• No 1 28.1.2017 • 53. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi Pesu ja Kuivaus Pesuaine Konala | Vallila | Viikki Alle 1 h sisältyy hintaan! Tervetuloa partioon Kaareen uusi kuntokeskus Ostari tarinoi Kannelmäen Susiveikkojen Otso Kokkonen, Katja Ritari, Eerika Simoinen, Maria Toivola ja Oona Sievänen toteuttavat jokainen oman ikäkautensa partioihanteita. Tarjous voim. 12.2. asti norm. 24.94 € D-VITAMIINI TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Minisun 20 mikrog 300 tabl 20 00
• 2 28.1.2017 Bök i Kårböle PÅ SOROLAVÄGEN 2 invid gamla Nurmijärvivägen står en gammal träbyggnad från slutet av 1800-talet. Det är Kårböle skola som har en 120 år lång historia. I dag verkar i skolan klasserna 1 – 6 med c. 80 elever. Administrativt hör skolan till en enhet som heter Hoplaxskolan, med enheter även i Munksnäs, Haga och Sockenbacka. 1869 grundades en folkskola i Helsinge kyrkby (dit Kårböle hörde). Men dit var det en lång väg från Kårböle. I början av 1890-talet beslöt man bygga en egen skola i Kårböle. Kommunen gav en del av pengarna. Kårböleborna samlade även in pengar bl.a. genom att anordna en fest. Kommunen hyrde en skoltomt av Malmgård, en direktion tillsattes och en lärare anställdes. I skolbyggnaden fanns ett klassrum, en slöjdsal och en lärarbostad på 2 rum och kök. Dessutom anlades ett potatisland för lärarinnan. Då skolan startade hösten 1896 hade den 26 elever. Under kallla vintermånader kunde man inte värma skolan tillräckligt, så då hade eleverna ledigt. På 1910-talet var skolveckan 30 timmar lång, man gick i skola även på lördagen. 1914 förbjöds kroppsaga, om det hade använts i Kårböle vet vi inte. 1921 infördes läroplikt i Finland, så även de fattiga barnen kunde gå i skola. Då det år 1936 fanns endast 9 elever i Kårböle slogs skolan ihop med Sockenbacka. Under krigen 1939 – 1944 var skolan ofta stängd och fungerade tidvis som militärförläggning. Som resultat av detta hittades löss i skolan som måste hållas stängd. 1946 blev Kårböle en del av Helsingfors, då bodde c 200 personer i området, de flesta var svenskspråkiga. Utbyggnaden av stadsdelen började i början av 1960-talet, järnvägen kom 1974. Innevånarantalet ökade, en stor del var finskspråkiga, men några svenskgårdar upprätthöll den svenska befolkningens andel. I slutet av 1950-talet började alla elever få undervisning i finska. Mellan åren 1945 och 1968 delades skolhuset med den finska folkskolan. Då elevantalet ökade arbetade en tid två svenska klasser i den finska folkskolan vid Kantelevägen. Då det var riktigt trångt arbetade man även i två skiften i skolan. Skolan moderniserades, 1954 fick man rinnande vatten, 1964 fjärrvärme (tidigare fick eleverna bära in veden till kakelugnen). Och på 1970-talet fick man innetoaletter, rena lyxen! Skolvägen från Gamlas var länge besvärlig tills gångoch cykelvägen längs Rutiån byggdes i början på 1980-talet. Här hade Kårböle Gille en avgörande roll. Gillet var även initiativtagare till Gillebo Eftis, där barnen trivdes så bra, att föräldrarna inte fick komma efter dem för tidigt! Skolan hade en tillfällig barack på 1980-talet tills det nya skolhuset kunde invigas 1994. Då kunde alla klasser 16 arbeta i samma skola. Malmgårds gamla drängstuga från slutet av 1700-talet renoverades 1996 och fick överta Eftis-verksamheten. Som mest har skolan haft c 100 elever kring år 2000. Det nya skolhuset används även av skolföreningen och Gillet för olika sammankomster. Gillet har även övertagit Drängstugan för att kunna garantera goda utrymmen åt Eftis verksamheten, då stadens ekonomi inte klarade av att betala hyran till sin egen fastighet! Ta dig en titt på den trevliga Träskolan då du promenerar förbi någon dag, vacker inte sant? Peter Rehnström skribenten har erfarenhet av Träskolan via sina fyra barn Texten grundar sig på Mika Huovinens historik och Robert Lindholms anförande. Träskolan, Kårböle skola, undervisning med 120 års traditioner Olemme osto-ja myyntiliike. Jos sinulla on kätköissäsi esineistöä tai kankaita vuosien varrelta, niin kannattaa tuoda ne arvioitavaksi, sanoo Muija Second Hand -liikkeen omistaja Taina Vuorela. SOITTAJANTIELLÄ sijaitsevassa liikkeessä myydään ja ostetaan esineistöä, pienhuonekaluja sekä Marimekon tekstiilejä 1950-luvulta aina 2000-lukuun asti. Myynnissä on pääasiassa suomalaisia käytettyjä designtuotteita eri vuosikymmeniltä. Jonkin verran tuotteita on myös muista Pohjoismaista. Kyllähän yrityksen nimeä tuli jonkin aikaa pohdittua. Halusin, että nimi yhdistäisi niin Japanin kuin Suomen, Taina kertoo. Muija-nimi tulee Marimekon kankaasta. Nostalgiaa huokuvat kankaat ovat liikkeen päätuotteita. Muija on nimenä hauska ja jää helposti mieleen. Sanomme joskus leikillisesti, että olemme kuin ”muija ja nuija”. Tainalla ja Muijassa työskentelevällä Jani Fagerholmilla on ollut verkkokauppa kohta kahden vuoden ajan. 80 % tuotteistamme myydään Japaniin, jonne tilauksia on jatkuvasti. Pariskunnan yhteinen juttu Silittäminen on ihtohimoni, sanoo Jani Fagerholm pilke silmäkulmassa. Janin kätten töitä ovat sileäksi silitetyt, siistissä rivissä roikkuvat kankaat. Janin korvalehdessä roikkuu itseoikeutetusti silitysrauta. Jani on varsinainen Ironman, Taina nauraa. Taina ja Jani työskentelevät yhdessä ja ovat myös pari. Teini-iässä he seurustelivat kolmisen vuotta, mutta matkaoppaan työ vei Tainan aikanaan ulkomaille. Kolme vuotta sitten Jani tuli myymään Tainalle Volvoaan ja jäi sille tielle. Käytetyn tavaran keräilystä, ostosta ja myynnistä on muotoutunut pariskunnan yhteinen juttu. He kiertelevät antiikkimessuilla, huutokaupoissa ja muissa samankaltaisissa tapahtumissa. Myös japanin kieltä he opiskelevat yhdessä. Vuorela on syystäkin tyytyväinen monipuoliseen kokoelmaansa. Myymälästä löytyy mm. Iittalaa, Arabiaa ja Marimekkoa. Nykyisin Vuorelaa voi kutsua todelliseksi kangaskeräilijäksi, sillä myymälässä on yli 700 eri tekstiilikuosia, joista 80 % on Marimekko-designia. Muija kätkee sisäänsä lukemattomia aarteita, väriloistoa, kauniita esineitä ja tekstiilejä, joita katsellessa ja tutkiskellessa voi tehdä aikahypyn vuosikymmenien taakse. Myymälä hehkuu valoa ja värejä. Tunnelma on suorastaan terapeuttinen. Pöydät, hyllyt ja tangot pursuavat tavaraa. Silti jonkinlainen harmonia vallitsee ympärillä. Kannelmäelle uskollinen paluumuuttaja Halusin tulla takaisin Kannelmäkeen, sanoo Taina, joka 15 Kreikassa vietetyn vuoden jälkeen palasi lapsuutensa ja nuoruutensa maisemiin. Asuin vielä ulkomailla, kun isoäitini kuoli. Hänellä oli runsaasti laadukasta esineistöä. Minulle ehdotettiin, että myisin niitä. Alkuun perehdyin lasitavaraan. Kiertelin näyttelyissä ja museoissa. Pian innostuin Metsovaaran kankaista. Soittajantien myymälä avattiin ensin vain joulusesonkia varten. Asiakaskunta on kovaa vauhtia ottanut pop up -paikan omakseen. Vuokrasopimusta on jatkettu nyt aina kesään asti. Eräskin tyttö katseli näyteikkunaamme muutaman kerran ennen kuin uskaltautui sisään liikkeeseemme. Nähtyään nuo vanhat leikkikalut, sanoi hän ihastellen ”Nämä ovat niin ihania, nämä tavarat”, Jani kertoo. Teksti Nina Eriksson Kuvat jauri Varvikko Väriterapiaa, iloa ja lämpöä Muijassa Käymme täällä lähes joka päivä virkistäytymässä ja tankkaamassa hyvää mieltä. Ja tämähän on kuin Taideteollinen korkeakoulu, sanovat kaarelalaiset Aila Santanen ja Jukka Kuokkanen. Myymälässä on yli 700 tekstiilikuosia ja lukematon määrä suomalaisia designlaseja, -astioita, -kippoja ja -kannuja. Taina ja Jani pitävät yhtä niin työssä kuin sen ulkopuolellakin. Klaneettitie 12, 00420 Hki Av. Su-Ma 10-22 Pe-La 10-23 Puh. 044 307 1468 09-4289 2210 2 x norm. koon pizza tai kebab tai calzone tai falafel + 1,5 L JUOMA 3 x norm. koon pizza tai kebab tai calzone tai falafel + 1,5 L JUOMA 4 x norm. koon pizza tai kebab tai calzone tai falafel + 1,5 L JUOMA 1 x perhepizza + 1,5 L limu https://pizza-online.fi/ravintolat/helsinki/kannelmaenpizzeria Noudettuna tai kuljetettuna 19,00 25,00 33,00 18,00 19,50 19,00 31,00 2 x kanan rintafile + 1,5 L limu 2 x leike + 1,5 L limu 2 x perhepizza + 1,5 L limu
• 28.1.2017 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 15.2.2017. Aineisto toimitukseen 3.2. mennessä. NYKYAJAN NUORET eivät tunnu tekevän mitään. Ja tämä ei ole vanhan ukon ruikutusta, vaan kokemuksen toteamus. Etenkin pojilla suurin osa ajasta kuluu tietokoneiden parissa. Kyse ei tietenkään ole pelkkään turhuuteen tuhlatusta ajasta, mutta nuorten sosiaaliset taidot eivät suuresti kehity sotaja taistelupelien kautta. Päin vastoin. He vetäytyvät omaan maailmaansa, eivätkä pysty normaaliin kommunikaatioon. Käyn esimerkiksi oman poikani kanssa jatkuvaa kädenvääntöä ajankäytöstä. Jos hän ei ole ystäviensä kanssa vetelehtimässä, hän on koneella pelaamassa. Peliä ei voi koskaan keskeyttää silloin kuin pitäisi, eikä yhteistä perheaikaa löydy koskaan. Yksi tuoli on joka kerta tyhjä, kun aloitamme ruokailun. Maailmassa on vain kaksi keskittymisen ja kiinnostuksen kohdetta. Kaverit ja kone. Muut saavat odottaa tai jäädä ruikuttamaan. Pelaaminen sotkee aikataulut. Kun me muut menemme nukkumaan, nostaa yksi henkilö kuulokkeet korvilleen ja jatkaa tulitusta, miekanheilutusta tai ratsastamista ympäri virtuaalivaltakuntaa. Jatkuva jankuttamiseni: ”Mene nyt nukkumaan, aamulla on aikainen herätys!” saa joka kerta saman vastauksen: ”Joo, ihan kohta...” Ja sitten taas huudan pää punaisena, kun merkitsen Wilmaan syitä luvattomille myöhästymisille ja aamupoissaoloille ja yritän selittää, miten tärkeää normaalissa unirytmissä pysyminen on. Nuoremman lapsen kanssa on helpompi olla suunnitelmallinen, mutta lähes täysi-ikäisen kanssa ollaankin jo jälkijunassa. Ei ole enää minun asiani ymmärtää, vaan hänen. Kun tapasin toissaviikolla kannelmäkeläisiä partiolaisia, olin hyvin yllättynyt heidän aikuismaisesta asenteestaan ja vastuuntuntoisuudestaan. En tiedä, oliko sillä vaikutusta, että he olivat lähes kaikki tyttöjä, mutta heistä välittyi selvä asenne, joka on ilmeisen lähellä koko partioliikkeen ihanteita: • Kunnioittaa toista ihmistä • Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä • Olla luotettava • Rakentaa ystävyyttä yli rajojen • Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen • Kehittää itseään ihmisenä • Etsiä elämän totuutta Olen vakaasti sitä mieltä, että nykynuoriso tarvitsee enemmän sosiaalisia kontakteja. Individualismia korostava yhteiskuntamme on tehnyt niin nuorista kuin aikuisistakin kovin minäkeskeisiä. Jos siihen ei liity vastuunkantoa ja muiden kanssa toimimista, jättää se ihmisen lapsen asemaan, joka putoaa sitten helposti yhteiskunnan huolehdittavaksi. Jotta meidän identiteettimme muodostuisi tasapainoiseksi, tarvitaan myös muunlaista toimintaa kuin kapea ydinperhe ja voittamiseen keskittyvä urheilutai online-pelijoukkue. Mielestäni partiotoiminta on parhainta sellaista. Toimintaa, jossa ei keskitytä kilpailuun, vaan itsensä kehittämiseen osana sosiaalista kokonaisuutta ja huolenpitoa. Partion kautta tulevat luontokokemukset ja selviytymistaidot ovat tietysti suuri plussa. Menkää partioon! Jauri Varvikko päätoimittaja Partiosta vaihtoehto tietokoneelle? Ostari tarinoi Kanneltalossa VANHOJA OSTOSKESKUKSIA puretaan hurjaa vauhtia. Myös Kannelmäen ostoskeskus joutuu kohtamaan saman kohtalon. Kuvataiteilija Nella Keskisarja on halunnut ikuistaa tämän prosessin, jotta niin nykyiset kuin tulevatkin sukupolvet tiedostaisivat mistä luovutaan ja mitä saadaan tilalle. Taiteilijana hän ymmärtää, että niin pienyrittäjien kuin yksittäisten taiteentekijöiden mahdollisuudet työskentelyyn katoavat suurissa massaostoskeskuksissa. Kanneltalolla saatiin nauttia aidosta Kantsun ostarin tunnelmasta, kun Ostari tarinoi-näyttely avattiin yleisölle. Kyseessä on osa kuvataiteilija Nella Keskisarjan kolmivuotista yhteistaiteellista kokonaisuutta, jossa seurataan taiteen keinoin Kannelmäen ostoskeskuksen purkamista ja uusien talojen rakentamista. Nostalgian keskellä huokuu yhdessä tekemisen meininki. Ei jää epäselväksi myöskään se, että Kantsun ostari kuuluu jokaiselle siellä kulkeneelle. Projektin eteen on tehty töitä vuoden verran, sanoo idean äiti Nella, joka on sommitellut teokset näyttelytilaan. Ostari tarinoi koostuu videohaastatteluista sekä valokuvista ja Tanotorvi-lehden artikkeleista vuosien varrelta. Tähän mennessä Kanneltalon näyttelyyn on haastateltu mm. Ninja Sarasaloa, Brita Koivulehtoa, Roope Latvalaa, Tiittasen pakoputkikorjaamoa, EWS-Pesulaa ja Ompelimo 3:a sekä eläkkeelle siirtynyttä Etelä-Kaarelan apteekin omistajaa Anita Oksasta. Mukana ovat kuvataitelijoiden Kirsti Puhakan ja Leena Palosen neljä ostariaiheista maalausta. Tämän kaiken kruunaa galleriatilaan tuotu palanen legendaarisen ravintola Britannian terassia. Projekti jatkuu Nyt nähtävä näyttely, johon voi käydä tutustumassa ja elävöittämässä omaa historiaansa, on vasta ensimmäinen etappi. Halusin kohteeksi ostarin, kertoo Kannelmäessä 12-vuotiaasta asti asunut taiteilija. Muutin tänne Lapista 1960-luvulla ja hyvin pian tajusin, että asuin kylässä. Ympärilläni oli yhteisö ja kaikki tunsivat toisensa. Projektin myötä hän on saanut paljon ihania ystäviä ja on tutustunut hienoihin ihmisiin ja yrittäjiin ja kuullut heidän tarinaansa, joka voisi yhtä hyvin olla kenen tahansa kantsulaisen tarina. Itse ostarin purku on herättänyt monenlaista mielipidettä puolesta ja vastaan, kuvataiteilija kertoo. Ihmiset ovat minulle tärkeitä ja pitävät minut liikkeessä. Taiteen tekemisen idea piilee antamisessa. Projekti tulee jatkumaan. Nella hakee yhä ihmisiä haastatteluihin. Ja suunnitelmia meillä on edelleen paljon. Ehkä järjestämme tilaisuuden, jossa ihmiset kokoontuvat pitkän pöydän ääreen syömään ja keskustelemaan yhdessä. Ja ensi tai seuraavana kesänä luvassa on ilotulitus. Ostari tarinoi-näyttely päättyy 4.2.2017. Tämän jälkeen näyttelyn teokset sijoitetaan tasapuolisesti niin Olkkarin kuin Kannelmäen kahvilan tiloihin. Taiteen keinoin kuvattuna Oman leimansa näyttelyyn tuovat videohaastattelut, joissa niin alueen asukkaat kuin ostarilla toimivat yrittäjät kertovat ostarin tarinaa. Ihmisistä, joita olemme haastatelleet teosta varten, on aistittavissa haikea, mutta samalla lämmin fiilis, valaisee videokuvauksista vastaava Hannes Renvall , jolla itsellään ei ole aiempaa taustaa Kannelmäkeen. Onhan tämä nasta paikka. Olen saanut tutustua ostarimaailmaan, johon minulla ei muutoin olisi ollut pääsyä. Hannes on kuvannut ja myös haastatellut ihmisiä yhdessä Nellan kanssa. Ja kyllähän Kannelmäen ostoskeskuksen meiningissä on oma ainutlaatuinen tunnelmansa, omaa karismaa. Ostari kannelmäkeläisten keskus useiden kymmenvuosien ajan Kaikki limittyy toisiinsa ja yhdistää ihmisiä monella elämän sektorilla, kiteyttää Kirsti Puhakka näyttelyn antia. Helsinki on ollut teemani vuodesta 1996 lähtien. Puhakan vehreissä maalauksissa on Kantsun ostari ikuistettu elokuun värein. Kirsti maalaa mielellään ulkona ja paikan päällä. Maalasin teokset neljän päivän aikana elokuussa. Ihmiset pysähtyivät katselemaan työskentelyäni. Nykyään on harvinaista nähdä taiteilija luomassa taidetta. Kirsti pitää luonnosta ja ilmavasta tilasta, joka Kantsun ostarilla henkii. On sääli, että tietyn ajan henki ja arkkitehtuuri eivät säily. Moni Kirstin työskentelyä katsomaan jäänyt suri ostarin kohtaloa. Muutos aina pelottaa. Pidän kivijalkayrittämisestä. Ihmiset kohtaavat ja yhteisöllisyyden tunne on läsnä. Kannelmäen ostari on rakennettu oivallisesti mäelle ja sen ympärille koko muu Kannelmäki on rakentunut vuosien varrella. Aiemmin kaupunki arvosti lähiöitä eri tavalla ja sijoitti niihin merkittävien taiteilijoiden merkittäviä teoksia. Vastaavanlaista aitoa lämpöä ja tunnetta, joka näissä 50-70-luvuilla rakennetuissa lähiöiden ostoskeskuksissa vallitsi, ei voida saavuttaa keinotekoisilla valoilla ja viheristutuksilla, joita meille nykypäivän persoonattomissa ostoskeskuksissa tarjotaan. Keinovalojen hehkussa herkkyys väreille turtuu ja värisilmä katoaa, tietää Nella Keskisarja. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Ostari tarinoi -näyttely Kanneltalon Galleriassa 14.1. – 4.2.2017. Teosta ovat tukeneet Helsingin kulttuurikeskus, Hartwall Oy, Ravintola Britannia ja Tanotorvi-lehti. Teoskokonaisuus kuuluu Helsinki malli -hankkeeseen ja Helsingin Taiteilijaseuran Taidekehä-projektiin. Ostarien katoaminen ja kaupunkilaisten ohjaaminen kauppakeskuksiin tulee muuttamaan kaupunkilaisten minäkuvaa itsenäisestä kuluttajasta ja yrittäjästä isojen ketjujen tahdottomaksi asiakkaaksi, sanoo kannelmäkeläinen kuvataiteilija Nella Keskisarja. Kanneltaloon on tuotu palanen ravintola Britannian terassia. Vas. Kanneltalon kulttuurituottaja Ia Pellinen, Yoshiki Tamura, malli Ninja Sarasalo, videokuvaaja Hannes Renvall ja muusikko Roope Latvala. Taiteilija Nella Keskisarja kertomassa näyttelyn taustoista.
• 4 28.1.2017 M ikäli olet päättänyt pitää tipattoman tammikuun, niin sinulla alkaa olla tosi kiire. Itse myöhästyin alkamisesta, koska tuli vietetyksi reippaanlainen uudenvuodenjuhla, joka jatkui hauskassa seurassa ennakoitua kauemmin. No, ei harmita yhtään. Katsotaan sitten uudelleen vuoden kuluttua. Toisaalta kun nyt oikein järjellä ajattelee, niin onko näissä tipattomuuksissa mitään mieltä? Eipä taida olla, koska ihmisellä on paha tapa ottaa raivoisalla innolla kiinni menettämänsä hauskuudet. Lopputulos on useimmiten jopa huonompi kuin että ei olisi alkanutkaan. Arkkiatri Arvo Ylppö oli poikkeuksellisen viisas mies ja eli yli satavuotiaaksi eläen täyttä elämää loppuun asti. Hän sanoi, että kaikkea voi ja tulee tehdä kohtuullisesti. Uskon häntä täysin. Kaikenlaiset ihmedieetit ovat osoittautuneet useimmiten täydeksi huuhaaksi, ovatpa olleet jopa vaarallisia. Lihominen johtuu siitä, että ihminen laittaa enemmän suuhunsa kuin mitä tulee takaa ulos, näin yksinkertaista se on. Älytön reuhtominen salilla tai pururadalla on ikävää. Liikunnan tulee olla miellyttävää ja hauskaa, silloin motivaatio säilyy. Alkoholin käyttösuositukset naurattavat minua. Asiantuntijat suosittelevat korkeintaan kahta ravintola-annosta illassa. Ei tuu mittää, sanoisi Rokan Antti. Kyllä ihmisen pitää ottaa ainakin niin monta paukkua, että alkaa laulattaa. Mielestäni kaikki alkoholi on pahaa. Pidänkin teeskentelynä sitä, kun joku hurskastelee ottavansa lasin hyvää viiniä maukkaan aterian kanssa. Juupa juu, kyllä kai. Ruuan kanssa sopii muutama tuikea snapsi kylmänä sen kummemmin maistelematta, äkkiä alas vaan. Viiden kuuden paukun jälkeen makuaisti onkin jo sitten turtunut siinä määrin, että ihmiselle voi tarjota huoletta vaikka tärpättiä. Kaikki maistuu samalle. Ravintohihhuleiden ihmedieetit ovat osoittautuneet suorastaan vaarallisiksi niiden yksipuolisuudesta johtuen. Ihminen tarvitsee monipuolista, järkevää ravintoa. Olen syönyt ikäni kaiken leipää, voita, munia, sianläskiä ja kaikkea mikä on maistunut. Sota-ajan kakarana kunnioitan ruokaa niin paljon, että syön kaiken, mitä lautaselle on laitettu. Poisheitettävää, pilaantunutta ruokaa ei yksinkertaisesti synny. Aikoinaan saksalaisen laivan tunnisti siitä, etteivät lokit seuranneet sitä. Sieltä ei liioin heitetty mitään pois. Viisaita ovat nuo saksalaiset. Laihduttamisesta on tehty jonkinlainen muoti-ilmiö, jota kaikkien tulisi noudattaa. Nyttemmin on todettu, että ikääntynyt ihminen saa olla hieman ylipainoinen. On ainakin turvallisempaa kellahtaa kumoon liukkaalla talvikelillä. Runsas kävely ja portaiden nousu riittävät minulle. Salilla, saatana, ette tule minua näkemään. Vaan yksi on leikitön asia, tupakointi. Siinä ei kerta kaikkiaan ole mitään järkeä. Tumpatkaa saman tien, tervehtyminen alkaa välittömästi. Tupakoitsija saattaa elää hyvinkin vanhaksi, mutta millaista elämää? Hänen 10-15 viimeistä vuottaan ovat kauheita. Hän romahtaa useinkin liikuntakyvyttömäksi, sairaaksi ihmisraunioksi. Ikä sinänsä ei ole niin paha asia, itse aiheutettu sairastuminen on. Toisinkin voi toimia, lopettaminen ei ole vaikea asia, jatkaminen on. Siihen tipattomuuteen vielä, jos nyt kuitenkin päätätte pitää pitkähkön tauon, niin olen kerännyt tähän muutaman pikkujutun, jotka seuraavat alkoholinkäytön lopettamista: Unihäiriöt vähenevät, dementian puhkeaminen viivästyy, mieliala kohenee, itsemurhariski pienenee, aivovammariski niin ikään, epilepsian todennäköisyys pienenee, maksasairaudet vähenevät, haimatulehduksen riski pienenee, verenpaine laskee, sydänlihas voi paremmin, sydänkohtaukset vähenevät, ruuansulatuskanavan ylävatsaoireet poistuvat, ripuli hellittää. Hormonitoiminnot elpyvät, impotenssi hellittää, gynekomastia eli miesten naisistuminen ja naisten miehistyminen lakkaavat, kivesten surkastuminen pysähtyy. Erilaisten syöpien riski pienenee, paino alenee. Monenlaiset iho-ongelmat hellittävät, punotus ja turvotukset poistuvat. Eli onhan sitä siinäkin. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Miksi kiusata itseään VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN!!! Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. KANTSUN OLOHUONE on muuttanut ja jatkaa toimintaansa entisissä pankin tiloissa, Alepan viereisessä huoneistossa. Saman katon alle olemme saaneet pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme kahvila Herkun. Kantsun Olohuone on auki kahvila Herkun aukioloaikoina, lisäksi eri tapahtumien ja kerhojen aikana. Lämpimät kiitokset kaikille runsaskätisistä lahjoituksista; saimme huonekaluja, astioita, mattoja, lamppuja, askartelutarvikkeita. Erittäin lämpimät kiitokset ansaitsevat myös kymmenet Kantsun Olohuoneen talkoisiin osallistuneet! Lisätietoja Kantsun Olohuoneen toiminnasta alueen monimuotoisena asukastilana sekä sen varaamisesta yhdistysja yksityiskäyttöön voi lukea Kannelmäen kaupunginosasivuilta ja Kantsun Olohuoneen/ Kannelmäki-liikkeen Facebook-sivustolta. Ilmoitustaulun saamme lähiaikoina tilan ikkunaan. Kantsun Olohuoneesta löytyy istuinryhmiä, rentoja sohvaryhmiä, Mummolan kotoisat tilat keinutuoleineen, kokousja askartelutilaa ja mukavia nurkkauksia vaikkapa juttuhetkeen. Ylläpitokustannusten kattamiseksi pidämme Olohuoneen puolella pienimuotoista kirppishyllyä. Kantsun Olohuone on meidän kaikkien kantsulaisten olohuone ja asukastila. Millaista toimintaa sinä haluaisit järjestää? Mikä kerho olisi tarpeellinen? Etsimme innokkaita henkilöitä kerhonvetäjiksi ja erilaisten pop-up -tapahtumien järjestäjiksi. Voit tuoda oman ehdotuksesi kahvila Herkun aukioloaikoina aloitelaatikkoon. 13.2. järjestämme ystävänpäiväaskartelut ja 14.2. Kantsun Olohuoneella vietetään ystävänpäivää. Tule mukaan – yksin tai ystävän kanssa! Varsinaisia tilan avajaisia vietetään avoimin ovin lauantaina 18.2. koko päivän. Luvassa on yllätysohjelmaa ja musiikkia. Kahvilassa herkutellaan suut makeaksi. Kahvila Herkku avautuu arkisin jo 6.45. Tule viettämään mukavaa kahvihetkeä ja osta mukaan kahvilan tuotteita. Tervetuloa rohkeasti tutustumaan, kahvittelemaan ja ostoksille! Kantsun Olohuone muutti uusiin tiloihin KANNELTALON KEVÄÄSSÄ painottuvat erityisesti nykytanssi ja fyysinen teatteri. Mukana mm. yhteispohjoismaisen nykytanssiteoksen maailmanensi-ilta sekä japanilais-suomalainen Shakespeare-tulkinta. Kevätkauden avaa VAPAAkollektiivin Parts of Life. Yhteispohjoismainen nykytanssiteos lähestyy universaaleja aiheita – rakkautta, työtä, leikkiä henkilökohtaisesta näkökulmasta. Teoksen koreografi on ruotsalainen Disa Krosness ja musiikin on säveltänyt islantilaisen konemusiikin kuumimpiin nimiin kuuluva Úlfur Eldjárn . Ensi-ilta 25.1. Maaliskuun alussa ensi-iltansa saa Song of the Goddess, liikkeellinen teos naiseudesta, joka sijoittuu nykytanssin ja fyysisen teatterin välimaastoon. Lavalla nähdään mm. flamencotanssija Kaari Martin , fyysisen teatterin ammattilainen Elin Smedlund sekä näyttelijä Kreeta Salminen. Intiassa näyttämötaiteita opiskellut ohjaaja Steina Öhman tuo teokseen palasen Intiaa. Suomen Komediateatterin uusi esitys Halun viemää saa ensi-iltansa Kanneltalossa 29.3. Minna Kivelä tulkitsee kirpeässä komediassa eriikäisten naisten haluja ja vaatimuksia, vauvasta mummoon. Esitys sisältää seitsemän tarinaa tahtomisesta ja siitä uskosta, että minä tässä juuri nyt ymmärrän kaiken paremmin kuin muut. Esityksen ohjaa Kiti Kokkonen . Huhtikuussa nähdään kantaesitys kamarioopperatrilogiasta Daniel Filippo. Vahvasti psykologinen, trillerimäinen libretto kertoo saman tarinan kolmesta eri näkökulmasta. Yhden kirjailijan ja kolmen säveltäjän projekti on uudenlainen tapa käsitellä kamarioopperakäytäntöjä. TotuuKantsun olohuoneen ja Kahvila Herkun tilat on yhdistetty mukavaksi kokonaisuudeksi. Parts of life. Kuva Janne Kaakinen. Kanneltalon keväässä viisi ensi-iltaa – mukana runsaasti kansainvälisiä tekijöitä den ja muistin subjektiivisuuteen pureutuva esitys koostuu kolmesta pienoisoopperasta. Työryhmän muodostavat ohjaaja Vilppu Kiljunen , libretisti Maritza Núñez sekä säveltäjät Max Savikangas, Lauri Toivio, Tuomas Turriago . Lavalla nähdään solisti Teppo Lampela . Kanneltalon ensi-iltakevät huipentuu huhtikuussa, kun lavalla nähdään japanilais-suomalaisen työryhmän uniikki tulkinta Shakespearen klassikkotragediasta. Macbeth, again sijoittuu unenomaiseen tietoisuuteen, jossa ei ole menneisyyttä, nykyhetkeä tai tulevaisuutta. Teos yhdistää teatteria ja nykytanssia klassisen japanilaisen Taiko-rummun äänimaailman säestämänä. Lavalla nähdään mm. ohjaaja, koreografi ja budo-mestari Akira Hino sekä hänen poikansa Ikki Hino , joka on tunnettu taiko-rumpujen ja niihin liittyvän perinteen asiantuntija ja rumpali. Kanneltalo panostaa kevään aikana vahvasti myös yleisötyöhön ja esityskokemusten syventämiseen. Lähes kaikkien esitysten yhteydessä on taiteilijatapaamisia ja/tai asiantuntijapuheenvuoroja. VAPAAkollektiivin Parts of Life -esitysten jälkeen malminkartanolainen yhteisöteatteriryhmä Aikuiset naiset ja Petri esittää katsojakokemukseen perustuvan liikkeellisen esityskommentin. Macbeth, again -esityksiä puolestaan edeltää Ikki Hinon Taiko-konsertti Sitratorilla. Kanneltalo, Klaneettitie 5, Kannelmäki, kanneltalo.fi, FB: Kanneltalo Lipunmyynti: (09) 310 12000 (arkisin klo 12–18) ja lippu.fi Parturi-Kampaamo Kannelhius väistyy ostoskeskuksen rakennustyömaan tieltä. Kiitämme asiakkaita luottamuksesta ja kuluneista vuosista. T. Mallu ja Tiina
• 5 28.1.2017 to 16.2. ja pe 17.2. klo 19 liput 16,50 € la 4.3. klo 15 liput 26/22,50 € ti 14.2. ja ke 15.2. klo 19 liput 28/22,50 € ke 15.3.–pe 17.3. klo 19 liput 21/15 € ke 29.3. klo 19 (ennakko) to 30.3. klo 19 (ensi-ilta) pe 31.3. ja la 1.4. klo 19 liput 28/22,50 € to 6.4. klo 19 (kantaesitys) pe 7.4. klo 14 & 19 liput 15/12/6 € ti 11.4. klo 19 liput 15/12 € to 20.4. klo 19 (ensi-ilta) pe 21.4. ja la 22.4. klo 19 liput 17/12 € ke 25.1. klo 19 (ensi-ilta) pe 27.1. klo 19 la 28.1. klo 15 & 19 liput 16,50/10,50/5,5 € ke 1.3. klo 19 (ensi-ilta) pe 3.3., to 9.3. ja pe 10.3. klo 19 la 11.3. klo 16 liput 16,50/10,50/6 € Stella tekee rikoksen Stella Polaris Halun viemää Suomen Komediateatteri Mortified Finland Suomen Komediateatteri Kamarioopperatrilogia Daniel Filippo Macbeth, again! RealContact Project Parts Life VAPAAkollektiivi of Myydään 3H+K Suomen Komediateatteri O ta ta lte en ! Katso koko tarjonta! kanneltalo.fi liikkeellinen teos naiseudesta Song Goddess of the pusi Pusi, Algernon Kuriton Company Teatterituotannot.fi Liput 09 310 12000 ja Lippupiste Klaneettitie 5 | kanneltalo.fi | Kanneltalo
• 6 28.1.2017 Kaikenikäisten Susiveikot Kannelmäessä toimiva partiolippukunta Susiveikot on vuonna 1979 perustettu partioyhdistys. Se on ns. sekalippukunta, eli koostuu niin tytöistä kuin pojista ja jäseniä siinä on noin 200. Partiolippukunta toteuttaa Suomen partiolaisten viiden ikäkauden partio-ohjelmaa, mutta ei sulje ovia vanhemmilta jäseniltäkään, vaan toivottaa kaikki iästä ja taustoista riippumatta tervetulleiksi virkistävään ja mieltä ylentävään yhteistoimintaan. T apaan Susiveikkojen eri ikäisiä edustajia Aurinkokalliolla, Kannelmäessä. Mukana ovat Otso Kokkonen (9 v.) Sudenpennuista, Maria Toivola (15 v.) Samoajista, Oona Sievänen (19 v.) Vaeltajista, lippukunnan varajohtaja Eerika Simoinen (21 v.) ja Sudenpentujen laumajohtaja Katja Ritari (42 v.). Keskustelun edetessä kuulen outoja termejä: sudenpentuluotsi, akela, tarpojaluotsi, sampo, kolo… Tytöt kertovat vilkkaasti toiminnasta ja sen partiopesteistä. Joudun tunnustamaan tietämättömyyteni. Eli aloitetaanko alusta… EERIKA SIMOINEN on Susiveikkojen partiolippukunnan varajohtaja ja ohjelmavastaava. Eerika on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2004, jolloin hän täytti kahdeksan. Eerika kertoo järjestelmästä. Partio-ohjelma koostuu viidestä eri ikäkaudesta. Ensimmäinen ryhmä, Sudenpennut, on tarkoitettu 7-9 -vuotiaille ja sen ohjelma koostuu ns. jäljistä ja askelista, eli aktiviteettisuorituksista, joita kerätään. Sudenpenturyhmää, jota kutsutaan laumaksi, johtaa akela, ikäkausijohtaja, joka on tehtävään koulutettu aikuinen. Toinen ryhmä on 10-12-vuotiaat Seikkailijat. Seikkailijoiden ryhmä on 10–15 hengen joukkue, joka jakaantuu kahteen tai kolmeen vartioon. Seikkailijajoukkuetta johtaa tehtävään koulutettu aikuinen, sampo. Kukin seikkailija saa vuorollaan opetella johtamista eli toimia vartionjohtajana tilanteissa, joissa toimitaan pienryhmissä eli vartioissa. Seikkailijat opettelevat partion perustaitoja ja retkeilevät paljon. Seikkailijat suorittavat ilmansuuntaktiviteetteja, opiskelevat perustaitoja, tekevät retkiä ja osallistuvat partiokisoihin. Kaksivuotisen ohjelman aikana partiolaiset saavat suorituksistaan merkkejä. Seikkailija matkaa tutkimusmatkailijan lailla: retkikeittimet, ensiapu, rakentelu ja solmut tulevat seikkailijoille tutuiksi! Kolmas ryhmä, 12-15-vuotiaiden Tarpojat toimivat viikoittain kokoontuvissa vartioissa, tytöt ja pojat omissaan. Vartiossa on 4–12 tarpojaa. Tarpojavartiota johtaa samoaja, jonka tukena toimii aikuinen, luotsi. Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta eli tarposta. Tarpojissa aktiviteetit on ajettu aihepiirien mukaan, kuten ensiapu, luovuus, retkeilytaidot, leirit, selviytyminen, yhteiskunta etc. Jokaisessa tarpossa on pakollisia ja valinnaisia aktiviteetteja. Tarpon päätöstapahtuma on majakka, jossa tarpojavartio pääsee yhdessä kokeilemaan oppimiaan taitoja tositilanteessa. Kesällä parasta partiossa ovat leirit. Samoajat ovat 15-17-vuotiaita. He jakautuvat 4–12 samoajan vartioihin. Vartiot kokoontuvat viikoittain ja heitä johtaa omasta vartiosta valittu vartionjohtaja. Tehtävään koulutettu aikuinen johtaja, luotsi, suunnittelee toimintaa yhdessä vartionjohtajan kanssa ja tukee vartionjohtajaa tehtävässään. Samoajat toimivat myös tarpojaikäisten vartionjohtajina. Samoajaohjelma kestää kolme vuotta ja siihen sisältyy niin viikoittaiset kokoukset kuin retket, leirit ja vaelluksetkin. Samoajaohjelma on aina vartionsa näköistä ja samoajana pääset itse vaikuttamaan siihen, mitä aktiviteetteja ryhmä suorittaa. Samoajaohjelmaan kuuluu olennaisena osana myös RO-koulutus, eli ryhmänohjaajakoulutus, sisältäen puolen vuoden mittaisen johtajaharjoittelun. Ohjelman taustalla on opettaa samoajat ottamaan vastuuta muista ja soveltamaan aiemmin opittua, suunnittelemaan ja arvioimaan niin tuleva ryhmätoimintaa kuin sosiaalisia kokonaisuuksia Vaeltajat ovat 18-22-vuotiaita nuoria aikuisia partiolaisia. Vaeltajat toimivat projektien mukaisissa ryhmissä tai oman tai naapurilippukunnan vaeltajien kanssa kaikki yhdessä. Vaeltajaryhmä, vartio, on yhteisryhmä, jossa on 3–5 vaeltajaa. Vaeltajat kokoontuvat kerran tai kaksi kuussa. Vaeltajavartion vartionjohtajana toimii samaan ikäkauteen kuuluva vaeltaja. Ikäkauden aikuinen, luotsi, ohjaa vaeltajan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman eli vaelluskartan tekemistä ja toteutumista. Jokaisen vaeltajan oma ohjelma koostuu viisivuotisesta toimintasuunnitelmasta, eli vaelluskartasta, jossa mietitään mitä on tehty ja mitä halutaan vielä tehdä. Ohjelma on yksilöllinen ja liittyy omiin tavoitteisiin, oman elämän hallintaan ja siihen liittyviin päätöksiin ja vastuunkantoon. Tämän jälkeen vaeltajista tulee ns. ’aikuisia’. KATJA RITARI on sudenpentu-Otson äiti. Katja on ollut partiossa mukana vuodesta 1982. Hän aloitti partion seitsemänvuotiaana, kuten suuri osa partiolaisista. Myös Otso aloitti seitsemänvuotiaana, mutta on kulkenut Katjan mukana toiminnassa aina kaksivuotiaasta. Olen niin sudenpentujen akela, laumajohtaja kuin ikäkausivastaava. Käytännössä vastaan Susiveikkojen neljän sudenpenturyhmän toiminnasta ja yhteyksistä kannatusyhdistykseen, Katja kertoo. Susiveikkojen kannatusyhdistys vastaa Espoon ja Vihdin rajalla olevan Susiveikkojen kämpän ylläpidosta. Kämpällä ja sen kahden hehtaarin maa-alalla on erityinen merkitys lippukunnalle, sillä ryhmät viettävät siellä paljon aikaa. Susiveikkojen kämppä valmistui vuonna 1989 Myllymajalammen rannalle. Vartiot ja laumat käyttävät kämppää aktiivisesti retkillään. Vartiot tekevät vuodessa noin kaksi kertaa retken kämpälle. Susiveikoissa on yhteensä 15 ryhmää, joten kämppä on varattuna lähes joka viikonloppu. Kämpästä huolehditaan yhdessä ja vapaaehtoisvoimin. Susiveikoilla on myös kaksi koloa. Varsinainen kolo, vartiokolo, on entinen Nuorisoasioinkeskuksen tila Vetelintie 5:ssä, metallioven takana kellarikerroksessa. Täällä kokoontuvat vartiolaiset, vaeltajat ja johtajat pitkin viikkoa. Kololla on ison huoneen lisäksi pieni vaeltajahuone, toimisto, keittiö ja WC. Kanneltie 4:ssä sijaitsee vanhempi kolo, jota käyttävät sudenpennut. Myös lippukunnan materiaalinen omaisuus on varastoituna tälle sudarikololle eli yläkololle. Sudarikolon käytön mahdollistaa Kannelmäen seurakunta, joka on lippukunnan taustayhteisö sekä mukana tukemassa kannatusyhdistyksen toimintaa. Kolo sijaitsee kerrostalon kellarissa sisäpihalla. MARIA TOIVOLA kuuluu samoajiin, mutta on myös sudenpentujen akela sekä varastovastaava. Maria on ollut mukana toiminnassa seitsemän vuotta. Hän aloitti partion yhdeksänvuotiaana. ” Sudenpentu tekee retkiä pesästään ulkopuoliseen maailmaan, vielä kuitenkin lähellä kotipesää. Sudenpentu on innokas, reipas ja riehakas, mutta herkkä. Toimintaa kuvaavat sanat: puuhailu, tarinat, tutustuminen, harjaantuminen ja ohjeiden mukaan toimiminen.” Mitä partio on? Partio on vastavoima ”Miks mun pitäis?” ja ”Ei kuulu mulle!” -asenteille. Partiossa välitetään ja muutetaan välittäminen käytännön teoiksi. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Ohjelmassa on tärkeää, että saa tehdä itse. Siihen osallistuvat pienimmätkin partiolaiset: vastuun antaminen nuorille on partion perusidea. Partioon kuuluu seikkailua ja elämyksiä, jotka kasvattavat tervettä luottamusta omiin kykyihin. Ryhmässä oppii toisaalta myös, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea eikä ole olemassa parasta partiolaista. Mitä partiossa tehdään? Partiossa opitaan käden ja mielen taitoja. Liikutaan luonnossa kävellen, hiihtäen, kiiveten ja meloen. Osataan ensiapua ja osallistutaan pelastuspalvelutyöhön. Tunnetaan maamerkit ja yövytään tulilla. Tehdään ympäristönsuojeluja kehitysapuprojekteja. Partiossa kymmenvuotiaat kokoavat hätäapupaketin pakolaislapselle ja keittävät perunoita metsässä. Partiossa aikuisetkin leikkivät ja laulavat. Partioaate Partiotoiminta on puoluepoliittisesti sitoutumatonta ja kaikille avointa. Toiminnan tavoitteena on kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. Partiolupaus Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa ikäkauden ihanteita ja olla avuksi toisille. Partioihanteet • Kunnioittaa toista ihmistä • Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä • Olla luotettava • Rakentaa ystävyyttä yli rajojen • Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen • Kehittää itseään ihmisenä • Etsiä elämän totuutta Partiolaisten tunnus Ole valmis! Osana isoa kokonaisuutta Lauma, joukkue ja vartio Nuorimmat partiolaiset kuuluvat omaan ryhmäänsä, nuorimmat sudenpentulaumaan ja vanhemmat seikkailijajoukkueeseen tai tarpojavartioon. Ryhmät ovat kooltaan muutamasta hengestä pariin kymmeneen. Lippukunta Laumat, joukkueet, vartiot ja vaeltajaryhmät kuuluvat lippukuntaan. Lippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö. Lippukunnan koko vaihtelee noin 40:stä noin 200:aan partiolaiseen. Lippukunnat voivat olla joko tyttö-, poikatai sekalippukuntia. Susiveikot on sekalippukunta. Piiri Jokainen lippukunta kuuluu partiopiiriin, joita on Suomessa kahdeksan. Piirijako myötäilee maakuntajakoa – poikkeuksen tekee Finlands Svenska Scouter, joka on ruotsinkielisten lippukuntien muodostama valtakunnallinen partiopiiri. Keskusjärjestö Partiopiirit ovat Suomen Partiolaisten keskusjärjestön jäseniä. Suomessa on partiolaisia noin 70 000. Maailmanjärjestöt Maailmassa on kaksi partiolaisten maailmanjärjestöä: Partiotyttöjen Maailmanliitto, WAGGGS (The World Association of Girl Guides and Girl Scouts) Partiopoikien Maailmanjärjestö, WOSM (World Organisation of the Scout Movement) Näiden kahden maailmanjärjestön kautta partiotoiminta sidotaan yhteen yhtenäiseksi maailmanlaajuiseksi liikkeeksi. Partiolaisia on noin 40 miljoonaa 154 maassa. www.susiveikot.net
• 7 28.1.2017 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Aikuinen Yli 22-vuotias partiolainen Akela Ikäkausijohtaja eli sudenpentulauman johtaja, joka on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen. Usein laumalla on kaksi akelaa, joista toinen voi olla apuna toimiva aikuinen, vaeltaja tai samoaja. Askel Aktiviteetti; osa jäljen (eli aktiviteettikokonaisuuden) sisältämistä askeleista on pakollisia ja osa valinnaisia. Erillislauma Laumassa on vain tyttöjä tai poikia. Ikäkausivastaava Sudenpentuikäkauden vastaava akela, jonka vastuulle kuuluu sudenpentutoiminnasta ja sen johtajista huolehtiminen. Ikäkausivastaava voi myös toimia akelan tukena, mikäli akela kuuluu itse johonkin ikäkauteen (vaeltajiin tai samoajiin). Jälki 6–12 askeleen muodostama teemallinen aktiviteettikokonaisuus, esim. ensiapu-jälki tai suunnistus-jälki. Jälkimerkki Kankainen oikeaan hihaan kiinnitettävä merkki, jonka sudenpentu saa tehtyään kaikki vaadittavat askeleet jäljestä. Kolo Kokoontumispaikka. Koloilta = sudenpentujen kokoontuminen = kokous = laumailta Kuksa Kuksa on keskusjärjestön jäsenrekisteriohjelma, jonka kautta ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista ja jonne aktiviteettikortin tapaan merkitään tehdyt aktiviteetit. Lauma Sudenpentujen toimintaryhmä. Luotsi Tarpoja-, samoajatai vaeltajaikäkausijohtaja. Voi toimia akelan tukihenkilönä, mikäli akela kuuluu itse johonkin kahteen vanhimmasta ikäkaudesta (vaeltajiin tai samoajiin). Nokkapentu Sudenpentu, jolla on vastuutehtäviä. Putkilauma Lauma, johon otetaan joka vuosi lisää sudenpentuja. Laumaan kuuluu eri-ikäisiä lapsia. Päätösmerkki Metallinen tassunmallinen merkki, joka saadaan sudenpentuikäkauden päätteeksi ja jota kannetaan partiopaidan vasemmassa taskussa läpi ikäkausien. Samoaja 15-17-vuotias partiolainen Seikkailija 10-12-vuotias partiolainen Siirtymä Siirtymällä tarkoitetaan siirtymistä ikäkaudesta toiseen. Lippukunnan on hyvä ylläpitää perinteitä, joilla vanha ikäkausi jätetään taakse ja siirrytään täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavaan ikäkauteen Sisaruspiiri / veljespiiri / siskospiiri Piiri, jossa pidetään käsistä kiinni siten, että omat kädet ovat ristissä vasen käsi päällimmäisenä. Muodostetaan partiotilaisuuksien päätteeksi. Sisupartio Aisti-, liikuntaja kehitysvammaisille suunnattua ja sovellettua partiotoimintaa. Sudenpennun jäljet -kirja Sudenpennun oma kirja, johon merkitään tehdyt aktiviteetit ja jossa on myös ohjeita ja vinkkejä sekä tehtäviä sudenpennuille. Sudenpentu 7–9-vuotias partiolainen. Tarpoja 12-15-vuotias partiolainen Toteutusvinkki Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki. Vaeltaja 18–22-vuotias partiolainen. Yhteislauma Laumassa on sekä tyttöjä että poikia. Yhtenäislauma Samanikäisten sudenpentujen muodostama lauma. Partiolaisen perussanasto (partio-ohjelma.fi) Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki +358 20 7191975 www.britannia.fi Avoinna su-to 11-24 ja pe-la 11-02 Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna • Ti Pe 11 17 • La 10 14 • TERVETULOA! Kuntosali Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja www.kannelgym.fi • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki On virkistävää päästä pois kaupungista. Partio on niin hauskaa ja palkitsevaa, Maria sanoo. Eri ryhmät kokoontuvat viikoittain kololla, mutta ovat aktiivisia metsänkävijöitä. Tytöt kertovat, että kaikki ryhmät tekevät niin viikonloppureissuja kämpälle, mutta myös ryhmäkohtaisia vaelluksia ja leirejä sekä osallistuvat partiolaisten yleisleireille. Tytöt kertovat lähes yhdestä suusta metsään menemisen hyviä puolia: Metsäkeikoilla pääsee pois viikkotoiminnasta, se katkaisee viikon. Metsässä näkee kehityksen, oppii älyttömästi eri taitoja, pärjäämään eri tilanteissa. Lapset rohkaistuvat ja oppivat käytännön toimia ja ryhmätyöskentelyä, mikä lisää heidän varmuuttansa ja vastuunkantokykyä, kuten tavaroista huolehtimista. Partiojohtajat ovat vuodessa keskimäärin neljä viikkoa metsässä, ryhmät vähintään kaksi viikkoa. Partio opettaa monille koordinointikykyä ja uusia taitoja. Viime vuonna pidetyllä partiolasten suurleirillä Hämeenlinnassa oli 17 000 osallistujaa, joista 3000 ulkomaalaista. Leirikaupunkia huollettiin vapaaehtoistoimin ja siellä oli mm. oma palokunta ja sairaala. Partiotoiminnasta on koulutuksellista hyötyä, Eerika kertoo. Jäsenemme oppivat käytännön johtamiskoulutusta, josta esim. yritykset ovat yleensä valmiita maksamaan selvää rahaa. OONA SIEVÄNEN on vaeltaja ja sudenpentujen akela sekä samoajien ikäkausivastaava ja tarpojaluotsi. Oona aloitti partion kymmenvuotiaana, vuonna 2007 ja takana on vuosia nyt 10. Oonalla on partiovuosiinsa nähden todella paljon metsäpäiviä takana. Partiossa tehdään siistejä juttuja. Toiminta ei perustu kilpailuun, vaan itsensä ylittämiseen ja kehittämiseen. Se antaa lapsille terveen pohjan kehittyä, Oona sanoo. Niin, ja aikuisetkin pääsevät leikkimään, Katja nauraa. Partiolippukunta Susiveikkojen lisäksi Kaarelan alueella toimii ruotsinkielinen partiolippukunta. Malminkartanossa on partiolippukunta Huipunvaltaajat. Tytöt kertovat, että ikä ei ole raja. Lapset voivat aloittaa partion seitsemänvuotiaana, mutta monet ovat olleet mukana leireillä jo vanhempiensa kanssa. Susiveikkojen toimintaan voivat osallistua myös aikuiset, eikä aiempi partiotausta ole vaatimus. Usein vanhemmat tulevatkin mukaan toimintaan omien lapsiensa kautta. Myös yhteisiä perheleirejä järjestetään. Tämä on edullinen harrastus. Susiveikkojen jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa, jonka lisäksi Suomen Partiolaisille maksetaan vakuutukset kattava jäsenmaksu noin 60 euroa. Lisäksi maksetaan erillisiä retkimaksuja, jotka ovat 10-15 euroa per viikonloppu, Katja kertoo. Tervetuloa mukaan toimintaan! Susiveikkojen toimintaan pääsee mukaan täyttämällä tiedot netissä: http://susiveikot. net/?sivu=jonotuslista Täyttämällä lomakkeen pääsee Susiveikkojen jonotuslistalle, jolta ilmoittautumisjärjestyksessä sitten täytetään uudet ja olemassa olevat ryhmät. He ottavat yhteyttä, kun uusia ryhmiä perustetaan syksyllä ja toiminta pyörähtää käyntiin. Lisätietoja antaa ja kysymyksiin vastaa Henri ”Ällä” Leppänen, Lippukunnanjohtaja, koulutusvastaava, p. 0504994645 tai Eerika Simoinen, Lippukunnan varajohtaja, ohjelmavastaava, p. 0407456708 Teksit ja kuvat Jauri Varvikko Otso Kokkonen vielä harjoittelee, mutta Katja Ritari, Eerika Simoinen, Maria Toivola ja Oona Sievänen ovat jo vanhoja tekijöitä, monien partiovuosien ja ikäkausiryhmien koulimia. Aloite: Joukko Helsingin Hakuninmaan ja Kaarelan asukkaita on kääntynyt kaupunginvaltuutetun puoleen alueellensa meluongelman kanssa yritettyään ensin edistää asiaa yhteydenotolla Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Hakuninmaan ja Kaarelan alueella voimakas liikenteen melu on todellinen asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttava ongelma. Näiden kahden asuinalueen läpi kulkeva Hämeenlinnanväylä on yksi Helsingin vilkkaimmista liikenneväylistä. Väylän molemmilla puolilla asutus jatkuu tien laitaan asti. Väylä on nelikaistainen ja sillä on 80 km/t nopeusrajoitus. Muualla Helsingissä vastaavissa paikoissa meluongelmia on pyritty vähentämään meluvallilla tai meluaidalla. Samoin on tarpeen selvittää millaisia terveysvaikutuksia melusta aiheutuu Kaarelan ja Hakuninmaan asukkaille varsinkin, kun alueelle on suunnitteilla merkittävää uudisrakentamista Kuninkaantammen alueelle. Kaupungin on syytä olla asiassa aloitteellinen Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen suuntaan, joiden vastuulla on liikenneväylien meluntorjunta myös kaupungin alueella. Ehdotan valtuusto-aloitteella, että Helsingin kaupunki ryhtyy yhteistyössä Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa toimenpiteisiin Kannelmäki-Kaivoksela tieosuuden meluongelman laajuuden ja terveysvaikutusten selvittämiseksi sekä ratkaisemiseksi meluaidan tai meluvallin avulla. Helsingissä 30.11.2016 Jalovaara Ville (1 + 8) Stranius Leo, Koskinen Kauko, Lovén Jape, Torsti Pilvi, Vesikansa Sanna, Taipale Kaarin, Vuorjoki Anna, Vainikka Mirka Valtuusto-aloite Hakuninmaan ja Kaarelan asuinalueiden meluongelmien ratkaisemiseksi Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara (SDP)on jättänyt Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen Meluaidan rakentamisesta Hämeenlinnan tien laitaan Hakuninmaan ja Kaarelan kohdalle. Idea aloitteelle oli tullut alueemme asukkailta. Aloite menee kevään kuluessa Helsingin valtuuston käsittelyyn. Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560
• 8 28.1.2017 ”ASIA ON NIIN , että meistä jokaisen on tiedettävä jotakin taloustieteen eri koulukunnista tai osaksemme jää alistua passiivisesti muiden päätöksiin. Meidän elämäämme vaikuttavat valtioiden talouspolitiikka ja yritysten päätökset – minimipalkat, sosiaaliturva, eläkkeet, elintarviketurvallisuus, toiminnan ulkoistaminen ja niin edelleen. Niiden taustalta löytyy aina jokin talousteoria. Joskus se ohjaa päätöksiä, mutta useimmiten päättäjät käyttävät sitä verukkeena tehdäkseen niin kuin haluavat.” Sitaatti on Cambridgen yliopiston taloustieteen professorin, eteläkorealaisen Ha—Joon Changin kirjasta Taloustiede. Käyttäjän opas (Suomentanut Marja Ollila, Into 2015, 469 sivua) Chang korostaa, että taloustiede ei ole eksakti tiede. Taloustiede on poliittista, kuten Marxin aikana sitä nimitettiinkin. Taloustieteessä ole objektiivisia totuuksia. Taloustieteen väittämien yhteydessä on aina esitettävä kysymys: Cui bono? Kuka hyötyy?, kuten roomalainen senaattori Cicero tapasi sanoa. Taloustiedettä voi tehdä monelle tavalla, vaikka taloustieteilijät ja monet poliitikot väittävät, kuten Margaret Thatcher, ettei ole vaihtoehtoja. Chang esittelee kirjassaan yhdeksän nykyään eniten esillä olevaa koulukuntaa. Tarkastelun kohteina ovat klassinen, uusklassinen, marxilainen, developmentalismi, itävaltalainen, schumpeterilainen, keyneslainen, institutionaalinen ja behavioraalinen koulukunta. Hän vertailee näiden vahvuuksia ja heikkouksia. Talouden toimijoiden päätökset ja valinnat ratkaisevat talouden kehityksen. Valintoja ja päätöksiä tekevät yksilöt, erilaiset organisaatiot yritykset, osuuskunnat, omistajasäätiöt, ay-liike, pankit, kunnat ja valtio, puolueet, kansainväliset järjestöt, Maailmanpankki, IMF, WTO, YK:n eri toimielimet, kansainvälinen työjärjestö ILO. Niiden päätöksentekotavat ja tavoitteet poikkeavat toisistaan. Elävässä talouselämässä toimijat – yksilöt ja organisaatio – ovat monimutkaisia ja epätäydellisiä. Chang selvittää eriarvoisuuden ja köyhyyden syitä ja keinoja niihin vaikuttamiseen. Kirja sisältää selkeitä tilastolukuja taloussuhteiden, kansainvälisen kaupankäynnin ja tulonsiirtojen vaikutuksista eri maiden taloudelliseen tilanteeseen, työttömyyteen ja muuttoliikkeeseen. Vuonna 2010 maahanmuuttajia koko maailmassa oli yhteensä 214 miljoonaa. Heistä 145 miljoonaa asui rikkaissa maissa ja loput 69 miljoonaa kehittyvissä maissa. Suurista luvuista huolimatta maahanmuuttajien osuus on sittenkin pieni suhteessa maailman koko väestömäärään ja pysynyt käytännössä samana: se oli 3,0 prosenttia vuonna 1990 ja 3,1 prosenttia vuonna 2010. Samaan aikaan maahanmuuttajien rahalähetysten summa on kasvanut tuntuvasti. Niiden yhteissumma ylittää nykyään 300 miljardia dollaria. Suurimmat rahalähetysten saajamaat vuonna 2010 olivat Intia (54 miljardia dollaria) ja Kiina (52,3 mrd), Meksiko (22,1 mrd), Filippiinit (21,4 mrd). Rahalähetysten merkitys saajamaiden talouteen on kuitenkin hyvin erilainen. Intiaan saapui rahalähetyksiä eniten. Mutta niiden arvo suhteessa maan bruttokansantuottoon oli vain 3,2 prosenttia, kun Tadžikistaniin lähetetty huomattavasti pienempi rahamäärä vastasi 41 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maahanmuutto voi hyödyttää sekä lähtömaata ja vastaanottajamaata, jos se järjestetään viisaasti. ”Nykyinen globalisaation maailma on sellainen kuin se on siksi, että rikkaiden maiden valtionhallinnon ja yritysmaailman johtava eliitti päätti niin”. toteaa Chang yhteenvetonaan tilanteesta. Hyödyllinen kirja kaikille talouspolitiikasta kiinnostuneille veronmaksajille. PÄÄOMA 2000-luvulla Toinen taloustieteen järkäle on ranskalaisen Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla. Suomentaneet Marja Ollila ja Maarit Tillman-Leino. Jälkisanat suomenkieliseen painokseen kirjoittanut ja sisällön tarkistanut Markku Jäntti (Into 2016, 630 sivua). Edellä esiteltyyn Changin teokseen verrattuna Pikettyn kirja on raskaslukuisempi ja teoriapainotteisempi. Tekijän tavoitteena on, että kirja olisi mahdollisimman laajan yleisön luettavissa. Kirjaa täydentävä oheisaineisto ja taulukot verkkosivustolla puolestaan palvelee taloustieteen opiskelijoita ja tutkijoita. Kirjan nimi viittaa, että sen lähtökohtana on ollut jatkaa Marxin Pääoma tutkimusta käyttäen hyväksi nykyisiä huomattavasti laajempia ja tarkempia tilastoja sekä tietoteknisiä välineitä. Piketty aloittaa kysymyksellä: ”Keskittyvätkö vauraus ja valta vääjäämättömästi yhä harvempien käsiin, yksityisen pääoman kasautumisprosessissa, niin kuin Marx 1800-luvulla ennusti? Vai johtavatko kasvun, kilpailun ja tekniikan edistyksen voimat itsestään tasa-arvoon ja harmoniseen vakauteen talouskehityksen edetessä, niin kuin Kuznets 1900-luvulla päätteli?” Vaikka Marxin ennustamaa tuomiopäivää ei tullutkaan, kiitos talouskasvun ja koulutustason nousun, niin kapitalismi tuottaa silti automaattisesti oikeuttamattoman, mielivaltaista eriarvoisuutta. Pikettyn mielestä on kuitenkin keinoja, joilla kapitalismi voidaan palauttaa demokraattiseen ohjaukseen ja yksityinen etu alistaa yleiselle edulle. Vaurauden jakautuminen on niin tärkeä kysymys, että se kiinnostaa kaikkia. Sitä ei pidä jättää vain taloustieteilijöiden, sosiologien, historioitsijoiden