin isolla tontilla riittää lapsille tekemistä myös kesällä", vastaa Tom. Tom lähti keskuksen pyörittämiseen viereiseltä maatilalta. Alhon alueita oli vuokrattu kesäisin lampaiden laidunmaiksi ja mies oli muuttanut Alhon naapuriin siksi, että nuoruus oli kulunut Alhon rinteitä laskien ja naapurista käsin hänellä ja hänen lapsilla olisi mahdollisuus käydä laskemassa niin usein kuin vain muilta kiireiltä ehtisi.
ALHOVUOREN KEHITTÄMINEN
si. Meillä on kesällä caravan-alue, mönkijäratoja, hienoja patikkapolkuja sekä vesihiihtoa meidän omalla lammella. Talveksi pyritään saamaan öljyä koneisiin ja maalia seiniin. Yhdessä harrastajien kanssa rakennetaan keskus sellaiseksi, että se vastaa kävijöiden toiveita. Jos harrastajat toivovat hyvää streettiä, niin me rakennetaan hyvä streetti. Jos se on jotain muuta, niin me tehdään se. Kävijöitä varten me täällä ollaan." "Juuri nyt etsimme yhteistyökumppaneita keskukselle, yrittäjiksi alueelle tai sijoitusmielessä, jotta tästä saadaan nykyaikainen ympärivuotinen työkuvioista keskukseen liittyen", sanoo Tom. Nopeasti ajateltuna voisi kuvitella, ettei hiihtokeskustoiminnalla olisi tulevaisuutta Alhovuoressa, joka on etelän keskuksista kauimpana Helsingin keskustasta. Tom kuitenkin saa optimistisuudellaan vakuutettua, että keskus herää "Alhovuoressa on kuitenkin puitteet kunTuolihissi on kyllä hieno kapistus. Siitä ei pääse mihinkään. Kahden vuoden kokemus hiihtokeskuksesta toivottavasti muuttuu kymmenien vuosien kokemukseksi, jotta saamme
kymmenen työntekijää; ravintolassa, hissipoikana, "Keskusta on tarkoitus kehittää ympärivuotisek-
kovaa, että apu jäi viime vuonna saamatta, mikä keskus. Keskustelen mielelläni erilaisista yhteis-
LAMPAITA TENNISKENTÄLLÄ
Alhovuoressa paikat ovat päässeet pikkuhiljaa rapistumaan, minkä huomaa jo parkkipaikalle saapuessa. Tulijaa ovat toivottamassa tervetulduntavat lampaat. Tunnelma on siitä huolimatta se onkin ainoa keino yhdistää työ ja perhe. "Lampaat laiduntavat tenniskentällä ihan siitä syystä, että ei ole mitään järkeä rakentaa uutta aitausta niitä varten, kun ei tänne tule
leeksi muutama auton raato ja tenniskentällä lai- henkiin viimeistään ensi vuoden alussa. kotoisa ja lämmin. Puusan perhe asuu tontilla ja nossa, etelän parhaat rinteet ja tuolihissi."
kukaan kuitenkaan tenniksen takia, eikä meidän pitää hiihtokeskuksia myös Etelä-Suomessa.
ALHOVUOREN PYÖRITTÄMINEN
Hiihtokeskus ei ole mikään pieni projekti. Kun lähtösumma on pulitettu, niin tarvitaan paljon muutaSX | 66
perheestä kukaan pelaa tennistä. Lampaista on Ainakin Alhovuoressa on lämmin ja kotoisa hyötyä, kun ne maisemoitavat kesällä niittyjä ja tunnelma. Valitettavasti se ei aina nykyajan talveksi vahvistavat maaperää. Lampaan liha on kapitalistisessa riistotaloudessa riitä.
Suomen lumilautailun tarkimmin vartioitu salaisuus
Markku Koski on ehdottomasti yksi Suomen kovimmista ja menestyneimmistä laskijoista, niin kilpailuissa kuin kuvauspuolellakin. Silti hän ei halua tehdä itsestään suurta numeroa.
Teksti HENRI KUNNAS Kuvat FLORENT DUCASSE, DICE-K, DANIEL BLOM, PASI SALMINEN
SX | 68
SX | 69
sinne, mutta pääsin samana vuonna Japaniin X-Trailiin. Jos olisin mennyt juhliin, niin olisin missannut kaikki harjoitukset ja joutunut suoraan kisaamaan. Sain kuitenkin lentokoneessa ruokamyrkytyksen, enkä pystynyt kunnolla laskemaan, eli ei mennyt kauhean putkeen sekään reissu. Mutta ei se ollut mikään vaikea päätös jättää juhlia väliin, vaikka kaikki sukulaiset ihmettelivätkin, että miksi en sinne mene. Ei se olisi kuitenkaan ollut yhtään mun juttu mennä sinne näyttäytymään. SX: Minkälaiseen järjestykseen itse rankkaisit sun neljä seuraavaa saavutusta: Olympia pronssi, U.S. Openeiden toinen sija, ensimmäinen kisoissa tehty 1440 vai kuvaaminen Standard Filmsille? MK: Heh, kaikki väittää, että olen tehnyt sen ekan 1440:n, mutta en mä sitä oikein kunnolla ländänny. Kyllä varmaan sen kuvaamisen Standardille rankkaan kaikkein korkeimmalle. Jotkut TB:t olivat ensimmäisiä leffoja joita näin ja silloin tuli jo se fiilis, että tonne olisi kiva päästä kuvaamaan. Oli se 1440 siinä mielessä kova, että kukaan muu ei ollut sitä koskaan tehnyt. Mutta kyllä mä mieluummin haluaisin tulla muistetuksi vaikka jostain tupla-korkista, jossa olisi ollut gräbi kiinni koko ajan, kuin jostain tuommoisesta ilman gräbiä pyöritystä hyrrästä. Kyllä noi kolme muuta on varman sitten aika samalla viivalla. SX: Jatketaan vielä olympialaisilla. Jenkit ovat kesän ja syksyn aikana vedelleet pipessä tuplia joka suuntaan. Luuletko, että suomalaisilla on vielä mahdollisuuksia noissa kisoissa? MK: No se on ihan fakta, että suomalaiset ovat jääneet jälkeen kaikista jenkeistä. Markus Malin
SX | 72
" HEH, KAIKKI VÄITTÄÄ, ETTÄ OLEN TEHNYT SEN EKAN 1440:N, MUTTA EN MÄ SITÄ OIKEIN KUNNOLLA LÄNDÄNNY.
Vaikka jotkut ovatkin virheellisesti pitäneet Markkua pelkkänä pipe-laskijana, sujuu mieheltä komeasti tälläinen keskipitkä reilikin.
SX | 73
Markun mielestä siinä vaiheessa kun alkaa miettimään lasku-uran jälkeistä elämää, olisi jo aika lopettaa.
SX | 75
Tälläinen hassu helikopterikuva saa J.P.Walkerinkin hymyilemään.
SX | 77
SX: Mitä sä nykyään tykkäät nykyään laskea eniten? Puuteria, reilejä vai parkkia? MK: Ei sillä mulle ole edelleenkään väliä mitä laskee. Ehkä eniten haluaisin kuvata putskua ja reilejä, koska niitä en ole kuvannut niin paljoa, mutta kyllä mä edelleen tykkään laskea myös pipeä. Pipessä on vaan se huono puoli, että aika monesti tulee sitten oltua kisoissa ja niissä on aika huono meininki. Sen takia se on vähän kuivaa. Aina sitä kuitenkin haluaisi näyttää jotain sellaista mitä ei ole laskenut. SX: Miten paljon olet päässyt laskemaan takamaastossa? MK: Oon mä jo kymmenisen vuotta aina jonkin verran vuosittain sinne päässyt, mutta silloin kun standardin kanssa alettiin kuvata, niin silloin vähän enemmän. SX: Onko ollut mitään kuumotusjuttuja siellä? MK: No on niitä aina. Varsinkin niiden kelkkojen kanssa. Kerran ajettiin pitkän päivän päätteeksi pois vuorelta ja mun kelkka hajosi. Olin tietysti letkan viimeinen, eivätkä muut huomanneet, että jäin sinne. Kun seisoin siellä yksin vuoren rinteellä ja aurinko rupesi laskemaan, niin ei se kiva fiilis ollut. Kesti puoli tuntia, että muut huomasivat minun kadonneen ja tulivat hakemaan. Onneksi ehdittiin pois juuri ennen pimeän tuloa.
Pari kertaa oon myös kaatunut kelkalla aika pahasti. SX: Keiden kanssa tulee sitten laskettua eniten? MK: Mulla se vaihtelee aika paljon, kun kierrän kisoja ja kuvaan videota ja stilliä. Yhteensä kuukauden verran vuodessa on Quiksilverin kuvauksia, niin silloin tulee laskettua Hampus Moosessonin, Mathieu Crepelin ja muiden kanssa. Sitten jos ollaan Stepchildin kanssa sitten J.P. Walker, Simon Chamberlain, Fredu Sirviö, Risto Ruokola ja kumppaneiden. Aika paljon siis vaihtelee. SX: Kun sinäkin olet jo laskenut noin kauan, niin kuinka paljon sitä tulee vielä laskettua ihan omaksi ilokseen, vai onko se niin, että aina on kuvaajat mukana? MK: Omaksi ilokseen kyllä aina. Jos on sellainen fiilis, että ei jaksa laskea, niin en mä sitten ollenkaan edes mene mäkeen. Jos menee itsekseen laskemaan, niin se on aina siistiä. Mulla on vain sellainen tilanne, että niitä päiviä ei ole kovin montaa. Nyttenkin lähdettiin kuudeksi viikoksi Uuteen-Seelantiin laskemaan vain omaksi ilokseen, mutta kolmen viikon jälkeen huomasikin, että oli ollut vain kaksi päivää, kun oli laskettu ilman kameraa. Aina se vaan tahtoo mennä siihen, että joku on ottamassa kuvia tai SX: Onko sulla ollut mitään pahoja loukkaantumisia? MK: Ei mitään tosi pahoja. Olkapää on leikattu kolme kertaa, kun se aina välillä muljahtelee SX: Mitä tavoitteita sulla on lasku-uran suhteen? Onko jotain vielä hampaankolossa, mikä pistää jaksamaan? MK: Kuvaus ehdottomasti! Jos saisi sellaisen pätkän, mistä olisi oikeasti itse fiiliksissä. Ei ole oikein sellaista vielä tullut. Silloin kun kuvasi Standardille niin oli uudet kuviot eikä osannut oikein kelkkailla takamaastossa. Kun päästiin jonnekin mestoille, niin teki aluksi vain niitä perustemppuja mitä osaa, että saa varmasti jotain nauhalle. Sitten ei yhtäkkiä ollutkaan enää kelejä. Sitten parkkiin ja siellä vähän sama meininki. Ei ole vielä saanut sellaista pätkää mitä olisi saanut kuvata kunnolla. Se on ihan ehdottomasti tavoite, että saisi ne parhaat jutut, mitä tietää että voi vetää, filmille. kuvataan jotain muuta. Aina siellä joku kuvaaja pyörii mukana. Se ei ole niin rentoa, kun ei pääse niin usein vain laskemaan ja treenaamaan joitain uusia temppuja.
SX | 78
Noin yhdeksän kuukautta vuodesta Markku viettää näissä maisemissa.
pois paikoiltaan. Ne leikkaukset on kuitenkin aina tehty kesällä, niin ne eivät ole vaikuttaneet talven laskuihin. Joitain polvijuttuja ja muutama aivotärähdys. SX: Kun on kymmenen kuukautta vuodesta tien päällä, on varmaan aika vaikea solmia normaalia parisuhdetta. Vaivaako tuo tilanne sua, vai miten olet onnistunut asian hoitamaan. MK: Ei se mitenkään vaivaa. Mun mielestä on muutenkin siistiä tutustua ulkomaalaisiin ja niitten kulttuuriin. Kyllä ne naiset osaavat sielläkin, hehe. Mutta joo, kun mun tyttöystävät ovat olleet kaukaa Suomesta, niin ovat ne iChat ja Messenger tulleet kyllä tutuiksi. SX: Aika monella laskijalla on nykyään myös aika kovat rokkitähden elkeet. Sullakin meriitit riittäisivät siihen, mutta vedät silti aika matalalla profiililla, etkä ole nostanut itsestäsi hirveää haloota. Onko se ollut ihan tietoinen valinta, vai onko se enemmän luonnekysymys? MK: Monet kyllä on joo aika rokkistaroja, hehe. Kai se on mun osalta vähän molempia, siis tietoinen valinta ja luonnekysymys. Joskus olen miettinyt, että puskisi itseä enemmän ja vaatisi sponsoreita tekemään enemmän juttuja itsestään, mutta kuitenkin sitä itse haluaa vain laskea. Toivon, että porukka tykkäisi sitten siitä laskemisesta eikä niin, että pärjäisin sen takia koska mulla on hyvä imago. En haluaisi olla sellainen laskija, että olen päässyt imagon takia huipulle.
