2 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 heili.? Harva kaikille ilmaiseksi antaa, vaan onneksi sentään yksi. · SUO MEN LUOTETUIN UR HE ILU KA UP PA · Ku lut taja tutkimus 2020 RÄÄKKYLÄ www.raakkyla.? Vapaata VAPPUA!
3 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 R ähmällään oleminen ei ole kivaa. Kuluneena kevättalvena olin rähmälläni ensin kotipihani roskakatoksen edessä, heti kohta uudestaan ulkooven rappusilla. Kiroilin juilivaa polvea ja mustelmaista kankkua, taloyhtiön hiekoituspolitiikkaa ja omaa laiskuuttani hakata jäätä pois portailta – ei olisi sillä tavalla pitänyt mennä lankeamaan. Samaa luultavasti sadateltiin muillakin tahoilla, kun koko Suomen rähmällään oloa alkuvuodesta ruodittiin mediassa. Miten pahasti Moskovan talutusnuorassa aikoinaan oikein oltiinkaan ja ketkä lopulta olivat? No, toimittajat muiden muassa. Hiekat on karisteltu housun polvista, eikä harhaista Putin-landiaa kumartele kukaan. Vapaan tiedonvälityksen saralla saadaan kuitenkin painaa töitä niska limassa. Koronapandemia kiihdytti disinformaation leviämistä, ja nyt koronankieltäjät ovat vaihtaneet maailmanlaajuisen viestinsä Ukrainanvastaisuuteen. Nämä tahot eivät epäröi lyödä kiilaa sinne, missä näkyy pienikin rako. Naurakaa hulluille pedoille ajoissa. Nauru vapauttaa – ennen kuolemaa – nauru suhteuttaa asioita. Näin totesi Veikko Huovinen Veitikka-romaaninsa esipuheessa. Tähän viestiin Sulkasadon toimitus nojaa näinä epäuskon aikoina. Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksen perinteikäs satiirijulkaisu ei tunnetusti ole kenenkään asialla – paitsi vähän itsensä paljastelun ja iloisen hiprakan, kuten sivujen historiakatsauksesta voi lukea. Lehti on ilmestynyt Sulkasato-nimellä tasan 60 vuotta, mutta Sulkasato edeltäneen Vappu-ankan historia ulottuu vielä paljon kauemmas aina vuoteen 1948 asti. Sulkasato onkin vanhin edelleen ilmestyvä journalistien julkaisema vappulehti. Tänäkin vuonna mukana on tuttuun tapaan kirjava joukko journalisteja kirjoittamassa, kuvaamassa ja piirtämässä. Jälkimmäisestä erityiskiitokset Joensuun sarjakuvaseuran jäsenille. Hetki hymylle, olkaa hyvät! PÄÄTOIMITTAJALTA Julkaisija Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys Vastaava päätoimittaja Taru Väänänen Myynti Anna Suoniemi Taitto Pasi Huttunen kansikuva Juha Inkinen kannessa kana nimeltä Jorma Toimituskunta Tiina Varpiola, Topi Linjama, Janne Ahjopalo, Juha Inkinen, Taru Väänänen, Kaarina Kainulainen, Timo Heikura, Anna Suoniemi, Liisa Yli-Ketola, Tuomo Kondie, Pasi Huttunen, Aapo Lehtinen, Peter Sjölund, Roope-Santeri Nieminen, Esa Turunen, Aimo Salonen, Matti Siippainen, Mikko Kiiski, Alpo Huuskonen, Anja Huuskonen, Kari Sarkkinen, Painopaikka Punamusta oy Painos 2 000 kpl E-lehden julkaisija Lehtiluukku ISSN 2669-8218 (painettu) ISSN 2342-8295 (verkkojulkaisu) Sulkasato 2022 Taasko sitä ollaan rähmällään Taru Väänänen
SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 4 S ulkasato on suuresti huolissaan, miksei Joensuulle ole tullut ainoatakaan palkintoa kuntamarkkinoinnin vuotuisista SM-kilpailuista. Niissä ykkössijoista painivat jo sellaiset kulttuurinkehdot kuin Kouvola ja Pudasjärvi. Aikooko Iisalmi viedä viimeisetkin tuhkat Joensuun pesästä lentävällä ”Rock by Iisalmi!” sloganillaan? Kouvola tarjoaa ”uutta alkua” ja Pudasjärvi ”järjen ääntä”. Mitä on Joensuulla tarjota, kun pessimisminkin ehti Puolanka napata eikä ”iloinen karjalaiskaupunki aivan itärajan pinnassa” tunnu enää kovinkaan houkuttelevalta. Sulkasadon esimiesporukka istui viitisen tuntia Teamsissa tätä juttuideaa puntaroimassa. Sitten aihe vietiin Sulkasadon johtoryhmään, jossa vierähtikin virkistyspäivien verran aiheen kimpussa. Lopulta tiiminvetäjien ykkösnyrkki ryhtyi aihetta työstämään. Tehtäviä jaettiin, palloteltiin, ajastettiin ja näkökulmattiin jokusen tunnin verran. Enemmistöpäätöksellä tehtävä lankesi minulle eli viime vuoden Sulkasato-harjoittelijalle. Heittäydyin täysillä tutkivan journalismin pariin. Konkarit opastivat käyttämään arkistohakua. Ja löytyihän siellä yrityksenmakua. ”Home sweet home” -kärjellä oli Joensuussa lähdetty valtakunnallista eräja luontomuseota matkailuvaltiksi kalastelemaan. Päättäjät intoilivat, että nyt on ottavalla paikalla keskellä kaupunkia tyhjillään näyttävä homekoulu – juuri erämuseolle arvoisensa paikka. Luonnonläheisyydestään huolimatta se ei mennyt läpi museoraadilta, niin kuin ei mennyt Lieksankaan vastaava hakemus. Lieksan Lehti uutisoi jättipotin menneen ohi suun. Joensuussa pantiin uutta matoa koukkuun: seuraava idearikas keksi, että vesitornikahvila olisi kova – peräti uniikki kohde matkailumarkkinoilla. Päättäjät innostuivat taas, kunnes järkyttyivät hinnasta. Uusi vesitorni Niinivaaralle maksaisi 5 miljoonaa euroa ja sen päälle saisi näköalaravintolan 1,8 miljoonalla eurolla. Miten sumppiloista voisi tällaisia summia maksaa? Ei mitenkään ja niinpä niihin lukemiin tyssäsi se kaupunkikuvallinen vetonaula. Sitten huomattiin Eliel Saarisen mahtipytingissä tyhjyyttään ammottavat neliöt. Virkailijathan ovat viime vuodet etäilleet koronapandemian takia – eikä paluuhalukkuutta kolkkoon kivitaloon tunnu olevan kenelläkään. Carelicumin talosta taas saataisiin yksityisille markkinoille oivallista liiketilaa. Pelkkänä riesana tököttäneestä museosta päästäisiin eroon. Pohjois-Karjalan museo näyttelytiloineen ja lasten leikkipaikkoineen oli ehdottomasti siirrettävä kaupungintaloon. Pintaremonttia korkeintaan tarvittaisiin – ja a’vot olisivat kaupungin tilapulmat sekä kulttuurihuolet järjestyksessä. Mutta minkäs teet, kun kaupunkilaiset riehaantuivat oikein urakalla ja huusivat Museovirastonkin hätiin, ettei kaupungin parasta taloa tärvättäisi piloille. Kaupungin matkailuimagorakennelautakuntatyöryhmäjaosto huokaili, nitisi liitoksistaan Unohda museot ja keskity lumeen ja puuhun! JOY, JOY JOENSUU! GO GO!
5 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 ja oli jälleen maansa myyneenä tyhjän päällä. Myös kulttuurikermantoimikuntahallitusvaliokunta ilmaisi pöyristyneisyyttään. Eihän meistä tullut edes Euroopan kulttuuripääkaupunkia, vaikka aihetta olisi ollut! Mitä, mitä, mitä tehdään imagolle, kun naku-uintikin on jo vuosia vanha ilmiö eikä Herättäjäjuhlista helposti revitä raflaavia markkinointisloganeita. Onko ketään muurahaisenpesässä ennätyspitkään istujaa? Mitä Jesse Pynnönen voisi seuraavaksi syödä? Tulisiko joku katsomaan, kun hän syö kasan munkkeja ja oksentaa päälle? valiokunta istui taas muutaman tunnin, jätti ponnen ja päätti palata asiaan. Lopulta kysyttiin vielä, olisiko yliopiston puuja valopäistä hyötyä rankassa markkinointiduunissa. Muutama uskalikko lähti heti liputtamaan, että bussit täyteen turisteja ja kaikki kampukselle sekä Mehtimäelle ihastelemaan Euroopan suurinta puurakennusta Areenaa. Siitä on kuulemma sopiva tepastelumatka puisille pesäpalloja jalkapallostadioneille, joiden jälkeen voi linnunlaulua ja valoshow’ta seurata puisessa Metla-talossa. Ja seuraavaksi bussin nokka suunnattaisiin kohti Suomen korkeinta puukerrostaloa eli Penttilänrannassa sijaitsevaa 14-kerroksista opiskelijataloa. Sieltä japanilaiset ja kiinalaiset voisivat kilvan kurkottaa kameroitaan kohti avautuvaa järvimaisemaa. Ja hei, onhan meillä vielä jotain, mitä ei ole missään muualla: Botania – mielenkiintoisella tarinalla varustettu kasvitieteellinen puutarharavintola valaistuine pihapiireineen ja tapahtumineen. Joensuu lumen ja valon kaupunki, jossa puusta on päästy pitkään, mutta ei koskaan yhteenkään museoon eikä varsinkaan konserttitaloon. TIEDETÄÄN ETTÄ KASVUA TARVITAAN, JOTTA VOIDAAN TUOTTAA KASVUA EIKÄ SE ONNISTU ILMAN KASVUA HUIKEA STARTUP-PARISKUNTA LÖYSI MARKKINASEGMENTIN JA DISRUPTIO JÄRISYTTI ESTABLISHMENTTIA: ”TÄMÄ TOIMELIAISUUS LISÄÄ BRUTTOKANSANTUOTETTA” Ihan tässä naapurissa asuu lainkuuliainen pariskunta. Aino ja Aarre, viisissäkymmenissä ovat. Aarre haluaa aina tehdä sitä, mikä on oikein. Monesti he pohtivat Ainon kanssa, kuinka he voisivat tehdä enemmän maamme hyväksi. Kun ei ole lapsiakaan. Ainoa huolestuttaa, että valtion talous sakkaa. Aarre kavahtaa laskusuhdannetta, lamaa. Siksi he tekevät paljon töitä. Työnteko lisää bruttokansantuotetta, joka lisää jakovaraa. Sitä kautta hyvinvointia valuu myös kaikkein heikoimmin toimeentulevalle kansanosalle. Aarre painaa pitkää päivää it-alalla ja juo illalla yhden ykkösoluen. Aino opettaa ruotsia päivät ammattikoulussa ja illat kansalaisopistolla. Hän tekee raamatullisen hyvää pannukakkua. Viime kuussa he perustivat toiminimet. – Toimialaluokitus on 96090, ”muualla luokittelemattomat henkilökohtaiset palvelut”, Aarre kertoo Sulkasadon toimittajalle ja iskee veitikkamaisesti silmää. Sitten hän selittää: – Teemme toisillemme pieniä palveluksia ja laskutamme niistä. Aino tekee raamatullisen hyvän pannukakun ja ostan häneltä palan kympillä. YEL-maksujen jälkeen valtiolle menee pari euroa palasta. Minä hieron Ainon niskoja vartin ja hän maksaa minulle kaksikymppiä. Valtio saa vitosen. Tämä toimeliaisuus lisää bruttokansantuotetta. Sitten Aarre madaltaa ääntään. – Kaikkein parhaiten raha kuitenkin liikkuu sen kaikkein vanhimman ammatin kautta. Ohhoh, kerrohan tarkemmin. – Joskus ostan Ainolta intiimipalveluita satasella tunti, joskus hän minulta. Toisinaan raha liikkuu molempiin suuntiin. Tämä on saanut petielämän aivan uuteen kukoistukseen. Ja valtio tienaa, Aarre hihkaisee. VISIO
6 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 S uomi on piättänyh valua kai karjalazet ristikanzat bronzah da konserviiruija heijät muzieh. ”Suomel on ylen suuri kunnivovelgu Karjalan rahvahale. Hyö annettih meile Kalevalan da evakot maksettih ylen suuren makson Suomen i??enäzyös voinas,” sanou valdivonevvoston tiijoittai Isa N. I. Turbomies. ”Hyö sežo srojittih tädä muadu voinan jälles da ilmai heidy Suomi ei olis moine hyvinvoinduvaldivo kui se on nygöi. Tahtommo kunnivoija karjalazien perindyö, da kaikis parahiten se käy nenga, gu konserviirui?emmo heijät štobi tulijat sugupolvet voijah aiven heidy ka?ella da mustella.” Suomes eläy nenga 1,5 milljonua ristikanzua, kudamal on karjazet juuret. Heijän keriämine yhteh on ylen suuri ruado. ”Tiettäväine kaikis parahin da kebjein olis, gu hyö i?e ilmotettas oman i?en valanduprotsessah”, sanou Turbomies. ”A arvelemmo, što ihan kaikkii ristikanzoi tämä tiedo ei tabua da što erähät ei ellendetä tämän dielon merki?ysty da tärgevytty Suomen rahvahale, da heidy pidäy vähäzeldi suostutella.” Kyzyjes, mittumil tavoil valdivo duumai??ou karjalazii suostutella, Turbomies vastuau što kui keppii muga i morkouhkua käytetäh. ”Valdivo valmistahes andamah Muzeivirastole lizäfinansiirui?endua ambumisvehkehellizien muzevoindujoukkoloin perustamizeh da halli?us duumai??ou valmehuszakonan käyttöhottuo.” Da se morkouhku? ”Valmetan uuzin avtomuattuorožu nazevai??ou 7,62 RK 69 ’Morkouhku.’” Kunnebo tämä uuzi karjalazien muzei sit srojitah? Turbomies sanelou tämän olevan kebjei dielo, gu projektan täh Pohjas-Karjalan da SuviKarjalan alovehile syndyy ylen äijän tyhjiä tilua. ”Olemmo jo paissuh täh näh meijän kitailazien kolleegoinke. Sie heil on kogemustu tän tipan projektois jo tuhanzien vuozien tagua, hos miärykuavu ongi täs ylen äijän suurembi kui terrakottuarmies.” A eigo tämänjyttyine projektu ole SUOMI KUNNIVOI??OU KARJALAZII VALAMAL HEIJÄT KAI BRONZAH
7 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 rahvahienvälizii ristikanzoinoigevuksii vastah? Turbomies ei näe täs risturiidua. ”On tärgei ellendiä, što kai tämä luajitah kunnivoi?endan täh. Tämä on Suomen taba ozuttua, kui äijän se karjalazii da karjalažuttu kunnivoittau. Eihäi kunnivoi?endu voi olla zakonattomua”, Turbomies muhahtahes. ”Da tämähäi eule enzimäine kerdu, konzu mostu on Suomes ruattu. Lahten linna kunnivoi??i heijän omua jalgumiä??ylegendua Jari Litmasta nenga äijän, što hänet valettih bronzah da pandih Lahten kižaparkah.” Valdivonevvoston pluanoin mugah projektu algau vie tämän vuvven sygyzyl da karjalaine muzei avatah jälgimäzekse vuvven 2025 lopus. Kolumni HIIHTÄJÄ MARTTI JA KAHVILAYRITTÄJÄ RICK ELI MIEHISEN RAKKAUSROMAANIN RESEPTI Kesällä kerran se iltauutisissa kerrottiin: suhtautuminen romanttiseen rakkausromaaniin on muuttunut aiempaa arvostavammaksi. Kertoipa tuo uutisiin haastateltu kirjailija-tutkijanainen semmoisenkin tiedon, että hän aikoo itse tuoda tyylilajiin jotakin uutta kirjoittamalla seuraavan tarinansa miehen näkökulmasta. Hämmästys valtasi uutisia katsovan toimittaja-kirjailijan mielen: miksi tarvitaan nainen tuomaan miehistä näkökulmaa romanttiseen rakkausromaaniin? Kyllä miehen pitää semmoinen itse kirjoittaa! Mitä aineksia sitten pitää olla miehisessä rakkausromaanissa? Urheilua. Ja jotta oikein miehiseksi menisi, vedetään siihen ripaus sotaa päälle. Jotain omakohtaisesti koettuakin pitää uskottavuuden vuoksi olla, niin että kun toimittajakirjailija itse on kesäteatterinäyttelijä, paiskataanpa tämä urheilullinen sotatarina tapahtumaan kesäteatteritarinassa, jota koronasta toipuvassa rauhallisessa Suomessa esitetään. Nyt ollaan jo heinäkuisen uutisen ytimessä: rakkausromaanitaiteen arvostuksessa. Ei tästä ihan pelkkää hömppää voi olla tulossa, jos romaanissa on kerroksellisuutta niin, että tarina sisältää toisen tarinan ja romaaniteksti näytelmän käsikirjoituksen aihion – ja vieläpä vielä kirjoittamattoman näytelmän, koska tekijänoikeudellisista syistä romaaniin ei voi varastaa toisen kirjoittajan aiemmin tekemää tekstiä. Mistä se vielä kirjoittamaton kesäteatterinäytelmä, jossa on urheilua ja sotaa, voisi kertoa? No Martista ja Taunosta. Romaanin veljekset eivät kuitenkaan ole roukalahtelaisveljekset Martti ja Tauno Lappalainen, vaan kuvitteellisessa Raippalahden kylässä varttuneet Martti ja Tauno Ruotsalainen. Kun kuvitteellinen kesäteatteri on Raippalahden kesäteatteri, saadaan romaaniin mukaan liperiläistä Kukahan Tuossa Hahmossa Oikeasti On -kuiskuttelua, jolloin kirjailija pääsee vakuuttelemaan, että vaikka miljöö onkin Roukalahdelta varastettu, ovat romaanin hahmot puhdasta mielikuvituksen tuotetta. Tällä kirjailija torjuu kuiskuttelua, että itsestäänhän se on kirjoittanut. Hiihtäjäveljekset kiersivät niin Holmenkollenit, Keski-Euroopat kuin Amerikatkin 1920-30-luvuilla, jolloin toisten maalaispoikien matkailut supistuivat savottareissuihin. Siihen isoon savottaan joutuivat kuitenkin myös urheilusankarit, ja draamaa lisää se, että Martti kaatui ilmahyökkäyksessä 1941. Seuraavana vuonna valmistui Hollywoodissa Casablanca, yksi elokuvahistorian ylevimmistä ja romanttisimmista elokuvista. ”We´ll always have Paris”, sanoo kahvilayrittäjä Rick lopussa Ilsalle ja työntää tämän vapaustaistelija Laszlon mukaan lentokoneeseen tehdäseen sen, mitä miehen on tehtävä. Ja tässä se kuulkaas on: miehisen rakkausromaanin riipaisevuus. Niin moni meistä on saanut katsoa haikeana perään, kun elämämme nainen on etääntynyt elämästämme toisen kainalossa. Aimo Salonen Kirjoittaja on oikeasti naputellut yllä kuvaillun tarinan, joskaan yksikään kustantaja ei ole julkaissut sitä. Näytelmää hiihtäjäveljeksistä ei (tiettävästi) ole kirjoitettu, mutta voisi sen joku kirjoittaa.
8 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 #LIFEHACK Ihan ensimmäiseksi. Aikamoisen tempun menit tekemään, kun hait Oulun kulttuurijohtajaksi. Meillä ei ole tapana, että muita paikkoja haeskellaan. Siitä saattaa maakuntalehti kriittisesti grillata, että miksi ihmeessä ja eikö ole motivaatiota. Aiemmaltakin kulttuurijohtajalta kysyttiin, että miksi ihmeessä ja eikö ole motivaatiota. Hän oli kummallinen, kun teki virkatyönsä ohella taideproggiksen Joensuun ulkopuolelle – tilaustyönä johonkin neverheard Kansallisoopperaan. Meillä pitää istua työhuoneessa, jonka ovenpielessä on liikennevalot. Kello 16 iltapäivällä saa poistua, jos töihin tultiin kello 8 reikäleipä. Muualla maassa virkavapaa on ihan laillinen tapa tehdä muita projekteja ja vetää hetken henkeä. Joensuussa virkavapaan anominen ja sen saaminen työnantajalta johtaa isoon paskamyrskyyn somessa. Silloin ei Mutalan Raija tai Rantakylän Pekka säästele sanojaan, vaikka he eivät ole sinua koskaan tavanneetkaan. Älä käytä kotimaista laadukasta karpalolla värjättyä villakangastakkia, suuria värikkäitä koruja ja karjalaisittain kirjailtua pellavapaitaa. Kirkkaasta huulipunasta ei myöskään tykätä – olet liian näkyvä. Kovaääninen nauraminen ei ole yhtään kiva. Älä markkinoi Joensuuta ja PohjoisKarjalaa maakunnan rajojen ulkopuolella ainakaan niin, että sinua siellä ihaillaan ja ajatellaan, että oletpa pirteä moniosaaja, taiteilija ja tohtorisnainen. Vältä kajoamasta Joensuun kaupunginorkesteriin. Jos otat kansainvälisesti arvostetun huippunimen ylikapellimestariksi, orkesteri suuttuu. On aihetta suuttumukseen, kun kohentunut soittotaito tarkoittaa sitä, että työpäivä ei päätykään kahta tuntia aikaisemmin kuin vuorolistaan on merkitty. Vihaisia ovat myös Raija ja Pekka, jotka eivät ole koskaan klassista musiikkia kuunnelleet – eivätkä kuuntele. SEITSEMÄN YSTÄVÄLLISTÄ NEUVOA UUDELLE JOENSUUN KULTTUURIJOHTAJALLE 1 2 3 4 5 6 7 Vaikka noudattaisit näitä kaikkia ohjeita, saatat silti hyvinkin lentää tehtävästäsi ennen kuin ehdit kunnolla edes aloittaa.
9 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75
10 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 L ukion ensimmäisellä Juuso omaksui jatkuvan kasvun doktriinin. Hän laski kasvaneensa elämänsä aikana suunnilleen 18 prosenttia vuodessa. Jos kasvu jatkuisi näin kovana, hän painaisi lukion jälkeisenä syksynä 107 kiloa. – Joku tolkku, Juuso tuumi ja asetti tavoitteeksi 10 prosentin vuotuisen kasvun. Lukion jälkeen Juuso meni armeijaan ja lähti sitten opiskelemaan taloustiedettä. Armeijassa kasvu hieman hiipui, mutta opintoja aloittaessa hän painoi 95 kiloa. Opiskeluvuosina hän saavutti 8 prosentin vuotuisen kasvun ja valmistujaiskakkua leikkasi 140 kilon painoinen Juuso. Hän sai hyvän työpaikan. Kasvu hiipui, mutta hän tiesi, että on 6 prosentin vuositahtikin kova, etenkin kehittyneessä lännessä. Kuuden vuoden työrupeaman jälkeen Juuso oli 32-vuotias ja painoi 200 kiloa. Työterveyslääkäri huolestui. – Mitenkäs, kun tuo paino näyttää jatkuvasti kasvavan, lääkäri hienovaraisesti avasi keskustelua. – Kasvua tarvitaan työllisyyden turvaamiseksi niin että pidä saatana sinä vaan se turpasi kiinni, Juuso argumentoi kiistattomasti. Lääkärillä ei ollut tähän mitään sanottavaa. Vielä kolme vuotta Juuso jaksoi tehdä töitä, mutta sitten petti polvi. – Toisaalta nyt voin keskittyä täysipainoisesti kasvuun, ajatteli 238-kiloinen Juuso. Seurasi uniapnea, kakkostyypin diabetes ja muita vaivoja, mutta Juuso pysyi jatkuvan kasvun tiellä vielä vajaat kymmenen vuotta. Lopulta 365-kiloisen Juuson sydän petti. JATKUVAN KASVUN STRATEGIAN LOPULLINEN RIEMUVOITTO
11 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 LEIKKEJÄ JA VANHOJA LEIKKIKALUJA Pötsönlahdentie 127 82300 Rääkkylä 050 357 3344 kainuahkera@hotmail.com Leikkimuseo Kotista Aukiolo päivä kerrallaan Ota yhteyttä: www.leikkimuseokotista. HUOLEHDIMME VASTUULLISESTI BRÄNDISTÄSI MEILLE punamustalaisille ympäristövastuu on aidosti yhteinen arvomme. Tavoitteemme on olla hiilinegatiivinen yhtiö vuoden 2029 loppuun mennessä, ja olemme pienentäneet hiilijalanjälkeämme jo useilla kymmenillä prosenteilla. www.punamusta.com – maakunnan oma viikkolehti – Ikivanhasta Digivanhaan Lue lisää toukokuussa! HAUSKAA VAPPUA!
12 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 AI, SEHÄN ON SE S ulkasato on kautta historiansa seurannut valppaasti kaupunkikehitystä. Vuonna 1977 tavallisesti niin iloluontoinen Sulkasadon toimitus vakavoitui raportoidessaan silloisen Joensuun korkeakoulun rakennustöiden alkua. Kampusalueen synty tiesi paalujen junttausta ja kaivureiden ja puskutraktoreiden mylläystä – uudisrakennusohjelma oli viiden lääninvirastotalon suuruinen, toimituksessa tiedettiin. Se sai kysymään, ovatko viiden kilon tavarat kahden kilon pussissa. Onko iso uudishanke kokonaan väärällä paikalla? Miten kävisi Joensuun keskustan asukkaan luontoyhteyden? Sekä Joensuun kaupunginarkkitehti Mauno Tuomisto että arkkitehti Erkki Helasvuo myöntävät, että nykyisellä sijoituspaikalla ei ole varaa kovin suuriin myöhempiin laajennuksiin. Vuonna 2022 on todistettu, että viiden kilon tavarat saadaan hyvinkin sullottua kahden kilon pussiin. Päärakennus Carelia on saanut kylkeensä jopa lisäsiiven konservatorion tarpeita varten. 1990-luvulla puhuttiin vilkkaasti torinalusparkista. Vuoden 1998 numerossa Sulkasadon toimitus laittoi Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksen kevätlehti on ilmestynyt Sulkasato-nimisenä jo 60 vuotta. Ennen vuotta 1962 Sulkasato tunnettiin nimellä Vappu-ankka. Tämä uutisankka on kääntänyt nokkansa sinne, missä tapahtuu. Mikäpä muu sieltä on paljastunut kuin käyneeltä vappusimalta tuoksahtava uutispäästö.
13 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 lusikkansa soppaan. Toimituksen käsiinsä saamissa salaisissa kansioissa kaavailtiin, että torin kansi varattaisiin autoille ja kävelykeskusta rakennettaisiinkin torin alle. Kaupungin virkamieshallinnossa valmisteltiin erityistä Euroopan Autokaupunki -suunnitelmaa, joka ottaa aiempaa paremmin huomioon syrjityn vähemmistön –valkoisen, keskiikäisen ja hyvätuloisen miehen, joka autoilee mieluiten yksin. Tästäpä intoutui myös formulähti Mika Häkkinen, joka ilmeisesti lobbasi kaupungin johtoa Hasanniemi-Papinkatu -formularadan rakentamisen puolesta. Häkkinen oli kiinnostunut myös alueen yksilöllisistä tonttiratkaisuista eli mahdollisuudesta rakentaa rantaan. Tämäkö siis paljastuu taannoisen Hasanniemen kaavaväännön taustalta? Mika ei ole unohtanut meitä eikä rantatonttiaan. 2000-luvulle asti Sulkasadoissa paneuduttiin huolellisesti navanalusasioiden käsittelyyn. Vuonna 1980 lehti paljasti, että seksi on ensimmäinen oppiaine, jossa lieksalaisilla on mahdollisuus saada korkeakoulutasoista opetusta. Seksiprofessoreiksi ja profeetoiksikin mainitut alan asiantuntijat antavat vihjeitä viikoittain Kino-Kulman yönäytöksissä. näin koulutuksen hyödyllisyyttä jutussa perusteltiin: Paras anti seksikuvista normaalille ukkomiehelle on, että lämpöisen tutun kotitäkin alta löytyykin sellainen seksiemäntä, joka lyö laudalta kirkkaasti kaikki seksielokuvien tyttöja mummohupakot. Vuonna 1981 lehti lähetti reportterinsa seuraamaan Pornon ystävien Joensuun haaraosaston perustamiskokousta. Kokouskutsu julkaistiin Karjalan Heilin sekalaisiapalstalla seuraavasti: Pornon ystävät! Seuran Joensuun osaston perustava kokous 1.4. klo 16.30 Kino-Karjalassa. Kokouksen jälkeen katsotaan filmi ”Meiltähän tämä käy”. Paikalle saapunut Sulkasadon agentti SELLAINEN LEHTI
14 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 ymmärtää hankkeen aprillipilaksi kello 16.35. Lehden sivuilla viljeltiin myös maitorauhasten kuvia – käsittelipä juttu erotiikkaa eli ei. Lehden linjaan tuli hetkellinen muutos vuonna 1984, kun feministit kaappasivat Sulkasadon. Jutuista ja ilmoituksista voi laskea kolmet täysin paljaat tissiparit, mutta se on selvästi vähemmän kuin yleensä. Pääkirjoituksen mukaan haastatteluun tavoiteltiin Joensuun tuoretta feministiryhmää. – Kyllä me Sulkasadon tiedämme, sehän on se sellainen lehti, perusteli ryhmän jäsen haastattelusta kieltäytymistä. Seksin lisäksi toimitus on tuntenut suurta vetoa prosenttipitoisia juomia kohtaan. Vuonna 1981 Lieksan Toimittajakerho kantoi huolta keskioluen kohtalosta. Kerho lähetti paikallisille valtuutetuille kyselyn, jossa tiedusteltiin, kannattavatko valtuutetut keskioluen myynnin siirtämistä takaisin Alkoihin. Tällä kannalla olivat muun muassa AnnaMaija Potinkara sekä Onni Laakkonen (Syrjäkylät ennallaan) sekä Kari Pellikainen (Laimennusvaihtoehto). Yksi vastaajista oli valmis pitämään myynnin ruokakaupoissa sillä edellytyksellä, että keskiolut laimennetaan. Toimittajien palkoissa ei tunnetusti ole hurraamista. Jano pentele tahtoo päästä yllättämään, valiteltiin samaisessa vuoden 1981 numerossa. Konstit janon sammuttamiseen on monet, ja kuten itärajan tuntumassa hyvin tiedetään, yksi keinoista on ollut pontikan keitto. Sulkasadon tutkiva toimittaja osallistui korpikyyneleen tiputteluun salaisessa paikassa. Piru kun on hyvää! keittelijäkaksikko totesi yhdestä suusta. Myöhemmin jutun kirjoittaja heräsi ihanasta unestaan. Poliisin kuulustelupöytäkirjaan tallentui
15 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 seuraava kommentti: Minä en tiedä pontikankeitosta yhtään mitään. Ikinä en ole juonut enkä toista kertaa maistele. Myös julkisuuden henkilöiden suhde viinaksiin on kiinnostanut vuodesta toiseen. Vuonna 1995 Sulkasadon otsikko julisti: ”Aaro Heikkilän maksa-arvot ovat kunnossa”. Jutussa kerrotaan kaupunginjohtajan mittauttaneen maksaja munuaisarvonsa heti eläkkeelle päästyään. Mittauksissa ei ilmennyt maksakirroosia eikä muita pöpöjä, lehti raportoi. ”Mies hyppii syntymähumalassaan iloisena ja reippaana, kuten hän itse asian ilmaisee”. Samassa numerossa nähdään kirjailija Heikki Turunen kallistamassa lasia. Toisinaan tukevasti juopotteleva kirjailija arvelee, ettei maksakirroosi hänen kohdalleen osu. Remeltämisestä on ollut kiistatonta hyötyä myös korpikirjailijan uralle. Juopottelusta hän on omien sanojensa mukaan ammentanut aiheita niin paljon, ettei sitä äkkinäinen usko. Samaa syntii se kirjoittaminen on kuin rällääminen, ryyppääminen ja huoraaminen. Kun ihminen tulee liian fiksuksi, kirjoittamisesta ei tule mitään. Myös kirjailijan piippu sai lepäillä rauhassa kuppilan pöydän tuhkakupissa. Tupakkalaki rajoitti yleisissä tiloissa savuttelua vuonna 1995, ja muutoksen pohtiminen sai Turusen suorastaan filosofiseksi. Kuinkahan monelta ihmiseltä on jäänyt elämä elämättä. Ne on tyytyväisiä, kunhan on vaan se kunnollisuuskriteeri täytetty. Minusta niillä on pirun ikävää kaikilla ja ne hautovat itsemurhaa. Ne eivät elä elämää. Ja minä kuitenkin väitän, että minä olen eläny. Piru vieköön. ”Jos ei viuhkaa vappuna, niin ei heilaa helluntaina.” HYVÄÄ VIUHKAA KAIKILLE! sulkasato_2018.indd 1 26.3.2018 10:40:54
16 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022
17 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75
18 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022
19 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75
20 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 K oulujen kieltenopetus on synnyttänyt valtavan määrän hulvattomia käännöksiä, joista parhaimmat ovat jääneet elämään ja kerrotaan aina uudelleen luokkakokouksissa ja kieltenopettajain tapaamisissa. Rennommat ja fiksummat opettajat ovat oivaltaneet luovien käännösten ansiot ja siksi joskus jopa keventäneet asteikkoa arvosanaa antaessaan, kun taas niuhommat kyylät ovat saattaneet kylmästi pilkata kekseliästä oppilasta (ja heidät kyllä ikuisesti ja inhosta väristen muistetaan). Tähän on kerätty suomenkielisten koulujen ruotsin tunneilla ilmoille putkahtaneita herkkupaloja, osa klassikkoja, osa tuntemattomampia. Oppilas käänsi ala-asteen ruotsintunnilla lauseen ”Stinas katter ser hungriga ut” muotoon ”Stinan kissat näkevät nälkää ulkona”. Open pokka ei pitänyt, vaan hän purskahti nauruun, ja pian oppilaat perässä sitä mukaa kun hauskuuden hoksasivat. Mutta lauseen kääntäjä sai rytäkässä myös kiitosta opettajaltaan hyvästä yrityksestä. Lukiossa oli ruotsinkokeessa käännettävänä sana ”underleverantör”, perin outo sana monen tehtävän äärellä hikoilleen mielestä. Eräs neropatti päätyi valintaan ”taikuri” ja herätti kekseliäisyydellään hervotonta hilpeyttä. Suorastaan puhkikulunut klassikko on se, mitä mahtaa tehdä työkseen ”ingenjör Fredriksson”. Kuinkahan moni meistä on kuullut ja kuinka tosi lienee tarina, että oppilas jos toinenkin on äkännyt sanoista ”ingen” ja ”göra” Fredrikssonille ammatinimikkeen ”tyhjäntoimittaja”. Lisää ammattinimikkeitä. ”En framstående forskare” tuotti eräälle lukiolaiselle pienoista päänvaivaa, mutta suomennos syntyi lopulta – ja miten tyylikäs ja virtaviivainen olikaan lopputulos ”etunojassa seisova koskenlaskija”! Kahlataan jo lukion viimeisen vuoden syventävissä opinnoissa, kun käsite ”utestående fordringar” tulee käännettäväksi. Se tarkoittaa maksurästejä tai vielä auki olevia saatavia. Abiturientin mielestä kyseessä olivat ”ulkona seisovat autonrenkaat”. Liekö ollut kuinka tosissaan? Erään kaverin keskittyminen toisen kotimaisen tunnilla ei ollut ihan kohdallaan, kun tuli vuoro kääntää oppikirjasta lause ”Lokalen kunde inte vara mysigare”. Hänen vielä hakiessaan tuntumaa lauseeseen, luokan kieliniekka tuli väliin ja kuulutti suomennoksen olevan ”Paikalliset kundit eivät olleet muusikoita”. Kerrassaan ihailtavan valpasta ja nokkelaa! Kyllä naurua ja pitkittynyttä hihitystä siinä luokassa riittikin. Riemastuttavia ovat myös muun muassa seuraavat eri oppilaiden kyhäämät koepallot: Har man sett på maken! Onko aviomiestä näkynyt? Rattfylleristen åker fast. Rattijuoppo ajaa kovaa. Prästen viskade en bön i den döendes öra. Pappi heitti pavun kuolleen korvaan. Den lidande hästen var bedrövad. Johtajahevoselta oli varastettu vuode. Ja luokkahuoneesta ruokalaan. KÄÄNNÖSKUKKASIA KOULUTEIDEN VARSILTA Erikoisoperaatio Ankkalammen yllä? En specialoperation ovanför Ankdammen?
21 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 Joku saattaa muistaa 1990-luvulta hyvään ruokailukäytökseen kannustavan julistesarjan, joka oli teipattu ruokaloiden seinille. Yhdessä julisteessa oli kuva siilistä juomassa maitoa lautaselta ja tekstinä ohje: En hörpi. Tästä johtuen monilla on varma tieto siitä, että ”siili” on ruotsiksi ”hörpi”. Suomen kielelle ominaista on, että sanojen alussa on vain yksi konsonantti. Monikonsonanttiset lainasanat pyritään typistämään, jolloin esimerkiksi ”strand” on saanut muodon ”ranta”. Sangen hupaisaa on se, kun oppilaat joskus ovat kielellisessä luovuudessaan kuvitelleet sanalle monikonsonanttisen ruotsalaisen alkuperän. Niinpä ”pitkäjalkainen mies” kääntyi aikoinaan ”mannen med långa skoivet”. Eikä ollut hassumpi päähänpälkähdys sekään, kun slangisanan ”rotsi” alkumuodoksi tarjottiin kuviteltua ruotsin sanaa ”frods”. Se, että joku vääntää lauseesta ”Dags att fira!” suomenruotsalaiselta action-leffalta kuulostavan ”Ankat tulessa!”-nimikkeen, asettunee kyllä jo lähelle nykyaikaa, sillä tuossa englannin vaikutus on ilmeisen vahva ja tuntuma ruotsiin liki tipotiessään. Liekehtivistä ankoista pääsemmekin tyylikkäästi tämän lyhyen alustuksen finaaliin ja kiistattomaan helmeen, varsinaiseen klassikkoon 1970-luvulta Varkauden yhteislyseosta. Suomennettavana oli intrikaatti lause ”Onda andar bör jagas på flykten”. Sellaista toteamusta tuskin edes kesätöissä Tukholmassa kukaan koskaan tarvitsee, mutta kääntää se ruotsin kokeessa kuitenkin piti. Eräs oppilas rustasi koepaperiin lauseen ”Pahat ankat pitäisi ampua lennosta”. Kuulkaa ja kummastelkaa, ihmetelkää ja ylistäkää! Kun käännös menee näin komeasti pieleen, oppilas ansaitsee täydet pisteet yritteliäisyydestä ja luovuudesta. Suurta huomiota ja runsasta suitsutusta suomennos saikin – ja jäi elämään. Hauskaa Vappua!
22 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 Pyysimme joensuun sarjakuvaseuran taas mukaan emme oppineet viime vuodesta mitään!
23 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75
24 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022
25 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 N Š K P Y T T N I A I U H E I Y K Ä K Ä A P K I V I R Ä R Ä L Ä S I U T H A V A V I O N S A A S E J U U I R H K S A S A Ä I U A T K K R P T H L E O R A A O U E R U T I V E U S S I L U Ä Y Ä T D I T I D G I E T T I K U E N U K R U I U P E S O I A T U A N RISTISANATEHTÄVÄ Tämä sanakuvaristi on ratkaistava niukoilla vappuisilla kuvavihjeillä. Muuten apuna ovat vain sanojen ensimmäiset ja viimeiset kaksi kirjainta. Täydennä ruudut niin, että jokaiselle riville tulee 8-kirjaiminen sana (nelikirjaimiset valmiit rivit eivät ole sanoja). Vihje: aloita ratkaiseminen sanasta, jonka arvelet olevan harvinainen.
26 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 Euroopan kulttuuripääkaupunkitittelistä kisannut kolmikko Oulu2026, Saimaa-ilmiö sekä Tampere26 -jatkohanke ja Operaatio Pirkanmaa ovat käynnistäneet yhteistyön. Ensimmäinen tempaus on 4.9.2022 eri paikkakunnilla järjestettävä Piirakkapidot-tapahtuma. Yhteistyö tuo näkyvyyttä, sen avulla Euroopan pohjoinen nurkka saa iloisen äänensä paremmin kuuluviin, toteaa kulttuuripääkaupunkivuoden toteutuksesta vastaavan Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen. Saimaa-ilmiön työ jatkuu Kulttuurin unelmavuosissa, joita tullaan viettämään itäisen suomen kaupungeissa vuoteen 2026 saakka. Alue on myös kutsuttu kisaamaan European Region of Gastronomy -tittelistä vuodelle 2024. Saimaan alue tulee kehittämään ruokaja kulttuurimatkailua yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa, ja mikäs sen luontevampi lähtölaukaus yhteistyöllemme kuin karjalanpiirakat, toteaa Saimaa-ilmiön hankejohtaja Sari Kaasinen. Piirakalla maailmalle: osa 4830 IHAN OIKEITA TIEDOTTEITA Ruisleivällä on vahva asema suomalaisten sydämissä: suomalaisten suosikkileipä leivotaan rukiista. Leipätiedotuksen ja Pro Ruis ry:n vuonna 2021 tekemän kuluttajatutkimuksen vastaajista 79 prosenttia kertoo valitsevansa mielellään rukiisen leivän. Tutkimuksen mukaan kuluttajat mieltävät ruisleivän myös terveellisimmäksi leipävaihtoehdoksi: 87 prosenttia vastaajista pitää ruisleipää terveellisenä, kertoo Leipätiedotuksen projektikoordinaattori Terhi Virtanen. Tärkeimmät uutiset kärkeen Joskus jossain päin tuli jollekulle pataan Nuorta miestä epäillään pahoinpitelystä Joensuussa kauppakeskuksen edessä. Hätäkeskukseen oli ilmoitettu tappelusta ja paikalle menneelle poliisipartiolle oli selvinnyt, että nuori mies oli pahoinpidellyt kauppakeskuksen edessä toista nuorta miestä lyömällä, kamppaamalla ja potkimalla. Tapausta tutkitaan pahoinpitelyrikoksena. Kysyttäessä poliisi ei pystynyt vahvistamaan minkä kauppakeskuksen edessä ja milloin pahoinpitely tapahtui. Joensuun kaupunki lanseerasi kuluneena talvena maksuttomat tekstiviestivaroitukset. Viestit varoittavat jalankulkijoita katujen liukkaudesta. Palvelu osoittautui menestykseksi, ja kaupunki onkin jo ottamassa käyttöön liudan uusia tekstiviestipalveluita. Ensi talvena varoitusviestin voi saada aurauskaluston liikkeistä taajama-alueilla. Ennakkovaroitus mahdollistaa sen, että kiinteistön omistaja voi ajoissa saapua paikan päälle vahtimaan, onko aura ylhäällä omassa tonttiliittymässä vai ei. Lisämaksulliseen palveluun puolestaan kerätään alueittain tietoja omakotitaloalueiden kolaajien liikkeistä. Nämä viestit tilaamalla voi saada itse teossa kiinni naapurin Pertin, joka on kolaamassa lumiaan väärälle puolelle raja-aitaa. Tilaa maksuttomat aurausvaroitukset! Kotkassa on yleisesti Leninin puistona tunnettu puistikko. Puistossa on Leninin patsas lahja ystävyyskaupunki Tallinnalta. Se maksoi kaupungille miljoona markkaa. Valtuustoaloite patsaan poistamisesta tehtiin jo viime vuonna. Sen osoite voisi olla museossa, mutta Sulkasadon Kotkan sivutoimitus on kuullut, että patsas aiotaan valjastaa elämysmatkailun tarpeisiin. Patsas viedään syväväylän viereen jäälle ja siihen asennetaan livekamera. Näin koko maailma voi jännittää, minä päivänä patsas uppoaa. Laivat voivat osallistua mahtavaan yhteistöräykseen redillä. Sitten Maretarium ja Suomen Merimuseo Vellamo saavat kilpailevan elämyspuiston meren pohjassa. Koe Lenin livenä Kotkan sukelluspuistossa! Leninin (sukellus) puistoon! UUTISIA