ja muiden viisaiden ratkaistavaksi. Pikettyn mielestä vaurauden jakautumisen akateeminen tutkimus on tähän saakka perustunut useimmin teoreettiseen spekulaatioon kuin luotettavasti osoitettuihin tosiseikkoihin. Tämä on johtanut mielivaltaisiin tulkintoihin. Yhden mielestä tuloerot vain kasvavat ja vääryys valtaa alaa maailmassa. Toisen mielestä tuloerot kaventuvat luonnostaan tai tasoittuvat itsestään eikä tasapainoa pidä järkyttää puuttumalla siihen. Tekijä selvittää aluksi tulonjaon vaihteluita pääoman ja työn kesken sekä käsitteitä kansantulo ja bruttokansantuote. Seuraavaksi hän tutkii eriarvoisuuden anatomiaa. Pääomatulot jakautuvat aina työtuloja epätasaisemmin. Pääoma ja siitä koituvat tulot keskittyvät voimakkaammin kuin työtulot. ”…työtulojen saajien ylin kymmenen prosenttia saa yleensä 25-30 prosenttia kaikista työtuloista. Pääomatulojen saajien ylin kymmenes taas saa enemmän kuin 50 prosenttia ja joissain maissa jopa 90 prosenttia kokonaisvarallisuudesta.” Pääomatulojen saajat hyötyvät myös eniten verotusjärjestelmien porsaanreijistä ja verojen kiertämisestä sijoittamalla varojaan veroparatiisien pankkeihin. Työtuloja verotetaan raskaammin kuin pääomatuloja ja perintöjä. ”Paras keino välttää loputon eriarvoisuuden kierre ja palauttaa muutosvoimat yhteiskunnan hallintaan olisi globaali progressiivinen pääomavero… Pääomavero laajentaisi demokraattista avoimuutta ja omistusten julkisuutta kaikkeen varallisuuteen, mikä on välttämätön edellytys pankkijärjestelmän ja kansanvälisten pääomavirtojen tehokkaalle sääntelylle. Pääomavero on ihanteellinen instituutio, joka asettaisi yleisen edun yksityisen edun edelle uhraamatta kilpailua tai kansainvälisen kaupan vapautta”. Piketty haluaisi palauttaa nimityksen poliittinen taloustiede. Kaikkien kansalaisten pitäisi vakavissaan kiinnostua rahasta, sen mittaamisesta ja sen kytkeytymisestä tosielämään ja sen kehityskulkuihin. ”Raharikkaat muistavat kyllä aina puolustaa etujaan. Numerokammo palvelee harvoin köyhimpien asiaa”. Jälkisanat teokseen kirjoittanut Markus Jäntti toteaa, että tilastojen valossa varallisuuserot Suomessa ovat verraten pieniä. Samoin edellä Ha-Joon Chang toteaa, että Suomessa on alhaisin köyhyysaste Tanskan, Islannin ja Luxemburgin jälkeen. Oiva Björkbacka TALOUSTIEDE Käyttäjän opas VÄRKKÄÄMÖ tarjoaa kädentaitojen ja kuvaamataidon työskentelytilan Kannelmäen nuorisotalolla 13-29-vuotiaille. Värkkäämössä on avointa toimintaa kolmena iltana viikossa, joiden lisäksi tiloissa järjestetään erilaisia työpajoja. Tulevana keväänä tiloja käytetään muun muassa osana IHME-nykytaidefestivaalia järjestettävään IHME-pajaan, sekä keväällä järjestettävän Carnavalin asujen ja rekvisiitan valmistamiseen. Maaliskuussa (perjantaina 3.3.) järjestetään Kanneltalon aulassa Ompelulanit. Nuorisoasiankeskuksen nuorisotaloilla on järjestetty ennen muun muassa peliöitä, joten me Värkkäämö haluaa järjestää samantyylisen tapahtuman myös käsitöiden ystäville. Tapahtumaa tehdään yhdessä Kanneltalon, Kannelmäen kirjaston ja Operaatio Pulssi!:n kanssa. Kaikille avoimissa Ompelulaneissa Värkkäämön ompelukoneet ja saumurit ovat tekijöiden käytössä Kanneltalon aulassa koko illan 1824. Illan aikana ehtii esimerkiksi tuunaamaan vanhasta uutta, viimeistelemään vanhoja jo aloitettuja töitä tai aloittamaan vaikka kokonaan uuden projektin. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla kirjaston lainauskärryssä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, joka on myös lainattavissa kirjastokortilla. Värkkäämön ohjaajat ovat paikalla koko illan neuvomassa töissä eteenpäin ja antamassa ideoita. Lisätietoja: Julia Jämiä Käsityöohjaaja, Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus, Kannelmäen nuorisotalo, Värkkäämö, p. 040 641 1707 @. julia.jamia@hel.fi FB: www.facebook.com/Varkkaamo/ IG: @varkkaamo Kuva: Värkkäämö Ompelulanit maaliskuussa Kaarelan asukkaita Kuka? Nimeni on Kerttu ja täytin juuri vuoden. Synnyin 17.1.2016 Salossa chihuahuaksi. Minut jätettiin kasvamaan kenneliin, koska olin niin pienikokoinen. Kuuden kuukauden ikäisenä, kun painoin 1,6 kg, muutin uuteen kotiin Kannelmäkeen. Nykyään painan 2,6 kg. Perheeseeni kuuluu omistajieni lisäksi kaksi huskya,13-vuotias Sini ja 10-vuotias Ruska . Viimeisenä mainitsen kolmevuotiaan Nessin , joka on paras kaverini. Ihastuimme heti toisiimme. Vaikka hän on kissa, niin hän on mitä parhainta seuraa. Yhdessä me juostaan, painitaan ja ajetaan toisiamme takaa. Väitetään, että meillä chihuahuoilla on taipumus pomottaa muita perheenjäseniä. Minulla ei ole kuitenkaan tarvetta olla pomo ja en myöskään riitaannu helposti. Kerran Sini varasti minun luuni. Haukuin niin kauan, kunnes omistajani ilmestyi paikalle ja sain luuni takaisin. Olen siinä määrin itsevarma, että en pelkää oikeastaan ketään enkä mitään. Uudenvuodenaaton ilotulituksia kyllä hieman arastelin ja ihmettelin, mutta tuskin mitään traumaa niistä jäi. Kaaren ostoskeskus on yksi ehdottomista suosikkipaikoistani. Isossa ostoskeskuksessa on mukava liikkua, koska siellä on lämmintä ja paljon ihmisiä. Shoppailen mielelläni. Käyn myös säännöllisesti Mustissa ja Mirrissä. Koiranilmalla minua ei kovin helpolla ulos saa. Inhoan vettä ja kylmää. Tosin viime kesänä ulkoilimme paljon lähimetsissä. Olen hyvin seurallinen ja viihdyn sylissä. Lempipaikkojani kotona on sohva. En hirveästi pidä omista raksuistani. Syön mieluummin herkkuja, kuten persimon-hedelmää tai juustoa. Ai niin, olen erittäin onnellinen, kun pääsen mukaan autoilemaan! Aloitamme lehdessä uuden palstan Kaarelan asukkaita, jossa esittelemme ihmisten eri kotieläimiä. Jos haluat, että lemmikkisi esitellään lehtemme sivuilla, niin laita lyhyt esittely ja kuva sähköpostitse: tanotorvi@eepinen.fi Minun nimeni on Kerttu ja tässä on paras kaverini Nessi. Tykkäämme leikkiä yhdessä. Kannelmäki-liike Kantsun Olohuone Kannelmäki auttaa Kannelmäki kierrättää www.facebook.com tutustu ja tule mukaan jäseneksi mukavaan ja hyödylliseen toimintaan! kaupunginosat.net/kannelmaki/ Kannelmäen ja Kaarelan kaupunginosasivut katso paikalliset tapahtumat & uutiset UUTTA: selkeä tapahtumakalenteri palveluhakemisto yrittäjille/palveluntuottajille Sinä olet Kannelmäki-liike! Turvallinen ja viihtyisä asuinalue meille kaikille Sinä ja minä voimme tehdä sen!
• 9 28.1.2017 TORSTAIAAMUNA 12.1 ilmassa oli jännitystä – meille tuli poliisit kylään! Poliisien ihan oma Nallekopla orkesteri soitti meille kivoja värija liikennelauluja heidän omalta 112 levyltään. Lapset oppivat lauluista mitä tarkoittaa 112 hätänumero, miten liikennevaloissa toimitaan sekä minkälainen on suojatien liikennemerkki. Nallekoplalla on oma poliisileijona, joka tulikin vierailulle kesken konsertin – se oli aika jännää lapsista! Poliisien laulut soivat lasten mielessä koko loppupäivän – me aikuiset saimme niitä kuulla: kutsu poliisi 112, kutsu poliisi 112! Päiväkoti Kannelmäen väki Päiväkoti Kannelmäessä opittiin poliisilta! M iltä kuulostaisi palkankorotus vuoden alussa? Hyvältä, eikö? Mutta entäs 40 % korotus? Aivan mahtavalta. Uskomattomalta suorastaan! Näin onnellisesti ei vuosi 2017 alkanut omissa papereissa, vaikka verohallinto oli toista mieltä. Verokortti vuodelle 2017, joka astuu voimaan 1. helmikuuta, näytti tosiaan, että meikäläisen pitäisi saada palkankorotus. Eikä pelkästään korotus, vaan tuntuva sellainen! En kuitenkaan lähtenyt verokortti kourassa työnantajan juttusille, vaan otin nöyrästi luurin käteen ja soitin verottajalle, ja pyysin oikaisua. Asia korjautui puhelinsoitolla ja muutaman päivän päästä muutosverokortti oli postilaatikossa. Uutisissa luki että virhe koski esimerkiksi yrittäjiä, merityötuloa saaneita tai perhepäivähoitajia. Myös Kelalta tai työttömyyskassasta tukia saaneita oli tässä joukossa. Itse en kuulu mihinkään näistä ryhmistä, vaan liksa tulee säännöllisesti ja samansuuruisena kuukausittain. Vaimon kohdalla sama juttu, mutta myös hän joutui korjaamaan veroprosenttiaan. Noin 300 000 verokorttia oli pielessä, eli aika isosta mokasta oli kyse. Olkoonkin että se oli ”vain” 6 % kaikista korteista. Meidän talouteen osumatarkkuus oli täydet 100 %. Mikä siinä on, että lottorivi ei koskaan osu näin hyvin! Tapio Issakainen 300 000 KANNELMÄEN KIRKOSSA , Vanhaistentie 6 Jumalanpalvelukset • Messu ja kirkkokahvit sunnuntaisin klo 10 • Aamuehtoollinen ke 25.1. ja 8.2. (joka toinen ke) klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa ja sen jälkeen aamiainen 1,50 € seurakuntasalissa. • Iltaehtoollinen ke 15.2. (joka toinen ke) klo 19 • Luottamuksen messu ke 1.2. klo 19. Hiljaista mietiskelyä ja Taizé-lauluja. Lauletaan yhdessä to 2.2. klo 10. Anne Myllylä. Yhteisvastuukeräys alkaa 5.2. • Keräyskohteet: Suomessa keräysvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja. Kansainvälisenä keräyskohteena on Jordaniassa asuvien Syyrian pakolaisten koulutus ja psykososiaalinen tuki. • Messu klo 10 kirkossa. Konsta Korhonen, Nina Rajamäki. Musiikkia J.S. Bachin kynttilänpäivän kantaatista, jonka teksti on vanhan Simeonin lausahduksesta ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut.” Tuomas Lehtinen, baritoni, Eeva-Kaisa Rönkä, oboe, Johanna Kilpijärvi, sello, Anne Myllylä, urut. Kirkkokahvit ja keittolounas Yhteisvastuun hyväksi. • Tulisitko lipaskerääjäksi Kaareen viikoilla 6 tai 10? Keräysajat ma-pe klo 10–13 ja 16–19 sekä la klo 11–16. Ilmoittaudu Ulla-Maija Tuuralle, p. 09 2340 3843. Piirejä aikuisille • Raamattupiirit maanantaisin klo 10– 11.30 ja tiistaisin klo 18.30–20 • Lähetyspiiri ti 17.1. klo 18–19.30. Kirkollista elämää Kreikassa, Riitta ja Heikki Järvinen. • Työtupa ti 24.1. ja 7.2. klo 15–19. Käsityöja askarteluhuone, kello viiden tee. • Aamurukoushetki perjantaisin klo 9.30– 10.30 MALMINKARTANON KAPPELISSA, Vellikellonpolku 8 • Messu ja iltatee su 5.2. (joka toinen su) klo 18 • Raamattupiiri torstaisin klo 18.30–20 TOIMINTAKESKUS JENNYSSÄ , Beckerintie 9 • Jennyn Mummola la 11.2. klo 10–13 Lapsille ja perheille leikkiä, lukemista, välipalaa. Maksuton. Ei tarvitse ilmoittautua. Tied. Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843. • Jennyn Olohuone torstaisin klo 12–15. Avoin kohtaamispaikka. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. • Torstai-illan kahvit to klo 17.30–19. Kahvittelua ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä. Kirkkoherranvirasto on muuttanut: Uusi osoite on Klaneettitie 6–8 A, 1. krs. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Virasto, Klaneettitie 6–8 A Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta SUOMESSA ON YLI viidellä kymmenellä tuhannella kansalaisella museokortti. Sillä pääsee edullisesti yli 230 museoon. Kortti maksaa 64,90 euroa ja se on voimassa vuoden. Mutta kortilla ei pääse meidän kotimuseoon. Taannoin iltapäivälehti kertoi mitkä asiat ovat poistuneet tai poistumassa suomalaisista kodeista. Tajusin asuvani kotimuseossa. Pöydillä ei ole enää pöytäliinoja eikä missään nimessä pitsiliinoja. Meillä on tälläkin hetkellä ruokapöydälle alimmaisena pehmusteliina, sen päällä iso pöytäliina ja päällimmäisenä kaitaliinat. Mitähän sisareni sanoisi kun hän tulisi kylään eikä sohvapöydällä olisikaan hänen virkkaamaansa pitsiliinaa. Kodeissa ei ole kukkapöytiä. Meillä on pitkä rahi, jonka päällä on kukkia. Valokuvahyllyjäkään ei muka ole. Mihin lasten vihkikuvat, lastenlasten yoja rippikuvat ja koulukuvat sitten pitäisi laittaa? Nykykodissa ei ole esillä kirjoja eikä cd-lyvyjä, vinyylilevyistä nyt puhumattakaan. Vielä vuosi sitten meillä oli olohuoneen nurkassa torni, joka oli täynnä levyjä. Nyt levyt ovat matalassa kaapissa. Kirjoja on vähän joka huoneessa. Ja ne ovat tietysti avonaisessa Lundia-hyllyssä. Kananmunankeitin on väistyvä kodinkone. Tuttavapiirissäni ei kenelläkään ole keitintä, mutta en ymmärrä miten he voivat keittää kananmunia niin, etteivät ne hajoa! Mankelikaan ei enää kuulu kodin varusteisiin. Minä en suostu nukkumaan manklaamattomilla lakanoilla ja tyynyliinoilla. Ja missä pöytäliinatkaan suoristuivat kunnolla, jos ei ole mankelia. Parvekkeellamme on puiset pöydät, tuolit ja lepotuoli. Nykykodissa on parvekkeella polyrottinkikalusteet eli sohvia pehmeine tyynyineen ja mataline pöytineen. On kynttilälyhdyt ja isot kukkaruukut. Tyttärentytär katseli valokuvaalbumeja ja hämmästeli miten te olette voineet asua asunnossa, jonka olohuoneessa on ollut noin kamalan näköinen värikäs tapetti. Me olimme valinneet tapetin huolella uuteen kotiimme 1975 ja nyt se näytti kamalalta! Samaan aikaan kun julistetaan mitä kodeissa ei enää pidä olla, on muotia konmarittaa. Japanilaisen Marie Kondon periaatteiden mukaan kodeista pitää karsia tavarat, vaatteet ja esineet, jotka eivät enää tuo iloa. Mutta mihin sitten kaikki ylimääräiset tavarat katoavat. Sorttiasemalta ne päätyvät toivon mukaan vaikkapa polttouuniin, josta saadaan sähköä ja lämpöä. Kierrätyskeskukset ja kirpputorit ovat tulvillaan kamaa. Samoin netin monet myyntipalstat. Emme me voi lopettaa ostamistakaan, koska kotimainen kulutus on saatava nousuun. Tämä on poliitikkojen toive. Tästä huolimatta olen päättänyt asua edelleen kotimuseossamme. Uskallan myös karsia turhia kamoja ja yritän etsiä niille mielekkäät uudet sijoituspaikat. Kun tilaa tulee, kun vanha häviää, on vaara että taloudellisten mahdollisuuksien mukaan kuitenkin hankkii uutta kamaa. Kierre alkaa uudestaan. Sitä uskallan kuitenkin nyt vastustaa! Leena-Maija Tuominen Kun museokortti ei kelpaa Luonnonmukaista hyvinvointia DETOX ON ELIMISTÖN PUHDISTUSKUURI , jonka ei tarvitse olla niin mystinen ja ei ymmärrettävä asia. Tänä päivänä olemme niin kuonaantuneita, erityisesti väärien ruokailutapojen ansiosta, mikä luo fyysistä ja henkistä väsymystä ja altistaa meidät entistä enemmän stressille ja eri elämäntapa sairauksille. Kehoon kertyy kuonaa ja nestettä vääristä ruokailutottumuksista, lisäaineista, nautintoaineista ja muista ei luonnollisista aineista joita nautimme. Detox-kuureja on käytetty maailmanlaajuisesti tuhansia vuosia erityisesti kiinalaisessa kulttuurissa, jossa yrttiteet ja jalkakylvyt ovat olleet keskeisessä osassa kehon puhdistamisessa, kuten myöskin muslimien ramadan kuukausi on aika jolloin pyritään puhdistamaan kehoa. Detox-puhdistuskuuri olisi hyvä tehdä kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä esim. juomalla yrttiteetä, marja-, vihannesja muita juomia, jotka saavat kehoa turvottavan nesteen ja kuonan liikkeelle. Detox-juoma kannattaa pitää mahdollisimman luontaisena, jolloin keho reagoi parhaiten. On ikävä nähdä, että ympäri Skandinaviaa on paljon detox ”täsmätuotteita” myynnissä apteekeissa ja luontaiskaupoissa, jotka ovat aivan liian vahvoja ja usein rasittavat kehoa. Detox-kuuri tulee siis muotoilla omalle keholle sopivaksi, mielellään ilman niinsanottujen ‘detox täsmätuotteiden’ käyttöä. Hyvin helpon detox-juoman voi valmistaa mustikkajauheesta ja pakurikääpäjauheesta metsämarjamehun ja veden kera (uutetta keitetään 15-30 minuuttia). Detox eli kehon puhdistaminen voi olla helppo ja vaivaton asia saavuttaa luontaisilla ainesosilla. Suosittelemme myös vihreääja hampputeetämme, jotka ovat erittäin puhdistavia ja täynnä antioksidantteja. Totuus on, että vain kehoa kuuntelemalla löydetään sopiva detox-vaihtoehto. On kuitenkin hyvä muistaa keskustella asiantuntevien ihmisten kanssa, jotta ymmärrämme täysin eri rohtojen vaikutukset. On hyvä muistaa, että ruoka-aineiden vaikutukset ovat monet ja siitä syystä omat valintamme joko vahvistavat tai heikentävät kehoamme. Kukaan ei tunne elimistöäsi niin kuin sinä itse ja sinun on kuunneltava itse mitä keho haluaa ja mitä se ei halua. Päämääränä on aina tietää tuotteiden alkulähde ja että ne ovat tuotettuja ravinteikkaalla maaperällä ja että ne ovat saaneet erittäin runsaasti auringonvaloa ja -energiaa. Muistakaa että hyvän terveyden perusta on hyvä ravinto, jota täydennetään tarpeen mukaan ravintolisillä. Niklas Christides toimitusjohtaja Nature and You – Feel Good Every Day Kauppakeskus Ristikko, Konala Detox – tarvitsenko minäkin puhdistuskuurin Tunne lähistösi ja sen palvelut! www.kanneltieto.fi Jätä tai päivitä tietosi aineisto@eepinen.fi
• 10 28.1.2017 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri •Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. •KOTIKÄYNNIT •Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.fi Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14 Iisisti kuntoon Kauppakeskus Kaaressa avattiin muutama viikko takaperin uusi monipuolinen kuntokeskus, EasyFit Kaari. Kuntosali tuli samoihin kolmannen kerroksen tiloihin, joissa oli toiminut jo aiemmin eri ketjun kuntosali. EASYFIT KUNTOSALIA vetää Maarit Koskinen , pitkän linjan yrittäjä. Hänellä on alalta 17 vuoden vahva kokemus. Monet alueemme asukkaat tuntevatkin Maaritin jo ennestään, Haagan FitStudiosta ja Lassilan Terveyskulmasta. Terveyskulmaa ei ole kuopattu, jatkan yhä fysioterapeutin töitä ja avaamme työpisteen tähän kuntosalin yhteyteen, Maarit sanoo. Osa EasyFitin laitteista on samoja kuin aiemman kuntosaliyrittäjän aikana. Maarit kutsuukin kaikki vanhat asiakkaat tervetulleiksi. Tilalle on hankittu myös uusia välineitä, kuten vipuvarsilaitteita sekä vapaita painoja. Olemme lisänneet tarjontaa. Nyt salissa on mm. penkki ja vapaita painoja niille, jotka pitävät perinteisemmästä painonnostosta. EasyFitissa on otettu lisätiloja käyttöön. Aiemmin tyhjä käytävä on nyt harjoitustilana ja siihen on maalattu juoksurata. Salin perällä on toiminnallista tilaa niin yksittäisopastusta kuin ryhmäliikuntaa varten. Uusinta uutta ovat opastavat Techno Gymin laitteet, Maarit kertoo. – Jokaisella jäsenellä on kulkuavain, joka sopii laitteisiin ja johon päivän treeni halutessa tallennetaan. Näin jäsenet voivat pitää sähköistä harjoituspäiväkirjaa ja asettaa itselleen tavoitteita. Kulkuavaintekniikka perustuu MyWellness Cloud järjestelmään ja on uutta kuntosaligenressä. Halutessa pilvipalveluna toimiva motivaatiokartta auttaa asiakkaita harjoittelun suunnittelussa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Avain aktivoidaan sisään tullessa. Tehdyt harjoitukset ladataan sitten ohjelmaan salilta poistuttaessa ja asiakas voi itse päivittää ohjelmia. Henkilökohtaista tukea Jäsenten ei kuitenkaan tarvitse jäädä vain koneen opastettavaksi, sillä EasyFit Kaaressa annetaan lisäksi henkilökohtaista palvelua. Jokainen aloittava asiakas saa ilmaisen liikuntaneuvonnan, kertoo salin PT, eli personal trainer Taru Willström . – Käymme läpi asiakkaan liikuntatottumukset ja annamme tarvittaessa apua ja tukea kuntoilun aloittamiseen ja jatkamiseen. Emme tee tätä pelkkien jäsenmaksujen takia ja jätä sitten jäseniämme oman onnensa nojaan. Soitamme jopa asiakkaalle perään, jos häntä ei ole vähään aikaan näkynyt, Maarit naurahtaa. Taru antaa asiakkaille heidän halutessaan myös maksullista yksittäisopastusta. Jos asiakas on epävarma, mitä hän haluaa tehdä, miten hänen pitäisi kuntoilla tai minkälaisia tavoitteita asettaa, niin suunnittelemme heille yhdessä sen mukaisia valmennuspaketteja, jotta harrastaminen on motivoivaa ja tuloksia syntyy. Hieno lähtö Maarit on todella tyytyväinen lähtöön. Kuuden viikon toiminnan jälkeen kuntosalilla on yli 700 jäsentä, mikä on yli odotusten. Saimme kauppakeskus Kaaren uuden omistajan kanssa hyvän, kumpaakin osapuolta tyydyttävän sopimuksen ja nyt siihen liittyvät tavoitteet on saavutettu, Maarit kertoo iloisena. Kauppakeskus Kaaren aktivoituminen näkyy myös sen yrittäjissä ja palvelujen monipuolistumisessa. Tämä vuorostaan tuo keskukseen lisää tyytyväisiä asiakkaita. Kuntosalimme on avoinna seitsemänä päivänä viikossa klo 5-23. Henkilökuntaa meillä on paikalla kuutena päivänä viikossa noin kuutisen tuntia kerralla, Maarit summaa. EasyFit Kaaressa on kolme virtuaalista ryhmäliikuntatilaa: spinningtila sekä kaksi salia. Asiakkaat voivat osallistua virtuaalisille näyttöohjatuille non-stop tunneille tai sitten opastetuille livetunneille. Ohjelman voi katsoa netistä: http://www. easyfit.fi/fi/helsinki-kaari/ryhmaliikunta. Live-ohjatusta ryhmäliikuntapaletista löytyy mm. pilatesta, kahvakuulajumppaa, joogaa ja erilaisia kuntopiirejä. Olemme uusineet myös pukukaappimme, Maarit sanoo ja huikkaa vielä perään: – Eikä saa unohtaa oleellista, eli saunaa! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko EASYFIT on suomalainen kuntosaliketju, jonka omistaa LL International Oy ja joka toimii yrittäjävetoisesti, eli jokaisella kuntokeskuksella on oma franchising-yrittäjänsä. Myös LadyLine -salit kuuluvat samaan tuotemerkkiperheeseen. Yrittäjät maksava ketjulle franchising-maksua ja saavat sitä vastaa koko liikuntakeskusketjun tuotekonseptin käyttöönsä. EasyFit Kaaren jäsenmaksu on 29,90 kuukaudessa. Jos asiakas haluaa käyttää myös muita ketjun keskuksia, on maksu 39,90. Jäsenmaksun voi maksaa kuukausittain ja se on toistaiseksi voimassa oleva, eli asiakas ei sitoudu pitkiin sopimuksiin. Irtisanomisaika on yksi kuukausi. Kaarelan vuoden 2016 yrittäjä, Kannelmäen Kahvilan Kirsi Uotila (oik.) on päättänyt aloittaa uuden elämäntyylin. Nyt tehdään täysremppa, Kirsi nauraa. – Ja jotta homma ei jäisi puolitiehen, päätin myös pyytää apua ohjelman tekoon. EasyFit Kaaren personal trainer Taru Willström on luvannut Kirsille täyden tukensa. Taru ja Maarit ovat tyytyväisiä salin hyvään vastaanottoon. Osa laitteista on aivan upouusia. Technogym Wellness -kuntosalijärjestelmä pitää yllä asiakkaan harjoittelupäiväkirjaa ja avustaa kuntoilun seuraamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa
• 11 28.1.2017 KA N NE L P UB HELPOINTA SUOMALAISEN on ymmärtää, mikä nationalismissa on vialla, kun ajatellaan venäläistä nationalismia. Venäläisen nationalismin mukaan kaikki mitä Venäjä tekee, on okei. On okei, että muut pelkäävät Venäjää sen arvaamattomuuden tähden. Se, että Venäjä tekee vääryyttä naapureilleen, on okei, koska kyseessä on Venäjä. Jos Venäjä hyötyy naapurimaiden valloittamisesta, niin valloittaminen on silloin okei. Vierastyöläisillä ei ole oikeuksia, sillä ensisijaista on venäläisten etu. Venäläinen patriootti sen sijaan ajattelee, että ainoastaan sellainen Venäjä on jonkin arvoinen, joka tunnustaa tosiasiat, tekee tilin menneisyytensä kanssa, ja puolustaa hyviä asioita puhtain asein. Venäläinen patriootti vastustaa kleptokratiaa, varkaiden hallitsemaa yhteiskuntaa. Ei voi olla oikein, että kansakunnan varallisuus jaetaan iloisten varkaiden kesken. Nykytilanteessa venäläisissä patriooteissa on kahdenlaista ilmaa: Osa uskoo, että jos Putin vain tietäisi, mitä hänen selkänsä takana tapahtuu, asioihin tulisi parannus. Juuri tällaista ajatusmallia kuvaillaan Topeliuksenkin kirjoissa, eli jos Ruotsin kuningas vain tietäisi minkälaisia vääryyksiä maassa tapahtuu ja miten aateliset kohtelevat talonpoikia, asioihin tulisi muutos. Toinen osa patriooteista taas uskoo, että Putin on yksi rosvoista. Garri Kasparov esimerkiksi uskoo Putinin olevan maailman rikkaimman ihmisen, miten muutoin voisi ollakaan jos hän yksin voi päättää yli kahdeksankymmenen Forbes-miljardöörin kohtalosta, viime kädessä ei vain tuloista vaan myös elämästä ja kuolemasta. Voidaan tietenkin ajatella, että venäläinen kansa ei ole kypsynyt demokratiaan eli ei pysty sellaiseen korkealentoisuuteen. Tätä vastaan puhuu kyllä venäläisten varsin korkea sivistystaso. Venäläiset osaavat lukea ja kirjoittaa, päinvastoin kuin monissa muissa kehitysmaissa. Itse asiassa Venäjällä on akateemikkojen osuus väestöstä huomattavan korkea. Vaikka Neuvostoliiton aikana ison osan opetuksesta ottikin marksismi-leninismi, ehdittiin opiskella todellisiakin asioita. Nähdäkseni venäläiset voisivat kypsyä demokratiaan hyvinkin nopeaan, jos se sallittaisiin. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Puhutaan heikosta Putinin vastaisesta oppositiosta, mutta kukaan ei lopulta tiedä millainen oppositio olisi, jos se saisi toimia vapaasti. Tällä hetkellä oppositiolta on tehokkaasti leikattu siivet. Ja se on tehty hienovaraisella tavalla, sakot mielenosoituksista ovat niin suuret, että ne raunioittavat perheen talouden, kokoontumistilojen vuokraaminen opposotiotilaisuuksiin on mahdotonta, perheen ja ystävien häirintä myrkyttää oppositiopoliitikon elämän. Tuhannen AAnelosen tekemät pienet viillot tekevät marttyyrin, jonka marttyyrius jää tuntemattomuuteen. Ja viime kädessä auttavaisen Putinin liittolaisen, Tshetsenian hirmuhallitsijan hankkimat murhaajat tekevät selvän niistä harvoista, jotka eivät älyä kaiken tämänkään jälkeen vaieta. Esimerkki siitä miten valtaapitävät kontrolloivat järjestelmää on valtakunnallisten vaalien aikaiset vaaliluettelot. Pystyäkseen osallistumaan vaaleihin oli oltava vähintään 40 000 allekirjoitusta kustakin vaalipiiristä (n. 50 piiriä). Toisaalta allekirjoituksia ei saanut olla yli 45 000. Ja jos näistä osa hylättiin, oltiin helposti tilanteessa, jossa allekirjoituksia oli alle 40 000. Ja riittää jos yhdessä piirissä on alle 40 000 allekirjoitusta, silloin ei voi osallistua valtakunnallisiin vaaleihin. Tällaiset säännöt tukehduttavat opposition toiminnan. Esimerkki on Garry Kasparovin, tunnetun oppositiopoliitikon kirjasta Winter is Coming. Tällä hetkellä Venäjällä on kahdenlaisia patriootteja, osa on oppositiossa, joko hiljaisessa tai paenneena ulkomaille, tai sitten sellaisia, jotka ajattelevat että tehokkainta on yrittää vaikuttaa järjestelmän sisältä parannuksien aikaansaamiseksi. Näistä osa on sellaisia, jotka pelkäävät smutaa, sekasortoa vielä enemmän kuin Putinin kleptokratiaa. Diktaattorit pelkäävät kaikkein eniten naurunalaiseksi joutumista, se paljastaisi vallan onttouden. Näinpä Putinkin on alkanut sensuroida taiteilijoita, Hitlerin tapaan. Aika näyttää, miten Venäjällä käy, itse toivon että todelliset patriootit aikaa myöten pääsevät esiin. Ja entäpä Suomessa Nationalisteina voisi kai pitää näitä natsiöyhöttäjiä. Natsinationalistit virheellisesti kategorisoivat kaikki muslimit samaan muottiin, vaikka kaikki muslimit eivät ole samanlaisia. Viime kädessä myös Vanhassa testamentissamme on samat kiellot, kielto ottaa korkoa, kielto syödä sianlihaa tai katkarapuja ja velvollisuus pyhittää sapatti. Nykykristillisyys on onnistunut luomaan päältään nämä ihmistä kahlitsevat ja kehitystä estävät säännöt. Mutta silti, kuka tietää, etteikö lopulta sellainen rahajärjestelmä olisikin parempi, missä koron otto olisi kielletty, sillä silloin velkaantuminen ei olisi päässyt ryöstäytymään niin hallitsemattomaksi kuin mitä se euro-alueella Euroopan keskuspankin johdolla nyt on. Muslimit olivat jonkin aikaa yhteisö, jossa eniten tutkittiin antiikin ajattelijoita ja joka oli keskiaikaiseen Eurooppaan nähden hyvin vapaamielinen. Nämä ajat ovat valitettavasti menneet muutama sata vuotta sitten. Olisi hyvä, jos islamistit pystyisivät uudistumaan ja pääsemään eteenpäin. Natsiöyhöttäjät uskovat etteivät muslimit kykene tai halua tähän. Ja ovat sillä tavoin patriootteja omalla sarallaan, kun pyrkivät estämään muslimien tuloa Eurooppaan. Se parempana pidettävä patrioottien ryhmä kuvittelee (näin luulisin) asioiden kehittyvän parhaimmalla tavalla, mikäli tulijat otetaan hyvällä tavalla vastaan, ja heille tarjotaan reilu kohtelu, sama kuin muillakin, ja ehkä hiukan parempikin, otetaan mukaan hiukan positiivista syrjintää, autetaan hiukan jonojen ohi, jotta he tällä tavalla integroituisivat nopeammin. Varsinkin kirkko suhtautuu sallivasti maahantulijoihin. Edes maasta poistettavia ei jätetä heiteille. Ehkä nämä ovatkin niitä nykyajan publikaaneja ja syrjäytyneitä, joita varten jo Jeesuksella aikanaan oli lämmin paikka sydämessään. Tietenkin tässä voisi ajatella olevan kolmaskin patrioottien joukko olemassa, kenties patriootteja ei tarvitse jakaa näin karkealla tavalla kahtia, torjua kaikki tulijat tai hyväksyä kaikki. Tolkun ihminen arvelee, että rikollisten pääsy maahan olisi edullista pystyä estämään, valtio saisi kieltäytyä ottamasta vastaan pahimpia tapauksia suojellakseen itseään, ja että olisi oltava joku keino päästä pahiksista eroon. Myös elätettäväksi tulo tänne ei tunnu mukavalta ajatukselta. On maahanmuuttajaryhmiä, joiden työllistyminen on hämmästyttävän alhaista, jo pelkkä pukeutuminen estää työllistymisen. Suomalaisen perhepolitiikan sääntöjä luotaessa ei olla ajateltu, että useat vaimot joita joillakin muslimeilla Suomessa on, voitaisiin luokitella kukin erikseen yksinhuoltajiksi. Korotetut lapsilisät monilapsisille ehkä eivät ole alunperin tarkoitettu perheille, joissa ei olla kiinnostuneita siitä, pystytäänkö elättämään jälkikasvu omin voimin. Pakolaisia tulee maista, kuten Somaliasta, jossa ei ole ollut sotaa yli kymmeneen vuoteen. Tulijoiden potentiaalinen määrä on myös niin suuri, että jo alkeellinen aritmetiikka kertoo, että jotenkin tulijoiden määrää olisi rajoitettava. Meillä on tässä ongelma, joka on ratkaistava. Toivottavasti se tehdään niin korkealla tasolla, ettei suomalaisten patrioottien tarvitse yrittää sitä ratkaista, on nimittäin suomalaisten patrioottien kenttä sen verran hajallaan. Esko Karinen Patriotismi ja nationalismi, se pieni ero Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Varaa ilmoitustilasi ! Seija Kuoksa 010 320 6663 ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Avoin kaikille Meillä voit opiskella ja harrastaa tavoitteellisesti tai ihan vain omaksi iloksesi. Kurssit tarjoavat monipuolista tekemistä jokaiselle taidoista ja koulutuksesta riippumatta. Valitse yli 1 000 kurssin joukosta ja ilmoittaudu verkkosivuillamme. www.helao.fi HELSINGIN AIKUISOPISTO Supertarjous joka päivä klo 10-22, noudettuna tai paikan päällä Kannelmäen juna-asema Sitratori 3 Puh. 09-458 7433, 09-4289 1120 6,Kaikki pizzat ja kebabit Mäntsälän lähileipomo • Täytekakut • Voileipäkakut • Leivät ja leivonnaiset • Maidottomat ja munattomat hillomunkit HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky OLEMME MUUTTANEET MALMILLE Valuraudantie 6, 00700 Helsinki p. 045 1127 252 PAIKALLISEN MAINOSTAJAN PALVELUA Kysy myös jakelutyötä suoramainonta.fi
• 12 28.1.2017 KANTELETTARENTIE 1, 00420 HELSINKI • KAUPPAKESKUSKAARI.FI #ParempiKaari Olemme auki normaalisti koko remontin ajan. Tervetuloa! Lue lisää kauppakeskuskaari.fi/parempikaari Haluamme palvella teitä paremmin. Siksi me teemme Kaaresta viihtyisämpää ja toimivampaa kauppakeskusta, jossa kaikki liikkeet ja palvelut löytyvät kovin kätevästi. Remontti kestää hetken, mutta hyvää kannattaa odottaa. HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut Helmikuun tarjous: Valkaisu vastaanotolla 295€ Zoom-valkaisu 390€ Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri