No 2 22.2.2023 • 59. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 LEIKEvIIKot 14.2.-19.3. Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel WieninLeiKe, OsKarinLeiKe, MetsästäjänLeiKe, HaWaijinLeiKe 19,90€ Lounasaika! Kaarelassa on useita hyviä lounaspaikkoja. Esittelemme niistä nyt kaksi. Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Kotiinkuljetukset ti-to www.k-ruoka.fi tai puhelimella ed.päivänä klo 13-14. Tee ostoksesi verkossa tai p. 045 7872 5491 Kehystämö Galleria Aforte, Kehruutie 1, Malmikartanon aseman vieressä pohjoispuolella Avoinna: Ti 12–17, Ke–Pe10–17 puh. 041 5375019 www.aforte.fi, kehys@aforte.fi Kehystetyt julisteet loppuunmyynti Ale 50 – 70 % Vas. Tiina ja Nelli Valkosen Pöytäliinassa Kanneltalossa on joka arkipäivä lounaalla tarjolla itse tehtyä tuoretta leipää. Oik. Pirkkolan uimahallissa sijaitsevassa Janin Lounas & Sport Cafe ravintolassa lounaalla on tarjolla useita pääruokia ja lisukevaihtoehtoja. Kannelmäen hyvinvointija viihtyisyystutkimus julkaistu Kaari on Helsingin hyvämaineisin kauppakeskus
2 22.2.2023 TALVISIN TAITEILEMME liukkailla teillä. Kevään koittaessa routavauriot kuoppineen yllättävät meidät. Varsinkin kesällä tietyömaat vaikeuttavat liikenteen sujuvuutta. Kiitos teille, ketkä pidätte jatkuvasti hyvää huolta meille liikkuvaisille niin tärkeistä teistä ja niiden varsilla olevasta tekniikasta. Työsarkaa riittää, toivottavasti resurssejakin. Muinaisten roomalaisten pääkaupunkiinsa rakentamia teitä on säilynyt käyttökelpoisina meidän päiviimme. Sanontaa ”kaikki tiet vievät Roomaan” muistetaan yhä, vaikka vuosisadoissa maiden valtiaat sekä teiden päämäärät ovat vaihtuneet. Ihmisen aikaa maanpäällä kuvataan elämänmatkana, johon sisältyy vertauskuvallisesti monenlaisia henkisiä ja hengellisiä maastoja, valtateitä, kotikatuja ja kinttupolkuja. Joskus taival taittuu leppoisasti, välillä reitit riemastuttavat. Reissussa rähjääntyy, kun tien töyssyt riivaavat elämäniloa. Silloin tarvitsemme apua, elämän tiepalvelua. Avunanto tekee auttajista tärkeitä ja autetuista onnellisia. Jeesus lohdutti kerran opetuslapsiaan sanoilla, jotka jaetaan usein pitkälle matkalle rakasta saatettaessa. ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne, minne minä menen.” (Joh. 14:1–4). Ihmetteleville Jeesus vielä kiteytti sanomansa. ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh.14:6). Vain Jeesuksella on ollut varaa sanoa näin. Valhe sumentaa kuljettavan tien. Hän paljasti totuuden häpeänsä kätkeville ja niin sanotusti huonoille teille joutuneille. Minkälaista elämäntietä kuljemme, yhä Jeesus sen tietää. Pelkkä ikävyyksien toteaminen ei paranna kenenkään oloa, vaan tilalle tarvitaan jotain korjaavaa vaihtoehtoa. Totuutta rakastava oppii oikean ”tien” ja voittaa elämän. Kaste todistaa kristityille, että olemme osallisina Kristuksen ylösnousemuksesta. Arvostettuina pääsemme perille, emme omin voimin, vaan armahdettuina. Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välittämisen kansanliike. Keräyksen tuotolla autetaan jälleen kaikkein heikoimmassa asemassa olevia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Yhteisvastuukeräyksen suojelijana. Yhteisvastuulla 2023 sovitellaan ja ratkaistaan nuorten väkivaltaa ja konflikteja. Tilastojen mukaan alle 18-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on lisääntynyt vuosina 2015–2021. Kaikkein hälyttävintä tämä kasvu on ollut 12–14-vuotiaiden ikäluokassa. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan kerran viikossa tai useammin kouluväkivaltaa koki 8 % neljäsja viitosluokkalaisista, peruskoulun ylemmillä luokka-asteilla 6 %. Aikuisilla on vastuu lastensa arvokasvatuksesta ja siitä, että tartumme väkivaltatilanteisiin. Asianmukaisella ja varhaisella tuella päästään selville väkivaltaisten tekojen taustasta. Annetun avun myötä väkivallan kierre on mahdollista katkaista. Yhteisvastuukeräyksen resursseilla tuetaan Aseman Lapset ry:n toimintaa sekä Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston organisoimaa työtä kriisialueiden lasten ja nuorten parissa. Nuorille tahdotaan luoda paremmat mahdollisuudet turvattuun tulevaisuuteen. Siunataan yhteisvastuullisesti nuorten elämäntietä. Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Tie vie Yhteisellä tiellä Kun myrsky repii tuulimyllyä Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a KIRJOITUSPÖYDÄN ÄÄRESSÄ on mukava suunnitella sähkön tuotantoa tuulivoimaloilla. Tuulee kivasti ja mylly pyörii ikuisesti. Istutaan ja naatitaan sähköstä. Kun oikein innostutaan, suunnitellaan terästehdastakin pyöritettävän tuulivoimalla. Ja sähköautoilu varsinkin toimii tuulivoimalla. Ja vetytalous tulee perustumaan tuulivoimaan. Ylipäätään vihreille tuulivoima on ainoa ratkaisu sähköntarpeeseen. Ei ydinvoima oikeasti ole vihreän sydäntä lähellä kun on se säteily. Vesivoima ei riitä pitkälle kun Suomi on niin litteä, ei ole korkeuseroja riittävästi ja patoaltaita ei saa rakentaa. Maakaasu on taas fossiilista joten ei senkään käyttö miellytä. Eihän se metsien hake riitä mihinkään ja turve on fossiilista. Joten tuulivoima on vastaus kaikkeen. Hinnalla luullaan, että voidaan säädellä kulutusta. Tosiasiassa on paljon sähkön käyttöä jota ei voi säädellä tuulen mukaan. Alkaen vaikka sairaalan laitteista. Mitkään akut eivät riittäisi kattamaan kuukauden tyventä jaksoa tai terästehtaalla edes yhden päivän tarvetta. Äärisää, tyven Tyypillisin äärisää on tyven. Tyvenellä tuulimylly kuluttaa sähköä, koska ison tuulimyllyn koko 90 tonnin potkurin paino lepää päälaakerin varassa ja potkuria on pyöritettävä ulkoisella voimalla, ettei laakerinkehään painu jälkeä ja ettei laakerirulla litisty paineen alla. Myös laakerin öljyfilmi puristuisi pois pahasta paikasta. Mikäli potkuria ei pyöritettäisi, tuulimylly olisi pian entinen. Tuulimyllyn palamaan syttyminen aiheutuu usein juuri laakerivauriosta. Äärisää, myrsky Paras hyötysuhde saataisiin mikäli potkurin nopeus vaihtelisi tuulen nopeuden mukaan. Mutta ei, paras hyötysuhde syntyy kun tuulimylly pyörii sähköntuotannon kannalta sopivalla nopeudella. Koneisto rakennetaan tiettyä nopeutta varten, jolloin hertsit ja voltit ovat sopivan taajuisia verkkoon syötettäväksi. Siten tuulimylly vastustaa tuulen nopeutta koko voimallaan. Monikymmenmetriset lavat notkuvat tuulen paineesta kun mylly pakottautuu pyörimään sähköverkon edellyttämällä nopeudella. Parasta olisi kääntää mylly pois tuulesta myrskyllä ja antaa sen levätä. Mutta ei, sitä on pyöritettävä koska varsinkin paikallaan heiluvat siivet kalvaisivat nopeasti kolon laakerikehään. Äärisää, puuskat Tuuli ei ole tasaista vaikka kirjoituspöydän äärestä niin saattaisi tuntua. Puuskat voivat olla hyvin voimakkaita. Puuskien välillä tuuli voi vaimentua melkein nollaan ja hetken päästä taas mennään. Sanotaan että tuuli koostuu soluista. Kussakin solussa tuulen suunta ja nopeus on erilainen solun sisällä. Rakenteille epätasainen tuuli aiheuttaa suuria rasituksia. Jos puut katkeilevat niin miksei sitten tuulimyllyt. Tuulenpaine kasvaa tuulen nopeuden neliössä, mutta tuulen energia kasvaakin kolmannessa potenssissa. Ero tuulen energiassa on tuhatkertainen niissä nopeuksissa joissa myllyä voi vielä pyörittää. Tavallinen sää, erot tuulen nopeudessa Ihan tavallisessa tuulessa tuulen nopeus on erilainen korkealla ja matalalla. Erot tuulen nopeudessa aiheuttavat runkoon ja lapoihin värinää, jotka lyhentävät rakenteen elinikää dramaattisesti. Jos olette milloinkaan kiinnittäneet huomiota miten purjelaivan purjeet asetetaan, niin korkealla olevat purjeet asetetaan luovilla eri kulmaan kuin alemmat purjeet. Tämä ero johtuu tuulen nopeudesta eri korkeuksilla. Myös purjeveneiden purjeissa säädetään twistiä, purjeen kiertymää jotta ero tuulen nopeudessa kompensoituisi. Mikä tahansa laite kestää hyvin jatkuvaa tasaista kuormitusta mutta mikään laite ei kestä jatkuvaa taivuttelua ja ennenkaikkea värinää. Juuri värinä rikkoo laitteet. Tuulimyllyissä twistiä ei voi säätää. Siten tuulimylly elinikä jää vaatimattomaksi. Siivet pitää vaihtaa kuuden vuoden välein ja runko, koneisto ja muut osat kestävät kaksikymmentä vuotta (tai toivotaan että kestäisivät). Jää tarkastajan omantunnon varaan, jatketaanko tuotantoa vielä silloin kun rasitusmurtumia alkaa esiintyä. Ja niitähän voi syntyä hyvin lyhyenkin käytön jälkeen. Mainittakoon, että valtameripurjealuksen mastoa tukevat vaijerit vaihdetaan kymmenen vuoden välein koska myös ne väsyvät vaihtelevassa kuormituksessa. Vahingot luonnolle Tuulimyllyn siiven kärki kulkee 400 km:n nopeudella vaikka näyttääkin että mylly pyörii hitaasti. Lintu ei älyä varoa tappavaa siipeä. Nyt näitä lintusilppureita suunnitellaan muuttolintujen reiteille. Merikotkat ja vesilinnut saavat kyytiä, kun rannikolle sijoitetaan tuulimyllyjä. Tuulimylly houkuttelee paikalle hyönteisiä jotka liiskaantuvat lapoihin. Hyönteiset houkuttelevat paikalle lepakoita jotka vaurioituvat joko siivistä tai ohittavan siiven aiheuttamasta paineen vaihdoksesta. Syntyy barotrauma, lepakon sisäelimet hajoavat. Merelle sijoitettavat tuulimyllyt edellyttävät että tehdään pohjatutkimuksia. Niitä suoritetaan sonar blasting-tekniikalla, jotka kuurouttavat valaita ja aiheuttavat niille aivoverenvuotoja. Valaiden rantaan ajautumiset ovat lisääntyneet 40%:lla. Äänihaitta Kirjoituspöydän ääressä voi kuvitella että tuulivoimatuotanto on äänetöntä. Ei se ole. Tuotanto synnyttää ääntä joka voi olla hyvin kantavaa. Mikäli rakennuksen seinät alkavat resonoida ääniaaltojen tahdissa, asuminen muuttuu mahdottomaksi. Tästäkin haitasta on vaiettu ja se yritetään tehdä olemattomaksi VTT:n tilaustutkimuksilla. Kun valitaan parametrit sopivasti, ei haittoja havaita. Eläinten käyttäytyminen on sellaista että ne eivät viihdy tuulimyllyjen lähellä. Se on hyväkin asia sillä jääpaakkuja tai kokonaisia siipiä voi lennellä milloin tahansa ympäristöön. Kunpa vihreät ideologit säälisivät edes luontoa. Esko Karinen LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa (vuosi 2023) yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista,. mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola, Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa Helsingin Suunnistajat järjestää keskiviikkona 15.3. kaupunkisuunnistuksen. Se on osa helsinkiläisten suunnistusseurojen Stadin Sprintticup -tapahtumasarjaa, mutta se on samalla myös kaikille avoin kuntosuunnistustapahtuma. Tänä vuonna suunnistetaan Malminkartanon eteläosassa. Lähtö ja maali sekä kartanmyynti ovat Malminkartanon ala-asteen koulun pihalla (Puustellintie 6). Suunnistamaan pääsee klo 17.30 19 välisenä aikana. Kun varaat mukaasi taskulampun, niin kartanluku iltahämärässä helpottuu eikä tarvitse olla katuvalojen varassa. Valittavissa on kolme rataa A, B ja C. Vasta-alkajille sopivin on C-rata. Sen pituus on noin 2.5 km, joten siitä selviää kävellenkin alle tunnissa. Karttamaksu on 10 euroa (alle 19-vuotiailta 5 euroa). Parilla eurolla voit halutessasi lainata sähköisen leimasimen, jolloin Sinulle otetaan myös aika. Tule kokeilemaan kaupunkisuunnistusta ja nauti reippaasta ulkoliikunnasta. Samalla tutustut Malminkartanoon hieman pintaa syvemmältä ja ehkä tulet kulkeneeksi sellaisia reittejä, joita et ole ennen huomannutkaan. Ja kun rauhallisesti etenet, niin pysyt hyvin kartalla eli tiedät koko ajan missä menet. Kaupunkisuunnistuksessa onkin tärkeintä edetä sujuvasti rastilta toiselle. Silloin rastit tulevat mukavasti vastaan ja koet sitä löytämisen riemua, jonka vain suunnistus voi tarjota. Kari Sane Helsingin suunnistajat Lisää tietoa tapahtumasta osoitteessa https://sprintticup.iltarastit.fi/2023malminkartano Kaupunkisuunnistusta Malminkartanossa Mahtaakohan tällainen iloinen rastipossu tulla Malminkartanossa suunnistajia vastaan?
22.2.2023 3 Pääkirjoitus SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN tekemän hyvinvointija viihtyisyystutkimuksen mukaan 78% kannelmäkeläisistä pitää aluettamme viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Tämä on hyvin positiivinen merkki. Tutkimus koski kannelmäkeläisiä, mutta oletettavasti myös muut kaarelalaiset arvostavat aluettaan korkealle. Tutkimuksessa korostui etenkin viheralueiden merkitys. Ja toden totta Kaarela onkin hyvin vihreää aluetta. Koska tutkimus oli rajattu Kannelmäkeen, eivät asukkaat saaneet sanoa mielipidettään keskuspuistosta, mutta todennäköisesti he arvostavat myös tuota viheraluetta ja käyttävät myös tämän virkistysalueen palveluita ja ulkoilureittejä. Kaarelalaiset voivat olla onnellisessa asemassa, sillä Kannelmäen tilanne on tuskin ollut koskaan näin hyvä. Kannelmäellä on ollut perinteisesti aika huono maine ja siellä asumista ei ole pidetty minään lottovoittona. Sitä on vertailtu lähinnä Kontulaan, Hakunilaan ym. Itä-Helsingin lähiöihin. Kaupungin suunnitelmissa Kannelmäki on yhdessä Malminkartanon kanssa määritelty yhdeksi kolmesta kaupunkiuudistusalueesta. Kaupunkiuudistus tarkoittaa Kannelmäen ja Malminkartanon pitkäjänteistä kehittämistä muun muassa täydennysrakentamisen ja palveluiden kehittämisen kautta, mutta myös lyhyen aikajänteen pienempiä toimenpiteitä kaupunkiympäristön kohentamiseksi esimerkiksi asemanseudulla ja muilla julkisilla paikoilla. Kaupunki on siis kuunnellut asukkaita ja heidän toiveitaan. Kehitystä tapahtuu. Kaikissa asioissa asukkaiden ja kaupungin näkemykset eivät kohtaa, kuten esim. tiivisrakentamisen osalta, mutta monien muiden asioiden osalta ne ovat yhteneväiset. Kannelmäkeä voikin nykyisin kuvata betonilähiön sijaan vehreäksi, luonnonläheiseksi ja monipuoliset ulkoiluja kulttuuripalvelut omaavaksi kehittyväksi asuinalueeksi vain kivenheiton päässä Helsingin keskustasta. Sama koskee Malminkartanoa. Etenkin Mätäjoen varren ulkoiluja virkistysmahdollisuudet ovat tuoneet niin Kannelmäen kuin Malminkartanon alueelle uutta, vihreää virtaa. Jos Mätäjoki oli ennen erottava tekijä, niin nykyisin se on yhdistävä tekijä. Kaarelanpuisto ja Mätäjokilaakson kaupunkipuistohanke muodostavat alueellemme uuden keskuspuiston. Kaarelan alueen ulkoiluja kuntoilumahdollisuudet ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä suuresti. Viheralueet luovat yhtenäisen verkon aina Malminkartanon huipulta Paloheinän huipulle, sieltä Haltialaan ja Pirkkolaan. Suurten valtaväylien väliin rakennettu asuinalueemme voi siis olla myös vihreä, viihtyisä ja hyvinvoiva. Kaarela on hieno paikka asua. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Viihtyisä Kaarela Seuraava numero ilmestyy 22.3.2022 Aineisto toimitukseen 10.3. mennessä. Hyvinvointi ja viihtyisyys Kannelmäessä asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (Syke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkivat HYVIÖ-hankkeessa Kannelmäen, Koivukylän ja Ristinummen (Vaasa) asuinalueiden asukkaiden ja suunnittelijoiden näkemyksiä viihtyisästä asuinalueesta. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa paikkatietoa ja kokemuspohjaista tietoa em. alueiden viihtyvyystekijöistä alueiden kehittämisen tueksi. HYVIÖ-hanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Lähiöohjelmaa (2020– 2022). Ohjelman tavoitteena on ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, lisätä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, edistää asuinalueiden elinvoimaisuutta ja turvata palveluiden ja asumisen hyvä taso. Näkemyksiä Kannelmäen viihtyisyydestä Hanke alkoi vuonna 2020, jolloin tutkijat hakivat lähiöitä yhteistyökumppaneiksi, ja Kannelmäki valikoitui mukaan tutkimukseen. Vuoden 2021 aikana, Helsingin kaupungin asiantuntijat tunnistivat Kannelmäen kehittämistavoitteita ja viihtyvyystekijöitä työpajoissa Syken tutkijoiden johdolla. Asiantuntijatyöpajoihin osallistui kaupungin edustajia niin kaavoituksen, osallisuuden, sosiaalija terveyspalvelujen, kulttuurin, liikunnan kuin nuorisopalvelujen puolelta. Kannelmäen asiantuntijatyöpajoissa kokonaistavoitteeksi muodostui eriluonteisten ja omaleimaisten osien muodostama, yhtenäisen sujuvan liikkumisen kokonaisuus. Aluetta tulisi kehittää kaupunkitiloiltaan, palveluiltaan ja pihaympäristöltään houkuttelevaksi, turvalliseksi, luonnonläheiseksi sekä siistiksi eriarvoisuuden vähentämiseksi. THL lähetti vuorostaan 500 satunnaisotannalla valitulle kannelmäkeläiselle asukaskyselyn syksyllä 2021, jota täydennettiin jalkautumalla kyselyn kanssa Kannelmäkeen Syken tutkijoiden toimesta viime vuonna. Kyselyissä kerättiin tietoa mm. asukkaiden käsityksistä ja mielipiteistä asuinalueen viihtyisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. THL:n kyselyssä kysyttiin myös tyytyväisyyttä asuinalueen eri ominaisuuksiin. Kannelmäessä vastauksia saatiin 271, ja näkemyksiä tärkeistä viihtyisyystekijöistä vertailtiin ja yhdistettiin asiantuntijoiden antamien näkemysten kanssa. Kannelmäessä vastaajista naisia oli 63 % ja miehiä 36 %. Vastaajien keski-ikä oli 58 vuotta. 78 % vastaajista piti asuinaluetta viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Toteuttajat Hankkeen vastuuhenkilöinä Kannelmäen asukasosallistamisen osalta toimivat HYVIÖ-hankkeen projektinjohtaja ja erikoistutkija Kati Vierikko ja tutkija Elina Nyberg . Tutkijat osallistuivat Kannelmäessä eri tilaisuuksiin, tapasivat alueemme asukkaita, kaupungin työntekijöitä ja verkostoja. Projektia lähdettiin ensin vetämään koronan takia etänä, mutta viime vuoden keväästä lähtien pääsimme Elinan kanssa jalkautumaan, tapaamaan asukkaita, tekemään asukashaastatteluja mm. Kanneltalolla, seurakunnassa ja D-asemalla, Kati Vierikko kertoo. Asukkaita pyydettiin täyttämään tai heidän kanssaan täytettiin yhdessä kysely koskien alueen viihtyisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kysely oli koostettu asiantuntijatyöpajojen ja THL:n asukaskyselyn perusteella, Näin saatiin rakennettua kokonaiskuva alueen viihtyisyydestä ja siihen vaikuttavista asioista. Kati ja Elina esittelivät hanketta ja asukaskyselyjen tuloksia Kantsun kahveilla Kanneltalossa viime kuussa. Mitkä olivat hankkeen tavoitteet? Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda yhteen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden suunnittelun eri alojen osaajia sekä tunnistaa ja arvottaa viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöistä ja visualisoida niiden alueellista jakautumista. Asukkaita osallistamalla saatiin tietoa heidän arvostamistaan viihtyvyystekijöistä ja pystyttiin vertailemaan keskenään asukkaiden ja suunnittelijoiden näkemyksiä viihtyisästä asuinalueesta. Nousiko esiin jotain uutta? Viheralueiden merkitys korostui Kannelmäessä. Asukaskyselyn ikäjakauma painottui vanhempaan väestöryhmään, jolloin heidän arvostamansa asiat vastaavasti korostuivat. Turvallisuuden ja häiriöttömyyden, lähikauppojen ja sosiaalija terveyspalvelujen merkitys katsottiin tärkeäksi, Elina Nyberg kertoo. Muita tärkeitä asioita olivat mm. väylien valaistus, lasten päivähoito ja vehreät pihat. Julkisia liikenneyhteyksiä pidettiin tärkeinä ja niihin oltiin myös hyvin tyytyväisiä. Alueen melutasoa moitittiin erityisesti isojen teiden läheisyydessä. Siisteys ja roskattomuus koettiin tärkeäksi ja nykytilanteeseen ei oltu tyytyväisiä. Muita merkittäviä esiin tulleita seikkoja olivat viherja virkistysalueiden, puistojen ja ulkoilureittien tärkeys. Kulttuuripalveluja, Kanneltaloa ja kirjastoa arvostettiin. Asukkaiden ja asiantuntijoiden painotuksissa tuli esiin joitakin eroja. Asiantuntijoiden arvoissa painotettiin enemmän mm. koulujen ja kokoontumispaikkojen merkitystä. Mihin hankittua tietoa käytetään? Kaksivuotinen projekti on nyt saatettu päätökseen. Sen pohjalta tullaan vielä kirjoittamaan artikkeleita ja jatkokehitetään uusi hankkeita. -Tutkimustulokset on toimitettu asiantuntijatyöpajoihin osallistuneille kaupungin työtekijöille ja toivomme, että niitä käytetään jatkossa kaupunkisuunnittelun tukena hyvinvoinnin ja viihtyisän ympäristön suunnittelutyössä, toteaa Kati Vierikko. Kerätyllä tiedolla pyritään saamaan keskustelua aikaiseksi, antamaan työkaluja ja tukea kaupungin viranomaisten tiedonvaihtoon ja kokonaistilanteen arvioimiseen, lisäämään ymmärrystä tarpeellisista kehityskohteista ja luomaan uusia kehitystavoitteita kaupungin suunnitelmiin. Teksti Jauri Varvikko Kuvat Syke Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat erikoistutkijat Kati Vierikko ja Elina Nyberg. He osallistuivat Kannelmäessä eri tilaisuuksiin, tapasivat alueemme asukkaita, kaupungin työntekijöitä ja verkostoja.
4 22.2.2023 MITÄPÄ SE AUTTAISI? Mistäpä sitten pitäisi olla huolissaan? Mielestäni turha murehtiminen haittaa ennen kaikkea murehtijaa itseään. Jos ei itse voi asialle mitään, kannattaa keskittyä seuraavaan kysymykseen. Nuoruusvuosieni idoli ja esikuva oli Tuntemattoman sotilaan Antti Rokka. Hän teki ”sovas mitä pittää”. Hän ei arvostanut esimiehiä, jotka yleaikaa kurist mäkättivät... Sota-ajan kakarana (s.1942) pääsin elämään mielenkiintoisia aikoja. Ei käynyt aika pitkäksi. Viisivuotiaana elelin jo kolmannessa taloudessa. Ei se muutto sen kummempaa ollut. Tavarat kassiin ja menoksi. Hyvin kaikki meni. Sain tavata hienoja, ystävällisiä ihmisiä. Vierailla maillakin tuli käytyä. Erityisen onnekkaana sattumana pidä ikävaihettani seitsenvuotiaasta seitsemäntoistavuotiaaksi. Pääsin Imatralle. Joku saattaisi ajatella, että se oli kauheaa syntyperäiselle ”Stadin kundille”. Vielä mitä. Eivät ne ”landebugit” niin mölöjä pösilöitä ole kuin kuvitellaan. No, sitten Helsinkiin tultuani minua huvitti useampikin asia, erityisesti muodollisuus. VW:n myyntipuolella työskennellessäni jouduin joskus käymään konttorin puolella joitain papereita hakemassa. Konttoristi-neiti kysyi, että voitteko tulla hakemaan paperit puolen tunnin kuluttua. Luulin, että likka pelleili. Niinpä vastasin, ehkä hieman Rokkaa matkien, että miulha tää soppii, mut älä sie likka ala minnuu teitittelemää... Jälkeenpäin kuulin, että minua oli paheksuttu ja kauhisteltu sinutteluni tähden. Ai hittolaine. Onneksi ajat muuttuvat parempaan suuntaan. Uskoisin, että nykyisin nämä likat naureskelisivat teitittelyä ja kauhistelisivat, että mikä se oikein luulee olevansa… On meitä suomalaisia moneen lähtöön. Sieltä Imatralta muistan kuinka eräs Helsingin täti tuli bussilla kyläilemään. Hän kertoi järkyttyneenä, kuinka hän oli joutunut Lappeenrannasta asti istumaan jonkun hullun vieressä. Siihen oli tullut ukko, joka oli alkanut puhua hänelle, oudolle ihmiselle. Kyllä sitä kaikenlaista röyhkeyttä löytyy... Luontevasta sinuttelusta mieleeni tulee paitsi Antti Rokka, niin myös Ahti Vuorensola, Marskin ritari, hän tuli Wihurin koulutusjohtajaksi 1960-luvulla. Hää ol Viipuri poikii ja puhui täsmälleen samalla nuotilla kuin Rokka. Myös hän sinutteli kaikkia. Ainakin Wihurilla teitittelyt päättyivät siihen. Tai ainakin melkein. Rakelia en olisi sinutellut jo pelkästä kunnioituksesta. Muistaakseni Antti Aarnio-Wihuria uskalsin sinutella, hän oli tuolloin 21-vuotias, itse olin 19vuotias. Anttia voi pitää Suomen autourheilun isänä. Vieläkin hän on voimakkaasti mukana vielä 83vuotiaana. Hieno ukko. Jo nuorena hänet tunnettiin Urkin kalakaverina. Tässähän näyttää niitä esikuvia tulevan, Rokan Antti, Urkki, Antti Ilmari, Ahti K, sitten vielä Kalle Päätalo, Tapsa Rautavaara, tietysti Mannerheim, Tauno Palo, Seppo Räty, Jörn Donner, ja moni, moni muu eri elämän alueilta… Kyllä niitä leidejäkin on, Rakel Wihuri, Armi Ratia, Satu Wuoristo, Lenita... Kyllä me suomalaiset olemme hyviä. Ei kun vielä sinne Imatralle. Siitä paikasta minä tykkäsin. Olivat nuo karjalaiset reiluja ja avoimia ihmisiä. Toki siellä saattoi joku mulkvistikin asua. He olivat kyllä tulleet sinne jostakin muualta. Karjalaiset eivät naukuneet turhasta. Kovin moni tutuksi tulleista olivat joko evakoita tai sellaisten jälkeläisiä. Moni muisteli rajan taakse jääneitä kotiseutujaan, sitt sinne kun jäivät niin kartanot, sahat ja myllytkin unohtamatta seinälle soimaan jäänyttä sirmakkaa... kesäkin siellä Karjalassa oli kauniimpi, kägöset kukkuivat... Muualta tulleet muistivat tietysti naureskella näille jutuille. Unohdinko mainia, siel Pyörees tornissaki ol aina lustii... Niin jäivät tornit ja sirmakat, 400.000 karjalaista levisi ympäri Suomen. He toivat karjalaisuuden mukanaan. Se tarkoittaa iloisuutta, avoimuutta ja realiteettitajua. Karjalainen ei kitise turhista. Luonnetta ja elämänasennetta ei kukaan pysty viemään. En nyt voi jättää mainitsematta muutamaa jo pois lähtenyttä kannelmäkeläistuttuani Aulis Kohonen, Inkeri Nyholm ja tietysti Terttu Miikkulainen. He edustivat karjalaisuutta parhaimmillaan. Karjalaine ei pohdiskele turhaan sitä, mitä huomenna saattaa sattua, jos huonosti käy. He miettivät, että antaas kattoa, näkkyypähän... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Pitäisikö olla huolissaan? Liikkujalle lounas maittaa Pirkkolan urheilupuistossa saa liikunnan päälle vatsalle täytettä. Janin Lounas & Sport Cafe Pirkkola on palvellut urheilupuiston asiakkaita jo neljä vuotta. Eikä buffet-lounaasta nauttiminen vaadi välttämättä liikuntaakaan. Uimahallin edustalla on runsaasti ilmaista parkkitilaa. JANI HYVÖNEN (46 v.) on pyörittänyt Pirkkolan uimahallissa sijaitsevaa kahvila-ravintolaa vuodesta 2019. Yrittäjälle paikka ei ole ensimmäinen, sillä hänellä on jo yli 10 vuoden ravintoloitsijakokemus Maunulassa sijaitsevasta Janin Sport Bar Cafe Maunulasta. Pirkkolan ravintola on avoinna arkisin klo 7.30-21, lauantaisin klo 9-21 ja sunnuntaisin klo 9-20. Ravintolassa on tarjolla lounasta kaikkina päivinä viikossa. Arkisin klo 10-15, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11-17. Uimahallin ravintola palvelee läpi vuoden, myös kesällä, vaikka uimahalli olisi suljettu. Joukkueruokailuja Meillä käy paljon urheiluseurojen jäseniä ja kokonaisia joukkueita syömässä. Tavallisen lounasajan lisäksi tarjoamme joukkueruokailuja myös muina aikoina, Jani kertoo. Joukkueita ja tilausruokailijoita palvellaan aina kello kymmeneen illalla. Ovet suljetaan viimeistään klo 23. Joukkueruokailijat koostuvat mm. lätkäjoukkueista, uintiseuroista, käsipalloilijoista... Janin Lounas & Sport Cafen ravintolapäällikkö Pasi Pellikka kertoo, että tilauksia tulee paljon myös viikonlopuille, sillä silloin palveluja käyttävät mm. vierailevat joukkueet. Erityisesti lätkäjengit käyvät viikonloppuisin. Niin vieraat kuin jäähallin omat joukkueet. Omat joukkueet saattavat tulla syömään ennen kuin lähtevät muualle pelaamaan tai tulevat syömään palattuaan pelireissuilta, Pasi sanoo. Monenlaista liikkujaa Pirkkolan urheilupuistossa on monenlaista ja monen ikäistä liikkujaa, joten kahvila-ravintola pyrkii tarjoamaan kaikille haluamiaan tuotteita. Meillä on buffet-lounaan lisäksi erilaisia koriannoksia ja hampurilaisia. Kahvion delitiskistä saa sämpylöitä, kahvia, erilaisia juomia, snackseja ja pikkusyötävää, Jani sanoo. Arkisin asiakkaina käy paljon eläkeläisiä. Ruoka maittaa ohjatun jumpan, uinnin, saunomisen tai ulkona reippailun jälkeen. Viikonloppuisin on runsaasti lapsiperheitä, sillä he tykkäävät tulla syömään uintireissun jälkeen, Pasi lisää. Meiltä löytyy kaikille mieleisiä annoksia, mutta peruskotiruokaa menee eniten. Laaja lounasvalikoima Lounas & Sport Cafessa on laaja valikoima eri lounasvaihtoehtoja. Ruoat vaihtelevat päivittäin. Buffet-lounaalla on vähintään neljä pääruokaa, välillä kuusi. Joka päivä löytyy erilaisia lihavaihtoehtoja ja joka päivä vaihtuva kala, Jani luettelee. Laaja salaattipöytä antaa mahdollisuuden kevyempään vaihtoehtoon. Kasvisruokavaihtoehto on tilattavissa erikseen lounasruokailun yhteydessä, Pasi sanoo. Lounaaseen kuuluu salaattibuffan ja pääruokien lisäksi perinteiset juomat, leipä ja kahvi. Lounaslista on luettavissa kotisivuilta www.janinsportcafe.fi sekä facebookissa. Kotisivuilta löytyvät myös hampurilaisannokset sekä koriruoat. Biljardia Jani on hommannut ravintolaan kaksi uutta biljardipöytää, jotka ovat suosittuja. Kaikki eivät halua pelata biljardia kaljakuppiloissa. Tarjoamme mahdollisuuden pelaamiseen päivällä. Meillä käy useita vakipelaajia, jotka yhdistävät esim. biljardin, kuntoilun ja kahvilla käynnin, Jani kertoo. Biljardin tuntihinta on maaliskuun loppuun asti 10 euroa, jonka jälkeen 12 euroa/tunti. Ravintolan tiloja voi varata myös kokouksiin. Ravintolassa on anniskeluoikeudet. Yritys tarjoaa lisäksi cateringia uimahallissa sijaitseviin kaupungin kokoustiloihin, joita erityisesti seurat käyttävät. Plottilla jäätelökioski Kesäisin Jani ja Pasi pitävät jäähallin vieressä sijaitsevalla uimapaikka Plottilla jäätelökioskia. Avaamme touko-kesäkuun vaihteessa ja suljemme elokuun puolivälissä, kun koulut alkavat. Kioskista löytyy jäätelön lisäksi erilaisia juomia ja pientä syötävää. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Janin Lounas & Sport Cafe Uimahallin ravintola Pirkkolan metsätie 6, 00630 Helsinki www.janinsportcafe.fi janinsportcafe@hotmail.com P. 040 687 9606 Janin Sport Bar Cafe Maunula JANI ON EHTINYT luotsata Maunulan Sport Baria 12 vuotta. Kahvilapalveluiden lisäksi keittiöstä saa listaruokaa, hampurilaisia ja koriannoksia. Maunulan Sport Bar on alueen olohuone. Meillä on aina hyvä meininki, Jani sanoo. Ravintolassa voi pelata biljardia, flipperiä tai heittää tikkaa. Palvelusta vastaa Janin avopuoliso Pillerin ja ravintolapäällikkö Jussi Tuomisto. Livenä näkyy Sm-liiga, Viasat urheilu, Formulat ja Valioliiga. Ravintola on avoinna mato klo 14-21, pe klo 14-24, la klo 12-24 ja su klo 14-20. Sport Bar Cafe Maunula Rajametsäntie 32 00630 Helsinki 0403500588 janinsportcafe@hotmail.com Uimahallin ravintolassa on kaksi uutta biljardipöytää, jotka ovat ahkerassa käytössö. Yrittäjä Jani Hyvönen ja ravintolapäällikkö Pasi Pellikka vetävät Pirkkolan uimahallin ravintolaa. Lounas-buffetin lisäksi ravintolasta saa erilaisia lista-annoksia, kahvilatuotteita, sämpylöitä ym. pikkupurtavaa. Lounaaseen kuuluu runsas salaattipöytä.