27 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 ERON PARTAALLA Mikään ei muutu auringon alla. Toki Aurinko Itse odottaa, että hellittäisi se hillitön paine vatsalaukun tietämillä ja pääsisi puhaltamaan ulkokuorensa uskollisten seuraajien silmille ja vetäytyä viettämään eläkepäiviä valkoisena kääpiönä. Maapallo ja sen asujaimisto ovat tuona ilon keväänä sihahtaneet olemattomiin, joten tapahtumaa seuranneet Titaanin Seireenit uskaltavat tuollaista ilmausta planeettajärjestelmänsä keskustähdestä käyttää. Siihen saakka, Pthyi. Aurinkomme nousee kuin musta matto kassalinjaston uumenista. Sen ehtymättömyyteen uskovat harvat minkä käsityksen saa edelläjonottavien käytöksen perusteella; oma kärrykuutiollinen ostoksia pakataan pulikan rajaamalle kolmellekymmenelle sentille mustaa maata, pakettia paketin päälle, pienemmät pussukan pinseteillä pieniin rakoihin asetellen. Sen yhden oluttölkin on raaskinut lauantaille. Sen krakkaa auki nyt kärrynsä pohjaa luotaava perheen ravitsija ja laskee uhrilahjansa ostoskeon päälle kassan hyväksyvän hymyn alla. Suurin synti johon keskivertoluterilaisen on pakollista langeta, on antaa tarjoilijan kantaa likaiset astiat maagisen hygieenialainsäädäntörajan yli pestäviksi. Ravintolaelämä on ottanut askeleita asiakaslähtöisemmän, -pysyisemmän sekä -poistuisemman toimintaympäristön suuntaan, jossa tulevaisuusnäkymät itseaktiivisemman astiahuollon suuntaan ovat lupaavat. ”Minä en ole hurskas mies mutta tiedän mistä puhun!” Itse tiedän paremmin sen mistä en puhu mitä leikillisesti tykkään kutsua Paremmaksi Tiedokseni. Joku toinen taas tykkäisi kutsua edellistä lauserakennetta Kovasti Svetisistiseksi. Meillä molemmilla on oikeutemme olla väärässä. Tulevat sukupolvet tulevat korjaamaan vanhojen erheet. Heillä on onneksemme opetussuunnitelmassa tuontiformaattina: Mother Tongue Suomi. Tätä kirjoittaessani maailma tarkkaa syrjäsilmin sitä, jättääkö Vova Putin valloittamatta Saimaan rantamökit siten sallien Suomen liittyä Pohjoisen Atlantin Turskanpuolustajiin siinä toivossa, ettei Vova Putin valloittaisi Saimaan rantamökkejä sitten, vai valloittaako Vova Putin Saimaan rantamökit näin tehden Suomesta hyvin epäPATUkelpoisen maan. Henkilökohtaisesti toivon, että joko niin, tai näin, kävisi tai jättäisi mielellään käymättä. Suuret henkilöt muistamme perinteitä kunnioittaen aina jostain aivan elämäntöitään liippaamattomista asioista. En tarkoita vain Frederiikkaa torttuineen; sieluni piilolinssittömin silmin näen vapaustaistelija Chateaubriadin popsimassa nimeään kantavaa pihviä Markiisi Bèchamelin valuttaessa sille kastikkeensa (mikä yhdistelmä ei sovi lainkaan) samalla kun kanaalin vastarannalta Lordi Sandwich nostaa heille toista suunsapieltä. Oma kohtaloni on tulla unohdetuksi niiden voittojen tiimoilta joita en saavuttamaan tule. Kolumnini lähestyessä loppuaan olisi minun syytä paljastaa aionko vai enkö aio pyrkiä tähän tavoitteeseen. Aapo Lehtinen Pakina Helsingissä heräsi halu nimetä Lenininpuisto uudelleen Zelenskyinpuistoksi. Aloitteen tehneen kaupunginvaltuutetun Matias Pajulan (kok.) mukaan nimi kunnioittaisi Ukrainan sotaponnisteluja Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi. Tässä yhteydessä Sulkasadon toimitus haluaa nostaa esille myös ponnistelut kotimaan tiedonvälityksessä. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on kommentoinut Ukrainan tilannetta sellaisella uutteruudella, että partakin on väliin jäänyt ajamatta. Miestä on joissakin asiantuntevissa yhteyksissä esitetty Suomen seuraavaksi presidentiksi. Jos tämä ei toteudu, jokin sopiva tori voitaisiin nimetään Aaltolan aukioksi. Ehkä Aaltolan synnyinkunta Petäjävesi onkin jo asian päällä? Emme ole unohtaneet myöskään toista Mikaa, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salmista. Sota tuli ja korona katosi, mutta tiedotustilaisuuksissa rampanneelle Salmiselle kyseessä oli todellinen long covid. Jos Moskovan kaupungin lahjoittama Maailman rauha -patsas ei palaa paikoilleen Helsingin Hakaniemeen, ehkä tilalle sopisi jonkinlainen koronapatsas? Kansan suuhun vakiintuisi kutsumanimi Mikan monumentti. Meidän Mikat tarvitsevat patsaat Myytävänä Myydään tarpeettomana Joensuun kaupungintalo, suunnittelija arkkitehti Eliel Saarinen. Vähän käytetty, lujarakenteinen. Tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kiinteistösijoittajalle. Vain mielikuvitus rajana. Myös poissiirtäminen mahdollinen Sitovat tarjoukset Joensuun kaupunginhallitukselle tunnuksella ”Uuteen aikaan” ensimmäinen neljättä 2023 mennessä. RIVI-ILMOITUKSET
28 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 NAUMANEN SUOMALAINEN MANIKYYRI hyvää vappua! Munkin puolesta Järki päässä pitää lääkärin loitolla TURVALLISTA VAPPUA! www.siunsote.? Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä karjalainen. /kaiku Uutisia vapuista, joita et ehkä muista... Karjalaisen digiarkisto
29 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 HELPPO ladata ja käyttää ILMAINEN 10 €UROA OSTOSRA HAA LATAA S-MOBIILI, SAAT PKO:N TOIMIPAIKKOIHIN* *10 euron etukuponki ilmestyy S-mobiilisi Oma kauppa / Edut ja vinkit -osioon muutaman päivän kuluessa sovelluksen ensilataamisesta. LATAA ILMAISEKSI SOVELLUSKAUPASTASI ETUKUPONGIT & ARVONNAT – runsaasti vaihtuvia etuja KATSO OMISTAJAN PARHAAT VAPPUEDUT S-MOBIILISTA LATAA TÄSTÄ OSTOTIEDOT mm. hintavertailija ja ostoskorisi kotimaisuusaste sekä hiilijalanjälkilaskuri
30 SULKASATO 75 // VAPPULEHTI 2022 Loistavinta Vappua! Olkoon ilo kanssasi, onni olosi osana, Vaikeuvet vasemmalle viskattuna irti ikävyyet ilkkumasta Käsi auttava avoimena, myötämielellä mukana Tuntosarvet tulevalle toivolle, Tuntosarvet tulevalle toivolle, paremmalle päivälle paiste! Pieni baari suurella sydämellä KIRKKOKATU 22 RAVINTOLA SOINTULA Nato-ovea on suljettu ja avattu niin tiuhaan tahtiin helmikuun 24. päivän jälkeen, että sen kulumisesta on muodostunut todellinen ongelma. Oven kirkuminen on ollut korviaraastavaa ja nyt sen pelätään hajoavan tyystin. Tilannetta selvittämään valtuutettu Suomen Atlantti-Seura totesi asiaa tutkittuaan, että oven saranat tulee öljytä. Öljyn saatavuus on nyt heikko, koska tuonti Venäjältä on pannassa, seuran puheenjohtaja harmittelee. Nato-oven saranan öljyäminen takkuaa Siun soten johtajiston palkkakysymys ratkesi lopulta helposti kuntayhtymän hallituksessa. Koska PohjoisKarjalan hyvinvointialue haluaa olla vastuullinen ja ihmisläheinen toimija, päätettiin, että johtavat viranhaltijat tekevät jatkossa työtään kutsumustyönä kymmenen prosenttia aiempaa hanakammin. Kun palkkaa ei enää makseta, säästyy uskomattomia rahasummia ja kaikki maakunnan sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen ongelmat ratkeavat. Demokraattisena eleenä Siun soten hallitus päätti kokouksessaan voimaanpanolain vaikutuksista johtavien viranhaltijoiden ja tarkastuspäällikön tehtävien vaativuuteen. Johtavat viranhaltijat laitetaan raudoissa maakuntakiertueelle ja kansa saa päättää, laitetaanko heidät keskelle kylää jalkapuuhun, piiskataanko heidät vai heitelläänkö kenties pilaantuneilla vihanneksilla. Lopuksi Siun soten johtavat viranhaltijat saavat palkaksi lasillisen mehua. Siun soten johto maakuntakiertueelle Pysy ajan tasalla, lue kotikuntasi uutiset! Pysy ajan tasalla, lue kotikuntasi uutiset! markkinointi@kotikarjala.fi toimitus@kotikarjala.fi toivottavat Iivari ja Ylä-Karjalan väki. www.ylakarjala.fi vappua Hirveän kivaa
31 VAPPULEHTI 2022 // SULKASATO 75 Olipa kerran kuningatar ja kuningas, joille syntyi kaunis pieni poika Poika sai nimekseen Luumikko, sillä hänen ihonsa oli luunvalkea ja hänen perintökalleutensa jöpötti jo varhain kuin kova luu. Pian prinssin syntymän jälkeen kuningas kuoli, ja kuningatar meni uusiin naimisiin. Uusi kuningas oli seksuaalisesti yliaktiivinen ja kysyi joka päivä taikapeililtään: ”Kerro kerro kuvastin, ken on maassa kiimaisin?” Kaikki oli hyvin, jos kuningas kuuli olevansa kiimaisin, mutta jos maassa oli toinen himokkaampi mies, kuningas surmautti tämän oitis. Vuodet vierivät ja Luumikosta varttui viriili prinssi, joka kaatoi naista kuin heinää. Kuningas pelkäsi, että pojasta tulisi maan pantavin pelimies. Eräänä päivänä koittikin kohtalokas hetki, jona taikapeili kertoi Luumikon olevan maan kiimaisin. Kuningas käski metsästäjän viemään pojan metsään, tappamaan tämän ja tuomaan hänelle tämän kalun todisteeksi siitä, että Luumikko oli kuollut. Metsästäjä ei kuitenkaan hennonnut tappaa vilkkusilmäistä poikaa vaan käski pojan juosta karkuun. Kuninkaalle hän toi metsäkauriin siittimen todisteeksi. Kuningas oli tyytyväinen. Luumikko ryntäsi syvälle metsään paetakseen kuninkaan vihaa. Hän juoksi ja juoksi ja saapui pienen mökin luo. Mökki näytti niin kutsuvalta, että Luumikko meni sisään. Talo oli pieni ja tahrainen. Luumikko alkoi panna taloa kuntoon ja pötyä pöytään. Sitten hän meni lepäämään. Pian talolle saapui seitsemän kääpiön joukko. He työskentelivät öisin läheisessä ilotalossa ja palasivat aamulla mökkiinsä hekumoissaan mutta likaisina. Kääpiöiden nimet olivat Irstas, Rietas, Liukas, Tiukka, Kevytkenkä, Syväkurkku ja Vatkaaja. Kääpiöt eivät voineet uskoa silmiään – heidän talonsa oli tahraton ja aamiainen katettu. Ja makuuhuoneessa nukkui kaunis prinssi. Kääpiöt kostuivat siltä seisomalta ja syöksyivät kopeloimaan Luumikkoa. Syväkurkku hoiti esileikin, minkä jälkeen Irstas istui hajareisin Luumikon kalun päälle ja Rietas Luumikon naamalle. Luumikko ja iloluontoiset kääpiöt alkoivat elää ja rietastella yhdessä. Joka aamu Luumikko hoiteli kääpiöt yksi toisensa jälkeen. Elämä antoi parastaan. Sillä välin linnassa kuningas sai kuulla taikapeililtään, että Luumikko oli yhä maan kiimaisin. Kuningas raivostui ja päätti päästä pojasta ikuisiksi ajoiksi. Hän naamioitui lääkäriksi ja lähti etsimään Luumikkoa mukanaan taikaviagraa. Kun kuningas löysi pojan, tämä suostui heti nielemään sinisen pillerin paremman erektion toivossa. Viagra oli kuitenkin niin tuhtia tavaraa, että Luumikko kaatui tajuttomana maahan. Kuningas nauroi ivallisesti – vain elämän paras pano pystyisi herättämään prinssin henkiin. Kun kääpiöt aamulla palasivat yöjuoksultaan, he löysivät tajuttoman prinssin rappusilta. Kääpiöt olivat surun murtamia, sillä he eivät voineet enää pitää prinssiä seksiorjanaan. Kääpiöt työnsivät Luumikon lasiarkkuun ja odottivat joka päivä kalun kovettumista kuin luuta nousevaa. Eräänä päivänä läheisen valtakunnan prinssi ajoi bemarillaan mökin ohitse. Hän näki tajuttoman mutta kuvankauniin prinssin lasiarkussa koivun alla. Hän pysähtyi, meni prinssin luo ja rakastui oitis. Pelkkä bemariprinssin haju sai Luumikon molon pystyyn, ja kun muukalainen veti tämän housut alas ja kyykistyi pylly edellä prinssin päälle, Luumikko laukesi, heräsi ja tuli arkusta ulos. Prinssien riemulla ei ollut rajoja ja jossakin mökkitiellä he rietastelevat edelleen. Kääpiöt sen sijaan huoraavat edelleen bordellissa ja näkevät märkiä unia Luumikosta ja tämän luunvalkeasta kikkelistä. ILTASATU Luumikko ja seitsemän kääpiötä