" EN HALUAISI OLLA SELLAINEN LASKIJA, ETTÄ OLEN PÄÄSSYT IMAGON TAKIA HUIPULLE.
SX | 79
Osakesijoittamisesta Markku oppi sen, että ahneella on paskainen loppu.
SX | 80
Olympialaisten sijaan Markku nykyään kuvaa mieluummin reilejä ja putskua.
SX: Et vaikka nykyään, kun on niin paljon laskijoita suhteessa jaettavaan rahaan, niin pienellä itsensä tuotteistamisella voisi päästä paremmin esille. MK: Niin, voisihan sitä tehdä molempia; puskisi itseään eteenpäin ja olisi hyvä laskija. On se kyllä aika paljon sponsseistakin kiinni. Jotkut puskevat laskijoita enemmän eteenpäin. Quiksilver ei kuitenkaan ole sellainen sponsori joka puskisi laskijoita yksilöinä, vaan he miettivät enemmän koko teamin imagoa. Mutta en mä ole halunnut lähteä tohon. Mä lasken ja sponsorit tekee mitä tekee. SX: Miten sä olet onnistunut hoitamaan sun raha-asiat? Laskijan eläkeikä ei kuitenkaan yllä aivan noihin hallituksen uusiin kaavailuihin. MK: Ihan kivasti menee, ei voi valittaa. En ole tuhlaajatyyppiä, joten rahat ovat pysyneet tallessa. Ainoa mihin olen vähän tuhlannut, ovat osakkeet. Ostin viime vuonna, eli huonoimpaan mahdolliseen aikaan, pienen määrän osakkeita. Siitä oppi ainakin sen, että ahneella on paskanen loppu. SX: Mennään loppua kohti vähän kevyempiin aiheisiin. Mitä muuta sun tulee puuhattua laskemisen ohella? MK: No skedettyä tulee aika paljon ja tennistä pelailtua. Ja sitten golfaan aika paljon myös. Ei mulla oikein viime vuosina ole tullut sellaista oloa, että haluaisi päästä lumilautailusta eroon. On ollut vaan niin hirveät fiilikset laskea koko ajan. Yhdeksän tai kymmenen kuukautta vuodesta kun on tien päällä, niin ei sitä hirveästi kyllä ehdikään paljoa muuta harrastaa. SX: Kukaan meistä ei enää nuorru. Oletko ehtinyt miettimään tulevaisuuttasi lasku-uran jälkeen? Onko edessä paluu koulun penkille? MK: Aina vanhemmat ja sukulaisetkin kysyvät tätä samaa. Mulla on kuitenkin aina ollut sellainen idea, että panostan kaiken tähän lumilautailuun. Sitten kun rupeaa miettimään, että mitä tekisi tämän jälkeen, niin silloin olisi jo ehkä aika lopettaa. Ei kyllä ole mitään havaintoa. Tosin kouluun ei kyllä ole mitään mielenkiintoa mennä. Kyllähän sitä olisi kiva tehdä jotain sellaista mistä itse jotain tietää, eli kai se sitten jotain lumilautailuun liittyvää olisi.
MARKKU KOSKI
Nimi: Markku Koski Ikä: 28 Sponsorit: Quiksilver, DaKine, Stepchild, Etnies ja 32 Asuinpaikka: Helsinki, Lauttasaari Lempi laskupaikka: Uusi-Seelanti Lempitemppu: Pipessä mäkkäri, muuten bs rodeo 720. Suosikkilaskija: Marc Frank Montoya, Gigi Rüf
SX | 81
SX | 82
Saana tykkää kundijäpistä, Kike Elomaasta ja metukoista.
SX | 84
SP: Jaa-a. Kai se on tämä taantuma, heh. Se on kuitenkin ajoituksestakin kiinni, että missä sut huomataan, että saa diilejä ja sitä kautta näyttämään miten sillä pulkalla lasketaan. Kuitenkin Euroopassa on paljon semmoisia tyttöjä, joilla on ihan ok diilit, vaikka monet eivät ole yhtään niin hyviä kuin Suomessa moni tyttö. Kundit ovat tosiaan ihan maailman kärkeä, en tiiä oletetaanko tyttöjenkin heti olevan? Kyllä mie luulen, että Heidiä (Paumola), Meriä (Peltonen) ja Enniä (Rukajärvi) ainakin tullaan näkemään vielä korkealla. SX: Tykkäätkö kilpailla ja onko tulevalle kaudelle jotain kisoja kiikarissa? SP: On kisaaminen ihan kivaa, jos siitä ei ota liikaa paineita ja on hyvät setit ja näin. Mutta yleensä se on se kisapäivän kirous, että tulee puukkoja taivaalta. En ole ehkä niin kova kisapuuskuttaja. Ilman kireitä kisaliivejä on hauskempaa jami-hengessä. Olen ehkä semikusessa kisoissa ja ländäysprosentti ei hurjia heilahtele. Ensi kaudella käyn varmaan muutamat TTR kisat. SX: Olet matkustellut koko viime kauden ja kesän. Missäs olit ja mitä puuhasit? SP: Tammikuun olin Euroissa, Laaxissa ja Mayrhofenissa. Sitten keväällä lähin Suomen karkeloita karkuun Mammothille Kaliforniaan. Nyt sitten kesällä oltiin pari kuukautta UudessaSeelannissa, Wanakassa. Ihan ollut laskureissuja, mutta tietenkin on päässyt leikkimään vähän turistiakin ja kattelemaan mitä ihmeellisimpiä ja siisteimpiä paikkoja. Silti se pulukka vieny ja muijja vikissy. SX: Mitä suunnitelmia sulla on ensi kaudelle? SP: Jossain vaiheessa talvea varmaan tonne Mammothille takaisin, sitten laskea Rukalla mahollisimman paljon. Pyhällä pitää käydä enemmän, siellä oli hitonmoinen parkki viime keväänä. Ei Suomen kevättä ja ilta-aurinkosnoukkahetkiä voita mikään sunny Cali tai muukaan humputus. Sx: Matkustatko mieluummin yksin vai ryhmässä? Edut ja haitat?
"Välillä Saanasta tulee olo, että voiko tuollaista ihmistä oikeastaan ollakaan? Se on liikunnallisesti hyvä kaikessa mitä se tekee, oli se sitten snoukkaus, skimbaus, trampoliini tai vaikka salitreeni. Se tulee aina juttuun kaikkien ihmisten kanssa ja tuntuu, että sillä on aina kivaa. Saana on myös aina reissussa. Me kavereiden kanssa mietitään, että mistä ihmeestä se voi saada ne rahat niihin reissuihin, kun ei se siellä töissäkään paljon käy. On se aika emäntä se Saana ja joku saa siitä vielä hyvän Vaimon!" -Noora Vihervaara SP: Kyllä mie matkustan mieluummin muutaman kaverin kanssa, kuin yksin. Yksin matkustamisessa hyviä puolia on tietenkin se, että voi mennä niin kuin huvittaa. Mutta on se lunkimpaa matkustella hyvien tyyppien kanssa, jotka ei liikaa ressaile, esimerkiksi siitä jos reissu nyt ei ihan menekään suunnitelmien mukaan. Joustava pitää olla aina reissussa. Aina sattuu jotain, joka sitten vähä testaa hermoja ja sopeutumista. SX: Kuka maksaa tai millä rahoitat matkustuksesta aiheutuneet viulut? SP: No aikalailla itte pitää omat viulut maksella. Onneksi jotain sponsoritukea oon saanut, mutta ei tällä hommalla ole vielä tomaattia leivän päälle saanut. Sen verran pitänyt olla töissäkin aina välillä. SX: Minkälaisia vinkkejä sulla olisi nuoremmille tytöille, jotka suunnittelevat lähtevänsä kisamatkoille ulkomaille tai muuten vaan kruisailemaan isommille rinteille? SP: Kannattaa lähteä kattelemaan mitä muualla on. Esimerkiksi niihin kisoihin menoa ei kannata liikaa jännittää. Muutenkin reissussa oppii paljon uutta. Ja harvemmin sua tullaan mistään kotimäestä hakemaan mihinkään. Pitää olla itse aktiivinen. SX: Mulle oli kauan aikaa suuri mysteeri mikä on HG-89? Nykyään tiedän, mutta viitsitkö pikkaisen valottaa myös lukijoita? SP: HG-89 on kymmenen tytön porukka. Lyhenne tulee sanoista Hot Girls -89. Se syntyi joskus Rukalla vitsistä, joku karaokenimi se taisi olla. Me ollaan porukka tyttöjä, jotka löysivät toisensa laskemisen kautta. Nyt moni noista tytöistä on mulle tosi rakkaita ystäviä. Kaikki me ollaan erilaisia, eli ilman laskemista me ei oltaisi varmaan koskaan tavattu. SX: Suurin osa teistä on asustellut Rukalla yhteiskämpässä, jonka nimi on Möykylä. Ketä siellä asuu ja mitä Möykylälle kuuluu? SP: Möykylän historia ulottuu suunnilleen yhtä kauas kuin HG-89:n historia. Sen miehitys on vaihtunut vähän kaudesta riippuen, mutta Möykäläisiksi voidaan luokitella kaikki, jotka ovat joskus olleet mukana: Antti Autti, Matti Ollila, Arto Saraniemi, Ilkka Ojansivu, Tiina Lindström, Hanna Laukkanen, Sanna Niilola, Vihervaaran siskokset, Meri Peltonen, Ville Liikala, Tero Poikajärvi, Pekka Ruokanen, Johannes Rinne... Möykylän aikakausi saattaa olla nyt ohi. Uus Möykylä on kuitenkin hakusessa, mutta katotaan miten meille käy. Jos jollakin on vuokrata joku hyvä ja halpa kämppä Rukalta, niin ottakaa yhteyttä! SX: Tehän (siis HG:t ) teitte edellisellä kaudella Shotgun naislautailuelokuvan. Saadaanko snoukkaleffalle jatkumoa? SP: No hirveä halu olisi päästä taas kuvaamaan. Se oli meikästä ihan tosi hauska kausi. Oppi tosi paljon uutta ja pääsi kaikille erikoismestoille yrittämään. Ei sitä olisi uskonut ennen kuin kameran rekki oli pohjassa, että hyppii seinille ja jotain törppöjä päin. Kai se kamera vaan pistää yrittämään enemmän kuin sitten esimerkiksi SX: Kenen kanssa lasket? SP: No mie lasken monesti kenen tahansa kanssa, joka tykkää laske eikä varsinaisesti ootella. Olen siinä mielessä aika kärsimätön. Parasta tietenkin on, että hississä on aina jotain seuraa, ettei tartte omia ajatuksia kuunnella koko päivää. Kuortin Annin ja Paumolan Heidin kanssa oon viime kaudella kruisaillu paljon. Riippuu niin missä on, ketä on mäessä ja kuka laskee ja mitä.
SX | 85
Sitä piti Åreen asti mennä laskemaan betoniseinää päin? Olisi tullut Pasilaan.
SX | 87
SX: Mitä sun suunnitelmissa on aikuisten isona? SP: No luokanopettajaopinnot alkavat olemaan loppusuoralla, että kai musta opettaja tulee. Toinen haave olisi vaan tehhä design-vaatteita, -koruja ja -kenkiä. Katsotaan miten käy. SX: Kerrotko vielä, että mitä on Saanan kielellä kundijäpät? SP: Hah, kundijäpät on tietenkin kundeja ja "Saana, Sumpo, Sumo, Sumis, Santeri, Sumppu... Rakkaalla ystävällä on monta nimeä! Tutustuin Saanaan joskus vuosia sitten Rukalla yhteisten kavereiden kautta. Aluksi luulin, että Saana on rauhallinen ja hiljaisempaa sorttia oleva tyyppi. Hah, kuinka väärässä olinkaan! Saanan kanssa ei tylsiä hetkiä koeta, ja nauraminen on enemmän kuin yleistä Sumpon seurassa. Köntillä käyminen, rahkan syöminen, trampoliinilla hyppiminen, Kauppayhtiössä "kahvittelu" ja tietty snoukkailu ovat Saanan rakkaita ajanvietteitä. Aktiivinen, huumorintajuinen ja yllytyshullu kaveri ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Saana osaisi rauhoittua ja oikeasti jutella asioista. Hengellisyys onkin suuri asia mitä arvostan Saanassa. Kaikki tämä yhdessä kauniissa paketissa! Siinä on jollekin onnekkaalle mahtava vaimoke. Koettakaapa muuten sanoa Saanalle "ei oo usua" ja katsokaa miten käy! -Meri Peltonen SX: Kelle menevät kiitokset ja sana on vapaa! SP: Kiitokset menevät äitille ja isille, siskolle Maijalle ja sen Antille ja niitten Ainulle. Perhe on tällä kertaa kuitenki se paras. HG-89 porukalle, Ränelle erityiskiitokset, ihanaa että on olemassa muitakin maanisia. Möykylän ja Rollon pojille, ilman kundijäpiä kaikki olisi kuitenkin paljon tylsempää. Sponsseille: Jani Rasinkangas Neon Sunista, oppi on tullut varmaan mun mummilta, että elä niinkö puhut ja puhu niinkö elät. SX: Mitä muuta harrastelet ja millä pidät kuntoa yllä? SP: Noo, jos aikaa olisi enemmän kuin 24/7 ja rahaa olisi enemmän kuin opintotuki, niin haluaisin harrastaa vaikka ja mitä. Mutta käyn aika paljon salilla ja kaikennäköisissä jumpissa, pumpista afro danceen. Trampalla tulee käytyä tosi paljon ja metässä hölökkähommissa. Ihan tommosta peruskauraa ja tanssimista tietenkin Kauppayhtiön dancefloorilla. SX: Olen nähnyt ihan uskomattomia roolipukeutumissuorituksia sulta. Taidat tykätä pukeutua ja satsata eri pukeutumisbileisiin. Miten pukeutuminen vaikuttaa sun elämään? SP: Siis kaikkein mieluiten olisin tietenkin alasti. Vaikka äitini nykyaikainen hippi onkin, on hän kuitenkin opettanut mulle, että pukeutua pittää. Kyllä tuollaiset teemapilleet ovat aina mukavia. Saa luvan kanssa järkätä vähän sirkusta. Tykkään muutenkin suunnitella ja tehhä vaatteita, etenkin kierrätysmateriaaleista. Kirppareilta löytyy aina kaikkea siistiä. Parhaat ovat yleensä niitä hirveimpiä. Loppuun vielä mainos: Twisted sister @ Sappee, 27.2.2010. Tytöille jam-sessio. Tulit sitten sivakoilla tai snoukalla, niin pidetään yhessä hauska laskupäivä ilman kireitä kisaliivejä (tissiliivit saa olla). Palkintoja on jaossa paljon. Stay tuned! Ohjelmasta vastaa sysipaska blogista tutut Santeri ja Räne. Hanne Mickelsson Laaksolta, Silvi Schlereth Les Ettesiltä. Kuvvaajille: Hartsa, Antti, Ölmö, Lauri, Miikka ja Anssi. Lähemmä metälle taas! Kaikille kavereille, keharit, siika&muikku, podarit, tiijätte kyllä! jätkiä eli poikia.
SX | 88
ALKUTALVEN MENOVINKIT
-miten syksyn parhaimmat lumet löydetään?
Totta se on, lunta sataa hyvin usein jo alkukaudesta ja mäkeen pääsee. Eikä nyt puhuta tykkilumella hiihtämisestä, vaan oikeasta vapaalaskusta vuoristossa. Syksyisin hintataso on alhainen, hisseillä ei ole ruuhkia ja majoituksissa löytyy. Yleisesti ottaen on alkukaudesta keskuksissa rennompi tunnelma.
Kuvat MIKKO LAMPINEN Teksti ARTO MAJAVA
NÄIN ME SEN TEIMME Lokakuu
Tarkkailimme porukalla Alppien säätiedotuksia lokakuusta lähtien. Ensimmäiset isot sateet saapuivatkin Alpeille juuri ennen marraskuun vaihdetta. Siis ennen Ski-expoa. Ski-expossa päätimme lähteä jonnekin heti joulukuun alusta.
Homma rupeaa hahmottumaan ja lennot Milaniin varataan Ryan Airilta. Samalla varataan Hertziltä auto. Alustavaa majoitusvarausta ei tehdä minnekään.
Lunta on oikeasti jo alkukaudestakin. St anttonin jäbät hommissa.
Joulukuu
Viimehetken kelien seurantaa lentoa edeltävänä päivänä. Lumisadetta tiedossa lähes koko reissulle suurimpaan osaan alueista joita ollaan katsastettu. Dolomiitit ovat saaneet eniten lunta. Tampereen kentällä porukka kasaan, ensimmäinen kohde on St. Anton Itävallassa. St. Antonissa pitäisi olla aurinkoista seuraavana päivänä. Pakollisen italialaisen pitsan
Marraskuu
Lisää säiden kyttäilyä internetin välityksellä. Näyttäisi siltä, että Etelä-Alpeille ja Italian Dolomiiteille on tullut hyvin lunta. Myös Sveitsin ja Itävallan eteläosiin on satanut jonkun verran.
jälkeen Hertziltä saatu Zafira kiitää moottoritietä kohti Itävaltaa.
St. Anton
Perillä St Antonissa majoitus järjestyy välittömästi ensimmäisestä majatalosta 25 per henkilö. Kämppä on hieno ja hinta sisältää aamiaisen. Ensimmäinen aamu sarastaa pilvettömänä, säätiedotus piti paikkansa. Ensimmäinen päivä sisältää pujottelua ja laskutuntuman hakemista, lunta on todella hyvin. Seuraavalle päivälle St.
Autolla ajoa
Antoniin on luvassa pilvistä mutta ei lumisadetta. Dolomiiteille sen sijaan on luvattu lunta.
SX | 91
döllä nokka kohti Dolomiitteja ja Val Gardenaa. Lähestymme Italian rajaa ja Dolomiitteja. Lunta tosiaan sataa ja on satanut jo eilen. Monot jalkaan ja mäkeen. Mahtavaa metsälaskua, lunta tosiaan on Dolomiiteilla tänä talvena paljon. Hahmotamme hienon metsäalueen, missä laskemme koko päivän keskenämme. Majoitus säädetään vasta mäkipäivän jälkeen, torppa järjestyi välittömästi. 45 yö aamiaisella. Val Gardena on hiukan "hienomman" porukan keskus. Lumisade jatkuu yöllä ja nyt siellä samassa pusikossa on varmasti yli 60cm uutta lunta. Tarkistamme säätiedotuksesta, että aamulla lumisateet jatkuvat alueella. Aurinkoa saattaa olla luvassa Etelä-Sveitsiin. Lasku Val Gardenassa on kuitenkin pelkkää jiihaata. Emme meinaa malttaa ottaa kuvia, koska lasku on niin hyvää. Hyvää laskua Dolomiiteilla olisi luvassa
Juha kurvaa Val gardenan peltoja.
Disentis
Matkan varrella Italiasta halki Itävallan aina Sveitsiin asti ovat kaikki tiet lumisateiden peittämiä ja ketjuja tarvitaan solissa. Disentiksen turisti-infosta saamamme vinkin avulla löydämme kohtuuhintaisen majapaikan. 40 frangia (n.25) yöltä ja jälleen hintaan kuuluu tukeva aamupala. Aamu ei valkenekaan aivan niin "bluebirdinä" kuin piti, mutta pieniä aukkoja taivaalla kuitenkin on. Ensimmäisellä laskulla temmotaan reilusti ja saadaan parit kuvat tehtyä ennen kuin sinkki valtaa koko laakson. Lunta on myös täällä todella hyvin, ehkä enemmän kuin osasimme odottaa. Alueessa on potentiaalia hyvänä päivänä vaikka mihin.
varmasti seuraaville päiville. Olemme kuitenkin kiinnostuneita uusista kohteista ja niin koukussa road trip -meininkiin, että otamme riskin ja lähdemme Sveitsiin Disentikseen. Kello 15:00 Zafira käynnistetään ja lähdemme ajamaan kohti Sveitsiä ja Disentistä, joka avaa viikonlopulle hissinsä. Viime päivien lumisateet ovat yltäneet Sveitsin eteläosiin, myös disentikseen. Näin arvelemme.
Päätämme kuitenkin jäädä vielä St. Antoniin. Toinen laskupäivä on pilvinen ja suuntaamme tuttuun paikkaan metsälaskun pariin ja hienoa oli. Huomenna jatkamme kuitenkin matkaa Dolomiiteille.
Dolomiitit, Val Gardena
Yö nukuttiin vielä St. Antonissa, mistä alppiläh-
" MATKAN VARRELLA ITALIASTA HALKI ITÄVALLAN AINA SVEITSIIN ASTI OVAT KAIKKI TIET LUMISATEIDEN PEITTÄMIÄ JA KETJUJA TARVITAAN SOLISSA.
SX | 92
Kaupunkiin on syntynyt uusi legenda. Urban Cruiser.
Oletko jo kokenut sen?
Se on alle neljämetrinen ja muuntautumiskykyinen. Se vetää sisäänsä helposti viisi ihmistä ja yli 300 litraa tavaraa. Eteneminen on tyylikkään ketterää kaupunkimaaston ahtaimmissakin sopukoissa. Ja pysähtyessään 1.33 Dual VVT-i -malli voi sammuttaa toimintonsa täydellisesti herätäkseen taas salamannopeasti, kun on liikkumisen aika - Stop & Start. Väkevää 1.4 D-4D -mallia puolestaan tavataan myös täysiverisenä nelivetona, jonka CO2-päästöt ovat pienemmät kuin millään muulla nelivetoisella autolla maailmassa. Eikä tämä ole urbaanilegendaa. Urban Cruiser on vain täysin uudenlainen auto, jota on turha yrittääkään lokeroida. Löydä kaupunkisi salat sekä mielenkiintoisimmat näkymät Urban Cruiser -koeajolla. www.toyota.
Toyota on Suomen Lumilautaliiton pääyhteistyökumppani.
Urban Cruiser mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 15 790 , arvioitu autovero 3 806,32 , arvioitu kokonaishinta 19 596,32 . Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 505 /kk. Urban Cruiser AWD alkaen: autoveroton suositushinta 20 060 , arvioitu autovero 4 882,90 , arvioitu kokonaishinta 24 942,90 . Vapaan autoedun verotusarvo 585 . EU-yhdistetty kulutus 4,5-5,5 l/100 km, CO2-päästöt 118-130 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.
Disentiksen metsät tarjosivat mukavan vaihtelevaa maastoa. Laskija Juha Hautsalo
MATKAAN...
· Halpalentoyhtiöltä lennot, auto alle kentältä ja kohti kinoksia. Etukäteen kannattaa selvittää muutama varma kohde jonne suuntaa heti laskeutumisen jälkeen. Varaudu lentoja varatessasi kuitenkin muutamaan seikkaan. · Yleensä lunta sataa lisää sinne jossa sitä jo entuudestaan on. Etsi lumisilta seuduilta riittävän laajalla skaalalla keskuksia. · Ala seurata keskusten lumitilanteen kehittymistä. · Tee lopullinen päätös kohteesta vasta lähellä lähtöpäivää. Kelit kun tuppaavat muuttumaan muutamassa päivässäkin paljon. · Valitse kohteiden joukosta paikkoja joissa on myös metsälasku mahdollisuus, lumisateella metsälasku on sylipuuterin pöllyttelyä parhaimmillaan. · Tarkista kohteiden viikko-aukioloajat! Useat pienemmät keskukset pitävät alkukaudesta hissejä auki ainoastaan viikonloppuina. Tämä käytäntö jatkuu yleisesti aina joululle saakka. · Isommat keskukset aukaisevat myös hissejä/alueita enemmän heti alkukaudesta. Varminta on ottaa yhteyttä suoraan keskuksiin niin ei tarvitse arpoa. · Tiet ovat alpeilla nopeita liikkua, joten jos valittu kohde ei ollutkaan hyvä, ajaa muutamassa tunnissa aivan toisille vuorille ja keleille. · Seuraa internetin kautta sääpalvelimia ja web-kameroita.
Keskipäivällä menemme tapaamaan Hiihtokeskuksen johtajaa. Keskuksen johtaja Martin Kreiliger osoittautuu loistotyypiksi ja toivottaa meidät tervetulleeksi. Martin kertoo Disentiksen markkinoinnin keskittyvän vapaalaskuun ja hyviin hiihtäjiin. Disentis halutaan pitää pienenä keskuksena, vaihtoehtona Andermatin ja Engelbergin tyylisiin naapureihin, joissa laskijoita on huomattavasti enemmän. Kättelyn päätteeksi lähdemme vielä paikalliseen metsään laskemaan. Metsä osoittautui profiililtaan mainioksi laskea. Viimeinen laskupäivä on tuulinen ja pilvinen. Lunta ei sada ja näkyvyys on huono, joten suuntaamme tuttuun ja turvalliseen metsään hiihtämään. Linjoja ja lunta piisaa koko päiväksi ja muita ei näillä rinteillä taaskaan näkynyt. Iltapäivällä lopettamme laskemisen kolmen maissa, haemme majatalosta laukut Zafiraan ja lähdetään kohti Milania. Yövymme kentän lähellä hotellissa (30) ja aamulla Zafira Hertzille ja ukot Tampereen koneeseen. Linkit: www.snow-forecast.com www.skiinfo.com
SX | 94
Kun viikingit aikoinaan löysivät tiensä Grönlantiin, he tuskin tuolloin tiesivät, että olivat rantautuneet maailman suurimmalle saarelle. Kun noin tuhat vuotta myöhemmin valokuvaaja Tero Repo sinne rantautui, ei hänkään osannut arvata millaiseen laskijan paratiisiin oli saapunut.
Teksti TERO REPO Kuvat TERO REPO / RELENTLESSENERGY.COM
SX | 96
aikaansa jäljessä Grönlannissa, on potentiaali hyvään laskemiseen kohdillaan. Maniitsoqin läheisyydessä sijaitsee useita yli 2000 metriin kohoavia vuoria, jotka vastaanottavat runsaita lumisateita joka talvi. Hieman Norjan Alppeja muistuttavat huiput nousevat pääosin merenpinnasta ja ovat todella eksoottinen kokemus Matkustin Grönlantiin viime keväänä katsastamaan maastot lumilautailua varten. Viikon helikopterilla lentelyn jälkeen olin aivan saaren lumoissa. Reissu oli ylivoimaisesti antoisin, jonka olen eläissäni kokenut. Loistavaa alamäkiurheilua höystettynä mielenkiintoisilla kulttuurielämyksillä. Karu ja kylmä ovat sanoja, jotka kuvaavat Grönlantia hyvin. Viikon mittaisen reissu aikana näin Länsi-Grönlannissa vain yhden ainoan puun, joka sekään ei ollut luonnonvarainen vaan erään amerikkalaisen turistin istuttama. Kallioita ja kitukasvuisia varpuja sen sijaan riitti silmän kantamattomiin. Noin neljä viidesosaa Grönlannista on jäävaipan alla. Keskimäärin jäätikön paksuus on reilusti toista kilometriä. Vaikka Grönlanti kuuluukin Tanskalle, on sillä oma lippu ja oma kieli. Tilanne on hieman verrattavissa Ahvenanmaan ja Suomen suhteeseen. Pääkaupungissa Nuukissa asuu neljännes maan vajaasta 60 000 asukkaasta. Muuten asutus on hajautunut etelä, itä ja länsiosiin saarta. normaalille alppimatkailijalle. Vajaan kahden tunnin venematkan päässä Maniitsoqista sijaitsee pieni saari nimeltä Kangaamiut. Ainoastaan 300 ihmisen asuttamalla saarella ei juuri turismia ole. Mahdollisuus helihiihtoon silti löytyy. Itse pääsaari on melkoisen tasamaata reilun 50 metrin korkeuseroineen, mutta lähistöllä kohoavat pienemmät saaret ja manner tarjoavat yhden maailman parhaimmista laskupaikoista. Kymmeniä kilometrejä toinen toistaan näyttävämpiä kuruja sekä lumikenttiä ovat jotain sanoin kuvailematonta. Lisää hekumaa maisemiin tuovat massiiviset jäätiköt, jotka nousevat aivan merenpinnasta ylös vuorille. Paras aika mäen laskuun on huhtikuu ja miksei toukokuukin, tosin alhaalla lumipeite saattaa tuolloin olla jo turhan ohut. Luonnon valoa huhti-toukokuussa riittää vaikka muille
Lumikissoja ja helihiihtoa
Hiihtokeskuksia Grönlannissa on tasan yksi, Apussuit, eikä sekään ole kummoinen. Moottorikelkoilla ja lumikissoilla pääsee ylös, mutta toimivaa hissiä ei keskuksesta viimeisimmän tiedon mukaan löydy. Eli talvilomalle ei Grönlannin keskukseen kannata ainakaan vielä suunnata. Mikäli kuitenkin haluaa käydä liukumassa Apussuitissa, kannattaa Lennot varata Maniitsoqiin. Parhaiten homma hoituu lentämällä Kööpenhaminasta Kangerlussuaqiin, josta on vajaan tunnin lentomatka Maniitsoqiin. Vaikka hiihtokeskukset ovatkin aika lailla
SX | 97
" VIIKON MITTAISEN REISSUN AIKANA NÄIN LÄNSI-GRÖNLANNISSA VAIN YHDEN AINOAN PUUN, JOKA SEKÄÄN EI OLLUT LUONNONVARAINEN VAAN ERÄÄN AMERIKKALAISEN TURISTIN ISTUTTAMA.
jakaa. Aurinko laskee vasta ilta kymmenen jälkeen, mikä mahdollistaa laskemisen maagisessa iltavalossa. Parasta helihiihdossa Grönlannissa on, että kopterilla voi laskeutua mihin tahansa. Itse laskeuduimme muutaman kymmenen metrin saarelle viime keväänä nauttimaan lounasta aamupäivän kuvattuamme pelkästään ensilaskuja kymmenen minuutin lentomatkan päässä Kangaamiutin saarelta.
Grönlannin juomakulttuuri samalla tasolla Suomen kanssa, mutta vapaalaskumahdollisuuksissa Grönlanti vie Suomea 6-0.
SX | 98
" USEAT LASKUT PÄÄTTYVÄT MERENPINTAAN, JOTEN PIENEMMÄTKIN VYÖRYT VOIVAT OLLA KOHTALOKKAITA
Kova tuuli voi pilata laskupäivän
Vietimme viikon Grönlannissa, joka on suhteellisen lyhyt aika jos keli rupeaa kiukuttelemaan. Kova tuuli on saaren pahin ongelma. Labradorinmereltä puhaltava tuuli on usein todella voimakas ja estää helikopterilla lentämisen. Usein keli voi kuitenkin olla aivan erilainen kymmenen kilometrin päässä, joten pilvisenäkin päivänä saattaa aurinko paistaa kivenheiton päässä. Viime keväänä jouduimme katselemaan ainoastaan kerran rajuilmaa kämpästämme menettäen vain yhden helipäivän. Paikallisten mukaan olimme todella onnekkaita kelien kanssa. Vuorilla käyvä tuuli meinaa käytännössä vaihtelevia lumiolosuhteita. Harvassa ovat ne päivät jolloin Grönlannissa pääsee face shoteilla herkuttelemaan. Yleensä lumi on kompaktia, mutta pehmeää. Paikoitellen harjanteilla ja tuulialttiilla kentillä lumi saattaa olla korppua tai jäistä kuin Brahen-kentän yleisöluistelussa. Useimmiten kuruissa pääsee nauttimaan hyvästä lumesta, jota tuuli on saattanut kuljettaa sinne metritolkulla. Tuulen ja nopeasti vaihtelevien olosuh-
Kova tuuli voi helposti tehdä lumesta korppua Grönlannissa.
SX | 99
Grönlannissa on vain yksi hiihtokeskus, mutta vuoria ja lunta sitäkin enemmän.
" OPPAAMME MUKAAN VALAS ON PARHAIMMILLAAN GRILLATTUNA JA HIEMAN KESKELTÄ RAAKANA, JOLLOIN SITKEYSKIN PYSYY LOITOLLA.
teiden takia myös lumivyöryt ovat arkipäivää Grönlannissa. Itse näin viikon aikana muutaman itsestään lauenneen laattavyöryn, jotka olisivat olleet kyllin isoja hautaamaan laskijan alleen. Useat laskut päättyvät merenpintaan, joten pienemmätkin vyöryt voivat olla kohtalokkaita.
Kulinaristisia elämyksiä ja kotoinen juomakulttuuri
Laskemisen ohella ikimuistoista Grönlannissa on luonto. Avomerellä pärskivä valas tuo oman mausteensa hiihtopäivälle. Omalle kohdalleni valas osui kaksi kertaa, tosin usean sadan metrin päässä uiskentelevasta möykystä oli mahdotonta sanoa mikä valas oli kyseessä. Hylkeitä näkee niin ikään päivittäin. Kelin ollessa tyyni voi nähdä niiden leikkivän aivan pinnassa. Hetken kuitenkin ihmetytti, kun veneessä istuessamme oppaamme latasi kiväärillä kohti vuonon rantaa. Oli kuulemma nähnyt hylkeen käyvän pinnassa ja yritti ampua sen meille illallispöytään. Mutta ei kai siinä mitään, ammutaanhan meilläpäin sorsia sun muuta riistaa. Ruoka Grönlannissa on loistavaa, varsinkin jos pitää tuoreesta kalasta. Kuten aikaisemmin mainitsinkin, ei Kangaamiutin saarella ollut turismia saati sitten hotellia tai ravintolaa. Majoituimme paikallisen naisen omistamissa taloissa, jotka muistuttivat suomalaisia mummonmökkejä laajoine väriskaaloineen. Vuokraemäntä huolehti myös ruokkimisestamme. Yleensä reissuissa tulee syötyä burgereita , pizzaa ja muuta nopeaa ja helppoa. Kangaamiutissa saimme päivittäin nauttia tuoreesta kalasta ja lihasta. Mieleenpainuvin illallinen oli ehdottomasti valaasta kokatut pihvit. Moby Dick ei maistunut sitten tippaakaan kalalle, vaan pihville, tosin hieman sitkeälle sellaiselle. Oppaamme mukaan valas on parhaimmillaan grillattuna ja hieman keskeltä raakana, jolloin sitkeyskin pysyy loitolla. Jos suomalaisten alkoholinkäyttö vaikuttaa huolestuttavalta, niin Grönlannissa se sima vasta
GRÖNLANTI
Pääkaupunki: Nuuk Valuutta: Tanskan Kruunu Väkiluku: 57 000 Kieli: Grönlanti, (tanska) Pinta-ala: 2 166 086 km/2 Info: www.greenlandheliskiing.com www.greenlandheliski.com www.greenland.com
virtaakin. Alkoholikulttuuri alkoi jo lentokoneessa matkalla Grönlantiin, kun lentoemot lähes väkisin tyrkyttivät ilolientä tarjoilukärryistä. Kangaamiutin saarella hommassa ei tapahtunut muutosta vaan kaljapullo ohikulkijan kädessä oli normaali näky. Yhtenä iltana eksyimme paikalliseen baariin, jossa soi DJ Bobo. Yhden kaljan jälkeen olimme valmiit lähtemään hammaspesulle ja yöpuvulle. Vaikka paikalliset olivatkin erityisen ystävällisiä ja kohteliaita ei pitkän laskupäivän jälkeistä hyvää oloa ollut aihetta latistaa paikallisessa baarissa. Kuudessa päivässä ennätimme tuhota 14 tuntia helikopteriaikaa, mutta silti ehdimme koluta Kangaamiutin lähialueita vain alkupaloiksi. Toivottavasti joskus vielä saan uuden tilaisuuden palata Grönlannin uskomattoman upeille laskumestoille, sillä paljon kuruja jäi vielä valloittamatta.
SX | 100
Ruoka Grönlannissa on loistavaa. Ainakin jos pitää kalasta.
SX | 101
ALPPILOMA PERHEEN KANSSA HIMOLASKIJAN NÄKÖKULMASTA
Joskus kuulee puhuttavan, että kun perhettä tulee, niin silloin loppuvat aktiivilomat kuin seinään. Näin minäkin luulin ennen kuin oma pikkumiehemme putkahti maailmaan. Mitä sitä luonteelleen voi, pakkohan se on päästä mäkeen vaikka mikä olisi, joten mäessä ollaan käyty edelleen. Hieman erilaisella asenteella mutta kuitenkin. Uskon, että moni perheellinen himolaskettelija pystyy allekirjoittamaan seuraavassa kerrotun.
Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG, JANNE NIINI
SX | 102
Alvarilla riittää ihmeteltävää Andermattin kylässä.
LASTEN MYÖTÄ MATKAN HUOLELLINEN SUUNNITTELU KOROSTUU
Itse nykyisin 2,5-vuotiaan vilkkaan pikkupojan isänä voin sanoa, että erityisesti matkustamisen aikataulut ja siihen liittyvä logistiikka on tullut arvoon arvaamattomaan. Ennen varattiin halvimmat lennot ja samalla nihkeimmät matkustusajat, mutta ei sillä ollut mitään väliä kun tarvitsi pitää huolta vaan itsestään. Pienen lapsen kanssa esimerkiksi alppikohteeseen matkustaminen entisellä meiningillä ei tule kysymykseenkään. Tai voihan sitä lähteä, mutta silloin tekee karhunpalveluksen niin itselleen kuin lapselleen. Hieman isompien lasten kanssa haastavammat aikataulut ovat helpommin toteutettavia, mutta enpä usko että kukaan 10-vuotiaskaan nauttii siitä, että saa notkua yötä myöten kentillä tai odotella kyytiä paukkupakkasessa kello 4.40 aamuyöstä. Lomallahan on tarkoitus nauttia ja parhaiten se sujuu kun kaikki ovat levänneinä liikenteessä. Mahdolliset vastoinkäymisetkin, kuten tavaroiden hukkumiset, on helpompi järjestää kuntoon silloin kun on vielä virkeänä. Lähtöselvitys kannattaa myös hoitaa mahdollisuuksien mukaan netissä etukäteen ja kentällä vain laittaa tavarat kuljetushihnalle. Lähtöselvitysjonossa mahtavien pakaasien kanssa ähkimistä ei yhtään helpota kun jaloissa pyörii huomiota kerjäävä pellavapää. Erityisesti pienten lasten kanssa matkustavien kannattaa miettiä, miten hankalasti saavutettava kohde on. Lennon jälkeinen hankala logistiikka kun on pahin lomafiiliksen tappaja. Esimerkiksi pakettimatkoja Alpeille järjestävät yhtiöt hoitavat kuljetukset suoraan kentältä bussilla kohteeseen. Mikäli kentältä kohteeseen siirrytään vuokra-autolla ja tarvitaan turvaistuinta, se kannattaa ehdottomasti tilata etukäteen autoon ja varmistua siitä, että se on ehjä. Euroopan maissa on kohdalleni osunut kirjavia käytäntöjä turvaistuimen suhteen, joten varoituksen sana on paikallaan. Omatoimimatkalaisille voin lämpimästi suoDumpin jälkeen pojilla riitti hommia lumen raivaamisessa. Mäenlasku ei heitä kiinnostanut.
KOHTEEN JA MAJOITUKSEN VALINTA
Kohteiden valintaan vaikuttavat tietenkin mieltymykset eri maista. Yksi tykkää Ranskasta, toinen Itävallasta ja kolmas Sveitsistä. Yhteinen nimitys alppimaille on kuitenkin se, että siellä päin pidetään lapsista ja lapset ovatkin siellä aina mukana meiningissä niin ravintoloissa kuin muuallakin. Eli huoli siitä kuinka lapset tulevat vieraassa kulttuurissa toimeen on mielestäni turha. Kohteen valinnassa kannattaa myös miettiä sitä miten siellä on lapsille muuta tekemistä ja onko siellä esimerkiksi hiihtokoulua, jossa saa opetusta äidinkielellä tai jollain sellaisella kielellä, josta lapsi voi jotain ymmärtää. Itselleni Sveitsin kansainvälinen ja täsmällinen ilmapiiri on ollut kaikkein mieluisin.
" KUN SITTEN VÄSYNEENÄ LÄHDETÄÄN AUTOLLA TAI JUNALLA KENTÄLTÄ ETEENPÄIN VOI MATKASTA MUODOSTUA VÄÄRÄLLÄ TAVALLA IKIMUISTOINEN.
sitella säädylliseen aikaan tapahtuvaa suoraa lentoa tai erittäin lyhyttä vaihtoa. Pidemmissä vaihdoissa lasten keskittyminen usein herpaantuu kun ei päästykään vielä perille, jolloin kiukuttelun riski kasvaa. Kun sitten väsyneenä lähdetään autolla tai junalla kentältä eteenpäin voi matkasta muodostua väärällä tavalla ikimuistoinen.
MAJOITUKSESTA
Totta kai jokaisella on omat toiveensa mitä majoitukseen tulee. Joillekin ei kelpaa kuin viiden
SX | 103
Alvarin mielestä Andermattin väliasema oli Alppien paras paikka. Miestä ei saanut millään pois loskasta. Tästä oli hyvä tehdä pikkulaskuja vuorotellen. Huomioikaa kunnon aurinkolasit.
" ME EMME OLE OTTANEET MUKAAN LASTENHOITAJAA, VAAN OLEMME JAKANEET PÄIVÄN AAMU- JA ILTAVUOROON. KUMMATKIN OVAT PÄÄSSEET LASKEMAAN JA LAPSI ON VOINUT OLLA TUTUN VANHEMMAN KANSSA TOUHUAMASSA.
Vuoron vaihto on juuri tehty. Alvar ja Amos saivat hikiset hoitajat! Kuva: Hanna Wainio.
naiset. Jotkut lentoyhtiöt antavat ottaa rattaat koneeseen asti, mikä helpottaa liikkumista. Kentillä on usein tarjolla lainarattaita, mutta ne ovat hyvin varattuja. Koska matka suuntautuu lumisiin maisemiin, niin rattaiden renkaiden on hyvä olla suuret. Esimerkiksi matkarattaiden pienet pyörät eivät liiku lumessa ollenkaan ja työntäminen mäkisillä, usein auraamattomilla alppikylän kaduilla, on ongelma. Eli perussääntönä siis mahdollisimman kompakti pakkaus ja tieto siitä missä mikin tavara on. Kaikki ylimääräinen kannattaa karsia.
LASKUPÄIVIEN AIKATAULUTUS
Jos kummatkin vanhemmat ovat innokkaita takamaastolaskijoita, kuten meidän perheessä, tähden majoite, toiselle taas sopii karumpikin mörskä. Ehkä suurin asia, jonka olen alppilomilla lasten kanssa huomannut, on se, että kaikkein parhaiten homma on toiminut kun on ollut oma huoneisto. Hotelli ei koskaan tunnu kodilta ja lapsen on helpompi tottua kodinomaiseen huoneistoon. Lisäksi kotoa tutut rutiinit, kuten yhteiset ateriat, ovat helppo toteuttaa omassa keittiössä. Eli jos vaan on mahdollista, niin perheelliselle suosittelen lämpimästi oman huoneiston varaamista. Niitä löytyy lähes jokaisesta hiihtokeskuksesta tai niiden läheisyydestä ympäri maailman. lapsella on tarpeeksi vaihtovaatetta ja eritoten tarpeeksi lämmintä päällepantavaa. Alppikämpät ovat yleensä vetoisia ja niissä tuskin on kuivauskaappia, joten riittävä vaatemäärä on paikallaan. Pesukone monesta löytyy, mutta kuivaksi saaminen muutenkin kosteiden laskuvarusteiden seassa on haastavaa. Varsinkin 2-5-vuotiaille on kätevää, jos mukana on kannettava tietokone tai dvd-soitin. Siihen on rauhattoman hetken sattuessa hyvä turvautua pelien tai dvd-elokuvan muodossa. Etenkin lentomatkalla olemme päässeet huomattavasti helpommalla dvd:n avulla. Hirveää määrää irtokasseja en myöskään suosittele. Niistä koituu vaan hankaluuksia esimerkiksi turvatarkastuksessa ja siirtymissä. Jos lapsi on tarpeeksi iso, niin hänelle voi antaa kannettavaksi omaan reppuun lempitavarat ja vanhemmilla olisi kummallakin hyvä olla esimerkiksi noin 30-40-litrainen reppu käsimatkatavaroissa. Sama reppuhan on myös useimmilla hiihtoreppuna. Lastenrattaat ovat pienempien kanssa olenniin aikataulutuksen kanssa tulee olla huolellinen. Mikäli lapsi tai lapset ovat siinä iässä, että mäenlasku lastenrinteessä onnistuu, voi koko perhe harrastaa yhdessä helpommin. Mikäli taas lapset ovat pieniä, täytyy toisen jäädä hoitovuoroon. Me emme ole ottaneet mukaan lastenhoitajaa, vaan olemme jakaneet päivän aamu- ja iltavuoroon. Kummatkin ovat päässeet laskemaan ja lapsi on voinut olla tutun vanhemman kanssa touhuamassa. Se on ollut itselleenkin varsin palkitsevaa kun pikkumies on löytänyt alppikylästä paljon uutta tehtävää ja nähtävää. Hissilipussakin on säästetty kun on voinut ostaa vain yhden lipun, jota vaihdellaan. Hyvä vaihtoehto on lähteä matkaan jonkun tuttavaperheen kanssa, jolloin laskuparien ja hoitovuorojen sopiminen on helpompaa. Mikäli haluaa maksimoida laskemisen, kannattaa pyytää mukaan omat vanhemmat tai tuttu lastenhoitaja.
MITÄ MUKAAN MATKALLE
En nyt tässä ala neuvomaan lempileluja tai muuta vastaavaa, mutta muutama sana hyödyllisistä tavaroista on paikallaan. Koska lasten tai lapsen kanssa tavaraa tulee huomattavasti enemmän kuin ennen lapsia, niin pakkauksella on väliä. Kannattaa heti asennoitua siihen, että oman tavaran määrästä tulee tinkiä. Tärkeintä on, että
SX | 104
*Chat Ours =
PAUL SILJA MA MÉMOIRE DU CH
BERG
Teksti SANNA SIPOLA Kuvat PETRI KOVALAINEN JA JAN-
ERIK BLOM
karhu, Bearca t (ranskalaisen Julie nin antama lem pinimi). Nallekarhun ulkonäkö, sulava ku in kissa suksien pääl lä.
Kissa-
AT OURS*
SX | 106
"KAI MUN LASKEMISEN JUURET LÖYTYVÄT LAPSUUDESTA, KUN HYPITTIIN KATOILTA JA RAKENNETTIIN HYPPYREITÄ MURTSIKOILLE.
Paul, Pål, Pool, Pauul, Pöl Silzama. En tunne ketään muuta jonka nimi taipuu yhtä sulavasti sen mukaan kenen kanssa puhuu tai missä päin maailmaa oleskelee. Paul Siljama on 27-vuotias vapaalaskija, jota ei ole näkynyt Suomessa muutamaan talveen. Paul on mies joka tykkää torkuttaa kelloa aamuisin, ellei kyseessä ole laskupäivä. Kun minua pyydettiin kirjoittamaan Paulista, hämmennyin - enhän tiedä vapaalaskusta mitään. No, näinhän sitä oppii. PAUL: Kai mun laskemisen juuret löytyvät lapsuudesta, kun hypittiin katoilta ja rakennettiin hyppyreitä murtsikoille. Ekan kerran sukset olivat jalassa 4-vuotiaana. Olen viettänyt paljon aikaa Rukalla, kolunnut metsiä siellä ja posottanut mahdollisimman lujaa mäkiä alas. Mulla on aina ollut päätä lajeihin, joissa tarvitaan kolmiulotteista hahmotuskykyä ja joissa on vauhtia. Laskemisen lisäksi harrastan alamäkipyöräilyä/pyöräilyä ja tuoreempi innostus löytyy surffaamisesta. Rohkeutta löytyy, välillä melkein uhkarohkeutta. Tekniikka on tullut sitten jälkeenpäin sen myötä, kun on laskenut paljon ja erilaisissa olosuhteissa. rä täristen. Jarrua, löysää, jarrua, pomppua, käännöstä, lipsumista - annan mennä niin paljon kuin uskallan. Ja alhaalla herrasmies odottaa silmät viiruina suu hymyssä. Se oli hyvä lasku, sekin.
Paul on yhtä vuoren kanssa.
11.9.2009 Clocher de Plampra / Brevent, Chamonix
Huh, ensimmäinen alppikiipeilyni on takana, Paulin toinen. Ilmavaa on huipulla, ja jostain syystä tarkistan aika monta kertaa että slingini on ankkurissa kiinni. Täällä ei huvittaisi kiikkua, jos olisi kammo korkeisiin paikkoihin. Kukkulan kuninkaat ja kuningatar - olen sanaton. PAUL: Ei ole olemassa vain yhtä tapaa harrastaa vapaalaskua. Toisia kiinnostaa pienten muotojen etsiminen maastossa ja niillä kikkailu. Smoothius, hyvä flow ja käännökset siisteihin muotoihin ovat inspiroivampia kuin et hei, mennään hyppäämään toi isoin kallio. Toisaalta etsitään uusia maastoja ja kolutaan paikkoja joita ei ole vielä laskettu. Tavallaan
18.7.2009 Chamonix-Mont-Blanc, Ranska
Puuskutan pyörän selässä polkua ylös ja Paul komentaa eli kannustaa omalla raastavalla tavallaan. Kiroan ylämäet, irtokivet ja puunjuuret ja mietin mitä järkeä on tässä itsensä rääkkäämisessä, kunnes yhtäkkiä polkeminen sulautuu hengitykseen ja löydän rytmini. Tajuan olla katsomatta miten paljon nousua on vielä edessä. Paul odottaa kärsivällisesti ylempänä. Palkinto odottaa kun polku kääntyy alaspäin. Olen erittäin tietoinen nilkassa olevasta ruuvista poukkoillessani vesisateessa alaspäin pyöPAUL: Mulle vapaalasku on luovuutta ja itseilmaisua. Luonto antaa maaston, ja minä piirrän siihen suksilla oman linjani. Ei ole sääntöjä, rajoituksia tai tampattuja rinteitä, on vaan luonnon oikukkaat muodostelmat, joiden kanssa voi leikitellä miten haluaa. Kun surffarit metsästävät siisteintä aaltoa, mä metsästän siisteintä linjaa. Mulle mun jokaisen laskun kohokohta on se hetki, kun kroppa ja mieli ovat yhtä vuoren, mäen tai metsän kanssa. Hetken aikaa maailmassa ei ole mitään muuta kuin tyyni mieli ja vapaus.
SX | 107
Jihuu!
SX | 110
" MULLE MUN JOKAISEN LASKUN KOHOKOHTA ON SE HETKI, KUN KROPPA JA MIELI OVAT YHTÄ VUOREN, MÄEN TAI METSÄN KANSSA. HETKEN AIKAA MAAILMASSA EI OLE MITÄÄN MUUTA KUIN TYYNI MIELI JA VAPAUS.
Siistein lasku taitaa olla Gervasutti Couloir Mont Blanc de Taculilta keväällä 2006. Gervasutti on Chamonix-klassikko, jonka olin halunnut laskea jo pitkään. Se on 700 metriä jyrkkää laskua tasaisen leveässä kurussa ilman rappelointia tai kikkailua kivien seassa. Me ei tiedetty tarkalleen mistä kuruun mennään sisään tai millaiset lumiolosuhteet meitä odotti, joten fiilis oli mahtava kun sisääntulo löytyi helposti ja päästiin korkkaamaan mäki puuterissa.
15.7.2009 Porto Maurizio, Italia
Ajetaan pitkin Italian Rivieraa, jengiä joka kolossa, parkkiruutuja ei yksinkertaisesti ole, joka ikinen alle kolmen tähden hostellihotelli täynnä, kiipeilystä ei tule mitään kun flunssa pullistaa verisuonet päästä Yö menee autossa, onneksi puut suojaavat aamun paahteelta. Kummasti olo helpottuu pienellä kallioisella rannalla, kun päästään nielemään suolavettä ja leikkimään aaltojen kanssa. Espresso! Pasta frutti di mare! Gelato! Sisisi! PAUL: Jos haluaa tehdä jotain juttua täysillä, se on aika selvää, ettei aina voi olla siistiä ja kivaa. Arjessa on paljon reissaamista, autossa istumista ja huonosti nukuttuja öitä. Kauteen mahtuu
Kuka oikeesti lähtee pimeällä laskemaan takamaastoa? Tää on salettiin ottetu jossain parkkiksella!
yllättävän paljon päiviä jolloin on joko huono sää tai huono lumi tai molemmat. Ja monesti näin on just silloin kun oltaisiin kuvaamassa. Pitää olla sosiaalinen ja hyvä ihmisten kanssa. Ja pystyä antamaan itsestään paljon vähän huonompinakin päivinä - että esimerkiksi jaksaa mennä kuvaamaan paskalla kelillä. Välillä jengi kritisoi, ettei kuvaaminen ole laskemista ollenkaan ja että hyvät laskupäivät menevät hukkaan. Toki pitkät päivät ja odottelu jossain metikössä välillä turhauttavat, mutta mulle kuvaamisessa on haastetta ja luovuutta kun joutuu miettimään laskulinjoja eri näkökulmasta ja kattomaan paljon tarkemmin asioita joita normaalisti sivuuttaisi. Kuvaukset antavat luonnollisesti myös sponsoreille näkyvyyttä lehdissä ja mediassa. Ja sponsorit kuitenkin mahdollistavat sen, että lasken hyvillä kamoilla joka vuosi. Parhaat kuvat syntyvät silloin, kun valokuvaaja tietää mihin mä pystyn, ja mä voin puolestani luottaa kuvaajaan, sen visioon ja siihen että tilanteen vaatima lasku on mulle turvallinen. Uskon, että kuvaamisen kautta pystyn välittämään myös muille sitä mitä vapaalasku on mulle.
SX | 111
Chamonix on yksi Paulin lempipaikoista
" MULLE VAPAALASKU ON LUOVUUTTA JA ITSEILMAISUA. LUONTO ANTAA MAASTON, JA MINÄ PIIRRÄN SIIHEN SUKSILLA OMAN LINJANI
4 SIISTIÄ PAIKKAA LASKEA À LA PAUL SILJAMA
12.8.2009 Hesperianpuisto, Helsinki
Aurinko roikkuu horisontissa ja me tervehditään sitä tuhansia vuosia vanhalla traditiolla. Hengitys ohjaa kehon liikettä ja keskittää mielen vain ja ainoastaan tähän hetkeen. Ei ole eilistä tai huomista, ei ole tekemättä jääneitä asioita tai stressiä seuraavasta suorituksesta. Tätä, jos jotain, kutsun vapaudeksi. Paul oppii alaspäin katsovan koiran. PAUL: Tulevaisuudessa toivon, että pystyn inspiroimaan muita vapaalaskun harrastajia. Kisoissa ihmiset laitetaan eri kriteerien mukaan paremmuusjärjestykseen, mutta pohjimmiltaan vapaalasku on just sun oman linjan löytämistä ilman rajoituksia tai muiden mielipiteitä. Vapaalaskun ei tarvitse olla extremeä tai hengenvaarallista, aina ei ole pakko mennä sieltä missä on jyrkin mäki tai kapein kuru. Sitä voi harrastaa vaikka Rukalla tai perheen kanssa. Se on leikkimistä luonnon kanssa ja luovuutta, vapautta.
Andermatt, Sveitsi
Mukava ja tunnelmallinen pieni kylä keskellä suuria vuoria Sveitsissä. Mahtavia muotoja ja laskulinjoja, ja lunta on aina riittänyt paljon.
Schruns, Itävalta
Mahtava paikka Montafonin laaksossa. Monta eri hiihtokeskusta, joissa paljon makeita linjoja helposti saavutettavissa hisseiltä.
Las Leñas, Argentiina
Paikka on sään armoilla, ja sää on usein huono. Mutta silloin kun olosuhteet ovat hyvät ja ylähissi auki, on lasku mahtavaa, siisteimpiä muotoja ikinä.
Le Brevent, Chamonix
Tuttu paikka josta kuitenkin löytyy aina jotain uutta ja jännittävää.
SX | 112
Patrick Vallençant
Muistan Sen Kuin Eilisen
Huhtikuun 3. vuonna 2006, laskumaailma synkistyi kun hiihtotapaturma Ranskan La Gravessa vaati legendaarisen laskijan Doug Coombsin ja hänen ystävänsä ja suojattinsa Chad VanderHamin hengen. Pian tämän jälkeen saman vuoden toukokuussa ruotsalainen vapaalaskija Tomas Olsson menehtyi kiivetessään Everestille aikomuksenaan laskea vuori alas. Laskupiirit olivat luonnollisesti järkyttyneitä näistä tapahtumista, mutta tarinassa ei ollut mitään uutta. Lukuisat vapaalaskijat ja vuorikiipeilijät ovat koetelleet kohtaloaan kerran liikaa ja kohdanneet ennenaikaisen lähdön. Lista viime aikoina vuorien vaatimista huippulaskijoista ja -kiipeilijöistä on pitkä. Heitä ovat mm. Jean-Marc Boivin, Paul Ruff, Trevor Petersen, Göran Kropp, Bruno Gouvy ja Alain Moroni.
Teksti JIMMY PETTERSON Kuvat PATRICKIN POJAN, YANNICK VALLENÇANTIN ARKISTOT Käännös JUHA NURMINEN
SX | 114
-Jyväskylästä kajahtaa
Jyväskylästä lähtöisin oleva KBR julkaisee tänä syksynä joo viidennen lumilautaelokuvansa edelleen talkoohengessä toisiaan vuorotellen kuvaillen. Snow Extremen piinapenkkiin saatiin KBR:n puuhamies, Petrus Koskinen.
Teksti HENRI KUNNAS Kuvat TEEMU HELJO, NIKI RUTANEN, PASI SALMINEN
SX | 118
Roope Höynä ja yksijalkainen pomppu
KBR:n porukkaa kerätään kasaan aina yhteisillä kevätreissuilla. Tässä Janne Lipsasen ss indy Pyhällä.
SX | 119
Petrus Koskinen ja one-foot Wallride
SX | 120
Toni Kerkelä ja bs nosepress
Viisi talvea sitten kaivoi ryhmä innostuneita jyväskyläläisiä lumilautailijoita videokameran kaapista ja rupesi taltioimaan omaa toimintaansa rinteessä. Aluksi tarkoitus oli kuvata vain omaksi ilokseen. "Sitä mukaa kun materiaalia kuitenkin kasaantui, niin heräsi ajatus leikata niistä oma elokuva", kertoo Petrus. Tämä ensimmäinen tuotos kantoi nimeä Muotia itärajan takaa. Kun vuodet kuluivat ja jyväskyläläiset kiersivät Suomea solmien uusia tuttavuuksia, laajeni KBR:n toiminta kaupungin ulkopuolellekin. Nykyisin ryhmässä on laskijoita ympäri Suomea, tosin Helsingin edustus vielä uupuu. "Laajeneminen lähti siitä, kun Jyväskylän pojat aikoinaan lähtivät jonnekin springbreikeille ja muihin tapahtumiin ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Monet osoittautuivat aivan loistaviksi tyypeiksi, niin pyydettiin sitten messiin. Tosi huomaamatta on porukka kasvanut, mutta ihan kaveripohjalla edelleen mennään", kertoo Petrus. KBR ei kirjainyhdistelmänä kerro kovin monelle paljoakaan. Mistä se on lyhenne? "Ei se oikeastaan ole enää lyhenne mistään. Aluksi porukkaa kutsuttiin leikkisästi Kobra Crewiksi, mutta siitä luovuttiin aika nopeasti. Kirjainyhdistelmä on kuitenkin jäänyt siitä ajasta elämään", kertoo Petrus ryhmän nimen taustoista.
Talkootyötä ja ilmaisjakelua
KBR:n elokuvat tehdään laskijoiden kesken talkootyönä. Vaikka Petrus ja Toni Kerkelä hoitavat elokuvan leikkauksen ja laskiessa katsovat hieman kuvakulmia, eivät he yksinä elokuvien laskijoina voi tehdä kaikkea. Siksi jokainen kuvaa vuorollaan toisten laskemista. Kaikilla on kova motivaatio saada elokuva tehtyä, joten jokainen on valmis tekemään sen eteen paljon töitä. Porukan kasaaminen ympäri Suomea kerralla yhteen ei ole aina helppoa, mutta monesti se ei ole tarkoituskaan. Yhtä spottia ei ole järkevää ruuhkauttaa. "Kyllä kolme neljä laskijaa samalla reilillä on aika maksimi. Muuten ei homma enää toimi. Lapin reissut ovat kuitenkin
Puuhamies Petrus Koskinen
SX | 121
Elias Veijola Jynkän reilillä
Jokaisella itseään kunnioittavalla lumilautailijalla tulee olla oma autokuski mäessä. Toni Kerkelällä ainakin on.
sitten oma lukunsa. Me kierrellään aina reilu kuukausi pohjoisessa, ja silloin on kyllä koko jengi kasassa", kertoo Petrus. KBR:n hyvästä yhteishengestä kertoo myös se, että kukaan ei kyseenalaista Petruksen ja Tonin työtä leikkaamossa. Yksikään laskijoista ei tule heille kitisemään, jos jokin temppu poistetaan lopullisesta leffasta. "Meillä kertyi viime kaudella 60 tuntia raakamateriaalia ja siitä pitäisi karsia 20 minuuttinen elokuva. Pitää vain asettaa jokin rima, ja sen jälkeen kylmästi poistaa kaikki sen alapuolelle menevät," kertoo Petrus. Porukan viime vuoden elokuvaa, Bashia, jaetaan ilmaiseksi internetissä. Tähän mennessä sen on ladannut jo noin 10 000 ihmistä. Ihan kiitettävä luku, katsoi sitä miten päin tahansa. Joka vuosi on tarkoitus kuitenkin parantaa, ja tämän talven tuotosta, Bugarestia, onkin mainostettu jo monella suunnalla. Myös Bugarestia on tarkoitus jakaa ilmaiseksi, joten viimevuotinen luku ylittynee komeasti. KBR järjesti viime talvella myös oman tapahtuman Häkärinteillä. Kilpailu kantoi nimeä KBR-Jam Sessions. Jam Sessionseissa ei kisaliivi kuitenkaan
SX | 122
www.moonboom.fi info@moonboom.fi c/o Fashion House
Roope Höynä ja fs 360 nosepick
kiristänyt, vaan tapahtuma pidettiin vapaamuotoisena. "Porukka vaan laski, ja kun jonkun vetäminen vakuutti, käytiin sitä aina palkitsemassa jollain tavalla", kertoo Petrus kilpailun hengestä. Ohessa myös tarkempi selostus tapahtumasta. Vaikka Petrus asemansa vuoksi joutuu kantamaan vastuuta laskemisen lisäksi sekä kuvauksesta että editoinnista, sanoo hän silti haluavansa panostaa edelleen täysillä laskemiseen. Vaikka hän viihtyykin kameran takana, on tulevaisuuden haaveissa päästä maailmalle nimenomaan laskemisen avulla. Laskuvuosia nuorella miehellä onkin edessäpäin vielä monia. Nähtäväksi jää missä merkeissä hänestä kuullaan tulevaisuudessa.