5 22.2.2023 MINUN PITÄISI kirjoittaa kirje. Minulla on kirjoituspaperi ja kirjekuori, jossa on osoite ja postimerkki valmiina. Tiedän, että kirjettäni odotetaan ja sen tekstille voisi olla jopa käyttöä – aika laajakin levikki. Ei mitään some-hömpötystä, vaan oikeiden näyttelijöiden esityksessä. Improvisaatio Stella Polaris on saanut Helsingin kaupungilta hoidettavakseen kulttuurihankkeen. He yrittävät saada kannelmäkeläisiä ja erityisesti kotona asuvia ikääntyneitä jakamaan elämänkokemustaan ja elämäntarinoitaan omalle yhteisölleen kirjeiden muodossa. Kanneltalossa järjestetään Kultaiset kirjeet -tapahtuma keskiviikkona 26.4. klo 13–16. Stella Polariksen näyttelijät Sari Siikander ja Nina Sillanpää sekä muusikko Salla Markkanen ja suunnittelija Marjukka Kaukomies ovat viime syksystä alkaen järjestäneet työpajoja ja tapaamisia, missä he houkuttelevat osanottajia kirjoittamaan kirjeitä. Kirjeen saa kirjoittaa paikan päällä tai myöhemmin kotona – sitä varten on se kirjekuori ja postimerkki. Pitäjänmäen Eläkkeensaajien jäsentapaamisessa pidettiin Stella Polariksen väen johdolla työpaja helmikuun alussa. Toimintakalenterissa kutsuttiin jäseniä kirjoitustyöpajaan, jossa kirjoitetaan kirje, pitkä tai lyhyt, vaikka vain yhden lauseen mittainen. Luvattiin että kirjeet pääsevät osaksi Kultaiset kirjeet -tapahtumaa. Paikalle hiipi vähitellen jäsen toisensa perään. Useimmat totesivat heti pöytäkumppaneilleen, etten minä mitään aio kirjoittaa, tulin vain katsomaan mistä on kyse. Aika moni jätti tulematta, kun pelkäsi että joutuu kirjoittamaan. Moni meistä on oppinut pelkäämään ja jopa inhoamaan ns. aineiden kirjoittamista. Koulussa annettiin otsikko ja sen mukaan piti sitten kirjoittaa. Toisella luokalla oli kotiaineita. En halunnut kirjoittaa aineita, isä auttoi eli kirjoitti tekstin ja minä kopioin sen. Olimme saaneet tehtäväksi kirjoittaa lempiruoasta. Isä oli ylitöissä, kieltäydyin kirjoittamasta, koska se oli isän ja minun yhteinen juttu. Isä oli tullut kotiin kymmenen jälkeen illalla ja lähtenyt aikaisin aamulla. Keittiön pöydällä oli teksti: ”Lempiruokani on läskisoosi ja perunamuusi”. Kirjoitin mallin mukaan. En pitänyt läskisoosista lainkaan. Eläkkeensaajien jäsentapaamisessa ei ollut jälkeäkään pakkokirjoittamisesta. Me, jotka olimme paikalla, saimme kokea ja nauttia aivan ihastuttavasta iltapäivästä. Saimme eteemme paperin ja aluksi piti kirjoittaa pystysuoraan paperille etunimensä kirjaimet ja sitten kirjoittaa jokaisen kirjaimen perään millainen mitä ole. Minä osasin kirjoittaa vaan aika tylsästi: lukeva, energinen, erehtyväinen, neljän lapsen mummi, ahkera (toisinaan). Ei se ollut yhtään kamalaa eikä vaikeaa. Huikeinta oli kun Salla sävelsi, Sari ja Niina lauloivat saamiensa nimilistojen mukaan meille hienoja uusia biisejä. Yhdestä ainoasta lauseesta mitä joku kertoi kokemuksistaan, syntyi tekstiä ja musiikkia. Kanneltalossa 26.4. sitten kuulemme mitä meidän kirjoittamistamme jutuista on päätynyt Stella Polariksen esitykseen. Luvassa on hersyvää naurua, lämpimiä kohtaamisia ja hykerryttäviä yllätyksiä. Tapahtumaan on ilmainen pääsy, mutta koska paikkoja on rajallisesti, olisi paikat varattava etukäteen. Paikat voi käydä varaamassa etukäteen Kanneltalolta. Halukkaat voivat lähettää kirjeensä suoraan Improvisaatioteatteriyhdistys Stella Polaris ry, Tallberginkatu 1/107, 00180 Helsinki. Leena-Maija Tuominen Joku odottaa kultaista kirjettä Pullantuoksua, iloa ja herkullista ruokaa Tammikuussa Kanneltalon kahvilassa aloitti uusi yrittäjä. Lounaskahvila Pöytäliina tarjoaa arkisin maittavaa lounasta, erilaisia itseleivottuja leivonnaisia ja delituotteita. KAARELALAISET Tiina ja Nella Valkonen halusivat rikastuttaa oman asuinalueensa lounasvalikoimaa. Äiti 48 v. ja tytär 23 v. päättivät pistää lounasravintolan pystyyn. Kanneltalo oli oiva paikka, sillä parivaljakon ruoanlaittotaidot olivat jo asukkaiden tiedossa. Pöytäliina on perustettu jo 2017 ja ehtinyt palvella pitopalveluna usean vuoden ajan. Yrityksellä on paljon vakiasiakkaita ja heidän pitopalvelunsa on ollut suosittu ja pidetty. Nyt oli aika omalle lounasravintolalle. Ruoka astui kuvioihin Tiina toimi aiemmin Kaarelassa perhepäivähoitajana. Hän muutti Kaarelaan vuonna 1999 ja Tiinaan saattoi törmätä alueen puistoissa ulkoilemassa lasten kanssa. Tiina tytär Nella on syntynyt Kaarelassa. Kun olin kasvattanut neljä lasta ja hoitanut lukemattomia muiden lapsia, niin täyttäessäni 40 vuotta, päätin, että nyt on aika tehdä jotain muuta, Tiina sanoo. Niinpä hän päätti lähteä kokkikouluun opiskelemaan kokiksi. Vuonna 2016 oli kokin paperit kädessä. Seuraavana vuonna syntyi Pitopalvelu Pöytäliina. Pitopalvelua Tiina on ehtinyt asua Kaarelassa niin Kannelmäessä kuin Hakuninmaalla. Kymmenen vuotta sitten löytyi Maununnevalta omakotitalo, jonne koko perhe muutti. Oman talon kellaritilat sopivat mainiosti pitopalvelulle. Niinpä muutimme ne elintarvikehuoneistoksi. Aviomiehen kaljakellari sai lähteä ja tilalle tuli säilytystilat 300 hengen astiastolle, kylmäkaapeille ja ruonlaittovälineille, Tiina nauraa. Tiinan tyttärellä Nellalla on myös alaa vastaava koulutus. Hän on restonomi ja barista. Nella kävi ala-asteen Maununnevan puukoulussa ja sen jälkeen liikuntapainotteisen yläasteen Haagassa. Ravintolapuoli kuitenkin kiinnosti, joten yhteystyö äidin kanssa oli luonteva vaihtoehto. Kanneltaloon Tiina ehti pitää ensin jonkin aikaa Kanneltalon aulassa pop-up-kahvilaa, joka myi leipää, leivonnaisia ja pullaa. Saatiin vähän tuoksua taloon, Tiina hymyilee. Pullantuoksulla oli varma vaikutus, sillä kun edellinen yrittäjä päätti lopettaa Kanneltalossa, niin Kanneltalon johdosta oltiin Tiinaan yhteydessä ja pyydettiin taloon kahvilanpitäjäksi. Tiinan ja Nellan ei tarvinnut kauan miettiä, vaan he lähtivät heti mukaan, sillä Pöytäliina oli jo sen verran hyvin tunnettu Kaarelassa. Maukasta lounasta, omia leipomotuotteita Pöytäliina on avoinna arkisin klo 10-16. Lounas on katettuna klo 10.30-13. Jos talossa on tapahtumia, niin kahvila on auki myös silloin, yleensä jokaisen tapahtuman loppuun, myös lauantaisin. Pöytäliinan koostuu yleensä salaattibuffasta, keittolounaasta ja pääruokalounaasta. Kahvi ja lounasjuomat kuuluvat hintaan sekä tietysti itse valmistettu leipä! Kahvilassa on myös anniskeluluvat. Myynnissä on niin viiniä, olutta, siideriä ja proseccoa. Tiskistä löytyy erilaisia omavalmisteisia leipomotuotteita ja erikoiskahveja: pullaa, lihapiirakkaa, fetapiirakkaa, karjalanpiirakoita, laskiaispullaa; suolaista ja makeaa. Leivomme pääsääntöisesti kaikki itse. Gluteenittomat tuotteet ostamme, ettei satu vahinkoja, koska käytämme niin paljon perusjauhoja, Tiina sanoo. Iloinen ja kotoinen tunnelma Tiina ja Nella ovat saaneet paljon positiivista palautetta hyvästä ja iloisesta palvelusta. Asiakkaat pitävät, kun meillä tykätään hymyillä ja höpöttää asiakkaiden kanssa, tytöt sanovat. Ja toden totta, Tiina ja Nella ovat tuoneet Kanneltaloon kotoista, lämmintä, pullantuoksuista tunnelmaa. Toivotamme kaikki meille kylään, he toteavat iloisina. Niin, ja kaikki pienten lasten perheet huom! Meillä on perjantaisin vauvabuffet, jolloin tarjoamme 1-2 vuotiaille maustamatonta kotiruokaa, Tiina huikkaa. Käykääpä lounaalla! Löydät menun facebookistsa. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Lounaskahvila Pöytäliina Klaneettitie 5, 00420 Helsinki P. 045 2735352 poytaliinacatering@gmail.com Tiina ja Nella ovat tuoneet Kanneltaloon kotoista, lämmintä, pullantuoksuista tunnelmaa. Pöytäliinan lounas koostuu yleensä salaattibuffasta, keittolounaasta ja pääruokalounaasta. Kahvi ja lounasjuomat kuuluvat hintaan sekä tietysti itse valmistettu leipä! TUTKIMUKSESSA TUTKITTIIN 12 suurimman kauppakeskuksen mainetta ja Kaari oli tutkimuksen kolmanneksi hyvämaineisin kauppakeskus. Tutkimuksessa tarkasteltiin kansalaisten mielikuvia seuraavilla osa-alueilla: avoimuus ja läpinäkyvyys, taloudellinen vakaus, kyvykäs johtaminen, uudistuminen, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka sekä vastuullisuus. Kaaren mainearvosana parantui edellisestä vuodesta. – Isot kiitokset kaikille vastaajille luottamuksesta, tämä on huikea tulos! Olemme ennenkin olleet kärkikahinoissa ja selkeästi tämä kertoo siitä, että olemme vakiinnuttaneet asemamme hyvämaineisena kauppakeskuksena, sanoo Kaaren kauppakeskusjohtaja Virpi Tuupanen . Tuupanen uskoo, että hyvä yhteishenki kauppakeskuksen palvelutuottajien ja vuokralaisten kesken välittyy myös kuluttaja-asiakkaille. – Täällä on mukava henki ja sen vuoksi asiakkaidenkin on kiva käydä meillä. Kyllähän tämä merkitsee isoa luottamusta meidän asiakkailtamme ja sidosryhmiltä. Kaaressa tykätään asioida ja koetaan, että se on viihtyisä ja turvallinen paikka viettää aikaa, Tuupanen sanoo. Vuosi 2022 oli muutenkin voitokas, sillä vaikeista ajoista huolimatta Kaari teki kaikkien aikojen myyntiennätyksensä: 268 miljoonaa euroa. Suurista onnistumisista huolimatta Kaaressa pyritään kuitenkin jatkuvasti kehittymään. Lähitulevaisuudessa Kaari aikoo keskittyä entistä enemmän vastuullisuuteen: muun muassa energiatehokkuus ja kierrätysasteen parantaminen entisestään ovat tärkeitä teemoja alkavalle vuodelle. Tämän vuoden aikana Kaari haluaa myös kehittää yhteistyötään paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen ja seurojen kanssa. www.kauppakeskuskaari.fi Kaari on Helsingin hyvämaineisin kauppakeskus T-Median toteuttamassa kauppakeskusten Luottamus & Maine -tutkimuksessa Kauppakeskus Kaari on osoittautunut kuluttajien mielestä Helsingin parhaaksi kauppakeskukseksi. Asiakkaat ovat tyytyväisiä Kaaren viime vuosina laajentuneeseen palvelutarjontaan ja uudistuneeseen ravintolamaailmaan. Kaari on myös helposti saavutettava, nopea piipahduspaikka arjen asiointiin, mikä näkyy mainetutkimuksessa positiivisessa valossa.
6 22.2.2023 Myytävänä tilava läpitalon kaksio Kannelmäessä. Valoisa pohjaratkaisu, vehreät näkymät ja mainio sijainti. Soita ja sovi esittely. Seija, p. 040 567 3029 Palkat ja inflaatio ENSIMMÄISET palkkasopimukset tehtiin varsin maltillisella pohjalla. Sitä vauhditettiin 3 päivän varoituslakolla. Muut alat seurannevat tätä linjaa. Ratkaisua helpotti osaltaan taloudessa tapahtunut hienoinen inflaation hidastumistendenssi. Ekonomistien arvioiden mukaan joulukuussa hinnat kohosivat yli yhdeksän prosenttia, mutta nyt hinnat, varsinkin sähkön osalta, näyttävät halpenevan vauhdilla. Keskimääräisen inflaation arvellaan asettuvan tänä vuonna noin viiteen prosenttiin. Oma lukunsa ovat palkkakehityksessään jo vuosia jälkeen jääneillä aloilla. Näin varsinkin naisvaltaisilla terveydenhoidon ja sosiaaliturvan aloilla, jossa juuri toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden työntekijäin palkkaehdot ovat olleet kiistelyn kohteena. Sama koskee myös koulutusalaa, jossa samoin on ongelmana myös työvoiman puute. Hesarissa vertaillaan nykytilannetta aiempaan käytäntöön, jolloin esimerkiksi 70-luvulla inflaatioon vastattiin korkeilla jopa 20 prosentin suuruisilla palkankorotuksilla. Minun ikäluokkani muistaa ajan, jolloin voimakkaat ammattiliitot vastasivat korkean inflaation aiheuttamaan palkansaajien ostovoiman alenemiseen tuntuvilla palkankorotusvaatimuksilla. Suomen pankki valtiovallan suojeluksessa vastasi välittömästi jälleen devalvaatiolla eli markan arvon alentamisella. Muistelen korkeimman devalvaatioprosentin kohonneen jopa 38 prosenttiiin. Historiaan on jäänyt myös vuoden 1956 maaliskuussa kolmisen viikkoa kestänyt yleislakko, jossa SAK:n vaatimus 12 markkaa tunnille lisää ajettiin läpi. Voittoa juhlittiin Helsingin Suurtorin täyttäneellä väellä. Tämä lakko jäi historiaan ja muistikuviimme myös siitä, että lakko alkoi 1 päivänä maaliskuuta, joka oli samalla juuri presidentiksi valitun Urho Kaleva Kekkosen ensimmäinen virkaanastujaispäivä. Liikenne oli pysähdyksissä, sanomalehdet eivät ilmestyneet lukuunottamatt SAK julkaisemia tiedotteita. Toinen lakkoon liittyvä erikoisuus oli poliisien ilmestyminen linja-autostaan konepistoolit kainalosaan Jyväskylän torille lakkolaisten kokousta seuraamaan. Olin itsekin paikalla toteamassa, että aseita ei kuitenkaan käytetty ja poliisit siirtyivät melko nopeasti ja rauhallisesti takaisin autoonsa. Helsingissä poliisien kanssa oli pientä kahinaa muutamalla bensaasemalla. Lakkolaiset pyrkivät estämään bensan myynnin yksityisiin autoihin lakko-ohjeiden mukaisesti. Lakko voitettiin ja 12 markkaa lisää liksaa saatiin, mutta jo joulu-ostokslle totesimme, että se 12 markkaa olikin huvennut inflaation syömänä. Hesarissa muistellaan 1970-luvun inflaation vaikutusta asuntolainojen korkokehitykseen. Minäkin olin juuri niihin aikoihin hankkinut Helsingistä asunnon ja velkaa oli, ja lainakorko taisi kohota jonnekin 15-16 prosentin tasolle, mutta palkatkin nousivat. Lainasumma markkamääräisenä pysyi silti samana. Siitä johtuen saatoin viidessä vuodessa lyhentää velkaani tuntuvasti. Yhteisvaluutta euroon siirtyminen ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ovat vakauttaneet Euroopan maiden taloutta ja olimme jo tottuneet suhteellisen vakaisiin hintoihin ja vastaavasti myös hyvin maltillisiin parin prosentin palkankorotuksiin. Siksi tämä uusi tilanne hämmentää monia. Varsinkin kun tilanteesta syytetään yksisilmäisesti Venäjää ja Ukrainan sotaa. Ei tunnusteta, että nykyinen inflaatiomme on itse synnytettyä avointa USA:n ja EU:n aloittaman kauppasodan ja siihen liittyvien talouspakotteiden seurausta. Oiva Björkbacka • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M TANORISTIKKO Maikki Haapalan taidenäyttely asukastalo Purpurissa HELMIKUUN ALUSSA avattiin asukastalo Purpurissa taiteilija Maikki Haapalan akvarellinäyttely teemasta ”Mietteitä metsästä ja vähän muustakin”. Kysyimme taiteilijan mietteitä näyttelyn alla. Maikki Haapala, akvarellimissiolla Näinä aikoina, kun helposti manipuloitava digikuva pyörittää maailman pauloihinsa, on ollut pakko ottaa taiteen olemus lähitarkasteluun. Loppujen lopuksi pohdiskeluni ovat kiteytyneet merkitykseen, että taide on totuuden tavoittelua. Filosofi Heideggerkin sanoo, että taide on totuuden avautumisen tapa. Yksilöllisen havaitsemisen herkkyyden ja tulkintakyvyn kehittämisessä taiteellinen toiminta on luontevin ulottuvuus. Olen valinnut akvarellin ajatusteni tulkitsijaksi. Haluni kertoa vesivärin mahdollisuudesta tulkita kauneutta, kuulautta ja raikkautta, tuntuu suorastaan missiolta. Uskon jopa, että työni ovat merkittäviä katsojalle juuri vilpittömän innostukseni vuoksi. Akvarellitaide pääsee liian vähän esille Mielestäni akvarellitaide kauneudestaan huolimatta pääsee liian vähän esille. Öljyväri koetaan arvokkaammaksi ja enemmän “Oikeaksi taiteeksi”. Olen ollut Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen mukana luomassa arvostusta ja tilaa vesiväriilmaisulle. Pidän kursseja asiasta innostuneille, koska haluni on myös kannustaa ihmisiä akvarellin iloihin, kokeilemaan ja innostumaan. Siksi olen opettanut sitä myös aikuisille työväenopistossa jo 12 vuotta. Minulla on taidekasvattajan sielu. Jo Platon yli kaksi tuhatta vuotta sitten totesi, että aidon taiteen kokeminen vapauttaa, kun totuus kirkastuu monien aistien kautta. Kun käsittää ei kärsi. Tässä globaalissa maailmassa voisimme lisäksi ottaa missioksemme ainakin sen Sokrateen ajatuksen, että antaisimme vilpittömän kauneuden pestä sielumme uudeksi ja silmämme avoimiksi. Akvarelli on taitolaji Akvarelli on helpon näköistä, mutta se on taitolaji. Väri on tärkeä, ja paperin laatu yhtä tärkeää. sen pitää olla 100%:sta puuvillaa. Kun opettelee veden ja värin keskinäisen “suhdetoiminnan”, voi antautua leikkiin jopa tanssiin värien kanssa ja jäädä ihastelemaan värin omia tekoja yhteistyössä valon kanssa. Paljon on vielä oppimista tällä haastavalla saralla. Vielä riittää taltuttamista. Se juuri on hienoa, ettei tässä hommassa tule valmiiksi. Ja mikä ilo, jos joskus oikein onnistuu. Virkistävää ja välillä palkitsevaakin on suoda itselleen hetken rauha ja hiljaisuus ja nauttia vesivärien villistä luonteesta. Olen akvarellimissiolla, on tapanani sanoa. Maalaaminen on aikamoinen retriitti. Hohtoa akvarellitekniikan ihmeistä Akvarellini ovat aiheeltaan yksinkertaisia. Yritän saada motiiveihini hohtoa akvarellitekniikan ihmeistä. Näen luonnon kiertokulussa – syntymisessä ja kuolemisessa ja uudelleen henkiin heräämisessä sellaista dramatiikkaa, että laulun loppujen lopuksi on helppo syntyä. Metsän puut ja metsien kohtalo puhuttelevat minua melkein yönissakin. Näin kevään korvalla nämä tunnot ovat läsnä, melkein kipeinä. Näyttely on avoinna 6.3. asti ma-to klo 9-17 ja pe klo 9-16. Asukastalo Purpuri, Purpuripolku 6, 00420 Hki Tiedustelut 050 492 2027
7 22.2.2023 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 20.000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. MUSIIKKI ON KUULUNUT elämääni aina. Lapsuudenkodissa isän mittavasta vinyylilevykokoelmasta löytyi vaikka minkälaista kuunneltavaa. Aikana ennen internetiä musiikkivinkit sai musiikkilehdistä tai Suosikista, kavereilta tai isoveljeltä. Ja tietysti kirjastosta. Oli ihan mahtavaa sulkea muu maailma pois ulottuvilta ja vain sukeltaa musiikkiin sisälle. Antaa sen täyttää koko tajunta ja antautua sen vietäväksi. Musiikilla on tärkeä osa myös omassa perheessäni. Kauan sitten, ollessani kotiäiti, kävin pikkuisteni kanssa MLL:n muskarissa kerran viikossa. Lumisohjossa raahautuessamme Kannelkylän kerhohuoneelle olin hyvin onnellinen, kun pääsimme ylipäänsä perille. Kaikki muu oli plussaa. En lopulta tiedä, kuka niistä muskareista eniten nautti, mutta osaan kyllä ne laululeikit ulkoa vieläkin. Taisi lapsillakin olla hauskaa, sillä yksi rakas pehmolelu sai nimensä muskariopettajan mukaan. Lasten ollessa pieniä puoliso soitteli heille kitarallaan tekemiään biisinpätkiä unilauluiksi. Myöhemmin olikin hauska havaita hänen bändinsä keikalla, että valmiiksi tulleiksi biiseissä oli kitarasoolon osana pätkä unilaulua. Livekonserteista olen nauttinut ystävieni kanssa, puolison tai koko perheen kanssa. Ne ovat tärkeä osa henkistä hyvinvointiani, ja niiden puute korona-aikana vaikutti mielialaani huomattavasti. Tuntui siltä, että Harry Potter -kirjoista tutut ankeuttajat olivat tulleet asumaan meille. Käytän musiikkia apunani arjessa päivittäin. Sairastuvan pyörittäminen on helpompaa, jos voi vanhempana ladata akkuja luukuttamalla kuulokkeista 80-luvun tukkaheviä. Kotitoimistolla keskittymiskyvyn terästämiseksi käytän rauhallista instrumentaalimusiikkia. Liian hyvää tai tarttuvaa musiikki ei voi olla, sillä muuten homma menee laulamiseksi työnteon sijasta. Valmistautuessani seminaaritai muuhun esiintymistilaisuuteen kuuntelen jännityksen häivyttämiseen ja energiatason vahvistamiseksi nostattavaa, nopeatempoista musiikkia. Punk-, pop-, soul-, hard rock-, tai metallimusiikki sopii tällaiseen hyvin. Automatkat voivat olla aika puuduttavia, etenkin, jos ne kestävät kauan. Pitkiä matkoja varten puolisoni on keksinyt autosoittolistat, jota soitetaan satunnaistoistolla automatkalla. Spotifyihin luotuun autosoittolistaan saa kukin perheenjäsen valita noin viisi vapaavalintaista kappaletta. Satunnaistoisto pitää tunnelman autossa odottavana, sillä ei voi koskaan tietää, kenen suosikkibiisi seuraavaksi kajahtaa auton kaiuttimista. Ja näin automatka etenee (lähes) ilman tappeluita. Perheen liikuntaharrastuksissakin musiikilla on sijansa. Yksi käy k-pop-tanssitunneilla, ja harrastus on kiva juuri hyvän musiikin vuoksi. Perheen jääkiekkoilijan otteluissa pelikatkoissa ja muissa musiikki pauhaa. Kun ottelun musiikki on hevipainotteinen, tiedän, että asialla on jääkiekkojoukkueen vapaaehtoisjoukoissa häärivä puolisoni. Minä harrastan yinjoogaa. Joogatunneilla käytettävä rauhoittava musiikki voi olla joskus liian mielenkiintoista, ja huomioni kiinnittyä musiikkiin joogaasanan sijasta. Siksi joskus on parempi joogata ihan vain hiljaisuudessa. Musiikin harrastamiseni ei rajoitu pelkästään musiikin kuunteluun. Olen myös innokas laulaja. Etenkin suihkussa, imuroidessani, siivotessani tai tiskatessani. Joskus matkustaessani autossa tai veneessä. Harvemmin nykyään lotraan pitkään suihkussa lämmintä vettä kuluttamassa ja hoilaamassa, vastuullinen ihminen kun olen. Ennen sellaiset suihkukonsertit olivat enemmän sääntö kuin poikkeus. Laulaminen on minulle mielen puhdistamista. Se on myös jännityksen purkamista hektisen ajanjakson jälkeen. Ja se on pelottavan tilanteen haltuun ottamista vaikkapa veneillessä myrskyävällä merellä. Ja tietenkin laulaminen on vain laulamista siksi, että se on niin kivaa! Melkein yhtä hauskaa on ilmakitaran soittaminen itsekseen kuluttavan päivän jälkeen. Kokeilepa ite. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Musiikki, tuo arkinen pelastaja Palkat ja inflaatio kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Bök i Kårböle DEN SENASTE TIDEN har debatten om yttrandefrihet fått extra fart på grund av olika kritiska händelser i världen. Det är kanske inte ett ämne speciellt för en lokal tidning som Tanotorvi, men å andra sidan är det viktigt att vi funderar också här på de rättigheter och skyldigheter som vi har. Vi har ju den stora lyckan att leva i ett land där yttrandefriheten är på hög nivå. En mätare för det finner vi t.ex. i den internationella jämförelsen med pressfrihetsindex , som upprätthålls av Journalister utan gränser. Där jämför man situationen i 182 länder. År 2022 låg Finland på femte plats med 88,8 poäng efter Norge (92,6 p), Danmark, Sverige och Estland. Sämst på listan var, inte helt överraskande, Nordkorea med13,9 poäng. Från listan kan vi plocka bl.a. Ryssland på plats 155 (38,8 p), Turkiet på plats 149 (41,2 p), Polen på plats 66 (65,6 p) och USA på plats 42 (72,4 p). Så vad skall jag nu göra med min stora frihet? Jag har nyligen storligen förvånat mig över hur man i Sverige har, hänvisande till yttrandefrihet, velat skydda en förvirrad man som brände en koran. Varför vill man syssla med sådant? Jag uppskattar högt yttrandefrihet, men inser inte att den skulle ge någon rätten att skymfa en tro som miljoner människor runtom i världen bekänner. Det betyder ju inte att jag i allt skulle vara av samma åsikt som t.ex. mina turkiska vänner, som är muslimer, men jag vill nog inte på något sätt skymfa dem. Vi skall ju kunna leva tillsamman med alla jordens människor som har många olika religioner. Senast man sysslade med bränning av böcker var i Hitlers Tyskland. Där tände man stora bokbål i Berlin, med böcker med misshagligt innehåll. Vi vet ju hur det hela slutade. Nu har man i Sverige nyligen tänkt om och förbjudit en ny plan på att bränna Koranen, hög tid att göra det. I Finland har man agerat på samma sätt. Vi har ju en lag som förbjuder hets mot folkgrupp och en koranbränning går under den lagen. Jag vill använda min yttrandefrihet för att stöda en rättvis och säker värld, börjande med vårt eget land och varför inte ända ned till vår egen stadsdel Kårböle. Jag tror på de mänskliga rättigheterna och en demokratisk styrelse både på hela landets och en lokal nivå. Jag läste nyligen Sixten Korkmans intressanta bok ”Talous ja humanismi”. Jag är kort sagt till stora delar överens med Sixten om att vårt välstånd bäst tas tillvara med ett marknadsekonomiskt system som regleras med beaktande av humanismens kriterier. Jag inser att det i praktiken innebär många svårlösta frågor. För att befrämja detta mål kunde jag använda min rätt till yttrandefrihet. Det praktiska överlåter jag ändå gärna till våra riksdagsledamöter, som vi ju snart har möjlighet och skyldighet att välja. För att allt skall gå väl för oss behövs det också fred i världen. Här skulle det finnas orsak att skriva en lång och kritisk artikel om vårt östra grannlands president. Det ger mig yttrandefriheten rätt till, men det faller nog utanför uppgiften för denna trevliga tidning. Jag tror att de flesta av er inser vad det är frågan om. Peter Rehnström Kårbölebo Vår yttrandefrihet är viktig! Olemme Helsingin työväenopiston sekakuoro, laulamme hyvin monipuolista musiikkia. Harjoitukset on tiistaisin klo 18.00-20.30 Pitäjänmäen yläasteella, Turkismiehenpolku 2 B-rakennus (kirjaston takana). Kaikki tervetulleita, mies ääniä etenkin kaivataan. Yhteydenotot: Aulikki Koskus/050 4125230 Tervetuloa laulamaan Pikomalan Laulajiin
8 22.2.2023 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy | Oulunkylä 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. • Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen ke 22.2. klo 18. Voit saada tuhkalla piirretyn ristin otsaasi katumuksen merkiksi. Musiikkia Kannelmäen Kirkossa • Ett Ord la 4.3. klo 16. Kamarimusiikkiteos kahdelle laulajalle, sellolle, viululle, huilulle ja pianolle. Kantaesitys. Sävellys: Jouni Rantanen. Libretto: Meri Vesanto. Olga Harrison, sopraano, Juuso Koski, tenori, Anu Luukela, sello, Anna Vesimäki, viulu, Soili Rantanen, huilu, Iiro Pukkinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.. • Songes de Printemps Kevään unelmat la 11.3. klo 16. Duo Eclipse: Laure Paris, klarinetti ja Leïla Martin, marimba. Piazzolla, Bartok, Fauré, Caccini. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Hiljaisuus puhuu runoa ja musiikkia la 18.3. klo 16. Jouni Somero, piano. Tuula Järvisen runoja lausuu Raija Kilpeläinen-Somero. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Aikuisille • Taidetta ja Raamattua -ryhmä tiistaisin 21.2.–28.3. klo 18 Klanulla. Tarkastellaan Raamatun tekstien ja taidehistorian teosten kautta pääsiäisajan tapahtumia. Ryhmää ohjaa Hanna Ruotsalainen. • Tutustumisilta kuvataideterapiaan ke 1.3. klo 18–20 Klanulla. Kysy vapaita paikkoja: taideterapeutti Helena Tahvanainen terapiarthelena@gmail.com Peer support groups and Bible study circles in English . Kannelmäki Parish is organizing peer support groups and Bible study circles in English for residents in the Kaarela area. There is no restriction in terms of cultural background, age level, gender, religious beliefs, and the like. Church membership is not a requirement for attending the events. For further information, please feel free to contact Ali Kazemi, Multicultural Project Manager at Kannelmäki Parish, tel. 09 2340 3812, ali.kazemi@evl.fi Lapsille ja perheille Klanun Mummola la 4.3. ja 25.3. klo 10– 13. Lapsille ja aikuisille yhdessä, leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Välipalaa. Perheiden aamupäivä su 26.3. Klo 10 Lastenmusiikkia rikkaasti sisältävä messu. Klo 11–13 ulkona tarjolla keittoa, pelejä, leikkejä. Mukana alpakoita ja lampaita. Soppatykki Kannelmäen kirkon pihalla tiistaina 21.3. klo 12–13.30. Tervetuloa! Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu , os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli , Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä. Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri aihepiireihin liittyvistä asioista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 15.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai vaikkapa pipoja. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! Asukastalo on avoinna. Tervetuloa mukaan! Paikallinen asiantuntija palveluksessasi Jos olet miettinyt asunnonvaihtoa, ota yhteyttä ja keskustellaan lisää! Pyydä maksuton arvio asunnostasi! Eetu Tapio Myyntineuvottelija 0400 715 492 eetu.tapio@remax.fi Homes And More Oy | Koroistentie 3, 00280 Helsinki Eetu Tapio Maikki Haapala 6.2-6.3.2023 Akvarellejä teemasta ”Mietteitä metsästä ja vähän muustakin” Tervetuloa! Paikka: Asukastalo PURPURI Purpuripolku 6. 00420 Hki Bussi no 40 päätepysäkiltä pääsee helposti perille Taiteilija pitää akvarellidemon 21.2 klo 14-16, tervetuloa keskustelemaan ja kahville Tarkemmat tiedot Maikilta 0504922027 Näyttely on avoinna ma-to klo 9-17 ja pe klo 9-16