KBR
KBR laskijoita Petrus Koskinen, Toni Kerkelä, Nuutti Niemelä, Niko Länsiö, Janne Lipsanen, Aleksi Kemiläinen, Roope Höynä, Elias Veijola, Ville Väisänen www.kbrproductions.net
SX | 124
Nyt on Petrus löytäny erikoisen härvelin itselleen. Fs tail 270 ulos.
SX | 125
KBR Jamsessions Häkärinteillä 21.3.2009
KBR päätti järjestää kevättalvella Häkärinteille oman vapaamuotoisen tapahtumansa. Pikkuhiljaa Keski-Suomessa yllättävänkin runsaslumisen talven muuttuessa aurinkoiseksi kevätsääksi alkoivat päivämäärät, yhteistyökumppanit ja setit olemaan selvillä. Kukkosen Petro oli ottanut haasteen vastaan ja oli säätänyt ennakkoon musahommat kuntoon ja pitänyt yhteyttä yhteistyökumppaneihin. Itse suorituspaikkojen suunnitteluun osallistui Petron lisäksi myös koko KBR-laskijakaarti. Kaikesta ennakkosäätämisestä huolimatta viimehetkeenhän se itse raksaus meni, kun viimeinen reili saapui Savonlinnasta Kankkusen pajalta perjantai-iltana kahdeksan maissa illalla. Mäkeen saatiin vanhojen viiden Northern Railsin, tynnyrin ja polejamin lisäksi pränikkä läskipressi, timanttipressi ja spine. Yhdelle laskulle saatiin kyllä suhteellisen makeat setit. Joko veti kuuden reilin linjan, tai sitten pari boksia ja alakumpu (polejami, tynnyri tai ylöspäin menevä pressi). Molempien ranien lopuksi oli alhaalla vielä "fäässönwallride". Häkän parkkimanageri Antti pisti kolmeen vuorokauteen lähemmäs 50 tuntia töitä, jotta mäki saatiin kuntoon, ja huolehti tapahtuman aikana kaikesta mihin aina tarvetta ilmeni. aikana. Pienet ja isot lautailijat sekä nelikanttiset saivat palkintoja pitkin päivää ja Häkärinteet laittoivat ilmaista karkkia jakoon laskuhommien ohessa. Eniten liekeissä olivat KBR:n oma poika Kerkelän Toni, idän ihme Elorannan Joonas ja Takalan Hannu, jotka puskivat pitkin päivään villejä raneja ja hulluja linjoja pitkin streettiä. Päivä huipentui neppailusessareilla minipressiin naruhissirinteessä, jolloin afterski-kansa sai nauttia terassilta käsin villiä neppailua. Allekirjoittanutta ja muita talkoolaisia odotti vielä pikainen paikkojen purkaminen ja raaka ajomatka Jyväskylään jossa odotti kosteat jatkot. No, jos joku asia on varma, niin se että sessarit jäi mieleen allekirjoittaneelle yksinä parhaista sessareista Keski-Suomessa, ja ensi vuonna ainakin näillä näkymin ryitään uusiksi! Palaute oli loistavaa niin hiihtokeskuksen, kuin myös käyttäjien suunnalta.
Teksti: Mikko Kalilainen
Jamit
Itse sessiot käytiin rennoissa fiiliksissä DJ Kaskasin soitellessa musaa heti aamutuimaan. Jo viimeisten sheippausten aikana huomattiin, että keli muistutti enemmälti Tuomiston Satua, kun Tapolan Merviä, eli hyvältä näytti. Itse jameissa palkittiin päivän kovimpia vetoja, pahimpia pannuja tai muuten vaan mäessä edustaneet. Päivän aikana omat palkintosessarit vietettiin läskipressillä (johon muuten päivän aikana varovaisin laskujen mukaan lähti pitkälti kolmatta tuhatta vetoa!), timantilla ja tynnyrillä. Kovia temppuja lähti joka ikiseen opstaakkeliin. Miehekkäimpinä mainittakoon takavoltteja tynnyrin yli, läskipressillä pyörittiin pitkälti toista tuhatta astetta ja timanttiin transferihommia. Suksijampoista havaintojen mukaan kovimpana vetona Kukkosen Samun feikki fiftari timanttipressiin, joka oli asiantuntevan tuomariston mukaan helposti kovin suksitemppu päivän
SX | 126
Laitetesti
Laite-esittelyssä PSPgo
Sony julkaisi lokakuun alussa PSP(Playstation Portable)tuoteperheen uusimman tulokkaan, PSPgo-käsikonsolin. Kiiltävään kuoreen on verhottu huippukevyt koneisto ja 16 gigatavua tallennustilaa. Laite on kooltaan lähes puolet edeltäjiäänsä pienempi. PSPgo:sta on saatavilla kaksi värivaihtoehtoa, musta ja valkoinen.
Teksti MIIKKA NIIRANEN Kuvat PLAYSTATION
PSPgo:sta löytyvät kaikki aiemmista malleista tutut ominaisuudet aina analogisesta sauvasta sisäänrakennettuun mikrofoniin. Sen lisäksi vain 160 gramman painoisessa konsolissa on Bluetooth 2.0 -ominaisuus, joka mahdollistaa erilaisten langattomien lisälaitteiden käytön, verkkopelaamisen muiden PSP-omistajien kanssa, netissä surffailun sekä Playstation 3:n etäkäytön. Viihde ladataan nyt puhtaasti netistä Playstation Store -palvelusta. Sieltä löytyy pelien lisäksi ilmaisia demoja ja muuta viihdettä. Elokuvat, valokuvat ja musiikki kulkevat laitteen kovalevyllä kätevästi mukana. PSPgo:lla voi käyttää myös internet-puhelupalvelua Skypea ja muita sovelluksia, kuten Digital Comics -sarja-
parantamisen varaa ollutkaan. Konsoli tuntuu hivenen heppoisalta, joten sitä ei kannata käsitellä kuten Playstationin ohjainta. Laite ei saa siis lentää seinään jokaisen epäonnistuneen pelisuorituksen jälkeen. Toisin kuin aiempien PSP:eiden kohdalla, nyt voidaan todella puhua käsikonsolista, sillä PSPgo kulkee kätevästi esimerkiksi povitaskussa, tarvittaessa jopa housujen etutaskussa. Testasin laitteen pelillisiä ominaisuuksia Gran Turismoa pelaillen. Sauvaohjaimella saa hyvän tuntuman ainakin ajopeleissä ja pelin grafiikka oli enemmän kuin kohdillaan. PSPgo:n suositushinta Suomessa on 259 euroa.
Snow Extremen toimitukseen saapunut musta oli ainakin ulkoasultaan tyylikäs. Kokoontaiteltuna konsoli on todella pieni, vain piirun verran keskiverto matkapuhelinta kookkaampi. Liukunäytön alta paljastuvat tutut Playstation-näppäimet ja tuntuma laitteeseen on pelattaessa varsin hyvä. Suurin uudistus on umd-levyformaatista luopuminen. Laitteessa on sisäinen muisti, johon kaikki viihde tallenetaan ja lisätilaa kaipaaville tarjolla on vielä Sonyn Memory Stick Micro, jonka avulla muistia voi hankkia vielä toiset 16 gigatavua.
kuvapalvelua tai kuunnella nettiradiota. Myös pelejä tulee markkinoille kiivasta tahtia. Esimerkiksi autopelisarja Gran Turismo tekee PSPgo:lla käsikonsolidebyytin. Monet muutkin Playstation 3:n peleistä käännetään PSPgo versioiksi aina Killzone-räiskinnästä Wipeoutin futuristiseen kilpa-ajoon. Jos vanhemman PSP-mallin omistajat ostavat uuden PSPgo:n, saavat he valita kolme ilmaista peliä 17 pelin valikoimasta. Tarjolle tulee myös PSP-minipelejä, kuten Tetris ja Sudoku. Pelien grafiikka ei ole parantunut aiemmista laitteista, mutta ei siinä juuri
PSPgo
· · · · Koko: 128 x 16,5 x 69mm Paino: 160 g Näyttö 3,8", 16:9, 480 x 272 TFT-näyttö Teho ja muisti: 1-333 Mhz nopeuksinen prosessori, 64 megaa muistia, 16 gt tallennustilaa · Muuta: Wlan, Bluetooth 2.0, USB 2.0, Memory Stick Micro korttipaikka, video out, mikrofoni, kuulokepaikka
SX | 128
Syksyn aurinkoisimman ensialbumin julkaissut skata, reggaeta ja soulia sopivassa blandiksessa tarjoileva The Capital Beat on kovassa nosteessa. Pääkaupunkiseudulta lähtöisin olevan ryhmän rytmit kannattaa ehdottomasti käydä kokemassa myös keikalla. Tapasin yhtyeen laulajan Fredin ja rumpalin Matin hyisenä lokakuisena maanantaina.
Teksti MIIKKA NIIRANEN Kuvat STUPIDO RECORD
Miten The Capital Beat sai alkunsa? F: Itse asiassa me, eli minä ja Matti, oltiin soitettu yhdessä jo aikaisemmin ja tunnettiin toisemme. Mulla oli ideoita biiseihin, joita testailtiin ihan perinteisesti akustisella kitaralla. Kappaleet toimivat ihan hyvin. Sitten kutsuttiin vaan muita mukaan. Mä esimerkiksi tunsin kitaristin Juhon ja se tuli mukaan treeneihin. Sitten tuli basisti Tommi, joka tunsi urkurin ja sitä kautta aina jonkun mutkan kautta tuli joku. M: Ikinä ei oltu edes ajateltu, että pitäisi olla kahdeksan jamppaa ja kunnon torvisektio, vaan kaikki tuli ihan sattumalta. Sitten huomattiin, että mitä enemmän jengiä tuli lisää niin aina kuulosti vaan paremmalta.
F: Koko ajan oli kuitenkin tietynlainen visio. Kun ska ja reggae ovat varsin pelkistettyä musiikkia, on vaan kolme sointua ja rytmi ja näin poispäin, niin ajateltiin että pitää saada riittävästi elementtejä, kuten torvet mukaan. Levy julkaistiin syyskuun lopulla. Olisiko ollut fiksumpaa pantata albumia kevääseen ja julkaista se vaikka huhtikuussa kesän kynnyksellä, sillä musiikkinne on ainakin mun mielestä tosi kesäistä? Molemmat: On se selkeetä kesämusiikkia. Karibian meininkiä. F: Ensisinkku Salty Fish tehtiin tammikuun loppupuolella ja kun me mentiin jäiden keskellä lautalla Suomenlinnaan nauhoittamaan, niin
olihan se vähän hassua. Sit pitäis vetää jotain kesäistä skata ja reggaeta. Kyllä siinä joutui vähän studiossa fiilistelemään. Me mietimme, että kun soitetaan kesämusaa, niin tehdään paljon keikkoja kesällä ja sit jos jengi haluaa vielä syksyllä säilyttää sen kesäisen meiningin, niin ne nyt syksyllä vielä hankkii sen levyn. Onko levyn kannen pöllö-grafiikalla jokin symbolinen merkitys? F: Reggae musassa on käytetty paljon esimerkiksi leijonanpäätä symbolina, levynkantena ja logona. Me haluttiin kanssa joku eläin ja mietittiin, että pöllö sopisi, kun soitetaan tällaista suomi reggaeta ja skata. Mun mielestä toi meidän valkoinen kansi keltasilmäisellä pöllöllä toimii hyvin.
SX | 132
Lemmentouhut ja naiset ovat hyvin edustettuina lyriikoissa. Oletko keskimääräistä viriilimpi tyyppi vai onko se vain muuten mieluisa aihe, josta kirjoittaa? F: (nauraa) Kyllä se on mieluisa aihe kirjoittaa. En tiedä onko se mieluisa siksi, että olisi erityisen viriili, mutta ehkä niinkin. Toi muuten on aika hyvä juttu, tota mä aion käyttää jatkossa! Sen takia siis tällaisia sanotuksia, kun on niin viriili! Tollaiset jututhan ovat hemmetin hyviä ja hauskoja juttuja, noi lemmenleikit ja naiset. Ne ovat melkein enemmän mun arkipäivää kuin esimerkiksi poliittiset jutut, vaikka nekin ovat tärkeitä. Kyllä mä niitäkin mietin, mut kyllä ehkä enemmän mietin joitain daamia! (molemmat nauravat) Teillä on molemmilla taustaa skapunkin parissa, kun soititte Evilsonsissa. Entäs muilla bändin jätkillä, minkälaisia projekteja heillä on ollut? F: Rytmiryhmästämme basisti ja urkuri ovat tulleet reggaeskenestä. Ne ovat pyörineet siellä jo pitkään. M: Ja pyörivät vieläkin, eli niillä on sellainen kuin Punky Reaggae Band ja ne soittavat Puppa J:n taustalla. F: Kitaristi Juholla on punktaustaa, mutta se soittaa tällä hetkellä vain The Capital Beatissa. Pasunisti Ville on myös reggaeporukoista. Sitten on Aatu, jolla on enempi klassisen musiikin tausta. Toi ehkä just tekee hyvän jutun tästä meidän hommasta, noi bändin sisäiset musiikilliset ristiriidat. Sen takia meidän musa ei ehkä ole varsinaisesti skata eikä reggaeta eikä soulia, vaan se on sellainen hyvä blandis. M: Se toimii niin kuin tematiikkana, se on meidän meininkiä, tätä pohjoista skata ja reggaeta. Kun ei kerran leijonia ole! F: Vaihtoehdot olivat pöllö tai karhu ja karhusta tulee enemmän mieleen kalja. Ska mielletään yleisesti hyväksi live-musiikiksi. Tuntuu, että valitetMitä kautta päädyitte Stupido Recordsille? F: Meillä on mennyt kaikki tosi nopeasti. Me nauhoitettiin ekat demot vuosi sitten ja laitettiin ne Myspaceen. Useampi levy-yhtiö oli kiinnostunut, mutta silloin tuntui Stupido parhaalle. Niillä oli parhaat visiot sekä Suomea ja ulkomaita ajatellen ja kontakteja ulkomaille just meidän genressä. Stupido pystyi priorisoimaan meidät, kun muissa levy-yhtiöissä me oltaisiin oltu muiden perässä tai muita jäljessä. Ajateltiin että Stupidolta saadaan tarpeeksi tukea. Miten teidän kappaleet syntyvät? F: Yleensä ne syntyvät silleen, että mulla on joku idea. Ne ideat syntyvät mulla silleen ihmeellisesti, että löydän jonkun hyvän sanan tai lauseen, josta tuntuu, että toi on hyvä juttu. Sitten mä kotona akustisella kitaralla lähden hakemaan melodiaa. Yleensä se lausekin muuttuu kun yritän löytää melodiaa. Teen idean säkeistöön ja kertsiin ja sitten treeniksellä duunataan biisi kasaan. Yleensä se mun idea on tosi pelkistetty ja kaikki tekee sitten omat juttunsa siihen päälle. M: Yleensä sulla on se yksi kantava juttu siinä biisissä, mutta esimerkiksi rytmit voivat muuttuu ihan miten vaan. F: Kun on iso bändi, niin ne muuttuvat pakostakin. Esimerkiksi torvisektio yleensä miettii yhdessä, että miten ne soittavat. Kun ne tuovat ne omat linjat ja komppaukset ja rytmiryhmä tuo oman juttunsa, niin se biisi on muuttunut jo tosi paljon. Entäpä sitten sanoitukset? F: Ne just lähtee siitä, että tulee se idea. Siitä lähden sitten duunaamaan. Kertsi on usein valmiina jo heti ekoissa treeneissä, sen jälkeen teen sitten säkeistöihin sanat. Enemmän ne rakentuvat niiden melodioiden ympärille, että hirveen syviä ajatuksia ei välttämättä ole. Asiat ovat tapahtuneet kohdallanne varsin nopeasti, sillä yhtye on perustettu vasta vuonna 2007. Myös soittamanne musiikkityyli on verrattain marginaalimusiikkia Suomessa, mutta te olette olleet paljon esillä mediassa ja päässeet soittamaan keikkoja ihailemienne ulkomaisten yhtyeiden, kuten Reel Big Fishin ja Mad Caddiesin kanssa. Mistä uskot sen johtuvan? F: Mä luulen, että siinä on syntynyt vähän sellainen lumipalloefekti. Me pantiin pari demoa Myspaceen ja sitten Reel Big Fish otti yhteyttä tavan usein fiilis ei välity levyltä kuulijalle. Oliko asia levyä tehtäessä mielessä? M: Oli se. Siitähän se levyntekokin lähti aika pitkälti, että saadaan vielä paremmin ja enemmän keikkoja. Kyllähän se toimii niin kuin käyntikorttina. Just siksi sen käyntikortin pitääkin olla, vaikka se on enemmän tuotettu, niin sellainen, että se kuuluu se soiton ilo sieltä. Ei mikään steriili paketti, jolla soundit ja soitto on prikulleen viilattu. Ei sellainen ole musta hyvä levy, jos se tunnelma ei ole tallella. F: Niin kuin sanoin osa levystä on tehty talvella. Kyllä me panostettiin aika paljon siihen, että saatiin luotua se fiilis studioon. Kun me mentiin toukokuussa tekemään se levyn loppuosa, me kasattiin kamat niin kuin oltaisiin oltu treeniksellä. Jammailtiin siellä yks päivä, että saataisiin hyvä fiilis. Ei lähdetty siihen, että olisi nauhoitettu eka rummut ja sitten bassot, vaan oltiin paikalla koko bändi. Nauhoitettiin rytmit ensin ja sitten siihen torvet ja laulut ja noin. Ne jotka eivät laulaneet tai soittaneet, tanssivat siellä. Tuotiin sinne myös aina frendejä mukaan luomaan tunnelmaa. Meillä oli hyvä meininki studiolla, sellaista rentoa. M: Petri Majurille, tuottajalle, iso kiitos siitä, että kesti meitä siellä studiolla! Ei sanonut mitään negatiivista tai että "nyt olkaa pojat vähän iisimmin." Mihin Evilsons jäi? F: Bändissä oleminen on tietyllä tapaa vähän niin kuin olisi parisuhteessa. Toisissa jutuissa se ei vaan toimi. Lähinnä noi henkilökemiat. Siihen Evilsons varmaan kaatui.
SX | 134
s oli vähän sellainen ska-buumi. Ny M: Nyt varsinkin mainoksissa on paljon skata. Ihan niin kuin 60- ja 70-luvun vanhaa ns. kunnon skata. Ollaan vähän jotenkin oikeassa sk paikassa oikeaan aikaan. Tuntuu, että jutut ovat o menneet juuri niin kuin on pitänyt. Ekaksi ne j Mysp kaks Myspace-biisiä ja sitten se rundi. Sitten eka sinkku pääsi Yle X:lle soittoon. Mutta toisaalta, jos me bändinä ryssittäisiin ja vedettäihuono siin huonoja keikkoja, niin ei se toimisi. Keikat ovat olleet ihan helvetin hyviä!
Fishin lämppäreitä ja joku oli sitä kautta kuunnellut meitä ja lähetti sähköpostia, että voiko käyttää meidän biisiä jossain sen leffassa. Ihan taviksia olivat. Eli kyseessä on joku pienempi kaverileffa? F: Just niin. Se oli ihan hauska juttu, koska itsekin on löytänyt skan sitä kautta, kun skeittasi ja kuunteli sillon skedepunkkia, NoFX:ää, Bad Religionia ja Millencolinia. Lagwagonia?
meidän keikkamyyjään, eli Fullsteamiin. Ne sanoivat diggaavansa tätä meininkiä ja Fullsteam sai sitten myytyä meidät sinne kiertueelle mukaan lämppäriksi. Se oli tosi iso juttu, sillä sähän pääset niin kuin valmiiksi katettuun pöytään. Ne myyvät tuvan joka ilta täyteen ja sä pääset soittamaan niille kaikille ihmisille. Sillä eihän sinne tulisi ketään jos vaan me mentäisiin Kööpenhaminaan soittamaan meidän kahta Myspacebiisiä. Meillä oli Salty Fish -sinkku valmiina ja me myytiin sitä ainoastaan tolla Reel Big Fish -rundilla. Sillä rundilla oli isoja keikkapaikkoja ja saatiin sillä tietynlaista huomiota. Just ennen kuin me lähettiin sinne saimme Parasta juuri nyt -maininnan Helsingin Sanomien Nyt -liitteessä ja se toi vähän näkyvyyttä. Siitä se lähtee se lumipallo ja sitten meiltä tuli se sinkku. Sitä soitettiin radiossa ja kun Reel Big Fish kehui meitä, niin saimme lisää lämppärikeikkoja. Myös se, että reggae musiikki on ollut Suomessa nyt esillä ja meidän musiikissa on tosi paljon reggaeta ja skata sekaisin. Meidän musiikissa on myös tosi paljon elementtejä popista. Välillä on tosi poppis -biisejä, jotka soitetaan reggaesti ja ska meningillä. Rytmimusiikki tekee ehkä vähän taas sellaista nousua. 90-luvun lopullahan, kun tuli Millencolinin ja Mad Caddiesin ekat levyt, niin oli skedepunkia, jossa oli ska-vaikutteita. Silloin
Itsekin bänditoimintaa harrastavana täytyy kysyä ihan käytännön kysymys, eli kuinka hankala on sopia treenit, kun aikataulut täytyy saada natsaamaan kahdeksalle kundille? M: Älä edes kysy. F: Ei me pyritäkään siihen, että kaikki olisivat aina paikalla. Välillä pidetään esimerkiksi vain torvitreenejä. Uutta biisiä treenatessa on ehkä parempi juttu, että treenataan aluksi rytmiryhmän kanssa rakenne kuntoon ja sitten vasta torvien kanssa. Eihän siitä tule mitään, jos siinä on joku koko ajan tööttäämässä. Kyllä me pyritään siihen, että kerran viikossa ja aina ennen tärkeää keikkaa olisi treenit. Millaisena näette The Capital Beatin tulevaisuuden? F: Meidän mielestä toi levy on onnistunut ja toivottavasti jengi löytäisi sen. Nyt me ollaan keikkailtu tosi paljon Suomessa, että keikkatahtia ei pysty ehkä täällä enää kiristämään. Toivottavasti pääsisi myös ulkomaille ja ulkomaisten bändien kanssa soittamaan. Keikkailu on siistiä puuhaa. Luin jostain, että teidän musiikkia on ollut jossain lasku- tai skeittileffassa. Onko se totta? F: Jotain Jenkkien puolelta, Myspacen kautta. Oli vissiin tiedotettu, että me ollaan Reel Big
F: Joo ja Lagwagonia. Just noilla Millencolinilla, NoFX:illa ja Less Than Jakella oli niitä ska-elementtejä siinä musiikissaan. Eihän se ole mitenkään sellaista autenttista skata, mutta sieltä poimi sen jutun ja rupesi tutkimaan, että mikä tämä juttu on. Sitä kautta löysi sitten Jamaika-skan ja Skatalitesit ja muut. Melkeinpä siis skeittauksen kautta on juuri löytänyt skan. Palatakseni vielä noihin tulevaisuuden näkymiin, niin esimerkiksi just Millencolinhan sai noiden skeittivideoiden kautta bändilleen näkyvyyttä. Eli vaikka biisit eivät soineet missään MTV:llä, niin jengi löysi ne sitä kautta snoukka- ja skedeleffoista. Se on mun mielestä siistiä. Sellaista toivoisi itsellekin, että pääsisi tota kautta just ikään kuin ruohonjuuritasolta jengin tietoisuuteen. Eikä silleen niin kuin nykyisin tuputetaan radiosta sellaisia mainstream-tyyppejä, vaikka ei niissäkään mitään vikaa ole. Mutta jos tulee tunnetuksi tosi nopeasti, niin yhtä nopeasti sut myös unohdetaan. Eli hiljaa hyvä tulee, vaikka The Capital Beatin tapauksessa onkin tullut varsin nopeasti. Se mikä on tullut, on ollut pääsääntöisesti hyvää ja saavutettu puskaradion avustuksella. Iso osatekijä menestykseen ovat tietenkin olleet myös hyvät livekeikat.
SX | 136